CB-Connecting Business 3/2014

CONNECTING BUSINESS

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

3 ∙ 2014

YHTEISTÄ EDUNVALVONTAA

GEMENSAMINTRESSEBEVAKNING

VALTONENLIIGAJOUKKUEEN LUOTSINA

MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN LNG

3 ⋅ 2014

188

SISÄLTÖ · INNEHÅLL

JÄTTEEN HYÖDYNTÄMISESTÄsuuria säästöjä

CONNECTING BUSINESSPohjanmaan kauppakamarilehti

Österbottens handelskammartidning

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessaTidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA | UTGIVAREPohjanmaan kauppakamari

Österbottens handelskammareVaasa – Pietarsaari – Kokkola

Vasa – Jakobstad – KarlebyPuh/tfn (06) 318 6400www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖRJuha Häkkinen

Puh/tfn 0500 561 [email protected]

ILMOITUKSET | ANNONSERMia Brännbacka

Puh/tfn 050 309 [email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO | REDAKTIONSKOMMITTÉ

Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS | REDAKTIONViestintä Oy [email protected]

TAITTO | OMBRYTNINGMuotoilutoimisto Into

Tuula Koto

KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNINGPohjanmaan kauppakamari/

Österbottens handelskammare Erika Keto

PAINO | TRYCKKirjapaino Fram Boktryckeri

SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n

Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS | UPPLAGA5000 kpl / st.

ISSN 1796-9441

KANSI | PÄRMKuva | bild:

Sami Pulkkinen

Nesteytetyn maakaasun käytön lisääntyminen tuo Wärtsilälle uusia liiketoimintamahdollisuuksia,

kertoo Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Stefan Damlin.

Användningen av flytande naturgas har ökat, vilket medför nya verksamhetsmöjligheter för

Wärtsilä berättar Wärtsilä FInlands verkställande direktör Stefan Damlin.

8 Sujuvat yhteydet Suomesta maailmalle 13 Edunvalvonta on yhteinen asia Intressebevakning –en gemensam sak

14 Maailman suurin uusiutuvassa dieselissä

18 Jätteen hyödyntämisestä suuria säästöjä Återanvänt avfall sparar miljoner

22 Nesteytetyssä maakaasussa on potentiaalia

PALSTAT

PÄÄKIRJOITUS | LEDARE | 5Haasteiden syksy | En höst fylld av utmaningar

KOLUMNI | 7Kumppaneina maailmanvirrassa

UUSIIN ASEMIIN | 17 Ruuhka-Suomesta Sportin luotsiksi

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA | HANDELSKAMMARENS KURSER | 24

AJASSA | AKTUELLT | 26

SUJUVAT YHTEYDET Suomesta maailmalle

CONNECTING BUSINESS 3

Lennosta etumatkaa

JUSTFLY GET

MOREALLIN

JUHA HÄKKINENtoimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Talouden piristymistä on odotettu Suomessa pitkään. Yhdys-valloissa talous on kasvanut jo toista vuotta ja Euroopassa on orastavia nousun merkkejä. Venäjän pakotteet voivat kui-tenkin aiheuttaa talouden hidastumista. Ainakin ne osuvat pieneen Suomeen, jolle Venäjä on aina suuri mahdollisuus. Pohjanmaa on Suomen alueista vähiten Venäjä-riippuvainen, mutta silti meidän yrityksemme kärsivät pakotteista ja var-sinkin vastapakotteista.

Elokuun alussa uutisoidut Turun telakan myynti ja risteili-jätilaukset luovat uskoa paremmasta. Nämä 12.000 työpaik-kaa todella tarvitaan. Merenkurkun liikenteeseen suunnitel-tava kaasukäyttöinen autolautta on puolestaan tärkeä koko Pohjanmaalle. Alueemme työllisyys on säilynyt Suomen par-haana, mutta on hyvä muistaa, että myös Pohjanmaalla yri-tysten tilauskirjat ovat ohuet. EK:n tuoreimman barometrin mukaan loppuvuoden näkymät ovat heikot.

Syksyn lisäbudjetti ei tuonut rahaa Pohjanmaan liikenne-hankkeille. Muutaman kuukauden istuva hallitus varmistelee

päätöksillään metropolialueen ääniä ja ratkaisee suuria hank-keita. Kehäradan, Pisararadan ja Länsimetron yhteinen hinta-lappu on ainakin 2,5 miljardia euroa. Samaan aikaan Suomen tiestö rapautuu ja teollisuuden logistinen kilpailukyky heik-kenee entisestään.

Pohjanmaan lähiajan tärkein liikennehanke on 8-tien pa-rantaminen. Tämä satamat yhdistävä koko Suomen vientiväy-lä tarvitsee pikaisia toimenpiteitä. Suunnitelmat ovat valmii-na Vassor-Kärklax –välille, ja tämä 7 miljoonan hanke pitää toteuttaa mitä pikimmiten. Lisäksi Kokkolassa Heinolan alue, Kokkola-Pietarsaari –väli ja Seinäjoki-Lapua –väli kaipaavat suunnitelmia ohituskaistoista. Listalla olevaa Laihian risteys-järjestelyä ei myöskään saa lykätä. Liikenne- ja kuntaminis-teri Paula Risikolla onkin näyttämisen paikka lyhyellä man-daattikaudellaan.

Haasteiden syksy

En höst fylld av utmaningarI Finland har man länge väntat på att ekonomin ska ta en positi-vare vändning. I USA har ekonomin redan växt i ett par år och i Eu-ropa kan man skönja tecken till en positivare utveckling. Sanktio-nerna mot Ryssland kan dock orsaka en fördröjning i ekonomin. Åtminstone påverkas vårt lilla land Finland av dessa sanktioner eftersom Ryssland alltid kunnat erbjuda oss möjligheter. Av de finländska regionerna är Österbotten den region som är minst be-roende av Ryssland, men trots detta lider våra företag av sanktio-nerna och i synnerhet av motsanktionerna.

I början av augusti gick media ut med att Åbovarvet sålts och att två beställningar på kryssningsfartyg gjorts, vilket pekar på tilltro till framtiden. Varvet sysselsätter 12 000 personer och de arbetsplatserna behövs verkligen. Den nya gasdrivna färjan som planeras trafikera Kvarken är viktig för hela Österbotten. Syssel-sättningen i Österbotten har varit den bästa i landet men det är ändå skäl att komma ihåg att även de österbottniska företagens orderböcker är tunna. Näringslivet EK:s senaste barometer visar att prognosen för resten av året ser negativ ut.

Höstens tilläggsbudget gav ingen finansiering till trafikprojekt-en i Österbotten. Den sittande regeringen säkerställer genom sina beslut röster i metropolregionen och avgör således stora projekt. Kostnaderna för Ringbanan, Centrumslingan och Väst-metron landar på åtminstone 2,5 miljarder euro. Samtidigt vitt-rar de finländska vägarna sönder och industrins logistiska kon-kurrenskraft försvagas.

Det viktigaste trafikprojektet i Österbotten inom den närmaste framtiden är förbättringen av riksväg 8. Denna väg som binder samman regionens hamnar och således den finländska export-leden behöver åtgärdas å det snaraste. Planeringen för sträckan Vassor-Kärklax är klar och detta projekt, som har beräknats kosta 7 miljoner euro, måste förverkligas så snabbt som möjligt. Där-till behöver också sträckorna Karleby-Jakobstad, Seinäjoki-Lap-po samt Heinola området i Karleby planering av omkörningsfiler. Korsningsarrangemangen i Laihela, får inte heller skjutas upp. Nu är det upp till trafik- och kommunminister Paula Risikko att visa framfötterna under sin korta mandatperiod.

PÄÄ

KIR

JOIT

US

| LED

AR

E

Lennosta etumatkaa

JUSTFLY GET

MOREALLIN


ON NYT HELPOMPI TUNNISTAA

Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat oiva ja motivoiva tapa muistaa yrityksen pitkätyöläisiä, tasavuosia ta-lossa viihtyneitä työntekijöitä. Varsinaisen ansiomerkin ohella pitkä-työläinen saa myös Arkimerkin, pinssin, jota voi pitää takin, jakun tai työasun rintapielessä tai kauluksessa. Näin pit-kätyöläisyys näkyy myös työpaikan ar-jessa. Arkimerkistä asiakkaan, kollegan tai työkaverin on helppo tun-nistaa kokenut ja asiansa osaava pitkä-työläinen. Kun haluat arvostaa kokeneita työn- tekijöitäsi ja tuoda esiin heidän ammattitaitoaan, piipahda osoitteessa

ansiomerkit.fi

KOLU

MN

IKirjoittaja on vaasalaislähtöinen

uunituore europarla-mentaarikko, joka on kerännyt kokemusta

politiikasta jo neljältä eri vuosi-

kymmeneltä. Tällä hetkellä päivät täyt-tää uusi työ ja lapsi-

perheen arki uudessa maassa ja uudessa

kodissa, jossa eurooppalaisittain

ei ole edes vaatekomeroita.

Siitä on tultu pitkälle, kun tullikir-joja täyteltiin ja vientilupia haet-tiin ulkomaankaupassa Euroopan

naapuruston kesken. Tai kun suoma-lainen nuoripari haluaa tilata häämat-kalta Pariisista sisustuslehden, ei enää täydy hakea lupaa Suomen pankis-ta ”merkittävän” valuutan siirtymisen vuoksi. Rajat ovat todellakin madaltu-neet ja osaksi poistuneetkin.

