19.3.2019
Marjukka Vallimies-PatomäkiNeuvotteleva virkamies,
TtT, terveydenhuoltoneuvos
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OSAAMISEN
KEHITTÄMISHAASTEET
Ajankohtaista säädösvalmistelua
Osaamisen kehittämislinjauksia
Sairaanhoitajan tehtäväkuvan ja osaamisen muutoksia
TERVEYDENHUOLTOLAIN (1326/2010) MUUTOS:
UUSI 60 a §
Lääkkeen määräämisen edellytyksenä olevan koulutuksen kustannukset
voidaan maksaa valtion varoista
Korvaus koulutuksesta maksetaan
- henkilön työnantajana toimivalle terveydenhuollon toimintayksikölle
- lääkkeen määräämisen edellyttämän koulutuksen perusteella, kun
sairaanhoitaja on saanut rajatun oikeuden määrätä lääkkeitä
Koulutuskorvauksen euromäärästä säädetään STM:n asetuksella
Valtion budjettiin koulutuskorvausmomentilla 0,5 miljoonaa €
Työnantaja tekee hakemuksen aluehallintovirastolle kaksi kertaa vuodessa
- Loppuvuoden osalta seuraavan vuoden 31.3. mennessä
- Alkuvuoden osalta 30.9. mennessä
HE annettiin eduskunnalle 18.10.2018
Lakimuutos tuli voimaan 1.1.2019Sovelletaan 1.1.2019 jälkeen rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneisiin
henkilöihin19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki3
Hallituksen esitys 69/2018 vp.
Esitykset terveydenhuollon ammattihenkilölain 23b §:ään:
Rajatun lääkkeenmääräämisen käyttömahdollisuus nykyistä laajemmin kunnallisissa terveydenhuollon avohoidon palveluissa
Mahdollisuus ottaa käyttöön julkiseen järjestämisvastuuseen kuuluvissa sopimuksen perusteella tai muuten kunnan/ky:n lukuun hankittavissa terveydenhuollon avohoidon palveluissa
Palvelun tuottajasta riippumatta samat potilasturvallisuuteen liittyvät edellytykset ja velvollisuudet
Toteuttaa hallitusohjelmaan sisältyvän reformin tavoitteita:- Joustavoittaa kelpoisuusehtoja ja uudistaa työnjakoa
Parantaa potilaan hoitoon pääsyä ja nopeuttaa hoidon aloittamista
Sujuvoittaa toimintaa ja edistää tarkoituksenmukaista työnjakoa
Yksityiselle terveyspalvelujen tuottajalle samanlainen mahdollisuus käyttää eri ammattihenkilöryhmien osaamista julkiseen järjestämisvastuuseen kuuluvissa avohoidon palveluissa
Sisältö hyväksyttiin 13.3.2019 eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä
19.3.20194 Marjukka Vallimies-Patomäki
Ensimmäinen sairaanhoitaja
sai yksilöintitunnuksen
kesäkuussa 2012.
Helmikuussa 2019:
Rajattu lääkkeen-
määräämisoikeus: 407
Erikoispätevyys ilman
oikeutta: 9
Osaamisella soteen -hanke
• Hanke käynnistyi 1.8.2017 ja asetettiin eduskunnan vaalikauden
loppuun asti; toteutetaan OKM:n ja STM:n yhteistyönä
• Väliraportti täydennyskoulutustarpeista 28.3.2018
http://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM042:00/2017
• VN TEAS-hanke: Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja
osaamisuudistus. Itä-Suomen yliopisto. Valtioneuvoston selvitys- ja
tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018.
