Post on 15-Aug-2020
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
1
Vastuu- ja Vuosiraportti 2011
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
2
Sisältö
1 2 3 4 5pelaajan maailma
raY lyhyesti
Toimitusjohtajan katsaus ....................3
RAY lyhyesti ..............................................4
Avainluvut 2011 ...................................5–6
Arvot ja strategiat ..................................7
Päättäjät ................................................ 8–9
raY:n pelitoiminta raY:n tapa toimia raY:n avustustoiminta avunsaajan maailma
Sivu 11EnsimmäinEn VisiittipokEripöYdässä kEsti VartinAntti Kärkkäinen,Pokeriammattilainen
Sivu 17täYtämmE nEtissä kEskisuuria unElmiaRiikka Seppänen,Kasinopelipäällikkö, RAY
Sivu 23HYVä näppituntuma pElimErkkEiHin on tärkEääJanne Larkka,Ostopäällikkö, RAY
Sivu 30HakuprosEssi on VuoropuHEluaSari Vapaavuori, Helsinki Missio ja Anne Kukkonen, RAY
Sivu 39VauVa-arjEn jakamista tYttöjEn talossaRosa Laulunen
SivuT 10–15 SivuT 16–21 SivuT 22–28 SivuT 29–33 SivuT 33–40Pelaaminen voi olla harrastus, pu
heenaihe, ajanviete – jopa kannan
otto hyvän asian puolesta.
RAY:n pelitoiminta perustuu viihdyt
tävien ja jännittävien pelien sekä pal
velujen tarjoamiseen vastuullisesti.
Oppiminen ja onnistuminen ku
vaavat hyvin RAY:läisten vuotta
2011.
RAY:n pelien tuotosta ohjataan mil
joona euroa päivässä suomalaiseen
hyvinvointiin.
RAY:n peleistä syntyvillä tuotoilla pa
rannetaan suomalaisten terveyttä ja
kasvatetaan sosiaalista hyvinvointia.
3
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
Vuosi 2011 oli meille monin tavoin haasteel
linen. Voin ilokseni todeta, että kaikkien
vaikeuksien jälkeen RAY:n vuosi 2011 oli tu
loksellisesti paras yhdistyksemme histori
assa.
Viime vuosien aikana toteutettu
rakenne muutos on saanut organisaatiom
me vauhtiin ja tulokset näkyvät. Rahapeli
strategiamme on terävöitynyt, avustus
osaston toimintatavat ovat uudistuneet,
hallintomme on kehittynyt nykyaikaisen
organisaation vaatimalle tasolle, säädök
set, ohjeistukset ja hyvä hallintotapa ovat
ajan tasalla. Jokaisen työntekijän on mah
dollista kehittää omaa ydinosaamistaan.
Arvomme on nykyaikaistettu ja ne antavat
entistä tukevamman selkänojan ja ohje
nuoran työllemme.
Vuonna 2011 meitä testattiin, kritisoitiin
ja riepoteltiin julkisuudessa. Olemme kes
täneet tiukankin tarkastelun. Rahapeliem
me tuotto oli koko vuoden vankassa kas
vussa. Peliemme ensimmäinen kokonainen
vuosi internetissä osoitti, että vastuullisuus
ja sähköinen jakelu voivat toimia onnistu
neesti yhdessä. Pääsimme tavoitteisiimme.
” Olemme keSTäneeT Tiukankin TarkaSTelun.”
SiniKKA MönKäRe
Vaikeuksien kautta voittoon
Keväällä 2011 eduskunta hyväksyi uuden
arpajaislain, jossa on kirjattu RAY:lle yksin
oikeus omiin peleihinsä. Syksyllä eUparla
mentti vahvisti jäsenmaiden oikeuden
päättää itse myös sähköisessä jakelussa
olevista rahapeleistään. Toimintaympäris
tömme on nyt vakaa.
Olemme viime vuosien aikana muuttu
neet vaiheittain vanhakantaisesta laitok
sesta moderniksi organisaatioksi. Toiminta
ajatuksemme on uudistunut ja visio tule
vaisuudesta on innostava. Uudistuminen
näkyy RAY:ssä myös henkilöstömme suku
polven vaihtumisessa: minäkin annan tilaa
seuraajalleni ja jään pois työelämästä yli
40 vuoden työuran jälkeen.
Kiitos näistä yhteisistä vuosista ja menes
tystä tuleviin haasteisiin!
Sinikka Mönkäre
toimitusjohtaja
toimitusjohtajan katsaus
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
4
raY lyhyesti
Ainutlaatuinen talo tuottaa hyvinvointiaSuomalaisessa rahapelaamisen mallissa voi
tolle pääsevät myös ne, jotka eivät pelaa,
sillä pelivarat ohjataan kaikkien suomalais
ten hyväksi. RAY hankkii pelitoiminnalla va
roja vapaaehtoisten sosiaali ja terveysjär
jestöjen työn tukemiseen. Tätä tehtävää
varten RAY:lle on arpajaislaissa kirjattu
yksin oikeus rahaautomaatti ja kasino
pelitoiminnan järjestämiseen Suomessa.
Suomen arpajaislakiin on kirjattu rahapelien
järjestämisen yksinoikeus myös kahdelle
muulle rahapeliyhteisölle: Veikkaus Oy:lle ja
Fintoto Oy:lle.
RAY:n toiminnassa korostuvat luotetta
vuus ja vastuullisuus. Avustustoiminta tur
vaa järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan.
Pelitoiminnan vastuullisuus tarkoittaa pe
laamisesta aiheutuvien taloudellisten ja so
siaalisten haittojen ehkäisyä.
RAY:n toimintaa säätelevät lait, asetukset
ja luvat, ja sitä valvovat eri viranomaiset sekä
yhdistyksen kokous ja hallitus. RAY on julkis
oikeudellinen yhdistys, jolla on 97 jäsen
järjestöä. Sosiaali ja terveysministeriö ohjaa
ja valvoo RAY:n avustustoimintaa, kuten
avustussuunnitelman valmistelua sekä avus
tusten maksamista. Lisäksi se vastaa pelaa
miseen liittyvien ongelmien seurannasta ja
tutkimuksesta. Rahapelitoimintaa valvoo
Poliisi hallitus. Sisäasiainministeriö vahvistaa
RAY:n pelien säännöt ja peleissä käytettävät
suurimmat sallitut panokset.
RAY tarjoaa peliviihdettä lähes 8 000
liike tilassa Suomessa. Pelejä voi pelata ho
telleissa, ravintoloissa, kahviloissa, huolto
asemilla, marketeissa ja kioskeissa. näiden
lisäksi RAY:n pelejä voi pelata RAY:n omissa
pelisaleissa, Helsingin kasinolla ja netissä,
www.ray.fi.
Vuonna 2011 RAY tuki suomalaista hyvin
vointia 367,5 miljoonalla eurolla. Tällä rahal
la tuettiin noin 800 järjestön toimintaa Suo
messa liki 270 miljoonalla eurolla, minkä li
säksi lähes 100 miljoonalla eurolla tuettiin
sotaveteraanien hoitoa ja kuntoutusta.
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
5
Pelitoiminnan tuotto vuonna 2011
(milj. euroa)
Rahaautomaatit 659,7
Ravintolakasinopelit 20,5
Casino Helsinki 27,5
internetpelitoiminta 29,7
Myynti ja vuokraus 1,7
Yhteensä 739,1
Pelitoiminnan tuoton jakautuminen
vuonna 2011 (milj. euroa)
Tilitetty STM:lle avustuksiin 410,8
Sijoituspaikkamaksut 99,5
Arpajaisvero 73,8
Henkilöstökulut 61,2
nettoinvestoinnit 23,9
Muut kulut 69,9
Yhteensä 739,1
Henkilöstön määrä (hlö)
2011 2010
Kokoaikaiset 901 897
Osaaikaiset 680 692
Vakituiset 1 546 1 516
Määräaikaiset 35 73
Henkilöstö yhteensä 1 581 1 589
avainluvut
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
6
Yhteiskuntavastuuraportoinnin keskeiset tunnusluvut 2010–2011
2011 2010 muutos %
sosiaalinen vastuu
ikärajatarkastukset pelisaleissa, kpl (1 80 601 84 931 5,1
Pelinestolaitteen käyttökerrat pelipisteissä (1 1 265 315 1 603 950 21,1
Sijoituspaikkatarkastukset, kpl (2 6 988 12 038 42,0
Pelikiellot ja rajoitukset peliongelmaan liittyen, kpl 990 849 16,6
itseasetetut pelikiellot netissä, kpl 31 658
Avustuksen tarkastuskäynnit 65 67 3,0
Sairauspoissaoloprosentti 3,6 3,4 5,9
Terveydenhoitoon käytetyt varat/henkilötyövuosi, euroa 576 534 7,9
Henkilöstömäärä 1 581 1 589 0,5
taloudellinen vastuu, milj. euroa
Pelitoiminnan tuotto 739,1 674,5 9,6
Arpajaisvero 73,8 55,5 32,8
Sijoituspaikkamaksut 99,5 93,6 6,4
Henkilöstökulut 61,2 57,8 5,9
nettoinvestoinnit 23,9 9,2 72,4
Muut kulut 68,2 76,2 10,5
Tilikauden voitto 412,5 382,2 7,9
Tilikauden voitto liikevaihdosta, % 62 62 0
Avustukset järjestöille 268,2 278,2 3,6
Veteraanien kuntoutukseen valtionkonttorille 99,3 102,8 3,4
Ympäristövastuu
Sähkön kulutus, MWh (3 5 530 5 505 0,1
Veden kulutus, m3 (4 5 875 5 770 1,8
Kaukolämmön kulutus, MWh (5 2 345 2 483 5,6
Ajetut kilometrit, milj. km 4,5 3,9 15,3
Hiilijalanjälki, tnCO2e 7 282
1) ikäraja nousi 18 vuoteen 1.7.2011
2) Valvontatapa muuttui keväällä 2011
3) RAYtalo, edustus ja lomakiinteistöt sekä Casino Helsinki
4) RAYtalo sekä edustus ja lomakiinteistöt
5) RAYtalo
Pelitoiminnan tuoton kehittyminen vuosina
2007–2011 (milj. euroa)
739,1 +6,9 %
674,5 +3,7 %
650,8 1,3 %
659,4 +1,0 %
653,0 0,7 %
Suurimmat avustuksen saajat vuonna 2011
(milj. euroa)
YSäätiö 8,1
näkövammaisten Keskusliitto ry 7,6
ensi ja Turvakotien Liitto ry 5,1
Suomen Mielenterveysseura ry 4,2
Kuurojen Liitto ry4,1
avainluvut
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
7
arvot ja strategiat
RAY hoitaa yhteiskunnalta saamaansa vastuullista tehtävää seuraavia arvoja noudattamalla.
• Luotettavuus
• Asiakaskeskeisyys
• Avoimuus
• Toiminnan tehokkuus
RAY:n strategia muodostuu peli- ja avustustoiminnan strategioistarahapelitoiminnan strategiset kärjet ja tavoitteet:
Rahapelistrategian valinnoilla pyritään riittävän tasapainon löytämiseen
• vastuullisuuden,
• asiakkaiden tarpeiden ja
• taloudellisen tuloksen välillä.
Rahapelistrategiaa päivitetään vuonna 2012. Vuonna 2011 rahapelitoiminnan kehittämistyön
painopisteet olivat
1) RAYpelimaailma
2) RAYasiakkuus
3) RAYkumppanuus
4) Kehitystoiminta
5) Joustava operointi
6) Strategiset panostukset
avustustoiminnan strategiset kärjet ja tavoitteet:
RAY:n avustustoiminnan tavoite on olla johtava ja osaava järjestö ja kansalaistoiminnan
rahoittaja Suomessa. Avustustoiminta seuraa ja reagoi niin RAY:n kuin järjestöjenkin
toiminta ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Lähivuosien tärkeimpiä tavoitteita on
avustus strategian statuksen vahvistaminen avustusten suuntaamisessa.
Vuosina 2008–2011 avustusstrategia jakautui kolmeen päälinjaan. ensimmäinen niistä
korosti terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja järjestöjen toimintaedellytyksiä,
toinen ongelmia ehkäisevää työtä ja kolmas heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmi
en tukea ja palvelujen kehittämistä.
Vuosien 2012–2015 strategian päälinjat ovat terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvis
taminen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen sekä on
gelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen.
Taloudellinen tulosAsiakkuus
Yhteiskuntavastuu
Arvot ja strategiat ohjaavat yhteis kunnallisessa tehtävässä
8
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011päättäjät
RAY:n johtaminen noudattaa hyvää hallintotapaa. Yhdistyksen Corporate Governance
ohjeistus varmistaa, että johtamisessa huomioidaan valtiovallan, yhdistyksen kokouksen ja
RAY:n hallituksen asettamat tavoitteet sekä RAY:n arvot.
Johtokunta toimi kollegiona 31.12.2011 saakka. RAY:n johtokunnan muodostivat toimitus
johtaja ja hallituksen nimittämät johtajat. Vuoden 2012 alusta johtajisto siirtyi toimitusjohta
jan alaisuuteen.
Hyvää hallintotapaa noudattaen
sinikka mönkäretoimitusjohtaja, lääke
tieteen ja kirurgian
tohtori, s. 1947. RAY:n
palvelukseen 1.2.2006.
Johtokunnan jäsen
1.4.2006.
sisko seppäavustustoiminnan joh
taja, VTK, s. 1954.
RAY:n palvelukseen
1.9.2011. Johtokunnan
jäsen 1.9.2011
janne peräkylävaratoimitusjohtaja,
YTM, s. 1966. RAY:n
palvelukseen 1.9.2006.
Johtokunnan jäsen
1.4.2009.
alpo rivinojahallintojohtaja, ekono
mi ja VTM, s. 1954.
RAY:n palvelukseen
1.4.2007. Johtokunnan
jäsen 1.5.2007.
matti Hokkanenviestintäjohtaja, s.
1952. RAY:n palveluk
seen 2.5.2000. Johto
kunnan jäsen 1.4.2009.
