Monialainen arviointi ja avun

varmistaminen: yhteinen

tilannekuva

– CA-malliJukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija

Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL

jukka.makela@thl.fi

15.10.20182

Miksi monialaista arviointia tarvitaan?

Lapsen terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuranta on osa palvelujen perustehtävää

• perustuu sekä voimavarojen, vahvuuksien ja haavoittuvuuksien tunnistamiseen

• että riskinarviointiin erilaisin mittarein ja vertailupistein

Arvion tekeminen asiakkaan avuksi kuuluu kaikkeen ammatilliseen toimintaan

• miksi tekisin niin tai näin – tai olisin tekemättä mitään

Usein oma arvio tuntuu selvältä ilman toisten osallistumista

• silloinkin asiakkaan osallisuus jää usein pinnalliseksi

• erityisesti lasten oma näkemys omasta elämästään

15.10.20183

Miksi monialaista arviointia tarvitaan 2

Toiset kysymykset ovat monimutkaisia, ja yhden osion jättäminen huomiotta voi estää oman hyvän tarkoituksen toteutumisen

• näitä voi lähestyä hedelmällisesti vain useamman näkökulman kautta

• aina muiden tietoa ja tuntemusta ei osata hakea

• monet vanhemmuuden ja parisuhteen kysymykset

• väkivalta, päihteet, mielenterveys, toimeentulovaikeudet

• lapsen oppimisen, sosiaalisuuden ja kehittymisen vaikeudet

Eri ammatillisissa perinteissä on kehittynyt kuhunkin oma kieli

• samasta asiasta voidaan puhua eri termeillä

• samalla ilmiöllä voi olla erilaisia merkityssisältöjä

15.10.20184

Eettisen arvioinnin keskeiset periaatteet

Lapsen oikeudet

Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys

• lapsi kohdataan itsenään

• perheen kykyä toimia lapsen hyväksi vahvistetaan

Kokonaisvaltaisuus

• yhtäkään ihmisen elämän ulottuvuutta ei voi erottaa kokonaisuudesta

• ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa

Ihmissuhdekeskeisyys ja dialogisuus

• lapsi kehittyy ja oppii ihmissuhteissa, joita on tuettava

• kunnioittava, kuuleva ja vastaava kohtaaminen

Oman ja yhteisen toiminnan vaikutusten arviointi

mukaillen: THL työpapereita 26: 2017

15.10.20185

Lapsen oikeudet perustana

Hoiva ja huolenpito

Aktiivinen toimijuus:

• leikki, harrastaminen, liikunta

Kuuleminen ja kunnioittaminen

Mahdollisuus vaikuttamiseen ja vastuun kantamiseen

• koulu ja muut toiminnan ja kehittymisen yhteisöt

Yhdenvertaisuus

• autetaan voittamaan eriarvoistavat tekijät

Turvallisuus

Terveys

Oppiminen ja onnistuminen

• kotona, koulussa ja yhteisössä

15.10.20186

Common Approach – yhteinen lähestymistapa

Taustana Australian hallituksen aloite ja toimeksianto v 2009

Kehittämisen taustaryhmänä opetustoimi, sosiaaliala ja lastensuojelu, perusterveydenhuolto ja lasten erikoissairaanhoito

Mallilla vankka tutkimusperusta – pohjana laaja katsaus eri maiden systeemisiin lähestymistapoihin

• kehittämisen pohjana Englannin, USA:n, Australian, Uuden Seelannin ja Ruotsin mallien tarkastelu 12 kriteerin avulla

Toimivuutta arvioitu sekä koulun että peruspalveluissa

• koulussa rohkeus ottaa puheeksi oppimisen kannalta keskeinen kokonaishyvinvointi vähitellen lisääntynyt

• perheet ja lapset kokevat ymmärrettävänä ja käytännöllisenä

Sen myötä kehitetty uutta jäsennystä

• myös Suomessa tehtävissä omaa tarkentavaa jäsennystä

Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.20187

Keskeistä CA-mallissa

Lapsikeskeisyys – Kokonaisvaltaisuus –Voimavarakeskeisyys –Yhteistoiminnallisuus

Painopiste vahvuuksien ja tarpeiden tunnistamisessa (ei riskiarviointimenetelmä)

• yhteinen viitekehys lapsen kokonaistilanteen jäsentämiselle: vahvistavat tekijät jahaavoittuvuudet

• miten lapset ja perheet itse arvioivat tilannettaan

Vahvuuksien ja tarpeiden kartoituksen jäsennys

• hyvinvoinnin ympyrä, jossa kuusi ulottuvuutta

• jokaisessa kolme tasoa: lapsi – perhe – yhteisö

Hyvinvoinnin ulottuvuudet

• fyysinen terveys – mielenterveys – suhteet ihmisiin ja yhteisöön – perustarpeet – oppiminen – turvallisuus

Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.20188

CA - yhteinen viitekehys työvälineenä

1. Työkalu perheiden kanssa keskustelemiseen

• visuaalinen tuki lapsen erilaisten tarpeiden ymmärtämiseksi

• lapsi keskiöön

• perheen ensisijaisuus

• yhteisöllinen vastuu

• tarpeiden tunnistaminen: lapsen, perheen ja ammattilaisen näkökulma

• lapselle / nuorelle oma haastattelu, vanhemmille oma

Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.20189

CA - yhteinen viitekehys työvälineenä 2

2. Työntekijöiden välillä väline yhteisen tiedon tuottamiseen sekä jaettavissa olevan tiedon siirtoon

• nopea oppimisen, hyvinvoinnin ja terveyden kartoitus

• yhteisen kielen takia siirrettävissä

• erityisosaamisen alueet kartoitetaan kukin omassa toiminnassa - tarvittaessa monialaisesti,

