lentäen

5

2014

Y k s i t Y i s a l o j e n e s i m i e h e t j a a s i a n t u n t i j at Y t Y

Hyväntekoa ulkomaan-komennuksensopimusehdot

kulttuurierotlisäävät johtamisenhaastetta

2 YTY 5/2014

26

13

[ TÄ S S Ä N U M E R O S S A ]

4 Ajankohtaista

6 Kulttuuriviidakossa voi selvitä

10 Ole hyvä ja lennä

13 Opinnot voi rahoittaa ansiosidonnaisella päivärahalla

16 Juristipalsta: Sovi tarkat ehdot ulkomaankomennukselle

18 Kun johonkin pyydetään, niin yleensä menen”

20 Tasapuolista kohtelua, mutta miten?

22 Mistä jäsenmaksu koostuu?

23 Ytimestä: Onko vuosikokouksella väliä?

24 Stipendirahaston tuloksia

26 Äitiysvapaan palkasta ennakkopäätös

28 Apua työnhakuun

30 Adam-tutkimus antoi hyvän arvosanan YTY-lehdelle

32 Kirja-arvostelu: Asiakaspalveluvoitot syntyvät aktiivisuudesta

34 YTYn yhteystiedot

Janne Ropponen väitteli ennen lähetystyöhön lähtemistä kauppatieteiden tohtoriksi.

10

eikerrotajutussa

18Irene Aintion työura alkoi au pairina Englannissa.

eikerrotajutussa

YTY 5/2014 3

[ PÄ Ä K I R J O I T U S ]

YksityisalojenEsimiehet ja Asiantuntijat

YTYn jäsenlehti5 / 2014

päätoimittajaLeena Vänni

Puh. 09 2510 1335

toimitusRatavartijankatu 2

00520 Helsinki

sähköpostiyty@yty.fi

kotisivutwww.yty.fi

lehden toimituskuntaAnu Aspiala, Jaakko Kiiski,

Kyllikki Kivijärvi, Pekka Potinkara,Enni Räisänen, Kari Saarinen,

Leena Vänni

kansikuvaHeli Hirvelä

ulkoasuViestintänetti Oy, Jyväskylä

painotaloForssa Print

painosmäärä9 800

Seuraava numeroilmestyy 19.2.2015

ilmoitushinnatja koot

takasivu 800 €217 x 230 mm

1/1 sivu 700 €217 x 280 mm

1/2 sivua pysty 400 €108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka 400 €217 x 140 mm

1/4 sivua pysty 250 €54 x 280 mm

RAuHALLiStAJOuLun AiKAA

S yksy on jälleen kerran ollut useiden kymmenien yt-neuvotteluiden siivittämä. ilmeisesti taantuma on lisännyt irtisanomisten käyttämistä tuloksentekovälineenä. Lehtien otsikoiden perusteella yt-menettelyä käyttävät erityisesti kansainväliset yhtiöt, joilla on toimintaa myös muissa Euroopan maissa. Mistäköhän tämä juontaa? Olisikohan niin,

että päättäjät ovat tehneet lomauttamiset ja irtisanomiset liian helpoiksi rakkaassa kotimaassamme? täällä on siis ihan turhaa odottaa yritysten edes tavoittelevan pitkäaikaista strategiaa ja työhyvinvointia. tästä myös juontuu kärjistynyt keskustelu sekä työyhteisöissä että lehtien palstoilla huonoista johtajista. tärkeintähän on löytää syyllinen, eikä korjata yhdessä vian aiheuttajaa.

Juuri tätä kirjoittaessani luin erään sanomalehden sivuilta kirjoituksen, jossa kerrottiin tunnusteluista uuden ison työntekijäjärjestön perustamiseksi. Onko tärkeintä edunvalvonnassa olla se suurin ja mahtavin? Mielestäni ei saisi kuitenkaan unohtaa, miksi oikeasti olemme olemassa – neuvottelemassa ja pitämässä jäseniemme puolta sekä luomassa yhdessä työnantajamme kanssa toimintaedellytyksiä.

Ruotsin puolella paljon asioita hoitava yhteistyökumppanini kertoi, että siellä osataan aidosti olla iloisia toisten menestyksen puolesta ja kateudesta ei ole tietoakaan. tästä toivoisin Suomessakin voitavan ottaa oppia. Sen sijaan meillä suorastaan kampanjoidaan kateuden puolesta julkaisemalla verotietoja päivälehdissä kaikkien iloksi. Moniko oikeasti iloitsee naapurinsa puolesta, kun hänet bongaa tilastojen kärkipaikoilta?

Kateuden sijaan energiaa kannattaisi suunnata asioiden kehittämiseen ja toisten auttamiseen. tässä lehdessä on juttu liikennelentäjästä, joka on mukana lähetyslentäjien toiminnassa. Vapaaehtoistyön avulla voi auttaa toisia, tutkimusten mukaan toisten auttaminen puolestaan lisää omaa onnellisuutta. Vapaaehtoistyötä on myös monien aktiivien tekemä työ edunvalvonnan eteen. iso kiitos kaikille, jotka ovat vuoden aikana edistäneet yhteisiä asioita.

toivotan rauhallista joulun aikaa ja menestystä uudelle vuodelle. tehdään siitä yhdessä vieläkin parempi.

timo laihanen varapuheenjohtaja

4 YTY 5/2014

Toimistomme palvelee joulunajan arkipäivisin. Työsuhdelakipäivystys on suljettu 23.12., 31.12. ja 2.1.

Työttömyyskassan aukioloajat voit tarkistaa IAET-kassan nettisivuilta www.iaet.fi.

Aukioloajatjoulunaikaan

[ A J A N K O H TA I S TA ]

Ansiopäivärahan laskentasääntöä muutetaan siten, että taite-kohtaa, jonka ylittävä osa kerryttää ansiopäivärahaa pienemmällä korvausprosentilla, lasketaan 3443 eurosta 3115 euroon. Esimerkiksi 4000 euroa kuukaudessa tienanneen päiväraha tulee uuden laskennan mukaan olevan 1932 euroa kuukaudessa, 82 euroa vähemmän kuin aiemmalla määrittelyllä.

Ansiopäiväraha laskee myös korotettua päivärahaa saavilla. Korotettua ansiopäivärahaa maksetaan pitkän työhistorian perusteella tai työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Korvauksen taitekohta laskee 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin. Esimerkiksi 4000 euroa kuukaudessa tienanneen uusi korotettu päiväraha on 2340 euroa kuukaudessa, 289 euroa vähemmän kuin aikaisemmin.

Muutos vaikuttaa 1.1.2015 ja sen jälkeen määriteltyihin päivä-rahoihin. Jo lasketut päivärahat eivät muutu. Muutoksen tavoit-teena on säästää 50 miljoonaa euroa valtion työttömyys-päivärahamenoissa siten, että säästöt kohdistuvat korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin. ●

Uusi opas palkkio-järjestelmienrakentamiseen

Palkitseminen on aihe, joka kiinnostaa kaikkia työelämässä toimi-via. Palkanmaksun lisäksi yrityksissä on erilaisia bonuksia, tulospalkkioita, kannustinjärjestelmiä ja osake-palkkio-ohjelmia. Palkitsemisen myönteisistä vaikutuksista yrityksen tulokseen ja toimintaan on selkeätä näyttöä. Kaikki palkkiojärjestelmät eivät kuitenkaan ole onnistuneita.Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja EK-STTK tuottavuustyöryhmä ovat tuottaneet Hyvää työtä - hyvää mieltä -oppaan palkkiojärjestelmien rakentamiseen. Opas on YTYn nettisivuilla jäsenten luettavissa ja ladattavissa.

Opas käsittelee täydentäviä palkitsemistapoja ja niiden käyttöä Suomessa toimivissa yksityisen sektorin yrityksissä; erityisesti osana toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden palkitsemista. Se on tarkoitettu kaikille yritysten palkit-semisasioiden parissa työskenteleville henkilöille, esimerkiksi henkilöstö-johdolle ja henkilöstön edustajille. ●

Suurimpien ansio-päivärahojen taso laskee vuoden-vaihteesta alkaen

Arvoimme jäsentutkimukseen vastanneiden kesken 200 euron arvoisen lahjakortin. Arpaonni suosi Tomi Tuomista Helsingistä. Onnittelut Tomille ja kiitos kaikille vastanneille! Kerromme saatuja tuloksia vuoden ensimmäisessä lehdessä. ●

Onnea Tomi!

Kunniamaininta ansiokkaastayritysyhdistystoiminnasta kahdelle yhdistykselle

Ylemmät toimihenkilöt Ytn:n yritysyhdistysryhmä on palkinnut kunniamaininnalla kaksi yhdistystä Vuoden yritysyhdistys -kilpailussa. Ansioituneet yhdistykset olivatYleisradion Päällikköyhdistys ry (YPY) ja Stockmann Oyj Abp:n Ylemmät toimi-henkilöt ry (SYt).

