· Web viewMAtkailun edistämiskeskus. Hyvinvointi- ja wellness –matkailun peruskartoitus. MEK...

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

Hyvinvointi- ja wellness –matkailun peruskartoitus

MEK A:144

Matkailun edistämiskeskus, Helsinki 2005ISBN 952-5079-70-8ISSN 0355-6204

4.3.2005

SUUNNITTELUKESKUS OY Loppuraportti 2MEK

04032005 Hyvinvointi- ja wellness-matkailun peruskartoitus

1 JOHDANTO.......................................................................................................................................................................31.1 Työn tavoitteet ja toteutus.......................................................................................................................................3

2 MÄÄRITELMÄT...............................................................................................................................................................42.1 Taustaa....................................................................................................................................................................42.2 Terveysmatkailu......................................................................................................................................................52.3 Hyvinvointimatkailu...............................................................................................................................................72.4 Wellness-matkailu...................................................................................................................................................92.5 Tyky-matkailu.......................................................................................................................................................122.6 Yhteenveto määritelmistä.....................................................................................................................................13

3 PÄÄMARKKINA-ALUEIDEN TARJONTA HYVINVOINTI- JA WELLNESS-MATKAILUN SUHTEEN............143.1 Saksa.....................................................................................................................................................................143.2 Sveitsi....................................................................................................................................................................163.3 Alankomaat...........................................................................................................................................................183.4 Ruotsi....................................................................................................................................................................183.5 Ranska...................................................................................................................................................................203.6 Norja......................................................................................................................................................................203.7 Iso-Britannia..........................................................................................................................................................213.8 Viron, Tšekin, Unkarin ja Itävallan tuotetarjonta pääpiirtein...............................................................................223.9 Vertailua................................................................................................................................................................24

4 SUOMEN TARJONTAKARTOITUS.............................................................................................................................264.1 Tarjonnan analysointi ja ryhmittely......................................................................................................................264.2 Yritysten kapasiteetti ja koko................................................................................................................................294.3 Yritysten valmius toimia kansainvälisillä markkinoilla........................................................................................304.4 Yritysten kehitysnäkymät ja varautuminen niihin................................................................................................30

5 SUOMEN KYSYNTÄPOTENTIAALI MERKITTÄVIMMILLÄ MARKKINA-ALUEILLA.....................................325.1 Kyselyn suorittaminen, kohderyhmät...................................................................................................................325.2 Kyselyn tulokset....................................................................................................................................................33

5.2.1 Ruotsi...................................................................................................................................................335.2.2 Saksa....................................................................................................................................................375.2.3 Venäjä..................................................................................................................................................415.2.4 Norja....................................................................................................................................................445.2.5 Ranska..................................................................................................................................................47

5.3 Yhteenveto............................................................................................................................................................50

6 SUOMEN WELLNESS-/HYVINVOINTIMATKAILUKYSYNNÄN JA TARJONNAN VERTAILU.......................53

7 JOHTOPÄÄTÖKSET......................................................................................................................................................557.1 Suositeltavat nimikkeet.........................................................................................................................................557.2 Toimenpide-ehdotukset.........................................................................................................................................56

LÄHDELUETTELO JA KIRJALLISUUTTA...........................................................................................................................59



1 JOHDANTO

Hyvinvointi- ja wellness –matkailu nähdään yhtenä tärkeänä kehittyvänä matkailun osa-alueena lähitulevaisuudessa. Myös MEKin toimintastrategiassa lähdetään siitä, että uutena painopistealueena kehitystyössä ja markkinoinnissa on hyvinvointimatkailu. Lisäksi hyvinvointimatkailu on yksi matkailun verkosto-osaamiskeskuksen neljästä osaamisalueesta. Se on myös osana monien maakuntien kehittämisstrategioita. Maailmalla käytetään kuitenkin eri termejä puhuttaessa useinkin samoista asioista. Suomessa nimikkeet eivät ole vielä vakiinnuttaneet sisältöään ja siksi peruskartoitus on tärkeä toteuttaa, jotta mm. puhuisimme samaa kieltä.

1.1 Työn tavoitteet ja toteutus

Työn tavoitteena oli selvittää Suomen tärkeimpien lähtömaiden eli Saksan, Alankomaiden, Ruotsin, Ranskan, Norjan, Iso-Britannian ja Sveitsin käyttämiä tai tuntemia terveysmatkailu, hyvinvointimatkailu, tyky-matkailu (työkyvyn ylläpito) ja wellness-matkailu -käsitteitä ja niiden sisällön alta löytyvää tarjontaa esimerkein. Suomen kanssa hyvinvointimatkailumarkkinoilla kilpailevien eli Viron, Unkarin, Tšekin ja Itävallan tuotetarjonta selvitettiin pääpiirteisimmin.

Suomen kylpylöiden ja muiden hyvinvoinnin alle soveltuvien yritysten (saunakohteet, hiljaisuuskohteet, urheiluopistot, kauneudenhoito ym.) tarjonta kartoitettiin web-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin 43 kylpylälle ja 53 muuten teeman alle soveltuvalle kohteelle, jotka esikartoitettiin pääosin alueorganisaatioiden avulla.

Suomen hyvinvointimatkailun kysyntäpotentiaalia tutkittiin Saksassa, Venäjällä, Ruotsissa, Ranskassa ja Norjassa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18-79–vuotiaat, jotka ovat kuluneen 12 kuukauden aikana matkustaneet ulkomaille lomamatkalle ja/tai aikovat seuraavan 12 kuukauden aikana matkustaa ulkomaille lomalle. Kohderyhmänä eivät siis ole kaikki kyseisen maan kansalaiset. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puhelinhaastattelua. Haastattelut tehtiin tietokoneavusteisella puhelinhaastattelumenetelmällä Taloustutkimus Oy:n yhteistyökumppaneiden toimesta. Haastatteluja tehtiin noin 400 kpl kussakin maassa.

Hyvinvointi- ja wellness-matkailun peruskartoituksen laati Suunnittelukeskus Oy, josta työhön osallistuivat projektipäällikkö Nina Vesterisen johdolla Pauli Santala, Heli Kotilainen ja Katarina Mäntyoja.



2 MÄÄRITELMÄT

Alustava nimikkeiden määrittely tehtiin kirjallisuuden ja muiden olemassa olevien tietolähteiden perusteella teoriaan ja nimikkeiden taustaan peilaten.

2.1 Taustaa

Puhuessamme matkailusta, joka jollakin tavalla liittyy joko terveyden hoitoon tai sen ylläpitoon on terminologia erittäin kirjavaa, niin Suomessa kuin muualla. Viimeisten parin vuoden aikana aihetta on tutkittu erityisesti kansallisten matkailutoimistojen toimesta. Tutkimusaineisto eri maissa ei tosin ole helposti vertailukelpoista. European Travel Monitorissa on huomioitu pitkien, kansainvälisten matkojen osalta terveyslomien markkinat maittain. Suomessa järjestettiin vuonna 2002 Tourism Industry and Education (TIE) Symposium, jonka aiheena oli Wellness- ja Wellbeing ja myös ensi keväänä järjestettävän symposiumin teemana on "Tourism as a Contributor to Well-being and Social Capital". Lisäksi Suomessa on meneillään aiheeseen liittyen kolme isompaa projektia; Kainuussa, Kuopiossa sekä Jyväskylässä matkailun osaamiskeskuksen solmukohdassa.

Terveys- ja hyvinvointimatkailu eivät ole mitään uusia asioita, vaikka ne ovatkin nousseet pinnalle parin viime vuoden aikana voimakkaasti. Historiaan katsoessa huomaa, että jo antiikin kreikkalaiset vierailivat usein terveyskylpylöissä, samoin roomalaiset Rooman valtakunnan aikana. Kylpylävierailut olivat tuolloin puhdistumiseen liittyviä, sosiaalisia tapahtumia, yläluokan edustajille. Myös muualla kuin Euroopassa on ollut vastaavia paikkoja. Maya-kulttuuriin liittyvät kuumat, saunan tapaiset huoneet ja Aasiassa kuumat kylvyt. Unohtaa ei sovi myöskään suomalaista saunakulttuuria. 1600-1700-luvulla Grand Tourin aikaan liikuntaan liittyvä alpinismi eli vuoristokiipeily oli suosiossa. 1800-luvulle siirryttäessä rantalomailu kasvoi, sen jälkeen terveyslomat kylpylöineen. Ranta- ja kylpylälomat tulivat suosituksi, koska lomakohteita tarvittiin tuberkuloosipotilaille, ja mineraalien sekä meriveden hoitava vaikutus keksittiin uudelleen. Lomailun sosiaalinen puoli korostui.. Ennen maailmansotia luotiin Sveitsin ja Rivieran lomakohteet ja parantolat. 1 Suomenkin kylpyläkulttuuri alkoi kehittyä ja kylpylämme tulivat suosituksi erityisesti venäläisen aateliston keskuudessa

Keskieurooppalaisilla kylpylöillä on pitkät perinteet, mutta ei suomalainenkaan kylpyläperinne niin nuori ole kuin ehkä luullaan. Pyhän Henrikin lähteen veden parantava vaikutus todettiin 1600-luvun lopulla ja viitteitä nykyaikaisesta kylpylätoiminnasta on vuodelta 1725. Tänä päivänä Suomea voisi kuvata kylpylöiden luvatuksi maaksi, sillä eritasoisia kylpylöitä löytyy lähes 50. 2

Yleiset yhteiskunnan suuntaukset ja trendit ovat luoneet ja luovat kysyntää terveys- ja hyvinvointimatkailutuotteille. Suomen väestö vanhenee vauhdilla, työpäivät ovat suhteellisen pitkiä, työ ja elämäntyyli ovat stressintäyteisiä, liikalihavuus on kasvava ongelma, vaihtoehtolääketiede on hyväksyttävämpää ja matkailu maihin, joissa hyvinvointi on jo pidempään ollut osana matkailun tuotepaketteja kuten Thaimaassa, on kasvamassa. Myös erilaiset arkipäivän hyvinvointi- ja liikuntapalvelut ovat kasvaneet nopeassa tahdissa.

1 McIntosh & Goeldner 19942 Vuoristo & Vesterinen 2001



Monet valtion matkailutoimistot sekä Euroopassa että Aasiassa ovat tuottaneet hyvinvointi- ja wellness-tuotteiden esitteitä ja luoneet kotisivuja aihealueen ympärille. Samoin kansainväliset hotelliketjut ovat paketoineet hyvinvointi- ja kylpylätuotteita muiden suosittujen aktiviteettien ympärille. On arvioitu, että Euroopassa on yli 6000 hyvinvointi- ja wellness –matkailupalveluja tarjoavaa keskusta. Euroopan kylpyläyhdistyksen (European Spa Association) mukaan Euroopassa on 1200 lääketieteellisesti arvostettua keskusta, jotka ovat pääosin yhdistyksen jäseniä. Pitkistä yli 4 vuorokautta kestävistä ulkomaanmatkoista noin 1 % oli terveys tai wellness-matkoja, joka tarkoittaa noin neljää miljoonaa matkaa. Eniten matkoja tekivät saksalaiset. Naisten osuus matkailijoista on huomattavasti miehiä suurempi ja vielä tällä hetkellä asiakkaat ovat keski-ikäisiä, 45-64 –vuotiaita, mutta nuorten osuus on kasvamassa. 3

Mutta mitä terveys-, hyvinvointi- ja wellness-matkailu sitten tänä päivänä oikeastaan ovat? Mitä ajattelevat kuluttajat, mitä puolestaan palvelujen tarjoajat? Onko hyvinvointi- ja wellness-matkailu pääosin kotimaanmarkkinoille? Löytyykö kulttuurisia eroja?

Aihealueen matkailupalveluja tarjotaan muun muassa seuraavien nimikkeiden alla; terveys, kylpylä, virkistys, kauneus, hiljentyminen, hyväolo, retriitti, terveydenhoito ja lääketiede, tyky, tyhy, puhdistautuminen, itsensä kehittäminen, wellness, hemmottelu, terapia, mielenvirkistys, piristys ja hyvinvointi. Kun näemme oheiset nimikkeet, mitkä ovat odotuksemme palveluilta?

2.2 Terveysmatkailu

WTO:n ja YK:n määritelmien mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Tavanomaiseen elinpiiriin voidaan määritellä kuuluvaksi sellaiset kohteet, jotka ovat fyysisesti lähellä henkilön kotipaikkaa, ja toisaalta kohteet, joissa henkilö käy säännöllisesti. Matkan tarkoitus voi olla vapaa-aikaan ja virkistykseen, sukulaisten ja tuttavien tapaamiseen, työhön, terveydenhoitoon, uskontoon liittyvä syy jne.4

Suomen kielen perussanakirjan mukaan terveys tarkoittaa elimistön normaalia, häiriötöntä toimintaa sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista hyvinvointia. Terveysmatka puolestaan tarkoittaa terveydenhoitoon kylpylä- tms. kohteessa keskittyvää matkaa. Terveydenhoito, sanakirjan mukaan, tarkoittaa terveyden säilyttämiseen ja vahvistamiseen tähtääviä toimia. 5

Kirjallisuudessa on erilaisia terveysmatkailun määritelmiä. Näiden mukaan terveysmatkailuun voidaan liittää mm. olemassa olevia luonnonvaroja, kuten mineraalivettä ja ilmastoa hyödyntävät kohteet, kylpylät, lääketieteellisiä palveluja tarjoavat, laihdutusklinikat, hiljentymiskohteet, luontaishoitolat tai survival-matkat.6

3 Cockerell & Trew 20034 WTO 20015 Suomen kielen perussanakirja 19946 Douglas 2003



Amerikkalaisen ensyklopedian mukaan terveysmatkailu on matkustamista henkilökohtaisen terveyden parantamiseksi, esimerkkinä vierailu terveyteen liittyvässä lomanviettopaikassa tai laihdutusleirillä. Se tarkoittaa myös matkustamista toiseen maahan, jossa voidaan saada edullisemmin terveydenhoitoon liittyviä palveluja kuten leikkauksia ja hoitoja, joita vakuutus ei korvaa.7

Brittiläinen Hall (1992)6 erottaa puolestaan terveysmatkailusta kaksi suuntaa, jotka osittain ovat yhteydessä toisiinsa. Suuntauksista toisessa terveyskohteiden pääpaino on yleisen terveyden ja kunnon kohotuksessa ja toisessa kylpyläkohteet ovat erikoistuneet tarjoamaan lääketieteellisiä palveluja moninaisia tauteja sairastaville asiakkaille.

Saksassa terveysmatkailuun - Gesundheitstourismus - nähdään kuuluvan niin terveydenhoito-, anti-aging-, wellness- kuin kauneuslomat. 9

Kanadalaisen Verschurenin (2004) 10 mukaan terveysmatkailija hakee tuotteita ja palveluja, joiden avulla hän parantuu tai tulee paremmaksi.

Ahtolan (2002)11 mukaan terveysmatkailulle on olennaista jo syntyneiden vaivojen parantaminen.

Kuopion terveysmatkailu-projekti määrittelee terveysmatkailun, englanniksi Health and Medicine Tourism, seuraavasti:

”Terveysmatkailu tarkoittaa uusien terveyttä ylläpitävien, edistävien ja parantavien palveluiden liittämistä olemassa oleviin matkailupalveluihin. Terveysmatkailuksi luetaan jokainen terveyspalvelun sisältämä matka, jossa perusmotivaatio alueelle tulemiseksi on tarve terveydentilan parantamiseen. 12

Kuopion kaupungin kehittämispäällikkö Heikki Helve määritteli TerveysSuomi lehdessä terveysmatkailun seuraavasti. ”Terveysmatkailulla ymmärretään terveydenhoitopalvelujen ja perinteisten matkailupalvelujen kombinaatiota, joka on räätälöity asiakkaan tarpeiden mukaan.13

Sveitsiläiset tutkijat Müller ja Lanz Kaufman (2001) jakavat terveysmatkailun sairauksia ehkäisevään matkailuun ja toipumismatkailuun (kuvio 1).

67 Free Dictonary.com 20048 Hall 19929 Martkchancen im Gesundheitstourismus 200310 Verschuren 2004 11 Ahtola 200212 Tolkki 2003 13 Helve 2003



Matkailu

muu matkailu liikematkailu terveysmatkailu päiväkävijät

sairauksia ehkäisevä matkailu toipumismatkailu

wellness-matkailu

erityinen sairauksien ehkäisy

lääketieteelliset hoidot

terve sairas

Kuvio 1 : Wellness-matkailu osana terveysmatkailua, Müller ja Lanz Kaufman 2001

Terveysmatkailun yhtenä osa-alueena on terveydenhoitomatkailu. Jos matkailupaketin osana tarjotaan muun muassa lääketieteellisiä toimenpiteitä ja tutkimuksia, vaihtoehtolääketieteen hoitoja tai kauneusleikkauksia voidaan tämä lukea osaksi matkailua.14

Yhtenä tärkeänä kysymyksenä aihealuetta tarkastellessa on se, mikä on raja lääketieteellisen toimenpiteen ja matkailun välillä. Voidaanko puhua matkailusta jos käymme syöpähoidossa Yhdysvalloissa vai pitäisikö matkailuun liittyvän terveysmotiivin ollakin ns. pehmeää terveydenhoitoa kuten ennaltaehkäisevää, hyvänolontunnetta tuottavaa ja liikuntaa tarjoavaa matkailua.

Suomessa terveydenhoitomatkailua toteuttavat pääosin terveyskylpylät, joiden tehtävänä on sairaiden kuntouttaminen. Yritysten hoitohenkilökunta on lääketieteen ja sairaanhoidon ammattilaisia.

Akateemisessa matkailututkimuksessa terveysmatkailu luokitellaan pääasiallisesti ns. ylätermiksi, jolla tarkoitetaan kaikenlaisia oman terveyden ja hyvinvoinnin hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi tehtyjä matkoja.

2.3 Hyvinvointimatkailu

Hyvinvointimatkailu eli kylpylöihin ja muihin vastaaviin virkistäytymis- ja rentoutumispalveluja tarjoaviin matkailukohteisiin suuntautuva matkailu on tuttua suomalaisille. Oleellisia asioita

14 Hunter-Jones 2000



hyvinvointimatkailutuotteiden sisällössä ovat esim. rauhoittava saunominen, erilaiset hemmotteluhoidot sekä hyvät, terveelliset ateriat lisättynä muilla aktiivisilla liikunta-, kulttuuri- ja harrastepalveluilla. Suomen terveydenhoidon tutkimuksen korkea taso ja hyvinvointiteknologian kehittämishankkeet voivat puolestaan hyvin räätälöityjen matkailutuotteiden kanssa tarjota aivan ainutlaatuisen terveydenhoitopalvelun ja virkistävän toipumisloman yhdistävän matkailutuotemallin. 15

Jyväskylän matkailun osaamiskeskuksen solmukohdassa hyvinvointimatkailu määritellään seuraavasti:

”Hyvinvointimatkailu on matkailua, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa vielä matkan päätyttyäkin. Hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa vaan kulloistakin matkailijan terveydentilaa ylläpitävää ja edistävää sekä virettä elämään antavaa. Hyvinvointimatkailu tuottaa asiakkaalle yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka voi olla sekä fyysistä että psyykkistä vireyttä antavaa.” 16

Kuvio 2: Suomalaisen hyvinvointimatkan osa-alueet

Yllä oleva kuvio (kuvio 2) on Matkailun osaamiskeskuksen Jyväskylän solmukohdan hahmotelma siitä, mitä hyvinvointimatkailu voisi Suomessa tuotteiden näkökulmasta tarkoittaa. Tärkeää on huomata, että loma on aina yksilöllinen hyvinvointikokemus. Eri henkilöillä kuvion elementit painottuvat eri tavalla prosessimaisesti, eivätkä kaikki elementit ole läsnä yhtä aikaa. Esteettisyys tarkoittaa sitä, että kaikki aistit ovat läsnä, samoin luonto ja kulttuurinen toimintaympäristö. Hemmotteluun kuuluvat esimerkiksi hieronta, sauna, ravitsemispalvelut ja kauneudenhoitopalvelut. Sosiaalinen humputtelu pitää sisällään kanssakäymisen ilman sosiaalisia paineita ja fyysinen venyminen liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta.

15 MEK, hyvinvointimatkailu 200416 Moske 2004



Kuviossa on myös huomioitu hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeä asia eli kohtuus ja tasapainoisuus sekä matkailutuotteen onnistumisen näkökulmasta turvallisuus ja matkailijan oma vastuu elämyksien onnistumisesta. 17

Ahtolan (2002) mukaan useat ihmiset käyttävät hyvinvointimatkailusta laajaa määritelmää eli kaikkea, mikä tuo ihmisille hyvää oloa ja tunnetta, voitaisiin kutsua hyvinvointipalveluksi. Hyvinvointimatkailu on eräänlaista ennalta ehkäisevää matkailua, jonka pääasiana ovat ruumiin terveyden säilyttäminen sekä mielen ja sielun hyvinvoinnin lisääminen. Hyvinvointimatkailua voidaan kuvata sairastumisen torjumiseksi ja siihen kuuluvat mm. pehmeät hoitokeinot ja luonnonmukainen parantaminen sekä itsehoidon opiskelu. 18

Monien kylpylöiden, kartanoiden ja hiljaisuutta, tilaa ja rauhaa tarjoavien yritysten tuotteet ovat sovellettavissa hyvinvointimatkailutuotteiksi.

