Post on 18-Jun-2020
Koulutusta Pudasjärven opettajille, kasvattajille, ohjaajille
PAIKALLISHISTORIAA KOTISEUTUMUSEOLLA
– JUURET JA SIIVET 1. kerta tiistai 8.9. klo 13-17
2. kerta keskiviikko 9.9. klo 14-18
Kouluttaja: Pauliina Majava, museonhoitaja
Paikka: Pudasjärven kotiseutumuseo osoite Siuruantie 225, 93100 Pudasjärvi
Kohderyhmä: koulujen, päiväkotien, järjestöjen, seurakuntien, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön opettajat, kasvattajat, ohjaajat
Osaava Pudasjärvi hanke järjestää osallistujalle maksutonta koulutusta. Koulutus liittyy OPS 2016- uudistuksen paikalliskohteiden käyttöön opetuksessa, mutta on avoin myös paikalli-sille kasvatus-ja harrastustoimintaa järjestäville tahoille sekä ammatilliselle koulutukselle.
Museonhoitaja Pauliina Majava on päivittänyt ja valmistanut kotiseutumuseosta lasten ja nuorten opetuskäyttöön sopivan opetus-materiaalipaketin, jossa kuvataan laajasti Pudasjärven paikallishistoriaa. Se on suunniteltu toiminnalliseksi kokonaisuudeksi peruskoulujen ja lukion käyttöön museovierailuja varten.
Koulutuspäivään sisältyy opastettu museokierros, työpajat sekä tutustuminen tehtäviin koulussa etu- ja jälkikäteen. Opetusmateriaali tukee koulujen omaa kotiseutuopetusta. Osallistujat saavat materiaalin käyttöönsä koulutuksessa.
Työpajat liittyvät asumiseen, puhdetöihin, leikkeihin ja metsätöihin (esim. villan karstausta, värttinällä kehräämistä ja pöllin parkkausta).
Museo on koulun ulkopuolinen oppimisympäristö, joka antaa valmiudet monipuoliseen tekemällä oppimiseen kokemusten ja havaintojen kautta eri oppiaineissa. Museovierailu on yksi esimerkki opetussuunnitelmauudistuksen 2016 ilmiöpohjaisesta oppimisesta.
Museo on ainutlaatuinen, viihtyisä ja edustava oppimisympäristö. Tarjoammekin nyt opettajille mahdollisuuden tutustua tähän kokonaisuuteen. Koulutukseen sisältyy kahvitarjoilu ja se on osallistujille maksuton. Osallistujat tulevat omin (kimppa) kyydein.
Ilmoittautumiset 4.9.2015 mennessä oheisen webropol-linkin kautta:
https://www.webropolsurveys.com/S/B1F4D5AB7C5D27EC.par
Tervetuloa mukaan Osaavaan porukkaan!
Lisätietoa: Eija Syrjälä, projektipäällikkö, Osaava Pudasjärvi-hanke puh. 050 4412360
Museonhoitaja Pauliina Majava (puh. 040 585 6224)
Museonhoitaja Pauliina Majava
LASTEN JA NUORTEN KOTISEUTUOPETUS
Lasten ja nuorten kotiseutuopetusohjelma on vuosina 2007–2008 koottu peruskoulujen opetusta
täydentävä paikallishistoriapaketti. Peruspakettiin kuuluvat Pudasjärven historia, kylien pääpiirteet,
museon kokoelmat ja pihapiiri sekä koululaisten museovierailut. Sen pohjalta on nyt valmisteltu
Osaava -hankkeen kanssa laajempi kotiseutuopetuskokonaisuus koulujen käyttöön.
Paketin tarkoituksena on tukea koulujen omaa kotiseutuopetusta ja se on tehty opettajien
taustatiedoksi. Pakettiin kuuluvat museovierailu ja tehtävät koulussa etu- ja jälkikäteen.
Museovierailu voi sisältää opastuskierroksen eri teemoilla ja työpajoja. Koululla tutustutaan ennen
vierailua opetuspaketin kirjalliseen osioon ja tehdään tehtäviä, jotka auttavat opettajaa ja oppilaita
museovierailuun valmistautumisessa. Tehtävät ja museovierailujen teemat voivat vaihtua ajoittain.
Myös vierailun jälkeen tehtävien tekeminen koululla auttaa ymmärtämään ja sisäistämään jo opittua
tietoa ja taitoa.
PAIKALLINEN KULTTUURIPERINTÖMME
Omaan kulttuuriin tutustumisen tärkeys ja kulttuuriperintö
Kulttuuri kertoo yhteisön tavoista ja arvoista, rakennetusta ympäristöstä ja elämästä. Kulttuurimme
muuttuu jatkuvasti ja huomisen kulttuuriperintö rakentuu tämän päivän eletystä elämästä.
Kulttuuriperintöopetus tukee myönteisen omakuvan ja kulttuuri-identiteetin muodostumista sekä
vahvistaa yksilön mahdollisuuksia kokea kuuluvansa niin omaan lähiympäristöönsä kuin
maahansakin. Vahva identiteetti on avarakatseisuuden edellytys. Nykypäivän esineiden ja
rakentamisen näkeminen osana kulttuurin jatkumoa, perustana, josta tulevaisuuden kulttuuriperintö
rakentuu, vaatii sekin historian näkökulman tuntemista. Kulttuuri kantaa mukanaan yhteisön
arvoperustaa, joten se antaa mallin ja mahdollisuuden hyvälle elämälle.
Paikalliseen kulttuuriin ja menneisyyteen tutustuminen vahvistaa yksilön identiteettiä ja auttaa
ymmärtämään nykyistä paikkaamme, ajallista jatkumoa ja muutosta tässä yhteisössä.
Monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa kulttuuriperintöopetuksen ja museoiden merkitys kasvaa.
Elämme globaalissa maailmassa ja kouluissamme on yhä enemmän muista kulttuureista tulevia
oppilaita. Kulttuuriperintöopetus auttaa osaltaan maahanmuuttajia kotoutumaan omaan
kulttuuriimme ja perinteeseemme.
