Kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2016 · 2016. 6. 23. · Kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2016...

Kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2016 1/30

Kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2016

Kirjastot.fi on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Helsingin kaupunginkirjaston – Yleisten kirjastojen keskuskirjaston tuottama kaikille avoin kirjastoverkkopalveluiden kokonaisuus, joka on suunnattu kaikille kirjastosektoreille ja niiden asiakkaille. Palveluita tuotetaan ja kehitetään yhdessä kirjastojen, käyttäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa Kirjastot.fi-ohjausryhmän hyväksymien kehittämislinjojen mukaan.

1 Toimintaresurssit

Kirjastot.fi-palvelut tuotetaan Kirjastojen valtakunnalliset verkkopalvelut -yksikössä yhteistyössä muun keskuskirjastotoiminnan sekä Kirjastot.fi-toimituksen sivutoimisten toimittajien kanssa. Turun kaupunginkirjastosta hankitaan Kirjasammon toimittajan työpanos sekä Vaasan kaupunginkirjastosta Boksampo.fi:n työpanos.

Sivutoimiset vastaavat pääosin Musiikkikirjastot.fi:n ja Musiikkikirjastot-osion, Kirjastoautot-osion sekä Kaukopalvelu-osion toimittamisesta sekä osallistuvat Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun valvontaan, Makupalat.fi-luettelointiin ja Pelikasvatus-osion toimittamiseen. Lisäksi koodaus- ja toimitustyötä hankitaan ulkopuolelta palkkioperustalla. Palvelinympäristö ja osa tietotekniikan kehittämisestä ja ylläpidosta on ulkoistettu.

OKM-hakemukset

Avustushakemus

Kirjastot.fi-perustoiminta 8 htv, tekniikka, osto- ja käyttöpalvelut, lisenssit, muut kulut (ks. budjetti alla)

615 000

Kirjastot.fi-kehittäminen Kirjasammon/Boksammon toimittaminen 1,2 htv Raportointipalvelun kehittäminen ja ylläpito Musiikkikirjastot-palveluiden toimitustyö 0,2 htv

143 000

Viestintä + kirjastojen viestintäyhteistyön tiivistäminen *

Suunnittelija 140 000

Kirjastokaista.fi 3 htv, tekniikan kulut, matkat ja muut kulut 192 000

Yleisten kirjastojen digitointi Suunnittelija 65 000

* = viestintäsuunnitelmaa on laajennettu Kirjastot.fi-ohjausryhmän kokouksen 20.10.2015 jälkeen.


Päätoimiset työntekijät 2016

Päätoimittaja, johtava suunnittelija 1

Kirjastohakemisto, emosivusto, käyttäjähallinta, muu toimittaminen, päivystys ja tuki 1

Kysy kirjastonhoitajalta, Makupalat, emosivusto, muu toimittaminen, päivystys ja tuki 1

Biblioteken.fi ja Libraries.fi, muu toimittaminen, päivystys ja tuki 1

Viestintä, markkinointi, verkostoyhteistyö 1

Kirjastokaista 3

Kirjasampo/Boksampo (Turun ja Vaasan kaupunginkirjastossa) + lasten ja nuorten kirjallisuus Kirjasammossa + musiikkikirjastopalvelut

2,4

Käyttöliittymäsuunnittelu 1

Sovellusten ylläpito ja kehittäminen, palvelimet 2

Yhteensä 13,4


2 Palveluiden kehittäminen

”Asiakkaille ja ammattilaisille”

Kirjastot.fi-palveluita on tuotettu vuodesta 1995 lähtien. Alkuperäiset tavoitteet hieman päivitettyinä pätevät edelleen:

Väylä kaikkiin kirjastopalveluihin.

Paikallisten kirjastopalveluiden turvaaminen yhteisillä verkkopalveluilla,

yhteisesti hyödynnettävillä sisällöillä sekä taustajärjestelmillä.

Kirjastojen verkkopalvelutuotannon järkeistäminen kansallisesti.

Kirjastohenkilöstön ammattitaidon kehittäminen.

Sisällöt ja palvelut käyttäjien luo.

Kirjastot.fi-toiminta ei ole perustunut varsinaiseen omaan strategiaan, vaan toiminnan painopisteet ja tavoitteet on määritetty joustavasti tilanteen mukaan vuosittain. Strategiakartta muodostuu useista ylätason strategioista, Kirjastolaista- ja asetuksesta sekä julkisen sektorin kokonaisarkkitehtuurista.

Kirjastot.fi-palvelukokonaisuuteen pyritään vuoden 2016 aikana laatimaan oma kokonaisarkkitehtuuri. Palveluita kehitetään ketterän kehittämisen menetelmillä, avoimeen koodin ja sen jakamiseen sekä sisältödatan avaamiseen perustuen. Freelancer-pohjalta kehitetyt ja ylläpidetyt sovellukset siirretään pääosin asteittain oman teknisen ylläpidon hallintaan. Palveluiden teknisen toimivuuden varmistaminen edellyttää hallittua ja ylläpitoresursseihin mitoitettua tietojärjestelmäarkkitehtuuria. Järjestelmäkirjoa on karsittu vuoden 2015 aikana.

Kirjastot.fi-palvelukokonaisuus on keskuskirjastotoiminnan verkkopalveluja viestintäkanava. Se tukee:

keskuskirjastotoimintaa yleisesti

keskuskirjaston kaukopalvelua

monikielistä kirjastoa

kansainvälistä toimintaa

Yleisten kirjastojen neuvostoa

Yleisten kirjastojen konsortiota

Yleisten kirjastojen digitointia

kuvailutietotuotannon kehittämistä

musiikkivarastopalveluita


Keskustakirjasto-projektin valtakunnallista tehtävää

Kansallisen kirjastoverkon toimivuuden ja sen kilpailukyvyn sekä muistisektorin yhteistyön edistämisessä Kirjastot.fi on mukana:

Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuurityössä

Finna-strategian toteuttamisessa

Finnan kehittämisessä

Finto.fi:n hyödyntämisessä

Kansallisen palveluarkkitehtuurin kirjastoreferenssiryhmässä

Ylen ja kirjastojen yhteistyön edistämisessä

kirjastoalan viestinnän ja medianäkyvyyden (kuten pakolaiskysymys, erilaiset kampanjat ja itsenäisyyden juhlavuosi) edistämisessä

kirjastojen ja koulujen yhteistyön edistämisessä (digitaalinen oppimisympäristö, pedagoginen kirjastotyö)

kirjastoalan ammatillisen osaamisen kehittämisessä

kaunokirjallisuuden, musiikin, lasten aineiston sekä tietokirjallisuuden saatavuuden ja verkkopalveluiden kehittämisessä (avoimen linkitetyn tiedon yhteistyöprojektit)

kirjastoalan vaikuttavuuden arviointivälineiden kehittämisessä.


Kuva 1. Kirjastot.fi-toimintaympäristö


Kuva 2. Kirjastot.fi: digitaalisaation edistämistä 20-vuotta - tästä eteenpäin?


Keskeisiä kehittämiskohteita 2016

Sisältöpalvelut ja tiedonhakupalvelut

Kirjastot.fi-emosivuston jatkokehitys.

Kirjasammon julkaisujärjestelmän päivittäminen, hakuja indeksointitekniikan uudistaminen, uudet hakuominaisuudet, uusi Saha, rajapinnan tuotteistaminen. Kirjakalenterin ja Yle-yhteistyönedistäminenn. Kirjasammon indeksointi Finna.fi:n.

Okariino.fi:n sulkeminen, Kirjasampoon lastenkirjallisuuden osio.Mediapuisto-pelin ja Aparaattisaari-pelin yhteismarkkinointi.

Mm. Frankin ja Fono.fi:n käyttöliittymien uudistaminen.

Uusi Kysy kirjastonhoitajalta -vastaussovellus tuotantoon.

Makupalojen indeksointi Finna.fi:n (pilotoitu).

Kirjastohakemiston dataa Finna.fi:hin ja Finna-verkkokirjastoihin sekä Palvelutietovarantoon.

Vaski-Finna-Kirjastot.fi-verkkokirjaston julkistaminen ja monistaminen.

Yle-tunnuksen pilotointi esim. Kirjasammossa.

Kuratointi ajankohtaisiin teemoihin.

Ammattipalvelut Pedagogisen kirjastotoiminnan osio.

Raportointipalvelu tuotantoon, kolmannen vaiheen kehitystyöt.

Uusi tilastotietokanta tuotantoon.

Vaikuttavuus-verkkojulkaisu.

Viestintäpalvelut YKN:n Yleisten kirjastojen suunnan 2016-2020 markkinointi

Kaikkien kirjastojen maahanmuuttajatyöhön liittyvä aineisto

Kirjaston yhteisen tunnisteen, logon suunnittelu ja käyttöönotto

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden valmistelut, 101 kirjaa -kampanjan tuki

Kirjastojen verkkopalveluihin Kirjastot.fi-sisältöjä (kouluttaminen, rajapinnat, upokkeet, syötteet, logot ym. elementit).

Kirjastokaista:

Kampanjavideoiden ja ohjelmien tuottaminen valtakunnallisiin kampanjoihin, joihin useat kirjastot osallistuvat

Sarjat kuten Erikoiskirjasto esittelyssä ja Kolme kysymystä kirjastosta

”Suomalaisen kirjaston tarina” –dokumentti juhlavuoden 2017 viettoon kaikkiin kirjastoihin

Tapahtumapankin ja Materiaalipankin markkinointi.

YKN:n, Yleisten kirjastojen konsortion ja Ekirjaston viestintä- ja


markkinointituki.

Some-viestinnän edelleen tehostaminen.

Kirjastokaistan indeksointi Finna.fi:n.

E-aineisto ja digitointi Ekirjastot.kirjastot.fi:n jatkokehitys ja markkinointi sekä indeksointi Finna.fi:n.

Yleisten kirjastojen digitoinnin tuki.

Digi.kirjastot.fi:n indeksointi Finna.fi:n (testattu).

Palvelukokonaisuuden kehittäminen

Erillisten julkaisujärjestelmien karsinnan, palvelinympäristön rationalisoinnin ja hallinnan viimeistely.

Vanhaan julkaisujärjestelmään jääneiden palveluiden siirto uuteen.

Metatiedot ja ontologiat sisältöjen sisäisen yhteiskäytön pohjaksi.

Kokonaisuuden haun kehittäminen.

Data-sivu avataan.

Välimuistipalvelimen avulla tarjotaan suojatun yhteyden kautta dataa upokkeisiin sekä Finnaan.

Hakukoneoptimointia parannetaan kaikissa palveluissa.

Kaikille palveluille pyritään tekemään vaiheittain saavutettavuus-testaus.