Wellbeing –sanaa käytetään yleisesti eri maissa kuvaamaan laaja-alaisesti aihealueen tuotevalikoimaa. Hyvinvointimatkailu on vastakohta terveydenhoitomatkailulle ja pitää sisällään monipuolisesti niin sielun, mielen ja ruumiin hyvinvoinnin ympärille rakennettuja matkailutuotekokonaisuuksia.

2.4 Wellness-matkailu

Wellness- sanasta on tullut niin matkailuun kuin muillekin toimialoille trendisana. Historiankirjoissa wellness-sana mainitaan jo 1700 –luvulla. Nykyaikaisen wellness-konseptin kehitti kuitenkin amerikkalainen lääkäri Halbert Dunn vuonna 1959 kirjoittaessaan erityisestä terveyden olotilasta, joka käsitti kokonaisvaltaisen hyvänolon tunteen, niin kehon, mielialan kuin sielunkin kesken. Vuonna 1961 hän kehitti termin wellness yhdistämällä sanat wellbeing ja fittness. Dunnun kirjasta High Level Wellness innostuksen saaneena John Travis (LT) avasi ensimmäisen wellness-keskuksen Kaliforniaan. Hän näki terveyden ja parantumisen henkilökohtaisena asiana, psykologisena oppimisprosessina ja elämäntavan muuttumisena. 19

Kalifornialainen Ardell (1986) puolestaan painotti erityisesti wellnessin dynaamista aspektia, tilana, asenteena ja jatkuvana prosessina, ei staattisena olotilana, jonka me savutamme ja jota meidän ei tarvitse ajatella enää koskaan uudestaan. Hän piti wellnessiä strategiana tai filosofiana, joka auttaa saavuttamaan optimaalisen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja jossa nautitaan erityisen onnistuneesta ja tyydyttävästä elämäntilanteesta. Ardell myös määritteli wellnessin viisi ulottuvuutta: ravitsemustietoisuus, stressin hallinta, ympäristötietoisuus, fyysinen kunto ja vastuu omasta elämästä. 20 William Hettler National Wellness Institute and the University of Wisconsin at Stevens Pointista jakoi wellnessin kuuteen ryhmään: ammatillisuus, fyysinen kunto ja ravitsemus, tunneperäisyys, sosiaalisuus, perhekeskeisyys, yhteisöllisyys ja ympäristö, älyllisyys sekä hengellisyys, arvot ja etiikka.

17 MOSKE/Hyvinvointimatkailu, Maisa Kuha 200418 Ahtola 200219 Pilzer 200220 Ardell 1986



Yhdysvaltalaisessa Weidman Wellness Centerissä vuonna 1998 kehitettiin wellnessiin vielä lisää elementtejä edellisten pohjalta. Heidän mielestään wellness-ulottuvuuksia on yhdeksän; fyysinen aktiivisuus, tunneperäisyys, älyllisyys, ympäristötietoisuus, kulttuurisuus, ammatillisuus, henkisyys, sosiaalisuus ja luovuus. (Kuvio 3) 21

Amerikkalainen taloustieteilijä Pilzer (2002) kirjoittaa, että wellness –tuotteet ja palvelut ovat proaktiivisia, jossa ihmiset vapaaehtoisesti tulevat asiakkaiksi, jos he haluavat voida terveemmin, minimoida ikääntymisen vaikutukset ja yrittävät välttää tulemasta sairaus ”sickness” yritysten asiakkaiksi. Wellness-ajatusmaailmaan kuuluu ennaltaehkäisy. Yhdysvalloissa wellness-tuotteet olivat aluksi suunnattuja vain parempiosaisille ns. luksus-tuotteita, mutta nyt tuotteita käyttävät jo eri yhteiskuntaluokista tulevat. Yhdysvalloissa wellness-tuotteita ovat mm. vitamiinit, lisäravinteet, terveysvaikutteiset ruoat, kunto- ja terveysklubit, sairauksia ehkäisevät lääkkeet, plastiikkakirurgia ja sairaus- ja terveysvakuutukset.22

Vastuu omasta

itsestään

Mieli:henkinen

aktiivisuusoppiminen

tunneäly

Keho:fyysinen

aktiivisuuskauneuden

hoito

Rentoutuminen, lepo, mietiskely/ meditaatio

Terveys:ravitsemusruokavalio

Sosiaaliset Sosiaaliset kontaktitkontaktit

YmpäristötietoisuusYmpäristötietoisuus

KulttuuriKulttuuriLuovuusLuovuus

Kuvio 3: Laajennettu wellness-käsite Müllerin ja Lanz-Kauffmanin (2001) ja Weidman Wellness Centerin mukaan

Wellness voidaan nähdä tuotteena, joka on suunnattu yksinomaan ”terveille” asiakkaille, jotka haluavat ennaltaehkäistä sairauksia. He myös itse hakeutuvat wellness-lomalle, niin kuin aurinkolomalle, saadakseen itselleen mielihyvää. Terveydenhoitomatkailijat puolestaan tulevat asiakkaiksi vain, jos heidän täytyy tehdä jotain pakosta olotilansa tai terveydentilansa vuoksi.

Kalifornian liittovaltion yliopistossa pidetään wellnessiä elämäntyylinä, jossa edellytetään vastuunottoa sekä terveiden valintojen tekemistä.

Iso-Britanniassa wellness useimmiten ymmärretään kielteisenä sanana ja siellä käytetäänkin termejä health farms, spas ja wellbeing.

21 Jonas 200022 Pilzer 2002



Keski-Euroopassa sana wellness painottaa hyvinvointiin liittyvien palveluiden ja aktiviteettien lisäksi asiakkaiden viihtyvyyttä, henkilökunnan ammattitaitoa ja hyvää palvelua .

Myös Suomessa wellness-käsitettä käytetään markkinoinnissa muussakin kuin matkailussa mm. ruokaan ja kauneudenhoitoon liittyvissä tuotteissa. Amica määrittelee asian seuraavasti: ”Wellness-konseptin puitteissa asiakkaille tarjotaan omasta erillisestä buffetista ateriakokonaisuus, jossa vähärasvaisuus, kuitupitoisuus sekä informaatio korostuvat.” 23 Turun urheiluliitto tarjoaa Wellness Walk –iltaa ja Suomessa on Club Wellness 38 Oy –kuntokeskusketju.

Ahtola (2002) toteaa, että wellness on elämäntapa, jossa terveitä valintoja ja vastuullisuutta elämänsuunnittelussa korostaen pyritään henkilökohtaisen hyvänolon edistämiseen. Suontaustan (2004) mukaan suomenkielisessä keskustelussa wellness-matkailussa painottuu henkilökohtainen hyvinvointi tarkoittaen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja kuntoa sekä nautinnonhalua ja terveyden ylläpitoa. 24

Yleisesti ottaen wellness nähdään terveysmatkailun osatekijänä. Toisaalta viime aikoina terveysmatkailua ja wellness-matkailua on käytetty rinta rinnan tarkoittamaan samaa asiaa. 25

Laatunäkökulma on nousemassa yhdeksi tärkeimmäksi wellnessin kilpailutekijäksi ja laatujohtaminen luonnolliseksi osaksi wellness-matkailua. Saksankielisillä alueilla mm. seuraavilla organisaatioilla on wellnessiin liittyvät omat laatukriteerit: Deutscher Wellness Verband, Wellness-Hotels Deutschland, Wellfeeling Schweiz, Wellness Hotels Austria ja Schlank & Schön in Österreich.

Wellness-matkailulla on muutamia ainutlaatuisia etuja muihin matkailun segmentteihin nähden. Wellness-matkailussa ei ole suuria sesonkivaihteluja, kulutus per päivä on korkeampi ja wellness on helppo paketoida valmiiksi.25

Pütz-Willemsin (2003) mukaan wellnessiin liittyvät kolme huipputrendiä ovat anti-aging (myös miehille), instanss-wellness (päiväkylpylät) ja eksotiikka-wellness (Kaukoidän hoidot). 26

Wellness-matkailutuote on korkeat laatukriteerit täyttävä tuote, jossa asiakkaan henkilökohtaiset sekä ruumiin, mielen että sielun tarpeet on huomioitu. Ympäristö, jossa tuotetta tarjotaan on rauhallinen, esteettinen ja ylellinen. Wellness vaatii myös henkilökunnalta erityistä palvelualttiutta ja tietotaitoa. Wellness-tuote on suunnattu nimenomaan aikuisille. Siinä on ripaus luksusta.

23 Amica 26.4.200424 Suontausta 200425 Health and.. 20042

26 Pütz-Willems 2003



2.5 Tyky-matkailu

Suomessa tyky-toiminta on mainittu lähes kaikissa matkailustrategioissa yhtenä kehittämisen painopistealueena.

Mitä tyky-toiminta tarkoittaa yleisesti? 27

Nykymuotoinen työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) on suomalainen innovaatio, joka sai alkunsa keskeisten työmarkkinajärjestöjen sovittua vuonna 1989 tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä suosituksesta tyky-toiminnan järjestämiseksi työpaikalla. Tyky-toiminta sisällytettiin 1990-luvun alkupuolella myös työterveyshuoltosäännöksiin. Tämän jälkeen tyky-toimintaa on ryhdytty toteuttamaan myös osana yritysten työsuojelua ja henkilöstön kehittämisohjelmia.

Tyky-toiminnalla tarkoitetaan Työterveyslaitoksen mukaan toimintaa, ”jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa.”

Työkykyä arvioidaan suhteuttaen se ihmisen voimavaroihin kuten terveyteen ja toimintakykyyn, koulutukseen ja osaamiseen, arvoihin ja asenteisiin sekä motivaatioon ja työtyytyväisyyteen. Ammattitaitoisesti ja pitkäjänteisesti toteutettu tyky-toiminta tukee osaltaan työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä sekä ehkäisee työkyvyttömyyttä. Samalla se parantaa yritysten kannattavuutta ja toimintakykyä kestävällä tavalla.

Toisen tyky-barometrin mukaan tyky-toiminnassa on menty eteenpäin vuodesta 1998 ja kehitys on ollut positiivista. Kolme useimmin esiintyvää tyky-toimintoa vuonna 2001 olivat 28:

Työnantajan mielestä• Työnantajan mielestä1. Liikunta ja kunnon kohotus2. Virkistystoiminta (kuten laivaseminaarit, kulttuuritapahtumat, kylpyläviikonloput)3. Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Henkilöstön mielestä1. Liikunta ja kunnon kohotus2. Virkistystoiminta (kuten laivaseminaarit, kulttuuritapahtumat, kylpyläviikonloput)3. Työympäristön turvallisuuden, työhygienian ja ergonomian parantaminen

Työterveyshuollon mielestä1. Liikunta ja kunnon kohotus2. Työympäristön turvallisuuden, työhygienian ja ergonomian parantaminen3. KuntoutusTyky-matkailuun voidaan siis liittää liikuntaan ja kunnon kohotukseen että virkistystoimintaan liittyvät toiminnot.

27 Työterveyslaitos 200428 Peltomäki ym. 2002



Tyky-matkailu voidaan määritellä seuraavasti: yritysten ja julkisyhteisöjen työnantajien ja työntekijöiden toteuttamaa työkyvyn ylläpitoon liittyvää toimintaa, joka tapahtuu työpaikan ulkopuolella ja joka toteutetaan matkailualan yritysten toimesta. Maksajana on pääasiassa työnantaja.

2.6 Yhteenveto määritelmistä

Vaikka terveysmatkailu on yksi vanhimmista matkailun osa-alueista ja itsestä huolehtiminen on kuulunut tärkeimpiin motiiveihin aina, ovat uudet tuotteet ja trendit muokanneet myös terminologiaa. Tämä on luonnollinen kehityksen suunta. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana terveysmatkailua on tutkittu eri maissa ansiokkaasti. Lopputuloksena on syntynyt nimikkeiden kirjo, joka vaihtelee tutkijoittain ja maittain. Jos tutkijoilla on eri käsityksiä siitä mikä termi tarkoittaa mitäkin, on myös asiakkaiden vaikea tietää mitä eri palveluja nimikkeiden alta löytyy. Tärkeää kuitenkin olisi, että matkailuyritysten käyttämät termit ja niiden sisältö vastaisivat yrityksen kohderyhmien käsityksiä. Edellä on esitetty tutkimuksiin perustuvia vaihtoehtoisia määritelmiä terveys-, hyvinvointi-, wellness- ja tyky-matkailusta.



3 PÄÄMARKKINA-ALUEIDEN TARJONTA HYVINVOINTI- JA WELLNESS-MATKAILUN SUHTEEN

Tietoa päämarkkina-alueiden tarjonnasta on saatu kyseisten maiden kansallisilta matkailutoimistoilta, aihealueen tutkimuksista, matkailuesitteistä ja Internetistä yritysten ja matkailutoimistojen kotisivuilta.

3.1 Saksa

Voidaan sanoa, että Saksa on edelläkävijä Euroopassa terveys-, hyvinvointi- ja wellness-matkailun tutkimuksessa ja kehittämisessä. Institut für Freizeitwirtschaftin tekemässä terveysmatkailun markkinatutkimuksessa vuoteen 2010 terveysmatkailu jaetaan neljään eri osaan: terveydenhoito-, anti-aging/ikääntymisen ehkäisy-, wellness- ja kauneuslomiin. Terveydenhoitolomiin kuuluvat erilaiset terveyshoidot- ja kuurit moninaisten terveysongelmien ja sairauksien ehkäisemiseksi, helpottamiseksi ja poistamiseksi. Anti-aging-lomien sisältönä on suunnitelmallinen hoito-ohjelma, joka auttaa asiakasta pysymään sekä ruumiillisesti että henkisesti vireänä. Wellnessiin puolestaan kuuluvat rentoutus- ja hemmotteluelementit. Kauneuslomat sisältävät erilaisia hoitoja, toimenpiteitä ja neuvontaa ulkonäön kohentamiseksi. Instituutin arvion mukaan vuonna 2010 terveysmatkailun osa-alueiden markkinaosuudet ovat seuraavat: terveydenhoitolomat 48,3 %, anti-aging -lomat 6,2 %, wellness -lomat 37,2 % ja kauneuslomat 8,3 %. Naiset ovat edelleen aktiivisin käyttäjäryhmä, mutta terveysmatkailun ja wellnessin osalta miesten osuus lähentelee jo puolta asiakaskunnasta. Eniten tulevat ennusteen mukaan kasvamaan wellness- ja anti aging –lomat. Kokonaisuudessaan terveysmatkailun osuus matkailumenoista tulee nousemaan vuoden 2002 2,9 prosentista 4,2 prosenttiin vuonna 2010. Saksalaisten halutuin terveysmatkakohde on oma kotimaa ja sen jälkeen lähimaat Itävalta, Italia ja Sveitsi. 29

Saksassa puhutaan wellness- ja kauneuslomista isoilla kirjaimilla. Nämä ovat pakettimatkoja, joissa on yhdistetty liikunta ja kylpylä tai kaupunki ja kylpylä. Erityisen tärkeänä wellness-kohteissa pidetään ympäristön viihtyisyyttä. Markkinoinnissa hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia liitetään yhä useammin tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksiin. Vuosina 1999-2002 wellness-tarjonta nousi 125 % ollen vuonna 2004 noin 16 % matkailun kokonaistarjonnasta. Tutkimusten mukaan wellness-tuotteissa laatu on tärkeämpi kuin hinta. Deutscher Wellness Verband myöntää laatuluokitelluille ja tarkastetuille tuotteille ja palveluille wellness –sertifikaatin merkkinä tietyt kriteerit täyttävästä wellness –palvelusta ja hyvästä hinta-/laatusuhteesta. Alkusyksystä 2004 oli 25 saksalaista matkailuyritystä laatuluokiteltu ja toiset 25 luokitellaan ennen vuoden 2004 loppua. Kyseessä on koko arvioitavana olevaa yritystä koskeva laatujärjestelmä, jossa kriteereitä on kaikkiaan 180. Kriteerit voidaan jakaa kahdeksaan pääluokkaan; wellnessin alle sopiva tuotetarjonta, ilmapiiri ja palvelu, terveysruoka, hoitotilat, aktiviteettiohjelma, ammattitaito, tuotteet tarjolla seitsemän päivää viikossa, pääosin savuton sekä ympäristöystävällisyys. 30

29 Marktchancen im Gesundheitstourismus München 2003 30 Dorn-Petersen 2004



Saksassa on yli 300 nykyaikaista terveyskylpylää (http://www.kubis.de/index.html), 53 vuoristoterveyskylpylää, 62 Kneippin menetelmiin perustuvaa vesiterapiakeskusta ja yli 160 mineraali- ja mutakylpylää. Lisäksi on kymmenittäin hotelleja ja wellnessiin erikoistuneita keskuksia. Vuonna 2002 näissä keskuksissa vieraili lähes 17 miljoonaa asiakasta.

Deutsche Zentrale für Tourismus e.V. (DZT) käyttää koko aihealueen markkinointinimenä saksaksi Vitalreisen ja sama on käännetty englanniksi Spa Vacations. Tuotetarjontaa esitellään nettisivuilla nimikkeiden Fittness, Wellness, kauneus ja terveys alla.

Saksan tuotteet ovat tarjolla ympärivuoden. Tarjolla on niin päivätuotteita, parin päivän paketteja kuin 1-2 viikonkin pituisia lomia.

Tuotteet wellnessin alla tarjotaan pääosin hyvin ylellisessä ympäristössä, jossa on sauna- ja allasosastot, hoitohuoneita ja höyrykylpyjä. Kuvauksissa esiintyvät sanat aistillinen, ylellinen, upea, paratiisi, luksus, nautinnollinen, elegantti, yksilöllisyys, kosmopoliittinen jne. Tuotteet sisältävät mm. kevyttä liikuntaa, kulttuuria, hyvänolonhoitoja, terveellistä kevyttä ruokaa, rentoutusta ja uusia aasialaisia terapiahoitoja.

Esimerkki 1: Luksuspaketti Baden-Badenissa - 4 yötä puolihoidolla luksushotellissa (sisältäen yhden shampanja-aamiaisen ja gourmet-

illallisen)- nautiskelua ja rentoutumista hotellin wellness-alueella, sisältäen uima-altaat, porekylvyn

luolassa, suomalaisen saunan, laguunin, jääsuihkulähteen, höyrykappelin ja hiljaiset alueet

- yksi stressidiagnoosi, yksi rentoutushoito päälle, niskalle ja hartioille, yksi erikoishieronta, kaksi kohdennettua rentoutushoitoa, jotka poistavat henkistä stressiä ja palauttavat energiaa, kaksi vahvistavaa kylpyä eteerisiä öljyjä hyväksikäyttäen

- yksi keisarinkylpy roomalais-irlantilaiseen tapaan, yksityisessä marmorialtaassa- hinta 831 €/hlö/ 2 hh - tuote on suunnattu pääasiassa vähän paremmassa asemassa oleville pariskunnille

Terveyslomia on tarjolla pääosin perinteisissä kylpylöissä, joissa on luontaisia edellytyksiä ”raaka-aineita” terveydenhoitoon kuten mutaa, mineraalivettä ja kuumia lähteitä. Terveyslomat sisältävät usein lääkärintarkastuksen, eriteemaisia terveyshoitoja, hierontaa, vesihoitoja, terveys- ja dieettiruokia, luentoja, liikuntaa ja aktiviteetteja. Terveyspaketteja on erilaisille kohderyhmille.

Esimerkki 2: Terveysloma Bad Waldseessä terveyskylpylässä- kylpylä sijaitsee historiallisessa kaupungissa kahden järven välissä, luonnonkauniilla

paikalla, jossa on myös monipuoliset aktiviteettimahdollisuudet. Alue on kuuluisa ”mustasta kullastaan” eli turpeesta. Hotellissa on saatavilla dieetti- ja terveysruokia.

- 10 yötä täyshoidolla- yksi lääkärin konsultaatio- 3 luonnonmutakylpyä, 3 selkähierontaa ja 3 vesiterapiaa/jumppaa- vapaa pääsy kylpylään - matkailuvero- hinta 839 €/hlö/2hh, 1 hh lisä 80 €. - tuote on suunnattu yli 50-vuotiaille



Kauneuslomia on tarjolla neljän ja viiden tähden hotelleissa ja kylpylöissä, joissa on hyvät hoitohuonetilat. Paketit sisältävät erilaisia puhdistavia ja rentouttavia kasvo- ja vartalohoitoja, hierontoja, kylpyjä, kevyttä liikuntaa, yrttijuomia, meikkauksia ja kauneusneuvoja/ohjeita.

