Eläke kaupan päälle vai kaupasta?
Esitelmä Työeläkepäivillä 14.11.2012
Professori Olli-Pekka Ruuskanen
Vakuutustiede
Johtamiskorkeakoulu
Tampereen yliopisto
2
Sisällöstä
• Saadaanko työeläkettä sittenkin kaupan päälle?
• Pakottaako järjestelmä jotkut hankkimaan eläketurvansa kaupasta?
• Ketkä hyötyvät järjestelmästä?
• Keitä nykyinen järjestelmä rankaisee?
• Onko taloudelliseen kestävyyteen pyrkiminen johtanut sosiaalisen
kestävyyden heikkenemiseen?
• Järjestelmänäkökulmasta eläkkeensaajan näkökulmaan.
• Eri väestöryhmien väliset kuolleisuuserot.
• Uusien tariffitekijöiden käyttö.
• Rooli vapaaehtoiselle varautumiselle?
Vakuutusperiaate eläkkeissä
4
Kokonaiseläketurva koostuu….
• I. Pilari: Kansaneläkkeestä
• II. Pilari: Työeläkkeestä
• III. Pilari: Vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta
5
Vakuutusperiaatteen hyödyt (Ewald,1986)
• Vakuutuksen periaatteelle rakennettu järjestelmä
tekee läpinäkyväksi sekä toimintalogiikan että sisäiset
rahavirrat.
• Rationaalisuus korvaa empatian.
• Vakuutusperiaate on tekninen – ei sisällä arvostelmia.
• Vakuutus liittää suurimman mahdollisen
yhteisöllistämisen suurimpaan mahdolliseen
yksilöllistämiseen.
• Vakuutuksessa toteutuu tapahtumasolidaarisuus.
(Lehtonen and Liukko, 2010).
6
Vakuutusperiaate on läpinäkyvyyden tae
• Sosiaalivakuutusjärjestelmän läpinäkyvyyden
lisääminen vahingoittaa moraalisia periaatteita
koska se johtaa solidaarisuuden vähenemiseen
paljastamalla järjestelmään sisältyvät
tulonsiirrot. (Julkunen, 2001)
7
Työeläke on konservatiivinen järjestelmä
• Perusperiaatteet: (…kulmakivinä tulee säilyä…)
• Kulutustason säilyminen
• Ansaintaperiaate
• Eläke kattaa sosiaalisia riskitekijöitä
• Indeksiturva
• Koskemattomuus
• Katottomuus
• Erillinen, itsenäinen rahoitus.
• Järjestelmää tarkastellaan keskimääräisen yksilön kautta.
• Bertola et al. (2006) ”Income distribution in macroeconomic models”
• Uusintaa tulonjaon rakennetta ja tulo-eroja eläkkeellä.
• Sosiaalipolitiikka ja tulonjako ulkoistettu valtiolle.
Kaupasta:
Vapaaehtoinen eläkevakuutus
9
Vapaaehtoinen eläkevakuutus
• Yleisin periaate: Maksut verovapaita, tuotot verovapaita,
nostettaessa verotus. (EET = exempt, exempt, taxed)
• Vastaava periaate on työeläkkeessä.
• Verosäännökset eivät osa sopimusehtoja.
• Maksujen verovähennys pääomatuloista enintään 5000
euroa vuodessa eli 417 euroa kuukaudessa.
• Eläkeajan tulee olla vähintään kymmenen vuotta ja
tasainen takaisinmaksu.
• Siirrytty samassa asemassa kun työeläke tilanteeseen,
jossa selvästi huonommassa asemassa kuin työeläke.
10
Muutokset ja niiden vaikutukset
• Viimeisen 10 vuoden aikana muutettu vähennysoikeuden
enimmäismäärää, eläkeikää, eläkeaikaa ja verolajia.
• Myös takautuvasti jo olemassa oleviin sopimuksiin.
• Asiakkaat äänestävät jaloillaan:
• 2005 pääomatuloista vähennys ja aloitus 62-vuotiaana -30%
• 2010 aloitus 63 vuoteen -20%
• 2011 uusia sopimuksia enää 5.000 kpl
• 2012 ehdotus että alaikäraja 68.1 vuoteen -> loppu
11
Tietoa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottajista
• FK:n kyselytutkimus 2007:
• 75 % täydentää työeläkettä.
• 70 % vähemmän kuin 100 euroa kk.
• 16 % akateemisia tai korkeampi koulutus.