• Raportti ja ehdotukset tutkintoon johtavan koulutuksen kehittämisestä
maalis-huhtikuussa 2019
• Laaja asiantuntijaverkosto ja virkamiesryhmä ohjausryhmän
valmistelun tukena
5
6
Kuva opiskelijoista Mika Huisman / Helsingin yliopisto
Osaamisella soteen –hankkeessa tunnistettuja haasteita
kustannus-
vaikuttavuus-
osaaminen,
eettinen osaaminen,
kestävä kehitys
palveluohjaus
ja asiakkaan
osallisuuden
tukeminen
uuden
järjestelmän ja
lainsäädännön
ymmärrys
digitaalisuus,
tiedon hallinta ja
hyödyntäminen,
asiakkaiden
palvelu
asiakas-
lähtöisyys,
toiminta-
kulttuurin
muutos,
palvelumuotoilu
yhdyspinnat :
sosiaali-
terveys,
perus-erikois
ammattien
välinen
yhteistyö ja sen
johtaminen
tietoon ja
näyttöön
perustuva
toiminta kaikilla
tasoilla
OSAAMISELLA SOTEEN -HANKE
Esitys Kohderyhmä Koulutusmuoto
1. Sote-uudistuksen
yleiset vaikutukset
henkilöstön
osaamiseen
Perustason sote-
palveluissa ja
asiakasrajapinnassa
toimivat
Olemassa oleva koulutustarjonta
Tutkintokoulutukseen kehitettävät uudet osiot
täydennyskoulutuksena, erityisesti
digitaalisesti toteutettu skaalautuva koulutus
Työpaikoilla toteutettava koulutus ja
kehittämiseen kytketty koulutus
2.1. Palveluohjaaja,
case manager ja
palvelujen integroinnin
erikoisosaaja
Soveltuvan sosiaali- ja
terveysalan AMK-
tutkinnon suorittaneet
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset
2.2. Laajennetut ja
uudistetut
tehtävänkuvat
Avosairaanhoidossa:
- Sairaanhoitajat
- Terveydenhoitajat
- Fysioterapeutit
Suuhygienistit
Sosiaalihuollon uudet
tehtäväkuvat
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset
Rajatun lääkkeenmääräämisen koulutus
Lyhytkestoisempi täydennyskoulutus
3.1.
Järjestämisosaaminen
Sote-palveluiden
järjestämisestä ja
ohjaamisesta
vastaavat
Olemassa oleva koulutustarjonta
Muutosjohdon akatemia
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus
3.2. Palvelutuotannon
johtamisen ja
kehittämisen
osaaminen
Palveluntuottajien
keskijohto ja
lähiesimiestaso
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus
Johtamisen erikoisammattitutkinto ja
lähiesimiestyön ammattitutkinto
MBA-koulutukset ja muut täydennyskoulutus
Digitaaliset koulutukset
19.3.2019Marjukka Vallimies-Patomäki
7 Lähde: Osaamisella soteen –hankkeen väliraportti, 28.3.2018.
Yh
teis
et
osa
am
is-
va
atim
ukse
t
Eriko
isasia
ntu
nte
muksen
ke
hittä
mis
va
atim
ukset
Jo
hta
mis
osaa
mis
en
ke
hittä
mis
va
atim
ukset
Jaettu osaaminen
Integroitu osaaminen
Rajatyöosaaminen
Työntekijyys-
osaaminen
Kaikkien ammattialojen yhteinen sote-osaaminen:
asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus,
palveluohjaus
Monialaisuus asiakaslähtöisyyden edellytyksinä:
palveluiden jatkuvuus,
jaettu vastuu ja osaaminen,
palvelurakenteen tuntemus
Osaamisen uudenlainen jäsentäminen:
sote-rajat ylittävien asiakkuuksien tarpeisiin
vastaaminen
kompleksissa palvelukokonaisuuksissa
Kommunikointitaidot, yrittäjyys,
oman osaamisen
tunnistaminen ja markkinointi
moninaistuvassa palveluntuottajaverkostossa
Sote-osaamisen monimuotoisuus Sote-osaamisen ajankohtaiset sisällöt
Ammattialakohtainen
substanssiosaaminen
ydinosaamisena
Kaikkien ammattialojen
yhteinen sote-
osaaminen
Asiakastyö-
osaaminen
Palveluiden ja työn
kehittämis-
osaaminen
Työntekijyyden ja
yhteistoiminnan
muutososaaminen
Lähde: Mukaillen: Kangasniemi M. ym. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018.
OPTIMOITU SOTE-AMMATTILAISTEN KOULUTUS- JA OSAAMISUUDISTUS
Marjukka Vallimies-Patomäki
OPTIMOITU SOTE-AMMATTILAISTEN KOULUTUS- JA
OSAAMISUUDISTUS
• Koulutuksessa varmistetaan tieteenaloihin perustuva ammattialakohtainen
substanssi-osaaminen sekä geneerisen osaamisen yhtenäinen tietopohja ja
perustaidot.
• Sote-rajat ylittävät asiakkuudet edellyttävät koulutusten sisältöjen ja
toteuttamistapojen suuntaamista ammattiryhmät ylittäviksi kokonaisuuksiksi.
• Tutkintorakennetta, tutkintoja ja täydennyskoulutusta kehitetään sekä
yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä lisätään.