Ihminen ja luonto
Ihmisten teot ja toiminta muokkaavat ympäristöämme. Tuhansien vuosien ajan ihminen on
raivannut metsää ja peltoa, rakentanut teitä ja kyliä. Perinteisiin maanviljelystapoihin tutustuminen
auttaa hahmottamaan kulttuurimaiseman muodostumista ja sen merkityksiä. Aikaisemmat
sukupolvet ovat jättäneet ympäristöön ja luontoon jälkiä, joita voimme yhä nähdä, siten maisema
kantaa mukanaan ajallisia kerroksia. Nykyaikana ihmiset jättävät myös jälkiä. Ajan ja historian
jatkuvuuden hahmottaminen menneen kautta opettaa arvioimaan nykypäivän toimien vaikutusta
tästä päivästä tulevaan.
Rakennettu ympäristö
Rakennustavat ja -tyylit kertovat kunkin aikakauden arvoista ja tavoitteista. Vanhat rakennukset
kertovat menneisyydestä monia asioita, sillä ne on rakennettu käyttötarkoituksiinsa sopiviksi,
kauniisti ja kestävästi. Perinteisten rakennusten tutkiminen auttaa näkemään rakennetun ympäristön
osana kulttuurista kokonaisuutta ja opettaa arvostamaan aikaisempien sukupolvien taitoja sekä
nauttimaan sen tarjoamista esteettisistä kokemuksista.
Arkipäivän elämä
Ennen teollistumisen kautta maaseudun elämä oli suurelta osin omavaraistalouteen perustuvaa.
Käsityötaidoilla ja itse tekemisellä oli keskeinen osa ihmisten elämässä, sillä kotona valmistettiin
esimerkiksi vaatteet, työkalut ja astiat. Erikoisosaajia tarvittiin vain tiettyihin erityistöihin.
Käsityötaitoja arvostettiin, esimerkiksi kutominen ja kehräys olivat naiselle tärkeitä taitoja, joita
opeteltiin jo lapsena. Miesten käsityötaidot ovat nähtävissä muun muassa koristelluissa
rukinlavoissa, joita annettiin morsiuslahjoiksi. Menneen tunteminen auttaa hahmottamaan omaa
aikaamme ja sen eri ilmiöitä
Opetuskokonaisuus, joka sisältää tutustumisen paikallishistoriaan ja omaan
kulttuuriympäristöömme museon avulla, on monipuolinen oppimisväline koulujen opetuksessa eri
oppiaineissa.
MUSEO OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ
Mikä on museo?
Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva
laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää
tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia
todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään” (Kansainvälisen museoneuvoston, ICOM:n
määritelmä ). Museo tallentaa sekä menneisyyttä että nykyisyyttä, ja yhteisön muisti ja kulttuurin
eri ilmiöt tallentuvat mm. esineinä ja valokuvina museon kokoelmiin. Kokoelmien pohjalta
tuotetaan näyttelyitä, julkaisuja sekä opetustoimintaa.
Kotiseutumuseot tallentavat erityisesti oman alueensa perinteitä ja kulttuuria. Kotiseutumuseoiden
toiminnan lähtökohtana 1900-luvun alussa oli huoli talonpoikaisen kulttuurin katoamisesta.
Paikallismuseoihin kerättiin kansankulttuuriin liittyvää esineistöä ja tietoa omalta paikkakunnalta ja
lähiseuduilta. Pudasjärvellä keräys aloitettiin 1950-luvulla ja lahjoituksia otetaan edelleen vastaan.
Pudasjärven kotiseutumuseo esitteleekin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomea, aikaa ennen
laajamittaista teollistumista ja yhteiskunnallisia murroksia. Kotiseutumuseon kokoelmat ja
talonpoikaisaikaa kuvaavat näyttelyt antavat vertailukohdan nykykulttuurillemme ja sen ilmiöille.
Kotiseutumuseoilla on vahva tietämys oman paikkakuntansa historiasta, kulttuurista ja
tapaperinteestä.
Museon ja koulun yhteistyö
Museot ovat ympäristöjä, joissa tapahtuu oppimista.
Museo on opettajalle hyvä keino ja mahdollisuus kulttuuriperinnön elämykselliseen opettamiseen.
Oppiminen kotiseutumuseossa perustuu aitoihin esineisiin ja rakennuksiin, sillä
kulttuuriperintöopetus tapahtuu talonpoikaisessa ympäristössä. Opetuksen välineenä esine toimii
parhaiten, kun se liitetään johonkin laajempaan kokonaisuuteen. Eli olennaista on, että esineelle
rakentuu looginen suhde aineelliseen tai ei-aineelliseen elämän ilmiöön. Museovierailla on aina
oma ennakkokäsityksensä ja –tietonsa, joita voidaan hyödyntää ohjaamalla heidät peilaamaan
näyttelyssä olevia asioita omia ennakkokäsityksiään vastaan. Museo-oppimisen tavoitteena on
päästä käyttökelpoisten käsitteiden tasolle, eli esittää kysymyksiä ja antaa lisäinformaatiota.
Museoesineet ovat siis itsessään jo oppimisen välineitä ja kävijät ovat vuorovaikutuksessa niiden
kanssa. Oppaan johdolla käyty kierros on perinteinen vuorovaikutusmuoto, mutta erilaiset työpajat
ovat myös erinomaisia, sillä niihin liittyy vahvasti tekemällä oppiminen. Toiminnallinen
museovierailu rohkaisee koululaista vuorovaikutukseen; osallistumiseen ja kokeilemiseen. Museo
antaa suunniteltua museo-opetusta, jota voidaan joustavasti soveltaa erilaisten ryhmien ja eri
oppiaineiden tarpeisiin. Museo on ainutlaatuinen, koulun ulkopuolinen ja opetusta tukeva
oppimisympäristö.
