Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta kasvinsuojelussa
Suomen Mehiläishoitajain Liiton Talvipäivät 24.1.2015
Heikki M.T. HokkanenHelsingin yliopisto
Maataloustieteitten laitos
Esityksen sisältö
1.Täsmätorjunnan käsite ja pilottitutkimus
2.Eurooppalainen yhteistutkimus ‘BICOPOLL’
3.Käyttämisen ja onnistumisen pullonkauloja
4.Tulevaisuudennäkymiä
Hyönteislevitteinen biologinen täsmätorjunta
Karvaiset hyönteiset kuten pölyttäjät voivat helposti levittää suuria määriä hyötymikrobeja, samalla tavoin kuin kasvien siitepölyä
Esimerkkejä
- kasvitautien aiheuttajia torjuvia sieniä tai bakteereita- hyönteisiä torjuvia pieneliöitä (sieniä, bakteereita, viruksia)
Tavallisesti levityskohde on kasvin kukka, mutta myös lehdille hyöty-mikrobeja voidaan levittää
Ylivoimaisesti eniten on tutkittu mehiläisten käyttöä täsmälevittäjinä
Muitten pölyttäjähyönteisten kuten kimalaisten ja erakkomehiläisten käyttöä on myös selvitetty
Muurarimehiläisiä (Osmia spp.) käytetään jo pölyttäjinä mm. Italiassa ja USA:ssa, ja niitten sopivuutta täsmätorjuntaan kehitetään
Erakkomehiläi-sille (Osmia) tarkoitettu levitin
Ensimmäinen tutkittu torjuntakohde: mansikan harmaahome (Peng & Sutton 1992)
Muita kasvitautikohteita:• tulipolte omenalla ja päärynällä
• rypsin pahkahome
• muumiotauti (Monilinia) pensasmustikalla ja kirsikalla• omenan tuppilohome
Pilottihanke Suomessa: mansikan harmaahome harmaahome kolonisoi mansikan heteet
Kuva: M-L Lahdenperä, Verdera Oy
Mansikalla harmaahome aiheuttaa vuosittain 10-20 % sadonmenetyksen ja ≈ 5 milj. euron tappiot
Biotorjuntamikrobi
Kotimainen valmiste, hyväksytty luomukäyttöön
Esiintyy luonnostaan kaikilla marjapelloilla
Täysin haitaton ihmisille, mehiläisille, ja muulle luonnolle
Läpäissyt EU:n tiukan turvallisuusseulan
Biologisen torjunnan haaste: Harmaahomeen biologisessa torjunnassa on kyse siitä, miten hyötymikrobi saadaan mansikan tai vadelman kukkaan (i) ennen kuin harmaahome ehtii kukkaa kolonisoimaan, ja (ii) kukkaan toimitettavan itiömäärän tulee olla niin suuri, että tasapaino taudinaiheuttajan kanssa on varmasti oikein päin.
Vaihtoehdot:
1.Ruiskutuslevitys2.Täsmälevitys mehiläisten avulla
Mehiläisten vierailutiheys mansikan kukissa
5 tilaa
35 laskenta-jaksoa
>11 tuntia tarkkailua
445 mehiläis-vierailua
10-20 kukkaa tarkkailussa kerrallaan
Levitetävässä jauheessa on n. 107-109 itiötä (pmy)/g
Pesästä lähtevä mehiläinen kantaa n. 103-104 itiötä (pmy)Kukista on mitattu keskimäärin n. 103 itiötä (pmy)/kukka
Torjuntaan tarvitaan muutama sata itiötä (pmy)/kukka ...
