A l kem i aEsitisleen erikoisnumero fukseille

3/10

ESITISLE 3/10PäätoimittajaLinnea Töyrylä

Taitto/KuvankäsittelyRajka Kavonius [käy hurjemmaksi joka kerta]

Toimittaja/freelanceritJaakko AnttilaElina AutioNiko GranqvistJohanna GöranssonTatu IivanainenJuho KajavaOuti KeinänenMinna-Kaisa KnuutinenAntti LahdenperäJaakko LiimattaLinda LindroosJason McKeeMikko MuuronenMiia MäntymäkiTeemu NiemiSuvi NiemiahoTuomo PonkkonenJaana SaarniJuuso SammaljärviTiina SarnetLaura SvärdMatti TammiSalla TapioElias TolvanenMaija Liisa Tuononen+tuutorit

Kuvat:Hanne FagerlundJohanna GöranssonLinnea Töyrylä

Julkaisija:Heisingin Yliopiston Kemistit ryPL55, 00014Helsingin yliopisto

Paino:Keuruskopio OyPainos 180 kpl

Ilmestymisaika syyskuu 2010ISSN 0782-68931

Ilmoitushinnat:1/4 sivu: 40€1/2 sivu: 60€1/1 sicu: 120€Tiedustelut: jenni.toyryla@helsinki.fi

Sisällys

3

Sisällys 3

Pääkirjoitus 4

Puheenjohtajan palsta 5

Tuutorit – tuki, turva ja tietovarasto 6

Tuutoriesittelyt 7

HYK – Tulevien kemian alan ammattilaisten järjestö 14

HYK Ry:n urheilutoiminta 15

Yhteistyöjärjestöt 16

Suuntautumisvaihtoehdot 18

Sivuaineet 23

Kurssiesittelyt 29

Sanasto 33

Eetterin heilahduksissapöyrähdyksissä 36

Mitä tekee filosofian maisteri? 37

Palaute - ketä kiinnostaa? 38

Ensimmäisen viikon muistilista 39

Fuksin netinkäytön opas 40

Mikä ihmeen fuksipassi? 41

Pääkirjoitus

4

päälle ei heti kannata luovuttaa vaan katsella rau-hassa, mikä on se oma juttu.

Ja kuten jo alussa tuli luvattua, löytyy opintojesi al-kutaipaleen keventämiseksi tämän lehden sivuilta esittelyjä peruskursseista, luotauksen kemian lai-toksen laboratorioiden maailmaan, hyödyllisiä yleis-vinkkejä sekä ehkä jotain viihdyttävääkin. Lisäksi esittelemme kaikki ihanat tuutorinne, jotta kysymyk-sien kysyminen ja tutustuminen olisi, toivottavasti, edes vähän helpompaa.

Lopuksi vielä muutama sana Esitisleestä. Lehti on ilmestynyt ansiokkaasti muutaman vuosikymme-nen ajan ja tällä hetkellä tavoitteena on julkaista viisi numeroa vuodessa. Lehden sisältö vaihtelee asiapitoisista artikkeleista kevyempiin juttuihin sekä kemian ilmiöistä että niiden vierestä. Mukana toi-mituksessa on muutamia vakionaamoja, sekä liuta freelancereita. Kaikki ovat tervetulleita mukaan kirjoittamaan, ideoimaan ja kuvaamaan, joten pi-däthän silmäsi auki kun sähköposti seuraavasta Esitisleen suunnittelukokouksesta pamahtaa säh-köpostilaatikkoosi. Eikä siihenkään asti tarvitse odottaa, sillä minuun voi olla yhteydessä esimerkiksi mailitse vaikka Esitisleeseen kirjoittamisesta napsuu myös fuksipisteitä, joten syksyllä kannattaa tulla vä-hintään kokeilemaan toimitushommia.

Esitisleen vanhempia, ”tavallisia” numeroita voit selailla Opsosissa tai ladata niiden verkkoversioita osoitteesta http://www.helsinki.fi/jarj/hyk

Päätoimittaja suosittelee uusiin ihmisiin tutustumista, kahvin juomista Opsosissa, tapahtumiin osallistumista ja syksyn tulosta nauttimista.

-Linnea

jenni.toyryla@helsinki.fi

0405374678

Tervetuloa kemian laitokselle!

Käsissäsi on Alkemia, Helsingin yliopiston kemis-tit ry:n lehden Esitisleen, fukseille räätälöity eri-koisnumero. Jotta tuntisit olosi heti varmemmaksi Chemicumin käytävillä, on tähän lehteen koottu hyödyllisiä opiskeluun ja kampuksella navigointiin liittyviä vinkkejä.

Olo uuden lukukauden alkaessa on perinteisesti hieman hämmentynyt. Mikä opiskelumotivaatio? Mitkä kurssit? Uusia ihmisiäkin on ilmestynyt suuri määrä näkökenttään. Kaiken lisäksi yliopisto-opis-kelu eroaa lukio-opiskelusta enemmän kuin vähän. Opettaja ei lähettele sinulle vihaisia sähköposteja jos et tee hommiasi, eikä suurimmalla osalla kursseista ole edes läsnäolopakkoa. Vastuu omasta opiskelus-tasi on nyt siis sinulla.

Vaikka infoähky ja paperien määrä uhkaa opin-tojen alussa lannistaa, suosittelen silti pitämään korvat ja silmät auki jotta edes osa oikeasti tärkeäs-tä informaatiosta suodattuisi läpi. Onneksi apua voi, ja on suotavaakin kysyä, jos paniikki yllättää. Kemian laitoksella sinua ovat auttamassa tuutorit, HOPS-ohjaaja ja opintoneuvoja, muita opiskelijoita unohtamatta.

Aloittaessani itse opintojani vuonna 2007 olin vä-hintäänkin pihalla. Minun ei pitänyt päätyä kemian laitokselle, mutta ajattelin viihtyä täällä vuoden ja lähteä sitten muille maille. Hämmensin assareita lauleske-lemalla labrassa ja painin perus-kurssien kanssa, jotka tuntuivat aluksi järkyttävän hankalilta. Silti olen täällä vielä, ja olen päätök-seeni erittäin tyytyväinen. Jossain vaiheessa toista vuotta homma alkoi tuntua yllättävän mielek-käältä, ja hain kaiken lisäksi opis-kelemaan vielä opettajapuolelle (kemian opettajaa minusta ei ainakaan pitänyt tulla). Tällä het-kellä olen siis opiskelupaikkava-lintaani varsin tyytyväinen nel-jännen vuoden opiskelija. Tarinan opetus on se, että vaikka ensi alkuun kaikki tuntuisi kaatuvan

Puheenjohtajan palsta

5

Hei,

Vihdoinkin koulut alkavat ja monet opiskelijat pääsevät huokaisemaan helpotuksesta kun kesätyöt ovat ohi. Onpas taas kivaa kun laitos täyttyy innokkaista fukseista, jotka ovat melko pihalla kaikesta.

Muistan itsekin kun olin fuksi. Olin aina ollut kiinnostunut kemiasta ja lukion jälkeen minulle oli selvää, että halusin opiskella kemiaa yliopistossa. Kun tulin laitokselle, olin hämmentynyt siitä, kuinka paljon uusia opiskelijoita minun lisäkseni oli, ja varsinkin siitä, että niin monet heistä eivät olleet kiinnostuneet juuri lainkaan aineesta, jota he olivat tulleet opiskelemaan. Suuri osa heistä aikoi pyrkiä seuraavana vuonna johonkin toiseen tiedekuntaan ja kemian laitos oli heille vain varavaihtoehto. En itsekään oikein tiennyt, mihin kemistit työllistyvät tai minkälaista heidän työnsä on. Kaikesta huolimatta lähdin aktiivisesti mukaan sekä luennoille että kaikenlaiseen toimintaan, mitä HYK uusille opiskelijoille järjesti, ja se kannatti. Vaikka monet uudet opiskelijat eivät vielä ole varmoja tulevaisuudensuunnitelmistaan, useat heistä kuitenkin kiinnostuvat kemiasta ja haluavat jäädä opiskelemaan laitokselle maisteriksi tai jopa tohtoriksi asti. Minun kiinnostukseni kemiaan ei laantunut, vaikka jotkut ensimmäisen vuoden kurssit olivat ehkä vähän tylsempiä. Toiset kurssit olivat kuitenkin

mielenkiintoisempia, ja tajusinkin jo opintojen alkuvaiheessa, että haluaisin tulevaisuudessa suuntautua orgaaniseen kemiaan. Tutustuin moniin muihin uusiin opiskelijoihin ja meille muodostui tiivis kaveripiiri, joka pitää nykyäänkin aktiivisesti yhteyttä, vaikka osa heistä on siirtynyt opiskelemaan muita aineita (muun muassa lääketiedettä, materiaalitekniikkaa Otaniemeen, fysioterapiaa, teologiaa...). Olen tyytyväinen, että olin aktiivinen heti ensimmäisenä vuonna ja sain kavereita, sillä useat heistä ovat edelleen erittäin hyviä ystäviäni. Suosittelen myös teille, uudet (ja myös vanhemmat) opiskelijat, että ette jää yksin, vaan tulette rohkeasti mukaan toimintaan ja tutustutte uusiin kavereihin. Nyt olen aloittamassa neljättä vuottani kemian laitoksella ja epävarmuus, joka minulla ehkä joskus on kemistin töistä ollut, on poissa. Muun muassa HYK:in tapahtumissa olen tavannut jo valmistuneita kemistejä, jotka ovat kertoneet urastaan kemistinä ja erilaisista kemistin työmahdollisuuksista. Se on motivoinut minua opiskelemaan tätä alaa. Toisaalta olen saanut itsekin kokea, minkälaista tutkivan kemistin työ voi olla, sillä olin toukokuusta lähtien kesätöissä orgaanisen kemian laboratoriossa.

Käytännön työskentely on antanut minulle innostusta myös teoreettiseen opiskeluun, ja olenkin nyt taas odottavaisin mielin jatkamassa opiskeluita syksyllä vanhojen ja uusien kavereiden kanssa.

Hauskaa syksyä ja muistakaa tulla mukaan toimintaan!-Antti.

6

Tuutorit, nuo pelottavat ja vanhemmat opiskelijat, jotka tulevat luotsaamaan sinut läpi ensimmäisistä askeleistasi yliopistoelämässä, keitä he ovat? No, vaikka jokainen tuutoreista on oma upea persoonansa, jokainen heistä on ollut myös fuksi. He ovat olemassa siis ihan oikeasti sitä varten, että heiltä voi kysyä jos jokin luentosali on hukassa, asiat askarruttavat – tai voihan sitä jutella myös ihan muuten vaan.Syksyn mittaan tuutorit järjestävät useita tapahtumia, joiden tarkoituksena on tutustuttaa teitä sekä toisiinne että tehdä laskeutumisesta yliopistomaailmaan hieman kevyempi. Vaikka tapahtumia onkin paljon, kannattaa niihin silti osallistua ja yllättyä iloisesti. Tapahtumista löytyy jokaiselle jotakin; on fuksiratikkaa, yliopiston avajaisia, fuksisuunnistusta ja fuksiaisia. Myöhemmin syksyllä voi mukaan päästä myös mm. HYK:n syysretkelle Suomenlinnaan, pikkujouluihin ja jouluristeilylle. Tapahtumista tiedotetaan ainakin HYK:in sähköpostilistalla ja todennäköisesti myös ilmoitustauluilla, joten

muistathan liittyä!Juhlimisen lisäksi tuutorit myös opastavat sinut liikkumaan kampuksellamme paikasta toiseen. Jos jonkin paikan näyttäminen unohtuu, voi neuvoa kysyä myöhemminkin. Ja yliopiston kalenterista löytyy ihan pätevä kampuskartta jos suuremmat linjat yllättävät.Tuutorius ei muuten rajoitu niihin omiin tuutoreihisi – muilta tuutoreilta sekä myös muilta vanhemmilta opiskelijoilta voi, ja pitääkin, kysyä apua, jos jokin on hukassa tai ihmetyttää. Jos vaikuttaa siltä, että käytävällä et törmää yhteenkään tuttuun naamaan, kannattaa suunnistaa Opsosiin A-siiven perukoille, limuautomaattia vastapäätä. Siellä löydät yleensä aina jonkun, joka osaa ainakin auttaa sinut alkuun ongelmasi ratkaisussa, tai jopa ratkaisee sen puolestasi. Opsosiin mennäksesi et tarvitse salasanoja tai koodikoputuksia, sen kun marssit sisään sellaisena kuin olet ja löydät itsellesi sopivan sohvannurkan. (Tässä sivuhuomautuksena voisi myös suositella oman kahvikupin tuomista Opsosiin.)

Tuutorit – tuki, turva ja tietovarasto

7

Tuutoriesittelyt

1. SALLA TAPIO, ELINA AUTIO JA MILJA SALENIUS

Heips! Olen Salla, toista kertaa tuuto-rina ja tänä vuonna myös toinen ainejär-jestömme reip-paista tuuto-rivastaavista. Suuntaudun fysikaaliseen kemiaan ja sivuaineina minulla on matematiik-ka ja fysiikka.

Myös kasvatustiedettä pyrin lukemaan jossain vaiheessa saavuttaakseni opettajan pätevyy-den. Opsosin lisäksi minut voi löytää neljän-nestä kerroksesta haahuilemasta työhuoneeni ja matriisi-isolaatiolabran välimaastosta. Älä ujostele lähestyä minua kysymysten ja ongel-mien kanssa, lyödään viisaat päämme yhteen. Tervetuloa kemian laitokselle!

Heipparallaa fuksit! Minä Elina ja ystäväni Salla toimimme tänä vuonna tuuto-reiden ohjastaji-na. Olen siis tuu-torivastaava ja hoitelen samalla m y ö s H Y K :ssä emännän

virkaa. Käytännössä katsoen olen melkeinpä joka juhlassa ja tapahtumassa jollain tavoin mukana, jos en keittiössä hääräämässä niin viipottamassa muuten vaan ympäriinsä. Aloitan nyt syksyllä neljännen vuoden kemian opiskelut ja kokemusta on kertynyt prob-leemasta jos toisestakin. Älä siis turhaan kai-nostele, autan mielelläni jos tarve niin vaatii. Ehkä parhaiten minut löytää opsosista siemai-lemasta Moccamasterin herkullisia antimia. Tervetuloa kaikki ja vietetään oikein hauska ja railakas syksy :D

Moi!

Olen Milja, 23-vuotias kemian aineenopet-tajaopiske-li ja. Aloitan nyt kolman-nen vuoteni Kumpulassa ja olen en-simmäistä kertaa tuuto-rina. Toisena

opetettavana aineena minulla on biologia, joten minut saattaa bongata myös Viikistä tai Siltavuorenpenkereeltä. Vapaa-ajallani käyn Yliopistoliikunnan jumpissa, leivon kaikkea hyvää ja yritän kouluttaa puolivuotiasta koi-ranpentuani. Myös karaoke, ulkoilu ja sisus-taminen ovat lähellä sydäntäni. Opiskelu ja opiskelijaelämä tuovat mukanaan suuren määrän uusia asioita, joten tulkaa rohkeasti juttelemaan minulle ja tuutorikolmikkomme konkarijäsenille Sallalle ja Elinalle. :) Tervetuloa Kumpulaan, pian nähdään!

8

2. JOHANNES HUOKUNA JA TIMO JÄÄSKELÄINEN

Moikka ja tervetuloa fuksit!

Tämän tuutoriparin puoliskot ovat Timo ja Johannes. He aloittavat nyt syksyllä kolmatta opiskeluvuottaan täällä Kumpulassa kemiaa opiskellen. Tuutoroinnin lisäksi he toimivat mo-lemmat aktiivisesti omassa ainejärjestössäm-me HYK:ssä. Parivaljakosta Timo on kotoisin Vihdistä ja on muuttanut Helsinkiin n. kolme vuotta sitten. Johannes taas pakkasi muutto-kuormansa n. kaksi vuotta sitten ja jätti taak-seen tutut kotikulmat Tammelassa ja tuli tänne Helsinkiin. Molemmat herroista löytää toden-näköisesti HYK:n Opintososiaalisesta tilasta, eli tutummin Opsosista, kuluttamasta sohvia.

Timo on kiinnostunut laitteista ja niihin liitty-västä kemiasta, kun taas Johannesta kiinnos-tavat polymeerit eniten. Molemmat ovat sivu-aineena lukeneet ympäristöalan monitieteistä sivuainekokonaisuutta (YMS). Molemmilla her-roilla on toinen sivuaine kokonaan aloittamat-ta, koska liikaa mielenkiintoisia vaihtoehtoja olisi tarjolla. He toivovat, että te fuksit tulisit-te mukaan järjestämiimme tapahtumiin, sekä muutenkin viihtyisitte mahdollisimman hyvin kemiaa opiskellen ja opiskeluelämästä nauttien hyvässä seurassa!

Mukavaa fuksisyksyä!

t. Timo ja Johannes

3. MIKKO MUURONEN JA TUOMAS SALONEN

Terve!

Olen Mikko Muuronen, 23-vuotias Lohjalta kotoisin oleva orgaanisen kemian opiskeli-ja. Kemian laitoksella on nyt alkamassa neljäs opiskeluvuoteni ja toinen syksyni tuutorina. Sivuaineina opiskelen poikkitieteellistä ympä-ristöalaa ja teoreettista fysiikkaa. Vapaa-aikani vietän suurimmilta osin lenkkipolulla tai tree-nikentällä koirani kanssa. Mikäli kysyttävää tai avun tarvetta löytyy asiaan katsomatta niin tervetuloa kiskomaan hihasta. Helpoiten minut löytää varmasti opsosista tai haahuilemasta orgaanisen kemian laboratorion käytävillä. Omasta puolestani toivon kaikille fukseille lois-tavaa syksyä ja koko opiskeluvuotta!

9

Moi!

Mun nimi on Tuomas. Olen toisen vuoden opis-kelija ja nyt siis ensimmäistä kertaa tuutorina. Lenkkeilyn ja penkkiurheilun ohella opiskelen kemiaa. Koululta minut todennäköisimmin löytää opsosista aamukahvia siemaillen. Tulkaa ihmeessä nykimään hihaa, jos teillä on jotain mielen päällä. Vastaan mielelläni kaikkiin kou-luaiheisiin ja aiheettomiin kysymyksiin.

