KEMIAKemi

3/20

15

www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080

• Pysty- ja vaakamallit

• 23–1580 litraa

• Myös läpiantomallit

Autoklaavit

Elatusaine-keittimet

Maljanvalu-laitteet

Pesukoneet Sterilointi- ja pesuindikaattorit

KokonaisratkaisutvälinEhuoltoon, PESuun ja StErilointiin

TIE-KARTTAyliopistojenkemiaan

AIKA ONnesteytetyn maakaasunpuolella

BIOKONEsyntyy dna-palikoista

SURMATTUkuningas sai vihdoinleposijan

PALJON ENEMMÄN KUIN TILARATKAISU

KUMPULA BUSINESS LABS

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

UNIVERSITY OF HELSINKIKEMIAN LAITOS

KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY

YRITYKSELLE TOIMITILAT JA TIETEELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLA

KUMPULA BUSINESS LABS @ HELSINGIN YLIOPISTO TARJOAA YRITYKSELLE:

LABORATORIO- JA TOIMISTOTILAAvuokrattavaksi kemian laitokselta, lisäksi kokoustiloja ja lisätiloja tuntiveloituksella

TUTKIMUSLAITTEIDENvuokrausta ja mittauspalveluja tapaus-kohtaisesti sopien tuntiveloituksella

TYÖPAJAN PALVELUJAtapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella

KAMPUSKIRJASTONkäyttömahdollisuudet

ASIANTUNTIJAKONSULTAATIOTA

TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄTekes, EU tai suorarahoitteiset projektit

TYÖVOIMAN REKRYTOINTIA JOUSTAVASTIopiskelijat, maisterit, tohtorit...

WWW.HELSINKI.FI/KEMIA/BUSINESSLABS

OTA YHTEYTTÄProfessori Mikko RitalaKumpula Business Labs -yhteyshenkilö02941 50193mikko.ritala@helsinki.fi

Pohjoismaiden suurimmalla luonnontieteiden kampuksella on tarjolla runsas ja monipuolinen tutkimuslaitevalikoima sekä osaavaa henkilökuntaa.

Yrityksen tai sen t&k-yksikön sijoittaminen yliopiston tiloihin on hyväksi todistettu tapa tiivistää yhteistyötä yrityksen ja yliopiston välillä.

Start-upeille Kumpula Business Labs tarjoaa pääomiltaan kevyemmän tavan aloittaa yritystoiminta varsinkin laboratoriotiloja ja -laitteita vaativilla aloilla.

28.–29.5.2015 Messukeskus Helsinki

SEITSEMÄS KANSAINVÄLINEN

Poimintoja ohjelmasta

Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi, joka järjestetään vuosittain Messukeskuksessa Helsingissä. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja.

Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskienhallintaan. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen paikka verkostoitua! Konferenssin kieli on englanti.

Mediakumppani:

Yhteistyössä:

Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu: www.helsinkicf.eu

Torstai 28.5.2015

Keynote: Positioning ECHA for the FutureGeert Dancet, Executive Director, ECHA

Keynote: Innovation and Competitiveness under REACH and CLP: Challenges and Perspectives for the EU Chemical IndustryAntti Peltomäki, Deputy Director General, European Commission

Panel 1: Thinking Beyond 2020 - SAICM and the future for global chemicals risk managementModerator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission

Panel 2: Globally Harmonised System on Clas-sification and Labelling – how can we get there faster? Moderator: Bob Diderich, Head of Division, OECD

Panel 3: Chemicals in Products: How to Improve Communications in the Supply Chain Moderator: Mamta Patel, Editorial Director, Chemical Watch

Ilallinen Helsingin kaupungintalolla

Perjantai 29.5.2015

Keynote: Chemicals in TTIP – what is under discussion and what will it mean for REACH?Klaus Berend, Head of Unit, European Commission

Panel 4: Avoiding Regrettable Substitution: what are the best practices in alternatives assessment?Moderator: Jake Sanderson, Manager, Environment Canada

Panel 5: Green Chemistry and Engineering – a fundamental breakthrough?Moderator: Jack de Bruijn, Director of Risk Management, ECHA

Chemical Watch Workshop: The Business Case for Sound Chemicals Management

Osallistumismaksut:Helsinki Chemicals Forum 870 € (sis. alv)Helsinki Chemicals Forum + Chemical Watch Workshop 1120 € (sis. alv)

4 3/2015KEMIA

Rikhard III:n hautapaikka oli kateissa yli 500 vuotta. Kun se löytyi, kuva kuninkaasta mullistui. (s. 60)

SISÄLLYS

6 Kemian tiekartta viitoittaa alan

tulevaisuuttaSisko Loikkanen

12 TÄTÄ MIELTÄUudet kierrätyskeskuksetmullistavat tavaran kierronHarri Välimäki

14 Nesteytetty maakaasu tulee”Aika on LNG:n puolella”Juha Granath

18 AJANKOHTAISTAKiertotalouskylä paneemateriaalit kiertämäänElina Saarinen

19 UUTISIA

24 VIHREÄT SIVUT

38 Kemian kohtauspaikkaChemBio Finland tavoitti yleisönsäLauri Lehtinen

41 UUSIA TUOTTEITA

42 Hannu Vornamo liputtaaAina kemian puolestaPäivi Ikonen

43 Kemian hyväksi -palkinto Leena Laitiselle”Henkilökemia on suosikkikemiaani”Elina Saarinen

44 Dna-palikoistarakennetaan biokoneitaSisko Loikkanen

47 Biovian räätälöi lääkkeille valmistusmenetelmät

Sisko Loikkanen

48 Analyysimenetelmän on oltavaYhtä herkkä kuin koiran hajuaistiMarja Saarikko

50 Astu ulos lokerosta Luonnontieteilijästä

on moneksiMarja Saarikko

Veik

ko S

omer

puro

Suomen yliopistoissa tarvitaan uuden-laista kulttuuria kemian edistämiseksi, sanovat professorit Mikko Ritala (vas.) ja Markku Räsänen. (s. 6)

Gas

um

”Puhtaasti palava maakaasu on paras ratkaisu siirtymäkaudella kohti hiile-töntä taloutta”, sanoo Gasumin toimi-tusjohtaja Johanna Lamminen. (s. 14)

55 Maailman suosituin torjunta-aineGlyfosaatin haitoista leimahti kiistaEeva Pitkälä

58 Kemikaalien vaaraluokitus onPähkinä purtavaksiPaula Jantunen

60 Kuninkaan hautaArja-Leena Paavola

64 ULKOMAILTA

66 JULKAISUJAUusi homeopas selventäävastuita työpaikoillaKatja Pulkkinen

67 KEEMIKKO Pelimiesteoria

68 HENKILÖUUTISIA

71 TULEVIA TAPAHTUMIA

71 SEURASIVUT

74 TIETEEN KAUPUNGITLeidenin loistavat tähdetSisko Loikkanen

Fran

cis

Fran

klin

Punarinta käyttää suunnistustekniik-kaa, josta kvanttitietokoneen kehittä-jät voisivat ottaa oppia. (s. 52)

30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

34 ULJAS UUSI BIOTALOUSBiotehdas jalostaa jätteetMaija Pohjakallio

35 REACH RAKENTUUVastaa siihen, mitä kysytäänYing Zhu

36 NÄKÖKULMAPapan proteiinitAnja Nystén

36 KEMIA SILLOIN ENNEN

37 NAISET JA KEMIALina Shtern kokiStalinin vainonSisko Loikkanen

52 Kemiallinen kompassi tuo muuttolinnut

SuomeenJarmo Wallenius

53/2015 KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS5. toukokuuta 2015

Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia.lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fi

Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Forsäljning • SalesKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiMilla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015ISO 9002

MILLAISENA KEMIA näyttäy-tyy Suomen yliopistoissa vuonna 2020? Mihin suuntaan alan tutki-musta ja opetusta tulisi kehittää? Miten edistää kemian laitosten yhteistyötä? Kuinka varmistaa riit-tävä rahoitus ja kriittinen massa tutkimuksen ydinalueilla?

Visaisia kysymyksiä pohditaan Kemia Suomi -työryhmässä, joka aloitti toimintansa viime syksynä Helsingin yliopiston aloitteesta. Kuten lehden avausjutusta käy ilmi, työn tuloksena on jo kartoi-tettu Suomen yliopistojen nykyi-nen kemiantutkimus ja haettu

Tampereen teknilliseen yliopistoon infrastruktuurirahoitusta lait-teistoon, jonka on tarkoitus hyödyttää kaikkia kemian laitoksia.

Alan tulevaisuus nousee esiin myös Suomen yliopistot Unifi ry:n maaliskuussa julkistamassa raportissa, joka suosittelee selvityk-sen käynnistämistä kemian yliopistotutkimuksen profiloinnista ja työnjaosta.

TOIVEISSA ON löytää selvitykselle tekijä, joka saisi työnsä valmiiksi jo tämän vuoden aikana. Selvityksen pohjalta päätettäviä toimia voitaisiin ryhtyä toteuttamaan ensi vuodesta alkaen.

Etsintää seurataan kiinnos-tuksella, sillä rekrytointikri-teerit ovat tiukat. Haussa on kemian tutkimuksen ja kou-lutuksen tarpeet tunnistava ja tulevaisuuteen katsova ammattilainen, jolla on laaja-alaista näke-mystä ja uskallusta esittää myös radikaaleja ratkaisuja, kuten tut-kimuksen osa-alueiden tai alan yksikköjen yhdistämistä tai lopet-tamista. Esteellisyyskysymykset sulkevat käytännössä pois kemian laitosten omat työntekijät.

Tärkeää on, että päätökset tehdään hallitusti, ei sattumanvarai-sesti. Kattava selvitys luo pohjaa päättää linjauksista yhdessä sen sijaan, että eri toimijat tekisivät tahoillaan ratkaisuja, joilla voi olla arvaamattomia vaikutuksia kokonaisuuteen.

KEMIAN YLIOPISTOKENTTÄ on jo murroksessa, jota vauhdittaa ansioituneiden professorien eläköitymisaalto lähivuosien aikana. Seuraavan sukupolven täytyy sekä täyttää syntyvät aukot että jakaa voimavarat alan tutkimuksen ja koulutuksen parhaaksi.

Kemiaa ja kemistejä tarvitaan ratkaisemaan ihmiskunnan suu-ria kysymyksiä; ravinnon ja puhtaan veden riittävyyttä, ihmisen ja ympäristön hyvinvointia ja kestävää energiantuotantoa. Tavoittei-den saavuttaminen vaatii kaikkien toimijoiden – tutkimuksen, kou-lutuksen, teollisuuden ja yritysten, poliitikkojen ja viranomaisten – yhteistyötä.

Suomalaiset yliopistot ovat tässä ketjussa vahva ja tärkeä lenkki.

Mar

kku

Jout

sen

Yliopistokemia murroksessa

Seuraavan sukupolven täytyy sekä täyttää syntyvät aukot että jakaa voimavarat alan tutkimuksen ja koulutuksen parhaaksi.

6 3/2015KEMIA

Sisko Loikkanen

Kemian kansallinen tiekarttahanke Kemia Suomi sai alkunsa Helsingin yliopistossa, kun professorit Markku Räsänen ja Mikko Ritala alkoivat pohtia yliopistojen kemian tutkimuk-sen ja opetuksen tulevaisuutta.

Ennen kaikkea kaksikkoa mieti-tytti, miten kemia saataisiin mukaan Suomen Akatemian infratiekartalle ja sitä myötä infrastruktuurirahoi-tuksen piiriin.

Rahoitusmallissa valitaan tie-kartalle valtakunnallisesti tärkeitä, lähinnä suuria ja kansainvälisesti korkeatasoisiksi arvioituja tutki-mushankkeita. Näin pyritään tehok-kaaseen kriittiseen massaan. Lisäksi rahaa suunnataan sellaisiin innova-tiivisiin hankkeisiin, joista voi syntyä yritystoimintaa.

”Me huomasimme, että kemia puuttui tiekartalta kokonaan”, Ritala kertoo.

Koska ongelma oli kaikkien kemianlaitosten yhteinen, helsinki-läisprofessorit kutsuivat syksyllä 2014 edustajat jokaisesta yliopistosta neu-vonpitoon.

Kemia väliinputoaja

Infrastruktuurirahaa on ohjattu muun muassa biotieteiden ja fysiikan suurhankkeisiin ja bioekonomian kehittämiseen.

Rahaa saavat myös valtioiden väli-siin sopimuksiin perustuvat kokeet, laitteet ja tutkimusyksiköt, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimus-keskus Cern, synkrotronisäteilylähde ESRF, molekyylibiologian laboratorio EMBL ja eteläinen observatorio ESO.

Kemia on kuitenkin luonteeltaan erilaista kuin fysiikka, tähtitiede tai

Kemian tiekarttaviitoittaa alan tulevaisuutta

Suomalaista kemian tutkimusta ja opetusta ollaan panemassa uuteen kuosiin. Samalla halutaan turvata alan tutkimuksen rahoitus.

Kemia Suomi -työryhmä

Aalto-yliopisto Kari Laasonen, Jukka Seppälä

Helsingin yliopisto/kemia Markku Räsänen, Mikko Ritala

Helsingin yliopisto/farmasia Risto Kostiainen, Jari Yli-Kauhaluoma

Itä-Suomen yliopisto Tapani Pakkanen, Juha Rouvinen

Jyväskylän yliopisto Jan Lundell, Kari Rissanen

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mika Sillanpää, Mika Mänttäri

Oulun yliopisto Risto Laitinen, Jouni Pursiainen

Tampereen teknillinen yliopisto Helge Lemmetyinen, Nikolai Tkachenko

Turun yliopisto Juha-Pekka Salminen, Ari Lehtonen

Åbo Akademi Reko Leino, Mikko Hupa

biotieteet, eikä suuria kansainväli-siä yhteishankkeita ole. Rahoituksen osalta kemia on siksi jäänyt eräänlai-seksi väliinputoajaksi.

”Kemian vaatimia laboratorioti-loja ei ymmärretä infrastruktuuriksi. Rahanjaossa ei oteta huomioon sitä-kään, että paikallisille toimijoille inf-rastruktuuri on kuitenkin suhteelli-sen kallista”, Ritala sanoo.

Syynä tilanteeseen saattaa olla tie-tynlainen näköharha. Fysiikan todella suuriin tutkimuslaitteisiin verrattuina kemistien välineet voivat vaikuttaa edullisilta, kun ne yleensä maksa-vat ”vain” muutamia satojatuhansia euroja.

”Ehkä meidän kemistien laitteet tuntuvat liian halvoilta kansainväli-sesti tai kansallisestikin ajateltuina”, arvelee myös professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistosta.

Tutkimuksen kannalta laitteet ovat kuitenkin yhtä korvaamattomia kuin muissakin tieteissä.

”Laitteita tarvitaan analytiikassa, kun tutkitaan aineen rakennetta tai kun selvitetään, onko haluttu mole-

kyyli mahdollista valmistaa. Aineen tunnistamiseen tarvitaan aina erilai-sia välineitä ja mittausmenetelmiä”, Lundell listaa.

Tutkimus kartoitettu

Kemia Suomi -hankkeen avaustilai-suudessa löytyi nopeasti yhteinen sävel.

”Kaikkien näkemys oli, että meidän täytyy olla asiassamme aktiivisia ja luoda uudenlainen kulttuuri kemian edistämiseksi Suomessa”, Markku Räsänen kertoo.

Kokouksessa päätettiin, että kaikki laitokset listaavat omat tutkimusai-heensa. Listan pohjalta kartoitettiin Suomessa tehtävä kemiantutkimus.

Yhteenvedosta käy ilmi, että kes-keisimmät alat ovat materiaalikemia, energiaan liittyvä tutkimus, kestävä kemia – joka sisältää biotalouden, synteesikemian, katalyysin, vedenkä-sittelyn ja kemian prosessitekniikan – sekä ihmisen ja hyvinvoinnin kemia,

3/2015 KEMIA

Mikko Ritala (vas.) ja Markku Räsänen käynnistivät pro-

sessin, jonka päämääränä on varmistaa kemian tulevai-

suus Suomessa.

Veikko Somerpuro

7

8 3/2015KEMIA

vuutta pitää lisätä ja opiskelijat sitout-taa opintoihin heti alussa.

Taustalla vaikuttaa se, että yliopis-toilla on viime vuosina ollut vai-keuksia täyttää luonnontieteiden aloituspaikkoja. Lisäksi merkittävä osa opintonsa aloittavista keskeyttää ne pyrkiäkseen mielestään vetovoi-maisemmalle alalle, kuten lääketie-teeseen.

Yhteistyön voima

Ritala, Räsänen, Lundell ja myös Aalto-yliopiston professori Ari Kos-kinen ovat Unifin raportin kanssa monesta asiasta yhtä mieltä. Tutki-muksen profiloinnin yhteydessä yli-opistot voisivat myös selvittää mah-dolliset päällekkäisyytensä.

Professorit ovat samoin valmiita lisäämään uusia yhteistyömuotoja yliopistojen välille – mikä saattaisi osaltaan ratkaista infrarahoituksen pullonkaulan.

”Laitokset voisivat yhdessä hakea infrarahoitusta kalliiden laitteiden hankintaan”, Lundell ehdottaa.

Hänen mielestään pienessä Suo-messa ei kannata hajottaa muutoinkin vähäisiä laiteresursseja liian moneen paikkaan. Jos ne niputetaan muuta-maan keskukseen, saadaan tulosta aikaan tehokkaammin.

Räsänen on samoilla linjoilla.”Keskittäminen lisäisi myös meiltä

toivottua liikkumista yliopistojen välillä”, hän huomauttaa.

Lundell muistuttaa, että biotietei-den kansallinen keskittymä Biocen-ter Finland toimii jo vastaavasti.

”Mekin voisimme koota muuta-mien laitteiden ympärille hyvän eks-pertiisin, josta kaikki osapuolet hyö-tyvät.”

Jokaisessa laitoksessa tarvitaan silti jatkossakin omia tutkimuslaitteita, koska niitä käytetään myös opetuk-sessa.

”Esimerkiksi analytiikan ja spekt-roskopian laitteiden täytyy olla omia, jotta menetelmät tulevat opiskelijoille tutuiksi.”

Ari Koskinen komppaa. Hänen mukaansa esimerkiksi NMR- ja MS-analyysit pitää voida tehdä paikalli-sesti.

”Yksi jatko-opiskelija saattaa tar-vita viisi analyysia joka päivä”, Koski-nen huomauttaa.

Mar

itta

Lein

onen

Jan Lundellin mielestä kemian vähäisiä laiteresursseja ei kannata hajottaa liian moneen paikkaan.

luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellisesta kehit-tämisestä ja profiloinnista.

Strategia- ja vaikuttavuushankkeen loppuraportti suosittelee, että kemian yliopistotutkimuksen profiloinnista ja työnjaosta käynnistetään selvi-tys. Lisäksi kemian koulutusta tulee uudistaa vastamaan tulevaisuuden haasteita. Tehtävään esitetään erillistä selvitysmiestä.

Jos selvitysmies löytyy ja saa työnsä valmiiksi vielä kuluvan vuo-den aikana, sen pohjalta päätetyt toi-menpiteet on määrä toteuttaa vuo-sina 2016–2020, Ritala kertoo Unifin raportin aikataulutuksesta.

Raportissa todetaan myös, että luonnontieteen opintojen houkuttele-

johon kuuluvat biologinen, lääketie-teellinen ja farmaseuttinen kemia.

Sovelluslähtöisessä luettelossa puh-das perustutkimus sijoittuu eri sovel-lusaiheiden alle. Eri alat yhteen liit-täviä asioita ovat menetelmät, kuten syntetiikka, analytiikka, spektrosko-pia, laskennallinen kemia ja mate-riaalien karakterisointi.

Selvitys tulossa

Kemia Suomi -hankkeen itse käynnis-täneet alan laitokset olivat liikkeellä etuajassa.

Suomen yliopistot Unifi ry julkisti maaliskuussa 2015 oman raporttinsa

Sivulle 10

93/2015 KEMIA

Mitä tehdä, kun opiskelijoista 60 prosenttia keskeyttää opintonsa jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen?

Tämä oli tilanne Jyväskylän yliopis-ton kemian laitoksessa vielä muutama vuosi sitten. Ei kuitenkaan ole enää.

Siinä missä valtakunnallinen strate-giaraportti vasta suosittelee selvityk-sen tekemistä siitä, kuinka yliopis-tojen tutkimus ja opetus voitaisiin profiloida, jyväskyläläiset hoitivat oman profilointinsa jo vuonna 2010.

Syy toimenpiteeseen oli yksinker-tainen.

”Meidän oli yksinkertaisesti pakko keksiä, miten opiskelijat saadaan pysymään mukana”, kertoo laitoksen johtaja, professori Jan Lundell.

Työ käynnistyi keräämällä ideoita laitoksen koko väeltä eli 120 hengeltä laboratoriomestareista professorei-hin. Sen jälkeen pantiin viisaat päät yhteen.

Kun muutostavoitteet oli asetettu, laadittiin suunnitelma niihin pääse-miseksi – ja toteutettiin se.

Laitokseen palkattiin viisi uutta kokopäivätoimista yliopisto-opetta-jaa, jotka keskittyvät nimenomaan opettamiseen. Heillä kaikilla on toh-torintutkinto kemiassa mutta taka-naan myös opettajankoulutus.

”He toimivat opiskelijoiden opinto-ohjaajina ja hyvinvointineuvojina ja työskentelevät näiden kanssa labora-toriossa”, Lundell kuvailee.

Jokaisella opettajalla on oma sään-nöllisesti kokoontuva tutor-ryh-mänsä, minkä lisäksi opiskelijat voivat tavata tutorinsa myös yksin. Opettaja seuraa tiiviisti ryhmäläisten edistymistä ja auttaa aina, kun apu on tarpeen.

Näin on päästy askelta lähemmäksi Lundellin ihannetta, jonka mukaan opetuksen on oltava opiskelija- eikä opettajalähtöistä.

Kemistit keitokseen

Kemian laitoksen fuksit otetaan vastaan ”alkukeitosviikolla”, jonka

aikana heidät integroidaan yhteisöön ja tutustutetaan taloon. Keitoksen aikana käydään pikakurssi kemian opiskelusta ja kuunnellaan alumnien luentoja työelämän tarpeista.

Seuraavalla viikolla käynnistyy Elinympäristön kemia -niminen kurssi, jolla käsitellään kemian glo-baaleja kysymyksiä sekä kerrotaan, mihin kaikkeen kemiaa käytetään ja mitä kaikkea Suomen kemianteolli-suus tuottaa.

”Näin opiskelija motivoidaan alusta pitäen. Hän oppii heti, että kemia on työllistävä käsityöläisammatti ja että kemia on myös erittäin merkittävä teollisuudenala”, Lundell kertoo.

Ensimmäisen lukukauden aikana käydään läpi lukion viittä, kuutta kemian kurssia vastaava perustaso. Varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat vasta tämän jälkeen.

Uudistusten seurauksena keskeyt-täjien määrä on pudonnut roimasti. Tätä nykyä opiskelun aloittaneista enää noin neljännes jättää leikin kes-ken. Loput jatkavat kandidaattiputkea pitkin kohti maisterintutkintoa.

Maisterivaiheen uudistaminen kuuluu Lundellin mukaan tulevaisuu-den kehityshankkeisiin. Nyt maisteri-opinnoissa syvennytään perinteiseen

tapaan johonkin kemian osa-aluee-seen. Ihanne olisi, että maisterivaihe räätälöitäisiin kullekin opiskelijalle erikseen.

”Tutkintonsa voisi siis tehdä oman mielenkiintonsa mukaan, toki laitok-sen profiiliin tukeutuen.”

Omat vahvuudet

Myös laitoksessa tehtävä tutkimus pantiin Jyväskylässä uuteen uskoon.

Kun resursseja siirrettiin paikasta toiseen, tutkimuksen tekoonkin saa-tiin lisävahvistuksia. Vanhakantai-sesta osa-alueajattelusta luovuttiin kokonaan ja sen tilalle luotiin raja-aidat ylittäviä laajempia kokonai-suuksia.

Samalla laitokselle määriteltiin neljä tutkimuksen vahvuusaluetta. Ne ovat rakenne- ja synteesikemia, uusiutuvat luonnonvarat ja elinym-päristön kemia, laskennallinen kemia ja spektroskopia sekä kemian opetus.

”Näistä alueista muodostuu yhdessä Jyväskylän nanotiedekes-kuksen monitieteisen tutkimuksen kanssa hyvä kokonaisuus.”

Sisko Loikkanen

Jyväskylä koukuttaa fuksit

Jan

Lund

ell

Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen profilointi on jo tehty ja samalla reivattu opetuksen kurssia uuteen suuntaan.

10 3/2015KEMIA

”Vastuut jakoon”Koskisen mukaan tulevan profilointi-suunnittelun pitää perustua kokonais-valtaiseen tarkasteluun. Koko yliopis-tokentän tilanne ja tarve eri yksiköille on selvitettävä perusteellisesti.

Hänen mielestään etenkin pää-kaupunkiseudulla kannattaisi satsata yhteistyöhön.

”Nyt meillä on kaksi melko pientä kemian laitosta, toinen Aalto-yliopis-tossa ja toinen Helsingin yliopistossa, 15 kilometrin päässä toisistaan. Sel-lainen ei tulevaisuutta ajatellen ole järkevä ratkaisu”, Koskinen linjaa.

Niin tutkimus kuin opetus voitai-siin jakaa kahtia ja niitata samansi-sältöiset kurssit yhteen. Vastuualueet voitaisiin jakaa vaikkapa niin, että Kumpulassa keskityttäisiin kemian perusilmiöihin ja Otaniemessä sovel-tavampaan kemiaan, kuten materiaa-litieteisiin.

”Kumpulaan sijoittuisivat silloin spektroskopia, liuoskemia ja syntee-sikemia. Otaniemessä olisivat ALE-kemia, selluloosakemia ja polymee-rikemia.”

Ritala toivoo selkeämpää jakoa.”Kemia Kumpulaan ja kemiantek-

niikka Otaniemeen”, hän sanoo.

”Kaikkein tehokkainta olisi yhdistää kaikki, ei vain kemia, vaan Kum-pula ja Otaniemi, mutta tämän suhteen taidamme olla tilojemme vankeja.”

Yliopistojen profi-lointi ja vastuunjako vai-kuttavat suoraan myös tulevaisuuden kemian ammattilaisiin ja kemian-teollisuuteen, joka vas-taa neljäsosasta Suomen viennistä.

Juuri siksi prosessia seurataan kiinnostuksella

Kemia Suomi -konsortion tavoite vahvistaa kemiaa Suomen Akate-mian infrastruktuurirahoituksessa konkretisoitui ensimmäisen ker-ran aiehakemuksessa, jonka Tam-pereen teknillinen yliopisto TTY jätti akatemiaan huhtikuun lopussa. Jos päätös on myönteinen, rahoitus alkaa vuonna 2016.

”Käytössämme on ultranopeita reaktioita ja prosesseja mittaavia spektroskopialaitteistoja, joiden kehittämiseen haemme 800  000 euron rahoitusta. Laitteistojen nykyarvo on 1,5–2 miljoonaa euroa”, kertoo professori Helge Lemmetyi-nen TTY:n kemian ja biotekniikan laitoksesta.

Suomen yliopistojen kemian lai-tokset tukevat hanketta yksissä tuumin ja myös hyötyvät siitä, jos rahoitus toteutuu. Tarkoitus on,

Kaikki kemian laitokset hankkeen takanaTTY hakee rahaa spektroskopialaitteistoon

että laitekokonaisuus tulee laajasti laitosten käyttöön.

”Laitteistojen käyttö vaatii eri-koisosaamista. Tarjoamme asian-tuntija-apuamme, mittaamme tut-kijoiden näytteitä ja tulkitsemme tuloksia”, Lemmetyinen kuvaa ja korostaa, että lähtökohtana ei ole bisnes vaan tieteellinen yhteistyö. Kysymykset asettaa työn tilaaja, joka voi tulla myös kemian ulko-puolelta.

”Autamme tutkijoita ratkaise-maan ongelmiaan biologisissa, orgaanisissa ja epäorgaanisissa materiaaleissa tapahtuvien alkeis-reaktioiden ja molekyylitason ilmiöiden selittämiseksi. Nopealla spektroskopialla oli keskeinen rooli, kun esimerkiksi fotosyntee-sin mekanismi ratkaistiin.”

Leena Laitinen

Aalto

-ylio

pist

o

Ari Koskinen haluaa tiivistää pääkaupun-

kiseudun yliopistojen yhteistyötä.

Avoimet kysymyksetUnifin raportissa mainittuun joiden-kin alojen ”poisvalintaan” professorit suhtautuvat nihkeästi. Sanahirviö tar-koittaa suomeksi alan tutkimuksen ja opetuksen lopettamista.

”Yliopistojen autonomian nimissä on luovuttu varsinaisesta kansalli-sesta tiedepolitiikasta. Kun yliopis-tot tekevät poisvalintoja itse, saattaa käydä niinkin, että kaikki poistavat jonkin tieteenalan. Silloin se katoaa Suomesta kokonaan”, Ari Koskinen huomauttaa.

Hän pelkää myös sitä mahdolli-suutta, että päätös ”poisvalinnasta” saattaa syntyä rahoituspotentiaalin, ei todellisten tulevaisuuden tarpei-den perusteella.

Myös Mikko Ritala ihmettelee suunnitelmaa, joka jättää monia kysy-myksiä avoimiksi.

Kuka esimerkiksi kemian osalta tekisi esityksen poisvalinnoista, Kemia Suomi -ryhmä vai selvitysmies?

Saisivatko laitokset, tiedekunnat vai yliopiston johto tehdä asiassa lopul-liset päätökset vai päätetäänkö asia opetusministeriössä?

Käydäänkö yt-neuvotteluja vai poistuuko yksikköjä pehmeämmin luonnollisen poistuman kautta?

”Näihin kysymyksiin ei ole vastauk-sia”, Ritala toteaa.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

myös elinkeinoelämässä.”Pidämme erittäin kannatettavana,

että yliopistot profiloituvat, miettivät omia vahvuuksiaan ja tekevät yhteis-työtä toistensa kanssa”, sanoo joh-taja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry:stä.

Alex 500Alcohol and

Extract Meter for Beer

info.se@anton-paar.com | info.fi@anton-paar.com info.dk@anton-paar.com | www.anton-paar.com

Alex_500_90x130.indd 1 02.04.15 12:47

julistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoitet-tu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkin-toihin tähtääville opiskelijoille. Apurahat ovat määrältään enintään 2000 euron suuruisia. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemis-tien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yh distyksen jäsenyyttä.

Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla osoitteessa http://kemianseurat.fi/

Hakemuk set on postitettava viimeistään 31.8.2015 Kemian Seurojen toimistoon, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki.

Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimistos-sa Heleena Karrus, puh. 010 425 6302.

KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS

KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖNJATKO-OPISKELU-

APURAHAT

Askel ratkaisuun

Ordior OyKonalantie 47 A • 00390 HELSINKImyynti@ordior.fi • Puh. (09) 530 8000

www.ordior.fi

ORDIOR

Uusi MALDI TOF-TOF

MALDI-7090

• Yhdistää näytteen esikäsittelyn ja analysoinnin• Ylikriittinen kromatografia esimerkiksi UV-, diodirivi- tai MS-detektorin kanssa• Automattinen on-line ylikriittinen uutto ja ylikriittinen kromatografia

UNIFIED CHROMATOGRAPHY

– proteomiikkaan ja MS-kuvantamiseen

• Tarkka kuvantamisresoluutio 10 µm• Korkeaenergiset MS/MS fragmentoinnit, joten soveltuu hyvin proteomiikkaan• Uusi, patentoitu ASDF-tekniikka parantaa MS/MS-resoluutiota • Nopea 2 kHz 355 nm UV-laser tekee analyysit nopeasti ja 10 MALDI-levyn vaihtaja takaa, että näytepaikkoja riittää

TÄTÄ MIELTÄ

kuluttaja voi tarkastella tarjontaa ja ostaa tuotteita joko suoraan myymälästä tai etä-kaupalla.

Mittakaavaetuja saadaan verkottamalla kaikki Suomen kierrätyskeskukset yhden verkkopalvelun kautta saavutettavaksi. Tällöin kierrätyksen maantieteelliset rajat poistuvat lopullisesti.

LÄPIVIRTAUS ON yksi tulevaisuuden kierrätyskeskusten olennaisimpia omi-naisuuksia. Sen avulla estetään keskuksia muuttumasta käytetyn tavaran hautaus-maiksi. Läpivirtauksessa tavara on kierrä-tyskeskuksessa vain tietyn, ennalta mää-ritellyn ajan.

Kun rajoitettuun myyntiaikaan yhdiste-tään viikoittain putoava hinta, tuotteelle löytyy varmasti kiinnostava markkina-hinta. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eli tuote ei mene kaupaksi millään hinnalla,

KEVÄTAURINKO ja siivouspuuska. Pitäisi saada autotalli tyhjäksi tarpeetto-masta tavarasta, jotta pääsee tekemään pyörälle keväthuollon. Harmittaa, kun tuli taas kerran kustannetuksi hyödyttömiksi käyneille tavaroille kuiva ja lämmin paikka talven yli.

Lopulta iskee epätoivo: mitä tehdä tava-roille, kun ei ole aikaa alkaa kaupitella niitä netissä eikä omatunto anna periksi heittää niitä jätelavalle?

Kuulostaako tutulta? Et todellakaan ole yksin.

Suomalaiset ostavat kestokulutusta-varoita vuodessa kahdeksan miljardin edestä. Arvioiden mukaan lähes 70 pro-senttia ostoksista jää nopeasti tarpeetto-miksi.

tuote päätyy materiaalihyödynnykseen.Kierrätyskeskuksia kehitettäessä ei saa

unohtaa niiden arvopohjaisuutta, perus-tuuhan toiminta tavaroiden lahjoittami-seen. Viestinnän avulla arvopohjaa voi-daan kirkastaa entisestään. Harva meistä tulee ajatelleeksi, että lahjoittamalla tava-raa on mukana parantamassa nuorten työttömien työmahdollisuuksia.

Samalla kun kierrätyskeskusten toiminta modernisoidaan, myös keskusten nimi on uudistettava. Sana kierrätys on varattu tar-koittamaan materiaalien kierrättämistä. Kierrätyskeskuksissa taas on lakiteknisesti kyse tavaroiden uudelleenkäytöstä.

Kuka keksisi uuden sukupolven kierrä-tyskeskukselle vetovoimaisen nimen, jota kaikki alkaisivat käyttää?

Harri Välimäkiharri.valimaki@kierratysverkko.fi

12

Jari Kivelä

Harri Välimäki on Kierrätyskeskus 2020 -hanketta

hallinnoivan Kier-rätysverkko Oy:n

toimitusjohtaja.

