Suomen Salibandyliitto ry

Toiminta-suunnitelma 2012

Vahvistettu hallituksen kokouksessa 19.12.2011

Si

vu2

Sisältö VARSINAINEN TOIMINTA ................................................................... 3

Aikuisten sarjatoiminta .................................................................... 3

Junioreiden sarjatoiminta ................................................................ 3

Kaudella 2011–12 ja 2012–13 toteutettavat juniorisarjat ................ 3

Junioreiden ikäluokat kaudella 2011–12 ........................................ 4

Junioreiden ikäluokat kaudella 2012–13 ........................................ 4

Muu toiminta ............................................................................... 4

Alueellinen toiminta ........................................................................ 5

Etelä-Suomen alue ....................................................................... 5

Kaakkois-Suomen alue ................................................................. 5

Länsirannikon alue .......................................................................6

Pohjanmaan alue .........................................................................6

Pohjois-Suomen alue ................................................................... 7

Savo-Karjalan alue ....................................................................... 7

Sisä-Suomen alue ........................................................................ 8

Nuoriso – ja harrastetoiminta ........................................................... 8

Neljän tähden peli ........................................................................ 8

PeliMaailma .................................................................................9

Nuori Suomi -yhteistyö ................................................................9

SäbäMestari ................................................................................9

Harrasteliikunnan kehittäminen ...................................................9

Omatoiminen harjoittelu junioreissa .............................................9

Tapahtumat............................................................................... 10

Katusähly .................................................................................. 10

Erilaisten pelimuotojen kehittäminen ......................................... 10

Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet ........................................... 10

Erityisryhmät ............................................................................. 11

Tyttö- ja naissalibandyn kehittämisprojekti ................................. 11

HUIPPU-URHEILU ............................................................................. 12

Pääsarjat ....................................................................................... 12

Suomen Cup .................................................................................. 12

Antidopingtoiminta ....................................................................... 12

Maajoukkuetoiminta ..................................................................... 13

Miesten A-maajoukkue .............................................................. 13

Poikien U19 maajoukkue ............................................................ 13

Naisten A-maajoukkue ............................................................... 13

Tyttöjen U19 maajoukkue .......................................................... 13

Miesten ja naisten B-maajoukkueet / Opiskelijamaajoukkueet ..... 13

TUKITOIMINNOT .............................................................................. 14

Valmennus- ja koulutus .................................................................. 14

Valmentajakoulutus ................................................................... 14

Seuramentorointi ja valmennuspäälliköt ..................................... 14

Talenttileiri ................................................................................ 14

Pelaajapolku .............................................................................. 14

Urheiluakatemiavalmennus ........................................................ 15

Seuratoiminnan kehittäminen .................................................... 15

Palkatut työntekijät seuroissa ..................................................... 16

Uudet materiaalit ja koulutukset ................................................. 16

Erotuomaritoiminta ....................................................................... 16

Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus ................................................ 17

Naiserotuomarikoulutus ............................................................. 17

Alue-erotuomarikoulutus ........................................................... 17

Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta...................................... 18

Olosuhdetarkkailu ...................................................................... 18

Toimitsijakoulutus ..................................................................... 18

Toimintailmapiiriin vaikuttaminen .............................................. 18

HALLINTO JA TALOUS ..................................................................... 19

Strategia ....................................................................................... 19

Organisaatio .................................................................................. 19

Talous ...........................................................................................20

Kansainvälinen toiminta................................................................. 21

Viestintä ........................................................................................22

Lajimarkkinointi ............................................................................24

Liite. Talousarvio 2012 ................................................................... 25

Si

vu3

Suomen Salibandyliitto ry (SSBL) on vuonna 1985

perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka

tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme

salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä.

SSBL toimii siihen kuuluvien salibandyä ja sählyä

harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen

sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä.

SSBL:n toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset

arvot ja urheilun reilun pelin perusteet. Toiminnassa

SSBL pyrkii edistämää tasa-arvoa. (SSBL:n

toimintasäännöt)

VARSINAINEN TOIMINTA

Aikuisten sarjatoiminta Salibandyliiton aikuisten sarjat toteutetaan

mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä

alueella. Suurin osa sarjoista pelataan

turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv).

Kausilla 2011–12 ja 2012–13 miesten II - VI

divisioonien sarjat pelataan alueellisina. Liiton

seitsemällä alueella on kullakin oma alueellinen

sarjajärjestelmänsä II-VI divisioonille. Miesten II-

divisioona pelataan yksittäisinä otteluina.

Miesten muut alueelliset sarjat pelataan

turnausmuotoisina, 6-10 joukkueen lohkoissa.

Naisten I divisioona pelataan valtakunnallisena

sarjana kahdessa lohkossa yksittäisinä otteluina.

Naisten II - IV divisioonien sarjat pelataan

alueellisina turnausmuotoisesti 6-10 joukkueen

lohkoissa. Liiton seitsemällä alueella on kullakin

oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II-IV

divisioonille.

Junioreiden sarjatoiminta

Salibandyliiton junioreiden sarjat toteutetaan

mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä

alueella pojissa yhdeksässä ikäluokassa ja tytöissä

viidessä ikäluokassa. Suurin osa sarjoista pelataan

turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv).

Kaudella 2011–12 ja 2012–13 toteutettavat juniorisarjat

Kaudella 2011–12 A-C -juniorisarjoista pelataan

yksittäisinä sarjoina seuraavat sarjat: A - poikien

SM-sarja (nuorten SM-sarja), B-tyttöjen SM-sarja,

B-poikien SM-sarja sekä muut B-C junioreiden

play-offs – ottelut. Muut sarjat pelataan

turnausmuotoisina. A-C juniorisarjoissa (Nuorten

SM-sarjat – C juniorisarjat) pelataan Suomen

mestaruuksista neljässä poikien ikäluokassa ja

kahdessa tyttöjen ikäluokassa.

A-pojat ja B-tytöt on jaettu nuorten SM-sarjaan ja

I- divisioonaan. Poikien Nuorten SM-sarja

pelataan yhdessä 12 joukkueen lohkossa.

Kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät play-off –

otteluihin. B-tyttöjen SM-sarja pelataan yhdessä

10 joukkueen lohkossa. Kuusi parasta joukkuetta

pääsevät play-off – otteluihin.

Muissa B- C – junioreissa pelataan alueellisen SM-

karsintasarjan jälkeen valtakunnalliset SM-sarjat

ja play-off -ottelut.

D-E – ikäluokissa pelataan perussarjat ja

alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan

aluemestaruuksista. F – junioreissa ei pelata

varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia.

D-F junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan

ensisijaisesti salibandyliiton Pelimaailman ja

Kisamaailman sääntöjä ja toissijaisesti liiton

kilpailusääntöjä.

Kaudella 2012–13 A-C -juniorisarjoista pelataan

yksittäisinä sarjoina seuraavat sarjat: A - poikien

SM-sarja (nuorten SM-sarja), B-tyttöjen SM-sarja,

B-poikien SM-sarja sekä muut B-C junioreiden

play-off – ottelut. Muut sarjat pelataan

turnausmuotoisina. A-C juniorisarjoissa (Nuorten

SM-sarjat – C juniorisarjat) pelataan Suomen

mestaruuksista neljässä poikien ikäluokassa ja

kahdessa tyttöjen ikäluokassa.

A-pojat ja B-tytöt on jaettu nuorten SM-sarjaan ja

I- divisioonaan. Poikien Nuorten SM-sarja

Si

vu4

pelataan yhdessä 12 joukkueen lohkossa.

Kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät play-off –

otteluihin. B-tyttöjen SM-sarja pelataan yhdessä

10 joukkueen lohkossa. Kuusi parasta joukkuetta

pääsevät play-off – otteluihin.

Muissa B- C – junioreissa pelataan alueellisen SM-

karsintasarjan jälkeen valtakunnalliset SM-sarjat

ja play-offs -ottelut.

D-E – ikäluokissa pelataan perussarjat ja

alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan

aluemestaruuksista. F – junioreissa ei pelata

varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia.

D-F junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan

ensisijaisesti salibandyliiton Pelimaailman

sääntöjä ja toissijaisesti liiton kilpailusääntöjä.

Junioreiden ikäluokat kaudella 2011–12

Pojat:

A-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona),

johon kuuluvat vuosina 1991–1993 syntyneet

pelaajat

B-juniorit, johon kuuluvat vuosina 1994–1995,

C 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1996,

C 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997,

D 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998,

D 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999,

E 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000,

E 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001,

F 1 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2002 ja

F 2 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003

syntyneet pelaajat.

Tytöt:

B-juniorit (nuorten SM-sarja), johon kuuluvat

vuosina 1992–1995,

C-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1996–1997,

D-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998–1999,

E-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000–2001 ja

F-juniorit, johon kuuluvat vuosina 2002–2003

syntyneet pelaajat

Junioreiden ikäluokat kaudella 2012–13

Pojat:

A-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona),

johon kuuluvat vuosina 1992–1994,

B-juniorit, johon kuuluvat vuosina 1995–1996,

C 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997,

C 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998,

D 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999,

D 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000,

E 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001,

E 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2002,

F 1 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003 ja

F 2 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2004

syntyneet pelaajat

Tytöt:

B-juniorit (nuorten SM-sarja), johon kuuluvat

vuosina 1993–1996,

C-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997–1998,

D-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999–2000,

E-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001–2002 ja

F-juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003–2004

syntyneet pelaajat.

Muu toiminta

Salibandyliiton seniorisarjat toteutetaan

mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä.

Sarjat pelataan turnausmuotoisesti (2-3

ottelua/joukkue/pv).

Seniorisarjat järjestetään kausilla 2011–12 ja

2012–13 seuraavissa ikäluokissa: miehet 35 v,

miehet 40 v, miehet 45 v, miehet 50 v, miehet 55

v, naiset 30 v ja naiset 35 v. Mikäli joukkueita

ilmaantuu riittävästi vieläkin vanhempiin

ikäluokkiin, järjestetään niissä sarjat. Sarjoissa

pelataan alkulohkot, tarvittava määrä

välikarsintoja ja lopputurnaus riippuen

ilmoittautuvien joukkueiden määristä. Alkulohkot

järjestetään mahdollisimman alueellisina.

Vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi jokin

ikäluokka saatetaan jättää pelaamatta joko

kokonaan tai pelata yhdessä tai kahdessa

turnauksessa. M 35 sarjassa järjestetään

haastajasarja aloitteleville ja vähemmän

pelanneille joukkueille. Mikäli muissakin

Si

vu5

ikäluokissa löytyy riittävästi joukkueita

haastajasarjaan, järjestetään niissä sarjoissa

haastajasarjat.

Alueellinen toiminta Liiton alueellinen toiminta on jaettu seitsemään

alueeseen: Etelä-Suomen, Länsirannikkoon, Sisä-

Suomeen, Kaakkois-Suomeen, Savo-Karjalaan,

Pohjanmaahan ja Pohjois-Suomeen. Kullakin

seitsemällä toiminnallisella alueella on alueen

oma aluetoimisto. Aluetoimistot sijaitsevat

Oulussa, Seinäjoella, Joensuussa,

Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa ja

Helsingissä. Näillä jokaisella toimistolla on

palkatut kokopäiväiset aluevastaavat ja lisäksi

Etelä-Suomen aluetoimistossa on kokopäiväinen

sarjasihteeri.

Etelä-Suomen alue

Etelä-Suomen alue koostuu Uudenmaan ja Itä-

Uudenmaan maakunnista. Toiminnasta vastaavat

aluevastaava ja sarjasihteeri. Toiminnan

tavoitteina ovat seurojen laadukkaan palvelun ja

yhteistyön parantaminen, alueellisen

sarjatoiminnan jatkuva kehittäminen sekä

yhteistyö alueen kuntien ja mm. halliyrittäjien

kanssa, kuten myös alueen erotuomarivastaavan

ja paikallisen erotuomarikerhon kanssa.

Alueen suuresta joukkuemäärästä ja

ottelumäärästä johtuen, sarjatoiminta on

aluetoimiston tärkein työkokonaisuus.

Sarjatoiminnassa pidetään seurojen palvelun

ohella ajankohtainen tulospalvelu

korkeatasoisena. Lohkojaot tehdään alueen

sisällä mahdollisimman alueellisesti.