• 60 % alle 30.000 euron vuositulot.
Aikaulottuvuus:
eläkeikä ja elinaikakerroin
13
Työeläkejärjestelmän ja ajankäyttö
• Vaikka eläke sisältää yksilön ajallisen ulottuvuuden, se ei näy
työeläkejärjestelmän periaatteissa.
• Goodin et al. (2008) ”Discretionary Time”
• Ajankäyttötutkimukset.
• Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kysymykset.
• Value-of-life-kirjallisuus.
• Hyvinvointi- ja onnellisuustutkimus.
• Yksilöiden välisellä epätasa-arvolla yhä enemmän ajallinen
ulottuvuus.
• Esim. mikä on lisäelinvuoden arvo?
14
Työeläkejärjestelmän kestävyys pitenevän eliniän
vallitessa
• Kestävyys kahdella tavalla:
• Lisätään työn tarjontaa.
• Leikataan eläke-etuja:
• Myöhennetään eläkkeelle siirtymistä.
• Alennetaan eläkkeitä.
• ”Eläkejärjestelmän automaattiset
vakautusmekanismit.”
• 2005 eläke riippuu koko työuran ansioista.
• 2009 elinaikakerroin.
15
Elinaikakerroin
• Elinaikakerrointa sovelletaan vanhuuseläkkeisiin
ja työkyvyttömyyseläkkeen karttuneeseen
eläkeosaan.
• Eläke pienenee koko ikäryhmällä
elinaikakertoimen verran.
• Kerroin lasketaan työntekijöiden keskimääräisen
eliniän kasvuvauhdilla.
• Käytössä eri muodoissa useassa maassa.
16
Elinaikakerroin ja sukupolvien välinen tasa-arvo
• Nopeasti pitenevä elinikä leikkaa voimakkaasti
eläkkeitä.
• Tulevien sukupolvien eläketasot alas.
• Maksavat enemmän kuin saavat.
• Vuonna 1987 syntyneen eläke vain 80%
ansaitusta eläkkeestä.
• Pitää työskennellä kolme lisävuotta, että saa
korvattua menetyksen.
• Uusitalo, 2010
Kaupan päälle:
elinaikaodotteen erot
18
Elinaikakertoimen reiluus
• On reilu, jos elinajanodote kunakin vuonna syntyneille on
satunnaisprosessi.
• Ei ole reilu, jos kunakin vuonna syntyneet muodostavat
ryhmiä, joiden elinajanodote eroaa ei-satunnaisesti toisistaan.
• Tällaisessa tilanteessa keskimääräistä elinajanodotetta
lyhyemmän elinajanodotteen ryhmät joutuvat maksamaan
pienempinä eläkkeinä pidempään elävien ryhmien eläkkeet.
• Esim. Sukupuolesta riippuva kuolleisuus tarkoittaa, että miehet
subventoivat naisia.
19
Tarkempi tilastointi; huolestuttavammat tulokset
• Tilastot puutteellisia; useimmiten väestölaskentojen pitkittäisaineistot.
• Aluksi kuolleisuus vuosiluokittain.
• Seuraavaksi tietoja eroista väestön kuolleisuudesta koulutuksen ja
ammattiaseman mukaisesti.
• Nyt myös tuloluokittain.
• Suomessa kansainvälisesti suuret erot, jotka jyrkentyneet.
• Sosiaaliryhmien erot kuolleisuudessa:
• miehet +6,1 vuotta
• naiset +3,3 vuotta
• ”Terveyserot sosioekonomisten ryhmien välillä ovat selvät, hierarkkiset
ja syvään juurtuneet” STM-raportti 2007
20
Mitä tämä sosiaaliryhmään perustuva ero
tarkoittaa?
• Työntekijämies eläkkeellä 9,7 vuotta.
• Akateemisesti koulutettu mies 15,8 vuotta.
• Eläkkeellä 60 % kauemmin.
• Työntekijänainen eläkkeellä 16,7 vuotta.
• Akateemisesti koulutettu nainen 20,1 vuotta.
• Eläkkeellä 17 % kauemmin.
• 60 % elinikäeroista miehillä muodostuu ennen 65-ikävuotta.
• 30 % naisilla.
21
Viime aikojen tutkimus keskittynyt tuloeroihin
• 1988 – 2007 kuilu kasvanut 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen
ylimmän ja alimman viidenneksen välillä miesten joukossa.