KEMIA 3/2015

”Lähes 70 prosenttia suomalaisten ostamista tavaroista jää nopeasti tarpeettomiksi.”

Vaikka meillä on hyviä nettipalveluja ja kirpputoreja, yli puolet hautaa tarpeetto-mat tavarat kodin säilytystiloihin. Syyksi ilmoitetaan se, että tavaroista eroon pää-seminen vaatii liikaa aikaa ja vaivaa ja että vaihtotapahtuman yhteydessä joutuu koh-taamaan ventovieraita.

ONNEKSI TILANTEESEEN on tulossa helpotusta. Lahdessa rakennetaan jo tule-vaisuuden kierrätyskeskuksen toiminta-mallia. Muun muassa ympäristöministe-riön rahoittamassa hankkeessa tehdään kokeiluja ja etsitään uuden mallin työka-luja.

Selvitysten perusteella 2020-luvun kierrätyskeskuksen rakennusaineet ovat yhden luukun periaate, digitalisaatio, ver-kottuminen, läpivirtaus ja arvopohjaisuus.

Yhden luukun periaate tarkoittaa sitä, että kuluttajan ei enää tarvitse pohtia, kel-paako tavara kierrätyskeskukseen vai ei. Hän voi viedä sinne kaiken tarpeettoman, ja keskus huolehtii tavarat joko uudelleen-käyttöön tai materiaalihyödynnykseen.

Digitaalisuuden avulla parannetaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista eli laa-jennetaan ostajajoukko vähintään sata-kertaiseksi. Käytännössä vastaanotetut tavarat valokuvataan nettipalveluun, josta

Uudet kierrätyskeskuksetmullistavat tavaran kierronUudet kierrätyskeskuksetmullistavat tavaran kierron

www.kemia-lehti.fi

KEMIAKemi

Numero 4/2015 ilmestyy 12. kesäkuuta.

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!

Varaa paikkasi viimeistään 25. toukokuuta!

OSATEEMOINA mm. • Laboratoriot • Patentit • Biotalous

Tiedustelut ja varaukset:kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346irene.sillanpaa@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9778

AMT Hakemistot Oy, Olympiastadion, 00250 Helsinki | puh. 040 354 7449

Ammattilaisen työkalupakki

hankintapäätöksiin sekä suunnittelun

apuvälineeksi.

InternetPainettu kirja

Uutiskirjeet

Askel ratkaisuun

ORDIOR Konalantie 47 A • 00390 HELSINKImyynti@ordior.fi • Puh. (09) 530 8000 www.ordior.fi

XcelVap™• Typpivirtausgradientti 0,1-2 bar

• Nopea Turbulent flow- tekniikka

• Suurin kapasiteetti 54 näytettä

OTA YHTEYTTÄ, PALVELEMME MIELELLÄMME MYÖS MUISSA ESIKÄSITTELYASIOISSA.

• Kompakti muotoilu, leveys 30 cm

• Näytemäärät 1 – 200 ml

• Helppokäyttöinen vesihaude ja kosketusnäyttö

Haihdutin

14 3/2015KEMIA

153/2015 KEMIA

Juha Granath

Tahkoluodon kemikaalisatamaan 25 kilometrin päähän Porin keskus-tasta valmistuu elokuussa 2016 Suo-men ensimmäinen nesteytetyn maa-kaasun eli LNG:n (Liquefied Natural Gas) tuontiterminaali.

Kaasuyhtiö Gasum Oy:n projekti-päällikkö Stanislav Lysak katsoo työ-maalta avautuvalle aavalle merelle ja kehuu sataman sopivuutta nesteyte-tyn maakaasun tuontiin ja jakeluun.

”Väylä on 15 metriä ja laiturille tuleva osa 12 metriä syvä, joten tänne pääsevät 200-metriset tankkeritkin. Satama on auki läpi vuoden, eivätkä ahtojäät kiusaa.”

Nesteytetty maakaasu jäähdytetään 162 miinusasteeseen. Näin LNG:n tilavuus jää vain yhteen kuudessadas-osaan kaasun normaalitilavuudesta.

Stanislav Lysak muistuttaa, että LNG on kustannustehokas ja ympä-ristöä säästävä logistinen ratkaisu.

”Nesteytetyn maakaasun ominai-suudet tekevät sen siirron tehok-kaaksi. Kuljetamme LNG:n täältä asiakkaillemme tankkereilla ja säiliö-autoilla. Terminaalin oivan sijainnin ansiosta voimme palvella koko Länsi-Suomea.”

Rikitön LNG korvaa merenku-lussa, raskaassa liikenteessä ja teol-lisuudessa käytettäviä polttoöljyjä ja nestekaasuja.

Tahkoluodossa LNG tullaan myös höyrystämään, minkä jälkeen kaasu voidaan syöttää kaasuputkeen.

”Puskemme höyrystetyn maakaa-sun 12 kilometriä pitkään, halkaisi-

Nesteytetty maakaasu tulee

”Aika on LNG:n puolella”

Kaasuyhtiö Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen ei usko öljy-alen pysäyttävän nesteytetyn maakaasun lupaavasti alkanutta aikakautta. ”Siirtymäkaudella hiili-vapaaseen talouteen vaaditaan puhtaita energiaratkaisuja, ja puhtaasti palava LNG on sellainen.”

Gasum Oy:n toimitusjohtaja Johanna Lamminen lupaa maakaasua koko Suomeen, kunhan Porin ja Tornion LNG-terminaalit valmistuvat.

Gas

um O

y

jaltaan 35-senttiseen yhdysputkeen, jota pitkin kaasu menee Meri-Porin teollisuusalueella toimivan kemian-alan suuryrityksen Huntsmanin tar-peisiin.”

Tahkoluodon terminaalin raken-nuttaa Gasumin tytäryhtiö Skangass Oy. Skangass on johtava toimija poh-joismaisilla LNG-markkinoilla. Yhti-öllä on LNG-tuotantoa ja terminaa-leja myös Norjassa ja Ruotsissa.

Terminaalit takaavat kaasua koko Suomeen

Gasumin pääkonttorissa Espoossa, reilun 250 kilometrin päässä Tah-koluodosta, Suomen LNG-tulevai-suutta kuvailee yhtiön toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

”Siirtymä hiilivapaaseen talouteen vie vuosikymmeniä, ja siirtymäkau-delle tarvitsemme puhtaita ener-giaratkaisuja. Tähän soveltuvat puh-tain fossiilinen polttoaine maakaasu ja sen eri käyttömuodot, kuten LNG”, Lamminen sanoo.

Öljyn hinnan romahdettua viime syksynä myös öljyn hintaan sidotun maakaasun hinta putosi.

Skangass tuo nyt nesteytettyä maa-kaasua Norjasta ja Luoteis-Euroopan terminaaleista selvästi Venäjän putki-kaasua kovempaan hintaan.

”Tässä ei ole kyse politiikasta tai pyrkimyksestä vähentää riippuvuutta Venäjästä”, Lamminen vakuuttaa.

Sivulle 17…

”Jo huoltovarmuus vaatii, että meillä on vaihtoehto Venäjän putki-kaasulle. LNG:n tuonti korvaa pää-asiassa öljytuotteiden käyttöä kaasu-verkoston ulkopuolella teollisuudessa ja liikenteessä.”

Vaikka Venäjän putkikaasun hinta on nyt alentunut, Skangass investoi kahteen suureen LNG:n tuontitermi-naaliin.

Tahkoluodon hintalappu on 81 mil-joonaa ja Tornioon vuonna 2018 val-mistuvan terminaalin 100 miljoonaa euroa. Tornion terminaalin osakkaina ovat myös teräsyhtiöt Outokumpu ja SSAB sekä energiayhtiö EPV Energia.

”Venäjältä tuotavan maakaasun putkiverkosto kattaa jo eteläisen Suo-men, joten näiden terminaalien val-mistuttua pystymme toimittamaan kaasua koko Suomeen.”

Gasumin Etelä-Suomen LNG-tuontiterminaalihanke on vielä suun-nittelupöydällä.

”Jatkamme selvitystä terminaalin sijainnista, investoinnin suuruudesta ja aikataulusta. Tarkoituksenamme on rakennuttaa suurterminaali joko Porvooseen tai Inkooseen. Viroon on tarkoitus vielä nousta paikallisin voi-min pienempi terminaali.”

Jos ja kun suuret suunnitelmat toteutuvat, Suomen ja Viron kaasu-markkinoita yhdistää Suomenlahden ali rakennettava yhdysputki Baltic-connector. Putki on Gasumin ja viro-laisyritys Võrguteenuksen yhteinen hanke, jolle on haettu EU-tukea.

”Esimerkiksi viemäriin päästes-sään nestemäinen maakaasu aiheut-taa siellä olevan veden jäätymisen, ja höyrystyessään se voi kulkeutua ei-toivottuihin kohteisiin. Suunnit-telussa on otettava erittäin tarkkaan huomioon viemärikaivojen sijainnit.”

Polttoaineena LNG on turvallinen vaihtoehto, sillä maakaasun syttymis-alue ilmassa on kapeampi ja syttymis-lämpötila korkeampi kuin öljypohjai-silla polttoaineilla. Jos sattuu vuoto, LNG ei sekoitu veteen vaan höyrys-tyy ja haihtuu ilmaan.Työturvallisuu-desta ei kuitenkaan voi tinkiä.

Alhainen lämpötila luosuunnittelupaineita

Gas

um O

y

LNG:tä bunkrataan Viking Graceen.

”Pitää muistaa, että LNG on –162-asteista. Vuotokohdan lähei-syydessä on siksi huomattava palel-tumavaara.”

Skangassin projektipäällikkö Jani Hautaluoma vakuuttaa, että työtur-vallisuusasiat on otettu huomioon.

”Kaikki operoinnit suunnitellaan siten, että henkilö ei pääse altistu-maan kylmälle. Kohteet valmistel-laan aina paineettomiksi ja huuh-dellaan ennen operointia. Tämän lisäksi työntekijällä on aina käy-tössä suojavarusteet eli suoja-asu, käsineet ja visiiri.”

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo maakaasu- ja LNG-ter-minaalien turvallisuutta. Myös lain-säädännössä on otettu huomioon LNG:n monet käyttökohteet, kuten liikenne, teollisuus ja voimalakäyttö.

Tukesin turvallisuusinsinööri Arto Jaskari muistuttaa, että LNG:n olo-muoto erittäin alhaisen lämpötilan kryogeenisenä nesteenä vaatii tarkat suunnittelukriteerit.

”LNG haurastuttaa monet materi-aalit, mikä pitää ottaa huomioon stan-dardien mukaisessa toteutuksessa”, Jaskari sanoo.

16 KEMIA 3/2015

”Tämän hetken tiedon mukaan tukipäätös tulee ensi keväänä.”

”Me emme ole ilmanpilaajia”

Tahkoluodossa Stanislav Lysak esit-telee ylpeänä terminaalialuetta, joka vietti harjakaisiaan huhtikuussa.

”Alueen keskipiste on 35 metriä korkea LNG-säiliö, jonka halkaisija on 42 metriä. Terminaalin varastoin-timäärä on 30 000 kuutiota eli 15 000 tonnia”, Lysak listaa numeroita.

Kun kierros jatkuu, miehen kädet viittovat oikealle, vasemmalle ja lopuksi taivaalle.

”Tänne rakennetaan myös muun muassa säiliöautojen lastauslaiturit, ohjaamo- ja muuntamorakennus, lämmöntuotantoyksikkö sekä 35

metriä korkea turvatorni eli soihtu.”Turun ja Porin seudun merikluste-

rille terminaali tarjoaa mahdollisuu-den uuden teknologian hyödyntämi-seen, Lysak lisää.

Terminaalin rakentaminen on jaka-nut meriporilaisten mielipiteitä. Osa pelkää ympäristövaikutuksia, osa kiit-telee tulevia työpaikkoja.

Lysakilla on vastaus molemmille ajatussuunnille.

”Rikittömästä LNG:stä ei synny hiukkaspäästöjä. Sen typenoksidi-päästöt ovat 85 prosenttia ja hiilidi-oksidipäästöt 25 prosenttia pienem-mät kuin raskaan polttoöljyn päästöt. Me emme ole ilmanpilaajia.”

”Valmistuttuaan terminaali työllis-tää suoraan kymmenen ja välillisesti 50 henkeä.”

173/2015 KEMIA

Tulevaisuus on merellä

Gasumin pääkonttorin ikkunasta ei aukea aava meri vaan vilkas Kehä ykkönen. Silti myös toimitusjohtaja Johanna Lammisen ajatus vie merelle.

”Itämerellä seilaa jo useita LNG-laivoja, kuten Viking Grace ja raja-vartiolaitoksen Turva. Suomalainen Containerships-yhtiö on tilannut neljä konttialusta ja Tallink autolau-tan, jotka käyvät LNG:llä.”

EU-direktiivi vaatii jo nyt, että Itä-merellä liikennöivät alukset leikkaa-vat savukaasupäästönsä lähes olemat-tomiin. Tämä onnistuu asentamalla alukseen savukaasut puhdistava pesuri tai siirtymällä rikittömään dieseliin – tai nesteytettyyn maakaa-suun.

”Tiukat päästörajoitukset tulevat voimaan suureen osaan maailman meristä vuoteen 2025 mennessä. Aika on meidän puolellamme”, Johanna Lampinen sanoo.

Kirjoittaja on Ylen toimittaja.juha.granath@yle.fi

LNG-kuljetukset kuuluvat vaaral-listen aineiden kuljetusten piiriin. Maakuljetukset on säädelty tark-kaan kansallisissa (VAK) ja kan-sainvälisissä vaarallisten aineiden kuljetussäädöksissä (ARD). Kulje-tuksia valvoo muun muassa poliisi.

Liikenneturvallisuusviraston erityisasiantuntija Sten Sundberg muistuttaa, että LNG:n maantie-kuljetuksissa pitää ottaa huomi-oon kaikki vaarallisista kuljetuk-sista annetut säädökset.

Niitä riittää, sillä vaarallisten aineiden maantiekuljetuksista annettu asetus sisältää lähes tuhat sivua säännöksiä.

Kuljetuksissa tarkat säännöt

Gas

um O

y

LNG-tankkeri kyntää Itämerta.

LNG:n merikuljetuksista Sten-bergiltä saa jo yksityiskohtaisem-mat turvaohjeet.

”LNG ei saa päästä kosketukseen laivan rungon kanssa, koska teräs haurastuu niin matalassa lämpö-tilassa. Välitöntä ympäristövaaraa LNG ei aiheuta, koska se haih-tuu itsestään mereen vuotaessaan. Metaani on kuitenkin luokiteltu kasvihuonekaasujen joukkoon, joten sen päästämistä ilmakehään on vältettävä.”

Stenbergin mukaan LNG:n meri-kuljetukset ovat sujuneet hyvin. Hänen tiedossaan on ainoastaan tapauksia, joissa LNG on vuotanut

laivan kannelle sata-massa lastinkäsittelyn aikana ja aiheuttanut kannen halkeamisen.

”Siitä ei kuitenkaan ole seurannut muuta kuin taloudellisia vahinkoja, kun laiva on pitänyt korjata.”

Juha

Gra

nath

Projektipäällikkö Stanislav Lysak valvoo Suomen ensim-

mäisen LNG-terminaalin nouse-mista Tahkoluotoon.

LNG on kylmää ja kompaktia ainetta

Lämpötila −162 °C

Tiheys nestemäisenä 421 kg/m3

Tiheys kaasumaisena 0,73 kg/m3

Lämpöarvo 13,7 kWh/kg

(vrt. nestekaasu 12,8 kWh/kg ja öljy 11,8 kWh/kg)

Yksi tonni LNG:tä vastaa 1 370 m3 maakaasua

18 3/2015KEMIA

AJANKOHTAISTA

Elina Saarinen

Riihimäelle nousevan Kiertotalous-kylän rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa ekojalostamon kaivu-töillä. Ensi kesänä samalle tontille ale-taan pystyttää myös muovijalostamoa ja biojalostamoa.

Ekojalostamossa yhdyskuntajät-teestä erotellaan talteen metalleja, muovijalostamossa muovia. Seka-jätteen sisältämä biojäte käsitellään biojalostamossa.

Koko kylän on määrä olla valmiina vuoden 2016 lopulla. Hankkeen kus-tannukset ovat 40 miljoonaa euroa.

Rakennusvaiheessa Kiertotalous-kylässä on 120–160 työpaikkaa. Val-miina laitokset työllistävät noin 40 henkeä.

Kylän konsepti pohjautuu maail-malla jo käytössä olevaan teknologi-aan, mutta eri prosessit yhdistetään nyt ensi kertaa tiiviiksi kokonaisuu-deksi.

”Luonnonvarojen säästäminen on Ekokemille sydämen asia. Etsimme jatkuvasti uusia tapoja pitää materiaa-

Kiertotalouskyläpanee materiaalit kiertämään

Ekokem ja Biotehdas rakenta-vat Riihimäelle Kiertotalouskylän, joka kierrättää yhdyskuntajätteen sisältämistä materiaaleista noin 50 prosenttia. Loppuosa hyödyn-netään energiana.

lit kierrossa niin kauan kuin mahdol-lista. Kokonaisuus perustuu siihen, että yhden prosessin jäte on toisen raaka-aine”, sanoo Ekokemin toimi-tusjohtaja Timo Piekkari.

Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari kertoo, että yhtiön tavoit-teena on viedä konsepti myös ulko-maille, ensimmäiseksi Ruotsiin ja Tanskaan. Niistä tulee jo nyt 40 pro-senttia Ekokemin liikevaihdosta.

”Näemme, että kiertotalouskylän konseptille olisi käyttöä myös muu-alla maailmassa.”

Muovi rakennusaineeksi

Kiertotalouskylän muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit myös kotitalouksien muovipakkaukset, joiden valtakun-nallinen keräys alkaa vuonna 2016.

Pakkausten keräyksestä ja kier-rätyksestä vastaa elinkeinoelämän omistama tuottajayhteisö, Suomen Uusiomuovi Oy.

Muovijalostamossa pakkaukset tunnistetaan, lajitellaan, pestään ja kuivataan. Lopuksi niistä valmiste-taan granulaatteja, joita voi käyttää muun muassa rakennusmateriaalien raaka-aineina.

Kaisa Suvilampi (vas.), Vesa Soini ja Mari Puoskari

esittelivät tulevaa Kiertotalouskylää lehdistölle huhti-

kuussa.

Ekok

em O

yj

”Meillä on vahva usko, että olemme löytäneet kuluttajamuovien kierrä-tyksessä parhaan ratkaisun”, sanoo Suomen Uusiomuovin toimitusjoh-taja Vesa Soini.

”Kiertotalouskylä on kotimainen, se hyödyntää alan viimeisintä tekno-logiaa, ja mukana on paras asiantun-temus ja parhaat kumppanit.”

Kylän biojalostamosta vastaa Bio-tehdas Oy, Suomen ainoa valtakun-nallisesti toimiva biokaasuyritys (ks. s. 34). Riihimäelle kohoava biolaitos on yhtiön viides.

”Se biojäte, joka aiemmin on hukattu sekajätteen mukana, saadaan nyt hyödynnettyä”, kuvailee Bioteh-taan toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi.

Vaikka Suomessa on biojätteen eril-liskeräysjärjestelmät, myös sekajättee-seen jää vuosittain noin 400 000 ton-nia bioainesta.

Kiertotalouskylän biojalostamossa käsitellään vuosittain 35 000–37 000 tonnia ekojalostamon bioalitetta eli siellä sekajätteestä eroteltua biojätettä. Lisäksi laitoksessa on kapasiteettia 30 000 tonnille muuta biojätettä. Rii-himäen biojalostamo havitteleekin myös pääkaupunkiseudun biojätteitä.

Mädättämössä biojätteestä tuo-tetaan biokaasua, jonka hyödyntä-misvaihtoehtoja yhtiö parhaillaan selvittää. Lisäksi prosessissa syntyy lannoitteita.

Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.elina.saarinen@uusiouutiset.fi

193/2015 KEMIA

UUTISIA

VTT:n uusi Bioruukki Espoon Kivenlahdessa tarjoaa yrityk-sille modernit puitteet uusien teknologioiden kehittämiseen ja kansallisen biotalousstrategian toteuttamiseen.

Ruskeapukuinen mies kapuaa vikke-lästi ylös pilottilaitteistoa paperinippu hampaissaan. Tasanteelle päästyään hän tempaa paperit suustaan ja aloit-taa innostuneen tervetulopuheen ranskalaisella aksentilla.

Vauhdissa on VTT:n Bioruukin avajaisten juontaja André Noël Cha-ker, jonka hehkuttamana puheenvuo-ron saavat työ- ja elinkeinoministe-riön osastopäällikkö Petri Peltonen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, professori Tomas Kåberger Chalmersin teknillisestä yliopistosta Ruotsista, biotalousklusteri Fibic Oy:n toimitusjohtaja Christine Hag-ström-Näsi sekä monet muut kutsu-tut puhujat ja VTT:n edustajat.

Avajaisvieraille käy selväksi, että Espoon Kivenlahteen rakennettava kokonaisuus on yksi merkittävim-mistä VTT:n investoinneista tällä vuosikymmenellä ja suurin biota-

Pohjolan suurin biotalouden pilottiympäristö

Avajaishumua VTT:n Bioruukissa

louden tutkimusympäristö Pohjois-maissa.

VTT on investoinut Bioruukkiin tähän mennessä jo kymmenen mil-joonaa euroa, ja lisää tarvitaan vähin-tään saman verran.

Kohti arvotuotteita, työpaikkoja ja vientituloja

”Hyödynnämme näissä tiloissa koko kompetenssimme ja kolmen vuo-sikymmenen kumulatiivisen osaa-misemme kemiassa, energiassa ja biomassan käsittelyssä. Tavoitteena on tuottaa bio- ja jäteraaka-aineista arvokkaita lopputuotteita, työpaik-koja ja vientituloja”, kuvailee VTT:n luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja Kari Larjava.

Entisen painotalon tiloissa toimiva Bioruukki tarjoaa yrityksille tilaisuu-den uusien teknologioiden kehittämi-seen ja sen selvittämiseen, mitkä kon-septit ja ideat ovat sekä teknisesti että taloudellisesti järkeviä.

Ydinaluetta on biopolttoaineiden ja arvokkaiden kemikaalien tuo-tantomenetelmien kehitys. Yhtenä tavoitteena on nopeuttaa yritysten

innovaatioiden pääsyä maailman-markkinoille.

Ensimmäisessä vaiheessa Bioruu-kissa käynnistyy kaasutus- ja pyro-lyysikoetoiminta. Loput laitteistot asennetaan kahden seuraavan vuo-den aikana. Noin 8  000 neliömetrin tiloissa työskentelee asennusvaiheen jälkeen arviolta 40 henkeä.

VTT:n biotalouden ja kiertotalou-den koko tutkimusvolyymi on yli 60 miljoonaa euroa vuodessa ja lähes 500 henkilötyövuotta.

Biotalouden arvo Suomessa on jo kymmenesosa kansantaloudesta. Tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos reilusta 60 miljardista eurosta sataan miljardiin vuoteen 2025 men-nessä.

VTT:n pääjohtajan Erkki Leppä-vuoren mukaan strategia vaatii roh-keaa tutkimusta ja riskinottoa sekä nopeaa toimintaa uusien tuotteiden ja palvelujen luomiseksi.

”Nyt tarvitaan radikaaleja inno-vaatioita ja eri teollisuussektoreiden yhteistyötä. Bioruukki tarjoaa tähän konkreettisen mahdollisuuden”, Lep-pävuori sanoo.

Leena Laitinen

Tim

o Ka

uppi

la

Bioruukki avattiin juhlal-lisesti Espoon Kivenlahdessa 13. maaliskuu-ta. Nauhaa katkaisemassa Erkki Leppävuori (vas.), Jukka Mä-kelä, Christine Hagström-Näsi, André Noël Chaker ja Petri Peltonen.

20 3/2015KEMIA

UUTISIA

Kumpulaa on tarkoitus tar-jota etenkin yrittäjille, jotka tahtovat aloittaa toimintansa kevyesti vuokraamalla tilaa ja laboratoriolaitteita yliopis-tolta tarpeen mukaan.

Kumpula Business Lab tar-joaa vuokralle laboratorioym-päristön ja tutkimuslaitteiden lisäksi toimisto- ja kokousti-laa sekä mittauspalveluja. Tarjolla on myös työpajan palveluja ja mahdollisuus käyttää kirjastoa. Veloitus on tunti- tai kuukausipohjainen.

Aivan uusi idea ei ole, sillä kemian laitoksen yhteydessä toimii jo nyt ASM Microche-mistry -yritys.

”ASM on majaillut laitok-sen tiloissa kymmenkunta vuotta, ja olemme molem-min puolin olleet tyytyväisiä yhteistyöhön”, kertoo profes-sori Mikko Ritala.

Uutta on sen sijaan se, että toimintaympäristöä ryhdy-tään nyt markkinoimaan aktiivisesti.

Vuokraustoiminnan laa-jentamisen mahdollistaa se, että laitoksessa vapautuu käynnissä olevan remontin ja toimintojen uudelleenjär-jestelyjen myötä tilaa, johon uudet käyttäjät ovat tervetul-leita.

”Tästä voi syntyä win–win-yhteistyötä yliopiston ja yri-tysten välille”, Ritala arvioi.

Yhteisissä tiloissa akatee-minen ja bisnesväki voi koh-data toisensa luontevasti.

”Kun tapaamme päivittäin ja vaihdamme ajatuksia vaik-kapa lounastunnilla, yritys saa meiltä samalla epämuo-dollista konsultaatiota, jota voimme toki antaa tukevam-massakin muodossa.”

Professori uskoo, että yli-

HY:n kemian laitos vuokraa

Laboratoriotilaa yrityksille

opistoympäristö helpottaa yritystoiminnan käynnistä-mistä, joka voi kemiassa ja muilla laboratoriotiloja edel-lyttävillä aloilla olla hankalaa.

”Se ei onnistu yhtä helposti kuin peliteollisuudessa, jossa aluksi riittää pelkkä läppäri.”

Tilojen lisäksi kemiassa tarvitaan kalliita analyysilait-teita, jotka eivät välttämättä ole alkavan yrityksen ulot-tuvilla. Nyt laitteet saa käyt-töönsä sopimuksen mukaan.

”Lisäksi meillä on päte-vää, tieteellisesti koulutettua henkilökuntaa, jota yritys voi tarvitessaan palkata tila-päistyövoimaksi. Jos homma etenee hyvin, firma voi nouk-kia rusinat pullasta ja napata leipiinsä parhaat opiskeli-jamme”, Ritala maalailee.

Kannustaa yrittäjyyteen

Ritalan mukaan hanke on jo herättänyt kiinnostusta jopa siinä määrin, että myös yli-opiston sisällä on herännyt ideoita yritystoiminnan aloit-tamisesta.

”Taka-ajatuksemme onkin, että yrittäminen tulisi tällä tavoin läheiseksi ja mahdol-liseksi myös opiskelijoille. Suomessa rohkaistaan tätä nykyä ihmisiä perustamaan yrityksiä, ja tässä mallissa se tehdään niin helpoksi kuin suinkin.”

Vuokrattaviin tiloihin mahtuu Ritalan arvion mukaan yksi isomman yri-tyksen tutkimus- ja kehitys-yksikkö tai vaihtoehtoisesti 7–8 pientä yritystä tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Luot-tamuksellisuuden takaavat remontin myötä asennetta-vat kulunvalvontajärjestelmä

ja magneettilukot.Kumpulaan haluavien

yritysten ei tarvitse toimia kemian alalla, vaan tilat ovat avoinna muillekin.

”Meille kelpaavat kaikki sellaiset yritykset, jotka tar-vitsevat toimintaansa labora-toriotiloja.”

Sisko Loikkanen

Tim

o H

atan

pää

Muun muassa kemian laitoksen suojakaasukaappi on vastedes myös yritysten käytössä.

Helsingin yliopiston kemian laitos alkaa vuokrata tilojaan yritysten käyttöön. Kumpulan kampuksella on tarjolla sekä toimisto- että laboratoriotilaa.

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www

Kemia-lehtion myös

facebookissa!KLIKKAA JA TYKKÄÄ!www.facebook.com/kemialehti

KEMIAKemi

21KEMIA3/2015

Mat

ti Ra

jala

/ La

Bue

nafo

to

Uudistuneet toimitilat avattiin Vantaalla

Puhtaus on Mielelle puoli kemiaa”Kemian laboratoriot ovat olleet alusta

alkaen tärkeimpiä asiakkaitamme”, ker-too Suomen Miele Professional -yksi-kön johtaja Kari Hämäläinen, jonka mukaan jokainen laitetoimitus lähtee asiakkaan tarpeista.

”Puhtaus tulee aina ensimmäisenä. Kun tiedämme, millaisiin analyysei-hin astioita tarvitaan ja mitä kemikaa-leja asiakas käyttää, pystymme yhdessä määrittelemään ohjelmat ja optimoi-maan parametrit.”

”Kemikaalit annostellaan tarkasti ult-raäänen avulla, ja puhdistustulosta valvo-taan johtokykymittauksin”, Hämäläinen esittelee yhtiön uusinta laboratoriotiski-konetta. Isoimmassa mallissa on yli 200 pesupaikkaa.

Aluepäällikkö Jyrki Vatjus-Antti-lan mukaan ammattilaitteissa on otettu muutamassa vuodessa isoja harppauk-sia. Vanhat mallit toimivat silti edelleen.

”Käytössä saattaa olla hyvinkin van-hoja laitteita, sillä esimerkiksi ammatti-pyykinpesukoneet testataan kestämään 30 000 käyttökertaa. Myös varaosien hyvä saatavuus pidentää laitteiden käyt-töikää”, Vatjus-Anttila sanoo.

Leena Laitinen

Miele Oy:n toimitusjoh-taja Esa Silver (vas.) ja Miele Groupin toi-mitusjohtaja Markus Miele löysivät yhtei-sen sävelen avajaisjuhlan juontaneen Peter Nyma-nin kanssa.

Miele Oy:n uudistuneet tilat Vantaan Porttipuistossa palvelevat sekä kuluttaja- että ammatti- asiakkaita. Kemian laboratorioille on tarjolla teknistä koulutusta ja räätälöityä suunnittelua.

”Immer besser – yhä paremmin. Se on ollut toiminta-ajatuksemme vuodesta 1899, jolloin isoisoisäni Carl Miele perusti yhtiömme yhdessä Reinhard Zinkannin kanssa.”

Näin sanoi saksalaisen Miele Groupin neljännen omistajasukupolven edustaja, toimitusjohtaja Markus Miele yhtiön Suomen-yksikön uudistuneiden toimi-tilojen avajaisissa 15. huhtikuuta Van-taan Porttipuistossa.

Miele Oy:n näyttelytilat kasvoivat neljä kuukautta kestäneessä remontissa 600 neliömetristä 900 neliöön. Miele Expe-rience Centeriksi nimetty tila sisältää nyt designkeittiöalueen, teknisen kou-lutustilan ammattilaisasiakkaille sekä laajennetut asiakaspalvelutilat. Kellari-kerroksessa on huoltotöiden vastaanotto ja entistä isompi outlet-myymälä. Varas-totilat on keskitetty Turkuun.

Miele-konserni työllistää tätä nykyä maailmanlaajuisesti yli 17  600 työn-

tekijää, ja konsernin liikevaihto on yli 3,2 miljardia euroa. Myyntiyksikköjä ja maahantuojia on lähes sadassa maassa.

”Isäni perusti tytäryhtiön Suomeen vuonna 1976, joten pääsen tänne seu-raaviin juhliin jo ensi vuonna”, Markus Miele hymyilee.

Myynti ammattilaisille lähes tuplaantunut Suomessa

Miele on nykykuluttajille tuttu brändi kodinkoneista, mutta yhtiö on alusta alkaen valmistanut laitteita myös ammattilaisille – alun perin separaatto-reita ja linkoja, tätä nykyä muun muassa astian- ja pyykinpesukoneita, autoklaa-veja sekä pesu- ja desinfektiolaitteita laboratorioiden, sairaaloiden ja pesu-loiden käyttöön.

Konsernitasolla ammattilaismyynnin osuus on reilut kymmenen prosenttia lii-kevaihdosta, mutta Suomessa osuus on selvästi isompi.

”Yli kaksikymmentä prosenttia”, sanoo Miele Oy:n toimitusjohtaja Esa Silver, jonka mukaan ammattilaismyynti on lähes tuplaantunut viiden viime vuoden aikana.

”Uusia tuotteitamme ovat muun muassa isot pesu- ja desinfektiolaitteet.”

22 3/2015KEMIA

UUTISIA

Sisäilmasairaita kuntoutetaan työkykyisiksi uudessa hankkeessa. Sopivat tukitoimet työpaikalla takaavat sen, ettei sisäilmasairaus haittaa työntekoa.

Sisäilmasairaus merkitsee usein pulma-tilanteita työpaikoilla tai jopa sairastu-neiden putoamista työelämästä.

”Työympäristöä ja työjärjestelyjä muokkaamalla työnteko voi kuiten-kin sujua ongelmitta”, sanoo Ratkaisuja sisäilmasairaille -hankkeen projekti-päällikkö Katja Pulkkinen.

Ray:n rahoittaman kolmivuotisen hankkeen on tarkoitus tuoda paran-nusta tilanteeseen, jossa tukijärjestel-mät ja kuntoutusmallit eivät ole pysyneet nopeasti kasvavien sairastumisluku-jen perässä. Järjestelmiä ei ole kehitetty tapauksiin, joissa syy sairauteen ja työ-kyvyn alentumiseen on ympäristöteki-jöissä.

Peruskoulu netissä

Sisäilmasta sairastuneille soveltuvien tilojen löytyminen on monesti hankalaa jo opiskeluvaiheessa. Osa sisäilmasai-raista koululaisista suorittaa parhaillaan opintojaan loppuun uudessa Monni-nettiperuskoulussa. Pilotti tarjoaa opin-toväylän silloin, kun omaan kouluun meneminen on syystä tai toisesta mah-dotonta.

”Lähtökohtana ja päämääränä ovat opiskelu- ja työtilat, joissa sisäilma on kunnossa. Tutkimus- ja korjausprosessit ovat kuitenkin usein pitkiä, joten odo-tusaikana voidaan soveltaa muita ratkai-suja”, Pulkkinen sanoo.

Työpaikoilla on edistetty sairastunei-den työkykyä muun muassa mahdollis-tamalla etätyö, vuokraamalla sairaalle työtila toisesta rakennuksesta, vaih-tamalla tulostimien musteet haitatto-mampiin vaihtoehtoihin ja järjestämällä kokoukset sellaisissa tiloissa, joissa sai-rastuneetkin voivat oleskella.