Sarjatoiminta alueella jatkaa kasvamistaan,

etenkin nuorimmissa junioreissa. Aluetoimiston

tehtävä on vastata tähänkin haasteeseen.

Kaudella 2011–12 F-poikien ja -tyttöjen sarjat

pelataan pienennetyissä kaukaloissa ja

pienennettyihin maaleihin Kaukaloiden koko on

tällöin n. 15x30m. E-tyttöjen sarja pelataan

samalla periaatteella 15x30m kaukalossa.

Tiedottamista ja vuorovaikutusta tehostetaan

tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Lesport

tulospalveluohjelmaa käytetään reaaliaikaisesti

nuorten SM-sarjassa, Miesten II-divisioonassa, B-

ja C-juniorien SM-sarjoissa. Ko.

tulospalveluohjelmaa käytetään alueen

turnausmuotoisissa sarjoissa. Vastuujoukkue

lähettää tulokset Lesport-tulospalveluohjelmaan

sähköpostitse. Näin nopeutetaan

turnausmuotoisten sarjojen tulospalvelua.

Turnausvierailuja ja seurakäyntejä tehdään

mahdollisuuksien mukaan. Lisenssitarkastuksia

lisäämällä saadaan pelaajien edustusoikeuksien

tarkastus aiempaa kattavammaksi.

Alueella järjestettävässä aikuisten, senioreiden ja

junioreiden alueliigassa on

yhteistyökumppaneina liiton jäsenseuroja ja

paikallinen erotuomarikerho.

Kaakkois-Suomen alue

Kaakkois-Suomen alue koostuu Päijät-Hämeen,

Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon

maakunnista. Aluetoimiston päätehtävänä on

alueellisen sarjatoiminnan järjestäminen.

Lappeenrannassa sijaitsevassa aluetoimistossa

toimii yksi päätoiminen aluevastaava. Sarjojen

tilastoinnissa käytetään ulkopuolista palvelua.

Aikuisten ja junioreiden sarjatoiminnassa

huomioidaan Kaakkois-Suomen alueen laajuus.

Lohkojakojen alueellistaminen toimii yhtenä

sarjojen järjestämisperiaatteena. Juniori-

ikäluokkien sarjajärjestelmiä kehitetään myös

palvelemaan eritasoisia joukkueita järjestämällä

laajimpiin sarjoihin tasonmukaisia lohkovaiheita.

Lajimarkkinoinnissa panostus kohdistetaan F-

junioreiden ja nuorempien kerhoryhmien

suuntaan tutustuttamalla seurat, joukkueet ja

kerhot erilaisin muodoin otteluihin ja turnauksiin.

Aluetoimisto on myös mukana kehittämässä

junioriseurojen koulukiertueita ja

Si

vu6

harrastetapahtumia sarjatoiminnan sen

mahdollistaessa.

Alueen sarjatoimintaa seurataan

turnausvierailuilla. Lisäksi seuratapaamisilla

kannustetaan seuroja etenkin junioritoiminnan

edistämiseen. Kuntien ja yksityisten hallien

olosuhdekartoituksessa tuodaan esille

pelipaikkojen varusteiden kunto ja tilojen

turvallisuus. Kuntayhteistyön lisäksi tehdään

myös järjestöyhteistyötä mm. SLU-alueiden

kanssa. Seuroille tarjotaan valmennuskoulutusta

sekä muuta seuratoimintaan liittyvää koulutusta

ja ohjausta seurojen tarpeiden mukaan.

Syksyllä 2012 järjestetään seuroille alueen

puolesta toimitsijakoulutusta suurimmilla

paikkakunnilla. Erityiskohderyhmänä ovat pienet

seurat. Paikkakunnat määritellään kilpailukauden

alussa.

Länsirannikon alue

Länsirannikon alue käsittää Satakunnan ja

Varsinais-Suomen maakunnat ja Ahvenanmaan

itsehallintoalueen. Toimintavuoden pääpainona

ovat sarjatoiminnan monipuolistaminen,

alueellisten verkostojen rooli alueellisessa

toiminnassa ja harrastetoiminnan luominen.

Toimintavuoden aikana monipuolistetaan ja

laajennetaan alueellista sarjatoimintaa,

pääpainona D-E junioreiden sarjojen

jakautuminen kilpa- ja haastajasarjoihin. Seuroille

järjestetään erilaisia infotilaisuuksia asian

tiimoilta ja ohjataan seuroja ilmoittamaan

joukkueensa tasosarjoihin. Sarjatoiminnan kautta

vaikutetaan alueellisten olosuhteiden

parantamiseen ja kunnallisten tilojen

saatavuuteen.

Länsirannikon alueparlamentin alaisuudessa

toimivien työryhmien avulla kehitetään ja

syvennetään alueellista verkostoitumista.

Alueellisilla verkostoilla kehitetään alueellista

toimintaa ja saadaan alueellisesta toiminnasta

entistä laaja-alaisempaa. Verkostojen avulla

saadaan kehitystyöhön vuorovaikutusta eri

seurojen toimijoilta ja tukea aluevastaavan

alueellisen toiminnan monipuolistamiseen.

Alueella toimivat alueellisina verkostoina

sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä ja

olosuhteiden kehittämistyöryhmä.

Toimintavuoden aikana verkostotoimintaa

selkiytetään ja alueellisen verkostoitumista

laajennetaan perustamalla mm.

erotuomaritoiminnan kehittämistyöryhmä.

Koulukiertueita jatketaan Länsirannikolla

toimintavuonna. Lisäksi timanttikiertue lisätään

mukaan koulukiertueiden kouluvierailuihin.

Koulukiertueiden ohella tehdään pilottikokeiluna

päiväkotivierailuja. Koulukiertueiden ja

päiväkotikiertueen avulla luodaan alueelle lasten

ja nuorten harrastetoimintaa, tuetaan seuroja

uusien joukkueiden perustamisessa sekä tuetaan

ja laajennetaan alueella toimivaa kortteliliigaa.

Kiertueita tehdään yhdessä seurojen,

kuntien/kaupunkien ja liikuntatoimien kanssa.

Seuroille markkinoidaan mahdollisuuksia

osallistua SLU:n aluejärjestön (Liiku) järjestämiin

koulutuksiin ja liiton omiin lajikoulutuksiin.

Pohjanmaan alue

Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan,

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista.

Joukkuemäärän kasvun myötä toimintavuoden

painopistealue on sarjatoiminnan laadukas

suunnittelu ja toteutus. Toisena isompana

kokonaisuutena tulee olemaan alueellisen

huippusalibandyn, miesten 2.divisioonan,

toiminnan terävöittäminen. Sarjasta tulisi saada

vetovoimaisempi, jotta joukkuemäärä siinä

saadaan kasvuun, eikä sarjasta luopumisia enää

nähtäisi.

Kehityshaluisille seuroille luodaan

mahdollisuuksia oman toimintansa tueksi.

Alueverkoston tapaamisia tullaan jatkamaan

vuoden 2012 aikana.

Si

vu7

Sarjatoiminnassa hyödynnetään olemassa olevia

halleja mahdollisimman tehokkaasti. Vuoden

2011 aikana alueelle on saatu uusia kunnallisia

halleja, joita hyödynnetään turnauksissa

toimintavuonna. Suhteita kuntien liikuntatoimiin

ja muihin päättäjiin pidetään yllä

kuntatapaamisten avulla, ja täten vankistetaan

salibandyn asemaa merkittävänä lajina

Pohjanmaan alueella.

Pohjois-Suomen alue

Pohjois-Suomen alue käsittää Pohjois-

Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat.

Alueen pääasiallinen tehtävä on tarjota

sarjatoimintaa alueen jäsenseuroille. Kaikessa

virallisessa sarjatoiminnassa tilastointi hoidetaan

Pohjanmaan kanssa yhteisesti. Junioreiden

harrastesarjatoiminnan kehittämiseksi pyritään

yhteistyöhön harrastesarjoja alueella järjestävien

tahojen kanssa (seurat, opistot).

Toimintavuoden 2012 keskeisiä tavoitteita

Pohjois-Suomen alueella ovat laadukkaan ja

aluetta kokonaisuutena palvelevan

sarjatoiminnan järjestämisen lisäksi alueellisen

verkostoitumisen parantaminen (kehitysryhmien

muodostaminen alueen seuratoimijoista),

yhteistyön lisääminen alueen seurojen ja kuntien

kanssa sekä tyttösalibandyn tilan kohentaminen

alueella.

Toimintavuoden 2012 alkaessa Pohjois-Suomessa

toteutetun Pohjois-Suomi Tutkassa 2011 (PoTut

2011) seuratoimijakyselyn tulokset on analysoitu.

Keväällä 2012 alueen seuratoimijat kutsutaan

yhteiseen palaveriin, jossa ideoidaan

kehitystoimenpiteitä (sisältäen tyttösalibandyn)

selvityksen tulosten pohjalta. Alueen seurojen

yhteisen tapaamisen lisäksi toteutetaan

yksittäisten seurojen tai muutamien seurojen

yhteisiä seuratapaamisia, joissa edelleen

kartoitetaan seurojen toiveita, tarpeita ja

odotuksia Salibandyliitolta. Seurojen

toimintaedellytysten parantamiseksi tehdään

myös yhteistyötä alueella toimivien SLU-alueiden

seurakehittäjien kanssa.

Toimintavuoden 2012 aikana aloitetaan lajin

levitystyö Kainuun alueelta. Kuntien edustajia

tavataan Kajaanin lähikunnissa (Sotkamo,

Suomussalmi, Paltamo, Hyrynsalmi, Kuhmo) ja

seuraavalla toimintakaudella Rovaniemen

ympäristössä (Tervola, Ylitornio, Pello, Kemijärvi,

Tornio, Kemi).

Elokuussa 2012 Lapin Urheiluopistolla

toteutetaan salibandyrippileiri yhteistyössä

Jääkiekkoliiton kanssa ja syyskaudella aloitetaan

vuoden 2013 salibandyrippileirin valmistelut.

Savo-Karjalan alue

Alueen toiminnan päätehtävä on tarjota

joukkueille mahdollisimman korkealaatuista

sarjatoimintaa. Korkealaatuisella sarjatoiminnalla

tarkoitetaan mahdollisimman alueellisia

lohkojakoja, hyvinä pidettyjä sarjajärjestelmiä ja

nopeaa tilastointia ja tiedottamista.

Sarjatoimintaa suunniteltaessa otetaan seurojen

mielipiteet mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Alueellisen tiedottamisen pääkanavina käytetään

alueen nettisivuja ja sähköpostia.

Toimintakauden painopistealueena tulee

olemaan parempi ja tiiviimpi yhteydenpito

jäsenseurojen kanssa sekä alueellisen yhteistyön

kehittäminen. Alueella jatketaan hyvää

yhteistyötä läheisten sidosryhmien, SLU:n

aluejärjestöjen ja muiden lajiliittojen kanssa.

Aluetoimisto tukee liittokouluttajaa

valmentajakoulutusten järjestelyissä ja seurojen

tarpeiden kartoituksessa. Alueen

erotuomarivastaavan ja muun

erotuomariorganisaation kanssa toimitaan

yhdessä, jotta pystyisimme jatkossakin

takaamaan erotuomareiden riittämisen kaikkiin

otteluihin. Salibandy tulee olemaan vahvasti

mukana Pokalin kesä- ja talvileireillä sekä

Urheiluakatemioiden lajivalikoimassa.

Si

vu8

Sisä-Suomen alue

Alue käsittää Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja

Keski-Suomen maakunnat. Alueen pääasiallinen

tehtävä on tarjota sarjatoimintaa alueen

jäsenseuroille ja kehittää sitä. Toimintavuoden

aikana jatkamme edellisenä toimintavuotena

aloitettuja kunta- ja seuratapaamisia. Seurojen

tarpeet ja odotukset Salibandyliitolta

kartoitetaan. Toimintavuoden yhtenä

painopistealueena on tyttöjunioritoiminnan

lisääminen sekä etenkin keskisuomalaisten

seurojen junioriharrastajien aktivointi SSBL:n

alaiseen toimintaan.

Pienpelitoiminnan jalostaminen sekä pilotointi

jatkuu maaseutupaikkakuntien pienillä

pelikentillä. Seurojen palvelun ohella

ajankohtainen tulospalvelu pidetään

korkeatasoisena. Toteutamme

seuratoimintakoulutusta yhteistyössä Hämeen

Liikunta ja Urheilun kanssa. Alueellinen yhteistyö

muiden lajiliittojen, kuntien ja halliyrittäjien

kanssa jatkuu. Salibandy pidetään näkyvästi esillä

alueen mediassa ja Internetissä.