Vektorilevitin eli ’Vekotin®’
Mehiläisten ulostulo plexilevyn alta
Mehiläisten sisäänkäynti plexilevyn päältä
Pilottivaiheesta kattava aineisto:
Intensiivitutkimustilat: tiedot keskimäärin neljältä mansikkatilalta neljän vuoden ajalta, => kaikkiaan 16 “tila-vuotta”
Lisäksi 5 kpl vadelmatiloja
Ekstensiivitutkimustilat: noin 20 kpl eri puolilla Suomea
Neljän perättäisen kesän erittäin vaihtelevat sääolot
Pikakooste pilottivaiheen tuloksista1.Biologinen täsmätorjunta suojasi marjat harmaahomeelta yhtä hyvin kuin kemialliset homeentorjuntaruiskutukset kaikissa sääoloissa
2.Mehiläislevitteisen biotorjunnan avulla saatiin suurempi kauppakelpoinen sato kuin kemiallisella hometorjunnalla (parempi pölytys, ei sadontuottokyvyn alentumista)
3.Homepaineen ollessa alhainen kemiallinen hometorjunta vaikutti alentaneen mansikkasadon märää (sadontuottokyky aleni)
4.Kaikki torjunta paransi marjojen kauppakestävyyttä, biologisen ja kemiallisen torjunnan yhteiskäyttö eniten
5.Biologinen täsmätorjunta oli teknisestihelppoa, vaati vähän työtä, ja oliselvästi halvempaa kuin kemiallinen
Biologinen täsmätorjunta suojasi marjat harmaahomeelta yhtä hyvin kuin kemiallinen homeentorjunta kaikissa sääoloissa
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
Ei torjuntaa, ei pölytystä Pelkkä pölytys Pölytys + biotorjunta
Sa
to g
/m Terveitä
Homeisia100%
158%
205%
Mehiläispölytyksen ja harmaahomeen biologisen täsmähallinnan vaikutus mansikan kauppakelpoisen sadon määrään
Hevonniemen luomutila, Vehmersalmi, kesä 2008 http://www.hevonniemi.fi
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
Ilman mitään Pelkkä pölytys Pölytys ja biotorjunta
Sa
to g
/m Terveitä
Homeisia
Satokäyrät: Ei torjuntaa eikä pölytystä
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
0 2 4 6 8 10 12
gra
mm
aa /
2 vr
k
Terveet
Homeiset
Satokäyrät: Biologinen täsmätorjunta + pölytys
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
0 2 4 6 8 10 12
gra
mm
aa /
2 vr
k
Terveet
Homeiset
Kauppakelpoisen sadon sekä homemarjasadon kehittyminen satokauden 2008 aikana Hevonniemen luomutilalla kahdessa eri käsittelyssäTulokset grammoina marjoja metrin matkalta kahden vuorokauden jaksoa kohti. Satokausi: 1 = 16.07.2008, 11 = 06.08.2008
sato alhainen, viivästynyt sato runsas, aikainen
BICOPOLL: yhteisiä kenttäkokeita mansikan harmaahomeen biologisesta
täsmätorjunnasta seitsemässä eri maassa
Rasiakoe huoneenlämmössä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
0 2 4 6 8 10
Vuorokausia rasiassa
Marj
oje
n h
om
eis
uu
sp
rosen
tti
K1
K2
K3
K4
K1 = käsittelemätön kontrolliK2 = kemiallinen homeentorjunta kukinta-aikaanK3 = biologinen homeenhallintaK4 = molemmat (K2+K3)
Lisähyöty: torjunta paransi marjojen kauppakestävyyttä, biologisen ja kemiallisen torjunnan yhteiskäyttö eniten
Tähän asti kaikki kenttäkokeet kaikissa maissa ovat osoittaneet pölyttäjälevitteisen biologisen täsmätorjunnan Gliocladium catenulatum (Prestop Mix) –valmisteen avulla tuottavan erinomaisen tuloksen mansikan harmaahomeen torjunnassa
Mehiläislevitteisen biologisen täsmätorjunnan käytön yleistyminen suomalaisilla mansikkatiloilla; menetelmä hyväksyttiin käytettäväksi keväällä 2008. Nyt > 10 % viljelyalasta käyttänee menetelmää.
