NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
RETKEILIJÄN SÄÄ JA ILMASTO
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Yleisiä ihmetyksen aiheita
• Miksi taivas on sininen?
• Mitä on kaste, kuura, huurre?
• Miksi sataa?
• Miten rakeet syntyvät?
• Mitä revontulet ovat?
• Mitä nuo pilvet ovat?
• Miksi aurinko paistaa keskellä kesää 24h pohjoisessa?
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Termistö: Ilmankosteus • Absoluuttinen kosteus= kuutiossa ilmaa olevan vesihöyrynmäärä
grammoina
• Kyllästyskosteus= vesihöyryn enimmäismäärä tietyssä lämpötilassa -20ºC = 1,1 g/m3
0ºC = 5 g/m3
+20 = 17g/m3
+80 = 360g/m3
• Suhteelinen kosteus= kertoo % paljonko ilmassa vesihöyryä verrattuna kyllästyskosteuteen – Esim. Huoneilma 30% = 17 x 0,30 =5 g/m3
– Esim. ulkona - 20ºC, suhteellinen kosteus 80 %, eli vesihöyryä 0,9g/m3, tämä ilma virtaa sisälle ja lämpiää +20ºC ilman suhteellinen kosteus on 0,9/17 x 100% = 5 %
• Kyllästystila = 100% suhteellinen kosteus
• Kastepiste = lämpötila, johon ilman tulee viilentyä, jotta siinä oleva
vesihöyry alkaa tiivistyä.
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Sää ja ilmasto • Ilmakehä on ohut kaasuvaippa
• Sen perusolot määräytyvät seuraavista tekijöistä:
– Auringon säteilemä energia
– Maapallon etäisyys auringosta
– Maapallon kiertorata
– Maapallon heijastusominaisuudet
• Maapallon pyörimisakselin nopeus ja pyörimisakselin suunta säätelee auringon energian jakautumista ilmakehän ulkorajalle
• Kun auringon säteilemä energia imeytyy ilmakehään syntyy sää ja ilmasto
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Ilmakehä kemiallinen koostumus • Ilmakehä koostuu
– Typestä n.78%
– Hapesta n. 21%
– Argon,neon, helium, hiilidioksidi, vesihöyry n.1%
• Eläimet ja kasvit tarvitsevat typpeä rakennuaineeksi
• Happi on elämän kannalta välttämätön ja sillä on tärkeä merkitys otsonin muodostuksessa
• Hiilidioksidi säätelee maapallon pintalämpötilaa
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Troposfääri 0-10 km • Koostuu kahdesta kerroksesta
– Rajakerros (0,1-2 km)
– Vapaa ilmakehä
• Alhaaltapäin lämmitetty kerros • Kaikki sääilmiöt tapahtuvat troposfäärissä
• lähes kaikki pilvet sijaitsevat troposfäärissä
• 90 % ilmakehän massasta on sitoutuneena troposfääriin
• Ilmanlämpötila laskee keskimäärin 6,5 ºC kilometriä kohden (huom! Inversio)
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Inversio • Inversio on ilmakehässä tilanne, jossa lämpötila
kasvaa ylemmäs mentäessä
• pintainversio silloin, kun säteilyjäähtyminen jäähdyttää maanpintaa
– Tunturin laki vs. laakso
– Havaitaan pilvettöminä ja tyyninä öinä
• Tulppainversio on ala-ja keskitroposfäärin rajalla oleva ilmakerros
– se syntyy aamupäivällä auringon lämmittäessä maanpintaa, jolloin lämmennyt ilma kohoaa ja muuttuu yläpuolista ilmaa kylmemmäksi
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Stratosfääri (10-50km) • Suojaa UV ja kosmiselta säteilyltä
• Ilma on ohutta
– statopaussin korkeudella 0,1 % maanpinnan ilmanpaineesta
• Suurin osa ilmakehän otsoonista sijaitsee 14-50km korkeudessa
• Lämpötila nousee ylöspäin mentäessä
– Ilman sekoittuminen pystysyynnassa vähäistä
• Tuulet voimakkaita ja tuulijärjestelmät suuria yleensä koko maapallon kattavia
• Lähellä napoja voidaan havaita helmiäispilviä
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Mesosfääri (50-85km)
• Lämpötila laskee ylöspäin mentäessä mesopaussissa n. -100ºC
• Lämpötilassa tapahtuva vaihtelu on vastakkaista vuodenajoille
• Mesopaussissa vallitsee lähes tyhjiö
• Tähdenlennot ja valaiseisevat yöpilvet esiintyvät mesosfäärissä
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Uloimmat kerrokset
