Koulutusta Pudasjärven opettajille, kasvattajille, ohjaajille

PAIKALLISHISTORIAA KOTISEUTUMUSEOLLA

– JUURET JA SIIVET 1. kerta tiistai 8.9. klo 13-17

2. kerta keskiviikko 9.9. klo 14-18

Kouluttaja: Pauliina Majava, museonhoitaja

Paikka: Pudasjärven kotiseutumuseo osoite Siuruantie 225, 93100 Pudasjärvi

Kohderyhmä: koulujen, päiväkotien, järjestöjen, seurakuntien, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön opettajat, kasvattajat, ohjaajat

Osaava Pudasjärvi hanke järjestää osallistujalle maksutonta koulutusta. Koulutus liittyy OPS 2016- uudistuksen paikalliskohteiden käyttöön opetuksessa, mutta on avoin myös paikalli-sille kasvatus-ja harrastustoimintaa järjestäville tahoille sekä ammatilliselle koulutukselle.

Museonhoitaja Pauliina Majava on päivittänyt ja valmistanut kotiseutumuseosta lasten ja nuorten opetuskäyttöön sopivan opetus-materiaalipaketin, jossa kuvataan laajasti Pudasjärven paikallishistoriaa. Se on suunniteltu toiminnalliseksi kokonaisuudeksi peruskoulujen ja lukion käyttöön museovierailuja varten.

Koulutuspäivään sisältyy opastettu museokierros, työpajat sekä tutustuminen tehtäviin koulussa etu- ja jälkikäteen. Opetusmateriaali tukee koulujen omaa kotiseutuopetusta. Osallistujat saavat materiaalin käyttöönsä koulutuksessa.

Työpajat liittyvät asumiseen, puhdetöihin, leikkeihin ja metsätöihin (esim. villan karstausta, värttinällä kehräämistä ja pöllin parkkausta).

Museo on koulun ulkopuolinen oppimisympäristö, joka antaa valmiudet monipuoliseen tekemällä oppimiseen kokemusten ja havaintojen kautta eri oppiaineissa. Museovierailu on yksi esimerkki opetussuunnitelmauudistuksen 2016 ilmiöpohjaisesta oppimisesta.

Museo on ainutlaatuinen, viihtyisä ja edustava oppimisympäristö. Tarjoammekin nyt opettajille mahdollisuuden tutustua tähän kokonaisuuteen. Koulutukseen sisältyy kahvitarjoilu ja se on osallistujille maksuton. Osallistujat tulevat omin (kimppa) kyydein.

Ilmoittautumiset 4.9.2015 mennessä oheisen webropol-linkin kautta:

https://www.webropolsurveys.com/S/B1F4D5AB7C5D27EC.par

Tervetuloa mukaan Osaavaan porukkaan!

Lisätietoa: Eija Syrjälä, projektipäällikkö, Osaava Pudasjärvi-hanke puh. 050 4412360

Museonhoitaja Pauliina Majava (puh. 040 585 6224)

Museonhoitaja Pauliina Majava

LASTEN JA NUORTEN KOTISEUTUOPETUS

Lasten ja nuorten kotiseutuopetusohjelma on vuosina 2007–2008 koottu peruskoulujen opetusta

täydentävä paikallishistoriapaketti. Peruspakettiin kuuluvat Pudasjärven historia, kylien pääpiirteet,

museon kokoelmat ja pihapiiri sekä koululaisten museovierailut. Sen pohjalta on nyt valmisteltu

Osaava -hankkeen kanssa laajempi kotiseutuopetuskokonaisuus koulujen käyttöön.

Paketin tarkoituksena on tukea koulujen omaa kotiseutuopetusta ja se on tehty opettajien

taustatiedoksi. Pakettiin kuuluvat museovierailu ja tehtävät koulussa etu- ja jälkikäteen.

Museovierailu voi sisältää opastuskierroksen eri teemoilla ja työpajoja. Koululla tutustutaan ennen

vierailua opetuspaketin kirjalliseen osioon ja tehdään tehtäviä, jotka auttavat opettajaa ja oppilaita

museovierailuun valmistautumisessa. Tehtävät ja museovierailujen teemat voivat vaihtua ajoittain.

Myös vierailun jälkeen tehtävien tekeminen koululla auttaa ymmärtämään ja sisäistämään jo opittua

tietoa ja taitoa.

PAIKALLINEN KULTTUURIPERINTÖMME

Omaan kulttuuriin tutustumisen tärkeys ja kulttuuriperintö

Kulttuuri kertoo yhteisön tavoista ja arvoista, rakennetusta ympäristöstä ja elämästä. Kulttuurimme

muuttuu jatkuvasti ja huomisen kulttuuriperintö rakentuu tämän päivän eletystä elämästä.

Kulttuuriperintöopetus tukee myönteisen omakuvan ja kulttuuri-identiteetin muodostumista sekä

vahvistaa yksilön mahdollisuuksia kokea kuuluvansa niin omaan lähiympäristöönsä kuin

maahansakin. Vahva identiteetti on avarakatseisuuden edellytys. Nykypäivän esineiden ja

rakentamisen näkeminen osana kulttuurin jatkumoa, perustana, josta tulevaisuuden kulttuuriperintö

rakentuu, vaatii sekin historian näkökulman tuntemista. Kulttuuri kantaa mukanaan yhteisön

arvoperustaa, joten se antaa mallin ja mahdollisuuden hyvälle elämälle.

Paikalliseen kulttuuriin ja menneisyyteen tutustuminen vahvistaa yksilön identiteettiä ja auttaa

ymmärtämään nykyistä paikkaamme, ajallista jatkumoa ja muutosta tässä yhteisössä.

Monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa kulttuuriperintöopetuksen ja museoiden merkitys kasvaa.

Elämme globaalissa maailmassa ja kouluissamme on yhä enemmän muista kulttuureista tulevia

oppilaita. Kulttuuriperintöopetus auttaa osaltaan maahanmuuttajia kotoutumaan omaan

kulttuuriimme ja perinteeseemme.