Nuoriso – ja harrastetoiminta

Nuoriso- ja harrasteliikunta muodostaa oman

toimialan. Nuorisopäällikkö, harrastevastaava ja

assistentti muodostavat tiimin. Assistentti tekee

työajastaan puolet nuoriso- ja harrasteliikunnan

projekteja ja toinen puoli työajasta sisältää

maajoukkuesihteerin tehtävät.

Toimialan neljä painopistealuetta ovat parantaa

harrastamisen ja pelaamisen mahdollisuuksia ja

laatua 6-8 -vuotiaiden ikäryhmässä, omaehtoisen

harjoittelun lisääminen 10–15 -vuotiaiden

ikäryhmässä, tyttösalibandyn kehittäminen ja

harrastustoiminnan tukeminen ja kehittäminen

nuorten ja aikuisten keskuudessa.

Lasten harrastamisen mahdollisuuksia lisätään

järjestämällä yhteistyössä seurojen kanssa lajiin

tutustumistapahtumia esikouluikäisille ryhmille.

Tavoitteena on saada uusia toimivia ryhmiä ja

korttelisarjatoiminta.

Lisätään erillisen projektin avulla tyttö- ja

naissalibandypelaajien määrää, kasvatetaan

tyttöjoukkueiden määrää ja houkutellaan lisää

taustatekijöitä lajin pariin.

Kouluyhteistyötä toteutetaan tytöille suunnatun

Timanttikiertueen välityksellä. Alakouluikäisille

pojille ja tytöille esitellään lajia yhteistyössä Ylen

kanssa toteuttamalla toinen tuotantovuosi

SäbäMestari gameshowsta.

Lasten ja nuorten harrastepelaamista kehitetään

parantamalla erityisesti lajin ulkona pelaamisen

olosuhteita yhteistyössä kuntien kanssa. Seurojen

kanssa yhteistyössä järjestetään tapahtumia

ulkona pelaamiseen ja kehitellään olemassa

olevia pelimuotoja teknologiaa hyödyntämällä.

Neljän tähden peli

Tavoitteena on saada kolme vastaan kolme ja

maalivahdit pelejä esikouluikäisille ja

ekaluokkalaisille. Valitaan maksimissaan 16

salibandyseuraa maksimissaan neljältä

salibandyliiton alueelta pilottihankkeeseen

aloittamaan kerhotoiminta 6-8 -vuotiaille.

Järjestetään yhteistyössä seurojen kanssa lajiin

tutustumistapahtumia päiväkodeissa.

Tapahtumien jälkeen on tavoitteena järjestää

halukkaille kerhotoimintaa ja myöhemmin

syksyllä korttelisarjatoimintaa kerhoryhmille.

visio: Lasten ja nuorten ohjaaminen, valmentaminen ja

kilpailutoiminta toteutetaan ikä- ja kehitysvaihe huomioiden.

tahtotilat: Riittävä määrä sekä kasvatuksellisesti että

urheilullisesti osaavia ohjaajia ja valmentajia. Tarjottava

sarjatoiminta on laadukasta ja tarkoituksenmukaista.

Vanhempien vastuullinen rooli on selkiytynyt.

visio: Lajin merkitys osana suomalaista viihtymis- ja

nuorisokulttuuria on vahvistunut ja saanut uusia

muotoja

tahtotilat: Pelaaminen on omaehtoista. Lasten ja

nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja

kuulemista edistetään. Toiminta salibandyn

ympärillä saa uusia, pelaamisen ulkopuolisia

muotoja.

Si

vu9

PeliMaailma

D-E -ikäluokissa pelataan perussarjat ja alueelliset

loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan

aluemestaruudesta kilpasarjoissa. Lisäksi ko.

ikäluokkien joukkueille on tarjolla mahdollisuus

pelata haastajasarjaa. D-F -junioreilla on

suojalasien käyttöpakko. Suojalasien

käyttöpakko astuu voimaa ikäluokka kerrallaan,

tulevalla kaudella käyttöpakko koskee 1.1.1999 ja

myöhemmin syntyneitä. Vanhemmille junioreille

suositellaan suojalasien käyttöä.

F-junioreissa ei pelata varsinaista sarjaa vaan

erillisiä turnauksia. F-junioreiden pelit pelataan

pienemmällä kentällä ja pelimuotona on 4 vs. 4.

Myös E-tytöt pelaavat pienemmällä kentällä 4 vs.

4.

Kannustetaan junioreita omaehtoiseen

harjoitteluun kuukauden kikka -videoiden ja

valtakunnallisten Tekniikkataiturikisojen avulla.

Kannustetaan nuoria fyysismotoriseen

harjoitteluun, testaamiseen ja urheilullisen

elämäntavan omaksumiseen Nuoren Suomen ja

lajiliittojen Kasva Urheilijaksi – testistöllä ja

materiaaleilla.

Nuori Suomi -yhteistyö

Yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa toteutetaan

Operaatio Pelisääntöjä, sinettiseuratoimintaa,

kasva urheilijaksi -testistöä ja

korttelisarjahanketta ”Neljän tähden peli”.

Projekti saa opetusministeriön hanketukea.

SäbäMestari

Tehdään yhteistyössä Ylen kanssa toinen

tuotantovuosi Salibandyn Gameshowsta,

SäbäMestari, jossa innostetaan lajin pariin 8-12 -

vuotiaita poikia ja tyttöjä. Vuonna 2011 esitettiin

televisiossa 15 puolen tunnin jaksoa Ylen Galaxy –

ohjelmassa. Konseptissa tyttö- ja poikajoukkueet

ottavat mittaa toisistaan nopeutta, taitoa ja

yhteistyötä vaativissa tehtävissä. Erätauoilla

kerrotaan lajin välineistä, harrastamisesta ja

pelaamisesta.

Harrasteliikunnan kehittäminen

Laaditaan kunnille esite sählyn ja salibandyn

ulkona pelaamisen mahdollisuuksista, jolla

saatetaan kunnille tieto uusista

ulkopelimahdollisuuksista ja olemassa olevien

ulkopeliolosuhteiden kehittämisestä.

Järjestetään yleisseurojen ja kuntien

liikuntatoimien kanssa monilajitapahtumia, joissa

nuoret pelaavat eri lajien ulkopelimuotoja.

Tavoitteena on järjestää kolme tapahtumaa.

Tapahtumien toteutuksessa hyödynnetään Your

Move –kampanjan kokemuksia olosuhteiden ja

pelimuotojen kehittämisessä. Kampanjan

yhteydessä aloitettua nuorten työryhmän

toimintaa jatketaan nuorten osallistamiseksi.

Hyödynnetään nykyteknologiaa olemassa olevien

pelimuotojen tuotteistamisessa.

Tavoitteena on, että kolmessa kunnassa tehdään

salibandyn ja sählyn ulkopelaamiseen soveltuvan

pelipaikan hankintapäätös.

Omatoiminen harjoittelu junioreissa

Tavoitteena on lisätä junioreiden omaehtoista

harjoittelua kuukauden kikkavideoiden ja

tekniikkataiturikisan avulla. Järjestetään vuoden

aikana yksi valtakunnallinen tekniikkataiturikisa

sekä tytöille että pojille. Tuotetaan kahdeksan

kuukauden kikka -videota innostamaan nuoria

visio: Lapsia ja nuoria on kasvatettu ja kannustettu yleiseen liikunnallisuuteen ja urheilullisuuteen.

tahtotilat: Liikkuminen on luonteva osa lasten ja nuorten arkipäivää. Yhteistyö muiden lasten ja nuorten liikuntaa toteuttavien tahojen kanssa lisääntyy.

visio: Lajin merkitys osana suomalaista viihtymis- ja nuorisokulttuuria on vahvistunut ja saanut uusia muotoja

tahtotilat: Pelaaminen on omaehtoista. Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja kuulemista edistetään.

Si

vu1

0

monipuoliseen salibandyn omaehtoiseen

harjoitteluun.

Tapahtumat

Sarjatoiminnan lisäksi erilaiset

harrastetapahtumat ja sarjat ovat Salibandyliiton

tärkeää toimintaa. Salibandyliitolta voi hakea SM-

arvoa erilaisille harrastetapahtumille, jotka ovat

laadukkaita ja noudattavat soveltuvin osin liiton

sääntöjä. Rocksalibandyssa ja

työpaikkasalibandyssa Salibandyliitto on mukana

järjestämässä ja kehittämässä tapahtumia.

Rocksalibandyn SM-turnaus pidetään 14.1.2012

Jyväskylässä yhteistyössä Happeen ja paikallisen

musiikkiyhdistyksen kanssa. Turnaus järjestetään

kymmenettä kertaa. Juhlavuoden kunniaksi

turnauksen jälkeen on iltajuhla. Rocksalibandy on

tarkoitettu muusikoille ja taitelijoille.

Työpaikkasalibandyn SM-turnaus pelataan

huhtikuussa 2012. Turnauksen järjestelyistä

vastaavat Salibandyliitto yhteistyössä

Työpaikkaliikunta ry:n kanssa. Salibandy on

suurin Työpaikkaurheilun järjestämä

kilpailutapahtuma. Turnauksessa on mukana noin

100 joukkuetta ja yli 1000 pelaajaa.

Tulevan vuoden aikana harrastevastaava kiertää

Salibandyliiton alueet ja käy kertomassa

paikallisille seuroille harrasteliikunnan tuotteista

ja niiden hyödyntämisestä käytännön

toiminnassa. Harrastevastaava jatkaa yhteistyötä

Kuntoliikuntaliiton kanssa ja käy heidän

järjestämissään tilaisuuksissa mahdollisuuksien

mukaan. Harrastevastaava on jäsenenä

Kuntoliikuntaliiton järjestöliikunnan

kehittämisryhmässä. Messuihin ja muihin

promootiotapahtumiin osallistutaan harkinnan

mukaan.

Katusähly

Katusählyturnauksia järjestetään kesällä 2012

vähintään 20 paikkakunnalla ympäri Suomea.

Katusählyn osaturnauksia voivat hakea kaikki

Salibandyliiton jäsenseurat. Katusählyn

järjestäminen on seuroille yksi hyvä

varainhankintamuoto. Seurat saavat

osallistumismaksut kokonaisuudessaan itselleen.

Katusähly toteutetaan yhteistyössä erillisen

tuotantotiimin kanssa. Tuotantotiimi kiertää

isoimmat turnaukset ja pienemmät turnaukset

paikallinen seura järjestää kokonaisuudessaan

itse. Osallistujatavoite on 4000 pelaajaa.

Katusählyn taloudellinen tavoite on vähintään +/-

0 tulos.

Katusählyfinaali järjestetään elokuun lopussa

Helsingissä. Finaaliin voivat ilmoittautua kaikki

osaturnausten voittajajoukkueet.

Erilaisten pelimuotojen kehittäminen

Taulukkosählyä markkinoidaan erilaisissa

tapahtumissa. Taulukkosählystä kerrotaan

seuroille alueellisissa tapahtumisissa.

Aluevierailujen yhteydessä harrastevastaava

vierailee alueen yrityksissä esittelemässä

taulukkosählyä.

Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet

Kunto- ja harrasteliikunnan tuoteperhe tarjoaa

lajivinkkejä erilaisille harrastajille,

huonokuntoisille, lapsille, aikuisille ja vanhuksille.

Onnistuneita tuoteperheen käytännön

toteutuksia nostetaan esille jutuin muun muassa

Salibandyliiton nettisivuilla ja aluevierailuilla.

Tuoteperhettä voi tilata maksutta Salibandyliiton

visio: Lajin harrastepuoli on löytänyt oman

identiteettinsä ja merkityksensä.

tahtotilat: Harrastesarjat täydentävät liiton sarjatoimintaa. Harrastesarjoissa noudatetaan liiton sääntöjä. Harrastetoiminnan arvostus lisääntyy.

visio: Lajia sovelletaan ryhmän ja käytettävissä olevien

olosuhteiden mukaan.

tahtotila: Hyödynnetään pieniä liikuntatiloja entistä paremmin.

visio: Salibandy/sähly on osa elämänikuista harrastusta.

tahtotila: Harrastusmahdollisuuksia tulee tarjota vauvasta vaariin.

