Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Marko EkqvistPS foorumi / Länsi-Helsinki

20.3.2013

Mistä on kyse?

• Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-uudistuksesta 19.3.2013

• Erikoissairaanhoito on jaettu viiteen erityisvastuualueeseen, joista suurin on HYKS

SOTE-sanastoa

• SOTE Lyhyt sana on jo tullut osaksi puhekieltä ja tarkoittaa yksinkertaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

• SOTE-ALUE Useampien kuntien muodostama alue, jolla järjestetään yhteisesti sosiaali- ja terveyspalvelut. Järjestäjänä voi olla kuntayhtymä tai vastuukunta.

SOTE-sanastoa

• KUNTAYHTYMÄ Kuntien muodostama yhteistoimintaorganisaatio. Kunnat osallistuvat päätöksentekoon siten, kuin yhtymän perussopimuksessa on sovittu. Kuntayhtymä voi olla lakiin perustuva, kuten sairaanhoitopiiri. Lisäksi kuntayhtymiä voi olla esimerkiksi koulutuksen järjestämisessä tai pelastustoimessa.

SOTE-sanastoa

• VASTUUKUNTA tai ISÄNTÄKUNTA Kunta, joka alueellaan vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä muiden kuntien puolesta.

• TUOTANTOVASTUU Vastuu siitä, että esimerkiksi kunta tuottaa kansalaisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluiden tuottaja voi olla kunta itse, kuntayhtymä tai yksityinen palveluiden tuottaja. Tuotantovastuussa olevan ei tarvitse välttämättä itse järjestää palveluita. Kunta on kuitenkin vastuussa siitä, että se järjestää lakisääteiset palvelut.

SOTE-sanastoa

• JÄRJESTÄMISVASTUU Vastuu siitä, että laissa määritellyt tehtävät tulevat hoidetuiksi säädösten mukaan. Esimerkiksi kunta tai kuntayhtymä vastaa siitä, että kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut asianmukaisesti.

SOTE-sanastoa

• ERVA Erityisvastuualue, jonka tällä hetkellä muodostavat sairaanhoitopiirit. Työryhmän esityksen mukaan ERVA olisi jatkossa kuntien ja SOTE-alueiden muodostama kokonaisuus. Määrä säilyisi nykyisessä viidessä. Kullakin erityisvastuualueella on myös yliopistollinen sairaala.

• HYKS Helsingin yliopistollinen keskussairaala.

Huoltosuhteessa tapahtuneet muutokset

Kasvukeskukset vetävät väestöä…

Selvitysryhmän esitys

• Selvityshenkilöt jättivät yksimielisen esityksensä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille ( sd.) tiistaiaamuna. Sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtii esityksen mukaan 34 sote-aluetta. Selvitystyöryhmä suosittaa, että palvelujen järjestämisen väestöpohja olisi 50 000 - 100 000.

Selvitysryhmän esitys• 20 000 - 50 000 tuhannen asukkaan kunnat

saisivat mahdollisuuden vastata joistakin peruspalveluista. Alle 20 000 asukkaan kunnat eivät saa itsenäistä palvelujen järjestämisvastuuta vaan ne kuuluvat johonkin sotealueeseen. Tämä kohta vaatii ministerin mukaan vielä tarkennusta. Muutenkaan ministeri ei halunnut kommentoida esitystä, sillä se meni vielä ministerityöryhmän tarkempaan käsittelyyn.

Selvitysryhmän esitys

• Vaativinta hoitoa varten on viisi erityisvastuualuetta, jotka ovat likipitäen samat kuin nykyiset yliopistosairaaloiden ns. miljoonapiirit. Erityisvastuualueet vastaavat koordinaatiosta ja ohjauksesta. Ne toimivat yhteistyössä ministeriön kanssa. Niin sanotut ERVAt ovat uusia hallinnollisia yksiköitä ja sairaanhoitopiirit lakkautetaan kokonaan.

Uudistuksen pääkohtia

• Lähtökohtana on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tasavertainen järjestäminen. Lähipalvelujen saatavuus turvataan tällä esityksellä, sanoo selvitystyötyhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.

Uudistuksen pääkohtia

• Tiedotustilaisuudessa monet työryhmän jäsenet korostivat, että kuntien toiveita sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämishalukkuutta on kuultu ja otettu huomioon näkemyksiä muodostettaessa, kuten hallitu linjasi toimeksiannossaan. Kuntien kyky vastata menoista sekä alueiden erityispiirteiden huomioiminen olivat myös työn lähtökohtia.

Uudistuksen pääkohtia• Koko uudistusta perustellaan sillä, että

terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuudessa on ongelmia ja väestön eriarvoistuminen on jatkanut kasvuaan. Hallitus on myös linjannut, että vahvat peruskunnat tuottavat palvelut perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, toissijaisesti palvelut voi järjestää sote-alue. Nykyisinhän kunnat vastaavat sosiaalipalveluista, kuten vaikka vanhusten palveluista tai lasten päiväkodeista. 

Uudistuksen pääkohtia

• Hallitus antoi työryhmälle linjaukseksi kaksiportaisen mallin, jossa vaativa erikoistason terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä vastaavat erityistasot eli erityisvastuualueet. 

• Kunnat, kuntayhtymät ja vastuukunnat voivat jatkossa tuottaa itse tai ostaa jatkossa palveluja kuten nykyiselläänkin. 

Uudistuksen pääkohtia• Hallinnollisesti uudistus toteutetaan niin

sanotulla vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä. Nykyisessä mallissa  järjestämisvastuu on noin 140 kunnalla tai yhteistoiminta-alueella.