Tervetuloa kemian laitokselle!

4. KONSTA JANHUNEN JA SALLA VÄLIMÄKI

Moikkuli, olen Konsta! Tuutoroinnin syvälli-nen tavoite on luoda teille, arvon fuksit, mah-dollisimman mukava ja helppo alku yliopisto-opintoihinne. Sen valta-van vastuun olemme tuutoriparini

kanssa ottaneet harteillemme. Toisen vuoden kemistilusmuilijana minulla on vielä tuoreessa muistissa omien tuutorieni vahvuudet ja heik-koudet, joita hyödyntäen ja paikkaillen pyrin tarjoamaan teille mahdollisimman suuren hyödyn, kaitsematta silti liikaa. Opiskelun lisäksi palvelen osa-aikaisena ärrätätinä ja lojun kotona läppärini äärellä, mutta silti sosiali-soin yllättävän paljon ollakseni pohjimmiltani melko nörtti. Autan teitä mielelläni kaikessa opintoihinne enemmän ja vähemmän liittyväs-sä, joten tervetuloa juttusille!

Moiksu! Tervetuloa puolestani Kumpulaan ja etenkin tuutoreiden hellään huomaan! Olen Salla ja olen ottanut tehtäväkseni yhdessä rakkaan tuutoriparini kanssa opastaa teitä en-simmäisen yliopistovuotenne ajan. Aloitan toisen vuoteni kemistinä, joten kemiasta en vielä kaikkea tiedä, mutta opinnoista jo riit-tävästi. Otan mielelläni vastaan kaikki kysy-myksenne, ja pyrin niihin jopa vastaamaankin. Opsos-hengailun lisäksi vietän monesti aikaani Kumpulan liikuntakeskuksessa ja erinäisissä so-siaalisissa tapahtumissa. Liity mukaan!

10

5. JESSE MIKKONEN JA TEEMU MYLLYMÄKI

Hei!

O l e n 2 2 -vuotias toisen vuoden opiskelija. Ensimmäinen vuosi yliopis-tossa oli mah-tavaa aikaa, kurssit olivat suht helppo-ja ja bileitäkin ri itti oikein hyvin. Rupesin tuutoriksi, koska haluan tutustua uusiin opiskelijoihin, antaa heille pehmeän laskun yliopistoelämään ja päästä tietenkin itse automaattisesti osallis-tumaan kaikkiin tapahtumiin.

Olen alunperin kotoisin Lohjalta ja nykyään asun karussa, mutta kauniissa Idässä. Joskus olen harrastanut futista, mutta nykyään olen jo lähes sammunut tähti ja keskityn enemmän suihkulähdeuintiin ja suomalaisiin kansantans-seihin. Vinkiksi uusille fukseille voin sanoa, että jos ette jotain tiedä niin tulkaa rohkeasti kysy-mään tuuroreilta, koska meiltä löytyy ”tietoa”.

-Jesse

Moi!

O l e n 2 1 -vuotias, ko-toisin eräästä Suomen kau-neimmista, karuimmis-ta ja kieh-tovimmista kulttuuri-kaupungeis-ta, Lahdesta [lahest]. Nyt

kuitenkin jo hyvin Helsinkiin kotiutuneena lymyilen nykyisessä asumuksessani, ylihinnoi-tellussa 13 neliön soluhuoneessani Kampissa Domus Academican humanistiviidakossa, aivan Klusterin vieressä. Aloitan tänä syksynä toisen opiskeluvuoteni Kumpulassa ja näin ollen olen ensimmäistä kertaa tuutorina. Hengaan opsosissa ja yleensä jauhan shait-tii tai heitän läppää, jolle kukaan ei naura. Olen koko elämäni harrastanut jotain, kuten motocrossia, vesihiihtoa, laskettelua, hiihtoa tai juoksua, mutta nykyään keskityn enemmän opiskeluun ja elämästä nauttimiseen. En vielä tiedä mitä teen isona, toiminko sitten tutki-jana, olenko töissä suuryrityksessä vai ope-tanko lukiolaisia, kaikki on vielä auki. Varmaa on, että tulevaisuuteni liittyy jollakin tavalla kemiaan. Tavoitteenani on jakaa kaikki tieto mitä olen haalinut vuoden aikana yliopsto-opiskelusta ja opiskelijaelämästä. Haluan myös saada tosi paljon uusia ystäviä, joille voi soittaa kun pitää päästä jengillä dok.. lukemaan. Teemu (Myllymäki)

6. ANNA PALOMÄKI JA ANNA-KAISA SALOVAARA

Heippa! Olen Anna ja opiskelen kolmat-ta vuotta kemian aineenopettajaksi. Syksyn vietän pääosin opettajajuttuja opiskellen Siltavuorenpenkereellä, mutta enköhän ehdi Kumpulassakin pyöriä. Olen HYK ry:n hal-lituksen jäsen ja toimin opin-tovastaavana. Vapaa-aikaani vietän mie -luiten hyvien ystävien, elo-kuvien ja lautape-lien parissa sekä

11

Yliopistoliikunnan tarjonnasta nauttien. Koska minäkin olen ollut fuksi, tiedän, että opinto-jen alussa informaatiotulva, paperisaaste ja hoidettavien asioiden määrä on käsittämätön. Me yritämme kuitenkin Anna-Kaisan kanssa parhaamme mukaan auttaa teitä, että pääset-te nopeasti kiinni Kumpulan elämänrytmiin. Y s t ä v ä l l i s i n t e r v e i s i n , Anna Palomäki

Heippa! Olen Anna-Kaisa kolmatta vuotta aloitteleva kemian opiskelija, joka ei oikein vieläkään tiedä millaiseksi kemistiksi alkaisi. Sivuaineina olen lukenut ravitsemustieteitä, fysiikkaa ja vähän matematiikkaa. Kotoisin olen Hausjärveltä, mutta opiskelujen lomassa myös Helsinki on ehtinyt tulla tutuksi. Tuutoroimassa olen tänä vuonna toista kertaa ja vuoden verran olen ollut myös mukana HYK:n halli-tuksessa. Minut voi löytää ainakin Opsosista kahvittelemasta ja nauttimasta hyvästä ke-mistiseurasta. Antoisaa fuksisyksyä kaikille!

7. Tuomo Ponkkonen ja Ville Lovikka

Terve!

Olen Tuomo, viidennen vuoden opiskelija ja tuutoroimassa jälleen nyt neljättä syksyä. Pääaineekseni olen valinnut orgaanisen kemian, sivuaineinani ovat farmasia ja tilas-totiede. Laitoksella ollessani minut löytää helpoiten Opsosista, jollen ole luennolla. Vapaa-aikaani vietän HYK:n, uinnin, tai muun

mukavan merkeissä. Myös terassilta tai olutravin-tolasta minut paikantaa vaivattomasti. Lämpimästi ter-vetuloa kemian laitokselle. Jos jokin asia jää vaivaamaan, tulkaa rohkeasti vain kysymään - sitä varten me tuutorit olemme olemassa!

Hei

Aloitan nyt muutamatta vuottani Kumpulassa. Sivuaineilen matematiikkaa ja fysiikkaa, tek-niikkaa kokeilin vaihtovuotenani Montana State Universityssä. Äskettäin sain oikeu-den opiskella opettajan pätevyydet, mikä voi vähentää Kumpulassa oleskeluani. Harrastan ja olen kokeillut kaikenlaista, mm. paritansseja, taistelulajeja, valokuvausta, eri-laisia (rooli)pelejä ja valtameripurjehdusta. Soitan rumpuja bändissä, joka tekee omaa soundtrack-inspiroitunutta heavyrockia. Liikun toisinaan Chemicumin käytävillä ja Opsosissa ajatuksiin vai-puneena ja minut saa py-säyttää kysyäk-seen tai jutel-lakseen. Autan mielelläni varsinkin, jos aiheesta satun tietämään tarkemmin. Ville

12

8. Topi Kotamäki ja Pekka Pylkkönen

Halibatsuibbaa! Olen Topi ja olen kotoisin Vihdistä, mutta tätä nykyä asustelen Kalliossa. Opiskelen kemiaa toista vuotta, ensimmäistä vuotta opettaja-linjalla. Sivuainetta minulla ei vielä ole mutta mahdollisesti fysiikasta tai kotitaloustieteistä tulee moinen. Vapaa-aikaani tykkään kuluttaa erilaisten harrasteiden parissa, joista tärkem-piä ovat moottoripyörä (Huolla ja Duunaa), vanhat autot sekä metsästys. Minua voit tulla nykimään hihasta jos jokin asia painaa erityi-sesti opintoihin yms. liittyen. Kaikkeen en osaa vastata mutta ainakin voin ohjata eteenpäin osaavampaan osoitteeseen. Helpoiten minut paikallistaa opsosista kahvia lipittämästä.

Topi Kotamäki

H e i p p a , p i k k u i s e t ! Käyttääkseni rakkaan tuutoriparini lausemal-leja aloitan toteamalla että itsehän olen myös

kemiaa opiskeleva reipas 26-vuotias nuorimies Pohjois-Karjalan perukoilta.

Kuten ah niin monet muutkin kemialaisis-ta pojista, soitan kitaraa ja OLEN hakenut lääkikseen. Tykkään hirveästi reissata maa-ilmalla etenkin C2H5OH:n ”kohtuullisen” vai-kutuksen alaisena. Muutamia maita on tullut katsastettua teekkareiden raittiuskerhon ylevien ihanteiden antamalla esimerkillä.

Erityisesti tykkään kitarasta, seksistä, hyvästä keskustelusta, tytöistä, kirjoista (paitsi op-pikirjoista tietysti), RULLALUISTIMISTA, kesäkuun auringonpaisteista, lopputi-leistä, pehmeistä tyynyistä, heinäkuun aurin-gonpaisteista, oudoista tilanteista, haikeista kitaraballadeista, SO LONG AND THANKS FOR ALL THE FISH- biisistä, oluesta, ILMAISESTA OLUESTA, herkistä hetkistä, hyvistä leffois-ta (lyhyistä, olen nikotiiniaddikti), hs.fi-kes-kustelupalstasta, feta-oliivi-sipuli-pizzoista, kaikkien alojen eritysasiantuntijoista, Limes-törttöilystä, HYK-törttöilystä.. joopa joo =) Odotan innolla tapaamistanne alasto-man partnerini kanssa! Lupaan että saatte perinpohjaisen opastuksen yliopistoelä-mään. Jos tarvitsette neuvoja varsinaisis-sa opinnoissa, suosittelen kääntymään jonkun niistä jotain tietävän puoleen. Pekka aka Puutsa

13

9. Janne Salo ja Lauri Achte (opelinja)

Moi. Olen Janne ja tämän vuoden toinen tuuto-ripuolisko opettajalinjan opiskelijoille. Jo toista vuotta tuutorina olessa toivon, että osaan kaikin puolin neuvoa fukseja kutkuttavissa ky-symyksissä. Toista vuotta vietän myös kemian aineenopettajayksikössä ja aion erikoistua siis kemian opetukseen. Kemian sivussa tulen opis-kelemaan matematiikkaa, josta kokoan itselleni sivuaineen. Harrastan opiskelua ja töitä, vapaa-ajallani vietän runsaasti aikaa ystävien kesken erilaisten kekkereiden lomassa. Syksystä tulee omanlaatuinen kokemus niin opintojen riemu-jen kuin vapaa-ajan ilojenkin suhteen varsinkin jos fuksirientoihin uskaltaa - ja miksei uskaltaisi - saapua.

H e i p ä h e i ! Olen Lauri, Helsingistä, ja opiskelen toista vuotta kemian laitoksella kemian opettajaksi. Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2007 ja kärviste-

lin varas-totyössä ja armeijassa seuraa-vat kaksi vuotta. Olen useimmi-ten hyvällä ja ymmär-täväisel-l ä t u u -

lella, joten minulta saa tulla pyytämään apua tai muuten vain heittämään läppää. Odotan seuraavaa vuotta innokkaas-ti ja toivotan kaikki uudet fuksit terve-tulleeksi laitokselle! Minut ja muut tuu-torit löytää helpoiten opsosista, joka varmasti esitellään ensimmäisenä päivänä. Hyvää tulevaa syksyä kaikille ja nähdään! -Lauri

10. Jere Mannisto (Spektrum)

Google: Hei! Nimeni on Jere ja minä toimii ohjaajia. Olen laiska ja saamaton, ja kurja kirjoittaa sontaa. Voi niitä ihmisraukkoja joiden tutortoiminta. Jos pidät huono huumorintaju joten olen arvoinen. Eli: Hei! Nimeni on Jere ja tulen toimimaan tuutori-na. Olen laiska ja saamaton, sekä surkea kir-joittamaan sontaa. Voi niitä ihmisraukkoja, joiden tuutorina toimin. Jos tykkää huonosta huumorista niin olen tutustumisen arvoinen. Terveisin Jere Mannisto

14

Helsingin Yliopiston Kemistit eli HYK Ry on kaikkien kemiaa Helsingin yliopistossa opiskelevien ainejärjestö. Se on perustettu jo vuonna 1927 ja onkin yksi Helsingin yliopiston vanhimmista ainejärjestöistä. Hauskaa on siis pidetty jo 83 vuoden ajan. HYK Ry on aine- ja etujärjestö. Ainejärjestö viittaa kemian opiskelijoiden järjestöön, etujärjestö taas tarkoittaa sitä, että ajamme kemian opiskelijoiden etuja. Käytännössä ajamme opiskelijoiden etuja esimerkiksi kertomalla opiskelijoiden mielipiteitä opetuksesta ja muusta laitoksen toiminnasta laitoksen johdolle. Opiskelijoidemme mielipiteitä voidaan myös viedä eteenpäin Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnalle eli HYY:lle. Helsingin Yliopiston Kemistit Ry pyrkii myös tekemään yhteistyötä kemian alan yritysten kanssa, jotta kemian opiskelijat tutustuisivat alansa yrityksiin ja jo valmistuneisiin kemisteihin vaikka jo opintojen alkuvaiheessa. Lisäksi teemme yhteistyötä muun muassa Suomalaisten Kemistien Seuran eli SKS:n kanssa. Toteutamme yhteistyötä esimerkiksi yritysvierailujen ja alumni-tapahtumien kautta. Opiskelijoille järjestettävät tapahtumat ovat suuri osa HYK:in toimintaa. Esimerkiksi heti opintojen alkuvaiheessa järjestämme uusille opiskelijoille fuksiaiset, fuksisitsit ja fuksiratikkabileet, joissa on loistava mahdollisuus tutustua uusiin opiskelukavereihin. Kavereiden saaminen on tärkeää sekä oman viihtyvyyden että opiskeluiden sujumisen kannalta, sillä

on paljon helpompaa miettiä esimerkiksi laskuharjoitustehtäviä yhdessä kuin pähkäillä niitä yksin. Bileiden lisäksi järjestämme myös paljon muita tapahtumia jäsenistölle, joita ovat esimerkiksi sähly Kumpulan liikuntakeskuksessa sekä erilaiset kerhot. Uusille opiskelijoille tulee pian tutuksi myös kahvihuoneemme Opsos, ”ainejärjestömme sielu”, joka sijaitsee laitoksen ensimmäisessä kerroksessa. Opsosista saa ostettua kahvia, karkkia, laboratoriotakkeja ja melkein kaikkea mitä opiskelija voi tarvita sekä sinne voi tulla viettämään laatuaikaa muiden opiskelijoiden kanssa vaikka juomalla hyvänmakuista kahvia. Siispä tervetuloa mukaan HYK:in toimintaan ja tutustumaan muihin kemian opiskelijoihin!

HYK – Tulevien kemian alan ammattilaisten järjestö

Teksti: Antti Lahdenperä

15

Helsingin Yliopiston Kemistit tunnetaan pitkistä perinteistään terveellisten elämäntapojen ja liikun-nan harrastamisen kannattajana, sekä niiden esille-tuomisesta nuorille, aloitteleville opiskelijoille. HYK pyrkii kehittämään urheilutoimintaansa jäsenkeskei-sesti, joten kaikilla jäsenillä on mahdollisuus saada ilmaistua mielipiteensä koskien niin itse liikuntaa kuin esimerkiksi urheilutapahtumiakin. Kaikki mah-dolliset ehdotukset toiminnan parantamiseksi ja uusiin lajeihin tai tapahtumiin osallistumisesta kä-sitellään hallituksen kesken, ja virallisesti asioista päätetään kokouksissa. HYK:n hallituksen valitsema virkailija, liikuntavastaava, toimii pääasiassa vetovas-tuussa urheilutoiminnassa, sekä toimii tiedotuksen rajapintana hallituksen, järjestön jäsenten, yhteis-työkumppaneiden ja erilaisten liikuntapaikkojen välillä. Näinä päivinä liikuntavastaavan pääasiallisiin toimiin kuuluu muun muassa liikuntavuorojen sopi-musten allekirjoittaminen sekä niistä tiedottaminen ja uutena asiana ilmoittautumisjärjestelmien päivi-tys ja ylläpito, urheilutapahtumiin osallistumisien organisointi ja erilaisten liikuntaan liittyvien saapu-neiden sähköpostien eteenpäinlähettäminen HYK:n jäsenten sähköpostilistalle.

Suosituin urheilulaji on tällä hetkellä sähly, jota pe-lataan Kumpulan liikuntakeskuksessa maanantaisin kello 16–17. Vuoro on HYK:n maksama, joten kaikki halukkaat pääsevät mukaan ilmaiseksi näyttämällä sisään tullessaan jäsentarraa liikuntakeskuksen hen-kilökunnalle. Sählyvuorolla ilmapiiri on rento ja sopivan kilpailuhenkinen, joten myös ensiker-talaisen on helppo tulla mukaan pelaamaan. Naisten aktiivinen osallistuminen sählyyn on auttanut osaltaan pitämään pelit rentoina, mutta silti nopeatempoisina, sekä estänyt niiden muuttumisen liian rajuiksi.