Si

vu1

1

toimistosta. Ohjaajan Opas on osana

harrasteliikunnan koulutuksen materiaalia.

Erityisryhmät

Kurssi- ja leiritoiminnan järjestäminen

Vammaisliikuntajärjestö VAU on perustanut

salibandyjaoston, johon on yhdistetty sekä spt-

salibandy että kehitysvammaisten salibandy.

Salibandyliitto kehittää yhteistyössä lajijaoston

kanssa vammaisten salibandya.

Erityisryhmien salibandyn sarjatoiminta

Sähköpyörätuolisalibandyssa (spt-salibandy)

pelataan kaudella 2011–12 SM-sarjaa ja

Finlandia-sarjaa. SM-sarjaan on ilmoittautunut

neljä joukkuetta ja Finlandia-sarjaan viisi

joukkuetta. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti

kolmessa turnauksessa marras-huhtikuun aikana.

Spt-salibandyssa toimii erillinen

erotuomariryhmä, jotka on koulutettu

viheltämään spt-salibandyn otteluja. Kauden

jälkeen pidetään kausipalaveri, jossa on

edustettuna kaikki osallistuvat seurat.

Kausipalaverissa käydään läpi mennyt kausi ja

suunnitellaan tulevaa.

Kuurojen salibandyssa pelataan yksi SM-turnaus

keväällä 2012. Salibandyliitto asettelee tuomarit

turnaukseen ja tekee tilastoinnin.

Erityisryhmien salibandyn maajoukkuetoiminta

Salibandyliitto ja vammaisliikuntajärjestö VAU

ovat sopineet, että erityisryhmien salibandyn

maajoukkuetoiminnasta vastaa VAU.

Salibandyliitto tukee maajoukkueita muun

muassa antamalla maajoukkueasuja joukkueiden

käyttöön ja raportoimalla turnausmatkoista

netissä ja salibandylehdessä.

Spt-salibandyn EM-kisat pelataan kesäkuussa

2012 Suomessa. Salibandyliitto on mukana

toteuttamassa kisoja. Salibandyliiton rooli

tarkentuu myöhemmin.

Tyttö- ja naissalibandyn kehittämisprojekti

Vuonna 2009 käynnistetty Nais- ja

tyttösalibandyn kehitysprojekti jatkuu,

tavoitteina on nostaa lajin arvostusta ja saada

lisää naispuolisia pelaajia ja toimijoita mukaan.

Timanttiprojektiksi nimetty projekti jatkuu

vuoteen ainakin 2015 asti.

Vuonna 2012 järjestetään jokaisella alueella

tyttösalibandyn kehittämisessä mukana oleville

seuroille kevät- ja syyskokoukset, joissa seurat

itse määrittelevät tavoitteet alueensa

tyttösalibandytoiminnan kehittämiseksi.

Vuoden aikana järjestetään kaksi

Timanttikiertuetta, toinen keväällä ja toinen

syksyllä. Kumpikin kiertuekokonaisuus sisältää

vähintään 10 tapahtumaa ympäri Suomen.

Tavoite on, että Timanttikiertueella vähintään 3

000 alakouluikäistä tyttöä pääsee kokeilemaan

lajia.

Projekti osallistuu harkinnan mukaan erilaisiin

messuihin sekä urheilu- ja nuorisotapahtumiin

yhteistyössä seurojen kanssa. Lisäksi järjestetään

tapahtumapäiviä junioreille

maaottelutapahtumien ja naisten liigaotteluiden

yhteyteen.

Käynnistetään Respect- toiminta yhteistyössä

Veikkauksen kanssa. Respect- toiminnassa entiset

naissalibandyn huippupelaajat ovat seurojen

junioritoiminnan tukena.

visio: Kaikilla erityisryhmillä on mahdollisuus harrastaa salibandya

tahtotilat: Erityisryhmien tarpeet tunnistetaan. Yhteistyömallit erityisryhmien liikuntajärjestö-jen ja vammaisjärjestöjen kanssa ovat vakiintu-neet. Oppaiden ja muiden materiaalien tuottaminen.

Si

vu1

2

HUIPPU-URHEILU

Pääsarjat Salibandyliigan alaisia sarjoja ovat Miesten

Salibandyliiga, Naisten Salibandyliiga ja Divari

(miesten I divisioona). Kaudella 2011–12 Miesten

Salibandyliiga pelataan 14 joukkueen

kaksinkertaisena sarjana, kahdeksan parasta

joukkuetta jatkaa play off otteluihin, jotka

pelataan paras viidestä - systeemillä. Naisten

Salibandyliiga pelataan 12 joukkueen

kaksinkertaisena sarjana, kahdeksan parasta

jatkavat play off otteluihin, jotka pelataan paras

viidestä - systeemillä. Miesten Divari muuttui

yksilohkoiseksi kaudelle 2011–12 ja pelataan 14

joukkueen kaksinkertaisena sarjana.

Kaudella 2012–13 kaikkien pääsarjojen

joukkuemäärät ovat samat kuin kaudella 2011–

12.

Pääsarjojen tulospalvelu tehdään edelleen

reaaliaikaisena Le Sport järjestelmään.

Miesten Salibandyliigan kehitystyöryhmä

päivittää Miesten Salibandyliigan liigalisenssin ja

päivitetty liigalisenssi tulee käyttöön kaudelle

2012–13. Miesten Divariin otetaan käyttöön oma

lisenssijärjestelmä kaudelle 2012–13.

Miesten toiseksi korkeimman sarjatason nimi

muuttui kaudelle 2011–12 Divariksi. Sarjassa

pelaa ensimmäistä kertaa 14 joukkuetta yhdessä

lohkossa. Runkosarjassa pelataan kaksinkertainen

sarja eli 26 ottelua joukkuetta kohti. Runkosarjan

päätteeksi voittaja nousee Salibandyliigaan,

kakkonen ja kolmonen karsivat noususta paras

viidestä ottelusarjoissa liigan 12. ja 13.

sijoittuneita vastaan. Divarin runkosarjan jälkeen

kolme viimeistä putoaa 2. divisioonaan. Kaudelle

2012–13 ei Divarin sarjajärjestelmään ole tulossa

muutoksia.

Naisten Salibandyliigassa pelaa 12 joukkuetta.

Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen (22 ottelua

per joukkue) kahdeksan parasta jatkaa

pudotuspeleihin. Runkosarjassa viimeiseksi

sijoittunut putoaa suoraan 1. divisioonaan ja

sijoille 10. ja 11. tulleet karsivat sarjapaikasta 1.

divisioonan parhaimmistoa vastaan paras viidestä

järjestelmällä käytävissä ottelusarjoissa. Naisten

Salibandyliigan sarjajärjestelmään ei ole tulossa

muutoksia kaudelle 2012–13.

Suomen Cup Miesten ja Naisten Suomen Cupin kauden 2011–

12 eri finaalit pelataan tammikuussa 2012.

Kauden 2012–13 Suomen Cupit käynnistyvät

syyskuussa. Ensimmäiset kierrokset pelataan

turnausmuotoisina joukkuemäärien näin salliessa.

Kolmannen kierroksen yksittäiset ottelut pelataan

joukkuemäärät huomioiden mahdollisimman

alueellisesti.

Antidopingtoiminta Salibandyliitto jatkaa aktiivista antidopingtyötä ja

toimintavuoden aikana tehdään koulutusta

säännöllisesti mm. maajoukkuepelaajille sekä

pääsarjajoukkueille sekä valmentaja- ja

ohjaajakoulutuksessa.

Yhteistyötä tehdään myös IFF:n kanssa.

Testauspooli 1:seen kuuluu kolme mies- ja kaksi

naispelaajaa. Näiden pelaajien osalta on voimassa

olinpaikkatietojen ilmoittamisen suhteen

tarkempi seuranta ja ilmoitusvelvollisuus. Lisäksi

testauspooli 2:seen kuuluu miesten ja naisten

maajoukkueet. Näiden maajoukkuepelaajien

seuranta tapahtuu maajoukkueen

toimintakalenterin perusteella.

Salibandyliitto tilaa vuoden aikana Suomen

ADT:ltä kilpailuissa ja kilpailujen ulkopuolella

otettavia dopingtestejä. Suomen miesten

maajoukkue kuuluu edelleen Suomen

Antidopingtoimikunnan alaiseen Puhtaasti Paras

–ohjelman tähdistöön, jossa tähdistö edistää

puhtaan urheilun arvoja ja viestejä. Miesten ja

Naisten Salibandyliigassa kiertää kaudella 2011–

Si

vu1

3

12 puhtaan urheilun kultainen kapula. Kaikki 26

liigajoukkuetta vastaanottavat kauden aikana

tämä kapulan. Viestikapula haastaa

vastaanottajansa edistämään puhdasta urheilua

ja sitoutumaan sen arvoihin.

Maajoukkuetoiminta

Miesten A-maajoukkue

Miesten maajoukkueen päätavoite on MM-kisat

Joulukuussa, Sveitsissä. Siellä pyritään voittamaan

kolmas perättäinen Maailmanmestaruus.

Maaotteluiden yhteydessä maajoukkue

kokoontuu leirille päivää tai kahta ennen

varsinaista tapahtumaa. Helmikuussa pelataan

Ruotsi-ottelu Suomessa, Joensuussa. Huhtikuussa

on Euro Floorball Tour – turnaus Sveitsissä.

Touko-syyskuussa maajoukkue kokoontuu

kuukausittain, yhteensä viisi leiriä. Marraskuussa

pelataan Euro Floorball Tour Ruotsissa.

Marraskuun lopussa on viimeistelyleiri

lämpöisessä ja aurinkoisessa maassa. MM-kisat

pelataan joulukuun alussa Sveitsissä.

Maajoukkuevalmentajat tarkkailevat aktiivisesti

pelaajia kotimaan sarjaotteluissa ja Champions

Cupissa sekä resurssien mukaan myös ulkomailla

pelaavia tarkkaillaan kauden aikana.

Seuravalmentajien kanssa yhteistyötä kehitetään

ja yhteydenpitoa tiivistetään sekä jokaisessa

seurassa käydään esittelemässä maajoukkueen

toimintaa, maajoukkuepelaajien vaatimuksia sekä

pidetään maajoukkueen pelitapaa korostavat

lajiharjoitukset kauden 2011–12 aikana.

Poikien U19 maajoukkue

Poikien maajoukkueella on helmikuussa

ohjelmassa Ruotsi-ottelu Joensuussa.

Huhtikuussa maajoukkue tavoittelee pelejä

Tšekin kanssa. Syyskuun kansainvälisenä

viikonloppuna maajoukkue pitää leirin

Eerikkilässä ja pelaa Tampereella turnauksessa.

Marraskuussa pelataan Euro Floorball Tour

Ruotsissa, jota ennen on tavoitteena pitää leiri

Eerikkilässä. Maajoukkuepelaajien

seurantajärjestelmässä nostetaan

ikäluokkavalmentajien merkitystä, sekä jatketaan

yhteydenpitoa maajoukkueringissä olevien

pelaajien seuravalmennuksen kanssa.

Seuravalmennukselle kerrotaan kansainvälisen

pelin vaatimuksista ja mitä ne tarkoittavat

harjoittelussa. Potentiaalisimmat yksilöt pyritään

saamaan Akatemiavalmennukseen.

Naisten A-maajoukkue

Maajoukkue pitää leirityksiä

maaottelutapahtumien yhteydessä

kansainvälisinä viikonloppuina sekä yhdessä

kesäleiritapahtumassa. Vuosi käynnistyy

helmikuussa Ruotsi-ottelulla Joensuussa.

Huhtikuussa joukkue osallistuu Euro Floorball

Tourin turnaukseen Ruotsissa. Kesällä joukkueella

on yksi leiri. Syyskuussa joukkue kokoontuu

leirille ja pelaa mahdolliset maaottelut tai

Suomen B-maajoukkueen kanssa. Marraskuun

Euro Floorball Tour on Sveitsissä.

Tyttöjen U19 maajoukkue

Tyttöjen maajoukkue valmistautuu keväällä

Slovakian MM-kisoihin. Helmikuussa on leiri ja

Ruotsi-ottelu Joensuussa. Huhtikuussa on

valmistava leiritys, missä pelataan naisten B-

maajoukkuetta vastaan. MM-kisat pelataan

toukokuun alussa. Marraskuussa on vuorossa

Euro Floorball Tour Sveitsissä. Tarkkailulla ja

Pelaajapolun tapahtumilla on suuri merkitys

tyttöjen maajoukkuetoiminnassa.