RAY:n johtokunta 31.12.2011
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
9
RAY:n hallitus 2010-2012
valtioneuvoston nimeämät jäsenet
Hannes manninenpuheenjohtaja, HTL
s. 1946
Hallituksen jäsen vuodesta 2009
juha Eskelinenvarapuheenjohtaja, VTM, johtaja, Uudenmaan liitto
s. 1959
Hallituksen jäsen vuodesta 2007
janina anderssonVTM, yhteiskuntavastuuasiantuntija
s. 1971
Hallituksen jäsen vuodesta 2010
pertti Hemmiläpoliisin virkatutkinto, kansanedustaja, eduskunta
s. 1955
Hallituksen jäsen vuodesta 2007
olli kerolaHTK, apulaisosastopäällikkö, sosiaali ja terveysministeriö
s. 1949
Hallituksen jäsen vuodesta 2010
Hannu mäkinenOTL, VTK, budjettipäällikkö, valtiovarainministeriö
s. 1955
Hallituksen jäsen vuodesta 2002, 31.12.2011 saakka
tuomas sukselainenVTT, budjettineuvos, valtiovarainministeriö
s. 1948
Hallituksen jäsen alkaen 1.1.2012
laura Yli-VakkuriOTK, ylijohtaja, sisäasiainministeriö
s. 1965
Hallituksen jäsen vuodesta 2010
päättäjät
Yhdistyksen kokouksen nimeämät jäsenet
kyösti Vesterinen2. varapuheenjohtaja, OTK, toimitusjohtaja, Suomen Meripe
lastusseura ry
s. 1945
Hallituksen jäsen vuodesta 2007
Viveca HagmarkVTM, toiminnanjohtaja, Folkhälsans Förbund rf
s. 1969
Hallituksen jäsen vuodesta 2007
marja irjalaekonomi, HuK, pääsihteeri, nuorten Ystävät ry
s. 1948
Hallituksen jäsen vuodesta 2007
Vertti kiukasFM, toiminnanjohtaja, SOSTe Suomen sosiaali ja terveys
s. 1978
Hallituksen jäsen vuodesta 2010
Hannu partanensosionomi, toiminnanjohtaja, eläkeläiset ry
s. 1955
Hallituksen jäsen vuodesta 2010
marita ruohonenYTM, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura
s. 1952
Hallituksen jäsen vuodesta 2010
pekka lapinleimuLL, toiminnanjohtaja, Kuuloliitto ry
s. 1957
Hallituksen jäsen vuodesta 2010 alkaen
Henkilöstön edustajat
mika kankarepelinhoitaja, s. 1965
Hallituksen jäsen vuodesta 2007
kristiina lindroospelisaliasiakaspalvelija, s. 1963
Hallituksen jäsen vuodesta 2010
10
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
pelaajan maailma
1010
11
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
Tamperelainen pokeriammattilainen antti
kärkkäinen oli kiinnostunut rahapeleistä
jo pikkupoikana. aluksi panoksena olivat
tulitikut ja vastapelurina oma mummo,
nyt antti tienaa korteilla elantonsa. raY:n
ensi kertaa järjestämissä nettipokerin
Sm-kisoissa pokeriammattilainen vei
isoimman turnauksen voiton.
Antti Kärkkäinen innostui pokerista toden
teolla vajaat 10 vuotta sitten. Oppi peliin
löytyi netistä ja harjoittelupaikka internetin
pelisivustoilta. Puolentoista vuoden tiiviin
harjoittelun jälkeen Antti uskaltautui RAY:n
kasinolle Helsinkiin ja kohtasi muut pelaajat
silmästä silmään.
– Kasinolle meno oli todella pelottavaa.
Mielessä oli paljon asioita, jotka pelissä pi
tää muistaa. Ajattelin myös, että muut pe
laajat nauravat minut pöydästä pihalle,
kertoo Antti ennakkotunnelmistaan.
Junamatka Tampereelta Helsinkiin kului
harjoitellessa oikeaa tapaa kurkistaa kort
teja. (Vinkkinä muillekin, kortteja ei kanna
ta leväyttää omien silmien eteen, vaan kur
kistaa vain pienesti kulmasta.)
eikä kasino lopulta ollutkaan niin pelot
tava paikka, kuin Antti oli elokuvien perus
teella etukäteen kuvitellut. ihan tavallisia
ihmisiä siellä olikin. itse peli kesti kuitenkin
vain 15 minuuttia. Peli päättyi kolikkoar
vontaan, jonka Antti hävisi.
” enSimmäinen viSiiTTi POkeriPöYdäSSä keSTi varTin.”
AnTTi KäRKKäinen, POKeRiAMMATTiLAinen
– Kaksi tuntia junalla Helsinkiin, 15 mi
nuuttia peliä ja taas kaksi tuntia junalla
Tampereelle, summaa Antti huvittuneena
ensimmäistä pelireissuaan.
Pelipöydän tunnelmasta jäi kuitenkin läh
temätön vaikutus. nykyisin Antti kiertää ah
kerasti maailmalla pelaamassa liveturnau k
sia. Paljon kasinoita nähneeltä konkarilta
RAY:n Casino Helsinki saa kehuja.
– Helsingissä turnaukset alkavat silloin
kun pitää, ja pelimerkeistä saa kassalla ta
kaisin oikean summan, kiittelee pokeri
ammattilainen.
RAY:n loppusyksystä 2011 järjestämiin
nettipokerin SMkisoihin Antti osallistui
sattumalta, kun ystävä muistutti tarjolla
olevasta turnauksesta. itse pelaaminen
onnistui baarista kannettavan tietoko
neen avulla. Osallistuminen kannatti, sillä
Antti voitti kisojen isoimman turnauksen
ja sitä myötä 16 000 euron potin. Voitto
pottiin ammattilainen suhtautui tyynesti.
– Voitto meni pelikassan jatkeeksi.
Vaikka olisi kuinka hyvä pelaaja, voi tulla
tappioputkia. Siksi puskuria pitää olla, to
teaa Antti, ja kertoo puolustavansa mes
taruutta myös ensi vuonna.
1 pelaajan maailma
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
12
rahapelit ovat osa suomalaista katukuvaa
ja arkea kaikkialla. raY:n pelejä voi pelata
myös netissä ympäri vuorokauden. Oman
onnen ja pelitaidon testaaminen aiheuttaa
kutinaa vatsanpohjassa, tuli voittoa tai ei.
Pelaaminen voi olla harrastus, puheenai-
he, ajanviete – jopa kannanotto hyvän asi-
an puolesta.
Suomalaiset odottavat palveluilta, elämyk
siltä ja vapaaajaltaan yhä enemmän. Tämä
haastaa myös RAY:n ottamaan asiakkaiden
sa toiveet ja tarpeet aiempaa tarkemmin
huomioon pelien ja palveluiden suunnitte
lussa. Yksinoikeustoimijana RAY:n toimin
taan liittyy myös huomattava taloudellinen
ja sosiaalinen vastuu. RAY:n on pelielämys
ten luomisen rinnalla varmistettava pelaa
misen turvallisuus ja luotettavuus, ja toimit
tava niin, että pelaaminen pysyisi harmitto
mana viihteenä mahdollisimman monelle.
Erilaisia pelimotiiveja RAY:n asiakkuuksien hallinta ja kehittämi
nen perustuvat pelaajien motiivipohjaiseen
ryhmittelyyn sekä muun peli – ja kulutus
käyttäytymisen syvälliseen tutkimiseen ja
analysoimiseen. Vuonna 2011 RAY otti netti
pelaamisen myötä uuden askeleen asiakas
ryhmiensä analysoimisessa, kun se pystyi
ensimmäistä kertaa hyödyntämään tietoa
rekisteröityneiden asiakkaidensa pelikäyt
täytymisestä.
Pelaamisen erilaiset motiivit liittyvät esi
merkiksi voittamiseen, viihtymiseen ja help
poon asiointiin. Monille asiakkaille on tärke
ää myös se, mitä toiminnalla tuotetuilla va
roilla saadaan aikaan suomalaisessa yhteis
kunnassa.
RAY käyttää erilaisiin pelaamisen motii
veihin pohjautuvaa segmentointia ymmär
tääkseen ihmisten erilaisia tarpeita ja tuot
taakseen pelipalveluja niiden mukaan. Toi
sin kuin monella muulla toimialalla, RAY:n
tavoite ei ole segmentoinnin avulla rajata
osaa ihmisistä palvelutarjonnan ulkopuolel
le, vaan pitää asiakaskunta mahdollisimman
laajana.
Turvallisuutta ja luotettavuutta Rahapanokset ja voitot tekevät peleihin
liittyvästä liiketoiminnasta erityislaatuista ja
asettavat peliyhtiöiden vastuullisuusodo
tukset korkealle. Suomessa rahapelien jär
jestäminen on rajattu yksinoikeuksilla
RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton kesken,
jotta toimintaa voidaan säädellä ja valvoa.
Jokaisen suomalaisen on pystyttävä pelaa
maan turvallisesti ja luotettavasti. Suomalai
set kokevat RAY:n onnistuneen tässä tehtä
vässä hyvin: 72 % suomalaisista kannattaa
RAY:n yksinoikeutta. Lisäksi 64 % kokee
RAY:n pelitoiminnan yhteiskunnallisesti vas
tuulliseksi. (Taloustutkimus, 2011)
1 pelaajan maailma
raY:n yksinoikeuden kannatus (%)
2011 2010
Samaa mieltä 72 72
ei osaa sanoa 10 8
eri mieltä 19 20
Suomen rahapeliyhteisöjen pelikate (1
(milj. euroa) 2011 2010
RAY 737 673
Veikkaus 832 802
Fintoto 51 50
Yhteensä 1 620 1 525
(osuus-%)
RAY 46 44
Veikkaus 51 53
Fintoto 3 3
1) Pelikate = pelien tuotto vähennettynä pelaajille maksetuilla voitoilla
Suomalaisten pelikäyttäytyminen
2011 2010
15–79vuotiaista suomalaisista pelasi RAY:n automaatteja (%) 39,1 39,7
15–79vuotiaista suomalaisista pelasi RAY:n automaatteja viikoittain (%) 17,7 17,6
Suomalaisista pelasi RAY:n pöytäpelejä (%) 6,5 7,0
Peleihin kulutettiin vuositasolla per suomalainen (euroa)
136,5 126,0
RAY:n peleihin kulutettu summa oli kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista (%)
0,72 0,69
(Pelaamisen ikäraja nousi 18vuoteen 1.7.2011)
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
13
1 pelaajan maailma
Ikärajauudistus ehkäisee ongelmia Pelaaminen on Suomessa rajattu täysiikäis
ten huviksi, koska nuorena aloitetulla pelaa
misella on todettu olevan yhteys peliongelmi
en syntyyn. Aikuiset ymmärtävät pelaamisen
riskit nuoria paremmin, ja siksi ikärajojen tiuk
ka valvonta onkin tärkeä osa pelaamisturvalli
suutta. RAY hoitaa valvontaa yhteistyössä nii
den yrityskumppaniensa kanssa, joiden liike
paikkoihin rahapelejä on sijoitettu. Arpajais
lain edellyttämä ikäraja otettiin kokonaisuu
dessaan käyttöön heinäkuussa 2011. ikäraja
uudistuksen onnistumiseksi alkuvuonna 2011
tehtiinkin tiivistä yhteistyötä yrityskumppani
en kanssa. Vilkkailla liikepaikoilla ikärajan val
vominen on haasteellista, mutta sen avuksi
on tuotettu erilaisia työkaluja, joilla pelaamis
ta voi rajoittaa tai estää. Vuonna 2011 RAY le
vitti uudenlaisia pelinestolaitteita niin, että
vuoden loppuun mennessä noin 450 sijoitus
paikkaa pystyi hyödyntämään aiempaa moni
käyttöisempää pelaamisenvalvontalaitetta.
RAY myös kouluttaa yrittäjäkumppaneidensa
henkilöstön ikärajavalvontaan. Vuoden 2012
alussa otetaan käyttöön K18 valvon tamalli,
jonka tarkoituksena on ohjata RAY:n myynnin
ja kumppaneiden resursseja entistä parem
min valvonnallisesti ongelmallisiin paikkoihin.
RAY:n omissa pelisaleissa ikärajatarkistuk
sia tehtiin vuonna 2011 kaikkiaan yli 80 000
kertaa. Reilu kolmannes tarkastuskerroista
johti sisäänpääsyn epäämiseen. Helsingin ka
sinolla ja netissä ikäraja tarkistetaan aina
asiak kaan rekisteröitymisen yhteydessä. Pe
laajien ikärajavalvontaa parantaa entisestään
korttimaksaminen, jonka yhteydessä järjes
telmä tarkistaa pelaajan iän. Vuoden 2011
loppuun mennessä kortilla pystyi maksa
maan jo noin 10 600 automaatilla.
Hallittua pelaamistaRahapelaaminen ei saisi vaarantaa pelaajan
taloutta. ”Pelikukkarot” ovat eri ihmisillä eri
kokoiset ja jokaisen on määriteltävä itse so
piva taso omalle pelaamiselleen. RAY:n tavoi
te on pitää mahdollisimman suuren pelaaja
joukon pelit mukavana ajanvietteenä, eikä
maksimoida omia tuottojaan sosiaalisten
haittojen kustannuksella.
RAY:n peli ja jakeluratkaisut arvioidaan ai
na ennen käyttöönottoa pelaajan näkökul
masta. RAY käyttää tässä työssä apunaan
kehittämäänsä vastuullisuustyökalua, jolla
pelien sosiaalisia vaikutuksia voidaan arvioi
da ja seurata.
Pelaajalla on käytössään erilaisia keinoja
seurata ja hallita omaa pelaamistaan. Katta
vimmat työkalut ovat tarjolla RAY:n nettipal
velussa. Pelaajan on netissä asetettava itsel
leen vuorokausi tai kuukausikohtaiset häviö
rajat. Rajoja voi tiukentaa tarvittaessa heti,
mutta löysentää viiveellä. Pelaamiselle voi
asettaa myös aikarajoja, lyhytaikaisia estoja
tai pidempiä pelikieltoja. nettisivuilla voi tar
kastella omaa pelihistoriaansa. Merkittävin
uusi työkalu on vuoden 2012 alusta netti
pelaajien käyttöön tuleva PlayScanjärjestel
mä, joka seuraa pelaajien pelikäyttäytymistä
ja varoittaa pelaajaa pelin muuttuessa riski
hakuisemmaksi.
Rahaautomaatteihin on kehitetty myös
Pelihenkipalvelu, jonka avulla pelaaja voi
seurata pelaamiseensa käytettyä aikaa ja ra
haa sekä asettaa pelaamiselleen rajoituksia.
Maksukortilla pelaamisessa on 100 euron
enimmäiskulutusraja päivässä. Pelaaja voi
itse asettaa rajan myös alemmaksi.