Muuta ohjattua liikuntaa on esimerkiksi Herrasmieskerhon järjestämät viikoittaiset juoksulenkit, jotka sopivat hyvin myös hieman kovakuntoisemmallekin liikkujalle. HYK osal-listuu useita kertoja vuodessa muiden opiske-lijajärjestöjen ja tahojen järjestämiin liikunnal-lisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi kävely- ja hölkkäretkiin, sählyturnauksiin ja – sarjoihin,

laskiaisriehaan, jalkapallopeleihin, vaelluksiin, mölk-kyturnauksiin ja pesäpallopeleihin. Menneiltä vuo-silta tuttuja harrasteita ovat muun muassa jääkiekko, lentopallo, laitesukellus, curling ja vesipallo.

Ekskursiot erilaisiin urheilutapahtumiin ja ottelui-hin ovat olleet ja tulevat olemaan osana HYK:n toi-mintaa. Esimerkkinä urheiluun liittyvästä toimin-nasta mainittakoon myös 2010 talviolympialaisten Suomen jääkiekko-otteluiden näyttäminen isolta valkokankaalta kemian laitoksen suurissa saleissa. Tilaisuudet olivat avoimia kaikille, niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin, ja kaiken lisäksi niissä sai pientä korvausta vastaan virkistävää kahvia aamun väsyttäville pikkutunneille, sekä virvokkeita että makeisia. Tulevana syksynä HYK pyrkii järjestämään retkiä paikallisjoukkueiden kotipeleihin sekä kokei-lemaan kuinka karting sujuu sisäradalla. Sählyvuoro jatkuu syyskuussa taas samaan vanhaan aikaan. Fuksit saavat myös sählyyn osallistumisesta muuta-man lisäpisteen fuksipassiin, joten jos haluat piste-pörssin kärkeen, kannattaa tulla tutustumaan myös menoon pelikentällä. Kannattaa siis olla aktiivinen ja ehdottaa mitä erikoisimpia lajeja kokeiltavaksi ja paikkoja nähtäväksi.

Kesäterveisin,

Teemu Rossi, liikuntavastaava

HYK Ry:n urheilutoiminta

16

tag på tidningen någon gång, kan det vara värt att bläddra igenom den. I tidningen finns de allra hetaste skvallren och svamlen samt intressanta artiklar som till exempel ”Det är något skumt med dans, eller: Varför dricker inte människor upp sin öl?” (artikeln har varit speciellt i undertecknads tycke)

Sitzer och andra tillställningar ordnas det på vår klubblokal, Klubben, varje månad. Klubben ligger under Kotipizza i Kronohagen i en gammal kolkällare. Spektrumiter utmärker sig ofta på sitzer med att häva en massa öl och snaps. Och punsch. Spektrums bravurgren pünschen kan man se hända så gott som alltid spektrumiter kommer samman. Prestationen går ut på att häva en punschflaska på två personen på tid. Den bästa dokumenterade tiden är 50s.

Utanför festandet ordnas även sportevenemang (boboll, sähly), syklubb, pyssel, spelkvällar mm. Månadsmöte ordnas en gång i månaden och efteråt ordnas det trevligt program, så som musikfrågesport eller ost och vin-kväll. Vårt kafferum ligger bakom HYKens kafferum. Det används inte speciellt flitigt av spektrumiter, men ibland kan man se någon av oss sitta där.

Fastän Spektrum i första hand är ämnesföreningen för svenskspråkiga studeranden finns det inget som hindrar

också andra från att delta i vårt program. Om du blev intresserad och vill veta mer om Spektrum kan du ta en titt på våra internetsidor: www.helsinki.fi/~fyl_spek/

SPEKTRUM

Teksti: Linda Lindroos

Spektrum grundades 23 mars 1933 av åtta svenskspråkiga kemister vid Helsingfors universitet. De hade ursprungligen varit medlemmar i Helsingin Yliopiston Kemistit men kände inte riktigt att de hörde hemma där. Vid grundandet hette föreningen Svenska Kemistklubben. Namnet byttes senare till Kemistklubben och sitt nuvarande namn fick föreningen 1961 då även andra än kemistudenter började accepteras som medlemmar.

Spektrum är alltså ämnesföreningen för dem som studerar kemi, matematik, fysik eller datavetenskap på svenska vid Helsingfors universitet. Det finns bra möjligheter att få studera på sitt modersmål för de svenskspråkiga, speciellt vad det gäller kemi. Så gott som alla grundkurser erbjuds på svenska vid sidan om de finskspråkiga kurserna. Det finns även ett gott utbud i kurser på svenska om man vill läsa matematik eller fysik. Gruppandan och samhörigheten på dessa kurser är toppen. Tyvärr blir datavetarna utan undervisning på sitt modersmål, men handledningar på svenska ordnas dock.

Eftersom Spektrum är en relativt liten ämnesförening är det lätt att påverka vad som händer inom föreningen, på föreningens månadsmöten har alla möjlighet att få sin röst hörd i frågor som rör föreningens verksamhet. Vi har även vår egen tidning, Spektraklet, som utkom första gången i slutet av 1970-talet. Vi försöker få ut fyra nummer per läsår. Om du råkar få

Yhteistyöjärjestöt

17

Liitto (entinen Suomen Kemistiliitto, perustettu vuonna 1945) on luonnontieteellisen korkea-koulututkinnon suorittaneiden ja alaa opiske-levien ammattijärjestö. Liittoon kuuluu noin 7000 luonnontieteilijää eri aloilta, mm. kemis-tejä, biokemistejä, laboratoriobiologeja,

bioteknikkoja, perinnöllisyystieteilijöitä, fyysik-koja ja matemaatikkoja.

Ammattiliitot ovat vahvoja vaikuttajia, joiden tavoitteena on työntekijöiden edunvalvonta palkkaus-, työsuhde- ja muissa ammatillisissa asioissa. Ilman ammattiliittoja työntekijöillä tuskin olisi kaikkia niitä etuja ja oikeuksia, joita tänä päivänä pidetään itsestäänselvyyksinä. Ammattiliitot pystyvät auttamaan, kun töissä tulee työsuhteeseen liittyviä ongelmia. Apu ei keskity vain oman alan töitä tekeville, vaan apua saavat myös esim. kesätöitä tekevät opis-kelijat. Työttömyyskassoista ei apua ongelmiin löydy, niihin soittamalla tulee pian yhdistetyksi sopivaksi katsottuun ammattiliittoon. Liitoista apua saa kuitenkin vain maksettua jäsenmak-sua vastaan. Ammatillinen järjestäytyminen kannattaa heti eikä vasta ongelmien alettua.

Helsingin jaostoomme kuuluu hieman yli 300 liiton opiskelijajäsentä Kumpulan ja Viikin kam-puksilta. Jaostomme jäseniksi liittyvät auto-maattisesti kaikki LAL:n pääkaupunkiseudulla opiskelevat uudet jäsenet. Jaostomme tarjoaa HYK:n verrattuna huomattavan erilaista toi-mintaa. Pääpaino on erilaisten maksullisten kurssien, kuten SPR:n Ensiapu I ja II, järjestä-misessä ja yritysekskursioissa. Kurssit järjes-tetään Kumpulan ja Viikin kampuksilla, joten kurssipaikoille on tyypillisesti helppo löytää. Kurssimaksuja myös sponsoroidaan liiton jä-senille opiskelijaystävällisemmiksi. Lisäksi jär-jestetään vaihteleva määrä liikunta- ja kult-tuuritapahtumia. Jaoston hallitus osallistuu myös infopisteiden pitämiseen, joilla tarjotaan tietoa jäsenyydestä, vastauksia kysymyksiin ja mahdollisuus liittyä liiton jäseneksi.Lisätietoja osoitteesta:

www.luonnontieteilijat.fi

LUONNONTIETEIDEN AKATEEMISTEN OPISKELIJAT – HELSINKI

Teksti: Matti Tammi

Luonnontieteiden Akateemisten Opiskelijat – Helsinki on yksi Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry:n opiskelijajaostois-ta. Luonnontieteiden Akateemisten

MATLU RY

Teksti: Laura Svärd

Matlu ry, vuonna 1994 perustettu Matemaattis-luonnontieteellisten opiskelijajärjestöjen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö, on nimensä mukaisesi matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan kuuluvien järjestöjen oma tiedekuntajärjestö. Jäsenistö koostuu 15 eri ainejärjestöstä, jotka tulevat Kumpulan, Viikin ja Lahden kampuksilta.

Edunvalvontajärjestönä Matlu ry huolehtii jäsenistönsä hyvinvoinnista puuttumalla opiskeluun liittyviin epäkohtiin, ottamalla kantaa ajankohtaisiin asioihin ja pyrkimällä huolehtimaan opiskelijajäseniä mukaan erilaisiin tiedekunnan luottamustehtäviin ja hallintoelimiin. Ei pidä myöskään unohtaa Matlun järjestämiä lukuisia ainejärjestörajat ylittäviä tiedekuntatapahtumia, kuten megasuunnistusta, saunailtoja ja erilaisia bileitä.

Matlun avulla on helppoa tutustua myös muiden ainejärjestöjen opiskelijoihin. Jos haluat tietää Matlusta enemmän ja pysyä ajan tasalla järjestön tapahtumista ja toiminnasta, voit liittyä sähköpostilistalle (matlu-list@helsinki.fi) tai käydä vierailemassa IRC-kanavalla (IRCnet: #matlu). Paljon hyödyllistä tietoa löytyy myös Matlun omilta kotisivuilta osoitteesta www.matlu.fi, sekä facebook-

18

ANALYYTTINEN KEMIA

Johanna Göransson

Analyyttiseen kemiaan syventymällä pääset tutki-maan aineiden koostumuksia erilaisilla menetel-millä ja laitteilla, joissa käytetään hyväksi aineiden kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Tällaisia menetelmiä ovat mm. titrimetriset, elektrometriset, kromatografiset ja spektrofotometriset analyysit. Analyyttinen tutkimus voi olla kvalitatiivista (selvi-tetään, mikä aine on kyseessä) tai kvantitatiivista (selvitetään, miten paljon ainetta on). Analyyttisen kemistin on ymmärrettävä eri tekniikoiden taustal-la olevat kemialliset ilmiöt, osattava valita parhai-ten soveltuva analyysitekniikka kullekin näytteelle sekä osattava myös kehittää edelleen tekniikoita ja menetelmiä.

Analyyttisen kemian osaamista tarvitaan mm. ympäristötieteissä, teollisuudessa, lääketietees-sä ja esimerkiksi myös rikosten selvittämisessä. Lähes joka kemian alalla tarvitaan analyyttista osaamista, mikä tekeekin analyyttisesta kemiasta opetus- ja tutkimusaiheiltaan hyvin monipuolisen erikoistumisvaihtoehdon.

Suurin osa analyyttisen kemian kursseista on teoriakursseja erilaisista tekniikoista, laitteista ja näytteiden käsittelystä, mutta myös käytän-nön työskentelyä on muutaman kurssin verran. Laboratoriokursseilla pääsee harjoittelemaan melko itsenäisesti käytännön analytiikan töitä, laitteistojen käyttöä ja näytteen käsittelyä. Lisäksi vapaasti va-littavia kursseja järjestetään paljon ja niitä luennoi-daan noin joka toinen vuosi. Myös muiden kemian erikoistumisvaihtoehtojen syventävien kurssien jou-kossa on monia analyyttiselle kemistille hyödyllisiä kursseja.

Hyödyllisiä sivuainevaihtoehtoja analyytikolle ovat esimerkiksi fysiikka, biokemia, elintarvikekemia, farmasia, ympäristökemia tai tilastotiede. Muiden

Suuntautumisvaihtoehdot

luonnontieteiden osaamisesta on paljon hyötyä, sillä ne usein liittyvät perustutkimukseen ja sovelta-vaan analytiikkaan. Esimerkiksi ympäristön, poltto-aineiden, elintarvikkeiden ja lääkkeiden tutkimuk-sessa tarvitaan paljon analytiikkaa ja perustietämys sovellukseen liittyvästä aiheesta on usein tärkeää. Tilastollisten menetelmien osaamisesta taas on hyötyä laatuun ja mittausten luotettavuuteen liitty-vässä työssä.

Analyyttisenä kemistinä voit työskennellä mm. valtion tutkimuslaitoksissa, energiayhtiöissä tai lääke-, elintarvike- ja kemianteollisuuden parissa. Soveltavampia työpaikkoja voi löytyä esimerkiksi myös markkinoinnin, lainsäädännön ja koulutuk-sen alalta, joten näihinkin liittyviä aineita kannattaa harkita sivuainevalintaa tehdessä.

FYSIKAALINEN KEMIA

Salla Tapio ja Juho Kajava

Ovatko syntsatuotteesi likaisen ruskeita? Tulevatko reaktiomekanismit painajaisiisi kummittelemaan? Eikö sakkaa tipu eikä lirise? Saatko päänsärkyä mär-käkemian odööristä? Fyskokemia on oiva ratkaisu ongelmiisi!

Jos haluat ymmärtää oikeasti kemiaa ja kysyt use-ammin ”miksi?” kuin ”mitä?”, tarjoaa fysikaalinen kemia loputtomat mahdollisuudet vastauksien et-simiseen. Toisin sanoen: fysikaalinen kemia vastaa niihin suuriin kysymyksiin, joita muilla kemian aloilla käsitellään vain pintapuolisesti. Lisäksi täällä ei tar-vitse tiskata liki koskaan, tislata vielä harvemmin.

Matematiikkaa kemisteille luo laskennallisen pohjan fysikaalisen kemian peruskursseille Amorille ja Teddylle. Kahden hellyttävän nimen taakse piilou-tuu aimo läjä lystikästä teoriaa ja mukavia kaavoja. Saattaapa jokunen approksimaatiokin tulla kulman

19

EPÄORGAANINEN KEMIA

Teemu Niemi

Itse kuuluin aikoinaan niihin, jotka vannoivat itseään toistavien epäorgaanisen kemian labrojen ja tylsäh-kön (EO:n järjestämän) Yleisen kemian jälkeen, että ei minusta ainakaan epäorgaanikkoa tule. Päätin kuitenkin käydä vielä keväisin luennoitavan kurssin Epäorgaaninen kemia (3 op). Luennoilla tutustuttiin jaksollisen järjestelmän säännönalaisuuksiin hieman syvällisemmin ja esiteltiin pintapuolisesti osaston tutkimukseen liittyvää kemiaa. Mielenkiintoni heräsi vihdoin, ja sille tielle sitä onkin sitten jääty.

Osaston kaksi tärkeintä tutkimusalaa ovat mate-riaalikemia ja koordinaatiokemia. Näiden lisäksi epäorgaanisella toimii muutama pienempi tutki-musryhmä, joiden mielenkiinnon kohteina ovat laskennallinen kemia ja molekyylimallinnus, liuos-

takaa vastaan. Kurssit vaativat paneutumista ja niissä on pakolliset laskuharjoitukset (joihin kannattaa pa-nostaa oman elämänsä helpottamiseksi tai vaikka lisäpisteiden toivossa.). Vaikka asiat eivät valkenisi täysin näillä kursseilla, tulevat ne lopulta tutuiksi fys-kokemian myöhemmissä opinnoissa. Fyskokemian kokeelliseen puoleen pääsee tutustumaan A- sekä T- ja D-töissä, joissa pääsee harjoittelemaan myös oikean työselostuksen kirjoittamista.

Kokeilunhaluisille yksilöille fyskolla on tarjota spekt-roskopiaa ja kinetiikkaa. Ensin mainittua sovelle-taan esimerkiksi sairauksien tunnistamiseen sekä mieltävääntävän kylmien jalokaasumatriisien ja -yhdisteiden analysointiin, jälkimmäistä reaktiome-kanismien hahmottamiseen ja radikaalireaktioiden tutkimiseen. Jos sen sijaan koet viihtyväsi ennem-min tietokoneiden ja ilmastointilaitteen tasaisessa ja miellyttävässä huminassa kuin isojen pumppujen jylinässä, on meillä jotain sinullekin: laskennallinen kemia. Laskennallinen kemia on ykkösvaihtoehto kaikille, jotka haluavat näperrellä jättiläismäisten tie-tokoneiden kanssa ja joilla mahdollisesti on labras-sa peukalo keskellä kämmentä. Jos haluatte tietää jotain lisää fyskokemian saloista, kannattaa nykiä

kemia sekä epäorgaaninen rakenneanalyysi (rönt-genkristallografia). Useimmissa näistä ollaan teke-misissä koko jaksollisen järjestelmän kanssa, joten myös hiilen kemian alkeellista tuntemusta tarvitaan. ”Epäorgaaninen” terminä ei annakaan kovin tarkkaa kuvaa nykytutkimuksesta.

Materiaalikemiassa keskitytään vain muutaman atomikerroksen paksuisten ohutkalvojen ja muiden nanomateriaalien valmistukseen sekä niiden omi-naisuuksien muokkaamiseen. Molempia tarvitaan elektroniikkateollisuudessa esim. puolijohteiden ja muiden elektroniikkakomponenttien valmis-tuksessa. Lisäksi ohutkalvoja voidaan hyödyntää vaikkapa itsepuhdistuvien pintojen kehittelyssä. Materiaalikemisti löytääkin suht’ helposti työpaikan kemianteollisuudesta.

Koordinaatioyhdisteitä (metallikomplekseja) puo-lestaan tutkitaan paitsi ohutkalvojen lähtöaineina, myös erilaisten kemiallisten reaktioiden katalyyt-teina. Katalyysillä pyritään entistä tehokkaampiin ja ympäristöystävällisempiin kemiallisiin prosessei-hin, esimerkkeinä mainittakoon puun katalyyttinen hajottaminen ja polymerointireaktiot miedoissa olosuhteissa. Lisäksi katalyytit mahdollistavat reak-tioita, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Tällaisia reaktioita ovat muun muassa vetykaasun pilkkomi-nen hydridiksi ja protoniksi (esim. vedyn varastoin-tia varten), sekä hiilidioksidin liittäminen erilaisiin orgaanisiin molekyyleihin. Myös koordinaatiokemis-teille on kysyntää kemianteollisuudessa.