Ihminen ja luonto

Ihmisten teot ja toiminta muokkaavat ympäristöämme. Tuhansien vuosien ajan ihminen on

raivannut metsää ja peltoa, rakentanut teitä ja kyliä. Perinteisiin maanviljelystapoihin tutustuminen

auttaa hahmottamaan kulttuurimaiseman muodostumista ja sen merkityksiä. Aikaisemmat

sukupolvet ovat jättäneet ympäristöön ja luontoon jälkiä, joita voimme yhä nähdä, siten maisema

kantaa mukanaan ajallisia kerroksia. Nykyaikana ihmiset jättävät myös jälkiä. Ajan ja historian

jatkuvuuden hahmottaminen menneen kautta opettaa arvioimaan nykypäivän toimien vaikutusta

tästä päivästä tulevaan.

Rakennettu ympäristö

Rakennustavat ja -tyylit kertovat kunkin aikakauden arvoista ja tavoitteista. Vanhat rakennukset

kertovat menneisyydestä monia asioita, sillä ne on rakennettu käyttötarkoituksiinsa sopiviksi,

kauniisti ja kestävästi. Perinteisten rakennusten tutkiminen auttaa näkemään rakennetun ympäristön

osana kulttuurista kokonaisuutta ja opettaa arvostamaan aikaisempien sukupolvien taitoja sekä

nauttimaan sen tarjoamista esteettisistä kokemuksista.

Arkipäivän elämä

Ennen teollistumisen kautta maaseudun elämä oli suurelta osin omavaraistalouteen perustuvaa.

Käsityötaidoilla ja itse tekemisellä oli keskeinen osa ihmisten elämässä, sillä kotona valmistettiin

esimerkiksi vaatteet, työkalut ja astiat. Erikoisosaajia tarvittiin vain tiettyihin erityistöihin.

Käsityötaitoja arvostettiin, esimerkiksi kutominen ja kehräys olivat naiselle tärkeitä taitoja, joita

opeteltiin jo lapsena. Miesten käsityötaidot ovat nähtävissä muun muassa koristelluissa

rukinlavoissa, joita annettiin morsiuslahjoiksi. Menneen tunteminen auttaa hahmottamaan omaa

aikaamme ja sen eri ilmiöitä

Opetuskokonaisuus, joka sisältää tutustumisen paikallishistoriaan ja omaan

kulttuuriympäristöömme museon avulla, on monipuolinen oppimisväline koulujen opetuksessa eri

oppiaineissa.

MUSEO OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

Mikä on museo?

Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva

laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää

tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia

todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään” (Kansainvälisen museoneuvoston, ICOM:n

määritelmä ). Museo tallentaa sekä menneisyyttä että nykyisyyttä, ja yhteisön muisti ja kulttuurin

eri ilmiöt tallentuvat mm. esineinä ja valokuvina museon kokoelmiin. Kokoelmien pohjalta

tuotetaan näyttelyitä, julkaisuja sekä opetustoimintaa.

Kotiseutumuseot tallentavat erityisesti oman alueensa perinteitä ja kulttuuria. Kotiseutumuseoiden

toiminnan lähtökohtana 1900-luvun alussa oli huoli talonpoikaisen kulttuurin katoamisesta.

Paikallismuseoihin kerättiin kansankulttuuriin liittyvää esineistöä ja tietoa omalta paikkakunnalta ja

lähiseuduilta. Pudasjärvellä keräys aloitettiin 1950-luvulla ja lahjoituksia otetaan edelleen vastaan.

Pudasjärven kotiseutumuseo esitteleekin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomea, aikaa ennen

laajamittaista teollistumista ja yhteiskunnallisia murroksia. Kotiseutumuseon kokoelmat ja

talonpoikaisaikaa kuvaavat näyttelyt antavat vertailukohdan nykykulttuurillemme ja sen ilmiöille.

Kotiseutumuseoilla on vahva tietämys oman paikkakuntansa historiasta, kulttuurista ja

tapaperinteestä.

Museon ja koulun yhteistyö

Museot ovat ympäristöjä, joissa tapahtuu oppimista.

Museo on opettajalle hyvä keino ja mahdollisuus kulttuuriperinnön elämykselliseen opettamiseen.

Oppiminen kotiseutumuseossa perustuu aitoihin esineisiin ja rakennuksiin, sillä

kulttuuriperintöopetus tapahtuu talonpoikaisessa ympäristössä. Opetuksen välineenä esine toimii

parhaiten, kun se liitetään johonkin laajempaan kokonaisuuteen. Eli olennaista on, että esineelle

rakentuu looginen suhde aineelliseen tai ei-aineelliseen elämän ilmiöön. Museovierailla on aina

oma ennakkokäsityksensä ja –tietonsa, joita voidaan hyödyntää ohjaamalla heidät peilaamaan

näyttelyssä olevia asioita omia ennakkokäsityksiään vastaan. Museo-oppimisen tavoitteena on

päästä käyttökelpoisten käsitteiden tasolle, eli esittää kysymyksiä ja antaa lisäinformaatiota.

Museoesineet ovat siis itsessään jo oppimisen välineitä ja kävijät ovat vuorovaikutuksessa niiden

kanssa. Oppaan johdolla käyty kierros on perinteinen vuorovaikutusmuoto, mutta erilaiset työpajat

ovat myös erinomaisia, sillä niihin liittyy vahvasti tekemällä oppiminen. Toiminnallinen

museovierailu rohkaisee koululaista vuorovaikutukseen; osallistumiseen ja kokeilemiseen. Museo

antaa suunniteltua museo-opetusta, jota voidaan joustavasti soveltaa erilaisten ryhmien ja eri

oppiaineiden tarpeisiin. Museo on ainutlaatuinen, koulun ulkopuolinen ja opetusta tukeva

oppimisympäristö.