Kirjastot.fi-palvelukokonaisuuden avoin data

Kirjasampo.fi Linkitetty data (RDF), api (ldf.fi) – uusi api 2016

Kirjastohakemisto api.kirjastot.fi Upokkeet, api.kirjastot.fi 3.0 + csv

Tilastot.kirjastot.fi XML, excel

Ykl.kirjastot.fi XML, excel

Makupalat.fi Api

Kirjastokaista.fi Api

Kysy kirjastonhoitajalta -arkisto Api 2016

Digi.kirjastot.fi OAI-PMH

Ekirjasto.kirjastot.fi OAI-PMH + muut rajapinnat

Fono.fi Api 2016

Raportointipalvelu Anonymisoidun lainadatan avaaminen osittain 2016


2.1 Sisältö- ja tiedonhakupalvelut

Emosivusto

Kirjastot.fi-emosivusto päivitetään vuoden 2015 lopulla Drupal 8 -julkaisujärjestelmän varsinaiseen tuotantoversioon. Samalla Libraries.fi-sivusto siirretään Drupaliin ja sen ulkoasu muutetaan emosivuston ulkoasun mukaiseksi. Pedagogisille kirjastopalveluille tulee etusivulle oma osionsa.

Vuoden 2016 aikana pyritään emosivuston kieliversiot siirtämään samaan julkaisujärjestelmäasennukseen. Emosivustolle tehdään saavutettavuustestaus ja sen myötä tarvittavat korjaustoimenpiteet. Etusivun sisältötarjonnan tapaan kehitetään edelleen ja erityisesti Finna.fi:n integroiminen pyritään toteuttamaan. Kirjastot.fi-kokonaisuuden hakutoiminnon kehittämisvaihtoehtoja selvitetään, yksi vaihtoehto on oma Finna-haku. Kaikkien Kirjastot.fi-palveluiden metatiedot päivitetään ja täydennetään (ontologiat) ja niiden avulla edistetään sisältöjen yhteiskäyttöä kokonaisuuden sisällä. Drupalin rinnalla toimiva vanha Meteor-julkaisujärjestelmä pyritään ajamaan alas vuoden 2016 loppuun mennessä.

Frank-monihaku / SökSam

Frank hakee 151 verkkokirjaston hakuliittymästä. Frank-monihakua ylläpidetään niin kauan, kunnes kaikkien kirjastojen kokoelmat ovat haettavissa Finnan kautta. Frank-monihakua voidaan jatkossa käyttää myös muihin tarkoituksiin. Tällä hetkellä Frank on integroitu Kirjasampo.fi:ssa ja jatkohakuna Fono.fi:ssä. Frankin avulla voidaan toteuttaa esim. verkkokirjakauppojen monihaku.

Frankin hakumoottori uudistettiin täysin Open scrapy -pohjalta keväällä 2013. Frank siirretään uuteen palvelinympäristöön ja käyttöliittymä uudistetaan Kirjastot.fi-emosivuston mukaiseksi 2016 alkupuoleen mennessä.

Kirjastohakemisto

Kirjastohakemistoon kerätään kaikkien kirjastojen yhteys- ja palvelutiedot. Hakemisto tarjoaa mm. reaaliaikaiset aukioloajat, kartat ja toimipisteiden haun palveluiden mukaan sekä henkilökuntahaun. Hakemisto koostuu tietokannasta (kirkanta.kirjastot.fi), responsiivisesta käyttöliittymästä ja upokkeista (hakemisto.kirjastot.fi) sekä rajapinnasta (api.kirjastot.fi). Hakemisto kattaa kaikkien kirjastosektoreiden tiedot.

Finna.fi:n ja Finna-verkkokirjastojen toimipaikkahaku toteutetaan kirjastohakemiston rajapinnan avulla. Tämä otetaan ensimmäisenä käyttöön Vaski-Finnassa vuoden 2016 alussa. Samassa yhteydessä julkaistaan uudet tavat näyttää kirjastohakemiston dataa. Kirkannan ja rajapinnan uusi versio julkaistaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Uusi tietokanta mahdollistaa mm. omatoimiaukioloaikojen esittämisen. Myös kirjastojärjestelmätoimittajat ovat kehittämässä verkkokirjastoihin uusia kirjastohakemisto-upokkeita.

Kirjastohakemiston dataa tarjotaan Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin kuuluvaan Palvelutietovarantoon ja sitä kautta myös kansalaisen palvelunäkymään. Rajapintojen ja


testaus ja tietomallin sopeuttaminen käynnistettäneen jo vuoden 2015 aikana.

Kirjasampo.fi / Boksampo.fi

Kirjasampo.fi on kaunokirjallisuuden verkkopalvelu, josta löydät kiinnostavia kirjailijoita, kirjoja ja uusia lukukokemuksia. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden kirjastosta ja kertoa lukemistasi kirjoista ja suositella niitä muille. Kirjoja voit hakea myös kansikuvan perusteella. Palvelu sisältää tietoja mm. noin 116 000 romaanista, novellista ja runokokoelmasta, 49 000 kirjallisuuden tekijästä sekä noin 15 500 aikalaisarviota.

Kirjasammon ovat toteuttaneet OKM-avustuksilla Turun kaupunginkirjasto (hankkeen koordinointi, palvelun sisällöt), Vaasan kaupunginkirjasto (kirjailijatieto ja ruotsinkielinen kirjallisuus), Kirjastot.fi (julkaisutekniikka, palvelun ylläpito ja jatkokehittäminen, visuaalinenilme), Semanttisen laskennan tutkimusyksikkö SeCo (palvelun semanttiset työkalut) ja BTJFinland Oy (uutuuskirjallisuuden kuvailutiedot).

Kirjastot.fi vastaa vuonna 2016 Kirjasammon toimittajan palkkauksesta. Toimittaja työskentelee Turun kaupunginkirjastossa. Lisäksi ruotsinkielisen Boksampo-puolen ylläpitoon palkataan Vaasan kirjastossa osa-aikainen toimittaja yhdeksi päiväksi viikossa. Toimittajat vastaavat sekä toimitustyöstä, markkinoinnista että luetteloinnista.

Kirjasammon yhteistyötä Ylen kanssa jatketaan Ylen kirjallisuusohjelmat Kirjasammon tekijä- ja teostietoihin linkittävän Kirjakalenterin myötä. Lisäksi Ylen Elävän arkiston ja Kirjasammon sisällöt linkittyvät jatkossa toisiinsa täydentäen kummankin tietoja. Sisältöjen yhdistämistä kehitetään teknisin ratkaisuin manuaalisesta automaattisemmaksi. Lisäksi Kirjasampo on yhteistyökumppanina mukana Ylen vuoden 2017 101 kirjaa -hankkeessa, johon liittyen Kirjasammossa jo vuoden 2016 aikana täydennetään hankkeessa esiteltävien teosten kuvailutietoja mahdollisimman kattavaksi ja tuotetaan niihin liittyen erilaista toimitettua sisältöä.

Merkittävä sisältöprojekti on myös Kirjasammon teosten kuvailutietojen saaminen Suomenarkistojen, kirjastojen ja museoiden sisällöt samaan hakuun tuovaan Finna-palveluun. Tähän liittyen pilotoidaan myös Kirjasammon toimitettujen sisältöjen esittämistä paikallisesti verkkokirjastossa, jotta keskitettyjä ratkaisuja verkossa olevan kaunokirjallisuusaiheisen sisällön osalta hyödynnettäisiin paikallisesti tehtävien verkkosisältöjen sijaan.

Kirjasammon verkkopalvelun taustatekniikkaa uudistetaan (julkaisujärjestelmän päivitys, uusi hakuja indeksointitekniikka, uusi Saha, rajapinnat). Tarkoituksena on helpottaa erityisesti hakujen kehittämistä, jotta palveluun saataisiin tarkennettuja hakumahdollisuuksia, moninäkymähaku sekä karttapohjainen haku. Lisäksi sivustosta tulee responsiivinen, jolloin sen mobiilikäyttö helpottuu huomattavasti. Verkkopalveluun on suunnitteilla myös oma kokonaisuutensa (Okariino) lastenkirjallisuudelle. Tiedontallennukseen käytettävään SAHA-tietokantaan on myös tulossa päivitys. Uusia mahdollisuuksia automaattisille suosittelutoiminnoille uuden luettavan löytämiseksi testataan ja vertaillaan. Kirjastosammossa on ollut vuonna 2015 käytössä Leiki-suosittelu,joka hakee suositeltavia sisältöjä myös kirjablogeista, kirjahyllyistä sekä Ylen Aiheista ja


Elävästä arkistosta.

Kirjasammolle on valmistumassa vuoden 2015 lopussa markkinointisuunnitelma opinnäytetyönä Oulun ammattikorkeakoulussa. Suunnitelmaa aletaan soveltaa käytäntöönvuoden 2016 aikana. Tarkoituksena on markkinoida Kirjasampoa tehokkaasti kirjastoille, jotta kirjastojen henkilökunta markkinoisi sitä edelleen asiakkaille. Markkinointia jatketaan myös opetusalalle, kirja-alalle ja lukijoille.

Toimitettu sisältö pidetään ajankohtaisena ja elävänä. Ajankohtaisista teemoista kootaan lukulistoja pyrkien ennakoimaan lukijoiden kiinnostuksen kohteita mahdollisuuksien mukaan. Tuotetaan sisältöjä yhteistyössä muiden kokonaisuuksien kanssa samaan tapaan, kuten vuoden 2015 lopulla tehtiin Ylen Docventures-dokumenttisarjan tuotannon kanssa. Ajoittain pyydetään myös ulkopuolisia kirjallisuuden ammattilaisia kirjoittajiksi. Palveluun tehty toimitettu sisältö pyritään saamaan näkyville kirjastojen arjessa paikallisestikin esimerkiksi aineistonäyttelyiden taustatiedoksi ja hyödynnettäväksi omissa verkkokirjastoissa. Jälkimmäisestä saadaan todennäköisesti malli Vaski-Finna-pilotin yhteydessä, kun sen myötä rakennettavaan Vaski-kirjastojen uuteen verkkokirjastoon luodaan kirjallisuussivu, jossa tuodaan esille Kirjasammon sisältöjä. Tämä korvaa jatkossapaikallisesti tuotettavan kaunokirjallisuusaiheisen verkkosisällön, joten päällekkäisen työn määrä vähenee.

Kirjasammon toimituskunta listaa ja priorisoi Kirjasammon kehittämistarpeita, pohtii uusia toimintakonsepteja ja sisältökokonaisuuksia, tiedottaa palvelusta omassa organisaatiossaan ja omille sidosryhmilleen sekä osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös sisällöntuotantoon. Toimituskuntaan kuuluvat yleisten kirjastojen edustajien lisäksi Kansalliskirjaston, BTJ Oy:n, Lukukeskuksen, Celian, Suomen kirjastoseuran fiktioryhmän,Ylen kirjallisuusohjelmien ja äidinkielenopettajien edustajat. Kokoontumisia on kaksi kertaavuodessa. Toimituskunnan kokouksiin kutsutaan myös vierailevia jäseniä, jotka edustavat erilaisia kirjallisuuden alan toimijoita.