Eurooppa on kehittynyt poliittisek-si unioniksi. Sisämarkkinoilla tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Kauppapoliitti-sen, taloudellisen ja poliittisen unio-nin välisiä rajoja on vaikea tarkkaan määrittää. Edes ”vain” sisämarkkina-alueelle tarvittavaan sopivaan sääte-lymäärään ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Kansainvälinen WTO-kaup-pasopimus on ollut neuvotteluissa ju-missa jopa kymmenisen vuotta. Siksipä vahvasti keskinäisriippuvan markkina-alueen toimivan ja tarvittavan yhteisen säätelyn oikeaa raja-kohtaa on vielä vaikea vetää. Kyse on poliittisista valin-noista. Federalismia tai ei, joissain asi-oissa yhteissäätely hyödynttää lopulta kaikkia, toisessa asiassa kansallinen säätely sopii paremmin tai säätelemät-tömyys (ainakin nippelitason!).

Euroopan parlamentista ja Brysse-listä päin katsottuna tapahtuu sama ilmiö kuin muuallakin, kaikki ongelmat halutaan ratkaista juuri siellä. Tarkoi-tan tällä, ettei monikaan elin tai ko-koonpano malta jättää ratkaisuvaltaa

ja vastuuta toisille. Brysselin tapauk-sessa tulkinta halutaan aina kiristää parlamentin ja komission vallaksi. Jä-senmaihin ei malteta luottaa. Kuitenkin tehokkain sitoutuminen ja päätöksen-teko on usein jäsenvaltioiden kokonais-tahdosta kiinni.

Löytääkö EU ja Eurooppa uuden ku-koistuksensa? Tähän asti meillä on ol-lut sivistyksellistä etumatkaa. Näin ei ole aina ollut, mutta teollisuus lähti vetämään länsimaita kohti vauraut-ta, jota riitti koko väestölle. Aasialla oli talousmahti sitä ennen. Minne tu-leva vauraus tulee? Onko se laajan si-vistyksen ja edelläkävijyyden rakenta-maa? Vuoden lopussa olemme olleet 20 vuotta EU-jäseniä ja tänäkin aikana vastauksen hakeminen kaupan kautta vaurauden luontiin on sävyttynyt eri lailla, mutta perusvire on sama: Suomi, ja erityisesti Vaasan seutu, elää kau-pankäynnistä!

Talous ei kuitenkaan ole pelkästä tahdosta kiinni. Euroopan taloustilanne on vaikea. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Vastausta on vaikea hakea, koska yhtä viisastenkiveä ei ole varmaan kenellä-kään. Mielestäni on aika naiivia puhua vaikkapa vaan työntekijäkustannuk-sista. Taikka vain veroista. Edes nämä kaksi yhdessä eivät tuo kilpailukykyä - tarvitaan myös tuote ja hyödynnettävä innovaatio!

Kuukauden parlamenttikokemuk-sella - työt alkoivat virallisesti heinä-

kuun alussa ja elokuu on lomakuukau-si - näen, ettei Suomen vinkkeliä tuo esiin kukaan, jos emme itse. Rehelli-sesti sanottuna usein on aika vähäpä-töinen olo, kun huoneessa on pari suo-malaista ja parikymmentä italialaista tai vaikkapa saksalaista. Tai puolalais-ta tai ranskalaista. Mutta en ajattele, että minä tai Maltan edustaja olemme mitättömiä tyyppejä, kun näytämme työtaitomme. Se on ainoa tapa pärjätä. Kukaan ei kuuntele tai kiinnostu sik-si, että asia on Suomen asia. Näkökul-man on oltava ratkaisu Euroopalle, eu-rooppalaisille, ilmastolle, tms. Vaasan energiaklusterin asioissa ratkaistaan teknologisia tarpeita; suomalainen hy-vinvointi ja tasa-arvo tuovat kilpailu-kykyä.

Neuvostossa ministerit ehkä ymmär-tävät toistensa tarpeita vähän parem-min. Parlamentissa on ikävän selkeä asennoituminen vastustaa kansallisia hallituksia. Ainakin, jos puhutaan bud-jetista. Mutta eipä parlamentilla ole-kaan huolta budjetin tulopuolesta, sen hoitavat kansalliset parlamentit vero-tuksella.

Onko tuskastuminen EU-politiikkaan tai byrokratiaan lopulta kovin erilais-ta kuin tuskastuminen kotimaiseen yli-säätelyyn tai paikoin liian takkuiseen virkakoneiston tahmeuteen? Yhteinen markkina-alue ja yhteinen talousalue tarvitsevat yhteisiä pelisääntöjä, mut-tei ylisäätelyä eikä täysharmonisointia.

Kumppaneina maailmanvirrassa

ON NYT HELPOMPI TUNNISTAA

Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat oiva ja motivoiva tapa muistaa yrityksen pitkätyöläisiä, tasavuosia ta-lossa viihtyneitä työntekijöitä. Varsinaisen ansiomerkin ohella pitkä-työläinen saa myös Arkimerkin, pinssin, jota voi pitää takin, jakun tai työasun rintapielessä tai kauluksessa. Näin pit-kätyöläisyys näkyy myös työpaikan ar-jessa. Arkimerkistä asiakkaan, kollegan tai työkaverin on helppo tun-nistaa kokenut ja asiansa osaava pitkä-työläinen. Kun haluat arvostaa kokeneita työn- tekijöitäsi ja tuoda esiin heidän ammattitaitoaan, piipahda osoitteessa

ansiomerkit.fi


SUJUVAT YHTEYDET SUOMESTA MAAILMALLE

SAMULIHAAPASALO

• Keskuskauppakamarin liikenneasioista vastaava johtaja.• Finavian toimitusjohtaja 2005– 2011. Finavia vastaa Suomen lentokenttien toiminnasta. • Liikenne- ja viestintäministeriö 1986–2005. Ylijohtaja, hallitusneuvos ja hallitussihteeri.• Harrastukset valokuvaus, lintu- tiede, klassinen musiikki, viron kieli ja kulttuuri.

8 CONNECTING BUSINESS

SUJUVAT YHTEYDET SUOMESTA MAAILMALLE

Samuli Haapasalon mukaan on kiistaton tosiasia, että pääkaupun-gin hyvät yhteydet palvelevat myös koko maan intressejä. Jos Helsin-gistä on hyvät yhteydet ulkomaail-maan, on näitä hyviä yhteyksiä käy-tettävä koko maan hyväksi.

Tämä ei Haapasalon mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että asioita katsotaan ainoastaan Helsingin nä-kökulmasta.

“Olemme sen verran pieni kansantalous, että sisäisestä rii-telystä on ainoastaan haittaa. On parempi katsoa kokonai-suutta ja pohtia, miten alueet ja pääkaupunkiseutu yhdes-

sä vahvistavat koko maan kilpailukykyä”, sanoo Haapasalo.Valtio on huonon taloustilanteen takia leikannut liiken-

neväylien ylläpitoon tarkoitettua rahamäärää. Tämä johtaa siihen, että tiestön kunto heikkenee eikä uusia investointeja juurikaan tehdä.

Vallitseva tilanne vaatii Haapasalon mukaan uuden kan-sallisen liikennestrategian.

“Liikennejärjestelmän kehittämisessä on ensin määritel-tävä koko maan kannalta tärkeimmät ratkaisut ja investoin-nit. Sen jälkeen on priorisoitava hankkeet, jotka ovat vält-tämättömiä talouskasvun ylläpitämiseksi aluetasolla”, sanoo Haapasalo.

Kansallisessa liikennestrategiassa on Haapasalon mukaan keskityttävä siihen, miten suomalaiset vientiyritykset pää-

Liikenneasioissa investoinnit ja hankkeiden priorisointi ovat usein johtaneet vastak-kainasetteluun eri alueiden ja liikennemuotojen välillä. Keskuskauppakamarin

liikenneasioista vastaava johtaja Samuli Haapasalo toteaa, että Suomella ei ole varaa tämäntyyppiseen erimielisyyteen.

TEKSTI | TEXT PATRIK LINDFORS, JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER LEHTIKUVA, PIXHILL, MIKKO LEHTIMÄKI, ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS/ NMT-CENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN


sevät samalle viivalle muiden eurooppalaisten yritysten kanssa. Liikenneinfran kehittämisessä on entistä enem-män otettava huomioon tärkeä asiakas, eli yritykset ja nii-den kuljetustarpeet.

AINUTLAATUISET AASIAN YHTEYDETSamuli Haapasalo on aikaisemmin toiminut sekä Liiken-ne- ja viestintäministeriön ylijohtajana että lentokenttiä hallinnoivan Finavian toimitusjohtajana. Yksi tärkeim-mistä hankkeista Finavian aikana oli yhteistyössä Finnai-rin kanssa rakentaa Helsinki-Vantaan lentokentästä toi-miva solmukohta Finnairin vahvasti kasvavalle Aasian liikenteelle.

“Meillä on tällä hetkellä todella hyvät yhteydet Aasian markkinoille. Aasian lennot lähtevät Helsinki-Vantaalta illalla, ja Suomen kaikista talousalueista pääsee aina työ-päivän jälkeen aamuksi neuvottelemaan Aasiaan”, sanoo Haapasalo.

Helsinki-Vantaan asema Aasian liikenteen keskuksena ei Haapasalon mukaan ole itsestäänselvyys. Maantieteel-linen sijaintimme antaa etulyöntiaseman, mutta nykyi-sen lentoverkoston ylläpitäminen vaatii vahvaa strategi-aa ja operointikykyä. Aasian yhteyksien tärkeä vaikutus on, että suurien matkustajamäärien ansiosta Suomesta on kattavat yhteydet kaikkiin Euroopan talousalueisiin.