Uusi teknologia ja mobiilipalvelut luovat uusia mahdollisuuksia museopalveluihin. Pudasjärven

Kotiseutumuseokin on mukana sosiaalisessa mediassa Facebookin kautta, siellä voi seurata museon

toimintaa ja tapahtumia. Siellä on hyvin paljon kuvia, mutta myös lyhyitä tekstejä liittyen

paikallishistoriaan, vanhoihin lehtileikkeisiin tai museoesineisiin. Tarkoitus olisi kehittää näitä

palveluja, jotta museo tavoittaisi yhä useamman ihmisen verkon kautta. Nämä herättävät

kiinnostusta myös itse museovierailuun. Pienimuotoiset verkkonäyttelyt palvelisivat myös heitä,

jotka eivät fyysisesti pääse vierailulle itse museoon, mutta ne olisivat myös oppimisen välineinä

koululasiryhmille. Niiden kautta vierailijat voivat myös jakaa omia kokemuksiaan ja palata

tarvittaessa yhä uudelleen siihen oppimisympäristöön.

QR-koodit olisi yksi tapa toteuttaa kotiseutumuseossa uudenlaisia teknologisia ratkaisuja. Ne

olisivat palvelemassa kävijöitä, jotka ovat jo tottuneet käyttämään mobiililaitteita. Tässä

tapauksessa yläkoululaiset ja lukiolaiset olisivat hyvä kohde tähän kokeiluun. Ehkä uuden

teknologian käyttö motivoisi myös oppilaita uudenlaiseen museovierailuun ja uudenlaiseen

oppimiseen. Koodit ovat vasta suunnitteluvaiheessa, mutta ajatuksena olisi, että niiden avulla saisi

lisätietoa esineistä ja rakennuksista. Niissä olisi ehkä pieniä tarinoita tai niiden avulla voisi pelata

museopeliä. Ne eivät korvaisi perinteistä tiedontarjontaa eli opastusta, mutta ne voitaisiin nähdä

museokäyntiä ja oppimistapoja monipuolistavina mahdollisuuksina.

Kotiseutuopetus sisältää seuraavat osiot:

Historiapaketti

1. paikallishistoria

2. vuodenkierto ja kansanperinne

- asuminen, asumismuodot ja rakennukset, sisustus

- leikkikalut ja leikit

- vaatetus ja pyykinpesu

- sairaanhoito, taitat ja taikojen tekijät

- ruuanlaitto, nautintoaineet

- eri vuodenaikojen työt, puhdetyöt

- juhlat

- elinkeinot

- seurakuntaelämä

3. kylien pääpiirteet

4. kotiseutumuseon kokoelmat ja pihapiiri

5. sanasto

6. lähteet ja linkit

Tehtävät koulussa etukäteen

Museovierailu (opastus ja työpajat)

Museovierailu voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

1. Opastuskierroksella tutustutaan museon rakennuksiin ja pihapiiriin museo-

oppaan avulla. Opas kertoo koululaisille paikallishistoriasta esineiden ja

rakennusten kautta. Opastuskierros kestää 1-1,5 h. Kierros voi olla yleiskierros tai

johonkin teemaan liittyvä kierros. Opastuksessa otetaan huomioon eri ikäluokat.

Alakoululaisille kerrotaan perusasioita ihmisten elämästä vanhaan aikaan,

isommille koululaisille syvennetään tietoa.

2. Museotonttukierros on alakoulun pienimmille koululaisille tarkoitettu kierros,

jonka aikana museoalueeseen tutustutaan sadunmaailman kautta. Kierroksella

kuullaan suomalaisen tontun elämästä vanhalla maatilalla. Kierros kestää noin

puoli tuntia ja soveltuu esikoululaisille ja 1. ja 2. luokkalaisille.

3. Kummituskierros on tarkoitettu jo isommille koululaisille. Siinä tutustutaan

paikallisiin kummitusjuttuihin ja käydään niiden kautta läpi paikallishistoriaa ja eri

paikkoja. Samalla koululaiset saavat tietoa uskomuksista ja henkisestä elämästä

Pudasjärvellä eri aikakausina.

4. Opastuskierrokset teemoittain ovat opastettavia kierroksia jonkin aiheen

ympärille. Nämä kierrokset voivat muuttua vuoden tai parin jälkeen, jolloin

mahdollistetaan eri oppiaineiden liittämisen kotiseutuopetukseen. Teemoja ovat

esim. rakennushistoria, elinkeinot, savotta ja uitto, arjen askareet ja maatilan elämä

sata vuotta sitten, käsityöt ja puhdetyöt. Nämä teemakierrokset voidaan yhdistää

työpajoihin, eli ensin opas kertoo aiheesta, jonka jälkeen voidaan kokeilla itse

käytännössä.

5. Museorastit ovat esineiden etsimistä kuvien avulla. Museoalueelle on merkitty

rasteja, joita jokainen voi etsiä yksin tai pareittain. Rastit voi löytää kuvien tai

merkattujen rastien avulla. Jokaiseen rastiin liittyy kysymys, johon vastataan

erilliselle vastauspaperille. Näin tutustutaan museon esineisiin ja saadaan niistä

tietoa.

6. Tietokilpailu, jossa arvuutellaan esineitä ja vanhoja sanoja.

Esineet ovat kaikki käyttöesineitä, joita tutkimalla ja tarkastelemalla pitäisi saada

selville esineen käyttötarkoitus ja mahdollisesti nimi. Esineitä on 5-10 kpl,

ikäryhmästä riippuen. Myös vaikeustaso vaihtelee ikäryhmien mukaan.

Sana-arvoituksissa arvuutellaan vanhoja sanoja ja sanontoja. Sanat liittyvät esim.

savotta- ja uittosanastoon, vaatetukseen, ruokatalouteen.

7. Työpajat tarjoavat monipuolista tekemistä ja niiden avulla tutustutaan vanhoihin

työtapoihin ja historiaan. Työpajat auttavat oppilaita oivaltamaan uusia asioita

tekemisen ja kokeilun kautta.

