12012

2015

Tiemestari.NET Tiekuntien ATK-ohjelma, jolla hoidat yksiköinnin, tiemaksut, laskut, budjetin, kokouskutsut, pöytäkirjat ja postituksen. Voit kopioida valmiin yksiköinnin Ex-cel-taulukosta ja viedä kaikki tulosteet pdf-muotoon. Ohjelmaan kuuluu ammattitason taulukkolaskin ja tekstinkäsittely, jossa on joukkopostitus tieosakkailleja valmiita asiakirjapohjia tiekunnan käyttöön. Tiemestariin on liitettävissä karttatoiminto, jolla voit mitata välimatkoja ja pinta-aloja tien yksiköintiä varten tai piirtää ja tulostaa työmaakarttoja tien perusparan-nukseen.

Saat Tiemestarin käyttöösi il-maiseksi vuoden ajaksi, eikä ohjelmassa ole mitään käyttö-rajoituksia tai ostovelvoitetta. Kysy 045 131 5156 tai pentti.kuokkanen@pp.inet.fi

katso www.winsu.net

Raskas liikenne ja yksityistiet s. 3

Avustus ratkaisi – uusi silta ilman painorajoituksia s. 6

Vastuu ja valvonta tiekunnassa s. 7

Harmittaako turha liikenne yksityistiellänne? s. 10

2 2014

Pääkirjoitus

12012

2015

YksityistieUutiset 2015Yksityistieasioiden tiedotuslehti

Julkaisija Suomen Tieyhdistys rySentnerikuja 200440 HelsinkiPuhelin020 786 1000www.tieyhdistys.fi

Päätoimittaja Liisi Vähätalo, Tieyhdistys

ToimitusneuvostoElina Kasteenpohja, TieyhdistysOili Kataja, LiikennevirastoJukka Lyytinen, Keski-Suomen ELY-keskusJaakko Rahja, TieyhdistysSalla Salenius, Tieyhdistys

Taitto/paino Uusimaa Studio/SLY-Lehtipainot OyPainos 23.000

ISSN-L 2243-271XISSN 2243-271X (Painettu)ISSN 2243-2728 (Verkkojulkaisu)

Osoitetietolähde: Tieyhdistyksen yksityistieosoitteisto

Tieyhdistyksen yhteystiedot yksityistieasioissa

Suomen Tieyhdistys rySentnerikuja 200440 Helsinkip. 020 786 1000toimisto@tieyhdistys.fiwww.tieyhdistys.fi

Yksityistieasioissa palvelevatToimialajohtaja Elina KasteenpohjaToimitusjohtaja Jaakko Rahja

Tieyhdistyksen jäsenasiatToimistosihteeri Tarja Flander

Yksityistieasioiden neuvontapuhelin0200 345 20Arkisin 9–18

0,92 euroa/min + pvm

Yksityisteiden valtionavustusten neuvonta

puh. 0295 020 603 (ma–pe 9–16)

Avustushakemukset toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukseen:

Pirkanmaan ELY-keskusYksityistieavustuksetPL 29733101 Tampereyksityistiet@ely-keskus.fi

Lisätietoja avustuksen hakemisesta:www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/Yksityistieavustukset

Yksityistiet raskaan taakan allaYksityistiejärjestelmämme pelastamiseksi tarvitaan reipas ryhtiliike.Yksityisteiden määrä on valtava; yli 350 000 tiekm vastaa matkaa yhdeksän kertaa maa-pallon ympäri. Suuri määrä selittyy maamme laajalla pinta-alalla sekä elinkeinoraken-teellamme.

Teiden yhteiskunnallinen merkitys on kiistaton. Asumisen, matkailun, maa-, metsä-, elintarvike- ja rakennusteollisuuden, perushuollon sekä myös puolustusvoimien kuljetus- ja liikennevaatimusten takia yksityistiet koskettavat suoraan 1,5 miljoonaa suomalaista ja välillisesti liki kaikkia.

Nyt tarvitaan väkeviä tekoja teiden puolesta, sillä tieverkolla alkaa olla totiset paikat. Asiantuntija-arvioiden mukaan huolestuttavan paljon ja erityisen kallista remontoita-

vaa on teiden ohella tuhansissa silloissa ja rummuissa. Ne sortuvat taakkansa alle, eikä raskaan liikenteen määrä yksityisteillä suinkaan vähene.

Julkinen valta on vetäytymässä yksityistiemaailmasta, mikä on huolestuttavaa. Selkeim-min ilmiö näkyy valtion rahoituksessa, joka tälle vuodelle on symbolisesti 5 miljoonaa eu-

roa. Yksityistielossien lisäksi summalla avustetaan enää muutaman tiekilometrin paranta-mista. Vertailun vuoksi todettakoon, että Ruotsissa valtion rahoitus on yli 100 miljoonaa.

Valtion – ministeriön ja viime kädessä uuden eduskunnan – tulee tehdä selkeä ja vakaa linjaus valtion osallistumisesta yksityisteiden korjaamisten tukemiseen, eikä antaa roolin-sa ’hiipua omia aikojaan’. Myös kuntien on ryhdistäydyttävä yksityisteiden päivittäisen liikennöitävyyden varmistajana.

Aika ei teitä paranna!

Jaakko Rahja

P.S. Alueellisilla Yksityistiepäivillä helmi–maaliskuussa koitetaan yhdessä löytää hyviä kei-noja tienpitoon, rahoitukseen, hallintoon, raskaan liikenteen huomioimiseen yms.

OsoitteenmuutosTiekunnan osoitetiedot lehden jakelua varten ovat peräisin Suomen Tieyhdistyksen yksityis-tieosoitteistosta.

Muutokset: Suomen Tieyhdistys ry Toimistosihteeri Tarja Flander PL 55, 00441 Helsinki toimisto@tieyhdistys.fi p. 0207 861 000

Tieyhdistyksen yksityistieosoitteiston muutosilmoitus (täytä, leikkaa ja postita)

Lehdessä olevat vastaanottajan yhteystiedot:

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

Korjatut yhteystiedot (vastaanottajan nimi, yhteisö ja osoite):

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

En halua enää jatkossa kuulua osoitteistoon (x)

3 2014

Raskas liikenne ja yksityistietOILI KATAJALIIKENNEVIRASTO

”Tonneja takana, rautaa alla.” lauloi Matti Esko jo vuonna 1986 listahitillään. Nykypäivän rekkamiehel-lä on tonneja takana ja rau-

taa alla huomattavasti enem-män kuin ennen, kun uudet raskaammat ajoneuvot on otettu käyttöön. Tehot jyl-läävät kuljetuskalustossa ja tehokkuutta tavoitellaan kuljetuksissa. Valitettavas-ti vaikutukset näkyvät myös yksityisteillä, joiden kunto yhä harvemmin vastaa ras-kaan liikenteen nykyisiä vaa-timuksia.

Haasteet yksityistien kunnossapidossa kasvavat Mitä suurempi ja raskaampi ajoneuvoyhdistelmä on ky-seessä, sitä syvemmälle tie-rakenteeseen liikennekuor-mitus ulottuu. Vastaavasti tierakenteen vaurioituminen on sitä todennäköisempää, mitä syvemmälle kuormitus ulottuu. Erityisesti kelirikko-

kautena uhka tien vaurioitu-misesta korostuu.

Tiekunnan tulisi pitää tie siinä kunnossa, että se kestää osakkaiden tavanomaisen käytön. Toimitsijamiesten tai hoitokuntien tuleekin seura-ta tien kuntoa erityisesti ke-lirikkoaikoina tai jos tiellä liikkuvien ajoneuvojen koko suurenee. Myös tieosakkai-den kannattaa tarkkailla tie-tä ja merkitä selkeästi erottu-villa merkeillä havaitsemansa vaaralliset kuopat ja kolot sekä luhistuvat tienreunat.

EnnakointiaTiekunnan toimielimen oi-keus ja velvollisuus on tien kunnosta johtuvan tilapäi-sen painorajoitus- tai varoi-tusmerkin laittaminen. Pai-norajoitusmerkki kannattaa laittaa, jos tien kantavuus las-

kee jossain kohdin niin pal-jon, että raskas ajo voi rikkoa tien tai ajoneuvon. Liikenne-merkin asettamisella myös tiekunnan vastuu mahdolli-sen onnettomuuden aiheut-tamista vahingoista vähenee. Yksityistielain perusteella tie-kunnallisen tien hoitokunta tai toimitsijamies voi kieltää tai rajoittaa tien kuntoa vaa-rantavat kuljetukset paino-rajoituksin myös tiekunnan osakkailta. Jos tiekuntaa ei ole, on tieosakkaiden sovit-tava asiasta keskenään. Tila-päisen liikennemerkin aset-tamiseen ei tarvita kunnan suostumusta.

Sillat saattavat olla kriit-tisiä kohtia yksityistien lii-kennöitävyyteen. Sen vuok-si yksityistien tienpitäjän on tarkkailtava siltoja niin, että yllättäviä vaurioita ei pääse

syntymään. Sillan turvallisuu-den ja kantavuuden yksityis-kohtaisessa arvioinnissa on aina syytä käyttää silta-asian-tuntijaa. Tienpitäjän tuleekin tarvittaessa ryhtyä toimenpi-teisiin painorajoituksen aset-tamiseksi tai sillan korjaami-seksi. Yksityistienpitäjä on viime kädessä vastuussa sil-tojen kunnosta.

Elintärkeät kuljetuksetPainorajoitukset sinänsä ei-vät estä esimerkiksi maito- tai jäteauton kulkemista. Näis-säkin tapauksissa on mah-dollisuuksien mukaan pyrit-tävä pienemmän kaluston ja kuormien käyttämiseen. Myös hälytysajoneuvojen on päästävä kulkemaan. Niinpä vähemmän tärkeää raskasta liikennettä on syytä rajoittaa riittävän ajoissa, jotta elintär-

keä liikenne saadaan hoidet-tua. Puukuljetukset eivät ole sellaista pakollista liikennet-tä, jota saisi painorajoituksis-ta huolimatta harjoittaa.

Tien kunnossapito vai parantaminen?Tien liikennöitävyys tulisi en-sisijaisesti varmistaa jatkuval-la hyvällä kunnossapidolla eikä painorajoituksiin tur-vautumalla. Avainasemassa on huolehtiminen tien kui-vatuksesta eli siitä, että ojat ja rummut ovat kunnossa ja tien pinta kuopaton. Tien pa-rantamisen tulisi olla vasta toissijainen vaihtoehto, joka tosin voi olla ainoa vaihtoeh-to raskaiden ajoneuvojen tar-peiden huomioimisessa.

Yksityisteillä paljon raskaita kuljetuksiaJAAKKO RAHJASUOMEN TIEYHDISTYS

Yksityisteillä on yllättävän-kin usein paljon raskasta lii-kennettä. Jo yksikin iso ja painava kuljetus vaatii pie-neltä tieltä paljon sekä rasit-taa sitä.

Tien kunnosta vastaavat osakkaatYksityistielain mukaan tien on kestettävä osakaskiin-teistöille suuntautuva liiken-ne (esimerkkinä tien varrella oleva korjaamoyritys tai mai-totila). Osakaskiinteistöille on normaalitilanteessa pääs-tävä. Mikäli tämä ei onnistu, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoi-miin.

Painorajoitukset asete-taan tielle suojelemaan tie-tä vaurioitumiselta. Hoito-kunnan tai toimitsijamiehen velvollisuus on kieltää tai ra-joittaa tien käyttö, jos tien rakenne on kelirikon, sateen tms. syyn takia heikentynyt. Mikäli rajoituksia joudutaan laittamaan toistuvasti ja pit-kiksi ajoiksi, on syytä miettiä parantamishankkeeseen ryh-tymistä.

Painorajoitus koskee kaik-kia – myös tieosakkaita – ellei lisäkilvellä ole muuta osoitet-tu tai ellei liikkujalla ole eri-tyistä lupaa tiekunnalta. Tie-kunnan toimielin voi antaa luvan osakkaiden kannalta elintärkeille kuljetuksille.

Virkatehtävissä oleva ajo-neuvo (hälytysajoneuvo, po-liisi, tulli tai rajavartiolaitos) saa ajaa painorajoitusmerk-kiä vastaan, varovaisuutta kuitenkin noudattaen. Sama koskee tienpidossa käytettä-viä ajoneuvoja.

Yksityistiet ja erikoiskuljetuksetMaanteillä ajetaan noin 12 000 erikoiskuljetusta vuo-dessa, yksityisteilläkin satoja.

Suurin sallittu kokonais-massa varsinaiselle perävau-nuyhdistelmälle on nykyisin 76 tonnia. Erikoiskuljetus ylit-tää normaaliliikenteelle salli-tut massarajat. Erikoiskulje-tuslupa tarvitaan, jos korkeus ylittää 4,4 m tai leveys 4,0 m. Pituuden osalta luvan tar-ve riippuu ajoneuvotyypistä. Massa- tai mittarajat voivat ylittyä kuljetettaessa esimer-kiksi koneita, elementtejä, talopaketteja, nostureita, tuulimyllyn osia yms.