”Laitevalinnat voidaan tehdä niin, että niissä käytetyt kemikaalit otetaan huo-mioon. Monet sisäilmasairaita auttavat keinot, kuten ilmanvaihdon pitäminen päällä jatkuvasti ja työpaikan hajus-teettomuus, lisäävät koko työyhteisön

Kuntoutus tuo töitäsisäilmasairaille

Kun työpaikan olosuhteet rakennetaan sisäilmasairaalle sopiviksi, myös muun työ-yhteisön työhyvinvointi ja työteho kasvavat.

Scan

stoc

kpho

to

hyvinvointia ja työtehoa.”Sisäilmasta sairastuneille tärkeää on

altistuksen katkaisu.”Voi olla järkevää antaa toipumisen

päästä alkuun esimerkiksi pidemmän sairausloman avulla. Sen jälkeen oireita aiheuttavien tekijöiden määrittäminen ja sopivien ratkaisujen hahmottaminen on yleensä helpompaa.”

Kansalliset mallit

Kun olosuhteet ovat kunnossa, sisäil-masta sairastunut on usein täysin työ-kykyinen.

”Työkyvyttömyyden sijaan hän voi kuitenkin olla työpaikkarajoittunut. Jos altistuminen on jatkunut pitkään ja tilanne kroonistunut, pitäisi tehdä ar-viointi sen selvittämiseksi, onko myös työkyvyn aste alentunut. Näin ei vielä Suomessa menetellä”, projektipäällikkö kertoo.

Ratkaisuja sisäilmasairaille -hank-keessa tuotetaan aiheesta tietoa ja oppaita. Projektissa kehitetään myös ehdotukset kansallisiksi toimintamal-leiksi, joiden avulla sisäilmasairaiden osallisuutta työelämässä voidaan edis-tää.

”Sisäilmasta oireilu on jo niin yleistä, että siitä ei pitäisi muodostua työnteon

estettä. Kun räätälöidään sopivat keinot jatkaa työssä ja samalla satsataan laa-dukkaaseen rakentamiseen ja korjaus-rakentamiseen, saadaan ote isosta ongel-mavyyhdistä.”

Päivi Ikonen

Kemijärvelle kaavaillaansuurta biojalostamoaKemijärvelle on suunnitteilla merkittävä bioja-lostamo. Jalostamo tuottaisi sellua, energiaa ja bioraaka-aineita ja työllistäisi tuhat henkeä. Hankkeen takana oleva Kemijärvi-konsortio sijoittui kolmannelle sijalle TEM:n biojalosta-mokilpailussa.

Kemijärveläishanke on kolmas Suomeen kaavailtava suuri biojalostamo. Yksi nousee Äänekoskelle, toista suunnitellaan Kuopioon.

Neste Oilista tuleejälleen NesteNeste Oil muuttaa nimensä Nesteeksi. Uusi nimi tulee käyttöön 1. kesäkuuta. Nimen-muutoksella yhtiö viestii olevansa tätä nykyä muutakin kuin perinteinen öljynvalmistaja. Uusiutuvien polttoaineiden osuus yhtiön viime vuoden tuloksesta oli jo 40 prosenttia.

Neste Oil syntyi kymmenen vuotta sitten, kun yhtiö irrotettiin Fortumista, jonka toisena perustajaosapuolena se toimi vuodet 1998–2005. Sitä ennen yhtiö tunnettiin 50 vuotta nimellä Neste.

Together, we can createyour single-use solution

Parker hannifin Oytel: +358 (0)20 753 2500 - email: lifescience.finland@parker.com

www.parker.com/processfiltration

Dometicin kylmälaitteidenmyynti OrdiorilleDometicin lääke- ja laboratoriokäyttöön tar-koitettujen kylmälaitteiden myynti ja mark-kinointi Suomessa on siirtynyt Dometic Finland Oy:ltä Ordior Oy:lle. Samassa yhtey-dessä myös laitteiden huolto- ja varaosavas-tuu siirtyi Ordiorille. Dometic Medical Systems -kylmälaitteet valmistetaan Luxemburgissa.

Inspector Sec saisisäilma-akkreditoinninInspector Sec Oy:n laboratorio on saanut akkreditoinnin huonepölyn ja sisätilan mik-robi-ilmanäytteiden tutkimiseen solutok-sikologisella menetelmällä. Akkreditoinnin myönsi Finas. Inspector Sec on hakemassa menetelmälle myös elintarviketurvallisuus-virasto Eviran hyväksyntää viranomaisnäyt-teiden tutkimista varten. Lisäksi menetelmän validointi on tulossa vireille Euroopan vaihto-ehtoisten menetelmien validointikeskuksessa Ecvamissa.

Mölnlycken Mikkelin tehdas on uudis-tanut toimintaansa ja uusinut tuotanto-teknologiaansa. Myös henkilöstön mää-rää on lisätty.

Lääkinnällisiä laitteita valmistava teh-das työllistää tätä nykyä noin 400 henkeä ja on Mikkelin toiseksi suurin teollinen työnantaja. Tuotannosta lähes 99 pro-senttia menee vientiin.

Tehtaan lippulaiva ovat haavanhoito-tuotteet. Mikkelissä tehdään 85 prosent-

Mölnlycke uudistiMikkelin tehdastaan

Mölnlycken Mikkelin tehtaan ammattiosaajat valmistavat haavanhoitotuotteita globaa-leille markkinoille.

Möl

nlyc

ke

tia Mölnlycken haavanhoitotuotteista.Yhtiö on satsannut myös henkilöstön

koulutukseen. AEL:n antama koulutus tapahtuu pääsääntöisesti oppisopimuk-sin ja lyhytkurssein. Neljän viime vuo-den aikana yli 50 henkeä on suorittanut alansa perus- tai ammattitutkinnon.

Mölnlycke Health Care on maailman johtavia kertakäyttöisten leikkaussali- ja haavanhoitotuotteiden valmistajia ja terveydenhuoltoalan palveluntarjoaja.

Chementors uusinettisivustonsaReach-konsultointiyritys Chementors Oy on julkaissut uudet kotisivunsa osoitteessa www.chementors.eu. Yrityksen mukaan uuden sivuston tarkoitus on tehdä EU:n kemikaali-lainsäädännön viidakosta mahdollisimman helppokulkuinen ja yksinkertainen.

”Sivujen tavoite on helpottaa kauppaa niin EU:n sisällä kuin rajojen yli sekä laskea rekis-teröinteihin lähtemisen kynnystä”, sanoo toi-mitusjohtaja Jani Määttä.

Chementors on pari viime vuotta satsan-nut voimakkaasti kansainvälistymiseen. Yhtiö avustaa yrityksiä myös Kiinan kemikaaliturval-lisuusasioissa ja toteuttaa kaikkia Kiinan lain-säädännön vaatimia rekisteröintejä.

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

BANG & BONSOMER GROUP OYItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.com

BAYER OYTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjunta-

aineet – Crop Protection Agents and Control Substances

Reseptilääkkeet, itsehoitovalmis-teet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy

Teollisuuden raaka-aineet ja kemi-kaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum Pumps

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

24

CHEMATUR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

Vihreät sivut huomataan.

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850sanna.alajoki@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9727

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

KEMIAKemi

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläKiilakiventie 190250 Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING

25

FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fi

GEA FINLAND OYHiomotie 1900380 Helsinkipuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969www.gea-pe.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – Evaporator

PlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid Bed

DryersSpray-kuivurit – Spray Dryers

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGEA NIRO

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

IS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

Vihreiden sivujennettiversio

UUDISTUI!• mukana asiakasyritysten logot• helppokäyttöisellä tuotehaulla

löydät nopeasti etsimäsi palvelut

Tutustu ja tule mukaan!kemia-lehti.fi > Vihreät sivut

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

OY JALO ANT-WUORINEN ABIso Roobertinkatu 4-6 A00120 Helsinki puh. 09 612 6120faksi 09 640 575 patents@jalopat.fitrademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

VIHREÄT SIVUT myös netissä!

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

METSO AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karppinen@metso.comwww.metsoautomation.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instru-

ments for Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation Systems

26

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 5855mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of

Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of

mercuryIonikromatografit – Ion chromato-

graphspH- ja johtokykymittarit – pH and

conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability

measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-

cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators

and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters

PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305www.perkinelmer.comAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185cc.nordic@perkinelmer.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriolaitteet – Laboratory

InstrumentsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIPERCHEMAGENNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC

NAB LABS OYNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutUpseerinkatu 102600 Espoopuh. 0404 503 100info@nablabs.fiwww.nablabs.fi

Kysy ensin meiltä • At your service

LABTIUM OY

Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.comwww.asdi.com www.oblf.de

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit

(XRF) – X-ray fluorescence spectro-meters (XRF)

Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems

Näytteenvalmistus – Sample preparation

Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR)

Vihreät sivut huomataan!

• Jokaisessa lehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemia-lehti.fi   Vihreät sivut

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi

27

SOFTWARE POINT OYMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611myynti@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 6201analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)

TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527faksi (019) 514 619ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation

services

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

WACKER-KEMI ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products

Kysy ensin meiltä • At your service

28

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

• Jokaisessa lehdessä• Jokaisessa uutiskirjeessä• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut• Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi

Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 4/2015!Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 22. toukokuuta mennessä!

Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa (norm. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.

Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Lisätiedot ja varaukset:Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tervetuloa Vihreille sivuille!

KEMIAKemi

Lisätietoja: www.tttlehti.fitilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370

Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti

”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.”

”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.”

TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762.

Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedotKalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

30 3/2015KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

VTT on kehittänyt uuden kustannustehokkaan menetelmän erityyppisten metallisten nanohiukkasten tuottamiseen.

VTT:n rakentama uusi reaktori tuot-taa monipuolisesti puhtaita metal-lihiukkasia, hiukkasia erilaisista metalliseoksista ja hiilipäällystei-siä hiukkasia. Aerosolitekniikkaan perustuva laitteisto kykenee jopa useiden kilojen hiukkastuotantoon päivässä.

Metallisia nanohiukkasia on teolli-sesti valmistettu yleensä nesteliuok-sissa kemiallisen pelkistyksen avulla, mikä edellyttää tuotekohtaisten liuos-

VTT:n tehoreaktori tuottaa

Metallisia nanohiukkasiaten suunnittelua. Toinen yleisesti käy-tettävä menetelmä on plasmasynteesi, joka kuitenkin kuluttaa suuria määriä energiaa ja aiheuttaa isoa materiaali-hävikkiä.

”Nanomateriaalimarkkinoilla on ollut enemmän kysyntää kuin tarjon-taa, mikä on ollut esteenä tuotesovel-lusten kehittämiselle. Nanometalli-yhdistelmiä on saatavilla niukasti ja usein vain pieniä määriä. Halusimme osoittaa, että nanomateriaaleja voi-daan tuottaa edullisesti merkittäviä määriä”, kertoo tutkimustiimin pääl-likkö Ari Auvinen VTT:stä.

Reaktorin suunnittelussa työtä ohjasi edullisuuden lisäksi etenkin synteesin skaalattavuus. Synteesi tapahtuu ilmanpaineessa melko alhai-

VTT

VTT:n etäohjattavan reaktorin tuotantoa on mahdollista pitää yllä keskeytyksettä useita päiviä. Tuo-tannon materiaali-hävikki on erittäin pieni.

sessa lämpötilassa, joten laitteisto voi-daan valmistaa teollisuudessa yleisesti käytettävistä materiaaleista, ja sen energiankulutus on vähäinen.

Prosessi tuottaa erittäin korkean hiukkaskonsentraation, mikä mah-dollistaa suuren tuotantonopeuden ja pitää kaasujen kulutuksen silti pie-nenä. Lisäksi lähtöaineina voidaan käyttää jopa epäpuhtaita metallisuo-loja, joiden hinta on verrattain edul-linen.

Moneen käyttöön

VTT on osoittanut reaktorinsa toi-mivuuden kokeilemalla erilaisten nanometallien, metalliyhdisteiden ja hiilipinnoitettujen materiaalien val-mistusta.

Laitteistolla on tehty muun muassa hiilipinnoitettuja magneetteja, joita voidaan käyttää katalyytteinä bioja-lostamossa vaikkapa biopolttoainei-den tuotannossa. Synteesin jälkeen katalyytteinä toimineet magneetit voidaan kerätä tehokkaasti talteen ja kierrättää takaisin prosessiin.

Nanohiukkasia voidaan hyödyn-tää myös painetun elektroniikan sähköä johtavissa ja magneettisissa musteissa. VTT:ssä on onnistuneesti painettu permalloy-musteella mag-neettisesti anisotrooppista materiaa-lia, jota voidaan käyttää magneetti-kenttäsensoreiden valmistamiseen.

Tutkijat uskovat, että reaktorin tuottamille hiukkasille on monta muutakin käyttöä. Piinanohiukkas-ten avulla voitaisiin esimerkiksi nos-taa litiumakkujen kapasiteettia nykyi-sestä jopa 10-kertaiseksi.

Muita mahdollisia mutta vielä jat-kotutkimuksia edellyttäviä sovellus-kohteita ovat korkean permeabilitee-tin polymeerit sekä nanomagneetit lääketieteen diagnostiikan sovelluk-sissa ja lääkeaineiden annostelussa.

Hiukkasia voitaisiin ehkä hyö-dyntää myös metallikappaleiden 3D-tulostuksen materiaaleissa sekä piipohjaisissa materiaaleissa esimer-kiksi termo- ja aurinkosähkökom-ponentteihin.

VTT hakee parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.

313/2015 KEMIA

Valmisruuista tavataan usein Bacillus cereus -bakteeria, joka tuottaa kereu-lidi-nimistä toksiinia. Tutkimuksissa on paljastunut, että myrkky vahin-goittaa haiman beetasoluja.

”Olemme osoittaneet, että kereu-lidi on poikkeuksellisen myrkyllinen haiman insuliinia tuottaville beeta-soluille”, kertoo emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta, jossa asiaa on tutkittu pitkään.

Kun kereulidi on aikansa tehnyt tuhojaan haimassa, seuraukset näky-vät sairastumisena.

”Insuliinia tuottavat solut eivät ker-ran tuhouduttuaan koskaan korvaudu uusilla. Kun soluja kuolee tarpeeksi, ollaan lopulta tilanteessa, jossa ihmi-selle puhkeaa tyypin 1 diabetes.”

Nyt kereulidin haimatoksisuus on vahvistettu myös belgialaisvetoisessa tutkimuksessa Leuvenin yliopistossa. Tutkimus julkaistiin Plos One -leh-dessä.

Diabeteksen lisääntymisen taustalla

Valmisruokien bakteeri?Valmisruuissa yleisesti esiintyvä bakteeri saattaa olla yksi syy siihen, että ykköstyypin diabetes on viime aikoina lisääntynyt huimasti niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa.

Kereulidin aiheuttamaa solukuole-maa ja myrkkymekanismeja tutkittiin hiiren beetasoluilla. Verrokkisoluina käytettiin hiiren muita soluja, ihmi-sen maksasoluja sekä reesusapinan munuaissoluja.

Tutkimusten mukaan jo pienikin toksiinipitoisuus riittää tappamaan haiman beetasolut. On myös mah-dollista, että rasvaliukoinen kereulidi kertyy elimistöön, joten sen vaikutuk-set voivat olla kumuloituvia.

Kereulidi muuttaa solukalvon ja mitokondrion kalvon kaliumio-neja läpäiseväksi. Soluun päästyään myrkky estää mitokondrion toimin-nan, ja energiakriisiin joutunut solu kuolee nekroottisesti.

Beetasolujen herkkyys toksiinille saattaa johtua siitä, että niillä ei ole kykyä anaerobiseen aineenvaihdun-taan eli vaihtoehtoiseen energiantuo-tantoon.

Myös lastenruuissa

Belgiassa on mitattu haimatuhoon riittäviä kereulidipitoisuuksia laajalti erilaisista valmisruuista, take away -ruuista ja puolivalmisteista. Toksii-nia on löydetty myös lastenruuista.

”Ei ole syytä epäillä, ettei samoja pitoisuuksia löytyisi Suomestakin”,

Mirja Salkinoja-Salonen sanoo.Bacillus cereus -bakteeri selviää

hyvin kuumennuksesta ja lisääntyy myös viileissä oloissa. Kereulidin määrä nouseekin ruuissa säilytyksen myötä.

Alustavissa tutkimuksissa on myös havaittu, että valmisruuissa yleisesti käytettävät arominvahventeet leusiini ja valiini voivat moninkertaistaa bak-teerin kereulidintuoton.

Valmisruokien käyttö on viime vuosikymmeninä kasvanut huomat-tavasti. Myös ykköstyypin diabetes yleistyy kaikissa länsimaissa. Esimer-kiksi Suomessa tautiin sairastuneiden määrä on muutamassa vuosikymme-nessä kaksinkertaistunut. Lisäksi sai-raus puhkeaa yhä pienemmillä lap-silla.

Diabeteksen tautimekanismeihin on yhdistetty myös monia ympäris-tömyrkkyjä, kuten muun muassa kad-mium, PCB-yhdisteet ja estrogeenin tavoin toimivat kemikaalit.

Bacillus cereus on myös hometa-loissa tavallinen mikrobi, jota esiintyy niissä erityisen toksiinintuottokykyi-senä. Rakennuskannan kunnollakin saattaa siten olla vaikutusta diabetes-riskiin.

Katja Pulkkinen

Take away -annoksissa ja muissa pitkään säilytettä-vissä ruuissa viihtyvä bakteeri tuottaa myrkkyä, joka

tuhoaa haimasoluja. Kun soluja kuolee paljon, loppu-tuloksena voi olla sairastuminen diabetekseen.

Scan

stoc

kpho

to

32 3/2015KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Kasvinsuojeluaineista ei aiheudu laa-joja ongelmia Suomen vesistöille. Aineita päätyy vesistöön maatalous-valtaisilla alueilla, mutta niiden pitoi-suudet ovat pääosin alhaisia.

Tiedot käyvät ilmi Suomen ympä-ristökeskuksen viisivuotisesta pinta-vesien seurantatutkimuksesta, joka toteutettiin Uudellamaalla, Kaak-kois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Vesinäytteistä löytyi 68 erilaista haitta-ainetta, kun analysoitujen aineiden kokonaismäärä oli 201. Havaituista haitta-aineista valtaosa oli rikkakasvien torjunta-aineita. Ylei-simmät löydökset olivat MCPA:ta ja muita fenoksihappoherbisidejä.

Noin kolmasosassa vesinäytteistä ei ollut kasvinsuojeluaineita lainkaan.

Hyvää tilannetta selittää se, että Suomen viileässä ilmastossa kasvin-suojeluaineita käytetään vähemmän kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Lisäksi suomalaiset viljelijät ovat val-veutuneita ja noudattavat suojaavia rajoituksia.

Kemiallisista ainesosista itsestään rakentuva metalli-supramolekulaa-rinen häkki voi vangita nesteeseen liuenneen ksenonin sisäänsä. Asian osoittivat Oulun ja Jyväskylän yliopis-tojen tutkijat.

Tätä nykyä ksenonia kerätään erot-tamalla se toisista kaasuista kryogee-nisesti eli hyvin matalissa lämpöti-loissa. Suomalaishavainnon pohjalta voidaan ehkä rakentaa uusi, nykyistä tehokkaampi ja halvempi keräysme-netelmä.

Tutkijoiden mukaan samantyyp-pisellä molekulaarihäkillä saattaa olla sovellusmahdollisuuksia myös lääketieteessä. Häkkiin suljetut kse-

Kansainvälinen tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmän, jonka avulla pienestä kudosnäytteestä voidaan tunnistaa tuhansia proteiineja muu-tamassa tunnissa.

Uuden massaspektrometrisen tekniikan avulla näytteen proteiinit voidaan määritellä kerralla. Prote-iinien eristämiseen ja pilkkomiseen hyödynnetään normaalin ja erittäin korkean paineen vaihtelua.

Esteenä proteiinien määritysme-netelmien käyttöön kliinisessä tutki-muksessa ovat aiemmin olleet huono toistettavuus, matala suoritusteho ja suuri alkumateriaalin tarve.

”Aikaisemmin tarvittiin suuria näytemääriä, sillä käsittelyssä käy-tettiin loppuun suurin osa näyt-teestä” kertoo tutkija Petri Kouvo-nen Turun yliopistosta.

Uuden tekniikan ansiosta saadaan entistä tarkempi kokonaiskuva esi-merkiksi syövistä, tulehduksista ja aineenvaihduntasairauksista, kun eri proteiiniperheet voidaan määrit-tää kohdennetusti.

Erityisen hyödyllinen menetelmä on yksilöidyssä lääketieteessä, jossa analysoidaan isoja datamassoja ja selvitetään sairauksien yksilöllisiä eroja.

Tehomenetelmä mullistaapotilasnäytteiden analysoinnin

Ksenon voidaan vangitamolekulaarihäkkiin

Ksenonia käytetään esimerkiksi autojen sumuvaloissa, lasereissa, anestesiassa ja keuhkojen magneettikuvauksessa.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

Suomen vesistöissä vainvähän kasvin-suojeluaineita

Suomalaispelloilta joutuu vesistöihin huomattavasti vähemmän kasvin-suojeluaineita kuin eteläisemmässä Euroopassa.

nonatomit sopivat kuvantamaan biokemiallisia molekyylitason pro-sesseja, kuten lääkeaineen kiinnitty-mistä elimistössä. Atomeista voitai-siin siksi saada nykyistä edullisempia ja paremmin vesiliuoksiin liukenevia biosensoreita.

Häkin kehitti Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Kari Rissanen yhdessä Cambridgen yliopiston pro-fessorin Jonathan Nitschken kanssa. Oulun yliopistossa kokeellista tut-kimusta johti yliopistotutkija Ville-Veikko Telkki ja teoreettista tutki-musta yliopistotutkija Perttu Lantto.

Tulokset julkaistiin Journal of the American Chemical Society -lehdessä.

Luonnonvarakeskuksen ja Tampe-reen yliopiston tutkijat ovat löytäneet erittäin lupaavia lääkeaihioita suo-männyn juurisienistä ja rungon sisä-oksista.

”D-sieneksi” ristitystä endofyytti-sienestä voi kehkeytyä apu silmänpoh-jan ikärappeuman hoitoon. Yhdisteen tutkimukset ovat vielä kesken, mutta siitä voisi syntyä myös silmän pintaa hoitava lääke. Yhdiste saattaisi tutki-

VTT on kehittänyt hybridihiivoja, joilla lageroluisiin saadaan uudenlai-sia makuja.

Hiivat syntyivät, kun VTT seuloi oman mikrobikantakokoelmansa ja kaupallisten kokoelmien ale-oluthii-vakantoja. Kun sopivat hiivakannat löytyivät, ne risteytettiin Saccharo-myces eubayanus -hiivaan.

Saccharomyces eubayanus on tut-kimuksissa osoittautunut hiivala-jiksi, joka yhdessä Saccharomynes cerevisiaes -hiivan kanssa muodostaa Saccharomyces pastorianus -hiivan. Saccharomyces pastorianus on perin-teinen lageroluiden panossa käytetty hiiva, joka siis myös paljastui hybri-diksi.

VTT:n uudet hybridihiivat ovat perineet ”vanhemmiltaan” monia hyödyllisiä ominaisuuksia. Uutuus-hiivat nopeuttavat vierteen käymis-prosessia ja lisäävät etanolintuottoa. Niiden kylmänsieto on parempi kuin Saccharomyces cerevisiae -emokan-nan, ja ne myös laskeutuvat käymisen jälkeen edeltäjiään paremmin.

Uusia hiivakantoja voidaan tuottaa täysin ilman geenimuuntelutekniik-kaa.

Tutkimus julkaistiin Journal of Industrial Microbiology and Bio-technology -verkkolehdessä.

Uudet tekniikat puhdistavatjätevedet tehokkaasti

Suomännystäkehitetään silmähoitoa

Hybridihiivat tuovatmakua olueen

VTT:n hybridihiivat maustavat perinteiset oluet uusin aromein.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

joiden mukaan toimia myös härskiin-tymistä estävänä aineena.

Männyn sisäoksasta on puolestaan paljastunut yhdiste, joka estää luu-rustolle haitallisten entsyymien tuot-toa. Tulehduksessa entsyymit alkavat hajottaa rustoa, jolloin seurauksena voi olla nivelrikko tai nivelreuma. Sieniuutteesta saattaa siten olla hyö-tyä tautien hoidossa.

3/2015 KEMIA 33

Suomalaisissa suomännyissä piilee kiinnostavia lääkeaihioita.

Asia selviää Lappeenrannan teknil-lisen yliopiston tutkimuksesta, jossa testattiin lääkeainejäämien poistoa jätevedestä membraanisuodatuksella ja hapetuksella.

Membraanisuodatus ja hapetus poistivat hyvin tehokkaasti aineet, jotka perinteisessä biologisessa vedenpuhdistusprosessissa poistuvat huonosti tai eivät lainkaan. Tällaisia aineita ovat muun muassa masennus- ja epilepsialääkkeet sekä kipugeelit.

Jos haitta-aineet päätyvät vesis-töön, ne voivat jo erittäin pieninä pitoisuuksina vaurioittaa vesiekosys-teemejä esimerkiksi kalojen hormo-naalisten muutosten kautta.

Professori Mika Mänttärin joh-tamassa tutkimuksessa huomattiin myös, että tehostamalla vedenpuhdis-tusta voidaan samalla poistaa vedestä myös tiettyjä ravinteita. Esimerkiksi fosfori ja typpi saadaan pois lähes kokonaan. Fosforin osalta membraa-nipuhdistuksella päästiin sadasosaan nykylupien sallimasta määrästä.

Jätevedestä on mahdollista pois-taa yli 95 prosenttia haitta-aineista, kuten lääkeainejäämistä ja torjunta-aineista. Joissain tapauksissa haitta-aineista saadaan pois 99 prosenttia.

LUT:n tutkijat ovat testanneet menetel-miään Parikkalan vedenpuhdistamossa.

Teem

u Le

inon

en

34 3/2015KEMIA

ULJAS UUSI BIOTALOUSSarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita.

Forssalainen Biotehdas muuttaa erilaiset bioperäiset jätteet kaasuksi ja lannoitteiksi.

Maija Pohjakallio

Biotehdas Oy tekee laitoksissaan bio-jätteistä biokaasua, joka hyödynne-tään lämpö- ja sähköenergian tuotan-nossa ja teollisuuden polttoaineena, sekä lannoitteita, jotka panevat pellot kasvamaan.

”Ilmastokuormitus vähenee, ravin-teet saadaan kiertoon, ja energiaoma-varaisuus lisääntyy”, kuvailee yhtiön liikeideaa toimitusjohtaja Kaisa Suvi-lampi.

Yrityksen omistaa Taaleritehtaan Biotehdas -pääomarahasto, jossa on mukana noin 200 sijoittajaa. Yksityi-set suomalaiset investoijat ovat olleet erittäin kiinnostuneita tukemaan uusiutuvaa energiaa, minkä ansiosta biokaasulaitosten verkosto laajentuu jatkuvasti.

Yhtiön ensimmäinen laitos käyn-nistyi vuonna 2010 Huittisten Vam-pulassa. Seuraavat perustettiin Kuo-pioon, Honkajoelle ja Ouluun. Viides laitos toteutetaan Riihimäelle (ks. s. 18), kuudes on suunnitteilla Lohjalle.

Etenkin Vampulassa paikallinen yhteistyö on vahvaa. Biotehdas saa

Biotehdas jalostaa jätteetraaka-aineensa lähialueen jätehuol-losta, teollisuudelta ja naapurisika-lalta.

Bioenergian tuotannon pääasiak-kaana on reilun kilometrin päässä toi-miva kalkinvalmistaja Nordkalk, jolle valmis kaasu ohjataan suoraa putkea pitkin. Nordkalkin energiantarpeesta puolet hoituu biokaasulla, joka kor-vaa vuosittain 500 000 litraa fossiilista polttoöljyä.

Biotehtaan laitoksista syötetään energiaa myös paikallisiin sähköverk-koihin.

Laitosten toiminta perustuu toisen forssalaisyrityksen Watrec Oy:n tek-nologiaan. Syötteestä poistetaan ensin biohajoamaton aines ja tuhotaan tau-dinaiheuttajat, minkä jälkeen se siir-retään mädätysreaktoreihin. Niissä raaka-aine muhii nelisen viikkoa 35–38 asteen lämmössä.

Pitkällä mädätysajalla ja jälkikäsit-telyillä varmistetaan, että biokaasun saanto on riittävä eikä lannoitteissa ole terveydelle tai ympäristölle haital-lisia mikrobiologisia ominaisuuksia.

Noin 70 prosenttia raakabiokaa-susta on metaania, loput hiilidioksi-dia ja erilaisia epäpuhtauksia. Ener-giakäyttöön menevästä kaasusta poistetaan rikkipitoiset yhdisteet.

Liikennekäyttöä varten myös hiili-dioksidi on poistettava ja kaasu pai-

neistettava. Biotehdas ei toistaiseksi jalosta kaasua liikennepolttoaineeksi, mutta hankkeita on vireillä.

Mahdollisuuksia kasvuun

Suomessa biokaasun osuus uusiutu-van energian kokonaistuotannosta on vielä vähäinen, vain noin 0,5 pro-senttia.

”Osuutta voitaisiin kasvattaa huo-mattavasti, sillä esimerkiksi kar-janlanta on suuri, meillä lähes hyö-dyntämätön biokaasuntuotannon raaka-ainevirta”, Kaisa Suvilampi sanoo.

”Saksassa toimii yli 10 000 tilakoh-taista biokaasulaitosta, jotka syöttävät energiaa paikalliseen sähköverkkoon. Suomessakin biokaasulla voitaisiin tuottaa ydinvoimalan verran ener-giaa, mutta se edellyttäisi erilaista energia- ja maataloustukipolitiikkaa.”

Suvilampi kaipaisi muutoksia myös lannoitelainsäädäntöön.

”Pelisääntöjä toki tarvitaan, mutta lannoitteisiin liittyvä sääntely on jää-nyt ajasta jälkeen ja voi jopa olla pul-lonkaulana uusien, ravinteiden kier-rätystä edistävien lannoiteratkaisujen käyttöön ottamiselle.”

Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies.

maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi

Biot

ehda

s O

y

Biotehdas tuottaa valmista biolannoitetta sekä liete- että kuivalevitykseen.

KEMIKAALIVIRASTO järjestää sään-nöllisesti julkisia konsultaatioita (PC, Pub-lic Consultation), joissa haetaan yleisön näkökulmaa Reach-lainsäädännön toi-meenpanon eri vaiheisiin.

Yleinen käsitys on ollut, ettei julkisilla konsultaatioilla ole varsinaisesti vaiku-tusta. Viranomaiset ovat toista mieltä. Hei-dän mukaansa jokaisella PC-prosessilla on tarkoituksensa. Jokaisessa myös kerätään lisätietoa määrätyistä asioista.

Jos julkisen konsultaation aikana toimit-taa virastolle tietoa ”vääristä” asioista, sitä ei oteta huomioon. Teollisuuden on siksi tärkeä ymmärtää kunkin PC:n merkitys ja etenkin se, mistä nimenomaan on pyy-detty palautetta.

Esimerkiksi lupamenettelyn aikana jär-jestetään kolme julkista konsultaatiota, jotka liittyvät erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC) tunnistamiseen, niiden ottamiseen luvanvaraisten aineiden luet-teloon sekä lupahakemuksiin.

SVHC-AINEITA tunnistettaessa virastolle ovat erityisen tervetulleita tie-dot aineen identiteetistä – esimerkiksi nimestä, EC-numerosta, CAS-numerosta ja molekyylirakenteesta – sekä aineen PBT- tai vPvB-ominaisuuksista eli hitaasta hajoavuudesta, biokertyvyydestä ja myr-kyllisyydestä.

Sen sijaan kommentteja, jotka koskevat CLP-lainsäädännön mukaisesti jo harmo-nisoituja luokituksia, ei tässä yhteydessä oteta huomioon.

Kaikki huomautukset ja lisätiedot, jotka liittyvät aineen käyttötarkoituksiin, käyttö-määriin, altistumiseen, korvaaviin vaihto-ehtoihin ja riskeihin, ovat myös toivottuja.

Lisätietoja ei käytetä aineen SVHC-tunnistuksen vahvistamiseen vaan lupa-menettelyn seuraavassa vaiheessa, jossa kemikaalivirasto päättää, suositteleeko se aineen ottamista luvanvaraisten aineiden listalle.

REACH RAKENTUUAsiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista.

Vastaa siihen, mitä kysytään

Tohtori Ying Zhu on partneri ja operatiivinen johtaja

ReachLaw Oy:ssä. Reac

hLaw

3/2015 KEMIA 35

KUN PÄÄTETÄÄN aineen siirtämi-sestä ns. kandidaattilistalta varsinaiseen luvanvaraisten aineiden luetteloon, pää-asiallisena tietolähteenä käytetään aineen rekisteröintiasiakirjoja.

Julkisen konsultaation pääpaino on täl-löin niissä luetteloluonnoksen aineissa, jotka kemikaalivirasto katsoo ensisijaisiksi.

Tässä yhteydessä tervetulleita ovat tie-dot aineen toimitusketjusta sekä lupaha-kemuksen laatimiseen tarvittavasta ajasta. Virasto toivoo tietoja myös aineiden sellai-sista käyttötarkoituksista, jotka kommen-toijan mielestä voisivat saada vapautuksen lupamenettelystä.

Virastolle voi toimittaa myös lisätietoa aineiden volyymeistä, käyttötavoista sekä kandidaattilistan mahdollisista muista aineista, jotka voisivat toimia aineen kor-vaajina tai tulla korvatuiksi aineella tie-tyissä käyttötarkoituksissa.

Euroopan komissio käynnisti syys-kuussa 2014 vielä erillisen julkisen konsultaation aineiden sosioeko-nomisista vaikutuksista. Nähtä-väksi jää, jatkuuko tämä käy-täntö.

LUPAHAKEMUSTEN kohdalla julkisen konsul-taation keskiössä ovat tiedot vaihtoehtoisista aineista tai teknolo-gioista, joita aineita käytettäessä voitaisiin soveltaa.

Teollisuuden tulee myös muistaa päi-vittää aineiden rekisteröintiasiakirjat aina, kun saatavilla on uutta tietoa ja etenkin sil-loin, kun tiedolla on vaikutusta lupamenet-telyprosessiin. Tällainen tieto voi koskea esimerkiksi aineen vaaraominaisuuksia ja siten muuttaa sen luokittelua, käyttöä ja volyymejä.

Lisäksi on tärkeää koordinoida päivi-tykset Sief-tietojenvaihtofoorumeissa. Jokaisen rekisteröijän tulee saattaa omat rekisteröintiasiakirjansa ajan tasalle, jotta viranomaiset voivat ottaa muutokset huo-mioon.

