RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

1

Vastuu- ja Vuosiraportti 2011

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

2

Sisältö

1 2 3 4 5pelaajan maailma

raY lyhyesti

Toimitusjohtajan katsaus ....................3

RAY lyhyesti ..............................................4

Avainluvut 2011 ...................................5–6

Arvot ja strategiat ..................................7

Päättäjät ................................................ 8–9

raY:n pelitoiminta raY:n tapa toimia raY:n avustustoiminta avunsaajan maailma

Sivu 11EnsimmäinEn VisiittipokEripöYdässä kEsti VartinAntti Kärkkäinen,Pokeriammattilainen

Sivu 17täYtämmE nEtissä kEskisuuria unElmiaRiikka Seppänen,Kasinopelipäällikkö, RAY

Sivu 23HYVä näppituntuma pElimErkkEiHin on tärkEääJanne Larkka,Ostopäällikkö, RAY

Sivu 30HakuprosEssi on VuoropuHEluaSari Vapaavuori, Helsinki Missio ja Anne Kukkonen, RAY

Sivu 39VauVa-arjEn jakamista tYttöjEn talossaRosa Laulunen

SivuT 10–15 SivuT 16–21 SivuT 22–28 SivuT 29–33 SivuT 33–40Pelaaminen voi olla harrastus, pu­

heenaihe, ajanviete – jopa kannan­

otto hyvän asian puolesta.

RAY:n pelitoiminta perustuu viihdyt­

tävien ja jännittävien pelien sekä pal­

velujen tarjoamiseen vastuullisesti.

Oppiminen ja onnistuminen ku­

vaavat hyvin RAY:läisten vuotta

2011.

RAY:n pelien tuotosta ohjataan mil­

joona euroa päivässä suomalaiseen

hyvinvointiin.

RAY:n peleistä syntyvillä tuotoilla pa­

rannetaan suomalaisten terveyttä ja

kasvatetaan sosiaalista hyvinvointia.

3

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

Vuosi 2011 oli meille monin tavoin haasteel­

linen. Voin ilokseni todeta, että kaikkien

vaikeuksien jälkeen RAY:n vuosi 2011 oli tu­

loksellisesti paras yhdistyksemme histori­

assa.

Viime vuosien aikana toteutettu

rakenne muutos on saanut organisaatiom­

me vauhtiin ja tulokset näkyvät. Rahapeli­

strategiamme on terävöitynyt, avustus­

osaston toimintatavat ovat uudistuneet,

hallintomme on kehittynyt nykyaikaisen

organisaation vaatimalle tasolle, säädök­

set, ohjeistukset ja hyvä hallintotapa ovat

ajan tasalla. Jokaisen työntekijän on mah­

dollista kehittää omaa ydinosaamistaan.

Arvomme on nykyaikaistettu ja ne antavat

entistä tukevamman selkänojan ja ohje­

nuoran työllemme.

Vuonna 2011 meitä testattiin, kritisoitiin

ja riepoteltiin julkisuudessa. Olemme kes­

täneet tiukankin tarkastelun. Rahapeliem­

me tuotto oli koko vuoden vankassa kas­

vussa. Peliemme ensimmäinen kokonainen

vuosi internetissä osoitti, että vastuullisuus

ja sähköinen jakelu voivat toimia onnistu­

neesti yhdessä. Pääsimme tavoitteisiimme.

” Olemme keSTäneeT Tiukankin TarkaSTelun.”

SiniKKA MönKäRe

Vaikeuksien kautta voittoon

Keväällä 2011 eduskunta hyväksyi uuden

arpajaislain, jossa on kirjattu RAY:lle yksin­

oikeus omiin peleihinsä. Syksyllä eU­parla­

mentti vahvisti jäsenmaiden oikeuden

päättää itse myös sähköisessä jakelussa

olevista rahapeleistään. Toimintaympäris­

tömme on nyt vakaa.

Olemme viime vuosien aikana muuttu­

neet vaiheittain vanhakantaisesta laitok­

sesta moderniksi organisaatioksi. Toiminta­

ajatuksemme on uudistunut ja visio tule­

vaisuudesta on innostava. Uudistuminen

näkyy RAY:ssä myös henkilöstömme suku­

polven vaihtumisessa: minäkin annan tilaa

seuraajalleni ja jään pois työelämästä yli

40 vuoden työuran jälkeen.

Kiitos näistä yhteisistä vuosista ja menes­

tystä tuleviin haasteisiin!

Sinikka Mönkäre

toimitusjohtaja

toimitusjohtajan katsaus

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

4

raY lyhyesti

Ainutlaatuinen talo tuottaa hyvinvointiaSuomalaisessa rahapelaamisen mallissa voi­

tolle pääsevät myös ne, jotka eivät pelaa,

sillä pelivarat ohjataan kaikkien suomalais­

ten hyväksi. RAY hankkii pelitoiminnalla va­

roja vapaaehtoisten sosiaali­ ja terveysjär­

jestöjen työn tukemiseen. Tätä tehtävää

varten RAY:lle on arpajaislaissa kirjattu

yksin oikeus raha­automaatti­ ja kasino­

pelitoiminnan järjestämiseen Suomessa.

Suomen arpajaislakiin on kirjattu rahapelien

järjestämisen yksinoikeus myös kahdelle

muulle rahapeliyhteisölle: Veikkaus Oy:lle ja

Fintoto Oy:lle.

RAY:n toiminnassa korostuvat luotetta­

vuus ja vastuullisuus. Avustustoiminta tur­

vaa järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan.

Pelitoiminnan vastuullisuus tarkoittaa pe­

laamisesta aiheutuvien taloudellisten ja so­

siaalisten haittojen ehkäisyä.

RAY:n toimintaa säätelevät lait, asetukset

ja luvat, ja sitä valvovat eri viranomaiset sekä

yhdistyksen kokous ja hallitus. RAY on julkis­

oikeudellinen yhdistys, jolla on 97 jäsen­

järjestöä. Sosiaali­ ja terveysministeriö ohjaa

ja valvoo RAY:n avustustoimintaa, kuten

avustussuunnitelman valmistelua sekä avus­

tusten maksamista. Lisäksi se vastaa pelaa­

miseen liittyvien ongelmien seurannasta ja

tutkimuksesta. Rahapelitoimintaa valvoo

Poliisi hallitus. Sisäasiainministeriö vahvistaa

RAY:n pelien säännöt ja peleissä käytettävät

suurimmat sallitut panokset.

RAY tarjoaa peliviihdettä lähes 8 000

liike tilassa Suomessa. Pelejä voi pelata ho­

telleissa, ravintoloissa, kahviloissa, huolto­

asemilla, marketeissa ja kioskeissa. näiden

lisäksi RAY:n pelejä voi pelata RAY:n omissa

pelisaleissa, Helsingin kasinolla ja netissä,

www.ray.fi.

Vuonna 2011 RAY tuki suomalaista hyvin­

vointia 367,5 miljoonalla eurolla. Tällä rahal­

la tuettiin noin 800 järjestön toimintaa Suo­

messa liki 270 miljoonalla eurolla, minkä li­

säksi lähes 100 miljoonalla eurolla tuettiin

sotaveteraanien hoitoa ja kuntoutusta.

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

5

Pelitoiminnan tuotto vuonna 2011

(milj. euroa)

Raha­automaatit 659,7

Ravintolakasinopelit 20,5

Casino Helsinki 27,5

internetpelitoiminta 29,7

Myynti ja vuokraus 1,7

Yhteensä 739,1

Pelitoiminnan tuoton jakautuminen

vuonna 2011 (milj. euroa)

Tilitetty STM:lle avustuksiin 410,8

Sijoituspaikkamaksut 99,5

Arpajaisvero 73,8

Henkilöstökulut 61,2

nettoinvestoinnit 23,9

Muut kulut 69,9

Yhteensä 739,1

Henkilöstön määrä (hlö)

2011 2010

Kokoaikaiset 901 897

Osa­aikaiset 680 692

Vakituiset 1 546 1 516

Määräaikaiset 35 73

Henkilöstö yhteensä 1 581 1 589

avainluvut

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

6

Yhteiskuntavastuuraportoinnin keskeiset tunnusluvut 2010–2011

2011 2010 muutos %

sosiaalinen vastuu

ikärajatarkastukset pelisaleissa, kpl (1 80 601 84 931 ­5,1

Pelinestolaitteen käyttökerrat pelipisteissä (1 1 265 315 1 603 950 ­21,1

Sijoituspaikkatarkastukset, kpl (2 6 988 12 038 ­42,0

Pelikiellot ja ­rajoitukset peliongelmaan liittyen, kpl 990 849 16,6

itseasetetut pelikiellot netissä, kpl 31 658 ­ ­

Avustuksen tarkastuskäynnit 65 67 ­3,0

Sairauspoissaoloprosentti 3,6 3,4 5,9

Terveydenhoitoon käytetyt varat/henkilötyövuosi, euroa 576 534 7,9

Henkilöstömäärä 1 581 1 589 ­0,5

taloudellinen vastuu, milj. euroa

Pelitoiminnan tuotto 739,1 674,5 9,6

Arpajaisvero 73,8 55,5 32,8

Sijoituspaikkamaksut 99,5 93,6 6,4

Henkilöstökulut 61,2 57,8 5,9

nettoinvestoinnit 23,9 9,2 72,4

Muut kulut 68,2 76,2 ­10,5

Tilikauden voitto 412,5 382,2 7,9

Tilikauden voitto liikevaihdosta, % 62 62 0

Avustukset järjestöille 268,2 278,2 ­3,6

Veteraanien kuntoutukseen valtionkonttorille 99,3 102,8 ­3,4

Ympäristövastuu

Sähkön kulutus, MWh (3 5 530 5 505 ­0,1

Veden kulutus, m3 (4 5 875 5 770 1,8

Kaukolämmön kulutus, MWh (5 2 345 2 483 ­5,6

Ajetut kilometrit, milj. km 4,5 3,9 15,3

Hiilijalanjälki, tnCO2e ­ 7 282 ­

1) ikäraja nousi 18 vuoteen 1.7.2011

2) Valvontatapa muuttui keväällä 2011

3) RAY­talo, edustus­ ja lomakiinteistöt sekä Casino Helsinki

4) RAY­talo sekä edustus­ ja lomakiinteistöt

5) RAY­talo

Pelitoiminnan tuoton kehittyminen vuosina

2007–2011 (milj. euroa)

739,1 +6,9 %

674,5 +3,7 %

650,8 ­1,3 %

659,4 +1,0 %

653,0 ­0,7 %

Suurimmat avustuksen saajat vuonna 2011

(milj. euroa)

Y­Säätiö 8,1

näkövammaisten Keskusliitto ry 7,6

ensi­ ja Turvakotien Liitto ry 5,1

Suomen Mielen­terveysseura ry 4,2

Kuurojen Liitto ry4,1

avainluvut

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

7

arvot ja strategiat

RAY hoitaa yhteiskunnalta saamaansa vastuullista tehtävää seuraavia arvoja noudattamalla.

• Luotettavuus

• Asiakaskeskeisyys

• Avoimuus

• Toiminnan tehokkuus

RAY:n strategia muodostuu peli- ja avustustoiminnan strategioistarahapelitoiminnan strategiset kärjet ja tavoitteet:

Rahapelistrategian valinnoilla pyritään riittävän tasapainon löytämiseen

• vastuullisuuden,

• asiakkaiden tarpeiden ja

• taloudellisen tuloksen välillä.

Rahapelistrategiaa päivitetään vuonna 2012. Vuonna 2011 rahapelitoiminnan kehittämistyön

painopisteet olivat

1) RAY­pelimaailma

2) RAY­asiakkuus

3) RAY­kumppanuus

4) Kehitystoiminta

5) Joustava operointi

6) Strategiset panostukset

avustustoiminnan strategiset kärjet ja tavoitteet:

RAY:n avustustoiminnan tavoite on olla johtava ja osaava järjestö­ ja kansalaistoiminnan

rahoittaja Suomessa. Avustustoiminta seuraa ja reagoi niin RAY:n kuin järjestöjenkin

toiminta ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Lähivuosien tärkeimpiä tavoitteita on

avustus strategian statuksen vahvistaminen avustusten suuntaamisessa.

Vuosina 2008–2011 avustusstrategia jakautui kolmeen päälinjaan. ensimmäinen niistä

korosti terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja järjestöjen toimintaedellytyksiä,

toinen ongelmia ehkäisevää työtä ja kolmas heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmi­

en tukea ja palvelujen kehittämistä.

Vuosien 2012–2015 strategian päälinjat ovat terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvis­

taminen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen sekä on­

gelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen.

Taloudellinen tulosAsiakkuus

Yhteiskuntavastuu

Arvot ja strategiat ohjaavat yhteis kunnallisessa tehtävässä

8

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011päättäjät

RAY:n johtaminen noudattaa hyvää hallintotapaa. Yhdistyksen Corporate Governance

­ohjeistus varmistaa, että johtamisessa huomioidaan valtiovallan, yhdistyksen kokouksen ja

RAY:n hallituksen asettamat tavoitteet sekä RAY:n arvot.

Johtokunta toimi kollegiona 31.12.2011 saakka. RAY:n johtokunnan muodostivat toimitus­

johtaja ja hallituksen nimittämät johtajat. Vuoden 2012 alusta johtajisto siirtyi toimitusjohta­

jan alaisuuteen.

Hyvää hallintotapaa noudattaen

sinikka mönkäretoimitusjohtaja, lääke­

tieteen ja kirurgian

tohtori, s. 1947. RAY:n

palvelukseen 1.2.2006.

Johtokunnan jäsen

1.4.2006.

sisko seppäavustustoiminnan joh­

taja, VTK, s. 1954.

RAY:n palvelukseen

1.9.2011. Johtokunnan

jäsen 1.9.2011

janne peräkylävaratoimitusjohtaja,

YTM, s. 1966. RAY:n

palvelukseen 1.9.2006.

Johtokunnan jäsen

1.4.2009.

alpo rivinojahallintojohtaja, ekono­

mi ja VTM, s. 1954.

RAY:n palvelukseen

1.4.2007. Johtokunnan

jäsen 1.5.2007.

matti Hokkanenviestintäjohtaja, s.

1952. RAY:n palveluk­

seen 2.5.2000. Johto­

kunnan jäsen 1.4.2009.

