Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys -The Pension Adequacy Report 2015
Marjukka Hietaniemi5.10.2015
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015
• Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Julkaistaan kolmatta kertaa- Eläkkeiden riittävyys huolestuttaa sillä viimeaikaiset kriisit ja uudistukset johtavat etujen leikkauksiin tulevaisuudessa
• Raportissa uusia tarkastelun kohteita ovat olleet mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot
• Aikaisemmin keväällä ilmestyi The Ageing Report 2015, (AWG) joka tarkastelee laajasti kaikkien ikääntymiseen liittyvien sosiaalimenojen kehitystä tulevaisuuteen
• EU julkaisee kolmen vuoden välein raportit eläkkeiden riittävyydestä ja kestävyydestä, eli tarkastelee kolikon molempia puolia
Eläketurvakeskus 2
Poimintoja raportista
• Seuraavissa dioissa joitain raportin kohtia on nostettu esille
• Yleisesti ottaen Suomi sijoittuu vertailuissa EU-maiden keskivaiheille– Vanhojen naisten suhteellinen pienituloisuus kuitenkin korkeaa
suhteessa suurimpaan osaan maista > yksinasuminen• Huomattava, että vuoden 2017 eläkeuudistuksen
vaikutukset eivät vielä ole mukana tämän raportin tulevaisuuslaskelmissa
Eläketurvakeskus 3
Pienituloisuus ja tulonjako
Eläketurvakeskus 4
Mediaanitulosuhde (65v.+/0-64v.)yhteensä ja sukupuolen mukaan, 2013
Eläketurvakeskus 5
Yli 65-v. pienituloisten osuudet erilaisilla pienituloisuusrajoilla, 2013
Eläketurvakeskus 6
Pienituloisuuden eri mittareita, 2013
Eläketurvakeskus 7
Muiden kuin eläketulojen vaikutus eläkkeensaajan toimeentuloon
Eläketurvakeskus 8
Asuntotulon huomioon ottaminen kasvattaa käytettävissä olevia tuloja
Eläketurvakeskus 9
Nettovarallisuus, 2013
Eläketurvakeskus 10
Eläkkeelle siirtyminen
Eläketurvakeskus 11
Työelämästä poistumisen reitit 55-64-vuotiailla, 2010
Eläketurvakeskus 12
Työuran pituus, 2013
Eläketurvakeskus 13
Naiset ja miehet
Eläketurvakeskus 14
Eläkkeiden sukupuolierot (Gender gap in Pensions), 2012
Eläketurvakeskus 15
Sukupuolierot pienituloisuudessa (AROPE), 2013
Eläketurvakeskus 16
Ostovoimakorjattu keskieläke, EU-27, 2012
Eläketurvakeskus 17
BG RO LV LT EE HR SK HU CZ PL MT SI EL PT ES BE DK CY EU-27
FI UK IE IT SE FR DE NL AT LU0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
MiehetNaiset
Euroa/kk
Teoreettiset korvausasteet
Eläketurvakeskus 18
Teoreettiset korvausasteet (TRR)
• Eläkkeen korvausaste = alkavan eläkkeen suhde viimeiseen palkkaan
• Kertoo sen, kuinka hyvin alkava eläke korvaa poisjäävää palkkatuloa
• Teoreettisia siksi, että perustuvat yhdessä EU-maiden kanssa sovittujen oletusten pohjalta tehtyihin esimerkkilaskelmiin, ei todellisiin tapauksiin
• Näitä laskelmia tehty runsaan 10 vuoden ajan EU:ssa jäsenmaiden ja OECD:n toimesta
• Kaikilla mailla ei ole mikrosimulaatiomalleja, joilla voisi tutkia yksilövaikutuksia tulevaisuudessa -> teoreettiset korvausastelaskelmat silloin ainoa mahdollisuus saada tietoa tulevaisuuden yksilövaikutuksista