Sivupiiri ja Okariino

Kirjasampo.fi/Sivupiiri: tavoitteena on vakiinnuttaa Sivupiiri luontevaksi osaksi Kirjasampoa. Osion näkyvyyttä parannetaan sosiaalisessa mediassa ja tarjotaan osiota aktiivisesti opettajien ja kirjastoammattilaisten käyttöön (mm. Educa-messut, Lastentarhanopettajien päivät, Turun kirjamessut, Äidinkielenopettajien päivät).

Sivupiiri-osioon tuotetut kirjahyllyt pyritään tarjoamaan vinkkipaketteina kirjastojen ja opettajien käyttöön. Tätä varten luodaan sisältötuottajien verkosto. Yhteistyötä tehdään Kirjavinkkariyhdistyksen kanssa. Sen pohjalta Sivupiiriin on lupa tehdä ja julkaista vinkkareiden tuottamista vinkkilistoista kirjahyllyjä.

Okariinon Mediapuisto-peli (pelit.okariino.fi) viimeistellään valmiiksi ja markkinoidaan lastentarhanopettajille ja kirjastoille. Helsingin kaupunginkirjaston Mediataikuri-hankkeen tuottama, loppuvuonna 2015 julkaistava Aparaattisaari.fi-peli tulee osaksi Kirjastot.fi:tä. Mediapuisto- ja Aparaattisaari-pelejä markkinoidaan jatkossa yhtenä pakettina.


Okariino.fi-sivusto suljetaan. Kirjasampoon avataan lasten kanssa työskenteleville aikuisille lastenkirjallisuuteen keskittyvä osio. Lastenkirjallisuuden kuvailutiedot on jo tallennettu Kirjasammon tietokantaan. Uusi osio olisi pääasiassa erilaisten aiheiden ja teemojen ympärille rakennettuja kirjahyllyjä ja uutuuksien esittelyä. Näin kirjastohenkilöstö,sivustoa käyttävät aikuiset ja opettajat saisivat vinkkejä lastenkirjallisuudesta ja sen hyödyntämisestä erilaisissa tilanteissa. Osio toteutettaisiin teknisesti ja käyttöliittymän osalta samalla tavoin kuin Sivupiiri-osio. Yhteistyö Kirjavinkkariyhdistyksen kanssa mahdollistaa valmiiden listojen siirron kirjahyllyiksi vinkkareiden kommentein.

Fono.fi

Fono.fi-äänitetietokanta perustuu YLE:n äänilevystön Fono-tietokantaan. Tiedot siirretään osittain muokattuina säännöllisin väliajoin Fonosta Fono.fi-palveluun. Fono-tietokannan käyttöoikeudesta ja tietokannan tietohuollosta maksetaan YLE:lle vuosittain lisenssimaksu.Fono.fi:n taustalla on erillinen räätälöity .net-tietokantasovellus. Musiikin kuuntelumahdollisuus on toteutettu Spotify-rajapinnan avulla.

Fono.fi:n käyttöliittymä uudistetaan Kirjastot.fi-ilmeen mukaiseksi 2016. Vuoden 2015 lopulla käynnistetään Ylen kanssa keskustelu Fonon kehittämisestä, datan muuntamisestaavoimeksi linkitetyksi tiedoksi ja mm. kantanauhojen kuuntelumahdollisuudesta. Aalto-yliopiston Semanttisen laskennan ryhmä on kiinnostunut yhteistyöprojektista, jossa Fono-datan pohjalta rakennettaisiin ”Musiikkisampo”-palvelu. Palveluun voitaisiin yhdistää myös musiikkivaraston kokoelmien haku ja esittely. Siinä voitaisiin lisäksi hyödyntää Labs.kirjastot.fi-projektin Pinkka-musiikkihausta saatuja kokemuksia.

Musiikkikirjastot.fi, Musiikkikirjastot-osio

Musiikkikirjastojen kansallinen vinkki ja verkkopalvelufoorumi Musiikkikirjastot.fi kehittää ja syventää palveluitaan. Päätavoitteena vuonna 2016 on tuottaa asiakkaille sujuvaa musiikkiviestintää painottamalla ajankohtaisia sisältöjä ja saavutettavuutta.

Verkottumista musiikkikirjastojen yhteiseksi tiedotus- ja viestintäkanavaksi syvennetään. Seudullisesta näkökulmasta Musiikkikirjastot.fi:n verkkopalvelu toimii kuntatason viestintäfoorumina, jonka lisäarvo välittyy sekä asiakkaalle, kirjastolle että kunnalle. Moniulotteisen musiikkisisällön rinnalla ylläpidetään suomalaisen kirjastokentän palvelu- jatiedonhakuinfraa.

Musiikkikirjastot.fi jatkaa pitkäjänteistä koulutustyötä, jossa verkkopalveluita avataan alan toimijoille. Vuonna 2016 seudullinen työ jatkuu erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Vuoden 2015 tapaan tartumme mahdollisuuksiin olla esillä kirjastoammattilaisille tarkoitetuilla koulutus- ja teemapäivillä sekä Turun kansainvälisillä kirjamessuilla.

Helmikuussa 2015 uudistettu Musiikkikirjastot.fi toimii dynaamisena portaalina kirjastojen musiikkipalveluihin. Foorumi reagoi nopeasti kirjastojen toimintaan, tapahtumiin ja uutisiin. Foorumi vinkkaa aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa: Facebook (Musiikkikirjastolaiset), Twitter (@Musakirjastot).


Painotusta blogisisältöihin jatketaan. Blogiin Levyhyllyt luodaan moniulotteisia artikkeleita, jotka sisältävät arvioinnin lisäksi musiikkinäytteitä ja kirjallisuusvinkkejä. Artikkeleita käytetään verkkokirjastojen hakutuloksien rikastamiseen. Musiikkikirjastoalan ammattilaisten blogi Musiikki kuuluu kaikille jatkaa musiikkikirjastoihin ja asiakaspalveluun liittyvää pohdintaa.

Uutis- ja tiedotusaiheisiin keskitytään Musiikin ytimessä. Informatiivinen uutisfoorumi toimii blogialustan lisäksi kirjastoille vapaasti käytössä olevana upokkeena, joka sopii kirjastojen kotisivulle, blogialustoille ja verkkokirjastoihin. Etusivumme toimii myös tulevan musiikkivaraston aktiivisena tiedotusikkunana.

Kansalliskirjaston, Vaski-kirjastojen ja Kirjastot.fi:n yhteishanke Vaski-Finna tuottaa Turun seudun verkkokirjaston osaksi uuden musiikkisivun. Tavoitteena on luoda musiikin verkkopalveluihin uudenlaista esillepanoa yhdistämällä paikallisia ja seudullisia sisältöjä. Musiikkirjastot.fi toimii musiikkipalveluiden osalta yhteistyössä neljän Vaski-kunnan keskentoimitetun musiikkiblogi Musaston kanssa.

Yhteistyö Ylen kanssa jatkuu Ylen elävän arkiston nostoina ja musiikkiuutisten syötteinä. Pohdimme mahdollisuuksia luoda yhteistyössä Musiikkikalenteri, jonka upoke pohjautuisi Ylen ohjelmiin.

Yhteistyö Musiikkikirjastot.fi:n ja Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen välillä jatkuu. Musiikkikirjastot.fi:n ylläpitää yhdistyksen kotisivua, joka keskittyy jäsentiedotukseen, tapahtumiin ja julkaisusarjaan. Kansainvälisen tavoitettavuuden lisäämiseksi luodaan yhdistykselle englanninkielinen rinnakkaissivu (IAML Finland).

Kysy kirjastonhoitajalta

Kysy kirjastonhoitajalta -vastaussovellus uusitaan kokonaan. Se rakennetaan Kirjastot.fi-emosivuston Drupal-julkaisujärjestelmään. Määrittely ja koodaustyö on käynnistynyt 2015.Samankaltaisten vastausten tunnistamisen ja automaattisen annotoinnin tekniikka pyritäänsaamaan uudelleen käyttöön uuteen vastaussovellukseen. Vaihtoehtoja on kartoitettu vuoden 2015 aikana.

Uudistus toteutetaan keskustellen vastaajakirjastojen kanssa. Vaikka palvelun konseptia eimuuteta, on tekninen muutos suhteellisen suuri, joten vastaajien perehdyttämiseen tulee varata aikaa. Toimivin malli on kouluttaa Pasilassa suurimpien kirjastojen vastuuhenkilöt, jotka kouluttavat omassa kirjastossaan vastaajat ja mahdollisuuksien mukaan myös alueen kirjastojen vastaajat. Toinen vaihtoehto on etäkoulutus.

Yle-yhteistyö jatkuu. Tähän mennessä on tehty Kysy kirjastonhoitajalta –ohjelmaa paikallisesti. Ehkäpä uusi ajatus voisi olla kokeilla vastaavaa konseptia ruotsinkielisen radion puolella. Kysymisen mahdollisuutta yritetään tarjota mahdollisuuksien mukaan sopivien ohjelmien yhteyteen. Yhteistyömuotojen suunnittelu Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelun kanssa jatkuu, kun Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tekninen uudistus on toteutettu.


Palveluun tehdään saamenkielinen logo, joka tarjotaan pohjoisen saamelaisalueiden käyttöön. Saamenkielisiä vastaajia on Lapponica-palvelun kautta . Myös uusia teema-alueita pohditaan (kuten lapset). Tuotannossa olevia teema-alueita ovat Kysy musiikista, Kysy tekijänoikeudesta ja Kysy kirjallisuudesta.

Makupalat.fi

Sivuston ulkoasun uudistus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2015 puolella. Tekninen kehittäminen jatkuu 2016. Myös ruotsinkielisen palvelun tekninen viimeistely jatkuu.

Ruotsinkielisen Länkbiblioteket’in sisällön suursiivous ja linkkien päivitys: tähän pyritään palkkaamaan joksikin aikaa tekijä, koska uusia ruotsinkielisiä linkkejä ei ole ehditty luetteloimaan.

Makupaloissa on edelleen erityinen paino sisällön suursiivouksessa. Aineistosta on käyty läpi yli puolet ja siivoustyö valmistuu vuoden 2016 puolella. Kategoriaryhmittelyt elävät koko ajan. Edelleen kategorioissa on korjattavaa.

Aihepakettien tapaisia valikoimia kerätään omalle sivulle. Sivu julkaistaan uudessa ulkoasussa. Aihepaketteja ja valmiita hakuja Makupaloista tarjotaan yhteistyöverkostolle, kuten esimerkiksi kirjastoille ja Ylelle (esim. Docventures-paketit ohjelmien yhteydessä).

eKirjasto

Yleisten kirjastojen yhteistä E-kirjastoa tuotetaan yhteistyössä yleisten kirjastojen konsortion ja Keskuskirjaston hankintaosaston kanssa. Kirjastot.fi vastaa palvelun toimittamisesta, markkinoinnista ja markkinointimateriaalista.