Ying Zhu

36 3/2015KEMIA

NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN

Kemia-lehden kolumnisti Anja

Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara

ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän

pitää blogia osoittees-sa www.kemikaali-

kimara.blogspot.com.

RUOKAKAUPPOJEN hyllyt pursuavat tuotteita, joissa on tavallista enemmän proteiinia. On proteiini-rahkaa, -maitoa ja -jogurttia. Proteiinipitoisuudella mai-nostetaan jopa hiilihydraattien lähteitä, kuten puuroa ja leipää.

Proteiini parantaa nälänhallintaa ja voi siten auttaa taistelussa vaa’an kohovia lukuja vastaan. Toisaalta pro-teiinitankkaus kuuluu asiaan, jos päinvastoin kasvattaa lihasmassaa, hauista ja pakaroita tai muuten vain treenaa rankasti.

Ruokapöytään katetaan raejuustoa, lihaa, kalaa, broi-leria, munia, tofua. Smoothieen lisätään mangon, banaa-nin ja soijamaidon seuraksi heraproteiinia. Jalkaprässin, ylätaljan, hauiskääntöjen ja kylkilankun jälkeen tarvitaan ehdottomasti annos lisäproteiinia.

RAVITSEMUSASIANTUNTIJAT ovat eri mieltä.Heidän mukaansa ihminen saa kaiken tarvitsemansa

tavallisista päivittäisistä aterioista. Proteiinipatukat, pro-teiinijauheet ja palautusjuomat ovat turha villitys.

Normaali, terveellinen ruoka riittää ravinnoksi niin kadunmieskuntoilijalle kuin aktiiviselle hikitreenaajalle-kin. Vain huippu-urheilijat ovat asia erikseen.

Sen sijaan asiantuntijat ovat huolissaan vanhusten liian vähäisestä proteiininsaannista.

NORMAALIPAINOISEN vanhuksen pitäisi nauttia päivittäin 85–100 grammaa proteiinia: lihapullia, silakka-pihvejä, munakasta tai vaikkapa hernekeittoa. Niissä on rakennusainetta, jota vanhemmiten heikkenevät lihakset tarvitsevat.

Monelle vanhukselle ruoka ei kuitenkaan kunnolla maistu. Ensisijainen keino parantaa tilannetta on tehdä ruuista syöjän maun mukaisia.

JOS RUOKAVALIO kaikesta huolimatta on niukka ja yksipuolinen, vasta silloin kannattaa ottaa avuksi prote-iinilisä.

Netistä löytyy proteiiniversioita jopa makeista leivon-naisista. Jos proteiini-intoilija välttämättä haluaa leipoa proteiinimuffinsseja tai proteiinimokkapaloja, ne kannat-taa viedä tuliaisiksi mummolle ja papalle.

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Kemia-Kemi 4/1980Neste Oy lisää tonnistoaan

Kemia-Kemi 4/1990Neste ostaa osuuden öljykentästä Isossa-Britanniassa

Neste Oy:n ja norjalaisen Moss Rosenberg Verft a.s:n perus-tama yhteisvarustamo Partre-deri Nemo on tilannut kaksi 3  300 m3:n erikoistankkilai-vaa Mossin telakalta Nor-jasta.

Alukset soveltuvat nes-temäisten kaasujen ja eri-laisten kemikaalien kulje-tukseen. Monipuolisella lastinkäsittelylaitteistolla pystytään lastia jäähdyttä-mään aina –104°C:een ja lämmittämään + 80°C:een.

Laivoissa on kaksois-runko ja erilliset lastitan-kit. Nämä tankit ovat ruostu-mattomasta teräksestä ja siten alukset voivat kuljettaa kaikkia IMCO II- ja III-luokkiin kuuluvia kemikaaleja. Samanaikaisesti voidaan kuljettaa kuutta eri tuotetta. Laivat täyttävät IMCO:n ja U.S. Coast Guardin viimeisimmät kaasu- ja kemikaalialuksia koskevat määräykset.

Yhteistyösopimus mahdollistaa lisäksi, että Neste saa käyt-töönsä teknisen tietouden ja piirustukset siinä tapauksessa, että vastaavanlainen alus päätetään tilata Suomesta.

Neste on tehnyt alustavan sopi-muksen Murphy Petroleum Ltd:n ja Ocean Exploration Ltd:n kanssa ostaa kummal-takin noin 2,1 prosenttiyk-sikön suuruisen osuuden Ninian-öljykentästä Englan-nin pohjanmerellä. Nesteen osuudeksi kentästä tulee näin noin 4,2%.

Nesteen osuus Ninia-nin tuotannosta tulee ole-maan noin 4  500 tynnyriä päivässä eli noin 225  000 tonnia vuodessa. Ninia-nin tuotanto jatkuu näillä näkymin vuoteen 2005. Öljy on vähärikkistä.

Kokonaiskauppasumma on noin 54 miljoonaa dollaria, puoliksi kummallekin myyjälle. Kentän muilla osakkailla on osuuksiin vielä etuosto-oikeus. Kauppa edellyttää lisäksi Eng-lannin energiaministeriön hyväksymistä.

Papan proteiinit

373/2015 KEMIA

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.

Lina Shternkoki Stalinin vainon

Sisko Loikkanen

Moskova, tammikuu 1949. Akatee-mikko Lina Shternin oveen kopu-tetaan keskellä yötä. Ääni, jota neu-vostokansalaiset ovat oppineet kavahtamaan. Kunnioitettu bioke-misti ei kuitenkaan aavista tulevaa.

Jo muutaman tunnin kuluttua 70-vuotias Shtern viruu pahamainei-sessa Lubjankan vankilassa. Piesty ja kidutettu nainen odottaa oikeuden-käyntiä sellissään kesään 1952. Vasta silloin selviää, että häntä syytetään ”vakoilusta ja nationalismista”.

Rangaistus rikoksista on teloitus, joka päättää 14 muun vangitun juuta-laistutkijan elämän. Stalinin oikusta Shtern saa ”vain” viiden vuoden kar-kotuksen Kazakstanin perukoille.

Kumouksen tuulet

Äiti-Venäjä ei kohdellut Lina Shter-niä kaltoin ensimmäistä kertaa. Lat-vian Liepajassa vuonna 1878 syn-tyneenä hän oli kokenut kovia jo tsaarin aikaan. Moskovan yliopiston ovet eivät auenneet juutalaisille, joten Shtern lähti opintielle Sveitsiin.

Geneven yliopistossa lahjakas lää-ketieteen opiskelija pääsi pian profes-sorinsa avuksi tutkimaan biologista hapetusta ja soluhengitystä. Väitök-sensä jälkeen Shtern jäi työhön alma materiinsa. Vuonna 1917 hänestä tuli yliopiston ensimmäinen naisprofes-sori ja fysiologisen kemian osaston johtaja.

Samana vuonna Venäjän vallanku-mousten tuulet alkoivat houkutella Shterniä takaisin. Vuonna 1925 hän vihdoin otti vastaan professorinviran

Moskovan yliopistosta, jossa häntä nyt arvostettiin suuresti. Lisäksi hän toimi perustamansa fysiologian ins-tituutin johtajana.

Moskovassa Shtern kuvasi ensim-mäisenä veri-aivoesteen toiminnan ja selvitti mekanismin, jolla rakenne kontrolloi aineiden pääsyä aivoihin. Hänen muita keskeisiä tutkimusaihei-taan olivat uni ja pitkäikäisyys.

Rockefellerin säätiön rahoittama tutkija kävi ahkerasti kansainvälisissä kongresseissa esittelemässä työtään, joka toi hänelle muun muassa Saksan tiedeakatemian jäsenyyden.

Vuonna 1939 Shternistä tuli ensim-mäisenä naisena myös Neuvostoliiton tiedeakatemian varsinainen jäsen. Loistavan tieteilijän huomasi seuraa-vaksi itse generalissimus, joka myönsi tälle maan arvokkaimman tunnus-tuksen, omaa nimeään kantavan Sta-linin palkinnon.

Sotavuodet saivat neuvostodiktaat-torin vainoharhaisuuden kuitenkin pahenemaan. Koitti taas juutalaisten vuoro joutua tuomiolle.

Karkotuksesta kotiin

Kazakstanin karkotuksessa Shtern eli kurjissa oloissa. Hänet piti juuri ja juuri hengissä pieni palkka, jota hänelle akateemikkona yhä makset-tiin.

Stalinin kuolema maaliskuussa 1953 oli hänen pelastuksensa. Yleinen armahdus tyhjensi ”vankileirien saa-riston”, ja Shtern pääsi takaisin Mos-kovaan.

Siellä vankeudesta palaaviin suh-

tauduttiin kuitenkin epäluuloisesti. Shterniä karsasti etenkin hänen enti-nen oppilaansa Galina Amiragova, politbyroon jäsenen Otto Ville Kuu-sisen vaimo. Tämä sai muutkin varo-vaisiksi.

Lopulta vuonna 1958 Shtern reha-bilitoitiin eli hänen ”rikoksensa” myönnettiin täysin keksityksi. 80-vuotias professori oli jo aiemmin saanut paikan biofysiikan instituu-tista, jossa hän nyt ryhtyi jatkamaan työtään entistä tarmokkaammin. Tut-kijan huikean uran päätti vasta kuo-lema vuonna 1968.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Lina Shtern ei antanut minkään sam-muttaa intohimoaan tieteeseen.

Geneven yliopiston ensimmäinen naisprofessori tuli tuntemaan myös neuvostovankilat.

38 3/2015KEMIA

Lauri Lehtinen

”Laboratorioiden käyttötavaraa voi toki hankkia netin kautta, mutta suu-remmat laitteet pitää nähdä ja kokea ennen investointipäätöksen teke-mistä. Myös henkilökohtainen kon-takti on tärkeä”, perustelee ChemBio-näyttelyn merkitystä liiketoiminnan kehityspäällikkö Jouko Nieminen, joka esitteli osastollaan PANalytical Finlandin uutuustuotteita.

Samaa mieltä tuntuivat olevan kemian alan ammattilaiset eli laittei-den ostajat, jotka kiertelivät kiinnos-tuneina tutustumassa messuosastojen antiin.

Kemian alan suomalainen suurta-pahtuma toteutettiin tällä kertaa Mes-sukeskuksen kolmoshallissa, tiiviissä, matalassa ja akustiikaltaan miellyttä-vässä tilassa. Kätevää oli, että semi-naarisalit sijaitsivat messujen välittö-mässä yhteydessä, joten liikkuminen luennoilta näyttelyyn ja päinvastoin oli nopeaa ja helppoa.

Asiantunteva yleisö

Toimitusjohtaja Jukka Reipas Test-ware Oy:stä paljasti yllättyneensä miellyttävästi messuvieraiden ”kor-keasta tasosta”.

Yrityksen päätoimiala painottuu elektroniikkateollisuuteen, joten odotukset kemian tapahtuman annista eivät olleet ainakaan yliopti-mistiset.

”Päätuotteemme ovat olosuhde-

Kemian kohtauspaikka

ChemBio Finlandtavoitti yleisönsä

kaappeja, joilla testataan materiaalien ja ratkaisujen soveltuvuutta mata-liin ja korkeisiin lämpötiloihin sekä nopeisiin, shokinomaisiin lämmön-vaihteluihin”, Reipas kertoi.

”Asiakaskuntaamme kuuluvat lähes kaikki teollisuuden alat. Esimer-kiksi elektroniikkateollisuus testaa eri komponenttien sijoittelua piiri-levylle, jotta käytössä syntyvä lämpö-kuorma ei haittaa toimintaa tai kuor-mita muita komponentteja.”

Positiivinen vastaanotto sai Test-waren tekemään päätöksen osallistua myös seuraavaan ChemBio-näytte-lyyn, vaikka esittäytyminen oli alun perin suunniteltu kertaluontoiseksi.

Laboratoriolaitetoimittaja Hos-medin osaston yleisömagneetteja olivat muun muassa uudenlainen viskosimetri ja paranneltu FTIR-mikroskooppi. Yhtiön tuotepäällikkö Ismo Lokinoja kiitteli hänkin tapah-tumaa onnistuneeksi.

”Meillä oli hyvä paikka lähellä sisäänkäyntiä, ja saimme myös hyviä asiakaskontakteja. Näillä näkymin messusatsauksemme maksaa itsensä takaisin kuluvan vuoden aikana”, arvioi Lokinoja, jonka mukaan suu-rempien tutkimusvälineiden kau-passa myyjällä on ratkaiseva osuus.

Koska jokainen mittausjärjestely ja tiedonkeruutapahtuma on erilainen, laite-edustajan asiantuntemus vaikut-taa paljon lopputuloksen onnistumi-seen.

Myös Hosmed oli jo varannut ständipaikan seuraavan kerran kah-den vuoden kuluttua järjestettävään näyttelyyn.

Puhdasta ilmaa ja imua

Labo Line Oy esitteli ChemBio-näyttelyssä edustamaansa uutta suo-malaista ilmanpuhdistintekniik-kaa. Espoolainen Genano valmistaa ilmanpuhdistimia, joilla voidaan poistaa jopa nanometriluokan hiuk-kasia ja pisaroita sisäilmasta.

Genanon menetelmässä ilma kul-kee vapaasti keräilylevyjen välistä tai keruuputkessa. Ilmassa oleviin hiukkasiin kohdistuu voimakas ioni-suihku, joka varaa hiukkaset negatii-visiksi samalla niitä työntäen. Hiuk-kasmassa kerätään keruupinnoilta, joilta se huuhdotaan vesipesuaine-liuoksella erilliseen astiaan tai vie-märiverkostoon.

Laitteita voidaan käyttää laborato-rioilman puhdistamisen lisäksi esi-merkiksi homeitiöiden sekä virusten ja muiden mikrobien poistamiseen sisäilmasta, kuvaili Labo Linen edus-taja Tuomas Mykkänen.

Labo Linen uutuuksiin kuului-vat myös Bernerin suojakaapit, joi-den yhteydessä on jätteenkäsittely-yksikkö. Se saumaa jätepussin kiinni heti, kun sinne on laitettu tavaraa, joten mahdolliset haitalliset osat eivät pääse karkaamaan ilmaan.

Satakunta yritystä esitteli tarjontaansa noin 4 200:lle kemian ammattilaiselle Messukeskuksessa 18.–19. maaliskuuta järjestetyssä ChemBio-näyttelyssä. Luennoille väkeä vetivät etenkin kemikaaliturvallisuus ja bioenergia sekä elintarvikekemia, ympäristökemia ja analytiikka.

393/2015 KEMIA

Suojakaapit mittaavat myös ilma-virtaa. Jos esimerkiksi ulko-oven avaaminen aiheuttaa hetkeksi vir-tauksen pysähtymisen kaapissa, sen merkkivalo vaihtuu vihreästä punai-seksi.

Laboratoriolaitteiden taantuman-

Kaik

ki k

uvat

: Mar

kku

Oja

la /

Mes

suke

skus

.

Moni pysähtyi vaihtamaan kuulumisia ja tapaamaan tuttuja Kemia-lehden ja Kemian Seurojen yhteiselle näyttelyosastolle.

Messukeskuksen kolmoshalli oli tiivis ja akustiikaltaan miellyttävä tila, jossa oli helppo liikkua.

kin aikana varsin tasaisena jatku-nutta kysyntää kuvaa Tuomas Myk-käsen mukaan hyvin se, että yritys on kevään mittaan rekrytoinut neljä uutta työntekijää.

Liikettä markkinoilla

Myös laboratoriopalveluja toimitta-van Nab Labsin myyntijohtaja Eija Bergelin kertoi, että yrityksen alku-vuosi on ollut tavanomaisen vilkas.

Markkinoilla on hänen mukaansa ollut ”piristävää liikehdintää”, ja Espoossa pääkonttoriaan pitävä yri-tys on saanut uusia, yllättäviäkin asi-akkaita. Nab Labsin valtteja ovat rää-tälöidyt tutkimus- ja analyysipalvelut sekä nopeasti tarjolle tulevat uudet menetelmät, Bergelin kuvaili.

Useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea toimiva yhtiö on viimeksi kuluneen vuoden aikana keskittänyt ympäristöalan palvelujaan Jyväsky-lään. Palvelujen keskuksena toimii tätä nykyä ympäristötutkimuskeskus

40 3/2015KEMIA

Ambiotica, jonka Nab Labs viime vuonna osti Jyväskylän yliopistolta.

Nyt Nab Labs on siirtämässä myös Kaustisen perusvesi-, mikrobiologi-sen ja orgaanisen analytiikan palvelu-jaan Jyväskylään. Muutos toteutetaan siten, että Kaustisella tehtävät toimek-siannot siirretään vaiheittain Jyväsky-lään toukokuun loppuun mennessä.

Samalla laboratoriotoiminnot Kaustisella loppuvat, mutta toiminta Oulussa, Kärsämäellä ja Raumalla jat-kuu entiseen tapaan.

Kaasutohtori palvelee

Kaasuyritys Woikosken messuosas-tolla erikoiskaasujen tuotepäällikkö Eero Aspberg esitteli yrityksen reper-tuaarista löytyviä erikoispuhtaita ja seoskaasuja.

Laboratorioiden käyttöön on tar-jolla esimerkiksi jalokaasuja, vetyä, argonia, typpeä, happea, heliumia kaasuna ja nesteytettynä sekä räätä-löityjä kalibrointiseoksia.

Aspbergin mukaan yritys haluaa palvella asiakkaitaan ”yhden pysäh-dyksen taktiikalla” eli toimittaa sekä

erikoiskaasut että hapen tai typen tapaiset, tuotannossa suurina volyy-meinä tarvittavat kaasut, ja ratkaista myös muut kaasuihin liittyvät tarpeet.

Perheyrityksen uusi palvelumuoto on kaasutohtorin maksuton käynti eli kaasujen varastointi- ja annoste-lulaitteiden kuntoarviointi sekä tar-vekartoitus.

”Woikosken oman tuotannon edul-linen sijainti Suomessa tekee nopeat-kin toimitukset mahdolliseksi”, Asp-berg lupaa.

Luennot kiinnostivat

Messujen rinnalla järjestettyjen Kemian Päivien merkitys koulutusta-pahtumana tuli esiin entistä selvem-min.

”Kemian Päivät on tärkeä täyden-nyskoulutustilaisuus alan ammatti-laisille ja opiskelijoille. Tänä vuonna Kemian Päiville ilmoittautui viime-kertaista enemmän osallistujia jo etukäteen”, kiittelee Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja Heleena Karrus.

Kemian Päivien luentoja kuunteli hänen mukaansa lähes 1 400 henkeä. Eniten väkeä houkuttelivat kemi-kaaliturvallisuutta käsitellyt avajais-seminaari, aurinko- ja bioenergian seminaari sekä elintarvikekemian, ympäristökemian ja analytiikan semi-naarit.

"Elintarvikeväärennösten selvittä-minen kemian keinoin keräsi peräti 220 kuulijaa. Se on elintarvikekemian ohjelmien kaikkien aikojen ennätys", Karrus kertoo.

”Bioalan seminaareista ehkäpä suo-situimpia olivat Syövän uudet hoito-mahdollisuudet -seminaari sekä Suo-listobakteerit päättävät terveydestäsi -seminaari”, kertoo puolestaan asia-mies Carmela Kantor-Aaltonen Suo-men Bioteollisuus ry:stä.

ChemBio Finland -kokonaisuus järjestetään Helsingin Messukeskuk-sessa joka toinen vuosi, seuraavan kerran 29.–30. maaliskuuta 2017.

Sitä ennen kemian ala kokoontuu Messukeskukseen Helsinki Chemi-cals Forumiin jo vajaan kuukauden kuluttua eli 28.–29. toukokuuta.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi

Mar

kku

Oja

la /

Mes

suke

skus

Kemian Päivien seminaareihin ja luennoille riitti väkeä. Tapahtuma on vakiinnut-tanut paikkansa tärkeänä täydennyskoulutustilaisuutena.

MessuarvontojenvoittajatKemia-lehden ja Kemian Seurojen messukyselyyn vastanneiden kesken arvotut kirja- ja lehtipalkin-not voittivat Kenneth Bergroth Karlebystä, Kimmo Hallikainen Mikkelistä, Jani Ikonen Helsingistä, Mirka Kronlöf Espoosta, Sanna Mäki Espoosta, Irmeli Pelkonen Vantaalta, Maire Seutu Jokioisilta, Tiina Riekkola Helsingistä, Toini Virkkala Kokko-lasta ja Elina Yli-Rantala Tampereelta.

Kemian Päivät 2015 -Facebook-sivun tykkääjien kesken arvottiin kaksi Alkuaineiden jaksollinen jär-jestelmä -suihkuverhoa. Ne osuivat Jesse Kalliomä-elle Helsingistä ja Kati Viloselle Imatralta.

Kemia-lehti ja Kemian Seurat onnittelevat kaik-kia voittajia.

Scan

stock

photo

413/2015 KEMIA

Uutuudetesillä messuillaLaboratorioiden, tutkimuk-sen ja teollisuuden tar-peisiin suunnitellut uudet tuotteet, laitteet ja palvelut kiinnostivat messukävijöitä.

Tehokasmassaspektrometri

Uusi NexION 350 ICP-MS -massaspekt-rometri ei sisällä ionilinssejä, minkä seu-rauksena vakuumialuetta ei tarvitse kos-kaan puhdistaa. Laitteistolla voidaan mitata jopa 35 prosenttia suolaa sisältä-viä liuoksia. Laitteisto voitti Pitcon 2015 -kongressissa Scientists’ Choice Award -palkinnon parhaana spektroskopiatuot-teena.

Lisätietoa: www.perkinelmer.com

Olosuhteidentestaukseen

Aralab-olosuhde- ja testauskaapit on suunniteltu teollisuuden ja tutkimuksen tarpeisiin. Laitteilla voidaan suorittaa kai-ken kokoisten tuotteiden olosuhdetestaus oikeellisesti, tarkasti ja toistettavasti. Sää-dettäviä olosuhteita ovat mm. lämpötila, kosteus, valo, ilmavirtaus ja erilaiset kaa-sut. Myös räätälöidyt ratkaisut ovat mah-dollisia.

Lisätietoa: www.gwb.fi

Oluen mittaukseen

Anton Paarin Alex 500 -analysaattori mittaa tarkasti nesteen ja uutteen alko-holipitoisuuden, kalorimäärän, fermen-taatioasteen ja lukuisia muita haluttuja parametrejä. Analysaattorin avulla on helppoa seurata ja valvoa oluen koko val-mistusprosessia vierteestä pullotukseen asti.

Lisätietoa: www.anton-paar.com

Suorituskykyinenrefraktometri

Bellingham + Stanley RFM340+ -refrak-tometri on tarkoitettu vaativiin tutkimuk-siin tai tuotannon mittauksiin. Sisäänra-kennettu Peltier-elementti luo ideaaliset mittausolosuhteet haastavillekin näytteil-le. Laitteessa on helppokäyttöinen käyt-töliittymä, selkeä nelivärinäyttö ja moni-puoliset liitäntämahdollisuudet.

Lisätietoa: www.hyxo.fi

Öljynäytteiden mittaukseen

DMA 4200 M -tiheysmittarilla voi mitata kaikenlaisia öljynäytteitä, kuten raakaöl-jyä, välituotteita, asfalttia, bitumia, nes-tekaasua ja korkeaviskositeettisia nestei-tä. Mittaukseen riittää kahden millilitran näyte. Mittauslämpötilan vaihteluväli –10 – +200 celsiusastetta mahdollistaa myös sellaisten näytteiden mittauksen, jotka ovat huoneenlämmössä kiinteitä.

Lisätietoa: www.anton-paar.com

Muunneltaviavetokaappeja

Ourexin ergonomiset vetokaapit on suunniteltu vaativiin laboratoriotiloihin. Kaapit on valmistettu kestävistä materi-aaleista, ja ne voidaan varustaa atex-luo-kitelluin komponentein. Tasaisesti ilmaa poistavat kaapit suojaavat työskentelijää tehokkaasti. Kaapit voidaan tehdä mata-lammalla työtasolla, ilman työtasoa, kah-delta puolen käytettäviksi, lasiseinäisinä tai matalaan tilaan soveltuvina versioina, istumatyöhön tarkoitettuina tai muilla eritysvaatimuksilla.

Lisätietoa: www.ourex.fi

Automaattinennäytteenotin

Mettlerin EasySampler on synteesilabo-ratorioille tarkoitettu näytteenotin. Laite ottaa automaattisesti näytteet synteesire-aktioista, pysäyttää reaktion, laimentaa näytefraktion ja toimittaa sen suljettui-hin näyteastioihin myöhempiä analyy-sitarpeita, kuten kromatografisia määri-tyksiä, varten. Toiminnot mahdollistavat tarkan,  luotettavan ja miehittämättömän näytteenoton synteesireaktioista.

Lisätietoa: www.gwb.fi

Monikäyttöinentitraattori

HACHin uudet TitraLab AT1000 -auto-maattititraattorit sopivat moniin eri sovel-luksiin. Titraattoreiden käyttöä helpottaa suuri, informatiivinen näyttö. Laitteissa on useita esiohjelmoituja menetelmiä. Lisäksi uusia menetelmiä voidaan luoda itse tai siirtää niitä laitteelle esimerkiksi USB-tikulla.

Lisätietoa: www.hyxo.fi

UUSIA TUOTTEITA

Kemian tutkimuksen, teol-lisuuden ja järjestötoiminnan veteraani Hannu Vornamo sai ChemBio-tapahtumassa Kemian Seurojen palkinnon 2015.

Päivi Ikonen

”Hän on tehnyt pitkän työuran Työ-terveyslaitoksen ja Kansanterveyslai-toksen tutkijana, ministeriön virka-miehenä, Kemira Oy:n johtajana ja Kemianteollisuus ry:n toimitusjoh-tajana.

Hänellä on lukuisia luottamusteh-täviä Suomen yrityselämässä, teolli-suuden ja talouselämän järjestöissä sekä valtioneuvoston työryhmissä.

Hänen toimensa ulottuvat myös

Hannu Vornamo liputtaa

Aina kemian puolestakului maailmalla. Juuri silloin minun-kin elämääni tuli kansainvälisyyden aspekti.”

Kiireinen pääsihteeri

Tätä nykyä Vornamo on viralliselta statukseltaan eläkeläinen – ja Hel-sinki Chemicals Forumin pääsihtee-rinä kiireisempi kuin koskaan.

”Noo”, energinen mies toppuutte-lee.

”Harrastushan Chemicals Forum minulle on. Tosin erittäin kiinnostava ja antoisa sellainen”, Vornamo sanoo ja ryhtyy kuvailemaan tapahtuman merkitystä Suomelle.

”Kaikki alkoi siitä, kun saatiin tapeltua Euroopan kemikaalivirasto meille. Päätettiin sitten saman tien tehdä Helsingistä kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden kokoontu-mispaikka ja syrjäyttää siitä asemasta Geneve ja Bryssel. Nyt Geneve onkin jo poissa pelistä.”

Maanosan uusi kemikaalipää-kaupunki nousee jälleen valokei-laan muutaman viikon kuluttua, kun parisataa alan asiantuntijaa kaikkialta maailmasta kokoontuu Messukes-kuksessa järjestettävään seitsemän-teen HCF-foorumiin.

Pääsihteeri toivoo mukaan myös poliitikkoja, joille ”kemikaalitur-vallisuuden think tank” olisi oivalli-nen tilaisuus päivittää tietojaan koko yhteiskunnan kannalta keskeisestä asiasta.

”Etenkin mepeille suosittelen tapahtumaa lämpimästi.”

Lisäksi Vornamo soisi kemikaa-liturvallisuuden kokoontumisajo-jen innostavan myös suomalaiset alan osaajat entistä aktiivisemmin mukaan.

”Esimerkiksi työturvallisuus on pitkälti kemikaaliturvallisuutta. HCF-foorumilla olisi paljon tarjotta-vaa vaikkapa Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoille.” Markku Ojala / Messukeskus

Hannu Vornamo ja Varpuspöllö. Kemian Seurojen myöntämän pronssiveistoksen tekijä on taiteilija Pirkko Nukari.

kansainvälisiin tehtäviin, kuten Euroopan kemianteollisuuden kes-kusjärjestön Ceficin ja European Industrial Research Management Associationin hallituksiin.

Hän on antanut aikaansa ja osaa-mistaan myös tieteellisille yhteisöille Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtoryhmässä ja Verifinin johtokun-nassa sekä VTT:n tieteellisessä neu-vottelukunnassa ja Tekniikan museon ja Heurekan valtuuskunnissa.

Mikä tärkeintä, hän aina ajaa kemian etua ja pitää kemian asiaa kirkkaana esillä.”

”Hän” on tietenkin suomalaisen kemian grand old man Hannu Vor-namo, jonka ansioita Kemian Seurat kertasi tiedotteessaan.

Vornamo vastaanotti osana Kemian Päiviä järjestetyssä juhlatilaisuudessa Kemian Seurojen palkinnon 2015.

”Hieno, ainutkertainen tunnus-tus, josta yllätyin iloisesti”, Vornamo myhäilee.

Kemian vannoutunut lipunkantaja suostuu pakon edessä valitsemaan paikan, joka on ollut moniulotteisen uran mieluisin.

”Kaikissa töissäni on ollut puolensa, mutta parasta oli varmaan Kemirassa. Juuri Kemirassa ja Nesteessä luotiin tuolloin 1980-luvulla ympäristöjohta-

misen käsite ja tehtiin ensimmäi-set ympäristöraportit. Itse sain tehdä pioneerihommaa ympä-ristöjohtajana.”

”Lisäksi se oli valtavan kas-vun ja kansainvälistymisen aikaa suomalaisessa kemi-

anteollisuudessa. Parisa-taa työpäivää vuodessa

433/2015 KEMIA

Elina Saarinen

”Leena Laitisen päätoimittajakau-della Kemia-lehti on onnistunut paitsi alan ammattilehtenä myös suu-ren yleisön lehtenä, joka on yleista-juistanut kemian ilmiöitä ja tuonut ansiokkaasti kemian merkitystä esiin”, sanoi palkinnon jakanut Suomalais-ten Kemistien Seuran puheenjohtaja, professori Kimmo Himberg.

Laitinen aloitti Kemiassa huhti-kuussa 1990. Lehden päätoimittaja ja yrittäjä hänestä tuli vuonna 2002. Vuodesta 2006 hän on ollut myös toi-mitusjohtaja Kempulssi Oy:ssä, joka julkaisee Kemia-lehden lisäksi Uusio-uutisia ja Työ Terveys Turvallisuus -lehteä.

”Tuntuu hienolta, että arkinen työ, jota olen tehnyt täydestä kutsumuk-sesta, noteerataan. Palkinnon takana ovat kemian alan vaikuttajatahot ja vahva ja perinteikäs seuratoiminta. Olen todella otettu ja kiitollinen.”

Kemian hyväksi -palkinnon myön-tävät Suomen Messusäätiön tuella Suomalaisten Kemistien Seura, Finska Kemistsamfundet, Kemiallis-teknillinen Yhdistys ja Kemian Päi-vien Säätiö taholle, joka on edistänyt kemian teollisuutta, opetusta ja inno-vaatiotoimintaa sekä alan yhteiskun-nallista merkitystä. Nyt toisen kerran jaetun palkinnon arvo on 5 000 euroa.

Pieni suuri lehti

”Kemia on hieno ala, joka ansaitsee oman äänenkannattajan, lehden, joka

Kemian hyväksi -palkinto Leena Laitiselle

”Henkilökemia on suosikkikemiaani”

”Siitä on aika tarkkaan 25 vuotta, kun kuulin saaneeni Suomen ainoan toimittajan paikan, johon vaadittiin kemistin koulutusta. Silloin pompin riemusta, ja tekisi mieli pomppia nytkin.” Näin sanoi silminnähden onnellinen Kemia-lehden päätoimittaja Leena Laitinen vastaanottaessaan Kemian hyväksi -palkinnon.

kertoo mitä kaikkea on saatu aikaiseksi ja joka ottaa reip-paasti käsittelyyn myös kiis-teltyjä kysymyksiä. Meillä on loistavia luottoavustajia, jotka osaavat kertoa asiat lukijoita kiinnostavasti ja kansankie-lellä”, Laitinen sanoo.

Hän kiittää lämpimästi työ-tovereitaan sekä lehden monia yhteistyökumppaneita, ilmoit-tajia ja lukijoita, joita ilman lehdenteko ei onnistuisi.

Mieluisinta Laitiselle on päästä seuraamaan alan muutosta sekä ker-tomaan uusista sovelluksista ja tutki-mustuloksista, jotka edistävät ihmi-sen tai ympäristön hyvinvointia.

”Esimerkiksi vanhasta tutusta puusta kemistit ovat löytäneet aivan uutta potkua nanosellusta syöpälääk-keisiin ja älypakkauksista biopoltto-aineisiin.”

Kemia-lehden päätoimittaja näkee kemiaa kaikkialla, arjessakin. Yksi kemian muoto on Laitiselle rakkain:

”Hyvä henkilökemia on minun suo-sikkikemiaani. On ihana olla ihmis-ten kanssa, joiden kanssa kemiat koh-taavat ja joiden seurassa virkistyy.”

Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.elina.saarinen@uusiouutiset.fi

Laur

i Leh

tinen

”Paras puoli työssäni on, että tarinat eivät koskaan lopu. Aina tulee uut-ta kiinnostavaa kerrottavaa”, sanoo Kemia-lehden päätoimittaja Leena Laitinen.

”Saamme jatkuvasti palautetta, kannustusta ja hyviä juttuideoita. Kemia syntyy yhteistyöllä. Kun lehti on lukijoilleen merkityksellinen, siitä tulee kokoaan suurempi”, Laitinen sanoo ja lupaa, että alan digitalisoi-tumisesta huolimatta painetusta leh-destä ei ”meidän vahtivuorollamme” luovuta.

Laitinen kiinnostui jo kouluai-koina kaikkialle ulottuvasta kemiasta ja pääsi opiskelemaan alaa Teknilli-seen korkeakouluun, josta hän val-mistui diplomi-insinööriksi vuonna 1988. Hän työskenteli kolme vuotta tutkijana ympäristöhallinnossa ennen kuin toimittajan paikka alan ammat-tilehdessä osui silmiin. Hakupäätös syntyi siltä istumalta.

”Olen onnellinen siitä, että olen työssäni päässyt yhdistämään kiin-nostukseni luonnontieteisiin ja kir-joittamiseen ja saanut osaltani viedä eteenpäin viestiä kemian monista saavutuksista.”

44 3/2015KEMIA

Sisko Loikkanen

”Nyt pyritään tekemään solun toimin-tojen muokkaamisesta suunnitelmal-lista ja helppoa”, kuvailee kehitystä ryhmäpäällikkö Jussi Jäntti Tekno-logian tutkimuskeskus VTT:stä.