Pelinestolaitteiden kattavuus
2011 2010
Sijoituspaikka (kpl) 6 370 6 289
Rahaautomaatti (kpl) 14 248 13 665
Laitetta käytetty automaattien sulkemiseen (krt) 1 265 315 1 603 950
Pelaamisen valvonta (lkm)
2011 2010
Alaikäispelaamisilmoitukset yhteensä 123 173
ilmoitukset asiakaspalvelukeskuksen kautta 89 104
ilmoitukset henkilökunnan ja asiakkaiden kautta 34 69
Sijoituspaikkatarkastukset yhteensä (1 6 988 12 038
Sijoituspaikkatarkastukset pelivalvontayksikön toimesta 5 310 10 410
Sijoituspaikkatarkastusten määrä ulkopuolisen kumppanin toimesta 1 678 1 628
Yrityskumppaneille annetut kirjalliset huomautukset 0 21
1) Valvontatapa muuttui keväällä 2011
ikärajatarkastukset pelisaleissa
2011 2010
Tarkistettu henkilön ikä (krt) 80 601 84 931
evätty sisäänpääsy (krt) 28 616 36 983
evätty sisäänpääsy (%) 35,5 43,5
ikärajatarkastukset suhteessa asiakaskäynteihin (%) 1 1
Asiakasmäärä pelisaleissa 8 088 863 8 189 364
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
14
1 pelaajan maailma
Apua peliongelmaanKaikilla pelaaminen ei pysy mukavana ajan
vietteenä, vaan muuttuu pakonomaiseksi.
Suomessa on arvioitu olevan noin 130 000
ihmistä, joille pelaamisesta on tullut ongel
ma. Liikaa pelaavia löytyy kaiken ikäisistä ja
kaikista sosiaaliryhmistä. Tietyt pelaamisen
muodot, kuten rahaautomaatit ja pokeri
näyttävät yhdistävän ongelmapelaajia.
RAY ei hoida peliongelmaisia, mutta tu
kee hankkeita, joilla ehkäistään ongelmape
laamista ja kehitetään hoitomuotoja. RAY:llä
on myös oma nettipalvelu Pelaamaltilla.fi,
joka tarjoaa kattavaa tietoa oman pelaami
sen hallintaan. Pelaaja voi arvioida omaa
pelikäyttäytymistään nettisivuilla olevan
testin avulla. Omalle henkilöstölleen RAY
tarjoaa tietoa peliongelmista ja varmistaa
valmiudet peliongelmaisen asiakkaan koh
taamiseen.
Jos pelaaminen ei pysy hallinnassa, voi
asiakas hakea RAY:n pelisaleihin ja kasinolle
sisäänpääsykiellon. Kasinolle on mahdollista
hakea myös käyntikertojen rajoitus. RAY
rahoittaa yhdessä muiden peliyhtiöiden
kanssa Peluurin toimintaa. Peluuri on valta
kunnallinen ja maksuton palvelukokonai
suus, joka auttaa pelaajia ja heidän läheisi
ään silloin, kun pelaamisesta on tullut on
gelma.
Rehtiä pelimarkkinointia Kattavan ja vääristelemättömän pelitiedon
tarjoaminen on osa vastuullista pelinjärjes
tämistä. RAY toteuttaa markkinointiviestin
täänsä arpajaislain markkinointisäännösten
pohjalta laatimiensa linjausten mukaisesti.
RAY julkaisi syksyllä 2011 uuden, raha
pelaamisen erikoislehden, Raymondin. Lehti
on suunnattu RAY:n rekisteröityneille asiak
kaille, jotka ovat antaneet lehdestä erittäin
myönteistä palautetta. Lehden tavoitteena
on kertoa RAY:n tarjoamista peleistä ja ra
hapelaamisesta mahdollisimman monipuo
lisesti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Yksinoikeustoimijana RAY:n tehtävä on
myös kanavoida pelaamista Suomessa lailli
siin peleihin, mikä edellyttää omista peli
palveluista kertomista. Uuden pelien jakelu
kanavan avaaminen internetiin nosti RAY:n
markkinoinnin aiempaa näkyvämmäksi
vuonna 2011. RAY keskusteli kertomus
vuoden aikana markkinointia valvovan vi
ranomaisen kanssa siitä, millaiset sisällöt ja
toteutustavat ovat markkinoinnissa lain
mukaisia, ja teki tarkennuksia omaan toi
mintaansa. Keskusteluja yhteisistä tulkin
noista ja toimivista linjauksista jatketaan
edelleen vuonna 2012.
Pelikiellot ja -rajoitukset (kpl)
2011 2010
Vapaaehtoiset pelikiellot pelisaleissa 218 162
Vapaaehtoiset pelikiellot ja rajoitukset kasinolla 595 496
Kasinon asettamat pelikiellot ja rajoitukset peliongelmaan liittyen 177 258
Vapaaehtoiset pelikiellot netissä 31 658
vastuullisen pelitoiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2011 (euroa)
Sosiaali ja terveysministeriöille pelihaittojen tutkimukseen 757 764
Auttavan puhelimen Peluurin toimintaan 141 540
Avustuksina järjestöille peliongelmaan liittyen 865 000
Avustuksina järjestöille yleensä riippuvuuksien hoidon kehittämiseen 190 000
Vastuullisuusohjelman toteuttamiseen 1 042 949
Yhteensä 2 997 253
Peluurin avainluvut vuonna 2011
Vastatut puhelut (kpl) 2 824
Peliongelmaa koskevat puhelut (kpl) 1 189
Puheluista rahaautomaatit pääasiallinen ongelman aiheuttaja (%) 63
15
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 20111
Pelissä kuin pelissä on hyvä olla ripaus
tuuria mukana. ringetessä pelaajalta
vaaditaan hyvää pelisilmää, luistelu taitoa,
renkaan hallintaa ja ketteryyttä – raY:n
raha-automaattipeleissä onni näyttelee
pääosaa. molemmissa voittaminen
maistuu makealta.
Maalivahtina ringeten SMsarjassa pelaava
Eeva kangassalo luonnehtii ringetteä
taito lajiksi, jossa ei voi sooloilla. Peli vaatii
paljon syöttelyä ja kykyä lukea toisia pe
laajia. Voittamiseen tarvitaan toki onnea
kin, mutta enemmän tiukkaa treeniä.
– Kolme kertaa viikossa tunti jäällä plus
45 minuutin oheiset, kertoo 27vuotias
maalivahti viikkotreeneistään naisten Blue
Rings ringettejoukkueessa.
Harjoittelu on tuottanut hyvin tulosta:
vuonna 2011 vasta vuoden vanha joukkue
kohosi SMsarjaan. nousevassa joukkuees
sa maalivahti ei pääse helpolla. Peli pyörii
usein omassa päädyssä. Maali vahdin pelis
sä myös tuurilla on iso osansa – osuuko
rengas tolppaan vai tuleeko se kohti maa
lia.
– Paineensietokykyä pitää olla. Maali
vahti on se, jonka virheet näkyvät tulos
taululla.
” PienTä jänniTYSTä PelimaTkOilla.”
eeVA KAnGASSALO, MAALiVAHTi RinGeTen SMSARJASSA
Ringette ei ole ainoa eevan suosikkipeli.
Pelimatkoilla tutuksi ovat tulleet raha
automaatit, kun huoltoasemille pysähdy
tään tankkaamaan niin joukkuetta kuin
meno peliä. eeva pitää etenkin ”vanhan
ajan näppäin peleistä”, kuten Jokeripokeris
ta ja erilaisista hedelmäpeleistä.
– Parasta pelaamisessa on se pieni jänni
tys ja tietysti fiilis, jos sattuu voittamaan. Pe
rinteisissä peleissä on myös oman tatsinsa:
nappeja on kiva painella ja rämpyttää, maa
livahti väittää.
– Ja jos onni ei ole myötä, niin ihan hyvä
mieli jää siitäkin, että rahat menevät hy
vään tarkoitukseen, eeva toteaa.
pelaajan maailma
16
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
2
avunsaajan maailmaraY:n tapa toimia
raY:n pelitoiminta
1616
17
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
reilun vuoden ikäinen raY:n nettipeli-
palvelu on nuoresta iästään huolimatta
tuhti paketti. Sivusto tarjoaa yli 150 eri-
laista kasino- ja pokeripeliä, ja valikoima
kasvaa jatkuvasti. runsaan vuoden aikana
on myös selvinnyt, mitä suomalaiset ne-
tissä mieluiten pelaavat: perinteisiä
hedelmä pelejä!
RAY:n nettipelipalvelun 1vuotissynttäreitä
juhlittiin 29.11.2011. eikä syyttä: uusi palvelu
on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten
nettiselaimissa ja tietokoneissa, kertoo
RAY:n kasinopelipäällikkö riikka seppänen.
– nettikasino on kerännyt asiakkaita to
della hyvin. Myös suhde rekisteröityneiden
asiakkaiden ja aktiivisten pelaajien välillä
on meillä erittäin hyvä. Suuri osa palve
luun rekisteröityneistä asiakkaista pelaa
rahalla säännöllisesti.
Reilun vuoden aikana myös suomalais
ten suosikkipelit ovat selvinneet.
– Suomalaiset rakastavat hedelmä
pelejä! esimerkiksi Jokeripokeri, Tähti,
Tuplapotti ja viimeisin hitti KultaJaska
ovat nousseet netissäkin ihan käsittämät
tömän suosituiksi.
RAY:n nettipelaajista noin 80 prosent
tia on miehiä ja 20 prosenttia naisia. Vaik
ka miehiä onkin enemmistö, pelaa RAY:n
pelejä useampi nainen kuin kansainvälis
ten peliyhtiöiden nettipelejä keskimäärin.
” TäYTämme neTiSSä keSkiSuuria unelmia.”
RiiKKA SePPänen, KASinOPeLiPääLLiKKö, RAY
Riikka arvioi, että osaltaan tätä selittää
myös RAY:n pelitarjonta.
– RAY tarjoaa netissä pelejä koko kan
salle. Pelaaminen on helppoa ja luonteel
taan pikemminkin ajanvietettä ja pientä
jännitystä kuin ammattimaista pelaamista.
Mutta saattaapa RAY:n nettipeleissä tä
rähtää kohdalle isompikin potti. erilaiset
jättipotit ehtivät vuoden 2011 loppuun
mennessä yllättää pelaajan yli 10 000 ker
taa. Samana aikana pelkästään jättipotti
voittoja maksettiin yhteensä 5,5 miljoonaa
euroa. Vuoden 2011 isoin voitto oli reilut
67 000 euroa. Sellainen saa jo tiukem
mankin pelaajan sukat pyörimään jaloissa.
Yksi Riikan työn kutkuttavimpia puolia on
kin kuulla voittajien kuulumisia.
– Yleensä jättipotin voittaneet ovat
voittonsa vuoksi tietynlaisessa sekavuus
tilassa. Monesti he vain toistavat ”mä en
usko tätä, mä en usko tätä”, nauraa Riik
ka ja jatkaa.
– Rahojen kerrotaan useimmiten me
nevän esimerkiksi ulkomaanmatkaan, au
ton ostoon tai lainojen maksuun. Tämä
on sellaista keskisuurten unelmien täyt
tymistä.
2 raY:n pelitoiminta
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
18
2 raY:n pelitoiminta
raY:n pelitoiminta perustuu viihdyttävien
ja jännittävien pelien ja palvelujen tarjoa-
miseen vastuullisesti. menestyäkseen
raY:n on oltava siellä, missä asiakkaat
liikkuvat: parhailla liikepaikoilla ja sähköi-
sissä kanavissa. lähtökohdat vuoteen
2011 eivät olleet parhaat mahdolliset
raY:n liiketoiminnalle. arpajaisveron nou-
sun ja ikärajan korottamisen 18 vuoteen
pelättiin pahimmillaan laskevan tuottoja
kymmenillä miljoonilla. Tosin kävi: onnis-
tumiset tärkeissä hankkeissa siivittivät
raY:n historiansa parhaaseen tulokseen.
Tuottoennätyksiä peli pisteissäPelipisteiden rahaautomaateilla, RAY:n liike
toiminnan kivijaloilla, rikottiin vuoden varrel
la viikko ja kuukausituottoennätyksiä. On
nistuminen oli monen asian summa. ensin
näkin aikaisempaa nopeampi kehitystoimin
ta toi pelaajille uusia, mielenkiintoisia pelejä,
kuten Unelmaloma ja Mökki elämää. Toiseksi
onnistumisen taustalta löytyi pelijärjestel
män teknisen toimivuuden merkittävä para
neminen. Lisäksi pelivalikoiman ja pelien si
joittelun parantamisessa sekä ikärajamuu
toksen läpiviennissä onnistuttiin hyvässä
yhteis työssä yrittäjäkumppaneiden kanssa.
Alkuvuodesta 2011 aloitetuilla ikärajan
muutostöillä, koulutuksilla ja aktiivisella vies
tinnällä päästiin lopputulokseen, jossa peli
pisteet rauhoittuivat. isoilta nuorisoporukoilta
vapautuneeseen tilaan tuli ennakoitua enem
män aikuisia pelaajia. näin pelättyä peli
tuottojen pudotusta ei nähty, vaan pelipisteil
lä yllettiin historian suurimpaan tuottoon, jo
ka oli 572,9 miljoonaa euroa (+ 6,5 %).
kasinopelipöytien kokonaismäärä (kpl)
2011 2010
Pelipisteet 258 267
Pelisalit 58 64
Kasino 20 21
Yhteensä 336 352
Pelipaikat (kpl)
2011 2010
raha-automaattien sijoituspaikat 7 461 7 747
ravintolakasinopelien sijoituspaikat 218 226
pelisalit 77 74
Täyspotti 24 24
Potti 48 45
Clubit (Club Ray ja Pelaamo) 3 2
Pelikioski 2 3
kasino 1 1
Yhteensä 7 757 8 048
raha-automaattien kokonaismäärä (kpl)
2011 2010
Pelipisteet 17 163 17 070
Pelisalit 2 371 2 380
Kasino 304 295
Yhteensä 19 838 19 745
Nettipelit ylsivät tavoitteeseenPelitoiminnan hyvää tulosta siivitti osaltaan
nettipalvelun hyvin mennyt ensimmäinen
kokonainen toimintavuosi. Tavoitteeksi ase
tettu 28 miljoonan euron tuotto saavutet
tiin joulukuussa 2011. Vuoden lopussa peli
palveluun oli rekisteröitynyt lähes 148 000
pelaajaa. Pelaajamäärä oli hieman Tavoitel
tua alhaisempi, mutta loppuvuoden 2011
kehitys antaa viitteitä siitä, että asiakas
määrät kehittyvät suotuisasti edelleen
vuonna 2012.
RAY:n pelipalveluun rekisteröityneistä
iso osa myös tallensi rahaa ja pelasi palve
lussa, mikä ei ole itsestään selvää kansain
välisillä sivustoilla. Usein rekisteröityneitä
kerätään iso määrä houkuttelevilla
markkinointi kampanjoilla, jotka eivät kui
tenkaan johda pysyvään asiakassuhtee
seen. RAY:n vahvuuksia ovat pelaamisen
luotettavuus, varmuus ja hyvä asiakas
palvelu. Tulokset ovat olleet erinomaisia:
esimerkiksi ympärivuoro kautinen asiakas
palvelu palvelee pelaajaa chatissa vain
10 sekunnissa yhteydenotosta.
nettikasinon ensimmäinen toiminta
vuosi yllätti myönteisesti myös siksi, että
RAY:n omat pelit nousivat palvelun pela
tuimmiksi, vaikka tarjolla on mittava määrä
kansainvälisesti tunnettuja pelejä. erilaiset
automaatti pelit muodostavat noin 90 %
nettikasinon tuotosta, mikä on enemmän
kuin ennakkoon odotettiin.