Uusi teknologia ja mobiilipalvelut luovat uusia mahdollisuuksia museopalveluihin. Pudasjärven
Kotiseutumuseokin on mukana sosiaalisessa mediassa Facebookin kautta, siellä voi seurata museon
toimintaa ja tapahtumia. Siellä on hyvin paljon kuvia, mutta myös lyhyitä tekstejä liittyen
paikallishistoriaan, vanhoihin lehtileikkeisiin tai museoesineisiin. Tarkoitus olisi kehittää näitä
palveluja, jotta museo tavoittaisi yhä useamman ihmisen verkon kautta. Nämä herättävät
kiinnostusta myös itse museovierailuun. Pienimuotoiset verkkonäyttelyt palvelisivat myös heitä,
jotka eivät fyysisesti pääse vierailulle itse museoon, mutta ne olisivat myös oppimisen välineinä
koululasiryhmille. Niiden kautta vierailijat voivat myös jakaa omia kokemuksiaan ja palata
tarvittaessa yhä uudelleen siihen oppimisympäristöön.
QR-koodit olisi yksi tapa toteuttaa kotiseutumuseossa uudenlaisia teknologisia ratkaisuja. Ne
olisivat palvelemassa kävijöitä, jotka ovat jo tottuneet käyttämään mobiililaitteita. Tässä
tapauksessa yläkoululaiset ja lukiolaiset olisivat hyvä kohde tähän kokeiluun. Ehkä uuden
teknologian käyttö motivoisi myös oppilaita uudenlaiseen museovierailuun ja uudenlaiseen
oppimiseen. Koodit ovat vasta suunnitteluvaiheessa, mutta ajatuksena olisi, että niiden avulla saisi
lisätietoa esineistä ja rakennuksista. Niissä olisi ehkä pieniä tarinoita tai niiden avulla voisi pelata
museopeliä. Ne eivät korvaisi perinteistä tiedontarjontaa eli opastusta, mutta ne voitaisiin nähdä
museokäyntiä ja oppimistapoja monipuolistavina mahdollisuuksina.
Kotiseutuopetus sisältää seuraavat osiot:
Historiapaketti
1. paikallishistoria
2. vuodenkierto ja kansanperinne
- asuminen, asumismuodot ja rakennukset, sisustus
- leikkikalut ja leikit
- vaatetus ja pyykinpesu
- sairaanhoito, taitat ja taikojen tekijät
- ruuanlaitto, nautintoaineet
- eri vuodenaikojen työt, puhdetyöt
- juhlat
- elinkeinot
- seurakuntaelämä
3. kylien pääpiirteet
4. kotiseutumuseon kokoelmat ja pihapiiri
5. sanasto
6. lähteet ja linkit
Tehtävät koulussa etukäteen
Museovierailu (opastus ja työpajat)
Museovierailu voidaan toteuttaa monella eri tavalla.
1. Opastuskierroksella tutustutaan museon rakennuksiin ja pihapiiriin museo-
oppaan avulla. Opas kertoo koululaisille paikallishistoriasta esineiden ja
rakennusten kautta. Opastuskierros kestää 1-1,5 h. Kierros voi olla yleiskierros tai
johonkin teemaan liittyvä kierros. Opastuksessa otetaan huomioon eri ikäluokat.
Alakoululaisille kerrotaan perusasioita ihmisten elämästä vanhaan aikaan,
isommille koululaisille syvennetään tietoa.
2. Museotonttukierros on alakoulun pienimmille koululaisille tarkoitettu kierros,
jonka aikana museoalueeseen tutustutaan sadunmaailman kautta. Kierroksella
kuullaan suomalaisen tontun elämästä vanhalla maatilalla. Kierros kestää noin
puoli tuntia ja soveltuu esikoululaisille ja 1. ja 2. luokkalaisille.
3. Kummituskierros on tarkoitettu jo isommille koululaisille. Siinä tutustutaan
paikallisiin kummitusjuttuihin ja käydään niiden kautta läpi paikallishistoriaa ja eri
paikkoja. Samalla koululaiset saavat tietoa uskomuksista ja henkisestä elämästä
Pudasjärvellä eri aikakausina.
4. Opastuskierrokset teemoittain ovat opastettavia kierroksia jonkin aiheen
ympärille. Nämä kierrokset voivat muuttua vuoden tai parin jälkeen, jolloin
mahdollistetaan eri oppiaineiden liittämisen kotiseutuopetukseen. Teemoja ovat
esim. rakennushistoria, elinkeinot, savotta ja uitto, arjen askareet ja maatilan elämä
sata vuotta sitten, käsityöt ja puhdetyöt. Nämä teemakierrokset voidaan yhdistää
työpajoihin, eli ensin opas kertoo aiheesta, jonka jälkeen voidaan kokeilla itse
käytännössä.
5. Museorastit ovat esineiden etsimistä kuvien avulla. Museoalueelle on merkitty
rasteja, joita jokainen voi etsiä yksin tai pareittain. Rastit voi löytää kuvien tai
merkattujen rastien avulla. Jokaiseen rastiin liittyy kysymys, johon vastataan
erilliselle vastauspaperille. Näin tutustutaan museon esineisiin ja saadaan niistä
tietoa.
6. Tietokilpailu, jossa arvuutellaan esineitä ja vanhoja sanoja.
Esineet ovat kaikki käyttöesineitä, joita tutkimalla ja tarkastelemalla pitäisi saada
selville esineen käyttötarkoitus ja mahdollisesti nimi. Esineitä on 5-10 kpl,
ikäryhmästä riippuen. Myös vaikeustaso vaihtelee ikäryhmien mukaan.
Sana-arvoituksissa arvuutellaan vanhoja sanoja ja sanontoja. Sanat liittyvät esim.
savotta- ja uittosanastoon, vaatetukseen, ruokatalouteen.