Epäorgaanisen kemian opinnot alkavat em. kurssil-la Epäorgaaninen kemia. Tämän jälkeen vuorossa ovatkin syventävät kurssit, jotka yleensä liittyvät tavalla tai toisella johonkin osaston tutkimusaloista. Aloitteleva epäorgaanikko kohtaa valinnan vaikeu-den: kursseista pakollisia on vain kourallinen, joten jo tässä vaiheessa voi alkaa miettiä erikoistumistaan ja valita kursseja sen mukaisesti. Kannattaa myös huomioida, että osa valinnaisista kursseista luennoi-daan vain joka toinen vuosi, ja suunnitella lukujär-jestys huolellisesti.

Toivotan kaikille antoisia hetkiä epäorgaanisen kemian parissa. Koettakaa muistaa labroissakin epä-toivon iskiessä, että kyse on paljon muustakin kuin titraamisesta ja sakkojen tekemisestä. Myös epäor-gaaninen kemia voi olla kivaa!

20

ORGAANINEN KEMIA

Tatu Iivanainen

Orgaaninen kemia on hiilen kemiaa. Orgaanisia yh-disteitä tunnetaan miljoonia, joten ei liene mikään yllätys, että niihin törmää miltei jokaisella kemian osa-alueella. Siksi myös kemian perusopinnoissa on useita orgaanisen kemian kursseja.

Orgaanisen kemian ymmärtämyksen ei kuitenkaan tarvitse jäädä tälle perustasolle, joka jokaiselle tule-valle kemistille tarjotaan. Orgaaniseen kemiaan eri-koistuneita kemistejä tarvitaan useilla teollisuuden osa-alueilla aina voiteluainetuotannosta lääkeaine-kehitykseen. Harvoin ovat lääkeaineet lääkäreiden tai farmasistien käsien tuotoksia, vaan synteesin pohjalta löytyy orgaaninen kemisti. Eikä pelkästään synteettinen osaaminen ole kysyttyä. NMR- (ydin-magneettinen resonanssi) ja massaspektroskopi-nen osaaminen on tarpeen, kun synteesituotteen rakenne täytyy saada selville tai varmistaa. Ei or-gaanisten kemistien kysyntä toki teollisuuteen lopu. Asiantuntijatehtävät ovat aina mahdollisia, ja akateemisessa tutkimusmaailmassa orgaanisen kemian osaaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin teollisuudessa.

Mitä orgaanisessa kemiassa sitten opetellaan? Kaiken pohjalla ovat reaktiomekanismit, joiden avulla reaktion kulkua mallinnetaan. Niitä opiskel-laankin tiiviisti orgaanisen kemian kolmella pakolli-sella luentokurssilla. Vapaavalintaiset luentokurssit joko syventävät tätä tietämystä tai keskittyvät jo-honkin muuhun osa-alueeseen, kuten spektros-kopiaan, puukemiaan tai tietokonemallitukseen. Laboratoriokursseista Orgaanisen kemian syventä-vät työt on perinteinen laboratoriokurssi, jossa syn-teesejä tehdään ohjeiden mukaan, Jatkotyöt suori-tetaan jonkin oikean tutkimusprojektin parissa.

Orgaaninen kemia tarjoaa paljon mahdollisuuk-sia, sillä orgaanisen kemian osaajille on käyttöä monella kemian alalla. Muidenkin pääainevaihtoeh-tojen opiskelijat saattavat löytää itsensä orgaanisen kemian luennoilta juuri orgaanisen kemian yleisen hyödyllisyyden takia.

POLYMEERIKEMIA

Juuso Sammaljärvi

Polymeerikemia on suurten (M = 1000 - ∞ g/mol ) molekyylien valmistusta ja vuorovaikutuksia tutkiva kemian ala. Monomeerit, jotka ovat pieniä mole-kyylejä, voivat funktionaalisten ryhmiensä puolesta reagoida keskenään muodostaen isompia ketjumai-sia molekyylejä, polymeerejä. Polymeerejä esiintyy niin elävässä luonnossa, kuin synteettisesti valmis-tettunakin. Esimerkiksi DNA, selluloosa ja monet entsyymit ovat luonnossa esiintyviä polymeerejä. Synteettisesti valmistettuja polymeerejä käytetään lukemattomissa sovellutuksissa teflonpannuista luotiliiveihin.

Tässä laboratoriossa ovat ajankohtaisina tutkimus-aiheina muun muassa uudet hyvin hallitut polyme-rointitekniikat, jalometallipohjaiset nanopartikkelit ja selluloosajohdannaiset. Uusien polymerointitek-niikoiden avulla voidaan valmistaa monimutkaisia-kin rakenteita ja hallita tarkasti polymeerien moo-limassoja ja pääteryhmiä. Esimerkkeinä tällaisista rakenteista ovat useista eri polymeeriketjuista koos-tuvat blokki-ja oksakopolymeerit. Näitä ja monia muita rakenteita karakterisoidaan niin perinteisillä kuin eksoottisillakin spektroskopisilla menetelmil-lä. Polymeerien sovellutusten kannalta myös niiden termiset ja mekaaniset ominaisuudet ovat tärkeitä.

Polymeerikemian opiskelu kannattaa aloittaa käymällä kurssi Johdatus polymeerikemiaan. Maisterivaiheen opinnot voi aloittaa käymällä Polymeerikemian peruskurssin, jonka jälkeen voi jatkaa muilla maisteritason kursseilla. Pakollisten kurssien lisäksi järjestetään myös vaihteleva joukko valinnaisia kursseja. Niissä syvennytään johonkin tiettyyn polymeerikemian osa-alueeseen. Näillä kursseilla on usein luentojen lisäksi muutakin puuhaa, kuten labratöitä, esitelmiä tai ekskursioita. Osa niistä on vierailevien luennoitsijoiden pitämiä, joten niitä ei järjestetä joka vuosi. Täten kannattaa mennä rohkeasti mukaan, jos tilaisuus tulee eteen.

Polymeerikemiassa on melko paljon poikkitieteelli-syyttä johtuen alan nuoresta iästä ja laajoista sovel-lutuksista. Tämän vuoksi hyviä sivuaineita voisivat olla biokemia tai fysiikka, mutta muitakin hyviä yh-

21

Radiokemia

Suvi Niemiaho

Radiokemian laboratorio on ainoa yliopistollinen ra-diokemian instituutti Suomessa ja maailman mitois-sakin yksi suurimmista. Radiokemian labra opettaa ja tutkii radioaktiivisten aineiden käyttäytymistä ja käyttöä sekä kouluttaa uusia radiokemistejä mitä moninaisimpiin hommiin, kuten esim. tutkimus-, asiantuntija-, opetus-, ja viranomaistehtäviin.

kursseja radiokemian laboratorio tarjoaa käytännös-sä kaikilta radiokemian osa-alueilta aina radiokemian perusteista ja säteilysuojelusta ydinpolttoainekier-ron kemiaan, merkkiaine-tekniikkaan ja ilmakehän radioaktiivisuuteen asti. kursseja löytyy myös mm. radiolääkeaineista, ympäristön radioaktiivisuudesta ja ydinspektrometriasta.

kuten jo aiemmin tuli mainittua, on Radiokemian laboratorio Suomen ainoa radiokemian yliopistolli-nen yksikkö, mistä luonnollisestikin seuraa se, että se on ainoa paikka, missä voi opiskella radiokemian maisteriksi. kyseinen maisteriohjelma on globaalisti-kin katsottuna ainutlaatuisen laaja, joten Suomessa on mahdollista saada yksi maailman kattavimmis-ta radiokemian koulutuksista. Radiokemiaa voi tulla opiskelemaan myös muissa Suomen korkea-kouluissa kemian kandidaattiopinnot suorittanut opiskelija. Vuosittain radiokemiasta valmistuu noin viisi maisteria ja kaksi tohtoria. Graduunsa liittyvän

distelmiä on olemassa. Polymeerikemian opiskelus-sa on sopivassa määrin laboratoriossa työskentelyä ja laskemista, jolloin kumpaankaan ei ehdi kyllästyä ja molemmat tuntuvat mielekkäiltä. Laboratorio on kooltaan melko pieni, mutta siellä vallitsee hyvä yh-teishenki. Tätä yhteishenkeä on ylläpitämässä myös polymeerikemistien oma ainejärjestö, HYPPY ry, joka järjestää erilaisia rientoja ja toimintaa, kuten peli-iltoja ja karting-kisoja.

tutkimusharjoittelun tulevat maisterit tekevät jos-sakin Radiokemian laboratorion tutkimusryhmäs-sä, ja gradutyöhönsä saa tietenkin aina apurahan. Tutkimusryhmät toimivat seuraavilla aloilla:

• käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisten ai-neiden kulkeutuminen ja pidättyminen kallio- ja maaperässä

• Ydinjäteliuosten puhdistusmenetelmien kehittäminen

• Ympäristön radioaktiivisuustutkimukset

• Radiolääkeainekemia

• Radiokemistien työmarkkinat ovat melkoisen hyvät. on ollut jopa vaikeaa löytää radiokemistejä kaikkiin tehtäviin. Tärkeimpiä työllistäviä aloja ovat:

• Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät tutkimus-, asiantuntija- ja viranomaistehtävät (Helsingin yli-opisto (HY), ydinvoimateollisuus, Säteilyturvakeskus (STUk) ym.)

• Ympäristön tutkimus ja seuranta (HY, STUk, ilmatieteen laitos ym.)

• Radiolääkeaineiden valmistukseen ja käyttöön liittyvät tehtävät (HY, Turun yliopisto, sairaalat, radiolääkeaineteollisuus)

• Tutkimus- ja asiantuntijatehtävät kansain-välisissä organisaatioissa (kansainvälinen atomienergiajärjestö, ydinasekieltoa valvova CTBTo, euratom)

Radiokemian maisterikursseilla on osallistujia yleensä 5-10 opiskelijaa, joten opetus on yksilöllistä ja tasokasta. Lisäksi radiokemian labralta saa aktii-vista apua työpaikan hankinnassa valmistumisen jälkeen. Radiokemistin tutkinto antaa mainiot mah-dollisuudet tohtoriopintoihin paitsi Suomessa myös ulkomailla. Jatko-opiskeluja voi suorittaa esimerkiksi jossakin kansainvälisessä tutkimuslaitoksessa.

22

oPeTTaJaLiNJa

Linnea Töyrylä

B-siivessä kävellessään voi toisinaan huomata eri-näisten opiskelijoiden luikahtavan sisään ovesta, jossa lukee kemma. mystinen kemma on kemian opettajaopiskelijoiden oma opiskelu- ja kahvitteluti-la, mutta sinne ovat toki muutkin opetuksesta kiin-nostuneet tervetulleita.

kemian opettajankoulutus-puolella opiskellaan lähes samat peruskurssit kuin tavallisessakin ke-mistin tutkinnossa. Sanon lähes, sillä esimerkiksi monille harmaita hiuksia aiheuttava matematiikkaa kemisteille-kurssi ei ole opettajaopiskelijoille pakol-linen vaikka hyödyllinen onkin amoRia ja TeddYä silmällä pitäen.

opettajaopiskelijoille on peruskurssien lisäksi tar-jolla varsin kattava valikoima kemian opetukseen syventyviä kursseja. ensimmäisenä vuotena näistä ajankohtainen on Johdatus kemian opetukseen, joka kestää koko lukuvuoden ja sisältää yhden lähi-opetuskerran kuukaudessa sekä kirjallisia tehtäviä. Jos kiinnostuit opettajalinjasta hieman myöhässä etkä ehtinyt syksyllä kurssille mukaan, voi kurssin aloittaa myös keväällä. Syventäviä lursseja valitessa kannattaa ottaa huomioon, että osa opetuskursseis-ta järjestetään vain joka toinen vuosi. Ja labraankin pääsee esimerkiksi kokeellisuus kemian opetukses-sa-kursseilla ja kemianluokka Gadolin-ohjauksien puitteissa.

opettajalinjalle voi siis hakea vielä, vaikka et laitok-selle tullessasi opettajavaihtoehtoa harkinnutkaan. Valinnat suoritetaan soveltuvuushaastatteluin joka kevät, jota edeltää hakulomakkeen täyttö ja pa-lautus kasvatustieteiden laitokselle. Lisätietoja voi kysellä esimerkiksi kasvatustieteiden laitokselta tai opettajalinjan opiskelijoilta.

opettajalinjan opintoihin kuuluu myös opinto-jakso kasvatustieteiden laitoksella. Nämä opinnot koostuvat luentokursseista, pienryhmäopinnois-ta ja opetusharjoitteluista harjoittelukoulussa. kasvatustieteiden osuuden voi suorittaa yhden vuoden aikana, mutta osa opetusharjoitteluista on-nistuu vasta kun tietty määrä oman aineen kursseja on suoritettu.

Sivuainevaihtoehdot ovat opettajaopiskelijalle hieman suppeammat. Perinteisesti kemian rinnalla nähdään matematiikkaa ja fysiikkaa, mutta hätä ei ole tämännäköinen jos eksaktimmat luonnontieteet maistuvat puulta. Biologia on nousevassa asemassa toisena opetettavana aineena, ja terveystieto ja ko-titalouskin ovat tällä hetkellä sellaisia vaihtoehtoja, joilla viran voi saada.

Jos koet, että sinulla on tarve olla esillä, uskot teke-väsi itse paremmat luentokalvot kuin luennoitsijasi tai olet vain yksinkertaisesti hyvä tyyppi ja ala kiin-nostaa, niin lämpimästi tervetuloa opettajankou-lutuspuolelle. meitä on sankka joukko niitä hyviä tyyppejä, ja joukkoon kyllä mahtuu!

Tule mukaan oman alasi tärkeään vaikuttajaseuraan

Suomalaisten Kemistien Seura (SKS) tarjoaa SINULLE,

nykyiselle tai tulevalle kemian alan korkeakoulutetulle

ammattilaiselle monia jäsenetuja ja aktiivista toimintaa

myös monissa paikallisseuroissa ja jaostoissa

www.suomalaistenkemistienseura.fi

23

SivuaineetBiokemia

outi koskinen

Biokemia tutkii eliöiden toiminnan ja rakentei-den kemiallista taustaa (makro)molekyylitasolla. Biokemian opetus tapahtuu Biotieteellisen tiede-kunnan alaisuudessa Viikissä, joten reissaaminen kahden kampuksen välillä muuttuu heti rutiiniksi. Biokemia sopii erittäin hyvin orgaaniseen kemiaan suuntautuvalle, mutta on antoisa sivuainevaihto-ehto myös muuten vain biologisemmasta kemiasta kiinnostuneelle.

Jokainen kemian opiskelija on oikeutettu lukemaan biokemiaa joko pitkänä (60 op) tai lyhyenä (25 op) sivuaineena. kemisteiltä ei siis vaadita mitään erityi-siä pääsykokeita tai muutakaan paperisotaa. Riittää, kun ottaa selville kursseista, suunnittelee lukujärjes-tyksensä, käy luennoilla ja tenttii kurssit.

Biotieteiden perusteet i (5op) on biokemistien ja biologien yhteinen aloituskurssi; se on ”ponnah-duslauta biotieteisiin”. kurssi on hyvin intensiivinen, luentoja on joka arkipäivä hieman yli kuukauden ajan, ja asiaa tulee paljon. edellisten vuosien luento-monistenivakoista on luovuttu, ja kurssilla käytetään kirjaa, jonka vanhemmatkin painokset ovat käyttö-kelpoisia, jos uudempi painos loppuu tiedekirjaston hyllyiltä. Biotieteiden perusteet on suositeltavaa käydä jo ensimmäisenä vuonna, jotteivät toisen vuoden vaikeat kemian kurssit ole jarruttamassa opiskelua. epäorgaanisen laboratoriokurssit kannat-taa tällöin ottaa iltapäivälle.

kokonaisuuteen kuuluu myös harjoitustöitä Biokemian perustyöt 1a:n muodossa (9 op). kurssille pääsemisen edellytyksenä on , että on suorittanut kurssit Biotieteiden perusteet (5 op), Biomolekyylit (5 op), kemian perusteet ja Biokemian harjoitustyöt. Yleiset kemiat ja epäorgaanisen laboratoriotyöt kor-vaavat kaksi viimeistä vaatimusta. Biokemian perus-työt on erittäin tiivis työjakso: kurssi on lyhyt, ja töillä on tiukat aikataulut. Jokaisesta työstä kirjoitetaan tarkka laboratoriotyöpäiväkirja. muiden kurssien lu-

ennoille ei pysty venymään. kurssista ei ole mahdo-tonta päästä läpi, mutta se vaatii paljon työtä.

Tarjolla on myös kurssit entsyymit ja aineenvaih-dunta (5 op), molekulaarinen solubiologia (5 op) ja molekulaarinen biofysiikka (3 op). Lehninger, Nelson & Cox: Principles of Biochemistry on biokemian pe-rusopus, joka kannattaa hankkia itselleen omaksi.

Biokemian luennoitsijat käyttävät BlackBoardia:tä ja almaa, joten näiden kanavien käyttö kannattaa opetella. Joillekin kursseille pystyy ilmoittautumaan Weboodin kautta (labrakurssi), toisille kursseille il-moittaudutaan luentosalissa paikan päällä kiertävän listan avulla.

kemian laitos tarjoaa kevätlukukaudella kurssin Biologinen kemia, josta on erittäin paljon hyötyä ja tukea biokemiaa harkitseville. kurssi antaa hyvät lähtötiedot ja on sisällöltään kuin Biomolekyylit-kurssi menemättä kuitenkaan liian monimutkaisiin yksityiskohtiin.

Lisätietoja kaipaavalle infoa löytyy http://www.hel-sinki.fi/biosci/biochem/opetus.htm, jossa on myös biotieteellisen tiedekunnan opinto-opas pdf-muo-dossa ladattavissa, ja biokemian oman ainejärjestön, Helixin, kotisivuilta http://etax.org.helsinki.fi/.