Potentiaalisimmat yksilöt pyritään saamaan

Akatemiavalmennukseen.

Miesten ja naisten B-maajoukkueet / Opiskelijamaajoukkueet

Tavoitteena on tarjota miesten ja naisten

maajoukkueeseen tähtääville lupaaville pelaajille

mahdollisuus hakea kansainvälistä kosketusta ja

kokemusta huippupeleistä. Miesten ja naisten B-

maajoukkueilla päätavoite on opiskelijoiden MM-

kisat toukokuussa. Naisten joukkue pitää

valmistavan leirin huhtikuussa, yhdessä TU19

maajoukkueen kanssa. Toukokuussa on kahden

päivän leiritys ja MM-kisat Prahassa. Lisäksi on

tarkkailutoimintaa. Varauksella pidetään leiri

syyskuussa.

Si

vu1

4

Miesten B-maajoukkue pitää valmistavan leirinsä

toukokuun alussa, ennen matkustamista MM-

kisoihin Prahaan. Tämän lisäksi joukkue osallistuu

syyskuussa Suomessa pelattavaan

kansainväliseen seurajoukkueturnaukseen.

TUKITOIMINNOT

Valmennus- ja koulutus

Valmentajakoulutus

Valmentajapolku on valmentajien oma reitti, jolla

tarjotaan kehittymisen mahdollisuuksia.

Käytännön valmennustyön lisäksi etappeina

toimivat valmentajakoulutuksen kurssit.

Valtakunnallisen valmentajakoulutuksen

ohjauksen osalta seurataan muutosprosessiin

liittyvät päätökset. Liiton omaan järjestelmään

tehdään sen mukaiset uudistukset.

Kohdemarkkinointia valmentajille ja seuroille

lisätään. Teemaseminaarit otetaan

jatkokoulutuksena tehokkaammin käyttöön ja

hyödynnetään yhteistyökumppaneita, kuten

Suomen Valmentajat ja UKK-instituutti.

Valmentajana kehittymisen tueksi valmistetaan

uusimuotoisia valmennusmateriaaleja.

Huippuvalmennuksen tietoutta siirretään suoraan

koulutuksen sisältöihin, maajoukkuevalmentajien

kanssa yhteistyössä. Muutenkin

valmennustoiminta ja valmentajakoulutus

kohtaavat systemaattisesti liiton Pelaajapolun

tapahtumissa. Kaikille henkilöryhmille sektorin

sisällä järjestetään omaa koulutusta ja

säännöllistä ohjausta. Liittokouluttajat

kokoontuvat 2 kertaa, kouluttajakoulutus

pidetään kerran.

Valtakunnallisesti tavoitteena on järjestää noin

40 koulutuksen lähijaksoa, joissa osallistujia on

yhteensä 535.

Seuramentorointi ja valmennuspäälliköt

Valmennustoiminnan kehittämisen osalta

seuroissa jatketaan mentorointia. Toimintatavan

ensimmäisen vuoden johtopäätösten perusteella

muokataan toimintamallia. Julistetaan uusi haku

seuroille vuoden alussa. Liiton kouluttamat

lajimentorit perehdyttävät seuran valitsemat

mentorit. Mentorointia sovelletaan myös liiton

omissa sidosryhmissä, liittokouluttajat,

ikäluokkavalmentajat, maajoukkuevalmentajat ja

Akatemiavalmentajat. Lajimentorit kootaan

yhteen kerran ja vuoden lopussa raportoidaan

projekteista. Koulutusohjelmaan tavoitellaan 8

seuraa, joiden sisällä perehdytetään 20

seuramentoria. Seuroissa toimivat

valmennuspäälliköt kutsutaan koulutukselliseen

tapaamiseen kerran vuoden aikana. Kutsu

kohdennetaan sekä palkatuille, että oto-pohjalta

toimiville. Tilaisuudessa vaihdetaan kokemuksia

ja käsitellään valmennuspäällikön roolia seurassa.

Tavoitteena on saada koulutukseen 20

valmennuspäällikköä ja liittokouluttajat.

Talenttileiri

Kesä- ja elokuussa järjestetään Eerikkilän

urheiluopistolla 1996–1997- syntyneille tytöille ja

pojille Talenttileirit, joiden tavoitteena on antaa

ikäluokan pelaajille vaihtoehtoja ja ohjeita

kokonaisvaltaiseen harjoitteluun. Leiriohjaajina ja

valmentajina toimivat lajimme

huippuvalmentajat ja – pelaajat. Leirin korkea

laatu ja vaatimustaso säilyvät. Leireille valitaan

esitysten perusteella 100 poikaa ja 50 tyttöä.

Pelaajapolku

Salibandyn pelaajapolkutapahtumat järjestetään

tammikuussa, toukokuussa sekä elokuussa.

Pelaajapolkutapahtumien tavoitteena on

kasvattaa pelaajia urheilijoina Kahden ja neljän

Si

vu1

5

päivän leireillä pelaajat saavat mitata tasoaan

erilaisin harjoittein ja pelein ja saavat hyviä

vinkkejä tulevaan harjoitteluunsa.

Ikäluokkavalmentajat kutsutaan koolle vuosittain.

Poikapelaajia osallistuu vuoden aikana 986 ja

tyttöpelaajia 442, yhteensä 1428.

Urheiluakatemiavalmennus

Akatemiavalmennus on merkittävä

toimintamuoto urheilijoiden kasvattamisessa ja

lajin tason nostamisessa. Urheiluoppilaitoksiin

valituista pelaajista muodostuu perusryhmä, jota

laajennetaan Urheiluakatemian statusta hakevilla

pelaajilla. Tämä mahdollistaa tasokkaiden

aikuispelaajien ryhmään pääsyn.

Valmennusryhmät toimivat pääkaupunkiseudulla,

Turussa, Tampereella, Joensuussa, Oulussa,

Porissa, Lappeenrannassa, Etelä-Pohjanmaalla,

Etelä-Savossa ja Kainuussa. Lajiliiton velvoite on

vastata valmennustoiminnasta.

Valmennuskeskuksissa järjestettävän

aamuvalmennuksen tavoitteena on tukea

seuravalmennusta huippu-urheiluun tähtäävien

nuorten osalta. Valmennusta tapahtuu

urheiluoppilaitosten valmennusryhmissä,

urheiluakatemioissa tai edellä mainittujen

yhdistelmissä. Urheiluoppilaitosten

mestaruusturnaus järjestetään vuosittain

Eerikkilän urheiluopistolla. Ajankohta muutetaan

tammikuulta syyskuulle.

Turnaus järjestetään kutsuturnauksena, jonne

kutsutaan kaikki oppilaitokset, joissa on

salibandyn valmennusryhmä.

Akatemiavalmentajille järjestetään kerran

vuodessa tapaaminen.

Tavoitteena on aloittaa kaksi uutta

valmennusryhmää, Jyväskylään ja Mikkeliin, sekä

säilyttää nykyiset. Erillisiä ryhmiä on 20. Näissä

harjoittelee yhteensä 320 pelaajaa.

Seuratoiminnan kehittäminen

Seuratoiminnan suunnittelussa on huomioitu

erilaisten seurojen erilaiset tarpeet

hahmottamalla kolme tapaa kohdata seuroja.

1) seuratoiminnan peruskoulutusten

toteuttaminen ja muiden koulutusta tarjoavien

tahojen, esim. SLU-alueiden kanssa, 2) Hyviksi

todettujen toimintatapojen jakaminen 3)

Seurakohtaiset kehittymisohjelmat. Syksyllä 2011

toteutetun seuratoimintakyselyn tulosten

perusteella kehitetään seuratoiminnan

kehittämisen toimisektorin sisältöjä ja

suunnitellaan tulevien vuosien kehitystoimia.

Seurakehittymisohjelma 2012 käynnistetään

keväällä. Ohjelmaan valitaan korkeintaan 10

seuraa, jotka sitoutuvat 10 kuukautta kestävään

kehittymisjaksoon. Kehittymisjakson sisällä

järjestetään neljä viikonloppukoulutusta, joiden

teemat muokataan osin osallistuvien seurojen

tarpeiden mukaan. Vuoden 2011

seurakehittymisohjelma päättyy toimintavuoden

Taiturileiri 230 + 4

Pohjola Cup60 + 8

LÄNSI- SUOMI:Länsirannikko, Sisä-Suomi, Pohjois-Suomi, Pohjanmaa

ITÄ-SUOMI:Etelä-Suomi, Savo-Karjala,

Kaakkois-Suomi

1.Kausi

2.kausi

3.kausi

4.kausi

5.kausi

Toukokuu, 14-15-vuotiaat, 8.lk.

Tammikuu, 15-16-vuotiaat, 9.lk.

Toukokuu, 16-17-vuotiaat

Elokuu, 17—18-vuotiaat

Toukokuu, 13-14-vuotiaat, 7lk.

Tyttöjen pelaajapolku

Tale

ntt

ileir

it

VALTAKUNNALLINEN

8kk

12kk

16kk

15kk

Aka

tem

iava

lmen

nu

s

Tähdistöottelu, 30 + 4, tammikuu

Tähdistöottelu, 30 + 4, syyskuu

Tähdistöottelu, 30 + 4, tammikuu

Taiturileiri 230 + 4

Taiturileiri 130 + 4

Taiturileiri 130 + 4

Taiturileiri 330 + 4

Taiturileiri 330 + 4

Pohjolaleiri 30 + 4

Pohjolaleiri 30 + 4

visio: Salibandyseurat ovat elinvoimaisia ja menestyviä. Seuratoiminnan kehittämisen mallit ja menetelmät ovat vakiintuneet osaksi liiton ja seurojen perustoimintaa. tahtotilat: Seuratoiminnan perusteet on laajasti omaksuttu salibandyseuroissa. Hyvät toimintatavat ja -mallit ovat kaikkien seurojen saatavilla. Seurojen taloutta ja hallintoa hoidetaan pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla. Seurojen toiminta-ajatukset vastaavat toimintaympäristön ja lajin vaatimuksia. Suurten ja keskisuurten seurojen toiminnan suunnittelu on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. ”Avainseura” -verkosto on rakentunut. Palkattujen henkilöiden määrä seuroissa lisääntyy.

Si

vu1

6

huhtikuussa. Lisäksi toteutetaan erillisiä

seurakehitysprosesseja, erityisesti yhteistyössä

seuratoiminnan palkkatukea saavien seurojen

kanssa. Palkkatukea saavia seuroja tuetaan

seurakäyntien muodossa. Toimintavuoden aikana

toteutetaan 12–15 seurakäyntiä.

Seuratoiminnan kehittymisen rooli

Sinettiseuratoiminnassa lisääntyy uusien

auditointikriteereiden myötä. Sinettiseurat ovat

potentiaalisia seurakehittymisohjelmaan

osallistuvia seuroja jo Sinettiseuraverkostoon

kuulumisen vuoksi.

Seuratoiminnan peruskoulutusten toteutusta

(Seuratoimintapuu) jatketaan alueellisesti

yhteistyössä SLU -alueiden kanssa. SLU-alueiden

yhteistä koulutuskalenteria (URPO-hankkeen

kautta) markkinoidaan salibandyseuroille.

Yhteistyön tavoitteena on toteuttaa

seuratoiminnan peruskoulutukset kullakin

salibandyalueella.

Seuratoiminnassa hyviksi koettujen

toimintatapojen ja työskentelymenetelmien

jakaminen toteutetaan yhteistyössä alueellisen

toiminnan kehitystoimenpiteiden kanssa.

Hallinnon ja talouden tueksi työstetään

yksinkertaisia mallipohjia. Opinnäytetöitä

hyödynnetään aineistojen valmistelussa.

Palkatut työntekijät seuroissa

Seuroihin palkatuille työntekijöille järjestetään

yksi - kaksi verkostotapaamista toimintavuoden

aikana. Toinen tapaamisista on valtakunnallinen

ja toinen toimialakohtainen (toiminnanjohtajat,

seurasihteerit/seuratyöntekijät,

nuorisovalmennuspäälliköt &

valmennuspäälliköt). Toimintavuoden aikana

kutsutaan koolle valmennussektorin työntekijät

sekä hallinnollisissa tehtävissä työskentelevät.