7. Työpajat tarjoavat monipuolista tekemistä ja niiden avulla tutustutaan vanhoihin
työtapoihin ja historiaan. Työpajat auttavat oppilaita oivaltamaan uusia asioita
tekemisen ja kokeilun kautta.
Työpajat
- käsityöpajat: lampaan villan karstaus ja värttinällä kehräys, tuohityöt
- vaatehuolto: pyykin pesu ja mankelointi
- metsätyöt: puun kuorinta eli parkkaus, justeerilla sahaus, puun mittaus
- pihaleikit
- myöhemmin toteutettavissa myös muita työpajoja
8. Museotehtävät ovat museolla suoritettavia tehtäviä, joita voi tehdä yksin tai
pareittain. Tehtävät on tarkoitettu alakoululaisille ja joka ikäryhmälle on omat.
9. Hetki arkeologina antaa tietoa Pudasjärven esihistoriasta ja arkeologin työstä.
Museovierailussa tutustutaan museon kokoelmissa oleviin esihistoriallisiin
esineisiin ja niiden avulla käydään läpi Suomen ja Pudasjärven menneisyyttä
ennen kirjoitettua historiaa. Opettajan tai museo-oppaan johdolla voidaan tutustua
myös lähellä oleviin muinaisjäännöksiin tai esihistoriallisiin löytöpaikkoihin.
10. Pihaleikit ovat perinteisiä leikkejä, joita leikitään museon pihapiirissä. Mm.
kymmenen tikkua laudalla – leikin ja hevosen kengän heiton kautta tutustutaan
vanhempien ja isovanhempien lapsuuden ajan puuhiin. Näihin leikkeihin voivat
osallistua oppilaat ja opettajat alakoulusta yläkouluun.
11. (Itsenäinen tutustuminen ja tehtävät, museoon voi tutustua myös itsenäisesti ja
tehdä annettuja tehtäviä museoalueella, koulussa ja kotona.)
Tehtävät koulussa jälkikäteen
Tehtävät, alakoulu
Kokoa museo-portfolio
Kansioon voidaan koota kaikki museolla toteutetut tehtävät, piirrokset, valokuvat sekä kirjoitukset.
Kansioon kerätään museoaineistoa aina, kun palataan aiheeseen uudelleen. Museokansion voi koota
jokainen oppilas itselleen tai se toteutetaan luokkakohtaisesti. Portfolio voi olla osa arviointia, joten
se helpottaa opettajan arviointia oppiaineessa.
Valokuvanäyttely tai tietokone-esitys
Museokäynnillä valokuvataan digitaalisella kameralla museota ja sen ympäristöä, yksityiskohtia ja
itse työpajatyöskentelyä. Kootkaa ryhmätyönä aineistosta yhteisnäyttely luokkahuoneeseen tai
koulun käytävälle. Valitkaa parhaimmat otokset ja tulostakaa tulostimella kuvat A4 kokoisiksi.
Ryhmitelkää kuvat teemojen mukaan. Antakaa kuville nimet ja kertokaa sanoin kuvasisällöstä.
Muistakaa mainita valokuvaajan nimi. Tai vaihtoehtoisesti tehkää esim. pareittain tietokoneella
PowerPoint esitys valokuvista. Kerätkää kuvattavista aiheista lisätietoa ja esittäkää lopuksi
luokassa.
Esineen valokuvaus
Museokäynnillä jokainen oppilas valokuvaa yhden museoesineen ja kyselee siitä mahdollisesti
museotyöntekijöiltä tietoja. Koulussa esineestä voidaan kerätä lisätietoa esim. kirjallisuudesta ja
internetistä. Oppilas voi koota esineestä tietopaketin ja tekee siitä pienimuotoisen esitelmän
hyödyntäen esim. PowerPoint ohjelmaa. Lopuksi jokainen pitää esineestä pienen esitelmän ja
yhdessä voidaan keskustella museon esineistä, niiden käyttötarkoituksista, materiaaleista jne.
Valokuvanäyttely voidaan tehdä myös teemoittain, esim. huonekalut, naisten käsityöt, miesten
puhdetyöt, rakennukset.
Oma sukupuu
Jokainen oppilas tekee oman perheen sukupuun. Siihen voidaan kirjoittaa nimien lisäksi
syntymäajat. Omasta perheestä ja suvusta voi kysellä vanhemmilta ja isovanhemmilta. Sukupuuhun
tulevat omat vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat. Jos haluaa tehdä perusteellisemman
selvityksen omista juuristaan, voi lisätä puuhun sedät, tädit, enot tai isovanhempien vanhemmat.
Isommat oppilaat voivat tehdä laajemman sukuselvityksen, pienemmät supistetun. ( liite. Sukupuu)
Näyttely
Kootkaa luokkaan näyttely vanhoista esineistä. Jokainen oppilas tuo kotoaan vanhempien luvalla
esineen, joka muistuttaa menneestä ajasta ja esittelee sen muulle luokalle. Esineen oheen tehdään
esittelyteksti, jossa lukee esineen nimi, käyttötarkoitus, valmistusmateriaali, ikä ja omistajan nimi.
Myös historiatietoa voi lisätä, esim. kenelle esine on alun perin kuulunut, miten se on päätynyt
nykyiselle omistajalle ja liittyykö esineeseen tarinoita?
Miettikää esineen historiallista arvoa. Miten tyypillinen esine on omalle ajalleen ja
paikkakunnalleen? Olisiko esineelle käyttöä vielä, vai onko se arvokas muisto menneiltä ajoilta?
Löytyykö tällaisia esineitä museosta?
Paikallishistoria
Tehtäviä kouluun:
Tutustukaa paikallislehtiin. Oppilaat leikkaavat sanomalehdistä jutun, joka koskee omaa
kotipaikkakuntaa. Lukekaa lehtileike ääneen luokassa ja keskustelkaa, miksi aihe on tärkeä. Onko
jokin aihe tärkeämpi kuin joku toinen?