RAY:n johtokunta 31.12.2011

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

9

RAY:n hallitus 2010-2012

valtioneuvoston nimeämät jäsenet

Hannes manninenpuheenjohtaja, HTL

s. 1946

Hallituksen jäsen vuodesta 2009

juha Eskelinenvarapuheenjohtaja, VTM, johtaja, Uudenmaan liitto

s. 1959

Hallituksen jäsen vuodesta 2007

janina anderssonVTM, yhteiskuntavastuuasiantuntija

s. 1971

Hallituksen jäsen vuodesta 2010

pertti Hemmiläpoliisin virkatutkinto, kansanedustaja, eduskunta

s. 1955

Hallituksen jäsen vuodesta 2007

olli kerolaHTK, apulaisosastopäällikkö, sosiaali­ ja terveysministeriö

s. 1949

Hallituksen jäsen vuodesta 2010

Hannu mäkinenOTL, VTK, budjettipäällikkö, valtiovarainministeriö

s. 1955

Hallituksen jäsen vuodesta 2002, 31.12.2011 saakka

tuomas sukselainenVTT, budjettineuvos, valtiovarainministeriö

s. 1948

Hallituksen jäsen alkaen 1.1.2012

laura Yli-VakkuriOTK, ylijohtaja, sisäasiainministeriö

s. 1965

Hallituksen jäsen vuodesta 2010

päättäjät

Yhdistyksen kokouksen nimeämät jäsenet

kyösti Vesterinen2. varapuheenjohtaja, OTK, toimitusjohtaja, Suomen Meripe­

lastusseura ry

s. 1945

Hallituksen jäsen vuodesta 2007

Viveca HagmarkVTM, toiminnanjohtaja, Folkhälsans Förbund rf

s. 1969

Hallituksen jäsen vuodesta 2007

marja irjalaekonomi, HuK, pääsihteeri, nuorten Ystävät ry

s. 1948

Hallituksen jäsen vuodesta 2007

Vertti kiukasFM, toiminnanjohtaja, SOSTe Suomen sosiaali ja terveys

s. 1978

Hallituksen jäsen vuodesta 2010

Hannu partanensosionomi, toiminnanjohtaja, eläkeläiset ry

s. 1955

Hallituksen jäsen vuodesta 2010

marita ruohonenYTM, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura

s. 1952

Hallituksen jäsen vuodesta 2010

pekka lapinleimuLL, toiminnanjohtaja, Kuuloliitto ry

s. 1957

Hallituksen jäsen vuodesta 2010 alkaen

Henkilöstön edustajat

mika kankarepelinhoitaja, s. 1965

Hallituksen jäsen vuodesta 2007

kristiina lindroospelisaliasiakaspalvelija, s. 1963

Hallituksen jäsen vuodesta 2010

10

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

pelaajan maailma

1010

11

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

Tamperelainen pokeriammattilainen antti

kärkkäinen oli kiinnostunut rahapeleistä

jo pikkupoikana. aluksi panoksena olivat

tulitikut ja vastapelurina oma mummo,

nyt antti tienaa korteilla elantonsa. raY:n

ensi kertaa järjestämissä nettipokerin

Sm-kisoissa pokeriammattilainen vei

isoimman turnauksen voiton.

Antti Kärkkäinen innostui pokerista toden

teolla vajaat 10 vuotta sitten. Oppi peliin

löytyi netistä ja harjoittelupaikka internetin

pelisivustoilta. Puolentoista vuoden tiiviin

harjoittelun jälkeen Antti uskaltautui RAY:n

kasinolle Helsinkiin ja kohtasi muut pelaajat

silmästä silmään.

– Kasinolle meno oli todella pelottavaa.

Mielessä oli paljon asioita, jotka pelissä pi­

tää muistaa. Ajattelin myös, että muut pe­

laajat nauravat minut pöydästä pihalle,

kertoo Antti ennakkotunnelmistaan.

Junamatka Tampereelta Helsinkiin kului

harjoitellessa oikeaa tapaa kurkistaa kort­

teja. (Vinkkinä muillekin, kortteja ei kanna­

ta leväyttää omien silmien eteen, vaan kur­

kistaa vain pienesti kulmasta.)

eikä kasino lopulta ollutkaan niin pelot­

tava paikka, kuin Antti oli elokuvien perus­

teella etukäteen kuvitellut. ihan tavallisia

ihmisiä siellä olikin. itse peli kesti kuitenkin

vain 15 minuuttia. Peli päättyi kolikkoar­

vontaan, jonka Antti hävisi.

” enSimmäinen viSiiTTi POkeriPöYdäSSä keSTi varTin.”

AnTTi KäRKKäinen, POKeRiAMMATTiLAinen

– Kaksi tuntia junalla Helsinkiin, 15 mi­

nuuttia peliä ja taas kaksi tuntia junalla

Tampereelle, summaa Antti huvittuneena

ensimmäistä pelireissuaan.

Pelipöydän tunnelmasta jäi kuitenkin läh­

temätön vaikutus. nykyisin Antti kiertää ah­

kerasti maailmalla pelaamassa liveturnau k­

sia. Paljon kasinoita nähneeltä konkarilta

RAY:n Casino Helsinki saa kehuja.

– Helsingissä turnaukset alkavat silloin

kun pitää, ja pelimerkeistä saa kassalla ta­

kaisin oikean summan, kiittelee pokeri­

ammattilainen.

RAY:n loppusyksystä 2011 järjestämiin

nettipokerin SM­kisoihin Antti osallistui

sattumalta, kun ystävä muistutti tarjolla

olevasta turnauksesta. itse pelaaminen

onnistui baarista kannettavan tietoko­

neen avulla. Osallistuminen kannatti, sillä

Antti voitti kisojen isoimman turnauksen

ja sitä myötä 16 000 euron potin. Voitto­

pottiin ammattilainen suhtautui tyynesti.

– Voitto meni pelikassan jatkeeksi.

Vaikka olisi kuinka hyvä pelaaja, voi tulla

tappioputkia. Siksi puskuria pitää olla, to­

teaa Antti, ja kertoo puolustavansa mes­

taruutta myös ensi vuonna.

1 pelaajan maailma

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

12

rahapelit ovat osa suomalaista katukuvaa

ja arkea kaikkialla. raY:n pelejä voi pelata

myös netissä ympäri vuorokauden. Oman

onnen ja pelitaidon testaaminen aiheuttaa

kutinaa vatsanpohjassa, tuli voittoa tai ei.

Pelaaminen voi olla harrastus, puheenai-

he, ajanviete – jopa kannanotto hyvän asi-

an puolesta.

Suomalaiset odottavat palveluilta, elämyk­

siltä ja vapaa­ajaltaan yhä enemmän. Tämä

haastaa myös RAY:n ottamaan asiakkaiden­

sa toiveet ja tarpeet aiempaa tarkemmin

huomioon pelien ja palveluiden suunnitte­

lussa. Yksinoikeustoimijana RAY:n toimin­

taan liittyy myös huomattava taloudellinen

ja sosiaalinen vastuu. RAY:n on pelielämys­

ten luomisen rinnalla varmistettava pelaa­

misen turvallisuus ja luotettavuus, ja toimit­

tava niin, että pelaaminen pysyisi harmitto­

mana viihteenä mahdollisimman monelle.

Erilaisia pelimotiiveja RAY:n asiakkuuksien hallinta ja kehittämi­

nen perustuvat pelaajien motiivipohjaiseen

ryhmittelyyn sekä muun peli – ja kulutus­

käyttäytymisen syvälliseen tutkimiseen ja

analysoimiseen. Vuonna 2011 RAY otti netti­

pelaamisen myötä uuden askeleen asiakas­

ryhmiensä analysoimisessa, kun se pystyi

ensimmäistä kertaa hyödyntämään tietoa

rekisteröityneiden asiakkaidensa pelikäyt­

täytymisestä.

Pelaamisen erilaiset motiivit liittyvät esi­

merkiksi voittamiseen, viihtymiseen ja help­

poon asiointiin. Monille asiakkaille on tärke­

ää myös se, mitä toiminnalla tuotetuilla va­

roilla saadaan aikaan suomalaisessa yhteis­

kunnassa.

RAY käyttää erilaisiin pelaamisen motii­

veihin pohjautuvaa segmentointia ymmär­

tääkseen ihmisten erilaisia tarpeita ja tuot­

taakseen pelipalveluja niiden mukaan. Toi­

sin kuin monella muulla toimialalla, RAY:n

tavoite ei ole segmentoinnin avulla rajata

osaa ihmisistä palvelutarjonnan ulkopuolel­

le, vaan pitää asiakaskunta mahdollisimman

laajana.

Turvallisuutta ja luotettavuutta Rahapanokset ja ­voitot tekevät peleihin

liittyvästä liiketoiminnasta erityislaatuista ja

asettavat peliyhtiöiden vastuullisuusodo­

tukset korkealle. Suomessa rahapelien jär­

jestäminen on rajattu yksinoikeuksilla

RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton kesken,

jotta toimintaa voidaan säädellä ja valvoa.

Jokaisen suomalaisen on pystyttävä pelaa­

maan turvallisesti ja luotettavasti. Suomalai­

set kokevat RAY:n onnistuneen tässä tehtä­

vässä hyvin: 72 % suomalaisista kannattaa

RAY:n yksinoikeutta. Lisäksi 64 % kokee

RAY:n pelitoiminnan yhteiskunnallisesti vas­

tuulliseksi. (Taloustutkimus, 2011)

1 pelaajan maailma

raY:n yksinoikeuden kannatus (%)

2011 2010

Samaa mieltä 72 72

ei osaa sanoa 10 8

eri mieltä 19 20

Suomen rahapeliyhteisöjen pelikate (1

(milj. euroa) 2011 2010

RAY 737 673

Veikkaus 832 802

Fintoto 51 50

Yhteensä 1 620 1 525

(osuus-%)

RAY 46 44

Veikkaus 51 53

Fintoto 3 3

1) Pelikate = pelien tuotto vähennettynä pelaajille maksetuilla voitoilla

Suomalaisten pelikäyttäytyminen

2011 2010

15–79­vuotiaista suomalaisista pelasi RAY:n automaatteja (%) 39,1 39,7

15–79­vuotiaista suomalaisista pelasi RAY:n automaatteja viikoittain (%) 17,7 17,6

Suomalaisista pelasi RAY:n pöytäpelejä (%) 6,5 7,0

Peleihin kulutettiin vuositasolla per suomalainen (euroa)

136,5 126,0

RAY:n peleihin kulutettu summa oli kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista (%)

0,72 0,69

(Pelaamisen ikäraja nousi 18­vuoteen 1.7.2011)

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

13

1 pelaajan maailma

Ikärajauudistus ehkäisee ongelmia Pelaaminen on Suomessa rajattu täysi­ikäis­

ten huviksi, koska nuorena aloitetulla pelaa­

misella on todettu olevan yhteys peliongelmi­

en syntyyn. Aikuiset ymmärtävät pelaamisen

riskit nuoria paremmin, ja siksi ikärajojen tiuk­

ka valvonta onkin tärkeä osa pelaamisturvalli­

suutta. RAY hoitaa valvontaa yhteistyössä nii­

den yrityskumppaniensa kanssa, joiden liike­

paikkoihin rahapelejä on sijoitettu. Arpajais­

lain edellyttämä ikäraja otettiin kokonaisuu­

dessaan käyttöön heinäkuussa 2011. ikäraja­

uudistuksen onnistumiseksi alkuvuonna 2011

tehtiinkin tiivistä yhteistyötä yrityskumppani­

en kanssa. Vilkkailla liikepaikoilla ikärajan val­

vominen on haasteellista, mutta sen avuksi

on tuotettu erilaisia työkaluja, joilla pelaamis­

ta voi rajoittaa tai estää. Vuonna 2011 RAY le­

vitti uudenlaisia pelinestolaitteita niin, että

vuoden loppuun mennessä noin 450 sijoitus­

paikkaa pystyi hyödyntämään aiempaa moni ­

käyttöisempää pelaamisenvalvontalaitetta.

RAY myös kouluttaa yrittäjäkumppaneidensa

henkilöstön ikärajavalvontaan. Vuoden 2012

alussa otetaan käyttöön K18­ valvon tamalli,

jonka tarkoituksena on ohjata RAY:n myynnin

ja kumppaneiden resursseja entistä parem­

min valvonnallisesti ongelmallisiin paikkoihin.

RAY:n omissa pelisaleissa ikärajatarkistuk­

sia tehtiin vuonna 2011 kaikkiaan yli 80 000

kertaa. Reilu kolmannes tarkastuskerroista

johti sisäänpääsyn epäämiseen. Helsingin ka­

sinolla ja netissä ikäraja tarkistetaan aina

asiak kaan rekisteröitymisen yhteydessä. Pe­

laajien ikärajavalvontaa parantaa entisestään

korttimaksaminen, jonka yhteydessä järjes­

telmä tarkistaa pelaajan iän. Vuoden 2011

loppuun mennessä kortilla pystyi maksa­

maan jo noin 10 600 automaatilla.

Hallittua pelaamistaRahapelaaminen ei saisi vaarantaa pelaajan

taloutta. ”Pelikukkarot” ovat eri ihmisillä eri­

kokoiset ja jokaisen on määriteltävä itse so­

piva taso omalle pelaamiselleen. RAY:n tavoi­

te on pitää mahdollisimman suuren pelaaja­

joukon pelit mukavana ajanvietteenä, eikä

maksimoida omia tuottojaan sosiaalisten

haittojen kustannuksella.

RAY:n peli­ ja jakeluratkaisut arvioidaan ai­

na ennen käyttöönottoa pelaajan näkökul­

masta. RAY käyttää tässä työssä apunaan

kehittämäänsä vastuullisuustyökalua, jolla

pelien sosiaalisia vaikutuksia voidaan arvioi­

da ja seurata.

Pelaajalla on käytössään erilaisia keinoja

seurata ja hallita omaa pelaamistaan. Katta­

vimmat työkalut ovat tarjolla RAY:n nettipal­

velussa. Pelaajan on netissä asetettava itsel­

leen vuorokausi­ tai kuukausikohtaiset häviö­

rajat. Rajoja voi tiukentaa tarvittaessa heti,

mutta löysentää viiveellä. Pelaamiselle voi

asettaa myös aikarajoja, lyhytaikaisia estoja

tai pidempiä pelikieltoja. nettisivuilla voi tar­

kastella omaa pelihistoriaansa. Merkittävin

uusi työkalu on vuoden 2012 alusta netti­

pelaajien käyttöön tuleva PlayScan­järjestel­

mä, joka seuraa pelaajien pelikäyttäytymistä

ja varoittaa pelaajaa pelin muuttuessa riski­

hakuisemmaksi.

Raha­automaatteihin on kehitetty myös

Pelihenki­palvelu, jonka avulla pelaaja voi

seurata pelaamiseensa käytettyä aikaa ja ra­

haa sekä asettaa pelaamiselleen rajoituksia.

Maksukortilla pelaamisessa on 100 euron

enimmäiskulutusraja päivässä. Pelaaja voi

itse asettaa rajan myös alemmaksi.