Eläketurvakeskus 19
Raportissa korvausastelaskelmat nyt ja tulevaisuudessa
• Alkavat vanhuuseläkkeet pääosassa, brutto ja netto• Peruslaskelmat 40 vuoden työuralla
– Otettu huomioon nyt monien maiden muuttuvat eläkeiät– Kolmella eri tuloprofiililla– Vuosille 2013 ja 2053
• Tässä raportissa myös muita kuin täyden työuran jälkeisiä vanhuuseläkkeitä
• Tarkasteltu erilaisten sosiaalisten riskien vaikutusta (työttömyys, työkyvyttömyys) vanhuuseläketasoon
• Perhe-eläkkeistä yksi esimerkkitapaus• Antaa tietoa myös indeksin vaikutuksesta
eläkkeellesiirtymisen jälkeen
Eläketurvakeskus 20
Keskipalkkaisen nettokorvausasteet, 2013, miehet
Työura 25 v - eläkeikä
Eläketurvakeskus 21
EE LT CZ BG SI HR DE CY SK LV DK SE FI RO PL BE MT FR HU IE UK IT AT PT LU ES NL0
20
40
60
80
100
120
Maat
%
Keskipalkkaisen nettokorvausasteet, 2053, miehet
Työura 25 v - eläkeikä
Eläketurvakeskus 22
RO PL HR EL LV SE EE FI SI CZ FR SK LT IE MT DE BE CY UK DK HU BG LU PT AT ES IT NL0.00
10.00
20.00
30.00
40.00
50.00
60.00
70.00
80.00
90.00
100.00
Maat
%
Keskipalkkaisen nettokorvausasteiden muutos vuodesta 2013 vuoteen 2053
Eläketurvakeskus 23
10 vuoden eläkkeellä olon vaikutus korvaus-asteeseen – indeksiturvan merkitys, 2053
Eläketurvakeskus 24
Yhteenvetoa
Eläketurvakeskus 25
Yhteenvetoa
• Eläkkeensaajilla ei ole suurempaa pienituloisuuden riskiä kuin muulla väestöllä
• Eläkkeensaajilla enemmän omaisuutta ja omistusasuntoja kuin muulla väestöllä
• Vanhempien ikäluokkien työllisyys on parantunut• Sukupuolierot vaihtelevat huomattavasti eri maiden
välillä• Korvausasteet suureksi osaksi laskevat 40 vuotta
eteenpäin mentäessä• Julkiset pay-as-you-go järjestelmät tulevat pysymään
pääasiallisina eläkejärjestelminä• Eläkeikiä nostetaan monissa EU-maissa ja talouskriisin
jälkeisiä leikkauksia on tehty laajalti
Eläketurvakeskus 26
Suomen eläketurva EU-vertailussa
• Suomen eläketurvan taso Euroopan keskikastia• Vanhojen naisten köyhyys Ruotsin kanssa Euroopan
korkeimmassa päässä• Tulonjako tasaisemmassa päässä• Työuran pituus ja eläkkeelle siirtymisikä korkeammassa
päässä, vaikkakin muihin pohjoismaihin verrattuna alemmat
• Työelämästä poistutaan harvemmin kuin muualla suoraan vanhuuseläkkeelle
Eläketurvakeskus 27
Jatkossa…
• SPC tulee tarkastelemaan tarkemmin seuraavassa raportissaan ryhmiä, joilla pienituloisuuden riski suurin– Vanhat naiset, maahanmuuttajat, nuoret, matalapalkkaiset
• Pienituloisuuden estämisessä tärkeätä on mahdollisuus tehdä työtä, kiinnitetään huomiota työmarkkinoiden toimintaan ikääntyneillä
• Maissa, joissa lisäeläketurvalla suuri merkitys, kustannustehokkuuden lisääminen tarpeen
• Uudelleenjakoelementtien syvällisempi tarkastelu, erityisfokus on yksinasuvissa – maksun ja etuuden yhteys, vähimmäiseläkkeet, palkattomat ajat,
perhe-eläkkeet, työkyvyttömyyden ja työttömyyden vaikutus ennen eläkeikää
Eläketurvakeskus 28
Top Related