“München ja Frankfurt ovat vahvimmat kilpailijat. Ne tulevat aina pärjäämään, koska niillä on isot kotimarkki-nat. Myös Pietarin lentoasema Pulkova tekee merkittäviä investointeja ja on laajentamassa toimintaansa.”

YHTEISTYÖTÄ SATAMISSASuomen satamat ovat tällä hetkellä eri omistajien hallin-nassa. Omistajina on sekä kaupunkeja että yhtiöitä. Sata-mia on yhtiöitetty, mikä on Haapasalon mukaan tuonut satamiin tehokkaat liikennetoimintamallit ja lisännyt toi-minnan läpinäkyvyyttä.

“Mielestäni olisi mielenkiintoista, jos muutamat sata-mat katsoisivat keskenään businesslogiikkaa ja selvittäisi-vät, voisivatko ne olla tehokkaampia ja tuottaa asiakkail-leen parempaa palvelua yhteisenä yhtiönä.”

Yksi kriteeri on kuitenkin se, ettei yhdellä satamayhti-öllä saa olla määräävä markkina-asema. Haapasalo tote-aa, että satamien pitää toimia vapailla ja kilpailuilla mark-kinoilla.

Väylämaksu on kuuma aihe tällä hetkellä. Suomella on väylämaksu, joka puolitettiin hallituksen päätöksel-lä. Maksujen arvo on puolituksen jälkeen 40 miljoonaa euroa. Kansantalouden kannalta olisi Haapasalon mie-lestä parempi poistaa väylämaksu kokonaan rasittamasta Suomen vientiä. Lisäksi maksulla on vaikutuksia Suomen kautta kulkevaan transitoliikenteeseen.

“Rasitamme turhaan oman vientimme kilpailukykyä, koska tärkeimmillä kilpailijamailla ei ole vastaavaa mak-sua. Ruotsilla on myös väylämaksu, mutta se on suhteessa huomattavasti pienempi. Lisäksi Ruotsilla on silta Tans-kaan ja Göteborgissa satama Atlantilla.”

KATKEAMATON KETJU MAAILMALLE“Suomi elää viennistä” on kulunut fraasi. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen kotimarkkinat ovat niin pienet, että kas-vun on tultava ulkomaan markkinoilta.

“Olemme meren takana ja osa markkina-alueesta on kaukana. Talvi on pitkä, ja liikenneväylien ja satamien yllä-pito on tämän takia kalliimpaa kuin kilpailijamaissa.”

Liikennepolitiikan tavoite pitää Samuli Haapasalon mie-lestä olla teollisuutta palvelevan päätieverkoston pitämi-nen kesäkunnossa ympäri vuoden ja että sen palvelukyky on aina varma. Silloin pidemmät etäisyydet markkinoista eivät enää olisi merkittävä haittatekijä suomalaiselle.


I landskapen Österbotten och Mellersta Österbot-ten har man strävat efter att utveckla trafikförbin-

delserna i enlighet med företagens behov, eftersom företagens logistiska funktionalitet är en grundför-utsättning för att bevara arbetsplatser och upp-rätthålla landskapens välmående. De ansträngning-ar som gjorts för att trygga flygtrafiken, förbättra hamnförbindelserna och utveckla tågtrafiken har diskuterats flitigt i media under de senaste åren. Men faktum är att från vårt handelskammarområ-de fraktas största delen av industriföretagens varor iväg längs landsvägarna. Således påverkas företa-gens logistik direkt av vägnätets försämrade till-stånd, eftersom det bland annat leder till längre transporttider och därmed också förhöjda transport-kostnader.

Anders Östergård, direktör för ansvarsområdet för trafik- och infrastruktur på NMT-centralen i Söd-ra Österbotten, känner gott och väl till detta.

– De viktigaste transportlederna ur de regionala företagens synvinkel är riksväg 3 via Tammerfors till Helsingfors och riksväg 8 till Åbo. Dessa vägar borde kunna hållas i gott skick även under sämre ekono-miska tider, menar Östergård.

Anslagen som behövs för väghållningen har länge varit otillräckliga och försämringen i det allmänna ekonomiska läget drar åt anslagen ytterligare. Om anslagen inte räcker till den här sommaren heller för att täcka alla de omkostnader som nya vägbelägg-ningar och övriga grundförbättringar för med sig,

hur ska man då handla när anslagen skärs ned och förbättringsbehoven samlas på hög?

Elementär väghållning kanske inte känns lika lockande som utvecklande av regionens flyg- och båtförbindelser men Östergård uppmanar ändå före-tagens representanter att lyfta fram väghållningen till diskussion med beslutsfattarna. Nu är det läge att påverka nästa regerings trafikpolitiska översikt och utvecklingsbudget och således försäkra sig om att läget för transporterna inte försämras ytterli-gare.

FÖRETAGENS TRANSPORTER PÅVERKAS AV VÄGNÄTETS TILLSTÅND

Anders Östergård väntar med spänning på om den ar-betsgrupp som trafikministeriet grundat kommer med nya förslag för hur man kunde förhindra vägnätets för-fall och nya förslag på en finansmodell för väghållning-en. Arbetsgruppen kommer att redovisa sitt arbete i oktober.


Vero- ja lakipalveluilla kilpailukykyä

Meillä on vahva toimialaosaaminen ja

kokemus pitkäjänteisestä yhteistyöstä perhe- ja kasvuyritysten kanssa.Kuuntelemme, sparraamme ja

avaamme uusia näkökulmia.

Ota yhteyttä p. 020 760 3000

kpmg.fi


Pohjanmaan kauppakamari-alue on hyvin yritysval-taista aluetta ja alueella on paljon vientiyrityk-

siä. Tämän vuoksi on luonnol-lista, että saavutettavuus ja lii-kenteen sujuvuus ovat tärkeitä yritysten logistiikan ja kilpailu-kyvyn kannalta. Myös koulutetun työvoiman saatavuus on yrityksille tärkeä kilpailukykytekijä.

– Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan elinkeinoelämä on monin tavoin samankaltaista ja siksi maakun-nilla on yhteisiä elinkeino- ja korkeakoululähtöisiä intresse-jä, toteaa Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula. – Toki eri alueiden välillä on myös eroavaisuuksia ja intressiristiriitoja, mutta pääsään-töisesti Kokkolan ja Vaasan kaupun-kiseutujen välinen kilpailuasetelma pitää kaikki osapuolet virkeinä, ja kauppakamari on hyvä tasapainottaja molempien seutujen toiveiden välillä.

Kauppakamarin kanssa yhteisesti teh-dystä edunvalvontatyöstä Ylikarjula nostaa erityisesti esiin toimenpiteet, jotka liittyvät liikenteen kehittämiseen, korkeakoululäh-töisiin kehittämishankkeisiin, kansainväli-syyteen ja kansallisiin päättäjiin vaikutta-miseen.

VIKTIGA TRAFIKFÖRBINDELSERMaria Nybäck, verkställande direktör vid utvecklingsbolaget Concordia, och Tomas Häyry, stadsdirektör i Vasa stad, har liknan-de erfarenheter som Ylikarjula av samarbe-tet med handelskammaren gällande intres-sebevakningen.

– Det är viktigt att regionen är lättillgäng-lig i synnerhet ur de globala företagens syn-

vinkel. Därför har vi i samar-bete med handelskammaren

och Karlebynejdens utveck-lingsbolag KOSEK sat-sat på att trygga flygtrafi-ken vid Karleby-Jakobstad flygplats, vilket vi tillsvi-

dare har lyckats ganska bra med, säger Nybäck. – Ett an-

nat konkret exempel på vårt goda samarbete är projektet kring Jakob-

stads hamnväg och kartläggning-en av utvecklingspotentialen i

industriområdet, som han-delskammaren aktivt har koordinerat.

Också i Vasa har man samarbetat kring intres-sebevakning både i frågor

gällande flyg- och tågtrafi-ken samt andra trafikfrågor.

– Handelskammaren har ett omfattande nätverk av kontakter till

beslutsfattare och näringslivsutvecklare och via detta nätverk får vi information om vil-ka saker som är på gång som påverkar oss. Handelskammaren är en utmärkt diskus-sionspartner som kan informera oss om företagens intressen, gällande till exempel utveckling av utbildningen eller stadens in-terna trafikprojekt, överensstämmer med stadens linje, menar Häyry.

HYVÄÄKIN VOI PARANTAAHäyry, Nybäck ja Ylikarjula ovat tyytyväi-siä edunvalvontayhteistyöhön, mutta kaik-ki ovat sitä mieltä, että hyvääkin yhteistyötä voi parantaa. Koska edunvalvontaa tarvi-taan jatkossa yhä enemmän, sitä pitäisi teh-dä mahdollisimman järkevästi.

– Nyt on tekeillä niin suuria rakenteelli-sia muutoksia, että ehkä meidän olisi syytä keskittää painopistettä enemmän kansalli-

sen tason edunvalvontaan, ehdottaa Häyry.Koska ympärillä tapahtuu yhä enemmän

sellaisia asioita, joihin alueella täytyisi rea-goida, Nybäck ehdottaa selkeää työnjakoa myös edunvalvontaan.

– Tietyistä asioista vastaisi se organisaatio, jolla on siihen asiaan paras asiantuntemus ja parhaat resurssit. Jotta tähän päästään, mei-dän on opittava tuntemaan toinen toisemme entistä paremmin.

Ylikarjula puolestaan peräänkuuluttaa myös edunvalvontaan laajempaa pohjalais-ta yhteistyötä.