Dna-palikoistarakennetaan biokoneita

Synteettisessä biologiassa on menossa huima nousukausi. Solu- ja geenitiedon edistyminen on avannut alan tutkimukselle aivan uudenlaiset näkymät, todettiin Synteettisen biologian seminaarissa.

Sopiva vertauskohta löytyy elektro-niikasta. Elektroniikan peruspalikoita ovat transistorit, joista voidaan raken-taa vaikkapa muistipiiri.

Samanlaisia palikoita synteettisessä biologiassa ovat pienet dna-palaset.

”Niistä alan tutkijat voivat raken-nella haluamiaan biologisia koneis-toja”, Jäntti vertaa.

Valmiita dna-palikoita on saatavilla yhä enemmän, ja niitä voi ostaa kau-pasta samoin kuin vaikkapa kemialli-sia reagensseja.

Kun biologisten palikoiden ominai-suudet tunnetaan riittävän tarkasti, niistä luotavat järjestelmät voivat olla hyvinkin monimutkaisia.

Lopulta palikoista voidaan rakentaa ehkä jopa elävä solu.

”Jos tähän päästään, ollaan perus-tavanlaatuisten kysymysten äärellä: missä vaiheessa elämä alkaa solussa ja mitä elämä yleensäkin on.”

Uraauurtavia kokeita

Maailmalla alalla on tehty lukuisia uraauurtavia kokeita.

Amerikkalaisen J. Craig Venter -instituutin tutkijat valmistivat uuden bakteerisolun poistamalla luonnolli-sesta bakteerista sen genomin ja siir-tämällä tilalle uuden syntetisoimansa läheistä sukua olevan lajin perimän.

Bakteerisolu kykeni elämään ja alkoi muistuttaa sitä bakteeria, jonka genomi siihen oli siirretty.

Tutkimushankkeen kustannukset olivat yli 40 miljoonaa dollaria, mutta Jäntti perustelee hintaa hyödyillä.

”Tässä kehitettiin työkaluja myös tulevia tutkimuksia varten. Näille tek-niikoille on käyttöä.”

Hankkeeseen osallistunut huippu-tutkija Daniel Gibson antoi samalla uudelle dna:n liittämismenetelmälle nimensä. Nykyisin puhutaan yleisesti gibsontekniikasta. Sen avulla dna-palasista kootaan pitkä ketju, Ven-ter-instituutin hankkeen tapauksessa miljoonan emäksen genomi.

Meneillään on myös tutkimus, jossa pyritään korvaamaan leivin-hiivan koko perimä tutkijoiden itse suunnittelemalla genomilla. Samalla selvitetään, minkä kokoisella minimi-genomilla hiivan kaltainen aitotumal-linen solu pystyy elämään.

Lisäksi hankkeessa kehitetään uusia teknologioita, joiden avulla dna-pät-kät saadaan koottua pitkiksi dna-molekyyleiksi.

”Uuden genomin käyttöä helpot-tamaan on jo luotu menetelmä, jossa jokaisen geenin ympärille liitetään sopivat elementit, joiden ansiosta Ju

ssi J

äntin

ark

isto

Dna-palikoista syntyy vielä joskus elävä solu, uskoo tutkija Jussi Jäntti.

453/2015 KEMIA

mikä tahansa geeni voidaan helposti poistaa perimästä. Näin genomia voi-daan muunnella ja järjestellä kette-rästi uudelleen.”

Tutkijat pääsevät myös selvittä-mään, kuinka uudelleenjärjestämi-nen vaikuttaa solun toimintaan. Ge-nomiin voidaan myös helposti liittää haluttu dna-pätkä, jollainen tarvi-taan esimerkiksi biosynteettistä reit-tiä varten silloin, kun mikrobin halu-taan tuottavan jotakin tiettyä tuotetta, kuten poltto- tai lääkeainetta.

Uusi geenikieli

Yhdysvaltalaisessa Scripps-instituu-tissa saadut tulokset puolestaan viit-taavat siihen, että dna:n tunnetut emäkset eivät olisikaan ainoa mah-dollinen geneettinen koodikieli.

Romesberg-laboratorion ryhmä valmisti kaksi aivan uudenlaista kei-notekoista emästä, jotka eivät pariudu toistensa kanssa tuntemiemme dna-emästen lailla vaan hydrofobisin voi-min.

Nämä emäkset liitettiin osaksi dna:ta tunnettujen neljän emäksen eli adeniinin (A), guaniinin (G), sytosii-nin (C) ja tymiinin (T) oheen. Peri-mässä oli täten tavallisen neljän sijaan kuusi emästä.

”Muunnetusta koodista huolimatta mikrobi kykeni monistumaan ilman, että uutta dna:ta olisi heti siivottu solusta pois. Uusien emästen läsnä-olo ei vaikuttanut solun kasvuun, eikä solun toiminta häiriintynyt niistä. Uusi koodi siis toimi biologisessa sys-teemissä”, Jäntti kuvailee.

Massachusettsin teknillisessä yli-opistossa MIT:ssä on onnistuttu val-mistamaan geneettisistä elementeistä myös toimivia loogisia portteja, jollai-sia käytetään elektroniikassa.

Monia sovelluksia

Synteettisen biologian sovellusaloja ovat ensinnäkin teollisen bioteknii-kan eri sektorit. Energiantuotannossa voidaan puolestaan tuottaa biopoltto-aineita solutehtaissa eli fermentorissa kasvatetuissa, sopivasti muunnel-luissa hiiva- tai bakteerisoluissa.

Uudesta biologiasta toivotaan rat-kaisua myös aurinkoenergian varas-tointiin. Ideana on syöttää aurinko-sähkö mikrobeille, joiden tuottamat molekyylit toimisivat energiavaras-toina.

Näköpiirissä kajastavat myös uudet materiaalit, joissa proteiineja ja muita biologisia aineita yhdistetään epäor-gaanisiin aineisiin niin, että tuloksena on vaikkapa luun kaltainen aine.

Tulevaisuutta ovat myös solun sisällä mittauksia tekevät anturit ja diagnostiikassa hyödynnettävät bio-logiset mittausmolekyylit.

Jäteveden puhdistuksessa muun-nellut mikrobit voisivat imeä sisäänsä veden sisältämät raskasmetallit, jotka sen jälkeen saostettaisiin vedestä pois.

Savukaasuista raaka-ainetta

VTT:n tutkimusprofessorin Merja Penttilän mukaan myös suomalai-set yritykset ovat alkaneet kiinnostua synteettisestä biologiasta.

Taustalla vaikuttaa se, että uudeh-kon tieteenalan ansiosta tuotanto-organismien kehittäminen on nopeu-tunut, minkä hyödyt alkavat jo näkyä.

”Rima satsata alalle on mataloitu-nut”, Penttilä toteaa tyytyväisenä.

Penttilä toimii koordinaattorina Tekesin Living factories -ohjelmassa, jossa ovat mukana myös Turun yli-opisto ja Aalto-yliopisto.

Viisivuotisessa hankkeessa paneu-dutaan pääasiassa hiivoihin, jotka ovat erittäin hyviä tuotanto-orga-nismeja. Lisäksi projektissa tutki-taan syanobakteereita. Erityisesti turkulaisten tarkoituksena on muo-kata syanobakteerien valonottoky-kyä siten, että hiilidioksidista saa-daan valoenergian avulla syntymään tehokkaammin haluttuja tuotteita.

Penttilän mielessä siintää muitakin haastavia hankkeita.

”Esimerkiksi yhden hiiliatomin sisältävien C1-hiililähteiden, kuten hiilidioksidin mutta myös metano-lin, hyödyntäminen mikrobien avulla. Niistä voitaisiin valmistaa uudenlaisia kemikaaleja.”

Muunneltujen solujen avulla voi-daan tehdä samat asiat kuin kasveilla ja paljon muutakin.

Anto

nin

Hal

as

Jopa teollisuuden savukaasut voivat muuttua hyödyllisiksi raaka-aineiksi, kertoo tutkimusprofessori Merja Penttilä.

”Kokonaista kasvia ei tarvitse kas-vattaa, kun pelkkä solu hoitaa tarvit-tavat ja vain ne halutut reaktiot. Kun kasvatamme soluja suuria määriä, saamme riittävästi lopputuotetta.”

Avaimena mallinnus

Merja Penttilä korostaa tietokone-mallinnuksen ja -suunnittelun suurta merkitystä synteettisessä biologiassa.

”Tutkijoille tulee valtavan suu-ria määriä geenidataa ja tietoa solun toiminnasta. Tietomassaa on hyvä käsitellä mallinnuksen avulla ennen kuin lähdetään tekemään varsinaisia kokeita.”

Mallintaja voi tietokoneessa testata erilaisia vaihtoehtotilanteita ja päät-tää, mitkä geenit ovat kulloinkin tar-peen.

VTT:ssä keskitytään varsinkin

46 3/2015KEMIA

niihin soluihin, joita teollisuudessa tullaan käyttämään tuotantoproses-seissa. Kun kyse on uusista kemikaa-leista, mikrobeihin joudutaan joskus tekemään lukemattomia muutoksia ennen kuin päästään teoreettiseen saantoon.

Nykyisin on mahdollista myös seu-loa automaation avulla muokatuista soluista ne, jotka toimivat parhaiten ja tuottavat haluttua yhdistettä tehok-kaammin kuin alkuperäinen muunte-lematon solu.

”Uskomme, että näillä konsteilla

voimme kehittää kestävän kehityksen mukaisia prosesseja ja korvata öljyn tietyissä tuotantoprosesseissa uusiu-tuvilla raaka-aineilla ja jopa haital-lisilla aineilla, kuten hiilidioksidilla. Teollisuuden savukaasutkin voivat joskus muuttua raaka-aineeksi.”

Nobel-palkittu työ hyötykäyttöön

Helsingin yliopistossa kehitetään myös viruksista synteettisen biolo-gian työkaluja, bakteerisoluihin kun voidaan liittää uusia, viruksista peräi-sin olevia ominaisuuksia.

Tutkijoiden tavoitteena on valmis-taa solulinja kaksijuosteisen rna:n tuottamiseksi.

”Kaksijuosteisen rna:n avulla voi-daan käynnistää aitotumallisissa soluissa rna-interferenssimekanismi, joka hiljentää halutun kohdegeenin ilmenemisen”, kertoo akatemiatutkija Minna Poranen.

Rna-interferenssi-ilmiön viitisen-toista vuotta sitten havainneet ame-rikkalaiset Craig Mello ja Andrew Fire pokkasivat löydöstään vuoden 2006 lääketieteen Nobelin.

Jotta hiljennys toimii, käytetyn kak-sijuosteisen rna:n sekvenssin pitää vastata hiljennettävän kohdegeenin sekvenssiä. Helsinkiläiset ovat jo saa-neet aikaan synteettisiä bakteerisoluja, jotka mahdollistavat tehokkaan kak-sijuosteisen rna:n tuottamisen. Synty-viä rna-molekyylejä voidaan käyttää erilaisissa sovelluksissa halutun koh-degeenin hiljentämiseen.

”Menetelmää voidaan hyödyntää lääketieteessä, kun luodaan vaihto-ehtoisia strategioita esimerkiksi virus-tauteja vastaan. Useita rna-pohjaisia lääkkeitä on jo kliinisissä kokeissa”, Poranen kertoo.

Tulossa ovat myös rna-pohjaiset kasvivirusrokotteet, joita Helsingin yliopisto kehittää yhdessä Strasbour-gin yliopiston kanssa.

”Rna-pohjaisten kasvinsuojelu-aineiden toivotaan parantavan ruuan-tuotannon ympäristöystävällisyyttä ja ruuan laatua.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Out

i Lyy

tinen

Minna Poranen kehittää synteettisen biologian työkaluja viruksista.

473/2015 KEMIA

ChemBio-tapahtumassa jaetun BioFinland-palkinnon sai turkulainen Biovian Oy.

Sisko Loikkanen

Turussa toimiva Biovian Oy raken-taa lääkekehitysyhtiöille prosesseja erilaisten biologisten lääkkeiden tuo-tantoon.

”Tyypillisessä tapauksessa asiakas on kehittänyt innovatiivisen mole-kyylin. Me räätälöimme prosessit, joiden avulla siitä voidaan valmistaa tutkimuslääke”, kuvailee toimitusjoh-taja Knut Ringbom.

Kyseessä on usein kertakäyttö-teknologia, ja jokainen prosessi on kyseisen molekyylin tuottamisessa ainutlaatuinen. Biovian vie vuosit-tain läpi useita merkittäviä sopimus-valmistusprosesseja lähtösolusta val-miiseen, pakattuun lääkemuotoon asti.

Yhtiö on keskittynyt etenkin pro-sesseihin, joissa hyödynnetään nisä-käs- ja mikrobisoluja. Bioreaktoreissa kasvatettavat solut tuottavat esimer-kiksi proteiineja, jotka eristetään liuoksesta ja puhdistetaan.

Moderneissa 2 300 neliön EMA- ja FDA-sertifioiduissa tuotantotiloissa on myös tarvittavat jälkikäsittelylait-teet. Proteiinien lisäksi tiloissa syn-tyy muitakin biomolekyyleja, kuten kompleksisia polysakkarideja sekä virus- ja geeniterapiatuotteita.

”Olemme tuottaneet esimerkiksi onkolyyttisiä viruksia, joita voidaan käyttää syövän hoidossa”, kertoo liike-kehitysjohtaja Antti Nieminen.

Biovianissa on valmiudet kehittää myös tarvittava tuotto-organismi asi-akkaan lähettämästä geenisekvens-sistä. Yleensä mikrobikannat tulevat kuitenkin taloon valmiina.

Yrityksen palveluihin kuuluvat myös lääkkeiden laadunvalvonta-analyysit, kuten steriiliys- ja endo-

Biovian räätälöi lääkkeillevalmistusmenetelmät

tovaihetta. Design on toimeksianta-jan käsialaa, me kehitämme tuotan-toprosessit.”

Yrityksen asiakkaat ovat pääosin ulkomailla. Noin kuuden miljoonan euron liikevaihdosta viennin osuus on 83 prosenttia. Tärkeimpiä vienti-maita ovat Skandinavia ja muu EU, joiden perässä seuraavat Yhdysval-lat ja Korea. Vienti on auennut myös Venäjälle.

5 000 euron BioFinland-palkinnon myöntää Messusäätiö. Palkinnon saa-jan valitsee Suomen Bioteollisuus ry:n hallituksen asettama palkintoraati. Palkintoperusteissaan raati kiitteli etenkin sitä, että Biovianin toiminta on ollut kannattavaa alusta alkaen ja perustunut pitkäjänteisesti tulorahoi-tukseen.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Mar

kku

Oja

la /

Mes

suke

skus

Palkinnon vastaanottivat Biovianin perustajat, hallituksen jäsen Sakari Heyno (vas.), analyyttisen kehityksen johtaja Jani Yömaa, toimitusjohtaja Knut Ringbom, liike-toiminnan kehitysjohtaja Antti Nieminen sekä tuotanto- ja kehitysjohtaja Pirkko Kortteinen.

toksiinitestit. Toiminta tapahtuu yhden luukun periaatteella.

Osaajien yhteistyötä

Biovianin perusti vuonna 2003 viisi lääkekehittäjää, jotka siirtyivät omaan yritykseensä Biotie Therapiesista. Tätä nykyä noin 40 henkeä työllistävä firma on yhä perustajiensa omistuk-sessa.

Biolääkeala vaatii monenlaista osaamista, joten henkilöstön jou-kossa on niin biokemian, bioanalytii-kan ja farmasian kuin laitetekniikan-kin ammattilaisia.

Knut Ringbom vertaa uutta biolo-gista lääkettä huippulaatuisen kengän valmistukseen.

”Ensin suunnittelija luo kengän designin, mutta ennen kuin kenkä on jalassa tarvitaan materiaaliin ja tuo-tantoon liittyvää erikoisosaamista sekä todella monta erilaista tuotan-

48 3/2015KEMIA

Analyyttisen kemian uusilla menetelmillä voidaan määrittää yhä pienempiä pitoisuuksia ja tunnistaa melkein mitä tahansa aineita. Koiran hajuaistia ne eivät aivan vielä päihitä, mutta se on laitekehityksen tavoitteena.

Marja Saarikko

Analyyttisen kemian laitteet ja mene-telmät kuulostavat maallikon korvissa usein melkoisilta sanahirviöiltä. Yksi sellainen on massaspektrometrian uusi sovellus ioniloukku-orbiloukku.

Laitetta ja sen käyttöä esitteli Kemian Päivillä Tullilaboratorion tul-likemisti Pekka Ravio, joka luennoi Kemiallinen analytiikka nyt ja tule-vaisuudessa -seminaarissa.

Ioniloukku-orbiloukku sopii Ravion mukaan esimerkiksi muunto-huumeiden, kasvuhormoneiden sekä räätälöityjen peptidien määrittämi-seen. Muunto- eli designhuumeilla tarkoitetaan huumeita, joiden kemi-allista rakennetta on hieman muo-kattu, jotta huumausainelaki voidaan kiertää.

Tullilaboratorio hankki laitteen vuosi sitten kyetäkseen tunnista-maan nimenomaan uudet Suomeen levinneet muuntohuumeet. Hintavan ostoksen mahdollisti se, että Lääke-alan turvallisuus- ja kehittämiskes-kus osallistui hankintaan 20 prosen-tin osuudella.

Ravio kertoo, että Tullilaboratorion tutkimat muuntohuumeiden näyte-määrät kasvoivat räjähdysmäisesti vuosina 2011–2013, kun aineet ran-tautuivat Suomeen.

”Samalla myös muuntohuumeiden kirjo kasvoi. Uusia aineita eli sellai-

Analyysimenetelmän on oltava

Yhtä herkkä kuin koiran hajuaisti

sia, joita Suomessa ei aiemmin ollut tavattu, jäi Tullin haaviin vuosittain nelisenkymmentä.”

”Ilman ioniloukku-orbiloukkua olisimme voimattomia aineiden tun-nistamisessa, sillä yksikään perintei-sistä menetelmistä ei pysty samaan”, Ravio korostaa.

Aineen tunnistaminen on salapoliisin työtä

Muuntohuumeiden tunnistaminen on vaikeaa siksi, ettei niistä ole ole-massa jäljitettäviä puhdasaineita, joi-hin kemistit voisivat verrata analyy-seista saamiaan spektrejä.

Tuntemattomien yhdisteiden tut-kimuksesta käytetään termiä known–unknown-analytiikka. Prosessi alkaa pakkauksen etiketin tarkastelusta.

”Usein valmistaja on ainakin yrit-tänyt piirtää purkin kylkeen aineen

molekyylirakenteen. Tosin purkki voikin sitten sisältää jotakin aivan muuta, tai kyseessä voi olla monen eri aineen seos”, Ravio kuvailee.

Tunnistamisessa on avuksi myös se, että muuntohuumeet kuuluvat yleensä johonkin yhdisteperheeseen, eli niillä on rakenteeltaan samankal-taisia sisaryhdisteitä.

Orbiloukulla mitataan ensin yhdis-teen tarkka molekyylipaino. Sitten ioniloukku pilkkoo yhdisteen useam-paan pilkkeeseen, joiden tarkat mas-sat selvitetään myös. Tarkan molekyy-lipainon ja pilkkeiden avulla pyritään määrittämään molekyylin rakenne.

Sen jälkeen tullikemisteillä on usein jo hyvä arvaus siitä, mikä aine on kyseessä. Täysin uusien yhdistei-den tunnistamisessa viimeinen vaihe on kuitenkin se, että laboratorio tilaa alihankintana vielä aineen NMR-ana-lyysin.

Orbiloukku on uudenlainenmassaspektrometriOrbiloukku on toimintaperiaat-teeltaan uudentyyppinen massa-spektrometri. Ensimmäinen kau-pallinen laite tuli markkinoille vuonna 2005.

Tätä nykyä orbiloukkutekniik-kaan perustuvia laitteita on Suo-messa kaikkiaan noin 15. Laitteella saavutetaan poikkeuksellisen kor-kea massaresoluutio ja hyvä mas-satarkkuus.

Ioniloukun ja orbiloukun yhdis-telmällä on saatu aikaan laitteisto, joka soveltuu toisaalta muun muassa proteiinitutkimuksiin, toi-saalta myös pienten molekyylien

rakennemäärityksiin.Rakennemäärityksessä tutkitta-

vat yhdisteet erotellaan UHPLC:n eli nestekromatografian avulla ja ionisoidaan sähkösumutuskam-miossa. Muodostuneet ionit vie-dään ioniloukkuun, jossa niitä voidaan pilkkoa tarvittaessa yhä pienempiin ja pienempiin osiin.

Molekyyli-ioni ja saadut pilk-keet ohjataan orbiloukkuun, jolla määritetään niille tarkat massat ja alkuainekoostumukset. Saadun tiedon perusteella voidaan tehdä päätelmiä tutkittavan yhdisteen rakenteesta.

493/2015 KEMIA

Eyvo

r Lin

d

Tullikemisti Pekka Ravio on napannut orbiloukkuunsa jo kymmeniä Suomeen pyrki-neitä uusia huumausaineita.

Kehonrakentajat pelaavat uhkapeliä

Työssään Ravio tutkii myös doping-aineina käytettäviä kasvuhormoneita. Häntä jaksaa ihmetyttää kehonraken-tajien uhkarohkeus. Monet laittomat hormonit injektoidaan liuoksena suo-raan suoneen, vaikka kukaan ei tiedä, mitä ruisku oikeastaan sisältää.

”Se voi olla ihan mitä tahansa, vaik-kapa monen aineen seos, jonka pitoi-suuksista ei ole mitään tietoa.”

Ioniloukku-orbiloukun ansiosta Tullilaboratorio on tosin nyt selvittä-nyt monien dopingaineidenkin koos-tumuksen.

Pekka Ravio uskoo sovellusten kir-jon laajenevan entisestään, kun lait-teesta ja sen potentiaalista kertyy lisää

kokemuksia. Sen avulla voitaisiin tut-kia esimerkiksi ravintolisien mahdol-lisia haitallisia ainesosia.

Jo nyt loukku on osoittautunut hyväksi välineeksi torjunta-aineiden tehoaineiden jäämien seulomisessa. Monilla tehoaineilla on ihmiselle hai-tallisia vaikutuksia. EU on siksi aset-tanut niille raja-arvoja, joiden nou-dattamista Tullilaboratoriossa myös valvotaan.

”Torjunta-aineiden tehoaineita on kehitetty tähän mennessä noin 1 700 yhdistettä. Kaikkien analysoiminen ei ole mahdollista yhdellä menetel-mällä, mutta ioniloukku-orbiloukun avulla yhdessä analyysissa voidaan kuitenkin todeta mahdollisimman monta kerralla”, Ravio sanoo.

Analyysimenetelmät ovat hänen mukaansa kehittyneet viime vuo-sina hurjasti. Markkinoille on tullut monenlaisia laitteita, ja etenkin detek-toreita on tarjolla valtava kirjo. Tut-kimusryhmät tekevät jatkuvasti uusia keksintöjä, joista parhaat jalostuvat kaupallisiksi tuotteiksi asti.

Niin nopeaa kuin kehitys tätä nykyä onkin, ihmisen tekniikat jäävät yhä toiseksi Tullin parhaille analysaatto-reille eli koirille.

”Mikään menetelmä ei vielä ole yhtä herkkä kuin koiran hajuaisti. Sii-hen laitekehityksessä kuitenkin pyri-tään.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

50 3/2015KEMIA

Marja Saarikko

”Luonnontieteilijöitä koulutetaan liikaa, ja heidän työllistymisensä on hyvin hankalaa.”

Väärin, sanoo ura- ja työelämä-valmentaja Satu Roos, joka haluaa kumota yleisen käsityksen.

Kemian Päivien Uraseminaarissa puhuneen Roosin mukaan luonnon-tieteilijöille sopivia tehtäviä on tar-jolla paljon luultua enemmän, sillä alan koulutus antaa valmiudet vaikka mihin.

Kun Roos pari vuotta sitten ryhtyi vetämään luonnontieteilijöiden työn-hakupäiviä ja tutki tilaisuutta varten tarkemmin näiden työmahdollisuuk-sia, hän hämmästyi itsekin.

Internetin ja erilaisten työnhaku-palveluiden selaaminen tuotti tulok-seksi yhteensä 1 600 julkisesti avoinna ollutta paikkaa, joiden hän arvioi soveltuvan luonnontieteilijöille.

”Miksi näitä paikkoja ei ymmär-retä hakea”, Roos ihmettelee ja vastaa kysymykseensä saman tien: luonnon-tieteilijät potevat hänen mukaansa ”täydellisyyssyndroomaa”.

Se tarkoittaa, että nämä haluavat vain sellaisiin tehtäviin, jotka vastaa-vat aivan täsmällisesti heidän koulu-tustaan, eivätkä edes havaitse muita vaihtoehtoja.

Koulutuksen tuomaa osaamista voi

Astu ulos lokerosta

Luonnontieteilijästä on moneksi

Kemistien ja muiden luonnontieteilijöiden pitää unohtaa ”täydellisyys-syndroomansa” ja ymmärtää, että osaamista voi myös soveltaa. Silloin työmahdolli-suuksia riittää, sanoo uravalmentaja Satu Roos.

kuitenkin myös soveltaa. Siitä hyvä esimerkki on työvalmentaja itse.

Roos valmistui vuonna 1983 bioke-mistiksi silloisesta Kuopion korkea-koulusta. Hänen gradunsa käsitteli thalassemiaa, joka on erityisesti Väli-meren alueella esiintyvä harvinainen verisairaus.

”Thalassemiatutkijan työtä ei yllät-tävää kyllä ollut tarjolla”, Roos hymyi-lee.

Niinpä hän jäi joksikin aikaa assis-tentiksi omaan alma materiinsa, joka seuraavana vuonna muuttui Kuo-pion yliopistoksi. Parin vuoden kuluttua löytyi työpaikka pani-moyritys Olvista, jossa hän toimi ensin laboratoriopäällikkönä, sit-ten laatupäällikkönä ja lopuksi henkilöstöjohtajana.

Kun uraa samassa talossa oli takana 16 vuotta, Roos sanoutui irti päästäkseen opiskelemaan henkilöstöasioita kunnolla.

Epätäydellisyys pitää hyväksyä

Vuonna 2010 Roos sai Itä-Suomen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisterin paperit ja perusti oman yrityksen. Sen puitteissa hän paitsi valmentaa luonnontieteilijöitä myös kouluttaa työyhteisöjä.

Työssään Roos on etsinyt syitä luon-nontieteilijöiden kasvaneisiin työt-tömyyslukuihin. Hänen mukaansa talouden heikko tilanne on saanut jotkut menettämään uskonsa työllis-tymiseen ylipäätään.

Ennen kaikkea luonnontieteilijöiltä kuitenkin puuttuu ammatillista itse-tuntoa. He saattavat lukea työpaik-kailmoituksen mutta jättää tehtävän hakematta siksi, että ajattelevat siihen olevan runsaasti hakijoita muutenkin tai siksi, etteivät katso oman osaami-

sensa riittävän.Moni myös päättää jo ennakkoon,

että työpaikat jaetaan joka tapauk-sessa suhteilla, eikä niihin siksi kan-nata edes pyrkiä.

”Mutta kun puhutaan esimerkiksi viroista, niihin on aina julkinen haku, jossa jokainen hakemus huomioi-daan”, Roos muistuttaa.

Luonnontieteilijöiden pitäisi hänen mukaansa oppia hyväksymään ”epä-täydellisyys”. Ihminen voi hyvin tehdä asioita, joita hän ei ole ennen tehnyt

Kun uskaltaa hypätä ulos lokerostaan, työnhaun näkymät avartuvat huo-mattavasti, sanoo työvalmentaja Satu Roos.

Und

eros

e

513/2015 KEMIA

ja joista hänellä ei ole aiempaa koke-musta. Kasvifysiologi sopii projektin-vetäjäksi, ja kemististä voi tulla erin-omainen hallintopäällikkö.

Ammattitaito kehittyy myös työssä oppimalla. Kaikkea ei tarvitse osata heti. Luonnontieteilijällä on koulu-tuksensa ansiosta kyky soveltaa tie-toa ja oppia uutta. Työnantajat eivät läheskään aina edellytä tietynlaista täsmäkoulutusta tai -tutkintoa, vaan haluavat yksinkertaisesti asiantunti-jan.

Ura alkaa pätkätöillä

Helsingin yliopiston urapalveluiden suunnittelija Leena Itkonen kertoo, että suuri osa nykypäivän vastaval-mistuneista aloittaa uransa määräai-kaisissa tehtävissä. Niissäkin voi yllä-pitää ja päivittää osaamistaan.

Vakituisen työn löytymistä voi han-kaloittaa se, että työpaikoista suuri osa on piilossa eikä välttämättä kos-kaan päädy julkiseen hakuun.

Silloin työnhaussa korostuvat ver-kostojen merkitys ja sattuma. Hyvään lopputulokseen voi vaikuttaa luo-malla sellaisia verkostoja, että maa-perä sattumille on mahdollisimman otollinen.

Omaa paikkaansa etsivälle amma-

Mar

ja S

aarik

ko

Mar

ja S

aarik

ko

Verkostoituminen on hyödyksi myös työnhaussa, Leena Itkonen muistuttaa.

Arto Mustonen tekee ”perinteisiä” kemistintöitä, mutta työelämässä hänen osaa-misensa on laajentunut muun muassa standardisointiin.

Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2008 valmis-tunut Arto Mustonen ehti olla puoli vuotta työttömänä ennen kuin sai paikan Espoosta Tullila-boratoriosta. Siellä hän on koulu-tustaan vastaavassa työssä eli niin sanotuissa perinteisissä kemistin tehtävissä.

Aluksi kyseessä oli määräai-kainen äitiyslomasijaisuus, mutta sitten kävi tuuri. Työtovereita jäi eläkkeelle, virkoja vapautui ja Mustonen sai vakituisen paikan, toki kilpailtuaan siitä julkisessa haussa muiden hakijoiden kanssa.

Työssään Mustonen tekee kulu-tustavaroille kemiallisia tutki-muksia, joilla varmistetaan niiden turvallisuus ja vaatimustenmukai-suus. Työ sisältää paljon epäorgaa-

nista mutta nykyään myös orgaa-nista analytiikkaa.

”Vastaan tulee jatkuvasti uusia laitteita ja analyysitekniikoita. Myös sivuaineitani matematiik-kaa ja fysiikkaa olen tarvinnut etenkin lelujen mekaanisessa tes-taamisessa”, Mustonen kertoo.

Tullikemistin työtä hän pitää monipuolisena.

”Toimenkuvani on laajentu-nut esimerkiksi standardisointiin, vaikka en alussa edes tiennyt, mitä sana tarkoittaa. Pätevöityminen on tapahtunut pikku hiljaa työtä tehdessä.”

Nuoren kemistin seuraava tavoite on uralla eteneminen, mahdollisesti samassa työpai-kassa.

”Perinteinen kemisti”tutkii leluja

tinvalintatestit voivat olla hyvä apu ja ajatusten herättäjä.

”Kritiikittömästi niiden tulok-sia ei kuitenkaan kannata hyväksyä. Kukaan muu ei voi tietää puolestasi, mikä työ sinulle parhaiten sopii”, Itko-nen huomauttaa.

Arvot ja toiveet alkavat selkiytyä iän karttuessa.

”Yksi haluaa olla mukana keksi-

mässä merkittävää lääkettä, toinen tehdä töitä ryhmässä, kolmas yksin ja itsenäisesti. Joku kyllästyy, haluaa vaihtelua ja siirtyy muualle, joku tah-too pitää työn ja vapaa-ajan tasapai-nossa.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

52 3/2015KEMIA

Pete

r Hor

e / O

xfor

din

ylio

pist

o

533/2015 KEMIA

Jarmo Wallenius

Muuttolinnuilla on pitänyt tänä keväänä entistä kiireempää. Muun muassa punarinta saapui pesimään Suomeen talvehtimisalueiltaan Väli-meren rannoilta jo maaliskuun puo-lella. Tämä on pari viikkoa aikai-semmin kuin vielä runsaat kolme vuosikymmentä sitten.

Eurooppalainen punarinta (Eritha-cus rubecula) ei ole maailman 10 000 lintulajin joukossa mikä tahansa sii-vekäs, vaikkei sen kodinvaihtomatka liki navalta navalle ulotukaan, kuten lapintiiralla.

Parintuhannen lentävän muuttajan joukossa punarinnalla on nykyisin samanlainen asema kuin lituruoholla kasvikunnassa tai banaanikärpäsellä hyönteismaailmassa.

Paitsi että kaikkia mainittuja on tutkittu ja tutkitaan edelleen paljon, niillä on yksi yhteinen eksoottinen ominaisuus: magneettiaisti.

Kemiallinen kompassituo muuttolinnut Suomeen

Punarinnalle on evoluution myötä kehittynyt kemiallinen kompassi, jota se hyödyntää muuttomatkoillaan. Lintu tekee silmänsä reseptorin ja sensorin avulla kvanttimittauksia tavalla, josta kvanttitietokoneen kehittäjätkin voivat saada vinkkejä.

Kiehtova aisti

Magneettiaistin omistaa noin 50 eläinluokkaa. Aisti antaa eläimelle kyvyn tunnistaa Maan magneetti-kentän kuvitteellisten kenttäviivojen ja horisontaalitason välisiä paikallisia suuntakulmia ja kentän voimakkuu-dessa ilmeneviä paikallisia eroja.

Magneettikentän kenttäviivat ovat magneettisilla navoilla kohtisuorassa horisontaalitasoa vastaan, mutta vii-vojen ja vaakatason välinen kulma pienenee magneettista päiväntasaa-jaa lähestyttäessä ja kutistuu lopulta nollaan.

Magneettikentän voimakkuus taas vähenee vastaavassa suunnassa: navoilla sen voimakkuus on 68 mikro- teslaa ja päiväntasaajalla 23 mikro-teslaa.

Vertailukohdan tarjoaa jääkaapin oven magneettikentän voimakkuus, joka on sata kertaa suurempi kuin Maan magneettikenttä. Magneetti-kuvauslaitteissa taas käytetään noin 100 000 kertaa maapallon magneetti-kenttää voimakkaampia magneetteja.

Magneettiaistia hyödyntävät muut-tolintujen ja banaanikärpästen lisäksi muun muassa monet perhoslajit, mehiläiset, sammakkoeläimet, meri-kilpikonnat, langustit, lohet, lepakot ja kaljurotat.

Isoista nisäkkäistä koirilla, peu-roilla ja jopa lehmillä on havaittu magneettiaistimukseen viittaavaa käyttäytymistä ja toimintaa.