• Muutokset ovat hallinnollisestikin suuria ja esimerkiksi vastuukunnasta ei ole vielä mitään lainsäädäntöä, mutta kansliapäällikkö Sillanaukeen mukaan hallitus on linjannut vastuukunnan olevan sellainen malli, jota voidaan lähteä kehittämään.   

SOTE –alueet vs. nykyinen aluejako

SOTE aluejako

• Kaikkiaan 5 ERVA aluetta

• HYKS-ERVA, 9 aluetta

• KYS-ERVA, 4 aluetta• TAYS-ERVA, 9 aluetta• OYS-ERVA, 6 aluetta• TYKS-ERVA, 6 aluetta

HYKS-ERVA, 9 aluetta

Uudistuksen pääkohtia• Helsingin yliopistollisen keskusairaalan (HYKS) alueeseen kuuluu

• 9 sote-aluetta: Länsi-Uusimaa (muodostuu 7 kunnasta), Keski-Uusimaa (5 kuntaa) ja Itä-Uusimaa (4 kuntaa). Helsinki (2 kuntaa), Vantaa (3 kuntaa) ja Espoo (3 kuntaa) ovat suurimmat sote-alueet.

• HYKSin alueeseen kuuluvat myös yhdestä kunnasta muodostuva Kouvola, Kotka-Hamina (5 kuntaa) ja Etelä-Karjala (9 kuntaa).

• Vastuukuntina ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa.

• Vantaa vastaisi Tuusulan ja Keravan alueen palveluista.

• Espoo Kauniaisten ja Kirkkonummen palveluista ja

• Helsinki vastaisi oman alueensa lisäksi Sipoon alueen palvelujen järjestämisestä.

Mitä tapahtuu seuraavaksi

• Seuraavaksi työ jatkuu hallituksen sosiaalipoliittisessa ministerityöryhmässä ja jo torstaina (21.3.2013) hallituksen kehysriihen yhteydessä odotetaan linjauksia, miten hallitus suhtautuu selvityshenkilöiden esitykseen.

Aikatauluista….

• Lainsäädännöllisesti, hallinnollisesti ja myös talouden vastuiden kannalta kokonaisuus on valtava, ja viime kädessä asia on tietysti hallityksen ja eduskunnan käsissä.

• Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2014.

• Lain on tarkoitus tulla voimaan 2015, sisältäen kuitenkin siirtymäajan.  

Kytkentä kuntarakenneuudistukseen…

• Kuntarakenteen uudistamiseen tästä odotetaan potkua, sillä hallituksen tavoitteena on että kuntien yhdistymiset tapahtuvat viimeistään vuonna 2017. Hallitushan on luvannut, että pakkoliitoksiin ei mennä. Jokaisen kunnan on nykyiselläänkin kuuluttava johonkin sairaanhoitopiiriin, joten lailla voidaan säätää kunnan kuulumisesta johonkin sote-alueeseen.

Vai muuttuuko mikään ja mihin suuntaan?

• Terveyspalveluita ei pystyttäisi sittenkään tuottamaan tasa-arvoisesti

• Peruspalveluiden tuottaminen heikentyy entisestään (etäisyydet palvelupisteisiin, työvoiman keskittyminen kasvualueille jne…)

• Asiakaskeskeisyys unohtuu kun kehitetään raskaita hallintorakenteita

Kaikki on vielä auki, koska…

• Kuinka sitten rahoitus järjestetään? • Kunnat maksavat tavalla tai toisella, mutta

nähtäväksi jää, miten rahaliikenne kulkee eri toimijoiden välillä, jos malli etenee ehdotetulla tavalla.

• Monen pelko ainakin pienissä kunnissa on, että isot määräävät ja pienet maksavat.

Kommentteja uudistuksesta…

• ….johtaa aika kirjavaan kokonaisratkaisuun…• työryhmän tavoitteena oli yksinkertaista

systeemiä. ….tosin systeemistä näyttää kuitenkin tulevan selvästi aiempaa monimutkaisempi.

Lisää kritiikkiä…

• Paljon on vielä avoinna: rahoitus, lähipalveluiden järjestäminen jne.

Ja entäpä nämä tekijät?• Terveydenhuollon palveluiden järjestämisen

ongelmat säilyvät • poliittiset näkemyserot palveluiden

järjestämisestä kärjistyvät entisestään…• Hoitojen vaikuttavuudessa ja sisällöissä

parantamisen varaa. Mahtaako uusi systeemi tuoda näihin seikkoihin selvää parannusta

• Työmarkkinoiden toimivuus, työehtosopimusten mukautuvuus uuteen tilanteeseen kyseenalainen.

Ja vielä nämäkin….• Johtanee automaattisesti (tietyllä aikavälillä)

suurempiin yksiköihin. • Suurissa yksiköissä asiakasnäkökulma saattaa

olla hakusessa• Lähipalveluita ei tulisi purkaa kokonaan

(ikäihmiset ja lapset + ns. väliinputoajat)• Pitkät matkat toimipaikkoihin saattavat

vaikuttaa potilaiden hoitoon hakeutumiseen

Sote-uudistuksesta kuntarakenneuudistukseen

• Suurin osa kunnista tyrmää miltei täysin ehdotuksen kunnan alimman asukasmäärän asettamisesta 20 000:een.

• 186 kunnan kantana on, ettei väestöpohjakriteeriä saisi ottaa kuntaselvitysten perusteiksi

• (Lähde: HS 16.3.2013)

Sote-uudistuksesta kuntarakenneuudistukseen

• Kuntarakennemuutoksen perusteina tulisi väestömäärien sijaan pikemminkin olla taajama- ja elinkeinorakenne

Lähteet:

● Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset ● YLE Uutiset (www.yle.fi)● HS 16.3.2013● +Allekirjoittaneen valistuneet arvaukset