– Vaasa-Oulu -kehityskäytävällä on tu-levaisuutta ajatellen hyvät näkymät. Kun-tien, valtionhallinnon ja elinkeinoelämän kehittäjien yhteistyöllä voimme varmistaa noiden postitiivisten kehitysnäkymien to-teutumisen.

Pohjanmaan kauppakamari tekee yhteistyötä edunval-vonnassa kauppakamarialueen kuntien, kehittämisorga-nisaatioiden ja maakuntaliittojen kanssa. Vientiyritys-valtaisen alueen yhteisessä edunvalvonnassa ovat viime vuosina korostuneet liikenteeseen, koulutukseen ja kan-sainväliseen yhteistyöhön liittyvät asiat.

Österbottens handelskammare samarbetar med handels-kammarområdets kommuner, utvecklingsorganisationer och landskapsförbund när det kommer till intressebevak-ning. Eftersom vår region består av många exportföretag har intressebevakningen under senare år främst kommit att gälla frågor inom trafik, utbildning och internationellt samarbete.

EDUNVALVONTA ON YHTEINEN ASIA Intressebevakning –en gemensam sak

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER COASTLINE JA | OCH VAASAN KAUPUNKI / VASA STAD

JUK

KA

YLI

KA

RJU

LATO

MA

S H

ÄYR

Y

MA

RIA

NYB

ÄCK


Maailman suurin uusiutuvassa dieselissä

TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT LEHTIKUVA/RONI REKOMAA


Maailman suurin uusiutuvassa dieselissä

Suomalainen, valtioenemmistöinen Neste Oil on pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena kasvanut maailman suurimmaksi uusiutuvan

dieselin valmistajaksi. Biopolttoaineet ovat vielä jonkin verran kalliimpia kuin perinteiset fossiiliset. Neste Oilin teknologiajohtajan Lars Peter Lindforsin mukaan biopolttoaineet voivat nousta 10 – 15

vuoden kuluessa edullisemmiksi kuin perinteiset.

Neste Olin teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors kertoo, että hänen yhtiönsä on maa-ilman ykkönen, kun puhutaan

biopolttoaineista. Neste Oilin oma pa-tentoitu tuote on nimeltään NEXBTL-diesel, jota viedään Pohjois-Amerik-kaan asti. Lindforsin mukaan se on maailman puhtainta polttoainetta.

Biopolttoaineiden tutkimus- ja ke-hittämistyö on kestänyt Neste Oilissa parikymmentä vuotta. Työ alkoi puun-jalostusteollisuuden sivutuotteena syn-tyvästä mäntyöljystä, josta voidaan val-mistaa biodieseliä.

Biodieselin valmistus alkoi koeluon-toisesti pienellä laitoksella Neste Oilin Porvoon jalostamolla 1997. Vuoden-vaihteessa 2007-2008 alkoi varsinainen kaupallinen tuotanto. Yhtiön käyttä-mistä uusiutuvista raaka-aineista jo 66 prosenttia on jätteitä ja tähteitä.

Lindfors myöntää, että myös metsä-yhtiö UPM on tulossa biodieselmark-kinoille syksyn 2014 aikana. UPM on nostanut mitätöintikanteen Nesteen patenttia kohtaan. Asian käsittely on kesken välimiesoikeudessa.

”Meidän patenttimme on jo vuodel-ta 1997 ja siellä mainitaan mäntyöljy eli ei se mäntyöljypohjainen diesel ole uusi asia”, kuittaa Lindfors.

TÄHTEISTÄ RAAKA-AINETTANeste Oil valmistaa neljällä tuotan-tolaitoksellaan – Porvoossa, Rotter-damissa ja Singaporessa – uusiutuvaa biodieseliä yli kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Kaikkia laitoksia ajettiin täy-sillä 2013 ja niin myös kuluvana vuon-na. Liiketoiminta on voitollista.

Lähimmän kilpailijan kapasiteetti jää 400 000 tonniin vuodessa.

”Olemme neljästä viiteen vuotta edellä kilpailijoitamme”, arvioi Lind-fors.

Biodieselin raaka-aineista jo 66 pro-

senttia tulee erilaisista tähdevirroista. Loppuosa on palmuöljyä. Neste Oilin mukaan sen käyttämä palmuöljy, alle miljoona tonnia vuodessa, on 100-pro-senttisesti sertifioitu eli se on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mu-kaisesti.

Tällä hetkellä biopolttoaineiden val-mistus on jonkin verran kalliimpaa kuin perinteisen, fossiilisen dieselin valmistus.

”Kun löydämme lisää tähdevirtoja, biodieselin hinta laskee. Yleisesti usko-taan, että fossiilisen öljyn hinta jatkaa nousuaan. Tulee vääjäämättä päivä, jol-loin biopolttoaineet ovat edullisempia kuin fossiiliset”, arvioi Lindfors.

Neste Oil on investoinut tähän men-nessä noin 1,5 miljardia euroa uusiutu-vaan energiaan.

”Valtiolta eli veronmaksajilta emme ole saaneet minkäänlaista tukea tutki-mus- tai tuotekehitystyöhömme liit-tyen NEXBTL:ään”, vaan olemme ra-hoittaneet kehitystyön itse, kertoo Lindfors.

Viime vuonna valtio tuki uusiutu-vien energiamuotojen kehitystyötä ja niiden käyttöä noin 450 miljoonalla eurolla.

Uusiutuvat polttoaineet toivat Nes-te Oilille viime vuonna 2,5 miljardin liikevaihdon. Liikevaihto kokonaisuu-dessaan oli 17,5 miljardia euroa. Neste Oil on nykyään Suomen suurin yhtiö liikevaihdolla mitattuna.

Voittoa biopolttoaineet toivat vähän alle 300 miljoonaa euroa eli noin puo-let koko yhtiön vertailukelpoisesta lii-kevoitosta.

TEURASTAMOJÄTTEISTÄ BIODIESELIÄTällä hetkellä Neste Oil käyttää Suo-men kaikki saatavilla olevat teurasta-mojätteet biodieselin tuotantoon.

Kalarasvajätettä tulee kalanperkaus-

LARS PETER LINDFORS• Neste Oilin teknologiajohtaja• Syntynyt 1964 Maarianhaminassa.• Perhesuhteet vaimo, kolme poikaa.• Opinnot diplomi-insinööri, Chalmers tekniska högskola, Göte-borg, tekniikan tohtori Åbo Akademi, MBA Henley Management College.• Neste Oilin palvelukseen 2007. Vastuualueena tutkimus ja tuotekehi-tys, investointien hallinta, informaa-tioteknologia, liiketoimintaprosessit sekä epäsuora hankinta.• Toiminut aikaisemmin Neste Oilin teknologia- ja strategiajohtajana, tut-kimus- ja teknologiayksikön johtaja-na ja ruotsalaisen Perstorp-konsernin kehitysjohtajana.• Vuoden 2014 teknologiajohtaja -palkinto (CTO of The Year Award/TAF, Sitra, Spinverse), Vuoden 2013 energiatekopalkinto (Tekniikka & Talous), Vuoden 2014 innovaatio-palkinto (Talentum, Talouselämä).• Harrastukset urheilu yleisesti, tennis, golf, saaristoelämä.

Neste Oil käyttää monta erityyppistä raaka-ainetta biopolttoainetuotannossaan.


laitoksilta Aasiasta. Kasviöljyjätettä, kuten palmuöljylietettä, tulee myös Aasiasta. Myös käytetty paistinrasva kelpaa biodieselin val-mistukseen.

”Joka vuosi löydämme kaksi uutta täh-devirtaa, jotka kelpaavat meille biodieselin tuotantoon. Tähteiden osuus voi nousta tu-levaisuudessa lähelle 100 prosenttia. Seuraa-van sukupolven raaka-aineita ovat maa- ja metsätalouden biomassat”, arvioi Lindfors.

METSÄ EI RIITÄNykyään maailmassa tuotetaan noin 20 miljoonaa tonnia biodieseliä, josta noin 15 prosenttia on uusiutuvaa, hiilivetypohjais-ta dieseliä. Se on prosentti koko maailman polttoainekulutuksesta.

”Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa kui-tenkin koko ajan, kun ympäristövaatimuk-set maailmalla kiristyvät. Suomessa puhu-taan metsistä biopolttoaineiden lähteenä, mutta metsälle on muutakin, arvokkaam-paa käyttöä kuin valmistaa puusta polttoai-netta. Metsäbiomassasta ei tehdä vielä mis-sään maailmalla rahaa biopolttoaineissa.”

Lindfors selventää, että tarvitaan miljoo-na kuutiota puuta, josta voidaan maksimis-saan saada 100 000 tonnia biopolttoainetta.

”Pitää ymmärtää mittasuhteet. Jos halu-amme vaikuttaa globaalisti maailman ym-päristökehitykseen, silloin tarvitsemme myös ulkomaisia raaka-aineita. Totta kai suosimme aina kotimaista, kun se on mah-dollista.

Tällä hetkellä Neste Oil ajaa Naantalin ja-lostamolla mäntyöljypikeä, josta se tuottaa huippulaatuisia uusiutuvia polttoaineita ai-noana maailmassa.

KEMIAN TEOLLISUUS YKKÖSEKSI VIENNISSÄMonelle voi olla yllättävä tieto, että kemian-teollisuus on noussut Suomen suurimmaksi viejäksi. Leijonanosa menestyksestä kuuluu Neste Oilille. Nokian tilalle on tullut Neste Oil.

”Olemme iloisia, että olemme luoneet uutta liiketoimintaa Suomeen. Biopoltto-aineiden lisäksi maailmanlaajuinen kestä-vä kehitys on meidän toinen kivijalkamme. Olemme Global 100 -listauksen mukaan maailman kuudenneksi vastuullisin yhtiö”, kehaisee Lindfors.