E-kirjastoon tuodaan automaattisesti tiedot (ja linkki verkkokirjastoon) mahdollisimman kattavasti yleisiin kirjastoihin hankituista e-kirjoista, e-lehdistä, verkkoelokuvista ja -musiikista. E-kirjaston kautta on löydettävissä myös kirjastojen digitoima aineisto Digi.kirjastot.fi:stä ja muuta vapaata e-aineistoa sekä mm. Kirjastokaistan videoita ja äänitteitä ja Makupalojen linkkejä. E-kirjastoon tulee myös Viittomakielisen kirjaston videot.E-kirjasto näyttää Ellibs- ja Overdrive-aineiston ajantasaisen saatavuus- ja varaustiedon.

E-kirjasto toimisi parhaiten, jos sen pohjana olisi yleisten kirjastojen yhteinen e-aineistokokoelma ja yhteinen lainausalusta.

Digi.kirjastot.fi

Yleisten kirjastojen digitointi -hanke on ohjannut ja tukenut yleisten kirjastojen arvokasta paikallis- ja kansalaislähtöistä kulttuuriperinnön digitointityötä KDK-


kokonaisarkkitehtuurilinjausten mukaisesti. Yleisille kirjastoille perustettiin yhteinen digitoidun aineiston tallennusalusta Digi.kirjastot.fi, johon aineisto tallennetaan ja kuvaillaan yhdenmukaisesti ja KDK-yhteensopivasti. Digi.kirjastot.fi:hin tallennetun aineiston metatiedot on indeksoitu Finna.fi:hin. Aineisto voidaan lisäksi tarvittaessa siirtää Digi-alustalta keskitetysti pitkäaikaissäilytykseen. Myös kirjastojen omille tallennusalustoilletallennettua digitoitua aineistoa on kopioitu rajapinnan kautta Digi-alustalle. Lokakuussa 2015 Digi-alustalla oli 70 kokoelmaa, osa vielä julkaisematta. Useat kirjastot ovat vuoden 2016 kuluessa tallentamassa digitoimaansa aineistoa Digi-alustalle.

Digitointi yleisissä kirjastoissa – hanke on toiminut vuoden 2015 alusta Kirjastot.fin hallinnoimana ja OKM:n rahoittamana itsenäisenä hankkeena. Ensimmäisen toimintavuoden (1.9. mennessä) aikana toteutettiin mm. seuraavat hankkeelle asetetut tavoitteet:

Laadittiin yleisille kirjastoille ns. digitointiselvitys. Yhtenäistettiin yleisten kirjastojen digitoiman aineiston tallennus- ja

kuvailukäytäntöjä yhtenäisin ohjeistuksin ja opastuksin, sekä muokattiin Digi.kirjastot.fi-tallennusalustaa huomioiden erityisesti Finnan vaatimukset.

Kehitettiin yhteistä Digi-palvelua vastaamaan kirjastojen tarpeita ottamalla käyttöön uusia Omeka-ohjelmiston ominaisuuksia.

Järjestettiin yleisille kirjastoille koulutusta ja neuvontaa digitointiin liittyvissä kysymyksissä yksilöopastuksin ja kenttäkäynnein. Lisäksi järjestettiin kaikille avoin asiantuntijaseminaari, joka myös etälähetettiin ja tallennettiin Kirjastokaistalle koulutusmateriaaliksi.

Omeka-järjestelmää käyttäville kirjastoille järjestettiin yhteinen kokous/koulutuspäivä Helsingissä.

Aloitettiin digitointiin liittyvän yhteistoimintaverkoston luominen yleisten kirjastojen sisällä. Verkostoiduttiin myös yleisten kirjastojen yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. Kansalliskirjasto, museosektori, arkistolaitos, Kotiseutuliitto ja Kopiosto).

Toteutettiin ns. pelastamissäilytystä, eli siirrettiin vanhenevista ja käytöstä poistuvista paikallisista tietokannoista kotiseutuaineistoa Digi-palveluun.

Yhtenäisten ja toimivien käytäntöjen jalkauttaminenDigitointiselvityksen pohjalta suositellaan yleisille kirjastoille yhteisesti sovitut toimintatavat digitointiprosessin läpivientiin. Erityistä painoa laitetaan hyvin laadittuun digitointisuunnitelmaan, kuvailukäytäntöihin, sekä loppuraporttiin. Kaikki dokumentit tallennetaan yhteisesti saataville, jolloin ne helpottavat uusien hankkeiden käynnistystä ja läpiviemistä. Raportit antavat myös arviointitukea digitointia suunnitteleville kirjastoille. Dokumenttien avulla saavutettu osaaminen ja tietämys säilyvät näin yleisissä kirjastoissa, jolloin hankkeelle suunnattu panostus tuottaa jatkossakin hyötyä, eikä häviä hankkeen loputtua.

Kehitetään Omeka-ohjelmistoon perustuvaa Digi.kirjastot.fi-alustaa edelleen ottamalla käyttöön uusia ominaisuuksia, sekä jatkossa osallistumalla myös itse ohjelmiston kehitykseen viemällä kehitysehdotuksia eteenpäin kansainväliselle kehittäjäyhteisölle.


Hyödynnetään mahdollisuus käyttää digitointitoimintaa osana kirjastohenkilökunnan osaamisen päivittämistä. Paikallisten koulutusten yhteyteen voidaan lisätä esimerkiksi perustietämystä tietokannoista, kokonaisarkkitehtuurista ja tietojen siirrosta, joka helpottaaverkkotoimintaympäristön toiminnan ymmärtämistä ja käsitteiden hallintaa.

Kotiseutuaineistojen verkkosaatavuuden parantaminenKirjastojen kotiseutukokoelmat sisältävät aineistoja, joita olisi mahdollista saattaa asiakkaiden käyttöön myös verkon välityksellä. Kotiseutukokoelmat ovat yleensä suljettuja kokoelmia, joista ei lainata aineistoa ja siksi niiden käyttöaste saattaa jäädä verrattain vähäiseksi. Verkkosaatavuus lisäisi aineistojen käyttöä ja olisi myös apuna esimerkiksi kotiseutututkimuksessa. Kotiseutuaineistojen avulla voidaan myös rikastaa Finnaa tuomalla selkeästi paikallinen näkökulma esille.

Yhteisen taustajärjestelmän ja yhteisten toimintatapojen avulla tuetaan kirjastoja kotiseutuaineistojen digitoinnissa, jolloin digitointiprosessi selkeytyy ja helpottuu. Samalla verkkosisältötuotanto saadaan osaksi kirjastojen toimintaa suhteellisen pienin panostuksin.Aineistoja voidaan kerätä myös asiakkailta kokeilemalla vuorovaikutteista toimintamuotoa. Kotiseutukokoelmien rikastaminen yhteisöllisesti avaa uudenlaisen tavan kerätä kirjastojenkotiseutuaineistoa ja erityisesti aineistoihin liittyvää metatietoa.

Kotiseutuaineistojen digitointi voi olla osana myös yleisten kirjastojen panostusta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen. Toiminnassa yhdistyvät palvelujen digitalisoiminen ja ihmistä lähellä olevan historian tallennus. Aihepiirejä voidaan hahmotella esimerkiksi asuinalueen muutoksesta suomalaisuuden monimuotoistumiseen. Alueiden ja väestörakenteen muutoksen tallentaminen yksilönäkökulmasta rikastaa kansallisesti tallennettua aineistoa.

Kirjastojen ja koulujen yhteistyö verkkoaineistotuotannossaYhdysvalloissa on toteutettu Omeka-järjestelmää käyttäen kouluissa hankkeita, joissa koululuokat ovat tuottaneet ja keränneet lähiympäristöönsä liittyvää digitaalista materiaalia ja julkaisseet ne Omeka-järjestelmän avulla. Digi-palvelu mahdollistaisi paikallisen kirjaston ja koulun yhteistyön myös verkkosisältöjen tuotannossa. Samalla aukeaisi uusi toimintamuoto koulujen ja kirjastojen välille, joka tukisi uusissa opetussuunnitelmissa olevaa ilmiöoppimista ja lähiympäristön merkitystä. Alustavia tunnusteluja on jo käyty Helsingin Lauttasaaren Yhteiskoulun kanssa, joka voisi toimia pilottina toiminnan aloitukselle. Pilottihankkeen jälkeen toimintatapaa voidaan laajentaa ja kehittää edelleen.

Biblioteken.fi

Under år 2016 fortsätter upprätthållandet och utvecklandet av den svenskspråkiga portalen www.biblioteken.fi, lika så upprätthållandet och utvecklandet av de övriga svenskspråkiga tjänsterna vid Biblioteken.fi.

Svenskspråkiga webbtjänster vid Biblioteken.fi


De flesta webbtjänster vid Kirjastot.fi finns också på svenska. Under år 2016 fortsätter vi att utveckla, redigera och marknadsföra alla de svenskspråkiga tjänsterna.

På Bibliotekskanalen strävar vi till att öka på utbudet av svenskspråkiga videoprogram genom att regelbundet producera nya svenskspråkiga program. Bibliotekskanalen producerar både svenskspråkiga fortbildningsprogram riktade till bibliotekens personal ochsvenskspråkiga program riktade till allmänheten.

Fråga bibliotekarien har under år 2015 fått flera nya svenskspråkiga svarare och det finns nu tillräckligt med svarare från alla svenskspråkiga regioner. Däremot kunde tjänsten ha bättre synlighet i Svenskfinland. Under året utreds hur synligheten kunde ökas på finlandssvenska webbsidor. Tjänsten kommer år 2016 att flyttas över till Drupal från Meteor. De svenskspråkiga svararna informeras om detta och undervisas i användningen av det nya verktyget.

I Länkbiblioteket kommer de svenskspråkiga länkarna under år 2016 att systematiskt gås igenom, trasiga länkar repareras, föråldrade länkar tas bort och nya länkar läggs till. För det här arbetet hoppas vi kunna anställa en person för en viss tid. Under de senaste åren har det inte funnits mycket tid till att uppdatera och rensa de svenskspråkiga länkarna, så en satsning på Länkbiblioteket är nu nödvändig. Svenskspråkiga temapaket med länkar tillwebbsidor om ett visst tema läggs också till i Länkbiblioteket.

Information, marknadsföring och skolning

Målsättningen med Biblioteken.fi:s information och marknadsföring är att sprida information om de svenskspråkiga webbtjänsterna, främja att de svenskspråkiga tjänsterna erbjuds kommunernas invånare via kommunbibliotekens egna webbsidor, hjälpabiblioteken att effektivt informera sina kunder också på svenska och att synliggöra biblioteken och deras svenskspråkiga verksamhet. Biblioteken.fi synliggör också de finländska biblioteken i Sverige och i övriga Norden.