Työpajat

- käsityöpajat: lampaan villan karstaus ja värttinällä kehräys, tuohityöt

- vaatehuolto: pyykin pesu ja mankelointi

- metsätyöt: puun kuorinta eli parkkaus, justeerilla sahaus, puun mittaus

- pihaleikit

- myöhemmin toteutettavissa myös muita työpajoja

8. Museotehtävät ovat museolla suoritettavia tehtäviä, joita voi tehdä yksin tai

pareittain. Tehtävät on tarkoitettu alakoululaisille ja joka ikäryhmälle on omat.

9. Hetki arkeologina antaa tietoa Pudasjärven esihistoriasta ja arkeologin työstä.

Museovierailussa tutustutaan museon kokoelmissa oleviin esihistoriallisiin

esineisiin ja niiden avulla käydään läpi Suomen ja Pudasjärven menneisyyttä

ennen kirjoitettua historiaa. Opettajan tai museo-oppaan johdolla voidaan tutustua

myös lähellä oleviin muinaisjäännöksiin tai esihistoriallisiin löytöpaikkoihin.

10. Pihaleikit ovat perinteisiä leikkejä, joita leikitään museon pihapiirissä. Mm.

kymmenen tikkua laudalla – leikin ja hevosen kengän heiton kautta tutustutaan

vanhempien ja isovanhempien lapsuuden ajan puuhiin. Näihin leikkeihin voivat

osallistua oppilaat ja opettajat alakoulusta yläkouluun.

11. (Itsenäinen tutustuminen ja tehtävät, museoon voi tutustua myös itsenäisesti ja

tehdä annettuja tehtäviä museoalueella, koulussa ja kotona.)

Tehtävät koulussa jälkikäteen

Tehtävät, alakoulu

Kokoa museo-portfolio

Kansioon voidaan koota kaikki museolla toteutetut tehtävät, piirrokset, valokuvat sekä kirjoitukset.

Kansioon kerätään museoaineistoa aina, kun palataan aiheeseen uudelleen. Museokansion voi koota

jokainen oppilas itselleen tai se toteutetaan luokkakohtaisesti. Portfolio voi olla osa arviointia, joten

se helpottaa opettajan arviointia oppiaineessa.

Valokuvanäyttely tai tietokone-esitys

Museokäynnillä valokuvataan digitaalisella kameralla museota ja sen ympäristöä, yksityiskohtia ja

itse työpajatyöskentelyä. Kootkaa ryhmätyönä aineistosta yhteisnäyttely luokkahuoneeseen tai

koulun käytävälle. Valitkaa parhaimmat otokset ja tulostakaa tulostimella kuvat A4 kokoisiksi.

Ryhmitelkää kuvat teemojen mukaan. Antakaa kuville nimet ja kertokaa sanoin kuvasisällöstä.

Muistakaa mainita valokuvaajan nimi. Tai vaihtoehtoisesti tehkää esim. pareittain tietokoneella

PowerPoint esitys valokuvista. Kerätkää kuvattavista aiheista lisätietoa ja esittäkää lopuksi

luokassa.

Esineen valokuvaus

Museokäynnillä jokainen oppilas valokuvaa yhden museoesineen ja kyselee siitä mahdollisesti

museotyöntekijöiltä tietoja. Koulussa esineestä voidaan kerätä lisätietoa esim. kirjallisuudesta ja

internetistä. Oppilas voi koota esineestä tietopaketin ja tekee siitä pienimuotoisen esitelmän

hyödyntäen esim. PowerPoint ohjelmaa. Lopuksi jokainen pitää esineestä pienen esitelmän ja

yhdessä voidaan keskustella museon esineistä, niiden käyttötarkoituksista, materiaaleista jne.

Valokuvanäyttely voidaan tehdä myös teemoittain, esim. huonekalut, naisten käsityöt, miesten

puhdetyöt, rakennukset.

Oma sukupuu

Jokainen oppilas tekee oman perheen sukupuun. Siihen voidaan kirjoittaa nimien lisäksi

syntymäajat. Omasta perheestä ja suvusta voi kysellä vanhemmilta ja isovanhemmilta. Sukupuuhun

tulevat omat vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat. Jos haluaa tehdä perusteellisemman

selvityksen omista juuristaan, voi lisätä puuhun sedät, tädit, enot tai isovanhempien vanhemmat.

Isommat oppilaat voivat tehdä laajemman sukuselvityksen, pienemmät supistetun. ( liite. Sukupuu)

Näyttely

Kootkaa luokkaan näyttely vanhoista esineistä. Jokainen oppilas tuo kotoaan vanhempien luvalla

esineen, joka muistuttaa menneestä ajasta ja esittelee sen muulle luokalle. Esineen oheen tehdään

esittelyteksti, jossa lukee esineen nimi, käyttötarkoitus, valmistusmateriaali, ikä ja omistajan nimi.

Myös historiatietoa voi lisätä, esim. kenelle esine on alun perin kuulunut, miten se on päätynyt

nykyiselle omistajalle ja liittyykö esineeseen tarinoita?

Miettikää esineen historiallista arvoa. Miten tyypillinen esine on omalle ajalleen ja

paikkakunnalleen? Olisiko esineelle käyttöä vielä, vai onko se arvokas muisto menneiltä ajoilta?

Löytyykö tällaisia esineitä museosta?

Paikallishistoria

Tehtäviä kouluun:

Tutustukaa paikallislehtiin. Oppilaat leikkaavat sanomalehdistä jutun, joka koskee omaa

kotipaikkakuntaa. Lukekaa lehtileike ääneen luokassa ja keskustelkaa, miksi aihe on tärkeä. Onko

jokin aihe tärkeämpi kuin joku toinen?

