s. 35–52

Keisari Augustuksen patsas.

1.4. ROOMALAINEN MAAILMA1.4. ROOMALAINEN MAAILMA

Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty.

• Roomalaisilla oli tiiviit kulttuurikontaktit etruskeihin, foinikialaisiin ja kreikkalaisiin.

• Rooman laajentuessa hellenismin merkitys kasvoi.

• Valtakunnan pitäminen koossa oli suuri haaste, joten suvaitsevaisuus eri kulttuureja kohtaan oli poliittisesti viisasta.

Kon

stan

tinuk

sen

riem

ukaa

ri R

oom

assa

.

ETRUSKEILTA OMAKSUTTIIN:

– aakkoset

– uhrieläinten sisälmyksistä ennustaminen ja muita uskonnollisia tapoja

– gladiaattori-taistelut.

KREIKKALAISILTA OMAKSUTTIIN:

– taideihanteet

– tiede ja oppineisuus

– kirjallisuuden lajit

– jumalat.

Athene-jumalan patsas.

• Uskonto

- Ei yhtenäistä oppirakennelmaa, ei säädellyt moraalia, tähtäsi tämänpuoleiseen

- Tarkat palvontamenot pontifex maximus

- Tärkeitä jumalia: Juppiter (taivas ja sää), Mars (Sota) , Vesta(Kotiliesi)

- Keisarin palvonta

- Uskonvapaus kristityille 313 jKr. keisari Konstantinuksen toimesta

• Kirjallisuus

- Caius Julius Caesar: Gallian sota

- Vergilius: Georgica, Aenes-runoelma (Rooma-Eepos

- Historioitsija Tacitus

- Cicero: latinankielinen filosofinen käsitteistö

- Satiiri roomalaisten keksintö

• Vapaa-aika

- Teatteria enemmän kiinnostivat kilpa-ajot ja gladiaattorikisat Väkivallasta tehtiin viihdettä

- Kylpylät, yläluokan yltäkylläiset pidot

- ”Leipää ja sirkushuveja” kansan miellyttämiseksi

• Lainsäädäntö

- 12 taulun laki pohjana länsimaiselle oikeudelle

- Lait takasivat naisen taloudellisen itsenäisyyden Melko hyvä asema yhteiskunnassa

• Roomalainen taide ja arkkitehtuuri: Roomalaiset teknisesti taitavia rakentajia (moniste)

- Etsi vastaukset kirjan s. 41 - 45 avulla

Politiikka ja oikeudenkäyttöPolitiikka ja oikeudenkäyttö• Roomasta tuli jo varhain tasavalta.

• Aikaa leimasi ylimystön ja kansan valtataistelu.

• Ristiriitojen hallitsemiseksi lainsäädäntöä kehitettiin, minkä seurauksena oikeustiede ja kirjoitettu laki syntyivät Roomassa.

• Rikastuneet sotapäälliköt kuten Julius Caesar pyrkivät yksinvaltiaiksi, jolloin tasavaltalaiset hallintoelimet menettivät valtaansa.

ETRUSKIKUNINKAIDEN AIKA

700-luvulta 500-luvulle eKr.

TASAVALLAN AIKA

500-luvulta ajanlaskun alkuun

KEISAREIDEN AIKA

ajanlaskusta 400-luvulle jKr.

SENAATTI

- nimitettiin entisistä virkamiehistä vuodeksi kerrallaan.- patriisit eli ylimystö valvoivat virkamiesten toimintaa ja johtivat ulkopolitiikkaa.

SENAATTI

- nimitettiin entisistä virkamiehistä vuodeksi kerrallaan.- patriisit eli ylimystö valvoivat virkamiesten toimintaa ja johtivat ulkopolitiikkaa.

KANSANKOKOUS

- vapaasyntyiset Rooman kansalaiset - plebeijit eli rahvas.

KANSANKOKOUS

- vapaasyntyiset Rooman kansalaiset - plebeijit eli rahvas.

2 KONSULIA

- johtivat senaatin ja kansankokouksen istuntoja.

2 KONSULIA

- johtivat senaatin ja kansankokouksen istuntoja.

VIRKAMIEHETVIRKAMIEHET

Keisarikaudellakin Roomassa kilpailivat ja vaihtelivat tasavaltainen hallinto ja itsevaltiuden kaudet.

Keisarikaudellakin Roomassa kilpailivat ja vaihtelivat tasavaltainen hallinto ja itsevaltiuden kaudet.

Rooman lakiRooman laki• Lainsäädäntö kuului kansankokoukselle, mutta keisariajalla se oli

käytännössä keisarin vastuulla.

• Rooman lait kirjalliseen muotoon jo 450 eKr. (Kahdentoista taulun laki).

• Rooman laki koski pitkään vain Rooman kansalaisoikeudet saaneita.

• Virkamiesten antamilla säädöksillä ja niitä koskevilla lakimiesten kommenteilla oli suuri merkitys ennakkotapauksina.

• Bysantin keisarin Justinianuksen aloitteesta Rooman lait koottiin yksiin kansiin 500-luvulla (Codex Justinianus).

• Rooman laki ja oikeuskäsitykset näkyvät yhä muun muassa Suomen lainsäädännössä.

Roomalainen perheRoomalainen perhe• Roomalainen yhteiskunta oli

muiden maatalousyhteiskuntien tapaan miesvaltainen.

• Naisen oikeudellinen asema oli kuitenkin vankempi kuin kreikkalaisessa kulttuurissa.

• Sukuverkostoilla oli suuri poliittinen merkitys.

Keisari Septimius Severuksen perhe.

Roomalainen laajentumaperheRoomalainen laajentumaperhe

ORJAT JÄLKELÄISINEENORJAT JÄLKELÄISINEEN

ISÄ (ISÄNTÄ)- päätösvalta ja perheen suojelu- lasten holhous jopa heidän avioiduttuaan

ISÄ (ISÄNTÄ)- päätösvalta ja perheen suojelu- lasten holhous jopa heidän avioiduttuaan

ESI-ISÄT- alttari sisääntuloaulassa- kuuluivat kotijumaliin

ESI-ISÄT- alttari sisääntuloaulassa- kuuluivat kotijumaliin

ÄITI (EMÄNTÄ)- kotitalouden hoito- lasten kasvatus- kuului isänsä sukuun

ÄITI (EMÄNTÄ)- kotitalouden hoito- lasten kasvatus- kuului isänsä sukuun

POIKA- koulutus julkiseen elämään ja isän rooliin- kuuliaisuus

POIKA- koulutus julkiseen elämään ja isän rooliin- kuuliaisuus

TYTÄR- koulutus naisen rooliin- kuuliaisuus- peri yhtä paljon kuin poika

TYTÄR- koulutus naisen rooliin- kuuliaisuus- peri yhtä paljon kuin poika

VAPAUTETUT ORJAT PERHEINEEN- uskollisuus isäntää kohtaan- saivat isännän sukunimen

VAPAUTETUT ORJAT PERHEINEEN- uskollisuus isäntää kohtaan- saivat isännän sukunimen

KLIENTIT PERHEINEEN- uskollisuus isäntää kohtaanKLIENTIT PERHEINEEN- uskollisuus isäntää kohtaan