Pelinestolaitteiden kattavuus

2011 2010

Sijoituspaikka (kpl) 6 370 6 289

Raha­automaatti (kpl) 14 248 13 665

Laitetta käytetty automaattien sulkemiseen (krt) 1 265 315 1 603 950

Pelaamisen valvonta (lkm)

2011 2010

Alaikäispelaamisilmoitukset yhteensä 123 173

ilmoitukset asiakaspalvelukeskuksen kautta 89 104

ilmoitukset henkilökunnan ja asiakkaiden kautta 34 69

Sijoituspaikkatarkastukset yhteensä (1 6 988 12 038

Sijoituspaikkatarkastukset pelivalvontayksikön toimesta 5 310 10 410

Sijoituspaikkatarkastusten määrä ulkopuolisen kumppanin toimesta 1 678 1 628

Yrityskumppaneille annetut kirjalliset huomautukset 0 21

1) Valvontatapa muuttui keväällä 2011

ikärajatarkastukset pelisaleissa

2011 2010

Tarkistettu henkilön ikä (krt) 80 601 84 931

evätty sisäänpääsy (krt) 28 616 36 983

evätty sisäänpääsy (%) 35,5 43,5

ikärajatarkastukset suhteessa asiakaskäynteihin (%) 1 1

Asiakasmäärä pelisaleissa 8 088 863 8 189 364

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

14

1 pelaajan maailma

Apua peliongelmaanKaikilla pelaaminen ei pysy mukavana ajan­

vietteenä, vaan muuttuu pakonomaiseksi.

Suomessa on arvioitu olevan noin 130 000

ihmistä, joille pelaamisesta on tullut ongel­

ma. Liikaa pelaavia löytyy kaiken ikäisistä ja

kaikista sosiaaliryhmistä. Tietyt pelaamisen

muodot, kuten raha­automaatit ja pokeri

näyttävät yhdistävän ongelmapelaajia.

RAY ei hoida peliongelmaisia, mutta tu­

kee hankkeita, joilla ehkäistään ongelmape­

laamista ja kehitetään hoitomuotoja. RAY:llä

on myös oma nettipalvelu Pelaamaltilla.fi,

joka tarjoaa kattavaa tietoa oman pelaami­

sen hallintaan. Pelaaja voi arvioida omaa

pelikäyttäytymistään nettisivuilla olevan

testin avulla. Omalle henkilöstölleen RAY

tarjoaa tietoa peliongelmista ja varmistaa

valmiudet peliongelmaisen asiakkaan koh­

taamiseen.

Jos pelaaminen ei pysy hallinnassa, voi

asiakas hakea RAY:n pelisaleihin ja kasinolle

sisäänpääsykiellon. Kasinolle on mahdollista

hakea myös käyntikertojen rajoitus. RAY

rahoittaa yhdessä muiden peliyhtiöiden

kanssa Peluurin toimintaa. Peluuri on valta­

kunnallinen ja maksuton palvelukokonai­

suus, joka auttaa pelaajia ja heidän läheisi­

ään silloin, kun pelaamisesta on tullut on­

gelma.

Rehtiä pelimarkkinointia Kattavan ja vääristelemättömän pelitiedon

tarjoaminen on osa vastuullista pelinjärjes­

tämistä. RAY toteuttaa markkinointiviestin­

täänsä arpajaislain markkinointisäännösten

pohjalta laatimiensa linjausten mukaisesti.

RAY julkaisi syksyllä 2011 uuden, raha­

pelaamisen erikoislehden, Raymondin. Lehti

on suunnattu RAY:n rekisteröityneille asiak­

kaille, jotka ovat antaneet lehdestä erittäin

myönteistä palautetta. Lehden tavoitteena

on kertoa RAY:n tarjoamista peleistä ja ra­

hapelaamisesta mahdollisimman monipuo­

lisesti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Yksinoikeustoimijana RAY:n tehtävä on

myös kanavoida pelaamista Suomessa lailli­

siin peleihin, mikä edellyttää omista peli­

palveluista kertomista. Uuden pelien jakelu­

kanavan avaaminen internetiin nosti RAY:n

markkinoinnin aiempaa näkyvämmäksi

vuonna 2011. RAY keskusteli kertomus­

vuoden aikana markkinointia valvovan vi­

ranomaisen kanssa siitä, millaiset sisällöt ja

toteutustavat ovat markkinoinnissa lain­

mukaisia, ja teki tarkennuksia omaan toi­

mintaansa. Keskusteluja yhteisistä tulkin­

noista ja toimivista linjauksista jatketaan

edelleen vuonna 2012.

Pelikiellot ja -rajoitukset (kpl)

2011 2010

Vapaaehtoiset pelikiellot pelisaleissa 218 162

Vapaaehtoiset pelikiellot ja rajoitukset kasinolla 595 496

Kasinon asettamat pelikiellot ja rajoitukset peliongelmaan liittyen 177 258

Vapaaehtoiset pelikiellot netissä 31 658 ­

vastuullisen pelitoiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2011 (euroa)

Sosiaali­ ja terveysministeriöille pelihaittojen tutkimukseen 757 764

Auttavan puhelimen Peluurin toimintaan 141 540

Avustuksina järjestöille peliongelmaan liittyen 865 000

Avustuksina järjestöille yleensä riippuvuuksien hoidon kehittämiseen 190 000

Vastuullisuusohjelman toteuttamiseen 1 042 949

Yhteensä 2 997 253

Peluurin avainluvut vuonna 2011

Vastatut puhelut (kpl) 2 824

Peliongelmaa koskevat puhelut (kpl) 1 189

Puheluista raha­automaatit pääasiallinen ongelman aiheuttaja (%) 63

15

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 20111

Pelissä kuin pelissä on hyvä olla ripaus

tuuria mukana. ringetessä pelaajalta

vaaditaan hyvää pelisilmää, luistelu taitoa,

renkaan hallintaa ja ketteryyttä – raY:n

raha-automaattipeleissä onni näyttelee

pääosaa. molemmissa voittaminen

maistuu makealta.

Maalivahtina ringeten SM­sarjassa pelaava

Eeva kangassalo luonnehtii ringetteä

taito lajiksi, jossa ei voi sooloilla. Peli vaatii

paljon syöttelyä ja kykyä lukea toisia pe­

laajia. Voittamiseen tarvitaan toki onnea­

kin, mutta enemmän tiukkaa treeniä.

– Kolme kertaa viikossa tunti jäällä plus

45 minuutin oheiset, kertoo 27­vuotias

maalivahti viikkotreeneistään naisten Blue

Rings ­ringettejoukkueessa.

Harjoittelu on tuottanut hyvin tulosta:

vuonna 2011 vasta vuoden vanha joukkue

kohosi SM­sarjaan. nousevassa joukkuees­

sa maalivahti ei pääse helpolla. Peli pyörii

usein omassa päädyssä. Maali vahdin pelis­

sä myös tuurilla on iso osansa – osuuko

rengas tolppaan vai tuleeko se kohti maa­

lia.

– Paineensietokykyä pitää olla. Maali­

vahti on se, jonka virheet näkyvät tulos­

taululla.

” PienTä jänniTYSTä PelimaTkOilla.”

eeVA KAnGASSALO, MAALiVAHTi RinGeTen SM­SARJASSA

Ringette ei ole ainoa eevan suosikkipeli.

Pelimatkoilla tutuksi ovat tulleet raha­

automaatit, kun huoltoasemille pysähdy­

tään tankkaamaan niin joukkuetta kuin

meno peliä. eeva pitää etenkin ”vanhan

ajan näppäin peleistä”, kuten Jokeripokeris­

ta ja erilaisista hedelmäpeleistä.

– Parasta pelaamisessa on se pieni jänni­

tys ja tietysti fiilis, jos sattuu voittamaan. Pe­

rinteisissä peleissä on myös oman tatsinsa:

nappeja on kiva painella ja rämpyttää, maa­

livahti väittää.

– Ja jos onni ei ole myötä, niin ihan hyvä

mieli jää siitäkin, että rahat menevät hy­

vään tarkoitukseen, eeva toteaa.

pelaajan maailma

16

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

2

avunsaajan maailmaraY:n tapa toimia

raY:n pelitoiminta

1616

17

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

reilun vuoden ikäinen raY:n nettipeli-

palvelu on nuoresta iästään huolimatta

tuhti paketti. Sivusto tarjoaa yli 150 eri-

laista kasino- ja pokeripeliä, ja valikoima

kasvaa jatkuvasti. runsaan vuoden aikana

on myös selvinnyt, mitä suomalaiset ne-

tissä mieluiten pelaavat: perinteisiä

hedelmä pelejä!

RAY:n nettipelipalvelun 1­vuotissynttäreitä

juhlittiin 29.11.2011. eikä syyttä: uusi palvelu

on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten

nettiselaimissa ja tietokoneissa, kertoo

RAY:n kasinopelipäällikkö riikka seppänen.

– nettikasino on kerännyt asiakkaita to­

della hyvin. Myös suhde rekisteröityneiden

asiakkaiden ja aktiivisten pelaajien välillä

on meillä erittäin hyvä. Suuri osa palve­

luun rekisteröityneistä asiakkaista pelaa

rahalla säännöllisesti.

Reilun vuoden aikana myös suomalais­

ten suosikkipelit ovat selvinneet.

– Suomalaiset rakastavat hedelmä­

pelejä! esimerkiksi Jokeripokeri, Tähti,

Tuplapotti ja viimeisin hitti Kulta­Jaska

ovat nousseet netissäkin ihan käsittämät­

tömän suosituiksi.

RAY:n nettipelaajista noin 80 prosent­

tia on miehiä ja 20 prosenttia naisia. Vaik­

ka miehiä onkin enemmistö, pelaa RAY:n

pelejä useampi nainen kuin kansainvälis­

ten peliyhtiöiden nettipelejä keskimäärin.

” TäYTämme neTiSSä keSkiSuuria unelmia.”

RiiKKA SePPänen, KASinOPeLiPääLLiKKö, RAY

Riikka arvioi, että osaltaan tätä selittää

myös RAY:n pelitarjonta.

– RAY tarjoaa netissä pelejä koko kan­

salle. Pelaaminen on helppoa ja luonteel­

taan pikemminkin ajanvietettä ja pientä

jännitystä kuin ammattimaista pelaamista.

Mutta saattaapa RAY:n nettipeleissä tä­

rähtää kohdalle isompikin potti. erilaiset

jättipotit ehtivät vuoden 2011 loppuun

mennessä yllättää pelaajan yli 10 000 ker­

taa. Samana aikana pelkästään jättipotti­

voittoja maksettiin yhteensä 5,5 miljoonaa

euroa. Vuoden 2011 isoin voitto oli reilut

67 000 euroa. Sellainen saa jo tiukem­

mankin pelaajan sukat pyörimään jaloissa.

Yksi Riikan työn kutkuttavimpia puolia on­

kin kuulla voittajien kuulumisia.

– Yleensä jättipotin voittaneet ovat

voittonsa vuoksi tietynlaisessa sekavuus­

tilassa. Monesti he vain toistavat ”mä en

usko tätä, mä en usko tätä”, nauraa Riik­

ka ja jatkaa.

– Rahojen kerrotaan useimmiten me­

nevän esimerkiksi ulkomaanmatkaan, au­

ton ostoon tai lainojen maksuun. Tämä

on sellaista keskisuurten unelmien täyt­

tymistä.

2 raY:n pelitoiminta

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

18

2 raY:n pelitoiminta

raY:n pelitoiminta perustuu viihdyttävien

ja jännittävien pelien ja palvelujen tarjoa-

miseen vastuullisesti. menestyäkseen

raY:n on oltava siellä, missä asiakkaat

liikkuvat: parhailla liikepaikoilla ja sähköi-

sissä kanavissa. lähtökohdat vuoteen

2011 eivät olleet parhaat mahdolliset

raY:n liiketoiminnalle. arpajaisveron nou-

sun ja ikärajan korottamisen 18 vuoteen

pelättiin pahimmillaan laskevan tuottoja

kymmenillä miljoonilla. Tosin kävi: onnis-

tumiset tärkeissä hankkeissa siivittivät

raY:n historiansa parhaaseen tulokseen.

Tuottoennätyksiä peli pisteissäPelipisteiden raha­automaateilla, RAY:n liike­

toiminnan kivijaloilla, rikottiin vuoden varrel­

la viikko­ ja kuukausituottoennätyksiä. On­

nistuminen oli monen asian summa. ensin­

näkin aikaisempaa nopeampi kehitystoimin­

ta toi pelaajille uusia, mielenkiintoisia pelejä,

kuten Unelmaloma ja Mökki elämää. Toiseksi

onnistumisen taustalta löytyi pelijärjestel­

män teknisen toimivuuden merkittävä para­

neminen. Lisäksi pelivalikoiman ja pelien si­

joittelun parantamisessa sekä ikärajamuu­

toksen läpiviennissä onnistuttiin hyvässä

yhteis työssä yrittäjäkumppaneiden kanssa.

Alkuvuodesta 2011 aloitetuilla ikärajan

muutostöillä, koulutuksilla ja aktiivisella vies­

tinnällä päästiin lopputulokseen, jossa peli­

pisteet rauhoittuivat. isoilta nuorisoporukoilta

vapautuneeseen tilaan tuli ennakoitua enem­

män aikuisia pelaajia. näin pelättyä peli­

tuottojen pudotusta ei nähty, vaan pelipisteil­

lä yllettiin historian suurimpaan tuottoon, jo­

ka oli 572,9 miljoonaa euroa (+ 6,5 %).

kasinopelipöytien kokonaismäärä (kpl)

2011 2010

Pelipisteet 258 267

Pelisalit 58 64

Kasino 20 21

Yhteensä 336 352

Pelipaikat (kpl)

2011 2010

raha-automaattien sijoituspaikat 7 461 7 747

ravintolakasinopelien sijoituspaikat 218 226

pelisalit 77 74

Täyspotti 24 24

Potti 48 45

Clubit (Club Ray ja Pelaamo) 3 2

Pelikioski 2 3

kasino 1 1

Yhteensä 7 757 8 048

raha-automaattien kokonaismäärä (kpl)

2011 2010

Pelipisteet 17 163 17 070

Pelisalit 2 371 2 380

Kasino 304 295

Yhteensä 19 838 19 745

Nettipelit ylsivät tavoitteeseenPelitoiminnan hyvää tulosta siivitti osaltaan

nettipalvelun hyvin mennyt ensimmäinen

kokonainen toimintavuosi. Tavoitteeksi ase­

tettu 28 miljoonan euron tuotto saavutet­

tiin joulukuussa 2011. Vuoden lopussa peli­

palveluun oli rekisteröitynyt lähes 148 000

pelaajaa. Pelaajamäärä oli hieman Tavoitel­

tua alhaisempi, mutta loppuvuoden 2011

kehitys antaa viitteitä siitä, että asiakas­

määrät kehittyvät suotuisasti edelleen

vuonna 2012.

RAY:n pelipalveluun rekisteröityneistä

iso osa myös tallensi rahaa ja pelasi palve­

lussa, mikä ei ole itsestään selvää kansain­

välisillä sivustoilla. Usein rekisteröityneitä

kerätään iso määrä houkuttelevilla

markkinointi kampanjoilla, jotka eivät kui­

tenkaan johda pysyvään asiakassuhtee­

seen. RAY:n vahvuuksia ovat pelaamisen

luotettavuus, varmuus ja hyvä asiakas­

palvelu. Tulokset ovat olleet erinomaisia:

esimerkiksi ympärivuoro kautinen asiakas­

palvelu palvelee pelaajaa chatissa vain

10 sekunnissa yhteydenotosta.

nettikasinon ensimmäinen toiminta­

vuosi yllätti myönteisesti myös siksi, että

RAY:n omat pelit nousivat palvelun pela­

tuimmiksi, vaikka tarjolla on mittava määrä

kansainvälisesti tunnettuja pelejä. erilaiset

automaatti pelit muodostavat noin 90 %

nettikasinon tuotosta, mikä on enemmän

kuin ennakkoon odotettiin.