Tehtävä: liite 1

Vuodenkierto ja kansanperinne

1. Asuminen, asumismuodot, rakennus ja sisustus

Tehtäviä kouluun:

Havainnoidaan ja tutustutaan rakennettuun ympäristöön

- Piirrä oman huoneesi pohjapiirros ja vertailkaa niitä koulussa keskenään, onko huone yhteinen

esim. sisarusten kanssa? mitä huonekaluja siellä on? mitä muuta huoneesta löytyy?

- Piirrä oman kodin, äidin ja isän lapsuudenajan kodin ja isovanhempien kodin pohjapiirrokset,

vertaile niitä keskenään, onko sinun kotisi erilainen kuin esim. isovanhempiesi koti,

keskustelkaa koulussa piirroksista, tuliko esille uusia käsitteitä, selvittäkää mitä ne tarkoittavat

jne.

- Piirrä koulun ikkunanäkymä ja museolla maalaistalon (Niemelän talon) ikkunanäkymä.

Vertaile museolla piirrettyä ikkunanäkymää luokkahuoneen ikkunasta nähtävään maisemaan.

Vertaile museon ympäristöä omaan elinympäristöösi. Piirrä luokkahuoneen ikkunanäkymä

havainnoiden eri maisemaelementtejä puita, taloja, katuja, liikennemerkkejä ja mainoksia.

- Havainnoi oman kodin ympäristöä.

Kirjoita oman kotisi ympäristöstä, asuinkylästä, kaupunginosasta. Kuvaile minkälaisia

rakennuksia siellä on? Missä on kauppa, missä on koulu jne. Vertailkaa koulussa omia

havaintoja toisten oppilaiden havaintoihin.

Museokäynnin jälkeen pohditaan ryhmissä tai yhdessä talonpoikaiseen rakentamiseen

liittyviä kysymyksiä.

- miksi Suomessa talot rakennettiin puusta?

- mikä on salvain eli salvos?

- mihin tarvitaan hirsivaraa?

- mainitse kaksi tavallisinta kattotyyppiä, joita käytettiin maalaistaloissa?

- usein talonpoikainen pihapiiri on jaettu kahteen osaan. Mitkä ovat näiden osien nimet?

- miksi jako on tehty?

- mitä kotieläimiä maatiloilla oli yleisesti?

- missä rakennuksissa eläimet oleskelivat?

- miksi riihi, paja ja sauna ovat kaukana muista rakennuksista?

Rakentakaa pienoismalli

Rakentakaa luokan yhteisenä projektina pienoismalli 1900-luvun alun maatilasta. Mallina voi olla

oikea, paikkakunnalla sijainnut tila, tai museoalueen Niemelän talo, rakennuksineen. Lisätietoa

maaseudun rakennuksista ja pohjapiirustuksista löytyy kirjallisuudesta ja internetistä. kts.

kirjallisuus ja linkit.

Tutkikaa talonpoikaista ympäristöä ja liikkumismahdollisuuksia

Miettikää yhdessä talonpoikaista elämää sata vuotta sitten. Minkälaisessa ympäristössä talo sijaitsi?

Missä kodin ulkopuolella ihmiset kävivät? Miten ihmiset liikkuivat? Kuinka pitkiä matkoja ennen

matkustettiin ja millä kulkuvälineillä matka tehtiin, entä nykyisin? Verratkaa talonpoikasta

ympäristöä ja elämää nykypäivän ympäristöönne ja elämään.

Tehtävät museolla: liite 2,3

2. Leikkikalut ja leikit

Tehtäviä kouluun:

Leikit ja lelut.

- mikä on lempilelusi? kysy vanhemmiltasi, mikä oli heidän lempilelunsa kun he olivat

lapsia? löytyykö kotoasi vanhempien vanhaa lelua? mikä se on?

- mitä pihaleikkejä tiedät, mitä olet itse leikkinyt? kysy mitä vanhempasi tai isovanhempasi

ovat leikkineet lapsuudessaan? löytyikö samoja leikkejä?

- mitä yleensä teet kavereiden kanssa? kysele vanhemmiltasi ja isovanhemmiltasi, mitä he

tekivät vapaa-aikana kavereiden kanssa? harrastivatko jotakin, harrastatko sinä? Pohtikaa

lopuksi koulussa, millä tavalla leikit ja lelut ovat muuttuneet isovanhempien ajoista tähän

päivään.

Museolla: pihaleikit ja tutustuminen museon leluihin.

3. Vaatetus ja pyykinpesu

Tehtävät koulussa:

Vaatteet ja pukeutuminen. Tutustukaa koulussa etukäteen miten ihmiset ovat pukeutuneet kautta

aikojen, yhtenä teemana voi olla kotiseudun luonnonolot ja käytetyt materiaalit.

- tutkikaa vaatteiden materiaaleja

- mistä kankaista ja langoista 1900-luvun alun vaatteet ommeltiin?

- mitä kasveja käytettiin kankaiden raaka-aineena?

- mitä vaatteita valmistettiin villasta?

- mistä kankaat hankittiin?

- mitä villavaatteita sinulla on?

- mitkä vaatteet nykyisin tehdään puuvillasta?

- mitkä kodintekstiilit valmistetaan nykyisin puuvillasta?

Piirrä paperinukke ja vaatteet.

Piirrä paperinuket entisajan maalaistalon tytöstä ja pojasta. Suunnittele tytön ja pojan arki- tai

juhlavaatteet. Mieti kankaiden materiaalit, värit ja vaatteiden koristelut. Suunnittele myös asusteet:

päähineet, jalkineet ja korut.

Tutustu kansallispukuihin ja Pudasjärvellä käytettäviin kansallispukuihin (esim. Koillismaan

puku, Perä-Pohjolan puku)

- Mitä vaatekappaleita siihen kuuluu?

- Mitä värejä ja kuviointeja vaatteissa on käytetty?

- Millaisia koruja puvun kanssa käytetään?

Museolla: pyykinhuolto –työpaja ja tekstiileihin tutustuminen

Miettikää museovierailun jälkeen seuraavia aiheita:

- miten nykyinen pyykinpesu ja vaatehuolto eroaa sata vuotta sitten tehdystä?