• Koulutusyhteistyötä laajennetaan teknologian ohella palvelu- ja
taloussektoreille avaamaan uusia näkökulmia sote-osaamiseen.
• Sote-palveluiden asiakkaat otetaan mukaan koulutuksen toteuttamiseen
asiakaslähtöisyyden ja palvelupolkujen oppimisessa.
• Osaamisen systemaattinen kehittäminen työelämässä
• Näkökulma yksittäisestä osaajasta osaavaan yhteisöön
19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki9
Lähde: Kangasniemi M. ym. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018.
Osaamisella soteen: Linjauksia osaamisen kehittämisestä, luonnos
Voimassa oleva terveydenhuollon lainsäädäntö antaa puitteet yhtenäisten, näyttöön perustuvien käytäntöjen luomiselle kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöryhmien ammatillisen osaamisen kehittämiseen
Luotava toimivammat rakenteet, prosessit ja käytännöt: - koulutustarpeiden määrälliseen ja osaamisen tarpeiden laadulliseen
ennakointiyhteistyöhön- suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen -
työntekijän ja työyhteisön näkökulmat- pedagogiset menetelmät: esim. simulaatio ja muu todellisuutta mallintava
pedagogiikka, digitaalinen opetus- osaamisen kehittymisen arviointi- ja varmistamismenetelmät
Tavoitteena osaamisen johtaminen yhtäältä työntekijän ja työyhteisön osaamistarpeiden sekä toisaalta organisaation perustehtävän ja toiminnan kehittämisen mukaisesti
ERVA-alueiden ja palveluntuottajien sekä korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyössä
19.3.201910
Osaamisella soteen: Linjauksia osaamisen kehittämisestä, luonnos
Yhteinen geneerinen osaaminen: 1) Asiakastyöosaaminen monialaisessa yhteistoiminnassa
- substanssiosaaminen, vuovaikutustaidot, eettinen ja juridinen tietoperusta, palvelujärjestelmän tuntemus
2) Kehittämisotoiminnan osaaminen3) Työntekijältä vaadittavat uudet valmiudet
Jatkuvaan oppimiseen koulutusjatkumot ja joustavat opintopolut:
- Koulutusorganisaatioiden koulutustarjonta & työssä tapahtuva ohjattu oppiminen- Monipuoliset oppimisympäristöt ja vaikuttavat pedagogiset menetelmät tukemaan
asiantuntijaksi kehittymisen polkuja- Monialainen harjoittelu ja monialaiset opinnot tutkintoon johtavassa koulutuksessa
Osaamisen kehittymisen arviointi- ja varmistamismenetelmät
Ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja palvelujärjestelmän yhteistyössä määriteltävä osaamista erikoistavat ja syventävät yhtenäisen kokonaisuudet
Laaja kokonaisarvio sote-alan korkeakoulututkintojen ja jatkuvan oppimisen rakenteista:- Saman tasoisen tutkinnon suorittamisen sijaan joustavampia polkuja uusien
osaamiskokonaisuuksien saavuttamiseksi; modulaariset rakenteet- YAMK-tutkintojen rooli: kaksoistutkinnot ja kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma
19.3.201911
Asiantunti-juuden tyypit
Osaamisen tavoite
Kliinisessä hoitotyössä toimivat hoitajatVahva kliinisen hoitotyön ja tiedon soveltamisen osaaminenTyö- ja toimintayksikön tuntemus
Kliinisesti erikois-tuneet hoitajatVahva erityisosaaminenTiedon soveltamisen ja kehittämisosaaminenTyö- ja toimintayksikön tuntemus
Kliinisen hoitotyön asiantuntijatOman kliinisen alueen vahva osaaminen Vahva kehittämisosaaminen TutkimusosaamistaJärjestelmän tuntemus
Kliinisen hoitotieteen asiantuntijatVahva kliinisen alueen
tutkimus- jakehittämisosaaminen JohtamisosaaminenJärjestelmän tuntemus
Toiminta näyttöön perustuvien (NP) käytäntöjen käyttöön-otossa
NP-tiedon käyttö ja soveltaminen hoidossa.
Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen.
NP-tiedon käyttö ja soveltaminen omalla erikoisalalla.
NP-käytäntöjen käyttöönoton ohjaus ja tuki työyksikössä.
Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen.
Tiedon välittäminen.
Tieteellisen tiedon soveltaminen.Käytäntöjen yhtenäistäminen toimintayksiköissä ja alueella. NP-käytäntöjen kehittäminen ja käytöönoton tuki.Tiedon levittäminen ja käytön seuraaminen. Asiantuntemuksen syventämien.