Suomi on maailman huippuluokkaa uu-siutuvan energia käytössä. Osuus suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin on noin 40 pro-senttia.

”Me kannustamme kaikkia ratkaisuja puhtaamman ja kestävän kehityksen mu-

Euroopan vahvin* pankki – lähelläsiEuroopas starkaste* bank – nära dig

Handelsbanken Vaasa - Vasa 010 444 3232

Handelsbanken Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360

Handelsbanken Kokkola - Karleby 010 444 3560

Puhelun hinta 0,0835 e/puhelu + 0,1209 e/min.Samtalspris 0,0835 e/samtal +0,1209 e/min.

*Lähde: Uutistoimisto Bloomberg toukokuu 2013 *Källa: Nyhetsbyrå Bloomberg maj 2013

handelsbanken.fi

kaisen energian tuottamiseksi liikenteeseen ja sähköntuotantoon”, sanoo Lindfors.

Neste Oil tutkii myös leväöljyn mahdol-lisuuksia energiantuotannossa. Bakteerien tai levien geenien rakenteita muuntelemalla voidaan saada haluttuja hiilivetyjä, joista voi olla mahdollista tuottaa polttoaineita.

”Visioita ihmiskunnalla pitää olla eli eteenpäin pitää mennä myös energiatuotan-nossa. Aaltovoima ja aurinkokennot ovat myös mahdollisuuksia, joita ei pidä unoh-taa.”

LÄPIMURTOJA KYMMENEN VUODEN SISÄLLÄLindfors sanoo odottavansa, että liikentees-sä on kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2024, jossain mittakaavassa kannattavasti maa- ja metsätalouden biotuotteista valmis-tettuja polttoaineita.

”Levien energiakäytössä tulee läpimurto

seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suo-messakin levistä tiedetään paljon, on esi-merkiksi levälajikkeita, jotka viihtyvät kyl-mässä vedessä. Samoin ehkä aaltovoimassa tulee uusia keksintöjä.”

Lindfors uskoo, että myös kasvien foto-synteesiä, yhteyttämistä, voidaan geenima-nipuloida niin, että bakteerit saadaan so-kerin sijasta tuottamaan hiilivetyjä, jolloin tie uusiin biopolttoaineisin olisi auki. Siinä tutkimuksessa Yhdysvallat ja Australia ovat maailman kärkeä.

Energiapulaan Lindfors ei usko.”Perinteisiä energiamuotoja eli öljyä ja

kaasua riittää maailmassa. Rinnalle tulevat liuskekaasu ja –öljy. Lisäksi me ja kilpaili-jamme kehitämme koko ajan uusia biopolt-toaineita. Öljynjalostus on noin sata vuotta vanhaa. Uusiutuvat polttoaineet ovat vasta kehityksensä alkupäässä.”


UUSIIN ASEMIIN

RUUHKA-SUOMESTA SPORTIN LUOTSIKSIVaasan Sportin liigajoukkueen päävalmentaja Tomek Valtonen

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi

Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA SAMI PULKKINEN

KUKA OLET?Olen jääkiekkovalmentajaksi siirtynyt entinen ammattilais-jääkiekkoilija. Kiteellä kasvaneena pelasin luonnollisesti myös pesäpalloa ennen jääkiekkoammattilaisuraani. Per-heeseeni kuuluvat vaimo ja kolme lasta, ja muutimme Vaa-saan tänä kesänä. Vapaa-aika kuluu pääasiassa lasten kans-sa touhutessa ja liikkuessa. Pidän myös ruoanlaitosta.

MITÄ TEIT AIEMMIN?Viimeksi olen valmentanut Jokereiden liigajoukkuetta ja sitä ennen Jokereiden A-junioreita. Myös lähes 15-vuotisella am-mattilaispelaajaurallani olen pelannut pääasiassa Jokereis-sa. Se on todella pitkä aika tehdä töitä samassa seurassa ja päätinkin jo viime syksynä, että tällä kaudella on maiseman-vaihdoksen aika.

MITÄ TEET NYT?Olen Vaasan Sportin liigajoukkueen päävalmentaja ja teh-täväni on yhdessä muun valmennusjohdon sekä urheilutoi-menjohtajan kanssa auttaa Sportin pelaajia ja sitä kautta koko joukkuetta kehittymään. Sportilla on nuori joukkue, mutta tavoitteenamme on olla uskottava SM-liigajoukkue ja taistella jäällä tosissamme pisteistä jokaisessa ottelussa.

MITKÄ OVAT VAHVUUTESI TÄMÄN TEHTÄVÄN HOITAMISEEN?Rakkaus ja aito kiinnostus jääkiekkoa kohtaan ajavat minua eteenpäin tässä tehtävässä. Päävalmentajalla on oltava in-tohimoa peliä kohtaan, sillä hän on töissä käytännössä mel-kein ympäri vuorokauden. Valmentajana olen sekä vaativa että reilu.

MILLAISIA HAASTEITA SINULLA ON EDESSÄSI?Minä näen edessäni pääasiassa mahdollisuuksia. Vaikka yleiset odotukset liiganousijaa kohtaan ovat pienet, Vaasa on jääkiekkokaupunki ja täällä on loistavat puitteet pelata tasokasta jääkiekkoa. Hallilaajennuskin valmistuu juuri sopi-vasti liigakauden alkuun. Vaasan Sport täyttää valkean au-kon liigakartalla ja siitä tulee varmasti pohjalaismaakuntien oma joukkue, joka tuo uutta kipinää ja tavoitteellisuutta myös juniorityöhön.


Ett utmärkt exempel är Ekokem Ab som under fjolåret påbörjade sin verksamhet i anslutning till Oy KWH Mirka Ab:s fabrik. Nyttokraftverket

utnyttjar avfall genom att bränna det i en pannanläggning som har en bränsleeffekt på 10 MW. Ekokem utnyttjar slipmaterials-avfall från Mirka som bränsle och produce-rar i snitt 43 GWh värme per år till fabriken. Slipmaterialsavfallet står för rejäla 20 pro-cent av kraftverkets bränsle, och därutöver används också lokalt producerat biobräns-

le från skogsbruk och energiavfall från han-deln och industrin.

– Tanken om ett kraftverk som utnyttjar produktionsavfall väcktes redan för cirka 10 år sedan, men vi behövde göra ett omfattan-de utredningsarbete innan vi kunde påbörja den egentliga planeringen av förverkligan-det av kraftverket, berättar Jari Lemberg som ansvarat för kraftverksplaneringen vid Mirka.

Kraftverket byggdes och handhas av fö-retaget Ekokem som specialiserat sig på ut-

nyttjande av avfall. Kraftverket planerades av Ekokem och KWH Mirka i samarbete med panntillverkaren Renewa Oy. Man fick själv stå för planeringen då det inte fanns färdiga lösningar, som hade lämpat sig för slipmaterialsavfall, att tillgå på marknaden. Kraftverket har nu varit verksamt i ett år och det har visat sig att det lönar sig att också bygga småskaliga lokala pannanläggningar om råmaterial för energi och potentiella an-vändare finns i närheten.

Jätteen hyödyntämisestä suuria säästöjä

ÅTERANVÄNT AVFALL SPARAR MILJONER

Raaka-aineiden ja energian hinnan nousu, jätemaksujen kallistuminen ja ympäristötietouden lisääntyminen ovat johtaneet siihen, että yhä useampi yritys on ryhtynyt ke-hittämään räätälöityjä energia- ja jäteratkaisuja omiin tarpeisiinsa.

I takt med att priset på råmaterial och energi stigit sam-tidigt som också avfallsavgifterna höjts och miljömedve-tenheten ökat, har också allt fler företag utvecklat skräd-darsydda energi- och avfallslösningar som motsvarar deras egna behov.

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER MATS SANDSTRÖM, SAMI PULKKINEN

EKOKEMIN KWH MIRKAN KÄYTTÖÖN RAKENTAMA ENERGIALAITOS

• Polttoaineteho: 10 MW• Vuosituotanto: 36 GWh höyryä ja 6 GWh kuumaa öljyä• Polttoaine: metsäpohjainen biopolttoaine, hiomatuotejäte ja muu palava jäte• Korvaa vuosittain noin 5000 tn raskasta polttoöljyä.• Vähentää KWH Mirkan tuottamaa hiilidioksidia 6000 tn/v.• KWH Mirkan kaatopaikka voidaan sulkea.• Vahvistaa yrityksen kestävän kehityksen strategiaa.

KWH Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg hyötyvoimalaitoksen edessä


PROSESSIHÖYRYÄ KOTIMAISILLA POLTTOAINEILLA

Laihian Mallas Oy:n vajaan vuoden käytös-sä ollut uusi lämpökeskus tuottaa höyryä

mallastehtaan prosesseihin kotimaisilla polt-toaineilla. Turve ja hake ovat korvanneet pro-sessissa aiemmin käytetyn raskaan polttoöl-jyn. Toimitusjohtaja Lasse Kosken mukaan polttoaineiden hintaerosta saatava kustan-nussäästö on niin suuri, että se tulee mak-samaan takaisin noin neljän miljoonan euron investoinnin vuosien saatossa.

– Pystymme myös hyödyntämään viljankä-sittelyn sivujätteet lämpökeskuksen poltto-aineena, Koski sanoo. – Aiemmin sivujätteet kuljetettiin karjatiloille ja niistä saatu korva-us kattoi lähinnä kuljetuskustannukset. Nyt sivujäte korvaa kolmesta viiteen prosenttia tarvitsemastamme polttoaineesta.