Esimerkki 3: Kauneusloma kylpyläkeskuksessa- kylpyläkeskus sijaitsee luonnonkauniilla alueella, missä on monipuoliset

aktiviteettimahdollisuudet kuten golf- ja tenniskentät, ratsastusta, pyöräilyä, vaelluksia, kuumailmapallolentoja, retkiä lähikulttuurikaupunkeihin jne. Alueella on kolme kuumaa lähdettä. Hotellissa on iltaohjelmaa ja ohjelmaa myös lapsille ja nuorille.

- 5 yötä puolihoidolla viiden tähden resort -hotellissa, missä voi aistia luksuksen ja lämpimän vieraanvaraisuuden.

- 3 syväkasvohoitoa- yksi ihoanalyysi, kasvojen syväpuhdistus, kulmakarvojen muotoilu ja ripsien värjäys- 3 puhdistushoitoa, 3 höyrykäsittelyä, 3 kasvojen ja decolleten hierontaa sekä 3

ampullihoitoa- yksi kosteuttava naamio- 3 kaula-, käsi- ja jalkahaudetta, 3 päivämeikkiä- hinta 710 €/hlö/2 hh- tuote on suunnattu erityisesti naisille

Yleisesti fittness-paketteja tarjoavat erinomaiset liikuntamahdollisuudet omaavat alueet ja hotellit. Paketteihin sisältyy mm. hoitoja, kevyttä ja mieltä virkistävää liikuntaa, terveellistä ruokaa ja juomaa sekä luentoja.

Esimerkki 4: Fittness-paketti- Garmisch-Partenkirchenissä Saksan korkeimman vuoren kupeessa. Alueella on

erinomaiset sekä kesä- että talviliikuntamahdollisuudet- 3 yötä puolihoidolla neljän tähden urheiluhotellissa- ruusukylpy- suola- ja öljykuorinta- kokovartaloaromahieronta- manuaalinen kasvo-lymfahoito- ruusunterälehti -öljypaketti- harjoittelua kuntosalilla- hinta 486 €/hlö/2 hh, 1 hh lisä 65 €

Suomalaisilla matkanjärjestäjillä ei ole varsinaisia wellness-paketteja Saksaan myynnissä, koska Viro on niin lähellä ja kilpailee erityisesti hinnalla. Kylpylälomia markkinoidaan kuitenkin omatoimimatkailijoille, esimerkiksi saksalaisten itsensä suosimaa yhdistelmää golf-aamulla ja kylpylä iltapäivällä. Suomesta Saksaan kylpylälomille lähtevä on hieman vanhempi henkilö, jolloin Saksassa tulee usein kieliongelma vastaan. Venäläisten kylpylämatkailijoiden määrä on puolestaan suuri Saksassa.

3.2 Sveitsi

Sveitsissä wellness-ajattelu on myös pitkälle vietyä. Schweiz Tourismus markkinoi syksyllä 2004 yhteensä 43 wellness-hotellia. Wellness-tuotteet on jaoteltu lomakeskuksiin, hotelleihin, terveyshotelleihin ja -kylpylöihin sekä Alppi-Wellnessiin.



Matkailutoimiston nettisivuilla http://no.myswitzerland.com/en/navpage-Wellbeing.html löytyi myös wellness -tuotteiden hakukone ”wellness finder”. Sanaa wellness- esiintyy myös jonkun verran yritysten nimissä. Eri markkina-alueille suunnatut esitteet ovat sisällöltään samanlaisia, mutta otsikointi on erilainen, esim. englanninkielinen esite on nimeltään ”Wellbeing” ja saksankielinen ”Wellness, Kuren und Heilbaden”. Sveitsissä on tehty useita wellnessiin liittyviä tutkimuksia kuten asiakastyytyväisyystutkimus, markkinatutkimus, esiteanalyysi sekä aihealueen trenditutkimus.

Vuonna 2001 toteutetun tutkimuksen mukaan Sveitsin wellness-hotellien asiakkaat olivat keskimäärin 52 –vuotiaita ja heistä 84 % oli sveitsiläisiä ja 11 % saksalaisia. Noin puolet oli matkalla puolison kanssa ja he viipyivät noin kuusi päivää. Pääosa teki matkan wellness-kohteeseen säännöllisesti. Päämotiiveina olivat lepo ja rentoutuminen. Edelleen tärkeää oli allasosaston tarjonta, mutta wellness-tarjonnan monipuolisuus oli nousemassa yhdeksi kohteen tärkeimmäksi valintakriteeriksi. 40 % asiakkaista koki sanan wellness liittyvän lepoon ja rentoutumiseen, 15 % hyvinvointiin ja 12 % urheiluun/hierontaan/hoitoihin. Erityisesti wellness-lomaan kuuluivat rauhallisuus, luonto, hieronta, hyvä hotelli, hyvä palvelu, laadukas ruoka ja allasosasto. Kokonaispaketti (majoitus, ruokailut, hoidot, aktiviteetit) oli toivottavin vaihtoehto. Yhdistelmäpaketti, jossa oli sekä terveydenhoitopalveluja että wellnessiä koettiin mielekkääksi.

Wellness-matkailun markkinapotentiaali voidaan jakaa kahteen; haaveilevat idealistit, joille kohdistetaan keskihintainen tarjonta ja kunnianhimoiset individualistit, joiden tuote voi olla hinnaltaan korkea. Toivottavin wellness-loman pituus on yksi viikko, jota voi halutessaan pidentää päivä kerrallaan. Keskihintainen wellness-viikkopaketti täyshoidolla voi olla noin 1600 Fr. Tuotteen tulee olla selkeä sisällöltään ja se tulee olla selkeästi kuvailtu niin matkatoimistojen manuaaleissa, netissä kuin esitteissäkin. Wellnessiin liittyy sveitsiläisyys (arvot ja ympäristö, luonnonkauneus, varmuus). Tuote ei siis saa olla kopio Välimeren wellness-tuotteesta vaan sen tulee olla ainutlaatuinen maan erityispiirteitä korostava.

Wellness – lomakeskukset sijaitsevat luonnonkauniissa paikassa ja ne ovat omaksuneet kokonaisvaltaisen wellness-filosofian. Lomakeskusten ja ympäristön tuotetarjonta on laaja.

Esimerkki 5: Fitness ja kauneusviikonloppu- 2 yötä neljän tähden modernissa wellness- ja kauneushotellissa järven rannalla,

savuton, ei alkoholijuomia tarjolla- wellness -täysihoito- wellness-infran vapaa käyttö- kasvohoito, Okkaido -happihöyryhoito, puolihieronta ja Alpha-hieronta- hinta 358 €/hlö/2hh

Wellness-hotellit. Sveitsissä on 61 kriteerit täyttävää wellness-hotellia. Ne tarjoavat tuotteita paikoissa, joissa ruumis, mieli ja sielu ovat tasapainossa muutaman päivän. Tarjonta pitää sisällään myös terveellisen ja herkullisen ruoan ja juoman.

Esimerkki 6: Pro Active –loma- 3 yötä 5 –tähden hotellissa vuoristomaisemissa puolihoidolla- yhdistetty ”pro active”-kasvo- ja vartalohoito- räätälöity yhden tunnin kotiliikuntaohjelma tai tennistunti- hinta 907 €/hlö/2hh

http://no.myswitzerland.com/en/navpage-Wellbeing.html



Terveyskylpylät tarjoavat perinteisiä hoitoja niin lääketieteellisiä kuin kauneuteen ja virkistykseen liittyviä. Terveyskylpylöiden tuotetarjontaa on myös kohdennettu niille, jotka haluavat hoitoa vakavan sairauden tai onnettomuuden jälkeen. Poikkeuksellisesti terveyskylpylöitä esitellään vain saksaksi. Esimerkkejä terveyskylpylöiden paketeista hintoineen ei löydy, sillä etukäteen on vaikea tietää mitä hoitoja kukin tarvitsee ja siksi hinnan määrityskin on mahdotonta.

Alppi-wellness –tuotteiden elementtejä ovat esimerkiksi vuoristomaisemista nauttiminen saunassa ollessa, raittiin alppi-ilman hengittäminen kävelylenkillä tai käynti perinteisessä heinäkylvyssä tai -hieronnassa. Paketteja ei ole vielä tarjolla netissä tai esitteissä.

3.3 Alankomaat

Alankomaissa hyvinvointi- ja wellness-tuotteet on koottu yhteen holland.com –nettisivun alle nimikkeellä deluxe. Yhteensä yrityksiä on 50 ja ne ovat hyvin erilaisia. Pääasiassa yritykset ovat kauneuskeskuksia (beauty centres), joissa on tarjolla erilaisia päiväpaketteja. Loput yrityksistä ovat kylpylöitä (spas), hotelleja, joiden yhteydessä on allasosasto sekä yksittäisiä saunayrityksiä. Yritykset markkinoivat itseään paikkoina, joissa ruumis ja sielu voivat levätä ja joissa voi virkistyä ja kaunistautua.

Esimerkki 7: Kylpyläpaketti- yhden yön majoitus kahden hengen huoneessa neljän tähden kylpylähotellissa- aamiaisbuffet, 3-ruokalajin illallinen, kahvi- ja teebuffet- rajaton pääsy kylpylään, saunaosastolle ja rentoutushuoneeseen- rajaton pääsy kuntosalille- hinta 77,50 €/hlö/2 hh

Esimerkki 8: Rentoutumispaketti- harmonisessa ympäristössä, missä tuoksut, valaistus, musiikki ja sisustus luovat

rauhallisen ympäristön. Tarjolla mm. erilaisia kursseja ja meditointimahdollisuus puutarhassa

- aamiainen- terveyskylpy- 20-minuutin hieronta- verenkiertoa stimuloiva hierova suihku, missä kylmä ja kuuma vesi vaihtelevat- hinta 221 €/hlö/vrk/1hh

3.4 Ruotsi

Ruotsin Rese- och Turistrådin tarkoituksena on profiloida Ruotsi hyvinvoinnin matkakohteena ja edesauttaa, että kaupallisia hyvinvointituotteita tulee markkinoille. Vuonna 2003 Ruotsissa tehtiin hyvinvointimatkailukartoitus. Hyvinvointimatkailu ”Må Bra Turism” tarkoittaa matkailua, jossa asiakas itse maksaa ennaltaehkäisevään hyvinvointiin liittyvät palvelut. Kokonaisuuden täytyy sisältää vähintään seuraavista neljästä asiasta kolme; rauhallista liikuntaa, ravitsevaa ja terveellistä ruokaa ja juomaa, rentoutusta/sisäistä rauhaa sekä houkutteleva miljöö. 31

31 Norgren 2003



Må Bra-tuotteita Ruotsissa tarjoavat kylpylät, terveyskylpylät, tunturihotellit, retriittipaikat, maalaistalot, kartanot ja linnat sekä luontaishoitolat. Näitä yrityksiä on Rese- ja Turistrådin mukaan noin 80. Erilaisten yritysten resursseissa ja tarjonnassa on suuria eroja. Isoissa yrityksissä on usein uima-altaat, saunaosastot ja oma kuntosali. Ne tarjoavat laajasti sekä mielen että kehon aktiviteetteja ja hoitoja, ja niissä toteutuvat kaikki neljä yllämainittua hyvinvoinnin määritelmään sisältyvää asiaa. Tuotteita markkinoidaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Näitä yrityksiä on lähes 70 %. Pienillä yrityksillä on luonnollisesti suppeampi tarjonta, mutta ne työskentelevät usein yhteistyössä paikallisten palvelutarjoajien kanssa, esim. jos asiakas toivoo jalkahoitoa, tilataan palvelu paikalliselta kosmetologilta. Yleisesti ottaen ne, joilla on todellisia Må Bra –tuotteita ovat hyvin trenditietoisia ja työskentelevät erityisen asiakaslähtöisesti. Tarjolla on myös yrityksille suunnattuja tyky-paketteja. Erityisen paljon oli tarjolla vaihtoehtohoitoja ja itämaisia hoitoja liikuntalajeja.

Ruotsin Turist- och Resedatabankenin mukaan vuonna 2003 ruotsalaiset tekivät kotimaassaan 1,85 miljoonaa yöpymisen sisältävää matkaa, joiden päämotiivina oli käyttää hyvinvointi-, terveydenhoito- tai kylpyläpalveluja (tietopankin 4,4 milj. matkasta). Ulkomaille vastaavia matkoja tehtiin 85 000 (tietopankin 9,9 milj. matkasta). 32

Kylpylöitä lukuun ottamatta yrityksillä ei ollut useita valmiita paketteja vaan yksittäiset palvelut hinnoiteltiin erikseen.

Esimerkki 9: Taivaallinen viikonloppu - 2 yötä kylpylähotellissa - sisäänpääsy allasosastolle ja osanottomahdollisuus päivittäisiin mielen ja kehon

aktiviteetteihin (ni, qigong, afrikkalainen tanssi, sauvakävely jne.)- kaksi vapaavalintaista 25 –minuutin hoitoa - kuohuviiniä huoneessa odottamassa- aamupala-buffet, kaksi gourmet-illallista ja lounas - hinta 3 145 kr / hlö /2 hh

Esimerkki 10: Kylpyrituaalipaketti- vanhassa maalaistalossa luonnon keskellä- saunominen, uinti, porekylpy, saunarituaaleja- vartalokuorinta, vartalosuihke, puhdistus ja savinaamio, jalkakylpy- kylpytakin lainaus, hedelmiä ja mehuja- hinta 495 kr/hlö

Esimerkki 11: Teemapaketti luontaishoitolassa- 3 yötä puolihoidolla pienessä hotellissa maaseutumaisessa ympäristössä- vapaa pääsy allasosastolle, kuntosalille ja saunaan- akvarellimaalausta terapian tapaan niille, jotka eivät ole ennen maalanneet - ”elämä tasapainossa” – luento stressistä ja uupumuksesta- hinta 2300 kr/hlö/ 2 hh

Suomesta Ruotsiin on tarjolla kylpylälomia uuteen Åren kylpylään.

32 Terpstra 28.9.2004



3.5 Ranska

Ranskassa on pitkät kylpyläperinteet. Englanniksi kylpylälomia markkinoidaan nimellä ”Water and Fittness” ja sama esite ilmestyy saksankielisellä alueella nimellä ”Wellness”. 32 hyvinvointikeskusta kantaa nimikettä ”Wellness en France”. Nämä sijaitsevat pääosin meren rannalla ja vesi on kantava hoitoelementti. Yhteisinä tekijöinä ovat korkea majoituksen taso, yksilöllisyys, ammattimaisuus ja vieraanvaraisuus. Ranskalaiset tuotteet heijastavat hyvin maan kulttuuriin liittyviä arvoja.

Esimerkki 12: Tupakasta eroon hoito- suuren puiston keskellä, neljän tähden vesiterapiakeskuksessa- 6 yötä puolihoidolla- kaksi valinnaista hoitoa päivittäin- kunnonkohotusaktiviteetteja- luentoja ja terapiaistuntoja tupakasta irtipääsemiseksi- hinta 1056 €/hlö

Esimerkki 13: Nuorten äitien hoitoloma- 6 yötä kolmen tähden merenrantahotellissa puolihoidolla- 30 erilaista hoitoa kuuden päivän aikana- järjestetty lastenhoito- lisämaksusta äiti-vauva-hierontaa- hinta 1176 €/hlö

Esimerkki 14: Laihdutusloma- 6 yötä neljän tähden ultramodernissa merenrantakylpylässä puolihoidolla (dieettiruokaa)- neljä hoitoa päivässä- vesiterapiaa, kauneushoitoja, dieettiohjelma, liikuntaa, selluliittihoitoja- hinta 1269 €/hlö

3.6 Norja

Norjassa hyvinvointi- ja wellness-matkailun tuotetarjonta näyttäisi olevan hyvin suppeaa. Norjan matkailutoimiston nettisivuilta löytyi kolme kylpylää, jotka tarjoavat erilaisia aihealueen paketteja. Norjasta ulospäin suuntautuvalle terveys-, tyky-, hyvinvointi- ja wellness-matkailulle on kuitenkin kysyntää.

Hyvinvointipaketteihin sisältyy mm. kauneushoitoja, hierontaa, aromaterapiaa, kylpyjä ja savihoitoja. Lisäksi Norjalle on tyypillistä ulkoliikunnan yhdistäminen hyvinvointituotteisiin luontaisista olosuhteista johtuen. Norjassa on tarjolla hyvin vähän tyky-tuotteita.



3.7 Iso-Britannia

Tuotetarjonta konseptien terveys ja/tai wellness ympärillä on suhteellisen nuori ilmiö Iso-Britanniassa, vaikka kylpyläkulttuurilla onkin historiaan peilaten pitkät perinteet. Nyt britit ovat kuitenkin etsimässä uusia keinoja selviytyä stressin täyteisessä elämässä. Terveysmatkailukategoria Britanniassa on hyvin laaja ja se sisältää terveys- ja liikunta-aktiviteetit sekä kauneuteen liittyvät terapiat ja hoidot. Luotettavaa tutkimustietoa on kuitenkin hyvin vähän tarjolla.

Vuonna 2001 britit tekivät noin 300 000 kotimaanmatkaa, joiden päämotiivina oli terveys, fittness tai kauneus, joka on noin 0,3 % kokonaismarkkinoista. He käyttivät noin £107,8 miljoonaa näihin matkoihin. Kansainvälisten matkailijoiden osuus, jotka tulivat Iso-Britanniaan kylpylälomalle, on todella vaatimaton. Perinteiset Health Farms ovat määritelleet asiakkaikseen 30-65 -vuotiaat (keski-ikä 49 vuotta) naiset (80 %), jotka tulevat ylemmistä sosiaaliluokista. Pienet naisryhmät – ystävät, työtoverit, äidit ja tyttäret – ovat olleet markkinoinnin pääkohderyhmä. Pariskuntien osuus on pikkuhiljaa noussut. Uudet, pääosin hotellien yhteydessä sijaitsevat kylpylät, ovat löytäneet laajemman asiakaskunnan. Edelleenkin pienet naisryhmät ovat pääosassa, mutta pariskunnat ovat myös tärkeitä. Joissakin kohteissa miesten osuus on noussut jopa 40 %:iin. Lontoossa, huippulaadukkaissa kylpylöissä miesten ja naisten osuus on tasan. Myös juuri eläkkeelle jääneiden osuus on kasvanut, samoin nuorten hyvätuloisten kolmekymppisten. Suuri osa kylpylänkäyttäjistä on kotoisin Lontoosta ja Etelä-Englannista. He ovat myös erittäin tietoisia uusista tuulista ja vaihtoehtoisista hoitotavoista. 33

Britannian markkinoilla on muutamia alaan erikoistuneita matkanjärjestäjiä. Tärkeä jakelukanava on myös Internet. On arvioitu, että Britannian kylpylämarkkinat kehittyvät enemminkin Yhdysvaltojen mallin kuin perinteisten eurooppalaisten kylpylöiden mukaan. Pääpaino tulee olemaan enemmän voi hyvin –retriiteillä ja kokonaisvaltaisessa rentoutumisessa ja palautumisessa. http://www.visitbritain.com/VB3-fi-FI/experiences/indulge/pamperyourself/intro.aspx

Iso-Britanniassa British Spas Federationiin kuuluu 40 kohdetta ja ne on jaettu viiteen eri kategoriaan.

Health Farms, sijaitsevat maaseudulla pääosin kartanoissa. Ne tarjoavat monipuolisesti terveys-, liikunta- ja kauneuspalveluja. British Health Farms -yhdistys on luonut jäsenilleen standardit, jotka takaavat korkean palvelujen laadun.

Esimerkki 15: Hyvinvointipaketti- 3 yötä täysihoidolla vanhassa kartanokylpylässä maaseudulla kauniissa

puutarhamaisessa ympäristössä- altaat ja kuntosali vapaassa käytössä- hieronta, kasvohoito ja rentoutushaude- hinta 349 £ /hlö/ 2 hh

Day Spas - päiväkylpylöitä on erityisen paljon Lontoossa keskeisillä alueilla, ja asiakkaina on sekä naisia että miehiä. Tarjolla on monipuolisesti viimeisempien trendien mukaisia erilaisia hoitoja.

33 Cockerell & Trew 2003

http://www.visitbritain.com/VB3-fi-FI/experiences/indulge/pamperyourself/intro.aspx



Esimerkki 16: Kuninkaallinen thai-seremonia- päiväkylpylä Lontoon keskustassa, jossa eksoottisia hoitoja ympäri maailmaa (ma-

su)- limettinen ja inkiväärinen suolahoito- kookoskuorinta ja rituaalihaude- jalkahoito- kohottava anti-ageing kasvohoito tai muu kasvohoito- hawajilainen hieronta neljällä kädellä- kesto 4,5 tuntia, hinta 395 £

Hotellit, joissa on kylpylä. Monissa luksushotelleissa on kylpyläosasto, joissa palvelu on henkilökohtaista. Tuotteissa painottuvat harmonia niin valaistuksen, äänimaailman kuin sisustuksenkin kautta. Pääosa kylpyläpaketeista ja hoidoista on erikseen ostettavissa, eivätkä ne näin sisällä majoitusta.