Loppuvuoteen ajoitetut suosikkipeli

Kulta­ Jaskan nettiversion lanseeraus sekä

ensimmäiset nettipokerin SM­kisat varmis­

tivat hyvän tuloksen. nettipelien hyvä ke­

hitys vuonna 2011 osoitti, että RAY on teh­

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

19

raY:n pelitoiminta2

nyt oikeita valintoja pelivalikoimassaan ja

pelien sijoittelussa. esimerkiksi Kulta­

Jaskan nettiversio ei ole pienentänyt pelin

alkuperäis version suosiota raha­automaa­

teissa. Sama toistuu myös muiden suosik­

kipelien, Jokeripokerin ja Mansikan osalta.

Pelien nettiversiot ovat suosituimpien peli­

en joukossa, mutta niiden pelaaminen ei

ole vähentynyt pelipisteissä. nettipalvelul­

la on saatu mukaan täysin uusi pelaajakun­

ta – aivan kuten tavoitteena olikin.

Sen sijaan pokeripeleiltä odotettiin suu­

rempaa kuin 10 % osuutta nettipelien tuo­

tosta. Pokeritarjonnan kiinnostavuuden li­

säämiseksi tehtiin jo vuonna 2011 toimen­

piteitä, kuten loppuvuodesta järjestetyt

nettipokerin SM­kisat sekä Freeze Out

­satelliittiturnaukset, joissa alkuerät pelat­

tiin netissä ja lopputurnaus livenä Helsin­

gin kasinolla. Live­ ja onlinepelaamisen toi­

siaan tukevien pelimuotojen kehittämistä

jatketaan vuonna 2012.

Haasteet pöytäpeleissäHaasteet RAY kohtasi pelisaleissa, ravinto­

loissa ja Helsingin kasinolla. Ravintoloissa

vietetty aika on viime vuosina vähentynyt,

mikä näkyi odotetusti myös RAY:n pöytä­

pelien tuotoissa. Omien pelisalien raha­

auto maattituotot kehittyivät hyvin ja koko­

naisuutena pelisalien tuotot kasvoivat 2,2 %

edellisestä vuodesta.

RAY aloitti ravintolakasinopelien toimin­

nan sopeuttamisen ja kehittämisen, jotta se

vastaisi aikaisempaa paremmin kysyntään.

Pöytäpelien määrää vähennettiin ja kannat­

tavuutta pyrittiin parantamaan pöytien

asiakaskäynnit (krt)

2011 2010

Pelisalit 8 088 863 8 189 364

Kasino 288 412 291 956

uudelleensijoittelulla. Samalla myös kehitet­

tiin ravintoloihin aiempaa paremmin sopivia

konsepteja.

Jyväskylässä Club RAY ­pelisalin toimin­

ta siirrettiin ravintolatiloihin. Uuden konsep­

tin peliravintolassa on asiakkaille tarjolla

monipuolinen pelivalikoima ja kaikki ravin­

tolan palvelut. Tampereella avattiin tuli­

palossa tuhoutuneen Gold Dust ­salin tilalle

Pelaamo, jonka kantavana ideana ovat erilai­

set pelitilat. Tilojen pelivalikoima ja aukiolo­

ajat vaihtelevat, ja sali toimii myös RAY:n

uutuus pelien ja ­palvelujen testaus­ ja

lanseerauspaikkana.

Vuoden 2011 aikana kokeiltiin korttimak­

samista noin kolmessakymmenessä ravin­

tolapelipöydässä. Asiakkaiden toivoma kä­

tevä maksumahdollisuus miellytti niin pe­

laajia kuin pelinhoitajiakin.

Helsingin kasino avattiin uudistuneena

syyskuun lopulla. Kasinon nimestä pudotet­

tiin juhlava Grand pois ja ravintolat uusittiin.

Tunnelma kasinolla on aikaisempaa ren­

nompi ja uudet pelit sekä palvelut lisäävät

kasinon viihtyvyyttä. Uudistuksessa huomi­

oitiin asiakkaiden ja kasinolla työskente­

levien toiveet ja tarpeet.

rahapelituotto (milj. euroa)

2011 2010

pelisalit

Raha­automaatit 88,5 85,2

Kasinopelit 5,6 6,9

Yhteensä 94,1 92,1

pelipisteet

Raha­automaatit 572,9 537,7

Kasinopelit 14,9 15,5

Yhteensä 587,8 553,2

kasino

Raha­automaatit 19,9 19,0

Kasinopelit 7,6 7,8

Yhteensä 27,5 26,8

internetpelitoiminta 29,7 2,4

Yhteensä 739,1 674,5

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

20

2 raY:n pelitoiminta

eTuaSiakkuuden mYöTä Pelaajien maHdOlliSuuS SeuraTa Omaa PelaamiSTaan Paranee merkiTTäväSTi.

Monipuoliset pelit ja palvelut

Monikanavainen kehittämi-nen jatkuuVuonna 2011 nähtiin ensimmäiset näytöt

monikanavaisesta RAY­pelimaailmasta.

RAY:n vuoden 2012 keskeisimpiä tavoitteita

on etuasiakkuus­ohjelman käyttöönotto,

mikä vahvistaa entisestään RAY:n monika­

navatoimintaa. Asiakasohjelmaa valmistel­

tiin tiiviisti vuonna 2011 rakentamalla muun

muassa järjestelmiä, asiakasetuja ja erilaisia

asiakkuuden hoitomalleja. etuasiakkuus

automaattipelit

Tarjontaa on yksinkertaisista peleistä moni­

muotoisiin seikkailupeleihin. nettipelit mu­

kaan lukien erilaisia vaihtoehtoja on yli sata.

netissä ja Helsingin kasinon automaateissa

on useita erilaisia Jackpotteja.

Hedelmäpelit, kuten Tähti, Tuplapotti ja Mansikka

ovat tunnetuimpia raha­automaatteja. Yksinkertai­

simmillaan pelaaja tavoittelee kolmen pyörivän ar­

vontakiekon kuvioista voittolinjalle voittavaa yhdis­

telmää. Uusimpia pelaajien suosikkeja ovat Kulta­

Jaska, Mökkielämää ja Unelmaloma.

Pokeripelit ovat suositun korttipelin erilaisia auto­

maattimuotoja. Jokeripokeri on kaikista automaatti­

peleistä suosituin ja myös pelin nettiversio löysi pe­

laajansa nopeasti.

erikoispelien klassikko on Pajatso. Pajatsoa enem­

män pelataan kuitenkin myös erikoispelien ryhmään

kuuluvia keno­, noppa­ ja rulettipelejä sekä monipeli­

automaattien videopelejä. netissä voi pelata myös

tuttujen sarjakuva­ ja elokuvatähtien, kuten X­Menin

ja Vaaleanpunaisen Pantterin seurassa.

kytkee kortilla pelaamisen osaksi RAY­peli­

maailmaa, mikä edellyttää uuden auto­

maattialustan ja siihen liittyvien tukijärjes­

telmien uudistamista. Pelialustan nyky­

aikaistaminen ja vahvistaminen on merkit­

tävä investointi.

etuasiakkuuden lanseeraus on suunnitel­

tu keväälle 2012. etuasiakkuuden myötä tun­

nistetun pelaamisen osuus kasvaa ja pelaaji­

en mahdollisuus seurata omaa pelaamistaan

paranee merkittävästi.

kasinopelitUseimmiten pelihoitajan johdolla

pelattavia pöytäpelejä voi pelata

ravintoloissa, RAY:n pelisaleissa,

netissä ja kasinolla.

Pokeria voi pelata käteis­ ja turnauspokerina.

Tunnetuin ja suosituin pokerin pelimuoto on

Texas Hold’em, jota pelataan käteispelinä

muutaman hengen pöydissä tai netissä yli tu­

hannen pelaajan online­pokeriturnauksissa.

Helsingin kasino järjestää ainoana Suomessa

kansainvälisiä pokeriturnauksia.

Pöytäpeleistä tunnetuimmat ovat Black Jack

ja Ruletti, joissa pelataan pelinhoitajaa vas­

taan. Ryhmäpelaaminen onnistuu myös ne­

tissä, jossa voi pelaamisen ohessa chattailla

pelikavereiden kanssa.

21

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

raY:n raha-automaatit ovat suomalaista

laatutyötä. kaikki raY:n pelisalien ja peli-

pisteiden pelit on kehitetty ja valmistettu

Suomessa. Hyvän peli-idean ja toteutuk-

sen lisäksi pelien toimintavarmuuden pi-

tää olla huippuluokkaa.

RAY:n kehitysjohtajan Henrik niinimäen

mielestä raha­automaattipelit ovat osa po­

pulaarikulttuuria. Hyvässä pelissä grafiikka,

äänimaailma ja rytmi ovat kohdallaan.

– Pelin kehittämistä voi verrata musiikki­

kappaleen säveltämiseen. Vaikka biisiin oli­

si mahdutettu kaikki aiemmin hyviksi tode­

tut asiat, kokonaisuus ei välttämättä toimi,

sanoo Henrik.

Pelin kehittäminen vaatiikin ajassa vai­

kuttavien ilmiöiden tulkintaa sekä suoma­

laisten pelaajien toiveiden ja tarpeiden

tuntemista. esimerkiksi suuren suosion

saavuttaneen Kulta­Jaskan idea syntyi to­

sitarinan perusteella.

– Lapissa eli aikoinaan kullankaivaja, jo­

ka löysi suuret määrät kultaa. Kullasta huo­

limatta kaivaja eli elämänsä hyvin vaati­

mattomasti ja kuoli lopulta erakkona. Löy­

tämänsä kullan hän oli piilottanut, eikä kät­

köä ole koskaan löydetty, kertoo Henrik.

Matka ideasta toimivaan automaattipe­

liin on pitkä. ensin pelin hahmoista piirre­

tään graafisia luonnoksia. Luonnoksista

työ etenee ohjelmiston ja äänimaailman

” OnniSTunuT Peli Peilaa ajan ilmiöiTä.”

HenRiK niiniMäKi, KeHiTYSJOHTAJA, RAY

suunnitteluun. eri vaiheiden jälkeen pelistä

valmistuu ensimmäinen pelattava versio,

demo, jota testataan ja kehitetään.

Rahapeleissä laadulla on erityisen korke­

at vaatimukset. Pelin pitää toimia moitteet­

tomasti, mikä varmistetaan lukemattomilla

toistoilla. RAY:n tiloissa tätä loppumatonta

testityötä tekee 16­sorminen robottikäsi,

joka väsymättä testaa esimerkiksi pelien

maksupäätteitä.

– Robottikäden avulla saadaan esille vir­

heet, jotka näkyvät vasta miljoonien peli­

kierrosten jälkeen, selventää Henrik pikku­

apulaisensa toimintaa.

Vaikka työ on tarkkaa ja tähtää aina täy­

delliseen peliin, päättävät pelin suosiosta

lopulta aina asiakkaat. niinpä Kulta­Jas­

kankin suosio on lopulta salaisuus – syys­

tä tai toisesta peli on noussut uudeksi hi­

tiksi, joka vavisuttaa jopa ikisuosikkien

Jokeripokerin ja Tuplapotin asemaa.

– Yksi naispelaaja kertoi, että Jaska on

niin ihana, että hän ottaisi sen heti omak­

si miehekseen, Henrik kertoo mieleen jää­

neimmästä pelipalautteesta.

2 raY:n pelitoiminta

22

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

3 raY:n tapa toimia

2222

23

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

Ostopäällikkö janne larkalla on henkilö-

kohtainen suhde pelimerkkeihin. janne

tilaa pelimerkkejä raY:n pelipöytiin Suo-

mesta ja maailmalta. Pelkästään ravinto-

loiden pelipöytiin ja Täyspotteihin on lai-

tettu liikkeelle noin 1,2 miljoonaa peli-

merkkiä.

Jannen ja pelimerkkien yhteinen tarina sai

alkunsa jo vuonna 1990, jolloin hän aloitti

RAY­uransa ravintolakasinopelien pelin­

hoitajana. Työ oli mielenkiintoista ja jännit­

tävää.

näppituntuma pelimerkkeihin säilyi

pelin hoitajavuosien jälkeenkin. Janne on ol­

lut suunnittelemassa Täyspoteissa ja ravin­

toloiden pelipöydissä nykyisin käytössä

olevia pelimerkkejä.

Uudet pelimerkkitilaukset kulkeutuvat

Ranskaan GPi ­pelimerkkivalmistajalle ja

Outokumpuun Valukumpu ­yritykseen

Jannen käsien kautta. Ja vaikuttaapa Jan­

ne siihenkin, että vanhat ja kuluneet peli­

merkit päätyvät viimeiseen pisteeseensä,

eli tuhottaviksi jätteenkäsittelylaitokseen.

Jannen mukaan hyvä merkki on sopivan

painoinen, kulutusta kestävä ja pinnaltaan

sopivan liukas – ylipäätään mukava käsitellä.

– Pelaajat ja pelinhoitajat nostelevat, le­

vittävät ja pinoavat pelimerkkipinoja usein

sormiensa välissä. Varmaan juuri siksi, että

hyviä merkkejä on mukava käsitellä ja niis­

” HYvä näPPiTunTuma PelimerkkeiHin On Tärkeää.”

JAnne LARKKA, OSTOPääLLiKKö, RAY

tä lähtee kiva ääni. Minullakin merkit ovat

stressileluna työpöydällä, paljastaa Janne

ja pläräyttää pelimerkkipinoa.

RAY:n varastoa täydennetään vuosittain

noin 50 000 uudella pelimerkillä. Suurim­

mat syyt tähän ovat pelimerkkien kulumi­

nen ja niiden jääminen asiakkaiden taskui­

hin. Joskus pelimerkit päätyvät mitä kum­

mallisimpiin tehtäviin. Huhut kertovat esi­

merkiksi turkulaista asunnosta, jonka ovi­

aukossa kilisevät pelimerkeistä kyhätyt

pala verhot. Ja puhutaanpa sellaisestakin

asunnosta, jossa eteisen seinä on päällys­

tetty euron pelimerkeillä. Osa jo kadon­

neiksi luulluista merkeistä kuitenkin myös

palautuu takaisin RAY:lle.

– Kannattaa muistaa, että euronkin

merkki on arvokas. Voitetun pelimerkin

voi samaisessa ravintolassa käyttää vaik­

ka ostokseen tiskillä, valottaa Janne.

