14 5 · lehdestä ja voita iPhone 6 Plus! s.33 SALdO 5/2014 3 TALOUSHALLINTOLIITON TILI- JA...
Transcript of 14 5 · lehdestä ja voita iPhone 6 Plus! s.33 SALdO 5/2014 3 TALOUSHALLINTOLIITON TILI- JA...
Taloushallintosähköistyy saldo-lehden
eRIKoIsnUMeRo sIdosRyhMIlle
Liitto mukana modernissa taloushallinnossa
Millainen on tulevaisuuden ammattilainen?
Asiantuntijaryhmät apuna muutoksissa
5/14
TALOUSHALLINTOLIITON TILI- JA VEROPÄIVÄT
FINLANDIA-TALO 19. – 20.1.2015
MODERNI TALOUSHALLINTO
ALAMME SUURIN TAPAHTUMA KOKOAA YHTEEN SUOMEN PARHAAT OSAAJAT!
Nimensä mukaisesti Tili- ja veropäivät keskittyy entistä tarkemmin tilinpäätöksen ja verotuksen konkreettisiin kysy-myksiin.
Kuulet käytännönläheiset ajankohtaisluennot parhaiden asiantuntijoiden esittäminä. Tapaat kollegat ja saat uutta energiaa työhösi.
16
Koulutuskalenteri 4
Pääkirjoitus 5Suunta kohti uudistumistaJuha Ahvenniemi
Liitto mukana modernissa taloushallinnossa 6Vuokko Mäkinen
Asiantuntijaryhmät apuna työn muutoksissa 8Missä mennään kirjanpidon, liiketoiminnan, verotuksen ja henkilöstöhallinnon saralla?
New strategy to meet the future needs of the accounting industry 14 Finland, Sweden and Norway face the same challenges.
Taloushallinto sähköistyy 16Digitalisointi ja automatisointi valtaavat alaa myös taloushallinnossa.
Tulevaisuuden taloushallinnon ammattilainen 20
sisältönro 5 / 2014
Avaintietoa 24
Tapahtumia 28
Taloushallintoliiton toimisto 30
Liiton edustukset 32
Vieraskynä 35Turhaa vai hyödyllistä sääntelyä? Mikko Akselin
20Miten taloushallinnon alan työ muuttuu?
Digitalisointi lisääntyy
taloushallinnossakin
Asiakasyritysten odotukset määrittävät talous-ammattilaisen roolin. Vuokko Mäkinen
WWW.TALOUSHALLINTOLIITTO.FI
Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone 6 Plus! s.33
SALdO 5/2014 3
TALOUSHALLINTOLIITON TILI- JA VEROPÄIVÄT
FINLANDIA-TALO 19. – 20.1.2015
MODERNI TALOUSHALLINTO
ALAMME SUURIN TAPAHTUMA KOKOAA YHTEEN SUOMEN PARHAAT OSAAJAT!
Nimensä mukaisesti Tili- ja veropäivät keskittyy entistä tarkemmin tilinpäätöksen ja verotuksen konkreettisiin kysy-myksiin.
Kuulet käytännönläheiset ajankohtaisluennot parhaiden asiantuntijoiden esittäminä. Tapaat kollegat ja saat uutta energiaa työhösi.
Kirjanpitäjän peruskurssiPalkanlaskennan peruskurssi tilitoimistoilleTAL–AT Taloushallinnon ammattitutkintoTilinpäätöksen laatiminen
Arvonlisäverotuksen erityiskysymykset käytännössäEnglannin kielimatkaKesäpäivät Taloushallintoliiton jäsenilleKLT-risteilyPerustajaurakointi – Kirjanpito, tilinpäätös ja tuloverotus sekä ajankohtaiset rakentamisen alv-kysymyksetPHT–risteilyTAL–JET -päiväTAL–Taloushallinnon verotutkintoTAL–SummitTAL–ValmennusTAL–YJET Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoTili- ja veropäivätTilitoimiston rooli omistajanvaihdoksessaTuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille ITuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille IITuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille III
Kassavirrat – rahoituksen riittävyysKLT-tentti – Kysymykset ja vastauksetLisäarvopalveluja asiakkaalle katelaskennan avullaPalkkahallinnon ajankohtaiskatsausRakennusalan ilmoitusvelvollisuusTAL–EAT Taloushallinnon erikoisammattitutkintoTAL–PalkkapäiväTAL–PHT Palkkahallinto tilitoimistoissa -koulutusohjelmaTAL–TilitoimistopäiväTilinpäätössuunnitteluTilinpäätös – KonsernitTilitoimistojohdon sparrauspäivä – Palkkahallinnon asiantuntijapalvelu kannattavaksi liiketoiminnaksi
Arvonlisäverotuksen perusteet käytännössä Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus käytännössäKoulutusvähennys ja -korvaus käytännössä – Koulutus suunnitelmasta osaamisen kehittämiseenTase-erien käsittely tilinpäätöksessäToiminimi ja henkilöyhtiö asiakkaana perusteet Toiminimi ja henkilöyhtiö asiakkaana jatkokurssiUrakka- ja työntekijätietojen raportointiYrityksen tuloverotuksen peruskurssi
KOULUTUSTARJONTAPERUSTASo SYVEnTäVä TASo
YLEISTASo
VERKKoKURSSIT
Katso netistä kurssien tuoreimmat tiedot
koulutus.taloushallintoliitto.fi
KOULUTUSvAIHTOeHdOT
Kirjanpito ja tilinpäätös Verkkokoulutus
Verotus Palkkahallinto
Yrityksen tulosohjaus ja konsultointi Oman tilitoimiston johtaminen
vALITSe ITSeLLeSI PArAS KOULUTUS
4 SALdO 5/2014
Taloushallintoliiton toimintakausi 2013–2014 oli poikkeukselli-sen laaja-alainen. Liiton asian-tuntemuksen voimakas kysyntä ja oma halu vaikuttaa alan tule-
vaisuuteen ovat pitäneet henkilöstön ja luottamus henkilöt kiireisinä.
Päättyneellä toimintakaudella olimme mukana lukuisissa niin yksityisissä kuin jul-kisissa modernin taloushallinnon kehittämi-sen hankkeissa. Nämä hankkeet keskittyi-vät erityisesti talous hallinnon prosessien ja talousraportoinnin digitalisointiin ja standar-dointiin.
Tuottamiemme peruspalveluiden ohella kautta 2013-2014 leimasivat erityisesti seu-raavat painopistealueet:
1) Jäsenten osaamisen ja laadun kehit-täminen
Alan toimialastandardi TAL-STA ja sen toteuttamista tukevien TAL-laatu -työkalu-jen kehittäminen on yksi toimintamme pai-nopiste. Laadunvalvonnan osa-alueita ovat jatkuva seuranta, jäsenten kirjallinen rapor-tointi sekä jäsentarkastukset.
Osana hyvää laatua on tilitoimistojen osaamisen kehittäminen. Tarjoamme moni-puolisia koulutuksia, jotta erityisesti jäsentoi-mistoilla olisi hyvät edellytykset tarjota laa-dukasta ja asiakkaiden tarpeet huomioivaa palvelua. Keskeiset koulutus- ja valmennus-alueet olivat kirjanpito, tilinpäätös, verotus, palkkahallinto, yrityksen tulosohjaus ja kon-sultointi sekä tilitoimiston johtaminen.
2) Toimialan toimintaedellytysten paran-taminen
Yhtenä toimintamme painopisteenä oli toimialan vetovoiman ja osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen. Teimme oppi-
laitosyhteistyötä ja toteutimme Vuoden kir-janpitäjä -kilpailun yhteistyökumppaneiden kanssa jo toisen kerran.
Olemme tehneet aktiivisesti edunvalvonta-työtä alan toimintaympäristön edistämiseksi ja osallistuneet muun muassa toimialaan merkittävästi vaikuttaviin ICT-hankkeisiin, kansalliseen kirjanpitolain uudistamishank-keeseen sekä kehittäneet rakentamispalve-luiden raportointi velvoitteita koskevia palve-luita.
Panostamme myös kansainväliseen yhteistyöhön ja edunvalvontaan. Tiivistimme pohjoismaisen alan yhteistyöjärjestön NAF:n (Nordic Accountant Federation) yhteistyötä muun muassa järjestämällä jäsenjärjestöjen hallitusten yhteisen keskustelun alan tule-vaisuuden kehityksestä.
3) Taloushallintoliiton sisäisen toiminnan ja toimintaresurssien kehittäminen
Tietojärjestelmillä on suuri merkitys mei-dän toiminnassamme. Päättyneen toi-mintakauden aikana valmistelimme pitkän tähtäimen projektisuunnitelmaa omien tie-tojärjestelmiemme kehittämisessä. Toteut-tamme merkittävän sähköisen palveluka-navauudistuksen, jonka avulla pystymme parantamaan palvelutasoamme sekä vies-tintäämme.
Paljon olemme saaneet aikaan. Monet näistä hankkeista jatkuvat myös kuluvalla kaudella 2014–2015 ja mukana on myös paljon uutta. Taloushallinnon ala on murrok-sessa ja me liitossa teemme töitä sen eteen, että jäsenemme tulevat menestymään myös tulevaisuudessa. ◍
Suunta kohti uudistumista
TOIMITUS JA ULKOASUMCI Press OyMikonkatu 8 A, 00100 Helsinkipuhelin 09 2525 0250faksi 09 2525 [email protected]
KANSIKUVAMCI Press Oy
PAINATUSScanWeb Oy
ISSN 0782-9078
PAINOS 3000
Copyright © MCI Press OyLehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.
ILMESTYMISPÄIVÄT:1/2015 19.3.2/2015 21.5.3/2015 20.8.4/2015 22.10.5/2015 7.1.2016
Saldo-lehti 5/2014 on Saldo-lehden erikoisnumero.
Osa hyvää laatua on osaamisen kehittäminen.
SALdO 5/2014 5
juhALTA
Liitto mukanamodernissa taloushallinnossaMistä on talousammattilaisten tulevaisuus tehty?TEKSTI vUOKKO MäKINeN │KUVA SAMI TIrKKONeN M itä me ymmärrämme
modernilla? Yleisesti kai ajatellaan, että moderni tarkoittaa jotain nykyaikaista. Vanhat toi
mintatavat muuttuvat tai korvautuvat kokonaan uusilla. Näinhän on taloushallinnossakin tapahtumassa. Muutos tuntuu hitaalta tässä hetkessä, mutta taaksepäin katsottaessa todella nopealta. Ja vauhti on vain kiihtynyt. Innovaatiot ja tekniikan kehittyminen tuovat kokonaan uusia mahdollisuuksia myös taloushallinnon alalle.