Esimerkki 17: Uudistu!- kaksi yötä luksushotellissa maaseudulla, jossa kokoustiloja, aktiviteetteja ja

kylpyläosasto (ma-su)- puoli pulloa shampanjaa, 2 illallista, 2 aamiaista- hotellin virkistyspalvelujen vapaa käyttö- aromaterapinen vartalohoito- hinta 230 £/hlö/2 hh

Luxury Resorts. Pääasiassa maaseudulla sijaitsevissa matkailukeskuksissa on monipuoliset kauneus-, hyvinvointi- ja liikuntapalvelut, usein myös golf-kenttä. Kylpyläosastot ovat elegantteja ja monipuolisia.

Esimerkki 18: Kokonaisvaltainen elpyminen- yksi yö luksushotellissa golfkenttineen ja kylpyläosastoineen meren rannalla- aamiainen, illallinen - kylpylähoito tai kierros golf-kentällä- hinta 205 £/pariskunnalle/2 hh

Kylpyläkaupungit. Kaupungeissa on perinteisiä kylpyläkeskuksia mineraalivesineen ja mutakylpyineen. Bath on näistä kuuluisin roomalaisine kylpyineen.

Esimerkki 19: Päivä kylpylässä- kahden lajin lounas ja alkoholiton juoma - aromaterapeuttinen suolahoito, mutahaude ja aromahieronta (niska, hartia, selkä)- jalkahoito- kokovartalonaamio- hinta 170 £

3.8 Viron, Tšekin, Unkarin ja Itävallan tuotetarjonta pääpiirtein

Unkarin matkailun vuoden 2004 slogan on terveysmatkailu. Unkarin mittakaavassa valtavia investointeja on tehty tai on tekeillä etupäässä kylpylöihin: lähitulevaisuudessa 39 uutta tai uudistettua kylpylää avaa ovensa. Yli sadalla paikkakunnalla on terveyskylpylöitä, termaalivettä käyttäviä uimaloita, uimahalleja ja kylpylähotelleja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tänä



päivänä jokaisessa suuremmassa kaupungissa on oma termaalikylpylänsä, mikä on ainutlaatuista maailmassa. 34

Unkarin kylpylät ovat perinteisiä ja korjaustöitä tarvitaan monissa niistä. Unkarissa on tarjolla kokonaisvaltaisia kylpyläpaketteja, erillisiä kylpyläpaketteja ja suosituksia kylpylöistä. Palveluja ovat mm. balneologiset hoidot, mineraalivesikylvyt, vedenalainen hieronta, Parafango-hoidot, fysikaaliset hoidot lämpö- ja sähköhoidot, hieronta, laser ja kiropraktikon hoidot, liikehoidot ryhmä- tai yksilövoimistelu salissa tai voimistelu uima-altaassa.

Unkarin matkailutoimisto on tuottanut esitteen terveyskylpylät ja wellness-hotellit. Unkarissa on luotu myös omat wellness-hotellien laatukriteerit, jotka tulivat voimaan 1.12.2003. Wellness-hotellit tarjoavat kylpyjen lisäksi mm. monenlaista liikuntaa, meditaatiota, kauneushoitoja ja wellness-aterioita.

Suomessa myynnissä oleva esimerkkipaketti ”Päivä kylpylässä” sisältää hierontaa ja hemmottelua kylpylän virkistävissä altaissa ja turkkilaisessa saunassa. Päätteeksi gulassikeittoa ja viini tai olut kylpylän ravintolassa.

Viroon suuntautuu suurin osa suomalaisten matkoista. Virossa oli vuonna 2003 matkailutilastojen mukaan 19 kylpylää, joissa oli lähes 4000 vuodepaikka. Uusia kylpylöitä rakennetaan koko ajan. Yöpymisvuorokausien määrä on noussut viime vuosien aikana ollen vuonna 2003 yhteensä 618000, eli kasvua edellisestä vuodesta oli 70000 yöpymisvuorokautta. Suuri osa Viron kylpylöistä on rakennettu tai osittain saneerattu vuosina 2000-2004. Markkinointia tehdään myös Keski-Euroopan markkinoille, esim. saksankielisissä maissa teemalla ”Erholen und entspannen Sie sich in Estland”. Tarjolla on erilaisia kauneuslomia sekä varsinaisia terveydenhoitolomia. Tuotteita tarjotaan nimikkeillä virkistysloma, hemmotteluloma, kylpyläloma, mutta sisältö on hyvin samantyyppinen. Matkat ovat pääosin 3-7 vuorokauden mittaisia ja hinnat Suomesta 120-400 €/henkilö. Osa matkoista on varsinaisia terveydenhoitomatkoja, osa hyvinvointimatkoja. Viro kilpailee ennen kaikkea hinnoillaan.

Esimerkki 20: Kylpylämatka Saarenmaalle - bussi-laiva-bussimatkat Helsingistä Viroon ja takaisin- opaspalvelut- 7 yötä kaupungin laidalla sijaitsevassa kylpylähotellissa täysihoidolla- lääkärintarkastus, jossa määrätään tarvittavat hoidot - 2 hoitoa päivittäin su-pe seuraavista: suolakamari, yrttikylvyt, charcotn suihku,

vedenalainen suihkuhieronta, hieronta 20 min., fysioterapia, vesivoimistelu, yksilöllinen voimistelu, parafango, grossingi, vesisänkyhieronta, musiikkiterapia, rentoutumiskamari, paikallinen kylmähoito, virkistysvalohoito, UVB- valohoito, mutakylpy, mutakylpy käsille ja jaloille, hiilihappokylpy, pyörrekylpy jaloille, vesi-grossing, verenpaineen mittaus, eurytminen liikuntahoito

- hoitoja myös lisämaksusta- saunan ja uima-altaan käyttömahdollisuus, ohjattua vesivoimistelua- tarjolla maksullisia retkiä ja konsertteja sekä vuokrattavana polkupyöriä ja kävelysauvoja - hinta 254-368 €/hlö/2hh

34 eurometri 2/2003



Tshekin tasavalta on myös perinteinen kylpylämaa, mutta on pääasiassa, muiden maiden tapaan, ollut kotimaanmatkailijoiden pääkohde. Nyt sitä voidaan pitää nousevana kilpailijana myös ulkomaanmarkkinoilla. Pääasiassa maassa on ns. perinteisiä terveyskylpylöitä, joissa on tarjolla terveysvaikutteisia hoitoja.

Esimerkiksi Suomesta Tshekkeihin suuntautuva 12 vrk:n kylpylämatka sisältää majoituksen puolihoidolla kylpylähotellissa, kaksi lääkärintarkastusta ja kaksi valinnaista hoitoa joka arkipäivä (9 päivää) sekä matkat ja oppaan palvelut. Paketin hinta on 825 euroa. Tuote on suunnattu pääasiassa vanhemmalle ikäryhmälle.

Itävallassa wellness on myös valloittanut maan, ja se on yksi valtion matkailutoimiston painopistealueista. Wellnessiin liitetään Itävallassa luksus. Luokiteltuja wellness-kriteerit täyttäviä neljän ja viiden tähden hotelleja Itävallassa oli vuonna 2003 yhteensä 24 ja muita luokiteltuja aihealueen keskuksia 55 kohdetta. Itävallan matkailun nettisivuilla oli puolestaan tarjolla 430 kohdetta wellness-nimikkeen alla. Itävallan kansallisen matkailutoimiston tutkimuksen mukaan asiakkaat jo näkevät eron terveyden ja wellnessin välillä. Wellness-tutkimuksen vastaajat yhdistivät wellnessin kuohuviiniin ja terveellisiin mineraalivesiin. Wellness-matkassa oli jotain luksusta niin itse tuotteessa kuin sen hinnassakin. Urheilu sellaisenaan liittyi terveyteen, mutta wellnessiin liittyivät pehmeät, rentouttavat aktiviteetit kuten jooga, altaassa ”pulikointi” ja rauhallinen kävely. Itävallan kohteissa tärkeitä tekijöitä ovat ilmasto, maisemat ja ulkoliikunta.

3.9 Vertailua

Maakohtaisissa analyyseissä kuten ei myöskään kirjallisuusanalyysissä pystytä määrittelemään termejä ja sisältöjä yksiselitteisesti. Jokainen maa on luonut omannäköisensä tuotteet ja näille nimikkeet, ne ovat siis selkeästi kulttuurisidonnaisia.

Eri kohderyhmille tarjotaan samojakin tuotteita eri nimillä, mutta kohderyhmän tuntemilla. Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä tuotenimikkeet ja tuotteet ovat samansuuntaisia. Näissä maissa wellness-ajattelu on viety pisimmälle. Ranskalaisten tuotteet ovat hyvin ranskalaisen näköisiä, hyvin segmentoituja tuotteita. Alankomaissa puolestaan tuotetarjonta oli kauneuteen painottuvaa, matkan oheispalveluksi tarkoitettua.

Keski-Euroopassa on vahva terveyskylpyläperinne ja se heijastuu myös tuotetarjonnassa. Monet itäisen Keski-Euroopan kylpylöistä kaipaavat pikaista kunnostusta. Wellness-ajattelu oli jo rantautunut näihin perinteisiin kylpylämaihin. Hinta on kuitenkin edelleen vahva kilpailuvaltti.

Iso-Britanniassa hyvinvointituotteet olivat pääosin ”luksus”-tuotteita. Tarjolla oli perinteistä kartanoromantiikkaa, mutta myös vastapainona kiireiselle city-ihmiselle päiväkylpylöitä kaupunkien keskustoissa trendituotteineen. Odotettavaa on, että Iso-Britannian tarjonta kehittyy enemmän amerikkalaistyyliseksi kuin perinteiseksi keskieurooppalaiseksi kylpyläkulttuuriksi.

Ruotsin tarjonta on kokonaisuudessaan hyvin samantyyppistä kuin Suomessa, mutta tarjolla olevat hoidot/aktiviteetit ovat hieman trendikkäämpiä. Ruotsin ja Viron tuotteet ovat Suomen pahimpia kilpailijoita. Alppi-Wellnessiin kuuluvia elementtejä, kuten ilman puhtauden ja laadun merkitystä. voisi paremmin hyödyntää myös Suomessa, esim. meillä ei mitata ilman laatua ja puhtautta markkinointimielessä.



Wellnessiin liittyi kaikissa maissa laatu ja myös laatuluokitukset. Wellness-tuotteet olivat myös hieman keskivertoa kalliimpia tuotteita ja ympäristöihin, joissa niitä tarjottiin oli erityisesti panostettu; luonnonkaunis, hyvin hoidettu puutarha jne.

Kaikissa maissa, joista oli tiedot asiakaskunnasta käytettävissä, koostuu asiakaskunta pääosin oman maan asukkaista. Seuraavaksi tärkeimmät asiakasryhmät tulevat lähimaista.

Suomea ajatellen voidaan todeta, että markkinaosuuksista on kova kilpailu. Muiden maiden lukuihin verrattuna suuria massoja terveysmatkailijoita ei voi odottaa Suomeen. Erityisesti terveydenhoitomatkailu vaatii erityisen ammattitaitoista ja kielitaitoista henkilökuntaa, jotta ulkomaisia asiakkaita pystytään palvelemaan. Terveydenhoitotuotteet tulisi kohdistaa ensisijaisesti suomalaisille ja/tai lähimaiden asukkaille ruotsalaisille, norjalaisille ja venäläisille.

Eri markkina-alueille suunnatut tuotteet tulee huolella tuotekehittää, jotta ne vastaavat asiakkaiden odotuksia. Myös tuotenimiä tulee tarkoin miettiä. Suomen kannattaa kehittää ainutlaatuisia, suomalaisia erityispiirteitä korostavia tuotteita siten, että ne vastaavat ulkomaisia ja/tai laatukriteerejä. Perinteisellä kylpylätoiminnalla on monissa maissa pitkä historia ja tuotteet ovat aikojensaatossa pidemmälle tuotekehitellympiä. Tässä tuoteryhmässä on vaikea kilpailla asiakkaista.



4 SUOMEN TARJONTAKARTOITUS

Suomen tarjontakartoitukseen valittiin mukaan 39 Finnish Health Spa Associationiin kuuluvaa kylpylää (www.spa.fi). Muut teeman alle soveltuvat kohteet esikartoitettiin alueorganisaatioiden avulla siten, että alueorganisaatioita pyydettiin nimeämään oman alueensa kärkiyritykset ja perustelemaan soveltuvuus sekä nimikkeen alle että kansainväliseen markkinointiin.

Kun alueorganisaatioilta kysyttiin mitä organisaation oman toiminta-alueen yrityksiä kuuluu nimikkeiden hyvinvointi-, wellness-, tyky- ja terveysmatkailu vastasivat he ensisijaisina kylpylät ja sen jälkeen muut yritykset. Alueorganisaatioiden nimeämien yritysten tuotteet vaihtelivat kirurgisista toimenpiteistä maastoautosafareihin.

Yhteensä kartoitukseen osallistui 96 yritystä (kylpyöitä ja muita hyvinvoinnin alle soveltuvien yrityksiä kuten saunakohteet, hiljaisuuskohteet, urheiluopistot, kauneudenhoito jne.) Yritysten tarjonta kartoitettiin web-kyselyn avulla.

Kyselyyn vastasi 43 kartoitukseen valittua yritystä. Saatu tieto analysoitiin ja ryhmiteltiin nimikkeittäin. Vastanneet yritykset ovat liitteenä (liite 1).

4.1 Tarjonnan analysointi ja ryhmittely

Teemaan liittyvät käsitteet eivät olleet kaikilla vastaajille yksiselitteisiä. Esimerkiksi samankaltainen tuotekokonaisuus luokiteltiin toisen yrityksen toimesta hyvinvointituotteeksi kun toinen oli luokitellut sen tyky-tuotteeksi. Vastanneista yrityksistä 67 % määritteli tuotteensa hyvinvointituotteeksi, 47 % tyky-tuotteeksi, 39 % terveysmatkailutuotteeksi ja 36 % wellness-tuotteeksi. Vastanneet yritykset tarjosivat siis tuotteita useiden eri nimikkeiden alla.

HyvinvointituoteHyvinvointituotepaketit ovat pääosin erilaisia kylpyläpaketteja, joihin on yhdistetty ohjattua ja omaehtoista liikuntaa, kylpylätoimintaa ja erilaisia hoitoja. Tuotetarjonta on erittäin laaja ja pitää sisällään runsaasti erityyppisiä kokonaisuuksia.

Tyypillisiä tuotepakettien nimiä ovat ”Kylpyläloma” ja ”Hemmotteluloma”.

Hyvinvointituotteet ovat pääosin tarjolla ympäri vuoden.

Esimerkki 21: Kylpyläviikonloppu - majoitus 2 hengen hotellihuoneessa- aamiaiset- päivälliset - kylpylän ja kuntosalin käyttö- hinta 149 €/2vrk/hlö



Esimerkki 22: Hemmotteluloma 2 vrk (pe-su)

- puolihoitoruokailut- aromaattinen hieronta, jalkahoito ja express-manikyyri- vapaa sauna- ja allasosaston sekä kuntosalin käyttö- ohjattua vapaa-ajan ohjelmaa- sisäänpääsy tanssiravintolaan- hinta alk. 286 €/hlö/2 hh

Hyvinvointituotteita tarjoavat hyvin erikokoiset ja erilaiset yritykset. Osalla yrityksistä ei ole lainkaan majoitusmahdollisuuksia vaan ne tarjoavat vain päiväpaketteja tai ovat verkostoituneet erilaisten majoitusyritysten kanssa. Vastaajista suurimman majoituskapasiteetin omasi yritys, joka pystyy majoittamaan 760 henkeä. Tarjonta jakaantuu melko tasaisesti erikokoisten yritysten välillä.

Hyvinvointituotteita tarjoavien yritysten joukossa on usean tyyppisiä kohteita kuten kylpylöitä, hotelleja, kuntoutumiskeskuksia ja maaseutumatkailukohteita. Kohteet sijaitsevat yleensä veden äärellä rauhallisessa maalaismaisenmassa tai luonnon keskellä, mutta myös kaupunkikohteita on tarjolla.

Hyvinvointituotteiden kohderyhminä ovat keski-ikäiset naiset, lapsiperheet, yritysryhmät ja ulkomaalaisista matkailijoista ruotsalaiset.

Wellness-tuoteWellness-nimikkeen alla tarjottavat tuotteet ovat pääpiirteissään vastaavan tyyppisiä kokonaisuuksia kuin hyvinvointituotteet. Nimet ovat ”markkinointihenkisiä” kuten esimerkiksi ”Taivas kattona” ja ”Balanssia Ulkokallassa”. Wellness-sanan sisältö on ehkä vielä epäselvä eikä wellness-tuotteista löydy yhtä laajaa tarjontaa kuin hyvinvointituotteista.

Wellness-tuotepaketit ovat sisällöltään jonkin verran monipuolisempia kuin hyvinvointituotteet. Wellness-tuotteeseen sisältyy usein myös hiljentymistä ja kulttuuria.

Wellness-tuotteiden tarjonta jakaantuu tasaisesti erikokoisten yritysten välillä ja niitä tarjoavat pääsääntöisesti samantyyppiset yritykset kuin hyvinvointituotteitakin. Kohteen tasolla ei näytä olevan merkitystä nimikkeiden käyttöön.

Wellnesss-tuotteiden kohderyhminä ovat pääasiassa keski-ikäiset naiset ja miehet sekä yritysryhmät.

Esimerkki 23: Olo kuin taivaissa -paketti- hyvän olon päivä Saaristokylpylässä- isännän tervetulotilaisuus ja -toti- savusaunominen aidossa savusaunassa- kylpeminen lämminvesialtaan rentouttavassa lämmössä, jylhän saaristomaiseman

ympäröimänä- kasvojen turvehoito sekä menthol-linjamenttikäsittely- perinteinen saaristolaisillallinen- hinta 87 €/ hlö- lisänä majoitus 46 €/ hlö/ vrk sisältäen yöpymisen sekä saaristolaisaamiaisen



Esimerkki 24: Juhlavuoden Nostalgialoma 2 vrk - majoitus wanhassa hotellissa- puolihoito- saunan, altaiden ja kuntosalin vapaa käyttö- vapaa-ajanohjelmaa- keskiviikkoisin sisäänpääsy orkesteritansseihin- aromaattinen hieronta talon tapaan- yrttiporekylpy- hinta 155€/hlö

TYKY-tuoteTyky-tuotepakettien sisältö on monipuolisin. Niihin voi sisältyä liikuntaa, luontoelämyksiä sekä hoitoja. Paketeissa on yleensä mukana myös luentoja ja ryhmätehtäviä. Tyky-tuotteisiin on mahdollista yhdistää myös asiakkaiden omia kokouksia.

Lyhimmällään tyky-pakettien kesto on muutamia tunteja ja pisimmillään muutamia vuorokausia.

Tyky-tuotepakettien nimet ovat asiallisia kuten ”Kokous- ja virkistyspäivä” sekä ”Tyky-päivä”.

Tuotteita tarjotaan pääosin ympäri vuoden.

Tyky-tuotepaketteja tarjoavat pääosin pienemmät yritykset, joiden majoituskapasiteetti jää alle sadan vuodepaikan.

Tyky-tuotteiden pääasiallinen asiakaskunta on laaja, yli 25-vuotiaat työntekijät, useimmiten kuitenkin keski-ikäiset naiset.

Esimerkki 25: Tiimipäivä Ruissalossa (8–20 henkilöä/ryhmä, kesto n. 8 tuntia)- kylpylän raikas, hedelmäinen tervetulococktail ja herkullinen sämpylä runsaalla

kasvistäytteellä- InBody-mittaukset; kartoitetaan kehon lihas-, luu- ja rasvamassa, nestepitoisuus

sekä rasvaprosentti- kävelytesti- palautteet kävelytestistä ja InBody-mittausten tuloksista- ohjattu venyttely- virkistäytymistä sauna- ja allasosastolla – mahdollisuus pulahtaa myös meressä!- ruokailu seisovasta pöydästä Merisaliravintolassa tai kabinetissa- hinta 55 €/hlö

Esimerkki 26: Työhyvinvointi- ja virkistyspäivä Kaisan kodissa- päivä idyllisessä kartanoympäristössä- aamiainen - liikuntaa valinnan mukaan - vesiliikunta, sauna ja uinti - lounas- asiantuntijan tietoisku 60 minuuttia valinnan mukaan- päiväkahvi- hinta 68 €/hlö, minimi 10 hlöä



TerveysmatkailutuotteetTerveysmatkailutuotteeksi mielletään tuotepaketit, jotka sisältävät liikuntaa, erilaisia kylpyjä, hoitoja ja terveyttä, luontaishoitoa, mielenhallintaa, liikuntaa tai ravintoa käsitteleviä luentoja. Tuotteet painottuvat huolehtimiseen ja rauhalliseen liikuntaan. Kokonaisuuteen kuuluu yleensä myös lääkärin ja terveydenhoitajan palvelut.