Vanhin tunnettu magneettiaisti on kuitenkin tavattu nilviäisillä. Aisti näyttää kehittyneen niille jo kambri-kaudella 400 miljoonaa vuotta sitten. Toisaalta myös jotkin bakteerilajit suunnistavat ja orientoituvat niissä olevien nanokokoisten magneettis-ten rautaoksidikiteiden eli magnetiit-tien avulla.

Hait ja rauskut puolestaan kykene-vät Maan magneettikentän muutosten

avulla indusoimaan aistinelimeensä sähkövirtaa, jota ne hyödyntävät saa-liinsa lamauttamisessa.

Tätä nykyä kiistellään siitä, onko myös ihmisellä piilevä magneettiaisti ja olemmeko yleisemminkin sähkö-herkkä eläinlaji. Sähkön käyttöön perustuvassa informaatioyhteiskun-nassamme asia on myös aktiivisen tutkimuksen kohteena.

Magneettikentän mestarit

Linnut ovat maapallon magneettiken-tän mestareita, jotka ottavat ainakin muuttomatkoillaan kyvystään irti täy-den hyödyn.

Punarinnan kemiallinen kompassi on linnun oikeassa silmässä. Verkko-kalvon kryptokromiproteiineihin osuva sininen valo synnyttää vapaita radikaalipareja, joiden elektroneihin Maan magneettikenttä vaikuttaa.

Tätä nykyä kiistellään siitä, onko myös ihmisellä piilevä magneettiaisti ja olemmeko sähköherkkä eläinlaji.

Ensimmäisenä viisaita arvauk-sia pitkiä muuttomatkoja tekevien siivekkäiden sisäisestä kompassista esitti baltiansaksalainen tiedemies Alexander von Middendorff Venä-jällä vuonna 1859.

Pesimä- ja talvehtimisalueille suun-nistaessaan linnut hyödyntävät tämän ”kuudennen aistinsa” lisäksi tietenkin myös Auringon, Kuun ja tähtien valoa ja sen polarisaatiota, ääniä – joita syn-nyttävät muun muassa valtamerten aallot – sekä erilaisia tuoksuja.

Muuttoa tekeville linnuille ovat tär-keitä myös maamerkit. Siivekkäillä on kognitiiviset kyvyt tunnistaa asuin-alueitaan ja muodostaa aivoissaan mentaalisia karttoja.

Linnut voivat – lajista riippuen – hyödyntää suunnistuksessaan joko pääosin yhtä tiettyä aistia tai vaihto-ehtoisesti käyttää usean aistin yhdis-telmiä.

Magneettiaistiin alettiin suhtautua aiempaa vakavammin 1950-luvulla, kun tutkijat ryhtyivät selvittämään punarinnan käyttäytymistä.

54 3/2015KEMIA

Alan pioneerit, Frankfurtin yliopis-ton tutkijat Roswitha ja Wolfgang Wiltschko todensivat magneettiaistin olemassaolon aukottomasti 1960- ja 1970-luvuilla tekemissään punarinta- ja kyyhkyskokeissa.

Tiedeyhteisö kiistelee silti yhä siitä, kuinka lintu pohjimmiltaan aistii maapallon magneettikentän. Katse-leeko, kuunteleeko vai haisteleeko siivekäs kenttää – vai tekeekö se niitä kaikkia?

Radikaalit parina

Magneettikompassinsa eli nano-kokoisten, rautaa sisältävien mag-netiittikiteiden ohella punarinnalla näyttää olevan käytössään myös kemiallinen kompassi.

Kemiallisen kompassin perusta on niin sanottu radikaaliparien meka-nismi, jossa lintu hyödyntää silmänsä verkkokalvon kryptokromiproteiinia. Vuonna 1998 löydetty reseptorimole-kyyli on herkkä näkyvän valon sini-sen ja vihreän värin aallonpituuksille.

Fotonit voivat irrottaa proteiini-molekyylin nukleotidin elektroneja, jolloin syntyy vapaaradikaalipareja. Vapaa radikaali on yhdiste tai mole-kyyli, jossa on pariton elektroni tai vapaa valenssi.

Syntyneet radikaaliparit ovat herk-kiä Maan magneettikentän suunnalle, minkä ajatellaan vaikuttavan linnussa tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin.

Ihmisillä ja kasveilla kryptokromi-proteiini puolestaan jaksottaa vuoro-kausirytmiä. Tietokoneiden, televi-sioiden ja tablettien sinertävän valon on jo todettu sekoittavan uniryt-miämme.

Toisaalta otaksutaan, että proteii-nin vähäinen superoksidipitoisuus eli sen negatiivisesti varautuneiden hap-pimolekyylien pieni pitoisuus evää meiltä magneettiaistimisen kyvyn – mutta auttaa samalla meitä elämään pitempään.

Näin uskoo ainakin Illinoisin yli-opiston kemisti ja biofysiikan pro-fessori Klaus Schulten, joka esitti ajatuksen eläinten ja erityisesti lintu-jen vapaaradikaaliperusteisesta mag-neettiaistimuksesta jo 1970-luvulla.

Neljä vuosikymmentä sitten vapai-den radikaaliparien teoria ja koko spinkemia, jossa magneettikentän

avulla kyetään vaikuttamaan kemial-lisiin reaktioihin ja sidoksiin, teki vasta tuloaan.

Schultenin magneettiaistia ja vapaita radikaalipareja käsitellyt käyt-täytymisbiologinen tutkimuspaperi ei siksi vuonna 1978 kelvannut arvo-valtaiselle Science-lehdelle, vaan se palautettiin tutkijalle pilkkakirjeen saattamana.

Tuolloin ajateltiin vielä, että elekt-ronien spinien vuorovaikutus geo-magneettisen kentän kanssa oli niin pientä, että sillä ei voisi olla merki-tystä molekyylien lämpöliikkeen ja kemiallisiin sidoksiin liittyvien ener-gioiden kannalta.

Saksankieliseen julkaisuun Schul-tenin uudet näkemykset ja tulkinnat kuitenkin hyväksyttiin heti. Nykyisin lintujen magneettiaistia koskeva tut-kimus on parhaiden tiedejulkaisujen vakiomateriaalia.

Luonnon kvanttikone

Atac Imamoglun ja Birgitta Wha-leyn sveitsiläisessä ETH-korkeakou-lussa tekemä tuore tutkimus paljastaa, että punarinta suorittaa ihka aidon kvanttimittauksen, kun sen krypto-kromiproteiini absorboi valoa.

Proteiinin flaviiniadeniinidi-nukleotidissa (FAD) syntyy miljardis-osasekunneissa vapaa radikaalipari, jossa yksi elektroni siirtyy 1,5 nano-metrin päässä sijaitsevaan aminohap-

poon toisen pysyessä paikallaan.Radikaalin parin elektronit muo-

dostavat lomittuneine elektronei-neen pitkäikäisen, yli 10 nanosekun-tia kestävän, koherentin kvanttitilan. Sen aikana lintu tekee kvanttimit-tauksensa, jossa se havainnoi ja ver-taa vapaan radikaaliparin elektronien välistä suuntaa Maan magneettiken-tän kenttäviivojen suunnan kanssa.

Tämä suuntakulma taas vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti vapaa radi-kaalipari palaa takaisin neutraaliksi kryptokromiproteiiniksi ja lähettää signaalin linnun hermojärjestelmään.

Näin punarinta pystyy määrittä-mään, millä leveysasteella se kul-loinkin on, joskaan ei varsinaisesti pohjois–etelä-suuntaa eikä napojen polaarisuutta. Magneettikentän voi-makkuuden määrittämisessä se hyö-dyntää ylänokassaan ja korvissaan olevia nanokokoisia magnetiittipal-loja ja -liuskeita.

Oxfordin yliopiston kemian pro-fessorin Peter Horen mukaan puna-rinnan silmänsä FAD:iin synnyttämä elektroninen kvanttitila voi säilyä jopa mikrosekunteja vetisessä, huo-neenlämpötilaisessa ja normaalipai-neisessa kammiossaan.

Tämä antaakin pohdittavaa kvantti-tietokoneen kehittelijöille.

Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja.jarmowallenius@hotmail.com

Myös monarkkiperhoset suunnistavat samanlaisen kemiallisen kompassin avulla kuin muuttolinnut.

Der

ek R

amse

y

553/2015 KEMIA

junta-aineesta glyfosaatista. Raportin toimittaa Saksan riskinarviointilaitos BfR.

Jo julkaistu raportti kertoo, että glyfosaatti on täysin haitaton ihmi-selle ja luonnolle ja siten hyvin tur-vallinen käyttää.

Arvioinnissa esitetäänkin, että gly-fosaatin sallittua turvarajaa elintar-vikkeissa voidaan nostaa nykyisestä.

Tällainen päätös merkitsisi, että glyfosaattiin pohjautuvia torjunta-aineita saisi käyttää EU:ssa – aina-kin vuonna 2025 tapahtuvaan uudel-leenarviointiin saakka – jopa entistä enemmän, vaikka aineen käyttömää-riä pidetään suurina jo nyt.

DDT:n korvike

Pahamaineisen DDT:n tilalle tul-lut glyfosaatti ilmestyi markkinoille

Glyfosaatin haitoista leimahti kiista

Maailman suosituin torjunta-aine

Glyfosaatti on maailman yleisin maatalouskemikaali, joka tappaa rikkakasvit tehokkaasti. Huoli torjunta-aineen terveys- ja ympäristövaikutuksista on kuitenkin voimistunut.

Suomessa rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö alkoi sotien jälkeen. Käyttömäärät kasvoivat varsinkin 1950-luvulta 1970-luvulle.

Nykyisin glyfosaattipohjaiset herbisidit ovat meilläkin torjunta-aineista yleisimpiä. Niitä hyödyn-netään etenkin juolavehnän nitis-tämiseen mutta myös vesakkojen karsintaan sekä radanvarsien, golf-kenttien ja kotipuutarhojen siisti-miseen.

Suomessa myydään glyfosaat-tiin perustuvia torjunta-aineita 37 kauppanimellä. Niistä 31 on gly-fosaatti-isopropyyliamiinisuoloja, loput ammoniumin suoloja.

Glyfosaatin levittäminen pel-loille on periaatteessa luvallista vain puinnin jälkeen. Sitä ei siis saa käyt-tää kasvavaan viljaan eikä etenkään korren kuivaamiseen eli tuleennut-tamiseen.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR Juolavehnä on ikävä vieras

suomalaispelloilla.

1970-luvulla. Tätä nykyä aine on tehomaatalouden yleisin kemikaali, jota Euroopassa hyödynnetään rik-kakasvien torjuntaan etenkin vilja-pelloilla.

Maailmalla glyfosaatin käyttö lisääntyi 1990-luvun puolivälissä räjähdysmäisesti. Syynä olivat aineelle vastustuskykyisiksi muokatut geeni-manipuloidut viljelykasvit, lähinnä maissi, soija ja puuvilla, joita viljellään Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa.

Kun kasvista on tehty glyfosaatille resistentti, pellot voidaan ruiskuttaa torjunta-aineella myös kasvukauden aikana.

Tällä vuosituhannella glyfosaatin käyttö on kaksinkertaistunut.

Glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita myydään noin 750 kauppani-mellä. Puhdasta glyfosaattia valmiste-taan vuosittain reilut 720 000 tonnia.

Juolavehnän nitistäjä on ilmoittanut, että viljanostajat eivät osta glyfosaatilla käsiteltyä viljaa. Jokainen viljelijä vastaa puumerkil-lään myymänsä viljan puhtaudesta, jota myös Evira valvoo pistokokein.

Muissa EU-maissa käytännöt vaih-televat. Britanniassa viljelijät ruiskut-tavat kaiken tuleennutettavan viljan glyfosaattiherbisideillä. Saksa uusi viime vuonna lainsäädäntönsä tässä suhteessa Euroopan tiukimmaksi ja kielsi tuleennuttamisen glyfosaatilla kokonaan.

Suomessa glyfosaatin ja muiden torjunta-aineiden maahantuonti ja myynti edellyttävät kasvinsuojelu-lain mukaisen ennakkotarkastuksen ja hyväksynnän. Hyväksymispäätök-set tekee Tukes, joka ylläpitää käytet-tyjen ja käytöstä poistettujen kasvin-suojeluaineiden rekisteriä. Aineiden käyttöä valvoo Evira.

Eeva Pitkälä

EU:ssa uusitaan tänä vuonna raja-arvot, joilla määritellään korkeimmat sallitut torjunta-aineiden pitoisuudet elintarvikkeissa.

Vastuu aineiden turvallisuuden arvioinnista on Euroopan elintarvi-keturvallisuusvirastolla Efsalla, joka delegoi työn edelleen jäsenmaille.

Komissio ja EU-parlamentin jäsenet saavat tutkailtavakseen arvion myös maailman suosituimmasta tor-

56 3/2015KEMIA

Teollisuuden valmistuskapasiteetti on arvioitu yli miljoonaksi tonniksi. Se on enemmän kuin ainetta kyetään käyttämään, mikä on johtanut hinto-jen alenemiseen ja jopa polkumyyn-tiin.

Raportti hätkähdytti

Kun Efsan glyfosaattiraportti viime syksynä tuli julki, tiedeyhteisö ja myös ympäristö- ja kansalaisjärjestöt tyrmistyivät sen sisällöstä.

Pian paljastui, että saksalaisviran-

omainen oli tilannut raportin gly-fosaattipohjaisia torjunta-aineita valmistavan teollisuuden yhteenliit-tymältä GTF:ltä (Glyphosate Task Force).

GTF:n takana ovat Euroopan ja Yhdysvaltojen suurimmat glyfosaat-tia tuottavat kemianyhtiöt. Glyfosaa-tin ja siihen perustuvien herbisidien lisäksi yritykset käyvät kauppaa gly-fosaattiresistenteiksi kehitettyjen geenimuokattujen viljakasvien sie-menillä ja niiden patenteilla.

Tarkemmassa selvityksessä kävi

ilmi, että GTF oli kerännyt yli tuhat-sivuiseen raporttiinsa enimmäkseen alan teollisuuden itse tuottamaa tut-kimustietoa.

Lisäksi arviointi kohdistui pelkäs-tään puhtaan glyfosaatin vaikutuk-siin, eikä mukaan ollut kelpuutettu glyfosaatin kaupallisista seoksista teh-tyjen tutkimusten tuloksia.

Arvostelijat ovat syyttäneet rapor-tin laatijoita siitä, että nämä ovat pimittäneet akateemisen tutkimuk-sen tuottamat, vertaisarvioidut tiedot ja suosineet niiden sijaan teollisuuden

573/2015 KEMIA

omia, usein julkaisemattomia ja salai-sia tutkimustuloksia.

Haitat huolettavat

Samaan viittasi todennäköisesti myös WHO:n syöväntutkimuskeskus IARC tänä keväänä julkaisemansa uuden luokituksen perusteluissa.

IARC ilmoitti sijoittaneensa gly-fosaatin luokkaan 2A eli mahdolli-sesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Keskuksen tiedotteessa todettiin, että päätös perustuu avoimesti tieteelli-

Glyfosaattipohjaiset torjunta-aineet koostuvat glyfosaatin ja sitä tehos-tavien aktivaattoriaineiden seok-sesta. Kaupallisissa valmisteissa gly-fosaatti on lähes aina vesiliukoisena suolana, jossa emäs on tavallisesti isopropyyliamiini.

Tehoaineena glyfosaatti toimii todennäköisesti siten, että isopro-pyylisuolasta irronneet glyfosaatti-happoionit kulkevat veden mukana kasvien eläviin solukoihin, joissa ne estävät sikkimihappokiertoon kuuluvan entsyymin toiminnan. Entsyymi katalysoi elintärkeiden aromaattisten aminohappojen val-mistusta.

Glyfosaatin salaisuus piilee sen amfoteerisessä rakenteessa, joka tekee siitä tietyissä olosuhteissa taianomaisen vesiliukoisen. Avus-tavilla aineilla glyfosaatti voidaan saattaa myös rasvaliukoiseen muo-toon. Rikkaruohomyrkytyksissä tarvitaan molempia ominaisuuksia.

Tuhoaa valikoimatta

Laajakirjoinen glyfosaatti tappaa valikoimatta kaikki sillä käsitellyt kasvit. Ainetta kestävät vain sille

geneettisesti vastustuskykyiset kas-vit, jotka voidaan siten ruiskuttaa myös kasvun aikana.

Kemiallisesti glyfosaatti on organofosfaatti, yleisen amino-hapon glysiinin johdannainen. Ammoniumryhmään kiinnittyvät karboksyylihappo- ja fosfonihap-poryhmä tekevät siitä amfoteeri-sen, eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Glyfosaatti on myös voimakas kelaatti, joka sitoutuu tiu-kasti metalleihin ja mineraaleihin.

Glyfosaattisuolan sisältämä iso-propyyliamiini eli MIPA on laajasti käytetty peruskemikaali. Sitä hyö-dynnetään myös muovien, teol-lisuuskemikaalien, korroosion- estoaineiden ja lääkeaineiden val-mistuksessa. Isopropyyliamiinin markkinat ovat siten jopa suurem-mat kuin glyfosaatin.

Euroopassa isopropyyliamiini luetaan elintarvikkeiden aro-miaineisiin, joiden käyttöluvat arvioidaan eri yhteydessä kuin torjunta-aineiden tehoaineet. Käyt-töturvallisuustiedotteessa isopro-pyyliamiini on luokiteltu vesieliöille haitalliseksi, syövyttäväksi ja varoen käsiteltäväksi.

sissä lehdissä julkaistuihin tutkimuk-siin ja valtiollisten tutkimuslaitosten julkisiin raportteihin.

Tutkijayhteisöstä on kantautunut huolestuttavaa aineistoa glyfosaatin haittavaikutuksista.

Euroopassa niistä ovat viime vuo-sina raportoineet muun muassa geenimuuntelua vastustavan Earth Open Source -järjestön sekä PAN (Pesticide Action Network) -verkos-ton tutkijat.

Unkarin tiedeakatemian tutkijat András Székács ja Béla Darvas ovat julkaisseet aiheesta artikkelin nimeltä Forty Years with Glyphosate.

Lista haitoista, joita glyfosaatin ja glyfosaattipohjaisten torjunta-ainei-den on epäilty aiheuttavan, on veny-nyt pitkäksi.

Glyfosaattiruiskutus tepsii hyvin rik-kakasveihin. Aineen terveysvaikutuksia ei kuitenkaan kunnolla tunneta.

Ana

Byko

va

Laajakirjoinen tappaja

Eläinkokeiden perusteella aineiden on arvioitu johtavan tai olevan yhtey-dessä syövän lisäksi hedelmättömyy-teen, keliakiaan, munuaissairauksiin, alkionkehityksen vaurioihin, vaka-viin suolistohäiriöihin ja Parkinso-nin tautiin. Aineiden oletetaan olevan myös hormonihäiritsijöitä.

Glyfosaattia, jonka ei koskaan pitä-nyt päätyä ihmisen elimistöön, löytyy tätä nykyä äidinmaidosta ja virtsa-näytteistä. Ainetta on kertynyt maa-perään, meriin, järviin ja pohjavesiin.

Tutkijayhteisöstä on esitetty vaati-muksia, että glyfosaatin nykyiset ja pitkäaikaisvaikutukset on tutkittava avoimesti ja perusteellisesti.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.epitkala@gmail.com

58 3/2015KEMIA

Kemikaalien vaarallisuuden luokittelu on hankalaa, sillä aineista ei aina tiedetä tarpeeksi. Vaaroista tiedottaminen taas onnahtelee käännösongelmien takia.

Paula Jantunen

YK:n laatima GHS-järjestelmä (Glo-bally Harmonized System) on selvä edistysaskel maailman kemikaalipo-litiikassa.

Järjestelmä yhdenmukaistaa kemi-kaalien vaaraluokittelukriteerit, pak-kausmerkinnät ja käyttöturvallisuus-tiedotteet (KTT) koko maapallolla. Aiemmin käytännöt olivat kirjavia ja erot maiden välillä suuria.

On silti hyvä ymmärtää, että GHS-järjestelmällä on rajansa. Aineen vaa-raominaisuudet eivät aina tule luotet-tavasti esiin eivätkä tiedot vaaroista ja varotoimenpiteistä siirry kitkatta kie-lestä toiseen.

EU:ssa tiedotteiden ja etikettien kunnollinen kääntäminen on erityi-sen tärkeää, sillä unionialueella käyte-tään pariakymmentä virallista kieltä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa GHS-kieliä on vain kolme.

Tietoa saattaa puuttua

Kemikaalien vaaraluokittelun ensim-mäinen epävarmuustekijä liittyy tie-tomäärään, johon luokittelu ylipää-tään perustuu.

Jos kemikaalia ei ole luokiteltu jon-kin ominaisuuden suhteen – esimer-kiksi syttyväksi tai hengitettynä myr-kylliseksi – kyse voi olla joko tiedosta tai tiedon puutteesta.

EU:n kemikaalilainsäädännön Reachin mukaan luokittelun on oltava läpinäkyvää. Rekisteröinneistä julkisesti saataville pantavassa materi-aalissa on kunkin vaaraominaisuuden osalta eriteltävä, mihin annettu luoki-

tus tai luokittelemattomuus perustuu.Jos luokittelua ei ole tehty, syitä voi

olla kolme. Ensimmäinen vaihtoehto on, että tietoja luokittelua varten ei ole. Toiseksi tietoja voi olla, mutta luokituksen tarve tai taso eli vaara-kategoria on epäselvä. Kolmannessa tapauksessa tietoja on, eikä kemi-kaali niiden perusteella tarvitse luo-kitusta.

Jos luokitteleminen edellyttää lisä-tietoja, aineen rekisteröijän on han-kittava ne tai perusteltava, miksi niitä ei tarvita.

Sijaisina rotat

Merkittävää epävarmuutta on myös aineiden terveys- ja ympäristövaara-luokituksissa.

Joidenkin pitkään runsaassa käy-tössä olleiden kemikaalien osalta luokitukset voivat perustua suoriin kokemuksiin aineen vaikutuksista ihmisterveyteen ja ympäristöön.

tonta rotalle. EU:ssa metanolin har-monisoiduissa luokituksissa eli niin kutsutussa aineluettelossa tämä luon-nollisesti näkyykin.

Seosten ongelma

Kolmas iso epävarmuustekijä on aineseosten luokittelu. Luotettavim-mat luokitukset seoksista saadaan tekemällä kullekin tuotteelle suoraan luokittelun edellyttämät testaukset tai keräämällä tuotteesta muuten tarvit-tavat tiedot.

Fysikaalis-kemiallisten vaarojen osalta näin menetelläänkin, mutta eläinkokeiden määrää on pakko rajoittaa niin eettisistä kuin käytän-nön syistä.

GHS-järjestelmään onkin sisään-rakennettu seosten koostumukseen perustuva terveys- ja ympäristövaa-raluokitusten arviointimenetelmä. Yleensä seos luokitellaan, jos joko tietyn luokituksen saanut aineosa

”Pahin esimerkki ovat käännöskoneen tuotokset. Kuulostaako Hiippakunta hedelmä tiedoksianto ajaksi esittää tarkasti ilmianto tutulta?”

Silloin kun kokemusperäistä tie-toa ei ole, vaihtoehtona ovat lähinnä eläinkokeet, joissakin tapauksissa myös in vitro -testit tai mallinnus.

Kun terveysvaaroja tutkitaan, ihmi-sen ”sijaisina” toimivat tyypillisesti rotat, kanit ja hiiret. Ympäristövaa-rojen osalta koko vesiekosysteemiä edustaa vain muutama eliölaji.

On siksi pidettävä mielessä, että tes-titulosten perusteella annettu luokitus on aina vain arvio siitä, mikä luoki-tuksen todella pitäisi olla. Arvion luo-tettavuudesta ei ole takeita.

Kokemuksesta tiedetään, että esi-merkiksi metanolin osalta rotta on huono ihmisen malli. Metanoli on myrkkyä ihmiselle ja lähes vaara-

yksin tai kaikki saman vaarakate-gorian luokituksen saaneet aineosat yhdessä ylittävät määrätyn pitoisuus-rajan.

On kuitenkin hyvin tapauskoh-taista, kuinka hyvän arvion seoksen vaaraominaisuuksista tällainen luoki-tusmenetelmä tuottaa.

Menetelmän on oltava riittävän yksinkertainen tullakseen ylipäätään yleiseen käyttöön. Seoksen todellinen luokitustarve voidaan kuitenkin sel-västi yliarvioida yhden ominaisuuden ja aliarvioida toisen osalta.

Osaltaan luokituksia tarkentavat EU:ssa lähinnä aineluetteloaineille toisinaan määrätyt erityiset pitoi-suusrajat.

Kemikaalien vaaraluokitus on

Pähkinä purtavaksi

593/2015 KEMIA

”Hiippakunta hedelmä”

Käyttöturvallisuustiedotteilla (KTT) kerrotaan ammattikäyttäjille kemi-kaalien vaaraominaisuuksista ja varotoimista, joihin niiden takia on ryhdyttävä. Kuluttajakäyttöön tarkoi-tettujen kemikaalien osalta vaaroista kertoo lähinnä pakkausetiketti.

Vaara- ja turvalausekkeiden tun-nuskoodit ja viralliset käännökset helpottavat vaaroista tiedottamista pakkausetikettien tasolla. Käyttötur-vallisuustiedotteiden sisällöksi lau-sekkeet eivät kuitenkaan yksin riitä.

Pahin esimerkki ovat käännösko-neella tehdyt käännökset. Kuulos-taako Hiippakunta hedelmä tiedok-sianto ajaksi esittää tarkasti ilmianto tutulta?

Laadukkaammissakin käännök-sissä näkyy helposti perehtymättö-myys kemikaaliturvallisuusasioihin. Hienovaraisillakin sanavalinnoilla voi viime kädessä olla merkitystä.

Jos englanniksi kehotetaan Avoid contact, suomalainen ei välttämättä ymmärrä käännöksen Vältä koske-tusta tarkoittavan suoraa kieltoa: Älä koske.

Tiedon kaatopaikat

Käyttöturvallisuustiedotteet voi-daan jakaa muunkinlaisiin ryhmiin. Yhdessä ääripäässä ovat tiedon kaa-topaikat, joihin kemikaalin toimittaja on dumpannut kaiken löytämänsä informaation kaikista aineosista – yrittämättäkään poimia esiin tuotteen kannalta olennaista.

Vastakkaisessa äärilaidassa ovat KTT:t, joissa toimittaja korostaa ker-ran toisensa jälkeen, ettei tiedä tuot-teensa ominaisuuksista juuri mitään eikä ota vastuuta mistään.

Jotkin toimittajat ovat laatineet käy-tännössä yhden yleispätevän käyttö-turvallisuustiedotteen. Käyttäjän on opittava tulkitsemaan sitä tuotekoh-taisesti, koska vuototilanteissa mene-tellään kiinteiden aineiden osalta yhdellä, vesiliukoisten osalta toisella ja ei-vesiliukoisten osalta kolman-nella tavalla.

Toiset kehottavat käyttämään tuo-tetta käsiteltäessä kaikkia mahdolli-sia henkilösuojaimia – vaikka tuote on kuvattu ominaisuuksiltaan vaarat-tomaksi.

Entä millainen on käyttäjälle hyö-dyllinen käyttöturvallisuustiedote?

Se keskittyy olennaiseen ja on hyvin jäsennelty, ristiriidaton ja selväkieli-nen. Näin tärkeät tiedot menevät perille.

Kirjoittaja on filosofian tohtori, joka toimii kemikaaliturvallisuusasiantuntijana

Linnunmaa Oy:ssä.paula.jantunen@linnunmaa.fi

Tiedotteet jakautuvatkin kah-teen kastiin. Yhtäältä niitä on melko vapaasti kirjoitettuja ja yleensä tieto-sisällöltään perusteellisia. Toisaalta monet KTT:t on laadittu vakiofraa-sein ja pakotettu tiettyyn sanalliseen muottiin, vaikka sitten mutkia suo-riksi vetäen.

Vakioilmaukset ovat kotoisin eri-laisten KTT-laadintaohjelmistojen fraasikirjastoista, jotka tarjoavat myös valmiit käännökset moniin kie-liin. Tämä on toki kätevää ja edullista mutta vaaroista tiedottamisen kan-nalta kyseenalaista.

Scan

stoc

kpho

to

Vaarallista ainetta – tai sitten ei. Kaikista kemikaaleista ei ole saa-tavilla tietoja, joiden perusteella aineen luokittelu voitaisiin tehdä.

60 3/2015KEMIA

Kuninkaan hauta

Rikhard III (1452–1485) on viimeinen taistelussa kaatunut Englannin kuningas. Synkkä kuva hallitsijasta on viime aikoina kirkastunut.

613/2015 KEMIA

Arja-Leena Paavola

Kun kuningas Rikhard III vuonna 1485 lähti kukistamaan valtaansa uhannutta kapinaliikettä, hän ei tien-nyt ratsastavansa kohti viimeistä kamppailuaan.

Bosworthin taistelussa kaatunut hallitsija haudattiin vaatimattomin menoin fransiskaaniluostarin kirk-koon Leicesteriin. Ruusujen sota oli päättynyt.

32-vuotiaan monarkin kuolema merkitsi samalla Plantagenet’n hal-litsijasuvun pitkän valtakauden päät-tymistä Englannissa. Valtaan nousi kapinaa johtanut Tudorien suku, jonka historiankirjoituksen mukaan Rikhard oli ”tyrannikuningas”.

Hirmuhallitsijan muistoa olikin ”tarpeetonta” vaalia. Uskonpuhdis-tuksen myötä luostari lakkautet-tiin, kuninkaan hauta unohtui ja jäi lopulta uusien rakennusten alle.

Kun Leicesterin yliopiston tutkijat vihdoin ryhtyivät kaivamaan van-hoihin karttoihin merkittyä luostaria esiin nykyisen kaupungintalon park-kipaikan alta, kirjoitettiin vuosi 2012.

Luostarin perustukset saatiin pian päivänvaloon. Maan uumenista pal-jastui myös useita aikoinaan kirkon lattian alle haudattuja vainajia. Jou-kosta yksi lepäsi arvokkaassa kiviar-kussa.

Kirkon kuorin länsiosasta löytyi lisäksi hauta, joka oli selvästi kaivettu kiireessä ja huolimattomasti jätetty muita matalammaksi.

Arkusta ei ollut merkkiäkään, ja ruumis oli runnottu väkisin liian pie-neen tilaan. Tutkijoiden huomion kiinnitti kuitenkin kaksi erityistä seikkaa.

Vainajan selkäranka oli mutkalla. Lisäksi tämän kallossa oli vammoja, jotka vaikuttivat siltä kuin ne olisivat tulleet taistelussa.

Kun arkeologit aloittivat työnsä Leices-terin kaupungintalon parkkipaikalla, heillä ei ollut varmaa tietoa kuninkaan haudan säilymisestä.

Leicesterin yliopiston tutkijat onnistuivat löytämään 500 vuotta kateissa olleen Rikhard III:n haudan. Vainajan jäänteiden analysointi paljasti uusia asioita kiistan-alaisesta kuninkaasta.

Voisiko hautaan hätäisesti tuupattu vainaja olla kadonnut kuningas Rik-hard?

Isotooppianalyysi kertoi ruokavalion

Asian selvittämiseksi tutkijat tekivät ruumiin jäänteistä radiohiiliajoituk-sen. Se osoitti, että kaltoin kohdeltu vainaja oli elänyt 1400-luvun jälki-puoliskolla.

Seuraavaksi luista tehtiin isotooppi-analyysi. Se puolestaan kertoi, että luuston typpi-isotoopit olivat vähi-tellen lisääntyneet, mikä yleensä kor-reloi ruokavalion muutosten kanssa.

Etenkin elämänsä lopulla vainaja oli nauttinut ravintoa, jollaiseen noina aikoina oli varaa ainoastaan ylimystöllä: makeanveden kaloja ja harvinaista riistaa, kuten haikaraa ja joutsenta.

Tiedetään, että nuori monarkki oli reilut kaksi vuotta kestäneen hallitus-kautensa aikana päässyt myös viinin makuun; juomaa saattoi kulua pullo päivässä.

Uusi mielenkiintoinen yksityis-kohta paljastui vainajaa ympäröivästä maasta otetuista näytteistä. Lantion seudun maaperästä löytyi runsaasti suolinkaisten munia. Vainajalla oli siis eläessään ollut matoja.

Sinänsä loistartunta tuskin oli kes-kiajalla harvinaisuus yhteiskuntaryh-mästä riippumatta. Ihmisten ulosteita käytettiin puutarhojen lannoitteena, eikä hygienia kaikkineenkaan ollut kovin korkealla tasolla.

Sukkulamatotartunta on tappava sellaiselle, joka kärsii ravinnon puut-teesta. Yltäkylläisyydessä eläneille loisista ei luultavasti ollut suurta hait-taa.

Leic

este

rin y

liopi

sto

Jälkeläisten metsästys

Merkit viittasivat niin vahvasti vai-najan kuninkaallisuuteen, että tutki-jat päättivät yrittää selvittää tämän ”geneettisen sormenjäljen”.

Termin ja tutkimusmenetelmän, joka aluksi perustui dna:n leikkaa-miseen entsyymeillä, oli kehittänyt yliopiston genetiikan professori Alec Jeffreys jo vuonna 1984. Menetelmää on siitä pitäen hyödynnetty laajasti muun muassa rikostutkinnassa.

Kun satoja vuosia haudassa maan-neen vainajan dna-näyte oli onnistu-neesti otettu, selvisi muun muassa se, että tämän silmät olivat olleet siniset ja hiukset vaaleanruskeat.

Sitten tuli professori Kevin Schü-rerin vuoro aloittaa salapoliisin työ.

Äidin puolelta periytyvä mitokond-rio-dna kulkeutuu sukupolvelta toi-selle lähes sellaisenaan. Juuri siksi sitä voidaan hyödyntää vainajan tunnis-tamisessa vuosisatojenkin jälkeen. Tämä edellyttää, että vainajalla on elossa olevia sukulaisia ja että suku-linja ei ole katkennut esimerkiksi aviorikoksen seurauksena syntyneen jälkeläisen myötä.

Rikhardilla oli tunnetusti poika, mutta tämä kuoli jo kymmenvuoti-aana. Lisäksi kuninkaalla lienee ollut

62 3/2015KEMIA

Muinais-dna säilyyhampaan sisälläMuinais-dna:ta etsittäessä lupaavin kohde on hampaiden sisäosa, jossa luuaines on kestävän kiilteen suojassa. Lisäksi hampaiden sisäosa on vähiten alttiina maaperän olosuhteille ja ulko-puoliselle dna-kontaminaatiolle.