VuOKKO MÄKINEN
• Suomen Taloushallintoliiton puheenjohtaja
• KLT, PHT, yo-merkonomi
• Hawcon Oy:n toimitusjohtaja
6 SALdO 5/2014
Automaatio on lisääntynyt taloushallinnossa, mutta käytännössä tämä on tarkoittanut pääsääntöisesti tallennustyön korvaamista tekniikalla. Yhä edelleen taloushallinnon järjestelmien ydin on vanhakantaista. Tietojärjestelmät on rakennettu tuottamaan raportointia pääsääntöisesti kuukausijaksoilla, siis tuottamaan viranomaisraportointia ja kirjanpitolain mukaista tulos ja taseraporttia. Toki on mahdollista käyttää kustannus ja projektiseurantaa, mutta raportointi tapahtuu edelleen jaksoissa ja on pääsääntöisesti historian kirjaamista.
Kirjatusta historiasta voidaan jälkikäteen arvioida, miten yritys menestyi liiketoiminnassaan menneellä kuukaudella tai vuodella. Tämä riittää mainiosti ulkoiseen raportointiin ja viranomaisille, mutta ei toimivalle ja tulevaisuuteen katsovalle yritykselle.
Asiakasyritys tarvitsee talousammattilaisen palvelua Tämän päivän liikeelämä on erittäin hektistä. Kauppaa tehdään joka päivä, ja joka päivä myös onnistutaan tai epäonnistutaan. Oli yritys sitten iso tai pieni, toiminnan on oltava kannattavaa.
Yrittäjä on ammattilainen varsinaisessa liiketoiminnassa, mutta talouden lainalaisuuksiin hän tarvitsee ammattilaisen tuen. Talousammattilainen hallitsee numerot ja kannattavuuden raa’an totuuden. Jälkikäteen näillä taidoilla ei ole mitään käyttöä, vaan niitä tarvitaan aina, kun tehdään tai tapahtuu jotain poikkeavaa. Moderni taloushallinto on yrittäjän ja talousammattilaisen yhteistoimintaa.
Tietojärjestelmät ja reaaliaikainen tieto Tilitoimistolla on nykyisin monia mahdollisuuksia käyttää asiakasyrityksen
kanssa yhteistä tietojärjestelmää, jolloin molemmilla on pääsy myös reaaliaikaiseen tietoon. Pystytään näkemään vaikka joka päivä, miten yritys pärjää liiketoimissaan tai missä mahdollisesti on huolen tai hälytyksen paikka.
Mitä nopeammin päästään häiriöihin kiinni, sitä nopeammin voidaan tilanteita korjata tai pelastaa. Yhteisen tietojärjestelmän käyttö mahdollistaa myös hyvin monipuolisen tehtävien jaon.
Moderni talousammattilainen tuntee asiakkaansaAsiakasyrityksen odotukset määrittävät talousammattilaisen roolin. Asiantuntijan ammattitaito sekä asiakkaan liiketoiminnan tuntemus mahdollistavat odotuksiin vastaamisen. Asiakasyritykset ovat erilaisia kooltaan, toimialoiltaan ja henkilöiltään. Kaikkien odotuksiin ei pystytä tai voida vastata, eikä yhteistyö suju kaikkien henkilöidenkään kanssa. Myös näiden tilanteiden tunnistaminen etukäteen on tärkeää, sillä kumpikaan ei voi näissä olosuhteissa voittaa. Parhaimmillaan hyvä ja toimiva yhteistyö palkitsee molemmat osapuolet menestyksellisenä liiketoimintana.
Liiton missioLiiton tehtävä on auttaa jäsenistöään menestymään muuttuvassa toimintaympäristössä. Liiton toiminnassa modernin taloushallinnon tulo näkyy useina toimenpiteinä ja kehityshankkeina.
Viranomaiset ovat aktivoituneet kehittämään omia järjestelmiään ja sen myötä mahdollistuu uusia toimintatapoja asiakastilitoimistoviranomainenakselille. Kansallinen tulorekisteri mullistaa palkkahallinnon, sähköinen tilinpäätös siirtää paperitasekirjat historiaan ja kirjanpitolain uudistus voi muuttaa radikaa
listi varsinaista kirjanpitopalvelua. Liitto on vahvasti mukana näissä hankkeissa joko osallistuen varsinaiseen kehitystyöhön tai omalla asiantuntemuksellaan vaikuttamassa lopulliseen lain säätämiseen.
Liiton koulutustoiminta on aina ollut erittäin korkealaatuista ja suunniteltu täsmäkoulutukseksi juuri meidän toimialalle, jolloin se vastaa kaikkein parhaiten jäsenten tarpeisiin. Modernin taloushallinnon tarpeet on huomioitu kurssitarjonnassa joko erillisinä kursseina tai muun kurssiohjelman osana juuri kyseiseen aiheeseen liittyviltä osin.
Taloushallinnon tietojärjestelmät ja niiden kehitys on liitossa suurennuslasin alla. Seuraamme tietojärjestelmien tilannetta jatkuvasti erilaisin toimittaja tai käyttäjäyritystutkimuksin.
Totuuden hetki kohtaamisessaKohtaamisten onnistuminen on monesta ja välillä pienestä kiinni. Talousammattilaisesta tuntuu joskus, etteivät asiakkaat ymmärrä tuloslaskelmasta mitään ja toisaalta yrittäjä voi ajatella, ettei talousammattilainen ymmärrä heidän liiketoimintaansa lainkaan. Kysymys lienee kommunikoinnista: kumpikaan ei ole ajatellut, miksi tämä tieto on tärkeää. Ja toisinaan yrittäjä ei tohdi vaivata kirjanpitäjää omilla toiveillaan liittyen talousraportointiin, kun ei ehkä oikein osaa selittää, mitä tietoa haluaisi.
Kaiken ytimessä on kuitenkin ihminen, joka toimii toisten ihmisten kanssa. Kirjanpito on luottamusbisnestä. Oletko miettinyt, miksi nämä toiset ihmiset haluavat toimia kanssasi? Tai mitä tietoa toinen oikeasti tarvitsee? Mikä tieto on asiakkaan toiminnassaan hyödyllistä ja turvaisi menestystä? Tästä on talousammattilaisen tulevaisuus, moderni tulevaisuus tehty. ◍
SALdO 5/2014 7
asiantuntijaryhmät
8 SALdO 5/2014
asiantuntijaryhmätapuna työn muutoksissa
Taloushallintoliitossa toimii asiantuntijaryhmiä, joista kukin työskentelee oman aihepiirinsä osaamisen kehittämiseksi. Työryhmät ottavat kantaa esimerkiksi lainsäädännöllisiin kysymyksiin. Missä nyt mennään kirjanpidon, liiketoiminnan, verotuksen ja henkilöstöhallinnon saralla?
SALdO 5/2014 9
Yhdenkertainen kirjanpito ei ole sama asia kuin kevennys.
TEKSTI MArKKU OjALA, TALOUSHALLINTOLIITTO
uudistuu
K irjanpitolainsäädäntömme uudistuu, kun EU:n uuden tilinpäätösdirektiivin (2013/34/EU) velvoitteet sisällytetään kansalliseen
lainsäädäntöömme. Täysin purjein uudistuvaa lakia ryhdy
tään soveltamaan 1.1.2016 alkavalla tilikaudella. Sen tieltä väistyy vuonna 1998 käyttöönotettu ja näin aikuisuuden kynnykselle ehtivä kirjanpitolakimme nykymuodossaan.
Uudistuvan lain tieltä saa väistyä myös nykyiseen lakiin sisältyvä periaate yhtenäisistä säännöistä, jotka eivät katso yrityksen juridista muotoa vaan kokoa.
Periaate valittiin nykyisen lain lähtökohdaksi, vaikka EUdirektiivi ei tuolloinkaan asettunut velvoitteita muille kuin yhteisömuotoisille yrityksille.
Nyt yksityisiltä liikkeenharjoittajilta ehdotetaan poistettavaksi velvollisuus tilinpäätöksen laatimiseen. Lisäksi ehdotuksiin sisältyy, että yksityinen liikkeenharjoittaja voisi pitää yhdenkertaista maksuperusteista kirjanpitoa.
Yhdenkertainen yksinkertaisempaa?Sanoista syntyy mielikuvia. Yhdenkertainen tuntuu yksinkertaiselta ja helpommalta kuin kahdenkertainen. Ei siis kak
sinkertaiselta. Taloushallintoliitto toivoo, että nämä helposti syntyvät mielikuvat eivät ohjaisi poliittista keskustelua, kun kirjanpitolainsäädäntöämme uudistetaan.
Kahdenkertainen kirjanpito on ollut taloushallinnon ja sen palvelujen tuottamisen vallitseva käytäntö jo pitkään. Yksinomaan osto ja myyntitapahtumien ja niitä vastaavien laskujen ja maksusuoritusten ajantasainen seuranta sekä ostovelkojen ja myyntisaamisten jatkuva selvittäminen vaatii järjestelmällisyyttä ja käytännössä kahdenkertaista kirjanpitoa. Yhdenkertainen ns. muistiinpanotyyppinen kirjanpito soveltuu vain hyvin pienimuotoista yritystoimintaa harjoittaville, ja sellaiseen käyttöön se liiton näkemyksen mukaan tulee rajata uudessa laissakin.
raportointivelvoite ei väistyTilinpäätösvelvoitteen poistaminen ei poista yksityiseltä liikkeenharjoittajalta raportointivelvoitteita eri sidosryhmiä kuten veroviranomaisia tai rahoittajia kohtaan. Verotusta varten yrittäjän pitää vastaisuudessakin laatia nykyistä tilinpäätöstä vastaava raportti tuloksesta ja nettovarallisuudesta. Myös monet muut tahot, kuten rahoittajat ja vakuutuslaitokset, edellyttävät yrittäjältä tietoa yrityksen talou
dellisesta tilanteesta. Tulevaisuudessa se tapahtuisi ilman yhtenäistä peruskiveä – tilinpäätöstä.
Kirjanpitolakia uudistetaan ehkä seuraavaa pariakymmentä vuotta varten. 2000luvulla syntyneet yrittäjät ehtivät 2020luvulla aikuisikään ja 1970luvulla syntyneet yrittäjät viettävät viisikymppisiään. Teemme lakia heille ja nuoremmille.
Yrittämisen hallinnollinen taakka ei vähene yhdenkertaisen kirjanpidon avulla, vaan yhdenkertaisuus on jäänne paperinmakuisesta taloushallinnon ympäristöstä.
Taloushallinto digitalisoituu ja automatisoituu – se on totta jo tänään, ja tulevaisuudessa vielä vahvemmin. Pitää luoda standardit, jotta digitaaliset järjestelmät toimivat yhteen ja aineistot säilyvät. Lainsäädännölläkin pitäisi ajaa tätä tavoitetta.