Terveysmatkailutuotteiden nimille ei löytynyt yhteistä nimittäjää, vaan tuote oli nimetty aina kyseessä olevan hoidon mukaan. Terveysmatkailutuotteena käsitetään myös usein muista tuotteista erillinen hoito. Terveysmatkailutuote saatetaan ymmärtää ennemmin toipumismatkailun kuin sairauksia ehkäisevän matkailun osana.

Tuotteita tarjotaan pääosin ympäri vuoden

Terveysmatkailutuotteiden tarjonta jakaantuu melko tasaisesti erikokoisille matkailuyrityksille ollen kuitenkin pääosin pienten yritysten tuotteita.

Esimerkki 27: Suolahoitoloma 5 vrk puolihoidolla (Lappeenrannan kylpylaitos)- 5 x aamiainen- 5 x lounas tai päivällinen- 5 x suolahuoneisto- hinta 335 € /hlö /2 hh ja 460 €/hlö/1 hh

Yhteenvetona voidaan todeta, että yksittäinen yritys tarjoaa yleensä useita eri ryhmiin kuuluvia tuotekokonaisuuksia tilanteen mukaan. Terveysmatkailutuotteiden osalta on kuitenkin eniten erikoistumista. Kaikkia tuotteita on pääsääntöisesti tarjolla ympäri vuoden.

Luonnehtiessaan ympäristöä, jossa palvelut toteutetaan vastanneet yritykset toivat korostetusti esille sijainnin vesistön äärellä rauhallisessa maalaismaisemassa tai luonnon keskellä. Vastanneista vain muutama kohde sijaitsee kaupunkimiljöössä.

4.2 Yritysten kapasiteetti ja koko

Hyvinvointi- ja wellness-matkailutuotteita tarjoavien yritysten ryhmittely kapasiteetin ja koon mukaan on vaikeaa, koska erikokoiset ja -tyyppiset yritykset tarjoavat samantyyppisiä tuotteita.

Tyypillisimmillään vastanneet yritykset voivat tarjota hyvinvointipalveluja tai hoitopaketteja 20-30 hengelle kerrallaan. Poikkeuksena ovat kylpylöiden allasosastot sekä maastossa toteutettavat tyky- tuotteet, jossa ryhmäkoot ovat huomattavasti suuremmat.

Vastanneiden yritysten vuodepaikkamäärä on merkittävästi isompi kuin ”hoitokapasiteetti”. Vastaajista 64 % arvioi tarjoavansa hyvätasoista majoitus, keskitasoista 50 % ja luksustasoista 22 %. Vastaajista 8 % arvioi majoituksensa tason vaatimattomaksi.

Suurin osa vastanneista yrityksistä tarjoaa myös ruokailu- ja kokouspalveluita, joiden asiakaspaikkamäärä on suhteessa majoituspaikkoihin. Vastaajista 90 % ilmoitti tarjoavansa myös suomalaista perinneruokaa.



Vastanneista yrityksistä 50 % oli ”suuria” yli 20 henkeä työllistäviä. Seuraavaksi eniten, 30 % vastaajista oli ”pieniä” alle 5 henkeä työllistäviä yrityksiä. Kaikki vastanneet yritykset arvioivat henkilökuntansa ammattitaidon hyväksi tai erinomaiseksi.

4.3 Yritysten valmius toimia kansainvälisillä markkinoilla

Vastanneista yrityksistä 86 % ilmoitti, että heidän henkilökuntansa pystyy toimimaan vaativissa asiakaspalvelutilanteissa englanninkielellä, 72 % ruotsinkielellä, 47 % saksankielellä, ranskankielellä 14 % ja venäjänkielellä 7 %. Vastanneista yrityksistä 83 % ilmoitti, että heillä on erilaisiin hoitoihin erikoistunutta hoitohenkilökuntaa.

Yritysten asiakkaille suunnatuissa ohjeistuksissa, opasteissa tai kyltityksissä vieraskieliset asiakkaat on huomioitu vaihtelevasti. Englanninkielisiä opasteita oli 57 %:lla vastaajista, ruotsinkielisiä 26 %:lla, venäjänkielisiä 14 %:lla ja saksankielisiä 12 %:lla.

Yritysten markkinointimateriaalia löytyy yleisimmin englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi.

4.3 Yritysten kehitysnäkymät ja varautuminen niihin

Lähes kaikki yritykset uskovat, että wellness- ja hyvinvointimatkailun kysyntä kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa tai lähitulevaisuudessa ja samalla sen merkitys korostuu sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Ajan kuluessa kasvun uskotaan kuitenkin tasaantuvan.

Kysynnän kasvun perusteeksi mainitaan teknologian kehittymisen ja toisaalta hyväkuntoisten eläkeläisten määrän lisääntymisen myötä kasvava kiinnostus terveydestä ja hyvästä olosta huolehtimiseen. Ihmiset kiinnittävät myös entistä enemmän huomiota omaehtoiseen terveytensä hoitamiseen. Myös suomalaisten työnantajien positiivinen asenne työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitoon näkyy vastanneiden yritysten odotuksissa. Luonnon merkitys hyvinvoinnin osana uskotaan kasvavan varsinkin eurooppalaisten matkailijoiden keskuudessa.

Osa vastaajista suhtautui kuitenkin varovasti wellness- ja hyvinvointimatkailun kehitysnäkymiin. Vastaajat arvioivat, että venäläisten kiinnostus suomalaisiin kylpylöihin on hiipumassa, toisaalta keskieurooppalaisille eivät Suomen palvelut ole riittävän tasokkaita. Osa vastaajista on toisaalta sitä mieltä, että Suomessa on hyviä tuotteita ja palveluja, mutta pieninä yksikköinä markkinointi on ongelmallista. Miten tuote ja kohde saadaan tunnetuksi ja mistä löytyy tietoa siitä, onko ko. palveluilla oikeasti kysyntää?

Erään arvion mukaan tutkimuksissa ihmiset kyllä kysyttäessä ovat kiinnostuneita, mutta eivät ole halukkaita itse maksamaan hyvinvointipalveluista.

Viron kylpylät koetaan uhkana suomalaiselle wellness- ja hyvinvointimatkailulle hintatasonsa vuoksi, varsinkin kotimaisten matkailijoiden osalta.



Kysynnän muutoksiin ja kasvuun varaudutaan mm. kehittämällä uusia palvelumuotoja ja muuttamalla olemassa olevia tuotteita kysynnän mukaan asiakaslähtöisiksi. Mm. Day Spa-konsepti tekee tuloaan Suomen markkinoille. Henkilökunnan koulutukseen, tuotekehitykseen, markkinointiin ja laadun kehittämiseen panostetaan.

Palvelun tuottajat ilmoittavat lisäävänsä verkostoitumista mm. alihankkijoiden ja ns. ”tukihenkilöiden” kanssa sekä osallistuvansa Hyvinvointimatkailu-hankkeeseen ja TE-keskuksen järjestämään kehittämisprojektiin. Yhteistyö ulkomaalaisten matkanjärjestäjien kanssa koetaan tärkeäksi.

Kapasiteettia lisätään uusien investointien muodossa. Myös olemassa olevaa infrastruktuuria laajennetaan ja rakennuskantaa uusitaan, jotta pystytään vastaamaan paremmin nouseviin laatuvaatimuksiin.



5 SUOMEN KYSYNTÄPOTENTIAALI MERKITTÄVIMMILLÄ MARKKINA-ALUEILLA

5.1 Kyselyn suorittaminen, kohderyhmät

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen kysyntäpotentiaali koskien hyvinvointi- ja wellness-matkailua merkittävimmillä markkina-alueilla, joiksi määriteltiin Saksa, Ruotsi, Venäjä, Ranska ja Norja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää potentiaaliset asiakkaat Suomen kannalta, asiakkaiden odotukset suomalaiselta hyvinvointimatkailutarjonnalta ja asiakaskunnan sosio-demograafinen kuvaus.

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 18-79–vuotiaat, jotka ovat kuluneen 12 kuukauden aikana matkustaneet ulkomaille lomamatkalle ja/tai aikovat seuraavan 12 kuukauden aikana matkustaa ulkomaille lomalle. Eri maissa keskityttiin seuraavien alueiden asukkaisiin:

Ruotsi Suur-Tukholma, Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala, Halland ja Västra

GötalandSaksa Norddhein-Westfalen, Bayern, Baden-Wûrttemberg, Berlin, Hessen ja HamburgVenäjä: Pietarin ja Moskovan alueetNorja: Oslo/Akershus, Finnmark/TromsaRanska: Pariisin alue, Kaakkois- ja Luoteis-Ranska

Kyselyssä käytettiin seuraavia termejä:

Ruotsi Må bra / hälso/ spa resaSaksa Wellness-/ Wohlfühl-UrlaubVenäjä Wellness ja kylpyläNorja Helse/Velvære/SPA Ranska Les vacances thermales, bien-être/forme

Haastattelut suoritettiin puhelimitse syksyn 2004 aikana ja niiden tekemisestä vastasi Taloustutkimus Oy. Liitteenä kyselylomake (liite 2).



5.2 Kyselyn tulokset

5.2.1 Ruotsi

Kyselyyn osallistuneista ruotsalaisista 70 % tekee keskimäärin 1-3 lomamatkaa vuodessa. Ruotsalaisten suosimia yleisiä lomatyyppejä ovat aurinkolomat ja kiertomatkat.

Vastanneista 40 % tekee matkapäätöksen 1-3 kuukautta ennen matkaa, alle kuukausi ennen matkaa päätöksen tekee 21 % ja 4-6 kuukautta ennen 31 %.

Kuinka monta matkaa tekee vuodessa / Ruotsi

16 %

40 %

34 %

7 %

3 %

18 %

45 %

33 %

3 %

15 %

40 %

37 %

4 %

20 %

47 %

1 %

2 %4 %

1 %

29 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

harvemmin kuin kerran vuodessa

1 matkan

2-3 matkaa

4-5 matkaa

6 tai enemmän

on käynyt wellness-matkalla ei ole käynyt wellness-matkalla

on käynyt aikasemmin Suomessa ei ole käynyt aikaisemmin Suomessa

Matkan varausajankohta /Ruotsi

6 %

2 %

20 %

30 %

40 %

4 %

21 %

43 %

29 %

3 %

4 %

23 %

42 %

28 %

5 %

19 %

38 %

34 %

2 %

6 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

alle 1 kuukautta

1-3 kuukautta

4-6 kuukautta

7-9 kuukautta

10-12 kuukautta

yli vuoden aikasemmin

on käynyt wellness-matkalla ei ole käynyt wellness-matkallaon käynyt aikasemmin Suomessa ei ole käynyt aikaisemmin Suomessa



Matkakohteen valintaan vaikuttavat ystävien ja sukulaisten suositukset (29 %) , omat aikaisemmat kokemukset (23 %) sekä matkakohteesta kertovat lehtiartikkelit, kirjat, radio ja TV- ohjelmat (19 %).

Ruotsalaiset käyvät wellness- /hyvinvointilomalla pääasiassa omassa maassaan, vain 17 % oli käynyt ulkomailla wellness- /hyvinvointilomalla. Ulkomaille tehdyt wellness- /hyvinvointilomat suuntautuvat pääosin Suomeen. Suomalaisista kohteista nimeltä mainittiin Naantalin kylpylä ja Haikon kartano. Matkat ovat pitäneet sisällään täyshoidon yöpymisineen, käsittelyjä, hoitoja, kylpyjä ja hierontaa.

Matkapäätökseen vaikuttavat tekijät /Ruotsi

31 %

11 %

11 %

24 %

29 %

23 %

31 %

12 %

19 %

10 %

13 %

1 %

22 %

28 %

11 %

6 %

0 %

16 %

11 %

21 %

9 %

14 %

1 %

10 %

20 %

6 %

14 %

1 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %

omat aikaisemmat kokemukset

ystävien tai sukulaisten suositukset

matkatoimiston suositus

matkakohteesta kertovat kirjat, artikkelitjne.

Internet

esitteet

messut


Onko koskaan ollut wellness-tai hyvinvointilomalla ulkomailla /Ruotsi

21 %

12 %

79 %

88 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

on käynyt aikasemmin Suomessa

ei ole käynyt aikaisemmin Suomessa

kyllä ei



Ruotsalaiset wellness- matkalla kävijät ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja, perheellisiä, 35-64 -vuotiaita naisia, jotka asuvat Västra Götalandissa tai Suur-Tukholman alueella. Wellness- matkalla kävijät ovat pääasiassa alempia sekä ylempiä toimihenkilöitä.

Puolet vastanneista on lomaillut Suomessa. Lomamatkat Suomeen on tehty pääosin vuonna 2001 tai aikaisemmin. Suomessa lomailleista 90 % olisi kiinnostuneita matkustamaan Suomeen uudelleen. Osa lomailleista ei halua tulla uudelleen, koska muut kohteet ovat kiinnostavampia, he eivät halua mennä samaan paikkaan uudelleen tai Suomi on liian lähellä ja liian tavallinen.

Ruotsalaisten wellness- /hyvinvointiloma SuomessaLähes 70 % vastanneista olisi kiinnostunut tulemaan Suomeen wellness- / hyvinvointilomalle. Ruotsalaiset naiset ovat merkittävästi kiinnostuneempia kuin miehet

Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten kiinnostuneita on ikäryhmässä 35-44 vuotta.

Olisitteko kiinnostunut lähtemään hyvinvointi-/wellness-/kylpylälomalle Suomeen /Ruotsi

53 %

82 %

47 %

18 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

mies

nainen

kyllä ei

Olisitteko kiinnostuneet lähtemään hyvinvointi-/wellness-/kylpylälomalle Suomeen /Ruotsi

64 %

73 %

79 %

62 %

70 %

59 %

36 %

27 %

21 %

38 %

30 %

41 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

18-24 vuotta

25-34 vuotta

35-44 vuotta

45-54 vuotta

55-64 vuotta

65-79 vuotta

kyllä ei



Lisäksi ruotsalaiset haluaisivat lähteä Suomeen kiertomatkalle, maaseutulomalle tai risteilylle.

Puolet vastanneista haluaisi majoittua kylpylähotellissa tai matkailukeskuksessa. Myös 4-5 -tähden hotellit ja 3- tähden hotellit kiinnostaisivat. Suomeen haluttaisiin matkustaa pääosin lentokoneella (44 %) tai laivalla (37 %). Suurin osa vastanneista (40 %) olisi valmis kuluttamaan aikaa liityntäkuljetuksiin (esim. lentokentältä lomakeskukseen) 1-2 tuntia. Suomeen matkustettaisiin mieluiten toukokuussa 3-4 yöksi puolison tai ystävien kanssa. Yli puolet vastanneista (55 %) olisi valmiita maksamaan 300–500 euroa 3 päivän wellness- tai hyvinvointilomapaketista, joka sisältäisi lennot, kuljetukset, aamiaisen ja 3 hoitoa/aktiviteettia. Yli puolet haluaisi lomailla matkan aikana Helsingin seudulla ja etelärannikolla.

Ruotsalaiset haluaisivat saada Suomeen suuntautuvista wellness-/hyvinvointilomista tietoa mieluiten Internetin, mainosten, esitteiden ja median kautta. Myös matkatoimistoilta halutaan tietoa. Yli puolet vastanneista haluaisi myös varata matkansa Internetin kautta.

Ruotsalaisten odotukset wellness- /hyvinvointi lomastaRuotsalaiset, joita hyvinvointiloma Suomessa kiinnostaa, toivoisivat lomaan sisältyvän hierontaa, käsittelyjä, hoitoja, maukasta ruokaa, kylpyjä/kuumia kylpyjä, kylpylöitä, aktiviteetteja, oppaan palvelut, opastettuja retkiä, kiertoajeluja ja huviretkiä. Lisäksi he toivoisivat kävelyä tai ulkoilua luonnossa, liikuntaa, kuntoilua ja urheilua.

Minkälaiselle lomalle haluasitte tulla Suomeen, jos lomailu Suomessa kiinnostaa / Ruotsi

13 %

10 %

2 %

4 %

17 %

37 %

15 %

25 %

10 %

14 %

3 %

5 %

19 %

35 %

16 %

25 %

15 %

13 %

3 %

3 %

21 %

30 %

15 %

24 %

3 %

14 %

4 %

6 %

16 %

45 %

17 %

28 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

ystävä- ja sukulaisvierailu

aktiviteetti- ja liikuntaloma kesällä

lumiloma

opintomatka

risteily

kiertomatka

kaupunkiloma

maaseutuloma





5.2.2 Saksa

Suurin osa (60 %) kyselyyn vastanneista saksalaisista tekee vain yhden lomamatkan vuodessa. Vastanneista 40 % kävi edellisellä lomamatkallaan aurinkolomalla. Terveys- ja hyvinvointilomalla oli käynyt 3 % vastaajista.

Saksalaiset tekevät matkustuspäätöksensä hyvissä ajoin. Vastanneista 31 % oli tehnyt matkapäätöksen 4-6 kuukautta ja 30 % 1-3 kuukautta ennen matkaa.

Kuinka monta matkaa tekee vuodessa / Saksa

65 %

31 %

3 %

56 %

38 %

6 %

63 %

33 %

1 %

1 %

4 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

1 matkan

2-3 matkaa

4-5 matkaa

6 tai enemmän



Matkan varausajankohta /Saksa

5 %

34 %

26 %

26 %

8 %

24 %

30 %

31 %

8 %

4 %

2 %

21 %

29 %

35 %

15 %

26 %

30 %

30 %

7 %

5 %

2 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %

alle 1 kuukautta

1-3 kuukautta

4-6 kuukautta

7-9 kuukautta

10-12 kuukautta





Matkakohteen valintaan vaikuttavat ystävien ja sukulaisten suositukset (16 %) sekä omat aikaisemmat kokemukset (15 %).

Saksalaiset käyvät ulkomaille suuntautuvalla hyvinvointilomallaan Unkarissa, Itävallassa (Etelä-Tirolissa) ja Italiassa. Kaikista vastaajista 10 % oli käynyt wellness- /hyvinvointilomalla ulkomailla. Matkat ovat pitäneet sisällään hierontaa, erilaisia kylpyjä, kuumia lähteitä, kauneushoitoja ja erilaisia terapioita.

Matkapäätökseen vaikuttavat tekijät /Saksa

11 %

5 %

5 %

9 %

16 %

15 %

12 %

3 %

9 %

16 %

11 %

11 %

3 %

13 %

6 %

4 %

4 %

4 %

1 %

6 %

5 %

5 %

5 %

1 %

0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 %





Internet

esitteet

messut



Onko koskaan ollut wellness-tai hyvinvointilomalla ulkomailla /Saksa

12 %

9 %

88 %

90 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %



kyllä ei



Saksalaiset wellness-/hyvinvointimatkalla kävijät ovat keskiasteen koulutuksen saaneita 55-79 -vuotiaita pariskuntia, jotka asuvat Nordhein-Westfalenissa tai Bayerissa. Wellness- /hyvinvointilomamatkalla kävijät ovat pääasiassa toimihenkilöitä tai eläkeläisiä.

Vastanneista 10 % oli lomaillut Suomessa. Lomamatkat Suomeen on tehty pääosin vuonna 2001 tai aikaisemmin. Yli 90 % Suomessa lomailleista olisi kiinnostuneita matkustamaan Suomeen uudelleen. Osa lomailleista ei halua tulla uudelleen, koska Suomi on liian kaukana, Suomen sää ei miellytä tai hintataso on liian korkea.

Puolet vastanneista, jotka eivät ole käyneet Suomessa, haluaisi tulla lomalle Suomeen. Ne, jotka eivät haluaisi tulla Suomeen mainitsivat syiksi mm. sen, että muut maat (esim. Pohjoismaista Norja, Tanska ja Ruotsi) ovat parempia matkakohteita.

Tyypillinen saksalainen haluaisi tulla Suomeen kiertomatkalle (47 %), kaupunkilomalle (31 %) tai aktiviteetti- ja liikuntalomalle kesällä (31 %).

Saksalaisten wellness- /hyvinvointiloma SuomessaLähes 70 % vastanneista olisi kiinnostunut tulemaan Suomeen wellness- /hyvinvointilomalle. Saksalaiset naiset ovat merkittävästi kiinnostuneempia kuin saksalaiset miehet.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna kiinnostuneimpia wellness-/hyvinvointilomasta ovat 35-44 -vuotiaat, 45-54 -vuotiaat sekä 55-64 -vuotiaat.

Olisitteko kiinnostunut lähtemään hyvinvointi-/wellness-/kylpylälomalle Suomeen /Saksa

56 %

73 %

45 %

25 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

mies

nainen

kyllä ei



Loman aikana saksalaiset haluaisivat majoittua 4-5 -tähden hotellissa (28 %), hyvin varustetussa mökissä matkailukeskuksessa (22 %) tai kylpylähotellissa/keskuksessa (14 %).