Loppuvuoteen ajoitetut suosikkipeli
Kulta Jaskan nettiversion lanseeraus sekä
ensimmäiset nettipokerin SMkisat varmis
tivat hyvän tuloksen. nettipelien hyvä ke
hitys vuonna 2011 osoitti, että RAY on teh
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
19
raY:n pelitoiminta2
nyt oikeita valintoja pelivalikoimassaan ja
pelien sijoittelussa. esimerkiksi Kulta
Jaskan nettiversio ei ole pienentänyt pelin
alkuperäis version suosiota rahaautomaa
teissa. Sama toistuu myös muiden suosik
kipelien, Jokeripokerin ja Mansikan osalta.
Pelien nettiversiot ovat suosituimpien peli
en joukossa, mutta niiden pelaaminen ei
ole vähentynyt pelipisteissä. nettipalvelul
la on saatu mukaan täysin uusi pelaajakun
ta – aivan kuten tavoitteena olikin.
Sen sijaan pokeripeleiltä odotettiin suu
rempaa kuin 10 % osuutta nettipelien tuo
tosta. Pokeritarjonnan kiinnostavuuden li
säämiseksi tehtiin jo vuonna 2011 toimen
piteitä, kuten loppuvuodesta järjestetyt
nettipokerin SMkisat sekä Freeze Out
satelliittiturnaukset, joissa alkuerät pelat
tiin netissä ja lopputurnaus livenä Helsin
gin kasinolla. Live ja onlinepelaamisen toi
siaan tukevien pelimuotojen kehittämistä
jatketaan vuonna 2012.
Haasteet pöytäpeleissäHaasteet RAY kohtasi pelisaleissa, ravinto
loissa ja Helsingin kasinolla. Ravintoloissa
vietetty aika on viime vuosina vähentynyt,
mikä näkyi odotetusti myös RAY:n pöytä
pelien tuotoissa. Omien pelisalien raha
auto maattituotot kehittyivät hyvin ja koko
naisuutena pelisalien tuotot kasvoivat 2,2 %
edellisestä vuodesta.
RAY aloitti ravintolakasinopelien toimin
nan sopeuttamisen ja kehittämisen, jotta se
vastaisi aikaisempaa paremmin kysyntään.
Pöytäpelien määrää vähennettiin ja kannat
tavuutta pyrittiin parantamaan pöytien
asiakaskäynnit (krt)
2011 2010
Pelisalit 8 088 863 8 189 364
Kasino 288 412 291 956
uudelleensijoittelulla. Samalla myös kehitet
tiin ravintoloihin aiempaa paremmin sopivia
konsepteja.
Jyväskylässä Club RAY pelisalin toimin
ta siirrettiin ravintolatiloihin. Uuden konsep
tin peliravintolassa on asiakkaille tarjolla
monipuolinen pelivalikoima ja kaikki ravin
tolan palvelut. Tampereella avattiin tuli
palossa tuhoutuneen Gold Dust salin tilalle
Pelaamo, jonka kantavana ideana ovat erilai
set pelitilat. Tilojen pelivalikoima ja aukiolo
ajat vaihtelevat, ja sali toimii myös RAY:n
uutuus pelien ja palvelujen testaus ja
lanseerauspaikkana.
Vuoden 2011 aikana kokeiltiin korttimak
samista noin kolmessakymmenessä ravin
tolapelipöydässä. Asiakkaiden toivoma kä
tevä maksumahdollisuus miellytti niin pe
laajia kuin pelinhoitajiakin.
Helsingin kasino avattiin uudistuneena
syyskuun lopulla. Kasinon nimestä pudotet
tiin juhlava Grand pois ja ravintolat uusittiin.
Tunnelma kasinolla on aikaisempaa ren
nompi ja uudet pelit sekä palvelut lisäävät
kasinon viihtyvyyttä. Uudistuksessa huomi
oitiin asiakkaiden ja kasinolla työskente
levien toiveet ja tarpeet.
rahapelituotto (milj. euroa)
2011 2010
pelisalit
Rahaautomaatit 88,5 85,2
Kasinopelit 5,6 6,9
Yhteensä 94,1 92,1
pelipisteet
Rahaautomaatit 572,9 537,7
Kasinopelit 14,9 15,5
Yhteensä 587,8 553,2
kasino
Rahaautomaatit 19,9 19,0
Kasinopelit 7,6 7,8
Yhteensä 27,5 26,8
internetpelitoiminta 29,7 2,4
Yhteensä 739,1 674,5
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
20
2 raY:n pelitoiminta
eTuaSiakkuuden mYöTä Pelaajien maHdOlliSuuS SeuraTa Omaa PelaamiSTaan Paranee merkiTTäväSTi.
Monipuoliset pelit ja palvelut
Monikanavainen kehittämi-nen jatkuuVuonna 2011 nähtiin ensimmäiset näytöt
monikanavaisesta RAYpelimaailmasta.
RAY:n vuoden 2012 keskeisimpiä tavoitteita
on etuasiakkuusohjelman käyttöönotto,
mikä vahvistaa entisestään RAY:n monika
navatoimintaa. Asiakasohjelmaa valmistel
tiin tiiviisti vuonna 2011 rakentamalla muun
muassa järjestelmiä, asiakasetuja ja erilaisia
asiakkuuden hoitomalleja. etuasiakkuus
automaattipelit
Tarjontaa on yksinkertaisista peleistä moni
muotoisiin seikkailupeleihin. nettipelit mu
kaan lukien erilaisia vaihtoehtoja on yli sata.
netissä ja Helsingin kasinon automaateissa
on useita erilaisia Jackpotteja.
Hedelmäpelit, kuten Tähti, Tuplapotti ja Mansikka
ovat tunnetuimpia rahaautomaatteja. Yksinkertai
simmillaan pelaaja tavoittelee kolmen pyörivän ar
vontakiekon kuvioista voittolinjalle voittavaa yhdis
telmää. Uusimpia pelaajien suosikkeja ovat Kulta
Jaska, Mökkielämää ja Unelmaloma.
Pokeripelit ovat suositun korttipelin erilaisia auto
maattimuotoja. Jokeripokeri on kaikista automaatti
peleistä suosituin ja myös pelin nettiversio löysi pe
laajansa nopeasti.
erikoispelien klassikko on Pajatso. Pajatsoa enem
män pelataan kuitenkin myös erikoispelien ryhmään
kuuluvia keno, noppa ja rulettipelejä sekä monipeli
automaattien videopelejä. netissä voi pelata myös
tuttujen sarjakuva ja elokuvatähtien, kuten XMenin
ja Vaaleanpunaisen Pantterin seurassa.
kytkee kortilla pelaamisen osaksi RAYpeli
maailmaa, mikä edellyttää uuden auto
maattialustan ja siihen liittyvien tukijärjes
telmien uudistamista. Pelialustan nyky
aikaistaminen ja vahvistaminen on merkit
tävä investointi.
etuasiakkuuden lanseeraus on suunnitel
tu keväälle 2012. etuasiakkuuden myötä tun
nistetun pelaamisen osuus kasvaa ja pelaaji
en mahdollisuus seurata omaa pelaamistaan
paranee merkittävästi.
kasinopelitUseimmiten pelihoitajan johdolla
pelattavia pöytäpelejä voi pelata
ravintoloissa, RAY:n pelisaleissa,
netissä ja kasinolla.
Pokeria voi pelata käteis ja turnauspokerina.
Tunnetuin ja suosituin pokerin pelimuoto on
Texas Hold’em, jota pelataan käteispelinä
muutaman hengen pöydissä tai netissä yli tu
hannen pelaajan onlinepokeriturnauksissa.
Helsingin kasino järjestää ainoana Suomessa
kansainvälisiä pokeriturnauksia.
Pöytäpeleistä tunnetuimmat ovat Black Jack
ja Ruletti, joissa pelataan pelinhoitajaa vas
taan. Ryhmäpelaaminen onnistuu myös ne
tissä, jossa voi pelaamisen ohessa chattailla
pelikavereiden kanssa.
21
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
raY:n raha-automaatit ovat suomalaista
laatutyötä. kaikki raY:n pelisalien ja peli-
pisteiden pelit on kehitetty ja valmistettu
Suomessa. Hyvän peli-idean ja toteutuk-
sen lisäksi pelien toimintavarmuuden pi-
tää olla huippuluokkaa.
RAY:n kehitysjohtajan Henrik niinimäen
mielestä rahaautomaattipelit ovat osa po
pulaarikulttuuria. Hyvässä pelissä grafiikka,
äänimaailma ja rytmi ovat kohdallaan.
– Pelin kehittämistä voi verrata musiikki
kappaleen säveltämiseen. Vaikka biisiin oli
si mahdutettu kaikki aiemmin hyviksi tode
tut asiat, kokonaisuus ei välttämättä toimi,
sanoo Henrik.
Pelin kehittäminen vaatiikin ajassa vai
kuttavien ilmiöiden tulkintaa sekä suoma
laisten pelaajien toiveiden ja tarpeiden
tuntemista. esimerkiksi suuren suosion
saavuttaneen KultaJaskan idea syntyi to
sitarinan perusteella.
– Lapissa eli aikoinaan kullankaivaja, jo
ka löysi suuret määrät kultaa. Kullasta huo
limatta kaivaja eli elämänsä hyvin vaati
mattomasti ja kuoli lopulta erakkona. Löy
tämänsä kullan hän oli piilottanut, eikä kät
köä ole koskaan löydetty, kertoo Henrik.
Matka ideasta toimivaan automaattipe
liin on pitkä. ensin pelin hahmoista piirre
tään graafisia luonnoksia. Luonnoksista
työ etenee ohjelmiston ja äänimaailman
” OnniSTunuT Peli Peilaa ajan ilmiöiTä.”
HenRiK niiniMäKi, KeHiTYSJOHTAJA, RAY
suunnitteluun. eri vaiheiden jälkeen pelistä
valmistuu ensimmäinen pelattava versio,
demo, jota testataan ja kehitetään.
Rahapeleissä laadulla on erityisen korke
at vaatimukset. Pelin pitää toimia moitteet
tomasti, mikä varmistetaan lukemattomilla
toistoilla. RAY:n tiloissa tätä loppumatonta
testityötä tekee 16sorminen robottikäsi,
joka väsymättä testaa esimerkiksi pelien
maksupäätteitä.
– Robottikäden avulla saadaan esille vir
heet, jotka näkyvät vasta miljoonien peli
kierrosten jälkeen, selventää Henrik pikku
apulaisensa toimintaa.
Vaikka työ on tarkkaa ja tähtää aina täy
delliseen peliin, päättävät pelin suosiosta
lopulta aina asiakkaat. niinpä KultaJas
kankin suosio on lopulta salaisuus – syys
tä tai toisesta peli on noussut uudeksi hi
tiksi, joka vavisuttaa jopa ikisuosikkien
Jokeripokerin ja Tuplapotin asemaa.
– Yksi naispelaaja kertoi, että Jaska on
niin ihana, että hän ottaisi sen heti omak
si miehekseen, Henrik kertoo mieleen jää
neimmästä pelipalautteesta.
2 raY:n pelitoiminta
22
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
3 raY:n tapa toimia
2222
23
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
Ostopäällikkö janne larkalla on henkilö-
kohtainen suhde pelimerkkeihin. janne
tilaa pelimerkkejä raY:n pelipöytiin Suo-
mesta ja maailmalta. Pelkästään ravinto-
loiden pelipöytiin ja Täyspotteihin on lai-
tettu liikkeelle noin 1,2 miljoonaa peli-
merkkiä.
Jannen ja pelimerkkien yhteinen tarina sai
alkunsa jo vuonna 1990, jolloin hän aloitti
RAYuransa ravintolakasinopelien pelin
hoitajana. Työ oli mielenkiintoista ja jännit
tävää.
näppituntuma pelimerkkeihin säilyi
pelin hoitajavuosien jälkeenkin. Janne on ol
lut suunnittelemassa Täyspoteissa ja ravin
toloiden pelipöydissä nykyisin käytössä
olevia pelimerkkejä.
Uudet pelimerkkitilaukset kulkeutuvat
Ranskaan GPi pelimerkkivalmistajalle ja
Outokumpuun Valukumpu yritykseen
Jannen käsien kautta. Ja vaikuttaapa Jan
ne siihenkin, että vanhat ja kuluneet peli
merkit päätyvät viimeiseen pisteeseensä,
eli tuhottaviksi jätteenkäsittelylaitokseen.
Jannen mukaan hyvä merkki on sopivan
painoinen, kulutusta kestävä ja pinnaltaan
sopivan liukas – ylipäätään mukava käsitellä.
– Pelaajat ja pelinhoitajat nostelevat, le
vittävät ja pinoavat pelimerkkipinoja usein
sormiensa välissä. Varmaan juuri siksi, että
hyviä merkkejä on mukava käsitellä ja niis
” HYvä näPPiTunTuma PelimerkkeiHin On Tärkeää.”
JAnne LARKKA, OSTOPääLLiKKö, RAY
tä lähtee kiva ääni. Minullakin merkit ovat
stressileluna työpöydällä, paljastaa Janne
ja pläräyttää pelimerkkipinoa.
RAY:n varastoa täydennetään vuosittain
noin 50 000 uudella pelimerkillä. Suurim
mat syyt tähän ovat pelimerkkien kulumi
nen ja niiden jääminen asiakkaiden taskui
hin. Joskus pelimerkit päätyvät mitä kum
mallisimpiin tehtäviin. Huhut kertovat esi
merkiksi turkulaista asunnosta, jonka ovi
aukossa kilisevät pelimerkeistä kyhätyt
pala verhot. Ja puhutaanpa sellaisestakin
asunnosta, jossa eteisen seinä on päällys
tetty euron pelimerkeillä. Osa jo kadon
neiksi luulluista merkeistä kuitenkin myös
palautuu takaisin RAY:lle.
– Kannattaa muistaa, että euronkin
merkki on arvokas. Voitetun pelimerkin
voi samaisessa ravintolassa käyttää vaik
ka ostokseen tiskillä, valottaa Janne.