- millaisen matkan käy lampaan villa, ennen kuin se on valmiina villavaatteena? miettikää

esim. villasukan kaikki työvaiheet alusta alkaen (lampaan keritsemisestä valmiiksi

tuotteeksi)

4. Ruuanlaitto ja juhlat

Tehtävät koulussa:

Paikallinen ruokaperinne. Miettikää koulussa yhdessä ruokaperinteeseen liittyviä asioita, esim.;

- tiedätkö paikallisia perinneruokia?

- syökö perheesi niitä?

- mitä kotona syödään jouluna?

- leivotaanko teillä kotona, kuka leipoo ja mitä leivotaan?

- kerätäänkö kesäisin ja syksyisin marjoja? mitä marjoille tehdään, säilötäänkö ne, tehdäänkö

mehua?

museovierailun jälkeen:

- mitä savupirtti tarkoittaa? entä keittokota?

- mitä perinneruokia Pudasjärvellä on?

- mitä kuului perheen ruokapöytään arkipäivisin? mitä syötiin juhlissa ja juhlapyhinä?

- miten ennen on säilötty ruokaa, kun ei ole ollut jääkaappia tai pakastinta?

- miten marjoja on säilötty?

5. Eri vuodenaikojen työt ja puhdetyöt

Tehtävät koulussa:

Viljan viljely. Pohditaan etukäteen seuraavia aiheita:

- Suomalaiset viljalajit ja perinteinen viljelys

- Mitä viljalajeja tiedät?

- Mitä niistä on viljelty Pudasjärvellä sata vuotta sitten?

- Piirrä ohran, kauran ja rukiin tähkät.

museovierailun jälkeen:

- mitä riihessä tehdään ja mitä työkaluja siihen liittyy?

- mitä muita maatilan töitä tehdään kesällä ja syksyllä?

Tutki entisajan miesten ja naisten töiden eroja. Jaa alla olevat työt miesten ja naisten töihin:

Kehrääminen, työkalujen huolto, hevosten hoito, kahvinkeitto, kudonta, karjanhoito, pellon

kyntäminen, pyykinpesu, metsästäminen, tuohityöt, viljan leikkuu sirpillä, lastenhoito

Miehet:

Naiset:

Tutki vuodenaikojen vaikutusta työntekoon

Eri vuodenaikoina tehtiin erilaisia talon töitä. Jaa seuraavat työt vuodenaikojen kierron mukaan,

mitä töitä tehtiin minäkin vuodenaikana?

puhdetyöt, aitojen korjaus, viljanpuinti, karjan laitumelle lasku, kaskimaan kaato, tuohityöt, mateen

pyynti, toukotyöt, polttopuiden hakkuu, kylväminen, laidunkausi, elonkorjuu, vastojen teko,

pellavien niittäminen

Kevät Kesä Syksy Talvi

Tunnista puusepän työkalut Minkälaisia työkaluja puuseppä tarvitsee, kun hän valmistaa yksinkertaisen tuolin? Kirjoita lista

työkaluista ja kerro, mitä työvaiheita kullakin työkalulla tehdään.

-mitä seuraavilla työkaluilla tehdään?

- tahko

- liippa?

löytyikö museolta edellisiä työkaluja ja miltä ne sinusta näyttivät?

Tehtävä museolla ja koulussa: valitse jokin työväline, joka liittyy miesten tai puusepän töihin,

selvitä mikä se on ja mitä sillä on tehty, mistä materiaalista se on tehty, millainen on nykyinen

vastaava työkalu ja mistä se valmistetaan?

Tehtävä: Pohdi entisajan ja nykyihmisen illanviettoa Vertaa ja kirjoita, miten entisajan ihminen ja nykyihminen viettivät iltojaan päivätyön jälkeen.

Mieti, oliko elämä kesällä erilaista kuin talvella?

Tehtävä: Aineenkirjoitus Olet maalaistalon emäntä/isäntä 1800-luvulla. Kerro aineessasi,

minkälaisia töitä päivän mittaan teet?

Tehtävä: Sananlaskut Miettikää koulussa pareittain tai yhdessä, mitä sananlaskuja tiedätte tai muistatte? Mieti, mihin

sananlaskuilla halutaan opastaa. Etsikää lisää sananlaskuja esim. kirjoista ja internetistä. Kyselkää

vanhemmiltanne tai isovanhemmiltanne, tietävätkö he sananlaskuja tai paikallisia sananparsia.

Museolla: tuohi-, karstaus- ja kehräystyöpajat.

6. Elinkeinot

Tunnista maatilan eläimet.

- Mitä eläimiä entisajan talossa oli?

- Mitä raaka-ainetta eläimistä saatiin?

- Lammas:

- Sika:

- Lehmä:

- Kana:

Poronhoito. Koulussa pohditaan poronhoitoon liittyviä asioita:

- mitä poronhoito tarkoittaa?

- mihin poroja on käytetty 1800-luvulla ja mihin niitä käytetään nykyään?

- mitä poroihin liittyviä tarvikkeita tiedät tai olet nähnyt?

- onko sinulla ja perheelläsi poroja, tai isovanhemmilla, sukulaisilla, naapureilla? oletko itse

hoitanut joskus poroja?

Metsästys ja kalastus.

Mitä pyyntivälineitä käytettiin ennen metsästyksessä? Mitä käytetään nykyään?

Mitä pyyntivälineitä käytettiin ennen kalastuksessa? Mitä käytetään nykyään?

Mitä pyyntivälineitä löytyy museolta?

Terva

Tutustukaa koulussa tervaan, mitä se on, miten sitä tehdään ja mihin sitä käytetään. Voitte käydä

läpi tervanpolton eri vaiheet ja katsella aiheesta kuvia. Pohtikaa, miten terva liittyy Pudasjärveen.