YPYn toiminnassa nähtiin linjakkuutta ja taitoa sekä kokemuksen tuomia tuloksia edunvalvonnassa. Perinteikkäällä vaikuttajalla on myös selkeä, jäsenistönsä keskuudessa hyvin tunnistettava identiteetti. YPY on YtYn jäsenyhdistys.

SYt on tulevaisuuden lupaus, joka toimii haastavassa kaupan alan ympäristössä ja on tehokkaasti aktivoitunut sekä jäsenistön että työnantajan suuntaan. Pitkään hiljaiseloa viettänyt yhdistys on uusiutunut onnistuneesti ja pystynyt palauttamaan myös jäsenistön luottamuksen edunvalvontaa kohtaan. ●

YTY 5/2014 5

Kuva YTYn uudesta videosta

Lisätietoja ja ilmoittautuminen YTYn nettisivujen kauttawww.yty.fi/koulutuskalenteri

Voit suositellaYtYä suosittelu-kortilla tai -videolla. Arvomme kaikkien 1.2.2014 –31.1.2015 videokortin tai kuva-kortin lähettäneidenkesken 400 euron arvoisen lahjakortin.

www.yty.fi/suosittele.php

Suosittele YTYä –voita lahja-kortti

tapahtumakalenteri

Ansioluettelo uuteen iskuun 23.1. webinaari

Muistikuva sinusta - miten imagosi tuo esiin ammattitaitoasi 17.2. Tampere

Tiimiroolien hyödyntäminen työyhteisössä10.3. Helsinki

Lisää palautetta!19.3. Turku

Työnhakuveturi (Uusimaa)14.1. Osaaminen näkyväksi28.1. CV:n keväthuolto11.2. Tapakoulutus

Tapahtumista lähetetään myös uutiskirjekutsu kohderyhmälle.Jos et saa koulutuskutsuja, päivitäthän sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme tai tarkista roskapostikansiosi.

• normaali 24,75 e / kk eli 297 e / vuosi • Seniori 6 e / kk eli 72 e / vuosi • Lepojäsen 2 e / kk eli 24 e / vuosi

YTYn jäsenmaksun yhteydessä voidaan lisäksi periä jäsenyhdistysten ja yritysyhdistysten jäsenmaksut.

YtYn jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja YtY ilmoittaa maksut suoraan verottajalle. nyt on viimeinen hetki tarkistaa, oletko maksanut kaikki tämän vuoden jäsenmaksusi. Pääset tarkastelemaan jäsenmaksujasi YtYn nettisivuilla www.yty.fi> Jäsenyys > Päivitä jäsentietosi. Jos sinulla on maksettavaa, pääset sivujen kautta suoraan omaan verkkopankkiisi maksamaan rästissä olevat maksut. Jos työnantajasi perii jäsenmaksun suoraan palkastasi, muistathan maksaa jäsenmaksun itse palkattomilta kuukausilta esim. vanhempainvapaan tai pitkän sairausloman aikana. Jäsenmaksualennuksista löydät tietoa nettisivuiltamme ja jäsenoppaasta. ●

Jäsenmaksut 2015

Suomen Ammattivalmentajat SAVALin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlund. Westerlund on myös SAVALin perustajajäsen ja toimi yhdistyksen ensimmäisenä puheen-johtajana vuosina 2002 – 2006. ●

Erkka Westerlundista jälleen SAVALinpuheenjohtaja

Leena Rinne tekee töitäintialaisten kanssa ja onaiemmin myös työskennellytpuoli vuotta Intiassa.

Kulttuuriviidakossa voi selvitäTeksti ja kuvat Jaana Lehtiniemi

Suomalaisten ja intialaistenvälillä jokainen osaa odottaa

kulttuurieroja. Kulttuurieroja löytyy kuitenkin myösnaapurimaiden välillä.

6 YTY 5/2014

Yhä useamman yrityksen markkina-alueon koko maailma. Sitä mukaa kunmaahanmuutto Suomeen lisääntyy, myöskotimaan työpaikat monikulttuuristuvat.Tämä asettaa omat haasteensa työ-ympäristölle. Oikein hyödynnettynämonikulttuurisuus on kuitenkin ennenkaikkea rikkaus työpaikoille.

P erinteisesti yritykset ovat kansainvä-listyneet vaiheittain. Ensin on toi-mittu kotimaassa, ja vähitellen laa-jennuttu toimimaan useammassa maassa, mutta edelleen paikallisesti. Monikansallisessa yrityksessä eri kult-tuurit jo kohtaavat, ja globaalisti toi-

mivassa yrityksessä kaikki kulttuurit toimivat enemmän tai vähemmän iloisesti sekaisin. nykyisin moni uusi yri-tys globalisoituu nopeasti, käymättä läpi kaikkia perin-teisiä vaiheita.

tyypillistä nykyajalle on myös se, että yrityksen tärkein pääoma on sen henkilöstö. Asiantuntijoiden johtaminen on toki muutenkin erilaista kuin perin-teisemmän ja homogeenisemman työntekijäjoukon. Kulttuurierot lisäävät johtamisen haastetta. toisaalta monet tutkimukset ja käytännön kokemukset osoitta-vat, että erilaisten ihmisten yhteistyö lisää innovatiivi-suutta. Jotta yrityksessä saadaan paras hyöty irti moni-naisuudesta ja vältytään yhteentörmäyksiltä, on globaa-lin henkilöstöstrategian laatiminen tarpeen.

1

2

3

YTY 5/2014 7

kulttuurin seitsemän ulottuvuuttaFons Trompenaars ja Charles Hampden-Turner, 1997.

”Sitoutuminen” erillinen DiffuuSi

Piirteet Työ- ja henkilökohtainen elämä Työ- ja muu elämä kuuluvat pidetään toisistaan erillään. tiiviisti yhteen. Hyviä suhteita Hyviä ihmissuhteita ei pidetä pidetään tärkeänä työssä menestyksen edellytyksenä. menestymiselle. Työkaverit viettävät paljon aikaa yhdessä työn ulkopuolellakin.

Johtamis- Ole suora ja keskity asiaan. Rakenna hyvät ihmissuhteetstrategia Painota tavoitteita ennen ennen tavoitteisiin keskittymistä, pitää työ ja vapaa-aika ihmissuhteita. Anna ihmisten erillisinä. Selvitä mahdollisimman paljon tietoa ihmisistä, joiden kanssa työskentelet. Vastaa myöntävästi vapaa-ajan kutsuihin.

ESIMERKKI- YHdYSVALLAT, ISO-BRITANNIA, ARgENTIINA, ESPANJA,VENÄJÄ,MAITA SVEITSI, POHJOISMAAT, SAKSA, INTIA, KIINA ALANKOMAAT

”Säännöt vS. univerSaliSmi PartikulariSmiSuhteet”

Piirteet Lait, säännöt, arvot ja velvoitteet Tilanteet ja ihmisten väliset tärkeässä roolissa. suhteet vaikuttavat sääntöjen noudattamiseen.

Johtamis- Auta ihmisiä ymmärtämään, Anna ihmisten tehdä itsestrategia miten työ liittyy heidän päätökset. Kunnioita toisten arvoihinsa ja uskomuksiinsa. tarpeita, kun teet itse Tarjoa selkeät ohjeet, prosessit päätöksiä. Ole joustava ja menetelmät. Pidä lupaukset päätöksenteossa. Varaa aikaa ja ole johdonmukainen. Anna suhteiden rakentamiseen ja ihmisille aikaa tehdä päätökset. ihmisiin tutustumiseen. Korosta tärkeitä sääntöjä ja ohjeita, joita pitää noudattaa,

ESIMERKKI- YHdYSVALLAT, ALANKOMAAT, VENÄJÄ, KIINA,MAITA POHJOISMAAT, UUSI-SEELANTI, LATINALAINEN AMERIKKA AUSTRALIA, SVEITSI

”YkSilö vS. inDiviDualiSmi YhteiSölliSYYSrYhmä”

Piirteet Henkilökohtainen vapaus ja Yhteisö on yksilöä tärkeämpi. saavutukset tärkeitä. Jokainen Yhteisö tarjoaa tukea ja turvaa tekee omat päätöksensä ja ja tulee aina ennen yksilöä. pitää huolen itsestään.

Johtamis- Palkitse yksilösuorituksia. Palkitse ryhmäsuorituksia.strategia Anna ihmisille päätösvaltaa Älä palkitse yksilöitä julkisesti. ja hyödynnä heidän aloite- Salli ihmisten ottaa muita kykyään. Salli ihmisten olla mukaan päätöksentekoon. luovia ja oppia virheistään.

ESIMERKKI- YHdYSVALLAT, ALANKOMAAT, LATINALAINEN AMERIKKA,MAITA POHJOISMAAT, AUSTRALIA, SVEITSI JAPANI, AfRIKAN MAAT

sition managerina osana pohjoismaista tiimiä. Rinne puolestaan on muun muassa viettänyt puoli vuotta intiassa nokian leivissä vuonna 2010, ja hän tekee täl-läkin hetkellä tiivistä yhteistyötä intialaisten kanssa Mfore-nimisessä start-up-yrityksessä. Hän vastaa yri-tyksessä muun muassa viestinnästä Communications managerina.