3 raY:n tapa toimia
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
24
2 raY:n tapa toimia
Oppiminen ja onnistuminen kuvaavat hy-
vin raY:läisten vuotta 2011. vuoteen on
mahtunut menestystä, joka on vaatinut
eri yksiköiden välistä tiivistä yhteistyötä
ja kumppanuuksien hyvää hallintaa. On-
nistuminen on vaatinut vaikeidenkin
muutosten läpi viemistä. muutoksessa
henkilöstöltä on edellytetty uuden oppi-
mista ja joustoa. ihmisillä on ollut halu
näyttää ja tähän on annettu myös mah-
dollisuus.
Organisaation muovaamistaRAY:ssä on toteutettu viime vuosina isoja
muutoksia, eikä vuosi 2011 tuonut tähän
poikkeusta. Syksyn 2010 ytneuvottelujen
kautta rakennetut työnkuvat ja tehtävät
otettiin käyttöön jakeluorganisaatiossa
vuoden 2011 alusta, muutoksia organisaati
oon ja työskentelytapoihin tehtiin myös
avustusosastolla.
erilaiset asiantuntijatyöt ja tehtävät
lisääntyivät edelleen RAY:ssä vuonna 2011,
mikä muutti RAY:n henkilöstörakennetta
entistä asiantuntijapainotteisemmaksi.
Voidaan puhua jopa kulttuurimullistukses
ta, kun talon nuorten asiantuntijoiden
määrä kasvoi. RAY:n näkökulmasta uuden
ja vanhan osaamisen kohtaaminen tarjosi
erinomaisen mahdollisuuden vastavuoroi
selle oppimiselle ja kehittymiselle. Muutok
sia RAY:n henkilöstörakenteeseen toivat
myös johdossa tapahtuneet sukupolven
vaihdokset.
Työ RAY:ssä vaatii nykyään entistä
enem män moniosaamista, kokonais
valtaista ja prosessimaista työskentely
otetta sekä yhteistyötä organisaation eri
tasoilla. Organisaatio muutoksilla pyrittiin
vastaamaan näihin vaatimuksiin. Henkilös
töltä tämä edellyttää halua ja taitoa oman
osaamisen jakamiseen sekä yhdessä teke
miseen. nopeus, ketteryys ja myynnillisyys
korostuvat vuoden 2012 kehittämis
hankkeissa.
Kohti palvelukulttuuriaRAY:n tapaa ajatella ja tehdä asioita ovat
läpi yhdistyksen historian ohjanneet vas
tuullisuus ja korkea tekninen rahapeliosaa
minen. Tuotekehityksen ytimeen on viime
vuosina nostettu myös asiakas ja hänen
tarpeensa.
Viimeisen puolentoista vuoden aikana
panostus tuotekehitykseen on alkanut tuot
taa tuloksia, mistä hyviä esimerkkejä ovat
RAY:n vuoden 2011 menestystä siivittäneet
KultaJaska, Unelmaloma ja Mökkielämää
pelit. Vuonna 2012 innovaatio toiminnan
edistämiseksi RAY:hyn perustetaan erillinen
innovaatioyksikkö.
Menestyksen varmistaminen jatkossakin
edellyttää RAY:lta huomion kiinnittämistä
yhä tiiviimmin myös asiakaspalveluun.
Valta osa RAY:n henkilökunnasta työsken
telee pelisaleissa, kasinolla ja ravintoloiden
pelipöydissä, joissa palvelulla on suuri mer
kitys syntyvään pelikokemukseen.
Henkilöstö vuonna 2011
Henkilöstön määrä (lkm) 1 581
Henkilöstöä keskimäärin (lkm) 1 587
Henkilöstön keskiikä (v) 36
Henkilöstön ikäjakauma vuonna 2011 (%)
18–20 vuotta: 5,8
21–30 vuotta: 36,7
31–40 vuotta: 23,7
41–50 vuotta: 17,1
51–60 vuotta: 14,5
yli 61 vuotta: 2,1
Työvoiman vaihtuvuus
2011 2010
Aloittaneet (hlö) 335 245
Lopettaneet (hlö) 268 333
Keskimääräinen vaihtuvuus (%) 19,5 18,2
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
25
3 raY:n tapa toimia
Vuonna 2011 RAY perusti talon sisäisen
kehitys ryhmän, joka vastaa RAY:n palvelu
kulttuurin määrätietoisesta rakentamises
ta. Tavoitteena on nivoa yhteen jo talossa
tehty kehitys työ, levittää olemassa olevat
hyvät käytännöt koko organisaatioon ja
luoda mittaristo hyvälle RAYpalvelulle.
Vuonna 2011 pääkaupunkiseudulla ko
keiltiin yhtenäistä pelinhoidon koulutusta ja
rekrytointia tavoitteena saada palvelu
pelien ja Casino Helsingin henkilöstö
resurssit tehokkaaseen käyttöön. Työ
voiman joustava käyttö on haaste etenkin
pääkaupunki seudulla, jossa vaihtuvuus on
muuta maata suurempaa. Kokeilussa syn
nytettyä yhteistä toimintakulttuuria ja kou
lutusta viedään eteenpäin vuonna 2012.
Esimiestyö ja työhyvin vointi keskipisteessäVuonna 2011 RAY:ssä panostettiin erityises
ti esimiestyön ja työhyvinvoinnin kehittä
miseen. Jakelutoiminnon johtajat ja päälli
köt määrittelivät yhdessä esimiestyön tär
keimmät osaalueet, jotka toimivat pohjana
esimiesten osaamisen kehittämiselle. Töi
den uudenlainen organisointi ja esimies
työn yhtenäisten roolien omaksuminen
vaati paljon työtä, mutta oppimisprosessi
lähti hyvin käyntiin. Muualla RAY:ssä esi
miestyön kirkastaminen jatkuu jakelun mal
lin pohjalta vuonna 2012.
Keväällä 2011 toteutettiin henkilöstö
tutkimus, jonka vastausprosentti oli erin
omainen, 80 prosenttia. Yleisarviona tulok
set heikkenivät aikaisemmasta tutkimukses
ta, mikä selittynee edellisvuoden ytneuvot
teluilla sekä monilla organisaatiomuutoksilla.
Toisaalta esimerkiksi lähiesimiestyöhön ja
tiedonkulkuun lähiyksiköissä oltiin tyytyväi
sempiä kuin kaksi vuotta aikaisemmin tai
verrattuna suomalaisiin organisaatioihin
keski määrin.
Vuonna 2010 käyttöön otetun varhaisen
välittämisen mallin käyttöä jatkettiin. Kerto
musvuonna esiteltiin myös epäasialliseen
kohteluun puuttumisen toimintamalli. Malli
tukee, kun on tarve puuttua epäasialliseen
käyttäytymiseen, kiusaamiseen tai häirintään
työpaikalla. edellisvuosien tapaan RAY tarjo
si henkilöstölleen kattavat työterveyshuolto
ja liikuntapalvelut.
Osaamistarpeet kehittämi-sen lähtökohtanaHenkilöstöstrategiassa 2010 linjatussa osaa
misen kehittämistyössä lähdettiin liikkeelle
osaamistarpeiden määrittelyllä. Osaamis
tarpeiden tunnistaminen ja nimeäminen oli
merkityksellistä, sillä niitä voidaan hyödyn
tää suoraan rekrytoinnissa, perehdyttämi
sessä, kehityskeskusteluissa sekä palkkaus
järjestelmän kehittämisessä. Työryhmä löysi
kaksi RAY:n yksikkörajat ylittävää osaamis
aluetta: strateginen ja yleinen ydinosaami
nen. Koko RAY:n yhteisinä rooleina kuvattiin
johtajan, esimiehen, asiantuntijan ja
projekti osaajan strategiset osaamiset.
Palkitseminen
2011 2010
Strategiapalkkio (euroa) 1 280 204 102 004
Palkittujen määrä (hlö) 1 485 125
Sairauspoissaolot ja työtapaturmat
2011 2010
Sairauspoissaolo% teoreettisesta työajasta 3,6 3,4
Sairauspoissaolot henkilötyövuosina 47,0 44,2
Työtapaturmien määrä 28 41
Poissaolopäivät 676 356
koulutuskustannukset (euroa)
2011 2010
Sisäinen ja ulkoinen koulutus 978 322 639 781
Koulutusmateriaali 10 154 15 702
Yhteensä 988 476 655 483
Terveydenhuollon kulut (euroa)
2011 2010
Terveydenhuollon kokonaiskulut 683 000 644 000
Terveydenhuoltoon käytetyt varat per henkilötyövuosi 576 534
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
26
3 raY:n tapa toimia
Lisäksi määriteltiin ns. ”huippurahislai
sen taidot”, eli ne ominaisuudet, jotka kaikil
la RAY:ssä työskentelevillä olisi hyvä olla.
nämä kiteytettiin viiteen: itsensä johtami
seen, työyhteisötaitoihin, yhteistyötaitoihin,
kehittymisvalmiuteen ja viestintäosaami
seen. näitä taitoja kehittämällä jokainen
RAY:lainen voi ottaa enemmän vastuuta
omasta työstään ja työyhteisön toimivuu
desta. Vuonna 2012 on tarkoitus määritellä
myös toimintokohtaisia ydinosaamisia.
Kun tiedetään, minkä tyyppistä osaamis
ta missäkin yksikössä tarvitaan, sivusuun
tainen liikkuminen RAY:n sisällä helpottuu.
RAY:n tavoitteena onkin rakentaa työn
tekijöille erilaisia uramahdollisuuksia ja mal
lintaa ura ja asiantuntijapolkuja myös sivu
suunnassa. näin mahdollistetaan uuden op
piminen ja kokonaisvaltaisen RAYymmär
ryksen syntyminen.
Vastuullisen pelaamisen edistämistäVuonna 2011 iso muutos oli pelaamisen ikä
rajan nousu 18 vuoteen heinäkuun alussa.
Muutoksen taustalla oli halu suojella nuoria
rahapelaamiselta ja mahdollisilta rahapeli
ongelmilta. ikärajamuutoksen onnistumi
seksi oli ensi sijaisen tärkeää, että tietoisuus
uudesta ikärajasta saataisiin korkealle, ihmi
set noudattaisivat sitä ja valvonta toimisi.
Riskinä oli, että yrityskumppanit eivät halu
aisi RAY:n automaatteja tiloihinsa, mikäli
ikäraja valvonta koettaisiin liian raskaaksi.
Myös vahva maineriski tunnistettiin: RAY:n
asema vastuullisena toimijana horjuisi, jos
se ei huolehtisi velvollisuuksistaan.
ikärajamuutoksen läpiviemisessä onnis
tuttiin hyvin. Onnistuminen oli monen asian
summa: ensiarvoisen tärkeää oli huolellinen
suunnittelu, vastuullisuus kaikilla toiminnan
tasoilla, yrityskumppanien kanssa tehty
yhteis työ sekä etupainotteinen aikataulu.
RAY aloitti muutostyöt jo alkuvuodesta, ja
uusi ikäraja otettiin käyttöön sitä mukaan,
kun ikärajasta kertovat opasteet oli vaihdet
tu, uusi valvontamalli käyty läpi ja henkilös
töä koulutettu.
RAY:n keväällä 2011 teettämän tutki
muksen mukaan noin 40 % alle 18vuotiais
ta suomalaisista tiesi ennen muutosta,
mikä pelaamisen ikäraja rahaautomaateil
la on. Myös nuorten vanhempien tietämys
oli samalla tasolla. Kun sama mittaus tee
tettiin uudelleen syksyllä 2011, oli tietoisuus
noussut sekä nuorilla että vanhemmilla
80 %:iin.
Päinvastoin kuin pelättiin, valvonta työl
listi yrityskumppaneita aiempaa vähemmän.
Kun vielä vuonna 2010 pelaamisenestolai
tetta käytettiin noin 1,6 miljoonaa kertaa,
niin vuonna 2011 luku laski 1,3 miljoonaan
kertaan (21 %).
Myös kansalaispalautteet alaikäisten pe
laamisesta vähenivät loppuvuodesta 2011.
ikärajamuutoksen ja tehokkaan valvonnan
myötä pelipaikat rauhoittuivat ja vapautui
vat aikuisen peliväen käytettäväksi.
Vahva kumppanuus auttoi onnistumisessaKumppanit ovat olleet tyytyväisiä ikäraja
muutoksen läpiviemiseen. ennen kesää tee
tetyssä viestintätutkimuksessa ikärajavies
tinnän todettiin olleen jo riittävällä tasolla,
ja laajemmassa kumppanitutkimuksessa
syksyllä kumppaneista 74 % koki 18 vuoden
ikärajan äärimmäisen tai hyvin myönteisenä
asiana. Kumppanuustoiminnan onnistumi
sesta kertoo muun muassa se, että RAY
valittiin Rautakirjan vuoden 2011 yhteistyö
kumppaniksi.
Yrityskumppanien lisäksi RAY viesti ikä
rajasta nuorille järjestökumppaniensa kans
sa. RAY oli mukana mm. yläkouluille, lukioil
le ja toisen asteen ammatillisille oppilaitok
sille suunnatuissa nuorten Akatemian kou
luvierailuissa, joiden teemana oli nuorten
rahankäyttö ja velkaantuminen. Lisäksi
nuorten Akatemian kanssa järjestettiin
nuorille ”Laillista jännitystä” suunnittelu
kilpailu, jolla edistettiin ikärajatietoisuutta.
ikärajan muuttuminen on näkynyt myös
puhelinpalvelu Peluurissa, joka auttaa peli
ongelmissa. Alaikäisten pelaamista koske
vat kontaktit vähenivät huomattavasti jo
tammi–kesäkuussa 2011. erityisesti alle
15vuotiaiden osuus yhteydenottajista on
alkuvuonna vähentynyt.
Pelaamisen ikärajaan liittyvä julkinen kes
kustelu sai muutoksessa onnistumisen
myötä myönteisemmän sävyn, mikä on
RAY:lle tärkeää pelaamisen yleisen hyväk
syttävyyden vuoksi.
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
27
Yhteiskunnallista vaikuttamista
Yhteiskunnallisena keskustelijana RAY ottaa
esiin ja edistää tärkeäksi kokemiaan teemo
ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiseksi.
Vuonna 2011 Suomessa vietettiin muiden
eU maiden tavoin vapaaehtoistoiminnan
teemavuotta. RAY:lle erityisen merkittävä
teema näkyi toiminnassa kuluneena vuonna
monin tavoin. RAY toi viestinnällään esiin
vapaaehtoistoiminnan merkitystä, pyrki li
säämään toiminnan arvostusta sekä toimin
taan osallistuvien suomalaisten määrää.
esimerkiksi RAY:n hallinnoima Pidetään
Huolta –facebookryhmä sai lyhyessä ajassa
yli 12 000 fania, kun kampanjan suojelijaksi
saatiin aikoinaan vapaaehtoisena sotaan
lähtenyt Antti Henttonen. Facebooktem
paus oli osa Tuntitilikampanjaa, jolla kan
nustettiin ihmisiä osallistumaan vapaaeh
toistyöhön omalla paikkakunnallaan. RAY
oli mukana lanseeraamassa myös Suomen
ensimmäistä Demokratiapalkintoa yhdessä
oikeusministeriön, Allianssi ry:n sekä Yle
Ykkösen aamutv:n kanssa.