Pirkanmaan ELY-keskus myöntää kaikki erikoiskul-jetusluvat Ahvenanmaata ja yksityisteitä lukuun ottamat-ta. Yksityisteille luvan myön-tää tiekunnan toimielin. Il-man suostumusta tietä ei saa käyttää.

Suositeltavaa on, että yk-sityisteillä lupa haetaan tie-kunnalta, joka myöntää sen kirjallisena. Näin kuljettaja voi tarvittaessa osoittaa suos-tumuksen vaikkapa liikennet-tä valvovalle poliisille.

Tiekunnan ja kuljetuk-sen suorittajan on hyvä so-pia tien kuntoon, siltoihin tai tien alittaviin rumpuihin liittyvä katselmus ennen ja jälkeen kuljetuksen. Tämä

Erikoiskuljetuksella pi-tää olla Pirkanmaan ELY-keskuksen myöntämä lupa ja yksityistien osal-ta tiekunnan suostumus.

KUVA JUHA MATTILA

Yksityistiepäivillä lisää yksityisteiden raskaasta liikenteestäHelmi–maaliskuussa Tieyhdis-tys järjestää Yksityistiepäiviä eri puolilla maata, kaikkiaan 15 paikkakunnalla. Raskaan liikenteen asioista tuolloin esillä ovat ainakin erikoiskul-jetukset, painorajoitukset ja niiden noudattaminen, elin-tärkeät kuljetukset sekä vas-tuut tien rikkoutumisen kor-vaamisessa.

vähentää mahdollisia kiista-tilanteita, mikäli tien raken-teissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai epätavanomais-ta kulumista kuljetuksen jäl-keen. Katselmus kannattaa tehdä kameran kanssa.

Raskas liikenne vaatii yksi-tyistieltä mm. suuren kan-tavuuden. Tarpeen ovat myös suuri leveys, kun-nollinen liittymä, kään-töpaikka ja mahdollisesti kohtaamispaikka.

KUVA KULJETUSLIIKE MATTI JANHUNEN

Tiekunnan tulisi pitää tie siinä kunnossa, että se kestää osakkaiden tavanomaisen käytön.

4 2014

Vähiin käyvät parantamisavustuksetJUKKA LYYTINENKESKI-SUOMEN ELY-KESKUS

Tiekunnat ovat joutuneet tottumaan viime vuosina val-tion avustusrahojen vähe-nemiseen valtiontalouden säästötoimien seurauksena. Alkava vuosi ei näytä teke-vän poikkeusta. Eduskunnan myöntämä määräraha yksi-tyisteiden valtionavustuksiin vuodelle 2015 on 5 miljoo-naa euroa. Rahoitustaso vä-henee kolmella miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Kun otetaan huomioon erityiskohteille (esim. laut-tapaikat) tarvittavan määrä-rahan suuruus, on siltojen ja teiden perusparantamiseen kohdennettava määräraha jäämässä erittäin vähiin eli hiukan alle miljoonaan eu-

Tie on valtionavustuskelpoinen, jos– se on autolla ajokelpoinen ja– sen asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta ja– se on tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä yhden kilometrin matkalla

ja sen vaikutuspiirissä on vähintään 3 pysyvästi asuttua taloutta tai– sillä on paikkakunnalla huomattava liikenteellinen merkitys.(Laki yksityisistä teistä 93 §)

Tiekunnan tarpeelliset tietolähteet- Yksityistien parantaminen- Yksityistien kunnossapito sekä uusi- Yksityisteiden hallinto

Julkaisuista selviävät niin tiekunnan hallinnolliset koukerot kuin yksityistien kunnossapidon ja pa-rantamisen suunnittelun sekä toteuttamisen perusteet.

Esko HämäläinenYksityistien parantaminenSuunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-1-7140 s., 48 €Tieyhdistyksen jäsenille 40 €

Esko HämäläinenJaakko Rahja (toim.)Yksityistien kunnossapitoKunnossapitotöiden suunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-3-1 (nid.)108 s., 38 €Tieyhdistyksen jäsenille 30 €

Esko HämäläinenYksityisteiden hallintoTiekunta ja tieosakas 2013Liitteenä asiakirjamalleja ja yksityistielakiISBN 978-952-99824-0-0152 s., 32 €Tieyhdistyksen jäsenille 25 €

Tilaa suositut

Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Postikulut lisätään hintaan.

TilauksetSuomen TieyhdistysSentnerinkuja 2, 00400 Helsinkitoimisto@tieyhdistys.fiwww.tieyhdistys.fi

Jäsenyys Suomen Tieyhdistyksessä kannattaa!Rahanarvoisia etuja tiekunnille!

Tutustu tarkemmin: www.tieyhdistys.fi

Tien avustuskelpoisuuden ehdot tarkistetaan aina parantamisavustus-hakemuksen käsittelyn yhteydessä

roon. Tässä heikentyvässä rahoi-

tustilanteessa ELY-keskukset jatkavat tiukkaa priorisoin-tia viime vuoden tapaan ja kohdentavat avustuksia tien liikennöitävyyden kan-nalta kriittisimpiin paranta-mishankkeisiin. Ensisijaisia hankkeita ovat siltojen, put-kisiltojen ja suurien rumpujen peruskorjaukset ja mahdolli-set tulvavauriot. Ensisijaisis-sakin hanketyypeissä, jotka ovat usein kustannuksiltaan suurimpia, joudutaan tarvit-taessa priorisoimaan kaikista huonokuntoisimpiin, esimer-kiksi siltahankkeisiin.

Valtionavustuksen hakija-na tulee olla tien tiekunta tai kunta. Tien avustuskelpoisuu-den ehdot tarkistetaan aina parantamisavustushakemuk-sen käsittelyn yhteydessä.

Koko maata koskien avustushakemukset tulee toimittaa keskitettyyn käsittelyyn osoitteella:Pirkanmaan ELY-keskusYksityistieavustuksetPL 29733101 TAMPERE

Alueellinen ELY-keskus hoitaa avustuskäsittelyyn sisältyvät maastotarkastukset, valvon-nan sekä päättää avustusten myöntämisestä toimialueellaan.Tutustu lisätietoihin valtionavustuksesta: www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/Yksityistieavustuksettai kysy neuvoa Liikenteen asiakaspalvelusta (ma–pe klo 9–16) puh. 0295 020 603 Yksityistieneuvonta puh. 0295 020 600 Liikenteen asiakaspalvelu tel. 0295 020 601 Trafikens kundtjänst (på svenska)

Tarkkuutta siltahankkeiden suunnitteluunSiltahankkeen valmisteluvai-heessa tiekunnan kannattaa olla yhteydessä ELY-keskuk-seen ennen siltasuunnitelmi-en tilaamista (yhteydenotto esim. Liikenteen asiakaspal-velun kautta). Tällöin voi-daan tarkastella kohteen avustuskelpoisuutta, kiireel-lisyyttä, tavoiteltavaa aika-taulua ja lähtökohtia, jotka

tulisi huomioida hankesuun-nittelussa.

Valtionapua saavien yksi-tyistiesiltojen kohdalla nou-datetaan menettelyä, jossa tiekunta tilaa ja tarkastuttaa sillan rakennus- ja korjaus-suunnitelmat. Tiekunta tilaa sillan suunnitelmat riittävän kokeneelta ja pätevältä suun-nittelijalta. Tarjouspyynnön määrittelyssä tulee muistaa, että tilattavaan työhön sisäl-tyy tarvittaessa myös suunni-

Jämsä 1.9.-3.9. 6

www.finnmetko.fi

telmien tarkastus.Suunnitelmien laadunvar-

mistukseen ja tarkastukseen kuuluvia menettelyjä on kä-sitelty yksityiskohtaisesti Lii-kenneviraston ohjeessa: Taitorakenteiden rakennus-suunnitelmien tarkastusohje (30/2014).

Tarkastetut siltasuunni-telmat toimitetaan valtion-avustushakemuksen liittee-nä ELY-keskuksen käsittelyyn ja hyväksyttäväksi.

5 2014

Kemera-lain uudistaminen eteneeMARJA HILSKA-AALTONENMMM

Viime vuoden aikana metsän-hoito- ja perusparannustöi-den rahoitukseen on valmis-teltu uutta tukijärjestelmää, jolla korvataan nykyinen, vuodesta 1997 voimassa ol-lut, Kemera-tukijärjestelmä. Uusi laki tulee voimaan, kun komissio on hyväksynyt tuki-järjestelmän, kuitenkin aikai-sintaan 1.7.2015. Nykyisen Kemera-lain nojalla voidaan tehdä rahoituspäätöksiä ai-noastaan ensi vuoden kesä-kuun loppuun asti.

Kemera-tuella suuri merkitysValtion tuella kannustetaan jatkossakin yksityismetsän-omistajia metsänhoito- ja metsänparannustöihin, jotka hyödyttävät pitkäjänteises-ti koko metsäsektoria. Yk-sittäiselle metsänomistajalle kertyy tuloja näistä toimen-piteistä usein vasta jopa vuo-sikymmenien päästä.

Metla on tutkimustensa perusteella todennut, että tiloilla, joilla metsätalouden harjoittaminen ei ole kovin aktiivista, valtion tuen mer-kitys on suuri. Julkinen rahoi-tustuki, ammattiapu ja neu-vonta lisäävät investointeja metsänhoitoon ja metsänpe-rusparannukseen.

Uuteen tukijärjestelmään sisältyvillä toimenpiteillä li-sätään metsien kasvua, pi-detään yllä metsätalouden tieverkkoa, turvataan met-sien biologista monimuotoi-suutta ja edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuu-tokseen. Metsäpoliittisen se-lonteon 2025 mukaisesti met-sänomistajia kannustetaan monipuolisista tavoitteista lähtevään hyvään metsän-hoitoon.

Uudistuksen tavoitteena on entistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja toimivampi tu-kijärjestelmä, jonka komis-sio voisi hyväksyä 1.7.2014 voimaantulleiden metsäta-loutta koskevien valtiontuen suuntaviivojen nojalla. Laina-rahoitusta ei enää myönnet-täisi, vaan julkinen rahoitus olisi valtion tukea.

Laki on määräaikainenUusi tukijärjestelmä on pää-osin voimassa olevan lain ja nykykäytännön mukainen, mutta toisin kuin tällä het-kellä, uusi Kemera-laki on määräaikainen ja voimassa vuoden 2020 loppuun. Uusi laki tulee voimaan asetuksel-la sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt tukijärjestel-män, kuitenkin aikaisintaan 1.7.2015. Ennen 1.7.2015 myönnettyjen tukien ja lai-navarojen maksatus voi jat-kua vuoden 2019 loppuun saakka.

Uudessa laissa ehdote-taan tuettaviksi toimenpi-teiksi taimikon varhaishoi-toa ja nuoren metsän hoitoa sekä näihin sisältyvää pien-puun keräämistä. Lisäksi tu-ettaisiin terveyslannoitusta, juurikäävän torjuntaa, suo-metsän hoitoa, metsätien te-kemistä, metsäluonnon hoi-toa ja myönnettäisiin tukea ympäristötukisopimuksiin.

Tuettavien töiden on olta-va taloudellisesti ja metsien biologisen monimuotoisuu-den säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaisia eikä töillä saa aiheuttaa kohtuu-della vältettävissä olevaa haittaa muulle ympäristölle.

asettavat puitteet toiminnan laajuudelle.

Toimenpiteestä riippuen tuki myönnetään joko to-teutuneisiin kokonaiskus-tannuksiin perustuen (ter-veyslannoitus, suometsän hoito, metsätien tekeminen ja metsäluonnon hoito) tai euromääräisenä tukena (tai-mikon varhaishoito, nuo-ren metsän hoito ja niihin liittyvä pienpuun keräämi-nen sekä juurikäävän tor-junta). Tuki toteutuneisiin kustannuksiin määräytyy tu-kiprosentin mukaan, joka voi vaihdella työlajeittain ja tuki-vyöhykkeittäin. Ympäristötu-ki myönnetään taloudellisen menetyksen perusteella eu-romääräisenä tukena.

Metsäteitä tuetaan jatkossakinMetsäalan sidosryhmät pitä-vät tärkeänä, että metsätei-den rahoitus on sisällytetty uuteen tukijärjestelmään.

Metsäteiden rahoituk-sen osalta suurin muutos nykyiseen olisi valtion tuen myöntäminen hankkeen to-teutuneisiin kokonaiskustan-nuksiin sisältäen myös suun-nittelu- ja yleiskustannukset. Rahoituksen edellytyksenä olisi, että pysyvä tieoikeus on perustettu yksityistielain nojalla ja tietä hallinnoi tie-kunta. Näin pyritään takaa-maan rahoitus metsäteihin, joita jatkossakin hoidetaan ja kunnostetaan aktiivisesti osakkaiden toimesta.

Yhden tilan hankkeiden rahoitus on mahdollista vain yhteismetsissä.

Rahoitetut tiet tulee pi-tää avoinna muulle käytölle 10 vuotta tuen maksamisen päättymisestä.

