Vuoden 2014

PARAS

OPETTAJA haluaa kohdata

opiskelijat

4 | 2014

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Hyvältä maistuu taasYlempi AMK -opiskelija Marita Miikkulainen:

7 TUTKINNON PERHEAMK-tutkinto huomattiin työmarkkinoilla

KEKSINTÖ Opiskelija kehitti paremman insuliinikynän

Kuinka tietoista on OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELU

2 | AGORA 4/2014

Minulla ei ole tutkintoa SAMKista. Mutta

SAMKissa kouluttautuneella eläinfysioterapeutilla

voisin käydä.

PÄÄTOIMITTAJAAnne Sankari

PÄÄ

KIR

JOIT

US

Anne tekee töitä

SAMKin viestin-

nässä, työkentässä

erityisesti Agora,

julkaisut ja alumnit.

Vapaa-aikana Anne

rakastaa liikkumista,

kahviloita ja avaria

maisemia.

OLENNAISEN ÄÄRELLÄ

4

Ollaan olennaisen äärellä: opetuksen ja

oppimisen. Tässä numerossa puhutaan sii-

tä, mikä opetussuunnitelma on, ja miten se

SAMKissa synnytetään, ja siitä, miten meiltä

valmistuneet kokevat saaneensa SAMKissa

itselleen. On niitä, jotka ovat heti tienneet

saavansa sitä, mitä tulivat hakemaan, ja ehkä

enemmänkin, ja niitä, jotka kokevat, että kaik-

ki piti tehdä itse. Oppimiseen liittyy aina oma

tekeminen ja sen muuttuminen, mutta oppi-

laitos – tai oikeasti sen opettajat, opiskelijat

ja työelämäyhteydet – voi opettaa, ohjata op-

pimista hyvin tai huonosti tai hyvään tai huo-

noon suuntaan.

Sama juttu on esimerkiksi uraohjauksessa.

Uraohjauksesta kirjoittaa Erja Kuurila, ja sitä

sivutaan myös opetussuunnitelmien teosta

kertovassa jutussa. SAMKin opetussuunnitel-

mia uudistetaan tulevaisuudessa siihen suun-

taan, että opiskelijan on mahdollista entistä

helpommin rakentaa näköisensä tutkinto.

Kunkin alan ydinosaamisen lisäksi tutkinnot

sisältävät täydentävää osaamista, jonka jo-

kainen opiskelija voi rakentaa haluamallaan

tavalla. Uraohjausta tarvitaan entistä enem-

män – kaikki eivät ole opiskelemaan tulles-

saan tietoisia urasuunnittelijoita.

Opiskelijat valitsivat ensimmäistä kertaa

SAMKin vuoden opettajan. Haastattelin ”pa-

ras opettaja 2014” -titteliä kantavaa Marja

Flinckiä tähän numeroon. Marja Flinck puhuu

opiskelijan kohtaamisen tärkeydestä. Koke-

nut opettaja voi lähteä tunnille ilman täysin

lukkoonlyötyä tuntisuunnitelmaa. Hän kehot-

taa opiskelijoitaan väittämään vastaan ja ky-

symään: ”Kaikki mikä liikkuu omassa päässä,

mikä liittyy tähän asiaan, on tärkeää.” Kuin

sattumoisin saman opettajan ohjaamasta

opinnäytetyöstä kertoo sairaanhoitajaopiske-

lijan tekemä keksintö. Se on kiehtova tarina

– oppiminen on kiehtovaa. Ja yleensä se on

pitkä prosessi, vaikka oivallukset syntyisivät-

kin hetkessä.

Opetus, oppiminen, laatu – niiden eteen voi

laittaa monta kertovaa tai markkinoivaa sa-

naa: hyvä, parempi, paras. Ja aivan taatusti

niistä ollaan monta mieltä.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFAnne Sankari

TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORSInna Saarinen, Hanna Valtokivi, Anniina Heilimä

ULKOASU & TAITTO LAYOUTHeidi Valtonen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER PHOTOVeera Korhonen

PAINOPAIKKA PRINTEuraprint

PAINOS CIRCULATION3 250 kpl

SÄHKÖPOSTIT EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

AGORA IN ENGLISHwww.samk.fi/agora/english

SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHEDTammikuussa 2015 / in January 2015

www.samk.fiOSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi

ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences

SatakunnanAMK

Satakunta University of Applied Sciences

AGORA IN ENGLISH IS ONLINE

AGORA 4/2014 | 3

HAASTATTELU Seitsemän AMK-tutkintoa samassa perheessä

PUHEENVUORO Rahoitusmallista laatua

URA & OHJAUS Opiskelijoiden urasuunnittelu: tietoista, uteliasta ja epävarmaa

VALMISTUNEET Mitä meille kuului? Asiaa seurantatutkimuksesta

KEKSINTÖ Sairaanhoitaja kehitti uuden insuliinikynän

PARAS OPETTAJA Kunnon tatsi, hipaisu ei riitä

OPETUS Opetussuunnitelma on AMK-tutkinnon tuoteseloste

SISÄYMPÄRISTÖ Hygieniaa ja energiatehokkuutta sisätiloihin

OSALLISUUS & HYVINVOINTI Ollaanko samassa junassa?

JULKAISUT SAMKin julkaisusarjan uusimmat

ALUMNIKOLUMNI Mukillinen soraa ja yksi kauppakeskus

TÄRPIT Kiinni arjessa

12

4/14

4

89

12

1618

4

16

20

22

23

2425

26

18

22

23

4 | AGORA 4/2014

Kankaanpäässä asuu viisihenki-nen perhe, jonka jokaisella jäse-nellä on ammattikorkeakoulu-tutkinto tai jopa kaksi. Kun vielä tyttären puoliso otetaan laskui-hin mukaan, AMK-tutkintoja on kaikkiaan seitsemän. Kahdeksan-nesta vihjaillaan…

Mikä sai opintielle äidin, Eija Kolehmai-sen, joka aloitti perheen AMK-putken val-mistumalla vuonna 2002 tradenomiksi Sa-takunnan ammattikorkeakoulusta?

Eija on pitkän linjan liiketalouden ihminen, joka opiskeli ensin merkantiksi ja merko-nomiksi.

– Olen käynyt kaikki mahdolliset kouluas-teet, mitä tämän ikäinen ihminen pystyy, Eija nauraa.– Sain lapset nuorena. Tuli tunne, että vielä pitää hankkia korkeampi tutkinto, että saisi sen tason töitä mihin on edellytyksiä ja ha-luja. Kankaanpäässä oli tuolloin tarjolla il-taopiskelua. Muuta mahdollisuutta ei

Seitsemän AMK-tutkinnon perhe

Opiskelua, liikuntaa ja eläinrakkautta H

AA

STA

TTE

LU

TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVAT: Kolehmaisten kotialbumi ja Veera Korhonen

Ulkoilu, liikunta ja puuhastelu koirien kanssa antavat Kolehmais-ten perheelle voimia työhön ja opiskeluun. Kuvassa vasemmalta: Riku Kolehmainen, Mari Hakasalo (jaloissa musta Lumikki-koira), Jukka Lankinen, Krista Kolehmainen, Mira Kolehmainen, Eija Kolehmainen, Jyri Kolehmainen ja Uuno.

AGORA 4/2014 | 5

kolmen pienen lapsen kanssa olisi ollut, Eija kertoo.

Hän myöntää, että opiskelu oli raskasta lastenhoidon ohessa. Tehtävien teko alkoi illalla, kun lapset nukkuivat.– Välillä ajattelin, että tämä loppuu nyt! Mutta kun Jyri on motivoivampi tekijä täs-sä perheessä, hän kannusti siihen, että mikä on aloitettu se viedään loppuun. Jyri osallis-tui kotitöihin ja oli henkisestikin mukana loppuun asti, kiittelee Eija Kolehmainen puolisoaan.

Nyt hän on tyytyväinen ratkaisuunsa.– Se työ, joka silloin tehtiin, on monin ver-roin maksettu takaisin.– Ammattikorkeakoulututkinnon suoritta-minen oli sellainen meriitti, joka huomat-tiin työmarkkinoilla. Ehkä sattumaakin on ollut mukana, mutta sen jälkeen avautuivat haasteellisemmat tehtävät.

Työskenneltyään Kan-kaanpään Taidekou-

lun toimistossa Eija siirtyi Yleisradion Toinen Suomi -projektiin pro-jektipäälliköksi ja sen jälkeen

Yrityspalvelu Enterin yritysneuvojaksi. Vuodesta 2007 lähtien hän on toiminut Länsi-Suomen Osuuspankissa Kankaan-päässä rahoituspäällikkönä, jonka asiakas-kuntaa ovat yritykset.

Ura on selkeästi suuntautunut yritystoi-mintaan. Eija myöntääkin, että hän haluaisi myös itse toimia yrittäjänä, jos kannattava liikeidea löytyisi.– Luonteessani on sisäistä yrittäjyyttä. Ja vaikka en ole yrittäjänä koskaan ollut, niin teen työtä kuin itselleni tekisin. Ehkä se on ollut yksi johtolanka työssä pärjäämiseen ja siihen, että on saanut vaativampia töitä.– Yritysten ja yrittäjien kanssa toimiminen on minun juttuni, vaikka se tänä päivänä

pankkimaailmassa on erittäin haastavaa, koska taloustilanne on se mikä on.

Työn ohessa tuplainsinööriksi

Jyri Kolehmainen toimii sähkökunnos-sapidon tehtävissä SSAB Europe Oy:n teh-taalla Kankaanpäässä. Hän lähti opiskele-maan päivittääkseen osaamistaan. – Viihdyn nykyisessä työssäni. Isompia ura-haaveita ei ole, lähinnä kiinnostaa opiskella itsensä kehittämiseksi. Mitä itsenäisempi työ, sitä parempi minulle, Jyri sanoo.

Jyrillä oli taustalla sähköteknikon tutkinto ja yksittäisiä kursseja, kun hän lähti tutki-maan opiskelumahdollisuuksia. SAMKin esitteistä löytyi mahdollisuus opiskella insi-nööriksi työn ohessa.

Myös Jyri mainitsee opiskelun raskauden: Aamulla töihin, sen jälkeen Poriin viidestä kahdeksaan kolmena iltana viikossa ja ajo-matkat päälle. Kotitehtäviä viikonloput.

Kiinnostus alaan ja aiheeseen motivoi. Ja loppututkinto, joita tuli sitten lopulta tup-laten. Insinöörin tutkinto sekä kone- ja tuotantotekniikassa että sähkötekniikassa vuosina 2008 ja 2009. ▶

Onnistumisen kokemukset vievät ammatillista kasvua huimin harppauksin

eteenpäin.