”Myös osa kallon luista on verrat-tain hyvää ainesta, sillä luiden tiheys suojaa niitä ympäristöolosuhteilta”, kertoo tutkija Kerttu Majander.

Majander valmistelee Tübingenin yliopistossa Saksassa väitöskirjaa suo-malaisten historiallisten hautausten muinais-dna-tutkimuksesta.

Dna:n säilymistä hankaloittavat monet tekijät. Esimerkiksi kosteus ja lämpö hajottavat dna-molekyylin rakennetta.

”Parhaiten säilynyt materiaali onkin usein saatu viileistä ilmanaloista.”

Vanhojen ihmisjäänteiden tut-kimuksessa hyödynnetään yleensä mitokondrio-dna:ta, koska se säilyy paremmin kuin nukleaarinen dna.

Sitä mukaa kuin koko perimän sek-vensoinnin hinta on pudonnut, toi-menpiteestä on tullut yhä yleisempi, koska näin tutkijoille muodostuu

genomista parempi kokonaiskuva.Käytännössä tutkimus tehdään

siten, että sopivaksi arvioidusta luusta otetaan jauhemainen näyte poraa-malla luun sisään pieni onkalo.

Jauheesta valmistetaan dna-eris-tys erityisesti muinais-dna:ta varten kehitetyn protokollan avulla. Eriste-tystä näytteestä tehdään niin sanottu dna-kirjasto, johon dna varastoidaan ja josta sitä voidaan ottaa pieniä eriä kokeisiin.

Tunnusmerkkinä vauriot

PCR-tekniikan avulla dna:ta monis-tetaan riittäväksi katsottu määrä. Se sekvensoidaan joko capture- tai shot-gun-tekniikalla sen mukaan, halu-taanko tarkkaa tietoa määrätystä geneettisestä alueesta vai yleisluon-toisempi näkemys näytteen dna-sisällöstä.

Analyysivaiheessa näytteen sek-venssit linjataan etsittävän lajin geno-miin, jolloin varmistuu myös se, että kyseessä on oikean lajin dna.

”Hautauksista saaduissa näytteissä on paljon esimerkiksi maaperän orga-nismien dna:ta”, Majander selventää.

Tunnusmerkkinä, jonka avulla vanha dna ja nykyaikaisen dna:n aiheuttama kontaminaatio voidaan erottaa toisistaan, käytetään dna-fragmenteissa esiintyviä kemiallisia vaurioita. Suuri määrä vaurioita on tyypillistä nimenomaan muinais-dna:lle.

Kylmässä Suomessa vanhat luut ja niiden myötä dna voisivat periaat-teessa säilyä hyvin. Kantona kaskessa on kuitenkin maaperän voimakas happamuus. Juuri sen takia meiltä ei ole löytynyt kivikautista ainesta lain-kaan.

Perimäaines voi silti pitää pintansa suomalaisissakin jäänteissä ainakin reilut tuhat vuotta.

”Tutkimus on vasta käynnissä, mutta tässä vaiheessa voidaan sanoa, että jopa noin 1 500 vuotta vanhoissa luissa on jonkin verran säilynyttä dna:ta. Määrät ovat kuitenkin vähäi-siä, ja lisäksi dna on erittäin fragmen-toitunutta.”

myös aviottomia lapsia, mutta näiden kohtalosta ei ole tietoa.

Schürer tutkimusryhmineen lähti-kin metsästämään Rikhardin sisaren Margaretin mahdollista jälkikasvua. Tutkijoiden omaksikin hämmästyk-seksi etsintä tuotti tulokseksi sisaren suorat jälkeläiset yhdessä sukulin-jassa 17:nnessä ja toisessa 19:nnessä polvessa.

Kun kahden ”löytölapsen” mito-kondriaalinen dna tutkittiin, se vas-tasi täsmällisesti Rikhardin dna:ta.

Tutkijoiden aavistus sai varmistuk-sen: he olivat löytäneet kuninkaan haudan.

Ei kyttyräselkää vaan lievä skolioosi

Rikhardilla on ollut tavattoman huono maine jälkipolvien keskuu-dessa. Huhujen mukaan hän oli hallit-sijaksi päästäkseen murhauttanut 12- ja 9-vuotiaat veljenpoikansa. Poikien todellinen kohtalo on jäänyt pimen-toon, mutta heidän setänsä synkkä

maine on säilynyt.Suurin syypää siihen on William

Shakespeare, joka sata vuotta kunin-kaan kuoleman jälkeen kirjoitti kuu-luisan näytelmänsä Rikhard III.

Siinä kirjailija kuvasi monarkin epämuodostuneeksi, kyttyräselkäi-seksi julmuriksi. Aikana, jolloin ihmisen vammaisuuden ja pahuuden ajateltiin liittyvän toisiinsa, ja lisäksi

Tudorien pitäessä valtaa, oli poliitti-sesti järkevää leimata Rikhard myös fyysisesti vialliseksi.

Jossain määrin tämä pitikin paik-kansa. Aikalaisten mukaan hallitsija oli hyvin hento. Lisäksi hänen varta-lonsa oli hieman vino ja vasen olkapää oikeaa alempana.

Kuninkaan hautalöytö vahvisti heti, että tämän selkäranka todella poik-

Ruusujen sodan päättänyt Bosworthin taistelu päätti myös Plantagenet-suvun halli-tuskauden.

633/2015 KEMIA

kesi normaalista. The Lancetissa jul-kaistussa tutkimuksessa selkärangan rakenne selvitettiin tarkemmin.

3D-malli osoitti, että kyseessä oli skolioosi, jonka kehittyminen oli alkanut noin kymmenennen ikävuo-den korvilla. Samalla suljettiin pois muun muassa Marfanin oireyhtymä, perinnöllinen sairaus, johon liittyy luustomuutoksia.

Rikhardin skolioosi ei kuitenkaan ollut erityisen paha. Taitava rää-täli luultavasti kykeni häivyttämään sitä hyvin istuvilla vaatteilla. Koska monarkin alaraajat olivat symmetri-set, ei tämä ole edes ontunut.

”Rukoili polvillaan”

Tutkimuksissa Rikhardilta löytyi myös yhteensä 11 taistelussa tullutta vammaa, joista ainakin kolme olisi yksinäänkin riittänyt tappamaan uhrinsa.

”Kaksi rajua iskua oli osunut pää-hän, jota peittänyt kypärä oli otettu pois. Toinen iskuista oli niin voima-kas, että pala takaraivoa leikkautui irti”, kuvailee professori Sarah Hainsworth yliopiston julkaisemalla videolla.

Koska kuninkaan käsissä ei ollut merkkejä puolustautumisvammoista, tällä oli luultavasti ollut vielä haar-niska päällään.

Hainsworthin mukaan vammat kertovat myös siitä, että Rikhardin kimppuun oli hyökännyt useita vas-tustajia.

Kallon takaosaan osunut isku oli tullut yläkulmasta. On siis mahdol-lista, että hallitsija oli ollut polvillaan, pää painuksissa ja ehkä rukoilemassa tappavat osumat saadessaan.

Kolmas kuolettava vamma oli lan-tion alueelle tehty miekan viilto, jol-lainen aiheuttaa massiivisen veren-vuodon. Tutkijoiden mukaan tämä isku oli ilmeisesti annettu kuoleman jälkeen tarkoituksena häpäistä kunin-kaan ruumis: syvälle painunut miekka oli tähdätty takapuoleen.

Muut kuoleman jälkeen syntyneet vammat olivat luultavimmin tulleet, kun ruumista oli kuljetettu vatsal-laan hevosen selässä. Voittajat olivat ilmaisseet tunteensa vainajalle pis-telemällä tätä miekoin ja muin terä-asein.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

Rikhard III oli sysätty matalaan kaivantoon ilmeisen nopeasti ja ylimalkaisesti.

Tutkimukset osoittivat kuninkaan kärsineen skolioosista.

Leic

este

rin y

liopi

sto

Leic

este

rin y

liopi

sto

Rikhard III:n uusi leposija on Leicesterin katedraali, jonne kuninkaan perusteelli-sesti tutkitut jäänteet haudattiin uudelleen maaliskuussa 2015.

64 3/2015KEMIA

ULKOMAILTA

Liuskekaasun louhinta vesi-särötysmenetelmällä tuottaa jätevesiä, joiden ympäristö- ja terveysvaikutukset huolettavat tutkijoita.

Vesisärötyskenttien jätevesistä on löydetty runsaasti erilaisia kemikaa-leja. Niiden joukossa oli myrkyllisiä metalleja, kuten elohopeaa, sekä syö-pää aiheuttavia aineita, kuten toluee-nia ja etyylibentseeniä.

Kiinnostava havainto oli, että kemi-kaalicocktailista puuttuivat poly-aromaattiset hiilivedyt, jotka ovat tavallisia löydöksiä perinteisen kai-vosteollisuuden jätevesissä.

Vesisärötyksen eli frakkauksen jäte-vesien kemikaalikoostumusta mitat-tiin toistaiseksi laajimmassa alan tut-kimuksessa, jonka kohteena oli kolme yhdysvaltalaista kenttää. Tulokset jul-kaistiin Environmental Science: Pro-cesses & Impacts -lehdessä.

Vesisärötyksessä kerätään maan uumenista liuskekaasua pumppaa-malla syvyyksiin suuria määriä veden, hiekan ja kemikaalien seosta. Paine pakottaa kaasun virtaamaan ylös maankuoreen syntyviä säröjä pitkin. Myös osa pumpatusta vedestä nousee takaisin pintaan, jolloin siihen sekoit-tuu myös kallioperän kemikaaleja.

Tutkijoiden nyt mittaamat kromi-, arseeni- ja elohopeapitoisuudet ylit-tivät Yhdysvaltain juomavedelle ase-tetut turvarajat. Jätevedestä löydettiin myös yli 50 orgaanista kemikaalia, joista suurin osa oli erilaisia tyydyt-tyneitä hiilivetyjä.

Jäteveden käsittelymahdollisuudet riippuvat sen sisältämästä kemikaa-liyhdistelmästä. Tutkijoiden mukaan tuoreet tulokset kertovat tarpeesta kiinnittää huomiota erityisesti orgaa-nisten aineiden puhdistamiseen.

Kaikista näytteistä havaittiin muun muassa bromia ja klooria sisältäviä halogenoituja hiilivetyjä. Ne saattavat

Frakkauksen jätevesissäon iso kemikaalikuorma

olla peräisin frakkausveden kierrä-tyksestä, jossa käytetty vesi desinfioi-daan klooripitoisilla kemikaaleilla. Tutkijat toteavatkin, että jäteveden käsittelyssä tulisi siirtyä kemikaalit-tomiin menetelmiin.

Putket vuotavat

Toisessa tuoreessa alan tutkimuksessa todettiin vuotavien frakkauskaivojen saastuttavan pohjavettä. Yhdysval-loissa Marcelluksen ja Barnettin kai-voksilla toteutettu tutkimus perustui erilaisten jalokaasujen suhteen mää-rittämiseen.

Koska jalokaasut eivät helposti rea-goi muiden kemikaalien kanssa, ja niiden suhteellinen esiintyvyys vaih-telee maankuoren syvyyden mukaan,

Bakkenin liuskekaasuesiintymän vesisä-rötyskenttä. Kenttien jäteveden kemi-

kaalikoostumuksen tarkka tunteminen voi auttaa toimivien vedenkäsittelyme-

netelmien kehittämisessä. Josh

ua D

oube

k

tutkijat kykenivät jäljittämään niiden alkuperän.

Selvitystyö paljasti, että useassa kohteessa jalokaasut olivat vuota-neet louhoksilta. Kun vuotokohdat paikannettiin, kävi ilmi, että put-ket ja niiden liitokset olivat ruostu-neita, rikki tai huonosti kiinni toi-sissaan. Tutkijoiden mukaan kaasua ei vapauta pohjavesiin niinkään itse louhintaprosessi, vaan syypäänä ovat kehnosti toteutetut rakenteet.

Vesisärötystä harjoittava teollisuus on aiemmin vakuuttanut, että vesis-töjen ja pohjavesivarantojen saastu-minen kaasukenttien lähellä johtuu kaasun luontaisista virtauksista eikä liity frakkaukseen.

Katja Pulkkinen

653/2015 KEMIA

Arvokkaiden metallien neitseelliset varannot on pian kulutettu loppuun. Tulevaisuu-dessa arvoaineet on pakko saada kiertämään.

Belgialaisen Leuvenin yliopiston kemistit ovat kehittäneet tekniikan, jonka avulla käytetyistä loisteput-kista ja energiansäästölampuista saa-daan talteen harvinaiset maametallit europium ja yttrium. Metallit liuote-taan lamppujätteestä ionisen nesteen avulla.

Talteen otetut europium- ja yttriumjauheet ovat sellaisenaan val-miita käytettäviksi uusien lamppujen valmistukseen. Myös ionisen nesteen voi käyttää uudelleen.

Lamppujätteen käsittelyssä on tois-taiseksi keskitytty lähinnä elohopean turvalliseen erottamiseen, sillä euro-piumin ja yttriumin talteenotto perin-teisin liuottimin on hankalaa ja moni-mutkaista.

Kiinnostus harvinaisten maametal-lien kierrätykseen on kuitenkin kas-vussa, sillä niiden varannot ja kaivok-set sijaitsevat suurelta osin Kiinassa. Aineiden saatavuus on siten epävar-malla pohjalla.

Europiumin, yttriumin ja fosfo-rin yhdisteitä tarvitaan monenlai-seen nykyelektroniikkaan, muun muassa luomaan punainen väri

Harvinaiset maametallittalteen loistelampuista

televisio- ja tietokonenäyttöihin.

Viemäreiden aarre

Kultaa, hopeaa ja platinaa voitaisiin puolestaan ottaa talteen käymäläjät-teestä.

Idean esittelivät Yhdysvaltain geo-logian laitoksen USGS:n tutkijat, jotka kehittävät jo menetelmiä metal-lihitusten erottamiseksi ihmisen kiin-teistä tuotoksista.

Arvometallia päätyy vessajätöksiin pieninä hiukkasina muun muassa kosmetiikkatuotteista, pesuaineista ja jopa hajuapoistavista älyvaatteista.

Yhdysvaltain jätevedenpuhdista-moissa käsitellään vuosittain 3,5 mil-joonaa tonnia kiinteää vessajätettä. Määrästä puolet käytetään lannoittei-den raaka-aineena, toinen puoli pää-tyy kaatopaikoille tai poltettavaksi. Lannoitekäytön esteenä on osaltaan ollut aineksen metallipitoisuus.

”Jos pääsemme eroon jätteen sisäl-tämistä metalleista, jotka tätä nykyä rajoittavat pelloilla ja metsissä hyö-dynnettävien biosolidien määrää, ja samalla saamme arvometallit hyö-tykäyttöön, kyseessä on win–win-tilanne”, sanoo tutkija Kathleen Smith, joka esitteli USGS:n hanketta Amerikan Kemian Seuran kongres-sissa maaliskuussa.

Kullan ja platinan lisäksi viemä-reihin päätyvässä aineksessa on mui-

takin arvokkaita metalleja, kuten vanadiumia ja kuparia. Nekin olisi kannattavaa poimia talteen ja hyö-dyntää esimerkiksi kännyköiden ja tietokoneiden valmistuksessa, tutki-jat sanovat.

”Vessakaivannaisten” taloudelli-nen merkitys voi vastaisuudessa olla melkoinen. Toinen tutkijaryhmä jul-kaisi aiemmin tänä vuonna arvion, jonka mukaan miljoonan ihmisen vuosittaisista tuotoksista voitaisiin saada kerättyä 13 miljoonan dollarin arvosta metalleja.

USGS:n tutkimushankkeesta kir-joitti verkkolehti Livescience.

Ehtyvät kaivokset

Arvokkaiden raaka-aineiden talteen-otto ja kierrätys on lähivuosikymme-ninä muuttumassa hyveestä välttä-mättömyydeksi.

Goldman Sachs -pankin julkai-seman raportin mukaan maailman kultavarannot ehtyvät huimaa tahtia, uutisoi Marketwatch-sivusto.

Keltaista metallia on maaperässä pankin arvion mukaan enää 20 vuo-deksi, samoin timantteja ja sinkkiä.

Platinaa riittää maan uumenissa vielä nelisenkymmentä vuotta, kuten myös kuparia ja nikkeliä.

Päivi Ikonen

Harvinaiset maametallit voitaisiin ottaa talteen käytetyistä energiansäästö-lampuista ionisten nesteiden avulla.

Scanstockphoto

66 3/2015KEMIA

JULKAISUJA

Työterveyslaitoksen uuden home- ja kosteusvaurio-oppaan avulla voidaan välttää turhia ja kalliita sudenkuoppia. Terveys-haittojen esittelyn osalta teos jää torsoksi.

Työterveyslaitos on julkaissut terve-tulleen oppaan työpaikkojen home- ja kosteusvauriotilanteiden varalle. Kosteus- ja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille (Salonen ym., TTL 2014) kokoaa yksiin kansiin sisäilmaon-gelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt.

Helppolukuinen kirja esittelee ansiokkaasti työpaikkojen sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden tär-keitä peruslinjauksia. Teos tuo sel-vyyttä vastuuroolien ja hyvien toi-mintatapojen viidakkoon, joten sitä voi lämpimästi suositella niille, jotka painivat homeongelmien kanssa. Kir-jassa käsitellään asiantuntevasti myös ongelmista tiedottamista.

Kirjan tarjoamien perustietojen avulla voidaan välttää valitettavan yleisiä virheellisiä toimenpiteitä, tur-haa rahanmenoa ja ongelmien pitkit-tymistä.

Monissa kohdin lukija jää kuitenkin kaipaamaan lisäselvennystä. Epäsel-väksi jää etenkin, onko tarkoitus ollut käsitellä pelkästään home- ja kosteus-vaurioita vai sisäilmaongelmia koko-naisuutena, johon kuuluvat esimer-kiksi rakennusmateriaalipäästöt.

Asioiden käsittelytapa vaihtelee kir-jan osasta toiseen. Yhtäällä käsitellään myös kemikaaleja, mutta toisaalta ter-veysvaikutukset-osiosta ja oireilevien henkilöiden tutkimuksia käsittele-västä luvusta kemikaalit puuttuvat. Teos on siksi hieman epälooginen, mikä kannattaa pitää mielessä sitä lukiessa.

Terveyshaittoja vähätellään

Sisäilman terveysvaikutuksia käsit-televään kappaleeseen on otettu

Uusi homeopas selventäävastuita työpaikoilla

mukaan mikrobien aiheuttamia epi-demiologisissa tutkimuksissa todet-tuja ongelmia.

Olisi ollut perusteltua käsitellä myös sisäilman kemikaaleja, esimerkiksi ftalaatteja eli muovinpehmentimiä, jotka ovat yleisiä sisäilman altisteita muovimattoja sisältävissä tiloissa. Reach-lainsäädäntö on rajoittamassa ftalaattien käyttöä nimenomaan ter-veyshaittojen takia.

Ammattitautitutkimusten osalta etenkin alveoliitin ja ärsytyksen aihe-uttaman astman (entiseltä nimeltään radsin) tutkimusmenetelmiä olisi toi-vonut käsiteltävän tarkemmin.

Häiritsevää on myös se, että kir-jassa puhutaan usein terveyshaitto-jen sijaan hajuhaitoista. Tästä saattaa asiaan perehtymättömälle lukijalle syntyä vaikutelma, että varsinainen ongelma olisi haju.

Harmillisinta on sisäilmaongel-mien aiheuttamien terveyshaittojen vähättely. Terveyshaittoja useammin

puhutaan ”oireiden kokemisesta”, ”tarpeettomasta huolesta” ja ”subjek-tiivisista peloista”.

Silti teoksessa todetaan, että sisäil-maan liittyviä altisteita ei vielä tun-neta kattavasti, niille ei ole voitu mää-ritellä terveysperusteisia viitearvoja, eikä ongelman lähdettä useinkaan saada kiinni mittausmenetelmien vajavaisuuden vuoksi.

Kappaleessa myös luetellaan erilai-sia ärsytysoireita ja todetaan, että ne voivat liittyä kosteus- ja homevauri-oihin, ”mutta usein aiheuttajana on jokin muu sisäilmaongelma”. Mikä tämä ongelma voi olla ja kuinka sen jäljille päästään, ei lukijalle avaudu.

Katja Pulkkinen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Home-pakolaiset ry:n sihteeri. Hän työskentelee

Ratkaisuja sisäilmasairaille -hankkeessa, jossa pyritään parantamaan sisäilmasta sairastunei-

den työ- ja opiskelumahdollisuuksia.

VENÄJÄN PRESIDENTTI uhkaa ydinaseilla ja kiistää sitten uhanneensa. Kreikan ministeri kertoo maan olevan konkurssissa ja julistaa sitten, että rahaa on lampaidenkin syötäväksi.

Oletko hämmentynyt? Jos maail-massa ei näytä olevan mitään järkeä, se johtuu siitä, ettei maailmassa ole mitään järkeä.

Lisämausteen järjettömyyteen tuo se, että sekametelisoppaa hämmen-netään aivan pahalla tarkoituksella.

USA:n armeija tutki päätöksentekoa ja keksi hämmennysaseen. Viholliselle syötetään tarkoituksella väärää infor-maatiota. Kun vastustaja ei ymmärrä näkemäänsä, se alkaa itse toimia päät-tömällä tavalla.

Järjetön käytös on järkevää ja järkevä järjetöntä. Siksi järkevä suurvaltajoh-taja toimii järjettömästi.

Näin voi tehdä pienin kustannuksin esimerkiksi katoamalla kesämökilleen. Sitten virnistellään piilopirtissä, kun maailman toimittajat leikkivät kuuru-piiloa nimeltä Missä Putin luuraa.

KREIKKALAISET OVAT peli(mies)-teorian mestareita. Kunnon pelimie-hiltä ei saa järjellistä vastausta mihin-kään.

Valtion kassa on joko täysin tyhjä tai täynnä seteleitä. Paras peluri vas-taa kysymyksiin niin, että tulkinta jää kokonaan kuulijan vastuulle.

Hämmennysstrategia toimii häm-

mentävän hyvin yksityiselämässäkin. Jos puoliso tivaa tunnustuksia uskotto-muudesta, ei kannata häkeltyä. Oikea vastaus ei ole kyllä eikä ei. Pelimies myöntää vain olleensa enimmäkseen uskollinen.

Hämmennys puree myös velkojiin. Repliikki muistat väärin, sinä lainasit minulta panee jauhot suuhun kovim-mallekin korstolle.

Ulosottomiehiä varten kehysta-rinaan kannattaa panostaa hieman enemmän. Heidät voi johdattaa hämär-tyvän todellisuuden poluille kuvaile-malla tulevaisuuden positiivisia kas-savirtoja, vaikka ne oikeassa elämässä ohjautuisivatkin ihan muihin taskuihin.

ASUNTOLAINAA ON hämäys- mielessä otettava enemmän kuin jak-saa lyhentää. Pankki on yllättävän iloi-nen siitä, että saa edes korot.

Mikäli pankissa ei asiaa kuitenkaan ymmärretä, voi aina pitää luennon siitä, etteivät valtiotkaan maksa velko-jaan pois. Lainaa lyhennetään uudella lainalla.

Jos pankki haluaa lyhennyksen, sen on siis annettava uutta lainaa – ja pie-nemmällä korolla.

Jos pankki ei vieläkään tajua, sille pitää kertoa, että kyllä Putin tai Obama lainaa. Tästä pankinjohtaja hämmentyy ja ainakin peliteorian mukaan yli- tai alireagoi.

TYÖNANTAJA hämmennetään välttelemällä töihin tuloa erilaisin mielikuvituksen ulkorajoilta kerätyin poissaolosyin. Näin pohjustetaan var-sinaista peliä.

Varsinkaan suuremmissa organisaa-tioissa ei kiinnitetä huomiota siihen, onko henkilö paikalla vai ei. Näin on etenkin silloin, kun työntekijän poissa-olot vähitellen tihenevät.

Lopuksi toteutetaan lopullinen peli-suunnitelma. Parhaiten se onnistuu silloin, kun työpaikalla on käynnisty-mässä remontti tai muutto.

Tapahtuman alla hävitetään työväli-neet, kuten tietokoneet, puhelimet ja muut vempaimet. Uudessa osoitteessa kukaan ei pane merkille, että yksi työn-tekijä puuttuu. Tyhjä työhuone täyttyy automaattisesti toimiston ylijäämäma-peilla ja sitten unohtuu.

Tässä vaiheessa pelimies on jo siellä, missä talvella ei pyrytä lunta. Palkka juoksee tilille vähintään seuraavaan yt-kierrokseen, parhaassa tapauksessa eläkeikään asti.

KeemikkoHämmentyneen hämmästynyt

Pelimiesteoria

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

KEEMIKKO

”Pelimies on jo siellä, missä talvella ei pyrytä lunta.”

3/2015 KEMIA 67

68 3/2015KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Aalto-yliopistoDI Zheng Liun väitöskirja Mod-eling of mass transfer and reac-tions with the moment method tarkastettiin 27.2.2015. Vasta-väittäjänä toimi Dr. Eric von Lie-res (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus.

M.Sc. Vahid Jafarin väitöskir-ja Extended oxygen delignifi-cation of high kappa softwood pulp in a flowthrough reactor tarkastettiin 13.3.2015. Vasta-väittäjänä toimi prof. M. Gerard Mortha (Grenoblen teknillinen yliopisto INP-Pagora, Ranska) ja kustoksena prof. Herbert Sixta.

DI Meri Saajanlehdon väi-töskirja Phase equilibria of heavy oil systems in hydroprocesses: ex-periments and modeling tar-kastettiin 13.3.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. M. R. Riazin (Kuwaitin yliopisto) ja kustokse-na prof. Ville Alopaeus.

DI Katariina Kemppaisen väitöskirja Production of sugars, ethanol and tannin from spruce bark and recovered fibres tar-kastettiin 20.3.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. Gunnar Liden (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kus-toksena prof. Heikki Ojamo.

DI Emma Sairasen väitöskirja Modification of carbon materials for catalyst applications tarkastet-tiin 10.4.2015. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Magnus Röning (Norjan teknis-luonnontieteel-linen yliopisto) ja kustoksena prof. Juha Lehtonen.

TkL Hannu Sippolan väitös-kirja Thermodynamic modelling of aqueous sulfuric acid tarkas-tettiin 15.4.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Alan T. Dinsdale (MISiS-yliopisto, Venäjä) ja kus-toksena prof. Pekka Taskinen.

DI Riku Kopran väitöskirja Application of the refractometer in the measurement and monitor-ing of brown stock washing tar-kastettiin 17.4.2015. Vastaväit-täjänä toimi TkT Kari Kovasin (Metsä Fibre Oy) ja kustoksena prof. Olli Dahl.

DI Jeanette Lindroosin väi-töskirja Copper-related light-in-duced degradation in crystalline silicon tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Eicke Weber (Fraunhofer-instituutti, Saksa) ja kustoksena apul.prof. Hele Savin.

M.Phil. (Chem.) Jinto Man-jaly Anthonykuttyn väitöskir-ja Hydrotreating of tall oils on a sulfided NiMo catalyst for the production of basechemi-cals in steam crackers tarkastet-tiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. David Kubicka (VU-

VÄITÖKSIÄ ANCH-instituutti, Tšekki) ja kustoksena prof. Juha Lehtonen.

Helsingin yliopistoM.Sc. Chang-Fang Wangin väitöskirja Chemical surface modification of porous silicon nanoparticles for cancer therapy tarkastettiin 2.3.2015. Vastaväit-täjänä toimi tutkija Luca Stefano (Italian kansallinen tutkimus-neuvosto) ja kustoksena prof. Jouni Hirvonen.

FM Timo Hildénin väitöskir-ja Quality Assurance of Gas Electron Multiplier Detector tarkastettiin 5.3.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. Richard Bren-ner (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Risto Orava.

M.Sc. Bartosz Gabryelc-zykin väitöskirja Diamond-like carbon binding peptides—evolu-tionary selection, characteriza-tion, and engineering tarkastet-tiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Mark Knecht (Miamin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Kari Keinä-nen.

MMM Mikko Hakojärven väitöskirja Challenges in real-time precision farming: a case study of modelling biomass accu-mulation tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Tapio Salo (Helsingin yliopisto) ja kus-toksena prof. Laura Alakukku.

FM Katja Merkkiniemen väitöskirja Predictive biomark-ers in diffuse gliomas and non-small cell lung cancer tarkastet-tiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Petri Bono (Helsin-gin yliopisto) ja kustoksena prof. Tom Böhling.

FM Juha Tonttilan väitöskir-ja From turbulence to cloud for-mation—modelling the aerosol-cloud interactions tarkastettiin 10.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Corinna Hoose (Karlsru-hen teknologiainstituutti, Sak-sa) ja kustoksena prof. Heikki Järvinen.

M.Sc. Sara R. Labafzadehin väitöskirja Cellulose-based ma-terials tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Tho-mas Rosenau (BOKU, Itävalta) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpe-läinen.

FM Antti Soinisen väitöskir-ja Studies of diamond-like car-bon and diamond-like carbon polymer hybrid coatings de-posited with filtered pulsed arc discharge method for biomedi-cal applications tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Folke Stenman (Hel-singin yliopisto) ja kustoksena prof. Tom Pettersson.

FM Martin Brobergin väi-töskirja Genetic profiling of the interactions between soft rot

Pectobacterium species and plants tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Pablo Rodriguez Palenzuela (Madridin teknillinen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Benita Wester-lund-Wikström.

FM Ulla Holopainen-Manti-lan väitöskirja Composition and structure of barley (Hordeum vulgare L.) grain in relation to end uses tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Giu-seppe Perretti (Perugian yliopis-to, Italia) ja kustoksena prof. Kurt Fagerstedt.

LL Pirkka-Pekka Lauri-lan väitöskirja Molecular Link between Lipid Metabolism and Energy Homeostasis tarkastet-tiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jörg Heeren (Ham-purin yliopisto, Saksa) ja kus-toksena prof. Samuli Ripatti.

Ph.D. Amna Shaweshin väitöskirja Indomethacin Topi-cal Formulations Development And The Effect Of Compositions On The Physical Characteris-tics And Stability tarkastettiin 21.3.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Pasi Merkku (Helsingin yli-opisto) ja kustoksena prof. Jouko Yliruusi.

M.Sc. Nergiz Özcan-Keto-lan väitöskirja Computational studies of structural effects on magnetic resonance properties tarkastettiin 27.3.2015. Vas-taväittäjänä toimi prof. Benoît Champagne (Namurin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Dage Sundholm.

MMM Annelie Dameraun väitöskirja Oxidative stabil-ity of solid foods with dispersed lipids tarkastettiin 28.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ka-rin Schwarz (Kielin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vieno Piironen.

FM Erika Lindhin väitöskirja Avian influenza and Newcastle disease viruses in Finland—Ge-netics, epidemiology and ecology in the natural host, wild water-fowl tarkastettiin 2.4.2015. Vas-taväittäjänä toimi prof. Björn Ol-sen (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Olli Vapa-lahti.

FM Heli Mönttisen väitöskir-ja The structural conservation and phylogeny of right-hand-shaped polymerases and struc-turally related proteins tarkastet-tiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Alexander Plyusnin (Helsingin yliopisto) ja kustok-sena prof. Dennis Bamford.

MMM Tiina Ronkaisen väi-töskirja Plant biomarkers as a proxy to study highly decomposed fen peat tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Geof-frey Abbott (Newcastlen yliopis-

to, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Atte Korhola.

FM Salla Selosen väitöskirja The fate and effects of lead (Pb) at active and abandoned shoot-ing ranges in a boreal forest eco-system tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Juli-ane Filser (Bremenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Heik-ki Setälä.

M.Sc. Joanna Witosin väi-töskirja Sophisticated Instru-mental Techniques to Elucidate the Molecular Properties of Human Surface Nanodomains tarkastettiin 10.4.2015. Vasta-väittäjänä toimi prof. Ruth Shim-mo (Tallinnan yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Marja-Liisa Riekkola.

FM Anni-Maria Örmälä-Odegripin väitöskirja Impli-cations of bacterial viruses on pathogenic bacteria: from natural microbial communities to thera-peutic applications tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Michael Brockhurst (Yor-kin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jouni Laakso.

FM Nina Nordmanin väi-töskirja Microchip technology in mass spectrometry-based bio-analysis: Advances in the anal-ysis of peptides, proteins, and pharmaceuticals tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Elisabeth Verpoorte (Gro-ningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Risto Kosti-ainen.

FM Matti Kankaisen väi-töskirja Computational gen-omics of lactobacilli tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Laura Elo (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Liisa Holm.

Prov. Ira Soppelan väitöskir-ja Modern analytical approaches to pharmaceutical powder char-acterisation and processing tar-kastettiin 24.4.2015. Vastaväittä-jänä toimi prof. Thomas De Beer (Gentin yliopisto, Belgia) ja kus-toksena prof. Jouko Yliruusi.

FM Niina Tohmolan väi-töskirja Development of liquid chromatography mass spectro-metric methods for quantifica-tion of metabolites from cellular level to clinical biomarkers tar-kastettiin 24.4.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. Seppo Auriola (Itä-Suomen yliopisto) ja kus-toksena prof. Risto Renkonen.

Itä-Suomen yliopistoFM Tapani Hirvosen väitöskirja A Wide Spectral Range Imaging System—Applications in Wood Industry tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjinä toimivat prof. Erkki Verkasalo (Luonnonva-rakeskus) ja dos. Juha Toivonen (Tampereen teknillinen yliopis-

69KEMIA3/2015

Etenkin biologisten lääkkei-den valmistuksessa käytettä-vän kylmäkuivausprosessin tehokkuutta on mahdollista parantaa tarkan valvonnan avulla.

Asian osoitti tutkija Ari Kauppinen, joka kehitti väi-töstyössään kylmäkuivaus-prosessin seurantaa varten Raman- ja lähi-infrapuna-spektroskopiaan perustuvia menetelmiä.

Kauppinen selvitti Raman-menetelmällä eri kidemuo-tojen pitoisuudet. Tiedon perusteella on mahdollista optimoida prosessiolosuh-teet siten, että tuotteeseen saadaan haluttuja stabiileja kidemuotoja.

Lähi-infrapunaspektrosko-piaan perustuvalla monipis-temenetelmällä taas voitiin määrittää kvantitatiivisesti useiden tuotteiden kosteus-pitoisuus. Monipistemene-telmän käyttö lisäsi analyysin luotettavuutta ja mahdollisti prosessin päätepisteen mää-rittämisen siten, että tuotteet sisälsivät halutun kosteus-pitoisuuden.

Tutkija Jenni Mäki-Jouppila löysi väitöstyössään uusia pienyhdisteitä, jotka pysäyt-tävät syöpäsolut jakautumis-vaiheeseen ja saavat ne kuo-lemaan. Yhdisteitä voidaan hyödyntää syöpälääkkeiden kehityksessä.