Maa- ja metsätalousminis-teriö on valmistellut Metsäst-rategia 2025:n, joka esitetään valtioneuvostolle hyväksyt-täväksi ensi vuoden alku-puolella. Tie- ja muun väy-läverkoston hyvä kunto luo edellytyksiä metsäalan yri-tystoiminnalle ja maaseudun elinvoimaisuudelle. Hyvä-kuntoinen tieverkosto edis-tää metsien virkistyskäyttöä ja vähentää puunhankinnan kausivaihteluita. Strategi-seksi hankkeeksi ehdotetaan kehittämisohjelmaa, jonka puitteissa julkisia investoin-teja suunnataan erityises-ti metsäalaa palveleviin tie-verkkoihin, rataväyliin sekä terminaaleihin tavoitteena parantaa väyläverkoston ja terminaalien palvelukykyä.

Kirjoittaja, metsäneuvos Mar-ja Hilska-Aaltonen työsken-telee MMM:n Luonnonva-raosastolla

Kemera-laki muuttuu. Jatkossa avustusta saadakseen on mm. tiellä oltava tiekunta ja metsäliikennettä ainakin 30 %. .

KUVA JAAKKO RAHJA

Tuen pääasiallinen sisältöNykykäytäntöön verrattuna ehdotetaan seuraavia muutoksia: • Kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. • Tukivyöhykejako muuttuu metsälain vyöhykejaon mukaiseksi. • Taimikon varhaishoito lisätään tuettaviin työlajeihin. • Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukea myönnetään pinta-alaperustei-

sena ja tuen määrä riippuu siitä, tehdäänkö kohteella pelkkä hoitotyö (pinta-alatuki) vai liittyykö työhön myös pienpuun keräämistä kohteelta (ns. korotettu pinta-alatuki). Tällä ns. korotetulla pinta-alaperusteisella tuella korvataan pienpuun energiatuki. Korotetun pinta-alatuen myöntämisen ehtona ei ole pienpuun energiakäyttö.

¤ Jos komissio hyväksyy edellä mainitun korotetun pinta-alatuen, pienpuun energiatu-en notifiointi keskeytetään ja annettu laki (101/2011) kumotaan.

• Juurikäävän torjunnan tukialuetta, torjunta-aikaa ja tuensaajien määritelmää laajenne-taan

• Kunnostusojituksen sijaan ehdotetaan tukea suometsän hoitoon. • Tuki terveyslannoitukseen, metsäluonnon hoitohankkeisiin ja metsätien tekemiseen säilyy

sisällöllisesti pääasiassa ennallaan. • Ympäristötuen myöntämisen perusteet harmonisoidaan metsälain kanssa.• Metsäluonnon hoitohankkeiden rahoitusmahdollisuuksia laajennetaan:

¤ valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvilla luonnonsuojelualueilla tehtävät ra-hoitusmääräysten mukaiset toimenpiteet,

¤ metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen,¤ metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus sekä¤ metsäluonnolle haitallisten vieraskasvilajien hävittäminen ja leviämisen estäminen

• Toimenpiteiden suunnittelusta tai toteutusselvityksen laatimisesta aiheutuvat kustannuk-set sisällytetään hankkeen kokonaiskustannuksiin, eikä niihin myönnetä erikseen tukea ympäristötukisopimuksia lukuun ottamatta.

• Tukea myönnetään toimenpiteestä aiheutuviin nettokustannuksiin eli mahdolliset tulot otetaan huomioon tuen määrää vähentävänä tekijänä.

Tukijärjestelmän ulko-puolelle jääviä työlajeja ovat laatupuiden pystykarsinta, kantojen nosto, metsänuu-

distaminen (ml. pellonmet-sitys ja luonnontuhojen kor-jaaminen) ja energiapuun korjuu.

Tuen tasosta tullaan sää-tämään valtioneuvoston ase-tuksella. Vuosittaiset valtion talousarvion määrärahat

Uudistuksen tavoitteena on entistä yksin-kertaisempi, selkeämpi ja toimivampi tuki-järjestelmä

6 2014

Avustus ratkaisi – uusi silta ilman painorajoituksiaKYÖSTI AALTOTEKSTI JA KUVAT

Akaassa tiekunta päätti kor-vata vanhan painorajoitetun puusillan uudella liimapuu-palkeista rakennettavalla sil-lalla, jolla ei painorajoituksia tarvita.

Akaan Kylmäkoskella Rai-diston ja Taipaleen kylien läpi virtaava Tarpianjoki kulkee keskellä pirkanmaalaisia pel-toaukeita jakaen suuret vilje-lysalueet kahtia. Joen ylittä-vä Ammeenmäen yksityistien hallinnoima Hollarin silta on ollut paikallaan jo vuosisa-dan, palvellen niin tieosak-kaita kuin tien satunnaisia käyttäjiäkin.

Alun perin joen yli kuljet-tiin pitkin arkkusiltaa, joka kuitenkin uusittiin tolppien varaan rakennetuksi puusil-laksi 1960-luvun puolivälis-sä. Vuosikymmenten mittaan silta rapistui ja kehittyneen maa- ja metsätalouden vaa-timien isompien koneiden ja autojen myötä sen kanta-vuuskin alkoi olla koetuksel-la. Viime vuodet sillalla on ol-lut 15 tonnin painorajoitus.

Avustus ratkaisiAmmeenmäen tiekunnassa on tusinan verran osakkaita, joista seitsemän vakituisia ta-louksia. Viitisen vuotta sitten osakkaat päättivät käynnis-tää siltahankkeen, jotta ras-kaskin liikenne pääsisi liikku-maan ilman pitkiä kiertoteitä joen takana oleville pelto- ja

Uusi puusilta sopii hyvin suomalaiseen maalaismaisemaan.

metsälohkoille. – Päätös uuden sillan ra-

kentamisesta oli yksimieli-nen. Ymmärsimme, että vaik-ka ELY-keskukselta ja Akaan kaupungilta saataisiin avus-tusta, on pankinjohtajan pu-heillekin mentävä, muistelee Arto Välimäki, yksi Ammeen-mäen tiekunnan osakkaista.

Osakkaat arvelivat, että vaikka silta olikin vielä paino-rajoitettuna kulkukelpoinen ja sen elinkaarta olisi pienellä korjauksella voitu jatkaa, olisi avustusten saaminen vuosien kuluttua ollut epävarmaa.

– Ilman avustuksia uuden sillan rakentaminen on teke-mätön paikka, Välimäki to-teaa.

Kokenut siltamies suunnitteliHankkeen suunnittelijaksi ja projektin johtajaksi valittiin eläkkeellä oleva siltainsinöö-ri ja kokenut sillanrakentaja Pentti Koivisto Tampereelta.

– Vuonna 2009 kävin pai-kalla ensimmäisen kerran ja tein sillasta kuntoraportin. Aluksi mietittiin, voisiko sil-taa korjata uusimalla pelkät kansirakenteet. Kantavuus ei olisi kuitenkaan tarpeeksi pa-rantunut, joten päätettiin ra-kentaa uusi silta samalle pai-kalle, Koivisto kertoo.

Liimapuu kestääKoivisto päätyi ehdottamaan uudeksi sillaksi liimapuupal-keista rakennettua siltaa, joka asennetaan kokonaise-

Tarpianjoen ylittävän liimapuupalkeista kootun sillan pituus on 26 metriä ja hyötyleveys 4,5 metriä.

Destian työmaapäällikkö Juhani Sihvo ja projektia johtanut siltainsinööri Pentti Koivisto (oik.).

na paikalleen. Liimapuu val-mistetaan liimaamalla puusta tehtyjä rimamaisia puulamel-leja tai lautoja kerroksittain yhteen. Sen seurauksena massiivipuulle tunnusomai-nen eläminen loppuu, ja ra-kennelma säilyy tarkasti mää-rämittaisena ja -muotoisena.

Yleensä lämpölaajene-minen pitää ottaa sillanra-kennuksessa huomioon. Esi-merkiksi teräsrakenteisissa silloissa ramppeihin jätetään raot ja sillan kansi asenne-taan rullien päälle. Liimapuu-palkeista tehdyn sillan pituus ei lämpötilojen muuttuessa juurikaan muutu, joten rullia ei tarvita ja rakoakin jää vain muutama sentti.

– Puukannen päälle tulee vielä kulutuspinnaksi kumi-valuasfaltti, joka on vesitii-vis. Näin silta on säänkestävä ja kaikin puolin ongelmaton, selvittää Pentti Koivisto.

Hollarin sillan jännepituus on 26 metriä ja hyötyleveys 4,5 metriä. Sillan toimitti vie-rumäkeläinen Versowood Oy, joka lupaa sillan elinkaareksi vähintään 50 vuotta.

Kustannusarvio pitiTiekunta hyväksyi Koiviston laatiman suunnitelman ja lä-hetti Pirkanmaan ELY-keskuk-selle ja Akaan kaupungille avustushakemukset. Kustan-nusarvioksi tuli 371.460 eu-roa, joka sisälsi 24 %:n arvon-lisäveron. Loppusummaan sisältyivät myös suunnittelu-

7 2014

Mahtuuko vai ei? Liikuntasaumaa tarvitaan vain muutamia senttejä.

Uusi silta istahti vaivatta paikoilleen.

Vastuu ja valvonta tiekunnassaJAAKKO RAHJASUOMEN TIEYHDISTYS

Tiekunnan hallinnossa eräs olennainen asia on, kenel-lä tiekunnassa on vastuu ja mitä se tarkoittaa. Entä, jos puheenjohtaja tai ulkopuo-linen tieisännöitsijä laimin-lyö tehtävänsä tai tekee jopa vilppiä?

Tieosakkaan oikeudet ja velvollisuudetTiekunnan osakkaalla on oi-keuksia, mutta yhtä lailla myös velvollisuuksia. Yksi oi-keus on tietysti kulkea osa-kaskiinteistölle. Tieosakas on myös oikeutettu osallistu-maan tiekunnan kokouksiin ja käyttämään päätösvaltaa tieyksikköjensä suhteessa. Halutessaan hän voi myös tul-la valituksi hoitokuntaan tai toimitsijamieheksi.

Osakkaalla on kuitenkin myös velvollisuuksia ja vas-tuita. Hänen tulee vastata yksikköjensä suhteessa tien-pidosta, tiekunnan muista velvoitteista sekä päätöksistä seuraamuksineen. Vastuun-ottoa on myös maksu- ym. velvoitteiden suorittaminen. Osakkaalla on ilmoitusvastuu osoitteenmuutoksesta, muu-toksista tienkäytössä, kiin-teistö- tai määräalaomistuk-sissa sekä tiekunnan kannalta

merkittävistä sopimuksista kuten maanvuokrauksesta.

Yksityistielaki velvoittaa tieosakkaan kunnossapitä-mään kiinteistönsä liittymän. Samoin hänen tulee kantaa huolta yhteisestä tiestä, sillä tienpito tapahtuu osakkai-den yhteiseen lukuun. Jokai-sen osakkaan on tievaurion (esimerkiksi rumpuvajoama) havaitessaan laitettava välit-tömästi varoitus muille tiel-läliikkujille sekä vähintään ilmoitettava vauriosta toimit-sijamiehelle tai hoitokunnan jollekin jäsenelle.

Tiekunnan vastuu ulkopuolisilleYksityistielain mukaan tie on pidettävä tarkoitustaan vas-taavassa kunnossa, kuitenkin ilman kohtuuttomia kustan-nuksia. Jos tienpidon vaati-musta ei ole noudatettu, voi laiminlyönnistä (tuottamus) seurata vahingonkorvaus-vastuu. Osakas ei juurikaan voi riidellä tiekuntaa eli it-seään vastaan, mutta joissa-kin tapauksissa ulkopuolinen osapuoli voi saada korvauk-sen tievaurion aiheuttamas-ta ajoneuvon rikkoutumises-ta. Vahinkoihin liittyvät asiat ratkaistaan sopimalla tai kä-räjillä.

Mikäli vahinko tapahtuu ja korvausvelvollisuus tode-

taan, on tiekunta korvaus-velvollinen ulkopuoliselle osapuolelle. Näin voi käydä esimerkiksi yliaurauksen (au-raus ojan päältä) aiheuttaes-sa vahingon tielläliikkujalle. Jos laiminlyönti on ollut hoi-tokunnan aiheuttama, toi-mielimen vastuuvapaus mie-titään erikseen tiekunnassa. Urakoitsijalla on tiekuntaan nähden sopimuksen mukai-nen vastuu eli tiekunnan ja urakoitsijan kesken katso-taan, kummalle osapuolelle esimerkiksi aurausviittojen oikea asentaminen olisi kuu-lunut.

Toimielimen vastuuTiekunnan toimielimen (hoi-tokunta tai toimitsijamies) tulee hoitaa tiekunnan kaik-kia asioita huolellisesti. Ky-seessä on siis ns. huolellisen miehen velvollisuus huoleh-tia mm. tien kunnossapidosta ja muusta tienpidosta tiekun-nan lain ja kokouspäätösten mukaisesti. Toimielimen vas-tuulla on myös tarvittaes-sa kieltää tai rajoittaa tois-taiseksi tai määräajaksi tien tai sillan kuntoa vaarantava käyttö.