6 | AGORA 4/2014

Lapset AMK-tielle

Perheen kolmesta lapsesta Kristalla on tradenomin tutkinto Tampereen ammat-tikorkeakoulusta, Rikulla insinöörin tut-kinto SAMKista ja Miralla kuntoutuksen ohjaajan tutkinto Jyväskylän ammattikor-keakoulusta. Lisäksi Kristan puoliso Jukka on suorittanut tietojenkäsittelyn traden-omin tutkinnon Turun ammattikorkea-koulussa.

Lapset eivät suoranaisesti tunnusta, että vanhempien esimerkki tai neuvot olisivat ohjanneet ammattikorkeakouluun opiske-lemaan. Kaikki ovat ylioppilaita. Vanhin tytär Krista Kolehmainen kertoo, että hä-nelle ei yksi tutkinto jatkossa riitä.

– Lukion jälkeen tuntui siltä, että pitää saa-da konkreettinen ammatti. Ammattikor-keakoulu tuntui oikealta ratkaisulta, Krista kertoo.

– Tradenomi pystyy suuntaamaan aika mo-nelle taholle. Kansainvälinen kauppa hou-kutti erilaisuudellaan.

Nykyisin Krista työskentelee Kankaanpään kaupungilla. Lisäksi hän valmentaa teline- ja akrobatiavoimistelijoita Kankaanpään Urheilijoissa. – Haluaisin tulevaisuudessa tehdä jotain eläinten kanssa. Ehkä eläinlääketieteel-linen on seuraava askel, kunhan oikea lu-kurako löytyy. Vaikka on kansainvälinen tutkinto, en halua lähteä ulkomaille töi-hin, sanoo Krista, ja äiti-Eija nyökyttelee tyytyväisenä.

Eijan mopo karkasi käsistä

Kolehmaisen perhettä yhdistää liikun-nallisuus, urheilullisuus ja luonnossa liik-kuminen. Vaikka kaikki lapset asuvat jo omillaan, kokoonnutaan silloin tällöin po-rukalla yhteen vaikkapa pohjoisessa.

Eijan ja Jyrin elämään ovat lisäksi tulleet moottoripyöräily ja Uuno.

Moottoripyöräilyn aloitti Eija neljä kesää sitten.– Mopo karkasi käsistä. Tuli hommattua oma moottoripyörä. Jyri vuokrasi pyörää kunnes viime syksynä osti oman.– Tänä kesänä käytiin Lofooteilla. Katso-taan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Menohaluja jarruttaa Uuno. Koiraa varten tarvittaisiin sivuvaunu.– Haaveena oli, että mukana kulkee pikku-koira, jonka voi ottaa mukaan, mutta per-heeseen tulikin uusi jäsen, joka on kaikkea muuta kuin pieni.

Uunon tarina

– Japanin pystykorvamme oli kuollut ja ajattelimme, että uutta koiraa ei oteta. Sit-ten Mira huomasi, että äiti katselee koiria

AGORA 4/2014 | 7

netistä ja soitti, että täällä Jyväskylässä olisi seitsemän kuukauden ikäinen iso valkoinen villakoira, joka etsii uutta kotia. Kasvatta-ja oli hakenut sen edelliseltä pariskunnalta pois, Eija kertoo.

Uuno oli aliravittu ja huonokuntoinen.– Se oli pieni rääpäle, pelkkää luuta ja nah-kaa ja lähes karvaton. Hellyin ottamaan sen mukaan. Onneksi Uuno rupesi heti syö-mään ja kasvamaan. Nyt se on ikäisekseen normaalin kokoinen. Aluksi se oli arka, mutta nyt kaikkea muuta. Koulutusvaihe on menossa parhaillaan.– Uuno, 2,5 vuotta, on nyt perheenjäsen ja siitä huolehditaan. Agilityssä käydään ja itse trimmataan, Eija jatkaa.

Uuno tunkee märän kuononsa kainaloon ja tapittaa kirkkain silmin. Häntä vispaa. Sitten saapuu Kristan koira Lumikki. Uuno syöksyy kaveria tervehtimään. ■

PERHEEN TUTKINNOTEija Kolehmainen › tradenomi (AMK) 2002 › liiketalous, laskentatoimi

› rahoituspäällikkö › kotoisin Vaalasta › harrastaa moottoripyöräilyä, käsitöitä ja luonnossa liikkumista

Jyri Kolehmainen › insinööri (AMK) › kone- ja tuotantotekniikka 2008 › sähkötekniikka 2009

› sähkötyönjohtaja › kotoisin Haapavedeltä › harrastaa moottoripyöräilyä ja luonnossa liikkumista

Krista Kolehmainen › tradenomi (AMK) › International Business

› työskentelee toimistotehtävissä › toimii akrobatia- ja telinevoimistelun valmentajana ja tuomarina

Riku Kolehmainen › insinööri (AMK) 2014 › sähkötekniikka

› alan työtehtävissä › harrastaa metsästystä ja kalastusta

Mira Kolehmainen › kuntoutuksen ohjaaja (AMK) › työskentelee erityislapsien parissa › pelaa Superpesistä Kirittärissä Jyväskylässä (SM hopeamitalisti 2014)

– Välillä ajattelin, että tämä loppuu nyt! Mutta kun Jyri on motivoivampi tekijä tässä perheessä, hän kannusti siihen, että mikä on aloitettu se viedään lop-puun, kertoo Eija Kolehmainen.

8 | AGORA 4/2014

LUKUKAUSIMAKSUT – EI PAKOLLA

PUHEENVUORO

Juha KämäriToimitusjohtaja, rehtori

Opetus- ja kulttuuriministeriö yllätti

koulutuskentän lähettäessään lausun-

nolle lakimuutokset, joilla mahdollis-

tettaisiin maksujen periminen Euroo-

pan talousalueen ulkopuolelta tulevilta

opiskelijoilta. Maksuja voisi periä

korkeakoulututkintoon johtavasta

tilauskoulutuksesta sekä vieraskieli-

sestä koulutuksesta. Omassa lausun-

nossamme totesimme, että ehdote-

tut säädösmuutokset parantaisivat

merkittävästi ammattikorkeakoulujen

koulutusviennin edellytyksiä. Samalla

totesimme, ettei lukukausimaksun

alarajaa tulisi naulata kiinni.

Jotta voi viedä, pitää olla markkinoi-

tavissa ja monistettavissa oleva tuote.

Ennen lakimuutosta Suomesta on vie-

ty koulutustuotteita, jotka ovat olleet

kahta päätyyppiä: koulutushallinnon

ja -prosessin kehittämishankkeita

sekä räätälöityjä koulutuspaketteja.

Vaikka molemmissa on viety koulu-

tukseen liittyvää osaamista, koulutus-

vienniltä on tähän saakka puuttunut

ylivoimaisesti tärkein tuote, tutkinnot.

Tässä suhteessa ehdotettu lakimuu-

tos tulee tarpeeseen.

Ulkomaalaisille suunnatun tutkinto-

koulutuksen tavoitteena on sekä ulko-

maalaisten kouluttaminen ulkomaiden

tarpeisiin että ulkomaalaisten koulut-

taminen ammattihenkilöiksi Suomen

työmarkkinoille. Ulkomaalaisten tut-

kintoon valmistuneiden työllistyminen

Suomen työmarkkinoille on tehtyjen

selvitysten mukaan vajavaista. Kes-

kimäärin noin puolet korkeakoulu-

tutkinnon Suomessa suorittaneista

ulkomaalaisista oli työssä Suomessa

vuoden kuluttua valmistumisestaan.

Ulkomaalaiset tutkintoon valmistu-

neet putoavat pois työmarkkinoilta

kahdessa vaiheessa. Noin neljännes

poistuu maasta pian tutkinnon saami-

sen jälkeen; Suomeen jääneistä noin

neljännes ei työllisty.

Työllistymisen yhtenä keskeisenä

esteenä ulkomaalaisilla on todettu

suomen kielen taidottomuus. Tämä

ongelman tiedostaminen on johtanut

siihen, että eräät ammattikorkea-

koulut ovat suunnittelemassa eng-

lanninkielisen tutkintokoulutuksen

suuntaamista enenevässä määrin

suomenkielen taitoisille hakijoille,

erityisesti maahanmuuttajille. Työllis-

tymisen esteitä on varmasti muitakin.

Meillä SAMKissa ei ole selvää käsitys-

tä siitä, miten meiltä valmistuneet ul-

komaalaiset ovat työllistyneet. Sama-

ten ei ole selvää käsitystä siitä, kuinka

toivottuna voimavarana alueen yrityk-

set ja yhteisöt kokevat valmistuneet

ulkomaalaiset ja mitä esteitä he ovat

nähneet kyseisen ryhmän työllistymi-

sessä. Tästä syystä olemme yhdessä

Turun AMK:n kanssa osana CoastAL-

liittouman piirissä tehtävää yhteistyötä

selkiyttämässä tarjottavan vieraskieli-

sen koulutuksen strategiaa. Olemme

lähettämässä alueidemme työnan-

tajille kyselyn, jonka avulla pyrimme

uudistamaan vieraskielisen koulutuk-

semme nykytilan tarpeita vastaavaksi.

Uskon, että vieraskielisen koulutuksen

perusteita ei ole riittävästi pohdittu

muissakaan korkeakouluissa. Tästä

syystä on tärkeää, ettei lukuvuosimak-

suja koskevalla lakimuutoksella estetä

vieraskielisen koulutuksen joustavaa

kehittämistä. Lakiehdotukseen sisäl-

tynyt pakollinen lukukausimaksun vä-

himmäismäärä (4000 euroa) olisi juuri

tuollainen kiinni naulattu kehittämisen

este. Tästä syystä omassa lausun-

nossamme korostimme, että luku-

kausimaksu tulee olla korkeakoulun

harkittavissa eikä maksun alarajaa tule

kirjata lakiin.

Juha on Satakunnan ammatti-

korkeakoulun rehtori ja Satakun-

nan ammattikorkeakoulu Oy:n

toimitusjohtaja päätöksenteon,

valintojen ja ratkaisujen poltto-

pisteessä. Hän on merellisen

elämän ja purjehduksen ystävä,

joka on navigoinut perheensä

Raumalle.

Vieraskielisen koulutuksen perusteita

ei ole riittävästi pohdittu.