Tehtävä: liite 1
Vuodenkierto ja kansanperinne
1. Asuminen, asumismuodot, rakennus ja sisustus
Tehtäviä kouluun:
Havainnoidaan ja tutustutaan rakennettuun ympäristöön
- Piirrä oman huoneesi pohjapiirros ja vertailkaa niitä koulussa keskenään, onko huone yhteinen
esim. sisarusten kanssa? mitä huonekaluja siellä on? mitä muuta huoneesta löytyy?
- Piirrä oman kodin, äidin ja isän lapsuudenajan kodin ja isovanhempien kodin pohjapiirrokset,
vertaile niitä keskenään, onko sinun kotisi erilainen kuin esim. isovanhempiesi koti,
keskustelkaa koulussa piirroksista, tuliko esille uusia käsitteitä, selvittäkää mitä ne tarkoittavat
jne.
- Piirrä koulun ikkunanäkymä ja museolla maalaistalon (Niemelän talon) ikkunanäkymä.
Vertaile museolla piirrettyä ikkunanäkymää luokkahuoneen ikkunasta nähtävään maisemaan.
Vertaile museon ympäristöä omaan elinympäristöösi. Piirrä luokkahuoneen ikkunanäkymä
havainnoiden eri maisemaelementtejä puita, taloja, katuja, liikennemerkkejä ja mainoksia.
- Havainnoi oman kodin ympäristöä.
Kirjoita oman kotisi ympäristöstä, asuinkylästä, kaupunginosasta. Kuvaile minkälaisia
rakennuksia siellä on? Missä on kauppa, missä on koulu jne. Vertailkaa koulussa omia
havaintoja toisten oppilaiden havaintoihin.
Museokäynnin jälkeen pohditaan ryhmissä tai yhdessä talonpoikaiseen rakentamiseen
liittyviä kysymyksiä.
- miksi Suomessa talot rakennettiin puusta?
- mikä on salvain eli salvos?
- mihin tarvitaan hirsivaraa?
- mainitse kaksi tavallisinta kattotyyppiä, joita käytettiin maalaistaloissa?
- usein talonpoikainen pihapiiri on jaettu kahteen osaan. Mitkä ovat näiden osien nimet?
- miksi jako on tehty?
- mitä kotieläimiä maatiloilla oli yleisesti?
- missä rakennuksissa eläimet oleskelivat?
- miksi riihi, paja ja sauna ovat kaukana muista rakennuksista?
Rakentakaa pienoismalli
Rakentakaa luokan yhteisenä projektina pienoismalli 1900-luvun alun maatilasta. Mallina voi olla
oikea, paikkakunnalla sijainnut tila, tai museoalueen Niemelän talo, rakennuksineen. Lisätietoa
maaseudun rakennuksista ja pohjapiirustuksista löytyy kirjallisuudesta ja internetistä. kts.
kirjallisuus ja linkit.
Tutkikaa talonpoikaista ympäristöä ja liikkumismahdollisuuksia
Miettikää yhdessä talonpoikaista elämää sata vuotta sitten. Minkälaisessa ympäristössä talo sijaitsi?
Missä kodin ulkopuolella ihmiset kävivät? Miten ihmiset liikkuivat? Kuinka pitkiä matkoja ennen
matkustettiin ja millä kulkuvälineillä matka tehtiin, entä nykyisin? Verratkaa talonpoikasta
ympäristöä ja elämää nykypäivän ympäristöönne ja elämään.
Tehtävät museolla: liite 2,3
2. Leikkikalut ja leikit
Tehtäviä kouluun:
Leikit ja lelut.
- mikä on lempilelusi? kysy vanhemmiltasi, mikä oli heidän lempilelunsa kun he olivat
lapsia? löytyykö kotoasi vanhempien vanhaa lelua? mikä se on?
- mitä pihaleikkejä tiedät, mitä olet itse leikkinyt? kysy mitä vanhempasi tai isovanhempasi
ovat leikkineet lapsuudessaan? löytyikö samoja leikkejä?
- mitä yleensä teet kavereiden kanssa? kysele vanhemmiltasi ja isovanhemmiltasi, mitä he
tekivät vapaa-aikana kavereiden kanssa? harrastivatko jotakin, harrastatko sinä? Pohtikaa
lopuksi koulussa, millä tavalla leikit ja lelut ovat muuttuneet isovanhempien ajoista tähän
päivään.
Museolla: pihaleikit ja tutustuminen museon leluihin.
3. Vaatetus ja pyykinpesu
Tehtävät koulussa:
Vaatteet ja pukeutuminen. Tutustukaa koulussa etukäteen miten ihmiset ovat pukeutuneet kautta
aikojen, yhtenä teemana voi olla kotiseudun luonnonolot ja käytetyt materiaalit.
- tutkikaa vaatteiden materiaaleja
- mistä kankaista ja langoista 1900-luvun alun vaatteet ommeltiin?
- mitä kasveja käytettiin kankaiden raaka-aineena?
- mitä vaatteita valmistettiin villasta?
- mistä kankaat hankittiin?
- mitä villavaatteita sinulla on?
- mitkä vaatteet nykyisin tehdään puuvillasta?
- mitkä kodintekstiilit valmistetaan nykyisin puuvillasta?
Piirrä paperinukke ja vaatteet.
Piirrä paperinuket entisajan maalaistalon tytöstä ja pojasta. Suunnittele tytön ja pojan arki- tai
juhlavaatteet. Mieti kankaiden materiaalit, värit ja vaatteiden koristelut. Suunnittele myös asusteet:
päähineet, jalkineet ja korut.
Tutustu kansallispukuihin ja Pudasjärvellä käytettäviin kansallispukuihin (esim. Koillismaan
puku, Perä-Pohjolan puku)
- Mitä vaatekappaleita siihen kuuluu?
- Mitä värejä ja kuviointeja vaatteissa on käytetty?
- Millaisia koruja puvun kanssa käytetään?