Kirjoittaja on Taloushallintoliiton johtava asiantuntija ja kirjanpidon asiantuntija-ryhmän jäsen. Kirjanpidon asiantuntija-ryhmän muut jäsenet ovat Sirpa Kopo-nen, Jouko Karttunen, Tapani Kykkänen ja Vuokko Mäkinen. Ryhmän puheenjohta-jana toimii Leena Rekola-Nieminen.
kirjanpitolaki
10 SALdO 5/2014
Turinoita
Hirveän pitkä nimi meidän ryhmällä: Suomen Taloushallintoliitto ry:n tilitoimiston liike toimintaosaamisen asiantuntijaryhmä. Siinä on
yhteensä 87 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Tässä jutussa olemme lyhyesti LTryhmä.
Tehtävänämme on tuottaa välineitä ja osaamista jäsentoimistojen oman bisnesosaamisen kehittämiseen sekä innostaa jäseniä muutenkin toimintansa jatkuvaan kehittämiseen.
TAL-mittaritLTryhmän ensimmäinen aikaansaannos oli Kesäpäivillä 2014 julkistettu TALmittaristo, joka koostuu tilitoimiston toimintaa kuvaavista 22 eri mittarista.
Mittarit on valittu tasapainotetun mittariston (BSC) perusperiaatteilla seuraavista näkökulmista: omistaja, henkilöstö, asiakas, osaamiskyky ja prosessit. TALmittarit soveltuvat erikokoisille toimistoille. Mittarien laskentasäännöt ja työkalut löytyvät Taloushallintoliiton jäsensivuilta. Mittareiden laskenta ja analysointi kannattaa ottaa tavaksi tilitoimiston jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä.
Taloushallintoliiton jäsentarkastuksiin tullaan jatkossa sisällyttämään TALmittareiden analysointi. TALmittaristo on ikään kuin tilitoimistoselfie, tiivis kuvaus, millaisesta toimistosta on kyse, millä sektoreilla ovat toimiston vahvuudet ja missä on ehkä kehitettävää. Jäsentoimistojen mittariarvoista syntyy liittoon tietopankki, josta jokainen omien mittaritietojensa antaja saa vastineeksi mittariarvojen keski arvo, mediaani ja muita tietoja.
Myös Taloushallintoliiton sisarjärjestöt Ruotsissa ja Norjassa ovat olleet kiinnostuneita TALmittaristostamme. Olisihan se aika vänkää saada vertailutietoa myös pohjoismaisten kollegojen bisneksistä.
Toivomme, että TALmittaristo innostaisi jäsentoimistoja kehittämään johtamista myös tavoitejohtamisen keinoin. Toivottavasti mittaristo antaa potkua myös jäsentoimistojen toiminnanohjausjärjestelmien kehittämiseen.
Hinnoittelun ongelmatLTryhmä otti kopin liiton hallitukselta tulleesta esityksestä, että ryhmä paneutuisi tilitoimistoalan hinnoittelumenetelmiin ja hinnoittelun ongelmiin. Toimintojen sähköistyminen pakottaa muuttamaan
TAL-mittaristo on ikään kuin tilitoimistoselfie: tiivis kuvaus toimistosta.
TEKSTI TAPIO HANNUS, TIeTOKAUHA OY
liiketoiminnan kehittämisestä
toimintojen organisointi ja hinnoittelutapoja. Ryhmällä on nyt työn alla erilaisissa tilitoimistopalveluissa käytössä olevien hinnoittelujärjestelmien analysointi SWOTmenetelmällä.
Toisena hinnoitteluteeman projektina meillä on sellaisen nopean ja helppokäyttöisen excelsovelluksen kehittäminen, joka tilitoimiston omien perustietojen (tunnit, kustannukset ym) tallentamisen jälkeen kertoo tilitoimiston omakustannushinnan €/h ja tulostavoitteen mukaisen minimilaskutushinnan €/h.
Toimistokohtainen keskituntilaskutustavoite on tärkeä kannattavuuden osatekijä riippumatta siitä, perustuuko toimiston hinnoittelujärjestelmä tuntilaskutukseen, transaktiopohjaiseen järjestelmään, kiinteiden sopimushintojen järjestelmään vai näiden yhdistelmään.
Tapio Hannus toimii tilitoimiston liiketoimin-taosaamisen asiantuntijaryhmän puheenjoh-tajana. Ryhmän muut jäsenet ovat Mikael Donner, Arto Marttila, Carita Orlando, Tapio Peltomäki ja Kristiina Timperi.
Toimiston edustajana ryhmässä on mu- kana Sirpa Airola.
SALdO 5/2014 11
v erotuksen asiantuntijaryhmä tukee nimensä mukaisesti Taloushallintoliiton ja erityisesti sen jäsenten liiketoimintaa verotukseen liit
tyvissä asioissa. Haluamme auttaa jäseniä onnistumaan entistä paremmin asiakaspalvelussa ja lisäarvon tuottamisessa asiakkaille verotukseen liittyvissä asiakokonaisuuksissa.
Asiantuntijaryhmän tehtäviin kuuluu edistää ja kehittää jäsenten monialaista osaamista niin verooikeuden kuin siihen tiiviisti kytkeytyvissä laskentatoimen ja yritysjuridiikan kysymyksissä. Tärkeää on myös, että jäsenillä on aina saatavilla ajankohtaisin tieto verotuksen muutoksista niin lainsäädäntö kuin sen tulkintatasollakin.
Toimialaliittona haluamme myös itse olla muutosvoima ja vaikuttaa sekä lainsäädännön muotoutumiseen että uusien toimintatapojen arviointiin ja kehittämiseen. Lainsäädännölliseen kehitykseen osallistumista toteutetaan muun muassa antamalla lausuntoja ja tapaamalla lainsäädäntömuutoksia suunnittelevia ja päättäviä tahoja. Vaikutukset näkyvät sekä kansallisella tasolla että kansainvälisessä kehityksessä. Uusiin toimintatapoihin vaikuttaminen tarkoittaa muun muassa aktiivista toimimista Verohallinnon erilaisissa kehittämis työryhmissä.
Syvennetty yhteistyöTämän hetken tärkeimmiksi vaikuttamisen paikoiksi voidaan mainita Verohallinnon
Tällä hetkellä tärkeimpiin verotuksen vaikuttamisen kohteisiin kuuluu Verohallinnon syvennetty tilitoimistoyhteistyö.
TEKSTI KArI ALHOLA, ALHOLA cONSULTINg OY
verotuksen saralla
syvennetyn tilitoimistoyhteistyön toimintamallin kehittäminen sekä tulevan hallitusohjelman verolinjaukset. Verohallinnon syvennetyn tilitoimistoyhteistyön yksityiskohtia ei ole hakattu kiveen, vaikka pilotin linjaukset onkin hankkeen aloittamiseksi tehty. Peruskysymyksiin on kuulunut yhteistyön muodoista ja toimintamalleista sopiminen. Tässä työssä Taloushallintoliitolla on merkittävä rooli. Pilotti alkaa huhtikuussa 2015 ja kestää syyskuun loppuun 2016.
Tavoite on selvä: alan toimijoiden laadun varmistaminen ja sen pohjalta uskottavuuden lisääminen siten, että jäsentoimistojen asiakkaiden verotarkastuksista voitaisiin parhaassa tapauksessa luopua kokonaan. Asialla on monta puolta, ja lopullisen toimintamallin kehittäminen tarvitsee erittäin hyvin paalutetun pilottivaiheen ennen viimeisen sanan sanomista.
Mukana veropolitiikassaNäinä aikoina kukin puolue ja erityisesti pääministeriehdokaspuolueet ovat aloittamassa vaaliohjelma ja hallitusohjelmaluonnosten valmistelun. Myös tässä työssä haluamme olla osallisena.
Taloushallintoliiton jäsenyritysten ja heidän asiakkaidensa verotukseen vaikuttavien merkittävien asioiden esille tuominen näihin foorumeihin juuri tässä vaiheessa on erittäin tärkeää. Viime kierroksella monien pääministeri ehdokkaiden eri
tyisavustajien kanssa käydyt keskustelut johtivat siihen, että tärkeiksi katsomiamme asioita sisältyi myös hallitusohjelmaan. Sen jälkeen nykyhallituksen ohjelma ei tosin ole kyennyt pitämään kiinni lupauksista kaikilta osin. Tästä huolimatta usko tulevasta on olemassa, ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen on yksi tärkeä tehtäväkenttä.
Kari Alhola toimii Taloushallintoliiton vero-tuksen asiantuntijaryhmän puheenjohta-jana. Muut asiantuntijajäsenet ovat Arto Korpi, Jyrki Santala ja Tuomas Tahvanai-nen. Liiton toimistoa ryhmässä edustaa Markku Ojala.
vaikuttamisenpaikkoja
12 SALdO 5/2014
P alkkahallintopalveluiden kysyn tä on ollut viime vuosina voimakasta, ja sama trendi jatkuu edelleen. Yhä isommat organisaatiot ovat ulkoistaneet tai ulkoista
massa palkkahallinnon rutiinejaan. Tilitoimistoille tämä on ollut mahdollisuus kehittää palveluita ja samalla kasvattaa liiketoimintaa kannattavasti. Moni tilitoimisto onkin tarttunut tähän mahdollisuuteen ja tehnyt strategisen linjauksen keskittää osaamista ja työvoimaa palkkahallinnon palvelutuotantoon.
Jos palkkahallinnon palveluita halutaan tuottaa laadukkaasti ja luotettavasti kaikkein isoimmille ja vaativimmillekin organisaatioille, tulee panoksia vielä kasvattaa. Palkkahallinto ei ole enää oheispalvelua muun taloushallinnon rinnalla, vaan erityisosaamista vaativaa asiantuntijapalvelua.
Kannattavaa palvelutuotantoaMoni palkkahallinnon palvelutuotantoon erikoistunut tilitoimistoyrittäjä tai johtaja on todennut, että näiden palveluiden tuottaminen on erittäin kannattavaa. Hinnoittelussa tulee huomioida, miten asiakasyrityksen muuttuva palkkatietoaineisto toimitetaan palkanlaskentaan. Mitä sähköisempi prosessi on, sitä kannattavampaa on palvelutuotanto tilitoimistolle.
Vaikka digitaalista tiedonsiirtoa hyödynnetään tehokkaasti, palkkahallinnon asiantuntija on kuitenkin viime kädessä se, joka vastaa, kuinka palkat lasketaan, mitä maksetaan ja mitä tietoja sidosryhmille tulee milloinkin toimittaa.
Jo tarjouksen liitteenä on hyvä antaa asiakkaalle kuvaus koko palveluprosessista ja sen sisällöstä. Kuvaus on hyvä käydä läpi asiakkaan kanssa, jotta kaikille osapuolille on selvää, mistä kokonaisuudessa on kaiken kaikkiaan kysymys.