BioLoGia

minna-kaisa knuutinen

Biologian sivuaineopinto-oikeutta voi hakea täyt-tämällä ilmoittautumislomakkeen joko internetissä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sivuilla tai opintotoimistossa. Hakuajat sivuaineopiskelijaksi ovat joka vuosi sekä syksyllä että keväällä.

Biologiaan kuuluvat kurssit kannattaa suorittaa vuodessa, sillä bio- ja ympäristötieteiden laitos ei käytä periodijärjestelmää jolloin yhdistäminen esim. kemian kurssien kanssa käy hankalaksi. Vietät siis kumpulan kampuksen sijaan kaiken aikasi Viikin

24

kampuksella. Luennot ovat yleensä aamuisin ja työkurssit iltapäivisin. Joitain luentokursseja voi olla hyvä suorittaa pois alta etukäteen. esimerkiksi kurssit Biotieteiden perusteet i ja ii voi suorittaa ilman biologian opinto-oikeutta. Biologian luennot ovat aina luentoja, mutta niillä kannattaa käydä ja ilahtua välillä hyvistä ja erinomaisista luennoitsi-joista, joita biologian laitoksenkin uumenista löytyy. Yleensä kursseilla on useampia luennoitsijoita, joten kannattaa käydä katsahtamassa useampia luentoja ennen kuin jää kotiin nukkumaan ja luulee jaksavan-sa lukea tenttiin.

Sivuaineopinto-oikeus antaa myös oikeuden osallistua työkursseille. Sellaisia ovat esimerkiksi Johdatus eläin- ja kasvitieteeseen-kurssit sekä kent-täkurssit. Johdatus eläin- ja kasvitieteeseen kurssei-hin liittyy luentoja, mutta niillä tutustutaan myös kasvien rakenteisiin ja vieraillaan mm. kasvitieteel-lisissä puutarhoissa, kasvimuseossa ja Gardeniassa. eläintieteessä avataan eläimiä ja tutustutaan niiden anatomiaan työpareittain. ainoa miinuspuoli on se, että kursseilla on läsnäolopakko, joten jos paikalle ei pääse, saa tehdä korvaavia tehtäviä. Toisaalta kurssi-kerrat ovat niin antoisia, että niiltä ei halunnutkaan olla poissa.

kursseille ilmoittautumisajankohdat löytyvät netistä tiedekunnan sivuilta. kun on ensimmäisten ilmoit-tautuneiden joukossa, mahtuu kurssille varmemmin! kannattaa myös olla Symbioosin postituslistalla niin suurin piirtein tietää jokaisen kurssin tärkeimmät tiedotukset.

kolmen opintopisteen arvoiset harjoitustyöt ovat erittäin mielenkiintoisia, vaikka töitä niiden opin-topisteiden eteen saa tehdä! Työt ovat kuitenkin hurjan opettavaisia. itse saimme tutustua rottiin, kun mittasimme niiden hapenkulutusta. Lisäksi pääsimme katsomaan mikroskoopilla punasolujam-me. Biokemiassa päästiin tekemään elektroforeesi. oman lisänsä kokonaisuuteen antavat myös kent-täkurssit, joista yleisbiologian kokonaisuuteen kuu-luvat Biotoopit sekä Saaristoekologia. Biotoopeissa pääsee näkemään juuri opettelemiaan kasveja ja eläimiä luonnossa sekä ihastelemaan erilaisia met-sätyyppejä. Saaristoekologiassa saa nauttia aurin-gosta ja rannoista. Samalla tutkitaan rannan kasveja, snorklata levänäytteitä, katsotaan peligiaalin eläimiä mikroskoopeilla ja voidaan nuotata vaikka lahna itämerestä!

FaRmaSia

Teemu Niemi

Lääkeainekemia ja lääketutkimus lienevät monilla ensimmäisenä mielessä, kun kysytään kemian käy-tännön sovelluksia. muun muassa näihin keskittyvä farmasia onkin erittäin hyödyllinen sivuaine erityi-sesti orgaanisesta kemiasta kiinnostuneille, mutta myös kaltaiseni epäorgaanikko saattaa pitää käytän-nönläheisiä farmasian opintoja tervetulleena vaih-teluna kemian laitoksen usein varsin teoriapitoiselle opetukselle.

Farmasian kursseilla tarkastellaan lääkkeiden ja lää-keaineiden sielunelämää jos jonkinlaisesta vinkkelis-tä: Viikin kampuksella järjestetään opetusta niinkin erilaisista aiheista kuin kasvilääketiede, farmaseut-tinen kemia, lääkeaineiden metabolia, (lääkevalmis-teiden kehitykseen keskittyvä) farmasian teknologia ja lääkeainelainsäädäntö. Näihin kaikkiin on myös sivuaineopiskelijalla mahdollisuus tutustua, kunhan vain selviää voittajana pienestä paperisodasta.

kemian opiskelija voi suorittaa farmasiassa lyhyen (25 op) tai pitkän (60 op) sivuaineen. meikäläiset eivät voi käydä kursseja miten sattuu tarvitun noppamäärän edestä, vaan opinnot on valitta-va listasta, jonka voi kaivaa esiin almasta (kemian laitos - opiskelu - Sivuaineista ja muista opinnois-ta - Farmasian opinnot). myös kurssien mahdolli-set esitietovaatimukset selviävät kyseisestä listas-ta. Lisäksi joillekin kursseille on haettava erikseen opinto-oikeutta; lisäinfot erillisen opinto-oikeuden myöntämisperusteista – ja listan opinto-oikeuden vaativista kursseista – löydät puolestaan farmasi-an tiedekunnan www-sivuilta (Farmasian tiede-kunta - opiskelu ja opetus - muut opinto-oikeudet - Sivuaineopiskelu).

itse opiskelu on farmasian laitoksella hyvin saman-tapaista kuin kemmallakin luentoineen, tenttei-neen ja satunnaisine ryhmätöineen. myös eroja on: viikkiläiset eivät esimerkiksi usko lukujärjestyksiin, joten kurssit saattavat alkaa vaikkapa periodin puo-lessavälissä, ja luentoajat ja –paikat voivat vaihdella viikoittain. kannattaa siis seurata kurssien kotisivuja aktiivisesti. Toinen merkittävä ero on, että kurssi-il-moittautumisia seurataan tarkemmin. Pahimmassa

25

tapauksessa tenttipaperi saatetaan hylätä, jos nimeä ei löydy ilmoittautuneiden listasta, joten kursseille ja tentteihin tulee aina ilmoittautua Weboodissa! kolmas outous on farmasian luennoitsijoiden tapa käyttää luentosaleista triviaalinimiä: Sipi Siintolan sali, jossa useimmat luennot pidetään, on Biokeskus 2:n auditorio 2041, ja tentit järjestetään yleensä salissa B1, joka paremmin tunnetaan metsätalon lu-entosalina a110.

alun paperien pyörittelystä ja hieman omituisesta opetuskulttuuristaan huolimatta farmasia on hyö-dyllinen ja paikoitellen jopa ihan oikeasti mielen-kiintoinen sivuaine. Suosittelen lääkkeitä lämpimästi kaikille!

GeoLoGia

miia mäntymäki

Jos kaipaat sivuaineeksi jotakin matemaattisesti kevyttä, kannattaa antaa geologialle mahdollisuus. Geologiassa ollaan kiinnostuneita maan rakentees-ta, koostumuksesta ja historiasta. Geologian perus-opinnot koostuvat seitsemästä kurssista, jotka ovat samat pää- ja sivuaineopiskelijoille. Suomen kallio-perä –kurssia lukuunottamatta kurssit suositellaan suoritettavaksi yhden lukuvuoden aikana.

Geologian opiskelu kannattaa aloittaa kurssis-ta kidetiede ja mineralogia, joka tunnetaan myös ”palikkakurssina”. kurssilla päästään tutustumaan kappaleiden symmetriaelementteihin puupalikoita pyörittämällä, ja myöhemmin opitaan tunnistamaan yleisimpiä mineraaleja. kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista, joissa kannattaa ehdottomasti käydä. ilman harjoituksissa opittuja symmetriaelementtien ja mineraalien tunnistustaitoja kurssin kahdesta ten-tistä tuskin pääsee läpi. Lisäksi on hyvä pitää mie-lessä, että tämä kurssi tulee suorittaa ennen Yleinen geologia –kurssia.

kidetiede ja mineralogia –kurssia seuraavat luen-tokurssit käsittelevät muun muassa paleontologi-aa, eksogeenisiä prosesseja ja ympäristögeologiaa. keväällä sijoittuva Yleinen geologia –kurssi sisältää luentojen lisäksi kivilajien tunnistusharjoituksia ja

kenttäretken, jonka aikana päästään harjoittamaan kivilajien ja geologisten muodostumien tunnistusta luonnossa. Yleisesti vaikeana ja ajoittain sekavana-kin kurssina pidetty Suomen kallioperä kannattaa suorittaa luentokursseista viimeisenä.

Geologia soveltuu erinomaisesti sivuaineeksi esimer-kiksi epäorgaanikolle tai ympäristökemiasta kiinnos-tuneelle, tosin kidetiede ja mineralogia –kurssia voi suositella oikeastaan kaikille kemisteille. Geologian laitoksella on mukava ilmapiiri, ja luennoitsijat ovat helposti lähestyttäviä. kannattaa siis hipsiä Physicumiin ottamaan selvää, mikä niitä kiviäkin kiinnostaa. ole kuitenkin varovainen, muuten saatat pian löytää itsesi makaamasta kauppakeskuksen lat-tialla, pohtimasta, ”onko tämä tosiaan viborgiittiä...”.

maTemaTiikka SiVUaiNeeNa

Jaakko Liimatta

miksi valita matematiikka sivuaineeksi? Syitä lienee yhtä monta kuin on matematiikan sivuaineopiskeli-joitakin. omaan valintaani vaikutti se, että huomasin pärjääväni hyvin matematiikkaa kemisteille-kurssilla itseeni kohdistuvista ennakkoluuloista huolimat-ta. Lukion jälkeen olin päättänyt että en enää ikinä opiskele matematiikkaa. Silti luonnontieteilijän tulee osata matematiikkaa ongelmien ratkaisemi-seksi. matematiikka on siis luonnontieteilijän tärkein työkalu, jota ilman ei pärjää. aloitteleva kemistikin hyötyy matematiikan taidoista etenkin fysikaalisen kemian kursseilla. myös opettajalinjalaisille mate-matiikka toisena opetettavana aineena on hyvä vaihtoehto, koska kaikissa kouluissa opetetaan matematiikkaa.

kurssien valinta on sivuainematemaatikolle helppoa. Riittää, että valitsee 25 op perusopintoja ja 35 op on vapaasti valittavissa perus- tai aineopinnoista. opintokokonaisuuteen voi sisällyttää halutessaan myös 10 op tilastotiedettä. kurssivalinnoista kannat-taa keskustella muiden matematiikan opiskelijoiden kanssa.

kurssit eroavat jossain määrin lukiossa opetetta-vasta laskemiseen pohjautuvasta matematiikasta.

26

Yliopistossa matematiikan kursseilla tehdään ma-temaattisia todistuksia, joiden pohjalta lukiossa tyydyttiin ainoastaan laskemaan mekaanisia las-kutoimituksia. mekaanista laskemistakin on sen verran, etteivät laskutaidot pääse ruostumaan. Yliopistomatematiikka sopii siis hyvin niillekin, jotka eivät koe olevansa erityisen pedantteja laskutoimi-tusten ratkaisijoita.

kursseilla järjestetään luentoja, laskuharjoituksia ja ohjauksia. Laskuharjoituksista ja ohjauksista saa yleensä lisäpisteitä kurssikokeisiin. Niihin osallis-tuminen on lähes välttämätöntä kurssien läpäisyä ajatellen. Luennoilla käyminen ei ole pakollista. Niillä kannattaa kuitenkin käydä ainakin aluksi, jotta pääsee hyvin kurssille mukaan. Luennoitsijat ovat usein hyvin mielenkiintoisia persoonia.

osa opiskelijoista kokee hyödyllisenä luennoilla käymisen ja osa taas opettelee mieluummin asiat ohjauksissa ja laskuharjoituksissa. matematiikan lai-toksella on myös laskupaja, jossa saa neuvoja mihin tahansa matemaattiseen ongelmaan. matematiikan opiskelussa on erittäin suositeltavaa verkostoitua muiden opiskelijoiden kanssa, sillä aina ei jaksa eikä ehdi tehdä kaikkea itse. muiden opiskelijoiden kanssa on hyvä keskustella harjoituksista, sillä usein joku on tajunnut jotain sellaista, mitä et itse tajua. kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Tärkeintä on, että pysyy koko kurssin ajan kärryillä keskeisistä asioista.

kurssikokeissa on usein 3 perustehtävää ja yksi so-veltavampi tehtävä. kun perustaidot ovat hallussa, kurssin läpäiseminen ei ole kenellekään ylivoimaista. Perusasioiden hallinta vaatii kuitenkin paljon harjoit-telua ja lukuisia epäonnistumisia. matematiikkaa ei voi oppia ainoastaan lukemalla! kurssien vaikeustaso on mielestäni kauttaaltaan samaa tasoa. ainoastaan matematiikka tutuksi (5op) on todella helppo kurssi, jonka matematiikan sivuaineopiskelija saa sisällyttää

meNeTeLmäTieTeeT

Teemu Niemi

Harva kemisti pärjää työ- tai edes opiskeluelämässä pelkillä kemian taidoilla, vaan toisinaan on turvau-duttava myös fysiikkaan, matematiikkaan ja tieto-jenkäsittelytieteeseen. Näiden alojen perusteet on siis hallittava, mutta toisaalta kovinkaan moni tuskin jaksaa suorittaa näistä kaikista kokonaista sivuainet-ta. onneksi ei tarvitsekaan, sillä olemassa on mene-telmätieteiden sivuainekokonaisuus.

ideana on, että opinto-oppaasta löytyvästä listasta (”kurssikorista”) kerätään kursseja yhden sivuaineel-lisen verran. Valtaosa kursseista on matematiikan, ti-lastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen aloilta, mutta mahtuupa mukaan pari fysiikan ja geologiankin kurssia. kursseja voi yhdistellä vapaasti, mutta ainei-den sisäistä kurssijärjestystä tulee noudattaa. Niinpä esimerkiksi Tilastotieteen jatkokurssille ei ole asiaa, ennen kuin Tilastotieteen johdantokurssi on suo-ritettu. Vastaavasti käpistelypuolella ohjelmoinnin perusteet-kurssi toimii esitietovaatimuksena lähes kaikille muille tietojenkäsittelytieteen opinnoille.

Vaikka menetelmätieteiden opinnoissa tärkeintä on tutkimuksessa (tai jossakin määrin harjoituslabrois-sa) hyödyllisten menetelmien oppiminen, on sivu-ainekokonaisuudessa muitakin plussapuolia. Yksi niistä on, ettei jonkin sivuaineen opinnoissa tarvitse mennä liian syvälle: jos matematiikassa nousee seinä vastaan, voi loput opintopisteet kerätä esimerkiksi tilastotieteen puolelta. Toisena etuna mainittakoon, että sivuaineeseen ei tarvitse sitoutua heti: kunhan vain pitää kurssikoria ja sivuainevaatimuksia silmällä, voi valintaa vaikkapa tietojenkäsittelytieteen lyhyen sivuaineen ja menetelmätieteiden sivuainekokonai-suuden välillä vatvoa melko pitkäänkin.

menetelmätieteiden sivuainekokonaisuuden voi suorittaa ainoastaan 25 op:n laajuisena, joten sen rinnalle on otettava vielä toinen sivuaine.

27

FYSiikka SiVUaiNeeNa

otto Seppänen

aivan Chemicumin naapurissa sijaitseva fysiikan laitos tarjoaa sivuaineopiskelijoille suppean 25 op:n tai laajan 60 op:n sivuainekokonaisuuden. Suppea kokonaisuus koostuu neljästä periodin pituisesta kurssista: Liike ja voimat (6op), Lämpö ja energia (5op), Sähkö ja magnetismi (6op) sekä aine ja säteily (5op). kurssit koostuvat luennoista ja pakollisista las-kuharjoituksista. Näiden lisäksi kokonaisuuteen kuu-luvat Perusopintojen laboratoriotyöt (3op), joissa tehdään 13 erilaista työpakettia neljän periodin aikana.

Laajasta sivuaineesta kiinnostuneen on syytä ohittaa edellä mainitut kurssit laboratoriotöitä lukuun ot-tamatta ja suorittaa matemaattisesti laajemmat kurssit mekaniikka (9op), Sähkömagnetismi (5op), Sähködynamiikka (3op) sekä aaltoliike ja kentät (5op). Näiden kurssien jälkeen sivuainekokonaisuus koostuu pitkälti opiskelijan vapaasti valitsemista fy-siikan kursseista.

Suppea sivuainekokonaisuus on opiskelijoita ajatel-len koostettu tiiviiseen pakettiin, jossa käydään läpi lukion laajan fysiikan oppimäärä kuitenkaan unoh-tamatta uuden opettamista. Hyvin rakennettu koko-naisuus säästää varsinkin juuri opintojaan aloittavaa kurssien kanssa säätämiseltä, jolloin voi huoletta keskittyä itse opintoihin.

kemistille fysiikka sivuaineena tarjoaa sivistävän ja mielenkiintoisen aihepiirin lisäksi sitä tarpeellista laskurutiinia sekä valmentaa tietynlaiseen analyyt-tiseen ajattelutapaan. konkreettista hyötyä saa mo-dernin fysiikan opinnoissa, joissa tutustutaan aal-tofunktioihin, mikä antaa esimakua toisen vuoden opiskelijoille tarkoitetuista fysikaalisen kemian kursseista

TiLaSToTiede

Teemu Niemi

Lukiossa tilastotieteeseen tutustutaan tasan yhden matematiikan kurssin verran. monelle jääkin tie-teenalasta varsin yksitoikkoinen kuva: tehdäänkö siellä mitään muuta kuin lasketaan keskihajontoja ja normitetaan muuttujia?

kyllä tehdään. Tilastotiede ei ole mikään matema-tiikan sivuhaara vaan täysin oma tieteenalansa. Yliopistotasolla tilastotiede sisältääkin paitsi laskes-kelua, myös teoriaa tiedon keräämisestä, esittämi-sestä ja tulkitsemisesta. Yksi keskeisistä konsepteista on tilastollinen päättely: voidaanko varmasti sanoa, että lääke B on parempi kuin lääke a, vai johtuvatko erot tuloksissa pikemminkin satunnaisvaihtelusta?