Käyttämisen ja onnistumisen pullonkauloja
1.Sopivien pölyttäjähyönteisten saatavuusmehiläispesien saatavuus, luonnonpölyttäjien runsaus ja monipuolisuus
2.Tehokkaitten torjuntapieneliöitten saatavuusrekisteröityjen valmisteiden vähäisyys, hyönteislevityskäyttöön sopivien tuoteformulointien puute
3.Mehiläisten käyttäytymistä ja ohjailua koskevan tiedon puutemiten saada vektorihyönteiset vierailemaan kohdekasvustoissa?
4.Torjunnan toteuttajien huolellisuus ja tietotasomenetelmän käyttö vaikuttaa helpolta – mutta se vaatii samaa tarkkuutta, ammattitaitoa ja antaumusta kuin esim. kemiallinen torjunta, sekä hieman tietoa käytettyjen eliöitten vaatimuksista ja toiminnasta
Onnistumisia ja epäonnistumisia torjunnassa: miten saada tarpeeksi valmistetta kukkiin?
Muuttujia:⇒levitinlaite, sen asennus ja toimivuus⇒torjuntavalmiste ja sen formulointi⇒pesien lukumäärä ja sijainti⇒pesien kunto (’vahva pesä’ =?)⇒ mehiläisten käyttäytymisen ohjailu – haaste tutkimukselle (menetelmän optimointi)⇒ muun kasvillisuuden säätely?⇒ muitten pölyttäjien käyttö (kimalaiset)?
Muuttujia:⇒pesien lukumäärä ja sijainti
Paras olla mahdollisimman lähellä kohdepeltoa!- mitä lyhyempi lentomatka, sitä vähemmän valmistetta karisee hukkaan ...- jos houkuttelevampia kasveja lähistöllä, on edullista jos ainakin pitää lentää kohdepellon yli- huonolla ilmalla haetaan siitepölyä lähempää kuin hyvällä ilmalla
Pesien määrässä ei kannata kitsastella, eikä sijoittelussa kannata säästää vaivaa ...
Muutenkin menetelmä tulee ottaa vakavasti eikä sen toteuttamisessa saa lepsuilla!
Muuttujia:⇒pesien kunto (’vahva pesä’ =?)
Pesässä oltava hyväkuntoinen, ahkera emoPaljon avosikiöitä (toukkia)Paljon kenttämehiläisiä’Pieni’ pesä parempi kuin iso!
Muuttujia:⇒mehiläisten käyttäytymisen ohjailu – haaste tutkimukselle (menetelmän optimointi)
Keinoja: - pesän avosikiömäärän lisääminen- pesän siitepölymäärän vähentäminen- ruokinta sokeriliuoksella, johon on lisätty kohdekasvin kukkia (kukka-aromeja)- kemiallinen ohjailu (houkuttimet) … ei ole toiminut- lähistön kasvillisuuden säätely … tutkittava vielä- siitepölyn saatavuuden selvittäminen ja hyväksikäyttö- ????
Tulevaisuudennäkymiä
Hankkeen tulokset ovat maailmanlaajuisesti sovellettavissa. Meillä on jo konkreettista yhteistyötä näitten menetelmien soveltamisessa Australiaan, ja orastavaa yhteistyötä Kaakkois-Aasiassa, Etelä-Amerikassa, Karibialla, Etelä-Afrikassa, sekä Keski-Aasiassa.
Kaupalliset kimalaistuottajat ovat jo tehneet konseptista tuotteen: “Flying Doctors”
YhteenvetoMehiläislevitteinen biotorjunta yhdistää kaksi tärkeää ekosysteemipalvelua: pölytyksen ja biotorjunnanMonien tärkeitten kasvitautien biotorjunta hedelmä- ja marjakasveilla vaikuttaa mahdolliselta siten, että torjuntatulos on vähintään yhtä hyvä kuin kemiallisella torjunnalla; luomutuotannossa menetelmä on usein ainoa käytettävissä oleva torjuntakeinoTehostunut pölytys voi useilla kasveilla jo yksinään kohottaa satoja 10-50%, tilanteesta riippuenKonseptin täysimääräinen hyödyntäminen vaatii tehostunutta tutkimus- ja kehitystyötä, sekä tiedonsiirtoa ja koulutusta loppukäyttäjille
Top Related