• toisia apuna käyttäen

• oppiminen

• terveys

• hyvinvointi ja turvallisuus

Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.20181015.10.2018 Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.201811

Terveys

• Fyysinen terveys

– Lapsi: kokemus omasta terveestä ja aktiivista elämästä

– Perhe: perheenjäsenten terveys - terveellinen ruokavalio -terveelliset elämäntavat

– Yhteisö: terveydenhuoltopalvelut tarpeen mukaan riittävät

• Mielenterveys

– Lapsi: kokemus hyvinvoinnista ja onnellisuudesta

– Perhe: perheenjäsenten mielenterveys – vanhempi-lapsisuhde – perheen antama ja saama tuki

– Yhteisö: Ystävien ja lähiyhteisön tarjoama tuki – suhteita luotettaviin aikuisiin

Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.201812

Perustarpeet ja oppiminen

• Perustarpeet

– Lapsi: kokee perustarpeensa tyydytetyiksi

– Perhe: riittävän tilava koti – vanhempi työssä tai etsii työtä – riittävästi ruokaa ja vaatteita

– Yhteisö: asumisolojen vakaus – liikennevälineet saatavilla – riittävät paikallipalvelut

• Oppiminen

– Lapsi: nauttii oppimisesta – kehittyy ikäiselleen (itselleen) sopivalla tavalla

– Perhe: tukee lapsen oppimista – varhaiskasvatusta / koulunkäyntiä – lukee lapsille / lasten kanssa

– Yhteisö: liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet –kirjastopalvelut - harrastuksia, aktiviteetteja ja ryhmiä

Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.201813

Turvallisuus ja suhteet yhteisöön

• Turvallisuus

– Lapsi: turvallisuudentunne – oma käyttäytyminen on turvallista

– Perhe: koti on turvallinen – ei lähisuhdeväkivaltaa–perheenjäsenten kesken hyvää vuorovaikutusta

– Yhteisö: turvallinen koulu – turvallinen lähiympäristö

• Suhteet ihmisiin ja yhteisöön

– Lapsi: yhteenkuuluvuuden tunne yhteisöön – vahva kulttuurinen identiteetti

– Perhe: rutiinit ja yhdessä vietetty aikaa – perheen antama läheisyys ja tuki

– Yhteisö: yhteisöllinen yhteenkuuluvuus – yhteisöltä saatu apu ja tuki – paikalliset palvelut

Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.201814

Vähimmäisvaatimukset

Vahvuuksien ja tarpeiden kartoitus tehtävä yhdessä

Lapsi- ja perhelähtöisyys

• molempien tasojen osallisuus: mitä kieltä käytetään

Kokonaisvaltainen tieto tuen tarjoamisen perustaksi

• voimavaralähtöisyys

• oikein mitoitetun ja ajoitetun tuen tarjoaminen

Eri tahojen yhteistyön sekä työn- ja vastuunjaon selkiyttäminen

• yhtenäiseen palvelusuunnitelmaan pääseminen

• omatyöntekijyys?

Päällekkäisten arviointien vähentäminen – eri arvioiden jatkumollisuus

15.10.201815

Yhteinen lähestymistapa: Suomi

Monitoimijaista ja monialaista arviointia tehdään eri vastuualueilla, eri lakeihin perustuen; mm.

• oppimisen ja opiskeluhuollon

• perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

• sosiaalityön ja lastensuojelun

• väkivallan kysymyksissä myös rikostutkinnan kanssa

Keskeistä olisi löytää kieli, jolla tieto olisi lapselle ja perheelle merkityksellistä ja jaettavissa

• CA tarjoaa parhaan tähänastisen mallin

• hyödynnettäisiin Lapset puheeksi –työtapaa sekä digitaalisia jäsentämisen työkaluja kuten Kompassia ja/tai Inforglobea

• pelillistettäisiin lasten kanssa keskustelu: EmpowerKids

Yksi lapsi yksi tilannekuva –työryhmä työstää myös yhteistä, jaettavissa olevaa tietokantaa

Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.201816

Oleellista

Lapsen ja nuoren kanssa puhutaan hänen kannaltaan oleellisista teemoista

• tulevan sivistyskunnan vastuulla oppiminen – ja:

• terveys, hyvinvointi ja turvallisuus

Perheen erityisyyttä kunnioitetaan: he saavat olla määrittämässä, mikä vahvistaa ja mikä on tärkeätä

Ammattilaiset saavat lapsen ja perheen tuomana kuvan siitä, mitkä vahvuudet ja mitkä haavoittuvuudet ovat heille tärkeitä

• ammattilaisten omat arviot eivät riitä: lapsen oma arvio on yllättäen luotettavampi

• lapset ja perheet kokevat ammattilaisten liittyvän yhteiseen kokonaisuuteen, yhteiseen viitekehykseen

• lapsi ja perhe voivat kantaa tietoa itsestään kuhunkin uuteen tapaamiseen – perustasolta erityisimpään

Jukka Mäkelä CA ja Lape

Kiitos!