Päätös uuden lämpökeskuksen rakentami-sesta syntyi öljyn voimakkaan hinnannousun seurauksena. Kustannussäästön lisäksi Koski on tyytyväinen siihen, että lähialueilta kerät-tävän kotimaisen polttoaineen hyödyntämi-nen sekä oman prosessin sivujätteiden käyt-täminen polttoaineena pienentävät yrityksen ympäristökuormitusta.

– Omien tarpeiden selvittäminen, hankkeen perusteellinen suunnittelu ja muiden vastaa-vanlaisen laitoksen rakentaneiden kokemus-ten kartoittaminen ovat tärkeitä tällaista in-vestointia suunnitellessa, hän muistuttaa.

INBESPARNINGAR I MILJONKLASSInnan pannanläggningen stod klar fylldes KWH Mirkas egen avstjälpningsplats årli-gen med 2500 ton slipmaterialsavfall från produktionsprocessen. Med samma mängd avfall kan man nu producera energi som till-godoser fabrikens behov.

– I tillverkningsprocessen av slipproduk-ter går mycket värme åt och denna värme producerade vi tidigare med hjälp av tung brännolja. I och med att vi börjat utnyttja vårt avfall sparar vi i miljonklass varje år på energi- och avfallskostnader, berättar verk-ställande direktör Stefan Sjöberg. Då vi nu har tagit i bruk pannanläggningen kan vi

stänga avstjälpningsplatsen som vi tidigare använde.

Under fjolåret färdigställdes Jeppo Bio-gas Ab i närheten av KWH Mirka. Biogas-anläggningen koncentrerar sig i huvudsak på rötning av sväm från lantbruksnäring-en. Under rötningsprocessen uppstår biogas och rötrest som lämpar sig som gödsel inom lantbruksnäringen. För tillfället är KWH Mirka anläggningens största kund vad gäl-ler biogas.

– De gaser som uppstår vid produktions-processen rengörs genom förbränning. Ti-digare har förbränningen krävt 700 ton propangas årligen men nu kan vi ersätta un-

gefär hälften av gasen med den lokalt produ-cerade biogasen.

ENERGIEFFEKTIVITET OCH NYTTOANVÄNDNINGKHW Mirkas energieffektivitet och nytto-bruk av avfall utvecklas ständigt. I år har bo-laget påbörjat byggandet av en ny produk-tionslinje som är mer energieffektiv. Man utreder också huruvida de sliprester som blir kvar i pannan efter förbränningen kun-de återanvändas. Man strävar efter att hitta goda lösningar till hur företagets behov av el ska uppfyllas så klokt som möjligt också i framtiden.

Laihian Maltaan toimitusjohtaja

Lasse Koski ja lämpölaitoksen hoitaja

Mikko Tuppi


Futura-teknologiakeskustalot Vaasa Airport Parkin sydä-messä aivan lentoaseman ja kaupungista ulos johtavan moottoritien kainalossa ovat tarjonneet toimitiloja yri-

tyksille pian 12 vuoden ajan. Vaiheittain rakennetun Futura-palvelukokonaisuuden neljäs talo valmistuu ennen vuoden vaihdetta.

Futura-kokonaisuutta on laajennettu yritysten tilatarpei-den mukaan ja kaikkien neljän toimistotalon suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeänä ohjenuorana ollut tilojen jous-tava muuntelumahdollisuus kunkin vuokralaisen tarpeiden mukaan. Jokaisessa rakennusvaiheessa on myös hyödyn-netty nykyteknologiaa, jotta Futura-talot tarjoaisivat vuok-

ADVE

RTO

RIAALI

Teksti ja kuvat Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia

Tilat muuntuvat käyttäjän mukaan

Futura I -talon ala-aulassa olevaan kahvilaan on helppo piipahtaa työn lomassa. Aulakahvila ja sen yhteydessä oleva aulapalvelu palvelevat talon käyttäjiä myös silloin, kun talon lounasravintola on suljettu.

Myyntipäällikkö Jukka Träskbäck on tyytyväinen Futura-talojen sijaintiin ja palveluihin.

Futura-taloissa lähellä asiakkaita

Teollisuusautomaatioon keskittynyt Omron Electronics Oy on osa globaa-

lia Omron-teknologiakonsernia. Myyn-tiyhtiön Suomen pääkonttori on Espoos-sa, mutta pohjoisen ja läntisen Suomen myyntiä johdetaan Vaasan konttorista kä-sin. Yhtiön Vaasan konttori on sijainnut Fu-tura II -talossa vuoden 2011 alusta lähtien.

– Me myymme teollisuusautomaatio-tuotteita ja -ratkaisuja mm. koneenra-kentajille ja kojeistovalmistajille, joita tällä alueella on runsaasti. Yleisestä talousti-lanteesta huolimatta tuotteillemme on ol-lut kysyntää niin, että olemme voineet rek-rytoida tänä vuonna lisää myyntivoimaa, kertoo myyntipäällikkö Jukka Träskbäck.

Träskbäckin mukaan Vaasan kontto-rin sijainti Futura-taloissa on ideaalinen: konttorilta on vaivatonta lähteä asiakkai-den luo ja asiakkaiden on helppoa tulla sinne, neuvottelutilat ja tarjoilut ovat käte-västi saatavissa, ja Futuroissa on mahdol-lista verkostoitua muiden yritysten edus-tajien kanssa. Erityisen hienoa on se, että myös monien asiakkaiden toimipisteet si-jaitsevat aivan lähietäisyydellä.

– Kaikki tämä vaikutti siihen, että ryhty-essämme etsimään uusia tiloja päädyim-me ensimmäiseksi neuvottelemaan asi-asta Oy Vaasa Parks Ab:n kanssa. Meille sopivat, aiempaa isommat tilat löytyivät Futura I -talosta, jonne muutamme lähiai-koina, Träskbäck iloitsee.

ralaistensa käyttöön mahdollisimman ajanmukaiset tilat. Parhaillaan rakenteilla olevassa Futura IV -talossa talotekniikkajärjestelmäksi on va-littu Are Sensus -kokonaisuus. Sitä on kehitetty edelleen esimerkiksi tilo-jen muuntojoustavuuden näkökulmasta yhteistyössä toimittajan kans-sa. Talon jäähdytyksessä ja osittain myös lämmityksessä hyödynnetään ympäristöystävällistä geoenergiaa, mikä pienentää talon käyttäjien hii-lijalanjälkeä.

– Tilojen kehittäminen ei suinkaan lopu rakennusvaiheeseen, vaan ky-symme aktiivisesti käyttäjien mielipiteitä ja pyrimme kehittämään tiloja yhä käyttäjäystävällisemmiksi, kertoo Oy Vaasa Parks Ab:n myyntipääl-likkö Tobias Laxell. – Tänä vuonna olemme esimerkiksi rakentaneet Futura I -talon ala-aulaan uuden, viihtyisän kahvilan, jossa toimivat myös talon aulapalvelut. Jokaisessa Futura-talossa on omat aulapalvelunsa, joiden kautta esimerkiksi vieraiden vastaanotto ja postinjakelu sujuvat kätevästi.

Asiakaslähtöistä toimitilatarjontaaVaasan seudun energiateknologiakeskittymän sydämessä olevan Vaa-sa Airport Park -yrityspuiston nykyinen runsaan 4000 henkilön työnte-kijämäärä on kasvanut vuodesta 2000 lähtien noin 2700 työntekijällä. Futura-talot ovat omalta osaltaan mahdollistaneet tätä kasvua, sillä niis-tä on löytynyt muuntojoustavia tiloja sekä alueella toimiville että seudul-le etabloituneille yrityksille. Tarvittaessa Oy Vaasa Parks Ab on myös to-teuttanut räätälöityjä ratkaisuja yritysten tilatarpeisiin.

– Vaasan seudulta tiloja etsivien yritysten kannattaa aloittaa tutus-tumalla www.vaasantoimitilat.fi -sivustoon. Meihin saa mielellään ottaa yhteyttä myös henkilökohtaisesti, niin voimme kertoa olemassa olevista vaihtoehdoista. Erikokoisia toimistotiloja on tällä hetkellä tarjolla esimer-kiksi kaupungin keskustassa ja Futura-taloissa. Logistiikka-alan yritysten on mahdollista sijoittua vaikkapa uudelle logistiikka-alueelle lentokentän läheisyyteen, Laxell luettelee.

Kadun toiselle puolelle rakennettu Futura IV -talo täydentää ole-massa olevaa Futura-talojen kokonaisuutta. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävän uudisrakennuksen vuokralaiset pääsevät muuttamaan tiloihin jo ennen vuoden vaihdetta.

Nesteytetty maakaasu (LNG) on tällä hetkellä suosittu energialähde niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, ja sen käytön ennustetaan lisään-tyvän vauhdilla. Hajuton, mau-

ton ja myrkytön kaasu, joka ei sisällä rikkiä, pienhiukkasia tai raskasmetalleja eikä myös-kään syövytä tai aiheuta korroosiota, kuulos-taa melkein liian hyvältä ollakseen totta.

Vuonna 2012 liikenne- ja viestintäministe-riön johdolla valmistellun LNG-toimintaoh-jelman 2013 – 2017 tavoitteisiin kirjattiin, että Suomessa pitäisi panostaa laivojen kaasutank-kausmahdollisuuteen ja ottaa samalla huomi-oon teollisuuden ja raskaan liikenteen kaa-sutarpeet. Ohjelman mukaan taloudellisten kannustimien käyttöä LNG-infrastruktuurin rakentamiseen pitäisi selvittää, ja samaan ai-kaan aktiivisesti edistää LNG:n käyttöönottoa laivojen polttoaineena myös kansainvälisesti.