På webbplatsen www.biblioteken.fi, på Biblioteken.fi:s Facebook-sida och på Twitter fortsätter vi att på svenska informera om Biblioteken.fi:s tjänster, aktuella projekt, evenemang, fortbildningar och annat som är aktuellt inom biblioteksbranschen. Bibliotekenkan också själva föreslå annonser och nyheter som publiceras på webbplatsen. Nyhetsbrev skickas ut till bibliotekscheferna i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna. Svenskspråkiga instruktioner, logon och annat marknadsföringsmaterial produceras och samlas i Biblioteken.fi:s materialbank. Planeraren för Biblioteken.fi deltar i marknadsföringen av olika riksomfattande kampanjer, så som Hela folket läser.

För att informera om de svenskspråkiga tjänsterna och hur biblioteken kan utnyttja dessa till exempel på de egna hemsidorna besöker planeraren för Biblioteken.fi biblioteken på svensk- och tvåspråkiga orter. Förutom de tjänster som funnits sedan tidigare marknadsförs också den nya svenskspråkiga helheten för ungdomar, Sidospår, som publiceras 2015 som en del av Boksampo, samt det nya mediekunskapsspelet Apparatön.

Det finns fortfarande behov av att informera biblioteken om vikten av att följa med Biblioteken.fi:s nyhetsutbud och annonserna i Fackkalender för att få information om vad som händer inom biblioteksbranschen och påminna biblioteken om att de själva kan delta iproduktionen av gemensamt material och att uppdatera sina uppgifter i Biblioteksregistret. Biblioteksregistrets administrativa gränssnitt förnyas hösten 2015 och biblioteken


informeras också under år 2016 om hur de ska uppdatera sina uppgifter i det nya gränssnittet.

Samarbetet med olika instanser, som t.ex. Finlands svenska biblioteksförening fortsätter under år 2016. Planeraren för Biblioteken.fi deltar liksom tidigare i olika arbetsgrupper och samarbetsformer.

Libraries.fi

Suomalaisen kirjastolaitoksen kansainväliseen esittelyyn suunnattu Libraries.fi-sivuston käyttöliittymä uudistetaan Kirjastot.fi-emosivuston ilmeen mukaiseksi ja siirretään uuteen julkaisujärjestelmään.

Buildings.libraries.fi

Sivustolle viedään uusien, arkkitehtuuriltaan merkittävien suomalaisten kirjastorakennusten edustavia kuvia. Buildings-sivusto siirretään osaksi uutta Libraries.fi-sivustoa.

Now.libraries.fi

Now.libraries.fi-sivusto julkaistiin IFLA 2012 -konferenssia varten. Sivusto esittelee Suomen kirjastolaitoksen parhaita puolia, historiaa ja tilastoja mm. videoiden avulla. Sivusto on staattinen html-julkaisu, eikä sen sisällön päivittämiseen ole suunnitelmia toistaiseksi.

2.2 Ammattipalvelut

Kirjastot.fi-emosivustoon siirrettiin vuoden 2015 aikana Kaukopalvelun käsikirja, Erikoiskirjastojen verkoston sivut sekä avattiin Monikielisen kirjaston sivut. Vuoden 2015 lopulla avataan Kuntaliiton Kirjastopalvelujen vaikuttavuuden eri ulottuvuuksista -julkaisun verkkoversio.

Hankkeet.kirjastot.fi

Yleisten kirjastot vievät hankerekisteriin OKM- ja ELY-rahoitteiset hankkeensa. Lisäksi palveluun voi tallentaa hyvien käytänteiden esittelyitä. Hankerekisteri toimii sekä osana hakuprosessia että tukee kirjastojen hankkeiden ja käytänteiden markkinointia ja koordinointia.

Palveluun on lisätty visualisointitoiminto, jonka avulla hakemuksia pystyy helpommin tarkastelemaan ja ryhmittämään. Palvelua kehitetään hankerekisteri-työryhmän linjausten mukaisesti.


Palveluympäristön raportointipalvelu kirjastotoimelle

Raportointipalvelu otetaan käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Palvelu on tilattu tutkija Jaani Lahtiselta ja se perustuu hänen monivuotiseen tutkimustyöhönsä Helmet-, Vaski- ja Vanamo-kirjastojen kanssa. Raportointipalvelu tuo kirjastoalalle useilla muilla toimialoilla käytössä olevan business intelligence -mallin, jossa yhdistetään eri datalähteitäanalytiikan ja päätöksenteon tarpeisiin.

Palvelu tuottaa lainausdatan ja maantieteellis-sosioekonomisen (Tilastokeskuksen ruututietokannan) datan pohjalta kirjastopalveluiden vaikuttavuuden analyysiä. Palveluun kerätään lainausdataa eri kirjastojärjestelmistä, data anonymisoidaan "viranomaistimessa" (Pasilan kirjastossa) ja tallennetaan anonymisoituna varantoon, jota graafinen käyttöliittymä hyödyntää.

Data otetaan neljä kertaa vuodessa: Axiellin järjestelmistä sekä Sierrasta ainakin aluksi manuaalisesti valmiita raportointipohjia hyödyntäen, Kohasta suoraan kyselyillä ja Micromarc on vielä selvitettävänä. Raportointipalvelun sivutuotteena syntyy anonymisoidun datan varanto, jota kirjastot voivat hyödyntää ja jatkojalostaa omilla tavoillaan. Datalle on kysyntää myös avoimena datana, mutta aivan sellaisenaan sitä ei tultaneen avaamaan, lähinnä tietosuojan ja Tilastokeskuksen datan vuoksi.

Vuoden 2016 kehitystyö suuntautuu muutosten analyysiin ja kohderyhmäanalytiikkaan. Vuoden 2015 aikana kaikki yksittäisen hetken visualisoinnit ja raportoinnit on saatu toimimaan. Lisäksi luotiin kirjastokohtainen mittaristo visualisoimaan kirjastokohtaista suoriutumista markkina-alueella. Vuoden 2015 aikana myös tausta-aineisto on vaihtunut yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän väestöaineistosta (YKR) Tilastokeskuksen Ruututietokantaan. Se on tietosisällöltään edellistä selvästi rikkaampi ja mahdollistaa edistyneemmän kohderyhmämallinnuksen.

Vuoden 2015 aikana on tutkimustyössä kehitetty kyselyaineistojen pohjalta menetelmiä kohderyhmien tuottamiseen kirjastojen muusta käytöstä. Kohderyhmien esiintyminen kirjastojen dominanssialueilla on mahdollista mallintaa ja tätä kautta arvioida erilaisten kirjastojen palvelutarpeiden kysyntää. Vuoden 2016 kehitystyön yksi osa on myös sovelluksen kirjastoverkoston pitäminen ajantasaisena Kirjastohakemiston rajapinnan kautta.

Anonymisoivan tiedostopalvelun kehittäminenAnonymisoivan tiedostopalvelun kehittämiskohteista olennaisin on automatiikan luominen kirjastojen sijaintitietojen poimintaan rajapinnan yli Kirjastot.fi:n kirjastohakemistosta. Kirjastohakemistosta tietojen poimiminen on todennäköisesti realistisin keino pitää kirjastoverkostojen tieto ajantasaisena ja tietosisällöt koko maan kattavasti yhtenevinä. Koska Suomessa ei ole valtakunnallista yksilöivää kirjastokoodia, on sellainen luotava johonkin logiikkaan nojaten sekä kirjastohakemiston kirjastoille että lainadatassa esiintyville kirjastoille. Yksi vaihtoehtoinen logiikka voi perustua kirjastojen postinumeroalueen ja perustamisvuoden yhdistelmään – nämä tiedetään molempien aineistojen osalta ennakkoon. Joka tapauksessa uniikin tunnisteen luominen kirjastoille jollakin säännöllä on tehtävä ja varmistettava, että tunnus koskee niitä yleisiä kirjastoja, joille dominanssialueiden mallinnus halutaan tehdä.

Kirjastotietojen päivittäminen ja laina-aineiston päivittäminen eri lähteistä on toisaalta


haastavaa, mutta siinä on myös etuja. Kirjastojen väliaikainen sulkeutuminen ja avautuminen ei välttämättä näy samassa tahdissa laina-aineistoon otantaväleistä johtuen. Toisaalta olisi myös järkevää kyetä ennakoimaan sulkeutumisen vaikutuksia. Mikäli Kirjastohakemistoon on mahdollista merkitä verkostosta poistumiselle päivä, on ainakin teoriassa mahdollista simuloida dominanssialueet jäljelle jäävien kirjastojen perusteella etukäteen ja siten ennakoida miten mahdolliset asiointivirtojen muutokset tulevat tapahtumaan. Joka tapauksessa kirjaston poistuttua väliaikaisesti tai pysyvästi verkostostaon dominanssialueet määritettävä uudelleen ja poistumistieto on järkevintä noukkia ajantasaisimmasta aineistolähteestä, vaikka itse lainadatan keräys tapahtuu jollakin viiveellä.

Graafinen nettiraportointiGraafisen nettiraportoinnin kehittämiskohteena on trendien ja kohderyhmien visualisointi. Vuoden 2015 kehitystyössä sovellukselle on luotu kyky ajankohtien valintaan ja vertailuun. Vertailu välittää kirjastokohtaisten mittaristojen osalta parhaiten muutoksen kahden ajankohdan poimintojen välillä, mutta kartografisen visualisoinnin ja graafien osalta muutosei välity lukijalle riittävän informatiivisena. Kehityssuuntien saaminen selkeämmäksi edellyttää spatiotemporaalisen (aika & alue) muutostiedon esittämistä, mikä muokkaa kartografian ja graafien vaatimuksia merkittävästi. Se, mihin suuntaan alue on muuttumassa, on olennainen tieto johtamisen kannalta. On todennäköisesti myös järkeväätehdä tästä selkeästi erottuva näkymä, jotta tiedon katselija varmuudella ymmärtää tutkivansa muutostietoja, mutta toisaalta logiikaltaan samankaltainen nykyisen näkymän käyttötapojen kanssa.

Kirjastojen muun käytön kohderyhmien visualisointi on voimakkaammin sidoksissa yhden ajankohdan tietojen esittämiseen ja on luultavaa, että tämän tiedon päivityssykli on vuosittain ilmestyvään uuteen tilastoaineistoon sidonnainen.

Tilastot.kirjastot.fi, Kaunokki.kirjastot.fi. Ykl.kirjastot.fi

Tilastot.kirjastot.fi sekä Kaunokki.kirjastot.fi, Ykl.kirjastot.fi sijaitsevat Kirjastot.fi:n Meteor-julkaisujärjestelmässä. Näiden palveluiden ylläpitomaksut ja pienemmät kehitystyöt katetaan Kirjastot.fi:n budjetista. Palvelut pyritään vuoden 2016 aikana siirtämään Drupal-julkaisujärjestelmään tai Finto.fi-palveluun.