Samalla huolellisuudel-la toimielimen vastuulla on hoitaa muutkin sille kuuluvat asiat kuten tiekunnan hallin-to ja talous sekä kaikki ne

tehtävät, jotka yksityistielaki mainitsee kuuluviksi toimi-elimelle. Esimerkiksi talous-hallinnon osalta vastuu on viime kädessä toimielimellä, vaikka ulkopuolinen toimija kirjanpidon tekisikin.

Mikäli toimielimen toi-mintaan ei tiekunnassa olla tyytyväisiä, voidaan sen mie-hitystä vaihtaa. Tämä on osakkaiden kokouksen eli tie-kunnan kokouksen oikeus, ja joskus jopa velvollisuus.

Toimielimen valvonta Tieosakkaiden yhteinen etu on katsoa vastuunkantajien perään, tietysti asianmukai-sella asenteella. Tämä tar-koittaa esimerkiksi sitä, että • kirjanpito, tilinpäätökset ja

taloushallinto yleisesti hoi-detaan asianmukaisesti,

• tilinkäyttöoikeus on kah-della henkilöllä,

• kokoukset pidetään ajal-laan ja mielellään vuosit-tain sekä

• toiminta on kaikin puolin avointa.

Jos käy niin, että puheen-johtaja, toimitsijamies tai tieisännöitsijä aiheuttaa tie-kunnalle suoranaista vahin-koa tai toimii lainvastaisella tavalla, kuuluu asia poliisille ja tarvittaessa käräjäoikeu-delle. Huolellisella asioiden seurannalla ja valvonnalla ei näin pitkälle monesti kui-tenkaan tarvitse mennä. Epä-selvyyksien selvittämistä ei yleensä kannata lykätä, vaan niihin on hyvä reagoida heti hälytyskellon soidessa.

KUVA SAKARI SEPPÄLÄ.

Täällä valvonta näyttäisi olevan kunnossa.

ja valvontakustannukset, jot-ka olivat reilut 20.000 euroa. ELY-keskus myönsi 75 % avus-tuksen. Kaupungin avustus-päätös tehtäneen loppu-syksystä. Sen jälkeen selviää myös tiekunnan tarvitseman pankkilainan lopullinen mää-rä. Kustannusarvio toteutui lähes eurolleen.

Destian urakkaRahoituksen varmistuttua hanke kilpailutettiin ja pää-urakoitsijaksi valittiin Destia Oy. Kesän tullen urakoitsija alkoi purkaa vanhaa siltaa ja tehdä uuden sillan vaatimia maanrakennustöitä.

– Molemmin puolin jokea tehtiin massanvaihdot eli sa-vimaa ja muu huonosti kan-tava aines poistettiin. Tilalle ajettiin kalliolouhetta, ker-too Pentti Koivisto.

Heinäkuun helteillä valet-tiin palkkisillan vaatimat be-toniset maatuet eli etumuu-rit ja elokuun loppupuolella kaikki alkoi olla valmista uu-den sillan nostamiseksi pai-koilleen.

Reilut 41 tonnia paina-va silta tuotiin maantiekul-jetuksena isolla kuorma-au-ton lavetilla Vierumäeltä Kylmäkoskelle Tarpianjoen rantaan, jossa odotti Pekka-niskan järeä ajoneuvonostu-ri. Itse nostotapahtuma sujui nopeasti ja silta istahti ongel-mitta paikalleen.

Urakoitsija asensi paikoil-leen vielä kaiteet ja pintama-teriaalin sekä teki loppuun ramppien vaatimat pieneh-köt maanrakennustyöt.

Syyskuun alusta Tarpian-joen ylitse pääsi kulkemaan kaikenlaisella kalustolla il-man huolta painorajoituk-sista.

– Puukannen päälle tulee vielä kulutuspinnaksi kumivaluasfaltti, joka on vesitiivis. Näin silta on säänkestävä ja kaikin puolin ongelmaton

8 2014

Tienpidon vastuu

KUVAAJA: ELINA KASTEENPOHJA

Parempi merkitä vaarallinen kuoppa heti, kuin jäädä odottamaan vahinkoa.

ELINA KASTEENPOHJASUOMEN TIEYHDISTYS

Yksityistielain säädökset ovat varsin yksiselitteiset: tie on pi-dettävä siinä kunnossa kuin sen tarkoitus ja siitä saatava hyöty edellyttävät. Yksityis-teitä ei katsota koskevan sa-mat tienpidon vaatimukset kuin katuja tai yleisiä maan-teitä.

Yksityistiellä tienpitäjänä toimii tiekunta tai, jos sitä ei ole perustettu, niin tieosak-kaat yhdessä. Tienpidon ta-sosta päätetään tiekunnan kokouksessa tai tieosakkaat sopivat siitä yhdessä. Tien-pidon tason määrittelee tie-osakkaiden liikennetarve, jonka tulee sujua riittävän hyvin. Lähtökohtaisesti ulko-puolisten liikennetarpeita ei siis tarvitse ottaa huomioon.

Tiekunnan toimielin, hoi-tokunta tai toimitsijamies, vastaa siitä, että tietä hoide-taan kokouksen päätöksen mukaisella tavalla. Jos tie-kuntaa ei ole perustettu, niin tiepito hoidetaan sopimuk-sen mukaan.

Vahingon sattuessaPelkästään se, että tie on huo-nossa kunnossa, ei aiheuta tienpitäjälle välitöntä korva-usvastuuta vahingosta. Jotta korvauskynnys ylittyy, tienpi-don on pitänyt tapahtua vir-heellisesti tai huolimattomas-ti. Tienpito on myös voinut olla joko osittain tai koko-naan laiminlyöty. Vahingon kärsijän tulee osoittaa, että tienpitäjä on tahallisesti ja tuottamuksellisesti aiheutta-nut vahingon, ja vasta sitten hän on oikeutettu vaatimaan korvausta.

Jos tienpitäjä saa tien koh-tuullisessa ajassa kuntoon, korvausvastuuta ei synny. Mikä sitten vaatii nopeaa korjaamista tai ei, jää tienpi-täjän vastuulle. Tienpitäjä on myös voinut tehdä tienpito-sopimuksen jonkun urakoit-sijan kanssa. Tällöin urak-

ka-asiakirjaan tulee kirjata, mitkä ovat tienpidon laatu-vaatimukset ja mikä on toi-menpideaika kussakin häiri-ötilanteessa esim. maakivien poiston suhteen jne. Urakoit-sija on sopimuksen mukaises-sa vastuussa suhteessa tienpi-täjään.

Molemminpuolinen vastuuTieliikennelain mukaan myös tielläliikkuja on vastuussa sii-tä, että liikkuu olosuhteiden vaatimalla huolellisuudella ja varovaisuudella vahingon ja vaaran välttämiseksi. Ajoneu-von kuljettajalta edellytetään lisäksi, että ajoneuvon nope-us sovitetaan sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyt-tää ottaen huomioon mm. tien kunto, sääolosuhteet, näkyvyys, ajoneuvon kuormi-tus, kuorman laatu sekä ylei-set liikenneolosuhteet.

Jos tienkäyttäjä ei ole nou-dattanut edellä mainittuja vaatimuksia, vaan on omalta osaltaan toiminut huolimat-tomasti ja vastuuttomasti, vahingon sattuessa korvaus-ta ei makseta ollenkaan. Jos käy niin, että vahinko on ai-heutunut sekä tienpitäjän että tielläliikkujan huolimat-tomuudesta, korvausta voi-daan sovitella. Korvausvastuu jaetaan tällöin tienpitäjän ja tienkäyttäjän kesken.

Vahinkotilanne voi olla myös ennalta-arvaamaton. Myrsky saattaa repiä talon katon alas ja pellit leviävät tielle. Tilanteen ennalta-ar-vaamattomuus vähentää niin tienpitäjän kuin tiellä-liikkujankin omaa vastuuta. Ennalta arvaamattomaksi va-hingoksi ei lueta tukkeutu-van rummun jäätymistä tai huonokuntoisen tien reikiin-tymistä.

Tienkäyttäjien varoittaminenTienpitäjän vastuuta lieven-tää se, jos tielläliikkujia pyri-tään aktiivisesti varoittamaan

www.tetrachemicals.fi

TETRAn kalsiumkloridi – CCRoad sitoo pölyn tehokkaastiPölynsidonta on tärkeä osa tiestön kunnossapitoa. Sillä parannetaan ajamisen turvallisuutta ja luodaan puitteet terveelliselle ja viihtyisälle ympäristölle. TETRA Chemicals on vuosikymmenten kokemuksellaan kehittänyt tulevaisuu-den kalsiumkloridituotteet teiden ympärivuotiseen kunnos-sapitoon.

Tulevaisuuden luotettavat pölynsidontaratkaisut

CRE

AM

EDIA

epätavallisista olosuhteista. Oikein ajoitettu kelirikko-merkki muistuttaa autoilijaa siitä, että tiessä saattaa olla enemmän kuoppia tai töys-syjä kuin aikaisemmin. Pai-norajoitusmerkki taas kertoo sillan kestämän enimmäispai-non.

Tiealueella käytettävien merkkien tulee olla tieliiken-neasetuksen mukaisia ja py-syvään liikennemerkkiin tar-vitaan aina kunnan lupa. Aina lupaa ei kuitenkaan eh-ditä hakea, vaan vahinkojen minimoimiseksi on toimitta-va heti; kukapa meistä ei oli-si nähnyt tiellä olevaan kuop-paan laitettua risua!

Käytännön neuvojaJos yksityistiellä tapahtuu va-hinko, vahingon kärsineen tulee heti tarpeen mukaan varoittaa muuta liikennettä lisävahinkojen välttämiseksi. Tämän jälkeen hänen tulee ottaa yhteyttä tienpitäjään; joko tiekuntaan tai johonkin tieosakkaaseen. Tiellä liik-kujat eivät useinkaan tiedä, onko tiekunta perustettu vai ei ja mitkä ovat yhteystiedot. Tästä syystä käytännössä tur-vaudutaan tienvarren asuk-kaan apuun.

Tilanteen selvittelyä aut-taa, kun paikan päällä ote-taan heti valokuvia ja tarkis-tetaan kaikki olosuhteeseen vaikuttaneet seikat. Muistin tueksi asioita kannattaa kir-jata ylös. Tarpeen mukaan paikalle pyydetään poliisi. Vakuutusyhtiöön kannattaa myös olla yhteydessä.

Tienpitäjä laatii vahin-gonkorvausvaateeseen vasti-neen, jossa käydään läpi tien-pitoon liittyvät asiat; onko tietä hoidettu asianmukai-sesti vai onko laiminlyöntejä.

Jos vahingonkärsijä ja tienpitäjä eivät pääse kes-kenään sopuun korvauksis-ta, asian selvittely jatkuu rii-ta-asiana käräjäoikeudessa tai vakuutusyhtiöt selvittävät sen keskenään.

Tiealueella käytettävien merkkien tulee olla tieliikenneasetuksen mukaisia ja pysyvään liikennemerkkiin tarvitaan aina kunnan lupa.

9 2014

Metsästys ja yksityistietJAAKKO RAHJASUOMEN TIEYHDISTYS

Metsästäminen ja siihen liit-tyvä kulkeminen yksityistiellä puhuttaa ajoittain. Saako yk-sityistiellä ajaa metsästysret-kien yhteydessä ja pitääkö sii-tä maksaa?

Yksityistiellä saa ampua eläintä, tieltä ja tien yli. Poik-keuksena ovat metsäkana-linnut. Ampumisesta ei luon-nollisesti saa kuitenkaan aiheutua vaaraa tai vahinkoa ihmisille tai omaisuudelle, jo-ten varovaisuus on paikallaan myös kaikkein hiljaisimmilla teillä.

Lähtökohtaisesti yksityis-tie on tarkoitettu kiinteistöil-le kulkua varten. Mikäli ky-seessä on siis luvallinen ajo kiinteistölle, oli aikomukse-na sitten metsästäminen tai ei, saa tietä käyttää. Tien sa-tunnainen käyttö on mah-dollista, ellei sitä ole erikseen kielletty. Jos ulkopuolinen haluaa käyttää tietä säännöl-liseen ajoon, tarvitaan siihen tienpitäjän lupa. Samassa yh-teydessä sovitaan, tarvitsee-ko tienkäytöstä maksaa käyt-tömaksua.

Huomattakoon, että jo-kamiehen oikeus ei oikeuta moottoriajoneuvon vapaa-seen käyttöön toisen mail-la. Jokamiehen oikeus sallii kulkemisen ainoastaan jalan, pyörällä, ratsain ja suksilla, tällöinkin vahinkoa aiheut-tamatta.

Pitääkö tien käytöstä maksaa?Tienpidon maksaa aina joku. Tieosakkaat maksavat tie-maksua ja ulkopuoliset käyt-täjät käyttömaksua, kukin tien käytön mukaisesti. Tie-osakkaan metsästysliikenne yksiköidään tavanomaises-ti kaavalla ”ajokerrat x tien-käyttömatka”.