Hoitotyön suositusten laatiminen. Arviontimenetelmien kehittäminen, interventio-, vaikuttavuustutkimus, hyvien/NP-käytäntöjen toimeenpanon arviointi. Kehittämis- ja tutkimushankkeiden johtaminen. Asiantuntijuuden kehittymisen tuki.
Osaamisen painotus
Kliinisen hoitotyön osaaminen Asiakaskohtainen tiedon käyttö ja soveltaminen
Tutkimuksen ja kehittämisen osaaminensekä niiden johtamisen osaaminen
Tiedon tuottaminen ja levittäminentoimintayksikössä ja alueilla
ASIANTUNTIJUUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN TUKIRAKENTEENA
Lähde: Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. STM:n julkaisuja 2009:18.
Lääkkeenmääräämis-
koulutuksen opintojen
hyväksilukeminen
YAMK-tutkinnossa
Marjukka Vallimies-Patomäki
EHDOTUS VIITEKEHYKSEKSI
KLIINISEN HOITOTYÖN ERIKOISOSAAMISEN
KEHITTÄMISESTÄ
19.3.2019
Marjukka Vallimies-Patomäki
13
Väestön terveys
Asiakaslähtöiset, integroidut sote-palvelut
Perusterveydenhuolto – Erikoissairaanhoito - Sosiaalihuolto
Kliinisen hoitotyön laatu, turvallisuus ja kustannusvaikuttavuus
Kliinisen hoitotyön uudet kompetenssit
Kliinisen hoitotyön erikoistumisalat
Terveyden
edistäminenKuntouttava
työote
Laatu ja
potilasturvallisuus
Näyttöön perustuva
toiminta
Moniammatillinen
verkostotyöDigitaaliset
palvelutHoidon
ohjaus
Terveys- ja
hyvinvointiosaaminen1) Kansansairauksien hoitotyö
2) Mielenterveys ja päihdetyö
3) Palveluohjaus
Pitkäaikaissairaan ja
ikääntyneen terveystarpeet4) Gerontologinen hoitotyö
5) Syöpään sairastuneen hoitotyö
6) Palliatiivinen hoitotyö ja kivunhoito
Akuutit
terveystarpeet7) Akuuttihoitotyö
8) Kirurginen hoitotyö
9) Anestesia- ja tehohoitotyö
10) Epidemioihin varautuminen
ja infektioiden torjunta
Osaamisen kehittämisen
kansallinen ja alueellinen
koordinaatio
Osaamisen
varmistaminen ja
tunnistaminen
Osaamisen
kehittäminen
prosessina
Ge
ne
eri
se
t
ori
en
taa
tio
t
Lä
hd
e: S
TM
:nra
po
rtte
ja ja
mu
istio
ita
20
16
:61
.
AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET 2018
Ammattikorkekaoulut Yliopistot
1. Haavahoidon asiantuntija
2. Hygieniahoitajan erikoistumiskoulutus
3. Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju
1. Apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutus
farmaseuteille
2. Apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutus
proviisoreille
3. Teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutus farmaseuteille
4. Teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutus proviisoreille
4. Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutus 5. Kliinisen terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus
6. Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus
7. Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus
8. Psykoterapian erikoispsykologikoulutus
9. Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus
10. Oikeuspsykologian erikoistumiskoulutus
5. Moniammatillinen kotikuntoutus
6. Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus
11. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus, Hyvinvointipalveluiden
erikoisala
12. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus, Kuntouttavan
sosiaalityön erikoisala
13. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus, Lapsi-, nuoriso- ja
perhesosiaalityön erikoisala
14. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus, Rakenteellisen
sosiaalityön erikoisala
7. Monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutus
8. Sosiaali- ja terveysalan palveluiden kehittäjä
15. Monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutus
Lähde: OPH:n erikoitumiskoulutusten julkinen luettelo. Marraskuu 2018.
PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT
AMMATTIRYHMITTÄIN VUOSINA 2001–2017
19.3.2019 Etunimi Sukunimi15
Lähde: Tilastoraportti 14/2018, 21.5.2018. THL.
Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan
kiireettömän avosairaanhoidon
käynnit muodostivat 50 %
lääkärin ja sairaanhoitajan/
terveydenhoitajan yhteenlasketuista
käynneistä vuonna 2018.
Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut.
THL 2/2018.