Vuodesta 2009 julkisuudessa käsitelty
vaalirahoitus piti RAY:tä otsikoissa myös
vuonna 2011. RAY:n ylle langetettiin epäilyjä
väärinkäytöksistä, mutta tarkemmat tarkas
tukset ja annetut selvitykset eivät antaneet
aihetta syytteisiin. Tutkimusten mukaan mie
3 raY:n tapa toimia
likuva RAY:stä on kansalaisten enemmistön
mielestä edelleen myönteinen, mikä on tär
keää RAY:n toimintaedellytysten turvaami
seksi jatkossa. Avustustoiminnan osalta uu
den seurantatoiminnon perustaminen ja sitä
kautta saatava tieto avustuksilla aikaansaa
duista asioista tarjoaa jatkossa RAY:n vies
tintään aiempaa vaikuttavampaa sisältöä ja
auttaa osaltaan myönteisen yhteisökuvan yl
läpitämisessä ja parantamisessa.
Ympäristöä kunnioittaen RAY:n toiminnan ympäristövaikutusten hal
linnassa keskitytään energiankulutuksen ja
logistiikan optimointiin sekä henkilöstön ym
päristöasenteisiin vaikuttamiseen. Vuonna
2011 RAY:n ympäristövastuutoiminnassa ei
tapahtunut suuria muutoksia. RAY jatkoi
edellisvuonna käyttöönotettujen Green
Office toimintaperiaatteiden noudattamista,
mikä tarkoittaa pyrkimystä jatkuvaan ympä
ristöjärjestelmän kehittämiseen sekä henki
löstön ympäristötietoisuuden parantamista.
Konkreettisesti RAY:n ympäristö teot näkyi
vät vuonna 2011 vihreän sähkön käyttämise
nä. Kaikki yhdistyksen solmimat sähkösopi
mukset ovat ekoenergiaa. Lisäksi RAY:ssä
on tehostettu jätteiden lajittelua ja pyritty
vähentämään paperin ja sähkön kulutusta.
RAY myös kierrättää käytöstä poistetut au
tomaatit.
raY-talon ympäristömittarit
2011 2010 muutos-%
Sähkön kulutus (MWh) 2 488 2 554 2,7
Sekajätteen määrä (t) 4,16 16,8 75,2
Yksiköiden tulostuspaperin kulutus (riisiä) 3 179 3 105 2,4
raha-automaattien kierrätys vuonna 2011 (t)
Metalli 195,91
energiajae 12,3
Kaapeli 3,2
Kuvaputkelliset laitteet 1,2
Muovi 1,2
Puu 44,09
Sähkö ja elektroniikkaromu 30,2
Palautusosat 12,56
Lasi 5,8
käsitelty materiaali yhteensä 306,46
Hyödynnetty energiana 56,39
Hyödynnetty materiaalina 200,31
Hyödynnetty valmistuksessa uudelleen 12,56
Ongelmajätteen hyötykäyttö 37,2
Hyödynnetty materiaali yhteensä 306,46
28
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
vuosi 2011 jää mieleen ennen kaikkea k18
-vuotena. ikärajamuutos onnistui hyvin:
heinäkuussa 2011 voimaan tullutta
18-vuoden ikärajaa ovat kiitelleet niin
pelaajat kuin yrityskumppanitkin. Hie-
nosti läpi viety muutos vaati paljon työtä
etenkin raY:n huoltoedustajilta.
Hämeenlinnan alueella huoltoedustajana
työskentelevä jari leinonen aloitti ikäraja
muutoksen vaatimat työt jo vuoden 2011
alussa. Ravintoloissa töihin päästiin heti al
kuvuodesta, kaupoissa ja kioskeissa muu
tostyöt aloitettiin keväällä.
– Paniikkia ei tullut missään vaiheessa.
Lopulta olimme valmiita jo kesäkuun alus
sa, vaikka muutostöitä tehtiinkin muiden
töiden ohella, Jari kehuu onnistunutta ai
kataulutusta.
ikärajamuutoksen vuoksi kaikkiin auto
maatteihin päivitettiin uudet tarrat ja teip
paukset. Jarilla on huollettavanaan
Hämeen linnassa ja sen ympäristössä reilut
200 automaattia. Pelkästään uusien K18
lattiateippien teippaamisessa oli kova
urakka.
– Sattui vielä niin, että ensin käyttä
mämme teippi ei ollut tarpeeksi kestävää.
Melkein kaikki uudet teippaukset piti tehdä
vielä kertaalleen uudelleen. Siinä taisi sit
ten tulla jo yksi teippikilometri täyteen, Jari
kertoo.
” ikärajamuuTOS Söi kilOmeTreiTTäin TeiPPiä.”
JARi LeinOnen, HUOLTOeDUSTAJA, RAY
ikärajamuutoksen myötä automaatteihin
vaihdettiin myös osoittimet – kyltit, jotka
ovat automaattien päällä ja ilmoittavat ikä
rajasta.
– Kerran kun menin Forssaan huolto
töihin, huomasin yhden automaatin vaati
van pelaajilta 81vuoden ikää. Osoitin oli
asennettu vahingossa väärin päin, nauraa
Jari – ja tunnustaa saman kommervenkin
käyneen muutostöiden tiimellyksessä
myös itselleen.
Ahkerasti kentällä liikkuva huoltoedusta
ja saa paljon palautetta. Jari kertoo, että
yrityskumppanit ja pelaajat ovat olleet ikä
rajamuutokseen tyytyväisiä.
– Pelipisteiden ympäristö on rauhoittu
nut ja yrityskumppanit kertovat, ettei pe
linestolaitteita tarvitse käyttää alaikäisten
takia yhtä usein kuin ennen. Samalla van
hemmat pelaajat kertovat pelaamisen
olevan nyt mukavampaa.
Toisaalta automaatitkin ovat pysyneet
nyt paremmassa kunnossa.
– Koneet ovat pysyneet siistimpinä.
enää niistä ei törrötä esimerkiksi jäätelö
tikkuja, tiivistää huoltoedustaja ikäraja
muutoksen hyviä puolia.
3 raY:n tapa toimia
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
29
4 raY:n avustustoiminta
2929
30
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
raha-automaattiyhdistyksen tuki mahdol-
listaa monen kansalaisjärjestön olemassa-
olon. raY:n koko voitto jaetaan sosiaali- ja
terveysalan järjestöille. avustustoiminta
yhdistää Helsinki mission apulaistoimin-
nanjohtajaa Sari vapaavuorta ja raY:n
avustusvalmistelijaa anne kukkosta.
RAY:n avustusten hakeminen – ja niiden
myöntäminen – ovat omanlaisensa rutis
tukset. Kaksi vuotta Helsinki Missiossa
työskennellyt Sari muistaa edelleen eläväs
ti, miltä tuntui täyttää RAY:n tukihakemuk
sia ensimmäistä kertaa.
– Olin ihan tukka pystyssä, että miten
tästä selvitään! en ollut aiemmin kuullut
kaan moisesta prosessista, Sari kertoo.
Jännitystä lisäsi se, että järjestössä pai
notettiin tukien hakemisen olevan lähes
elintärkeä asia. Helsinki Mission kautta
apua saavat niin lapset, nuoret kuin van
huksetkin, ja toiminta rahoitetaan pitkälti
RAY:n tuilla. Onneksi Sari ei jäänyt urakan
kanssa yksin, vaan nauraa saaneensa suo
rastaan ”sulkeisharjoitusta” kaavakkeiden
täyttämiseen. Opastusta sai myös RAY:n
nettisivuilta ja työntekijöiltä.
– Usein keskustelemme järjestöjen kans
sa hakemuksen sisällöstä jo ennen kuin ha
kemus saapuu meille. Oikeastaan koko ha
kuprosessi on vuoropuhelua järjestön
kanssa – vaikka RAY:ssä teemmekin omat
päätöksemme, Anne tiivistää hakuproses
sia.
” HakuPrOSeSSi On vuOrOPuHelua.”
SARi VAPAAVUORi, APULAiSTOiMinnAnJOHTAJA, HeLSinKi MiSSiO JA
Anne KUKKOnen, AVUSTUSVALMiSTeLiJA, RAY
iso asia avustusten valmistelu on myös
RAY:ssä. esimerkiksi vuonna 2011 RAY
avusti lähes 800 järjestön toimintaa yh
teensä lähes 270 miljoonalla eurolla.
– Syksy on meillä kiireisintä aikaa. Työ
tahti on silloin niin kiivas, että avustusten
valmistelu tulee uniinkin, kertoo Anne.
Myös järjestöissä tukien haku on usein
kuukausien työ ja uurastus, johon limittyy
toiminnan kehittämisen suunnittelua.
– Kun valmiin tukihakemuksen saa käsis
tään, niin sitä on että huh huh. ihan kuin
olisi lapsen synnyttänyt, kuvailee Sari ja
tunnustaa, ettei uskalla toimittaa valmista
hakemusta edes postissa, vaan kiikuttaa
paperit itse RAY:hyn perille tulon varmista
miseksi.
Sari ei silti kauhistele hakuprosessia.
Hänen mukaansa kaavakkeet ja ohjeistus
ovat selkeitä, ja apua on saanut aina.
Työstään Helsinki Missiossa hän muistaa
olla iloinen joka päivä.
– Aiemmin työskentelin bisnesmaail
massa kovempien arvojen keskellä. Se, et
tä voin nyt omalla työlläni auttaa muita
ihmisiä, on todella palkitsevaa.
Kiireistä huolimatta työn ilo kuuluu
myös Annen puheessa.
– Koen olevani yhteiskunnassa mielen
kiintoisella näköalapaikalla. Ja jos RAY:n
tyyppistä järjestelmää ei olisi, minun on
vaikea kuvitella, miten järjestöjen
toiminta mahdollisuudet voitaisiin taata.
raY:n tapa toimia4 raY:n avustustoiminta
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
31
4 raY:n avustustoiminta
raY:n pelien tuotosta ohjataan miljoona
euroa päivässä suomalaiseen hyvinvoin-
tiin. raY jakaa vuosittain rahapelitoimin-
tansa tuoton avustuksina sosiaali- ja ter-
veysalan järjestöjen toimintaan. järjestö-
jen toiminta keskittyy muun muassa las-
ten ja perheiden parissa tehtävään työ-
hön, kansanterveyteen, vammaistyöhön
sekä vanhustyöhön.
RAYavustus voidaan myöntää avustus
strategian linjausten mukaisesti terveyden
ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen,
terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavi
en ongelmien ehkäisemiseen ja ongelmia
kohdanneiden auttamiseen ja tukemiseen.
RAY:n avustustoimintaa ohjaa nelivuotinen
avustusstrategia. Vuotta 2011 väritti uuden
strategian 2012–2015 käytäntöön vienti, mi
kä näkyy muutoksina niin avunsaajille, jär
jestöille kuin RAY:laisillekin.
Monipuolinen järjestökenttäRAY:n avustustoiminnalla on lakisääteinen
päämäärä ja perustehtävä: edistää terveyt
tä ja sosiaalista hyvinvointia tukemalla yleis
hyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden toimin
taa. RAY:n tuotot auttavat vuosittain kym
meniätuhansia suomalaisia ja RAY:n rahoi
tus turvaa satojen sosiaali ja terveysalan
järjestöjen toimintaedellytykset Suomessa.
RAY jakaa vuosittaisen rahapelitoimin
tansa tuoton avustuksina sosiaali ja
terveys alan järjestöille, joita toimii Suomes
sa lähes 14 000. Vuonna 2011 RAY jakoi
avustuksina yhteensä 268,2 miljoonaa eu
roa 1 587 eri kohteeseen. Suurimmat avus
tuksen saajat olivat YSäätiö, näkövam
maisten keskusliitto, ensi ja turvakotien
liitto, Suomen mielenterveysseura ja Kuu
rojen liitto. Avustusta sai yhteensä 806 jär
jestöä. Järjestöt ovat tärkeitä toimijoita eh
käisevässä työssä ja uusien toimintamalli
en kehittämisessä. Järjestöt ovat myös
väylä kansalaisten osallistumiselle ja vai
kuttamiselle paikallisella, alueellisella, valta
kunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Valtaosa RAY:n tukemista sosiaali ja ter
veysalan järjestöistä on paikallisia tai alueel
lisia yhdistyksiä, joiden toiminta nojaa pit
kälti vapaaehtoisuuteen. Järjestöt organi
soivat vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea,
toimivat kansalaisten edunvalvojina, ovat
palvelujärjestelmän kumppanina kehittä
mässä sosiaali ja terveyspalveluita sekä te
kevät kansainvälistä yhteistyötä.
Suomalaisten ikärakenteen muuttuessa
ja väestöryhmien terveys ja hyvinvointiero
jen kasvaessa on sosiaali ja terveysalan
kansalaisjärjestötoiminta korvaamatonta.
RAY on tämän toiminnan keskeisin rahoitta
ja. RAY:n tuki kattoi noin 15 % valtakunnal
listen sosiaali ja terveysjärjestöjen kuluista.
Tuloksellista yhteistyötäRAY:n toimintaa ohjaavat myös yhteiskun
nalliset muutokset. Vuoden 2011 toimintaan
vaikuttivat esimerkiksi kuntarakenteen
muutosprosessi, epävakaa taloudellinen ti
lanne, Suomen väestön ikärakennemuutos,
tiettyjen väestöryhmien syrjäytyminen sekä
maahanmuuton ja monikulttuurisuuden li
sääntyminen.
RAY myöntää avustuksia valtakunnallis
ten järjestöjen perustoimintaan (Ay), järjes
tön toiminnan kokonaisuudesta rajattuun
Suurimmat avustuksen saajat vuonna 2011 (milj. euroa)
YSäätiö 8,1
näkövammaisten Keskusliitto ry 7,6
ensi ja Turvakotien Liitto ry 5,1
Suomen Mielenterveysseura ry 4,2
Kuurojen Liitto ry 4,1
Mielenterveyden Keskusliitto ry 3,8
Kehitysvammaliitto ry 3,8
nuorisoasuntoliitto ry 3,6
Suomen Punainen Risti 3,4
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 3,1
Vuoden 2012 suurimmat avustuksensaajat www.ray.fi/jarjestot
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
32
toimintalohkoon (Ak), investointeihin (B) ja
määräaikaisiin projekteihin (Ci ja CK). Avus
tusten myöntämistä säätelevät arpajaislaki,
laki rahaautomaattiavustuksista, sosiaali ja
terveysministeriön kanssa solmittu sopimus
avustustoiminnan tulostavoitteista sekä yh
teistyössä järjestöjen ja sidosryhmien kans
sa valmisteltu ja käytännössä jakoehdotuk
sen valmistelua raamittava RAY:n hallituk
sen hyväksymä avustusstrategia.