Maanomistajan ja hänen vieraittensa metsästysliiken-teen katsotaan usein sisälty-vän maapohjan (metsä) tie-yksiköihin ja tiemaksuun. Maanomistajan järjestämät metsästysmatkat ja niiden mahdollisesti aiheuttama asiakasliikenne tai muutoin vilkas tienkäyttö on kuiten-

kin erityisliikennettä, josta määrätään lisää tieyksiköitä.

Mikäli metsästysseural-la on pysyvä rakennus omal-la tai toisen maalla, voidaan seura ottaa tiekunnan osak-kaaksi. Tällöin arvioidaan kiinteistöön liittyvä koko-naisliikenne (itse metsästys sekä peijaiset, rakennuksen ja ruokintapaikkojen hoito jne.), minkä perustella laske-taan yksiköt ja tiemaksu.

Maanomistajan vuokra-tessa metsästysoikeuden, tu-lee vuokraajasta tienkäyttä-jä. Silloin seuralle osoitetaan käyttömaksu, ellei maan-omistaja ole luvannut hoi-taa sitä. Vuokrasopimukses-sa kannattaa ottaa kantaa asiaan.

Tie- ja käyttömaksuissa joudutaan väistämättä teke-mään harkintaa ja arviointia. Joissakin tapauksissa metsäs-tyksen aiheuttaman liiken-teen on katsottu sisältyvän metsän normaaliin painolu-kuun sillä perusteella, että kaikilla tien vaikutusalueen kiinteistönomistajilla on met-sästyslupa ja metsästys tapah-tuu osakkaiden metsissä. Täl-löin tulee kuitenkin pitää huolta siitä, ettei yksikään tiekunnan osakkaana ole-va ei-metsästäjä joudu vää-rin perustein metsästysliiken-teen maksumieheksi.

Suurmaanomistaja voi myydä metsästyslupia laa-joille selkosille, useiden yk-sityisteiden vaikutusalueille. Tällöin yksittäisen tien met-sästysliikenne jää tavallisesti varsin vähäiseksi, eikä käytös-tä kannata laskuttaa. Jos lii-kenne kuitenkin on merkittä-vää, voidaan maksu määrätä joko metsästysluvan myöntä-jälle tai luvan saajalle. Suosi-teltavaa on, että osapuolet sopivat tästä keskenään. Pit-käaikaisessa vuokrauksessa hyvä käytäntö on periä tien-käytön korvaus käyttömak-suna tien todelliselta käyttä-jältä.

Tie- ja käyttömaksut ei-vät yleensä ole kovin suuria. Useimmiten puhutaan kym-peistä tai muutamasta sata-sesta, mikä ei ole järin paljon yhtä harrastajaa kohden.

Pysäköi haitattomastiAutoa ei ole syytä pysäköidä sellaiseen paikkaan tai sellai-sella tavalla, joka voi aiheut-taa vaaraa tai häiritä muuta liikennettä. Tämä määrätään tieliikennelaissa ja sitä on kai-ken sovun nimessä syytä nou-dattaa myös metsästysretkien yhteydessä. Väärin ja haittaa aiheuttava pysäköinti on ka-vala riidanaiheuttaja.

Mikäli metsästäjä park-keeraa autonsa maastoon tien välittömään läheisyy-teen, on se tehtävä turvalli-suus silmällä pitäen, eikä sii-tä saa aiheutua kohtuutonta haittaa maa-alueen omista-jalle tai haltijalle.

Sopu on paras kaveriKaikista tienkäytön yksittäis-tapauksista ei ole selkeitä oikeusratkaisuja, joten ha-luttaessa riita saadaan kyl-lä pystyyn. Metsästys, siitä johtuva tien käyttö ja mak-sut ovat kuitenkin sen verran pieniä asioita, että ensisijai-sesti kannattaa aina hakea sopuratkaisua. Silloin kaikki voittavat.

Huomattakoon, että jokamiehen oikeus ei oikeuta moottoriajoneuvon vapaaseen käyttöön toisen mailla. Jokamiehen oikeus sallii kulkemisen ainoastaan jalan, pyörällä, ratsain ja suksilla, tällöinkin vahinkoa aiheuttamatta.

Lähtökohtaisesti yksityistie on tarkoitettu kiinteistöille kulkua varten.

10 2014

Harmittaako turha liikenne yksityistiellänne?

Kunnan tie- ja katuver-kon päivityskartta vas-taa heinäkuun lopun 2014 tilannetta.

Vuonna 2013 tai 2014 ylääpitotietoa toimittaneet kunnat (119 kuntaa)

Vuonna 2013 tai 2014 ylläpitotietoa toimittaneet kunnat (119 kuntaa)

MARKUS MELANDERLIIKENNEVIRASTO

Digiroad, tie- ja katuver-kon tietojärjestelmä, on la-kisääteinen palvelu, jonka tavoitteena on tarjota yh-teiskunnan käyttöön na-vigointikelpoinen tie- ja katuverkko ominaisuustietoi-neen. Tietojärjestelmän ja sii-tä muodostettavan aineiston käyttäjiä ovat liike-elämä, julkishallinto sekä navigoin-tikarttoja tuottavat yritykset.

Digiroad-palvelun kautta yksityistiekuntien on mah-dollista tarkistaa yksityistei-den tietoja ja tiedottaa oman tiensä käyttörajoituksista na-vigointipalveluja tarjoaville yrityksille. Digiroad-palvelu

on valtakunnan ainoa keski-tetty palvelu esimerkiksi tien palvelutasoa ilmaisevan toi-minnallisen luokan ilmoitta-miseen.

Ovatko tienne tiedot ajan tasalla palvelussa?

Liikenneviraston käynnis-sä oleva uudistus pyrkii sii-hen, että tulevaisuudessa tietojen tarkistaminen on ai-kaisempaa helpompaa.

Tie- ja katuverkon tieto-järjestelmän taustalla vaikut-taa laki 28.11.2003/991 sekä asetus tietojärjestelmään tal-lennettavista tietosisällöistä. Teiden ja katujen keskilinjan lisäksi aineistoon on mahdol-lista tallettaa yhteensä n. 50 tietolajia. Näistä yksityistei-den osalta merkittäviä ovat

Taulukko 1. Digiroad-järjestelmässä ylläpidettävät tiedot (lähde: Finlex 991/2003)

Joukkoliikenteen pysäkki Ajoneuvokohtainen rajoitus

Väylätyyppi Omistaja (linkit, kohteet)

Toiminnallinen luokka Yleisten teiden tie-, tieosa ja ajoratanumero

Liikennevirran suunta Kelirikko ja kulkurajoitus

Nopeusrajoitus Rakentamistilanne

Kääntymisrajoitus Lepoalue

Paino-, korkeus-, leveys ja pituusrajoitus Liikennemäärä ja ruuhkautumisherkkyys

Suljettu yhteys ja avattava puomi Rajanylityspaikka ja tulli

Valo-ohjattu liittymä ja liikennevalo Taajama

Valaistu tie Suojatie

Päällystetty tie RDS/TMC-paikka

Kaistojen lukumäärä Sairaala ja ensiapupiste

Opastustaulu ja sen informaatio Laivaterminaali

Leveys Tavaraliikennekeskus

Rautatien tasoristeys Kaupungin keskusta

Lauttatyyppi Liitännäisliikennealue

Kansallinen tieluokka Risteys

Eurooppatienumero Ajoneuvon lastaus junaan tai laivaan

Pysäköintialue ja -talo Käyttörajoitus ja käyttöaika

Linja- ja kuorma-autojen pysäköintialue Maamerkki

Maisemallinen arvo Kaupunginosa

Kaistan geometria Taksiasema

Pohjavesialue Erityinen teiden/väylien yhdistelmä

Mitattu pituus Eritasopiste

Rautatietyyppi Päällekkäinen raitiotie

Hoitoalue

erilaiset rajoitukset, puomit ja toiminnallinen luokka.

Toiminnallisen luokan merkitys

Toiminnallisen luokan merkitys navigointilaitteil-le on suuri, koska sen perus-teella navigaattorit tarjoa-vat reittiä. Tavoitteena tulisi aina olla se, että korkeam-man luokan tietä tarjotaan ensisijaisena reittinä. Vasta kun korkeamman tieluokan reitti on selkeästi pitempi kuin alemman tasoinen reit-ti, tarjoaa navigaattori tätä vaihtoehtoa. Painorajoituk-set vaikuttavat luonnollises-ti esimerkiksi raskaan liiken-teen reittien valintaan.

Digiroad-tietojärjestelmäuudistus parantaa laatuaDigiroad-tietojärjestelmä-uudistuksella pyritään tuo-maan parannusta aineiston laatuun. Merkittävin yksittäi-nen kehitysaskel on se, että kunnille tarjotaan internetis-sä toimiva selainpohjainen käyttöliittymä ominaisuustie-tojen ylläpitoon. Tämän us-kotaan helpottavan tietojen ylläpitoa sekä lisäävän aineis-ton laatua ja ajantasaisuutta.

Yksityisteiden omistajil-le tai yksityistiekunnille uusi järjestely luo aikaisempaa paremman mahdollisuuden olla yhteydessä kunnan Digi-road-yhteyshenkilöön ja yh-dessä hänen kanssaan laittaa

tiedot ajan tasalle. Kunnan Digiroad-yhteyshenkilön tie-dot saa Digiroad-operaat-torilta (info@digiroad.fi tai p. 040 507 2301).

”Ole yhteydessä aluee-si Digiroad-yhteyshenkilöön, jos haluat varmistua, ovat-ko puomit, painorajoitukset tai yksityistienne toiminnalli-nen luokka oikein. Näin voit-te varmistua siitä, että navi-gointilaitteissa ylipäätään voisi olla oikeita tietoja näil-tä osin.”

Aineiston sisältämien tie-tojen merkitys käytännön ta-solla on kuvattu alla olevien kuvien kautta.Esimerkki: Yksityistie Pönnö-länmäkeen menee pohjoisen kautta ja valtion ylläpitämä

tie etelän kautta. Jos tämä tieto olisi tietokannassa vää-rin, navigaattori voi ohjata pohjoisesta tulevan autoili-jan kääntymään Pönnölän-mäkeen yksityistien kautta.

Osa yksityisteistä on julkis-ta tukea nauttivia, vilkkaasti liikennöityjä väyliä. Osa on hyvin rajatun käyttäjäjoukon käytössä olevia teitä, joille pääsyäkin voidaan rajoittaa.Kuvassa 3 on esitetty tilanne, jossa tien omistaja rakentaa tielle puomin. Tieto tulee toi-mittaa Digiroad-palveluun, sillä muutoin navigointikart-tavalmistajat eivät saa tietoa käytännössä mistään.

Kuva 2: Liikenne ohjautuu yleensä toiminnallisen luokan ja yksityistieluokituksen tiedon perusteel-la sopiville väylille. Yksityistiet ovat sinisellä ja maantiet punaisella.

11 2014

Maanmittauslaitoksen aineisto luo pohjanDigiroad-tietojärjestelmän yhtenä keskeisenä tietoläh-teenä toimii Maanmittaus-laitoksen kartoitusproses-si ja maastotietojärjestelmä. Tämä prosessi tuottaa par-haimmillaan laadukasta tie-toa aina uuden tien tai kadun rakentamisen jälkeen. Muutostietojen seurantaan ei ole mitään järjestelmällis-tä käytäntöä, mistä johtuen yhteydenpito Digiroad-palve-luun tai kuntaylläpitäjiin on suositeltava tapa muutostie-tojen toimittamiseen.

Digitaalisen aineiston merkitys korostuuIhmisten ja yritysten toimin-ta on muuttunut navigaat-

toreiden yleistymisen myötä. Navigaattorit ovat usein kor-vanneet paperikartat. Reit-tipalvelu löytyy puhelimes-ta tai auton kiinteästä tai erillisestä autonavigaattori-laitteesta. Tämä on saanut aikaan sen, että ihmiset saat-tavat ajaa täysin digitaalisen reittiaineiston opastamana.

Aineistojen merkitys ko-rostuu entisestään, kos-ka reitin valinnassa ei enää välttämättä käytetä ihmisen loogista valintaa. Digiroad-palvelu ei luonnollisesti voi vaikuttaa siihen, miten ajan-tasainen kartta-aineisto ihmi-sillä on käytössään. Vuonna 2015 valmistuva Digiroad-järjestelmäuudistus pyrkii mahdollistamaan paremman ajantasaisuuden siten, että Liikennevirasto tarjoaa jat-

kossa ajantasaisen aineiston aikaisempaa tiheämmässä julkaisuaikataulussa.

Digiroad-palvelu vastaa kysymyksiinAktiivisuus ja oman toimin-nan vaikutusten ymmärtämi-nen on keskeistä hallittaessa julkisia tietoaineistoja. Digi-road-palveluun voi olla yhte-ydessä kaikissa kysymyksissä. Digiroad-palvelun avuliaat asiantuntijat vastaavat säh-köpostiin osoitteessa info@digiroad.fi sekä puhelimitse arkisin klo 09–16 numerosta 040 507 2301.

Helppo tapa tietojen tar-kistamiseen on myös yhtey-denotto alueelliseen vastuu-henkilöön niissä kunnissa, joista yhteyshenkilö löytyy.