TUKEA LNG-TUONTITERMINAALEILLETyö- ja elinkeinoministeriön valmistele-ma kansallinen tukiohjelma LNG-termi-naalien rakentamiseksi Suomen rannikolle astui voimaan lokakuussa 2013 ja nyt minis-teriö valmistelee sen ensimmäisiä tukipäätök-siä. Kansallisen tukiohjelman tavoitteena on käynnistää LNG-jakeluverkoston rakentami-nen Suomeen, jotta nesteytettyä maakaasua olisi saatavilla eri puolilla Suomen rannikkoa. Se loisi pohjaa yritysten nesteytetyn maakaa-sun käyttöön liittyviin laiva-, kalusto- ja mui-hin investointeihin.

Hakuaika kansalliseen tukiohjelmaan päät-tyy syyskuun lopussa, mutta hallitusneuvos Anja Liukon mukaan todennäköisimmät toimijat ja terminaalipaikat ovat jo jättäneet hakemuksensa. LNG-jakeluverkosto ei kui-tenkaan vielä näiden tuontiterminaalien ra-kentamisen jälkeen ole valmis.

– Kansalliseen tukiohjelmaa kuuluvat LNG-terminaalit tulevat olemaan isoissa tuontisata-missa, joihin pääsee isoilla tankkereilla. Näis-tä tuontiterminaaleista kaasua voidaan jakaa

TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVAT SAMI PULKKINEN

Nesteytetyss ä maakaasussa on potentiaalia

Wärtsilä suunnittelee Merenkurkun liiken-teeseen uuden, innovatiivisen aluksen, jonka polttoaineena käytetään todennäköisesti nes-teytettyä maakaasua


pienempiin terminaaleihin ja tankkaus- asemille ja siten saadaan rakennettua toimiva jakeluverkosto myös kaasuver-kon ulkopuolisille alueille, Liukko ker-too.

LNG-verkoston rakentamiseksi eri puolilla Suomea – myös Pohjanmaalla – selvitetään parhaillaan potentiaalisia nesteytetyn maakaasun käyttäjiä.

WÄRTSILÄ TOIMII KOKO LNG-ARVOKETJUSSANesteytetty maakaasu ja sen käytön li-sääntyminen kiinnostaa monia Pohjan-maan kauppakamarialueella toimivia yrityksiä, mutta erityisesti se kiinnos-taa Wärtsilää. Sekä Wärtsilän laiva- että voimalaitosmoottorit käyvät tarvittaes-sa kaasulla, mutta Wärtsilällä on paljon muutakin kaasu- ja projektiosaamista. Siitä kertoo esimerkiksi Wärtsilän alle-kirjoittama sopimus LNG-terminaalin toimittamisesta Tornioon.

– Käytännössä Wärtsilä voi olla mu-kana koko LNG-arvoketjussa aina kaa-sun poraamisesta sen käyttöön asti, sanoo Wärtsilä Finland Oy:n toimitus-johtaja Stefan Damlin.

Damlin uskookin LNG:n käytön kas-vun kehittävän Wärtsilän bisnestä myös Vaasassa, sillä iso osa Wärtsilän tuote-kehitystyöstä ja suunnittelusta tehdään

täällä. Suomen lisäksi yhtymän sisällä on runsaasti kaasuosaamista myös esi-merkiksi Englannissa ja Norjassa.

– LNG käytön kasvu sopii erinomai-sesti myös Wärtsilän strategiaan, joka korostaa ympäristöystävällisiä ratkai-suja, Smart Power Generation -ajatte-lua sekä kaasunkäytön kokonaispalettia.

Damlin toivoisi, että Pohjoismai-den energiapääkaupungiksi profiloitu-va Vaasa olisi edelläkävijä myös kaasun käyttäjänä. Merenkurkun liikenteeseen suunniteltava uusi alus sekä yliopis-tokampukselle rakentuva EnergyLabs voisivat olla mainioita innovaatioalus-toja, joista tulee toivottavasti myös hy-viä referenssejä alueen osaamisen esit-telyyn.

Nesteytetyss ä maakaasussa on potentiaalia

NESTEYTETTY MAAKAASU

• LNG - liquefied natural gas• maakaasu on puhdas ja vähä-päästöinen polttoaine, jonka tunnetut varat ovat monikertai-set tunnettuihin öljyvaroihin ver-rattuna• käytön odotetaan kasvavan 10 vuodessa hiilen käytön tasolle• pieneen tilaan mahtuva ja hel-posti kuljetettava LNG voi lisätä kilpailua ja vähentää riippuvuutta yhdestä kaasuntuottajasta• LNG-jakeluverkoston raken-taminen Suomeen tukee EU:n direktiiviä vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun infra-struktuurista• pelkästään Itämeren alueella on lähes parikymmentä eri vai-heissa olevaa LNG-terminaali-hanketta

Damlin toivoisi, että Pohjoismaiden energiapääkaupun-giksi profiloituva Vaasa olisi edellä-kävijä myös kaasun käyttäjänä.


KoulutuskalenteriKurskalender

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus

PeruuttaminenIlmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare informationwww.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet

AnnulleringAnmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag. Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat. Villkor för att kurser ska anordnas är att antalet deltagare uppgår till minimiantal per kurs.

Taloushallinto ja verotus |Ekonomiförvaltning och beskattningAjankohtaista arvonlisäverosta8.10. klo 9–16, Vaasa9.10. klo 9–16, KokkolaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Aktuellt om mervärdesskatt28.10 kl. 9–16, Vasa29.10 kl. 9–16, JakobstadFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Myynnin kannattavuus30.10. klo 9–16, VaasaKouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia

Tilinpäätös- ja veropäivä4.11. klo 9–16, Kokkola5.11. klo 9–16, VaasaKouluttajat: Terhi Järvikare, Kristiina Virtanen, Keskuskauppakamari; ja Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Stora skattedagen18.11 kl. 9–16, Jakobstad19.11 kl. 9–16, VaasaFöreläsare: Benita Öling, EY; Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab; Christian Björkman, KPMG Tax

Förskottsuppbörden 201515.12 kl. 9–13, Jakobstad16.12 kl. 9–13, VasaFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Ennakkoperintä 201517.12. klo 9–13, Kokkola18.12. klo 9–13, VaasaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Teemakoulutukset | Temakurser

Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel

Myynnistä toimitukseen23.10. klo 9–16, KokkolaKouluttajat: Tiina Haapala ja Jonna Ahkila-Niemi, AHA Logistics Ltd

HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen(Godkänd styrelsemedlem)HHJ Puheenjohtaja -kurssi12.–13.11, VaasaKouluttajat: Antero Virtanen ja Eero Ottila, Hallituspartnerit ry

Verkkokoulutukset | Webbkurser10.10. klo 10–11 Some-työkalujen esittely7.11. klo 10–11 Outlook 2013 ja ajankäytön tehostaminen10.11. klo 14–15 Vaativaan raportointiin: PowerPivot21.11. klo 10–11 PowerPoint 2013 näyttävä esitys8.12. klo 12–13 Office 2013 uudet ominaisuudet8.12. klo 14–15 Luvut kuviksi – Excelin grafiikka

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdat-era din kompetens. Vi ses på kursen!

Tilinpäätös- ja veropäivässä ajankohtaista veroasiaa

Aktuella skattefrågor under Stora skattedagen

Vaalikauden viimeinen talousarvioehdotus on tekeillä. Verotukseen on tulossa useita muutoksia vuodelle 2015 ja ne ovat enimmäkseen verotusta kiristäviä.

Veronkorotuslinja jatkuu pääomaverotuksessa. Vuonna 2015 korotus kohdistuu ylempään verokantaan, joka nousee 33 prosenttiin. Samalla ylemmän verokannan

tuloraja laskee 30 000 euroon. Korotuksia on tulossa myös perintö- ja lahjaverotuksen asteikkoihin.

Tälle vaalikaudelle on ollut ominaista päätösten edesta-kaisuus. Tämä saa jatkoa, kun yritysten edustusmenojen osittainen vähennysoikeus palaa verotukseen. Uutinen on tervetullut erityisesti matkailu- ja ravintola-alalle, johon vä-hennysoikeuden lakkaaminen eniten vaikutti.

Eniten keskustelua on veropuolella kuitenkin käyty viime-aikaisista oikeustapauksista. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat koskeneet esimerkiksi johdon kannustinjärjes-telmien verotusta ja siirtohinnoittelua. Vastikkeetta saatavan osakeomistuksen verokohtelua koskevat päätökset ovat ajan-kohtaisia yrityksille, joissa mietitään toiminnan siirtämistä jatkajalle. Myös veronkorotusten määrääminen on ollut kes-keisesti esillä oikeustapauksissa.

Tilinpäätös- ja veropäivässä käsitellään ensi vuoden vero-muutokset sekä tärkeimmät yrityksen ja omistajan verotuk-seen liittyvät oikeustapaukset kuluneen vuoden ajalta. Esillä on myös muita verosuunnitteluun liittyviä aiheita. Päivä alkaa kirjanpidon ajankohtaiskatsauksella. Tule päivittämään tieto-si Suomen suosituimpaan tilinpäätös- ja verokoulutukseen!

Valperiodens sista budgetförslag har nyligen publi-cerats. Ett flertal förändringar gällande beskattning kommer att träda i kraft under år 2015. Dessa för-ändringar medför mestadels åtstramningar rörande beskattningen.