Museolla: pyykinhuolto –työpaja ja tekstiileihin tutustuminen
Miettikää museovierailun jälkeen seuraavia aiheita:
- miten nykyinen pyykinpesu ja vaatehuolto eroaa sata vuotta sitten tehdystä?
- millaisen matkan käy lampaan villa, ennen kuin se on valmiina villavaatteena? miettikää
esim. villasukan kaikki työvaiheet alusta alkaen (lampaan keritsemisestä valmiiksi
tuotteeksi)
4. Ruuanlaitto ja juhlat
Tehtävät koulussa:
Paikallinen ruokaperinne. Miettikää koulussa yhdessä ruokaperinteeseen liittyviä asioita, esim.;
- tiedätkö paikallisia perinneruokia?
- syökö perheesi niitä?
- mitä kotona syödään jouluna?
- leivotaanko teillä kotona, kuka leipoo ja mitä leivotaan?
- kerätäänkö kesäisin ja syksyisin marjoja? mitä marjoille tehdään, säilötäänkö ne, tehdäänkö
mehua?
museovierailun jälkeen:
- mitä savupirtti tarkoittaa? entä keittokota?
- mitä perinneruokia Pudasjärvellä on?
- mitä kuului perheen ruokapöytään arkipäivisin? mitä syötiin juhlissa ja juhlapyhinä?
- miten ennen on säilötty ruokaa, kun ei ole ollut jääkaappia tai pakastinta?
- miten marjoja on säilötty?
5. Eri vuodenaikojen työt ja puhdetyöt
Tehtävät koulussa:
Viljan viljely. Pohditaan etukäteen seuraavia aiheita:
- Suomalaiset viljalajit ja perinteinen viljelys
- Mitä viljalajeja tiedät?
- Mitä niistä on viljelty Pudasjärvellä sata vuotta sitten?
- Piirrä ohran, kauran ja rukiin tähkät.
museovierailun jälkeen:
- mitä riihessä tehdään ja mitä työkaluja siihen liittyy?
- mitä muita maatilan töitä tehdään kesällä ja syksyllä?
Tutki entisajan miesten ja naisten töiden eroja. Jaa alla olevat työt miesten ja naisten töihin:
Kehrääminen, työkalujen huolto, hevosten hoito, kahvinkeitto, kudonta, karjanhoito, pellon
kyntäminen, pyykinpesu, metsästäminen, tuohityöt, viljan leikkuu sirpillä, lastenhoito
Miehet:
Naiset:
Tutki vuodenaikojen vaikutusta työntekoon
Eri vuodenaikoina tehtiin erilaisia talon töitä. Jaa seuraavat työt vuodenaikojen kierron mukaan,
mitä töitä tehtiin minäkin vuodenaikana?
puhdetyöt, aitojen korjaus, viljanpuinti, karjan laitumelle lasku, kaskimaan kaato, tuohityöt, mateen
pyynti, toukotyöt, polttopuiden hakkuu, kylväminen, laidunkausi, elonkorjuu, vastojen teko,
pellavien niittäminen
Kevät Kesä Syksy Talvi
Tunnista puusepän työkalut Minkälaisia työkaluja puuseppä tarvitsee, kun hän valmistaa yksinkertaisen tuolin? Kirjoita lista
työkaluista ja kerro, mitä työvaiheita kullakin työkalulla tehdään.
-mitä seuraavilla työkaluilla tehdään?
- tahko
- liippa?
löytyikö museolta edellisiä työkaluja ja miltä ne sinusta näyttivät?
Tehtävä museolla ja koulussa: valitse jokin työväline, joka liittyy miesten tai puusepän töihin,
selvitä mikä se on ja mitä sillä on tehty, mistä materiaalista se on tehty, millainen on nykyinen
vastaava työkalu ja mistä se valmistetaan?
Tehtävä: Pohdi entisajan ja nykyihmisen illanviettoa Vertaa ja kirjoita, miten entisajan ihminen ja nykyihminen viettivät iltojaan päivätyön jälkeen.
Mieti, oliko elämä kesällä erilaista kuin talvella?
Tehtävä: Aineenkirjoitus Olet maalaistalon emäntä/isäntä 1800-luvulla. Kerro aineessasi,
minkälaisia töitä päivän mittaan teet?
Tehtävä: Sananlaskut Miettikää koulussa pareittain tai yhdessä, mitä sananlaskuja tiedätte tai muistatte? Mieti, mihin
sananlaskuilla halutaan opastaa. Etsikää lisää sananlaskuja esim. kirjoista ja internetistä. Kyselkää
vanhemmiltanne tai isovanhemmiltanne, tietävätkö he sananlaskuja tai paikallisia sananparsia.
Museolla: tuohi-, karstaus- ja kehräystyöpajat.
6. Elinkeinot
Tunnista maatilan eläimet.
- Mitä eläimiä entisajan talossa oli?
- Mitä raaka-ainetta eläimistä saatiin?
- Lammas:
- Sika:
- Lehmä:
- Kana:
Poronhoito. Koulussa pohditaan poronhoitoon liittyviä asioita:
- mitä poronhoito tarkoittaa?
- mihin poroja on käytetty 1800-luvulla ja mihin niitä käytetään nykyään?
- mitä poroihin liittyviä tarvikkeita tiedät tai olet nähnyt?
- onko sinulla ja perheelläsi poroja, tai isovanhemmilla, sukulaisilla, naapureilla? oletko itse
hoitanut joskus poroja?
Metsästys ja kalastus.
Mitä pyyntivälineitä käytettiin ennen metsästyksessä? Mitä käytetään nykyään?
Mitä pyyntivälineitä käytettiin ennen kalastuksessa? Mitä käytetään nykyään?
Mitä pyyntivälineitä löytyy museolta?
Terva
Tutustukaa koulussa tervaan, mitä se on, miten sitä tehdään ja mihin sitä käytetään. Voitte käydä
läpi tervanpolton eri vaiheet ja katsella aiheesta kuvia. Pohtikaa, miten terva liittyy Pudasjärveen.