Työntekijöiden tapaamiset toteutetaan työajalla,

yhteistyössä työnantajaseurojen kanssa.

Uudet materiaalit ja koulutukset

Toimintavuoden aikana selvitetään Salibandyn

Starttikoulutuksen sekä

Joukkueenjohtajakoulutuksen tarve sekä

koulutussisällöt. Starttikoulutuksessa

perehdytään salibandyliiton sähköisiin

järjestelmiin, tärkeisiin aikatauluihin,

tiedottamiseen ja muihin liiton tarjoamiin

palveluihin (valmennus- ja koulutustoiminta,

seuratoiminnan kehittäminen, harrastetoiminta,

lasten ja nuorten toiminta). Uusien materiaalien

ja koulutusten suunnittelussa yhteistyötä

tehdään SLU:n kanssa seuratoiminnan laadun

yhteisten valintojen toteutuksen suunnassa.

Erotuomaritoiminta

Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatketaan

erotuomarivaliokunnan (ETV) johdolla. ETV:n

työn tukena toimivat sen työryhmät. Tavoitteena

on kohottaa erotuomaritoiminnan laatua kaikilla

tasoilla liiton yleisen 2014 strategian, Peli

salibandyerotuomarille - visioita tulevaisuuteen ja

siihen liittyvien tarkempien kehitysohjelmien

mukaisesti. Keinoina ovat mm. uusien

erotuomarien ja erotuomarivalmentajien

(tarkkailijoiden) rekrytoinnin tehostaminen,

alueellisen koulutuksen tukeminen ja sektorin

kaiken koulutuksen kehittäminen. Yhteistyötä eri

sidosryhmien kanssa lisätään. Samoin kaudella

2001–02 aloitettua jatkuvan koulutuksen –

periaatetta toiminnassa jatketaan. Kaudella

2011–12 käytetään ensimmäistä kertaa

yhteispohjoismaisten

erotuomarikoulutusmateriaalien tilalla uusia

erotuomarikoulutusmateriaaleja. Uudet

materiaalit on tehty yhdessä johtavien

salibandymaiden (Norja, Ruotsi, Sveitsi, Tšekki) et

–sektorien kanssa vuosien 2010 ja 2011 aikana.

Alueiden et –toiminnan johtoryhmien

visio: Koulutuksen kehittämisen kautta taataan, että erotuomareiden taso on riittävä sekä määrällisesti että laadullisesti.

tahtotila: Erotuomarikoulutus tuottaa kysyntää vastaavan määrän aktiivisia ja osaavia erotuomareita.

Si

vu1

7

(erotuomari-, erotuomarikoulutus-,

erotuomarivalmennusvastaavien ja

erotuomariasettelijoiden) työtä tuetaan.

Yhteistyötä alueellisten erotuomarikerhojen

kanssa jatketaan. ETV kokoontuu säännöllisesti

asioiden hoidon vaatimalla tavalla.

Erotuomarivaliokunnan alaisten työryhmien työtä

vakiinnutetaan.

Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus

Miesten ja naisten liigojen sekä liittotason

erotuomareille on nimetty vastuuhenkilöt ja

työryhmät. Työryhmä vastaa oman ryhmänsä

koulutuksista ja esittää

erotuomariluokitusmuutoksia ETV:lle.

Koulutuksessa ulkopuolisten kouluttajien käyttöä

jatketaan. Suomen Erotuomarien Liiton (SEL)

järjestämään huippuerotuomarikoulutukseen

osallistuu myös salibandyn liigaerotuomareita.

Kansainvälistä erotuomarivaihtoa jatketaan

muiden salibandymaiden kanssa. Kauden aikana

kullekin pääsarjakoulutusryhmälle pidetään

vähintään kolme omaa koulutustapahtumaa.

Koulutusta monipuolistetaan ja fyysisissä

testeissä käytetään ETV:n hyväksymiä malleja.

Tavoitteena on edelleen mahdollisimman

yhtenäisen erotuomaritoiminnan kehittyminen

ylimmille sarjatasoillemme. Lisäksi tavoitteena on

joustava luokitustasojen korjaaminen kesken

kaudenkin, jotta jokainen tuomari tuomitsisi

menestymisensä osoittamalla tasolla. Kauden

aikaista sarjojen välistä et -rotaatiota siis lisätään.

Naiserotuomarikoulutus

Kehitysohjelman mukaisesti jatketaan tyttö- ja

naiserotuomarien sekä –toimijoiden määrän

kasvattamista alueellisesti tavoitteena kattavan

naiserotuomariverkoston luominen. Naisten

osuutta valtakunnallisessa naisten otteluihin

panostavien erotuomareiden koulutusryhmässä

edelleen lisätään ja tyttöjen Pohjola Cup –

tapahtumaa hyödynnetään koulutuksessa.

Alue-erotuomarikoulutus

Alueen erotuomaritoimintaa johtaa valiokunnan

nimeämä vastuuhenkilö ja kunkin alueen et –

toiminnan johtoryhmä. ETV ja alue-et-

koulutustyöryhmä kouluttavat jokaiselle alueelle

alue-erotuomarikouluttajia. Nämä kouluttavat

alueillaan alueen erotuomarivastaavan ja et -

koulutusvastaavan johdolla alue-erotuomareita.

Eettisen kehityshankkeen mukaisesti koulutetaan

pelinohjaajia pienimpien juniorien otteluihin.

Alueilla tehdään yhteistyötä paikallisten

erotuomarikerhojen kanssa. Eri alueiden

koulutustapahtumat ovat pääsääntöisesti

samansisältöisiä. Peruskoulutusmateriaalit

pohjautuvat johtavien salibandymaiden uuteen

yhteiseen erotuomarikoulutusmateriaaliin.

Vuorovaikutuksen lisäämistä alueiden välillä

tuetaan. Alueiden erotuomarivastaavien lisättyä

koulutusta jatketaan ja et –toiminnan

johtoryhmien toimintaa alueillaan tuetaan.

Vuorovaikutusta alueiden seurojen,

erotuomarien ja aluevastaavien välillä kehitetään.

Poikien Pohjola Cup –tapahtumaa käytetään eri

alueiden nuorten lupaavimpien erotuomareiden

koulutushuipentumana. Yhteistyötä koulutus ja

valmennus -sektorin kanssa lisätään

”Pelaajapolku” –tapahtumien yhteydessä

tapahtuvalla erotuomarikoulutuksella. Miesten 2.

divisioonaa tuomitsevien alue-erotuomareiden

koulutusta jatketaan A4 -kehitysohjelman

mukaisesti sekä valtakunnallisesti että

alueellisesti. A4-koulutus järjestetään

yhtenäisellä koulutussisällöllä erillisen A4-

koulutustyöryhmän toimesta. Fyysisten testien

järjestäminen on alueiden toimintaa, mutta

kaikkien A4-koulutustulosten koonti tapahtuu

erillisen vastuuhenkilön johdolla. A4-koulutus

tapahtuu syksyllä ennen kauden alkua. Toimintaa

tullaan kehittämään siten, että A4-ryhmälle

voidaan järjestää toinen koulutustapahtuma

kauden aikana / sen jälkeen.

Alue-erotuomaritoimintaa kehitetään edellä

mainitun mukaisesti siten, että koulutussisältöjen

yhdenmukaisuus mahdollistaa kaikille

erotuomareille yhtäläiset mahdollisuudet toimia

Si

vu1

8

erotuomarina siltä osin, miten koulutus tukee

erotuomarin toimintaa.

Valiokunta tukee alue-erotuomaritoiminnan

kehittämistä mm. vierailemalla alueiden

koulutustapahtumissa.

Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta

Erotuomarivalmennuksen, eli

erotuomaritarkkailun, kehitysohjelman tarkoitus

on kehittää ja tukea yksittäistä erotuomaria ja

erotuomariparia. Lisäksi se on oikeudenmukaisen

erotuomariluokituksen perusta.

Erotuomarivalmennuksen kautta erotuomarien

toiminta saadaan kohdistettua oikeille tasoille.

Erotuomarivalmennusta jatketaan aiemmassa

muodossa miesten liigassa. Liigassa tavoitteena

on tarkkailla otteluista 70 % (max.150 ottelua). Et

–valmennusta suoritetaan myös muissa

yksittäisissä otteluissa. Naisten liigassa pyritään

45 %:n (max. 70 ottelua), miesten 1.divisioonassa

35 %:n (max. 75 ottelua) ja muissa alueellisissa

yksittäisissä otteluissa koko maassa maksimissaan

200 ottelun tarkkailumäärään. Miesten ja naisten

liigoissa sekä miesten 1.divisioonassa tehdään

myös joukkueiden suorittamaa

erotuomariarviointia (joukkuepalaute) sekä

erotuomareiden omatoimista itsearviointia.

Joukkuepalautteen kerääminen käynnistetään

miesten 2. divisioonassa. Alueen et –

valmennusvastaava suorittaa yhdessä alue-

erotuomarivalmentajien kanssa yksittäisiä et –

valmennuksia ja koordinoi alueen et -

valmennuksen kehittämistä.

Erotuomarivalmennuksen vastuuhenkilö ja

työryhmä kouluttavat

pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat).

Alueen erotuomarivalmennusvastaavat

kouluttavat alueelliset et –valmentajat.

Tavoitteena on lisätä et –valmentajien määrää.

Otteluvalvontaa suoritetaan yksittäisissä

otteluissa.

Olosuhdetarkkailu

Miesten ja naisten liigoissa sekä miesten

1.divisioonassa suoritetaan edelleen tarvittaessa

olosuhdetarkkailua. Olosuhdetarkkailua tekevät

ETV:n kouluttamat

pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat).

Tavoitteena on tukea yhtenäisen

salibandykulttuurin luomista eri puolelle maata

kuitenkin säilyttäen ja tukien alueiden ja

joukkueiden omaleimaisuutta.

Erotuomariasettelu ja luokitukset

Erotuomariasettelua kehitetään edelleen

useimpien yksittäisten ottelujen osalta

keskitettyyn järjestelmään perustuvaksi.

Asettelun pääsarjoissa tekevät ETV:n nimeämät

henkilöt. Muissa sarjoissa asettelijoina toimivat

alueiden et -asettelijat.

Käytössä on 14 -portainen

erotuomariluokitusjärjestelmä. Erotuomarin

luokitus perustuu suoritettuun

erotuomarikoulutukseen, et –valmennuksien

dokumentteihin sekä muihin

erotuomaritoimintaan liittyviin tekijöihin.

Toimitsijakoulutus Toimitsijakoulutuksen läpikäyminen on edelleen

pakollinen koti/vastuujoukkueiden

toimitsijatehtävissä toimiville kilpailusääntöjen

määräämällä tavalla. Koulutuksesta huolehtivat

ETV:n, alueiden erotuomarivastaavien ja et -

koulutusvastaavien johdolla alueen

erotuomarikouluttajat. Koulutus on maksullinen.

Koulutustilaisuuksia järjestetään kootusti alueilla.

Lisäksi seuroille järjestettyjä toimitsijakoulutuksia

jatketaan, ja niissä seurat hankkiessaan

koulutustilat maksavat ainoastaan

kouluttajakustannukset. Pääsarjoissa

toimitsijakoulutuksesta huolehtii sarjajärjestäjä.

Toimintailmapiiriin vaikuttaminen

Erotuomarisektorin yhteistyö seurojen,

joukkueiden, valmentajien ja yksittäisten

pelaajien kanssa on toiminnan kehittymiselle

välttämätöntä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä

keskinäistä yhteisymmärrystä lajin eri

sidosryhmien välillä. Erotuomarikoulutuksessa

painotetaan vuorovaikutustaitoja.

Si

vu1

9

Erotuomaritoiminnan julkisuuskuvan

kohottaminen (et –brändi) on myös yhteinen

tavoite. Kaikella toiminnalla edistetään yleisen

myönteisen työskentelykulttuurin takaamista

erotuomareille.

HALLINTO JA TALOUS

Strategia Vuoden 2011 aikana aloitettu salibandyn

toimintastrategian

päivittäminen huippu-

urheilun, harrastetoiminnan

ja viestinnän osalta

saatetaan valmiiksi

alkuvuoden 2012 aikana.