3 raY:n tapa toimia

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

24

2 raY:n tapa toimia

Oppiminen ja onnistuminen kuvaavat hy-

vin raY:läisten vuotta 2011. vuoteen on

mahtunut menestystä, joka on vaatinut

eri yksiköiden välistä tiivistä yhteistyötä

ja kumppanuuksien hyvää hallintaa. On-

nistuminen on vaatinut vaikeidenkin

muutosten läpi viemistä. muutoksessa

henkilöstöltä on edellytetty uuden oppi-

mista ja joustoa. ihmisillä on ollut halu

näyttää ja tähän on annettu myös mah-

dollisuus.

Organisaation muovaamistaRAY:ssä on toteutettu viime vuosina isoja

muutoksia, eikä vuosi 2011 tuonut tähän

poikkeusta. Syksyn 2010 yt­neuvottelujen

kautta rakennetut työnkuvat ja tehtävät

otettiin käyttöön jakeluorganisaatiossa

vuoden 2011 alusta, muutoksia organisaati­

oon ja työskentelytapoihin tehtiin myös

avustusosastolla.

erilaiset asiantuntijatyöt ja ­tehtävät

lisääntyivät edelleen RAY:ssä vuonna 2011,

mikä muutti RAY:n henkilöstörakennetta

entistä asiantuntijapainotteisemmaksi.

Voidaan puhua jopa kulttuurimullistukses­

ta, kun talon nuorten asiantuntijoiden

määrä kasvoi. RAY:n näkökulmasta uuden

ja vanhan osaamisen kohtaaminen tarjosi

erinomaisen mahdollisuuden vastavuoroi­

selle oppimiselle ja kehittymiselle. Muutok­

sia RAY:n henkilöstörakenteeseen toivat

myös johdossa tapahtuneet sukupolven­

vaihdokset.

Työ RAY:ssä vaatii nykyään entistä

enem män moniosaamista, kokonais­

valtaista ja prosessimaista työskentely­

otetta sekä yhteistyötä organisaation eri

tasoilla. Organisaatio muutoksilla pyrittiin

vastaamaan näihin vaatimuksiin. Henkilös­

töltä tämä edellyttää halua ja taitoa oman

osaamisen jakamiseen sekä yhdessä teke­

miseen. nopeus, ketteryys ja myynnillisyys

korostuvat vuoden 2012 kehittämis­

hankkeissa.

Kohti palvelukulttuuriaRAY:n tapaa ajatella ja tehdä asioita ovat

läpi yhdistyksen historian ohjanneet vas­

tuullisuus ja korkea tekninen rahapeliosaa­

minen. Tuotekehityksen ytimeen on viime

vuosina nostettu myös asiakas ja hänen

tarpeensa.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana

panostus tuotekehitykseen on alkanut tuot­

taa tuloksia, mistä hyviä esimerkkejä ovat

RAY:n vuoden 2011 menestystä siivittäneet

Kulta­Jaska­, Unelmaloma­ ja Mökkielämää­

pelit. Vuonna 2012 innovaatio toiminnan

edistämiseksi RAY:hyn perustetaan erillinen

innovaatioyksikkö.

Menestyksen varmistaminen jatkossakin

edellyttää RAY:lta huomion kiinnittämistä

yhä tiiviimmin myös asiakaspalveluun.

Valta osa RAY:n henkilökunnasta työsken­

telee pelisaleissa, kasinolla ja ravintoloiden

pelipöydissä, joissa palvelulla on suuri mer­

kitys syntyvään pelikokemukseen.

Henkilöstö vuonna 2011

Henkilöstön määrä (lkm) 1 581

Henkilöstöä keskimäärin (lkm) 1 587

Henkilöstön keski­ikä (v) 36

Henkilöstön ikäjakauma vuonna 2011 (%)

18–20 vuotta: 5,8

21–30 vuotta: 36,7

31–40 vuotta: 23,7

41–50 vuotta: 17,1

51–60 vuotta: 14,5

yli 61 vuotta: 2,1

Työvoiman vaihtuvuus

2011 2010

Aloittaneet (hlö) 335 245

Lopettaneet (hlö) 268 333

Keskimääräinen vaihtuvuus (%) 19,5 18,2

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

25

3 raY:n tapa toimia

Vuonna 2011 RAY perusti talon sisäisen

kehitys ryhmän, joka vastaa RAY:n palvelu­

kulttuurin määrätietoisesta rakentamises­

ta. Tavoitteena on nivoa yhteen jo talossa

tehty kehitys työ, levittää olemassa olevat

hyvät käytännöt koko organisaatioon ja

luoda mittaristo hyvälle RAY­palvelulle.

Vuonna 2011 pääkaupunkiseudulla ko­

keiltiin yhtenäistä pelinhoidon koulutusta ja

rekrytointia tavoitteena saada palvelu­

pelien ja Casino Helsingin henkilöstö­

resurssit tehokkaaseen käyttöön. Työ­

voiman joustava käyttö on haaste etenkin

pääkaupunki seudulla, jossa vaihtuvuus on

muuta maata suurempaa. Kokeilussa syn­

nytettyä yhteistä toimintakulttuuria ja kou­

lutusta viedään eteenpäin vuonna 2012.

Esimiestyö ja työhyvin vointi keskipisteessäVuonna 2011 RAY:ssä panostettiin erityises­

ti esimiestyön ja työhyvinvoinnin kehittä­

miseen. Jakelutoiminnon johtajat ja päälli­

köt määrittelivät yhdessä esimiestyön tär­

keimmät osa­alueet, jotka toimivat pohjana

esimiesten osaamisen kehittämiselle. Töi­

den uudenlainen organisointi ja esimies­

työn yhtenäisten roolien omaksuminen

vaati paljon työtä, mutta oppimisprosessi

lähti hyvin käyntiin. Muualla RAY:ssä esi­

miestyön kirkastaminen jatkuu jakelun mal­

lin pohjalta vuonna 2012.

Keväällä 2011 toteutettiin henkilöstö­

tutkimus, jonka vastausprosentti oli erin­

omainen, 80 prosenttia. Yleisarviona tulok­

set heikkenivät aikaisemmasta tutkimukses­

ta, mikä selittynee edellisvuoden yt­neuvot­

teluilla sekä monilla organisaatiomuutoksilla.

Toisaalta esimerkiksi lähiesimiestyöhön ja

tiedonkulkuun lähiyksiköissä oltiin tyytyväi­

sempiä kuin kaksi vuotta aikaisemmin tai

verrattuna suomalaisiin organisaatioihin

keski määrin.

Vuonna 2010 käyttöön otetun varhaisen

välittämisen mallin käyttöä jatkettiin. Kerto­

musvuonna esiteltiin myös epäasialliseen

kohteluun puuttumisen toimintamalli. Malli

tukee, kun on tarve puuttua epäasialliseen

käyttäytymiseen, kiusaamiseen tai häirintään

työpaikalla. edellisvuosien tapaan RAY tarjo­

si henkilöstölleen kattavat työterveyshuolto­

ja liikuntapalvelut.

Osaamistarpeet kehittämi-sen lähtökohtanaHenkilöstöstrategiassa 2010 linjatussa osaa­

misen kehittämistyössä lähdettiin liikkeelle

osaamistarpeiden määrittelyllä. Osaamis­

tarpeiden tunnistaminen ja nimeäminen oli

merkityksellistä, sillä niitä voidaan hyödyn­

tää suoraan rekrytoinnissa, perehdyttämi­

sessä, kehityskeskusteluissa sekä palkkaus­

järjestelmän kehittämisessä. Työryhmä löysi

kaksi RAY:n yksikkörajat ylittävää osaamis­

aluetta: strateginen ja yleinen ydinosaami­

nen. Koko RAY:n yhteisinä rooleina kuvattiin

johtajan, esimiehen, asiantuntijan ja

projekti osaajan strategiset osaamiset.

Palkitseminen

2011 2010

Strategiapalkkio (euroa) 1 280 204 102 004

Palkittujen määrä (hlö) 1 485 125

Sairauspoissaolot ja työtapaturmat

2011 2010

Sairauspoissaolo­% teoreettisesta työajasta 3,6 3,4

Sairauspoissaolot henkilötyövuosina 47,0 44,2

Työtapaturmien määrä 28 41

Poissaolopäivät 676 356

koulutuskustannukset (euroa)

2011 2010

Sisäinen ja ulkoinen koulutus 978 322 639 781

Koulutusmateriaali 10 154 15 702

Yhteensä 988 476 655 483

Terveydenhuollon kulut (euroa)

2011 2010

Terveydenhuollon kokonaiskulut 683 000 644 000

Terveydenhuoltoon käytetyt varat per henkilötyövuosi 576 534

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

26

3 raY:n tapa toimia

Lisäksi määriteltiin ns. ”huippu­rahislai­

sen taidot”, eli ne ominaisuudet, jotka kaikil­

la RAY:ssä työskentelevillä olisi hyvä olla.

nämä kiteytettiin viiteen: itsensä johtami­

seen, työyhteisötaitoihin, yhteistyötaitoihin,

kehittymisvalmiuteen ja viestintäosaami­

seen. näitä taitoja kehittämällä jokainen

RAY:lainen voi ottaa enemmän vastuuta

omasta työstään ja työyhteisön toimivuu­

desta. Vuonna 2012 on tarkoitus määritellä

myös toimintokohtaisia ydinosaamisia.

Kun tiedetään, minkä tyyppistä osaamis­

ta missäkin yksikössä tarvitaan, sivusuun­

tainen liikkuminen RAY:n sisällä helpottuu.

RAY:n tavoitteena onkin rakentaa työn­

tekijöille erilaisia uramahdollisuuksia ja mal­

lintaa ura­ ja asiantuntijapolkuja myös sivu­

suunnassa. näin mahdollistetaan uuden op­

piminen ja kokonaisvaltaisen RAY­ymmär­

ryksen syntyminen.

Vastuullisen pelaamisen edistämistäVuonna 2011 iso muutos oli pelaamisen ikä­

rajan nousu 18 vuoteen heinäkuun alussa.

Muutoksen taustalla oli halu suojella nuoria

rahapelaamiselta ja mahdollisilta rahapeli­

ongelmilta. ikärajamuutoksen onnistumi­

seksi oli ensi sijaisen tärkeää, että tietoisuus

uudesta ikärajasta saataisiin korkealle, ihmi­

set noudattaisivat sitä ja valvonta toimisi.

Riskinä oli, että yrityskumppanit eivät halu­

aisi RAY:n automaatteja tiloihinsa, mikäli

ikäraja­ valvonta koettaisiin liian raskaaksi.

Myös vahva maineriski tunnistettiin: RAY:n

asema vastuullisena toimijana horjuisi, jos

se ei huolehtisi velvollisuuksistaan.

ikärajamuutoksen läpiviemisessä onnis­

tuttiin hyvin. Onnistuminen oli monen asian

summa: ensiarvoisen tärkeää oli huolellinen

suunnittelu, vastuullisuus kaikilla toiminnan

tasoilla, yrityskumppanien kanssa tehty

yhteis työ sekä etupainotteinen aikataulu.

RAY aloitti muutostyöt jo alkuvuodesta, ja

uusi ikäraja otettiin käyttöön sitä mukaan,

kun ikärajasta kertovat opasteet oli vaihdet­

tu, uusi valvontamalli käyty läpi ja henkilös­

töä koulutettu.

RAY:n keväällä 2011 teettämän tutki­

muksen mukaan noin 40 % alle 18­vuotiais­

ta suomalaisista tiesi ennen muutosta,

mikä pelaamisen ikäraja raha­automaateil­

la on. Myös nuorten vanhempien tietämys

oli samalla tasolla. Kun sama mittaus tee­

tettiin uudelleen syksyllä 2011, oli tietoisuus

noussut sekä nuorilla että vanhemmilla

80 %:iin.

Päinvastoin kuin pelättiin, valvonta työl­

listi yrityskumppaneita aiempaa vähemmän.

Kun vielä vuonna 2010 pelaamisenestolai­

tetta käytettiin noin 1,6 miljoonaa kertaa,

niin vuonna 2011 luku laski 1,3 miljoonaan

kertaan (­21 %).

Myös kansalaispalautteet alaikäisten pe­

laamisesta vähenivät loppuvuodesta 2011.

ikärajamuutoksen ja tehokkaan valvonnan

myötä pelipaikat rauhoittuivat ja vapautui­

vat aikuisen peliväen käytettäväksi.

Vahva kumppanuus auttoi onnistumisessaKumppanit ovat olleet tyytyväisiä ikäraja­

muutoksen läpiviemiseen. ennen kesää tee­

tetyssä viestintätutkimuksessa ikärajavies­

tinnän todettiin olleen jo riittävällä tasolla,

ja laajemmassa kumppanitutkimuksessa

syksyllä kumppaneista 74 % koki 18 vuoden

ikärajan äärimmäisen tai hyvin myönteisenä

asiana. Kumppanuustoiminnan onnistumi­

sesta kertoo muun muassa se, että RAY

valittiin Rautakirjan vuoden 2011 yhteistyö­

kumppaniksi.

Yrityskumppanien lisäksi RAY viesti ikä­

rajasta nuorille järjestökumppaniensa kans­

sa. RAY oli mukana mm. yläkouluille, lukioil­

le ja toisen asteen ammatillisille oppilaitok­

sille suunnatuissa nuorten Akatemian kou­

luvierailuissa, joiden teemana oli nuorten

rahankäyttö ja velkaantuminen. Lisäksi

nuorten Akatemian kanssa järjestettiin

nuorille ”Laillista jännitystä” ­suunnittelu­

kilpailu, jolla edistettiin ikärajatietoisuutta.

ikärajan muuttuminen on näkynyt myös

puhelinpalvelu Peluurissa, joka auttaa peli­

ongelmissa. Alaikäisten pelaamista koske­

vat kontaktit vähenivät huomattavasti jo

tammi–kesäkuussa 2011. erityisesti alle

15­vuotiaiden osuus yhteydenottajista on

alkuvuonna vähentynyt.

Pelaamisen ikärajaan liittyvä julkinen kes­

kustelu sai muutoksessa onnistumisen

myötä myönteisemmän sävyn, mikä on

RAY:lle tärkeää pelaamisen yleisen hyväk­

syttävyyden vuoksi.

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

27

Yhteiskunnallista vaikuttamista

Yhteiskunnallisena keskustelijana RAY ottaa

esiin ja edistää tärkeäksi kokemiaan teemo­

ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

edistämiseksi.

Vuonna 2011 Suomessa vietettiin muiden

eU maiden tavoin vapaaehtoistoiminnan

teemavuotta. RAY:lle erityisen merkittävä

teema näkyi toiminnassa kuluneena vuonna

monin tavoin. RAY toi viestinnällään esiin

vapaaehtoistoiminnan merkitystä, pyrki li­

säämään toiminnan arvostusta sekä toimin­

taan osallistuvien suomalaisten määrää.

esimerkiksi RAY:n hallinnoima Pidetään

Huolta –facebookryhmä sai lyhyessä ajassa

yli 12 000 fania, kun kampanjan suojelijaksi

saatiin aikoinaan vapaaehtoisena sotaan

lähtenyt Antti Henttonen. Facebook­tem­

paus oli osa Tuntitili­kampanjaa, jolla kan­

nustettiin ihmisiä osallistumaan vapaaeh­

toistyöhön omalla paikkakunnallaan. RAY

oli mukana lanseeraamassa myös Suomen

ensimmäistä Demokratiapalkintoa yhdessä

oikeusministeriön, Allianssi ry:n sekä Yle

Ykkösen aamu­tv:n kanssa.