Yli 60 % vastanneista haluaisi matkustaa Suomeen lentokoneella. Saksalaiset haluaisivat matkustaa Suomeen myös henkilöautolla ja matkailuajoneuvolla (21 %). Vastanneista 68 % olisi valmis kuluttamaan aikaa liityntäkuljetuksiin (esim. lentokentältä lomakeskukseen) enintään 1-2 tuntia. Suomeen matkustettaisiin mieluiten touko-elokuussa, 8-14 yöksi puolison tai ystävien kanssa. Vastanneista 35 % olisi valmis maksamaan alle 600 euroa 3 päivän wellness- /hyvinvointilomapaketista, joka sisältäisi lennot, kuljetukset, 3 hoitoa/aktiviteettia ja aamiaisen. Viidesosa vastanneista olisi valmiita maksamaan samasta matkasta yli 1000 €.

Saksalaiset haluaisivat matkustaa Suomessa Helsingin seudulla (19 %), etelärannikolla (19 %), Keski- ja Itä-Suomen järvialueilla (18 %) ja Lapissa (18 %).

Saksalaiset haluaisivat saada Suomeen suuntautuvista wellness- /hyvinvointilomista tietoa mieluiten matkatoimiston (50 %), esitteiden (47 %) Internetin (40 %) ja median (38 %) kautta. Puolet vastanneista haluaisi varata matkansa matkatoimiston kautta. Joko Internetistä tai suoraan yrityksestä haluaisi varata noin viidennes vastaajista.

Saksalaisten odotukset wellness-/hyvinvointilomastaSaksalaiset, joita hyvinvointiloma Suomessa kiinnostaa, toivoisivat lomaan sisältyvän hyvää ja henkilökohtaista palvelua, hyvää ruokaa sekä laadukasta majoitusta miellyttävässä ympäristössä, joko mukavassa hotellihuoneessa, loma-asunnossa tai aamiaismajoituksessa. Lisäksi kokonaisuuteen tulisi kuulua erilaisia kylpyjä, suomalainen sauna, kulttuuritarjontaa, tutustumista suomalaisiin ja suomalaiseen kansanperinteeseen, ajoneuvon vuokrausmahdollisuus sekä mahdollisuus kierrellä Suomessa. Lisäksi he toivoisivat toisaalta urheilullisia aktiviteettejä, vaellusta, kävelyä, pyöräilyä mutta myös toipumista ja rauhaa.

Olisitteko kiinnostuneet lähtemään hyvinvointi-/wellness-/kylpylälomalle Suomeen /Saksa

71 %

58 %

70 %

69 %

70 %

47 %

29 %

43 %

27 %

28 %

30 %

47 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

18-24 vuotta

25-34 vuotta

35-44 vuotta

45-54 vuotta

55-64 vuotta

65-79 vuotta

kyllä ei



5.2.3 Venäjä

Suurin osa (81 %) vastanneista venäläisistä tekee vain yhden lomamatkan vuodessa.

Edellisellä lomallaan 51 % vastanneista oli käynyt aurinkolomalla. Ulkomaanmatkaa koskeva matkapäätös tehdään yleensä 1-3 kuukautta ennen matkaa (40 %).

Kuinka monta matkaa tekee vuodessa / Venäjä

57 %

36 %

5 %

2 %

85 %

13 %

1 %

69 %

25 %

4 %

86 %

1 %2 %2 %

12 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %


1 matkan

2-3 matkaa

4-5 matkaa

6 tai enemmän



Matkan varausajankohta /Venäjä

8 %

5 %

30 %

50 %

14 %

5 %

25 %

41 %

15 %

5 %

8 %

5 %

33 %

41 %

13 %

1 %

23 %

43 %

16 %

6 %

8 %

5 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

alle 1 kuukautta

1-3 kuukautta

4-6 kuukautta

7-9 kuukautta

10-12 kuukautta





Matkapäätökseen vaikuttivat useimmiten ystävien ja sukulaisten suositukset (53 %).

Vastanneista 14 % oli käynyt wellness- /hyvinvointilomalla ulkomailla esim. Turkissa (21 %) tai Tšekeissä (14 %). Matkat ovat pitäneet sisällään hierontaa, porekylpyjä, mutakylpyjä, saunomista, mineraalivesihoitoja ja uintia.

Onko koskaan ollut wellness-tai hyvinvointilomalla ulkomailla /Venäjä

17 %

13 %

83 %

87 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %



kyllä ei

Matkapäätökseen vaikuttavat tekijät /Venäjä

43 %

16 %

5 %

14 %

55 %

18 %

46 %

11 %

12 %

11 %

10 %

5 %

13 %

56 %

13 %

11 %

5 %

18 %

8 %

13 %

12 %

10 %

2 %

9 %

13 %

12 %

9 %

1 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %




matkakohteesta kertovat kirjat,artikkelit jne.

Internet

esitteet

messut





Venäläisistä wellness-matkalla kävijöistä on 60 % miehiä ja 40 % naisia, pääasiassa pariskuntia, 45–54 -vuotiaita tai 25-34 -vuotiaita ja korkeasti koulutettuja ylempiä toimihenkilöitä.

Neljännes vastaajista on lomaillut Suomessa ja 70 % heistä olisi kiinnostunut matkustamaan Suomeen uudelleen. Osa lomailleista ei halua tulla uudelleen, koska muut maat ovat kiinnostavampia, Suomea pidetään liian kalliina ja kylmänä maana. Kaikista vastaajista 60 % haluaisi tulla lomalle Suomeen etenkin lumilomalle (35 %), kaupunkilomalle (26 %) ja liikuntalomalle kesällä (17 %).

Venäläisten wellness- /hyvinvointiloma SuomessaLähes 60 % vastanneista olisi kiinnostunut tulemaan Suomeen wellness- /hyvinvointilomalle. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kiinnostuneimpia ovat nuoret, 18-24 -vuotiaat sekä 35- 44 -vuotiaat

Venäläiset haluaisivat majoittua maaseutumajoitukseen (27 %), hyvin varustettuun mökkiin matkailukeskuksessa (24 %) tai 4-5- tähden hotelliin (23 %). Suomeen haluttaisiin matkustaa lentokoneella (28%), henkilöautolla /matkailuajoneuvolla (27 %) tai linja-autolla (24 %). Suomeen matkustettaisiin mieluiten tammi- tai heinäkuussa, 8-14 yöksi, ystävien tai puolison ja lasten kanssa. Suurin osa vastanneista olisi valmis maksamaan 300–500 euroa 3 päivän wellness- /hyvinvointi lomapaketista, joka sisältäisi lennot, kuljetukset, aamiaisen ja 3 hoitoa/aktiviteettia. Yli puolet haluaisi lomailla matkan aikana Helsingin seudulla ja etelärannikolla.

Venäläiset haluaisivat saada Suomeen suuntautuvista wellness- /hyvinvointilomista tietoa mieluiten Internetin (43 %), matkatoimistojen (31 %) ja esitteiden (29 %) kautta. Yli 60 % vastanneista haluaisi varata matkansa matkatoimiston tai matkanjärjestäjän kautta.

Venäläisten odotukset wellness-/hyvinvointilomasta Venäläiset, joita hyvinvointiloma Suomessa kiinnostaa, toivoisivat lomaan sisältyvän hierontaa, vesihierontaa, porekylpyjä, hiihtoa, terveyskylpyjä, saunomista, uintia, kuntoilua, terveysruokaa, kauneushoitoja ja mutakylpyjä. Lisäksi he toivoisivat kalastusta ja kiertoajeluja.

Olisitteko kiinnostunut lähtemään hyvinvointi-/wellness-/kylpylälomalle Suomeen /Venäjä

54 %

66 %

46 %

34 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

mies

nainen

kyllä ei



5.2.4 Norja

Norjalaiset käyvät tyypillisesti aurinkolomalla (39 %) tai kaupunkilomalla johon kuuluu kulttuuria, nähtävyyksiä tai tapahtumia (24 %). Vastaajista 55 % tekee keskimäärin yhden matkan vuodessa.

Yli 40 % vastanneista tekee matkapäätöksen 1-3 kk ennen matkaa.

Kuinka monta matkaa tekee vuodessa / Norja

37 %

46 %

14 %

3 %

57 %

33 %

3 %

55 %

34 %

5 %

56 %

2 %

7 %

7 %1 %

34 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %


1 matkan

2-3 matkaa

4-5 matkaa

6 tai enemmän



Matkan varausajankohta /Norja

6 %

3 %

3 %

1 %

23 %

43 %

26 %

20 %

45 %

28 %

5 %

3 %

1 %

16 %

45 %

28 %

7 %

23 %

44 %

27 %

3 %

2 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

alle 1 kuukautta

1-3 kuukautta

4-6 kuukautta

7-9 kuukautta

10-12 kuukautta





Matkakohteen valintaan vaikuttavat Internetistä löytyvä kohdetieto (52 %), ystävien ja sukulaisten suositukset (24 %) sekä mainokset ja esitteet (24 %).

Vastanneista 9 % oli käynyt wellness- /hyvinvointilomalla ulkomailla: Espanjassa (20 %), Ruotsissa (14 %) ja Kanarian saarilla (9 %). Matkat ovat pitäneet sisällään hierontaa, kylpyläpalveluja, hoitoja, liikuntaa ja voimistelua.

Onko koskaan ollut wellness-tai hyvinvointilomalla ulkomailla /Norja

11 %

6 %

89 %

94 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %



kyllä ei

Matkapäätökseen vaikuttavat tekijät /Norja

31 %

14 %

26 %

9 %

23 %

6 %

26 %

9 %

21 %

52 %

24 %

1 %

10 %

23 %

14 %

43 %

6 %

10 %

25 %

53 %

24 %

1 %

12 %

27 %

52 %

23 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 55 % 60 %





Internet

esitteet

messut





Norjalaiset wellness- /hyvinvointimatkalla kävijät ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja, 45-64 –vuotiaita, lapsiperheitä ja pariskuntia, jotka asuvat Oslossa tai Akershusin alueella. Wellness- /hyvinvointimatkalla kävijät ovat pääasiassa ylempiä toimihenkilöitä ja eläkeläisiä.

Yli 40 % vastanneista on lomaillut Suomessa. Yli 70 % Suomessa lomailleista olisi kiinnostunut matkustamaan Suomeen uudelleen. Osa lomailleista ei halua tulla uudelleen koska muut maat ovat kiinnostavampia, Suomessa on liian kylmä, Suomessa ei ymmärretä englantia laajasti, vastaaja on jo käynyt Suomessa ja Suomi muistuttaa liian paljon Norjaa.

Puolet vastaajista, jotka eivät ole käyneet Suomessa, haluaisivat tulla lomalle Suomeen. Puolet vastanneista ei halua tulla Suomeen, koska Suomessa on kylmä ja vastaajat pitävät enemmän lämpimistä maista, Suomi ei ole kiinnostava ja muita houkuttelevampia kohteita on paljon. Norjalaisilla ei ollut myöskään tarpeeksi tietoa Suomesta.

Norjalaiset haluaisivat tulla Suomeen kaupunkilomalle (43 % ) tai kiertomatkalle (23 %).

Norjalaisten wellness- /hyvinvointiloma SuomessaVastanneista 61 % olisi kiinnostunut tulemaan Suomeen wellness- /hyvinvointilomalle, jonka aikana haluttaisiin majoittua kylpylähotellissa/keskuksessa (37 %), 4-5 -tähden hotellissa (16 %) tai lomaosakkeessa (16 %). Eniten kiinnostuneita löytyy ikäryhmästä 45-54 vuotta sekä alle 34-vuotiaista.

Lähes 70 % vastanneista haluaisi matkustaa Suomeen lentokoneella. Henkilöautolla ja matkailuajoneuvolla haluaisi matkustaa 16 % vastaajista. Suurin osa vastanneista olisi valmis kuluttamaan aikaa liityntäkuljetuksiin (esim. lentokentältä lomakeskukseen) 30- 59 minuuttia. Suomeen matkustettaisiin mieluiten heinäkuussa, 5-7 yöksi, puolison tai ystävien kanssa.

Enemmistö vastanneista olisi valmiita maksamaan yli 500 euroa 3 päivän wellness- /hyvinvointilomapaketista, joka sisältäisi lennot, kuljetukset, 3 hoitoa/aktiviteettia ja aamiaisen. Vastanneista 40 % haluaisi matkustaa Suomessa Helsingin seudulla (41 %), myös etelärannikko (25 %) ja Keski- ja Itä-Suomen järvialueet kiinnostavat (18 %).

Olisitteko kiinnostunut lähtemään hyvinvointi-/wellness-/kylpylälomalle Suomeen /Norja

49 %

71 %

51 %

29 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

mies

nainen

kyllä ei



Yli puolet vastanneista (57 %) haluaisi saada Suomeen suuntautuvista wellness- tai hyvinvointilomista tietoa mieluiten Internetin kautta. Seuraavaksi eniten norjalaiset haluaisivat tietoa esitteiden (30 %) ja median (26 %) kautta. Vastanneista 57 % haluaisi varata matkansa Internetin kautta ja matkatoimiston/matkanjärjestäjän kautta 28 %.

Norjalaisten odotukset wellness-/hyvinvointilomasta Norjalaiset, joita hyvinvointiloma Suomessa kiinnostaa, toivoisivat lomaan sisältyvän hierontaa, liikuntaa, voimistelua, kylpyläpalveluja, hoitoja, terveyskylpyjä, rentoutumista ja hyvää ruokaa ja juomaa. Lisäksi heitä kiinnostaisi kävely, kulttuuritapahtumat ja elämykset sekä ulkoilu ja luontokokemukset.

5.2.5 Ranska

Valtaosa ranskalaisista vastaajista (73 %) tekee vain yhden lomamatkan vuodessa. Viimeisellä matkallaan 30 % vastaajista oli käynyt aurinkolomalla ja 28 % kiertomatkalla.

Matkakohteen valintaan vaikuttavat ystävien ja sukulaisten suositukset (15 %) sekä useat erilaiset tekijät (75 %).

Kuinka monta matkaa tekee vuodessa / Ranska

64 %

34 %

2 %

75 %

22 %

1 %

85 %

8 %

8 %

73 %

1 %

2 %

1 %

24 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %


1 matkan

2-3 matkaa

4-5 matkaa

6 tai enemmän





Vastaajista 11 % oli joskus käynyt wellness- /hyvinvointilomalla ulkomailla. Ranskalaisten suosimia hyvinvointilomakohteita ovat Tunisia, jossa oli käynyt 27 % vastaajista, Espanja (18 %) ja Marokko (11 %). Matkat ovat pitäneet sisällään erilaisia terapioita, hierontaa, vierailuja eri kohteisiin, kiertoajeluja, kävelyjä, pelejä ja aktiviteettejä.

Onko koskaan ollut wellness-tai hyvinvointilomalla ulkomailla /Ranska

23 %

10 %

77 %

90 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %



kyllä ei

Matkan varausajankohta /Ranska

2 %

2 %

23 %

15 %

5 %

48 %

41 %

2 %

18 %

36 %

32 %

5 %

7 %

2 %

8 %

38 %

15 %

16 %

37 %

34 %

5 %

6 %

2 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

alle 1 kuukautta

1-3 kuukautta

4-6 kuukautta

7-9 kuukautta

10-12 kuukautta





Ranskalaiset wellness-/hyvinvointilomamatkalla kävijät ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja perheellisiä, 45-64-vuotiaita naisia, jotka asuvat Kaakkois-Ranskassa. Wellness- /hyvinvointimatkalla kävijät ovat pääasiassa eläkeläisiä ja johtavassa asemassa olevia.

Vain 3 % vastanneista on lomaillut Suomessa. Suomessa lomailleista 70 % olisi kiinnostunut matkustamaan Suomeen uudelleen. 46 % vastaajista, jotka eivät ole käyneet Suomessa, haluaisivat lähitulevaisuudessa tulla lomalle Suomeen. Ranskalaiset haluaisivat tulla Suomeen kiertomatkalle (35 %) tai kaupunkilomalle (18 %).

Ranskalaisten wellness- /hyvinvointiloma SuomessaNoin 65 % vastanneista olisi kiinnostunut tulemaan Suomeen wellness- / hyvinvointilomalle.

Vastanneista ranskalaisista 31 % haluaisi majoittua Suomessa 3 -tähden hotellissa ja 23 % maaseutumajoituksessa.

Vastanneista 90 % haluaisi matkustaa Suomeen lentokoneella. Suurin osa vastanneista olisi valmis kuluttamaan aikaa liityntäkuljetuksiin (esim. lentokentältä lomakeskukseen) 30-59 minuuttia. Suomeen matkustettaisiin mieluiten touko-elokuussa, 7-14 yöksi, puolison kanssa.

Vastanneista 28 % olisi valmis maksamaan alle 600 euroa 3 päivän wellness- /hyvinvointilomapaketista, joka sisältäisi lennot, kuljetukset ja 3 hoitoa/aktiviteettia ja aamiaisen. 600-799 euroa maksaisi 25 % ja 800-1000 euroa 20 % vastaajista.

Lähes puolet vastanneista (49 %) haluaisi matkustaa Suomessa Keski- ja Itä-Suomen järvialueilla ja Helsingin seudulla haluaisi matkustaa 16 % vastaajista.

Yli 40 % vastanneista haluaisi saada Suomeen suuntautuvista wellness- /hyvinvointilomista tietoa mieluiten esitteiden kautta. Ranskalaiset haluavat tietoa myös henkilökohtaisesti esim. suoramyyntinä (28 %) ja Internetin kautta (25 %).

Olisitteko kiinnostunut lähtemään hyvinvointi-/wellness-/kylpylälomalle Suomeen /Ranska

66 %

63 %

34 %

37 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

mies

nainen

kyllä ei



Ranskalaisten odotukset wellness-/hyvinvointilomasta Ranskalaiset, joita hyvinvointiloma Suomessa kiinnostaa, toivoisivat lomaan sisältyvän vierailuja ja maahan tutustumista, hyvää ruokaa, sosiaalista kanssakäymistä ja juhlia, paikallisia aktiviteettejä, urheilua ja liikuntaa. Lisäksi oltaisiin kiinnostuneita vaeltamisesta, kävelystä, tunturien ja maisemien näkemisestä, pyöräilystä, kulttuurista, historiasta, lukemisesta ja elokuvista. Tavanomaiset hyvinvointipalvelut, esim. hieronta kiinnostavat vain vähän.

5.3 Yhteenveto

Kyselyyn vastanneista ruotsalaisista ja norjalaisista suurin osa haluaisi majoittua kylpylässä Suomeen suuntautuvan hyvinvointi- /wellnesslomansa aikana. Ranskalaiset haluaisivat majoittua 3-tähden hotellissa tai maaseutumajoituksessa. Saksalaisten mieluisin majoituspaikka olisi 4-5 -tähden hotelli tai hyvätasoinen mökki matkailukeskuksessa. Venäläisten matkailijoiden suosituimmat majoituskohteet ovat maaseutumajoitus tai hyvätasoinen mökki matkailukeskuksessa.

Suurin osa haastatelluista haluaisi matkustaa Suomeen toukokuussa tai heinä-elokuussa. Venäläisille matkailijoille myös tammikuu on suosittu matkustuskuukausi.

Minkälaisessa paikassa haluaisi majoittua hyvinvointi-/wellness-/kylpyläloman aikana Suomessa

23 %

51 %

9 %

12 %

37 %

23 %

7 %

16 %

18 %

28 %11 %

14 %

13 %

11 %

31 %

12 %

5 %

16 %

5 %

4 %

12 %

6 %

27 %

9 % 9 %

24 %

7 %

22 %

8 %

14 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Saksa

Ruotsi

Venäjä

Ranska

Norja

4-5 tähden hotelli 3 tähden hotelli lomaosake

maaseutumajoitus mökki matkailukeskuksessa kylpylä



Vastaajilta tiedusteltiin kuinka paljon he olisivat valmiita maksamaan hyvinvointi- / wellnesspaketista, joka sisältää matkat Suomeen ja Suomessa, 3 yöpymistä aamiaisineen ja 3 hoitoa tai aktiviteettia. Ranskalaisilla ja saksalaisilla oli eri vastausvaihtoehdot kuin lähempänä asuvilla ruotsalaisilla, venäläisillä ja norjalaisilla.