Etsikää kartasta vanhoja tervahautoja ja käykää mahdollisesti vanhalla tervahaudalla. Myös
museovierailun yhteydessä voi tutustua lähellä sijaitsevaan tervahautaan museo-oppaan johdolla.
Kaupankäynti
Koululla voidaan toteuttaa ”kauppaleikki” museovierailun jälkeen. Siihen tarvitaan myyntitiski,
joka voi olla tavallinen pöytä/pulpetti tai useampia, että kaikki esineet sopivat. Kerätään sopivia
tavaroita, esim. helmitaulu, erilaisia mittausvälineitä (puntari, mittakeppi, viivoitin), kaupattavia
esineitä, kaikkea mitä kouluilta vain löytyy. Opettaja selittää kaupankäynnin historiallisia vaiheita,
vanhoista mittausyksiköistä ja esittelee mittausvälineitä. Leikin jälkeen pohditaan seuraavia
kysymyksiä:
- Mitä tuotteita entisajan kaupasta voi ostaa? Luettele:
- Miksi nämä tuotteet haettiin kaupasta?
Tehtävät, yläkoulu ja lukio
Lukion ja yläkoulun tehtävistä ja museovierailusta voi oppilas kerätä itselleen portfolion, aiheen
laajuuden ja vaikeustason määrittelee opettaja. Eri oppiaineet voivat soveltaa alla olevia tehtäviä
oman mielenkiinnon mukaan. Osa tehtävistä tehdään koulussa ja kotona ennen museovierailua, osa
sen jälkeen. Koostettava portfolio voi olla oman perheen perinteitä ja historiaa kuvaava teos, joka
tehdään yhteistyössä vanhempien, isovanhempien ja sukulaisten kanssa.
Paikallishistoria
tehtävät kouluun ja kotiin ennen museovierailua:
- tiedätkö sinä tai perheesi paikallisia tarinoita tai paikallishistoriasta jotakin?
- onko perheesi/sukusi ollut mukana kotiseututyössä, esim. lahjoittanut museolle esineitä?
- pohdi, mikä merkitys kotiseututyöllä on, ketkä sitä tekevät ja miksi? mikä merkitys sillä on
oman perheesi kannalta?
- mitä pitäisi mielestäsi säilyttää, esim. rakennuksia, esineitä, kuvia, perheesi historian
kannalta? paikkakuntahistorian kannalta?
- mitä perinteitä perheelläsi on? mitä niistä kannattaa vaalia ja miksi?
vierailun jälkeen:
- mitä museolla selvisi paikallishistoriasta, kuulitko Pudasjärveen liittyviä tarinoita?
- mikä merkitys museolla on paikallishistorian tallentamisessa?
- käykää kotona läpi vanhoja valokuvia ja kysele kuvien ihmisistä, paikoista
- tee lista kotisi esineistä, jotka kannattaisi tallentaa seuraaville sukupolville, haastattele
vanhempiasi/isovanhempiasi/sukulaisia niihin liittyen
äidinkieli:
- mikä asuintalosi tai asuinkyläsi nimi on? mieti esim. vanhempiesi kanssa miksi se on
sellainen tai onko tietoa, mistä nimi on tullut tai kuka on sen antanut?
- suvun tarina, mitä sukunimesi sinulle kertoo? miettikää kotona nimen alkuperää, liittyykö se
johonkin paikkaan tai rakennukseen, onko Pudasjärvellä muita samannimisiä?
- mitkä ovat kotisi vanhimmat kirjat? kuinka vanhoja ne ovat?
- muistaako perheesi/vanhempasi/isovanhempasi vanhoja loruja ja sanontoja? kirjoita niitä
ylös
- tiedätkö kummitusjuttuja Pudasjärveltä? kirjoita se ylös tai keksi oma, johonkin paikkaan
liittyen
ympäristö ja luonto:
tehtävät etukäteen:
- selvitä mitä eroa on kulttuurimaisemalla ja luonnonmaisemalla?
- tutustutaan muinaismuistolakiin ja selvitetään mitä muinaismuistot ovat ja missä niitä on
Pudasjärvellä
- tutustutaan rakennusten suojeluun ja selvitetään löytyykö Pudasjärveltä suojeltuja
rakennuksia
- tutustutaan rakennusinventointilomakkeeseen ja tehdään jonkin rakennuksen
inventointiharjoitus
- millaisessa talossa asut? milloin koti on rakennettu ja kuka? ketkä siinä ovat asuneet ja
milloin? mitä kodin pihapiiriin kuuluu? piirrä pihapiirin kartta ja kodin pohjakaava
museolla: tutustu museon rakennuksiin ja valitse yksi rakennus johon perehdyt tarkemmin; mikä
rakennus on? kuinka vanha se on? mitä siellä on tehty? mitkä esineet liittyvät rakennukseen? miten
rakennus on tehty? jne.
jälkikäteen:
- miten vanha pihapiiri (noin 100 vuotta sitten) eroaa nykyisestä oman kotisi pihapiiristä?
miten rakennusmateriaalit ja rakennustekniikka on muuttunut sadassa vuodessa?
tekstiili- ja tekninen-työ
tehtävät etukäteen:
- löytyykö käsin tehtyjä tai ommeltuja tekstiilejä kotoa? millaisia?
- kuka on ne tehnyt ja milloin?
- millaisia käsityövälineitä kotona käytetään?
- mitä puuntyöstöön liittyviä esineitä kotoasi löytyy, mitä niillä tehdään ja kuka on niitä
käyttänyt?
- Tutustu Pudasjärvellä (mm. Koillismaan- ja Perä-Pohjolan puku) käytettäviin
kansallispukuihin:
Mitä vaatekappaleita siihen kuuluu?
Mitä värejä ja kuviointeja vaatteissa on käytetty?
Millaisia koruja puvun kanssa käytetään?
jälkikäteen:
- löytyikö museolta vastaavanlaisia esineitä kuin kotoa?