Vuodesta 2009 julkisuudessa käsitelty

vaalirahoitus piti RAY:tä otsikoissa myös

vuonna 2011. RAY:n ylle langetettiin epäilyjä

väärinkäytöksistä, mutta tarkemmat tarkas­

tukset ja annetut selvitykset eivät antaneet

aihetta syytteisiin. Tutkimusten mukaan mie­

3 raY:n tapa toimia

likuva RAY:stä on kansalaisten enemmistön

mielestä edelleen myönteinen, mikä on tär­

keää RAY:n toimintaedellytysten turvaami­

seksi jatkossa. Avustustoiminnan osalta uu­

den seurantatoiminnon perustaminen ja sitä

kautta saatava tieto avustuksilla aikaansaa­

duista asioista tarjoaa jatkossa RAY:n vies­

tintään aiempaa vaikuttavampaa sisältöä ja

auttaa osaltaan myönteisen yhteisökuvan yl­

läpitämisessä ja parantamisessa.

Ympäristöä kunnioittaen RAY:n toiminnan ympäristövaikutusten hal­

linnassa keskitytään energiankulutuksen ja

logistiikan optimointiin sekä henkilöstön ym­

päristöasenteisiin vaikuttamiseen. Vuonna

2011 RAY:n ympäristövastuutoiminnassa ei

tapahtunut suuria muutoksia. RAY jatkoi

edellisvuonna käyttöönotettujen Green

Office­ toimintaperiaatteiden noudattamista,

mikä tarkoittaa pyrkimystä jatkuvaan ympä­

ristöjärjestelmän kehittämiseen sekä henki­

löstön ympäristötietoisuuden parantamista.

Konkreettisesti RAY:n ympäristö teot näkyi­

vät vuonna 2011 vihreän sähkön käyttämise­

nä. Kaikki yhdistyksen solmimat sähkösopi­

mukset ovat ekoenergiaa. Lisäksi RAY:ssä

on tehostettu jätteiden lajittelua ja pyritty

vähentämään paperin ja sähkön kulutusta.

RAY myös kierrättää käytöstä poistetut au­

tomaatit.

raY-talon ympäristömittarit

2011 2010 muutos-%

Sähkön kulutus (MWh) 2 488 2 554 ­2,7

Sekajätteen määrä (t) 4,16 16,8 ­75,2

Yksiköiden tulostuspaperin kulutus (riisiä) 3 179 3 105 2,4

raha-automaattien kierrätys vuonna 2011 (t)

Metalli 195,91

energiajae 12,3

Kaapeli 3,2

Kuvaputkelliset laitteet 1,2

Muovi 1,2

Puu 44,09

Sähkö ja elektroniikkaromu 30,2

Palautusosat 12,56

Lasi 5,8

käsitelty materiaali yhteensä 306,46

Hyödynnetty energiana 56,39

Hyödynnetty materiaalina 200,31

Hyödynnetty valmistuksessa uudelleen 12,56

Ongelmajätteen hyötykäyttö 37,2

Hyödynnetty materiaali yhteensä 306,46

28

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

vuosi 2011 jää mieleen ennen kaikkea k18

-vuotena. ikärajamuutos onnistui hyvin:

heinäkuussa 2011 voimaan tullutta

18-vuoden ikärajaa ovat kiitelleet niin

pelaajat kuin yrityskumppanitkin. Hie-

nosti läpi viety muutos vaati paljon työtä

etenkin raY:n huoltoedustajilta.

Hämeenlinnan alueella huoltoedustajana

työskentelevä jari leinonen aloitti ikäraja­

muutoksen vaatimat työt jo vuoden 2011

alussa. Ravintoloissa töihin päästiin heti al­

kuvuodesta, kaupoissa ja kioskeissa muu­

tostyöt aloitettiin keväällä.

– Paniikkia ei tullut missään vaiheessa.

Lopulta olimme valmiita jo kesäkuun alus­

sa, vaikka muutostöitä tehtiinkin muiden

töiden ohella, Jari kehuu onnistunutta ai­

kataulutusta.

ikärajamuutoksen vuoksi kaikkiin auto­

maatteihin päivitettiin uudet tarrat ja teip­

paukset. Jarilla on huollettavanaan

Hämeen linnassa ja sen ympäristössä reilut

200 automaattia. Pelkästään uusien K18

­lattiateippien teippaamisessa oli kova

urakka.

– Sattui vielä niin, että ensin käyttä­

mämme teippi ei ollut tarpeeksi kestävää.

Melkein kaikki uudet teippaukset piti tehdä

vielä kertaalleen uudelleen. Siinä taisi sit­

ten tulla jo yksi teippikilometri täyteen, Jari

kertoo.

” ikärajamuuTOS Söi kilOmeTreiTTäin TeiPPiä.”

JARi LeinOnen, HUOLTOeDUSTAJA, RAY

ikärajamuutoksen myötä automaatteihin

vaihdettiin myös osoittimet – kyltit, jotka

ovat automaattien päällä ja ilmoittavat ikä­

rajasta.

– Kerran kun menin Forssaan huolto­

töihin, huomasin yhden automaatin vaati­

van pelaajilta 81­vuoden ikää. Osoitin oli

asennettu vahingossa väärin päin, nauraa

Jari – ja tunnustaa saman kommervenkin

käyneen muutostöiden tiimellyksessä

myös itselleen.

Ahkerasti kentällä liikkuva huoltoedusta­

ja saa paljon palautetta. Jari kertoo, että

yrityskumppanit ja pelaajat ovat olleet ikä­

rajamuutokseen tyytyväisiä.

– Pelipisteiden ympäristö on rauhoittu­

nut ja yrityskumppanit kertovat, ettei pe­

linestolaitteita tarvitse käyttää alaikäisten

takia yhtä usein kuin ennen. Samalla van­

hemmat pelaajat kertovat pelaamisen

olevan nyt mukavampaa.

Toisaalta automaatitkin ovat pysyneet

nyt paremmassa kunnossa.

– Koneet ovat pysyneet siistimpinä.

enää niistä ei törrötä esimerkiksi jäätelö­

tikkuja, tiivistää huoltoedustaja ikäraja­

muutoksen hyviä puolia.

3 raY:n tapa toimia

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

29

4 raY:n avustustoiminta

2929

30

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

raha-automaattiyhdistyksen tuki mahdol-

listaa monen kansalaisjärjestön olemassa-

olon. raY:n koko voitto jaetaan sosiaali- ja

terveysalan järjestöille. avustustoiminta

yhdistää Helsinki mission apulaistoimin-

nanjohtajaa Sari vapaavuorta ja raY:n

avustusvalmistelijaa anne kukkosta.

RAY:n avustusten hakeminen – ja niiden

myöntäminen – ovat omanlaisensa rutis­

tukset. Kaksi vuotta Helsinki Missiossa

työskennellyt Sari muistaa edelleen eläväs­

ti, miltä tuntui täyttää RAY:n tukihakemuk­

sia ensimmäistä kertaa.

– Olin ihan tukka pystyssä, että miten

tästä selvitään! en ollut aiemmin kuullut­

kaan moisesta prosessista, Sari kertoo.

Jännitystä lisäsi se, että järjestössä pai­

notettiin tukien hakemisen olevan lähes

elintärkeä asia. Helsinki Mission kautta

apua saavat niin lapset, nuoret kuin van­

huksetkin, ja toiminta rahoitetaan pitkälti

RAY:n tuilla. Onneksi Sari ei jäänyt urakan

kanssa yksin, vaan nauraa saaneensa suo­

rastaan ”sulkeisharjoitusta” kaavakkeiden

täyttämiseen. Opastusta sai myös RAY:n

nettisivuilta ja työntekijöiltä.

– Usein keskustelemme järjestöjen kans­

sa hakemuksen sisällöstä jo ennen kuin ha­

kemus saapuu meille. Oikeastaan koko ha­

kuprosessi on vuoropuhelua järjestön

kanssa – vaikka RAY:ssä teemmekin omat

päätöksemme, Anne tiivistää hakuproses­

sia.

” HakuPrOSeSSi On vuOrOPuHelua.”

SARi VAPAAVUORi, APULAiSTOiMinnAnJOHTAJA, HeLSinKi MiSSiO JA

Anne KUKKOnen, AVUSTUSVALMiSTeLiJA, RAY

iso asia avustusten valmistelu on myös

RAY:ssä. esimerkiksi vuonna 2011 RAY

avusti lähes 800 järjestön toimintaa yh­

teensä lähes 270 miljoonalla eurolla.

– Syksy on meillä kiireisintä aikaa. Työ­

tahti on silloin niin kiivas, että avustusten

valmistelu tulee uniinkin, kertoo Anne.

Myös järjestöissä tukien haku on usein

kuukausien työ ja uurastus, johon limittyy

toiminnan kehittämisen suunnittelua.

– Kun valmiin tukihakemuksen saa käsis­

tään, niin sitä on että huh huh. ihan kuin

olisi lapsen synnyttänyt, kuvailee Sari ja

tunnustaa, ettei uskalla toimittaa valmista

hakemusta edes postissa, vaan kiikuttaa

paperit itse RAY:hyn perille tulon varmista­

miseksi.

Sari ei silti kauhistele hakuprosessia.

Hänen mukaansa kaavakkeet ja ohjeistus

ovat selkeitä, ja apua on saanut aina.

Työstään Helsinki Missiossa hän muistaa

olla iloinen joka päivä.

– Aiemmin työskentelin bisnesmaail­

massa kovempien arvojen keskellä. Se, et­

tä voin nyt omalla työlläni auttaa muita

ihmisiä, on todella palkitsevaa.

Kiireistä huolimatta työn ilo kuuluu

myös Annen puheessa.

– Koen olevani yhteiskunnassa mielen­

kiintoisella näköalapaikalla. Ja jos RAY:n

tyyppistä järjestelmää ei olisi, minun on

vaikea kuvitella, miten järjestöjen

toiminta mahdollisuudet voitaisiin taata.

raY:n tapa toimia4 raY:n avustustoiminta

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

31

4 raY:n avustustoiminta

raY:n pelien tuotosta ohjataan miljoona

euroa päivässä suomalaiseen hyvinvoin-

tiin. raY jakaa vuosittain rahapelitoimin-

tansa tuoton avustuksina sosiaali- ja ter-

veysalan järjestöjen toimintaan. järjestö-

jen toiminta keskittyy muun muassa las-

ten ja perheiden parissa tehtävään työ-

hön, kansanterveyteen, vammaistyöhön

sekä vanhustyöhön.

RAY­avustus voidaan myöntää avustus­

strategian linjausten mukaisesti terveyden

ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen,

terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavi­

en ongelmien ehkäisemiseen ja ongelmia

kohdanneiden auttamiseen ja tukemiseen.

RAY:n avustustoimintaa ohjaa nelivuotinen

avustusstrategia. Vuotta 2011 väritti uuden

strategian 2012–2015 käytäntöön vienti, mi­

kä näkyy muutoksina niin avunsaajille, jär­

jestöille kuin RAY:laisillekin.

Monipuolinen järjestökenttäRAY:n avustustoiminnalla on lakisääteinen

päämäärä ja perustehtävä: edistää terveyt­

tä ja sosiaalista hyvinvointia tukemalla yleis­

hyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden toimin­

taa. RAY:n tuotot auttavat vuosittain kym­

meniätuhansia suomalaisia ja RAY:n rahoi­

tus turvaa satojen sosiaali­ ja terveysalan

järjestöjen toimintaedellytykset Suomessa.

RAY jakaa vuosittaisen rahapelitoimin­

tansa tuoton avustuksina sosiaali­ ja

terveys alan järjestöille, joita toimii Suomes­

sa lähes 14 000. Vuonna 2011 RAY jakoi

avustuksina yhteensä 268,2 miljoonaa eu­

roa 1 587 eri kohteeseen. Suurimmat avus­

tuksen saajat olivat Y­Säätiö, näkövam­

maisten keskusliitto, ensi­ ja turvakotien

liitto, Suomen mielenterveysseura ja Kuu­

rojen liitto. Avustusta sai yhteensä 806 jär­

jestöä. Järjestöt ovat tärkeitä toimijoita eh­

käisevässä työssä ja uusien toimintamalli­

en kehittämisessä. Järjestöt ovat myös

väylä kansalaisten osallistumiselle ja vai­

kuttamiselle paikallisella, alueellisella, valta­

kunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Valtaosa RAY:n tukemista sosiaali­ ja ter­

veysalan järjestöistä on paikallisia tai alueel­

lisia yhdistyksiä, joiden toiminta nojaa pit­

kälti vapaaehtoisuuteen. Järjestöt organi­

soivat vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea,

toimivat kansalaisten edunvalvojina, ovat

palvelujärjestelmän kumppanina kehittä­

mässä sosiaali­ ja terveyspalveluita sekä te­

kevät kansainvälistä yhteistyötä.

Suomalaisten ikärakenteen muuttuessa

ja väestöryhmien terveys­ ja hyvinvointiero­

jen kasvaessa on sosiaali­ ja terveysalan

kansalaisjärjestötoiminta korvaamatonta.

RAY on tämän toiminnan keskeisin rahoitta­

ja. RAY:n tuki kattoi noin 15 % valtakunnal­

listen sosiaali­ ja terveysjärjestöjen kuluista.

Tuloksellista yhteistyötäRAY:n toimintaa ohjaavat myös yhteiskun­

nalliset muutokset. Vuoden 2011 toimintaan

vaikuttivat esimerkiksi kuntarakenteen

muutosprosessi, epävakaa taloudellinen ti­

lanne, Suomen väestön ikärakennemuutos,

tiettyjen väestöryhmien syrjäytyminen sekä

maahanmuuton ja monikulttuurisuuden li­

sääntyminen.

RAY myöntää avustuksia valtakunnallis­

ten järjestöjen perustoimintaan (Ay), järjes­

tön toiminnan kokonaisuudesta rajattuun

Suurimmat avustuksen saajat vuonna 2011 (milj. euroa)

Y­Säätiö 8,1

näkövammaisten Keskusliitto ry 7,6

ensi­ ja Turvakotien Liitto ry 5,1

Suomen Mielenterveysseura ry 4,2

Kuurojen Liitto ry 4,1

Mielenterveyden Keskusliitto ry 3,8

Kehitysvammaliitto ry 3,8

nuorisoasuntoliitto ry 3,6

Suomen Punainen Risti 3,4

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 3,1

Vuoden 2012 suurimmat avustuksensaajat www.ray.fi/jarjestot

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

32

toimintalohkoon (Ak), investointeihin (B) ja

määräaikaisiin projekteihin (Ci ja CK). Avus­

tusten myöntämistä säätelevät arpajaislaki,

laki raha­automaattiavustuksista, sosiaali­ ja

terveysministeriön kanssa solmittu sopimus

avustustoiminnan tulostavoitteista sekä yh­

teistyössä järjestöjen ja sidosryhmien kans­

sa valmisteltu ja käytännössä jakoehdotuk­

sen valmistelua raamittava RAY:n hallituk­

sen hyväksymä avustusstrategia.