Tilastotietokannan uudistaminen käynnistyi vuoden 2015 keväällä. Uusi tilastotietokanta toteutetaan Kansalliskirjaston kehittämällä Kitt2-tilastotietokantasovelluksella. Yleiset kirjastot räätälöivät oman version KITT 2:sta unohtamatta kuitenkaan tiivistä koordinointiyhteistyötä Yhteistilaston kanssa. Yleisten kirjastojen KITT 2:lle tulee oma Kirjastot.fi-ilmettä noudattava käyttöliittymä ja siihen integroidaan visualisointitoimintoja. Myös ylläpitoliittymä muokataan yleisten kirjastojen tarpeisiin sopivaksi. Tavoitteena on, että yleisten kirjastojen vuoden 2015 toimintatilastot tallennetaan uuteen tietokantaan vuoden 2016 alussa.

Keskuskirjasto vastaa Kauno-ontologian kehittäminen yhteistyössä Finto.fi-palvelun kanssa.


2.3 Viestintäpalvelut

Kirjastot.fi:n viestinnän tavoitteena vuonna 2016 on nostaa tietoisuutta kirjastojen yhteistenverkkopalvelujen mahdollisuuksista, edistää yhteisesti tuotettujen palvelujen tarjoamista asukkaille kuntien kirjastojen verkkosivuilla sekä tehdä kirjastojen palveluja näkyviksi luomalla yhteisiä tiedotus- ja markkinointikäytäntöjä helpottamaan kirjastojen viestintä- ja markkinointityötä.

Kirjastot.fi:n kaikki palvelut ovat erittäin viestinnällisiä. Jokainen hanke ja Kirjastot.fi:n sivuston palvelu on kirjastojen palvelujen tuomista lähemmäksi käyttäjää verkon keinoin.

Myös Kirjastot.fi:n ammatillisista palveluista iso osa tukee alan sisäistä viestintää. Joukossa on myös palveluja, joiden tarkoituksena on helpottaa kirjastojen oman viestinnänja tapahtumien tuottamista (materiaalipankki ja tapahtumapankki). Kirjastot.fi:n viestinnän palveluja ovat myös teemaviikkoihin, kampanjoihin ja kirjastojen muuhun näkyvyyteen tuotettavat materiaalit sekä yhteistyökumppaneiden materiaalien välitys (esim. Mediataitoviikko, SeniorSurf, Pelipäivä, Lukuviikko jne.) Kirjastot.fi pyrkii omilla toimillaan auttamaan kirjastoja viestimään tehokkaasti asiakkailleen.

Vuonna 2016 tullaan kirjastojen viestintätyötä tukemaan jo käytössä olevin välinein sekä uusia muotoja kokeillen. Vuoden aikana tutkitaan kirjastojen yhtaikaista kampanjointia valtakunnallisin teemoin sekä mahdollisuuksia tehostaa viestintää ja markkinointia yhteisintunnuksin. Tavoitteena on keskitetyllä tuotannolla ja toimilla tukea kuntien viestijöitä ja välttää päällekkäistä.

Yleisten kirjastojen neuvoston piirissä on keskusteltu kirjastopalveluja merkitsevän tunnuksen synnyttämisestä sekä mahdollisuuksista yhtenäistää kirjastopalvelujen grafiikkaa ja symboleja kirjastojen kotisivuilla, verkkokirjastoissa, markkinointimateriaaleissa ja palvelujen merkitsemisessä kirjastotiloissa. Vuoden 2016 aikana selvitetään etenemismahdollisuudet ja asiakkaiden tapoja hahmottaa kirjastopalvelujen ylikunnallinen luonne.

Kirjastot.fi-palvelujen ja yhteisten hankkeiden tiedotus ja markkinointi

Yleisten kirjastojen sektorille on syntynyt tai juuri syntymässä monia yhteisiä palveluja ja prosesseja, joiden jalkauttaminen kentälle vaatii, paitsi tiedotusta, myös tapaamisia ja luentoja ympäri maan. Yhteinen ekirjasto.kirjastot.fi, digi.kirjastot.fi, Kirjasampo.fi, Musiikkikirjastot.fi, Kirjastokaista.fi, Makupalat.fi, Kysy-palvelut, ja lasten palvelut kuten tuleva Aparaattisaari.fi, ovat jokaisen kirjaston käytettävissä ikään kuin ne olisivat kirjastojen omia palveluja. Vielä tällä hetkellä niitä ei osata hyödyntää niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Kirjastot.fi:n viestinnän tehtävänä on tiedottaa, opastaa ja kouluttaa kirjastokenttää sekä hankkia yhteisille palveluille näkyvyyttä kirjastoalan ulkopuolisissa medioissa ja palveluissa.

Välineitä yhteisten palvelujen hyödyntämisen tehostamiseen:


Kirjastot.fi:n materiaalipankki yhteisille markkinoinnin välineille Kirjastot.fi:n tapahtumapankki ideoiden ja kokemusten jakoon Tiedotus yhteisten palvelujen kehitystyöstä Koulutukset ja esiintymiset kirjastoalan tapahtumissa, markkinoinnin apu Messu- ja tapahtumaesiintymiset Toimittajien palvelu kirjastojen verkkopalveluja koskevissa kysymyksissä Koko kansa lukee –tapahtumaviikko e-kirjoista yhteistyössä Yleisten kirjastojen

konsortion kanssa Sosiaaliseen mediaan osallistuminen omilla sivuilla sekä eri ammattikuntien ryhmissä Neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa Kirjastot.fi-palvelujen näkymisestä ja

hyödyntämisestä muissa palveluissa (esim. Ylen elävä arkisto, tuleva 101 kirjaa –sivusto Ylen sivuilla, opetuksen sivustot, muut kirjastosektorit ja kirja-alan toimijat)

Kirjastot.fi-sisällöt voidaan nostaa upokkein, tekstitetyin linkein, syöttein tai sosiaalisen median upokkein tilanteesta riippuen. Jotta yhteiset sisällöt löytävät tiensä kirjastojen sivuille ja kirjastojen asiakkaiden käyttöön, on vuoden 2016 aikana edelleen järjestettävä koulutuksia ja työpajoja palvelujen hyödyntämisestä ympäri maan.

Kirjastot.fi:llä on mahdollista myös räätälöidä omista palveluistaan paketteja eri toimijoiden tarpeisiin. Esimerkiksi Ylen Docventures-tuotantoon koottiin dokumenttielokuvien tematiikasta Makupalojen linkkivinkkejä ja Kirjasammon kaunokirjallisuusvinkkejä. Tämän tyyppistä teemoitettua sisältöjen tarjoamista tullaan jatkamaan, sillä yleisö löytää palveluihin helpommin kun ne tarjotaan tilanteessa, jossa tietoja aiheesta on muutenkin kiinnostavasti tarjolla.

Kirjastoalan sisäiseen kehitykseen liittyvä tiedotusapu

Kirjastoalan toiminta on muuttumassa. Yhteiset toiminnot, kuten Yleisten kirjastojen konsortio, metatietoprosessin uudistaminen, Finnan käyttöönotto, Raportointipalvelu, YKN:n uusi strategia, Yleisten kirjastojen suunta –asiakirja ja todennäköisesti marraskuun YKN:n kokouksessa päätettävä kirjastojen yhteinen merkki/logo vaativat tiedotusta ja koulutusta kentällä.

Kirjastot.fi:n viestintä auttaa alan kehittäjiä:

YKN:n ajankohtaisten aiheiden tiedottaminen ja tarvittaessa luennointi YKN:n ”Yleisten kirjastojen suunta” –asiakirjan jalkauttaminen luennoin ja työpajoin

esim. maakuntakirjastokokouksissa Mahdollisen yleisten kirjastojen yhteisen logon suunnitteluun osallistuminen ja sen

käytön ohjeistaminen sekä materiaalituotanto Yleisten kirjastojen konsortion viestinnässä avustaminen Finna-viestintätyöryhmään osallistuminen, Vaski-kirjastojen Finnan viestinnässä

avustaminen Kirjastojen tarvitseman päättäjäviestinnän apu, esim. Kuntaliiton välineisiin, päättäjille

suunnatun viestintämateriaalin suunnittelu


Muut yleisten kirjastojen yhteistoiminnan kannalta tarpeelliset viestintätoimet Muiden sektoreiden koulutus- ja kehittämistilaisuuksissa esiintyminen ja työpajatyö

erityisesti viestintään ja markkinointiin liittyvissä sisällöissä

Tarvittaessa viestinnänsuunnittelija on kirjastojen ja kirjastokimppojen käytettävissä konsultoijana ja kouluttajana. Erityisesti yhteinen e-kirjastotoiminta tulee edelleen vaatimaan koulutusta ja kehitystyötä koko maassa.

Kirjastot.fi:n uutispalveluiden seuraamisen edistäminen

Kirjastot.fi-sivusto tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet seurata alan ajankohtaisia tiedotteita. Uutispalvelut on keskitetty yhdelle sivulle, jolloin aikaisempaa paremmin voi hahmottaa eri tason uutisia. Tällä hetkellä kirjastoalalla työskentelevät eivät automaattisesti ole kirjastoalan viestinnän piirissä. Kirjastot.fi:n viestinnänsuunnittelija pyrkii vaikuttamaan siihen, että kirjastojen perehdytyskoulutuksessa ja sisäisessä viestinnässä otetaan esiin alan tiedotuksen seuraamisen tärkeys.

Välineistä nostaa alan sisäisen tiedonvälityksen tasoa:

Yhteistyö Yleisten kirjastojen henkilöstöpäällikköryhmän Henkevän kanssa Suomen kirjastoseuran tiedoteyhteistyön jatkaminen, Kirjastot.fi:n tiedotteet toimivat

myös Kirjastoseuran sivujen uutisina Sosiaalisen median kanavien tehokas käyttö Alan oppilaitosten opintojaksoihin pääseminen otsikolla ”Kirjastoalan tiedonlähteet”

tms. (neuvottelut Turun AMK:N kanssa pilotista) Vierailut kirjastoissa, alan tilaisuuksiin osallistuminen ja aktiivinen keskustelu

Kirjastoalan keskiössä –blogi toimii myös 2016 aikana alan laajempien kannanottojen paikkana ja sinne tullaan innostamaan kirjoittajiksi erityisesti kehitystyössä mukana olevia ammattilaisia.

Kirjastojen viestintäyhteistyön tiivistäminen

Yleisten kirjastojen neuvoston piirissä on vuoden 2015 aikana keskusteltu viestintä- ja markkinointiyhteistyön tiivistämisestä. Kunnasta toiseen muuttaminen, kuntien yhdistyminen, maahanmuutto ja verkkopalveluihin siirtyminen aiheuttavat uusia vaateita kirjastojen palvelujen tunnistettavuudelle. Tällä hetkellä kirjastoilla, kirjastokimpoilla ja palveluilla on kymmeniä, ellei satoja symboleja ja nimityksiä. Kirjastojen viestinnälle asetetaan toiveita ja rajoituksia myös kuntien toimesta. Vuoden 2016 aikana tulisi tutkia, mitkä kaikki palvelut ovat asiakkaan kannalta oleellisia löytää ja miten näiden osalta voidaan edetä yhteisin tunnuksin.