PU

HE

EN

VU

OR

O

AGORA 4/2014 | 9

OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELU:

tietoista, uteliasta ja epävarmaa

Miten opiskelijat suunnittelevat uraansa? Vai suunnittelevatko he? Tutustuin opiskelijoiden urasuunnitteluun väitöskirjassani. Sen perustella opiskelijat voi jakaa kolmeen urasuunnittelijaty yppiin: tietoisiin, uteliaisiin ja epävarmoihin. Selvimmin toisistaan erottuivat epävarmat ja tietoiset.

Tietoisilla urasuunnittelijoilla tulevaisuus hallussa

Tietoiset urasuunnittelijat olivat jo opin-tojen alkuvaiheesta lähtien perillä kou-lutusalastaan – he olivat hakeneet tietoa aktiivisesti – ja heillä oli käsitys, millaista tulevaisuuden työelämä on. He osasivat asettaa tavoitteita opinnoilleen ja tulevalle uralleen ja nimetä keinoja, joilla he voivat saavuttaa tavoitteensa. Tietoisi l la ura-

suunnittelijoilla oli myös selkeä käsitys sii-tä, millaista uraohjausta he tarvitsivat. He suunnittelivat myös jo jatkokouluttautu-mista. Kaiken kaikkiaan he olivat ottaneet tulevaisuuden haltuunsa: he suhtautuivat tulevaisuuteen optimistisesti ja luottavai-sesti. Oman alansa he kokivat tarjoavan mahdollisuuksia. Tietoisilla urasuunnitte-lijoilla oli yli viisi vuotta työkokemusta, ja he olivat liki kolmekymppisiä ja sitä van-hempia. ▶

UR

A &

OH

JAU

S

TEKSTI: Erja Kuurila | KUVA: Inna Saarinen

TUORE VÄITÖS › Tietoisia ja uteliaita urasuunnittelijoita 72 % opiskelijoista.

› Epävarmoja urasuunnittelijoita 28 %.

Aineistona oli 14 tutoropettajan esseetä, 65 opiskelijoiden esseetä ja 903 opiskelijan kyselyvastaukset.

Tulokset antavat ohjaajille tukea epävarman ja muita enemmän uraohjausta tarvitsevan opis-kelijan tunnistamiseen ja heidän ohjauksensa tehostamiseen opintojen alusta asti.

Porin Tiedepuistossa majaansa pitävä SAMKin laatupäällikkö Erja Kuurila väitteli uraohjauksesta elokuussa.

10 | AGORA 4/2014

Epävarmat tehostettuun ohjausprosessiin

Yllättävän suuri osa opiskelijoista ei tien-nyt opintojen alkuvaiheessa koulutus-alastaan, tulevista opinnoistaan tai työ-elämästä juuri mitään. Jotkut tutorina eli ohjaajina toimivat opettajat epäilivät suuren osan opiskelijoista ajautuneen alal-le lähinnä sattumalta. Lähes viidesosalla opiskelijoista sattuma näyttikin olevan keskeinen peruste alanvalinnalle. Sattu-malta, kavereiden, sukulaisten, lukioaikai-sen opinto-ohjauksen ja paikkakunnan perusteella alansa valinneet luokittelin tutkimuksessani epävarmoiksi urasuun-

nittelijoiksi. Epävarmat urasuunnittelijat olivat nuoria, 18–21-vuotiaita, eikä heillä ei ollut juuri työkokemusta.

Epävarmat urasuunnittelijat kokivat saa-neensa l iian vähän uraohjausta ennen koulutusalan valintaansa. Aiemmissakin tutkimuksissa on osoitettu, että opiskelijat valitsevat koulutusalansa usein epävar-moin perustein. Se aiheuttaa ongelmia heti opintojen alusta lähtien. Viime vuosina tutkijat ovat todenneet, että mikäli koulu-tusväyläratkaisun takana ei ole selkeää ja tietoista päätöstä, koulutusasteelta toiselle vain ajaudutaan. Ajautuneet opiskelijat si-toutuvat koulutukseen heikosti eikä heillä

Urasuunnitelmia?

ANNI HARJULAMatkailu

1. Tarpeen tullen olen. Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla ovat omalta osin mukavasti sotkeneet ”suunniteltua” opintosuunnitel-maa. Kaikki on kuitenkin aina saatu hienosti hoidettua. Lisätietoja saa aina kun kysyy. Mielestäni SAMKin urasuunnitteluohjaus on ollut luovaa. Esimerkiksi meille on käynyt esittäytymässä erilaisia matkailualan ammattilaisia – ”perinteisen” opastuksen rinnalla oikein inspiroivaa.

2. Kysymys, johon vastaus on vielä hieman suttuinen, mutta jotakin matkailu- ja kulttuurialaa kansainvälisillä markkinoilla se varmasti on.

EETU HAKKARAINENTietotekniikka

1. En ole.

2. Japaniin koulun jälkeen johonkin IT-alan firmaan.

MATIAS NEVARANTATietotekniikka

1. Opettajatutor on neuvonut askarruttavissa asioissa. Uraa olen pitkälti itse miettinyt, mutta opettajat ovat suositelleet uraani tukevia opintojaksoja.

2. Kehittyä alani arvokkaaksi ammattilaiseksi ja työllistyä ulkomaille, toivottavasti suureen firmaan.

1. Oletko saanut SAMKissa opintojen ohjausta? Entä ohjausta urasuunnitteluun? 2. Mitkä ovat urasuunnitelmasi?

Opiskelijoita tulisi ohjata tunnistamaan erilaisia satunnaisesti

avautuvia mahdollisuuksia

ja tietoisesti hyödyntämään niitä

elämässään.

AGORA 4/2014 | 11

KRISTIINA LEHTONENTietojenkäsittely

1. Ensimmäisenä keväänä kerrottiin vain suuntautumisvaihtoehdot. Urasuunnitteluun en ole saanut ohjausta.

2. Valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus yrittää hakea oman alan töitä ja päästä kiinni työelämään. Muutkin työt tietenkin kelpaavat, jollei oman alan hommia ole tarjolla.

MARIA LAMPINENLiiketalous, taloushallinto

1. Tavallaan olen, mutta aika itsenäisesti olen asioita selvitellyt. Urasuunnitteluun minua ei ole ohjattu.

2. Päästä palkanlaskijaksi tai kirjanpitäjäksi johonkin yritykseen ja tulevaisuudessa ehkä suorittaa ylempi AMK -tutkinto.

1. Oletko saanut SAMKissa opintojen ohjausta? Entä ohjausta urasuunnitteluun? 2. Mitkä ovat urasuunnitelmasi?

TUTKIJA SUOSITTELEE

Lisää tietopohjaista infoa ammat-tikorkeakoulujen koulutuksista – vähemmän ”markkinointia”.

Lisää huomiota toisella asteella opinto-ohjaukseen, jotta koulutus-alavalinnan epävarmuus lievenee ja korkeakouluopintoihin siirtyminen nopeutuu.

Ammattikorkeakoulujen kannattaa tehostaa toisen asteen opinto-ohjaa-jien perehdyttämistä ammattikorkea-kouluopintojen sisältöihin.

ole käsitystä tulevasta työelämästään tai selkeitä suunnitelmia tulevaisuudestaan.

Millaista ohjausta tarvitaan?

Kun opiskelija on valinnut koulutusalansa, millaista ohjausta he tarvitsevat korkea-kouluissa? Tärkeintä olisi, että annetaan erilaista ohjausta opiskelijan urasuunnit-telukyvyn mukaan. Tietoiselle urasuun-nittelijalle riittää usein perusohjaus. Sen sijaan epävarma urasuunnittelija tarvitsee tuekseen tehostetun hops-prosessin. Se tarkoittaa, että heti opintojen alkuvaihees-sa on tehtävä henkilökohtainen opiskelu-suunnitelma – hops – johon voi sisällyttää

esimerkiksi tiedonhaku-, päätöksenteko- ja itsetuntemusharjoituksia. Ennen kaikkea opiskelijan tulee kirjata henkilökohtaiseen suunnitelmaansa pidemmän tähtäimen urasuunnitelma, josta hän keskustelee oh-jaajansa kanssa. ■

Kirjoittaja työskentelee SAMKissa laatupääl-

likkönä. Hänen kasvatustieteen väitöskirjan-

sa Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikor-

keakoulussa tarkastettiin Turun yliopistossa

29.8.2014.

2

1

3

Gallupin haastattelija ja kuvaaja Anniina Heilimä on liiketalouden yritysviestinnän opiskelija, joka tekee opintohin liittyvää harjoitte-lua SAMKin viestinnässä. Gallup tehtiin SAMKin Tiedepuistossa.

12 | AGORA 4/2014

Satakunnan ammattikorkeakoulussa tehdään säännöllisesti seuranta-tutkimusta siitä, mitä valmistuneille kuuluu. Agoran toimitus kävi kyselemässä muutamalta valmistuneelta heidän kuulumisiaan.

TEKSTI: Inna Saarinen | KUVAT: Veera Korhonen & Eeva Turkin arkisto

Työ- ja elämänkokemuksesta näkökulmaa opintoihin

Marita Miikkulainen on käynyt SAMKin Kuninkaisten kampuksella Huittisissa muuntokoulutuksen merkonomista tra-denomiksi. − Tänä syksynä olen aloittanut ylem-män AMK -tutkinnon opinnot ja hyvältä maistuu taas, Miikkulainen kertoo.

Länsi-Suomen Osuuspankissa asiak-kuusjohtajana toimiva Marita Miikku-lainen kokee, että työkokemus ja myös elämänkokemus antavat näkökulmaa opintoihin. − Kun vielä opiskelutovereina on muita aikuisia, ovat keskustelut hyvin antoisia. Tuntuu, että saan paljon enemmän irti opinnoista ja pystyn myös niitä hyödyn-tämään työelämässä.

− Olen työskennellyt rahoitusalalla koko elämäni. Nyt toimin varallisuudenhoi-don tiimissä. Työhöni kuuluvat muun muassa oman tiimin vetovastuu, oman asiakassalkun hoitaminen sekä henkilö-kunnan koulutus ja asiakastapaamisissa tukeminen.

Opinnoista Miikkulainen on saanut uutta sisältöä ja näkemystä työhön. Hänen työtehtävänsä eivät ole muut-tuneet, mutta tutkinnon myötä hän kokee olevansa vahvemmilla työelä-män haasteissa. Muiden opiskelijoiden

ajatuksista on löytynyt hyviä vinkkejä ja välillä myös "asiakkaan ääni". Opis-kelijatovereita on useammalta paik-kakunnalta, Satakunnan lisäksi niin Tampereen, Turun kuin Helsinginkin seudulta. − Raikasta! hän toteaa.− Koen SAMKin hyvähenkisenä opinto-paikkana.