Avustukset myönnetään vuosittain hake­

musten perusteella ja avustusta voi käyttää

vain RAY:n hyväksymiin kuluihin. Tulkintaa

avustuksella katettavista hyväksyttävistä

kuluista ohjaavat laki raha­automaattiavus­

tuksista, avustuspäätöksen käyttötarkoitus­

teksti rajauksineen sekä järjestön avustus­

hakemus ja sen mukana lähetetyt liitteet.

Avustukset myönnetään järjestötoimintaan,

jonka lähtökohtana ovat mm. vapaaehtoi­

suus, vertaistuki ja kansalaisten halu vaikut­

taa yhteisiin asioihimme.

Avustusta saaneet järjestöt tekevät vuo­

sittain huhtikuun loppuun mennessä RAY:lle

vuosiselvityksen avustusten käytöstä. Pro­

jekteista ja investoinneista edellytetään

myös loppuselvitystä, kun hanke päättyy.

RAY:n avustamassa toiminnassa korostuu

tuloksellinen yhteistyö. Avustuksilla halutaan

edistää järjestöjen keskinäistä yhteistyötä

sekä niiden ja kuntien ja yritysten välisen yh­

teistyön kehittymistä. RAY­tukea ei lain mu­

kaan saa myöntää valtion ja kuntien tehtävi­

en täyttämiseen tai myytävien palvelujen

tuottamiseen. RAY­avusteinen järjestötyö ei

siis korvaa sellaista toimintaa, mikä kuuluu

hoitaa verovaroin, mutta on toivottavaa, että

se nivoutuu järkevästi yhdeksi kokonaisuu­

deksi palvelujärjestelmän kanssa.

Seuranta näkyväksiVuonna 2011 saatiin päätökseen nelivuotinen

avustusstrategiakausi. Vuosien 2008–2011

avustusstrategiakauden keskiössä olivat hy­

vinvoinnin edistäminen, järjestöjen toiminta­

edellytysten turvaaminen, terveyttä ja sosi­

aalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien eh­

käiseminen ja ongelmia kohdanneiden kan­

salaisten ja perheiden auttaminen.

erityistä vuonna 2011 oli seurantajärjes­

telmän viimeistely. Järjestelmän avulla voi­

daan selvästi aiempaa paremmin todentaa

avustetun toiminnan tuloksellisuutta, joten

seurantajärjestelmän kehittäminen on mer­

kittävä muutos ja mahdollisuus sekä järjes­

töille että RAY:lle. Seurantajärjestelmän ke­

hittämisen yhteydessä mm. otettiin käyt­

töön avustusta saaville järjestöille lähetettä­

vä lomake, jonka avulla sekä RAY että ky­

seinen järjestö voivat seurata toiminnan

etenemistä ja tuloksellisuutta. Tavoite on,

että edellä mainitulla tavalla kerätyn tiedon

avulla konkretisoidaan myös niitä toiminnan

tuloksia, joita ei voi eikä ole syytä mitata

euromääräisesti.

Avustustoiminnasta tehtiin vuonna 2011

kaksi ulkopuolista auditointia: ensimmäisen

toteutti keväällä sosiaali­ ja terveysministe­

riön toimeksiannosta net effect Oy ja toi­

sen lokakuussa Valtiontalouden tarkastusvi­

rasto. net effectin raportin mukaan avus­

tustoiminnan keskeisimpiä vahvuuksia ovat

sen kohdentuminen avustusstrategian mu­

kaisille painopistealueille, eri avustuslajien

hakukriteerien ja yhteismitallisuuden kehit­

täminen, avustusosaston henkilöstön vahva

järjestötuntemus ja johdon sitoutuneisuus

toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. VTV:n

tarkastuskertomus puolestaan suosittelee

4 raY:n avustustoiminta

avustuksen valvonnan tunnuslukuja (kpl)

2011 2010Maksupyynnöt 5 786 2 949

Vuosiselvitykset 934 1 037

Tarkastuskäynnit 65 67

avustukset toimialoittain (milj. euroa)

2011 2010

Kansanterveyden edistäminen 102,6 99,9

Lastensuojelun tukeminen 24,0 26,2

Aistivammaistyön tukeminen 22,5 23,6

Vanhustyön tukeminen 34,8 32,9

invalidityön tukeminen 27,5 31,2

nuorisokasvatuksen kehittäminen 11,9 11,3

Suuronnettomuuksiin varautuminen 3,4 13,8

Lomanviettomahdollisuuksien edistäminen 17,0 16,2

Raittius­ ja päihdetyön edistäminen 24,6 23,0

Yhteensä 268,2 278,2

Vuoden 2012 jakopäätöksen luvut www.ray.fi/jarjestot

Haetut ja myönnetyt avustukset

2011 2010

Haetut avustukset (milj. euroa) 422,8 520,0

Haetut avustuskohteet (kpl) 2 426 2 884

Myönnetyt avustukset (milj. euroa) 268,2 278,2

Myönnetyt avustuskohteet (kpl) 1 587 1 630

Vuoden 2012 jakopäätöksen luvut www.ray.fi/jarjestot

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

33

RAY:ta muun muassa valvomaan avustus­

ten käyttöä aikaisempaa tehokkaammin,

jotta niiden tarkoituksenmukainen käyttö

varmistuu. VTV suosittelee RAY:ta myös

tarkastelemaan avustusprosessien sisäistä

valvontaa. erityisesti pitäisi kiinnittää huo­

miota avustuspäätös­ ja hakemuskäytäntöi­

hin, riittävien tietojen esittämiseen ja avus­

tuksen myöntämisen yleisten edellytysten

määrittelyyn.

Uusi strategia ohjaa valmisteluaVuonna 2012 käynnistyy uusi nelivuotinen

avustusstrategiakausi. Vuosien 2012–2015

strategian päälinjat ovat terveyden ja sosi­

aalisen hyvinvoinnin vahvistaminen, terveyt­

tä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien on­

gelmien ehkäiseminen sekä ongelmia koh­

danneiden auttaminen ja tukeminen.

ensimmäiseen päälinjaan sisältyvät toi­

minnot, joilla vahvistetaan hyvinvoinnin,

normaalin arkielämän, yhteisöllisyyden ja

osallisuuden toteutumista. Toiseen päälin­

jaan kuuluvat toiminnot, joilla ehkäistään

erilaisia terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia

uhkaavia ongelmia tai riskejä. Kolmannessa

päälinjassa on kyse ihmisten auttamisesta ja

tukemisesta tilanteissa, joista selviämisessä

tarvitaan erityisesti myös kanssaihmisten

apua ja tukea.

Uuden strategian tavoitteena on vastata

ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin,

joita ovat muun muassa ikärakennemuutos,

yksinäisyys, päihteet, maahanmuutto, mie­

len ongelmat sekä eri vammaryhmiin kuulu­

vien huomiointi. Strategiaa työstäessään

RAY on käynyt aktiivista keskustelua kansa­

laisjärjestöjen asemasta sekä suomalaisen

hyvinvoinnin tilasta ja tulevaisuudesta. Aja­

tuksia ja tietoja on vaihdettu järjestöjen ja

sidosryhmien, kuten ministeriöiden, kuntien

ja eri asiantuntijalaitosten edustajien kanssa.

Vuonna 2011 RAY:ssä valmisteltiin uuden

strategian mukainen vuoden 2012 jakoeh­

dotus uudella tavalla. Uudistus on toiminta­

tavallisesti suuri, sillä nyt jakoehdotukset

tehdään avustusstrategian kolmen päälinjan

mukaan toimivissa tiimeissä. Uudistuksen

tavoitteena on se, että avustusstrategian

merkitys vahvistuu.

Vuonna 2011 julkistettiin myös ensim­

mäistä kertaa avustusstrategian seuraavan

vuoden toimeenpanosuunnitelma. Toimeen­

panosuunnitelmassa selitetään, mitä avus­

tusstrategialla käytännössä tarkoitetaan ja

tavoitellaan. Toimeenpanosuunnitelmalla

halutaan osaltaan varmistaa avustusten ha­

kijoiden tasapuolinen kohtelu sekä kertoa

siitä, miten avustuksia hyödynnetään. Toi­

meenpanosuunnitelmat julkistetaan jatkos­

sa joka vuosi maaliskuussa.

Vahvistamisen ja ehkäisemisen päälinjoi­

hin sijoittuva toiminta on sekä inhimillisesti

että kansanterveydellisesti ja ­taloudellisesti

ajatellen yhteiskunnallisesti kestävin ratkai­

su. RAY haluaakin haastaa järjestöt pohti­

maan mahdollisuuksiaan vahvistaa käytän­

nön toimintaansa kahden edellä mainitun

päälinjan painotusten mukaisesti. Lisäksi

järjestöjen ja muiden tahojen on syytä poh­

tia toiminnan suuntaamista ja kohdentamis­

ta tarkasti myös sosioekonomisten terveys­

ja hyvinvointierojen kaventamisen näkökul­

masta.

avustukset avustuslajeittain (milj. euroa)

2011 2010

Kohdennetut toiminta­avustukset 123,1 120,1

Yleisavustukset 51,9 64,4

investointiavustukset 34,4 34,4

Projektiavustukset 58,8 59,3

Yhteensä 268,2 278,2

Yleisavustuksella järjestöt rahoittavat sääntöjen mukaista toimintaansa. Yleisavustukset myönnetään valtakunnallisille,

toimintansa vakiinnuttaneille järjestöille.

kohdennettu toiminta-avustus myönnetään järjestön normaalista toiminnasta erotetun toiminnon tai toiminnanalan menoihin.

investointiavustus on suunnattu järjestön käyttöomaisuuden, toimitilojen tai asuntojen hankintoihin sekä peruskorjaus­ ja uudis­

rakentamishankkeisiin.

projektiavustus voidaan myöntää kokeilu­, käynnistämis­, tutkimus­ tai kehittämishankkeeseen tai muuhun tarkoitukseltaan ra­

jattuun hankkeeseen. etusijalla avustuksen saajina ovat uudet ja innovatiiviset hankkeet, joiden tavoitteena on etsiä, kehittää tai

kokeilla erilaisia toimintamuotoja ja menetelmiä.

4 raY:n avustustoiminta

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

34

avunsaajan maailma

3434

35

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 20115 avunsaajan maailma

kouvolan valkealassa asuva 61-vuotias

ahti laine on elänyt alzheimer-diagnoo-

sin kanssa jo lähes viisi vuotta. aluksi ka-

teissa olivat tavarat, nyt satunnaiset eksy-

miset ovat alkaneet haitata ulkona liikku-

mista. Tukea vaikean sairauden kanssa

elämiseen ahti ja hänen vaimonsa irmeli

ovat saaneet kouvolan seudun muisti

ry:stä.

Levyseppähitsaajana työskennellyt ahti

laine harrasti vielä kuutisen vuotta sitten

autojen rassailua.

Vaimo irmeli laine kuitenkin ihmetteli,

kun Ahti unohti yhä useammin silmälaseja

ja lompakoita autojen katoille. Koeajossa

lasit ja lompakot katosivat katujen varsille.

irmeli alkoi epäillä muistisairauden mah­

dollisuutta.

– Samoihin aikoihin huomasimme leh­

destä, että Kouvolan seudun Muisti testaa

työikäisten muistia. Ahti meni testeihin ja

testien tuloksissa havaittiin lievää poikke­

avuutta, kertoo irmeli.

Terveyskeskuksessa tarvetta hoidolle ei

heti havaittu, joten kesti vielä pari vuotta,

ennen kuin Ahti pääsi sairaalaan testeihin.

Sairaalatestien jälkeen hän sai tietää sai­

rastavansa muistia tuhoavaa Alzheimerin

tautia. Diagnoosi oli kova pala. Pari vuotta

aiemmin Ahti oli joutunut jäämään työs­

tään sairaseläkkeelle harvinaisen näköher­

mon surkastuman vuoksi. näön heikkene­

misestä johtunut ajokortin menetyskin oli

ollut automiehelle rankka paikka.

Vaikeassa elämäntilanteessa Ahti ja

irmeli saivat tukea Kouvolan seudun Muis­

tista. Ahti kävi muun muassa Voimaa

” ekSYmiSeSTä Tulee ikävä ja inHOTTava Tunne.”

ALzHeiMeRiA SAiRASTAVA AHTi LAine

miehille ­kuntosalikurssilla.

– Ryhmässä oli samanikäisiä miehiä, ja

siellä huomasin, että muillakin oli asioita

hukassa. Vertaistuki tuntui mukavalta –

olimme samanlaisia pönttöpäitä kaikki,

nauraa Ahti.

irmeli sai puolestaan tukea muistisairai­

den omaisten ryhmätapaamisista.

– Meillä ei ole tuttavapiirissä ketään, jolla

olisi todettu muistisairaus tämän ikäisenä.

itsekin olen aina luullut, että muistisairau­

det tulevat vasta vanhuksille, sanoo irmeli.

Arkiset asiat muuttuvat Alzheimerin

myötä vaikeiksi. Ahti ei pysty käyttämään

esimerkiksi kännykkää, sillä hän ei muista

kuinka siihen vastataan, eikä toisaalta näe

irmelin kirjoittamia opastuksia. eläminen

vaatii myös jatkuvaa keskittymistä. Ren­

toutua ei voi, kun pitää olla varuillaan on­

ko kaikki varmasti hyvin. Oma juttunsa

on myös eksymisen sietäminen.

– eksymisestä tulee ikävä ja inhottava

tunne. Vaikka seutu on tuttu, mistään ei saa

otetta. Sitä vain pyörii ja ihmettelee missä

on, kuvailee Ahti.

Onneksi Ahdilla on irmeli. Kun kuntoilus­

ta pitävä Ahti ajoi pyörällä ja eksyi, irmeli

hyppäsi autoon ja lähti etsimään miestään.

Ahti löytyi pyöräilemästä maantien vartta

pitkin, ja irmelin nähdessään mies huikkasi:

– Tiiätsie, mie olen eksynyt!

– Kyl mie tiiän, siks mie täs olenkii,

vastasi irmeli.

RAY tukee Muistiliiton ja sen paikallisyh­

distysten toimintaa. Kouvolan Seudun

Muisti ry on yksi paikallisista yhdistyksistä.

Toiminnalla autetaan muistisairaita ja hei­

dän omaisiaan.

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

36

raY:n tapa toimia5 avunsaajan maailma

rahapelit paitsi näkyvät suomalaisessa

katu kuvassa, myös tuntuvat suomalaisten

arjessa. raY:n peleistä syntyvillä tuotoilla

parannetaan suomalaisten terveyttä ja

kasvatetaan sosiaalista hyvinvointia. Suo-

mi on täynnä raY:n tukemaa toimintaa ja

raY:n tuella kehitettyjä hyviä käytäntöjä.

raY:n tukemien noin 800 järjestön toi-

minnassa on vuosittain mukana yli

240 000 vapaaehtoista, noin 30 000 pal-

kattua työntekijää ja lähes 2 miljoonaa jä-

sentä.