Kirjastopalvelua merkitsevä tunnus

Kirjastoilta puuttuu yhteinen kirjastopalveluja merkitsevä tunnus (vrt. hannunvaakuna, sairaalaa merkitsevä punainen risti, bussipysäkkiä merkitsevä bussin kuva). Kirjasto on vaikea löytää uudella paikkakunnalla, verkossa ei välttämättä tunnisteta eri palveluja kirjaston tarjoamaksi ja yhteisten materiaalien tuotanto esimerkiksi maahanmuuttajille yhteisin allekirjoituksin on hankalaa. Yleisten kirjastojen neuvosto tullee päättämään yhteisen palvelutunnuksen laatimisesta syksyn 2015 kokouksessa. Kirjastot.fi:n viestintä valmistautuu suunnittelemaan, tuottamaan ja jakamaan tämän tunnuksen käyttöönoton vaatimat aineistot.

Yhteinen tunnus ei syrjäytä kirjastojen nykyisiä graafisia ohjelmia vaan tulee toistaiseksi niiden lisäksi.

Kirjastot.fi:n viestintä tulee auttamaan yhteisen tunnuksen tunnetuksi tekemisessä, siihen liittyvien materiaalien suunnittelussa ja levityksessä Kirjastot.fi:n materiaalipankin kautta sekä alan viestijöiden koulutuksessa.

Yhteisten palvelujen hahmotus asiakasnäkökulmasta

Kirjastot tarjoavat asiakkaille suurelta osin samoja palveluja: lainausta, tietopalvelua, opastuksia, neuvontaa, tapahtumia, verkkokirjaston, e-kirjaston, Kirjastot.fi:n palvelut ym. Nyt hyvinkin samansisältöisillä palveluilla on kunnasta riippuen eri nimiä ja erilaisia graafisia tunnuksia. Vuoden 2016 aikana tulisi selvittää, mitkä tärkeät palvelut ovat yhteneväisiä ja miten asiakkaat ne mieltävät. Tämän selvitystyön pohjalta voidaan edetä keskusteluihin siitä, kuinka kirjaston toiminta saadaan voimakkaammin näkyväksi ja vaikuttavaksi.

Yleisten kirjastojen neuvoston Suunta-asiakirjan jalkautuksen yhteydessä voidaan käydä keskustelua palvelujen sisällöistä ja niiden ilmiasuista kirjastotilassa ja verkossa. Tällöin tutkitaan mahdollisuudet keskitettyyn markkinointiaineistojen tuotantoon ja yhteiseen, yhtaikaiseen kampanjointiin. Tällöin pienetkin kirjastot voisivat saada konkreettista tukea markkinointiin.

Yleisten kirjastojen yhteiset ajankohtaiset kampanjat

Vuoden 2016 aikana on kaksi ajankohtaista, viestintäyhteistyön tiivistämiseen sopivaa teemaa.

1 Kaikkien kirjastojen maahanmuuttajatyöhön liittyvä aineisto

Kirjasto on maahanmuuttajien kotouttamisessa kunnalle tärkeä resurssi. Se tarjoaa tilat, tietopalvelun, vapaat verkkoyhteydet, mahdollisuuden järjestää toimintaa ja vapaa-aikapalveluja, kielikoulutusta ja muita maahan saapuville tärkeitä palveluja. Tarve


kirjastosta tiedottamiseen on kaikissa kunnissa saman suuntainen.

Kirjastot.fi:n viestintä on aloittanut yhdessä Monikielisen kirjaston, Keskuskirjaston maahanmuuttajantyön asiantuntijoiden, tiedotuksen ja viestinnän, Kirjastokaistan sekä joidenkin maakuntakirjastojen edustajien kanssa maahanmuuttajille suunnatun materiaalinsuunnittelun. Tavoitteena on tuottaa esitteet, esittelydiat ja monikultuuristen tapahtumien tiedotusaineistojen pohjat Kirjastot.fi:n materiaalipankin kautta välitettäväksi.

Kirjastoja varten pyritään suunnittelemaan myös mallisivu maahanmuuttajille tarjottavien palvelujen esittämisestä. Siihen yhdistetään Monikielinen kirjasto, kansainvälisten e-lehtientarjonta, neuvontapalvelut jne.

Monikulttuurinen kirjasto huolehtii materiaalituotannon koordinoimisesta ja käännöksistä eri kielille. Kirjastot.fi:n viestintä tiedottaa kirjastoille ja huolehtii aineistojen välittämisestä.

Kirjastot.fi tekee myös maahanmuuttajatyössä tärkeiden tiedonlähteiden löytämisen aikaisempaa helpommaksi. Kirjastot.fi-kokonaisuuteen toimitetaan sivu, josta löytyvät linkittärkeimpiin tiedonlähteisiin sekä eri kirjastojen maahanmuuttajille suunnatut sivut sekä aineistolinkit.

2 Suomen 100-vuotisjuhlavuoden valmistelut

Näillä näkymillä yleisten kirjastojen Suomen 100-vuotisjuhlaa nostetaan esiin yleisissä kirjastoissa kolmen voimakkaan teeman avulla. Suomen kirjastoseuran 100-vuotisryhmän kanssa on keskusteltu seuraavista toimenpiteistä:

Yleisiä kirjastoja kannustetaan tekemään omia tapahtumiaan, näyttelyitään, mahdollisiadigitointiprojektejaan ym. käyttäen hyväksi Ylen 101 kirjaa –ohjelmasarjan näkyvyyttä. Kirjastot.fi osallistuu suunnitteluun tarjoten jo etukäteen tietoja viikoittaisista radio- ja tv-ohjelmien sisällöistä. Tällöin kirjastot voivat käyttää hyväksi 101 ajankohtaisen kirjan tematiikkoja, kirjailijoita, paikallista liittymää kirjojen teemoihin ja poimia myös omille sivustoilleen ja tapahtumiin sisältöjä Ylen tuottamana. Kirjastot.fi välittää tapahtumaideoita, tausta-aineistoja, verkkotietopaketteja, markkinointimateriaalia ym. kirjastojen käyttöön. Kirjastot myös näkyvät Ylen sivuilla, sillä meneillään on suunnitelmat Kirjastot.fi:n palvelujen sijoittamisesta Ylen teemasivuille. Koska tähän kokonaisuuteen liittyy myös 101 kirjan hankinta ainakin suurelta osin digitaalisena tai e-kirjoina kirjastojen asiakkaiden käyttöön, toimii 101 kirjaa suurena e-kirjatapahtumana kirjastoissa. Ylen ohjelmien julkisuus ohjaa asiakkaita kysymään sähköisiä aineistoja ja samalla se saa kirjastoissa työskentelevät paremmin perehtymään e-muodossa oleviin aineistoihin. Tästä toiminnasta on menossa suunnittelu Ylen, Kansalliskirjaston ja Kirjastot.fi:n välilläsekä alustavia suunnitelmia mm. Tietokirjailijat ry:n liittymisestä taustoittavan aineiston vinkkaamiseen. Kirjastoille suuntautuva viestintä ja koulutus tapahtuu vuoden 2016 aikana.

Lukukeskus ja Lastenkirjainstituutti ovat hakemassa Suomi 100 –rahaa mittavan Lukuseikkailu-projektin toteuttamiseen. Kirjastot.fi:n viestintä tukee tämän projektin toteutumista ja edistää sitä yleisten kirjastojen keskuudessa. Tämän suunnitteluvastuu


on toistaiseksi Lukukeskuksessa, mutta olemme ilmaisseet halukkuutemme yhteistyöhön.

Suomen kirjastoseura suunnittelee itsenäisyyden juhlavuodelle kirjastoihin itsenäisyyspäivän (tai viikon) vastaanottoja. Kirjastot.fi on mukana viestimässä ja tarjoaa apua tapahtuman toteutukseen.

3 Kirjastojen yhteistä näkyvyyttä nostava kampanjointi

Kaikille kirjastoille yhteisten palvelujen näkyvyyttä nostetaan yhdessä Yleisten kirjastojen konsortion kanssa suunniteltavin kampanjoin. Jo aikaisemmin toteutettu Koko kansa lukee–kampanja toteutetaan kerran tai kaksi vuoden aikana. Kirjastot.fi tuottaa julisteet, kirjanmerkit ja verkkoaineistot kaikkien käyttöön.

Vuoden 2016 aikana etsitään myös teemat 1-3 kampanjalle, joissa nostetaan esille kirjastojen osaamista ja vaikuttavuutta. Näihin teemat sovitaan yhdessä Yleisten kirjastojen neuvoston kanssa. Mahdollisia ovat esimerkiksi ”Kirjasto jakamistalouden edelläkävijänä” – koko kirjaston idea on yhdessä tekeminen ja jakaminen tai esimerkiksi aprillipäivään sijoittuva ”Verkossa tyhmyys tiivistyy?” – jossa kirjaston tietopalvelun luotettavuus olisi pääsanoma. Aiheista keskustellaan myös Suomen kirjastoseuran kanssa.

Yhteisen kampanjoinnin toteutusorganisaatio suunnitellaan erikseen, Kirjastot.fi toimii koordinoijana ja kampanjamateriaalien levittäjänä.

Osallistuminen kirjastoalan työryhmiin

Kirjastot.fi:n viestinnänsuunnittelija osallistuu kirjastoalan työryhmiin ja yhteistyömuotoihin tarpeen mukaan konsultoiden tai toimien Kirjastot.fi:n edustajana. Tämä toiminta tulee jatkumaan myös vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on, että Kirjastot.fi on kirjastoalan tapahtumat tunteva ja tarvittaessa niistä viestimään pystyvä työkalu koko alalle. Yhteistyö kirjastoseurojen ja alan viestintää tekevien kanssa on alan muuttuessa tärkeätä.

Omien palvelujen ominaisuuksien viestiminen

Myös Kirjastot.fi:n palvelujen kehittäminen vaatii jatkuvaa tietoa alan tapahtumista. Viestinnänsuunnittelijan tehtävänä on myös seurata palvelujen toimintaa käytännössä ja tuoda käyttäjänäkökulmaa suunnitteluun. Nykyiset palvelut tarjoavat mahdollisuuden viestiä uusia käyttötapoja: Makupalat.fi:n teemoitetut linkkikokonaisuudet, Kirjasampo.fi:n ajankohtaisiin aiheisiin liittyvät kirjahyllyt, yhdistelmät muiden tarjoamista palveluista ja Kirjastot.fi:n taustamateriaaleista jne. tulevat kokeiltavaksi vinkkaustoiminnan tukemiseen,aineistonäyttelyihin, verkkosivuille ja sosiaalisessa mediassa käytettäviksi.

Vuonna 2016 Kirjastot.fi:n viestintä jatkaa aikaisemmasta tutuin toimin, mutta pyrkii myös löytämään uusia keinoja ajankohtaisen tiedotus- ja markkinointiavun tarjoamiseksi kirjastojen käyttöön. Tässä työssä nojataan oman toimituksen asiantuntemuksen lisäksi


myös kirjastoverkoston eri alojen asiantuntijoihin.