Kuva 3: Tieto rakennetusta puomista pitää välittää Digiroad-operaattorille. Muutoin tieto ei välity navigointitoimijoille. Digiroad-operaattori välittää tiedon myös Maanmittauslaitokselle.

Tasoristeyksen hoitoinfo tienpitäjälleTärkeää tietoa myös tiekunnilleTAINA RANTANENSITO OY

Tasoristeysten kunnossapi-dosta ja vastuista on ilmes-tynyt esite. Se löytyy Liiken-neviraston sivuilta www.liikennevirasto.fi nimellä ”Ta-soristeykset ja teiden kunnos-sapito”. Kortin on tehnyt Sito Oy.

Suomessa on yli 3.000 ta-soristeystä, joista suurin osa sijaitsee alemman tieverkon teillä. Tienpitäjänä on joko valtio, kunta tai yksityistien tiekunta. Infokortin tarkoi-tuksena on selventää hoito-vastuut tasoristeysalueella.

Talvikaudella kunnossa-pitotehtäviä ovat liukkau-den torjunta hiekoittamalla ja polanteiden poisto radan kansirakenteen reunaan asti. Liukkauden torjunnassa ei

saa käyttää suolaa! Kunnos-sapitoa tekevän pitää muis-taa noudattaa erityistä varo-vaisuutta, mikäli rataosa on sähköistetty, sillä esimerkiksi kuorma-auton lava voi ylä-asentoon nostettuna yltää ajojohteisiin. Tehtäviin sisäl-tyy myös aurattujen lumika-sojen siirtäminen niin kauas radasta, etteivät ne aiheuta haittaa raiteella liikkuvalle kalustolle tai muodosta nä-kemäesteitä.

Sulaan aikaan sorastetta-essa tulee olla tarkka, ettei irtokiviä joudu radalle. Tieltä ei myöskään saa valua vettä tai muuta roskaa radalle.

Tien hoitoon keväästä syk-syyn liittyy keskeisenä näke-mäalueiden raivaaminen ja liikennemerkkien kunnon tarkastaminen. Näkemäalu-eella (esitetty alla olevassa

kuvassa) ei saa olla esimer-kiksi puupinoa tai rakennus-ta, eikä edes maatalousajo-neuvoa parkkeerattuna niin, ettei rautatietä ylittävä näe tulossa olevaa junaa.

Tienkäyttäjän on poistet-tava mahdollisuuksien mu-kaan näkemäalueella oleva este, joka saattaa aiheuttaa vakavaa vaaraa liikenteel-le. Jos tienkäyttäjä ei pysty poistamaan näkemäalueella olevaa estettä kohtuullisella vaivalla, tulee hänen ilmoit-taa vaaran aiheuttajasta tien-pitäjälle tai poliisille.

Liikennemerkit sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Erityisestä syystä voidaan sa-manlainen merkki asettaa myös vasemmalle puolelle. Liikennemerkin vähimmäi-setäisyys ajoradan reunasta on 0,5 m. Taajamassa mer-

kin vähimmäisetäisyyttä ei tarvitse noudattaa, jos siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa liikenteelle tai tien kunnossa-pidolle. Samaan pylvääseen tai telineeseen saa kiinnit-tää yleensä enintään kaksi liikennemerkkiä sekä tarvit-tavat lisäkilvet. Jos samaan pylvääseen kiinnitetään kak-si liikennemerkkiä, on niistä tärkeämpi sijoitettava ylem-mäksi, koska se havaitaan ta-vallisesti ensin.

Tasoristeyksen poistuessa käytöstä tai sen käyttöä ra-joitettaessa (ylitys sallitaan vain kevyelle liikenteelle) asennetaan tielle sulkuaita tai sulkupuomi. Tällaisen sul-kulaitteen asentaa rautatien kunnossapitäjä. Sulkupuomi-en tulee yleensä olla lukittu-ja. Avaimet luovutetaan tien-pitäjälle.

Tiekunnan ja tieosakkaan vastuulla tasoristeyksessä ovat:1. Riittävät näkemät2. Kunnollinen odotustasanne3. Oikea tiegeometria4. Sopiva nopeusrajoitus tasoristeyksen kohdalla5. Liikennemerkkien kunnossapito6. Tien hyvä kunnossapito7. Radan lähiympäristön pitäminen ilman tieliit-

tymiä8. Oma ajotapa

Tasoristeyksessä juna ei pysähdy – pysähdy sinä!

Hyvässä kunnossa olevassa tasoristeyksessä on mm. kunnollinen odotustasanne ja riittävät näkemät kaikkiin suuntiin.

12 2014

Ilmoita tiekunnan yhteystiedot rekisteriin■Maanmittauslaitos ylläpitää lakisääteistä yksityistierekisteriä. Yksi-

tyistierekisterin ajan tasalla pitäminen vaatii tiekuntien aktiivisuutta.Maanmittauslaitoksen verkkosivujen kautta voi nyt ilmoittaa tiekun-

tien ja yhteisten alueiden yhteystiedot. Maanmittauslaitos, useat viran-omaiset, yksityiset kansalaiset ja monet muut tahot tarvitsevat tietoja siitä, keneen täytyy ottaa yhteyttä yksityistietä ja yhteistä aluetta koske-vissa asioissa. Maanmittauslaitoksen toimituskokouskutsu lähtee rekiste-rissä ilmoitetulle henkilölle.

Ilmoitus voidaan tehdä kätevästi nettilomakkeen kautta, joka löytyy seuraavasta osoitteesta:

www.maanmittauslaitos.fi/lomakkeet/yksityistierekisteri.

Maanmittauslaitos muuttuu vuoden 2015 alusta■ Paikkatietoalan tutkimuslaitoksena tunnettu Geodeettinen laitos

sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen eli Tiken tietotekniikkapalveluita tuottava osa yhdistetään ensi vuoden alusta Maanmittauslaitokseen.

Geodeettisestä laitoksesta tulee Paikkatietokeskus Maanmittaus-laitoksessa ja Tiken tietotekniikkapalvelut liitetään osaksi Maanmit-tauslaitoksen Tietotekniikan palvelukeskusta. Paikkatietokeskus käyt-tää Geodeettisen laitoksen vanhaa lyhennettä FGI, joka ensi vuonna tarkoittaa Finnish Geospatial Research Institute.

Maanmittauslaitoksen osaaminen ja tuotevalikoima kasvavat. Yh-distämisen jälkeen Maanmittauslaitoksesta tulee paikkatietoalan merkittävin tutkimuslaitos. Maanmittauslaitos on tähän asti tehnyt tietotekniikan järjestelmiä vain omaa tarvetta varten. Ensi vuoden alusta lähtien Maanmittauslaitos tuottaa tietojärjestelmäpalveluja koko maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle.

Maanmittauslaitos on samalla uusinut strategiansa ja ensi vuoden alusta toiminta-ajatus on Tietoa, palvelua ja tutkimusta Maasta.

Lisätietoa:www.maanmittauslaitos.fi

Kunnossapidon vuosi

ELINA KASTEENPOHJASUOMEN TIEYHDISTYS

Harmaan talouden torjun-taan liittyvä tiedonantovel-vollisuus koskee myös tie-kuntia siltä osin, kun kyse on rakentamispalvelujen os-tamisesta tai yhteisestä työ-maasta.Eduskunnan hyväksymien la-kien (363/2013 ja 364/2013) nojalla tilaajilla on velvolli-suus ilmoittaa tietoja Vero-hallinnolle rakentamiseen liittyvistä urakoista ja ura-koitsijoista. Yhteisen raken-nustyömaan päätoteuttajalla on velvollisuus ilmoittaa tie-toja rakennustyömaalla työs-kentelevistä henkilöistä.

Pitääkö tiekuntien ilmoittaa?Tiekunta on yhteisetuus, joka on normaalin kuukausit-

Alueellisten Yksityistiepäivien tilaisuussarja pidetään sään-nöllisesti parittomina vuo-sina. Talvella 2015 on taas mahdollisuus kokoontua yh-deksi kokonaiseksi päiväksi yksityistieasioiden merkeissä 15 paikkakunnalla. Tiepäivät järjestää Suomen Tieyhdistys yhteistyössä monien muiden toimijoiden kanssa.

Yksityistiepäivät ovat muodostuneet alan merkittä-vimmäksi tapahtumaksi. Päi-villä ovat edustettuina kaik-ki keskeiset yksityistieasioissa vaikuttavat tahot kuten tie-kunnat, kunnat, valtion hal-linto sekä yrityksiä.

Osallistujia tilaisuuksissa on paikkakunnasta riippuen 100–250. Samaan saliin on siis kokoontuneena valtava mää-rä yksityistieosaamista!

Helmi–maaliskuussa 2015 on taas aika kokoontua! Päi-vän aikana ratkotaan yhdessä ajankohtaisia yksityistiekysy-myksiä, käydään läpi uusim-mat julkaisut sekä syvenne-tään osallistujien tienpitoon ja tiekuntahallintoon liitty-vää tietämystä.

Tienpidon rahoitus on aina ajankohtainen ja jokai-selle yksittäiselle osakkaalle-kin tärkeä asia. Osakkaiden tiemaksut ja ulkopuolisten tienkäyttäjien käyttömak-sut tulee saada kohdalleen ja tiekunnan tilille odottamaan mielekkäitä tienpitotoimia. Valtion ja kuntien avustuksia on osattava hakea oikeaan

aikaan ja oikeisiin kohteisiin. Erityisen tärkeää olisi tarkas-taa siltojen kunnostustarve.

Teknisistä kysymyksistä päällimmäisenä asiana on tällä kertaa raskaan liiken-teen vaikutus yksityisteihin. Rekkojen enimmäispainot ja -mitat nousivat syksyllä, mi-hin liittyen saattaa herätä kysymyksiä kuten: Kestääkö silta ja mureneeko tie? Lai-tetaanko painorajoituksia? Entä mikä on tiekunnan vas-tuu?

Siltojen osalta päivän ai-kana kuullaan esitys puusil-loista, jotka on suunniteltu nimenomaan yksityisteille. Kunnossapidon tietoisku saa-daan pölynsidonnasta.

Tiekunnan hallinto ja sen tehokas sekä lainmukainen sujuminen on tärkeä asia. Ti-laisuudessa käydäänkin läpi muun muassa hallinnon pa-himmat kompastuskivet.

Tieyksiköinti ja Yksityistielaki puhuttavat ainaMelkein joka kerta Yksityis-tiepäivän yhtenä aiheena on tieyksiköinti. Näin on myös tällä kertaa, sillä yksiköinnin suosituksiin tulee aina aika ajoin pieniä muutoksia. Päi-vän aikana tutustutaan erityi-siin ennakkotapauksiin tieyk-siköinnissä.

Moni yksityisteitä koske-va asia liittyy juridiikkaan eli tässä tapauksessa erityisesti Yksityistielakiin. Yksityistie-

Uutisia lyhyesti

13 2014

Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus yksityisteillä

keminen on rakennusluvan alaista työtä, riittää yhden il-moituksen tekeminen. Kaik-kien osakkaiden ei tarvitse antaa ilmoitusta, vaan yhden osakkaan ilmoitus kaikista töistä riittää.

Ilmoituksen voi antaa vain sähköisesti KATSO-tunnuksil-la.

Y-tunnus tarvitaanJos tiekunnalla ei ole ole-massa Y-tunnusta, se hae-taan Y1-lomakkeella Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ:stä). Saatuaan Y-tun-nuksen tiekunta hakee Kat-so-tunnukset ilmoitusten te-koa varten.

KATSO-tunnisteen hakeminen tiekunnalleKATSO-pääkäyttäjän tunniste perustetaan sille henkilölle, jolla on tiekunnan nimenkir-

joitusoikeus, eli hoitokunnan varsinaiselle (yhdelle) jäsenel-le tai toimitsijamiehelle. Tun-nisteen perustamista hakee se, jolle tunniste perustetaan.

KATSO-pääkäyttäjän tun-nisteen perustaminen teh-dään sähköisesti osoittees-sa: yritys.tunnistus.fi ja sieltä Perusta Katso-tunniste. Pal-veluun kirjaudutaan henki-lökohtaisilla pankkitunnuk-silla. Tunnistus voidaan tehdä myös KATSO-asiakasrekiste-röintipisteessä, mikäli pank-kitunnuksia ei ole.

Palvelu ohjaa tunnisteen perustamisen vaihe vaiheel-ta ja toimii kuten Verohallin-non muutkin sähköiset palve-lut eli hienosti.

Vinkki: Muista tarkistaa yhteystietojesi oikeellisuus ja tulostaa yhteenveto kohdas-sa 6/7 sekä kertakäyttöinen salasanalista kohdassa 5/6.

Nyt tunniste on perustet-tu, mutta se ei ole vielä ak-tiivinen eli sitä ei voi käyttää.

Muutaman päivän kulu-essa tunnisteen hakija saa Verohallinnolta sähköpos-tiin KATSO-valtakirjan, joka tulostetaan, täytetään ja al-lekirjoitetaan siten kuin tie-kunnan nimenkirjoituksesta on säädetty.