Etsikää kartasta vanhoja tervahautoja ja käykää mahdollisesti vanhalla tervahaudalla. Myös

museovierailun yhteydessä voi tutustua lähellä sijaitsevaan tervahautaan museo-oppaan johdolla.

Kaupankäynti

Koululla voidaan toteuttaa ”kauppaleikki” museovierailun jälkeen. Siihen tarvitaan myyntitiski,

joka voi olla tavallinen pöytä/pulpetti tai useampia, että kaikki esineet sopivat. Kerätään sopivia

tavaroita, esim. helmitaulu, erilaisia mittausvälineitä (puntari, mittakeppi, viivoitin), kaupattavia

esineitä, kaikkea mitä kouluilta vain löytyy. Opettaja selittää kaupankäynnin historiallisia vaiheita,

vanhoista mittausyksiköistä ja esittelee mittausvälineitä. Leikin jälkeen pohditaan seuraavia

kysymyksiä:

- Mitä tuotteita entisajan kaupasta voi ostaa? Luettele:

- Miksi nämä tuotteet haettiin kaupasta?

Tehtävät, yläkoulu ja lukio

Lukion ja yläkoulun tehtävistä ja museovierailusta voi oppilas kerätä itselleen portfolion, aiheen

laajuuden ja vaikeustason määrittelee opettaja. Eri oppiaineet voivat soveltaa alla olevia tehtäviä

oman mielenkiinnon mukaan. Osa tehtävistä tehdään koulussa ja kotona ennen museovierailua, osa

sen jälkeen. Koostettava portfolio voi olla oman perheen perinteitä ja historiaa kuvaava teos, joka

tehdään yhteistyössä vanhempien, isovanhempien ja sukulaisten kanssa.

Paikallishistoria

tehtävät kouluun ja kotiin ennen museovierailua:

- tiedätkö sinä tai perheesi paikallisia tarinoita tai paikallishistoriasta jotakin?

- onko perheesi/sukusi ollut mukana kotiseututyössä, esim. lahjoittanut museolle esineitä?

- pohdi, mikä merkitys kotiseututyöllä on, ketkä sitä tekevät ja miksi? mikä merkitys sillä on

oman perheesi kannalta?

- mitä pitäisi mielestäsi säilyttää, esim. rakennuksia, esineitä, kuvia, perheesi historian

kannalta? paikkakuntahistorian kannalta?

- mitä perinteitä perheelläsi on? mitä niistä kannattaa vaalia ja miksi?

vierailun jälkeen:

- mitä museolla selvisi paikallishistoriasta, kuulitko Pudasjärveen liittyviä tarinoita?

- mikä merkitys museolla on paikallishistorian tallentamisessa?

- käykää kotona läpi vanhoja valokuvia ja kysele kuvien ihmisistä, paikoista

- tee lista kotisi esineistä, jotka kannattaisi tallentaa seuraaville sukupolville, haastattele

vanhempiasi/isovanhempiasi/sukulaisia niihin liittyen

äidinkieli:

- mikä asuintalosi tai asuinkyläsi nimi on? mieti esim. vanhempiesi kanssa miksi se on

sellainen tai onko tietoa, mistä nimi on tullut tai kuka on sen antanut?

- suvun tarina, mitä sukunimesi sinulle kertoo? miettikää kotona nimen alkuperää, liittyykö se

johonkin paikkaan tai rakennukseen, onko Pudasjärvellä muita samannimisiä?

- mitkä ovat kotisi vanhimmat kirjat? kuinka vanhoja ne ovat?

- muistaako perheesi/vanhempasi/isovanhempasi vanhoja loruja ja sanontoja? kirjoita niitä

ylös

- tiedätkö kummitusjuttuja Pudasjärveltä? kirjoita se ylös tai keksi oma, johonkin paikkaan

liittyen

ympäristö ja luonto:

tehtävät etukäteen:

- selvitä mitä eroa on kulttuurimaisemalla ja luonnonmaisemalla?

- tutustutaan muinaismuistolakiin ja selvitetään mitä muinaismuistot ovat ja missä niitä on

Pudasjärvellä

- tutustutaan rakennusten suojeluun ja selvitetään löytyykö Pudasjärveltä suojeltuja

rakennuksia

- tutustutaan rakennusinventointilomakkeeseen ja tehdään jonkin rakennuksen

inventointiharjoitus

- millaisessa talossa asut? milloin koti on rakennettu ja kuka? ketkä siinä ovat asuneet ja

milloin? mitä kodin pihapiiriin kuuluu? piirrä pihapiirin kartta ja kodin pohjakaava

museolla: tutustu museon rakennuksiin ja valitse yksi rakennus johon perehdyt tarkemmin; mikä

rakennus on? kuinka vanha se on? mitä siellä on tehty? mitkä esineet liittyvät rakennukseen? miten

rakennus on tehty? jne.

jälkikäteen:

- miten vanha pihapiiri (noin 100 vuotta sitten) eroaa nykyisestä oman kotisi pihapiiristä?

miten rakennusmateriaalit ja rakennustekniikka on muuttunut sadassa vuodessa?

tekstiili- ja tekninen-työ

tehtävät etukäteen:

- löytyykö käsin tehtyjä tai ommeltuja tekstiilejä kotoa? millaisia?

- kuka on ne tehnyt ja milloin?

- millaisia käsityövälineitä kotona käytetään?

- mitä puuntyöstöön liittyviä esineitä kotoasi löytyy, mitä niillä tehdään ja kuka on niitä

käyttänyt?

- Tutustu Pudasjärvellä (mm. Koillismaan- ja Perä-Pohjolan puku) käytettäviin

kansallispukuihin:

Mitä vaatekappaleita siihen kuuluu?

Mitä värejä ja kuviointeja vaatteissa on käytetty?

Millaisia koruja puvun kanssa käytetään?

jälkikäteen:

- löytyikö museolta vastaavanlaisia esineitä kuin kotoa?

- miten niitä käytetään?