Suomalaisten ja intialaisten välillä jokainen osaa odottaa kulttuurieroja. Kulttuurieroja löytyy kuiten-kin myös naapurimaiden välillä. Stereotypian mukaan ruotsalaiset diskuteeraavat - ja paljon. tämän on Kapa-nenkin huomannut.

– Ruotsissa kaikkien oli saatava sanoa sama asia omin sanoin, Kapanen kuvailee ensimmäisiä kokemuk-siaan ruotsalaisista. nyt kun yhteisiä työvuosia on ta-kana jo useita, ovat erot kaventuneet. Ruotsalaiset eivät puhu enää niin paljon, toisaalta ehkä suomalaisetkin ovat vähemmän hiljaa.

Rinteella on omat, vastaavat kokemuksensa tans-kalaisista.

– Kaikkien kanssa piti saada konsensus, joten mei-dän suomalaisten mielestä vaan veivattiin asioita ja aikaa kului hukkaan, hän muistelee.

Vaikka maailma tuntuu kutistuvan ja yhtenäistyvän globaalien tuotteiden ja nettiyhteyksien myötä, eivät kulttuurit muutu samassa tahdissa. Globaalia henkilös-töstrategiaa laatiessa voi hyödyntää esimerkiksi trompe-naarsin ja Hampden-turnerin seitsemän ulottuvuuden mallilla. Se auttaa tunnistamaan merkittävimmät erot eri kulttuurien välillä. Mitä kauempana toisistaan yhteis-työtä tekevät kulttuurit toisistaan ovat, sitä tärkeämpää on tiedostaa erot ja huomioida ne johtamisessa.

Yksi mallin ulottuvuuksista on ihmisten tapa nou-dattaa sääntöjä ja lakeja. universalistisissa kulttuureissa, kuten Suomessa, ihmiset arvostavat lakeja ja sääntöjä, ja nämä tulevat tärkeydessä ennen yksittäisiä ihmisiä. tämän vastakohdassa, partikularistisessa kulttuurissa, ihmiset puolestaan ajattelevat, että tilanteet ja ihmis-suhteet vaikuttavat siihen, miten sääntöjä pitää nou-dattaa. Edellisessä on tärkeää tarjota työntekijöille sel-vät ohjeet, prosessit ja menetelmät, kun taas jälkim-mäisessä on panostettava suhteiden luomiseen ja oltava valmis joustamaan säännöissä. Muut mallin ulottuvuu-det ja niiden vaikutukset strategiaan voi katsoa ohei-sesta taulukosta.

Maassa maan tavalla

Suomalaisilla työpaikoilla esimies ja alaiset ovat varsin tasa-arvoisia. Avotoimistossa esimies istuu yhä useam-min alaisten keskellä, ei enää liikennevalojen takana nurkkahuoneessa. Esimiestä ei tarvitse pokkuroida, ja hän käy alaisten kanssa yhdessä lounaalla.

Kulttuurierot ovat todellisia

YtYn jäsenkuntaan kuuluvat marjo kapanen ja leena rinne ovat molemmat kokeneita toimijoita kansainvä-lisissä työyhteisöissä. Kapanen toimii nordeassa tran-

8 YTY 5/2014

4

5

6

Ilmeet ja eleet ovatviestinnässä tärkeitä.

Siksi oli hyvä tavata aidostikasvokkainkinsilloin tällöin.

”aSeman Saavutettu annettutunniStaminen”

Piirteet Ihmiset kokevat, että olet sitä, Ihmistä arvostetaan sen mitä teet, ja arvostavat muita perusteella, mikä hän on. tekojen perusteella. Valta, tittelit ja asema merkitsevät näissä kulttuureissa.

Johtamis- Palkitse ja tunnista hyvät Käytä titteleitä erityisestistrategia suoritukset. Käytä titteleitä selventämään ihmisten asemaa harvoin. organisaatiossa. Kunnioita auktoriteetteja.

ESIMERKKI- YHdYSVALLAT, KANAdA, AUSTRALIA, RANSKA, ITALIA, JAPANI,MAITA POHJOISMAAT SAUdI-ARABIA

”aikakäSitYS” SekvenSSinen SYnkroninen

Piirteet Ihmiset haluavat, että asiat Ihmiset kokevat menneen, tapahtuvat tietyssä järjestyksessä. nykyisen ja tulevan ajan Täsmällisyyttä, suunnitelmalli- yhteenpunottuina. suutta ja aikatauluissa pysymistä He työskentelevät usein arvostetaan. Aika on rahaa. monen projektin kanssa yhtä aikaa, ja pitävät suunnitelmia ja sitoumuksia joustavina.

Johtamis- Keskity yhteen projektiin Ole joustava. Anna ihmistenstrategia tai toimintoon kerrallaan. joustaa tehtävissä ja Ole täsmällinen. Aseta projekteissa, mikäli vain selvät määräajat ja pidä mahdollista. niistä kiinni.

ESIMERKKI- SAKSA, ISO-BRITANNIA, JAPANI, ARgENTIINA, MEKSIKOMAITA YHdYSVALLAT

”tunteiDen neutraali emotionaalinenilmaiSu”

Piirteet Ihmiset pyrkivät kontrolloimaan Ihmiset näyttävät tunteensa, tunteensa. Järki voittaa tunteet. jopa spontaanisti, ja tunteiden Ihmiset eivät paljasta, mitä näyttäminen on tervetullutta ajattelevat tai tuntevat. ja hyväksyttyä.

Johtamis- Pysy asiassa kokouksissa ja Avaudu ihmisille rakentaaksesistrategia keskusteluissa. Varmista, ettei luottamusta. Käytä tunteita kehonkielesi paljasta kielteisiä tavoitteiden viestinnässä. tunteita. Tarkkaile ihmisten Käytä positiivista kehonkieltä. reaktioita.

ESIMERKKI- ISO-BRITANNIA, RUOTSI, SUOMI, PUOLA, ITALIA, RANSKA, ESPANJA, MAITA ALANKOMAAT, SAKSA. LATINALAISEN AMERIKAN MAAT

tilanne on hyvin toisenlainen esimerkiksi inti-assa, kuten Leena Rinne sai todeta kantapään kautta.

– Sen kummemmin asiaa miettimättä otin istu-mapaikan samasta rivistä alaisteni kanssa. Vasta myö-hemmin tajusin, että esimiehenä minun olisi pitänyt mennä istumaan ikkunapaikalle ja pitää etäisyyttä alai-siin, Rinne muistelee.

Rinteen tapauksessa lopputulos oli tästä kömmäh-dyksestä huolimatta onnistunut. Vähitellen työnte-kijät tottuivat siihen, että pomo istui heidän rinnal-laan. Kahvitauoilla hän kuuli alaisiltaan paljon hyö-dyllistä tietoa, joka auttoi tutustumaan työntekijöihin paremmin.

toisinkin olisi voinut käydä, sillä intian kaltaisissa kulttuureissa hierarkian muodollinen osoittaminen on tärkeää. Johtajan arvovalta perustuu roolin mukaiseen käyttäytymiseen, ei niinkään henkilön osaamiseen.

intia on hyvä esimerkki myös kulttuurista, jossa yhteisöllisyys korostuu. Suomi taas on aivan päinvas-tainen individualismillaan. Meillä henkilökohtainen vapaus ja yksilösaavutukset ovat tärkeitä. Jokainen te-kee omat päätöksensä ja pitää huolen itsestään. intias-sa yhteisö on aina yksilöä tärkeämpi. Kun yksilöä ko-rostavassa kulttuurissa yksilöön kohdistuva palaute on tärkeää, on se yhteisöllisessä kulttuurissa suorastaan kauhistus.

Sekä Rinne että Kapanen ovat saaneet työnanta-jaltaan kulttuurikoulutusta, kun edessä on ollut pro-jekti uudessa maassa. Molemmat ovat kokeneet nämä hyödyllisiksi.

– Koulutuksissa on saanut varsinkin vinkkejä käy-töstavoista, Rinne toteaa.

Yksilöitä kulttuurikuoren alla

Me kaikki olemme oman kulttuurimme vaikutuksen alaisia. Suomalaisille on täysin luonnollista istua hiljaa ja kuunnella, olla näyttämättä tunteita työpaikalla, nou-dattaa annettuja aikatauluja ja tehdä luvatut tehtävät. tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme kaikki aivan tällaisia. Varmasti jokaisella on suomalainen työkaveri, joka ei ole hiljaa tai jolle aikataulut ovat aina haaste. Olemme siis kulttuurikuoremme alla kuitenkin yksi-löitä. Omia persoonia kaikki, kuten Putouksesta tuttu Liitto-oravakin toistaa.

Sama koskee kaikkia kulttuureja. Kulttuurierot tunnistamalla voidaan ennalta välttyä monilta ongel-milta, mutta on kuitenkin muistettava, että kaikki eivät mahdu samaan kulttuurimuottiin. Saman ovat toden-neet Kapanen ja Rinnekin.

– Aika nopeasti häviää se, mistä toinen tulee, Kapanen kertoo omasta kokemuksestaan.