Kirjastokaista.fi

Kirjastokaista.fi on osa Kirjastot.fi-palvelukokonaisuutta. Kirjastokaista sisältää videoita ja radio-ohjelmia kirjoista ja kirjailijoista sekä kirjastoista ja niiden palveluista. Kirjastokaista osallistuu ohjelmillaan lukemisen edistämiseen sekä kirjastojen palveluiden ja ajankohtaisten teemojen esittelyyn, viestintään ja markkinointiin. Lisäksi Kirjastokaista toimii koulutuskanavana mm. kirjastoammattilaisille, opettajille ja mediakasvatustoimijoille.

Kirjastokaistan periaatteisiin kuuluu, että tuotettuja ohjelmia voi jakaa ja upottaa vapaasti eri sivustoille ja näyttää tilaisuuksissa ja osana opetusta oppitunneilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Ohjelmilla ei ole rajattua julkaisuaikaa, vaan ne ovat katsottavissa ja kuunneltavissa rajatta.

Keskeisimmät tavoitteet vuodelle 2016Linjatessaan tavoitteita vuodelle 2016 Kirjastokaista pohjaa ne oletuksille entistä kovemmasta kilpailusta vähenevistä resursseista, entistä kovemmasta tarpeesta keskittyä oleelliseen, entistä kovemmasta kilpailusta huomion saamiseksi ja edellisistä seikoista johtuen entistä painavimmista perusteluista yhteisiksi keskitetysti tuotettujen laadukkaiden sisältöjen tuottamiseksi.

1 Saada kirjastot hyödyntämään nykyistä paremmin Kirjastokaistan kirjallisuus- ja kirjastomarkkinointiohjelmia

Tämä tapahtuu systemaattisella markkinointi-, tiedotus- ja opastamistyöllä. Tavoitteena on saada kirjastokenttä ymmärtämään nykyistä paremmin, että Kirjastokaistan tuottamat ohjelmat on tehty kirjastojen käyttöön ja niillä kannattaa rikastaa niin verkkosivuja kuin tapahtumiakin. Samalla kirjastoille viestitään siitä, että kun Kirjastokaista osallistuu yhteiskampanjoihin tekemällä niihin mainosvideon, on tuo mainosvideo ”jokaisen kirjaston panos kampanjaan”. Kirjastokaista on myös itsessään kirjastomarkkinointia ja mielikuvamarkkinointia, kun se osallistuu eri yhteistyöhankkeisiin ja tapahtumiin.

Videoupotukset mahdollisimman moniin verkkokirjastoihin, kotisivuille, blogeihin ja kirjastot jakamaan videoita somessa. Näin yhteiseksi keskitetysti tehdyt sisällöt saavat näkyvyyttä ja paikalliset kirjastot kustannustehokkaasti laadukasta sisältöä käyttöönsä.

2 Saada kirjastot hyödyntämään nykyistä paremmin Kirjastokaistan koulutusohjelmia

Kirjastokaista suoralähettää ja tuottaa ohjelmia useissa alan koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Tavoitteena on saada kirjastokenttä ymmärtämään nykyistä paremmin, että Kirjastokaistan tuottamat koulutusohjelmat on tehty, jotta saavutettavuus ja tasa-arvo koulutustarjonnassa parantuisi. Osallistuminen koulutuksiin on usein mahdotonta


resurssiongelmien vuoksi, joten suoralähetysten seuraaminen tai jälkitallenteiden katsominen on hyvä ja kustannustehokas apu koulutussisältöjen tavoittamiseen. Mitä pienemmiksi resurssit käyvät sitä arvokkaampaa on, että palveluja tuotetaan keskitetysti jatasa-arvoisesti kaikkien käyttöön. Kirjastokaistan koulutusohjelmia seuratavat myös alan ulkopuoliset tahot, joten Kirjastokaista edistää ja laventaa tällä myös mielikuvaa kirjastostaavoimesti kaikkien käyttöön tarjotun tiedon mahdollistajana.

Suoralähetysten ja koulutustallenteiden katsominen Kirjastokaistalta osaksi kaikkienkirjastojen käytäntöjä esim. yksikköpalavereissa, kehittämispäivissä, ”takahuonetyön ohessa” eli koulutusmyönteisen ja ”kirjaston omia seiniä laveamman” ilmapiirin ja verkostoitumisen vahvistaminen.

3 Saada kirjastot huomaamaan videon ”arvo”

Kirjastoalalla ollaan hieman ”jälkijunassa” liikkuvan kuvan vallan ymmärtämisessä. Siitä ontullut yhä suositumpi ja luontevampi tapa omaksua asioita ja etsiä tietoa. Kirjastokaistalla seurataan viestinnän, markkinoinnin ja sisällöntuotannon trendejä. Trendit vahvistavat käsitystä kirjoitetun tekstin ylivallan murtumisesta. Nuorille ikäpolville video näyttää olevan viihteen lisäksi jo nyt luontevin tapa etsiä ja mahdollisesti myös omaksua tietoa. Kirjaston kuuluu ottaa toiminnassaan huomioon ihmisten mediankäyttöön ja tiedonetsintään liittyvät tapamuutokset ja tässä Kirjastokaista avustaa kirjastoja tuottamalla sisältöjä ja viestejä videoformaatissa kaikkien kirjastojen tarpeisiin.

Videoformaattiin tutustuminen, sen suosiosta kertominen ja sen hyödyntämisen opastaminen osaksi koulutus- ja esittelytilaisuuksia.

Sisällöntuotannolliset painopisteet vuodelle 2016

Kirjastokaista jatkaa edellisten tuotantovuosien kokemusten perusteella linjattua sisällöntuotantomalliaan. Kirjastokaistan sisällöntuotantoa leimaavat valtakunnalliset kampanjat, laajat yhteistyöverkostot ja jatkuvuus hyviksi havaittujen sisällöllisten sarjojen tuotannossa ja toimintatavoissa. Kirjastokaista on oleellinen osa Kirjastot.fi:n ja koko kirjastoalan viestintä- ja markkinointitoimintaa.

1 Lukemisen edistäminen: kirjallisuus- ja kulttuuriohjelmat

Yksi Kirjastokaistan keskeisistä sisällöllisistä tukipilareista on lukemisen edistämiseen tähtäävät kirjallisuus- ja kulttuuriohjelmat. Kirjastokaista on vakiinnuttanut asemansa suomalaisella kirjakentällä, sillä Kirjastokaista kutustaan järjestelmällisesti mukaan yhteishankkeisiin.

Kirjastokaista tuottaa kirjallisuus- ja kulttuuriohjelmia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keskeisimmän tuotannot vuonna 2016:


Prosak-proosaklubeilta tuotettavat ohjelmato Yhteistyökokonaisuus Nuoren Voiman Liiton ja Ylen kanssao Ohjelmat julkaistaan sekä Yle Areenassa että Kirjastokaistalla, josta ne ovat

jaettavissa someen ja upotettavissa helposti verkkokirjastoihin, blogeihin ja kotisivuille

101-kirjaa- lukijakokemusvideot◦ Yhteistyökokonaisuus Ylen kanssa◦ Ohjelmat julkaistaan sekä Ylen verkkopalveluissa että Kirjastokaistalta, josta ne

ovat jaettavissa someen ja upotettavissa helposti verkkokirjastoihin, blogeihin ja kotisivuilla

Lisäksi olemme mukana kumppanina lukuisissa lukemisen edistämisprojekteissa ja kampanjoissa kuten Lukuviikko, Koko kansa lukee sekä Naantalin Lastenkirjallisuusfestivaali.

Näiden tuotantojen osalta perustelu ohjelmatuotannolle on kampanjatuotantojen osalta viestinnällinen ja markkinoinnillinen ja kirjailijaohjelmien osalta puhtaasti elinkaareltaan pitkäikäisten ja helposti hyödynnettävien ohjelmien tuottaminen kaikkien käyttöön. Oman kirjastojen kannalta markkinoinnillisen vivahteen tuo myös se, että osa Kirjastokaistan tuottamista ohjelmasarjoista julkaistaan myös Yle Areenassa.

2 Kirjaston palveluiden markkinointi sekä kirjaston roolista ja tehtävistä viestiminen Kirjastokaistan sisällöntuotannon painopisteet pyritään nostamaan valtakunnallisesti määritellystä isoista teemoista ja toisaalta jätämme tilaa myös ennalta arvaamattomille ajankohtaisille teemoille (esim. syksyllä 2015 turvapaikanhakijateema). Tavoitteena on, että eri tahojen sisällöntuotanto ja markkinointitoimet saadaan tukemaan tosiaan ja niiden viestit entistä vahvemmiksi.

Kirjastokaistan kirjastoja markkinoivaa tuotantoa vuonna 2016: Kampanjavideoiden ja ohjelmien tuottaminen valtakunnallisiin kampanjoihin, joihin

useat kirjastot osallistuvat Sarjat kuten Erikoiskirjasto esittelyssä ja Kolme kysymystä kirjastosta ”Suomalaisen kirjaston tarina” –dokumentti juhlavuoden 2017 viettoon kaikkiin

kirjastoihin

3 Täydennyskoulutus ja alan viestintä: suoralähetykset, luentotaltioinnit ja haastattelut

Kirjastokaista jatkaa kehityslinjaa, jossa se vahvistaa rooliaan ammatillisen koulutuksen mahdollistajana. Kirjastokaista mahdollistaa kirjastoalan keskeisten seminaarien ja koulutusluentojen katsomisen myös niille, jotka eivät pääse määrärahojen tai muun esteenvuoksi osallistumaan koulutuksiin. Kirjastokaistalle on hankittu vuonna 2014 hyvä striimauskalusto ja Kirjastokaista-tiimillä on vahva osaaminen suoralähetysten tuottamiseen, jonka ansiosta luentojen kuvaukset tehdään usein suoralähetyksiä. Se mahdollistaa reaaliaikaisen etäosallistumisen ja esimerkiksi kysymysten ja kommenttien lähettämisen. Esitykset julkaista myös myöhemmin tallenteina katsottaviksi. Suoralähetystuotanto on hiottu laadukkaaksi ja siihen on panostettu. Kirjastokaista saakin


usein palautteita miten näin pienellä tuotantotiimillä on mahdollista toteuttaa laadukkaista tuotantoja.

Kirjastokaista aloittaa myös vuoden 2016 alusta uuden työnimellä ”Kirjastolaisten tilipäivä” olevan sarjan. Sen ideana on tarjota alan ihmisille ”Public corner”, jossa he voivat esittää puheenvuoroja ajankohtaisiin teemoihin ja edistää näin kirjastokentän avointa keskustelukulttuuria.

Kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2016 · 2016. 6. 23. · Kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2016...

Documents

Transcript of Kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2016 · 2016. 6. 23. · Kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2016...