Skattehöjningen fortsätter när det gäller kapitalbeskattningen. År 2015 riktas höjningen mot den högre skattesatsen som höjs till 33 procent. Samtidigt sänks den högre skattesatsens in-

komstgräns till 30 000 euro. Skalan för arvs- och gåvoskatt kom-mer också att höjas.

Denna valperiod har karakteriserats av idel velande i beslutsfat-tandet. Denna obeslutsamhet kommer att fortsätta då den parti-ella avdragsrätten gällande företagens representationsutgifter nu återkommer i beskattningen. Denna nyhet tas väl emot speciellt inom turism- och restaurangbranschen som påverkades mest när avdragsrätten avskaffades.

Mest diskussion rörande beskattningen har den senaste tidens rättsfall skapat. Högsta förvaltningsdomstolens beslut har omfat-tat exempelvis beskattning av bonussystem för företagens ledning och internprissättning. I företag där man funderar på ett ägarbyte är beslut som rör beskattningen av vederlagsfri överlåtelse av ak-tier aktuella.

Under Stora skattedagen behandlas det kommande årets vikti-gaste skatteförändringar, framförallt de viktigaste gällande beskatt-ning av företag och dess ägare, i skenet av de rättsfall som avgjorts under det gångna året. Annat aktuellt som behandlas under da-gen är övriga teman gällande skatteplanering. Dagen börjar med en överblick över aktuellt inom bokföring. Kom med och uppdatera din kunskap på Stora skattedagen!

Johannes, tuotepäällikkö

Jos asiakas ei saa palvelua, äänestää hän jaloillaan. Anvian Viestintäratkaisuilla yrityksesi puheluihin ja sähköposteihin vastaaminen on niin helppoa, ettei kukkarosi tai maineesi kärsi turhaan. Myös pikaviestintä ja videoneuvottelut onnistuvat niillä missä ja milloin vain.

Ovatko nykyisen viestintäratkaisusi hinta, toimivuus ja ominaisuudet kohdillaan? Katso lisää anvia.fi/viestinta tai ole yhteydessä Anvian yritysmyyntiin, niin saat asiantuntijamme ilmaiselle kartoituskäynnille.

NOPEILLE TILAAJILLE WATSON ILMAISEKSI 3 KK!*

Vastataanko

vai eikö vastata,

kas siinä monen

asiakkaan pulma.

* 1 kpl 3 kk Watson-käyttöoikeus Anvian Viestintäratkaisuja yrityskäyttöön hankittaessa.

Anvia Yrityspalvelut Oy | Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Helsinki, Tampere, Turku | puh. 0393 933 933 [email protected] | www.anvia.fi/yrityksille

ANVIA YHTEYDENPITO • MOBIILIVAIHTEET • OFFICE 365 • KÄNNYKKÄLIITTYMÄT • LIIKKUVA LAAJAKAISTA

Viestintaratkaisut_215x282_CB.indd 1 1.9.2014 13:06:17

Förstapriset, som bestod av flygbiljetter för två personer från Vasa till valfritt euro-peiskt resmål, överräcks till (vinnaren) Uffe Snellman från Ab Alf Slussnäs Oy av SAS Finlands Key Account Manager Tuomas Kan-kaala.

Toukokuussa Vaasassa pidetyn Future Workshop -semi-naarin pääteemana oli tällä kertaa Onni suosii rohkeaa.

Seminaarissa pohdittiin Suomen ja Vaasan seudun vahvuuk-sia ja kasvun mahdollisuuksia sekä tulevaisuuden terveyden-huoltoa.

Seminaarin käynnisti eduskunnan puhemies Eero Heinä-luoman puheenvuoro, jossa hän pohti Suomen menestyste-kijöitä. Heinäluoma uskoo maamme kilpailukyvyn nostami-sessa pitkäjänteiseen työhön ja viennin kehittämiseen kohti ruotsalaista mallia, jossa vienti nojaa useaan tukijalkaan. Varman Risto Murto kehotti omassa puheenvuorossaan kiinnittämään huomiota keskisuuriin yrityksiin haettaes-sa taloudellista kasvua. Ennen taukoa kuultiin Sitran Mikko Kososen ja Vaasan perusturvajohtaja Jukka Kentalan pu-heenvuorot sote-uudistuksesta ja tauon jälkeen kuultiin mm. maakuntalehtien päätoimittajien kaksinkamppailu pohjalais-maakuntien puolesta.

Pohjanmaan kauppakamarin, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin ja sanomalehti Pohjalaisen seminaari keräsi Acade-mill-saliin 230 kuulijaa. Seminaari järjestettiin kahdeksatta kertaa.

Den årliga Chambergolf-tävlingen spelades 18.6.2014 i Jakobstad. Uffe Snellman vann tävlingen, Johan Karjaluoto blev andra och Roy Björklund blev tredje. Den längsta driven hade Jari Parikka och närmast flaggan träf-fade Timo Sairo.

Future Workshopissa luodattiin tulevaisuutta

Chambergolf

Fyra ambassadörer deltog i årets Anders Chy-denius-seminarium i Karleby i juni. Temat för frihandelsseminariet var 20 år av frihandel – vad betyder det för EU-medborgarna?

De fyra ambassadörerna hade alla anknyt-ning till Karleby. I debatten deltog ambassa-dörerna Pekka Huhtaniemi, London, Jukka Siukosaari, Buenos Aires, Petri Tuomi-Niku-la, Rom, förre EU-ambassadören Jan Store, Bryssel, samt Jukka Pesola, chef för Utrikes-ministeriets handelspolitiska enhet. Övriga talare var riksdagsledamot Jutta Urpilainen och verkställande direktör Jarmo Herronen, Boliden Karleby. EU-medlemskapet har haft stor betydelse för Finland och vi har kunnat vara med på central plats där besluten fattas, konstaterade talarna.

Frihandeln temat på årets Chydeniusseminarium

Cirka 150 personer deltog i årets Chydenius-frihandelsseminarium i Karleby i juni. Fyra ambassadörer med anknytning till Karleby konstaterade att Finland haft stor nytta av sitt EU-medlemskap.

Rodney Hunter Yhdysvaltain suurlähetystöstä visioi puheen-vuorossaan Vaasan seudun energiaklusterille suuria menes-tymisen mahdollisuuksia. Ulottuvillamme olevien mah-dollisuuksien toteuttamiseksi Hunter kehotti out of the box -ajatteluun. Oman puheenvuoronsa jälkeen Hunter haastoi keskusteluun mukaan Wärtsilän Stefan Damlinin, ABB:n Heikki Uusitalon ja The Switchin Jukka-Pekka Mäkisen.

Future Workhop kerää vuosittain yhteen Vaasan seudun päättäjät ja yritysvaikuttajat, ja seminaarin tauoilla käydään vilkasta keskustelua.

Johannes, tuotepäällikkö

Jos asiakas ei saa palvelua, äänestää hän jaloillaan. Anvian Viestintäratkaisuilla yrityksesi puheluihin ja sähköposteihin vastaaminen on niin helppoa, ettei kukkarosi tai maineesi kärsi turhaan. Myös pikaviestintä ja videoneuvottelut onnistuvat niillä missä ja milloin vain.

Ovatko nykyisen viestintäratkaisusi hinta, toimivuus ja ominaisuudet kohdillaan? Katso lisää anvia.fi/viestinta tai ole yhteydessä Anvian yritysmyyntiin, niin saat asiantuntijamme ilmaiselle kartoituskäynnille.

NOPEILLE TILAAJILLE WATSON ILMAISEKSI 3 KK!*

Vastataanko

vai eikö vastata,

kas siinä monen

asiakkaan pulma.

* 1 kpl 3 kk Watson-käyttöoikeus Anvian Viestintäratkaisuja yrityskäyttöön hankittaessa.

Anvia Yrityspalvelut Oy | Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Helsinki, Tampere, Turku | puh. 0393 933 933 [email protected] | www.anvia.fi/yrityksille

ANVIA YHTEYDENPITO • MOBIILIVAIHTEET • OFFICE 365 • KÄNNYKKÄLIITTYMÄT • LIIKKUVA LAAJAKAISTA

Viestintaratkaisut_215x282_CB.indd 1 1.9.2014 13:06:17

Chambergolf

Ettei autoilu kävisi työstä.VOLVO BUSINESS

Business-mallissa vakiona mm. Aktiiviset Xenon-ajovalot ja kulmavalot, alumiinivanteet 17”, Audio High Performance (USB, AUX ja Bluetooth), kääntyvät ulkopeilit maavaloilla, polttoainetoiminen lisä-lämmitin (diesel-moottorit), pysäköintiapu taakse, sadetunnistin.

VOLVO XC60 BUSINESS 47 090 € ALK.36 kk, 60 tkm (Volvo Car Financial Services)

HUOLTOLEASING ALK. 766 €/KK

Volvo XC60 Business -mallisto alkaen: autoveroton hinta 36 000 €, autovero 10 489,50 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 47 089,50 €. Autoetu alkaen: vapaa 885 €/kk, käyttöetu 690 €/kk. EU-yhd. 5,3−6,4 l/100 km, CO2 139−169 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

volvocars.fi

Automaa VaasaKivihaantie 4, 65300 VaasaAutomyynti puh. 020 780 7250Huolto puh. 020 780 7210

Automyynti ark. 9-18, la 10–14Huolto ark. 7.30-17

automaa.fiPuh. hinta 0,0835€/puh + 0,06 €/min (lankapuh.) tai 0,0835 €/puh + 0,17 €/min (matkapuh.)

CB-Connecting Business 3/2014

Documents

Transcript of CB-Connecting Business 3/2014