Rinne on todennut hyväksi johtamisen työkaluk-si ajankäyttöympyrän maasta ja kulttuurista riippu-matta. Ympyrään merkitään, miten työntekijän ajan-käyttö jakautuu.

YTY 5/2014 9

7

Marjo Kapasen nykyisessä tiimissä on suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia.

”YmPäriStöön SiSäinen ulkoinenSuhtautuminen” Suuntautuminen Suuntautuminen

Piirteet Ihmiset uskovat voivansa hallita Ihmiset ajattelevat, että ympäristöään tavoitteiden ympäristö hallitsee heitä. saavuttamiseksi. Töissä he keskittävät toimensa toisiin ja pyrkivät välttämään konflikteja.

Johtamis- Anna ihmisille mahdollisuus Tarjoa ihmisille oikeat resurssitstrategia kehittää osaamistaan ja hallita työntekoon. Anna säännöllisesti oppimistaan. Aseta tarkat palautetta ja ohjeistusta. tavoitteet. Tuo erimielisyydet Hoida konfliktit nopeasti ja avoimesti esiin ja anna huomaamatta. Rohkaise ihmisiä ihmisten olla eri mieltä. ottamaan vastuuta työstään.

ESIMERKKI- YHdYSVALLAT, AUSTRALIA, KIINA, VENÄJÄ, SAUdI-ARABIAMAITA ISO-BRITANNIA

– ihan joka puolella maailmaa on yhtä tärkeää, että työntekijän aika jakautuu tasaisesti työhön, vapaa-aikaan ja nukkumiseen.

Ajankäyttöympyrän piirtäminen yhdessä alaisen kanssa tuo kätevästi esiin mahdolliset ongelmat, niin Saksassa kuin intiassakin.

– Saksalaiset ovat tarkkoja vapaa-ajastaan eivätkä halua uteluja siitä, mitä työpäivän jälkeen tapahtuu. Eikä minun sitä tarvitsekaan sitä tietää, riittää, kun saan vastauksen, onko ajankäyttö tasapainossa.

Lisähaasteena etäjohtaminen

useaan maahan hajautuvalla työyhteisöllä haasteita tulee kulttuurierojen lisäksi ihan käytännön asiois-takin.

– Aikaerojen takia palaverien sopiminen on välillä todella hankalaa, kertoo Rinne. Kun työntekijät ovat vaikkapa Kiinassa, Suomessa, Yhdysvalloissa ja inti-assa, ei vuorokaudessa ole kovinkaan monta kaikille sopivaa ajankohtaa.

Kapasen nykyisessä tiimissä on kaksitoista henki-löä Suomesta, Ruotsista ja tanskasta. Esimies on tans-kassa asuva suomalainen. Hajallaan olo tuo omat haas-teensa tiimin yhteydenpitoon, ja esimiehen kaukainen sijainti vaatii alaisilta itseohjautuvuutta. toisaalta kau-kainen sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa tavoitet-tavuutta.

– Esimies on linjojen päässä ja sähköpostilla jopa ehkä helpomminkin tavoitettavissa kuin aiemmat lä-hiesimiehet, Kapanen toteaa.

Sekä Rinteellä että Kapasella tärkein yhteyden-pitotapa tiimin kesken ovat nykyään virtuaalikoko-ukset, esimerkiksi Skypellä tai Lyncillä. Ennen kuin matkustamista alettiin rajoittaa, oli Rinteellä mah-dollisuus tavata alaisiaan kerran kuukaudessa kasvok-kain.

– ilmeet ja eleet ovat viestinnässä tärkeitä. Siksi oli hyvä tavata aidosti kasvokkainkin silloin tällöin.

nettityökaluilla pidettävät kokoukset ovat käte-viä ja aikaasäästäviä. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos henkilöä ei näe, äänen ja äänenpainojen merkitys kasvaa. Videokuvan mahdollisuus auttaa, mutta sen-kin kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että viesti tulee ymmärretyksi oikealla lailla. Sekin on hyvä tiedostaa, että kaikissa kulttuureissa kirjoitettua tekstiä ei pidetä niin yksiselitteisen luotettavana kuin Suomessa, vaan tärkeämpää on se, keneltä viesti tulee.

Haasteista huolimatta monikulttuurinen työym-päristö on johdettavissa menestyksekkäästi. Kun mui-hin kulttuureihin suhtautuu myönteisen uteliaasti ja tiedostaa erot, on monikulttuurisessa työympäristössä toimiminen ehdoton rikkaus. ●

10 YTY 5/2014

Ole hyvä ja lennäTeksti Leena Vänni Kuvat Heli Hirvelä

Janne Ropponen kouluttautui lentäjäksi lähetystyötä varten.

J anne Ropponen käy parhaillaan Airbus 320 -lentokoneen tyyppikurssia. Seitsemän vuotta Embraer-matkustajakoneilla lentänyt Roppo-nen on tyytyväinen uusista haasteista - uusi konetyyppi on erilainen toiminnoiltaan ja sen

myötä pääsee lentämään uusia reittejä.R opponen pitää nykyisestä työstään Finnairin lii-

kennelentäjänä, mutta lentolupansa hän hankki alun perin muihin tarkoituksiin. ilmailusta kiinnostunut mies tutustui Suomen Lähetyslentäjät MAF:n toimin-taan 90-luvun alussa. Hän oli opiskellut Jyväskylässä ekonomiksi ja työskenteli nokialle. Ropponen otti

tavoitteekseen päästä MAF:n lähetyslentäjäksi. tavoite ei ollut helppo saavuttaa, sillä kansainvälisiin avustus-tehtäviin vaaditaan joustavan, paineita sietävän persoo-nan ja lupakirjojen lisäksi myös 500 lentotuntia. Ver-tailun vuoksi liikennelentäjänä työskentelyn voi aloit-taa 200 lentotunnilla.

Ropponen suoritti työn ohella ensin moottorilen-täjän lupakirjan ja sen jälkeen tampereen ilmailuopis-tossa ammattilentäjän koulutuksen. Hän haali kaikki mahdolliset lentotunnit muun muassa MAF:n koneella tehtävistä yleisölennätyksistä.

– Ennen MAF:n lentäjän tehtäviä hankittu lento-kokemus ei ollut parasta mahdollista, mutta ilman vaki-tuista lentäjän työtä vaadittava tuntimäärä on todella vaikea saada kokoon, Ropponen kuvailee.

YTY 5/2014 11

• Kansainvälinen kristillinen järjestö, joka kouluttaa lentäjiä ja ilmailuhenkilökuntaa sekä lentää 130 pienkonetta kehitysmaissa.

• MAfin koneilla lennetään vuosittain noin 80 000 lentoa

• Järjestö on perustettu 1945, kun sotaan osallistuneet lentäjät halusivat tehdä lentotyötä hyvän asian eteen. Järjestön slogan on flying for life.

• MAf lentää lähetys- ja avustusjärjestöjen sekä kirkkojen lentoja. Myös monet isot kansainväliset järjestöt, kuten Unicef ja WHO, käyttävät sen palveluita.

• MAfin palveluksessa on työskennellyt noin kolmekymmentä suomalaislentäjää ja iso joukko muita eri alojen ammattilaisia, kuten mekaanikkoja ja hallintohenkilökuntaa.

• MAf Suomi on perustettu vuonna 1976, jolloin se perustettiin nimellä Suomen Lähetyslentäjien neuvottelukunta. Se kouluttaa lentäjiä ja kerää varoja järjestön kansainväliseen toimintaan.

• Lisätietoa osoitteessa www.maf.fi

mission aviation Fellowship maF

12 YTY 5/2014

Kun lentotunteja oli kertynyt tarpeeksi, hän pääsi MAFin kapteenikurssille Yhdysvaltoihin. Kahdeksan vuotta tavoitteen asettamisen jälkeen sekä lentokokemus että perhetilanne salli lähtemisen ensimmäiselle komen-nukselle ugandaan. Mukaan lähti vaimo ja kolme poi-kaa, joista nuorin vain kuukauden ikäinen.

Ammattimaista puskalentämistä

Sopeutuminen Suomen oloista Afrikkaan ei tietysti ollut helppoa, mutta eivät Ropposet sitä olleet odotta-neetkaan. Sähköä ja juoksevaa vettä ei joka päivä ollut ja luonto muistutti läheisyydestään milloin sisään tulevilla käärmeillä, milloin rotilla ja lepakoilla. itse lentäminen kehitysmaaoloissa on vaativaa. Asfaltoitujen lentokent-tien sijaan lentoonlähdöt ja laskeutumiset tapahtuvat nurmi- tai sorapintaisille kiitoradoille, jotka saattavat esimerkiksi sateen jälkeen olla erittäin haastavia.

– Kehitysmaissa lentämisestä ajatellaan usein, että se on jonkinlaista epäammattimaista puskalentämistä. Asia on kuitenkin päinvastoin, sillä vaativissa olosuh-teissa standardimenetelmiä on noudatettava tarkasti, Ropponen huomauttaa.