Yhdiste nimeltä Centmi-tor-1 vaikuttaa solun tuki-rangan mikrotubulusputkien dynamiikkaan. VTT-006-ni-minen yhdiste sitoutuu Hec1-proteiiniin ja aiheut-taa häiriöitä kromosomien ja mikrotubulusputkien kiin-nittymisessä toisiinsa.

Osa nykyisistä syöpälääk-keistä estää solunjakautu-mista vaikuttamalla suoraan solun tukirangan mikrotu-bulusputkiin. Lääkkeet ovat suhteellisen tehokkaita mutta toisaalta niillä on ikäviä sivu-vaikutuksia.

Mäki-Jouppilan löytämät yhdisteet salpaavat Hec1-proteiinin vaikuttamalla put-kien toimintaan epäsuorasti. Näin normaaleille soluille koituu vähemmän haittaa, joten lääkkeen sivuvaikutuk-set ovat pienemmät.

Uudet pienyhdisteettappavat syöpäsoluja

Laadukkaampia lääkkeitäspektroskopian menetelmin

Jenni Mäki-Jouppila

Ari Kauppinen

Kylmäkuivausprosessilla parannetaan lääkkeiden säi-lyvyyttä poistamalla niistä vesi alhaisessa lämpötilassa ja alhaisessa paineessa.

FM Ari Kauppisen väi-töskirja Raman and Near-Infrared Spectroscopic Meth-ods for In-Line Monitoring of Freeze-Drying Process tar-kastettiin Itä-Suomen yli-opistossa 20.3.2015. Vasta-väittäjänä toimi professori Annette Bauer-Brandl Etelä-Tanskan yliopistosta ja kustoksena professori Jarkko Ketolainen. Lisäksi Mäki-Jouppila tun-

nisti tutkimuksessaan kaksi mikro-rna-molekyyliä, jotka vaikuttavat syöpäsolujen jakautumiseen. Löydöstä voi olla hyötyä syövän diagnos-tiikassa.

FM Jenni Mäki-Jouppilan väitöskirja To divide or not to divide; MicroRNAs and small compounds as modulators of mitosis tarkastettiin Turun yliopistossa 27.3.2015. Vasta-väittäjänä toimi tohtori Jakob Nilsson Kööpenhaminan yli-opistosta ja kustoksena pro-fessori Mika Scheinin.

Väitökset jatkuvat sivulla 70

to) ja kustoksena prof. Markku Hauta-Kasari.

FM Suvi Jauhiaisen väitöskir-ja Vascular endothelial growth factors and their receptors in endothelial cells and in patho-logical conditions tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Miikka Vikkula (Louvai-nin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena akat.prof. Seppo Ylä-Herttuala.

MMM Terhi Vilénin väitös-kirja Effects of Changes in Land-use, Age-structure and Manage-ment on Carbon Dynamics of European Forests tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Federico Magnani (Bolog-nan yliopisto, Italia) ja kustokse-na prof. Heli Peltola.

Jyväskylän yliopistoFM Jatta Saarenheimon väitös-kirja Microbial controls of green-house gas emissions from boreal lakes tarkastettiin 28.3.2015.

Vastaväittäjänä toimi prof. Ste-fan Bertilsson (Uppsalan yliopis-to, Ruotsi) ja kustoksena prof. Marja Tiirola.

FM Alice Pawlowskin väi-töskirja Thermus bacteriophage P23-77: key member of a novel, but ancient family of viruses from extreme environments tarkastet-tiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Kenneth Sted-man (Portlandin yliopisto, Yh-dysvallat) ja kustoksena prof. Jaana Bamford.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoDI Tuomas Helinin väitöskir-ja Evaluating land-use related environmental impacts of bio-mass value chains for decision-support: Comparison and testing of methodologies proposed for environmental life cycle impact assessment tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jörg Schweinle (Thünen-instituutti,

Saksa) ja kustoksena prof. Risto Soukka.

M.Sc. Patrick Ssebugeren väi-töskirja Persistent organic pollut-ants in sediments and fish from Lake Victoria, Uganda tarkastet-tiin 1.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Karina Miglioranza (Mar del Platan yliopisto, Argen-tiina) ja kustoksena prof. Mika Sillanpää.

Oulun yliopistoFM Lea Rahtu-Korpelan väi-töskirja Hypoxia-inducible factor prolyl 4-hydroxylase-2 in glucose and lipid metabolism and athero-sclerosis tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Anna-Liisa Levonen (Itä-Suomen yli-opisto) ja kustoksena prof. Peppi Karppinen.

LL Sara Karsikkaan väitöskir-ja Hypoxia-inducible factor prolyl 4-hydroxylase-2 in cardiac and skeletal muscle ischemia and me-tabolism tarkastettiin 10.4.2015.

Vastaväittäjänä toimi dos. Tuo-mas Rissanen (Itä-Suomen yli-opisto) ja kustoksena prof. Pep-pi Karppinen.

DI, FM Terhi Suopajärven väitöskirja Functionalized nano-celluloses in wastewater treat-ment applications tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Monica Österberg (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Niinimäki.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Antti Rantamäen väitöskir-ja Scaling the Power and Tailo-ring the Wavelength of Semicon-ductor Disk Lasers tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Anne Tropper (Southamp-tonin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Oleg Okhotni-kov.

70 3/2015KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Väitöksiä…Heikoilla vuorovaikutuksillauudenlaisia molekyyliverkostoja

sinareenirunkoon erilaisia funktionaalisia ryhmiä.

Rakenneosien ansiosta verkostoon syntyi huokoi-sia käytäviä, jotka täyttyivät liuotinmolekyyleillä. Resor-sinareenijohdannaisilla ei aiemmin ole havaittu vas-taavanlaisia kolmiulotteisia rakenteita.

Resorsinareenien rakenne mahdollistaa molekyylien spontaanin järjestäytymisen ja sitä kautta niiden käytön supramolekulaaristen arkki-tehtuurien rakenneosina.

Uudenlaisia heikkojen vuorovaikutuksien komplek-seja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi pin-noissa, magneettisissa mate-riaaleissa, kuljettimissa tai reseptoreissa.

FM Tiia-Riikka Teron väi-töskirja Tetramethoxy resorci-narenes as platforms for fluo-rescent and halogen bonding systems tarkastettiin Jyväs-kylän yliopistossa 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi profes-sori Enrico Dalcanale Par-man yliopistosta Italiasta ja kustoksena professori Maija Nissinen.

Resorsinareeneilla on opti-maalinen kyky muodostaa aryylihalidien kanssa moni-mutkaisia nanokokoluokan kolmiulotteisia verkostora-kenteita kiinteässä tilassa.

Asian osoitti Tiia-Riikka Tero, joka paneutui väitöstut-kimuksessaan synteettisten makrosyklisten resorsinaree-nijohdannaisten heikkoihin vuorovaikutuksiin ja valofy-sikaalisiin ominaisuuksiin. Niitä oli mahdollista muut-taa halutusti lisäämällä resor-

Tiia-Riikka Tero

Ilari

Kuro

nen

DI Anne-Marie Haaparan-nan  väitöskirja Highly Porous Freeze-Dried Composite Scaffolds for Cartilage and Osteochondral Tissue Engineering tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Juha Tuukkanen (Ou-lun yliopisto) ja kustoksena prof. Minna Kellomäki.

Tampereen yliopistoLL Tapio Heiskarin väitöskir-ja The Association Between Vi-ral Infections, IgE Sensitization, and type 1 Diabetes tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Tari Haahtela (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Heikki Hyöty.

FM Leena Huhdin väitöskir-ja Significance of the norovirus GII.4 genotype as a cause of acute gastroenteritis in Finnish children, and the production of a candidate virus-like particle vac-cine tarkastettiin 1.4.2015. Vasta-väittäjänä toimi dos. Merja Roi-vainen ja kustoksena emer.prof. Timo Vesikari.

Turun yliopistoM.Sc. Maria Ermakovan väi-töskirja Oxygen photoreduction in cyanobacteria tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Diana Kirilovsky (Saclayn biologian ja teknologian insti-tuutti, Ranska) ja kustoksena prof. Eevi Rintamäki.

FM Heidi Hyytiän väitöskirja Nanoparticle-Assisted Immuno-assays for Point-of-Care Testing—With Specific Interest in Mini- mally Interference-Prone Assays for Cardiac Troponin I tarkastet-tiin 31.3.2015. Vastaväittäjä-nä toimi vanhempi asiantuntija Kjell Nustad (Oslon yliopistolli-nen sairaala, Norja) ja kustokse-na prof. Kim Pettersson.

FM Juho Vuononvirran väi-töskirja Nasopharyngeal Colo-nization by Pathogenic Bacte-ria: Effect of Polymorhisms in Innate Immune Genes of Young Children tarkastettiin 10.4.2015.

Vastaväittäjänä toimi dos. Risto Vuento (Pirkanmaan sairaan-hoitopiiri) ja kustoksena prof. Ville Peltola.

FM Kari Kopran väitöskir-ja From Unspecific Quenching to Specific Signaling: Functional GTPase Assays Utilizing Quench-ing Resonance Energy Transfer (QRET) Technology tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi tohtori Neil Carragher (Edin-burghin syöpätutkimuskeskus, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Harri Härmä.

LL Päivi Ruokoniemen väi-töskirja From statin efficacy to everyday effectiveness: Studying the gap in between tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Jorma Komulainen (Lääkä-riseura Duodecim) ja kustokse-na prof. Risto Huupponen.

Åbo AkademiFM Mathias Nymanin väitöskir-ja Interfacial Effects in organic solar cells tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ellen Moons (Karlstadin yliopis-to, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ronald Österbacka.

FM Petri Kilpeläisen väitös-kirja Pressurized hot water flow-through extraction of birch wood tarkastettiin 13.3.2015. Vasta-väittäjänä toimi prof. Gunnar Henriksson (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruot-si) ja kustoksena prof. Stefan Willför.

DI Antonina Kuparevan väi-töskirja Silicon-containing species in used lube oil re-refining tarkas-tettiin 23.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Timo Repo (Helsin-gin yliopisto) ja kustoksena prof. Dmitry Murzin.

M.Sc. Amélie Beucherin väi-töskirja Spatial modeling tech-niques for mapping and char-acterization of acid sulfate soils tarkastettiin 8.4.2015. Vasta-väittäjänä toimi tohtori Mogens Humlekrog Greve (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Olav Eklund.

NIMITYKSIÄNovalab OyInnovaatiojohtajaksi on nimi-tetty FT Timo Hirvi. Novalabin perustajajäseniin kuuluva Hirvi jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle Mittatekniikan keskuksen Mi-kesin ylijohtajan tehtävästä.

Suomen ympäristökeskusLaboratoriokeskuksen päälli-köksi on valittu FT Timo Eklin ja merikeskuksen päälliköksi FT Paula Kankaanpää.

Tampereen teknillinen yliopistoPh.D. Piet Lens on nimitetty biotekniikan professoriksi kemi- an ja biotekniikan laitokseen. Hänen tutkimusalaansa ovat bio-logiset prosessit, joilla jätevesistä, kaasuista ja jätteistä otetaan tal-teen arvokkaita raaka-aineita.

Kemira OyjKehitysjohtajaksi ja yhtiön joh-toryhmän jäseneksi on nimitet-ty TkL Esa-Matti Puputti. Hän raportoi toimitusjohtaja Jari Rosendalille ja aloittaa uudessa tehtävässään toukokuussa 2015 asemapaikkanaan Helsinki.

Väliaikaiseksi Paper-segmen-tin ja Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajaksi ja yhtiön joh-toryhmän jäseneksi on nimitet-ty Mats Rönnbäck. Tehtävässä aiemmin toiminut Petri Helsky siirtyi huhtikuussa Metsä Tissue Oyj:n toimitusjohtajaksi. Hels-kyn vakinaisen seuraajan haku on käynnissä.

Onbone OyToimitusjohtajaksi on nimitetty Stuart Ashman.

Liity Kemian Seuroihin:kemianseurat.fi

Kemian ja kemiantekniikan opiskelija!

SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ!

71KEMIA3/2015

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTTieteen päivätTurku 7.–8.5.2015www.utu.fiLaboratorio & työhyvinvointiHelsinki 12.–13.5.2015www.nhf.fi Laboratorioalan luentopäivätKuopio 18.–19.5.2015 www.laboratorioalanliitto.fiNBC 2015 SymposiumHelsinki 18.–21.5.2015www.nbcsec.fiEuroMining 2015Tampere 20.–21.5.2015www.euromining.fiYhdyskuntatekniikka 2015Turku 20.–21.5.2015www.yhdyskuntatekniikka.fiKemikaaliviraston sidosryhmäpäiväHelsinki 27.5.2015www.echa.euHelsinki Chemicals ForumHelsinki 28.–29.5.2015www.helsinkicf.euValtakunnalliset Luma-päivätJoensuu 1.–3.6.2015www.luma.fi/paivat-2015Jyväskylän yliopiston kesäkouluJyväskylä 5.–21.8.2015www.jyu.fi/summerschool/ Tieteen päivätJoensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015www.uef.fi/tieteenpaivat European Science Education Research ConferenceHelsinki 31.8.–4.9.2015www.esera.orgTieteen päivätOulu 1.–2.9.2015www.oulu.fi/yliopisto

Bioenergia 2015Jyväskylä 2.–4.9.2015www.jklmessut.fi9th International Heat Flow Calorimetry Symposium on Energetic MaterialsTampere 8.–10.9.2015hfcs2015.comTieteen päivätRovaniemi 11.–12.9.2015www.ulapland.fi/AlihankintaTampere 15.–17.9.2015www.alihankinta.fiLaboratorio & LeanHelsinki 16.–17.9.2015www.nhf.fi Laboratorio & vaaralliset aineet ja työsuojeluHelsinki 30.9.–1.10.2015www.nhf.fi Empack 2015Helsinki 6.–8.10.2015www.easyfairs.com/fi6th Nordic Wood Biorefinery ConferenceHelsinki 20.–22.10.2015www.vtt.fi/nwbc2015/Nanotieteen päivätJyväskylä 22.–23.10.2015www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/en/nsdaysTekniikan päivätTampere 22.–24.10.2015www.tekniikanpaivat.fiTekniikan päivätOulu 30.–31.10.2015www.tekniikanpaivat.fiTekniikan päivätTurku 30.–31.10.2015www.tekniikanpaivat.fi

Tekniikan päivätHelsinki 6.–7.11.2015www.tekniikanpaivat.fiFarmasian päivätHelsinki 13.–15.11.2015www.farmasianpaivat.fiVäri ja Pinta 2015Helsinki 18.–21.11.2015www.messukeskus.com

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Scandinavian CoatingGöteborg, Ruotsi 20.–21.5.2015www.scandinaviancoating.com5th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide ElementsKitashiobara, Japani 25.–29.5.2015asrc.jaea.go.jp/conference/TAN1511th Nordic Pesticide Residue WorkshopTallinna, Viro 1.–2.6.2015www.pmk.agri.ee15th International Congress of Quantum ChemistryBeijing, Kiina 8.–13.6.2015www.icqc2015.orgEuroNanoForum 2015Riika, Latvia 10.–12.6.2015www.euronanoforum2015.euInorganic DaysVisby, Ruotsi 15.–17.6.2015www.oorgan.seEuroMedLab 2015Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015www.sfbc.asso.frEurammon Symposium 2015Schaffhausen, Sveitsi 25.–26.6.2015www.eurammon.comOMCOS 18Barcelona, Espanja 28.6.–2.7.2015www.omcos2015.com/

6th Eurovariety in Chemistry Education 2015Tartto, Viro 30.6.–2.7.2015sisu.ut.ee/eurovariety21st European Conference on Organometallic ChemistryBratislava, Slovakia 5.–9.7.2015www.eucomcxxi.eu22nd International Symposium on Ionic PolymerizationBordeaux, Ranska 5.–10.7.2015ip15.sciencesconf.orgIn Vino Analytica Scientia SymposiumTrento, Italia 14.–17.7.2015eventi.fmach.it/IVAS201545th Iupac World Chemistry CongressBusan, Korea 9.–14.8.2015www.iupac2015.org15th European Conference on Solid State ChemistryWien, Itävalta 23.–26.8.2015www.euchems.eu10th European Conference on Computational ChemistryFulda, Saksa 31.8.–3.9.3015www.euco-cc-2015.orgEuroanalysis 2015Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015www.euroanalysis2015.comEuropean Summerschool in Quantum Chemistry 2015Palermo, Italia 6.–19.9.2015www.esqc.orgFEICA Conference and ExpoVilamoura, Portugali 9.–11.9.2015www.feica-conferences.comInternational Conference on the History of ChemistryAveiro, Portugali 9.–12.9.201510ichc-2015.web.ua.pt6th EuCheMS Conference on Nitrogen LigandsBeaune, Ranska 13.–17.9.2015www.nligands2015.com

SEURASIVUT

Turkulainen dosentti Petri Ingman on saanut Suoma-laisten Kemistien Seuran (SKS) ansiomitalin.

Mitali luovutettiin Turun Kemistikerhon ansioitu-neelle jäsenelle kerhon vuo-sikokouksessa, joka järjes-tettiin 26. helmikuuta Turun BioCityssä ravintola Mau-nossa.

Petri Ingman on osallis-tunut Turun Kemistikerhon toimintaan monin tavoin muun muassa johtokunnan jäsenenä, taloudenhoitajana

Dosentti Petri IngmanilleSKS:n ansiomitali

ja toiminnantarkastajana.Ingman on toiminut aktii-

visesti myös Suomalaisten Kemistien Seuran NMR-jaostossa, nykyisessä Suomen NMR-spektroskopiaseura ry:ssä. Hän on ollut mukana järjestämässä lukuisia kan-sallisia NMR-kokouksia.

Petri Ingman jäi loka-kuussa 2014 eläkkeelle virastaan Turun yliopiston kemian laitoksen laitekes-kuksen johtajana. Myös tässä työssä hän toimi esimerkil-lisesti yhteiskunnallisessa

vuorovaikutuksessa muun muassa järjestämällä laite-esittelyjä vieraileville ryh-mille ja luomalla kemistien yhteishenkeä.

Anu TuominenKirjoittaja on Turun Kemisti-

kerhon sihteeri.ankatu@utu.fi

Petri

Täh

tinen

Petri Ingman vastaanotti hel-mikuussa SKS:n ansiomitalin,

jonka hänelle luovuttivat Turun Kemistikerhon puheen-

johtaja Maarit Karonen (vas.) ja sihteeri Anu Tuominen (oik.).

72 3/2015KEMIA

SEURASIVUT

Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikokous pidet-tiin 11. maaliskuuta Teknii-kan museossa Helsingissä.

Vuosikokouksessa vahvistet-tiin seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 95. toiminta-vuodelta 2014, myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus ja hyväksyttiin talousarvio vuo-deksi 2015.

Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenmaksu-osuus päätettiin pitää seit-semänä eurona. Kemian Seurojen yhteisten kulu-jen jäsenmaksuosuus on 56 euroa, joten jäsenmaksu vuonna 2015 on yhteensä 63 euroa.

Nuorilta jäseniltä seura ei peri jäsenmaksua mutta kerää heiltä 10 euron lehti-maksun.

Seuran uusiksi varsinai-siksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian maisterit Teija Hovirinta ja Pirkko Kärppä ja nuoriksi jäseniksi luon-nontieteiden kandidaatti Johannes Lehmuskoski, filo-sofian ylioppilaat Kiia Mali-nen, Esa-Pekka Mattila, Turo Nurmi ja Joona Raja-halme sekä tekniikan yliop-pilas Riikka Virtanen.

Seuran varsinaisiksi jäse-niksi siirrettiin 30 vuoden 2014 aikana korkeakoulutut-kinnon suorittanutta seuran nuorta jäsentä eli filosofian maisterit Jarmo Antikainen, Outi Elo, Maiju Hyvönen, Keijo Isomaa, Maria Järvi, Mikko Kaipio, Heli Kan-nisto, Antti Kivilahti, Esa Lehtimäki, Teemu Mylly-mäki, Markku Mäkelä, Tea Niemistö, Jaana Saarni, Samu Savikko, Juho Savo-lainen, Juha Siitonen, Kaisa Syrjälä, Minnea Tuomisto,

SKS:n vuosikokous

Kimmo Himberg jatkaapuheenjohtajana

Ari Turpeinen, Tiina Vir-tanen ja Juha Välivaara sekä diplomi-insinöörit Juuso Huittinen, Jukka Järveläi-nen, Marisa Mäntylä, Ismo Pekkanen, Ida Rantanen, Ville Rantanen, Teemu Rantasalo, Emmi Rönkkö ja Timka Silvonen.

Nuori tutkija palkittiin

Suomalaisten Kemistien Seu-ran puheenjohtajaksi vuo-deksi 2015 valittiin yksimie-lisesti professori Kimmo Himberg Poliisiammattikor-keakoulusta ja varapuheen-johtajaksi professori Jari Yli-Kauhaluoma Helsingin yliopistosta.

Uusiksi hallituksen jäse-niksi valittiin dosentti Anu Airaksinen sekä Pirkanmaan Kemistiseuran edustajana

Maija Hihkiö.Heidän lisäkseen halli-

tukseen kuuluvat FL Nina Aremo, tutkimusprofessori Sirpa Herve (Keski-Suomen Kemistiseura), professori Timo Hirvi, Ph.D. Pekka Joensuu, professori Liisa Kanerva (Turun Kemisti-kerho), FM Liisa Koskinen, professori Marja Lajunen (Pohjois-Suomen Kemis-tiseura), DI Ilkka Pollari, laatupäällikkö Sirpa Sunti-oinen (Itä-Suomen Kemisti-seura) ja TkT Ritva Tuunila (Kaakkois-Suomen Kemisti-seura).

Seuran toiminnanjohta-jana ja taloudenhoitajana toi-mii FL Heleena Karrus.

Tilintarkastajaksi valit-tiin KTM Jouni Vanhala ja varatilintarkastajaksi HTM Vesa Peltola. Seuran toi-minnantarkastajiksi valittiin

Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Kimmo Himberg luovutti seuran myöntämän Nuorten tutkijain tunnustuspalkin-non Clara Sanchez-Perezille Oulun yliopistosta.

Hel

eena

Kar

rus

professorit Hilkka Knuut-tila ja Heikki Saarinen sekä varatoiminnantarkastajiksi dosentit Jorma Korvenranta ja Jarno Kansikas.

SKS:n vuoden 2014 vuosi-kertomus sekä paikallisseu-rojen hallitusten kokoonpa-not ovat luettavissa verkossa osoitteessa www.suomalais-tenkemistienseura.fi.

Kokouksessa luovutet-tiin myös seuran myöntämä vuoden 2014 Nuorten tutki-jain tunnustuspalkinto. Pal-kinnon sai filosofian maisteri Clara Sanchez-Perez Oulun yliopiston kemian laitoksessa tehdystä pro gradu -työstä 1,2,3-trichalcogenal(3) ferro-cenophanes and structurally related compounds.

Heleena KarrusKirjoittaja on Suomalaisten Kemis-

tien Seuran toiminnanjohtaja.heleena.karrus@kemianseura.fi

73KEMIA3/2015

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

SEUROISSA TAPAHTUU

Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita!Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Sähköpostiosoitteensa maalis–huhtikuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Paidan saivat Mari Kallioinen Lappeenrannasta ja Olli Kan-sanen Helsingistä.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä4/2015 18. toukokuuta 12. kesäkuuta5/2015 14. elokuuta 9. syyskuuta6/2015 17. syyskuuta 13. lokakuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Yhdeksäs NBC-symposiumiCBRNE Threats: How does the landscape evolve?18.–21.5.2015Messukeskus, Helsinki.Englanninkielisen symposiumin aiheena ovat kemialliset, bio-logiset, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuma koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä. Lisätietoja: www.nbcsec.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranKesäretki Serlachius-museoihin Mänttään7.6.2015Lähtö kello 8 Helsingistä Kiasman pysäkiltä. Mäntässä seuran kokous, opastettu tutustuminen museoihin ja lounas. Takaisin Helsingissä ollaan kello 21 mennessä.Osanottomaksu jäseniltä 40 euroa ja nuorilta jäseniltä 10 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.5. mennessä: www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Kokouksen keskeinen teema oli lähestyvä ICCE 2015 -kong-ressi (EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment). Jaoston isännöimä konferenssi pide-tään Saksan Leipzigissa 20.–25. syyskuuta 2015.

Kongressin teemat edustavat laajasti kemian eri aloja. Leip-zigissa järjestetään myös satel-liittitapahtumia, jotka osaltaan täydentävät tapahtuman antia.

Kongressissa esitellään monien sektoreiden tuoreim-pia tutkimustuloksia sekä suullisesti että postereina. Tapahtumaan voi vielä tar-jota abstrakteja. Lisätietoja saa osoitteesta www.icce2015.org.

Kokouksessa käynnistettiin myös jo seuraavan, vuonna 2017 järjestettävän ICCE-kon-ferenssin valmistelu. Konfe-renssi pidetään Oslossa.

Lisäksi Helsingissä käsitel-tiin Euroopan kemianseurojen liiton seuraavan yleiskongres-sin järjestelyjä. Järjestyksessä kuudes EuCheMS Chemistry Congress pidetään Espanjan Sevillassa 11.–15. syyskuuta 2016. Osa tapahtuman sessi-oista kuuluu Kemia- ja ympä-

Paperiteollisuuden uranuurtaja G. A. Serlachius oli alkuperäisel-tä ammatiltaan apteekkari. Mäntän Gustaf-museossa voi tutus-tua muun muassa vanhaan apteekkarin kauppahuoneeseen.

Euroopan kemianseurojen liitto

Ympäristökongressiahiottiin Helsingissä

Serla

chiu

s-m

useo

t

ristö -jaoston vastuulle.Jaoston julkaisufoorumin

eli ESPR-lehden (Environmen-tal Science and Pollution Rese-arch) päätoimittaja, professori Philippe Garrigues kertoi lehden kuulumisia. Lehti on viime vuosina kasvanut huo-mattavasti.

Visiitti kemikaalivirastoonHelsingin-matkansa yhtey-dessä ryhmä vieraili myös Euroopan kemikaalivirastossa, jossa sille esiteltiin viraston tehtäviä ja toimintaa.

Samalla Kemia ja ympäristö -jaosto esittäytyi kemikaalivi-raston henkilöstölle. Jaoston toiminnasta kertoi sen puheen-johtaja, professori Santiago Luis Espanjasta. Lisäksi Phi-lippe Garrigues piti luennon otsikolla Kemikaalit ja ympä-ristö – tulevaisuuden visio.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös jaoston ja kemikaalivi-raston lyhyen ja pitkän tähtäi-men yhteistyömahdollisuuk-sista.

Sirpa HerveKirjoittaja toimii tutkimusprofesso-

rina Suomen ympäristökeskuksessa.sirpa.herve@ymparisto.fi

Euroopan kemianseurojen liiton EuCheMSin Kemia ja ympäristö -jaoston ohjausryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa Suomessa. Ryhmän kokous pidettiin 28. helmikuuta Helsingissä Suomalaisten Kemistien Seuran tiloissa.

Kemia ja ympäristö -jaoston johto Helsingissä. Vasemmalta Bogus-law Buszewski Puolasta, Suomen edustaja Sirpa Herve, Fritz Frim-mel Saksasta, Santiago Luis Espanjasta, Willem de Lange Hollan-nista, Philippe Garrigues Ranskasta, Walter Giger Sveitsistä ja Allan Astrup Jenssen Tanskasta.

74 3/2015KEMIA

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

Viehättävän Leidenin kaupungin ylpeys on Alanko-maiden vanhin, vuonna 1575 perustettu yliopisto.

Sisko Loikkanen

Leidenin yliopistossa ovat työsken-nelleet monet kuuluisuudet, jotka tunnetaan heidän nimiään kantavista tieteellisistä laeista tai taivaankappa-leista.

1600-luvun matematiikan profes-sori Willebrord Snellius muistetaan parhaiten Snelliuksen laista. Se kuvaa, kuinka valo taittuu kahden aineen rajapinnalla.

Tähtitieteilijä Christiaan Huygens puolestaan loi Huygensin periaatteen, jonka mukaan jokainen etenevän aal-torintaman piste toimii uuden aallon lähteenä.

Vuonna 1655 Huygens löysi Satur-nuksen suurimman kuun Titanin. Tasan 350 vuotta myöhemmin kuu-hun saapui Euroopan ja Yhdysval-tain yhteinen Huygens-laskeutuja, joka välitti nykytutkijoille uutta tie-

toa kaukaisesta kiertolaisesta.1900-luvun alussa Leidenin yliopis-

tosta tuli yksi aikansa fysiikan keskuk-sista. 24-vuotiaana professorinuransa aloittanut Hendrik Lorentz palkittiin toisen Leidenissa opiskelleen fyysi-kon Pieter Zeemanin kanssa vuoden 1902 Nobelilla työstä, joka käsitteli Zeeman-ilmiötä eli magneettikentän vaikutuksia spektriviivoihin.

Itse Albert Einstein hyödynsi Lorentzin kehittämää muunnosta suhteellisuusteoriassaan. Vuodesta 1920 myös Einstein toimi Leidenissa vierailevana professorina.

Heike Kamerlingh Onnes taas nesteytti ensimmäisenä maailmassa heliumia vuonna 1908. Hän löysi supervirtaavuusilmiön nestemäisessä heliumissa ja suprajohtavuusilmiön elohopeassa vuonna 1913, jolloin hän myös vastaanotti oman fysiikan Nobelinsa.

Tieteen komeetat

Leidenin yliopiston observatoriossa teki tutkimusta radioastronomian pioneeri Jan Oort. Vuonna 1950 hän

löysi kaukaa Pluton takaa Oortin pil-veksi nimetyn komeettalähteen, joka koostuu ehkä miljoonista komee-toista.

Samassa observatoriossa työsken-teli tähtitieteen Hertzsprung-Russelin diagrammista muistettu tanskalainen Ejnar Hertzsprung. Hänen tunne-tuin oppilaansa oli Gerard Kuiper, jonka mukaan sai nimensä pikkupla-neettoja sisältävä Kuiperin vyöhyke aurinkokunnan ulkolaidalla.

Opinahjon kirkkaimpiin tähtiin kuuluivat myös van der Waalsin sidoksen isä Johannes Diderik van der Waals, joka palkittiin fysiikan Nobelilla vuonna 1910, ja Jacobus Henricus van’t Hoff, kemian ensim-mäinen nobelisti vuodelta 1901.

Yliopiston merkittävimpiä lääketie-teilijöitä oli Herman Boerhaave, joka 1700-luvulla erikoistui kasveista saa-taviin lääkeaineisiin. Sana professo-rin loistavista luennoista kiiri kautta maailman Kiinaan asti. Niinpä hänen opeistaan saapui nauttimaan sellaisia suuruuksia kuin Voltaire, Carl von Linné ja jopa Pietari Suuri.

Boerhaave piti luentonsa rakennuk-sessa, jossa nykyisin toimii Hollan-nin tärkein tieteenhistorian museo. Siellä ovat esillä muun muassa maa-ilman vanhin herbaario, Christiaan Huygensin ideoima heilurikello ja Antonie van Leeuwenhoekin kek-sintö mikroskooppi.

1800-luvun lopulla lääketiedettä opetti Leidenissa Willem Einthoven, joka keksi jousigalvanometrin. Inno-vaation ansiosta elektrokardiogram-mista eli EKG:stä tuli käytännöllinen menetelmä sydäntautien tutkimuk-seen ja Einthovenista itsestään vuo-den 1924 nobelisti.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Leidenin kanavat ja tyypilliset hollantilaiset kaupunkitalot luovat tieteenteolle idylliset puitteet.

Scan

stoc

kpho

to

Leidenin loistavat tähdet

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908

Milla Sinisalmimilla.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 040 766 1346

Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

KemiKEMIAAikataulu ja teemat

NROTOIMIT.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2015 2.1. 15.1. 4.2. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat

2/2015 4.2. 18.2. 10.3. ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä

3/2015 2.4. 14.4. 5.5. Analytiikka, Reach, ympäristö

4/2015 9.5. 25.5. 12.6. Laboratoriot, patentit, biotalous

Erikoisjakelu: Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015

5/2015 7.8. 20.8. 9.9. Kemianteollisuus, prosessit, työelämä

6/2015 10.9. 23.9. 13.10. Laboratoriot, bioteknologia, pakkaukset

7/2015 14.10. 27.10. 16.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat

8/2015 11.11. 25.11. 15.12. Laboratoriot, koulutus, patentit

Erikoisjakelut 2015Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015

Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015

Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015

Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015

Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015

Nro 6 Empack 2015, Helsinki 11.–12.11.2015 ja Lahden tiedepäivä, marraskuu 2015

Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015

Nro 8 Tekniikan päivät, Espoo tammikuu 2016 ja Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

PALJON ENEMMÄN KUIN TILARATKAISU

KUMPULA BUSINESS LABS

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

UNIVERSITY OF HELSINKIKEMIAN LAITOS

KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY

YRITYKSELLE TOIMITILAT JA TIETEELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLA

KUMPULA BUSINESS LABS @ HELSINGIN YLIOPISTO TARJOAA YRITYKSELLE:

LABORATORIO- JA TOIMISTOTILAAvuokrattavaksi kemian laitokselta, lisäksi kokoustiloja ja lisätiloja tuntiveloituksella

TUTKIMUSLAITTEIDENvuokrausta ja mittauspalveluja tapaus-kohtaisesti sopien tuntiveloituksella

TYÖPAJAN PALVELUJAtapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella

KAMPUSKIRJASTONkäyttömahdollisuudet

ASIANTUNTIJAKONSULTAATIOTA

TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄTekes, EU tai suorarahoitteiset projektit

TYÖVOIMAN REKRYTOINTIA JOUSTAVASTIopiskelijat, maisterit, tohtorit...

WWW.HELSINKI.FI/KEMIA/BUSINESSLABS

OTA YHTEYTTÄProfessori Mikko RitalaKumpula Business Labs -yhteyshenkilö02941 50193mikko.ritala@helsinki.fi

Pohjoismaiden suurimmalla luonnontieteiden kampuksella on tarjolla runsas ja monipuolinen tutkimuslaitevalikoima sekä osaavaa henkilökuntaa.

Yrityksen tai sen t&k-yksikön sijoittaminen yliopiston tiloihin on hyväksi todistettu tapa tiivistää yhteistyötä yrityksen ja yliopiston välillä.

Start-upeille Kumpula Business Labs tarjoaa pääomiltaan kevyemmän tavan aloittaa yritystoiminta varsinkin laboratoriotiloja ja -laitteita vaativilla aloilla.

Analyse_Everything_A4.indd 1 4/3/2012 3:17:14 PM