Moni tilitoimisto keskittää nyt osaamistaan erityisesti palkkahallinnon palvelutuotantoon. TEKSTI jArI räTTYä, LeMONSOFT OY
kannattavaksi liiketoiminnaksi
Hinnoittelun erityispiirteitäPalkkahallinnon palveluiden hinnoittelussa voidaan käyttää erilaisia elementtejä:palvelutuotannon alkaessa voidaan siihen liittyvät tietojen siirrot, konversiot, tietokantojen perustamiset ja testaukset sopia erikseen ns. palvelun aloitus maksuna. Nämä voidaan sisällyttää myös palvelun aikana jatkuviin veloituksiin. Silloin on kuitenkin hyvä huomioida palvelusopimuksen vähimmäiskesto.
Jatkuvaan kuukausiveloitukseen voivat sisältyä lakisääteiset sidosryhmäilmoitukset, mahdollinen muu asiakaskohtainen raportointi sekä mahdolliset muut asiakaskohtaiset sähköiset palvelut, jotka tilitoimisto asiakkaalle toimittaa.
Volyymiin perustuvaa hinnoittelua (transaktiohinnoittelua) voi käyttää laskettuihin palkkoihin, matkalaskuihin, palkkatodistuksiin, Kelakorvaushakemuksiin jne. Osan edellä mainituista voi toki sisällyttää myös jatkuvaan kuukausiveloitukseen, mikäli niiden volyymit voidaan riittävän tarkasti ennakoida jo tarjousta tehtäessä.
Vuosiveloituksena veloitetaan yleensä lakisääteiset vuosiilmoitukset sidosryhmille ja muut vuosittain tehtävät työt. Näiden osalta on kuitenkin hyvä ennakoida hyvissä ajoin se, että kansallinen tulorekisteri tulee muuttamaan mainittujen vuosiilmoitusten tekemisen lähivuosina.
PHT hyvä pohjaYhteenvetona voidaankin todeta, että palkkahallinnon palvelutuotanto on palvelua isolla P:llä, ja asiantuntijan osaaminen on kaiken ytimessä. Silloin kun a) palkkahallinnon prosessi on tarkkaan kuvattu, b) palvelutuotannossa käytetään ohjelmistoja, jotka tukevat tehokkuutta parhaalla mahdollisella tavalla ja c) hen
kilöt, jotka tätä palvelua antavat, omaavat hyvän asiantuntemuksen, on palkkahallintopalvelu tilitoimistossa hyvin kannattavaa liiketoimintaa.
Taloushallintoliiton PHTkoulutusohjelma tarjoaa hyvän pohjan palkkahallintopalveluita tuottavien tilitoimistojen asiantuntijoille. Tätä koulutusohjelmaa halutaan jatkossa täydentää, jotta se vastaisi niitä tarpeita, joita tilitoimistojen palkkahallintopalveluiden kasvava kysyntä luo. Henkilöstöhallinnon asiantuntijaryhmän tavoitteena on kasvattaa henkilöstöhallinnon osaamista tilitoimistoissa ja tukea liiton jäsentoimistojen liiketoimintaa tällä osaalueella.
Kirjoittaja on Taloushallintoliiton henkilös-töhallinnon asiantuntijaryhmän puheenjoh-taja. Ryhmässä ovat jäseninä Riikka Lehti-nen, Tarja Lindroth, Eija Männistö, Leena Rekola-Nieminen ja Elina Witt sekä toimis-ton edustajana Päivi Nuolioja.
LIIKETOIMINTANÄKYMÄT hYVÄT
TALOUSHALLINTOLIITTO haastatteli jäsentoimistoja heidän palkkahallinnon liiketoimintaansa liittyen. Palkkahallin-non liiketoiminnan kasvu vuoden takai-seen tilanteeseen verrattuna on ollut vaihtelevaa jäsentoimistoissa. Osa kertoi palkkahallinnon liiketoiminnan kasva-neen ja osa pienentyneen. Kaikki haas-tateltavat olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden näkymät palk-kahallinnon puolella ovat erittäin hyvät. Yritykset hakevat säästöjä ja tehostusta ulkoistuksen kautta, mikä lisää palkka-hallinnon palveluiden kysyntää.
Palkkahallintopalvelu
SALdO 5/2014 13
New strategy to meet the future needsof the accounting industry
Our impression is that both our Finnish and Swedish friends are
experiencing the same challenges and are
confronting many of the same future crossroads
as we are in Norway.
TEKSTI SANdrA rIISe, ceO OF NArF
NARF
• The Norwegian Association of Accountants, NARF (Norges Autoriserte Regnskapsføreres Forening)
• Located in Oslo, 31 employees• 7 500 personal members, of whom 7
100 are authorized accountants (public authorization). Others are either students or people working in the accounting business sector to achieve the public claim of 2 years of practice.
• Service agreement with 2 500 accounting businesses, which perform more than 80 % of the industry`s total turnover (12,5 billion NOK, 1,56 billion Euros in 2013).
• NARF`s subsidiary, NARF Ekstra AS, has a commercial aim to promote services and products.
• Concern turnover in 2013: 108 billion NOK (13,5 billion Euros).
14 SALdO 5/2014
he accounting industry faces major changes that affect our a s s o c i a t i o n’s customers and administration. Therefore, on January 2014
we started a comprehensive strategy project for NARF. Our impression is that both our Finnish and Swedish friends are experiencing the same challenges and are confronting many of the same future crossroads as we are in Norway. This article discusses those challenges.
Our challengesThe changes in our business and the whole environment have triggered a need for an extensive and future oriented strategy for the whole accounting industry. The role of an accountant is facing major changes driven by the technological development, authorities, legislation and general economic development.
The major driver for the change is technological development. It creates both opportunities and challenges. New players are entering the industry and businesses are consolidating while basic and routinized tasks are digitized and automated. Customer’s demand for accounting services increases as new competence areas such as advisory services, payroll, HRM and ICT are expected to play a more central role.
New strategyDuring our strategy project we developed three alternative future scenarios for our members’ customers, which we use to analyze future customer and member needs. In addition we utilized the results from explorations, analyses and interviews. The management group elaborated the strategy in collaboration with the board and the employees. Also we actively invited members, their customers and targeted external partners to give their opinions.
In order to serve our customers, we defined NARF to as “a trade and compe
tence organization for authorized accountants, managers of accounting companies and persons who satisfy qualification requirements defined by NARF”. The commercial part of NARF, NARF Ekstra, will be for “all of those who take special interest in buying competence products”.
Four focus areas were developed to clarify and target NARF’s role:
1. Active work for solid framework conditions
2. Contribution to enhanced market orientation and attractiveness of the accounting industry
3. Promoting technological opportunities
4. Ensuring and further developing necessary competence
As a central part of the new strategy we introduce the membership also for professionals outside the group of authorized accountants. Therefore it is important to define who can be a member of NARF. This creates a need for renaming the association and creating a new profile. We also have to assure that our competences and the way we are organized match the new target image. Also a clear communication strategy is needed.
Strategic actionsIn each of the four focus areas, we have identified strategic actions. The management group has elaborated a full overview and prioritized further steps. These actions will be carried throughout the strategy cycle until the end of 2017. Every six months the management group will examine in collaboration with the board the status of the strategic activities and further priorities for the next sixmonth period.
Even though we are putting the new strategy into action, we will continue to pursue most of our existing activities. We will still have a strong focus on market orientation, innovation and the work with public authorities. We will also continue our R&D efforts and collaborate with business schools and universities.
We have had a very good dialogue with the public authorities, and it is important for us to strengthen this relationship
even further. Until now our main focus has been on the accounting industry’s core competence, but we have also worked for improving framework conditions of the micro companies in Norway. In addition, we will concentrate on the industry’s corporate social responsibility (CSR).
Focus areasWhen it comes to the strategy, the most challenging thing is to pursue the new technology. NARF focuses on improving the industry’s technological comprehension and competence, and aims to highlight both the opportunities and challenges the new technology brings along (such as data security, ETF, and data quality). It is important for us to secure accountants’ key role in the future value chain.
Due to the changes, we expect that the future accountants must possess a broad spectrum of competences and qualities. In addition to basic skills in accounting, we expect enhanced competences on areas such as payroll, HRM, ICT, taxation and business advising. We further expect new skills and competences in communication, customer care and leadership to manage accounting businesses. We shall promote and sell modern services for competence development within the business sector. Our courses shall be further developed and will continue to be the commercial mainstay for NARF and NARF Ekstra.
closure It is promising and exciting to engage in improvements and development. This involves all employees in NARF. We have good experiences from the Nordic collaboration and we enjoy sharing our experiences with our Nordic colleagues.
In Norway we find that Finland has taken better use of the technology compared to Norway. It will be exciting for us to know if you have managed to release time and achieve improved turnover within business advisory services.
Our ambition is that our customers (members) shall become an even more important contributor to their customers’ increased value. ◍
T
SALdO 5/2014 15
sähköistyy
TEKSTI eLINA KOSKeNTALO │KUVAT ISTOcKPHOTO
Taloushallinto
Digitalisointi ja automatisointi valtaavat alaa taloushallinnossakin. Ihmisiäkin tarvitaan silti myös jatkossa.
16 SALdO 5/2014
T iedon digitalisointi ja prosessien automatisointi. Näitä tavoitellaan yhä enenevässä määrin liiketoimintaa tehostettaessa. Elämme maailmassa,
jossa tiedon määrä lisääntyy eksponentiaalisesti, ja sen hallinnointi sekä oikean lainen hyödyntäminen ja analysointi kehittyvät avaintekijöiksi useimmilla toimialoilla.
Turhaan manuaaliseen työhön ei vain ole enää varaa, mikäli haluaa pysyä kilpailussa mukana. Ihmisiä tullaan toki tarvitsemaan jatkossakin. Työtehtävät vain muuttuvat siten, että tarvitaan enemmän analyyttista pohdintaa ja asiantuntemukseen perustuvaa arviointia ja päätöksentekokykyä saatavilla olevan tiedon pohjalta.
Taloushallinto on hyvä esimerkki toimialasta, jolla digitalisointi ja prosessien automatisointi kasvattavat merkitystään. Suomi on päässyt jo hyvään alkuun verkkolaskutuksen yleistyttyä tasolle, jossa jo noin 60 prosenttia Suomen yrityksistä hyödyntää
kirjanpitojärjestelmissä. TALTIO on avoimeen lähdekoodiin perustuvan kansainvälisen tietuekuvauksen (XBRL Global Ledger) laajennus.
Suomenkieliset nimikkeet ja selitteet on määritelty olennaisimmille kirjanpidon tapahtuman eli kirjanpitoviennin sisältämille osatiedoille, kuten esimerkiksi tilille ja tilin nimelle. Liiketapahtuman kirjaus TALTIOtapahtumatiedostomuotoon voidaan helposti automatisoida hyödyntäen Raportointikoodistoa ja verkkolaskulta saatavia tietoja.