Minä kuukautena haluaisi matkustaa hyvinvointi-/wellness-/kylpylälomalle Suomeen

18 %

7 %

4 %

1 %

6 %

21 %

14 %

10 %11 %

4 %

7 %

3 %

22 %

11 %

6 %

22 %

11 %

6 %

1 %

9 %

2 %

6 %

4 %

15 %

12 %

2 %

7 %

15 %

23 %

9 %

19 %

15 %16 %

1 %2 %

13 %

3 %

3 %3 %

8 %

6 %

4 %

1 %2 %

21 %

18 %

10 %

12 %

4 %

9 %9 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

Saksa Ruotsi Venäjä Ranska Norja

Kuinka paljon olisi valmis maksamaan hyvinvointi-/wellness-/kylpylälomasta Suomessa

72 %

24 %

32 %

35 %

28 %

16 % 21 %

14 %

24 %

21 %

5 %

43 %

55 %

21 %

25 %

16 %

20 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Saksa

Ranska

Norja

Ruotsi

Venäjä

alle 300 € 300-500 € yli 500 € alle 600 € 600-799 € 800-1000 € yli 1000 €



Maa Hyvinvointimatkailija Odotukset wellness- /hyvinvointilomasta

Matkatyyppi jakiinnostava alue Suomessa

Majoitustoiveet Matkustusajankohta ja seura

Ruotsi korkeasti koulutettu perheellinen 35-64 v nainen

alempi tai ylempi toimihenkilö

hierontaa, hoitoja, maukasta ruokaa, kylpyjä/kuumia kylpyjä, kylpylöitä,aktiviteettejä, opastettuja retkiä kiertoajeluja, huviretkiä, kävelyä tai ulkoilua luonnossa, kuntoilua ja urheilua

kiertomatka, maaseutuloma, risteily

Helsingin seutu, etelärannikko

kylpylähotelli,kylpyläkeskus,3-5 -tähden hotelli

toukokuu3-4 yötäpuolison tai ystävien kanssa

Saksa keskiasteen koulutuksen saanut, 55-79 v pariskunta

toimihenkilö tai eläkeläinen

hyvää palvelua, hyvää terveellistä ruokaalaadukasta majoitusta miellyttävässä ympäristössä, mukava hotelli huone/asunto, aamiaismajoitus, Thalasso- merivesikylpyjä, suomalainen sauna, höyrykylpyjä, kulttuuritarjontaa, tutustumista suomalaisiin ja suomalaiseen kansanperinteeseen, auton tai moottoripyörän vuokrausmahdollisuus, urheilullisia aktiviteettejä, vaellusta, kävelyä, toipumista ja rauhaa, pyöräilyä

kiertomatka

Helsingin seutu, etelärannikko, Keski- ja Itä-Suomen järvialueet,Lappi

4-5 -tähden hotellihyvin varustettu mökki,matkailukeskus, kylpylähotelli,kylpyläkeskus

touko-elokuu8-14 yötä puolison tai ystävien kanssa

Venäjä korkeasti koulutettu 45–54 v tai 25–34 v pariskunta

hierontaa, porekylpyjä, mutakylpyjä, kauneushoitoja, saunomista, uintia, hiihtoa, kuntoilua, terveysruokaa, kalastus, kiertoajeluja

lumiloma,kaupunkiloma, liikuntaloma kesällä

Helsingin seutu, etelärannikko

hyvin varustettu mökki,matkailukeskus4-5-tähden hotelli

tammi-heinäkuu8-14 yötäystävien tai puolison ja lasten kanssa

Norja korkeasti koulutettu45-64 v lapsiperhe tai pariskunta

ylempi toimihenkilö tai eläkeläinen

hierontaa, liikuntaa, voimistelua, hoitoja, kylpyjä, kylmiä kylpyjä, rentoutumista, hyvää ruokaa, kävelyä kulttuuritapahtumia, elämyksiäulkoilua, luontokokemuksia

kaupunkiloma

Helsingin seutu, etelärannikko, Keski- ja Itä-Suomen järvialueet

kylpylähotelli/keskus, 4-5-tähden hotelli, lomaosake

heinäkuu5-7 yötäpuolison tai ystävien kanssa

Ranska korkeasti koulutettu perheellinen 45-64 v naineneläkeläinen tai johtavassa asemassa oleva

vierailuja, hyvää ruokaa, sosiaalista kanssakäymistä, paikallisia aktiviteettejä urheilua ja liikuntaa, turistioppaat, hierontaa, juhlia, vaeltamista, kävelyä, tunturien ja maisemien näkemistä, pyöräilyä, kulttuuria, historiaa, lukemista, elokuvia

Kiertomatka kaupunkiloma

Keski- ja Itä-Suomen järvialueet,Helsingin seutu

3 -tähden hotelli,maaseutumajoitus

touko-elokuu7-14 yötäpuolison kanssa



6 SUOMEN WELLNESS-/HYVINVOINTIMATKAILUKYSYNNÄN JA TARJONNAN VERTAILU

Kyselyn mukaan Suomi mielletään sääolosuhteiltaan huonoksi matkakohteeksi. Juuri sääolosuhteet olivat yleisin yksittäinen tekijä, jonka vuoksi Suomeen ei matkustettaisi. Lisäksi osa ruotsalaisista ja norjalaisista vastaajista pitää Suomea liian samanlaisena paikkana kuin omaa maataan eikä sen vuoksi matkustaisi Suomeen.

Suomi kuitenkin kiinnostaa enemmistöä vastaajista. Pääosin on kiinnostuttu Helsingin seudusta, etelärannikosta sekä Keski- ja Itä-Suomen järvialueista. Lisäksi saksalaiset ovat kiinnostuneita Lapista.

Saksalaiset ovat vaativimpia ja odottavat eniten palveluita. Norjalaisille ja ruotsalaisille sopii melko samantyyppinen tarjonta. Ranskalaisten toiveet poikkeavat huomattavasti muista, toisaalta heille voisi olemassa olevasta tarjonnasta yhdistää sopivan kokonaisuuden melko helposti ja nimenomaan pienoiskylpylöihin / maatilamatkailukohteisiin (koska he eivät odota niin paljon kylpytoimintaa).

Hyvinvointilomalta ruotsalaiset odottavat ensisijaisesti hierontoja, hoitoja ja kylpyjä, mutta myös vaihtoehtoisia ja itämaisia hoitoja. Ruotsalaiset saattaisivat siis olla kiinnostuneita erikoisemmista hoidoista. Tällä hetkellä Naantalin kylpylä ja Haikon kartano ovat ruotsalaisia houkuttelevia paikkoja mm. laatutason ja monipuolisen hoitotarjonnan vuoksi. Myös ruotsinkielentaito rannikkoseudulla on vahvuus.

Saksalaisten oma tarjonta on korkeatasoista ja luksustyyppistä. Suomessakin he odottavat erityisen laadukasta palvelua ja majoitusta, toisaalta tutustumista paikalliseen kulttuuriin ja kansanperinteeseen. He suosivat kiertomatkailua ja toivovat myös itsenäistä matkailua esim. vuokra-autolla. Wellness-tuotteena saksalaisille voisi sopia ”ylellinen” Etelä-Suomessa sijaitseva kylpylähotelli, josta järjestettäisiin päiväretkiä suomalaisiin kulttuuriympäristöihin.

Hyvinvointituotteen majoituskohteeksi venäläisille matkailijoille saattaisi sopia korkeatasoinen mökki, joka sijaitsee kylpylähotellin ja laskettelurinteiden tuntumassa. Lisänä tuotteeseen tulisi kuulua kiertoajeluja ja retkiä. Paketeissa tulisi ottaa miehet huomioon, esim. järjestämällä heille kalastusretkiä.

Norjalaisia kiinnostaa kylpylähotelliloma kaupungissa tai kaupungin tuntumassa. Paketissa tulisi olla elämysretkiä ja kulttuuritarjontaa. Erityisesti lapset tulisi huomioida tuotetarjonnassa. Norjalaiset ovat myös hyvä tyky-tuotteiden kohderyhmä, koska heillä ei ole omasta takaa tarjontaa. Markkinointiin tulisi panostaa erityisesti, koska Suomi on hyvinvointimatkakohteena melko tuntematon.

Ranskalaiset odottavat hyvinvointilomalta ehkä vähiten kylpemistä ja hoitoja. Suomalainen saunakulttuuri saattaa olla varsin vieras. Tyypilliselle ranskalaiselle asiakkaalle, keski-ikäiselle naiselle, sopisi maaseutumajoitus Keski- tai Itä-Suomen järvialueella. Tarjolla tulisi olla myös kesäisiä kulttuuritapahtumia ja luontoelämyksiä.



Suomen tuotetarjontaa ei tulisi suoraan kopioida muilta, vaan suomalaisten tulisi jalostaa omia tuotteitaan ja vahvuuksiaan. Suomalaisten pienten kohteiden tarjonta vaikuttaa jossain määrin ”liian maanläheiseltä” kansainvälisille markkinoille. Niinikään pienempien paikkojen kielivalmiudet eivät ole tarpeeksi hyvät. Kielitaitoa ja erikielisten asiakkaiden huomioimista opasteissa jne. tulisi kehittää. Englantia osataan hyvin monissa paikoissa, mutta jo ruotsikin tuottaa vaikeuksia.

RavintolapalvelutKaikki odottavat wellness-/hyvinvointilomalla syövänsä ruokaa, joka on hyvää, maukasta, terveellistä, kevyttä ja laadukasta. Ruoka on siis tärkeä osatekijä ja siihen tulisi panostaa. Suomalaiset yritykset ovat ottaneet melko hyvin erityisruokavaliot huomioon, mutta heidän tulisi enemmän kiinnittää huomiota gastronomisiin elämyksiin ja terveysvaikutteiseen ruokaan. Esimerkiksi jonkinlaisia ”ruokaterapioita” voisi edelleen kehittää sekä lisätä elävää ravintoa ja luomuruokaa tuotevalikoimaan. Myös panostusta erityisesti ruuan visuaaliseen puoleen voidaan lisätä. Lisäksi asiakkaille tulisi kertoa aterioiden ravinto- ja raaka-ainesisällöstä.

MajoituspalvelutKaikki muut, paitsi ranskalaiset, mainitsivat majoituspaikkatoiveeksi kylpylähotellin. Vain venäläiset ja saksalaiset mainitsivat hyvin varustetun mökin. Suomen kohteiden majoitustarjonta on monipuolista ja vastaa ulkomaista kysyntää. Wellness-kohteille tyypillistä korkean laatutason omaavaa majoitusta on tosin vähän. Pienissä kohteissa tasokkaita majoituspaikkoja laadukkaalle ryhmämajoitukselle on liian vähän.

Kylpylä – ja hoitopalvelutKylpy- ja hoitovaihtoehtoja on tarjolla runsaasti. Olemassa olevaa tarjontaan tulisi jalostaa esim. liittämällä niihin eksoottisia mielikuvia paikallisuudesta, joita voisivat olla esim. hoitoon ja kylpemiseen liittyvät rituaalit. Yritysten tulisi myös paremmin seurata maailmalla meneillään olevia trendejä. Lisäksi yleiseen ympäristön viihtyisyyteen ja esteettisyyteen on kiinnitettävä huomiota.

KulttuuriKulttuuria, henkistä hyvinvointia tulisi tarjota tietoisemmin. Varsinkin ranskalaiset odottavat, että Suomen wellness-/hyvinvointitarjontaan kuuluu yhtenä elementtiä erilaisia paikallisia tapahtumia. Kulttuurin elementtejä ovat myös hiljaisuus, suomalainen luonto ja maisema sekä hyvinvointiin liittyvät suomalaiset rituaalit.

LaatuKokonaisuudessaan yritysten tulisi entistä paremmin huolehtia tuotteittensa korkeasta laatutasosta. Wellness- ja hyvinvointimatkailutuotteet ovat hyvin henkilökohtaisia, joten laadun merkitys korostuu entisestään. Miten tuottaa erilaisille asiakasryhmille yksilöllisiä, laadukkaita, suomalaisväritteisiä tuotteita on kysymys, johon tulisi pysytä vastaamaan kiristyvässä kilpailutilanteessa.



7 JOHTOPÄÄTÖKSET

7.1 Suositeltavat nimikkeet

Kartoituksen tuloksena päädyttiin oheisen kuvion mukaiseen nimikkeiden jaotteluun (kuvio 4).

Kuvio 4: Suositeltavat nimikkeet

Terveysmatkailu – health tourism- nähdään kattoterminä, jonka alle kuuluvat terveydenhoitomatkailu sekä hyvinvointimatkailu.

Terveydenhoitolomat sisältävät sairauksien hoitoon liittyvät tuotekokonaisuudet; kauneusleikkaukset ym. lääketieteelliset toimenpiteet. Raja matkailun ja lääketieteen välillä on hiuksenhieno. Esimerkiksi Kuopiossa tarjolla olevat räätälöidyt verisuonikirurgiaan liittyvät tuotteet yhdistettynä laadukkaisiin majoitus-, kuntoutus-, ravitsemus- ja liikuntaterapia ym. palveluihin, ovat hyviä esimerkkejä terveydenhoitomatkailutuotteista. Myös osa tyky-matkailusta kuuluu terveydenhoitomatkailun piiriin, kuten lääketieteellisiä toimenpiteitä vaativat kuntoutuslomat. Puolestaan esimerkiksi tyky-matkailuun liittyvät liikunta-, virkistys- ja yhteishengenkohotuspaketit ovat osa hyvinvointimatkailua.

TerveysmatkailuHealth Tourism

TerveydenhoitomatkailuHealth-care and Medical Hyvinvointimatkailu

Liikunta

Lääketieteelliset

toimenpiteet

Saunapalvelut Luontaishoidot

Tyky-matkailu Vesikylvyt Kauneushoidot

Virkistyshoidot

ym.

Wellness-paketit

Hiljentyminen



Hyvinvointimatkailu on kattava kokonaisuus. Se pitää sisällään esimerkiksi kylpylöiden allasosaston palvelut, erilaiset saunatuotteet, liikuntapaketit urheiluopistoissa, luontaishoidot, terveelliseen ruokaan ja elämäntapaan liittyvät kurssit, mielen virkistykseen liittyvät tuotteet, hieronnat, kasvo- ja vartalohoidot, moninaiset ohjatut liikuntaohjelmat sekä hiljentymisen luonnossa tai luostarissa. Tuotteita ovat siis moninaiset niin mielen, sielun ja ruumiin hyvinvointia elvyttävät ja ylläpitävät palvelut.

Wellness-tuote on osa hyvinvointimatkailua. Se voi pitää sisällään kaikkia edellä mainittuja palveluja tai vain yhtä näistä. Wellness-tuote sisältää usein myös kulttuurisen elämyksen. Wellness on ennen kaikkea korkealaatuinen niin paikan, ilmapiirin, puitteiden, palvelun, tuotekokonaisuuksien kuin henkilökunnan ammattitaidonkin suhteen. Se stimuloi kaikkia aisteja esteettisessä ympäristössä. Wellness-tuote on hyvin suunniteltu, segmentoitu, markkinoitu ja toteutettu kokonaisuus, jossa on häivähdys luksusta.

7.2 Toimenpide-ehdotukset

Parhaillaan on menossa vahva trendi ja tarve hoitaa omaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Tosin kylpylät ovat jo vuosituhansia olleet paikkoja, joissa voi puhdistautua ja rentoutua. Ympäri Eurooppaa tärkeimmillä markkina-alueilla onkin monia hyviä ja perinteikkäitä kylpylöitä. Lisäksi pääosa näiden tuotteiden käyttäjistä tulee kohdemaasta tai lähialueilta. Tästä syystä suomalaisten ei kannattaisikaan kilpailla suoraan kylpylämarkkinoilla, Ruotsia, Norjaa ja Venäjää lukuun ottamatta, vaan meidän pitäisi keskittyä omiin suomalaisiin vahvuuksiimme. Näitä ovat mm. puhdas ilma, hyvin säilynyt luonto, hiljaisuus, luomutuotteet, ulkoliikunta, monipuolinen saunakulttuuri ja kansanperinne. Nämä asiat tuntuvat ehkä kliseiltä, mutta tärkeätä olisi edelleen tuotekehittää suomalaisen näköisiä terveysmatkailutuotteita (wellness, hyvinvointi, terveydenhoito ja tyky), eikä kopioida tuotteita suoraan keskieurooppalaisilta. Toisaalta maailmalla kulkevia trendejä tulee seurata, sillä tuotteen osaksi voidaan aina lisätä myös ripaus ”suuren maailman” eksotiikkaa.

Tuotekehitys ja segmentointiTuotekehitys on avainsana. Yleisesti tuotekehitysprosessi on nopeutunut ja vauhti kiihtyy erityisesti vaativien asiakkaiden keskuudessa, jotka toivovat uutuuksia tasaiseen tahtiin. Tämä vaatii yrittäjältä jatkuvaa asiakaspalautteen seurantaa, yleisten trendien tuntemusta sekä näihin muutoksiin sopeutumista ja edelleen saadun tiedon muuttamista kysyntälähtöisten tuotteiden osaksi. Eniten tulevat ennusteen mukaan kasvamaan wellness- ja anti-aging –lomat.

Kohderyhmät on määriteltävä tarkkaan, jotta onnistutaan täyttämään eri kulttuureista tulevien asiakkaiden hyvinkin henkilökohtaiset toiveet. Edelleen pääosa terveysmatkailutuotteista on kohdennettu naisille, mutta trendi on muuttumassa. Lisäksi tutkimuksessa määriteltyjen kokonaisuuksien kohderyhmät ovat hyvin erilaiset. Terveydenhoitomatkatuotteen kohderyhmä on hyvin kapea, tyky-tuotteet ovat usein suunnattuja ryhmille, wellness-asiakkaat ovat maksukykyisempiä ja vaativampiakin kun taas hyvinvointituotteiden kohderyhmä on hyvinkin laaja, yrityksen tarjonnasta riippuen.



Toiminnan kehittämiseksi tarvitaan jatkuvaa palautetta aihealueen tarjonnan houkuttelevuudesta ja laadusta. Tässä tutkimuksessa esille tulleista asioista, mm. olemassa olevista kilpailevista tuotteista, asiakasprofiileista ja potentiaalisten asiakkaiden odotuksista, saadaan jo paljon osviittaa tuotekehitystyön käynnistämiseen ja jatkamiseen. Myös MEKin kampanjakohtaisista ja yritysten suoraan saamista asiakaspalautteista saadaan tietoa tuotekehityksen taustalle.

Terveysmatkailutuote on mitä parhain esimerkki elämyksestä, jossa kaikki aistit tulevat huomioiduksi. Asiakas lopulta itse määrittää oman elämyskokemuksensa, mutta terveysmatkailussa siihen vaikuttavat lisäksi elämykseen liittyvä vuorovaikutustilanne sekä asiakkaan henkilökohtaiset kokemukset ja tausta kuten lähtömaan kulttuuri. Elämys on siis voimakas, moniaistinen ja yksilöllinen kokemus.

Ennen kaikkea tarjonnan tulee olla kysyntälähtöistä. Terveysmatkailutuotteiden tuotekehitystyössä avainsanoja ovat alueelle luontaiset elementit, kaikkien aistien huomioiminen ja niiden stimulointi, yhteistyö toimijoiden kesken, saumaton palveluketju, innovatiivisuus ja ympärivuotisuus.

Tutkimuksessa oli nähtävissä kaksi eri trendiä; toiset näkevät terveysmatkailupalvelun osana Suomen matkaansa, toiset taas kaipaavat ns. täysivaltaista pakettia, johon voi mieltymysten mukaan lisätä henkilökohtaisia osioita. Yritysten perustuotteiden tulisi olla siis muunneltavissa eri asiakassegmenteille ja erilaisiksi tuotepaketeiksi.

MarkkinointiOn mietittävä huolella mitä termiä käytetään markkinoitaessa eri kohderyhmille. Koska nimikkeet vaihtelevat hyvinkin pienillä markkina-alueilla, tulisi tuotekuvausten olla mahdollisimman tarkkoja, jotta asiakas tietää mitä hän on ostamassa. Markkinointia suunniteltaessa tulee oma tuotetarjonta analysoida huolella ja sen jälkeen tutkia kenelle olemassa olevat tuotteet ja niiden muunnelmat parhaiten sopivat. Koska tämän tuotealueen markkinointi ulkomaalaisille on vielä suhteellisen uutta, olisikin hyvä joko olemassa olevien projektien tai MEKin kampanjoiden kautta lähteä uusille markkinoille. Kotimarkkinoita ei myöskään tule unohtaa.

YhteistyöKoska matkailuyritykset keskimäärin ovat Suomessa hyvin pieniä, on verkostoituminen tämänkin aihealueen osalta avainsana. Pitää muistaa, että jokainen yrittäjä tekee sitä mitä itse parhaiten osaa ja ostaa toiselta alihankkijalta sen missä tämä on parempi.

Esimerkiksi terveydenhoitomatkailumarkkinat ovat suhteellisen pienet, mutta tärkeät. Suomalaiset palvelut syntyvätkin verkostoitumalla. Lääketieteen ammattilaiset ovat oman alansa huippuammattilaisia, mutta tuotteen ympärille tarvitaan majoitusta, ruokailua, viihdettä, joissa taas matkailualan toimijat ovat osaajia. Terveydenhoitomatkailupaketin kokoajan olisi hyvä olla juuri matkailualan ammattilainen.

Asiakaslähtöisen tuotteistuksen, markkinoinnin ja myynnin katkeamattoman ketjun varmistaminen yhteistyöllä on ensisijaisen tärkeää myös terveysmatkailutuotteissa. Valtakunnallisesti merkittävien tuotekehityshankkeiden ja MEKin kesken tulisi sopia työnjaosta ja tiedottaa siitä laajasti matkailuyrityksille.