Toimintastrategia ulottuu

vuoden 2014 loppuun

saakka.

Organisaatio Salibandyliiton hallitus

jatkaa vuoden 2012 aikana

toimikautensa toisen

vuoden loppuun.

Marraskuussa 2012 pidetään

Salibandyliiton liittokokous,

joka valitsee hallituksen ja

puheenjohtajan seuraavalle

kaksivuotiskaudelle 2013–

2014.

Syksyllä 2012 pidetään Salibandyliiton kaikilla

alueilla aluekokoukset, jotka valitsevat ehdokkaat

liittovaltuuston jäseniksi ja varajäseniksi.

Liittokokous valitsee valtuuston marraskuussa.

Strategia ohjaa toiminnan vuosittaista

toimihenkilöiden toiminnan suunnittelua ja

tavoitteiden asettamista. Tavoitteiden

määrittelyssä lisätään huomiota niiden

mitattavuuteen ja seurantaan.

Salibandyliiton esimiesalaissuhteet on kirjallisesti

määritelty, jonka pohjalta toimintavuoden 2012

aikana esimiesten ja alaisten välistä

vuorovaikutusta ja toimintamalleja tullaan

kehittämään. Kehittäminen tapahtuu esimiestyön

koulutuksella ja uusien toimintamallien

luomisella. Henkilökunnan kouluttamiseen

panostetaan mm. viestinnän osa-alueella.

Henkilökunnan kanssa käydään

kehityskeskustelut vuosittain syksyisin.

Kehityskeskusteluilla pyritään kehittämään

esimiesten ja alaisten suunnitelmallista

vuorovaikutusta ja lisäämään alaisten kuulemista

henkilökohtaisiin työn tavoitteisiin ja tekijöihin

liittyen.

Vuoden 2012 aikana työn kohdistumisen

seurantaa kehitetään ottamalla käyttöön

visio: Myönteisen työskentelykulttuurin takaaminen erotuomareille

tahtotilat: Erotuomaritoiminta koetaan myönteisenä. Erotuomaritoiminta ymmärretään samalla tavoin kiinteänä osana lajia kuin pelaaminen ja muu toiminta. Toimintaa ohjaavat liiton tavoitteet, säännöt ja päätökset sekä erotuomareiden eettiset periaatteet (SEL). Erotuomaritoiminnasta käydään rakentavaa ja toimintaa edistävää keskustelua.

Si

vu2

0

ajankäytön seurantamalli. Mallin avulla

henkilökunnan ajankäytön kohdistumista

strategisesti tärkeisiin kohteisiin voidaan mitata

ja analysoida. Malli otetaan käyttöön pilotoiden

sitä ensin koulutus- ja valmennussektorilla, josta

mallia laajennetaan myös muiden työntekijöiden

käyttöön.

Vuoden 2012 yksi painopistealueista on

talousjärjestelmien ja -seurannan kehittäminen.

Vuosi on talouspäällikön ensimmäinen

kokonainen toimintavuosi.

Toimintavuoden aikana tullaan tekemään

rekrytointeja sijaisuuden ja työpaikanvaihdoksen

synnyttämien tarpeiden vuoksi. Rekrytoinneissa

huomioidaan strategian asettamat mahdolliset

uudet odotukset toimihenkilöorganisaation

menestymiselle.

Salibandyliitto toimii siviilipalveluksen

suorittamispaikkana. Vuonna 2012 aikana

Salibandyliiton palveluksessa työskentelee 4-6

siviilipalvelusmiestä. Liitto tarjoaa opiskelijoille ja

harjoittelijoille mahdollisuuden tehdä

opinnäytetyönsä ja harjoittelunsa

salibandytoimintaan liittyen.

Salibandyn Tuki Säätiö tulee jakamaan avustuksia

lajin kehittämistyöhön resurssiensa puitteissa.

Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea

salibandyharrastusta, salibandytoimintaa ja

erityisesti junioritoimintaa Suomessa.

Talous Vuonna 2012 painopistealueena tulee olemaan

liiton taloushallintajärjestelmien ja

seurantajärjestelmien kehittäminen. Vuonna

2011 aloitettua talousjärjestelmien kehittämistä,

uudelleen järjestelyä ja osittaista ulkoistamista

tullaan jatkamaan talouspäällikön johdolla.

Maksu- ja raportointijärjestelmien sekä talouden

suunnittelu- ja seurantajärjestelmien

kehittäminen tapahtuu yhteistyössä vuonna 2011

valitun tilitoimista Rantalaisen kanssa valitulla

netvisor-järjestelmällä.

Liiton toiminnan laajentuessa ja lajitoiminnan

kehittyessä talouden hallinta nousee entistäkin

merkityksellisempään rooliin sekä muuttuu

haasteellisemmaksi. Vakaa taloudellinen asema

tullaan säilyttämään huolehtimalla, että tulot ja

kulut ovat tasapainossa. Nousevien kulujen kasvu

tullaan peittämään kasvavilla tuotoilla.

Toimintasuunnitelmavuoden aikana tullaan

laatimaan laaja talousohjesääntö, jossa on

määritelty paitsi taloudelliset suhteet myös

vastuut ja velvollisuudet liiton toiminnassa.

Taloushallinnan toiminnan linjaavana elimenä

sekä hallituksen valmistelevana elimenä toimii

vuonna 2011 perustettu talousalan

ammattilaisista koostuva talousvaliokunta, jossa

talouspäällikkö toimii sihteerinä.

Liiton tulorahoitus säilyy edelleen

jäsenrahoituspainotteisena. Tämä on liiton

toiminnan turvaava tekijä ennustettavissa

olevassa erittäin epävakaassa taloudellisessa

suhdanteessa lähivuosina.

Jäsenmaksujen luonteisten maksujen osuus koko

liiton tulorahoituksessa säilyy erittäin merkittävä.

Niiden osuus on kaikkiaan 66 prosenttia

tulorahoituksesta (osanottomaksut 39 % ja jäsen-

ja lisenssimaksut 27 %). Veikkausvoittovaroista

jaettavien toiminta-avustuksien osuus on 18

prosenttia. Siirto- ja luovutusmaksujen osuus on

8 prosenttia ja yhteistyösopimusten osuus 8

prosenttia liiton koko tulorahoituksesta.

Toiminnan kulurakenne säilyy pitkälti

edellisvuosien kaltaisena. Epävakaassa tilanteessa

Si

vu2

1

ja kustannuspaineiden noustessa kulut

lisääntyvät. Palveluorganisaatiossa

henkilöstökulujen osuus on 34 prosenttia, matka-

ja majoituskulujen osuus on 24 prosenttia.

Kilpailutoiminnasta ja toimitiloista aiheutuvien

vuokrien osuus on 19 prosenttia kulurakenteesta.

Ulkopuolisten palveluiden osuus on 9 prosenttia.

Toimintasuunnitelmavuoden 2012 talousarvion

loppusumman suurus on 5.638.636 euroa (v.

2011 5.269.171€). Yleishyödyllisen yhteisön,

Suomen Salibandyliitto ry:n talousarvion

mukainen toiminnallinen taloudellinen tulos

vuodelle 2012 on tasapainoissa ja näyttää nollaa.

Talousarvion loppusumma on 6,63 prosenttia

suurempi kuin vuoden 2011 talousarvion

loppusumma, mutta 13,29 prosenttia pienempi,

kuin viimeisen toimitetun tilinpäätöksen vuodelta

2010. Huomioitavaa kuitenkin on, että vuonna

2010 Suomessa järjestettiin miesten

Maailmanmestaruuskilpailut, jotka kohottivat

liiton talouden volyymiä merkittävästi.

Tarkemmat taloustiedot ilmenevät liitteenä

olevasta talousarviosta 2012.

Kansainvälinen toiminta Suomen Salibandyliitto ry on kansainvälisen

salibandyliiton (International Floorball

Federation, IFF) perustajajäsen. IFF:lla on vuoden

2011 lopulla 54 jäsenmaata. IFF:n toimisto

sijaitsee Helsingissä, SSBL:n ja Salibandyliigan

toimistojen yhteydessä. IFF:n pääsihteerinä

työskentelee John Liljelund, tiedottajana Merita

Bruun, kilpailukoordinaattorina Sarah Mitchell ja

toimistokoordinaattorina Veli Halonen. IFF on

kansainvälisen olympiakomitean, KOK:n täysjäsen

heinäkuusta 2011 alkaen.

Suomen Salibandyliitto toimii aktiivisesti

kansainvälisen salibandyn kehitystyössä.

Suomella on edustajat kansainvälisen

salibandyliiton hallituksessa, valiokunnissa ja

työryhmissä. Turnausten jury-tehtävissä toimii

kaksi henkilöä.

Kansainvälisiä erotuomaripareja koulutetaan ja

nimetään IFF:n vaatimusten mukaisesti. Vuoden

2012 alussa Suomella on kansainväliset normit

täyttävät neljä miesten kv. otteluihin osoitettua

erotuomariparia ja kaksi naisten kv. otteluihin

osoitettua erotuomariparia. Jatkossa on

tavoitteena nimetä molemmista liigaryhmistä

myös kv. erotuomareita, jotka toimivat ns.

varaerotuomareina varsinaisten kv. erotuomarien

ollessa estyneitä kv. tehtävien hoitamiseen.

Pääsarjoissa voidaan jatkaa kansainvälistä

erotuomarivaihtoa IFF:n jäsenmaiden kanssa,

mikäli sarjajärjestäjä sitoutuu vaihtoon. Kv.

erotuomarivalmentajia (observer) koulutetaan

IFF:n erotuomarivaliokunnan (RC) ohjeiden

mukaisesti, ja käytetään kv. et -

valmennustehtävissä. ETV jatkaa toimintaansa

IFF:n RC:ssa ja on aktiivisesti mukana

kehittämässä kv. erotuomaritoiminnan eri osa-

alueita.

IFF:n puheenjohtaja ja hallitus valitaan

joulukuussa 2012 Sveitsissä yleiskokouksessa.

Urheilijakomitean miesjäsenet valitaan

urheilijoiden toimesta MM-kisojen aikana.

Suomen Salibandyliiton kansainvälisen

valiokunnan alaisuudessa toimiva kansainvälinen

työryhmä varmistaa kansainvälisissä tehtävissä

olevien ihmisten verkostoyhteistyön. Naisten

osuutta pyritään lisäämään kansainvälisessä

työssä.

Toimintavuoden aikana kehitetään aktiivisesti

tapahtumakonsepteja yhteistyössä muiden

maiden kanssa. Yhteistyössä Sveitsin, Ruotsin ja

Si

vu2

2

Tshekin salibandyliittojen kanssa

EuroFloorballTour-turnaukselle luodaan

yhtenäinen visuaalinen identiteetti, ja julkaistaan

Internet-sivut. EFT:n kansainvälinen

tuotteistaminen aloitetaan. IFF koordinoi

markkinointi- ja tapahtumakonseptien

kehitystyötä. Helmikuussa Ruotsi-ottelut pelataan

Suomessa.

Kansainvälisen turnaukset ovat Suomen

Salibandyliitolle merkittäviä, niin kilpailullisesti

kuin lajipromootioiden kannalta. Taloudellisesti

kansainväliset tapahtumat ovat haastavia, ja

niihin panostetaan taloudellisesti merkittävästi.

Toimintavuoden aikana valmistellaan vuoden

2013 seurajoukkueiden Euroopan

Mestaruusturnausta, Champions Cupia, jonka

isäntänä Suomen Salibandyliitto toimii lokakuussa

2013. Myös naisten MM2015-kisojen valmistelut

käynnistyvät.

IFF:n toiminnan painopiste vuosina 2012–2013 on

jäsenpalveluiden kehittäminen ja jäsenmaiden

toiminnan kehittäminen kolmiosaisen

kehitysseminaarin sekä yksilöidympien

kehitysohjelmien avulla. Seminaari koostuu

kolmesta osasta: valmennus-, erotuomari- ja

järjestökoulutuksesta. Kaiken jäsenmaiden

kehityksen tukemisen tavoitteena on valmistaa

maat toimintavuonna käyttöön otettavaan MM-

kisojen osallistujalisenssin sekä Kansainvälisen

Olympiakomitean vaatimuksiin.

IFF:n kanssa yhteistyössä selvitetään

vapaaehtoisten vaihto-ohjelman (EU-rahoitus)

käynnistämistä.