Standardoitu kirjanpidon TALTIOtapahtumatiedosto helpottaa järjestelmien yhteentoimivuutta esimerkiksi silloin, kun tiedon jatkojalostus tapahtuu toisessa ohjelmistossa. Kun kaikki taloushallinnon järjestelmät osaavat hyödyntää ja tuottaa kirjanpidon aineistoja TALTIOmuodossa, yhteentoimivuus on taattu.
Niin ikään järjestelmän vaihto toiseen helpottuu huomattavasti, kun koko
Järjestelmät eivät oletusarvoisesti
puhu samaa kieltä.
1 Tilastokeskus 2013. http://www.stat.fi/til/icte/2013/icte_2013_2013-11-26_kat_005_fi.html
verkkolaskutusta 1. Verkkolaskulla tiedot esitetään rakenteellisessa muodossa siten, että sen pohjalta voidaan automatisoidusti viedä tietoja taloushallinnon järjestelmään.
Ongelmana on edelleen se, että järjestelmien sisällä tieto talletetaan erinäisissä muodoissa järjestelmästä riippuen, ja myös tilikarttojen käyttö vaihtelee paljon yritysten välillä.
Yhteentoimivuus on nro. 1Mikäli kaikkiin taloushallinnon toimintoihin käytetään samaa järjestelmää, sen sisäisellä tiedostomuodolla on vähäinen merkitys, mutta useamman järjestelmän käytön yhdistäminen voi olla hankalaa. Järjestelmät eivät oletusarvoisesti ”puhu samaa kieltä”, ja tässä yhteydessä käyttäjä joutuu usein manuaalisesti siirtämään tietoja järjestelmästä toiseen.
Tämän asian ratkaisemiseksi on kehitetty TALTIOtapahtumatiedosto, jota käytetään liiketapahtuman esittämiseksi
SALdO 5/2014 17
TALTIO-tapahtumatiedosto
Liiketapahtuman koodaus
viranomais-raportointi
Tilintarkastus ja verotarkastus
Sähköisen taloushallinnon tavoitetila
Pääkirja(Raportointi-
koodisto)
• Liiketapahtuman kooda-uksessa vienti yhdistetään oikeisiin Raportointikoodis-ton koodeihin. Koodaus voi-daan tehdä automatisoidusti, jos tiedot saadaan esimerkiksi suoraan verkkolaskulta.
• TALTIO-tapahtumatiedostossa vienneillä on yhteinen määritelmä, ja tiedon jatko jalostus useammassa ohjelmistossa helpottuu
• TALTIO-tapahtumatiedostojen poh-jalta tuotetaan automatisoidusti eri viranomaisraportit
• Tilikauden vakiomuotoiset tapahtu-mat mahdollistavat automatisoidun tilintarkastuksen ja verotarkastuk-sen
• Jäljitettävyys suoraan raportista alku-peräisen liiketapahtuman tietoihin
Tulevaisuudessa TALTIO mahdollis-taa myös sähköiseen raporttiin perustu-van oma-aloitteisen tuloveroennakoiden ilmoittamisen ja maksamisen.
18 SALdO 5/2014
Turhaan manuaaliseen
työhön ei vain ole enää
varaa.
kirjanpidon aineiston saa nykyisestä järjestelmästä helposti ulos standardoidussa muodossa, minkä jälkeen se vain siirretään uuteen ohjelmistoon.
Lisää tehokkuuttaLaajamittaisen käytön myötä myös vero ja tilintarkastus tehostuisi huomattavasti, kun kirjanpidon aineisto olisi aina saatavissa TALTIOmuodossa. Nykyisin näissä toiminnoissa pyritään jo hyödyntämään automatiikkaa, mutta järjestelmien eriävien käytäntöjen johdosta paljon aikaa kuluu juuri aineiston esitystavan tulkintaan. TALTIOmuotoista aineistoa pystyisivät ymmärtämään kaikki osapuolet.
Automatisoituun raportointiinVuonna 2009 Real Time Economy hankkeessa kehitetty Raportointi koodisto keräsi yhteen tilinpäätöstietojen raportit eri viranomaisille yhdeksi tietosisältö määritykseksi. Raportointikoodisto on tilikartanomainen listaus, jota käyttämällä yritys voi helposti koostaa tietoja eri viranomaisraportteihin.
Standardoidun talousraportoinnin (SBR, Standard Business Reporting) XBRLtaksonomia taas määrittelee teknisen rakenteen Raportointi koodistossa esitetylle tietosisällölle. Näiden avulla voidaan muodostaa eri viranomaisraportteja (tilinpäätös, vuosiveroilmoitus, tilastoerittelyt) yhdessä ja erikseen.
Tässä yhteydessä TALTIO helpottaa suuresti raporttien muodostusta, koska liiketapahtumaan voidaan yhdistää jo kirjausvaiheessa tarvittavan viranomaisraportin oikean kohdan osoite. Mikäli Raportointikoodistoa käytetään myös tilikarttana, jo pelkkä tiliviittaus riittää summaamaan viennit oikeisiin kohtiin eri raporteissa. ◍
SALdO 5/2014 19
20 SALdO 5/2014
Vuoden 2014 alussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) julkaisi tutkimuksen, jossa ennustettiin monien ammattien katoavan kehittyvän tek
nologian myötä. Kirjanpidon, laskentatoimen sekä palkan laskennan asiantuntijat olivat mukana katoavien ammattien listalla. Keskustelu aiheesta on tämän raportin jälkeen ollut jatkuvaa. Talous hallinnon ala on murroksessa. Miten työ tulee muuttumaan ja mitä ominaisuuksia tulevaisuuden taloushallinnon ammattilaiselta vaaditaan?
ETLA:n mukaan autonomisesti toimivat, kontekstiaan hyvin ymmärtävät ja ympäristönsä kanssa vuorovaikutuksessa olevat ohjelmistot ja koneet tulevat mullistamaan työelämää merkittävästi seuraavan 10–20 vuoden aikana. Korvautuvaksi tulevat myös aivotyötä vaativat rutiinit, kuten kirjanpidon perustehtävät. Vaikka teknologia korvaa työtä, ihmisen hoidettavaksi jää laaja kirjo keskeisiä tehtäviä. Kun koneet helpottavat rutiineissa, ihmisille jäävät tehtävät liittyvät erityisesti koneiden heikkouksiin: ajatteluun, luovuuteen ja sosiaalisiin taitoihin.
Koneen tekemän perustyön jälkeen ihmisille jää ison kuvan hahmottaminen sekä mahdollisuuksien ja ongelmien tunnistaminen. Kone ja ihminen täydentävät näin ollen toinen toisiaan. ETLA:n tekemän Uudet teknologiat ja työ raportin mukaan ihmisten ja koneiden yhdistelmät ovat usein laadullisesti yksinään ihmistä tai konetta parempia.
Tilitoimisto lähemmäs asiakastaTaloushallinnon ammattilainen ei tule katoamaan, mutta työ tulee muuttumaan. Taloushallintoliiton toimitusjohtajan Juha Ahvenniemen mukaan tulevaisuudessa menestymisen avainsanoja ovat rohkeus ja innostus. Tärkeää on se, että kohtaamme mahdollisuudet ennakkoluulottomasti, haemme uusia toimintatapoja ja kehitämme palveluita.
Taloushallinnon työ tulee Taloushallintoliiton puheenjohtajan Vuokko Mäkisen mukaan painottumaan jatkossa historian kirjaamisesta tietojen analysointiin ja asiakastyöhön. Tilitoimisto tulee lähemmäksi asiakasta, kun uuden teknologian myötä työskennellään yhdessä asiakkaan kanssa
Tulevaisuudentaloushallinnon
ammattilainen
TEKSTI rIIKKA HIrSIMäKI │KUVITUS HANS eISKONeN
Taloushallinnon ala on murroksessa. Miten työ muuttuu ja mitä tulevaisuuden taloushallinnon ammattilaiselta vaaditaan?
SALdO 5/2014 21
reaaliaikaisen aineiston avulla. Parhaimmillaan tilitoimistot ja sen työntekijät ovat asiakkaiden kumppaneita, jotka keskustelevat liiketoimintaprosesseista.
Vuokko Mäkisen mukaan tilitoimistojen on menestyäkseen erikoistuttava ja tuotettava asiak kaille lakisääteisen peruskirjanpidon lisäksi lisäarvoa tuottavia palveluita. Isommissa toimistoissa tehtäviä voidaan jakaa niin, että on erikseen esimerkiksi verotukseen tai palkka hallintoon perehtyneitä asiantuntijoita. Erikoistuminen ei kuitenkaan ole vain isoja toimistoja varten. Mitä pienempi toimisto on, sitä tärkeämpää erikoistuminen on. Kun tilinpäätösmääräykset ja peruspalvelut ovat kaikille samat, vaarana on, että toimistot kilpailevat keskenään vain hinnalla. Tämän asian korjaaminen saattaa merkitä sitä, että on mentävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.
Ihmis- ja viestintätaidot korostuvatSeppo Laine kirjoittaa Tilisanomien vieraskynässä (5/2014), että kun kone on hoitanut kirjanpidon perusosuuden, laskentahenkilön kohdalla nousee suureen kehittämistarpeeseen kaksi asiaa: ihmisen kohtaamisen kyky ja viestinnälliset taidot. Kone ei voi korvata sosiaalista vuorovaikutusta. Asiakkaat ovat toisia ihmisiä kaikkine inhimilli sine piirteineen.
Teknologian kehittyminen ei yksin selitä sosiaalisten taitojen korostumista. Liiton asiakastutkimuksista pomppaakin selkeästi esille se, että asiakkaat kaipaavat enemmän neuvoja ja ovat valmiita maksamaan hyödyllisestä tiedosta.
Yrittäjälle on tärkeää asioida kommu
Toimistojen pitää tarjota muutakin kuin mitä lakiteksti sanoo.
nikointikykyisen taloushallinnon ammattilaisen kanssa, joka tarkastelee asioita eri puolilta ja viestii ne ymmärrettävästi ja selkeästi. Tärkeitä lukuja on pohdittava yhdessä asiakkaan kanssa. Seppo Laineen sanoin, kone tuottaa tietoa, mutta minkään lainen tietoportaali ei pysty aidosti selvittämään sitä, mikä on vastaanottajan taso omaksua taloudellista tietoa. Taloushallinnon ammattilaisen roolista tulee enemmän niin sanotusti valmentajan ja jopa vanhemman rooli, joka auttaa asiakasta alkuun ja kehittymään.