Itseopiskelu kaikkein tärkeintä

Peter Virtanen opiskeli SAMKssa tieto-tekniikan insinööriksi. Hän työskente-lee Staart Oy:ssä sovellussuunnitte-lijana. Myös yrityksen perustajat Jani Nurmi, Jussi Pohjola ja Juuso Kemi ovat SAMKin kasvatteja. Yritys aloitti pieni-muotoisesti suuren projektin innoittama-na ja työllistää nyt joukon ihmisiä kahdella eri paikkakunnalla, Porissa ja Helsingissä.

Peter Virtanen on koko työuransa ajan toiminut sosiaalisen median sovellusten parissa. – Kunhan kehityn työssäni koko ajan, olen tyytyväinen, hän tiivistää.

Virtaselle ei ollut opintojen aikana sel-vää, mihin hän suuntaisi opintojen jäl-keen. Koulutus SA MK issa kesk itt yi enimmäkseen koodaamiseen, mutta hän ei ole erityisen kiinnostunut "insinöö-rikoodaamisesta". Innostus opintoihin syttyi vasta opinnäytteen myötä, aiheena oli nettisovelluksen rakentaminen. ▶

Mitä meille kuului?VALMISTUNEET KERTOVAT

AGORA 4/2014 | 13

Huittisissa tradenomiksi opiskellut Marita Miikkulainen aloitti ylempi AMK -opinnot tänä syksynä Tiedepuiston kampuksella Porissa.

Mitä meille kuului?VA

LMIS

TUN

EE

T

14 | AGORA 4/2014

– Itseopiskelu on tärkeintä. Tämä maailma muuttuu niin nopeasti, että asioita täytyy myös harrastaa. Jos ei esimerkiksi saa töitä, kannattaa itseopiskella koko ajan. Silloin antaa itsestään osaavan kuvan myös työ-haastattelussa.

Virtanen oli heti valmistumisen jälkeen puolisen vuotta työttömänä. Koko sen ajan hän teki opinnäytetyöaikana opittuja asioi-ta harrastuksekseen. Hänellä on myös toi-minimi. Yrittäjyys kiinnostaa laajemmin-kin. Haaveena on pelimaailma. Virtasella on tällä hetkellä tekeillä mobiilipeli. – Siinä ollaan tämän hetken hypessä. Idea on yksinkertainen ja koukuttava, mutta enempää en vielä kerro, hän virnistää.

Matkatyöt avartavat maailmankuvaa

Eeva Turkki opiskeli SAMKissa ensin eng-lanninkielisessä International Business and Marketing Logistics (IBML) -koulu-tusohjelmassa tradenomiksi, ja palasi myö-hemmin suorittamaan YAMK-tutkinnon. Opintojen jälkeen hän on saanut tehdä koulutusta vastaavaa työtä sekä Suomessa että ulkomailla. Muutaman vuoden hän oli Punaisen Ristin töissä ja kiersi Malesiassa, Sveitsissä, Haitilla ja Panamalla. – Suurin oppi oli tulla toimeen erilaisissa kulttuureissa ja toimintaympäristöissä. Ja

itsestäni olen oppinut paljon. Se oli amma-tillisesti haastavaa, mutta antoisaa aikaa. Eeva Turkki kokee saaneensa hyötyä opin-noista. Koulutus auttoi häntä suuntautu-maan aikoinaan logistiikan pariin. Nyt työ-paikka on Suomessa, mutta matkustaminen kuuluu työhön edelleen. Hän työskentelee ERP-projektissa varaston ja logistiikan käyttöönotoissa, koulutuksessa ja kehitys-työssä Teknos-konsernin eri maissa. Par-haillaan meneillään on kuudes käyttöön-otto, tällä kertaa Puolassa. – Tämä on ollut hyvin avartava koke-mus ja olen erittäin tyytyväinen sii-hen mitä mahdollisuuksia työelämä on minulle tarjonnut, hän kertoo.

Opiskelukavereiden kanssa hän on pitänyt yhteyttä vaihtelevan ak-tiivisesti. Hän tietää suurin piir-tein, missä muut menevät. – Nykyaikana sosiaalinen me-dia mahdollistaa yhteydenpi-don melko helposti, joten vaik-kei näkemään pääsisikään, niin kuulumiset voi vaihtaa aina. ■

Valmistuneet olivat työllistyneet valtakunnal-

liseen ja satakuntalaiseen tasoon nähden hy-

vin. Syyskuussa 2013 palkansaajan roolissa

heistä oli 83 %, äitiyslomalla 5 %, päätoimi-

sesti opiskelemassa 3 %, yrittäjänä 2 % ja

työttömänä 5 %.

Vastanneista työllisistä 78 % oli vakituises-

sa työssä ja valtaosa, 74 %, teki vakituista

kokopäivätyötä. Naisista määräaikaisissa

työsuhteissa työskenteli 26 % joko koko- tai

osa-aikaisessa työsuhteessa, kun vastaava

osuus miehillä oli 9 %. Työttömänä jossain

vaiheessa valmistumisen jälkeen oli ollut

noin kolmasosa vastaajista. Yksityissektori

oli suurin työllistäjä, kuntasektori toiseksi

suurin. Valmistuneista 48 % oli sijoittunut

Satakuntaan. Seuraavaksi eniten valmistu-

neita, 20 % vastaajista, oli Varsinais-Suo-

messa.

Tyytyväisyys valittuun koulutusalaan oli

kohtuullisen hyvä. Vastaajista 52 % ei ollut

harkinnut missään vaiheessa alan vaihtoa,

39 % oli harkinnut, ja alaa oli vaihtanut 8 %

vastaajista. Lähes 77 % valitsisi koulutusväy-

läksi edelleen ammattikorkeakoulun, SAMKin

valitsisi 60 %. Vastaajista 73 % oli tyytyväi-

siä SAMKista saamaansa koulutukseen. Vain

1 % oli selvästi tyytymättömiä.

Valmistuneista selvästi yli puolet piti ammat-

tikorkeakoulututkinnon tunnettuutta hyvänä,

15 % piti sitä huonona. Yli puolet vastaajista

piti tutkinnon arvostusta työelämässä hyvä-

nä. Koettu arvostus oli lisääntynyt edellises-

tä tutkimuksesta. Alle viidennes arvioi arvos-

tuksen huonoksi.

Valmistuneiden yleiskäsitys SAMKin maineesta

oli edelleen hyvä. Parhaiten SAMKin mainetta

rakensivat henkilöstön asiantuntevuus ja pal-

veluhalukkuus sekä toiminnan nykyaikaisuus.

Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kaikki

SAMKista vuosina 2008–2012 AMK-tutkin-

toon valmistuneet (4 486). Kysely toteutettiin

verkossa otantatutkimuksena: otokseen tuli

2  390 valmistunutta. Vastauksia saatiin yh-

teensä 373 eli kyselyn vastausprosentti oli

vain 16  %. Tutkimus toistetaan kolmen vuo-

den välein – aiemmissa on mukana ollut myös

kysely valmistuneiden työnantajille.

SEURANTATUTKIMUS: SAMKISTA TYÖLLISTYTTY HYVIN

Satakunnan ammattikorkeakoulun seurantatutkimus selvittää SAMKista valmistuneiden tuntoja opiskelusta, SAMKista ja työelämästä – valmistuneiden työ- ja opiskeluhistoriaa sekä sitä, kuinka tyytyväisiä valmistuneet ovat valitsemaansa alaan, koulutusväylään ja saamaansa koulutukseen.

TEKSTI: Erja Kuurila

Kansainvälistä bisnestä opiskellut Eeva Turkki – tässä vaihteeksi kotimaassa.

AGORA 4/2014 | 15

Itseopiskelu on tärkeintä.

– Kunhan kehityn työssäni koko ajan, olen tyytyväinen, sosiaalisen median osaaja Peter Virtanen sanoo.

SAMKista valmistunut

kirjoittaa projektistaan.

16 | AGORA 4/2014

Insuliinikynän tuotekehitys ja sen suunnittelu sai alkunsa, kun hoitotyössä tuli vastaan erilaisia ratkaisemattomia ongelmia. Sellaisia olivat esimerkiksi insuliini-kynien sekoittuminen keskenään ja pistotapaturmat. Miten näiltä ongelmilta vältyt-täisiin? Miten insuliinikynän käytöstä saataisiin helpompaa, myös sellaisille käyt-täjille, joilla on huono käden ja silmän koordinaatio, kuten vanhuksille ja lapsille?

TEKSTI: Tero Suominen | KUVA: Harri Joensuu

Pohdin asiaa pitkään. Kävin läpi olemassa olevaa tietoa ja erilaisia käyttöratkaisuja. Piirsin, kirjoitin, rakentelin, 3D-hahmotin. Useita luonnostelmia tehtiin paperille ja tie-tokoneelle. Lopulta löytyi ratkaisu ja syntyi keksintö, jonka avulla insuliinikynästä tuli-si käytännöllisempi ja turvallisempi.

Keksintö eteenpäin opettajien ja rahoituksen tuella

Keksinnön pohjalta tehtiin alustava uutuus-kartoitus, jossa selvitettiin löytyykö mark-

kinoilta jo vastaavaa keksintöä. Sellaista ei löytynyt, joten otin yhteyttä SAMKin silloi-seen yrityskiihdyttämömentoriin, opettaja Minna Kuusistoon. Sovittiin, että keksin-töä lähdetään kehittämään eteenpäin. Aluksi tehtiin toimintasuunnitelma siitä miten ede-tään. Siihen kuului keksinnön tuotekehitte-ly, jonka tavoitteena oli keksinnön juridinen suojaaminen, jotta yksinoikeus keksinnön myyntiin ja käyttöön taattaisiin.

Keksinnön eteenpäin viemisessä ja suojaa-misessa auttoi opettaja Kari Laine. Karin

avustamana keksinnölle myönnettiin Kek-sintösäätiön tuoteväylärahoitus. Se kattoi keksinnön uutuuden selvittämisen ja mah-dollisti oikeanlaisen ja keksinnölle soveltu-van suojakäytänteen. Rahoituksen saattele-mana Tampereen patenttitoimisto Oy teki uutuuskartoituksen, selvityksen patentoita-vuudesta ja kilpailutilanteesta sekä suojaus-kriteerien kartoituksen, joiden perusteella se suositteli keksinnölle haettavaksi ”pikku patenttia” eli hyödyllisyysmallisuojaa. Sen työstin yhteistyössä patenttitoimiston ja Kari Laineen kanssa.