- miten niitä käytetään?
- löytyykö samanlaisia tekstiilejä? tykkimyssyjä, vaatteita? missä niitä on käytetty ja
käytetään?
kotitalous ja perinneruoka
tehtävät etukäteen
- tiedätkö paikallisia perinneruokia?
- syökö perheesi niitä?
- mitä löytyy joulupöydästä?
- mitä ruoka-aineita ostetaan kotiin, mitä tuotetaan itse?
- säilötäänkö teillä kotona ja miten?
- leivotaanko ja mitä?
- löytyykö teiltä vanhoja astioita, mistä ne ovat ja kenelle ne ovat kuuluneet, liittyykö niihin
tarinoita?
jälkikäteen:
- mitä savupirtti tarkoittaa? entä keittokota?
- mitä perinneruokia Pudasjärvellä on?
- löytyykö museolta samanlaisia ruoanlaittoastioita kuin kotoa?
Leivän tarina
Nykyään leipä ostetaan useimmiten kaupasta. Entä entisaikaan? Kirjoita leivän
tarina jyvästä ruokapöytään.
liikunta
- miten sata vuotta sitten/ 50 vuotta sitten/ nyt liikutaan Pudasjärvellä?
- mitkä ovat olleet pääjoet ja tiet mitä pitkin on liikuttu?
- paikallisurheilu, mitä urheiluseuroja Pudasjärvellä on? kuuluuko joku teidän perheessänne
paikalliseen urheiluseuraan?
- mitä liikkumiseen liittyviä esineitä ja kulkuvälineitä löytyy museolta?
-
musiikki
- millaista musiikkia kuuntelet ja millä laitteella?
- mitä musiikkia vanhempasi ja isovanhempasi kuuntelevat ja millä laitteella?
- kävivätkö vanhempasi tai isovanhempasi musiikkitapahtumissa, tansseissa tms.? mitä
musiikkia silloin kuunneltiin ja millä musiikkia soitettiin?
- miten musiikkitapahtumiin/tansseihin mentiin ja miten sinne pukeuduttiin?
kuvataiteet
- muistavatko vanhempasi/isovanhempasi paikkakuntalaisia kuvataiteilijoita tai heihin
rinnastettavia kädentaitajia?
- tiedätkö sinä Pudasjärvellä syntyneitä taiteilijoita tai vielä Pudasjärvellä vaikuttavia
taiteilijoita tai kädentaitajia?
eri oppiaineissa voidaan koululla tehdä myös laajempia tehtäviä, esim. tekstiilitöissä aplikointi ym.
kokeillaan vanhoja tekniikoita, teknisissä töissä voidaan kokeilla esim. vanhoja koristetekniikoita,
tai suunnitellaan uusia koristeita vanhojen pohjalta ja tehdään jokin puutyö niihin perustuen,
kotitaloudessa voidaan tehdä perinneruokaa ja leipoa perinteistä leipää
lukio:
oppilaat voivat tehdä oman sukututkimuksen, johon tietoja voi saada omilta vanhemmilta ja
isovanhemmilta, mutta myös oman seurakunnan kirkonkirjoihin voi käydä yhdessä opettajan
johdolla tutustumassa. Sukututkimuksesta voi sopia etukäteen opettajan kanssa, kuinka laaja siitä
tehdään. Myös erilaisiin sukututkimukseen liittyviin nettisivustoihin kannattaa tutustua, alla
muutamia linkkejä.
arkistolaitos:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille
http://www.genealogia.fi/
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sukututkimus
digitaaliarkisto:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Tietokilpailu nimi_____________________________
Ympyröi oikea vastaus.
1. förskotti = a) mittasakset
b) etumaksu
c) ruokalaji
2. ettone = a) hevosen reki
b) laiska työmies
c) ruokalepo
3. huuvot = a) uittomiehen työkalu
b) isoääninen työmies
c) makuupaikka
4. jätkänjuusto oli savottalaisten lempiruoka, oliko se
a) perunoita ja läskikäristystä
b) leipäjuustoa ja hilloja
c) ruisleipää ja piimää?
5. kasööri = a) kauppavene
b) savottakokki
c) savotan palkanlaskija?
6. oliko uitossa käytettty pitkä puinen työkalu
a) karkki
b) keksi
c) popcorn?
7. oliko työpaikan johtaja a) kymppi
b) ykkönen
c) kakkonen?
8. onko sippiviulu a) säilykepurkista tehty soitin
b) sahasta tehty soitin
c) väsynyt työmies?
9. raato = a) kärpänen
b) kaadettu puu
c) savottamies
10. pyräs = a) pieni tukkilautta
b) uittovene
c) reen jalas
11. sanottiinko kahden päällekkäin laitetun honkapuun väliin sytytettyä tulta
a) ristikoksi
b) rakokeltaiseksi
c) rakovalkeaksi?
12. lanssi = a) läskikeitto
b) auto
c) puiden varastopaikka
13. lyyssi = a) housut
b) pusero
c) tasku
14. parkata = a) itkeä
b) kuoria puuta
c) teroittaa kirvestä
15. oliko puun kaatuessa hankeen jäänyt jälki
a) kuollut kuoppa
b) syntymäkuoppa
c) saappari?
16. tikkuri = a) paksu villapaita
b) saappaat
c) puutikku?
17. oliko uitossa käytetty ohjepuun päähän hakattu reikä
a) sierain
b) silmä
c) korva?
18. pato = a) mänty
b) tammi
c) koivu?
19. oliko talvisavotan päähevostie
a) varsitie
b) lenkkitie
c) keskustie?
20. oliko vihtapoika henkilö a) joka teki saunavastoja/-vihtoja
b) joka väänsi vitaksia
c) vastoi savottamiehiä saunassa?
21. tuppivyö = a) puukko ja tuppi vöineen
b) housujen vyö
c) puukontuppi
22. oliko savottamiesten puoli kämpällä
a) tylsäpää
b) teräväpää
c) lukupää?