Tilastotieteen opinnot alkavat Tilastotieteen johdan-tokurssilla (10 op). Luennoilla kerrataan todennäköi-syyslaskennan alkeet ja käsitellään pintapuolisesti otantamenetelmiä, tilastomatematiikkaa ja käppy-röiden piirtelyä. myös tilastollisen päättelyn perus-teisiin tutustutaan. Luentojen lisäksi kurssilla on hel-pohkoja laskuharjoituksia, jotka ovat vapaaehtoisia, mutta jotka kannattaa kahlata läpi joka tapauksessa.

Johdantokurssin jälkeen voi suunnata vaikkapa Tilastotieteen jatkokurssille (10 op), joka on lasken-nallisesti kevyempi versio matemaatikkojen toden-näköisyyslaskenta- ja tilastollinen päättely-kursseis-ta. Toinen hyvä vaihtoehto on data-analyysi-kurssi (5 + 5 op), jolla tutustutaan tilasto-ohjelmiin ja pääs-tään vähän lähemmäksi käytännön tilastotiedettä. muita sivuaineopiskelijalle sopivia kursseja ovat mm. otantamenetelmät, mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu sekä Tilastotiede käytännön tutkimuk-sessa. kaikki tilastotieteen kurssit ovat 5-10 op mit-taisia, joten 25 op opintokokonaisuutta jahtaavan pelivara hupenee nopeasti.

Tilastotiede on mukavan kevyt vaihtoehto sivuai-neeksi, ja luennoillakin pysyy yleensä hereillä luen-noitsijoiden viljelemien mielenkiintoisten tilastofak-tojen takia (”tilastojen valossa voidaan sanoa, että jäätelö aiheuttaa hukkumakuolemia”, jne.). ennen kaikkea tilastotiede on kuitenkin kemistille hyödylli-nen sivuaine: fysikaalisen kemian harjoitustöissä tai

28

P o i k k i T i e T e e L L i N e N Y m Pä R i S T ö a L a N SiVUaiNekokoNaiSUUS

mikko muuronen

Poikkitieteellistä opiskelua oman kampuksen ulko-puolella on harrastettu yliopistoissa jo pitkään. Nyt kuitenkin ympäristöalasta kiinnostuneet opiskelijat pystyvät liittämään tutkintoonsa lyhyen (25 op) si-vuainekokonaisuuden, joka koostuu eri tiedekuntien jär-jestämistä ympäristöalaan liittyvistä kursseista.

opintokokonaisuuteen kuuluu vain yksi pakollinen kurssi: Johdatus monitietei-siin ympäristöopintoihin on viiden opintopisteen arvoi-nen pläjäys, jonka jälkeen jokainen luennoilla istunut ymmärtää varmasti mitä käsite ”poikkitieteellisyys” tarkoittaa. Jokaisella luen-nolla on vieraileva luennoit-sija, joka on oman tieteen-alansa ammattilainen – ja sen kyllä huomaa.

kurssin luennot vievät opis-kelijan aikaa syksyllä lähes jokaisena tiistai-iltapäivänä klo 14.15 – 17. kurssiin ei sisälly tenttiä vaan määrä-tyistä luennoista palautet-tiin lyhyet oppimistehtävät.

Johdantokurssin jälkeen opintojen valitseminen on huomattavasti vapaampaa.

viimeistään tutkimusharjoitteluraporttia vääntäessä on hyvä kyetä hallitsemaan suuria määriä dataa ja esittämään tulokset kauniina, tieteellisen näköisinä kuvaajina. Yhdistä siis huvi ja hyöty, ja valitse tilasto-tiede sivuaineeksesi!

Valinnaisten kurssien vähimmäisvaatimus on 20 op, joka koostuu sekä luonnontieteellisistä että hu-manistisista kursseista. molemmista sisältöalueista pitää suorittaa opintoja vähintään 6 op ja opinto-jen on myös jakauduttava vähintään kahdelle eri kampusalueelle.

Tässä on hyvä mahdollisuus valita monipuolinen si-vuainekokonaisuus, jossa voi oppia uutta niin ilma-kehän kemiasta ja fysiikasta kuin alaskan erämaista.

Johdatokurssista löytyy lisätietoa osoitteesta:

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/johdantokurssi.htm

Valinnaisten kurssien lista löytyy taasen osoitteesta:

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/valinnaiseto-pinnot.htm

Luonnontieteilijä, katso tulevaisuuteesi

LAL:n jäsenyys tasoittaa tietäsi työelämässä.Saat tietoa luonnontieteilijöiden

työmarkkinoista ja taitoa menestyä niillä.

luonnontieteilijat.fi

29

a-, T- Ja d-TYöT

Työkursseilla tutustutaan amoRin ja TeddYn kursseilla esiteltyihin asioihin hieman käytännön-läheisemmin. Suurin osa töistä on laboratorio-osuuden sijaan tietokoneella puurtamista työselos-tusten muodossa. Vaikka labrakerrat itsessään ovat lyhyitä, saa laskujen laskemiseen ja selostuksen kir-joittamiseen tuhlattua jopa kymmeniä tunteja.

aTomieN Ja moLekYYLieN RakeNNe (amoR) Ja TeRmodYNamiikka Ja dYNamiikka (TeddY)

Näiden kahden hellyttävän nimen taa piiloutuvat fysikaalisen kemian peruskurssit, joista molemmat ovat varsin työläitä. amorissa pureudutaan hitu-maailman ilmiöihin kvanttitasolla ja opitaan muun muassa kvanttimekaniikan ja spektroskopian pe-rusteet. Teddyssä puolestaan kiinnitetään huomio makroskooppisiin systeemeihin ja niiden energian muutoksiin. kurssilla myös raapaistaan statistisen termodynamiikan pintarakenteita. molemmilla kursseilla on pakolliset laskuharjoitukset, jotka on hyvä tehdä oman elämän helpottamiseksi tai vaikka lisäpisteiden toivossa. Näiden laskuharjoitusten tekemiseen on tarjolla apua tuutoroinnin muodossa.

BioLoGiNeN kemia

Biologisen kemia liikkuu jossain orgaanisen kemian ja biokemian välimaastossa. kurssilla tutustutaan mm. keskeisiin biomolekyyleihin, kuten sokereihin ja nukleiinihappoihin, ja tutkitaan biologisia systeeme-jä kemian kannalta. Tavoitteena on havaita, kuinka biologia ja kemia linkittyvät olennaisesti keskenään; esimerkiksi ihmiskeho ei toimisi ilman lukuisia, jat-kuvasti tapahtuvia kemiallisia prosesseja.

kurssiesittelyt

ePäoRGaaNiNeN kemia

kunnianhimoisella kurssilla käydään nopeassa tah-dissa läpi, mitä epäorgaaninen kemia kaikessa ko-meudessaan sisältää, ja syvennetään yleisen kemian opintoja. materiaalia on suuret määrät, joten läpi päästäkseen on syytä olla luennoilla hereillä tai vä-hintäänkin opiskella itsenäisesti koko kurssin ajan.

ePäoRGaaNiSeN kemiaN PeRUSTYöT ia Ja iB (eo:N YkköSTYöT)

Valkoinen sakka, valkoinen sakka.. epäorgaanisen kemian ia-töissä tehdään pareittan harjoituksia, joiden avulla tutustutaan mm. titraukseen. iB-työt koostuvat kvalitatiivisista analyyseista, joissa py-ritään erotuskaavion kiemuroita seuraten selvit-tämään mitä ioneja juuri sinun koeputkeesi on jemmattu. analyyseja tehdään neljä, joista yksi on kiinteälle aineelle. Vaikka työt voivat tuntua itseään toistavilta, on tässä mahdollisuus tutustua laboratorion perustyömenetelmiin ja yleisimpiin kemikaaleihin.

ePäoRGaaNiSeN kemiaN PeRUSTYöT ii (eo:N kakkoSTYöT)

kurssilla tullaan syventymään tarkkaan mittaa-miseen ja punnitsemiseen hyvin intensiivisesti. Laboratoriossa suoritetaan 13 työtä, joissa ionien pitoisuutta selvitetään eri menetelmin ja vastaus on saatava tietyn virhemarginaalin puitteisiin. Lisäksi suoritetaan ohjeistettu synteesi sekä itsenäinen tek-nillisen suolan tutkiminen, joista kirjoitetaan rapor-tit. kurssi sisältää myös kirjallisen tentin.

30

HeNkiLökoHTaiNeN oPiNToSUUNNiTeLma (HoPS)

Yliopistossa pyritään siihen, että jokainen voisi opiskella tehokkaasti. Tueksi on kehitetty Henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka koostuu e-lomakkeesta, portfoliosta ja kahdenkeskisistä kes-kusteluista oman HoPS-ohjaajan kanssa. HoPSin ta-voitteena on tunnistaa opintoja mahdollisesti jarrut-tavat seikat ja saada opiskelija valmistumaan.

iNSTUmeNTTiaNaLYTiikaN PeRUSTeeT

instrumenttianalytiikan perusteet-kurssilla perehdy-tään kemiallisissa analyyseissä käytettävien laittei-den perusperiaatteisiin. myös mittaamisen teoriaa käsitellään jonkin verran. koska erilaisia laitteita on paljon, kurssi ei muodosta yhtä yhtenäistä kokonai-suutta vaan jakautuu useisiin pienempiin paloihin. Hyvänä puolena on se, että muutaman luennon unohtuminen ei tällöin kaada koko kurssia, huonona se että tällöin kokonainen aihealue voi jäädä kysy-mysmerkiksi. Tutustu ehdottomasti vanhoihin tent-teihin ennen tenttiä.

JoHdaTUS LaSkeNNaLLiSeeN kemiaaN (JoLake)

JoLaken nimi houkuttelee joka vuosi kurssille opis-kelijoita, jotka luulevat pääsevänsä kuluttumaan sormiaan laskimiaan takomalla. Laskukoneeseen ei juurikaan tartuta tällä kurssilla, enemmän aikaa käytetään tietokoneilla Gaussian-ohjelmiston parissa. kurssi onkin hyvä kaikille laskennallisesta kemiasta (computational chemistry) kiinnostuneil-le. Luennoilla ei juurikaan käsitellä pakollisten tie-tokoneharjoitusten asioita. mikäli luentojen asia tuntuu liian vaikealta, älä luovuta. Päätavoitteena on Gaussianin opettelu ja ohjelman vaatimien Z-matrii-sien tajuaminen.

JoHdaTUS kemiaN oPeTUkSeeN

kemian opettajankoulutuspuolen peruskurssi. kurssi kestää koko lukuvuoden ja kurssikertoja on yksi kuu-kaudessa. kurssi toimii eräänlaisena esittelykurssina

kemian opetuspuolen omille kursseille käsitellen pintapuolisesti monia kemian opetukseen sisältyviä asioita. kurssi sisältää kirjallisia tehtäviä sekä kaksi vierailukäyntiä kouluihin, joista kirjoitetaan raport-ti. keväällä kurssilaiset pääsevät myös avustamaan Jippo-päivän järjestelyissä.

JoHdaTUS PoLYmeeRikemiaaN

Polymeerin ihmeellinen maailma sisältää muutakin kuin ensin mieleen tulevia muoveja, ja se tullaan oppimaan tällä kurssilla. kurssi tarjoaa kattavan sil-mäyksen polymeerikemian käsitteisiin, yleisimpiin työmenetelmiin ja erilaisiin polymeereihin. kurssiin sisältyy luentojen lisäksi kiinnostava kiertokäynti polymeerikemian laboratorioon.

JoHdaTUS YmPäRiSTökemiaaN

Ympäristöystävällisyys on päivän sana. Jotta ihmis-kunta voisi todella olla ympäristöystävällinen, täytyy ensin saada selville, miten erilaiset kemikaalit vaikut-tavat ympäristöön. Tällä kurssilla pohjustetaan muita ympäristön tutkimuksen kursseja. Sen voi sisällyttää kemian aineopintoihin tai Ympäristökemian ja –fysii-kan perusopintoihin.

kemia HiSToRia

Vaikka nykypäivänä julkaistaan uusia kemiallisia löytöjä vähintään satoja viikossa, on tutkimus todella tylsää verrattuna niihin aikoihin, kun tieteenalamme vielä haki muotoansa. kemian historia-kurssilla läh-detään liikkeelle alkemian alkuhämäristä ja päädy-tään iatrokemian kautta nykyhetkeen. matkalla löy-detään uusia alkuaineita ja ihmetellään, miten tässä onnistuttiin ilman modernia laboratoriovarustusta.

kemiaN TieToLäHTeeT

Siinä missä vielä muutama vuosikymmen sitten kemisti vietti suurimman osan ajastaan laboratori-ossa, istuu nykykemisti tiiviisti tietokoneen ääressä

30

HenkilökoHtainen opintosuunnitelma (Hops)

Yliopistossa pyritään siihen, että jokainen voisi opiskella tehokkaasti. tueksi on kehitetty Henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka koostuu e-lomakkeesta, portfoliosta ja kahdenkeskisistä kes-kusteluista oman Hops-ohjaajan kanssa. Hopsin ta-voitteena on tunnistaa opintoja mahdollisesti jarrut-tavat seikat ja saada opiskelija valmistumaan.

instumenttianalYtiikan perusteet

instrumenttianalytiikan perusteet-kurssilla perehdy-tään kemiallisissa analyyseissä käytettävien laittei-den perusperiaatteisiin. myös mittaamisen teoriaa käsitellään jonkin verran. koska erilaisia laitteita on paljon, kurssi ei muodosta yhtä yhtenäistä kokonai-suutta vaan jakautuu useisiin pienempiin paloihin. Hyvänä puolena on se, että muutaman luennon unohtuminen ei tällöin kaada koko kurssia, huonona se että tällöin kokonainen aihealue voi jäädä kysy-mysmerkiksi. tutustu ehdottomasti vanhoihin tent-teihin ennen tenttiä.

JoHdatus laskennalliseen kemiaan (Jolake)

Jolaken nimi houkuttelee joka vuosi kurssille opis-kelijoita, jotka luulevat pääsevänsä kuluttumaan sormiaan laskimiaan takomalla. laskukoneeseen ei juurikaan tartuta tällä kurssilla, enemmän aikaa käytetään tietokoneilla Gaussian-ohjelmiston parissa. kurssi onkin hyvä kaikille laskennallisesta kemiasta (computational chemistry) kiinnostuneil-le. luennoilla ei juurikaan käsitellä pakollisten tie-tokoneharjoitusten asioita. mikäli luentojen asia tuntuu liian vaikealta, älä luovuta. päätavoitteena on Gaussianin opettelu ja ohjelman vaatimien Z-matrii-sien tajuaminen.

JoHdatus kemian opetukseen

kemian opettajankoulutuspuolen peruskurssi. kurssi kestää koko lukuvuoden ja kurssikertoja on yksi kuu-kaudessa. kurssi toimii eräänlaisena esittelykurssina

kemian opetuspuolen omille kursseille käsitellen pintapuolisesti monia kemian opetukseen sisältyviä asioita. kurssi sisältää kirjallisia tehtäviä sekä kaksi vierailukäyntiä kouluihin, joista kirjoitetaan raport-ti. keväällä kurssilaiset pääsevät myös avustamaan Jippo-päivän järjestelyissä.

JoHdatus polYmeerikemiaan

polymeerin ihmeellinen maailma sisältää muutakin kuin ensin mieleen tulevia muoveja, ja se tullaan oppimaan tällä kurssilla. kurssi tarjoaa kattavan sil-mäyksen polymeerikemian käsitteisiin, yleisimpiin työmenetelmiin ja erilaisiin polymeereihin. kurssiin sisältyy luentojen lisäksi kiinnostava kiertokäynti polymeerikemian laboratorioon.