Paini vanhojen mielikuvien kanssaPerinteiset arvot istuvat kuitenkin vielä tiukassa. Laskentatoimen opiskelijan Arto Järvelän tekeillä olevan pro gradun tutkimustulosten mukaan niin sanotuista pehmeistä arvoista ja tunneälyyn liittyvistä taidoista tärkeimmiksi taloushallinnon ammattilaiset kokivat työmoraalin, ajanhallinnan ja itsenäisen työkyvyn. Luovuutta koskevat ominaisuudet, kuten kyky ideoida, nähtiin vain melko tärkeinä työssä menestymisen kannalta.
Vuokko Mäkisen mukaan me taistelemmekin monien turhien ja aikaa vievien asioiden kanssa. Muun muassa järjestelmämme on vieläkin rakennettu enemmän dokumentaatiota kuin yritystoiminnan kehittämistä varten. Mäkinen pohtiikin Tilisanomissa (4/2014), johtuuko tämä muuntautumiskyvyn vaikeus koulutuksesta. Kouluissa luetaan teoriaa, tilinpäätöksiä ja tehdään tilinpäätös analyysejä. Bisnesprosesseja ei mietitä. Jos asiakasyrityksessä on strategia ja toiminnan mittareita, pitää myös taloushallinnon olla mukana niitä kehittämässä ja seuraamassa.
Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) teettämän Kun koulu loppuu tutkimuksen perusteella nuorten mielikuvat taloushallinnosta liittyvät konttorissa istumiseen ja tylsään paperityöhön. Nuoria kiinnostaa työ, jossa saa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja auttaa. Uravalinnassa nuorille merkitsevät eniten mahdollisuus tehdä tärkeiksi koettuja asioita sekä hyvä palkkaus. Taloushallinnon ala voi sisältää kaikkea tätä. Täytyy vain karistaa pölyttynyt viitta harteilta ja nostaa alan ammattilaisten arvostusta. Vuokko Mäkisen sanoin: mitä enemmän lähestytään bisnestä ja työvälineet kehittyvät, sitä enemmän ala kiinnostaa.
22 SALdO 5/2014
Moderni taloushallinto koulutukseenTaloushallintoliiton Sirpa Airola on samaa mieltä siitä, että sähköisten järjestelmien hyödyntäminen ja automaatio ei korvaa ihmistä tiedon tulkinnassa ja johtopäätösten tekemisessä. Taloushallinnon koulutusta on kehitettävä niin, että tämä modernin taloushallinnon näkökulma otetaan huomioon.
Taloushallintoliitto jätti elokuussa 2014 opetusministeriölle lausunnon taloushallinnon erityisammattitutkintoon liittyen. Moderni taloushallinto tarvitsee ammattilaisia, jotka ohjaavat automaatioita, tulkitsevat järjestelmissä tuotettavaa talous tietoa ja toimivat yritysten neuvonantajina.
Taloushallinnon ja tilitoimiston asiantuntijatehtävissä painottuvat liike toiminnan ymmärtäminen ja taloustiedon jalostaminen liiketoiminnan käyttöön ja yrittäjän päätöksenteon tueksi. Myös koulutuksessa on siirryttävä tapahtuneen toteamisesta kohti numeroiden tulkintaa ja jalostamista liiketoiminnan käyttöön. ◍
Koulutustyöryhmä mukana muutoksissaTALOUSHALLINTOLIITON koulutustyöryhmä koostuu niin asiantuntijoista kuin koulutukseen osallistuvien toimistojen edustajista. Koulutus-työryhmä kokoontuu noin kuusi kertaa vuo-dessa suunnittelemaan uusia koulutuksia tili-toimistoalan ja taloushallinnon ammattilaisten muuttuviin tarpeisiin. Tällä kaudella Talous-hallintoliitto järjestää jo perinteisten kurssien lisäksi yli kymmenen uutta kurssia, jotka on suunniteltu nimenomaan tilitoimistojen tar-peet sekä tulevaisuuden muutokset huomi-oon ottaen.
Koulutustyöryhmä:Kari Alhola (puheenjohtaja)Leena Rekola-NieminenSari SinkkonenTuomas TahvanainenRisto WaldenPaula Kurki
2015
www.vuodenkirjanpitaja.fi
EHDOTA parasta kirjanpitäjää!
Muutos
0 1000 2000 3000
Henkilökunnan kokonaislukumäärä yhteensä 1.7.2013 (hlöä)
Arvio tilitoimiston koosta henkilökunnan kokonaislukumäärän mukaan 1.7.2015
Läntinen Suomi 20162203 9%
Helsinki-Espoo-Vantaa32%
15992105
Eteläinen Suomi3%
9721005
Pohjoinen Suomi21%
8721053
Itäinen Suomi10%
540549
avaintietoaTILITOIMISTOALA SUOMeSSA
• Yrityksiä 4 294 *
• Alan liikevaihto 890 Me *
• Alalla työskentelee 12 153 henkilöä *
• Alan yritykset tarjoavat muun muassa talousjohtamisen, verotuksen,
palkkahallinnon, rahoituksen ja yrityskauppakonsultoinnin sekä
tietotekniikan palveluja erityisesti pk-yrityksille
• Alan palveluja käyttää 90 prosenttia kaikista pk-yrityksistä
• Alan asiantuntijatutkinto on KLT
• Toimipaikkakoko vaihtelee 1–2 henkilön toimistoista yli 50 henkilön
toimistoihin, isoimmat alan toimijat ovat tuhansia
henkilöitä työllistäviä kansainvälisiä konserneja
• Arvioitu alan henkilöstömäärän muutos vuosina
2013–2015 on +15 prosenttia valtakunnallisesti **
• 5–9 henkilön tilitoimisto hoitaa keskimäärin 174
yrityksen asioita **
Pk-yrityksistä
käyttää alan palveluja.
12 153
2 779
890
Alalla työskentelee
KLT:n suorittaneita
Alan liikevaihto
joista 2 130 työskentelee tilitoimistoissa
miljoonaa euroa
henkilöä
Lähde: * Tilastokeskus, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 2013 ** Taloushallintoliiton jäsentutkimus 2013
Arvio henkilömäärän muutoksesta elokuu 2013 - elokuu 2015
90 %
24 SALdO 5/2014
TuNNusLuVuT
Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1
2005=100
Vuosimuutos % Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
2000 2001 2002 2002 2003 2004 2005 2005 2006 2007 2008 2008 2009 2010 2011 2011 2012 2013 2014 2014
16
14
12
10
8
6
4
2
0
-2
16
14
12
10
8
6
4
2
0
-2
Jos nämä poiminnat tutki-muksesta herättivät toiveen tutkimuksen lisätarkasteluun joltakin osin, kommentteja voi lähettää osoitteeseen [email protected]. Heräsikö tähän tai muuhun liittyviä ajatelmia, joita haluat jakaa muiden Saldoa lukevien kanssa? Lähetä meille postia, otamme mielellämme vastaan kirjoituksia julkaistavaksi seuraavassa numerossa.
LIIKevAIHdON MUUTOKSeT
342
4 294
PHT:n suorittaneita
Yrityksiä
Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden liikevaihto vuonna 2014 kasvoi edellisvuodesta.
TILITOIMISTOALA SUOMeSSA
Liiton jäsenet:
• Hoitavat lähes 130 000 yrityksen ja yhteisön, pääosin pk-yrityksen, taloushallintoa
• Jäsenyrityksissä lasketaan 250 000 palkkapussia kuukaudessa
• Jäsentoimistojen keskimääräinen toimipaikkakoko on 7,9 henkilöä (Jäsentutkimus 2013)
• Liiton jäsentoimistoissa noin 30 prosenttia on suorittanut KLT:n (Jäsentutkimus 2013)
• Yhdellä tilinpäätöstaitoisella kirjanpitäjällä on keskimäärin 25 asiakasta
250 000Jäsenyrityksissä
lasketaan
palkkapussia / kk
joista 291 työskentelee tilitoimistoissa
Liikevaihdon vuosimuutokset neljännesvuosittain
SALdO 5/2014 25
TuNNusLuVuT
TuNNusLuVuT
TALOUSHALLINTOLIITTO LUKUINA
• Auktorisoitujen tilitoimistojen ja taloushallinnon konsulttiyritysten
valtakunnallinen toimialaliitto
• Auktorisoituja jäsentoimipaikkoja noin 800
• Taloushallintoliiton konsernin liikevaihdosta suurin osa tulee
koulutustoiminnasta, julkaisutoiminnasta ja jäsentoiminnasta
• Koulutuksen liikevaihto noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa
• Koulutustilaisuuksia 73 vuodessa
• Osallistuminen koulutustapahtumiin: yhteensä noin 8 180 päivää
vuodessa
• Julkaisujen liikevaihto noin 900 000 euroa vuodessa
• Henkilöstöä 15
• Tili-instituuttisäätiö hoitaa tilitoimistojen auktorisointijärjestelmää ja
raportointikoodistoa sekä vastaa KLT-tutkinnosta
• Liiton piirissä toimii 42 tilitoimistotarkastajaa. Tarkastuksia
toimeenpanee ja kehittää liitossa tarkastusvaliokunta.
Tarkastustoimintaa ohjeistaa hyvä tilitoimistotarkastustapa.
• Tilisanomat, alan johtavaa ammattilehti, jota julkaisee
Taloushallintoliiton Julkaisut Oy. Levikki 11 227
(LT 2013), lukijamäärä 22 000 (Taloustutkimus Oy 2014),
verkkolehden kävijämäärä 16 000 kuukausittain,
keskimäärin yli 700 kävijää joka arkipäivä.
• Liitto on jäsenenä Pohjoismaisessa alan järjestössä,
The Nordic Accountant Federation, NAF
800
900 000
42
Liiton julkaisujen liikevaihto
Liiton piirissä on
euroa vuodessa
tilitoimistotarkastajaa
Tilisanomien lukijoita on
22 000
Auktorisoituja jäsentoimipaikkoja noin
Varojenjako
osakeyhtiössä
Yhdistystoiminnan ja
liiketoiminnan rajanveto
arvonlisäverotuksessa
Bonukset ja alennukset
kirjanpidossa ja verotuksessa
Sisäpiirikaupatja tilinpäätöstiedot
www.tilisanomat.fi
VELKAJÄRJESTELY
AVAUTUU YRITTÄJÄLLE
RAVINTOETU
MAKSUKORTILLA
+ +Tilisanomat
YRITYSTALOUDEN JA LASKENNAN AMMATTILEHTI 35. VUOSIKERTA
3/2014
avaintietoa
26 SALdO 5/2014
TuNNusLuVuT
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
84 633 €
71 017 €
90 000 €
80 000 €
70 000 €
60 000 €
50 000 €
40 000 €
30 000 €
20 000 €
10 000 €
0 €
€ / henkilö
Koko maa Pääkaupunkiseutu
Liikevaihto/henkilö (koko maa ja pääkaupunkiseutu)
TILISTOIMISTOjeN KOKOjAKAUMA jA LIIKevAIHTO 2013
73koulutustilaisuutta
vuodessa
TALOUSHALLINTOLIITTO LUKUINA
8 180
1,6
Vuodessa noin
Koulutuksen liikevaihto
päivää osallistumisia koulutustapahtumiin
miljoonaa euroa
yli 9 henk.19% (19%)
5-9 henk.32% (29%)
1-2 henk.24% (23%)
3-4 henk.25% (29%)
Tilitoimistotoimipaikkojen jakauma koon mukaan 2013 (suluissa tilanne v. 2011)
SALdO 5/2014 27
Liiton puheenjohtaja vuokko Mäkinen ja toimitusjohtaja juha Ahvenniemi vierailivat Tukholmassa ruotsalaisen sisaryhdistyksen SRF:n (Sveriges Redo-visningskonsulters Förbund) kongressi-päivillä 23.–25.9.2014. Yritysten verk-kolaskutus on Mäkisen ja Ahvenniemen mukaan Ruotsissa hyvin vähäistä (vain 10–20 % laskutuksesta).