– MAF:n lentokoneiden huoltotoiminta on myös todella ammattitaitoista.

työ oli raskasta myös henkisesti. Ropposen ensim-mäisellä sairaankuljetuslennolla kallonmurtuman saa-nut potilas kuoli koneeseen mukana olevan lääkärin ja hoitajan elvytysyrityksistä huolimatta. Onneksi useampi lennoista päättyi kuitenkin ihmishengen pelastumiseen.

ugandassa MAFin koneita tarvittiin sairaslentojen lisäksi avustustyöntekijöiden turvalliseen liikkumiseen. Vaikka uganda on etäisyyksien puolesta pieni maa, maanteillä kulkeminen oli vaarallista.

Maassa maan kielellä

Kahden ugandassa palvellun vuoden jälkeen Roppo-nen perheineen siirtyi Mongoliaan. ulan Batorissa kului viisi vuotta ja paikasta tuli koti. Sopeutumiseen auttoi

hankittu mongolin kielen taito, joka oli myös lento-tehtävissä välttämätön - radiopuhelinliikenne hoidet-tiin ilmailumääräysten nojalla mongolian kielellä, sillä monet maaseudun lennonjohtajat eivät osanneet eng-lantia.

Lentäjän tehtäviin kuului kaikenlaista. Yksi mieleen jäänyt työ oli yli 900 matkustajan kuljettaminen mää-ränpäähän - näistä kahta eläinlääkäriä lukuun ottamatta kaikki olivat kananpoikia, jotka köyhille perheille jaet-tuna mahdollistivat kananmunilla proteiinin saannin ja tulon lähteen. Huonoja teitä pitkin kuljetettuina kanan-pojat olisivat kuolleet stressiin ennen määränpäätä.

Liikennelentäjäksi Suomeen

Suomeen Ropponen palasi Suomen Lähetysseuran varainhankintapäälliköksi. Vaikka työ oli mielenkiin-toista, Ropponen kaipasi lentämistä. Kun Finnair rek-rytoi kokeneita lentäjiä, Ropponen haki ja valittiin. Len-totyön myötä hän aktivoitui jälleen mukaan MAF:n toimintaan Suomessa, ensin sihteeriksi, sitten puheen-johtajaksi. nyt Ropponen toimii osa-aikaisesti MAF Suomen toiminnanjohtajana. toimenkuvaansa hän pitää ihanteellisena.

– Pystyn yhdistämään kaiken aikaisemman koke-muksen niin taloudesta, varainhankinnasta kuin lento-kokemuksestakin ja edelleen työskentelemään tärkeän asian eteen. Mottoni on, että kannattaa ahkeroida hyviä asioita, niin jää vähemmän aikaa pahan tekoon. ●

MAf Suomi omistaaCessna 172-lentokoneen. Myös Ropposen kehitys-maissa lentämät koneet olivat Cessnoja.

YTY 5/2014 13

Työttömälle maksetaan päätoimisten

opintojen ajalta ansiosidonnaista päivä-

rahaa enintään kaksi vuotta, jos viran-

omainen uskoo kouluttautumisen

edistävän työllistymistä.

Kun pystyt vakuuttamaan TE-toimiston virkailijan sillä, että opiskelu auttaa työllistymään uudestaan joko työsuhteessa tai yrittäjänä, parannat mahdollisuuksiasi opintojen rahoitukseen työttömyystuella.

• Selvitä, mitä juuri sinun kannattaa opiskella työmarkkinakelpoisuutta vahvistaaksesi.

• Tutki, millä aloilla tekijöitä tarvitaan.

• Mieti, oletko valmis muuttamaan opiskelun ja työn vuoksi.

perehdYtYömarkkinoihin

t yötön työnhakija on Suomessa voinut vuodesta 2010 ryhtyä päätoimiseksi opiskelijaksi päi-värahaoikeuttaan menettämättä.

irtisanotulle opiskelu mah-dollistaa työttömyysajan tehok-kaan hyödyntämisen, kun ansi-

osidonnaisen päivärahan turvin voi esimerkiksi saattaa loppuun keskeneräisen tutkinnon, hankkia virkakel-poisuuden edellyttämän pätevyyden tai kouluttautua kokonaan uudelle alalle.

– Myös perusopetus ja lukio-opinnot ovat mah-dollisia, jos niiden puuttuminen on este ammatilliselle kehittymiselle. Samoin vapaan sivistystyön oppilaitok-sissa järjestettävä ammatillisesti suuntautunut koulutus tulee kyseeseen. näiden lisäksi työttömyysetuudella voi opiskella yksityisten koulutuspalvelujen tuottamissa ammatillisesti suuntautuneissa koulutusohjelmissa, jos

OPinnOT VOi rAhOiTTAA AnSiOSidOnnAiSELLA PäiVärAhALLA Teksti Paula Launonen Kuvat fotolia.com

14 YTY 5/2014

ne muutoin täyttävät lain ehdot, luettelee neuvotteleva virkamies markku virtanen työ- ja elinkeinoministe-riön työllisyys- ja yrittäjyysosastolta.

– tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa työttömyyse-tuudella ei kuitenkaan voi suorittaa. Mahdollisia ovat vain ylempään korkeakoulututkintoon johtavat tai sitä alemmat opinnot.

Viranomainen päättää

Virtanen kertoo, että yli 20 000 työtöntä aloittaa täl-laiset omaehtoiset opinnot vuosittain.

– Suosio on kasvanut jatkuvasti, ja järjestelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi. Vuosi sitten ilmesty-neen selvityksen mukaan kahdeksan kymmenestä oli saavuttanut tavoittelemansa päämäärän, ja puolen vuo-den kuluttua opiskelujaksosta reilut 60 prosenttia oli saanut työpaikan.

työtön ei kuitenkaan itse päätä, voiko hän osallis-tua koulutukseen työttömyyspäivärahan turvin. Asian ratkaisee viranomainen siinä tE-toimistossa, jonka asi-akas työtön on.

laki sanelee ehdotTyövoimaviranomainen voi kieltäytyä maksamasta työttömyys-etuutta opiskeluajaltasi vaikkapa siksi, ettei sinulle ole laadittu työllistymissuunnitelmaa kahden viikon kuluessa työttömyytesi alkamisesta. Jos olet työtön ja haluat opiskella täysiaikaisesti, tarkista lakisääteiset ehdot:

• Olet vähintään 25-vuotias.

• Sinut on irtisanottu tai työsuhteesi on päättynyt konkurssin tai viransijaisuuden päättymisen vuoksi.

• Olet ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työn- hakijaksi viimeistään ensimmäisen työttömyyspäivänäsi.

• Sinulle on TE-toimistossa laadittu työllistymissuunni- telma 2 viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Tässä suunnitelmassa sovitaan myös opinnoista.

• Et ole aloittanut opiskelua etkä ole kirjoilla oppi- laitoksessa ennen ilmoittautumistasi TE-toimistoon. (Opiskelun tukemisesta voidaan sopia opintojen alkamisen jälkeen, jos ne on aloitettu työsuhteen aikana tai työvoimakoulutuksena. Lisäksi tukemisesta voidaan sopia opintojen alkamisen jälkeen, jos siihen on painava syy. Jos olet esimerkiksi saanut opiskelu- paikan varasijalta peruutuspaikkana tai TE-toimisto ei ehdi tehdä työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa ennen opiskelunalkamista.)

• Et ole saanut irtisanomisen yhteydessä rahallista korvausta, jonka takia sinulle ei makseta työttömyysetuutta.

laaja tarjotinVoit opiskella päätoimisesti enintään 24 kuukauttatyöttömyyspäivärahaasi menettämättä, kun:

• Aiot vahvistaa ammatillista osaamistasi opinnoilla, joiden laajuus on vähintään 5 opintopistettä tai 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden. (Jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintopisteinä tai -viikkoina, vähimmäismäärä on 25 tuntia viikossa.)

• Opintosi johtavat ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai tutkintojen osien suorittamiseen.

• Opinnot voivat olla myös ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta tai avointa yliopisto- tai ammattikorkeakouluopetusta tai perus- ja lukio-opintoja.

YTY 5/2014 15

– Vaakakupissa painavat puhtaasti työmarkkina-tekijät. Viranomainen tarkastelee ennen kaikkea sitä, mikä on osaajien tarve alalla, jolle työtön haluaisi pä-tevöityä.

Sisältö ratkaisee

Virtanen tähdentää, ettei kenelläkään ole subjektiivista oikeutta työttömyysetuuteen opintojen ajalta.

– tE-toimisto ratkaisee asian henkilön toimitta-mien tietojen sekä oman kokonaisarvionsa perusteella.

Viranomainen selvittää ammatillisen koulutuksen tarpeen yksilöllisten työllistymismahdollisuuksien nä-kökulmasta ja varmistaa opinnoissa etenemisen edelly-tykset.

– Opintojen sisällön on oltava sellaisia, että niillä todella on vaikutusta henkilön osaamiseen ja tuleviin mahdollisuuksiin saada työtä tai aloittaa yritystoiminta.