KE

KS

INTÖ

Sairaanhoitaja kehitti uuden insuliinikynän

OPINNÄYTTEENÄ TULIKIN KEKSINTÖ

AGORA 4/2014 | 17

TUOTEKEHITTELY: RATKAISU LAPSEN LEIKKIJUNISTA

Kehitettävää tuotetta ja sen toimivuutta käytiin useaan kertaan läpi tarkoi-tuksena poistaa heikot kohdat. Heikkojen kohtien poistamiseksi oli ideoi-tava uusia ratkaisuja. Suunnitteluvaiheessa erilaisista käyttöratkaisuista tehtiin monia eri prototyyppejä, joiden avulla karsittiin virheitä ja ongelmia, ajatuksena luoda toimiva ja moitteeton insuliinikynä. Suunnittelutyön tu-loksena parhaimmat käyttöratkaisut yhdistettiin ja niistä tehtiin yhtenäinen tuote, jolle lähdettiin hakemaan hyödyllisyysmallisuojaa.

Tuotekehittelyn alussa ongelmaksi nousi insuliinikynän korkin kiinnittymi-nen kynän runkoa vasten ilman, että sen kiinnipitämiseen täytyisi kiinnit-tää erikseen huomiota. Erilaisia ratkaisuja käytiin läpi useaan otteeseen ja aluksi päädyttiin ns. puoliympyrään, joka oli kiinteästi kiinni insuliinikynän korkissa. Tämän kiinteästi kiinni olevan kiinnitystelineen avulla korkki kiin-nittyi vaivatta insuliinikynän runkoon. Käytössä kiinnitysratkaisu ei kuiten-kaan toiminut vaivattomasti, sillä kynän korkin ollessa kiinni kiinnitysteline oli kömpelö ja vaarana oli sen hajoaminen, jos kynä putoaa käyttäjältään.

Uutta korkin kiinnittymisratkaisua lähdettiin etsimään hahmottamalla jo markkinoilla olemassa olevia kiinnittymisratkaisuja. Tästä ei kuitenkaan tu-losta syntynyt. Toimivin ratkaisu löytyi, kun leikin 3-vuotiaan poikani kanssa junilla. Leikkijunissa oli ratkaisu, jonka avulla vaunut kiinnittyivät toisiinsa. Tästä syntyi ajatus, jonka avulla lopullinen korkin kiinnittymisteline suunni-teltiin ja toteutettiin sellaisena, että ei enää ollut vaaraa, että kiinnittymiste-line hajoaisi pudotessaan.

Sairaanhoitaja (AMK) Tero Suominen kehitti opin-näytetyönään uuden insuliinikynän. Uutta kynää ei ole vielä kuvattavissa, vaan se odottaa prosessin seuraavaa vaihetta.

ENTÄS NYT?Insuliinikynä odottaa valmistajien vastauksia ideaan. Tässä tehdään yhteistyötä Prizztechin kanssa.

MIKÄ?Insuliinikynää käytetään insuliinin annosteluun etenkin ykköstyypin diabeteksen hoidossa.

Rahoitus kattoi kaikki hakemuksen teke-misestä ja kartoittamisesta koituneet kus-tannukset lukuun ottamatta itse hakemuk-sen jättämistä ja käännöstyötä ruotsiksi. Patenttitoimisto teki kirjallisen osuuden ja minä huolehdin tuotekehittelystä ja hake-muksen jättämisestä.

Paljon töitä, mutta tosi hieno projekti

Projektin oli kaiken kaikkiaan melko työ-läs, sillä onnistumisen kannalta huomi-oitavia ja toteutettavia asioita oli useita. Esimerkiksi hyödyllisyysmallisuojan työs-täminen ja hakeminen oli isotöistä, vaikka se tehtiinkin yhteistyössä. Ajankäyttö piti suunnitella, jotta kaikki osa-alueet pysyivät aikataulussa ja projekti valmistui ajoissa. Siinä piti huomioida yhtä aikaa olemassa olevan tiedon kerääminen ja yhteen nivo-minen sekä itse tuotekehittely, joka sisälsi tuotteen kehittämisen ja parhaan mahdolli-sen tuloksen seulomisen sekä suojaamisen. Myös olemassa oleva budjetti toi lisähaas-teita. Kaiken kaikkiaan opiskelun, työn ja

perhe-elämän aikataulutus ja yhteensovit-taminen oli haasteellista.

Tuotekehittelyä vietiin koko ajan tasaiseen tahtiin eteenpäin, aikaa siihen kului kuusi kuukautta. Kehittelyssä oli ylä- ja alamäkiä, mutta kaikkiin ongelmiin löytyi ajan kans-sa ratkaisu. Loppujen lopuksi tuloksena syntynyt uudenmallinen insuliinikynä oli kaiken vaivan palkka.

Projekti oli kaiken kaikkiaan voimaannut-tava ja tulevaisuuden kannalta ns. ”iso sulka hattuun”, sillä en usko, että vastaavanlaisia haasteita ihan heti sairaanhoitajan amma-tissa tulee vastaan. Jokaisen opiskelijan tu-lisi rohkeasti toteuttaa itseään ja tuoda esil-le omia ideoitaan ja ajatuksiaan huolimatta haasteista ja perisuomalaisesta ujoudesta.

Kirjoittaja valmistui SAMKista keväällä 2014

sairaanhoitaja (AMK):ksi. Hänen opinnäyte-

työtään ohjasi Marja Flinck, jota haastatellaan

seuraavan aukeaman jutussa.

Jokaisen opiskelijan tulisi rohkeasti toteuttaa

itseään ja tuoda esille omia ideoitaan ja ajatuksiaan huolimatta haasteista ja perisuomalaisesta

ujoudesta.

18 | AGORA 4/2014

KUNNON TATSI, hipaisu ei riitä

Opiskelija haluaa tulla huomatuksi

Flinck opettaa hoitotyön koulutusohjel-massa kliinistä psykologiaa ja päihdetyötä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä. Hän tekee asioita tavalla, joita moni pitää vanhanaikaisina.– Pidän joka kerran nimenhuudon. Tulla nimellä sanotuksi – näen, että se on tär-keää. Että ”minä olen täällä”. Jos joku on poissa, kysyn seuraavalla kerralla missä hän oli. ”Nukuin.” Sanon, että meitäkin olisi nukuttanut, mutta me tultiin tänne ja me kaivattiin sinua. Tämä kaikki tietysti huumorilla.

Aina kun kurssi loppuu, Flinck kysyy mitä hänen pitäisi tehdä toisin. Vastauksena on hänen mukaansa pikemminkin, mitä hänen ei pitäisi teh-dä: Älä vaan laita verk-koon. – Mulla ei ole nettiä vas-taan mitään, mutta empa-tiaa et voi koneen kautta siir-tää. Se ymmärrys vaatii aina kontaktia. Ja jos vain ”temput” – pistokset ja muut – opetellaan, unohtuu se syvempi mitä on olla ih-minen ja mitä on tarvita apua ja tukea selvitäkseen kivuista tai kriiseistä.

TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Veera Korhonen

Marja Flinck on vuoden 2014 paras opettaja SAMKissa. Näin äänestivät SAMKin opiskelijat.

MOTTO:

Parasta mitä toiselle

ihmiselle voit antaa,

on kertoa hänen

merkityksensä.

– SAMK on rakas ja olen ollut ylpeä työpaikastani. Kun jään eläkkeelle, se mitä tulen kaipaamaan, on opiskelijat. Kun näen sen nuoren ihmisen, joka rakentaa vielä omaa identiteettiään ja ammatti-identiteettiään, niin se on täynnä elämää se paketti. Katson, että on iso etuoikeus voida työskennellä heidän kanssaan, sanoo lehtori Marja Flinck.

PAR

AS

OP

ETT

AJA

AGORA 4/2014 | 19

KUNNON TATSI, hipaisu ei riitä

– Itselläni on motto: parasta mitä toiselle ihmiselle voit antaa, on kertoa hänen mer-kityksensä. Opiskelijat ehkä kokevat sen, että arvostan heitä ja he ovat tärkeitä ja että minä nautin työstäni.

Opiskelija kasvaa omaksi itsekseen

– Opiskelija etsii oman ammatillisen iden-titeettinsä kasvun kautta. Ei sitä voi vain ”opettaa”. Niin kuin vanhemmuuttakaan ei voi vain opettaa, vaan siihen kasvetaan.Flinck kertoo, että häntä on puhutellut Tuomas Kyrön puhe hipaisuyhteiskun-nasta. Hän pelkää, että opetusta tehdään hipaisumenetelmin, kun asioita joudutaan ajattelemaan paljon euron kautta.

Kohtaaminen ei mene kaavan mukaan

Marja Flinck sanoo, ettei suunnittele tun-teja etukäteen. – Vuorovaikutus parhaimmillaan on sitä, että se ei tapahdu minkään kaavan mu-kaan.

Hän kertoo tarinan ryhmästä, joka oli eräällä kerralla hyvin levoton. Kävi ilmi, että tulossa oli tentti lääkelaskuista, joi-den osaaminen huoletti. Lopputunti har-joiteltiin sitten laskuja. Flinckin mukaan on ihan turha yrittää täyttää astiaa, joka

on jo täynnä. Sinne ei mene mitään. Ja jos ryhmä on valmis, auki juuri tietylle asialle, niin mennään sinnepäin – vaikkei se juuri sillä kerralla olisi ollut opettajan ennakko-ajatuksissa. Opiskelijoiden oma ajattelu on oppimisessa olennaista.– Sanon aina, että väittäkää vastaan, ky-seenalaistakaa, kysykää. Kaikki mikä liik-kuu omassa päässä, mikä liittyy tähän asi-aan, on tärkeää.

Flinck kehottaa opiskelijoita käyttämään omaa minää mittarina siinä, ovatko asiat niin kuin väitetään.– Millään teorialla ei ole merkitystä, jos opiskelija ei pysty ymmärtämään eikä käyttämään sitä.

Oma minä mittarina tarkoittaa aina myös empatiaa ja ymmärrystä omaa kokemus-maailmaa laajemmin. Flinck kehuu esi-merkiksi skitsofreniaa kuvaavaa Kalteva torni -elokuvaa opetusmateriaalina, joka saa opiskelijat kiinnostumaan.