Economy of Wellbeing
• Increases our understanding of how wellbeing enhances productivity, generates economicgrowth, increases employment, and reduces public expenditure in the long term;
• Highlights the importance of wellbeing impact assessments, designed to evaluate howlegislative and policy measures affect the wellbeing of people
• Underlines wellbeing as a value in itself and as a source of societal resilience and stabilitythat also benefits business and investment.
Promoting wellbeing of its people is a central aim of the Union (Art. 3 TEU).
17
HYVÄÄ KEHITTÄMISTYÖTÄ JA UUSI AVAUSAmmattikorkeakoulut ovat tehneet hyvää kehittämistyötä:
- Sairaanhoitajakoulutuksen osaamiskuvausten päivittäminen ja osaamisen varmistamismenetelmien kehittäminen
- Ammattikorkeakoulujen kliinisen hoitotyön opettajien tehtäväkuvien kehittäminen harjoittelun ohjauksessa
- Potilaan kliinisen tutkimisen ja oireenmukaisen hoidon osaamiskuvausten määrittely ja osaamisen varmistamisen menettelyt rajatun lääkkeenmääräämisenkoulutuksessa – vaikutuksia perustutkinnon ja YAMK-tutkinnon kehittämiseen
- Kliinisen hoitotyön osaamiskuvausten määrittely YAMK-tutkintoa varten asiantuntijuuden kehittymisen viitekehyksen pohjalta
- Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamiskuvausten määrittely viitekehyksen neljän asiantuntijuustyypin mukaisesti
Haasteena primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventio:
- Vaikuttavien menetelmien käytön ja kehittämisen osaamisen
- Pitkäaikaissairauksien hoitotasapainon arviointiosaaminen terveystuloksia ja kustannusvaikuttavuutta mittaavien indikaattoreiden avulla
Seuraavan sukupolven kliinisen hoitotyön asiantuntijakoulutus: YAMK- ja TtM-tutkintojen jatkokehittämistarpeet
19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki18
YHTEENVETO KEHITTÄMISTARPEISTA
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot:
Kliinisen hoitotyön erikoisalojen määrittely yhteistyössä toimintayksiköiden kanssa ja erikoistumiskoulutuksen järjestäminen ammattikorkeakoulujen työnjaon perusteella
YAMK-tutkintoon johtavan kliinisen hoitotyön koulutusohjelman kehittämisen vaativiin potilastyön eri tehtäviin
Preventio-osaamisen vahvistaminen kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtäviin suuntaavissa YAM- ja TtM-tutkinnoissa
AMK- ja yliopisto-opintojen hyödyntäminen perustutkinnon jälkeisissä koulutuksissa
Palvelujärjestelmä:
Osaamisen kehittäminen työelämässä osaamisen johtamisen ja jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti
Urakehityksen suunnittelu kliinisen hoitotyön asiantuntijuuden viitekehyksen mukaisesti
Uudet työelämässä tapahtuvan oppimisen muodot ja rakenteet
Jatkuva oppiminen:
Kliinisen hoitotyön osaamisen varmistamisen uudet menetelmät – osaamisen revalidointi
Kliinisen hoitotyön osaamisen kehittymisen rekisteröinti viitekehyksen mukaisesti
19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki19
KESKUSTELUTEEMAT
1) Onko tarpeen määritellä yhtenäisin perustein, mitkä ovat kliinisen hoitotyön erikoisalat ja niille osaamisvaatimukset – ammattikorkeakoulujen työnjako?
2) Miten YAMK-tutkintoon johtavaa kliinisen asiantuntijan koulutusohjelmaa tulisi kehittää, jotta se suuntaisi vahvemmin vaativiin potilastyön kliinisiin tehtäviin?
3) Miten erikoistumiskoulutuksiin ja YAMK-tutkintoon johtavaan kliinisen asiantuntija koulutusohjelmaan saadaan:
- jatkumo kliinisen asiantuntijuuden kehittymisen viitekehyksen pohjalta,- ohjattua harjoittelua työelämässä,- yhteistyötä yliopistojen kanssa esim. lääketieteen opinnoissa?
4) Onko tarpeen rakentaa YAMK-tutkintoon johtavaan kliinisen asiantuntijan koulutusohjelmaan vahvempi prevention, sen menetelmien kehittämisen ja mittaamisen ja seurannan osaaminen?
- edellyttää yhteistyötä yliopistojen kanssa esim. lääketieteen sekä terveydentilan riskitekijöiden arvioinnin ja hoitotasapainon mittaamisen ja opinnoissa
19.3.2019 Marjukka Vallimies-Patomäki20
Top Related