JoHdatus Ympäristökemiaan

Ympäristöystävällisyys on päivän sana. Jotta ihmis-kunta voisi todella olla ympäristöystävällinen, täytyy ensin saada selville, miten erilaiset kemikaalit vaikut-tavat ympäristöön. tällä kurssilla pohjustetaan muita ympäristön tutkimuksen kursseja. sen voi sisällyttää kemian aineopintoihin tai Ympäristökemian ja –fysii-kan perusopintoihin.

kemia Historia

Vaikka nykypäivänä julkaistaan uusia kemiallisia löytöjä vähintään satoja viikossa, on tutkimus todella tylsää verrattuna niihin aikoihin, kun tieteenalamme vielä haki muotoansa. kemian historia-kurssilla läh-detään liikkeelle alkemian alkuhämäristä ja päädy-tään iatrokemian kautta nykyhetkeen. matkalla löy-detään uusia alkuaineita ja ihmetellään, miten tässä onnistuttiin ilman modernia laboratoriovarustusta.

kemian tietoläHteet

siinä missä vielä muutama vuosikymmen sitten kemisti vietti suurimman osan ajastaan laboratori-ossa, istuu nykykemisti tiiviisti tietokoneen ääressä

31

tutkien, onko joku muu jo tehnyt saman asian tai ainakin pohjustanut sitä tutkimuksillaan. Jo pelkäs-tään kemian julkaisuja on satoja, siitä sivuavista tie-teistä puhumattakaan. oikean tiedon löytäminen tästä sekamelskasta on oma taiteenlajinsa, johon kemian tietolähteet pyrkii perehdyttämään.

kemia tutuksi

Heti syksyn alussa uudet opiskelijat tutustutetaan kemian monimutkaiseen maailmaan. kurssin tavoit-teena on paitsi antaa kuva siitä, mitkä kaikkea kemia voi olla, myös antaa tarvittavia työkaluja yliopisto-opiskelusta selviytymiseen.

liuoskemian perusteet (litku)

suuri osa kemiasta tehdään liuostilassa joten on ensiarvoisen tärkeää osata laskea, paljonko litkua x täytyy lisätä litkuun y, jotta saadaan aikaan tapahtu-ma z. kurssin aikana tutkaillaan mm. happo-emäs-reaktioita, puskuriliuoksia, metallikomplekseja, titra-usta ja redox-kemiaa. laskujen harjoittelemista koko kurssin ajan suositellaan lämpimästi.

matematiikkaa kemisteille (matkem)

kevätlukukauden kestävä kurssi petaa erityisesti tietä fysikaalisen kemian opinnoille, joissa yhteen- ja vähennyslaskut eivät välttämättä aina riitä ongel-mien ratkomiseen. tutuksi tulevat siten differen-tiaalimatematiikan alkeet (derivointi/integrointi) erilaisine temppuineen (mm. kompleksiluvut, sarja-kehitelmät). pitkän matematiikan käyneet osaavat jo paljon kursseilla käytävistä asioista, mutta pähkäiltä-vää riittää opetettavan matematiikan soveltamises-sa fyskopainoitteisissa laskuharjoituksissa. apuna on onneksi tuutorointiryhmiä.

orGaaninen kemia i (orkku Ykkönen)

kurssilla tutustutaan lähemmin orgaaniseen kemiaan. tämä tarkoittaa erilaisia funktionaalisuuk-

sia, kuten alkoholeja, aldehydejä ja amiineja, sekä niiden rakenteita ja reaktioita. uutuutena tulevat reaktiomekanismit, joissa vipeltää nuoli poikineen ja mietitään, että missäs ne elektronit taas ovat ja miksi. kannattaa siis olla tarkkana ja hereillä luen-noilla, sillä siellä pääsee reaktiomekanismien logii-kasta kiinni.

orGaaninen kemia ii (orkku kakkonen)

päältä katsottuna kurssi vaikuttaa orgaanisen kemian ensimmäisen kurssin kertaukselta, mutta totuus on toinen. asioihin paneudutaan entistä tarkemmin ja luennoilla on syytä olla paikalla, jotta lukuisat reaktiomekanismit tulevat varmasti täyden-nettyä monisteisiin oikein. kurssi sisältää vapaaeh-toiset laskuharjoitukset, joista voi saada sekä lisäpis-teitä että arvokasta harjoitusta välikokeita silmällä pitäen. Harjoitukset käydään läpi pienryhmissä.

orGaanisen kemian perustYöt i (orkun YkköstYöt)

kurssi sisältää kahdeksan synteesiä, kahden aineen kvalitatiivisen analyysin, liudan osoitusreaktiota sekä työturvallisuus- ja lopputentin. paikalla kan-nattaa olla heti aamusta, jolloin assistentti käy läpi päivän synteesi. synteesit arvostellaan puhtauden ja saannnon perusteella, joten tarkkana kannattaa olla. lasilaitteistojen rakentamisen ja synteesien perus-periaatteiden oppimisen lisäksi kurssin antina on se, että vaatteesi ja muistiinpanopaperisi tulevat haise-maan synteesituotteiltasi pitkään.

orGaanisen kemian perustYöt ii (orkun kakkostYöt)

orkun kakkostyöt jatkuvat siitä, mihin ykköstyöt jäivät. opiskelijan tulee selvittää reaktioiden me-kanismit kirjallisuuden avulla ja sitten syntetisoida tuotteet. kakkostöissä harjoitellaan ykköstöitä mo-nimutkaisempien synteesien ja työtapojen hallintaa.

32

orGaanisten YHdisteiden rakenteiden sel-Vittäminen (oYrs)

kurssi alkaa lyhyellä, intensiivisellä teoriaopetuksella, jonka jälkeen siirrytään suoraan ratkomaan tehtäviä luennoitsijan johdolla. kuten nimikin kertoo, selvi-tetään kurssilla orgaanisten yhdisteiden rakenteita. tehtävät koostuvat sekä ensi alkuun hämmentävien spektrien tulkitsemisesta että niiden piirtämisestä. kurssi on hyvin vuorovaikutteinen ja paikalla olosta on varmasti hyötyä. tenttiin saa ottaa mukaan muis-tiinpanot, mutta niistä ei paljoakaan apua ole jos käytännön kokemus puuttuu.

radiokemian perusteet i

Jos ei käynyt lukion modernin fysiikan kurssia, radio-aktiivisuus ja säteily ovat todennäköisesti täysin vie-raita käsitteitä, kuten ne suurimmalle osalle ihmisistä ovatkin – siksi meitä on niin helppo pelotella ydin-voimaloilla ja uraanikaivoksilla. radiokemian perus-teet i kertoo, mitä radioaktiivisuus oikeastaan on ja mitä radiokemistit tekevät. kurssin suoritus on vaati-muksena säteilyturvakeskuksen myöntämälle sätei-lysuojelusta vastaavat johtajan pätevyystutkinnolle.

turVallinen tYöskentelY laboratoriossa (ttl)

kaikki vesiliukoiset aineet saa kaataa viemäriin ja la-boratoriossa on ihan ok syödä eväitä. Vai saako sit-tenkään? ennen kuin voi aloittaa laboratoriossa työs-kentelyn, on syytä tietää, mikä on turvallista ja mikä ei. kemistin työssä on paljon mahdollisia vaaratilan-teita, jotka voidaan välttää oikeilla toimintatavoilla.

tutkimusHarJoittelu Ja kandin tutkielma

kandidaattivaiheen opiskelut kulminoituvat tut-kimusharjoitteluun ja kandidaatintutkielmaan. näistä ensimmäinen on noin kuuden viikon jakso käytännön tutkimustyötä, josta kirjoitetaan ra-portti. Jälkimmäinen taas on kirjallisuustutki-musta, joka voi olla samasta tai eri aiheesta kuin tutkimusharjoittelu.

tVt-aJokortti

Yliopistossa kaikille pakollinen tVt-ajokortti on koe, jolla mitataan tietotekniikan hallitsemista. kurssin vastuuopettaja esittelee hyvissä ajoin ennen tenttiä nettisivut, joilla voi tehdä kokeesta koeajoja. Vasta kun koeajoista on tullut riittävän hyvät pisteet, voi osallistua varsinaiseen kokeeseen. Jos olet täysi vasta-alkaja tietokoneasioissa, järjestetään yliopis-tolla myös erillisiä opetuskertoja kokeen asioista. nyt varmaan ajattelet, että selviät mistä tahansa atk-tentistä heittämällä, mutta ota hyvä fuksi neuvosta vaari; monella tentti menee uusinnaksi. erityisesti yliopiston tietoverkon rakenne on asia, joka kannat-taa opetella, eikä tekstinkäsittelyohjelmien käytön kertaamisesta haittaakaan ole.

Yleinen kemia i Ja ii (Yk)

Yleinen kemia kertoo nimensä mukaisesti kemian yleisistä käsitteistä. ensimmäisen kurssin alku hämää helppoudellaan, sillä asiat ovat lukiosta tuttuja. kuitenkin jo ensimmäisen kurssin lopulla päästään asioihin, joista lukiossa ei puhuttu mitään ja toinen kurssi onkin jo aivan uutta asiaa. kannattaa siis pysyä mukana alusta asti ja, tässäkin kurssissa, tehdä ahkerasti laskuharjoituksia.

33

alina

uuden ylioppilastalon 3. kerroksessa sijaitseva bilesali.

appro

approbatur. nykyisiä perusopintoja vastaava oppimäärä.

arto

ensimmäinen HYkin possuista, arton nimipäiviä vietetään vuosittain. possut löytyvät opsosista ja vanhemmat opiskelijat varmasti opastavat niihin tutustumisessa.

auskultointi

opetusharjoittelu ja siihen liittyvät kasvatustieteen opinnot.

bentsokinoni

C6H4o2. tunnetaan myös HYkin leffakerhona.

CrC

Handbook of Chemistry and physics, oxford press. kirjanen, josta löytyy yhdisteiden fysikaalisia ja ke-miallisia ominaisuuksia. tulee hyvin tutuksi mm. kurssilla orgaanisen kemian i-työt.

Cumu

Cum laude approbatur. perus- ja aineopintoja vas-taava oppimäärä.

dekaani

tiedekunnan ”johtaja”. matemaattis-luonnontieteel-lisessä tiedekunnassa tällä hetkellä professori keijo Hämäläinen (fysiikan professori).

domma

domus academica. opiskel i ja-asuntola, leppäsuonkatu 9.

domma dC

bilepaikka domman kellarissa.

exCu

excursio. opintoretki, jossa joko oikeasti tutustutaan johonkin, esim. orioniin, tai sitten vain huvitellaan, esim. amsterdamissa.

GeYsir

Geofysiikan opiskelijoiden ainejärjestö.

Helix

biokemian sekä solu- ja molekyylibiologian opiskeli-joiden ainejärjestö.

HerrasmieskerHo

HYk ry:n herrasmiehille (myös naiset saavat liittyä) suunnattu kerho, joka järjestää erinäisiä herrasmie-hille sopivia tapahtumia kuten peli- ja saunailtoja sekä erilaisia excursioita.

Hoseli

Hösseli, HCl, suolahappo. rakkaalle substanssille on monta eri nimeä.

HYppY

Helsingin Yliopiston polymeeri- ja puukemistit ry. majailee Chemicumin yläkerrassa.

iida

ida aalbergintiellä länsi-pakilassa oleva sauna, jossa järjestetään kaikki mahdolliset saunaillat.

sanasto

34

ilotalo

kolmannen ylioppilastalon virallinen nimi on domus Gaudium eli ilon talo. löydät sen osoitteesta leppäsuonkatu 11.

kertsi

HYkin ja muutaman muunkin järjestön vanha ker-hohuone uudella Ylioppilastalolla. kertsi voi viitata myös klusteriin.

klusteri

HYkin ja muiden matlu-järjestöjen yhteinen ker-hohuone, matlu-klusteri, sijaistee kolmannella ylioppilastalolla.

kustos

Johtaa puhetta väitöstilaisuudessa.

kYpsYYsnäYte

tentti, joka suoritetaan kandintutkielman jälkeen. tarkistetaan, että tekijä osaa suomea ja on itse tehnyt gradunsa.

käpisteliJä

tietojenkäsittelytieteen opiskelija.

ladies’ Club

HYk ry:n leideille (myös miespuoliset saavat liittyä) suunnattu kerho, joka järjestää erinäisiä hienoille naisille tarkoitettuja tapahtumia kuten leipomista, leffailtoja ja ratsastusretkiä.

laVi

laudatur. syventäviä opintoja vastaava oppimäärä.

lontoonrae

magneettisekoitin. pieni puikula, joka sähkömag-netismin ansiosta pyörii dekassa sekoittaen seosta. katoaa helposti viemäriin.

mannerHeim-sali

kokoustila uuden Ylioppilastalon 5. kerroksessa.

limes

matematiikan, fysikaalisten tieteiden, tietojenkäsit-telyn ja kemian opiskelijoiden etujärjestö.

lYYra

Helsingin yliopistossa käytettävä opiskelijakortti.

mao

maantieteen opiskelijat ry.

matrix

matematiikan opiskelijoiden ainejärjestö.

meridiaani

tähtitieteen opiskelijoiden ainejärjestö.

moodi

tilastotieteen opiskeljoiden ainejärjestö.

n

mielivaltainen luku.

n:n Vuoden opiskeliJa

Yli neljä vuotta opiskellut opiskelija. Vanhojen ihmis-ten on yleensä vaikea paljastaa todellista ikäänsä.

noppa

opintopiste tai opintoviikko. riippuu yleensä puhujan opintojen aloittamisvuodesta: jos 2004 tai aikaisempi, niin opintoviikko, 2005 tai uudempi, opintopiste.

obama

opsosista löytyvä HYkin oma moccamaster, jolla keitetään erinomaista kahvia. tunnetaan myös Yhdysvaltain presidenttinä.

35

opsos

opintososiaalinen tila. Jokaisen pikkukemistin paras paikka. löytyy Chemicumin pääaulasta katsottuna limuautomaattia vastapäätä.

opari

opintopiste. Yksi opintopiste vastaa 27 työtuntia.

oVari

opintoviikko. ennen opintopisteitä käytössä ollut järjestelmä. nykyään yksi opintoviikko vastaan noin 1,5 opintopistettä.

portsu

porthania. keskustakampuksella oleva paikka, jossa pidetään suurimmat kokeet.

potentiaalikuoppa

estää kaiken hyödyllisen toiminnan ja poispääsyn. Havaittu ainakin opsosissa. Jotkut väittävät löytä-neensä sen myös sängystään.

promootio

uusille tohtoreille muutaman vuoden välein järjes-tettävä vihkimisjuhlallisuuksien kimara.

pro Gradu

Ylemmän korkeakoulututkinnon (kemian laitoksella filosofian maisteri) lopputyö.

pruJu

Valokopioitu tai tulostettu luento- tai laskuharjoitusmuistiinpano.

publiikki

tutkintojen julkistamistilaisuus, jossa dekaani luo-vuttaa tutkinnon suorittaneelle todistuksen.

resonanssi

Fysikaalisten tieteiden opiskelijoiden yhteinen ainejärjestö.

sYmbioosi

biologian opiskelijoiden ainejärjestö.

sYnop

meteorologian opiskelijoiden ainejärjestö.

tentti

loppukoe. sekoitetaan usein välikokeeseen.

tko-älY

tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestö.

toimisto

HYkin toimisto kemian laitoksella huoneessa a123 opsosissa.

tuutori

pienryhmäohjaaja, fuksin paras apu ja turva.

uusi

uusi ylioppilastalo, mannerheimintie 5.

VanHa

Vanha ylioppilastalo uuden vieressä.

Vasara

Geologian opiskelijoiden ainejärjestö.

Välikoe

se toinen tapa suorittaa kurssi.

YtHs

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö.

36

kauko niemisen ”sähköeetteripyörteitä” on ohut kirja, joka pitää sisällään mullistavan teorian kai-kesta. tai ainakin riittävän monesta asiasta, jotta voidaan puhua ”kaikesta”. kirjassa käsitellään eet-teripyörreteoreettisesti niin pienimmät alkeishiuk-kaset, molekyylit ja reaktiivisuus kuin merivirrat ja planeettojen pyörimissuunnatkin. kirja myös selittää Jumalan olemassaolon. Voidaankin tämän opuksen perusteella kysyä: ”mitä fysiikalla on enää selvitettävänä?

nieminen aloittaa eetteripyörteiden perusteista eli siitä, miten eetteri heilahteleepyörähtelee ja katke-aapoikkeaa. tämän jälkeen varsin nopeaan tahtiin käsitellään alkeishiukkset, atomit, molekyylit, reaktiivisuus ja magnetismi. kirjan alkupuolelta löytyy myös selitys merivirroille ja planeettojen liikkeille. Vaarana on, että lukija hengästyy tie-tovyöryn kasvattaessa kokoaan ja hyökyessä päälle nopeaan tahtiin. kun nieminen käsitte-lee eetterin l. Jumalan [sic!] ykseyttä, välittyy lukijalle liki harras tunnelma ja lukeminen saa aivan uutta syvyyttä ja ulottuvuutta.

kirja on helppolukuinen, jos vertaa suurimpaan osaan nykyisin julkaistavasta tiedekirjallisuu-desta. siinä on paljon niemisen itse piirtämiä, havainnollistavia kuvia, jotka helpottavat ensi-vilkaisulla vaikean asian sisäistämistä. kaavoja kirjassa ei juuri ole, koska eetteripyörteet ovat ymmärrettävissä ilman niitäkin. niemisen kirjassa käyttämä kieli on monivivahteista ja –ulotteista.

”sähköeetteripyörteistä” löytyvien perustelujen määrä vakuuttaa lukijan. omasta mielestäni kenties vakuuttavinta kirjassa on tapa, jolla nieminen tulkitsee michelsonin ja morleyn kokeen eetteriteorioiden hyväksi! myös atomi-

ja molekyylimallit saavat lukijan haukkomaan henkeään.

kauko niemisen ”sähköeetteripyörteitä” on hieno kirja. sen ahmaistuaan tuntuu siltä, kuin maailma vain heilahtelisipyörähtelisi ympärillä; kuin aika-avaruus katkeaisipoikkeaisi toisinaan ja yhdistyisi uudelleen eetterin ykseydeksi! koulutukseltaan va-ranotaari ja itseoppinut luonnontieteilijä nieminen on saanut kurottua kasaan mielikuvituksellisen ja kattavan teorian kaikesta. suosittelen lämpimästi kyseiseen kirjaan ja teoriaan tutustumista.

kokonaisarvio (5/5)

eetterin heilahduksissapöyrähdyksissä

teksti: Juho kajava

37

olet valinnut mielenkiintoisen ja monipuolisen alan, joka antaa paljon mahdollisuuksia. Yliopistotutkinto, maisterin tutkinto, ei ole mikään uraputki tai liuku-hihna, josta ohjautuisit suoraan unelmiesi työhön. siis mihin? mikä on unelmiesi työpaikka? mitä val-mistuneet kemistit tekevät työkseen? miten sellai-sen työpaikan saa?

”mikä sinusta tulee valmistuttuasi?” Yleinen kysymys, johon voi vastata monella epäinformatiivisella tavalla: maisteri, filosofian maisteri, kemisti, asiantun-tija, tutkija, nobelisti… ihan hyviä vastauksia, monet oikeitakin, mutta mitä ne tekevät ja millaista se työ oikeasti on? Yliopistolla pääsee näkemään tutkijoi-den arkea: jatko-opiskelijat eli tohtorikoulutettavat kulkevat käytäviä ajatuksissaan, puhuvat artsuista (artikkeleista), julkaisuista, sitaatioindekseistä, tieto-kannoista – ja joskus ihan tieteestäkin. Yliopistolla on paljon jatko-opiskelijoita, mutta varsin vähän tohtoriksi valmistuneita töissä. Yliopistonlehtoreita, dosentteja, professoreita - opit nämä kyllä!