Virtasen mielestä on ymmärrettävää, että lähtökoh-diltaan selkeän järjestelmän käytännön toteutus aihe-uttaa runsaasti myös hämmennystä. Ristiriitatilanteita syntyy, kun työttömän ja viranomaisen näkemykset koulutuksen tarpeellisuudesta eivät kohtaa.

Vastuu yhdellä

Ei ihme, että kielteisen päätöksen saanut työtön epäilee systeemin oikeudenmukaisuutta, jos vastaavassa tilan-teessa ollut tuttu on voinut aloittaa päätoimisen opis-kelun etuuksien turvin.

– Ratkaisuun vaikuttavat ihmisen koko työ- ja koulutushistoria, soveltuvuus ja elämäntilanne; esimer-kiksi se, haluaako hän muuttaa toiselle paikkakunnalle työn perässä. Jokainen tapaus on yksilöllinen, ja eri alo-jen työllistymismahdollisuudet eri puolilla maata vaih-televat, Virtanen taustoittaa.

Päätöksen tekee yleensä sama tE-toimiston asian-tuntija, jonka kanssa työtön muutoinkin asioi.

Monien mielestä päätöksenteko pitäisi siirtää yh-deltä ihmiseltä ryhmälle, jotta ratkaisuun saataisiin riit-tävän laaja näkemys.

– Suurimmassa osassa toimistoja näin menetellään-kin, kun kysymys on monimutkaisista tapauksista tai uusintakäsittelypyynnöistä, Virtanen toteaa. ●

tuliko kielteinenpäätös?Jos omaehtoisen, työttömyyspäivärahalla tuetun täysipäiväisen opiskelun kriteerit eivät TE-toimiston mielestä täyttyneet, et voi valittaa päätöksestä.

Lain mukaan ”oikaisua ei saa hakea eikä päätöksestä saa valittaa, jos päätös koskee ratkaisua olla tukematta työnhakijan omaehtoista opiskelua”.

Opiskele sivutoimisesti

Voit opiskella sivutoimisesti päivärahaoikeuttasi menettämättä. Sivutoimista on opiskelu, jonka laajuus on alle viisi opintopistettä tai alle kolme opintoviikkoa kuukaudessa tai alle 25 tuntia viikossa. Myös sivutoimisilla opinnoilla voit vahvistaa osaamistasi ja hankkia lisävalmiuksia työmarkkinoilla menestymiseen.

Olennaista on, että TE-toimisto hyväksyy opiskelun sivutoimiseksi, joka ei estä kokoaikaisen työpaikan vastaanottamista. ●

kYsY tYölinjalta

Puntaroi koulutusvaihtoehtoja työvoimahallinnon

valtakunnallisen asiantuntijan kanssa:

Puhelin 0295 020 702 | ma-to klo 8 –17,

pe klo 10 –17

koulutusneuvonta@te-toimisto.fi

www.facebook.com/koulutusneuvonta

16 YTY 5/2014

[ J U R I S T I PA L S TA ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

Teksti Heikki Meskanen, varatuomari

Kuva fotolia.com

Ulkomaan komennukselle lähteminenon ensikertalaiselle usein monella tavalla haastava ja vaativa kokonaisuus. Siksionkin ensiarvoisen tärkeää, että ainakintyönantajan kanssa asiat on etukäteenkirjallisesti sovittu mahdollisimmanlaajasti ja perusteellisesti harkiten.

Sovi tarkat ehdotulkomaan-komennukselle

L ähetettynä työntekijänä ulkomailla läh-tiessä pitää pyrkiä sopimaan menette-lytavat ja pelisäännöt myös niitä tilan-teita varten, kun asiat eivät menekään niin kuin on suunniteltu. tässä jutussa esitellään muutamia YtYn työsuhde-

neuvonnassa vastaan tulleita tapauksia.

Yleisistä asioista

työskennellessään ulkomailla työntekijä kuuluu pää-sääntöisesti työskentelyvaltionsa sosiaaliturvan piiriin. Jos kuitenkin suomalainen työnantaja lähettää työnte-kijänsä määräajaksi ulkomaille töihin, voi työntekijä pysyä Suomen sosiaaliturvan piirissä pääsääntöisesti maksimissaan kaksi vuotta. Poikkeusluvilla määräaika voi asteittain, yleensä vuoden jaksoissa, pidentyä vii-teen vuoteen asti.

Lähetetyn työntekijän tulee olla koko työkomen-nuksensa ajan työsuhteessa suomalaiseen työnanta-jaan, jolla on työn johto- ja valvontaoikeus sekä pal-kanmaksuvastuu. työnantajan on maksettava työstä myös sosiaaliturvamaksut Suomeen.

Vaikka lähtökohtaisesti lähetettyyn työntekijään sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä, on yleensä muun muassa työaikojen ja lomien suhteen tarpeen

sopia tarkennuksia ottaen huomioon paikalliset sään-nökset ja tavat. Esimerkiksi viikoittainen pyhäpäivä ei välttämättä ole sunnuntai ja normaali päivittäinen työ-aika saattaa koostua kahdesta työjaksosta.

Palkka ja muut edut

työntekijän saama kokonaiskorvaus ulkomailla työs-kentelystä muodostuu usein selkeästi korkeammaksi kuin komennusta edeltävä palkka kotimaassa. Palkka-usta korottavina tekijöinä huomioidaan yleensä asema-maan erityisolot, mahdollinen kotimaasta poikkeava työaika, Suomessa totuttua vaativammat työolot ja muut vastaavat seikat.

Asiaan vaikuttavat myös mahdolliset ulkomaan päivärahat, matkakulujen korvaukset, asumiskulujen korvaukset ja luontoisedut sekä mahdollinen työn suu-

YTY 5/2014 17

Muita YTYn työsuhdeneuvonnassa esiin tulleitakäytännön erimielisyysasioita, joihin on syytä ollaratkaisumallit etukäteen olemassa:

• komennuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuneiden paluukustannusten korvaaminen

• sopimusvaluutta ja valuuttakurssien suurten muutosten huomioon ottaminen

• lomakorvaukset, lomarahat ja komennuksen jälkeen pidettävän loman palkka

• kirkollisten juhlapyhien ja lomapäivien laskenta Suomen vai asemamaan käytännön mukaisesti

• työaikamääräysten erot kotimaan ja asemamaan välillä ja erojen kompensointi/huomiointi

• yhtiön korvausvelvollisuus, mikäli vakuutukset eivät syystä tai toisesta korvaa komennuksella syntynyttä vahinkoa

rempi vaativuus, itsenäisyys ja vastuu. Palkan määritte-lyssä tulee siis myös huomioida, että esimerkiksi päivit-täiset työajat voivat työskentelymaassa olla kotimaata pidemmät ja vaativammat ja loma- ja/tai vapaapäivät voivat olla Suomen vastaavia vähäisemmät.

Vakuutuspalkka

Ennen ulkomaankomennusta lähetetylle työntekijälle tulee määritellä ns. vakuutuspalkka, jonka perusteella määräytyvät työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuu-tusmaksut ja -etuudet ulkomaankomennuksen aikana. Vakuutuspalkka on siis vain laskennallinen määre, joka tulee määritellä muun muassa työntekijän sosi-aalietuuksien kertymistä varten. Vakuutuspalkalla tar-koitetaan sitä bruttopalkkaa, joka työntekijälle mak-settaisiin samasta tai vastaavasta työstä, jos työ tehtäi-siin Suomessa. Vakuutuspalkkaa määriteltäessä otetaan huomioon myös ulkomailla tehtävässä työssä vaadit-tavat erityistiedot ja -taidot, vastuullisempi työ, ulko-maantyössä mahdollisesti noudatettava pidempi työ-aika sekä maksettavat luontoisedut ja tulospalkkiot, mikäli tällaisia maksettaisiin myös Suomessa tehtävästä työstä. Vakuutuspalkkaa ei tarvitse erikseen määritellä lyhyille, alle kuusi kuukautta kestäville ulkomaanko-mennuksille.

ulkomaan työkomennuksen aikana työnantajan ja työntekijän työeläkemaksut peritään vakuutuspalkan perusteella, eikä siis todellisen komennuksenaikaisen maksetun bruttoansion perusteella. Vakuutuspalkan mukaan työntekijälle karttuu työeläkettä, ja esimer-kiksi myös vanhempain- ja sairauspäivärahat ja mah-dollinen työttömyyspäiväraha määräytyvät vakuutus-palkan mukaan.

Sopiessaan ulkomaantyöstä työnantaja ja työnte-kijä yhdessä määrittelevät vakuutuspalkan, jonka työn-antaja ilmoittaa eläkelaitokselle. Vakuutuspalkkaa ei saa kuitenkaan sopia vapaasti, vaan sen perusteiden on oltava säännösten mukaiset. Vakuutuspalkka on syytä merkitä työkomennuksesta tehtyyn sopimukseen.

Komennuksen päättyminen

Komennussopimuksen ennenaikaisen päättymisen varalta on sopimuksessa syytä sopia päättymisperi-aatteista ja siitä, kuka korvaa komennussopimuksen mahdollisesta ennenaikaisesta päättymisestä aiheutu-vat vahingot. Sopimukseen on myös syytä kirjata, että jos komennussopimus päättyy ennenaikaisesti, työn-tekijällä on oikeus palata varsinaisen työsopimuksen mukaiseen työhönsä Suomessa.