Avustukset myönnetään vuosittain hake
musten perusteella ja avustusta voi käyttää
vain RAY:n hyväksymiin kuluihin. Tulkintaa
avustuksella katettavista hyväksyttävistä
kuluista ohjaavat laki rahaautomaattiavus
tuksista, avustuspäätöksen käyttötarkoitus
teksti rajauksineen sekä järjestön avustus
hakemus ja sen mukana lähetetyt liitteet.
Avustukset myönnetään järjestötoimintaan,
jonka lähtökohtana ovat mm. vapaaehtoi
suus, vertaistuki ja kansalaisten halu vaikut
taa yhteisiin asioihimme.
Avustusta saaneet järjestöt tekevät vuo
sittain huhtikuun loppuun mennessä RAY:lle
vuosiselvityksen avustusten käytöstä. Pro
jekteista ja investoinneista edellytetään
myös loppuselvitystä, kun hanke päättyy.
RAY:n avustamassa toiminnassa korostuu
tuloksellinen yhteistyö. Avustuksilla halutaan
edistää järjestöjen keskinäistä yhteistyötä
sekä niiden ja kuntien ja yritysten välisen yh
teistyön kehittymistä. RAYtukea ei lain mu
kaan saa myöntää valtion ja kuntien tehtävi
en täyttämiseen tai myytävien palvelujen
tuottamiseen. RAYavusteinen järjestötyö ei
siis korvaa sellaista toimintaa, mikä kuuluu
hoitaa verovaroin, mutta on toivottavaa, että
se nivoutuu järkevästi yhdeksi kokonaisuu
deksi palvelujärjestelmän kanssa.
Seuranta näkyväksiVuonna 2011 saatiin päätökseen nelivuotinen
avustusstrategiakausi. Vuosien 2008–2011
avustusstrategiakauden keskiössä olivat hy
vinvoinnin edistäminen, järjestöjen toiminta
edellytysten turvaaminen, terveyttä ja sosi
aalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien eh
käiseminen ja ongelmia kohdanneiden kan
salaisten ja perheiden auttaminen.
erityistä vuonna 2011 oli seurantajärjes
telmän viimeistely. Järjestelmän avulla voi
daan selvästi aiempaa paremmin todentaa
avustetun toiminnan tuloksellisuutta, joten
seurantajärjestelmän kehittäminen on mer
kittävä muutos ja mahdollisuus sekä järjes
töille että RAY:lle. Seurantajärjestelmän ke
hittämisen yhteydessä mm. otettiin käyt
töön avustusta saaville järjestöille lähetettä
vä lomake, jonka avulla sekä RAY että ky
seinen järjestö voivat seurata toiminnan
etenemistä ja tuloksellisuutta. Tavoite on,
että edellä mainitulla tavalla kerätyn tiedon
avulla konkretisoidaan myös niitä toiminnan
tuloksia, joita ei voi eikä ole syytä mitata
euromääräisesti.
Avustustoiminnasta tehtiin vuonna 2011
kaksi ulkopuolista auditointia: ensimmäisen
toteutti keväällä sosiaali ja terveysministe
riön toimeksiannosta net effect Oy ja toi
sen lokakuussa Valtiontalouden tarkastusvi
rasto. net effectin raportin mukaan avus
tustoiminnan keskeisimpiä vahvuuksia ovat
sen kohdentuminen avustusstrategian mu
kaisille painopistealueille, eri avustuslajien
hakukriteerien ja yhteismitallisuuden kehit
täminen, avustusosaston henkilöstön vahva
järjestötuntemus ja johdon sitoutuneisuus
toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. VTV:n
tarkastuskertomus puolestaan suosittelee
4 raY:n avustustoiminta
avustuksen valvonnan tunnuslukuja (kpl)
2011 2010Maksupyynnöt 5 786 2 949
Vuosiselvitykset 934 1 037
Tarkastuskäynnit 65 67
avustukset toimialoittain (milj. euroa)
2011 2010
Kansanterveyden edistäminen 102,6 99,9
Lastensuojelun tukeminen 24,0 26,2
Aistivammaistyön tukeminen 22,5 23,6
Vanhustyön tukeminen 34,8 32,9
invalidityön tukeminen 27,5 31,2
nuorisokasvatuksen kehittäminen 11,9 11,3
Suuronnettomuuksiin varautuminen 3,4 13,8
Lomanviettomahdollisuuksien edistäminen 17,0 16,2
Raittius ja päihdetyön edistäminen 24,6 23,0
Yhteensä 268,2 278,2
Vuoden 2012 jakopäätöksen luvut www.ray.fi/jarjestot
Haetut ja myönnetyt avustukset
2011 2010
Haetut avustukset (milj. euroa) 422,8 520,0
Haetut avustuskohteet (kpl) 2 426 2 884
Myönnetyt avustukset (milj. euroa) 268,2 278,2
Myönnetyt avustuskohteet (kpl) 1 587 1 630
Vuoden 2012 jakopäätöksen luvut www.ray.fi/jarjestot
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
33
RAY:ta muun muassa valvomaan avustus
ten käyttöä aikaisempaa tehokkaammin,
jotta niiden tarkoituksenmukainen käyttö
varmistuu. VTV suosittelee RAY:ta myös
tarkastelemaan avustusprosessien sisäistä
valvontaa. erityisesti pitäisi kiinnittää huo
miota avustuspäätös ja hakemuskäytäntöi
hin, riittävien tietojen esittämiseen ja avus
tuksen myöntämisen yleisten edellytysten
määrittelyyn.
Uusi strategia ohjaa valmisteluaVuonna 2012 käynnistyy uusi nelivuotinen
avustusstrategiakausi. Vuosien 2012–2015
strategian päälinjat ovat terveyden ja sosi
aalisen hyvinvoinnin vahvistaminen, terveyt
tä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien on
gelmien ehkäiseminen sekä ongelmia koh
danneiden auttaminen ja tukeminen.
ensimmäiseen päälinjaan sisältyvät toi
minnot, joilla vahvistetaan hyvinvoinnin,
normaalin arkielämän, yhteisöllisyyden ja
osallisuuden toteutumista. Toiseen päälin
jaan kuuluvat toiminnot, joilla ehkäistään
erilaisia terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia
uhkaavia ongelmia tai riskejä. Kolmannessa
päälinjassa on kyse ihmisten auttamisesta ja
tukemisesta tilanteissa, joista selviämisessä
tarvitaan erityisesti myös kanssaihmisten
apua ja tukea.
Uuden strategian tavoitteena on vastata
ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin,
joita ovat muun muassa ikärakennemuutos,
yksinäisyys, päihteet, maahanmuutto, mie
len ongelmat sekä eri vammaryhmiin kuulu
vien huomiointi. Strategiaa työstäessään
RAY on käynyt aktiivista keskustelua kansa
laisjärjestöjen asemasta sekä suomalaisen
hyvinvoinnin tilasta ja tulevaisuudesta. Aja
tuksia ja tietoja on vaihdettu järjestöjen ja
sidosryhmien, kuten ministeriöiden, kuntien
ja eri asiantuntijalaitosten edustajien kanssa.
Vuonna 2011 RAY:ssä valmisteltiin uuden
strategian mukainen vuoden 2012 jakoeh
dotus uudella tavalla. Uudistus on toiminta
tavallisesti suuri, sillä nyt jakoehdotukset
tehdään avustusstrategian kolmen päälinjan
mukaan toimivissa tiimeissä. Uudistuksen
tavoitteena on se, että avustusstrategian
merkitys vahvistuu.
Vuonna 2011 julkistettiin myös ensim
mäistä kertaa avustusstrategian seuraavan
vuoden toimeenpanosuunnitelma. Toimeen
panosuunnitelmassa selitetään, mitä avus
tusstrategialla käytännössä tarkoitetaan ja
tavoitellaan. Toimeenpanosuunnitelmalla
halutaan osaltaan varmistaa avustusten ha
kijoiden tasapuolinen kohtelu sekä kertoa
siitä, miten avustuksia hyödynnetään. Toi
meenpanosuunnitelmat julkistetaan jatkos
sa joka vuosi maaliskuussa.
Vahvistamisen ja ehkäisemisen päälinjoi
hin sijoittuva toiminta on sekä inhimillisesti
että kansanterveydellisesti ja taloudellisesti
ajatellen yhteiskunnallisesti kestävin ratkai
su. RAY haluaakin haastaa järjestöt pohti
maan mahdollisuuksiaan vahvistaa käytän
nön toimintaansa kahden edellä mainitun
päälinjan painotusten mukaisesti. Lisäksi
järjestöjen ja muiden tahojen on syytä poh
tia toiminnan suuntaamista ja kohdentamis
ta tarkasti myös sosioekonomisten terveys
ja hyvinvointierojen kaventamisen näkökul
masta.
avustukset avustuslajeittain (milj. euroa)
2011 2010
Kohdennetut toimintaavustukset 123,1 120,1
Yleisavustukset 51,9 64,4
investointiavustukset 34,4 34,4
Projektiavustukset 58,8 59,3
Yhteensä 268,2 278,2
Yleisavustuksella järjestöt rahoittavat sääntöjen mukaista toimintaansa. Yleisavustukset myönnetään valtakunnallisille,
toimintansa vakiinnuttaneille järjestöille.
kohdennettu toiminta-avustus myönnetään järjestön normaalista toiminnasta erotetun toiminnon tai toiminnanalan menoihin.
investointiavustus on suunnattu järjestön käyttöomaisuuden, toimitilojen tai asuntojen hankintoihin sekä peruskorjaus ja uudis
rakentamishankkeisiin.
projektiavustus voidaan myöntää kokeilu, käynnistämis, tutkimus tai kehittämishankkeeseen tai muuhun tarkoitukseltaan ra
jattuun hankkeeseen. etusijalla avustuksen saajina ovat uudet ja innovatiiviset hankkeet, joiden tavoitteena on etsiä, kehittää tai
kokeilla erilaisia toimintamuotoja ja menetelmiä.
4 raY:n avustustoiminta
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
34
avunsaajan maailma
3434
35
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 20115 avunsaajan maailma
kouvolan valkealassa asuva 61-vuotias
ahti laine on elänyt alzheimer-diagnoo-
sin kanssa jo lähes viisi vuotta. aluksi ka-
teissa olivat tavarat, nyt satunnaiset eksy-
miset ovat alkaneet haitata ulkona liikku-
mista. Tukea vaikean sairauden kanssa
elämiseen ahti ja hänen vaimonsa irmeli
ovat saaneet kouvolan seudun muisti
ry:stä.
Levyseppähitsaajana työskennellyt ahti
laine harrasti vielä kuutisen vuotta sitten
autojen rassailua.
Vaimo irmeli laine kuitenkin ihmetteli,
kun Ahti unohti yhä useammin silmälaseja
ja lompakoita autojen katoille. Koeajossa
lasit ja lompakot katosivat katujen varsille.
irmeli alkoi epäillä muistisairauden mah
dollisuutta.
– Samoihin aikoihin huomasimme leh
destä, että Kouvolan seudun Muisti testaa
työikäisten muistia. Ahti meni testeihin ja
testien tuloksissa havaittiin lievää poikke
avuutta, kertoo irmeli.
Terveyskeskuksessa tarvetta hoidolle ei
heti havaittu, joten kesti vielä pari vuotta,
ennen kuin Ahti pääsi sairaalaan testeihin.
Sairaalatestien jälkeen hän sai tietää sai
rastavansa muistia tuhoavaa Alzheimerin
tautia. Diagnoosi oli kova pala. Pari vuotta
aiemmin Ahti oli joutunut jäämään työs
tään sairaseläkkeelle harvinaisen näköher
mon surkastuman vuoksi. näön heikkene
misestä johtunut ajokortin menetyskin oli
ollut automiehelle rankka paikka.
Vaikeassa elämäntilanteessa Ahti ja
irmeli saivat tukea Kouvolan seudun Muis
tista. Ahti kävi muun muassa Voimaa
” ekSYmiSeSTä Tulee ikävä ja inHOTTava Tunne.”
ALzHeiMeRiA SAiRASTAVA AHTi LAine
miehille kuntosalikurssilla.
– Ryhmässä oli samanikäisiä miehiä, ja
siellä huomasin, että muillakin oli asioita
hukassa. Vertaistuki tuntui mukavalta –
olimme samanlaisia pönttöpäitä kaikki,
nauraa Ahti.
irmeli sai puolestaan tukea muistisairai
den omaisten ryhmätapaamisista.
– Meillä ei ole tuttavapiirissä ketään, jolla
olisi todettu muistisairaus tämän ikäisenä.
itsekin olen aina luullut, että muistisairau
det tulevat vasta vanhuksille, sanoo irmeli.
Arkiset asiat muuttuvat Alzheimerin
myötä vaikeiksi. Ahti ei pysty käyttämään
esimerkiksi kännykkää, sillä hän ei muista
kuinka siihen vastataan, eikä toisaalta näe
irmelin kirjoittamia opastuksia. eläminen
vaatii myös jatkuvaa keskittymistä. Ren
toutua ei voi, kun pitää olla varuillaan on
ko kaikki varmasti hyvin. Oma juttunsa
on myös eksymisen sietäminen.
– eksymisestä tulee ikävä ja inhottava
tunne. Vaikka seutu on tuttu, mistään ei saa
otetta. Sitä vain pyörii ja ihmettelee missä
on, kuvailee Ahti.
Onneksi Ahdilla on irmeli. Kun kuntoilus
ta pitävä Ahti ajoi pyörällä ja eksyi, irmeli
hyppäsi autoon ja lähti etsimään miestään.
Ahti löytyi pyöräilemästä maantien vartta
pitkin, ja irmelin nähdessään mies huikkasi:
– Tiiätsie, mie olen eksynyt!
– Kyl mie tiiän, siks mie täs olenkii,
vastasi irmeli.
RAY tukee Muistiliiton ja sen paikallisyh
distysten toimintaa. Kouvolan Seudun
Muisti ry on yksi paikallisista yhdistyksistä.
Toiminnalla autetaan muistisairaita ja hei
dän omaisiaan.
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
36
raY:n tapa toimia5 avunsaajan maailma
rahapelit paitsi näkyvät suomalaisessa
katu kuvassa, myös tuntuvat suomalaisten
arjessa. raY:n peleistä syntyvillä tuotoilla
parannetaan suomalaisten terveyttä ja
kasvatetaan sosiaalista hyvinvointia. Suo-
mi on täynnä raY:n tukemaa toimintaa ja
raY:n tuella kehitettyjä hyviä käytäntöjä.
raY:n tukemien noin 800 järjestön toi-
minnassa on vuosittain mukana yli
240 000 vapaaehtoista, noin 30 000 pal-
kattua työntekijää ja lähes 2 miljoonaa jä-
sentä.