• 1988 – 2007 kuilu kasvanut 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen ylimmän
ja alimman viidenneksen välillä naisten joukossa.
• Tarkiainen et al. (2012)
• Mutta alin viidennes eroava ryhmä työeläkkeiden mielessä:
vaikutus – 6.5 vuotta miehissä, -3 vuotta naisissa.
• Alin viidennes ei juurikaan työmarkkinoilla.
22
Vakuutusmatemaattisesti epäoikeudenmukaisen
järjestelmän seurauksia
• Vakuutusmatemaattisesti hyötyvät ryhmät (=korkea SE-asema) haluavat
eläkkeelle aikaisemmin.
• Joten luodaan superkarttuma, joka entisestään lisää epätasa-arvoa.
• Lyhyen elinajanodotteen ryhmät eivät halua lisätä työntekoa.
• Jos työeläke olisi vapaaehtoinen, alemmat sosioekonomiset ryhmät
eivät suostuisi mukaan.
• Vapaaehtoinen eläkkeen kysyntä tulee sosioekonomisesti alemmissa
ryhmissä olevilta kuin paremmassa olevilta ryhmiltä.
• Koska järjestelmä leikkaa jo ennestään pieniä eläkkeitä.
• Blinder (1981): Köyhät tarvitsevat korkeampaa tuottoa, jos pyritään
vakuutusmatemaattisesti tasa-arvoiseen eläkeeseen.
23
Elinaikakerroin perustuu keskimääräisen
elinajanodotteen kasvuun
• Lähtökohtavuoden epätasa-arvoa elinajanodotteessa ei oteta
huomioon.
• Elinaikakerroin on entistäkin epäreilumpi tulevaisuudessa, jos
erot elinajanodotteiden erot ryhmien välillä kasvavat.
• Elinaikaodotteen muutos kasvoi 1983-2000 50% nopeammin
akateemisilla kuin pelkän perusasteen koulutuksen saaneilla.
(3,9 vuotta versus 2,4 vuotta)
Vaihtoehtoja
25
Laskennallinen annuiteetti
• Voidaan laskea tietylle ryhmälle tai yksilöllisesti.
• Yksilöllinen/ryhmän elinaikaodote otetaan huomioon eläkkeessä.
• Jos elinaikaodote < keskimääräinen elinaikaodote, niin eläke
suurempi.
• Jos elinaikaodote > keskimääräinen elinaikaodote, niin eläke
pienempi.
• Jos sosioekonominen asema korreloi elinaikaodotteen kanssa,
huonommassa asemassa olevat saavat vakuutusmatemaattisesti
reilumman eläkkeen.
• Kustannusneutraali.
• Sukupolvittain oikeudenmukainen
• Lisää suurituloisten työn tarjontaa suhteessa pienituloisiin.
26
Puolesta ja vastaan
• Annuiteetit eivät toimi yksityisvakuutuksessa.
• Tässä annuiteetti pakollinen.
• Vain muutos otetaan huomioon. Jos kaikkien elinaikaodote
kasvaa, kerroin kaikille sama.
• Perusvuoden elinaikaodotteen erot pitää ottaa
huomioon.
• Entä jos elävät pidempään.
• Katetaan sen hetken maksuilla.
27
Vapaaehtoinen täydentäminen
• Jos eläkejärjestelmän kestävyys vaatii työurien pidentämistä
ja eläketason alentamista, vapaaehtoinen eläkevakuutus
sopii huonosti tähän suunnitelmaan.
• Mutta milloin elinaikakerroin ja koko työuraan perustuva
eläke johtaa alempien sosioekonomisten ryhmien
tippumisen eläkeköyhyyteen?
• Pitäisikö vapaaehtoista täydentämistä sittenkin tukea?
28
Siis kaupasta vai kaupan päälle?
• Nykyjärjestelmässä kaikkia rangaistaan, mutta alempia
sosioekonomisia ryhmiä eniten.
• Osa vapaaehtoisten tuotteiden kysynnästä tulee alemmilta
sosioekonomisilta ryhmiltä, jotka joutuvat hankkimaan entistä
niukemman eläkkeensä päälle lisäeläkettä kaupasta.
• Tämä tehty ja tehdään koko ajan vaikeammaksi.
• Hyvin koulutetut, ylemmissä ammattiasemissa toimivat ja
hyvätuloiset saavat työeläkettä kaupan päälle.
• Onko järjestelmä sosiaalisesti kestävä?
Top Related