Ylipäänsä paluu kotimaan organisaatioon aiheut-taa usein töiden järjestelyä yrityksessä ja neuvotteluja toimenkuvan ja työehtojen määräytymisestä. tehtä-väjako ja toiminnan painotukset ovat voineet muut-tua merkittävästi. Pahimmassa tapauksessa paluu kotimaan organisaatioon voi olla jopa mahdotonta, jos kotimaan organisaatio on uudelleenjärjestely-jen takia ulkomaan-komennuksen aikana muuttu-nut perusteellisesti toisenlaiseksi eikä sopivaa paik-kaa enää löydy.

Sopimuksessa onkin ylipäänsä tärkeää todeta, että työtekijällä on aina oikeus palata varsinaisen työsopi-muksen mukaiseen työhönsä Suomessa komennusso-pimuksensa päättyessä, ja jos kyseistä työtehtävää ei sellaisenaan enää olisi olemassa, niin joka tapauksessa palaavalla on oikeus saada työtehtävien vaativuudelta vastaavan tasoinen tehtävä ja myös palkkauksen osalta oikeus saada vähintään vastaava palkkataso. tämä ei välttämättä ole mikään itsestäänselvyys, joten siitä tulee nimenomaisesti sopimuksessa sopia. ●

18 YTY 5/2014

niin yleensä menen”niin yleensä menen””Kun johonkin pyydetään,

Teksti ja kuva Leena Vänni

Mukaan lähtemällä Irene Aintio on nähnyt edunvalvontaa monesta kulmasta.

i rene Aintio toimii financial controllerin tehtä-vissä neste Oililla, samassa konsernissa johon hän tuli kaksikymmentäkuusi vuotta aiemmin toimistoapulaiseksi. Välissä hän ehti toimia konsernissa niin markkinointi- ja projektiassis-

tenttina, laskutuksessa kuin tiiminvetäjänäkin. Aintio opiskeli työn ohessa kauppateknikoksi ja on nyt teh-nyt controllerin töitä kymmenisen vuotta.

Aintio on YtYn hallituksen jäsen ja toimii nes-teen Ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksessä nYtissä. YtYyn hän liittyi vuonna 2006, kun hänen tehtäväluokkansa vaihtui ylemmän toimihenkilön teh-täviin. Siihen aikaan YtY järjesti uusille jäsenille tutus-tumisristeilyitä, jollaiselle Aintiokin osallistui. Kuulles-saan Aintion olevan myös ylempien toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, YtYn jäsenpalvelupäällikkö kari saarinen kutsui hänet saman tien myös vuosittaiseen yhteyshenkilöseminaariin.

– Kun johonkin pyydetään, niin yleensä menen mukaan. Minua kiinnosti oppia lisää edunvalvonnasta ja tutustua ihmisiin, Aintio naurahtaa.

A intio toimi aiemmin neste Oililla työsuo-jeluvaltuutettuna ja yritysyhdistysaktiivina sekä myöhemmin varaluottamushenkilönä.

– Luottamustehtävissä saa yrityksestä ja toimialasta tietoa, mitä muuten ei saisi. Luottamus-tehtävissä pääsi tutustumaan myös eri henkilöstöryh-mien toimijoihin sekä muiden toimipisteiden kuin pääkonttorin väkeen. Esimerkiksi jalostamotoiminta olisi jäänyt täysin vieraaksi, jos en olisi ollut luottamus-tehtävissä, Aintio kertoo.

neste Oil on iso konserni, jolla on monia toimi-pisteitä. Ylemmät toimihenkilöt ovat yhtiön suurin henkilöstöryhmä. Ylemmät ovat kahden eri työehto-sopimuksen piirissä, joko kemian alan tai suunnittelu- ja konsulttialan sopimuksen. Kaikki nesteen ylemmät kuuluvat kuitenkin samaan yritysyhdistykseen.

S uurin edunvalvonnallinen ponnistus Aintion yritysyhdistysaktiiviaikana on ollut vuoden 2010 kemian ylempien työehtosopimusneuvot-telut, jolloin alalle saatiin vihdoin työehtosopi-

mus. neuvottelujen kulku vei kemian alan kiertävään pistelakkoon. Myös nesteellä lakkoiltiin kaksi päivää.

– Lakko on jäänyt mieleen hyvässä ja huonossa. Lakko ajoittui alkukevääseen, ja palelimme lakkovah-teina lumisateessa. Lopputulos oli kuitenkin se, mihin pyrittiin, eli alan työehtosopimus. Ennen tätä kemian alan työtaistelua ylemmät toimihenkilöt eivät olleet juuri lakkoilleet, joten kokemus oli ainutlaatuinen siinäkin suhteessa, Aintio kertoo.

Lakkovalmisteluissa oli mukana yritysyhdis-tyksen aktiivit ja lisäksi tukea saatiin Ylemmät toimihenkilöt Ytn:stä.

– Lakossa yllätti positiivisesti, kuinka moni ylemmistä, arviolta 70 – 80 prosent-tia, koki asian tärkeäksi ja yhteiseksi ja osal-listui lakkoon.

>> Irene Aintio harrastaa yhdistystoiminnan ja edunvalvonnan lisäksi klassista balettia.

YTY 5/2014 19

Luottamustehtävissä

pääsi tutustumaan

eri henkilöstöryhmien

toimijoihin sekä muiden

toimipisteiden kuin

pääkonttorin väkeen.

Saatu työehtosopimus muutti työoloja enemmän henkisesti kuin konkreettisesti.

– nesteellä oli jo aiemmin ollut pitkään voimassa ollut puitesopimus, mutta kaikissa alan yrityksissä ei ollut yhtä hyvä tilanne. työehtosopimus virallisti luot-tamushenkilöjärjestelmän ja yhtenäisti käytäntöjä esi-merkiksi ylitöiden korvaamisen suhteen.

isoilta yt-neuvotteluilta ei nesteelläkään ole vältyt-ty. Viisi vuotta sitten neuvoteltiin 450 henkilön vähen-nyksestä, joista toteutui 351. tänä syksynä tunnelmaa on laskenut uudet isot yt-neuvottelut. tiedotteensa mukaan yhtiö vähentää 203 henkilöä vuoden 2016 loppuun mennessä.

K un Aintiota kysyttiin ehdolle YtYn hallitukseen, hän lähti jälleen mu-kaan katsomaan, millaisesta teh-tävästä olisi kyse. Siitä alkoi ensin

kaksi hallituskautta kestänyt varajäsenyys ja vuosi sitten Aintio valittiin YtYn hallituksen varsinai-seksi jäseneksi.

– Olin YtYyn liittyessäni ollut työelämäs-sä jo sen verran kauan, että olin havainnut epä-kohtia, mihin halusin vaikuttaa. Esimerkeiksi voi nostaa ylempien perinteiset edunvalvonta-kysymykset matka-ajasta ja ylitöiden korvauk-sesta.

YtYn hallituksen toiminnassa Aintiota on eniten yllättänyt se, että muilta hallituksen jä-seniltä kuin puheenjohtajalta ei juuri odoteta käytännön työtä.

– Hallitustyöskentely ei ole kovin aikaa vievää. Olin ollut tyytyväinen jäsen, ja halli-tustyöskentelyssä mielikuva hyvin hoidetusta yhdistyksestä on entisestään vahvistunut. ●

20 YTY 5/2014

Hyvään esimiestyöhön yhdistetään odotus oikeuden-

mukaisesta, tasapuolisesta johtamisesta.

Teksti Tuovi Haikala ja Petri Lehtipuu Kuva fotolia.com

Tasapuolista kohtelua,

MUTTA MiTEn?

YTY 5/2014 21

P eriaatteesta on helppo olla samaa mieltä, mutta siitä, mikä käytännössä koetaan oikeudenmukaisena, on vaikeampi muodostaa yhtenäistä kantaa.

Yksiselitteistä konkreettista vasta-usta ei voi antaa, koska tasapuolisuu-

dessa on kysymys kokemuksesta. Yhdelle se on sitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla. toiselle sitä, että jokaista kohdellaan yksilöllisesti tämän edellytysten mukaisesti. Meillä kaikilla on omat näkemyksemme myös epäoikeudenmukaisuudesta. Mitä siis esimiehen pitäisi tehdä?

Ajatukset erilaisuudesta

Aivan ensimmäiseksi esimiehen tulisi aloittaa itsestään. Aivotutkimus on vahvistanut jo aiemmin psykologiassa tunnetun ilmiön, että luontaisesti suosimme itsemme kaltaisia ihmisiä ja meillä on tiedostamattomia ennak-koluuloja erilaisia ihmisiä kohtaan. Miten siis esimies itse ajattelee erilaisuudesta?