SrF:n kongressipäivät Ruotsin lain mukaan laskut on arkistoitava siinä
muodossa kun ne on vastaanotettu. Paperilaskut on säilytettävä kymmenen vuoden ajan ja ja sähkö-postit, joiden liitteenä lähetetään esimerkiksi pdf-laskuja, on arkistoitava. Kongressipäivien messuilla oli esillä useita arkistointiratkaisuja.
KLT-tentti järjestettiin Messukeskuksessa 6.10.2014. Tällä hetkellä Suo-messa on 2 779 KLT-tutkinnon suorittanutta henkilöä. KLT- kirjat luovu-tetaan uusille tutkinnon suorittaneille henkilöille tammikuussa Tili- ja veropäivien yhteydessä. Vuonna 2015 tentti järjestetään tutusta tavasta poiketen Finlandia-talossa. Myös hakuaikaa aikaistetaan. Hakuaika päät-tyy jo 31.3.2015 klo 16.00.
TAPAHTUMIA
28 SALdO 5/2014
juhlat talvipuutarhassaLiitto ja liiton puheenjohtaja Vuokko Mäkinen kutsuivat yhteistyökumppaneitaan ja sidosryhmiään juhlimaan uuden puheenjohtajan alkanutta toimintakautta. Juhlat pidettiin Ravintola Sipulin talvipuutarhassa 8.10.2014.
Lähetä omia tapahtumavalokuvia: [email protected]
SALdO 5/2014 29
Juha Ahvenniemip. 09 6850 5725, 040 766 9291ToimitusjohtajaTilisanomien päätoimittaja Tili-instituuttisäätiön asiamies
[email protected] [email protected].
Toimistossa palvellaan maanantaista perjantaihinklo 8.30–16.00.
Salomonkatu 17 A 11. krs, 00100 HelsinkiPuh. 09 6850 570
Sirpa Airolap. 09 6850 5727, 040 753 2378JohtajaTilitoimistoalan osaaminen, koulutus ja laatu
Vuokko Mäkinen, pj, LoviisaHawcon OyPuh. 0500 811 [email protected]
Kari Alhola, HelsinkiAlhola Consulting OyPuh. 050 552 [email protected]
Aarto Hirvi, HelsinkiYrityspalvelu Pentti Mäkinen OyPuh. 050 337 [email protected]
Liiton hallitus Toimikausi 1.7.2014 – 30.6.2015
Riikka Hirsimäki p. 09 6850 5721Tiedotus- ja julkaisuvastaava
Tuija Hämäläinen p. 09 6850 5728Toimitusjohtajan sihteeriKokoushallinto, KLT-tentti
Satu Korpelap. 09 6850 5723Markkinointivastaava
Paula Kurkip. 09 6850 5724Koulutusvastaava
Päivi LaukkanenVerkko-oppimisprojekti
Eeva Lyytinenp. 09 6850 5735AsiantuntijaTilitoimiston tietotekniikka ja laatu
Outi Mäkiniemip. 09 6850 5736, 040 560 1742Viestintä- ja markkinointipäällikkö
Päivi Nuoliojap. 09 6850 5726,040 940 1186TalousvastaavaPHT-koulutusohjelma
Marianne Nurminenp. 09 6850 5730LaskutusTilisanomien tilaukset ja osoitteenmuutokset
Markku Ojalap. 09 6850 5734, 050 586 7973Johtava asiantuntijaEdunvalvonta, verotuksen jäsenneuvonta
Elina Panulap. 09 6850 5733Koulutussihteeri
Kati Stenmanp. 09 6850 5729Jäsen- ja auktorisointivastaavaKLT-ylläpito
Hanna Virtap. 09 6850 5737KoulutussuunnittelijaPHT-koulutusohjelma
LIITON TOIMISTO
Marja Mustapää, MikkeliMikkelin Tilikeskus OyPuh. 050 321 [email protected]
Arto Korpi, TampereAccotilit KyPuh. 040 558 [email protected]
Arto Marttila, OuluRätinki-Yhtiöt OyPuh. 040 548 [email protected]
Tuomas Tahvanainen, EspooLeppävaaran Laskenta Oy050 356 3892tuomas.tahvanainen@ leppavaaran laskenta.fi
Kristiina Timperi, LappeenrantaVisma Services OyPuh. 040 540 [email protected]
Matti Rantala, EspooPaikallispankkien PP-Laskenta OyPuh. 0400 411 [email protected]
30 SALdO 5/2014
LAUTAKUNNAT
KLT-Lautakunta 2015
Raportointilautakunnan kokoonpano 2015
Pekka Ruuhonen, pj.Verohallinto
Jarmo Leppiniemi, vpj.Tili-instituuttisäätiön Tutkintovaliokunnan pj.
Mika BjörklundTyö- ja elinkeinoministeriö
Aarto HirviYrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy
Hannu Ojala, Aalto-yliopiston kauppakor-keakoulu
Hannu Ylönen, Elinkeinoelämän keskusliitto
Hanna Kattainen, Keskuskauppakamari
Marja-Liisa Ylitalo, Suomen Kuntaliitto
Tili-instituuttisäätiön KLT-lautakunta toimii auktorisointi- ja KLT-järjestelmien ylläpidon asiantuntijaelimenä. KLT-lautakunta takaa järjestelmien arvostuksen ja luotettavuuden säilymisen sekä laadun kehittymisen.
Raportointilautakunta toimii Tili-instituuttisäätiön alaisuudessa ja pitää huolta raportointikoodiston vakaudesta.
Marja-Liisa KananenJyväskylän Ammattikorkeakoulu
Hanna KattainenKeskuskauppakamari
Tapani KykkänenAalto-yliopiston Helsingin kauppakorkeakoulu
Anna LundénSuomen Yrittäjät ry
Karri NieminenFiscales Oy
Vuokko MäkinenHawcon Oy
Leena Rekola-NieminenRantalainen & Rekola-Nieminen Oy
Hannu YlänenElinkeinoelämän keskusliitto
Kirsi Lahtinen, Patentti- ja rekisterihallitus
Leena Rekola-Nieminen (vpj.), Suomen Taloushallintoliitto
Sari Kuisma, Tilastokeskus
Mika Björklund, Työ- ja elinkeinoministeriö
Pekka Ruuhonen (pj.), Verohallinto
Ari Toivio, Yritystutkimusneuvottelukunta
Esko Penttinen, XBRL Suomi
SALdO 5/2014 31
LIITON EDUSTUKSET
eLäKeTUrvAKeSKUS, YrITTäjIeN NeUvOTTeLUKUNTANeuvottelukunta tekee esityksiä ja antaa lausuntoja yrittäjien eläketurvaa ja sen kehittämistä koskevissa asioissa. Jäsenistö koostuu eri alojen yrittäjäjärjes-töjen sekä eläkelaitosten edustajista.
IF vASTUUvAKUUTUSFOOrUMI Liiton ja IF:n perustaman yhteisen foorumin teh-tävänä on huolehtia mahdollisimman toimivasta, jäsenten riskit huomioivasta varallisuusvastuuva-kuutuksesta ja sen kehittymisestä toimialan muu-tokset jatkuvasti huomioiden.
ILMArISeN ASIAKKAIdeN NeUvOTTeLUKUNTA Jäsenten ja yritystoiminnan asiantuntemus eläkevakuutusjärjestelmään ja sen kehittämiseen, tavoitteena entistä toimivampi ja jäsentoimistot huomioiva järjestelmä ja palvelu.
KeLA/eSArA eSARA on Kelan tarjoama palvelu, jolla voidaan ilmoittaa työnantajan poissaolon ajalta maksamat palkat ja tehdä työnantajan korvaushakemuksia vanhempainpäiväraha-ajalta suoritetusta palkasta tiedostomuodossa. Liitto osallistuu palvelun kehittä-miseen yhdessä KELA:n ja ohjelmistotalojen kanssa.
KeLA / TYöNANTAjA-YrITTäjä-ASIAKKAAN ASIAKASrAATIAsiakasraati kokoaa tietoa, joilla on tarkoitus paran-taa työnantajien KELA-palveluita. Raadissa on 11 varsinaista jäsentä, jotka edustavat pienyrityksiä ja suuria yrityksiä sekä kuntatyönantajaa. Liitto on ollut mukana raadissa syksystä 2012.
KIrjANPITOLAUTAKUNTA KILA (TeM)Liiton asiantuntemus KILAn työhön sen tehtävien laadukkaaksi hoitamiseksi tuomalla alan käytännön asiantuntemus Kilan työhön.
OPeTUSHALLITUS / TALOUSHALLINNONAMMATTITUTKINTOTOIMIKUNTA Käytännön kirjanpitotyön ja alan asiantuntemus taloushallinnon ammattitutkintoihin ja niiden sisältöi-hin, tavoitteena entistä osaavampi työvoima alalle.
OPeTUSHALLITUS / LIIKeTALOUdeN PerUSTUTKINTO, MerKONOMI Tarkoituksenmukainen ja oikean sisältöinen koulutus taloushallinnon ja jäsentoimistojen näkökulmasta.
PrH, KAUPPAreKISTerI- jA TAvArAMerKKINeUvOTTeLUKUNTA Kaupparekisterin toimintaan vaikuttaminen ja asian-tuntemuksen tuominen, tavoitteena toimivat järjes-telmät ja näin ollen tilitoimistojen roolin huomioimi-nen palveluprosesseissa ja järjestelmissä.