- löytyykö samanlaisia tekstiilejä? tykkimyssyjä, vaatteita? missä niitä on käytetty ja

käytetään?

kotitalous ja perinneruoka

tehtävät etukäteen

- tiedätkö paikallisia perinneruokia?

- syökö perheesi niitä?

- mitä löytyy joulupöydästä?

- mitä ruoka-aineita ostetaan kotiin, mitä tuotetaan itse?

- säilötäänkö teillä kotona ja miten?

- leivotaanko ja mitä?

- löytyykö teiltä vanhoja astioita, mistä ne ovat ja kenelle ne ovat kuuluneet, liittyykö niihin

tarinoita?

jälkikäteen:

- mitä savupirtti tarkoittaa? entä keittokota?

- mitä perinneruokia Pudasjärvellä on?

- löytyykö museolta samanlaisia ruoanlaittoastioita kuin kotoa?

Leivän tarina

Nykyään leipä ostetaan useimmiten kaupasta. Entä entisaikaan? Kirjoita leivän

tarina jyvästä ruokapöytään.

liikunta

- miten sata vuotta sitten/ 50 vuotta sitten/ nyt liikutaan Pudasjärvellä?

- mitkä ovat olleet pääjoet ja tiet mitä pitkin on liikuttu?

- paikallisurheilu, mitä urheiluseuroja Pudasjärvellä on? kuuluuko joku teidän perheessänne

paikalliseen urheiluseuraan?

- mitä liikkumiseen liittyviä esineitä ja kulkuvälineitä löytyy museolta?

-

musiikki

- millaista musiikkia kuuntelet ja millä laitteella?

- mitä musiikkia vanhempasi ja isovanhempasi kuuntelevat ja millä laitteella?

- kävivätkö vanhempasi tai isovanhempasi musiikkitapahtumissa, tansseissa tms.? mitä

musiikkia silloin kuunneltiin ja millä musiikkia soitettiin?

- miten musiikkitapahtumiin/tansseihin mentiin ja miten sinne pukeuduttiin?

kuvataiteet

- muistavatko vanhempasi/isovanhempasi paikkakuntalaisia kuvataiteilijoita tai heihin

rinnastettavia kädentaitajia?

- tiedätkö sinä Pudasjärvellä syntyneitä taiteilijoita tai vielä Pudasjärvellä vaikuttavia

taiteilijoita tai kädentaitajia?

eri oppiaineissa voidaan koululla tehdä myös laajempia tehtäviä, esim. tekstiilitöissä aplikointi ym.

kokeillaan vanhoja tekniikoita, teknisissä töissä voidaan kokeilla esim. vanhoja koristetekniikoita,

tai suunnitellaan uusia koristeita vanhojen pohjalta ja tehdään jokin puutyö niihin perustuen,

kotitaloudessa voidaan tehdä perinneruokaa ja leipoa perinteistä leipää

lukio:

oppilaat voivat tehdä oman sukututkimuksen, johon tietoja voi saada omilta vanhemmilta ja

isovanhemmilta, mutta myös oman seurakunnan kirkonkirjoihin voi käydä yhdessä opettajan

johdolla tutustumassa. Sukututkimuksesta voi sopia etukäteen opettajan kanssa, kuinka laaja siitä

tehdään. Myös erilaisiin sukututkimukseen liittyviin nettisivustoihin kannattaa tutustua, alla

muutamia linkkejä.

arkistolaitos:

http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille

http://www.genealogia.fi/

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sukututkimus

digitaaliarkisto:

http://digi.narc.fi/digi/search.ka

Tietokilpailu nimi_____________________________

Ympyröi oikea vastaus.

1. förskotti = a) mittasakset

b) etumaksu

c) ruokalaji

2. ettone = a) hevosen reki

b) laiska työmies

c) ruokalepo

3. huuvot = a) uittomiehen työkalu

b) isoääninen työmies

c) makuupaikka

4. jätkänjuusto oli savottalaisten lempiruoka, oliko se

a) perunoita ja läskikäristystä

b) leipäjuustoa ja hilloja

c) ruisleipää ja piimää?

5. kasööri = a) kauppavene

b) savottakokki

c) savotan palkanlaskija?

6. oliko uitossa käytettty pitkä puinen työkalu

a) karkki

b) keksi

c) popcorn?

7. oliko työpaikan johtaja a) kymppi

b) ykkönen

c) kakkonen?

8. onko sippiviulu a) säilykepurkista tehty soitin

b) sahasta tehty soitin

c) väsynyt työmies?

9. raato = a) kärpänen

b) kaadettu puu

c) savottamies

10. pyräs = a) pieni tukkilautta

b) uittovene

c) reen jalas

11. sanottiinko kahden päällekkäin laitetun honkapuun väliin sytytettyä tulta

a) ristikoksi

b) rakokeltaiseksi

c) rakovalkeaksi?

12. lanssi = a) läskikeitto

b) auto

c) puiden varastopaikka

13. lyyssi = a) housut

b) pusero

c) tasku

14. parkata = a) itkeä

b) kuoria puuta

c) teroittaa kirvestä

15. oliko puun kaatuessa hankeen jäänyt jälki

a) kuollut kuoppa

b) syntymäkuoppa

c) saappari?

16. tikkuri = a) paksu villapaita

b) saappaat

c) puutikku?

17. oliko uitossa käytetty ohjepuun päähän hakattu reikä

a) sierain

b) silmä

c) korva?

18. pato = a) mänty

b) tammi

c) koivu?

19. oliko talvisavotan päähevostie

a) varsitie

b) lenkkitie

c) keskustie?

20. oliko vihtapoika henkilö a) joka teki saunavastoja/-vihtoja

b) joka väänsi vitaksia

c) vastoi savottamiehiä saunassa?

21. tuppivyö = a) puukko ja tuppi vöineen

b) housujen vyö

c) puukontuppi

22. oliko savottamiesten puoli kämpällä

a) tylsäpää

b) teräväpää

c) lukupää?