”Ois kannattanut tehdä heti”

Tällä hetkellä Flinckin työpanos on pal-jolti opinnäytetöiden ohjauksessa. Hän sa-noo, että on hienoa, kun opiskelija ylittää luovuuskynnyksen ja keksii uutta. Hänellä on myös opinnäytetöiden tukiryhmä niil-le, joilla ”opparin” tekeminen on syystä tai toisesta viivästynyt. Sitä hän kutsuu rak-

kaaksi sylilapsekseen. Opiskelijat tulevat sinne valmiiksi epäonnistuneina, alkuti-lanne on kuoppa. – Se tarkoittaa paljon positiivista palau-tetta ja hirveästi pilkkomista. Että tee nyt pelkästään johdanto ja lähetä se kun olet saanut sen tehtyä. Jokin aukeaa näin, ja sit-ten mennään eteenpäin: Nyt kirjoita kolme lausetta siitä, mikä on tämän opinnäyte-työn aihe. Tutkimusongelma rakennetaan yleensä ryhmässä. He ohjaavat toisiaan ja minä autan. Kun opiskelijat esittelevät val-mista työtä ryhmälle, he taputtavat hurjas-ti toisilleen – ja toteavat, että ”olisi kannat-tanut tehdä heti”.

Opiskelijat ehkä kokevat sen, että arvostan heitä ja he ovat tärkeitä ja että

minä nautin työstäni.

Marja Flinck sai palkinnoksi SAMKis-

ta kuvataiteilijaksi valmistuneen An-

nika Kiiskilän linopiirroksen "Lauma".

Sinistä rakastava Flinck sanoo, että

taululle oli sopiva paikka heti valmiina.

Flinck tunnustautuu kissaihmiseksi,

mutta hän on aina ihaillut myös sutta.

Hän kertoo muutenkin keskustelleen-

sa teoksen kanssa: siinä näkyy hänen

mielestään se rosoisuus ja rikkinäi-

syys, mitä elämässä on. Ja ”lauman”

voi tietysti ajatella liittyvän myös opis-

kelijoihin.

20 | AGORA 4/2014

Opetussuunnitelma on AMK-tutkinnon tuoteselosteTEKSTI: Marja-Leena Blomroos & Sari Kahri | KUVAT: Kalle Aaltonen/SAMK arkisto 2013

Jokaisella Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutuksella on ope-tussuunnitelma (ops), jossa kerrotaan minkälaisia opintoja tutkinto pitää sisällään ja millaista osaamista tutkinnosta valmistuneella on.

Opetussuunnitelma on ”tutkinnon tuo-teseloste”, jossa määritellään koulutuksen tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat. Opsissa kerrotaan, miten opetus suunnitellaan ja toteutetaan niin, että opiskelijan on mah-dollista saavuttaa tutkintoon kuuluva osaa-minen.

Niin opiskelijoiden kuin opettajienkin tulee tuntea koulutuksensa opetussuunnitelma hyvin. Sen perusteella opiskelija laatii oman henkilökohtaisen opiskelu- ja kehittymis-suunnitelmansa. Opiskelijan tukena työssä on opettaja.

Opiskelijan mahdollisuus rakentaa haluamansa tutkinto

Tulevaisuudessa, muutaman vuoden sisällä, SAMKin opetussuunnitelmia uudistetaan siihen suuntaan, että opiskelijan on mahdol-lista entistä enemmän ja entistä helpommin rakentaa haluamansalainen tutkinto. Ope-tussuunnitelmiin tullaan määrittämään kunkin tutkinnon ydinosaaminen eli osaa-minen, joka esimerkiksi jokaisella insinöö-riksi (AMK) tai jokaisella sairaanhoitajaksi (AMK) valmistuvalla tulee olla.

Lisäksi tutkinnot sisältävät täydentävää osaamista, jonka jokainen opiskelija voi rakentaa haluamallaan tavalla. Talopaket-tien myyntiä tulevaisuudessa suunnitteleva rakennusinsinööriopiskelija voi valita opin-toihinsa vaikkapa asiakaspalvelun ja mark-kinoinnin opintoja. Esimiestehtävistä kiin-nostunut taasen voi kartuttaa tutkintoaan johtamisosaamisen opinnoilla. Muutoksen myötä urasuunnittelun ja -ohjauksen mer-kitys entisestään korostuu.

OP

ETU

S

OPSIN LÄHTÖKOHDAT

› työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeet › eri koulutusalojen uusin tutkimustieto ja kehitystyö

› SAMKin strategiset tavoitteet › ministeriön kanssa tehtyyn tavoitesopi-mukseen kirjatut opetuksen kehittämisen tavoitteet

› SAMKin pedagogiset lähtökohdat › aikaisemmista opetussuunnitelmista saatu palaute

Opetussuunnitelmassa määritellään minkälaista osaamista opiskelijalla on valmistuessaan. Kuvassa yllä tradenomiksi (AMK) valmistunut Maija Harjula, henkilökohtainen pankkineuvoja ja alla vuonna 2011 fysioterapeutiksi (AMK) valmistunut Juhani Härmäläinen. Kuvassa oikealla vuonna 2012 rakennusinsinööriksi (AMK) valmistunut Juha Ålander.

AGORA 4/2014 | 21

Opetussuunnitelma on AMK-tutkinnon tuoteseloste

MITÄ OPS SISÄLTÄÄ?Hakija, työnantaja tai yhteistyökumppani, haluatko tietää mitä SAMKin koulutukset tarkkaan ottaen sisältävät? › SAMKissa käytettävän SoleOps-järjestelmän kautta pääset lukemaan tutkinto-opetussuunnitelmia.

samk.fi/opetussuunnitelmat

JATKOSSA JOUSTAVAMPAA SAMKissa on menossa opetussuunnitelmatyöskentelyn muutosvaihe. Jatkos-sa ops-työn on tarkoitus olla joustavampaa, jotta esimerkiksi toimintaympä-ristön muutokset, opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikoista saatu palaute sekä uusimmat tutkimustulokset saadaan nopeammassa tahdissa osaksi koulu-tusta. Myös opettajakunnan jatkuva elinikäinen oppiminen ja kansainväliset yhteydet ovat tärkeitä muutosvoimia.

OPETUSSUUNNITELMASSA NÄKYY USEAN KÄDENJÄLKI

Jokaisella koulutusohjelmalla on neuvottelukunta, jossa on muun muassa työelämän

edustajia. Sen tehtäviin kuuluu opetussuunnitelman kommentointi sen uudistamisvai-

heessa. Lisäksi se tuo työelämän terveiset opetussuunnitelmatyöhön, jotta koulutus

palvelisi työelämän tarpeita hyvin.

SAMKissa toimii lisäksi rehtorin asettama koulutustoimikunta, joka käsittelee kaikki

SAMKin opetussuunnitelmat: perustutkintokoulutuksen, ylempien AMK-tutkintojen,

myytävän koulutuksen sekä muun täydennyskoulutuksen. Koulutustoimikunta on itse

asiassa erikoisuus, koska monessakaan ammattikorkeakoulussa ei ole erikseen toimi-

elintä, joka käsittelee opetussuunnitelmat, tuttavallisesti ”opsit”. Toimikunta koostuu

kahdesta opettajasta, kolmesta osaamisaluejohtajasta, kahdesta opiskelijakunnan

jäsenestä ja koulutuspäälliköstä; sillä on sihteeri ja puheenjohtajana toimii opetus-

suunnitelmaprosessin koordinaattori.

Koulutustoimikunnan työtapa on keskusteleva, ja saattaa syntyä uusia hyviä ajatuk-

sia, jotka saadaan heti mukaan uuteen opsiin. Koulutustoimikunnan käsittelyn jälkeen

opetussuunnitelman esittelijä tekee siihen vielä mahdollisesti tarvittavat muutokset.

Viimeistellyt opsit hyväksyy opetuksen vararehtori Anne Pohjus.

22 | AGORA 4/2014

SISÄTILOIHIN HYGIENIAA JA ENERGIATEHOKKUUTTA

Sisäympäristö-tutkimusryhmän päätutkimus-

aiheita ovat sisätilojen hygieeniset ja ener-

giatehokkaat ratkaisut, ja toiminta keskittyy

rakennusten sisäympäristön tutkimiseen ja

kehittämiseen. Sisäympäristö kattaa raken-

tamiseen, asumiseen ja LVI-talotekniikkaan

liittyvät vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät sekä

pinnat. Ryhmän keskeisiä tavoitteita ovat

sisäympäristön terveellisyys, energiatehok-

kuus, taloteknisten ratkaisujen kestävyys

sekä sisäympäristöön ja LVI-talotekniikkaan

liittyvän eurooppalaisen standardisoinnin ja

tuotehyväksynnän kehittäminen.

Poikkitieteellinen kokonaisuus

Tutkimusryhmässä yhdistyy mikrobiologi-

nen, kemiallinen, materiaalitekninen ja talo-

tekninen osaaminen – luonnontieteellinen ja

tekninen tutkimus talousvedestä, sisäilmasta

ja sisäpinnoilta. Tutkimuksia toteutetaan pe-

rinteisten menetelmien lisäksi ennen kaikkea

täyden mittakaavan pilottikohteissa (Living

Lab). Tutkimusprojekteissa hyödynnetään

erilaisia kotimaisia ja kansainvälisiä rahoituk-

sia alueellisessa, kansallisessa ja kansainvä-

lisessä yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitos-

ten ja korkeakoulujen kanssa.

Soveltavaa tutkimusta yritysten liiketoimintaan

Vuoden 2014 aikana tutkimusryhmä on sekä

toteuttanut että osallistunut useisiin projek-

teihin kuten ”Kiinteistöjen hygieniakonsepti

– HYGTECH”, Strategisen huippuosaamis-

keskuksen RYM Oy:n projektin ”User-Centric

Indoor Environment” työpaketti ”Potable

water systems – quality, safety and saving of

water”, ”Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskien

hallinnan kehittäminen”, ”Toimintaedellytys-

ten ylläpitäminen EU:n kiinteistöjen vesijärjes-

telmien energia- ja vesitehokkuusvaatimusten

kehityksessä” sekä ”Viemäreiden sisäpuolis-

ten saneerausmenetelmien selvittäminen ja

kehittäminen”. Tutkimusryhmä järjesti vuoden

2014 aikana kaksi seminaaria. Syyskuussa

Porissa kansainvälisen Hygiene of Indoor En-

vironments – Microbiology of Drinking Water,

Surfaces and Air: MIWSA 2014-seminaarin

sekä marraskuussa Turussa yhteistyössä Tu-

run ammattikorkeakoulun kanssa kansallisen

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä -semi-

naarin.

Lähitulevaisuuden tavoitteena on toteuttaa

5–7 uutta projektia. Keskeisenä ajatuksena

on viedä perustutkimuksen tuloksia sovelta-

van tutkimuksen kautta yritysten liiketoimin-

taan, joilla edistetään yritysten kilpailukykyä

yhä kovemmassa kansainvälisessä kilpailus-

sa. Tässä työssä julkisen rahoituksen merki-

tys on tärkeä.