Yliopiston ulkopuolella on maailma täynnä erilaisia mahdollisuuksia maistereille ja tohtoreille: tutkimus-tehtäviä, asiantuntijatehtäviä, koulutus-, opetus- ja johtamistehtäviä. suurin osa valmistuneista sijoittuu ihan muualle kuin yliopistoihin: kuntiin, valtion tutki-muslaitoksiin, ja etenkin yrityksiin. toiminimikkeenä on harvoin ”kemisti” tai vielä harvemmin ”maisteri”; usein tutkija, r&d-jotain (research and develop-ment), projektipäällikkö tai muu yhtä vaikeasti avau-tuva nimike.

Heti opiskelun alusta kannattaa ottaa tavaksi selail-la alan yritysten sivuja, tutkia työpaikkailmoituksia,

kysellä ihmisiltä heidän töistään, käydä yrityksissä vierailuilla, kysellä vanhemmilta opiskelijoilta heidän kesätöistään ja pohtia omia edellytyksiään pärjätä työnhaussa ja varsinkin töissä. työnantajat halua-vat yhteistyökykyisiä, tiimityötaitoisia, verkostoitu-neita, kielitaitoisia ja vaikka mitä osaavia ihmisiä, ja on se oman alan osaaminenkin yhtenä kriteerinä. esiintyminen, palavereissa istuminen, projektien johtaminen, kokonaisuuksien hallinta… miten näitä voi harjoitella? ei niitä suoraan opeteta, niitä oppii muiden asioiden ohella, jos kiinnittää asiaan huo-miota eikä yritä sulautua seiniin tai vältellä ihmisiin tutustumista.

ammattiliittojen lehdistä löytyy usein juttuja alan ammattilaisista, mitä he tekevät ja miten ovat työ-hönsä päässeet, ja liitoilla on hyviä kursseja työn-haun ja tulevaisuuden hahmottamisen tueksi, ikkunoita tukevaisuuden työelämään. Yliopiston urapalvelut tarjoavat myös koulutusta, vinkkejä ja apua. kukaan ei kuitenkaan tule pakottamaan sinua ottamaan selvää asioista, sinun täytyy tehdä se itse. eikä kukaan käy puolestasi työhaastatteluissa tai lähetä hakemuksia.

älä valmistu niin nopeasti ettet ehdi hankkia kaikkea töihin pääsemiseksi tarvitsemaasi tietoa työn hake-misesta ja tekemisestä!

innostavaa ja motivoivaa opiskeluaikaa!

kirjoittaja työskenteli aiemmin luonnontieteiden akateemisten liitossa opiskelijasihteerinä.

mitä tekee filosofian maisteri?missä kemistit työskentelevät?

teksti: Jaana saarni

38

kuinka monta opettajaa sinulla on ollut jo mit-tavan koulu-urasi varrella? kaksikymmentä? Vai lähenteleekö luku sataa? kuinka moni heistä opetti samalla tavalla? ei varmaan kauhean moni. olet siis taatusti törmännyt niin loistaviin kuin vähemmän loistaviin opettajiin. peruskoulu- ja lukiomaailmassa asia jää useimmiten oppilaiden keskinäiseksi hehku-tukseksi tai purnaukseksi, mutta toivottavasti yliopi-stomaailmassa uskallat avautua.

Yliopistossa opettajat ovat pohjimmiltaan ihan sa-manlaisia kuin lukion opettajat. He ovat ihan taval-lisia ihmisiä, joita voi rauhallisin mielin lähestyä. suurempi opiskelijamäärä opiskelun alun massalu-ennoilla kuitenkin vähentää telepatian mahdollisu-uksia, joten kannattaa vain kysellä rohkeasti. Jos sinä et näe, kuule tai ymmärrä, luentosalista löytyy varmasti kohtalotoveri. oppimista voi siis helpot-taa hyvin pienillä asioilla, eikä sitä käden nostamista kannata pelätä. en usko, että yksikään luennoitsija pahastuu hereillä olevista opiskelijoista, jotka halua-vat lisätä tietämystään.

Yksinkertaisimmillaan palaute onkin välitöntä. ”Voisitko kirjoittaa vähän isommalla / siirtyä kaksi metriä vasemmalle / selittää tuon asian uudesta-an?” -tyylinen palaute on helpointa hoitaa pois alta heti luennon aikana. myöhemmin saa syyttää vain itseään, jos ei nähnyt/kuullut mitään. Vaikeampana tapauksena pidetään koko kurssista annettavaa pa-lautetta. mutta miksi oman mielipiteen ilmaisemi-nen on niin vaikeaa? aiheuttaako tenttistressi tai tentistä selviäminen valikoivan muistinmenetyksen? kurssit eivät kehity, jos kukaan ei kerro luennoitsi-joille homman toimivuudesta. epäkohtiin ei koskaan puututa tai kunniaa anneta oikeille tahoille, jos asioita märehtii vain itsekseen tai kaveriporukalla.

on siis aika avautua ja kertoa mielipiteesi. rakentava, yksityiskohtainen ja informatiivinen palaute otetaan varmasti hyvin vastaan. turhat ”ihan jees.”-lässytyk-set eivät hyödytä ketään. Välitä eteenpäin ensikäden tietosi siitä, mikä on toiminut ja missä olisi paran-tamisen varaa.

osasta kursseja kerätään varmasti edelleen paperi-set palautelomakkeet, jotka palautetaan luennoitsi-jalle. tämän lisäksi kaikista kursseista voi antaa pa-lautetta sähköisesti Weboodin kautta.

antoisaa syksyä kaikille! muistakaa antaa palautetta, sillä kaikkia pitäisi kiinnostaa.staa.

palaute - ketä kiinnostaa?

1) älä yritä päteä kurssin opettajalle. Hän on kuitenkin oman alansa asiantuntija ja luultavasti tietää, mistä puhuu. päteminen vain ärsyttää opettajaa ja muita opiskelijoita.

2) kännykkä äänettömälle. Jotkut luennoitsijat jaksavat vit-sailla kerran, mutta pidemmän päälle erilaiset soittoäänet kesken luennon rasittavat.

3) kaverin kanssa keskusteleminen on sallittua, mutta otathan muutkin huomioon.

4) Järjestelmällisyys on hyvästä muttei myöhästelyssä. Jos tulet myöhässä suureen luentosaliin (a110), käytä toisen kerroksen takaovea. käytä takaovea myös silloin, kun poistut kesken luennon.

5) opettajalta saa ja kannattaa kysyä, jos ei ymmärrä jotakin. todennäköisesti joku toinenkin miettii ihan samaa asiaa, muttei uskalla kysyä.

6) kursseista kannattaa antaa palautetta. Vain siten kursse-ja voidaan parantaa.

p.s.

muista olla kriittinen! pätevätkö kemian lainalaisuudet aina? esim. diffuusio konsentraatiogradientin suuntaisesti.

luentoetiketti

teksti: tiina sarnet

39

HYk

HYk eli Helsingin Yliopiston kemistit on kemian opiskelijoiden järjestö, joka järjestää kaikenlaista aktiviteettia jäsenilleen, myy karkkia, labratakkeja... liittyminen ei toki ole pakollista, mutta labratakkeja ja suojalaseja myydään vain jäsenille. sitä paitsi jä-senmaksu ei paljon päätä huimaa, kun ottaa huomi-oon, mitä kaikkea sillä saa. liittyä voi HYkin toimis-tossa (a125) opsosissa.

epäorgaanisen kemian perustyöt ia ja ib

ensimmäinen labrakurssi on parasta suorittaa heti syksyllä, sillä se on vaatimuksena kaikille muille laboratoriokursseille. ryhmien ilmoittautumislis-tat täyttyvät hetkessä, joten kannattaa olla nopea. itselleen sopivimman ryhmän lisäksi kannatta ilmoit-tautua ainakin yhteen, ehkä jopa kahteen muuhun ryhmään, jotta pääsisi varmasti. labrakurssit ovat hyödyllisiä ja hauskoja, joten kannattaa mennä, vaikkei olisikaan varma laitokselle jäämisestä.

lukujärjestys

lukujärjestys on parasta tehdä heti alkuun, jotta tietää, missä pitää olla ja milloin. kannattaa käydä ainakin ne kurssit, jotka opinto-oppaassa on en-simmäiselle vuodelle merkattu, sillä niiden aikana oppii perusteet, jotka muilla kursseilla olisi hallitta-va. sivuaineita valitessa kannattaa huomioida, että kursseille ilmoittautumiset on syytä suorittaa äkkiä. lukujärjestyksen voi hyvin tehdä ryhmässä, sillä to-dennäköisesti monelle muulle tulee kuitenkin sa-manlainen aikataulu kuin sinullekin. tuutoreilta saa ja kannattaa kysyä neuvoja. aikatauluttaminen hel-pottaa elämääsi kummasti.

ensimmäisen viikon muistilistateksti: tatu iivanainen

opintotuki

Joko olet hakenut opinto-tukea? Jos et, kipin kapi hakemaan. tukea saa aikaisintaan siltä kuukaudelta, jolloin hakemus on jätetty. lisätietoja saa opintotoi-mistosta tai osoitteesta www.kela.fi. Hakemuksen voi jättää tiedekunnan opintotoimistoon kumpulan kartanoon.

lyyra

lyyra on Helsingin yliopiston opiskelijakortti. lyyra toimii paitsi opiskelijatodistuksena, myös maksu-välineenä uniCafé-ruokaloissa. lyyralla maksaessa ruoasta saa alennusta, joten sen hankkiminen kan-nattaa. uusien korttien toimittaminen saattaa kestää jonkin aikaa, joten pidä mukanasi kuittia ylioppilas-kunnan jäsenmaksusta, niin saat opiskelijahintaisen aterian. lisätietoa www.lyyra.fi.

Hkl:n kortti

Helsingissä matkustaminen tulee kalliiksi kertalippu-ja ostamalla. niinpä kannattaa hankkia Hkl:n mat-kakortti, johon vai ladata aikaa ja arvoa. opiskelijat saavat kortista ja sen lataamisesta 50 % alennuksen. korttia hankkiessa mukana tulee olla kuvallinen henkilötodistus ja sYl:n opiskelijakortti (lyyra) tai tiedekunnan opintotoimistosta saatava opiskelijato-distus. lisätietoa www.ytv.fi.

40

opiskellessasi yliopistolla tulet tarvitsemaan monia sähköisiä palve-

luja. tässä muutamia tarpeellisia linkkejä.

tietotekniikkaosasto

http://www.helsinki.fi/atk/

tietotekniikkaosaston pääsivu. tätä kautta löydät kaikki yliopis-

ton tarjoamat palvelut sekä ohjeet niiden käytöstä. sisältää mm.

seuraavaa:

oHJelmistoJakelu

http://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu/

Yliopisto omistaa lisenssin, ja mikroverkkotunnuksen kanssa pääset

asentamaan tarpeelliseksi kokemiasi ohjelmia omalle tietokoneel-

lesi heti latauksen jälkeen. täältä löytyvät esim. Chemsketch ja

origin.

etäYHteYs Yliopiston Verkkoon

http://www.helsinki.fi/atk/yhteydet/

Joitakin yliopiston palveluita varten täytyy olla etäyhteys yliopiston

verkkoon. tämän linkin alla on ohjeet sen luomiseksi.

sivustolta löytyy myös ohjeet kannettavan käyttöön yliopiston lan-

gattomassa verkossa ja nettikovalvytilan käyttöön sekä tukipalve-

luita ja muuta hyödyllistä.

alma

http://alma.helsinki.fi

Yliopiston intranet. paikoitellen hankalasti selattava mutta pe-

ruskäytössä helppo webportaali pienen opiskelijan tarvitsemiin

yliopiston sähköisiin palveluihin. aloitussivulta löytyvät (ainakin

kesällä 2010) ainakin webmail, Helka - kirjastopalvelu ja netmot -

sanakirja. myös tänne tarvitset mikroverkkotunnuksesi.

Webmail

http://www.helsinki.fi/webmail

Yliopiston sähköpostijärjestelmä. kaikkien yliopiston sähköpostilis-

tojen vastaanotto toimii vain tämän sähköpostin kautta.

Weboodi

http://www.helsinki.fi/weboodi

opintorekisterin ja ilmoittautumisjärjestelmän yhdistelmä.

esimerkiksi kielikursseilla ja orgaanisen kemian laboratoriotöihin

on ilmoittautuminen mahdollista vain tätä kautta.

Helka

http://www.helsinki.fi/helka

Helsingin yliopiston kirjaston

nettijärjestelmä. Hakuja aineis-

toista voi tehdä kirjautumatta,

mutta uusintojen, varausten

yms. tekemistä varten täytyy

hankkia Helka-kirjastoje kortti

(tai aktivoida lyyra-kortti kirjas-

tossa sellaiseksi).

mainari

http://www.helsinki.fi/mainari

Helsingin yliopiston henkilöstön

ja opiskelijoiden sähköinen ”pu-

Fuksin netinkäytön opasteksti: niko Granqvist & linnea töyrylä

41

helinluettelo”. sisältää kaikilta sähköpostiosoitteen, sekä yleensä

henkilökunnalta puhelinnumeron ja laitoksen/osaston/huoneen.

opiskeluYmpäristöt

osalla kursseista käytetään hyväksi sähköisiä opiskelu- ja ryhmätyö-

ympäristöjä. tällaisia ovat mm. blackboard ja moodle. Jos kurssilla

käytetään tällaista ympäristöä, kannattaa rohkeasti kysyä apua sen

käytössä kurssin ohjaajalta. oikein käytettynä ne ovat erinomaisia

apuvälineitä.

Yliopiston kampuskartat netissä

http://www.helsinki.fi/kartat/

löydä paikasta toiseen, mieluiten eksymättä ja ajoissa. Jos

netti ei ole käytössä, kannathan mukanasi yliopiston kalente-

ria. kalenterista löytyy myös selkeät kampuskartat sekä kartta

Helsingin keskusta-alueesta.

reittiopas

http://www.reittiopas.fi

Jonnekin pitäisi päästä mutta miten? reittiopas auttaa etsimään

Fuksipassi on vihkonen, jonka saat tuutoriltasi. missionasi on kerätä vihkoseen leimoja ja pisteitä, joita saat käymällä erilaisissa HYk:in järjestämis-sä tapahtumissa, auttamalla niiden järjestämises-sä ja pyörimällä muutenkin toiminnassa mukana. ekstrapisteitäkin voi saada erityisen opiskelija-maisesta käytöksestä, jos kirjoittaa säkenöivän anomuksen ja se hyväksytään HYk:in hallituksen kokouksessa.

pisteitä keräämällä voi saavuttaa arvostetun Fuksikandidaatin tai Fuksimaisterin arvonimen. Fuksikandidaatiksi pääsee keräämällä passiinsa 180 ”opintopistettä”, Fuksimaisterin arvonimeen pisteitä puolestaan vaaditaan 300 sekä yksi nakki (eli esi-merkiksi tiskaaminen tai tarjoilu pöytäjuhlissa eli sitseillä). Fuksimaisterin arvonimen saavuttamalla

saa itselleen myös Fuksimaisteri-haalarimerkin, jota ei muualta saakaan. suurelta vaikuttavia pistemääriä ei kannata säikähtää, sillä jos pyörii edes semiaktii-visesti toiminnassa mukana ja muistaa pitää pas-sinsa taskussaan, ropisevat pisteet kuin itsestään. eri tapahtumista ja aktiviteetteihin osallistumisesta saatavat pisteet löytyvät kokonaisuudessaan HYk:in nettisivuilta http://www.helsinki.fi/jarj/hyk.

muistathan, että saadaksesi leiman ja sitä kautta pisteesi, sinulla on oltava fuksipassi tapahtumas-sa mukana. leimoja ei jaeta jälkikäteen, vaikka pystyisitkin muuten todistamaan olleesi paikalla. Fuksipassi pitää myös muistaa palauttaa ajallaan. Vaivannäöstä ja ahkeruudesta kuitenkin palkitaan! suurimman pistemäärän kerännyttä muistetaan lisäksi jollakin oikein mehukkaalla yllätyspalkinnolla.

mikä ihmeen fuksipassi?

sopivat joukkoliikenneyhteydet haluamaasi paikkaan. myös pyöräi-

lyharrastajille löytyy apu kevyt liikenne-välilehdestä, joka neuvoo

kartan avulla sopivat reitit.

ps. pysyäksesi kartalla tulevista tapahtumista sinun kannattaa liittyä

sähköpostilistalle. ainakin kemian laitoksen opetuksesta tiedotta-

misen listalle kemia-eduinfo@helsinki.fi kannattaa liittyä. uudet

opiskelijat liitetään listalle automaattisesti.

myös HYk ry:n sähköpostilistalle kannattaa liittyä, jotta olet tietoi-

nen siitä, mitä tapahtuu, missä ja milloin.

listoille liitytään seuraavasti:

lähetä viesti osoitteeseen majordomo@helsinki.fi, jätä otsikkokent-

tä tyhjäksi ja kirjoita tekstiksi viestiin:

subscribe haluamasi-lista oma.sähköposti@helsinki.fi

Huom! Viestissä ei saa olla mitään muuta, ei edes tyhjiä rivejä!

psps. HYk:llä on myös irC-kanava: #hy-kemistit@irCnet.

pspsps. kemistit ovat myös naamakirjautuneet. Facebook-ryhmään

voi tosin liittyä vasta, kun on liittänyt itsensä Helsingin yliopiston

ryhmään (yliopiston webmail-osoite lisättävä ennen liittymistä).

Syksyn tapahtumia31.8. illanvietto Cafe mascotissa.

2.9. Fuksiratikka - Jatkot klusterilla 4.9. matlun fuksibileet pohjanhovissa

6.9. HYY:n avajaiskarnevaalit

9.9. syysretki suomenlinnaan

14.9. Fuksiaiset - suunnistus klo 15-20. Jatkot klo 21 -->

16.9. Fuksien ttl-tentti klo 17->

21.9. Fuksisitsit alinalla

23.9. Fuksisauna idalla HYk-päivä vk 40

31.10.-2.11. Fuksiristeily

9.11. sks-sitsit

25.11. pikkujoulut

2.-3.12. luonnontieteilijöiden jouluristeily

muutokset ja lisäykset sekä mahdollisia että todennäköisiä.