SUOMeN PANKIN SePA-YdINrYHMä SEPA-ydinryhmä on perustettu tukemaan Suomen kansalaisia SEPA-maksamisen käyttöönotossa. Mak-samiseen liittyvät tietovirrat ja raportit ovat yrityk-sen taloushallinnon ytimessä; viimeisimpänä SEPA-käyttöönoton prosessissa ovat edessä kansallisen suoraveloituksen muuttuminen SEPA-suoraveloituk-seksi tai SEPA-suoramaksuksi sekä tapahtumarapor-toinnin eli tiliotteen uudistaminen.
SAde, SäHKöISeN ASIOINNIN jA deMOKrATIAN vAUHdITTAMISOHjeLMA 2010–2015 – YrITYKSeN PALveLUKOKONAISUUS (TeM) Ohjelman tavoitteena on sähköistää laajasti viran-omaispalvelut yksityisten ja yritysten asiointia var-ten. Työnantajan palvelukokonaisuus ja Yrityk-sen perustajan palvelukokonaisuudet yhdistettiin 1.1.2013 Yrityksen palvelukokonaisuudeksi. Liiton tavoitteena on vaikuttaa palveluiden kehittämiseen siten, että tilitoimiston ja muun ulkoistettua talous-hallinnon palveluita tarjoavan yrityksen tarpeet ote-taan huomioon.
SUOMeN TILAAjAvASTUUSuomen Tilaajavastuun Veronumero.fi-ohjausryh-män jäsen. Veronumero.fi-palvelu on suunnattu rakennustoimialalla toimivalle yritykselle 1.7.2014 voimaan astuneiden verotusmenettely- ja työtur-vallisuuslakien velvoitteiden hoitamiseen. SUOMeN YrITTäjäTHallitus Yrittäjien ja auktorisoitujen jäsentoimistojen yhteis-työn kehittäminen, liiton asiantuntemuksen tuomi-nen yrittäjäjärjestön vaikuttamis- ja muuhun työhön.
SUOMeN YrITTäjäTvero- ja rahoitusvaliokunta Valiokunta on osaltaan muodostamassa yrittä-jien linjauksia erityisesti verotuksen substanssi- ja menettelysääntöjen kehittämisessä. Liitolla on hyvä edustus valiokunnassa – jäsenistöön kuuluu useampi taloushallinnon ulkoistettuja palveluita tarjoava liit-tomme jäsenyrittäjä.
32 SALdO 5/2014
TeM / PALKKAHALLINNON YHTeeNTOIMIvUUdeN INTreSSIrYHMä Tavoitteena yhdenmukaistaa palkkahallinnon ter-minologiaa ja edistää tehokkaampien palkkahallin-non järjestelmien luomista.
Tieken Verkkolaskufoorumi käsittelee verkkolas-kutukseen liittyviä kysymyksiä. Foorumin jäsenet ovat pääasiassa operaattoreita ja ohjelmistotaloja.
verOHALLINTO/TITO-rYHMäRyhmä toimii linkkinä liiton, jäsenten – taloushallin-non ammattilaisten – ja Verohallinnon välillä. Ryh-män tavoitteena on suunnitelmallisen yhteistyön lisääminen, palvelujen ja asiointimahdollisuuksien kehittäminen sekä tilitoimistoille suunnatun vies-tinnän ja ohjauksen kehittäminen. Ryhmä koordinoi seitsemän taloushallinnon ammattilaisista koostuvan alueellisen asiakasraadin toimintaa.
verOHALLINNON SYveNNeTTY YHTeISTYöTavoitteena määritellä syvennetyn yhteistyön edel-lytykset sekä toimintatavat ja malli. Luottamuuk-seen ja avoimuuteen perustuvassa mallissa osa-puolina olisivat Verohallinto, tilitoimistot ja niiden asiakasyritykset.
SUOMeN XBrL KONSOrTIO (eXTeNSIBLe BUSINeSS rePOrTINg LANgUAge)XBRL on taloushallinnon raportoinnissa käytettävä kieli, jonka käyttöönotto tulee mahdollistamaan taloustiedon nopean ja halutun sisältöisen toimit-tamisen tilitoimistoilta ja muilta tiedon tuottajata-hoilta sähköisesti eri tiedon käyttäjätahoille, kuten
verottaja, tilastokeskus, luottotietoyhtiöt yms. tili-toimiston tarpeiden huomiointi kehitystyössä.
TALOUSHALLINNON rUNKOverKKO (TArU) TeKeS-rAHOITTeINeN PrOjeKTI 1.1.2014-31.12.2015. Neljä yritystä pureutuu yhä syvemmälle taloushal-lintopalveluiden ja viranomaisraportoinnin sähköis-tämiseen ja automatisointiin. TARU-projekti edis-tää tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämistä tuottavuutta parantavalla tavalla ja on linjassa ICT 2015 -tavoitteiden kanssa sekä edistää tulevan palveluväylän hyödyntämistä. Tekesin rahoitus lisää projektin laaja-alaista verkottumista, tulos-ten julkisuutta sekä edistää yritysten ja tutkimu-sorganisaatioiden välistä yhteistyötä.
Hankkeen omistaja on konsortio, joka muodostuu neljästä yrityksestä: Tikon Oy, Administer Oy, Kun-nan Taitoa Oy ja Tieto Finland Oy. Näistä Administer ja Kunnan Taitoa tuovat hankkeeseen taloushallinto-palveluosaamisen, Tikon taloushallinto-ohjelmistoi-hin liittyvän osaamisen ja Tieto alusta- ja integraatio-osaamisen. Projektissa tehdään läheistä yhteistyötä akateemisten oppilaitosten, julkishallinnon ja mer-kittävien sidosryhmien, esimerkiksi Aalto-yliopiston, Haaga-Helian, palveluväylä-hankkeen, Taloushallin-toliiton ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa.
YrITYSverOTOIMISTON ASIAKASrAATI, UUSIMAAVerottajan ja jäsentoimistojen yhteistyösuhteiden sekä verotusmenettelyn kehittäminen tilitoimisto-jen käytännön kokemusten kautta.
Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone 6 Plus!
jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua
Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/saldo2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 37.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen iPhone 6 Plus.
Taloushallintosähköistyy saldo-lehden eRIKoIsnUMeRo sIdosRyhMIlle
Liitto mukana modernissa taloushallinnossa
Millainen on tulevaisuuden ammattilainen?
Asiantuntijaryhmät apuna muutoksissa
5/14
SALdO 5/2014 33
TALOUSHALLINNON SOVELLUSPALVELUT
YHTeISTYöKUMPPANIT
34 SALdO 5/2014
VIERAsKYNÄ
L uomuporoja ei luonnosta tapaa. Tämä perustuu EU:n elintarvi-keviraston ohjeeseen luomu-sanan käytöstä elintarvikkeiden mainonnan yhteydessä. Perus-
teluna on se, että poroa ei pystytä valvo-maan, eikä tiedetä, mitä se laiduntaessaan luonnossa suuhunsa saa.
Kirjanpitolain uudistamista pohtiva komi-tea on mietinnössään esittänyt liikkeenhar-joittajan vapauttamista tilinpäätöksen laati-misvelvollisuudesta. Jos liikkeenharjoittaja ei laadi tilinpäätöstä, ei liikkeenharjoittaja voi hakea rahoitusta, osallistua julkisiin kilpailu-tuksiin tai muihinkaan yhteiskunnan hank-keisiin, mistä muodostuu kasvun este. Kun liikkeenharjoittajan täytyy asioida Kelan kanssa tai antaa todistus tuloistaan päivä-hoitomaksun määräämistä varten, täytyy liikkeenharjoittajan saada näitä varten eril-linen lausunto. Tilitoimisto ei pysty autta-maan, koska liikkeenharjoittaja ei laadi tilin-päätöstä, jonka perusteella kirjanpitäjä voisi tarvittavan todistuksen antaa. Tilintarkasta-jakaan ei todistusta pysty antamaan, koska lausunnon pohjaksi tarvittavaa tilinpäätöstä ei ole.
Komitean välimietinnössä osakeyhtiö-lain ja osuuskuntalain tarkoittama pää-omalaina oli esitetty käsiteltävän omana eränään omassa pääomassa. Lopullisessa mietinnössä tätä ei kuitenkaan enää löydy. Perusteluna pääomalainan vieraan pääoman luonteisuus on ontuva. Yhtälailla pääoma-laina on oman pääoman luonteinen, ja esi-merkiksi yrityssaneerauksessa pääomalainan varallisuudensuoja on omaakin pääomaa heikompi. Sen pääoma menetetään yleensä aina, mutta oman pääoman arvo palautuu saneerauksen onnistuessa.
Pääomalainan käsittelyllä oman pääoman eränä on erityisen suuri merkitys suomalai-sille ulkomaankauppaa käyville pk-yrityksille. Monissa tilanteissa ulkomainen päämies on tulkinnut kauppakumppaninsa selvitysti-lassa olevaksi, koska eivät ole ymmärtä-neet tai halunneet ymmärtää vieraan pää-
Turhaa vai hyödyllistä sääntelyä?
Mikko Akselin Jyväskyläläinen tilitoimistoyrittäjä, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja sekä Taloushallintoliiton entinen hallituksen varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja.
KAiKKi LAiT PiTää OLLA SELLAiSET, ETTä NE OVAT YHTEiSEKSi HYödYKSi.
oman eränä olevan pääomalainan luonnetta ja suhdetta omaan pääomaan. Onko oikein, että omalla kansallisella lainsäädännöllämme hankaloitamme omien yritystemme mahdol-lisuuksia toimia kansainvälisillä markkinoilla? Tarvitsemme kuitenkin yhä enemmän vien-tiä harjoittavia pk-yrityksiä kattamaan sitä vajetta, jota vientiimme on syntynyt.
Vanhaa viisautta ei saa unohtaa. Lakikir-jan alkulehdiltä löytyvät1530-luvulla Olaus Petrin kokoamat tuomarinohjeet. Ohjeissa lausutaan esimerkiksi seuraavasti: ”Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhtei-seksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä”.
TUrHAA: Olen ymmärtänyt Luomu-termin luonnonmukaisesti kasvaneena. Riistaeläintä ei pitäisi tuomita sen johdosta, että sillä on mahdollisuus löytää ravinnokseen luonnosta myös ihmisen hylkäämiä eineksiä.
TArPeeLLISTA: Tilinpäätöksen laatimisvel-vollisuudesta ei pitäisi luopua vaan säilyttää yhdet kevyet pelisäännöt sen estämiseksi, ettei tilalle syntyisi useita eri pelisääntöjä.
HYödYLLISTä: Pääomalaina tulisi käsitellä omana eränään oman pääoman ryhmässä. Nykysääntely vaikeuttaa vientiä harjoitta-vien pk-yritysten toimintaa turhaan. Kan-sallisen lainsäädäntömme tulee kaikin mah-dollisin keinoin rakentua sen käyttäjien edun mukaiseksi. ◍
SALdO 5/2014 35