Viestintä

Aktiivisella ja tilanneherkällä viestinnällä on yhä

keskeisempi asema Salibandyliiton toiminnan

laajentuessa. Viestintäkanavien

monimuotoistuminen, viestinnän yhä

nopeutuessa koko yhteiskunnassa, on selvää, että

Salibandyliiton on oltava esillä sähköisissä

viestimissä, joissa tiedon jakaminen on

mahdollisimman reaaliaikaista. Sähköiset

viestimet antavat uusia mahdollisuuksia, mutta

samalla tuovat mukanaan haasteita. Informaation

määrän kasvaessa viestien läpisaaminen

edellyttää aktiivista tiedonjakoa useammissa

sovelluksissa ja julkaisualustoilla.

Salibandyliiton viestintästrategiassa verkon

kautta tapahtuvan viestinnän merkitys on

tiedostettu, mutta viestintäkentän nopeista

muutoksista johtuen se kaipaa terävöittämistä.

Liiton toiminnan kasvaessa viestintä tarvitsee

suunnitelmaa, jossa tehdään vuosittaisia

painopistevalintoja, ja joihin myös

lajimarkkinointi tulee ottaa tiiviimmin mukaan.

Salibandyliiton sähköisen viestinnän rungon

muodostaa salibandy.net –portaali, joka on

vakiinnuttanut asemansa harrastajien

keskuudessa. Sivuston merkitys

tiedonhankintakanavana on erittäin tärkeä ja

toimii merkittävänä linkkinä SSBL:n ja harrastajien

välillä. SSBL:n Internet-sivusto uudistettiin vuosi

sitten, mutta sen kehittämistä jatketaan yhdessä

palveluntarjoajan kanssa siten, että sivustolle

otetaan käyttöön uusia käyttömukavuutta

lisääviä palveluja. Sivuston mobiiliversion

luominen tulee ajankohtaiseksi, koska sivuja

luetaan yhä enemmän mobiilipäätelaitteilla.

Salibandyliiton facebook-sivusto tukee

nettiportaalia. Selkeänä tavoitteena on kasvattaa

salibandy-yhteisöä facebookin puolella.

Nettisivujen uutisvirtaa julkaistaan myös

facebookissa, mutta jatkossa sen sisältöä on

tarkoitus eriyttää nettisivujen sisällöstä, jolloin

kiinnostus liittyä yhteisöön kasvaa. Tätä voidaan

toteuttaa käytännössä mm. jäsenseurojen,

muiden medioiden ja yhteistyökumppaneiden

uutisilla. Facebookin osalta selvitetään, kuinka

visio: Sähköiset viestintäteknologiat kehittyvät ja yleistyvät voimakkaasti. tahtotila: Alaa seurataan aktiivisesti ja kehitystä hyödynnetään. Tuotetaan käyttökelpoista materiaalia eri kanaviin. Lisätään näkyvyyttä. Sisältöä tuotetaan ja kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa.

Si

vu2

3

näitä voitaisiin tuottaa sivustolle automaattisina

uutishakuina. Liiton mukanaolon tarpeellisuutta

twitter-palvelussa selvitetään.

Täydentävinä tiedotuskanavina jatketaan

sähköisten uutiskirjeiden säännöllistä julkaisua

kaikille lisenssipelaajille suunnattuina

massalähetyksinä kuin myös kohderyhmittäin

(esim. juniorit). Issuu-julkaisualustalla tarjotaan

näköisversioina liiton julkaisemaa

printtimateriaalia, kuten Salibandy-lehti,

kausikirjat, SalibandyNews, toimintakertomukset

jne.

Salibandyliiton siirtyessä käyttämään

matkapuhelimeen ladattavaa

mobiililisenssikorttia kaikissa lisenssiluokissa,

voidaan sen kautta lisäpalveluina tarjota uusi

kanava hakea liiton uutismateriaalia.

Ajankohtaisemmaksi ajan tulee liikkuvan kuvan

hyödyntäminen verkossa. Salibandyliitolla on

käytössä oma YouTube-kanava videoiden

julkaisuun. Uusina tavoitteina testataan

nettilähetysten toteuttamista. Valokuvatarjontaa

liiton flickr-kuvagalleriaan lisätään.

Television puolella juniorisalibandylle pyritään

saamaan näkyvyyttä. Säbämestari-ohjelmasarjan

jatkosta YLE TV2:n lasten ja nuorten toimituksen

kanssa neuvotellaan. Myös muita ideoita juniori

ja aikuisten harrastesalibandyn esilletuomiseksi

selvitetään.

Salibandyliiton sisäisen viestinnän tehostamiseksi

vuoden 2012 alkupuolella otetaan käyttöön

intranet. Salibandyliiton materiaalipankin

käyttöönottoa laajennetaan toimintavuoden

2012 aikana. Materiaalipankki palvelee liiton eri

toimipisteiden kuin liiton valiokuntien

dokumentinhallinnan keskuksena.

SSBL:n viestinnän tulee olla organisaatiota

läpileikkaavaa niin alueellisesti kuin

toimialoittaisesti. Haasteena on, kuinka lukuisat

hankkeet saadaan viestitettyä tehokkaasti ja

kohdennettua oikeille kohderyhmille.

Toisena haasteena on päätoimisten liiton

viestinnän henkilöresurssien (1 hlö) rajallisuus

suhteessa kasvaviin viestintäkanaviin. Koko

jäsenistölle suunnatun yleisviestinnän ohella

aktiivisessa viestinnässä korostuu oto-viestintä

paikallistasolla (SSBL:n alueet) ja kullakin

toimialalla. Jokapäiväisessä jäsenneuvonnassa

puhelin- ja sähköpostipalvelulla on edelleen

tärkeä rooli.

Verkossa jaettavan tiedon ohella Salibandyliitto

jatkaa myös perinteistä printtimuotoista

julkaisutuotantoa, joista merkittävin on

Salibandy-lehti.

Salibandy-lehti ilmestyy vuonna 2012 painettuna

neljä kertaa (kaksi numeroa kevätkaudella ja

kaksi numeroa syksyllä). Nopean

järjestöviestinnän keskittyessä sähköisiin

kanaviin, lehden sisällössä keskitytään

makasiinilehdille tyypillisiin henkilöitä esitteleviin

juttuihin ja salibandya taustoittavampiin aiheisiin.

Toisena painopisteenä on tukea salibandyn

huippu-urheilustatusta. Sisällössä pitäisi olla

jokaiselle salibandyn harrastajalle jotakin itseä

koskettavaa lukemista, mikä harrastajien erilaiset

motivaatiot ja taustat tiedostaen asettaa

haasteet juttujen kirjolle. Sisällöntuotannossa

merkittävä osa on avustajaverkostolla. Painetusta

lehdestä julkaistaan myös näköisversio

Internetissä, joka toimii samalla lehtiarkistona.

Muita SSBL:n painettuja julkaisuja ovat

SalibandyNews, kausikirja, toimintakertomus ja

-suunnitelma.

visio: Viestinnän jakautuminen, jalkautuminen ja kerroksellisuus

tahtotilat: Viestintä on horisontaalista ja vertikaalista. Viestintä on toimialakohtaista ja alueittaista.

Si

vu2

4

Liiton sidosryhmäviestintää ovat mediatiedotteet,

tiedotustilaisuudet, toimittajatapaamiset,

yhteistyökumppaneille tarjottavat markkinointi ja

viestintäpalvelut sekä aktiivinen toiminta

erilaisissa työryhmissä ja valiokunnissa

suomalaisen liikunnan yhteisössä. Yhteydenpito

yhteiskunnallisiin vaikuttajiin eri foorumeilla on

tärkeää niin edunvalvonnan näkökulmasta kuin

positiivisen lajikuvan vahvistamisen kannalta.

Vuoden 2012 aikana lanseerataan liiton uusi

graafinen ilme, jolla vahvistetaan salibandyyn (ja

Salibandyliittoon) liittyviä positiivisia mielikuvia.

Uudistus pitää sisällään paitsi uuden

logotunnuksen, myös muuta visuaalista

materiaalia ja ohjeistusta, jolla liiton brändi

saadaan yhdenmukaisemmaksi ja paremmin

hallittavaksi.

Salibandyliiton viestinnän ja SSBL Salibandy Oy:n

markkinoinnin yhteistyötä tehostetaan.

Lajimarkkinointiin on syytä panostaa vahvemmin

myös liiton puolella. Markkinointia voidaan

kustannustehokkaasti lisätä sähköisissä

kanavissa, myös liiton eri toimialojen ja

tuotteiden markkinointitarpeet on syytä

kartoittaa ja tuottaa niitä tukevia markkinointi- ja

viestintämateriaaleja uuteen graafiseen

ilmeeseen pohjautuen.

Lajimarkkinointi

Salibandya markkinoidaan vauhdikkaana,

energisenä ja innovatiivisena lajina, joka tarjoaa

kaiken ikäisille mahdolliseen pelata ja harrastaa

lajia monella eri tasolla. Lajimarkkinoinnilla

lisätään ihmisten kiinnostusta lajia kohtaan sekä

pelaajana että katsojana. Markkinoinnissa

hyödynnetään nykyaikaisia keinoja ja kanavia.

Salibandyliiton projekteissa pidetään mukana

vahva lajimarkkinoinnillinen näkökulma.

Salibandyliiton uusi ilme ja logo hyödynnetään

läpi koko organisaation. Yhteisen ilmeen ja

viestinnän vaalimiseen panostetaan enemmän.

Huippusalibandyn markkinoinnista vastaa SSBL

Salibandy Oy. Huippusalibandyn tunnettuutta ja

kiinnostavuutta lisätään aktiivisin ja suunnitelluin

toimenpitein. Markkinointitoimenpiteiden

tavoitteet pohjautuvat myös huippusalibandyn

osalta Salibandyliiton strategiaan.

Huippusalibandyn markkinoinnissa etsitään

aktiivisesti uusia ja innovatiivisia

markkinointiratkaisuja. SSBL Salibandy Oy on

edelläkävijöiden joukossa sosiaalisten medioiden

ja uusien sovellutuksien hyödyntämisessä.

Huippusalibandysta kiinnostuneille tarjotaan

mahdollisuuksia seurata suoria liigaotteluita

television sekä Internetin välityksellä. SSBL

Salibandy Oy panostaa vahvasti liikkuvan kuvan

monipuoliseen hyödyntämiseen.

Huippusalibandyn markkinoinnissa tullaan

panostamaan entistäkin enemmän liigaseurojen

markkinoinnin kehittämiseen ja tukemiseen.

Miesten Salibandyliigassa käynnistetään laaja

kehitysprojekti markkinoinnin, myynnin ja

viestinnän osalta. Liigaseurojen valmiutta vastata

median tarpeisiin parannetaan ja heidän

yhteistyötä kehitetään.

SSBL Salibandy Oy:n ja Nelonen Media

yhteistyösopimuksen kautta tv-kanana Nelonen

Sport Pro näyttää 25-30 suoraa Salibandyliigan

ottelua. TV-ottelut tuotetaan vahvasti lajin

näköiseksi, jotta ne tukevat lajimarkkinointia

parhaalla mahdollisella tavalla. TV-otteluissa

tuodaan esille salibandyn pelaaja- ja

valmentajapersoonia henkilökuvahaastatteluilla.

Salibandyliigan ja maajoukkueen pelaajista

luodaan esikuvia nuorille salibandyn harrastajille.

Pelaajat näkyvät Salibandyliigan

markkinointimateriaaleissa ja heistä tehdään yhä

tunnetumpia urheilua seuraaville ihmisille.

Naisten Salibandyliigaan ja Divariin tuodaan

aikaisempaa enemmän markkinointitoteutuksia

visio: Viestinnän ja markkinoinnin lähentyminen, sidosryhmät, mediakohtaamiset ja brändinhallinta

tahtotila: Salibandya seurataan mediassa. Vaikuttaminen viestinnän keinoin lisääntyy.

Si

vu2

5

ja molempien sarjojen imagoa kehitetään

tavoitteiden mukaisesti.

Salibandyliiga ja Salibandyliitto kartoittaa

vahvasti uusia kustannustehokkaita keinoja tuoda

lajia esille. Markkinointipartnereiksi haetaan

yrityksiä, jotka ovat sopivat lajin imagoon ja ovat

edellä kävijöitä markkinointialalla.

Liite. Talousarvio 2012