TEKSTI: Martti Latva | KUVA: Veera Korhonen

TUTKIMUSRYHMÄT

YDINRYHMÄ

Kuvassa vasemmalta oikealle:

› Merja Ahonen, FT › Riika Mäkinen, FT › Marko Kukka, insinööri (AMK) › Jenni Inkinen, DI › Aino Pelto-Huikko, DI › Tuija Kaunisto, DI › Heinonen Jarkko, TkL

Edessä › Martti Latva, FT (vetäjä) › Minna Keinänen-Toivola, FT Kuvasta puuttuu Esa Sandberg, TkL.

Ota yhteyttä: martti.latva@samk.fi

samk.fi/tutkimus

AGORA 4/2014 | 23

OLLAANKO SAMASSA JUNASSA?

Lähes joka päivä eri tiedotusvälineissä kes-

kustellaan yhteiskunnallisesta eriarvoi-

suudesta, syrjäytymisestä tai työelämän

ulkopuolelle ajautumisesta. Kaikki eivät to-

dellakaan ole samassa junassa, eikä osa löy-

dä tietä asemallekaan! Usein syrjäytyminen

yksilöllistetään ihmiseen ja hänen elämän-

tilanteeseensa: pitkittyneeseen työttömyy-

teen, vammaisuuteen, työkyvyttömyyteen,

maahanmuuttajan haasteisiin tai ikäihmisten

yksinäisyyteen. On kuitenkin hyvä huomata,

että syrjäytyminen ei ole vain yksilön vaan

myös yhteisön ja laajemmin koko yhteiskun-

nan haaste.

Yhteiskunta kaikille

Osallisuus ja hyvinvointi -tutkimusryhmän

kiinnostuksen kohteena ovat helposti margi-

naaliin jäävien ihmisryhmien – kuten ikäihmis-

ten, vammaisten, osatyökykyisten tai maa-

hanmuuttajien – osallisuus ja integroituminen

yhteiskuntaan ja työelämään. Tavoitteenam-

me on kehittää käyttäjälähtöisesti uudenlaisia

ratkaisuja, toimintatapoja ja osaamista, joilla

voidaan edistää tasa-arvoa ja osallisuutta ar-

jessa.

Tästä on esimerkkinä kansainvälinen

ENTELIS-hanke, jossa pyritään edistämään

ikäihmisten ja eritavoin vammaisten hen-

kilöiden osallisuutta tietoyhteiskunnassa.

Hankkeessa kehitellään käyttäjien tarpeista

lähtien ratkaisuja esteiden poistamiseksi tai

ohittamiseksi: Miten verkossa olevat yleiset

palvelut, esimerkiksi KELAn, pankin tai ter-

veyskeskuksen palvelut tai verkko-opinnot,

olisivat paremmin erilaisten käyttäjien saavu-

tettavissa tai miten käyttäjien osaamista voi-

taisiin parantaa?

Tarvitaan oivaltavaa johtamista

Osallisuus ja hyvinvointi -tutkimusryhmän

toisena tavoitteena on tuottaa tietoa ja työ-

välineitä esimiehille monimuotoistuvan hen-

kilöstön hyvinvoinnin tukemiseen yritysten

kilpailutekijänä. Tähän voi liittyä esimerkiksi

osatyökykyisen työntekijän erityisosaamisen

tunnistaminen tai maahanmuuttajan rooli työ-

yhteisön kansainvälistäjänä. Kaikkien kykyjen

käyttöönotto vaatii oivaltavaa johtamista, jos-

sa monimuotoistuva työyhteisö nähdään voi-

mavarana, johon kannattaa satsata.

YDINRYHMÄ Kuvassa vasemmalta oikealle:

› Maija Kangasperko, TtM › Eila Minkkinen, FT › Kaarina Latostenmaa, YTM › Merja Sallinen (ryhmän vetäjä), TtTKuvasta puuttuu Pasi Kumpulainen, YTL.

Ota yhteyttä: merja.sallinen@samk.fi

samk.fi/tutkimus

TEKSTI: Merja Sallinen | KUVA: Veera Korhonen

TUTKIMUSRYHMÄT

Juttusarjassa SAMKin tutkimusryh-mät esittelevät itsensä. Agora 2/2014: Tietoliikenneverkot ja -palvelut -tutki-musryhmä; 3/2014: Innovaatiot- sekä Hyvinvointia edistävän teknologian tut-kimusryhmä.

24 | AGORA 4/2014

Maaseutumatkailun bisnestä uusin silminSATA MATKAA MAALLE! MONIMUOTOINEN MAASEUTUMATKAILU SATAKUNNASSA Sanna-Mari Renfors (toim.) ISBN 978-951-633-146-4Maaseutumatkailu on Satakunnassa kasvava ja uudistuva elinkeino, joka lisää maakun-nan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Matkailijan tarpeet ovat muuttuneet, joten tarvitaan uudenlaisia maaseutumatkailun muotoja. Uutta liiketoimintaa maaseutumatkailuun saa-daan aikaan erityisesti edistämällä monialaista yritystoimintaa ja tukemalla uudentyyp-pisen yrittäjäidentiteetin nousua. Julkaisu tarjoaa lukijalle tietoa matkailuliiketoiminnan kehittämisestä ja sen monipuolisista mahdollisuuksista Satakunnan maaseudulla.

JULK

AIS

UT

LUONTO JA HYVINVOINTI YRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUTENA. GREEN CARE SATAKUNNASSA

Maarika Iijolainen & Jaana Ruoho (toim.) ISBN 978-951-633-140-2Mitä on Green Care? Miksi matkailu- ja hy-vinvointialan yrittäjien kannattaisi kiinnostua Green Care -toiminnan mahdollisuuksista? Julkaisu luo katsauksen Green Careen ja sen mahdollisuuksiin Satakunnassa.

TARTU KOLLEGAA HIHASTA. VINKIT ESIMIESTEN VERTAISTYÖHÖN

Hanna Hannukainen ISBN 978-951-633-147-1Esimiesten vertaisryhmän tavoitteena on tarjota tukea esimiestyön haasteisiin ja kan-nustaa esimiehiä hyödyntämään toistensa osaamista ja vertaistukea. Opas on käyn-nistysapu esimiesten vertaisryhmätyöhön ja kollegiaalisen esimiestyön kehittämiseen.

SAMKIN JULKAISUSARJAN JULKAISUT NETTIKIRJAKAUPASTA: SAMK.PIKAKIRJAKAUPPA.FI Suurin osa julkaisuista on luettavissa ja ladattavissa ilmaisina e-julkaisuina.

ESTEETTÖMYYS EDELLÄ. NÄIN TOTEUTETTIIN TAPAHTUMA KAIKILLE

Kati Karinharju & Suvi Vuorsola (toim.) ISBN 978-951-633-127-3Miten esteettömyys huomioidaan kulttuu-ri- ja liikuntatapahtumissa? Esimerkkejä erilaisista festivaaleista, retkistä, leireistä ja muista tapahtumista. Kunkin artikkelin lo-pussa listataan huomioon otettavia asioita.

TEKNOLOGIATIEDOLLA TUOTTAVUUTTA. AMMATTIKORKEAKOULUT KANSAINVÄ-LISEN TEKNOLOGIATIEDON TULKKEINA PK-YRITYKSILLE

Mirka Leino (toim.) ISBN 978-951-633-134-1Kun yritys haluaa automatisoida ja kehittää prosessejaan ja tuotantoaan, on tekno-logiatiedolla ja sen ymmärtämisellä suuri merkitys. Julkaisu kokoaa esimerkkejä kolmen ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyöstä.

KOLMIO. KUVATAITEEN, MUSIIKIN SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTILAISET YHDISTÄVÄT VOIMANSA

Tomi Kuusimäki, Saija Mustaniemi & Petra Havu (toim.) ISBN 978-951-633-130-3Hyvinvointipalvelut keskiössä. Projektissa haastettiin ja opastettiin taide- ja kulttuuri-alan valtakunnallisten järjestöjä hyvinvointi-palveluiden tuottamiseen. Useita esimerk-kejä, työtapoja ja työskentelyn haasteita.

Lue vaikka

tabletilla!

APPARAATTI – LUOTA OPISKELIJAAN

Teppo Lundell, Wilhelmina Sederholm & Cimmo Nurmi ISBN 978-951-633-137-2Iso osa satakuntalaista vetovoimaa on mo-nipuolinen elinkeinorakenne ja innostuneet yrittäjät, jotka osaavat käyttää hyväkseen maakunnassa olevaa innovatiivista pääomaa nimeltä opiskelijat.

AGORA 4/2014 | 25

Vanha sanomalehti rapisee, kun käärin voikukan-

lehtiä irrotetun sivun sisään. Ne ovat oikeasti sila-

koita, jotka ovat päivän tarjouksessa. ”Saisiko olla

vielä jotain muuta?”, kysyn leikkimökin ikkunas-

ta kurkistavalta asiakkaalta luontevasti. ”No jos

mansikoita”, tämä vastaa ja laitan kourallisen so-

raa pieneen muovimukiin. ”Se tekee viisi rahaa.”

Olen hieman kateellinen

K-citymarket Puuvillan

uudelle kauppiaalle, Juha

Jyllille. Hän voi halutessaan

kääriä silakoita paperiin

kaiken aikaa. Tuskin Juha

silti sitä itse tekee. Hänellä

on siihen tehtävään Kala-

kaveri ja Makumaakari Li-

hamestarin rinnalla. Nämä

konseptit, mittava luomuvalikoima ja viheriöivä

”hevi”-osasto tekevät Puuvillan Kauppakeskuksen

ruokakaupasta ”Stokkan Herkun” veroisen. Lisäksi

ostoskärryllä pääsee liukunauhaa pitkin parkkihal-

liin saakka, kauppakassia metriäkään kantamatta.

Juha on lapsuuteni unelma-ammatissa. Onnek-

seni elän itse aikuisikäni unelmaa. Vaikka työpäi-

vät venyivät ennen Puuvillan kauppakeskuksen

avajaisia jopa neljätoistatuntisiksi, en vaihtaisi

päivääkään pois. Olen päässyt osaksi porilaista

ylpeydenaihetta, paljon puhettakin herättänyt-

tä kauppakeskusprojektia. Mikä hienointa, saan

jatkaa puuvillatehtaan tarinaa.

Oma tarinani SAMKissa alkoi puolivahingossa.