RAYavustusten saajien kirjo monipuolistui
entisestään vuonna 2011 tehtyjen uusien lin
jausten myötä. Tukea myönnetään yhä
enemmän ihmisten itsenäistä suoriutumista
ja elämänhallintaa tukevaan työhön, siis
perus arjen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Apu ulottuu kattavasti myös arkisen elä
män haasteita kohtaavista ihmisistä heihin,
jotka eivät enää selviä omin voimin.
Tukea arjen hyvinvointiin ja terveyteenVuonna 2011 RAYrahoituksen avulla tehdyl
lä terveyttä ja hyvinvointia vahvistavalla
työllä tasaarvoistetaan ihmisiä ja ehkäis
tään ennalta mahdollisia ongelmia. RAY:n
rahoittama toiminta rakentaa yhteiskuntaa,
jossa voimme helpommin hallita omaa elä
määmme, ylläpitää terveyttämme ja olla
osa yhteiskuntaamme.
RAY:n avustuksia on kohdennettu esi
merkiksi Suomen setlementtiliitto ry:n
koordinoimaan hankkeeseen, jossa kehite
tään kansalaistoimintaa ja paikallista osalli
suutta syrjäytyvillä tai taantuman koettele
milla alueilla. Hankkeessa ovat mukana
muutoksen kokenut Vaasan Palosaaren
teollinen paikallisyhteisö, rakennemuutok
sen koettelema Kemijärvi sekä monikult
tuurisuuden murroksessa oleva Tampereen
Hervanta. Kansalaisjärjestöt kehittävät
hankealueilla toimintaa, jonka kautta pa
rannetaan elämää, osallisuutta, osallistu
mista ja kansalais aktiivisuutta. RAYtukea
saava Helsinki Human Rights säätiö puo
lestaan tekee työtä ennakkoluulojen vä
hentämiseksi ja suvaitsevuuden lisäämi
seksi. Järjestön Dance for Social Change
hanke lisää tanssin kautta kantaväestön ja
maahanmuuttajataustaisten lasten yhden
vertaisuutta. Toiminnalla parannetaan syr
jäytymisvaarassa olevien maahanmuutta
jalasten ja nuorten elämänhallintataitoja
sekä sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointi
aan.
RAYtuella rahoitetaan perinteisesti
myös terveyttä tukevaa toimintaa. Vuonna
2011 avustusta saivat esimerkiksi Satakun
nan Sydänpiiri ry, Hengitysliitto ja Suomen
Syöpäyhdistys. Satakunnan Sydänpiiri on
avustustuella kehittänyt verkkopohjaisen
Omanapapainonhallintatyökalun. Työkalua
on käytetty menestyksekkäästi valtimoris
kiryhmän ehkäisevässä kuntoutuksessa ja
se viedään osaksi valtakunnallista peruster
veydenhuoltoa. Suomen Syöpäyhdistys ja
Hengitysliitto ovat jatkaneet aikaisempaa
tuloksellista työtään savuttoman kulttuurin
edistämiseksi eri ikäryhmissä.
Tukea mYönneTään YHä enemmän iHmiSTen iTSenäiSTä SuOriuTumiSTa ja elämänHallinTaa ediSTävään TYöHön.
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
37
Tukea, kun terveys ja hyvin-vointi ovat uhattuinaerilaiset arjen haasteet voivat kohdata ke
net tahansa meistä. Toisinaan haasteet ovat
sellaisia, että ne uhkaavat yksilön terveyttä
tai hyvinvointia. Vuonna 2011 RAY on avus
tanut tällaisessa tilanteessa tukea antavista
tahoista muun muassa Kriminaalihuollon
tukisäätiötä, Lahden ensi ja turvakotia,
Kuopion Setlementtiä, ikäinstituuttia ja Lei
jonaemot ry:tä.
Kriminaalihuollon tukisäätiö auttaa van
kilasta vapautuvia henkilöitä sopeutumaan
takaisin yhteiskuntaan. Sen kokoama palve
luverkosto tukee vankilasta vapautuvaa
henkilöä erilaisten käytännön asioiden hoi
tamisessa, kuten asunnon ja työnhankin
nassa sekä päihteettömässä elämässä.
Kuopion setlementti on saanut avustusta
Tyttöjen talon perustamiseksi. Valtakunnal
lisesti toimivissa Tyttöjen taloissa autetaan
päihteiden, koulun kesken jäämisen, netti
riippuvuuden, yksinäisyyden, masennuksen
tai seksuaalisen hyväksikäytön kanssa
kamppailevia tyttöjä ja nuoria naisia. Tyttö
jen talossa voi myös harrastaa ja viettää
vapaa aikaa muiden tyttöjen kanssa.
ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisek
si on tehty töitä usean vuoden ajan. Työ on
tuottanut hyviä tuloksia ja toimintaa on tu
ettu myös vuonna 2011. ikäinstituutti on ke
hittänyt toimintamalleja, joilla voidaan tar
jota ikääntyville ihmisille esimerkiksi toimin
takykyä parantavia liikuntapalveluita.
Yksittäisten henkilöiden lisäksi myös per
heet tarvitsevat tukea. Avioero on vaikea
paikka monelle suomalaiselle perheelle ja
silloin tukea tarvitsevat sekä vanhemmat
että lapset. Lahden ensi ja turvakoti ohjaa
ja neuvoo erovaiheessa olevia vanhempia
sekä tarjoaa heidän lapsilleen vertaistukea.
Vertaistukea tarvitaan myös, kun oma lapsi
on vakavasti sairas tai vammainen. Avus
tusvaroilla toimiva Leijonaemot ry:n vertais
tukipuhelin antaa valtakunnallisesti tukea
vanhemmille, joita oman lapsen pitkäaikais
sairaus tai vamma kuormittaa.
RAY:n rahoittamissa avustusohjelmissa
järjestöjen rooli julkisen tuottajan rinnalla
on tärkeä. Järjestöjen merkitys kasvaakin
vaikeiden elämäntilanteiden ratkomisen ja
syrjäytymisen torjunnan yhteydessä.
raY:n tapa toimia5 avunsaajan maailma
raY:n raHOiTTamiSSa avuSTuSOHjelmiSSa järjeSTöjen rOOli julkiSen PalveluTuOTTajan rinnalla On Tärkeä.
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
38
Tukea, kun ollaan ongelmissa Osa meistä kohtaa elämässään erilaisia va
kavia ongelmia, jotka suistavat irti normaa
lista elämästä. Vuonna 2011 RAYavustusta
kohdennettiin toimijoille, jotka auttavat esi
merkiksi mielenterveysongelmaisia, perhe
ja lähisuhdeväkivallan uhreja tai asunnotto
mia suomalaisia.
Aivoliitto ry sai rahoitusta toimintaansa,
jolla edistetään aivoverenkiertohäiriöpotilai
den työelämään palautumista. Suomessa
aivoverenkiertohäiriöitä esiintyy vuosittain
noin 3 000 ihmisellä. Heistä noin kolman
nes joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle – to
sin osa voisi palata työelämään, mikäli tar
jolla olisi riittävästi tukea. Aivoliitto ry on ol
lut mukana luomassa mallia, joka vahvistaa
työelämään palautumisen lisäksi potilaan
arjenhallintakykyä ja lisää työnantajien tie
toutta sairaudesta ja sen erityispiirteistä.
RAY on pitkään tukenut myös mielenter
veystyötä tekeviä tahoja. Tällaisista tahoista
avustuksia ovat saaneet esimerkiksi itäinen
tiimi ry, Kotitalo ry ja Raahen Psyyke. itäisen
tiimin Vertainen vastassa projektissa aute
taan laitoshoidosta kotiutuvia mielenterveys
potilaita ja pyritään katkaisemaan heidän sai
raala ja laitoskierteensä. Kotitalo ry sai avus
tusta mielenterveyskuntoutujien klubitalotoi
minnan käynnistämiseksi Savonlinnassa ja
Raahen Psyyke kaksoisdiagnoosipotilaiden
vertaistoiminnan käynnistämiseksi.
Pelastakaa Lapset ry on saanut tukea
kotimaisen adoption kehittämishankkee
seen, jonka tavoitteena on tehdä adoptios
ta todellinen vaihtoehto lastensuojelun pii
riin kuuluvien lasten sijoittamiseksi. Hank
keella pyritään turvaaman vaikean elämän
tilanteen kohdanneelle lapselle vakaa, pysy
viin ihmissuhteisiin rakentuva elinympäristö.
Suomessa kasvaneet asunnottomuus
ongelmat koettelevat aikaisempaa laajem
paa ikäryhmää ja myös perheitä. RAY on
tukenut espoon järjestöjen yhteisön Voima
pesäprojektia, jossa autetaan asunnotto
muudesta kärsiviä perheitä. Voimapesä
projektissa luodaan malli, jolla perheellisten
asunnottomuuteen voidaan puuttua riittä
vän aikaisin, ja jossa selvitetään asunnotto
muuden taustalla olevia syitä.
raY:n tapa toimia5 avunsaajan maailma
39
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
Turkulaisessa Tyttöjen Talossa kohtaavat
eri-ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat
tytöt ja nuoret naiset. afganistanista Suo-
meen muuttaneelle Zahra Shirdelille,
turku laiselle koululaiselle johanna repo-
selle ja pienen pojan äidille rosa laulu-
selle Tyttöjen Talolla on suuri merkitys.
Kun Turun keskustassa sijaitsevaan Tyttöjen
Taloon astuu sisälle, tuntuu kuin olisi astunut
kotiin. Ovi kerrostalon kuudennessa kerrok
sessa avautuu värikkääseen ja avaraan asun
toon. Talossa työskentelevät ohjaajat toivot
tavat tervetulleeksi ja kysyvät kuulumisia,
keittiössä porisee kahvinkeitin, oleskelutilojen
sohvat houkuttelevat istumaan alas.
Rohkeutta ja uskallusta
Afganistanista Suomeen tullut 18vuotias
Zahra shirdel on käynyt talossa reilun kah
den vuoden ajan. Vaikka zahra on ollut Suo
messa jo reilut kolme vuotta, asuu hän edel
leen vastaanottokeskuksessa ja odottaa
oleskelulupaa.
– Tyttöjen Talo on minulle todella tärkeä
paikka. Jos taloa ei olisi, päivät olisivat to
della tylsiä, sanoo zahra.
Talossa tytöt voivat viettää vapaaaikaa,
harrastaa ja osallistua erilaiseen ryhmätoi
mintaan. zahra on ollut muun muassa tans
siryhmässä ja Oman elämänsä sankarittaret
kurssilla, jossa kerrottiin omia mielipiteitä ja
puhuttiin elämän hyvistä ja huonoista asiois
ta. zahra kertoo saaneensa toiminnasta pal
jon rohkeutta ja uskallusta. Suomen kieli on
harjaantunut samalla.
– Koulussa olen suomalaisten keskellä,
mutta siellä en puhu suomea. Täällä pu
hun suomea ihan normaalisti – ja olen saa
nut myös suomalaisia ystäviä, iloitsee
zahra.
Tyttöjen Taloon ovat tervetulleita kaikki
12–28 vuotiaat tytöt ja nuoret naiset. eri
laisen ryhmätoiminnan lisäksi nuorilla on
mahdollisuus omaan keskusteluaikaan oh
jaajan kanssa. ei siis ole ihme, että talosta
on muodostunut monelle tytölle tärkeä
paikka.
Vauva-arjen jakamista
Arvokasta tukea talosta on saanut myös
kuusiviikkoisen poikavauvan äiti, 19vuotias
rosa laulunen.
– Huomasin netistä, että Tyttöjen Talos
sa on nuorten äitien ryhmä. Mahdollisuus
jutella muiden raskaana olevien nuorten
naisten kanssa oli tosi tärkeää, sillä kukaan
omista kavereistani ei ollut samassa tilan
teessa, kertoo Rosa raskausajastaan.
Rosan mukaan nuorten äitien ryhmässä
käytiin läpi esimerkiksi vauvan ruokintaa ja
muita ”vauvajuttuja”. Rosa onkin iloinen,
että nuorten äitien ryhmätapaamiset jat
kuvat myös keväällä.
5 avunsaajan maailma
” TYTTöjen TalO On Tärkeä Paikka.”
KUVASSA VASeMMALTA: JOHAnnA RePOnen ROSA LAULUnen zAHRA SHiRDeL
40
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
– Me olemme ainakin mukana, sanoo Ro
sa, ja katsoo hymyillen pientä vauvaansa.
Kavereita ja oleilua14vuotias johanna reponen käy Tyttöjen
Talossa useina iltoina viikossa. Syykin on
selvä: talolla on paljon kavereita ja kivaa
tekemistä. Johanna muun muassa kirjoit
taa Tyttöjen Talon blogia, ja on osallistunut
roolirunotyöpajaan, korujen tekemiseen
sekä valokuvaamiseen. Talossa on Johan
nan mukaan mukavaa myös vain oleilla, ju
tella tai pelata pelejä.
– Jos taloa ei olisi, varmaan vain pujotte
lisin tvkanavien välillä kotona tai roikkuisin
netissä. Kun talo on kiinni, on tylsää, tiivistää
Johanna.
Talon ohjaajatkin ovat Johanna mukaan
juuri oikeanlaisia.
– He ymmärtävät vitsejä, eivätkä ole liian
tiukkapipoisia. Toisaalta ohjaavat osaavat
myös puuttua, jos joku vaikka sanoo toiselle
pahasti.
RAY tukee Tyttöjen Talo toimintaa Turun
lisäksi myös Helsingissä, Tampereella, Kuo
piossa ja Oulussa. Vuonna 2011 RAY:n avus
tuksella avattiin myös ensimmäinen Poikien
Talo Helsinkiin. Talojen toiminnasta vastaa
vat Suomen Setlementtiliitto ry:n paikallis
järjestöt. Turussa paikallisjärjestö on Auralan
Kerhokeskus ry.
” jOS TalOa ei OliSi, varmaan vain PujOTTeliSin Tv-kanavien välillä kOTOna Tai rOikkuiSin neTiSSä.”
5 avunsaajan maailma
RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011
41
HYVän taHdon pElEjä
raportin tekijät:
Perfecto Oy, RAY
Visuaalinen ilme ja taitto:
Riikka SulkamoMäkinen, RAY
raportin kuvat:
Wilma Hurskainen
Touko Hujanen (Antti Kärkkäisen kuvat)
Timo Wright (Tyttöjen Talo kuvat)