• Termosfääri
• Eksosfääri
• Ionosfääri on alin magneetikentän hallitseva osa
– Sijaitsee termosfäärin alaosassa
– Ionosfäärissä auringon säteily hajoittaa atomeja ioneiksi
– Revontulet esiintyvät ionosfäärissä
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Tuulet
• Tuuli on ilmakehässä liikkuva Maapallon suuntainen ilmavirtaus
• Tuulen energianlähde on Aurinko, joka lämmittää maapalloa epätasaisesti
• Syntyvät lämpötilaerot saavat aikaan ilmanpaineen eroja, ilmanpaine-erot puolestaan paine-erovoiman, joka laittaa ilman liikkeelle
• Tuulen nopeuteen vaikuttaa myös kitka
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Coriolisvoima
• Coriolisvoima on maapallon pyörimisliikkeestä johtuva (näennäinen) voima, joka kääntää liikkeen suunnan pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle
• Sen vaikutus näkyy tuulien ja merivirtojen sekä pitkien jokien suuntautumisessa
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Maa -Merituuli
• Syntyy aurinkoisina päivinä keväällä ja alkukesällä (kun meri on viileä)
• Virtaa mereltä rannikolle päin
– Alkaa viritä aamupäivän aikana
– Kovimmillaan iltapäivästä
– Tyyntyy illaksi
– Yöllä suunta vaihtuu maalta merelle päin
• Merituulesta johtuen “Vaasa” on suomen aurinkoisin kaupunki
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Föhn tuulet
• Lämmittävät tuulet voivat nostaa lämpötilan + puolelle talvisin
• Syntytyvät Norjassa kölivuoristossa silloin
kun ilma virtaa kohtisuoraan lännestä
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Merivirrat
• 1 kuutio vettä sitoo 4000 kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin 1 kuutio ilmaa
• Veden kiertoliikettä aiheuttaa
– Tuulet
– Lämpötila
– Suolapitoisuus
• Merivirtojen nopeudet ovat n. 10-30 km/d
– Golf virralla jopa 400 km/d
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Pilvet
• Pilvien muodostumiseen tarvitaan kosteutta ja kosteuteen nähden sopivan matala lämpötila
– Pilvet syntyvät siten että esim. ilma kohoaa ylöspäin, jolloin se jäähtyy
– Ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi tai härmistyy jääkiteiksi sopivien ytimien ympärille.
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Pilvien luokittelu
• Yläpilvet
– Muodostuvat jääkiteistä
– Alaraja 5-9 km korkeudella
• Untuvapilvi, Cirrus;
• Harsopilvi, Cirrostratus;
• Palleropilvi, Cirrocumulus
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Cirrus
• höyhentä muistuttava, kuituinen kauniin ilman pilvi.
• Se muodostuu jääkiteistä. Jalaspilvet (Cirrus uncinus) ovat cirruspilviä, joissa on pitkä kuituinen osa ja päässä koukku.
• Jos cirruspilviä seuraa paksumpia pilviä, se voi olla merkki lämpimän rintaman lähestymisestä ja sään huononemisesta vuorokauden sisään tai lyhyemmässäkin ajassa
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Cirrostratus
• korkealla oleva valkea tai valkeanharmaa monesti tasaisen kerrosmainen pilvi.
• Pilvessä voi olla kuituisia osia tai se voi koostua laikuista tai suikaleista, jotka ovat kerrosmaisia.
• Tämä pilvityyppi aiheuttaa usein haloilmiöitä eli kehiä auringon ja kuun ympärille.
• Pilvi enteilee usein varsinkin tasaisena lämpimän rintaman saapumista, varsinkin jos pilvet tuntuvat lähestyvän kuituja kohti kohtisuoraan ja paksunevan
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Cirrocumulus
• korkealla oleva valkoisista pienistä laikuista tai nauhoista koostuva lautta.
• Pilvi voi olla hattaroita, aaltoja ja kareita
• Cirrocumulukessa ei ole varjoja, ne ovat tasaisen valkeita tai vaalean sinisiä.
• Cirrocumulus on ohut, aurinko tai kuu ei näy pilven läpi.
• Pilvi kertoo ylhäällä olevasta ilmakehän epävakaisuudesta.