Jos tiekuntaan on valittu hoitokunta, niin silloin val-takirjan allekirjoittaa ne kak-si muuta varsinaista jäsentä kuin se, jolle tunnus on pe-rustettu.

Valtakirjan liitteeksi laite-taan oikeaksi todistettu jäl-jennös tai ote siitä tiekunnan kokouksen pöytäkirjasta, jos-sa tällä hetkellä virassa ole-van toimielimen valinnasta on päätetty.

Vinkki: Mukaan voi liittää vielä otteen yksityistielain 62§:stä.

Valtakirja palautetaan siinä ilmenevään osoittee-seen postitse (tai faksilla). Skannattua valtakirjaa säh-köpostin liitetiedostona ei ainakaan toistaiseksi ole hy-väksytty.

Valitse itsellesi sopivin 15 tilaisuudesta

Alueelliset Yksityistiepäivät 2015vallistakin edullisempaan hintaan. Kirja Yksityistien pa-rantaminen on tilaisuuksissa myynnissä hintaan 40 € (nor-maalisti 48 €). Huikean suo-sittu julkaisu Yksityisteiden hallinto on tilaisuuksissa saa-tavana tapahtumahintaan 25 € (ovh 32 €). Yksityistien kun-nossapito -kirja maksaa pai-kan päällä 30 € (ovh 38 €).

tai sen menettelyn piiris-sä. Rakennustyötä tilaavien yri tysten ja itsenäisten am-matinharjoittajien on ilmoi-tettava tiedot Verohallinnol-le joka kuukausi. Tiedot on ilmoitettava työmaakohtai-sesti kaikista ostetuista ra-kennusurakoista, jos tilatun urakkasopimuksen arvo on yli 15.000 euroa.

Rakennustyömaan pää-toteuttajan täytyy ilmoittaa joka kuukausi tiedot kaikis-ta yhteisellä työmaalla työs-kentelevistä henkilöistä, jos yhteisen rakennustyömaan koko rakennushankkeen arvo on yli 15.000 euroa.

Mikäli tiekuntaa ei ole merkitty Maanmittauslaitok-sen ylläpitämään yksityistie-rekisteriin, kuuluu se tällöin kotitalouden menettelyn pii-riin. Ilmoitus tehdään vain silloin, kun työ on vaatinut rakennusluvan. Jos tien te-

Muutaman päivän ku-luttua pitäisi sähköpostiin tulla ilmoitus, että pää-käyttäjätunnuksesi on ak-tivoitu. Nyt voit siirtyä käyttämään palvelua ja tarvittaessa perustaa KAT-SO-alitunnisteita esimer-kiksi tieisännöitsijälle.

Mikäli aktivointiviestiä ei muutaman päivän sisällä kuulu tai tunnisteen haus-sa tulee muita ongelmia tai kysyttävää, niin Vero-hallinnon palvelunumeros-ta 020 697 040 saa tarvitta-vat neuvot ja ohjeet.

lain uudistamiselle on suuri tarve ja asian käsittelyä aje-taankin ensi hallituskaudelle. Uudistusta varten liikenne-ministeriö on teettänyt sel-vitysmieheltä arvioinnin suo-siteltavista lakimuutoksista. Tilaisuudessa suosituksia käy-dään läpi tietoiskumaisesti ja niistä keskustellaan. Keskus-telun tavoitteena on kuulla käytännön toimijoiden nä-kemyksiä lakiuudistuksesta, jotta ne saataisiin esille myös varsinaisessa lainsäädäntö-työssä.

Näyttely ja yksityistiekirjallisuuttaAlueellisten Yksityistiepäi-vien yhteyteen on vuosien varrella rakentunut pieni-muotoinen näyttely, missä kiertueella mukana olevat yhteisöt ja yritykset esitte-levät tiekuntien tarvitsemia palveluja. Tieyhdistyksen ohella mukana on tällä ker-taa yhdeksän yhteisöä. Tarjol-la on lisäksi muidenkin asian-tuntijoiden esitteitä sekä materiaalia.

Päivän ohjelmaan on va-rattu jälleen runsaasti aikaa

myös osallistujien kysymyk-sien käsittelyyn. Kysymyksiä voi esittää suoraan paikan päällä tai niitä voi lähettää etukäteen asiantuntijoiden mietittäviksi. Yleisimpiin ky-symyksiin saatetaan vastata jo luento-osuuksien aikana. Tällaisia kysymyksiä ovat esi-merkiksi: Milloin kokous on päätösvaltainen? Milloin tar-vitaan valtakirja? Voiko tien jättää talvella auraamatta? Entä hiekoitus?

Suomen Tieyhdistyksen erittäin kysyttyjä Yksityistie-julkaisuja on saatavilla ta-

Yksityistiepäivät järjes-tetään 15 paikkakun-nalla. Tilaisuudet alka-vat klo 9.00 ja kestävät klo 15.30 saakka.

Yksityistieasiat kiinnostavat niin paljon, että tauoillakin riittää juttua. Näyttely ei ole suuri, mutta sieltä saatava tietous on perin tarpeellista.

Lisätietoa:www.vero.fi/rakentamisilmoituksetwww.ytj.fi/palvelut/y-lomakkeet/perustamisilmoituslomakkeetwww.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Rakentamiseen_liittyva_tiedonantovelvoll(32723)

Teknisistä kysymyksistä päällimmäisenä asiana on tällä kertaa raskaan liikenteen vaikutus yksityisteihin.

Alueelliset Yksityistiepäivät 2015Maanantai 9.2. JyväskyläKylpylähotelli Rantasipi LaajavuoriTiistai 10.2. Kuopio, Hotelli Iso-ValkeinenKeskiviikko 11.2. Polvijärvi, Lomakeskus HuhmariTorstai 12.2. Mikkeli, Mikkelin AMKTiistai 24.2. Turku, Turun Messu- ja kongressikeskusKeskiviikko 25.2. Salo, Turun AMK Salon toimipisteTorstai 26.2. Vantaa, Suomen IlmailumuseoTiistai 3.3. Imatra, seurakunnan kurssikeskus PäivärantaKeskiviikko 4.3. Lahti, Lahden MessukeskusTorstai 5.3. Tampere, Tampereen Messu- ja urheilukeskusMaanantai 9.3. Oulu, Technopolis: AuditorioTiistai 10.3. YlivieskaRaudaskylän kristillinen kansanopistoKeskiviikko 11.3. SeinäjokiKoulutuskeskus SEDU:n TörnäväsaliTorstai 12.3. Kankaanpää, Niinisalon varuskuntakerhoMaanantai 16.3. RovaniemiRovaniemen AMK:n Borealis-sali

Alueelliset Yksityistiepäivät (ohjelma, aikataulu, paikka-kunnat, ilmoittautuminen) Internetissä osoitteessa www.tieyhdistys.fi

14 2014

Tiko-tieisännöitsijäkoulutus syksyllä 2015Suomen Tieyhdistys järjes-tää syksyllä 2015 TIKO-tiei-sännöitsijäkoulutuksen. Kou-lutukseen valitaan 20–25 kurssilaista koko maasta. Ha-kuaika alkaa tammikuussa ja päättyy toukokuun lopussa.

TIKO-tieisännöitsijäkoulu-tuksen kautta moni maaseu-dun yrittäjä on onnistunut luomaan itselleen toimivan sivuelinkeinon – tieisännöin-nin.

Tieisännöitsijöitä on tähän mennessä koulutettu koko maahan yhteensä noin 230. Koulutusohjelman päärahoit-taja on Liikennevirasto. Kou-lutuksen järjestää Suomen Tieyhdistys.

Tieisännöitsijäverkkoa kasvatetaanKoulutukseen valitaan koko Suomesta noin 20–25 kurs-silaista. Kurssilaisten valin-noissa painotetaan erityisesti alueita, joilla ei ole toimivaa, aiemmin koulutettua tieisän-nöitsijää.

Kuvassa vuoden 2013 TIKO-koulutukseen osallistuneita

15 2014

Sudoku ratkaisu

Hakijoina voivat olla mm. useamman tien asioita jo nyt hoitavat toimitsijamiehet, tiekuntien erilaisten yhteen-liittymien vastuuhenkilöt ja muut tieasioiden hoitotehtä-viin halukkaat henkilöt. Eri-tyisiä koulutus- tai ammatti-taitovaatimuksia ei ole.

Koulutus suunnataan en-sisijaisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta kouluttautua tieisännöintiin muuta kautta. Koulutuksella pyritään tuke-maan myös pienyrittäjyyttä. Koulutus ei tarkoitettu jul-kisen sektorin viran- tai toi-menhaltijoille heidän omassa työssään tarvittavan tiedon lisäämiseksi. Tätä varten jär-jestetään eri koulutusta.

Hakijoilta edellytetään yksityistieasioiden perustun-temusta, kiinnostusta ja val-miuksia ryhtyä tarjoamaan tieisännöintipalveluja tie-kunnille, kunnille ja muille toimijoille. Koulutus ei siten ole tarkoitettu vain oman tie-kunnan tai oman tien asioi-den hoidossa tarvittavien li-sätietojen hankkimiseen.

Tieosakkuuden huomioiminen kiinteistökaupassaMINNA RAUTONEN ASIANAJOTOIMISTO FEREN-DA OY

Kiinteistöjä myytäessä saat-taa nousta esiin kysymys, kuinka myytävään kiinteis-töön liittyvä tieosakkuus tu-lisi huomioida kaupan yhte-ydessä. Vaikka yksiselitteistä lainsäädäntöä tai oikeuskäy-täntöä myyjän tiedonanto-velvollisuudesta ei ole, olisi yllätysten välttämiseksi kaup-pakirjaan hyvä ottaa mainin-ta tiekunnan ja tieosakkaan vastuista.

Kiinteistökaupoissa tie-osakkuuden suhteen pohdin-taa aiheuttavat esimerkiksi tiekunnan sitoumuksista vas-taaminen, korvaukset aiem-min tehdyn tien kustannuk-sista sekä myyjän vastuisiin ja tiedonantovelvollisuuteen liittyvät ongelmat. Asiaa tar-kastellaan järjestäytyneen tiekunnan ja pääasiassa yksi-tyistielain näkökulmasta.

Tieosakkaan vastuu tiekunnan sitoumuksistaTiekunta voi tehdä erilaisia sitoumuksia. Sen puolesta voidaan esimerkiksi ottaa ra-halaina, josta on päätettävä tiekunnan kokouksessa. Ra-halaina voidaan käyttää mm.

tien parantamiseen tai muu-hun tarkoitukseen. Vaikka si-toumuksen on tehnyt tai lai-nan on ottanut tiekunta, voi yksittäinen tieosakas joutua siitä vastuuseen.

Ajallisesti on syytä huoma-ta, että muista kuin yleisistä varoista myönnetty laina, jonka tieosakkaat ovat päät-täneet ottaa vuotta pitem-mäksi ajaksi, on maksettava takaisin kymmenen vuoden kuluessa. Vastuukysymysten osalta puolestaan tulee huo-mata, että yhteisestä tienpi-dosta johtuneesta sitoumuk-sesta ovat vastuussa ne, jotka sitoumuksen syntyessä olivat tieosakkaita. Mikäli suoritet-tavaa maksua ei ole voitu periä joltakin vastuuvelvolli-selta, vastaavat muut puut-tuvasta osasta tieyksikköjen-sä mukaisessa suhteessa.

Kiinteistön osittamiseen ja myyntiin liittyy myös omia vastuita koskevia säännök-siä. Kiinteistöä ositettaessa vastuu sitoumuksesta siirtyy osittamisessa muodostetuil-le uusille kiinteistöille. Tämä tapahtuu määrättävien tieyk-sikköjen mukaisessa suhtees-sa. Myös kiinteistön myynnin jälkeen uusi omistaja on vas-tuussa edellisen omistajan tienpidosta johtuneista vel-

voitteista. Tämä ei kuiten-kaan koske edellisen omis-tajan laiminlyömiä rahana suoritettavia maksuja.

Sekä uusien että vanho-jen tieosakkaiden tulisi olla selvillä siitä, millaisia vel-vollisuuksia heille aiheutuu tiekunnan sitoumuksista. Tiekunnan ja sitä kautta tie-osakkaan vastuista olisi hyvä ottaa maininta kauppakir-jaan, sillä tietojen perusteel-la ostaja pystyisi arvioimaan kokonaistilannetta sekä va-rautumaan velvoitteisiinsa ja niiden kestoon. Epäselvyyttä siitä, mitä tietoja on annettu, ei myöskään syntyisi. Velvol-lisuutta tähän ei kuitenkaan lainsäädännön perusteella ole.

Tieosakkaan velvollisuus maksaa korvausta tehdystä tiestäMikäli joku saa yksityistie-lain nojalla oikeuden tiehen ja hänelle on katsottava koi-tuneen huomattavaa hyötyä tien tekemisestä, hänet voi-daan velvoittaa maksamaan korvaus jo tehdyn tien kus-tannuksista. Edellytyksenä on, että tien tekeminen on suoritettu viidentoista vii-meksi kuluneen vuoden ai-kana ennen kuin tieoikeus

perustettiin (8 §), myönnet-tiin (9 §) taikka oikeus käyt-tää tietä syntyi (10 §). Korva-usta määrättäessä otetaan huomioon tien tekemisestä kulunut aika ja tiestä saata-va hyöty. Määrä perustuu ar-vioon, jota rajoittaa kohtuul-lisuusvaatimus.