Olin suunnitellut pitäväni välivuoden ja suunnata

sen jälkeen Tukholman yliopistoon. SAMKin pää-

sykokeissa istuin auditoriossa parinsadan muun

kanssa. Kirjoitin tv-mainoksen käsikirjoituksen,

teksti-tv:n uutisen ja piirsin festivaalijulisteen.

Kaikki tämä reilussa tunnissa. Sen jälkeen vaka-

vailmeinen viestinnän koulutusohjelmavastaava

Henry Merimaa haastatteli minut. Jännitin ja puris-

tin tuolin käsinojaa. Viime kesänä tapasimme alum-

nipiknikillä Kirjurinluodossa, söimme suolakeksejä

ja vaihdoimme kuulumisia. Henry oli kasvattanut

ponnarin. Oli mukava nähdä

pitkästä aikaa.

Pidin Anssi Kelan biisiä ”1972”

kovin kliseisenä. Vuosien vie-

riessä, laulun sanat muuttuvat

yhä todenmukaisemmiksi. On

hienoa huomata, miten meistä

nuorista tuuliviireistä kasvoi

ihan oikeita aikuisia. Kaikki

opiskelukaverini ovat työllis-

tyneet ja vieläpä omannäköisiinsä ammatteihin.

Markku filmaa tv-sarjoja ja häärii muun muassa

Big Brotherin ja Hell’s Kitchenin kulisseissa. Ma-

rianne on AD:nä tamperelaisessa mainostoimis-

tossa. Heidistä tuli ammattivalokuvaaja ja Hanne

juontaa radiossa YLE X:n kanavalla. Byrokratian

mittareiden mukaan ala on kuitenkin liikakoulu-

tettu. Viestinnän koulutusohjelma loppuu Sata-

kunnan ammattikorkeakoulussa. Viimeiset uudet

opiskelijat otettiin sisään syksyllä 2011.

Vaikka en ole harkkoakaan latonut kauppakes-

kuksen rakenteisiin, on upea tunne seisoa Puuvil-

la Areenan ylätasanteella ja katsella ympärilleen

”itte tein” -ajatuksen kanssa. Vuosien takaisten

pääsykokeiden rutistus olikin vain ensisoittoa

avajaisrumban tuomalle kiireelle. Vaikka eihän

meillä Puuvillassa ole koskaan kiire. Meillä on

vain paljon töitä. Tätä lähemmäs silakoita en tai-

da edes haluta.

MUKILLINEN SORAA JA YKSI KAUPPAKESKUS

ALUMNIKOLUMNI

Veera ForsbackaPorin Puuvilla Oy:n markkinointipäällikkö

Kansainvälisen PR-järjestö IPRA:n ja Porin YH-asunnot Oy:n hallituksen jäsen, medianomi (AMK)

Onnekseni elän itse aikuisikäni unelmaa.

ALU

MN

IKO

LUM

NI

Maaseutumatkailun bisnestä uusin silmin

26 | AGORA 4/2014

TÄR

PIT SAMK LUKUINA

450 henkilötyövuotta = opinnäytetöiden ja harjoittelujen

vaikutus vuosittain.

yli 400 valmistunutta työllistyy Satakuntaan

vuosittain.

yli 1200 satakuntalaista osallistuu vuosittain

täydennyskoulutukseen SAMKissa.

yli 400 yritystä ja yhteisöä tekee yhteistyötä

SAMKin kanssa.

TÄR

PIT

Matkapaiva.fi – opiskelijat Apps-kisassa

Oletko haaveillut siitä, että löytäisit samasta paikasta kaikki Suomen jouk-

koliikenneaikataulut? SAMKin opiskelijat ovat kehittäneet palvelun, joka

yhdistää bussi- ja juna-aikataulut. Matkapaiva.fi sisältää kaukoliikenteen

junavuorot ja linja-autoliikenteen (matkahuolto, Onnibus, Onniexpress).

Palvelu ehdottaa nopeimman yhteyden haluamallesi välille. Lentoliikenne

on mukana, jos matkustat lentokenttäpaikkakunnalta. Palvelu on maksu-

ton, ja se käyttää Liikenneviraston avointa dataa.

Sovelluksen takana ovat Innovative Business Services -opiskelija Kaarel

Kõrvemaa ja tietotekniikan opiskelija Ville Viitaharju. Se on ehdokkaana

Apps4Finland-kilpailussa (www.apps4finland.fi/kilpailu/), sarjassa Apps-

4Mobility. Kilpailun tarkoitus on löytää uusia tapoja jalostaa avointa, kaik-

kien käytettävissä olevaa dataa.

MATTI VANHANEN

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja

”Pitäkää silmät auki, pysykää digitalisaati-

osta kärryillä ja pestatkaa porukkaanne ih-

misiä, jotka pystyvät maailmalta aistimaan,

minne ollaan menossa.”

TUOMAS PERE

Pintos Oy:n toimitusjohtaja

”Myynnin ammattilaisia tarvitaan lisää. Ot-

takaa rohkeasti opiskelijoita harjoittelijoik-

si. Ilman uutta osaamista ei tule kehitystä!"

Äkillisestä rakennemuutoksesta kasvuun, Rauman kauppaopetuksen 100-vuotisjuhlaseminaari pidettiin Raumalla 6.11.2014.

TAAVI HEIKKILÄ

SOK:n pääjohtaja

”Suomalaisten on oltava eturintamas-

sa hyödyntämässä teknologian tuomia

mahdollisuuksia. Tämä on huomioitava

vahvasti myös koulutuksessa.”

Hanna Valtokivi

PHYSIOTHERAPY 20 VUOTTAFysioterapeutit tuovat uutta toivoa eri syistä vammautu-

neille ihmisille, totesi ministeri Krista Kiuru englanninkie-

lisen fysioterapian 20-vuotisjuhlassa Porissa. Lehtori Vi-

veka Höijer-Brear kollegoineen selvitti ministerille, että yli

kahdestakymmenestä eri maasta tulevat opiskelijat edus-

tavat lähes kolmeakymmentä eri kansallisuutta. SAMKin

tietotaito leviää maailmalle.

Mitä kuuluu? Miltä tuntuu?

Ota kuulo, näkö, tunto ja haju huomioon tilan esteettömyydessä.

Tarkistuslista avuksesi. www.samk.fi/tutkimus/

esteettomyys

AGORA 4/2014 | 27

"Tällä hetkellä eniten kiinnostaa maalaaminen.

Aikoinaan hain opiskelemaan Kankaanpään

taidekouluun kuvanveiston vuoksi, mutta

maalaaminen vei voiton. Muotokuvamaalaa-

minen on nyt suuri intohimoni. Hyviä malleja ja

inspiraation lähteitä ovat omat lapset ja lähellä

oleva luonto. Viimeisimmissä maalauksissani

olen keskittynyt öljyvärimaalaamiseen. Öljy-

värimaalaaminen kerrostekniikalla on hyvin

haastavaa, mutta lopputulos palkitsee. Eten-

kin muotokuvamaalaamisessa kerrostekniikal-

la saa erityisen elävän näköistä jälkeä.

Haaveena on myös tehdä seinämaalauksia tai

muita suuria teoksia. Suuria teoksia maala-

tessa tuntee helposti itse olevansa osa maa-

lausta. Maalausten koko on mietittävä järke-

västi nyt kun työhuoneen koko ei ole kovin

suuri. Tulevaisuudessa teemme vanhaan pi-

harakennukseen isomman ateljeen, jossa on

mahdollista toteuttaa suurempia maalauksia

ja veistoksiakin.

Isoveljen syli -teos on kuva omista pojistani.

Siihen on ikuistettu hetki, jona isoveli pitää

ensimmäistä kertaa sylissään kahden päivän

ikäistä pikkuveljeään."

Paula Majuri on syntynyt Oulunsalossa vuon-

na 1985. Hän asuu perheensä kanssa van-

hassa hirsitalossa Parkanon maaseudulla.

Majuri on valmistumassa kuvataitelijaksi ke-

väällä 2015.

Paula Majuri

> paula.majuri@hotmail.com

Paula Majuri: Isoveljen syli, öljyvärimaalaus 45 x 60 cm, 2014.

KUUKAUDEN KUVA: ISOVELJEN SYLIHyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmälle ykköspalkinto

Mobile Rehabilitation Games – User Expe-

rience Study, hyvinvointia edistävän tek-

nologian tutkimusryhmän artikkeli, valittiin

parhaaksi tohtoritason (PhD) artikkeliksi Ber-

liinissä lokakuun alussa kahdeksannessa Eu-

ropean Conference on Games Based Lear-

ning ECGBL 2014 -konferenssissa. Artikkelin

kirjoittivat Antti Koivisto, Sari Merilampi ja

Andrew Sirkka. Konferenssin sarjat olivat

tohtoritasoiset tutkimukset, maisteritasoiset

tutkimukset ja posterit.

Yli 1000 sivua ilmastointitekniikkaa SAMKin Esa Sandberg toimitti laajat ilmas-

tointitekniikan oppikirjat. Ensimmäisessä

osassa on yleistä tietoa myös maallikoille,

toinen osa keskittyy tulevien ammattilaisten

syventävään opastamiseen.

Avoin AMK -startteja tammikuussa Paljon kieliopintoja Porissa – ranskaa, sak-

saa, espanjaa, venäjää. Lisäksi verkkopalve-

luja, liiketaloutta ja yritysjuridiikkaa, matkai-

lua, sosiaali- ja terveysalan opintoja.

Katso koko tarjonta:

> www.samk.fi/avoinamk

02 623 4800 on SAMKin tutkimuksen, kehittämisen ja yritysyhteistyön uusi palvelunumero.

HANKI KEHITTÄMIS- JA JOHTAMISOSAAMISTA

– opiskele ylempi AMK -tutkinto

Kevään yhteishaussa 17.3.–9.4.2015 neljä uutta koulutusta:

• Kuvataide• Rakentaminen, energia ja ympäristö• Vanhustyö• Information Technology

Lisäksi haussa ovat Hyvinvointiteknologia, Kuntoutus, Terveyden edistäminen sekä Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen.

MIELEEN ON JÄÄNYT HYVÄ RYHMÄ JA SIELLÄ

KOKEMUSTEN JAKAMINEN. KUN TYÖSKENTELEE JA

OPISKELEE SAMAAN AIKAAN, VOI OPPIMANSA SOVELTAA

KÄYTÄNTÖÖN SAMAN TIEN.

HELI RAUTAVA

WINDOW TO THE WORLD– STUDY IN ENGLISH

Bachelor’s Degrees:

• International Business

• Physiotherapy

Application period 7–27 January 2015.Studies start in August 2015.

More Information: samk.fi/apply

samk.fi/haku