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Pilvien luokittelu
• Keskipilvet – Sisältävät sekä vettä ja jäätä
– Alaraja 2-6 km korkeudella
• Verhopilvi, Altostratus;
• Hahtuvapilvi, Altocumulus;
• laaja sadepilvi, Nimbostratus
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Altostratus
• yleensä tasaisen harmaa pilvikerros, jonka läpi aurinko paistaa kuin maitolasin läpi. Tässä pilvityypissä ei ole laikkuista rakennetta.
• Verhopilvi on sadepilveä vaaleampi, mutta harsopilveä tummempi.
• Koko taivaan peittämänä tämä pilvi ennustaa lämmintä rintamaa ja pitkään kestävää sadetta, kesällä myös ukkosta.
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Altocumulus
• on usein valkeista tai harmaista pienistä laikuista, kokkareista tai nauhoista koostuva ohut lautta.
• Monesti pilvissä on aaltomaisia kuvioita.
• Altocumuluksia on monesti kylmän rintaman edellä, ja kesäisin ne enteilevät ukkosta jos päivä on lämmin ja kostea.
• Altocumuluksia syntyy muun muassa kumpupilvien ja kuuropilvien kohotessa ja hajotessa, ja myös verhopilvistä.
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Nimbostratus
• harmaa ja hyvin paksu, melko tasainen tummanharmaa pilvikerros, josta sataa vettä kauan.
• Pilven alapuolella liikkuu sadepilveä nopeammin tummia repalepilviä, fractostratuksia.
• Sadepilvi liittyy lämpimään rintamaan, jonka sade alkaa ensin hyvin pieninä pisaroina, mutta kiihtyy vähitellen "kunnon losotukseksi".
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Pilvien luokittelu
• Alapilvet
– Enimmäkseen nestemäisten pisaroiden muodostamia
– Alaraja alle 2 km
• Kumpupilvi, Cumulus;
• Kumpukerrospilvi, Stratocumulus;
• Sumupilvi, Stratus
• Kuuropilvi, Cumulonmbus;
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Cumulus
• muodoltaan kumpumainen pilvi.
• Kaikkein pienimmät kumpupilvet ovat valkeita hattaroita, suuret tummia myökkyjä. Nämä pilvet kasvavat ja muuttuvat nopeasti.
• Kumpupilviä syntyy Suomessa keväällä, kesällä ja syksyllä vesihöyrypitoisen ilman noustessa pystysuoraan ylöspäin auringon lämmittäessä maata.
• Lämmin ilma on ympäröivää viileämpää ilmaa kevyempää. Kun lämmin, kostea ilmakupla nousee sopivalle korkeudelle, kuplassa oleva kosteus tiivistyy näkyväksi pilveksi.
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Stratocumulus
• hyvin yleinen pilvityyppi, joka on usein kerrosmainen, suurista pehmeistä pilvilaikuista tai litteistä hattaramaisista jonoista, "rullista" tai "makkaroista" koostuva matto.
• Vaikka kumpukerrospilvi on joskus tumma ja uhkaavan näköinen, se sataa harvoin ja silloinkin vain jonkin verran vettä tai lunta.
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Stratus
• tasaisen harmaa pilvi. Se muistuttaa sumua, mutta ei ulotu maahan asti.
• Sumupilviä esiintyy
• -pitkään jatkuneen sateen aikana, kun sateesta haihtunut vesi tiivistyy pilviksi
• -kesäaamuina, kun viriävä tuuli nostaa sumuhattarat sumupilveksi tai sumupilven riekaleiksi
• -lumen sulamisaikaan varsinkin heikkotuulisissa korkeapainetilanteissa
• -kumpukerrospilven alapinnan laskeutuessa syntyy monesti sumupilvi.
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Cumulonimbus
• on erittäin korkea, monesti tornimainen ja jopa yli 10 kilometrin korkeuteen ulottuva kumpupilvi. Se sataa kuuroittaista rankkasadetta, rakeita ja monesti, joskaan ei aina, ukkostaa.
• Ukkospilvestä voi Suomenkin oloissa syntyä joskus pieni pyörremyrsky, trombi.
NaturaMagister/ Erätaidot
www.naturamagister.com
Kaste, Kuura Huurre
• Kastetta kertyy tyypillisesti poutasäällä, kun esineet, tai kasvinlehdet jäähtyvät auringon laskiessa alle kastepisteen
• Kuura muodostuu vesihöyrystä joka kiteytyy suoraan pehmeiksi jääkiteiksi
• Huurre ei ole kuuraa!!
– Huurre kerrostuu alijäähtyneestä sumusta
Top Related