Velvollisuus koskee kiin-teistöille myönnettyjä uusia tieoikeuksia. Se ei koske sel-laista ositettaessa syntynyttä kiinteistöä, jonka osalta tien-pitovelvollisuus on jo otettu huomioon emäkiinteistön tienpitovelvollisuutta mää-rättäessä. Asia ratkaistaan samassa yhteydessä, jossa oi-keus tiehen annetaan eikä tieosakasta enää myöhem-min voida velvoittaa osallis-tumaan kustannuksiin. Kor-vaus määrätään vain, jos tiekunta vaatii sen määrää-mistä.

Jotta yllätyksiltä vältyt-täisiin, tien tekemisestä ai-heutuneiden kustannusten korvaamisesta olisi hyvä ot-taa maininta kauppakirjaan tai myyjän informoida asias-ta muutoin ostajaa. Mikäli myyjäkään ei ole asiasta tie-toinen, ostaja voi tiedustella tiekunnan toimitsijamieheltä taikka hoitokunnan jäsenel-tä, onko tiekunnalla vaati-

muksia tien tekemiseen liit-tyen.

Myyjän vastuu tietojen antamatta jättämisestäMikäli ostaja ei saa tietoa tie-kunnan sitoumuksista taikka tien tekemiseen liittyvistä korvauksista, ostajalle voi ai-heutua kustannuksia, joihin hän ei ole varautunut. Oi-keuskäytäntöä asiaan liittyen ei juurikaan ole. Tämä saat-taa kertoa siitä, että asiat on usein saatu ratkaistua sovin-nollisesti esimerkiksi tietoimi-tuksen yhteydessä.

Ongelmaksi asiassa muo-dostuu se, että toisin kuin asuntokauppalaki, kiinteis-tökauppaa sääntelevä maa-kaari tuntee ainoastaan säännökset laatu-, vallinta- ja oikeudellisesta virheestä. Asuntokauppalain mukaan ostajalla voi olla myös talou-dellisen virheen (myyjä on antanut virheellisen tiedon tai jättänyt antamatta tiedon asunnon omistamiseen liitty-vistä taloudellisista vastuis-ta ja tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan) pe-rusteella olla oikeus hinnan-alennukseen taikka kaupan purkuun. Purkaminen ei to-dennäköisesti tule kyseeseen siihen liittyvän olennaisuus-

vaatimuksen vuoksi. Myös-kään yksityistielaki ei anna asiaan yksiselitteistä ratkai-sua.

Mikäli ostaja vaatisi korva-usta vahingostaan, ratkaisua voitaisiin mahdollisesti hakea maakaaren oikeudellisen vir-heen määritelmän (myyjä antanut virheellisen tiedon vuokraoikeudesta tai muus-ta toisen oikeudesta) taikka vahingonkorvauslain tuotta-muksen ja tahallisuuden kä-sitteiden kautta.

LopuksiYksiselitteistä lainsäädäntöä tai oikeuskäytäntöä ei myy-jän tiedonantovelvollisuu-den laajuuden tai jo tehdystä tiestä maksettavien korvaus-ten osalta ole. Tulevaisuudes-sa ratkaistavaksi jää, millaisia tietoja myyjän olisi tullut an-taa ja mikä merkitys tietojen antamatta jättämisellä on. Perussääntönä voidaan kui-tenkin pitää sitä, että myy-jän tulee aina antaa ostajal-le kaikki tiedossaan olevat ja kiinteistön myyntiin vaikutta-vat tiedot.

Minustako tieisännöitsijä? Tieisännöitsijä hoitaa teiden hallinnolliset tehtävät, tilaa ja valvoo töitä, seuraa teiden kuntoa jne. Hän toimii joko hoitokuntien apuna tai tei-den toimitsijamiehenä. Myös kunnat voivat käyttää tiei-sännöitsijän palveluita mm. toimitusten ja avustuspää-tösten valmisteluissa.

Ohjelma ja ilmoittautuminenKoulutus koostuu kolmes-ta kolmipäiväisestä tiiviis-tä kurssijaksosta sekä niitä ennen ja niiden välillä teh-tävistä välitöistä. Ensim-mäinen kurssijakso pide-tään 21.–23.9.2015 ja toinen 27.–29.10.2015 Jyväskylän/

Tampereen seudulla. Viimei-nen eli kolmas jakso pidetään 24.–25.11.2015 pääkaupun-kiseudulla. Kurssijaksot pi-detään eri puolella Suomea kurssilaisten matkojen tasaa-miseksi ja yksityistieasioiden suhteen monenlaisen paikal-listuntemuksen saamiseksi. Kurssilaiset osallistuvat kai-kille kurssijaksoille.

Kurssilaisen itse maksa-ma osuus on 530 euroa (sis. alv). Maksu kattaa koulutuk-sen ja kurssimateriaalin lisäk-si majoituksen ja täysihoidon kaikkina kurssipäivinä. Kou-lutuksen rahoituksesta pää-osa tulee Liikennevirastosta.

Ilmoittautuminen koulu-tukseen 30.4.2015 mennessä.

Hakulomake löytyy osoit-teesta www.tieyhdistys.fi/yk-sityistiet

Lisätietoja:Toimialajohtaja Elina Kasteenpohja, puh. 020 786 1004 tai elina.kasteenpohja@tieyhdistys.fi Toimitusjohtaja Jaakko Rahja, puh. 020 786 1001 tai jaakko.rahja@tieyhdistys.fi

RATKAISUT

Tosi helppo Ihan normaali

2 7 6 4 5 1 9 8 3 7 1 5 6 4 2 9 3 8

8 9 1 2 6 3 4 5 7 4 2 9 8 3 5 6 7 1

3 5 4 8 9 7 2 6 1 3 6 8 7 1 9 4 2 5

4 3 8 9 2 6 7 1 5 2 5 6 9 8 1 7 4 3

5 1 2 3 7 4 6 9 8 8 3 7 5 6 4 1 9 2

7 6 9 5 1 8 3 4 2 9 4 1 2 7 3 5 8 6

6 2 3 1 8 9 5 7 4 5 7 4 3 2 6 8 1 9

9 8 5 7 4 2 1 3 6 1 9 2 4 5 8 3 6 7

1 4 7 6 3 5 8 2 9 6 8 3 1 9 7 2 5 4

Aika haasteellinen Älyttömmän vaikea

3 5 6 1 9 7 8 2 4 4 8 7 6 1 2 3 5 9

2 1 9 4 8 3 6 5 7 1 6 2 5 9 3 7 4 8

7 4 8 6 5 2 3 1 9 5 3 9 8 4 7 1 2 6

8 6 1 2 4 9 7 3 5 8 2 3 7 6 4 9 1 5

4 2 3 5 7 6 9 8 1 9 5 6 3 8 1 2 7 4

5 9 7 3 1 8 2 4 6 7 4 1 2 5 9 8 6 3

1 7 2 9 3 4 5 6 8 2 1 8 4 3 6 5 9 7

6 8 5 7 2 1 4 9 3 3 9 4 1 7 5 6 8 2

9 3 4 8 6 5 1 7 2 6 7 5 9 2 8 4 3 1

16 2014

Tosi helppo Ihan normaali

2 6 4 5 9 3 7 5 4 8

9 1 2 3 7 4 9 3 5 1

3 5 8 9 1 3 7 9 2

8 9 2 6 7 1 5 5 1 7 4

5 1 2 4 9 8 3 9

7 9 5 1 8 2 4 2 8 6

6 3 1 8 5 4 4 3 6 9

8 7 3 6 9 5 3 6

7 6 3 2 9 6 1

Aika haasteellinen Älyttömän vaikea

3 5 9 7 4 3

7 8

2 1 9 4

8 6 1 3 8 7

5 7 6 9 3 2

5 3 2 1 6

7 2 9 4 5 6 9

1 3

9 8 6 7 2

SanasokkeloHae yllä olevasta sanasokkelosta seuraavat yksityistieaiheiset sanat:asialistahoitokuntaliikennemerkkimaaoikeusosakas

perusmaksutalousarviotiekuntatilikausi

toimitsijamiesulosottovalitusvaltakirja

yksikköyksityistie

Sana voi sijaita pysty- tai vaakasuoraan tai vinottain. Sana voi olla myös kirjoitettu ta-kaperin. Tehtävän vastaus löytyy Tieyhdistyksen nettisivulta www.tieyhdistys.fi/julkai-sut/lehdet.

Yksityistie-ansiomerkki

Yksityistie-ansiomerkki on juhlava tapa muistaa yksi-tyistien hyväksi puurtanutta tiekunnan toimielimen jä-sentä tai vaikkapa tieosakas-ta. Merkki voidaan myöntää myös jollekin muulle henki-lölle, joka on merkittävällä tavalla kunnostautunut yk-sityistieasioissa.

Yksityistie-ansiomerk-ki on tarkoitettu hoitokun-nan puheenjohtajalle tai jä-

senelle, toimitsijamiehelle, tiekunnan osakkaalle tai jollekin muulle henkilölle, joka on merkittävällä ta-valla kunnostautunut yksi-tyistieasioissa.Yksityistie-ansiomerkki on haettavissa ympäri vuoden

Yksityistie-ansiomerkkiä voi hakea tiekunta tai jokin muu yhteisö hakemuksel-la Suomen Tieyhdistykses-tä. Hakemus on saatavilla Tieyhdistyksen internetsi-vuilta:

www.tieyhdistys.fi/yk-sityistiet/yksityistie-ansio-merkki tai se on tilattavissa yhdistyksen toimistosta.

Ansiomerkin myöntää Ansiomerkkitoimikunta, jonka nimeää Suomen Tie-yhdistys ry:n hallitus. Ansio-merkin saamisen kriteerit ja niiden muutokset päättää Suomen Tieyhdistyksen hal-

litus Ansiomerkkitoimikun-nan esityksen pohjalta.

Ansiomerkit ja niihin kuuluvat kunniakirjat toimi-tetaan ansiomerkin hakijalle sen jälkeen, kun toimikunta on tehnyt päätöksensä an-siomerkkien myöntämises-tä. Yksityistie-ansiomerkki ja sen mukana toimitetta-va kunniakirja maksaa Suo-men Tieyhdistyksen jäsenille 75 euroa ja muille 89 euroa (sis. alv ja postikulut).

Ansiomerkki suositellaan luovutettavaksi merkin saa-jalle tiekunnan vuosikoko-uksen tai jonkin muun sopi-van tilaisuuden yhteydessä. Luovuttajana toimii merkin hakija.

Vuonna 2014 myönnetyt Yksityistie-ansiomerkit.

Henkilön nimen perässä on mainittu merkin hake-nut tiekunta.

Tiekunta Kunta Ansiomerkin saaja

Monnoisten rantakunnan yksityistie TURKU Monnonen Markku

Lahnasalon yksityistie KUOPIO Hakkarainen Pentti

Leppäniemen yksityistie KUOPIO Miettinen Erkki

Kuhala-Sankarin yksityistie JOUTSA Soisalo Hannu

Kuhala-Sankarin yksityistie JOUTSA Soisalo Leena

Taipaleentien tiekunta MASKU Salonen Eero

Mäkelän yksityistie PERHO Länttä Esko

Karikon yksityistien tiekunta KEITELE Niskanen Onni

Ojajärven yksityistie LOPPI Leanto Eero Johannes

Syvänlahdenniemen yksityistie KANGASNIEMI Kallionpää Toini

Inttilän yksityistie HÄMEENLINNA Keso Paavo

Pulkintien tiekunta KUOPIO Huttunen Veikko

Suonolan yksityistiekunta VESILAHTI Ahti Heikki

Märkjärven yksityistie KOUVOLA Tiinala Erkki

Vuoden 2014 tieisännöitsijä on valittuYksityistiealalla toimivien noin 200 tieisännöitsijän joukosta valitaan vuosittain yksi ansioitu-nut tieisännöitsijä, joka palkitaan Vuoden Tieisännöitsijä -nimityksellä.

Vuoden Tieisännöitsijäksi 2014 valittiin Jouko Ruotsalainen Kuopion Hirvilahdelta. Jouko on toiminut pitkäjänteisesti ja hoitanut ansioituneesti useiden tiekuntien asioita.

Tieisännöitsijä Hannele Karhu sai Ruotsin Tieyhdistyksen REV:in (Riksförbundet Enskilda Vägar) tunnustuspalkinnon uraauurtavasta panoksestaan taulutietokoneiden eli tablettien hyötykäytön lisäämiseksi.

Tieisännöitsijä Hannele Karhu REV:in tunnustus-palkintojen kanssa

KUVAAJA: ANNI

Vuoden Tieisännöitsijä 2014 Jouko Ruotsalainen

Sudoku (Ratkaisu sivulla 15)