KoulutusTietoisuutta yleensä terveysmatkailusta ja sen osa-alueista tulisi lisätä yrittäjien keskuudessa. Esimerkiksi tutustumismatkat eri maiden vastaaviin yrityksiin ovat avartavia, sillä vasta itse paikan päällä aukenee esimerkiksi mitä saksalaiset tarkoittavat wellness-kohteella. Koulutusta, sekä osaksi opiskelijoiden opinto-ohjelmia kuin yrittäjille, markkinoijille ja hanketyöntekijöille, aihealueesta tarvitaan lisää.

Suomalaisten terveysmatkailutuotteiden laatukriteeritLaadukas terveysmatkailutuote on yhä monipuolisempi ja jalostetumpi. Siksi se on entistä vaikeampi toteuttaa. Tuotteen laadukkuutta arvioidaan yhä enenevässä määrin sillä, tuottaako se elämyksen matkailijalle. Yrityksen jokainen työntekijä osallistuu tuotteen ja elämyksen tuottamiseen. Vaikka kaikki osat eivät näykään asiakkaalle, vaikuttavat ne hänen saamaansa kokonaispakettiin ja sen laatuun.

Ennen kuin suomalaisia tuotteita aletaan aktiivisesti markkinoida ulkomailla, tulisi meidän luoda erityisesti wellness-tuotteille suomalaiset kriteerit. Tämä voisi johtaa Finland Wellness –konseptin luomiseen, vrt. Alppi-Wellness.

Vaikka wellness-ajattelu on rantautunut Suomeenkin, on nimenomaan hyvinvointimatkailu hyvin toteutettuna suomalainen juttu. Uskoa suomalaisuuteen ja omiin vahvuuksiimme tulisi valaa matkailutoimijakenttään.

”Suomalaisuus voisi olla se nerokas hyvinvointimatkailubrändi, jonka asiakkaat heti yhdistävät sanoihin puhdas ilma, järvi ja metsä, rentoutuminen

keskellä hiljaisuutta, rauhaa ja luonnonkauniita maisemia laadukkaassa ja esteettisessä ympäristössä.”



LÄHDELUETTELO JA KIRJALLISUUTTA

Ahtola, J. (2002), Hyvinvointi osana kiihtyvää trendituotantoa. Teoksessa Muuttuva matkailu. Tietoa matkailusta ja matkailuelinkeinosta 3-4/2002. Matkailualan tietokeskus ja Matkailualan verkostoyliopisto.

Amican lehdistötiedote 21.4.2004. Henkilöstöravintolan käyttö tukee terveellisiä ruokatottumuksia

Ardell, D.B., (1986), High Level Wellness: An Alternative To Doctors, Drugs, and Disease. Berkeley, CA: Ten Speed Press

Cockerell, N. & Trew, J. (2003), Health and Spa Tourim in the UK – the potential. Market profile. British Tourist Authority.

Dorn-Petersen, H. 15.11.2004. Luento Vuokatissa. Deutscher Wellness Verband.

Douglas, N, (2003), Travelling for Health: spa and health resorts. Teoksessa Douglas, N, Douglas, N & Derrett, R. (toim), Special Interest Tourism. John Wiley Sons Australia, Ltd

eurometri 2/2003, sivu 18, Tulevista EU-maista Unkari on jo nyt matkailijoiden suosikki, haettu 20.10.2004 www.eurometri.com

Free Dictonary.com (2004) Encyclopedia, Farlex USA, haettu 23.10.2004

Hall, C.M. (1992), Adventure, Sport and Health Tourism. Teoksessa Weiler, B&Hall, C.M (eds), Special Interest Tourism. London: Belhaven Press.Health and Wellness Tourism – Global. (2004), Travel & Tourism Analyst, August 2004. Mintel.

Helve, Heikki, Kuopion kaupungin kehittämispäällikkö, TerveysSuomi toukokuu/2003

Hentinen, L. (2002), Wellness-käsite matkailussa. Esitelmä matkailurahoittajien koulutspäivässä 25.9.2002.

Hentinen, L. (2004), Hyvinvointimatkailu. Esitelmä Tampereen yliopiston Tapahtumamarkkinoinnin Akatemiassa 5.4.2004.

Hunter-Jones, P (2000), Classifying the health tourism consumer. Teoksessa N. Evans, P. Cong, M. Robinson, R. Sharpley & J. Swarbrooke (toim.), Motivations, Behaviour and Tourist Types. Centre for Travel and Tourism Northumbria. Business Education Pub-lishers Ltd.

Jonas, S. (2000).Talking About Health and Wellness With Patients: Integrating Health Promotion and Disease Prevention into Your Practice. Springer Publishing

Kuha, M. (2004), Suomalaisen hyvinvointimatkan tuotekomponentteja. MOSKE/Hyvinvointimatkailu.



Lehtonen, A. ja Ruti, H. (2004), Matkailun hyvän olon lähteillä. Opinnäytetyö. Jyväskylän amk. Moske/hyvinvointimatkailu

Martkchancen im Gesundheitstourismus – Health-Care-, Anti-Aging-, Wellness-und Beauty-Urlaub bis 2010. 2003. Institut für Freizeitwirtschaft. München.

MEK – hyvinvointimatkailu. www.mek.fi 20.9.2004

McIntosh, W., Goeldner, R. (1994), Tourism, Principles, Practices, Philosophies. Longman.

Moske, matkailun osaamiskeskuksen Jyväskylän solmupiste. http://moske.matkailu.org/index.phtml?menu_id=21&lang=1 4.10.2004

MOSKE/Hyvinvointimatkailu, Maisa Kuha 2004. Mosken Jyväskylän solmukohdan näkemys hyvinvointimatkailun käsitteestä ja mallista, sivu 4.

Müller, H. & Lanz-Kaufmann, E. (2001), Wellness tourism: Market analysis of a special health tourism segment and implications for the hotel industry. Journal of Vacation Marketing., Vol. 7 No.1, 2001, pp.5-17.

Norgren, C. 82003), Må Bra –anläggningar i Sverige – en kartläggning på uppdrag av Sveriges Rese-och Turistråd. U 2003:16

Peltomäki P, Viluksela M, Hiltunen M-L, Kauppinen T, Lamberg M E, Mikkola J, Pirttilä I, Räsänen K, Suurnäkki T, Tuomi K, Husman K. (2002), Tyky-barometri. Työtervey-slaitos.

Pilzer, P.Z. (2002), The Wellness Revolution- how to make a fortune in the next trillion-dollar in-dustry. Wiley. http://www.thewellnessrevolution.info/

Pollock, A, Williams, P. (2000), Health Tourism Trends: Closing the Gap between Health Care and Tourism. Teoksessa Gartner W.C, Lime, D.W. (toim.) Trends in Outdoor recre-ation, Leisure and Tourism. London CAB international.

Puranen, H. ja Puustinen, H., (2002), Tourism and Wellbeing in the future. Opinnäytetyö. Jyväsky-län amk. Moske/hyvinvointimatkailu

Pütz-Willems, M. 21.3.2003. Wellness für zwischendurch. FVW-lehti numero 4, sivu 44.

Riekkinen, M. (2004), Kylpyläpalveluiden nykytila Suomessa. Opinnäytetyö. Jyväskylän amk. Moske/hyvinvointimatkailu

Saastamoinen, J. (2004), Hyvinvointimatkailun tila Keski-Suomessa. Opinnäytetyö. Jyväskylän amk. Moske/hyvinvointimatkailu

Suomen kielen perussanakirja, kolmas osa (1994), Helsinki: Painatuskeskus, kotimiasten kieleten tutkimuslaitos

Suontausta, H. (2004), Wellness ja maaseutumatkailun kehittäminen.Teoksessa Lassila, H. (toim.) Maaseutumatkailun tarkastelua. Savonia-ammattikorkeakoulu D 4/2004. ss. 149-173.

Tenhunen, L. (2004), Matkailun hyvinvointipalvelut Keski-Suomessa vuonna 2014. Opinnäytetyö. Jyväskylän amk. Moske/hyvinvointimatkailu

http://www.thewellnessrevolution.info/

http://moske.matkailu.org/index.phtml?menu_id=21&lang=1

http://www.mek.fi/



Terpstra, Peter, projektipäällikkö ja tutkija. Swedish tourist authority, sähköposti 28.9.2004

Tolkki Lea, Terveysmatkailu-info 1/2003, s. 3

Työterveyslaitos, tyky-toiminta. www.tyky.fi. 4.10.2004

Verschuren, F. (2004), Spa Health and wellness tourism – a new product portfolio at the Cana-dian Tourism Commission. April 2004

Vuoristo, K-V, Vesterinen, N. (2001), Lumen ja suven maa – Suomen matkailmaantiede. Porvoo: WSOY

WTO 2000. Basic References on Tourism Statistics -System of Tourism Statistics. World Tourism Organisation.

http://www.tyky.fi/



LIITE I: Vastanneet yritykset, 43 kpl

1. Kylpylähotellit1. Holiday Club Oulun Eden 2. Holiday Club Saariselkä 3. Rauhalahti 4. Lomayhtymä Oy /Runnin ja Kivitipun kylpylähotellit5. Kuntoutusyhtymä Rehab Group Oy/ Naantalin kylpylä & Ruissalon Kylpylä 6. Yyterin Kylpylähotelli 7. Scandic Mesikämmen 8. Kuntokylpylä Summassaari Oy

2. Pienet kylpylät ja Kuntoutuskeskukset9. Fysio-MM Ky/Bomban Fysio 10. Kansanlääkintäkeskus / Terveyshotelli 11. Anttolanhovi 12. Rokuan Kuntokeskus 13. Kuntoutumiskeskus Apila 14. Norrvalla Folkhälsan Ab 15. Lappeenrannan Kuntoutus- ja kylpyläsäätiö (Lappeenrannan Kylpylaitos) 16. Kuntoutuskeskus Kankaanpää 17. Kaisankoti 18. Panganranta

3. Liikuntakeskukset19. Tanhuvaaran Säätiö/Tanhuvaaran Urheiluopisto 20. Kuortaneen Urheiluopisto 21. Suomen Latu

4. Maatilamatkailukohteet ja pienoiskylpylät22. Luonnon voimankeskus Kukkaismäki 23. Varjolan tila 24. Frantsilan luomu 25. Kestikievari Herranniemi pienoiskylpylä 26. Elämän Voiman Lähde Oy/ Satulinna, Hirvensalmi 27. Vähä-Hisson tila 28. Rymättylän Herrankukkaro Oy 29. Bertas Bad30. Savutuvan apaja

5. Elämykselliset kohteet31. Valamon luostari32. femEmare Oy33. Koskelan museotorppa

6. Palvelujen järjestäjät34. Orient liikunta Oy35. 4event Oy36. Hiking Travel, Hit Ky

http://www.savutuvanapaja.fi/

http://www.herrankukkaro.fi/old_pages/

http://www.vahahissontila.com/

http://www.satulinna.fi/

http://www.herranniemi.com/

http://www.frantsila.com/index2.htm

http://www.varjola.com/default1.htm

http://www.suomenlatu.fi/

http://www.kuortane.com/kuortane/Pdf_tiedostot/Esimerkkipaketit%201%20pv.pdf

http://tanhuvaara.posiona.com/tanhuvaara/run/Index.po

http://www.panganranta.com/

http://www.ravintolaopas.net/kaisankoti//

http://www.kuntke.fi/

http://www.kylpylaitos.com/

http://www.norrvalla-folkhalsan.fi/

http://www.reumaliitto.fi/apila/index.htm

http://www.rokua.spa.fi/

http://www.anttolanhovi.fi/

http://www.suomiopas.fi/matkailuhaku/nayta.php3?lan=fi&palvelunro=2526

http://www.bombanfysio.com/

http://www.summassaari.fi/

http://www.scandic-hotels.fi/dispatch/ViewPropertyHomePageForm?hid=11076018&ViewPropertyHomePage=&formName=ViewPropertyHomePageForm

http://www.yyterinkylpylahotelli.fi/

http://www.rehabgroup.fi/

http://www.lomayhtyma.fi/

http://www.rauhalahti.com/index.asp

http://www.holidayclub.fi/saariselka_etusivu.html

http://www.holidayclub.fi/oulun_eden_etusivu.jsp



LIITE I

7. Muut37. Krapihovi Oy 38. Twave-Ayurveda-center , Hyvän olon keskus39. Suomen Terveystalo, Savon alue 40. Haapalahden lomakoti 41. Saunasaari 42. Radisson SAS Hotels & Resorts 43. Virpi Kinnunen/ Kotiateljee Willa Kosmos, Kotiateljee

http://www.radisson.com/home.jsp

http://www.saunasaari.fi/

http://www.haapalahti.fi/

http://www.laakarikeskusvire.fi/

http://www.ayurveda.fi/s1.html

http://www.krapi.fi/



LIITE II: Haastattelulomake päämarkkina-alueille

Finnish Tourist Board - The Finnish Tourist Board (MEK) has been established under the Min-istry of Trade and Industry for the general promotion of tourism to Finland.

Wellbeing and wellness tourism – terms for interviewers’ use- Wellbeing holiday (hyvinvointimatkailu) – the main motive of this type of holiday is that mind andbody gain more experiences than during an ordinary holiday- Wellness term is a combination of words wellbeing and fitness. It is considered as a sub-segment of health tourism. It includes elements such as self-responsibility, physical fitness/beauty care, healthy nutrition, relaxation, mental activity and environmental sensitivity. Also word luxury is of-ten connected with wellness products.- Spa holiday can be defined as a holiday spent in various kinds of spas such as mineral and mud baths, climatic health resorts, seaside health resorts, leisure spas, Kneipp hydrotherapy spas and health resorts.Conclusion – for many people these words mean a similar type of holiday even though theoretic-ally differences can be found. All these categories can go under wider theme Health tourism.

IntroductionFinnish Tourist Board is conducting a survey on Finland as a tourist destination and especially on the interest of wellbeing, wellness and spa holidays.

Pre question: Have you taken a leisure trip abroad during the past 12 months and/or are you plan-ning to take a leisure trip abroad during the next 12 months?1 Yes, have taken a leisure trip during the past 12 months2 Yes, are planning to take a trip abroad during the nest 12 months3 Yes, have taken a leisure trip abroad during the past 12 months and are planning to take one dur-ing the next 12 months4 No, end the interview!

A: General Travel Behaviour

1. How many leisure trips in average do you take abroad every year? (S)1 1 trip2 2-3 trips3 4-5 trips4 6 or more

2. What kind of a holiday was your last main leisure trip abroad? (S)1 Visiting friends and relatives2 Shopping holiday3 Activity and sport holiday in the summer4 Snow and winter activity holiday5 Educational, study trip6 Cruise7 Touring



LIITE II

8 Sun & Beach holiday9 City break inclusive culture, sights or/and events10 Countryside holiday11 Health and wellness related holiday12 Other

3. How many months before the departure you make your travel decision concerning leisure tripsabroad? (S)1 Less than one month2 1-3 months3 4-6 months4 7-9 months5 10-12 months6 Over one year before

4. Which are the factors influencing your decision when choosing the destination and the type of your holiday? (M)1 Your previous experiences about the destination2 Recommendations from friends or relatives3 Recommendations from the travel agency4 Articles, books, radio or TV programmes about the destination5 Information about the destination on the Internet6 Advertisements or brochures7 Travel fair or some other event8 Other

5. While holidaymaking have you ever taken a trip abroad related to wellbeing and wellness?1 Yesa) Where to________________b) What services did this trip include? ______________________2 No

B. Finland as a tourist destination

6. Have you been to Finland on your leisure trips?1 No (go to question 7)2 Yes

2.1 When have you been in Finland for the last time?1 in 20042 in 2002-20033 in 2001 or earlier

2.2 Would you like to go again?1 Yes (go to question 8)2 No



LIITE II

2.2.2.1 name the main reasons why you don’t wish to take a new leisure trip to Finland? ______________________ (go to 2.2.2.2.)2.2.2.2 In general what type of services you would imagine to be offered under the wellbeing and wellness holidays in Finland? ______________________________ (GO TO BACKGROUND QUESTIONS, Q 22)

7. Are you interested to take a leisure trip to Finland in a near future?1 Yes2 No

2.1 Name the main reasons why don´t you wish to take a leisure trip to Finland? ______________________2.2 In general what type of services you would imagine to be offered under the wellbeingand wellness holidays in Finland? ______________________________ (GO TOBACKGROUND QUESTIONS, Q 22)

8. What type of a holiday would you be interested to take in Finland? (M)Read out the alternatives!1 Visiting friends and relatives2 Activity/sport holiday in the summer4 Snow holiday5 Educational, study trip6 Cruise holiday7 Touring holiday8 City Break9 Countryside holiday10 Other

9. Would you be interested in wellbeing/wellness/spa holidays in Finland?1 Yes2 No

2.1 In general what type of services you would imagine to be offered under the wellbeing and well-ness holidays in Finland?__________(GO TO BACKGROUND QUESTIONS, Q 22)

10. What are the main services despite the transport and accommodation you would like your well-ness/wellbeing/spa holiday in Finland to include?

11. What other activities would you like to include to your wellbeing/wellness/spa holiday?

12. In what type of accommodation do you wish to stay during your wellbeing/wellness/spa holi-day in Finland? Read out the alternatives (S)1 4-5 star hotel2 3 star hotel3 Apartments4 Countryside accommodation (rented cottage, bed & breakfast, farmhouse)



LIITE II

5 Well-equipped cottage in the holiday resort6 Spa hotel/resort

13. What mean of transport would you like to use when travelling to Finland? (S)1 Airplane2 Passenger car, camper3 Bus or coach4 Train5 Boat6 Motorbike7 Combination of various transport modes

14. What is the maximum time of transfer, for example from the airport to the resort, you are will-ing to travel? (S)1 Under 30 minutes2 30-59 minutes3 1-2 hours5 More than 2 hours

15. During which month of the year you would prefer to travel to Finland? (S)1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

16. How many overnights you would like to stay in Finland during your wellbeing/wellness/spa holiday? (S)1 1-2 nights2 3-4 nights3 5-6 nights4 7 nights5 8-14 nights6 15 nights or more

17. Who would you like to travel with when taking a wellbeing/wellness/spa holiday to Finland?Read out the alternatives (S)1 With your spouse2 With your spouse and children3 With your friends4 Alone

18. How much would you be ready to pay for your wellbeing/wellness/spa holiday in Finland that includes flights, transfers in the destination, 3 overnights, 3 treatments/activities and breakfast

Sweden, Russia, Norway1 Under 300 €2 300-500 €3 Over 500 €



LIITE II

Germany and France1 Under 600 €2 600-899 €3 900-999 €4 1000 or over €

19. How would you like to receive information on wellbeing/wellness/spa holidays to Finland?Read out the alternatives (M)1 Travel agency2 Articles, books, radio or TV programmes3 Internet4 Advertisements5 Brochures6 Travel fair or some other event7 Personal

20. How would you like to book your wellbeing/wellness/spa holiday to Finland?Read out the alternatives (S)1 On the Internet2 Travel Agent, tour operator3 Directly4 Health association/organisation

21. What part of the Finland you would like to visit on your wellbeing/wellness/spa holiday?Read out the alternatives (S)1 Helsinki Metropolitan Area2 Southern Coastal Finland3 Lake District (Central, Eastern)4 Western Coastal Finland5 Lapland

Background information

22. Sex (no need to be asked)1 Male2 Female

23. What is your ageRead out the alternatives1 18-242 25-343 35-444 45-545 55-646 65-79



LIITE II

24. What is your education level1 Lower secondary education2 Upper secondary education3 Tertiary education

25. Area of residence:Germany:

1 Norddhein-Westfalen2 Bayern 3 Baden-Wûrttemberg 4 Berlin 5 Hessen 6 Hamburg 7 Saschsen

Russia:1 St Petersbourgh Metropolitan area 2 Moscow Metropolitan area

Sweden:1 Stockholm Metropolitan area 2 Värmland region 3 Örebro region4 Södermanland region5 Västmanland region 6 Uppsala region 7 Halland region8 Västra Götaland region

France:1 Paris Metropolitan area2 North-West of France3 South-East of France

Norway1 Oslo/Akershus 2 Tromsa/Finnmark

26. What kind of household you live in ?1 Singles2 Families with children aged __________



LIITE II

2.1 How many children are there in your family belonging to the following age groups1 0- 6 years1 none2 13 24 35 4 or more

2 7- 12 years1 none2 13 24 35 4 or more

3 13 – 17 years1 none2 13 24 35 4 or more3 Couple4 Other households

27. What is your (socio-economic group) occupationRead out the alternatives1 Self-employed persons, employers2 Upper salaried persons (upper official)3 Lower salaried persons (lower official)4 Manual workers (labourer)5 Farmers6 Students7 Retired persons, pensioners8 Other economically not active9 Other or unknown

Thank you for your contribution!

· Web viewMAtkailun edistämiskeskus. Hyvinvointi- ja wellness –matkailun peruskartoitus. MEK...

Documents

Transcript of · Web viewMAtkailun edistämiskeskus. Hyvinvointi- ja wellness –matkailun peruskartoitus. MEK...