RAY­avustusten saajien kirjo monipuolistui

entisestään vuonna 2011 tehtyjen uusien lin­

jausten myötä. Tukea myönnetään yhä

enemmän ihmisten itsenäistä suoriutumista

ja elämänhallintaa tukevaan työhön, siis

perus arjen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Apu ulottuu kattavasti myös arkisen elä­

män haasteita kohtaavista ihmisistä heihin,

jotka eivät enää selviä omin voimin.

Tukea arjen hyvinvointiin ja terveyteenVuonna 2011 RAY­rahoituksen avulla tehdyl­

lä terveyttä ja hyvinvointia vahvistavalla

työllä tasa­arvoistetaan ihmisiä ja ehkäis­

tään ennalta mahdollisia ongelmia. RAY:n

rahoittama toiminta rakentaa yhteiskuntaa,

jossa voimme helpommin hallita omaa elä­

määmme, ylläpitää terveyttämme ja olla

osa yhteiskuntaamme.

RAY:n avustuksia on kohdennettu esi­

merkiksi Suomen setlementtiliitto ry:n

koordinoimaan hankkeeseen, jossa kehite­

tään kansalaistoimintaa ja paikallista osalli­

suutta syrjäytyvillä tai taantuman koettele­

milla alueilla. Hankkeessa ovat mukana

muutoksen kokenut Vaasan Palosaaren

teollinen paikallisyhteisö, rakennemuutok­

sen koettelema Kemijärvi sekä monikult­

tuurisuuden murroksessa oleva Tampereen

Hervanta. Kansalaisjärjestöt kehittävät

hankealueilla toimintaa, jonka kautta pa­

rannetaan elämää, osallisuutta, osallistu­

mista ja kansalais aktiivisuutta. RAY­tukea

saava Helsinki Human Rights ­säätiö puo­

lestaan tekee työtä ennakkoluulojen vä­

hentämiseksi ja suvaitsevuuden lisäämi­

seksi. Järjestön Dance for Social Change

­hanke lisää tanssin kautta kantaväestön ja

maahanmuuttajataustaisten lasten yhden­

vertaisuutta. Toiminnalla parannetaan syr­

jäytymisvaarassa olevien maahanmuutta­

jalasten ja ­nuorten elämänhallintataitoja

sekä sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointi­

aan.

RAY­tuella rahoitetaan perinteisesti

myös terveyttä tukevaa toimintaa. Vuonna

2011 avustusta saivat esimerkiksi Satakun­

nan Sydänpiiri ry, Hengitysliitto ja Suomen

Syöpäyhdistys. Satakunnan Sydänpiiri on

avustustuella kehittänyt verkkopohjaisen

Omanapa­painonhallintatyökalun. Työkalua

on käytetty menestyksekkäästi valtimoris­

kiryhmän ehkäisevässä kuntoutuksessa ja

se viedään osaksi valtakunnallista peruster­

veydenhuoltoa. Suomen Syöpäyhdistys ja

Hengitysliitto ovat jatkaneet aikaisempaa

tuloksellista työtään savuttoman kulttuurin

edistämiseksi eri ikäryhmissä.

Tukea mYönneTään YHä enemmän iHmiSTen iTSenäiSTä SuOriuTumiSTa ja elämänHallinTaa ediSTävään TYöHön.

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

37

Tukea, kun terveys ja hyvin-vointi ovat uhattuinaerilaiset arjen haasteet voivat kohdata ke­

net tahansa meistä. Toisinaan haasteet ovat

sellaisia, että ne uhkaavat yksilön terveyttä

tai hyvinvointia. Vuonna 2011 RAY on avus­

tanut tällaisessa tilanteessa tukea antavista

tahoista muun muassa Kriminaalihuollon

tukisäätiötä, Lahden ensi­ ja turvakotia,

Kuopion Setlementtiä, ikäinstituuttia ja Lei­

jonaemot ry:tä.

Kriminaalihuollon tukisäätiö auttaa van­

kilasta vapautuvia henkilöitä sopeutumaan

takaisin yhteiskuntaan. Sen kokoama palve­

luverkosto tukee vankilasta vapautuvaa

henkilöä erilaisten käytännön asioiden hoi­

tamisessa, kuten asunnon­ ja työnhankin­

nassa sekä päihteettömässä elämässä.

Kuopion setlementti on saanut avustusta

Tyttöjen talon perustamiseksi. Valtakunnal­

lisesti toimivissa Tyttöjen taloissa autetaan

päihteiden, koulun kesken jäämisen, netti­

riippuvuuden, yksinäisyyden, masennuksen

tai seksuaalisen hyväksikäytön kanssa

kamppailevia tyttöjä ja nuoria naisia. Tyttö­

jen talossa voi myös harrastaa ja viettää

vapaa­ aikaa muiden tyttöjen kanssa.

ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisek­

si on tehty töitä usean vuoden ajan. Työ on

tuottanut hyviä tuloksia ja toimintaa on tu­

ettu myös vuonna 2011. ikäinstituutti on ke­

hittänyt toimintamalleja, joilla voidaan tar­

jota ikääntyville ihmisille esimerkiksi toimin­

takykyä parantavia liikuntapalveluita.

Yksittäisten henkilöiden lisäksi myös per­

heet tarvitsevat tukea. Avioero on vaikea

paikka monelle suomalaiselle perheelle ja

silloin tukea tarvitsevat sekä vanhemmat

että lapset. Lahden ensi­ ja turvakoti ohjaa

ja neuvoo erovaiheessa olevia vanhempia

sekä tarjoaa heidän lapsilleen vertaistukea.

Vertaistukea tarvitaan myös, kun oma lapsi

on vakavasti sairas tai vammainen. Avus­

tusvaroilla toimiva Leijonaemot ry:n vertais­

tukipuhelin antaa valtakunnallisesti tukea

vanhemmille, joita oman lapsen pitkäaikais­

sairaus tai vamma kuormittaa.

RAY:n rahoittamissa avustusohjelmissa

järjestöjen rooli julkisen tuottajan rinnalla

on tärkeä. Järjestöjen merkitys kasvaakin

vaikeiden elämäntilanteiden ratkomisen ja

syrjäytymisen torjunnan yhteydessä.

raY:n tapa toimia5 avunsaajan maailma

raY:n raHOiTTamiSSa avuSTuSOHjelmiSSa järjeSTöjen rOOli julkiSen PalveluTuOTTajan rinnalla On Tärkeä.

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

38

Tukea, kun ollaan ongelmissa Osa meistä kohtaa elämässään erilaisia va­

kavia ongelmia, jotka suistavat irti normaa­

lista elämästä. Vuonna 2011 RAY­avustusta

kohdennettiin toimijoille, jotka auttavat esi­

merkiksi mielenterveysongelmaisia, perhe­

ja lähisuhdeväkivallan uhreja tai asunnotto­

mia suomalaisia.

Aivoliitto ry sai rahoitusta toimintaansa,

jolla edistetään aivoverenkiertohäiriöpotilai­

den työelämään palautumista. Suomessa

aivoverenkiertohäiriöitä esiintyy vuosittain

noin 3 000 ihmisellä. Heistä noin kolman­

nes joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle – to­

sin osa voisi palata työelämään, mikäli tar­

jolla olisi riittävästi tukea. Aivoliitto ry on ol­

lut mukana luomassa mallia, joka vahvistaa

työelämään palautumisen lisäksi potilaan

arjenhallintakykyä ja lisää työnantajien tie­

toutta sairaudesta ja sen erityispiirteistä.

RAY on pitkään tukenut myös mielenter­

veystyötä tekeviä tahoja. Tällaisista tahoista

avustuksia ovat saaneet esimerkiksi itäinen

tiimi ry, Kotitalo ry ja Raahen Psyyke. itäisen

tiimin Vertainen vastassa ­projektissa aute­

taan laitoshoidosta kotiutuvia mielenterveys­

potilaita ja pyritään katkaisemaan heidän sai­

raala­ ja laitoskierteensä. Kotitalo ry sai avus­

tusta mielenterveyskuntoutujien klubitalotoi­

minnan käynnistämiseksi Savonlinnassa ja

Raahen Psyyke kaksoisdiagnoosipotilaiden

vertaistoiminnan käynnistämiseksi.

Pelastakaa Lapset ry on saanut tukea

kotimaisen adoption kehittämishankkee­

seen, jonka tavoitteena on tehdä adoptios­

ta todellinen vaihtoehto lastensuojelun pii­

riin kuuluvien lasten sijoittamiseksi. Hank­

keella pyritään turvaaman vaikean elämän­

tilanteen kohdanneelle lapselle vakaa, pysy­

viin ihmissuhteisiin rakentuva elinympäristö.

Suomessa kasvaneet asunnottomuus­

ongelmat koettelevat aikaisempaa laajem­

paa ikäryhmää ja myös perheitä. RAY on

tukenut espoon järjestöjen yhteisön Voima­

pesä­projektia, jossa autetaan asunnotto­

muudesta kärsiviä perheitä. Voimapesä­

projektissa luodaan malli, jolla perheellisten

asunnottomuuteen voidaan puuttua riittä­

vän aikaisin, ja jossa selvitetään asunnotto­

muuden taustalla olevia syitä.

raY:n tapa toimia5 avunsaajan maailma

39

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

Turkulaisessa Tyttöjen Talossa kohtaavat

eri-ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat

tytöt ja nuoret naiset. afganistanista Suo-

meen muuttaneelle Zahra Shirdelille,

turku laiselle koululaiselle johanna repo-

selle ja pienen pojan äidille rosa laulu-

selle Tyttöjen Talolla on suuri merkitys.

Kun Turun keskustassa sijaitsevaan Tyttöjen

Taloon astuu sisälle, tuntuu kuin olisi astunut

kotiin. Ovi kerrostalon kuudennessa kerrok­

sessa avautuu värikkääseen ja avaraan asun­

toon. Talossa työskentelevät ohjaajat toivot­

tavat tervetulleeksi ja kysyvät kuulumisia,

keittiössä porisee kahvinkeitin, oleskelutilojen

sohvat houkuttelevat istumaan alas.

Rohkeutta ja uskallusta

Afganistanista Suomeen tullut 18­vuotias

Zahra shirdel on käynyt talossa reilun kah­

den vuoden ajan. Vaikka zahra on ollut Suo­

messa jo reilut kolme vuotta, asuu hän edel­

leen vastaanottokeskuksessa ja odottaa

oleskelulupaa.

– Tyttöjen Talo on minulle todella tärkeä

paikka. Jos taloa ei olisi, päivät olisivat to­

della tylsiä, sanoo zahra.

Talossa tytöt voivat viettää vapaa­aikaa,

harrastaa ja osallistua erilaiseen ryhmätoi­

mintaan. zahra on ollut muun muassa tans­

siryhmässä ja Oman elämänsä sankarittaret

­kurssilla, jossa kerrottiin omia mielipiteitä ja

puhuttiin elämän hyvistä ja huonoista asiois­

ta. zahra kertoo saaneensa toiminnasta pal­

jon rohkeutta ja uskallusta. Suomen kieli on

harjaantunut samalla.

– Koulussa olen suomalaisten keskellä,

mutta siellä en puhu suomea. Täällä pu­

hun suomea ihan normaalisti – ja olen saa­

nut myös suomalaisia ystäviä, iloitsee

zahra.

Tyttöjen Taloon ovat tervetulleita kaikki

12–28 ­vuotiaat tytöt ja nuoret naiset. eri­

laisen ryhmätoiminnan lisäksi nuorilla on

mahdollisuus omaan keskusteluaikaan oh­

jaajan kanssa. ei siis ole ihme, että talosta

on muodostunut monelle tytölle tärkeä

paikka.

Vauva-arjen jakamista

Arvokasta tukea talosta on saanut myös

kuusiviikkoisen poikavauvan äiti, 19­vuotias

rosa laulunen.

– Huomasin netistä, että Tyttöjen Talos­

sa on nuorten äitien ryhmä. Mahdollisuus

jutella muiden raskaana olevien nuorten

naisten kanssa oli tosi tärkeää, sillä kukaan

omista kavereistani ei ollut samassa tilan­

teessa, kertoo Rosa raskausajastaan.

Rosan mukaan nuorten äitien ryhmässä

käytiin läpi esimerkiksi vauvan ruokintaa ja

muita ”vauvajuttuja”. Rosa onkin iloinen,

että nuorten äitien ryhmätapaamiset jat­

kuvat myös keväällä.

5 avunsaajan maailma

” TYTTöjen TalO On Tärkeä Paikka.”

KUVASSA VASeMMALTA: JOHAnnA RePOnen ROSA LAULUnen zAHRA SHiRDeL

40

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

– Me olemme ainakin mukana, sanoo Ro­

sa, ja katsoo hymyillen pientä vauvaansa.

Kavereita ja oleilua14­vuotias johanna reponen käy Tyttöjen

Talossa useina iltoina viikossa. Syykin on

selvä: talolla on paljon kavereita ja kivaa

tekemistä. Johanna muun muassa kirjoit­

taa Tyttöjen Talon blogia, ja on osallistunut

roolirunotyöpajaan, korujen tekemiseen

sekä valokuvaamiseen. Talossa on Johan­

nan mukaan mukavaa myös vain oleilla, ju­

tella tai pelata pelejä.

– Jos taloa ei olisi, varmaan vain pujotte­

lisin tv­kanavien välillä kotona tai roikkuisin

netissä. Kun talo on kiinni, on tylsää, tiivistää

Johanna.

Talon ohjaajatkin ovat Johanna mukaan

juuri oikeanlaisia.

– He ymmärtävät vitsejä, eivätkä ole liian

tiukkapipoisia. Toisaalta ohjaavat osaavat

myös puuttua, jos joku vaikka sanoo toiselle

pahasti.

RAY tukee Tyttöjen Talo ­toimintaa Turun

lisäksi myös Helsingissä, Tampereella, Kuo­

piossa ja Oulussa. Vuonna 2011 RAY:n avus­

tuksella avattiin myös ensimmäinen Poikien

Talo Helsinkiin. Talojen toiminnasta vastaa­

vat Suomen Setlementtiliitto ry:n paikallis­

järjestöt. Turussa paikallisjärjestö on Auralan

Kerhokeskus ry.

” jOS TalOa ei OliSi, varmaan vain PujOTTeliSin Tv-kanavien välillä kOTOna Tai rOikkuiSin neTiSSä.”

5 avunsaajan maailma

RAY:N VAstuu- jA VuosiRApoRtti 2011

41

HYVän taHdon pElEjä

raportin tekijät:

Perfecto Oy, RAY

Visuaalinen ilme ja taitto:

Riikka Sulkamo­Mäkinen, RAY

raportin kuvat:

Wilma Hurskainen

Touko Hujanen (Antti Kärkkäisen kuvat)

Timo Wright (Tyttöjen Talo kuvat)