Mitä paremmin kukin meistä tie-dostaa omat ennakkoluulonsa, sitä pa-remmin voi myös arvioida omia ratkai-

sujaan. näenkö jonkun ihmisen lahjat pa-remmin, koska hänellä on sama koulutustausta

kuin minulla? Arvioinko puolueettomasti ihmisten kykyjä selvitä erilaisista tehtävistä heidän iästään tai su-kupuolestaan riippumatta? tulkitsenko ihmisten käy-töstä eri tavoin – samanlainen käytös yhdeltä on jämäk-kyyttä ja tervettä rajojen asettamista, ja toiselta muu-tosvastarintaa?

Peruslähtökohta on, että palkkaus, edut, työajat ja tehtäviin liittyvät odotukset määrittyvät samoista läh-tökohdista. tämäkään ei aina ole yksiselitteistä, sillä

tässäkin meillä voi olla omiin ennakkoluuloihin ja uskomuksiin liittyviä tulkintojamme, joista emme ole tietoisia. Miten esimerkiksi määrittelemme tehtävien vaativuuden?

Periatteiden määrittäminen

Esimiehen on hyvä käydä omien johdettaviensa kans-sa yhteistä keskustelua siitä, millä periaatteilla töissä toimitaan. Mahdollisuus osallistua periaatteiden mää-rittämiseen sitouttaa ja luo yhteistä todellisuutta. Peri-aatteiden luomisen lisäksi tulee myös johdonmukaises-ti seurata, että niitä noudatetaan. Vaikka poikkeamiin puuttuminen on yleensä hankalaa, on se välttämätön-tä. Jos sovittuja periaatteita ei seurata tai joku saa jatku-vasti erivapauksia, alkaa luottamus rapautua ja samalla säännöt menettävät merkitystään.

Yksilöllisiä poikkeamia voidaan tehdä, mutta ne tulee perustella läpinäkyvästi. Päätösten selkeät perus-telut myös kielteisissä tapauksissa ja avoimuus kritii-kille ovat tärkeitä. Päätösten ja valintojen johdonmu-kaisuus vaikuttavat ratkaisevasti oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Henkilöstä tai tilanteesta toiseen muut-tuvat periaatteet eivät luo luottamusta, jos ennustetta-vuus puuttuu.

Ennustettavuus on tärkeää silloin kun katsotaan johdon toimintaa ryhmänä. Jos johdon edustajat toi-mivat eri periaatteilla, syntyy epäilys epäreilusta tai mie-livaltaisesta kohtelusta. Siksi johtamisen onnistumista arvioitaessa ei pidä katsoa vain yksittäisten johtajien toimintaa, vaan johtamisen johdonmukaisuutta koko organisaatiossa. ●

Kirjoittajat Tuovi Haikala ja Petri Lehtipuu toimivat johdon konsultteina ja coacheina Novetos Oy:ssä

tervetuloa esimiesverkostoon!Akavalaisista joka viides eli noin 80 000 toimii johtaja- tai esimiestehtävässä. He toimivat eritoimialoilla ja työnantajasektoreilla, mutta esimiestyöhön liittyvät kysymykset ovat useinsamantyyppisiä.

Akavan esimiesverkosto haluaa luoda esimiesjäsenten yhteisen tukiverkoston, jolla voidaan vahvistaa esimiesidentiteettiä ja tukea esimiestyössä kehittymistä.

www.akava.fi/esimiesverkosto

Henkilöstökulut26,0 %

Edunvalvontatoiminta(Akava, YTN)

9,6 %

Työttömyysvakuutusmaksu35,5 %

Jäsenvakuutukset6,9 %

Hallinto jayleiskulut

8,8 %

Jäsenpalvelu7,6 %

YTYn kustannusten jakautuminen vuonna 2015

Tiedotus3,5 %

Jäsenhankinta2,1 %

• Normaali jäsenmaksu 24,75 e / kk eli 297 e / vuosi

• Jäsenmaksu ilman IAET-kassan jäsenyyttä 16 e / kk eli 192 e / vuosi

• Eläkeläisten jäsenmaksu 6 e / kk eli 72 e / vuosi

• Ulkomailla olevien lepojäsenyys 2 e / kk eli 24 e / vuosi

• Yrittäjäjäsenten jäsenmaksu 14,90 e / kk eli 178,80 e / vuosi

YTYn jäsenmaksun osana voidaan lisäksi periä jäsenyhdistysten jäsenmaksut.

jäsenmaksut 2015

MiStÄ JÄSEnMAKSuKOOStuu?

Y tYn jäsenmaksu nousee en-si vuodelle 24,75 euroon kuukaudessa. Merkittävin syy nostolle on iAEt-työt-tömyyskassan jäsenmaksun

korottaminen 2,25 eurolla kuussa.työttömyyspäivärahaa saavien määrät

ovat kasvaneet, joten iAEt-kassan jäsenmak-sun hinnannousu näkyy myös YtYn jäsen-maksussa. Myös jäsenvakuutukset eli oikeus-turva- sekä matka- ja vapaa-ajanvakuutusten hinta nousi, joten YtYn omiin jäsenpalve-luihin jäsenmaksusta jäävä rahasumma koro-tuksesta huolimatta pienenee, kuvaili YtYn toiminnanjohtaja jaakko kiiski tilannetta vuosikokouksessa.

Jäsenmaksutuloiksi vuodelle 2015 on arvioitu 2 820 000 euroa. näistä tuloista suurin osa, yli kolmannes, menee työttö-myyskassan jäsenmaksuun. toiseksi isoin menoerä on henkilöstökulut. tämä luku sisältää myös edunvalvontaa, sillä tärkein edunvalvontaan annettu panostus on henki-löstöresurssi. Budjetin edunvalvontatoimin-tana näkyvä osa 9,6 % vuosikustannuksista sisältää lähinnä Akavan ja Ylemmät toimi-henkilöt Ytn:n jäsenmaksut.

Teksti Leena Vänni

YtYllä on normaalin jäsenyyden lisäksi useita eri jäsenyyslajeja. Esimerkiksi yrittä-jäksi siirtyneet jäsenet saattavat pysyä YtYn jäseninä vielä niin kauan, kun palkansaa-jan työttömyysturvan jälkisuojan säännökset koskevat heitä. Osa YtYyn liittyvistä on jo maksanut liittymisvuoden jäsenmaksun toi-seen työttömyyskassaan, jolloin he ovat vain YtYn jäseninä ilman iAEt-kassa jäsenyyttä vuodenvaihteeseen asti. nyt uutena mahdol-lisuutena avattiin opiskelijajäsenyys. Vaikka suoraan YtYyn ei oteta opiskelijajäseniä, asia on ajankohtainen jäsenyhdistysten kautta. ●

22 YTY 5/2014

Henkilöstökulut26,0 %

Edunvalvontatoiminta(Akava, YTN)

9,6 %

Työttömyysvakuutusmaksu35,5 %

Jäsenvakuutukset6,9 %

Hallinto jayleiskulut

8,8 %

Jäsenpalvelu7,6 %

YTYn kustannusten jakautuminen vuonna 2015

Tiedotus3,5 %

Jäsenhankinta2,1 %

[ Y T I M E S TÄ ]

Enni räisänenasiamies

YTY 5/2014 23

S yksyinen vuosikokousrumba alkaa olla lopuillaan. Suomi on monella tapaa järjestöjen luvattu maa. Kaikkiaan Suomessa on 120 000 järjestöä, joista toiminnassa olevia noin70 000, joissa on 15 miljoonaa henkilöjäsentä. Kolme neljäsosaa suomalaisista kuuluu elämänsä aikana vähintään yhteen ja miltei joka kymmenes useampaan kuin viiteen järjestöön. Monet ovat siis tämänkin syksyn aikana istuneet useammassakin

vuosikokouksessa.Järjestöjen ja järjestöjäsenyyksien suuren määrän lisäksi Suomi on järjestöjen luvattu maa siinäkin

mielessä, että täällä tehdään reilusti yli sata miljoona tuntia vapaaehtoistyötä vuosittain. Ihmiset ovat järjestöjen jäseniä, tukevat jäsenyydellään kenties jotakin arvoa tai aatetta, mutta myös mahdollistavat monen järjestön toiminnan vapaaehtoistoimijuudellaan. Vapaaehtoiset tuottavat toiminnallaan hyvin monenlaista hyvinvointia ja edunvalvontaa. Järjestöjen toiminnassa mukana olevista useat ovat syksyn aikana myös valmistelleet vuosikokousta.

Vuosikokousta saatetaan pitää vanhanaikaisena ja kankeana tapana vaikuttaa, mutta juurikin vuosikokous ja siellä hyväksytyt asiakirjat määrittelevät järjestön toiminnan. Sen lisäksi, että vuosikokouksessa valitaan järjestölle puheenjohtajisto ja hallitus, siellä määritellään järjestön seuraavan vuoden toiminta hyväksymällä toimintasuunnitelma ja talousarvio. Ilman vuosikokoukselle esitetyn suunnitelman hyväksymistä ja päätöstä ei järjestöllä ole myöskään toimintaa.

Järjestön omat säännöt määrittelevät, miten ja milloin toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä niiden osana jäsenmaksun suuruus, tulee käsitellä ja hyväksyä. YTYn sääntöjen mukaan ne käsitellään syyskokouksessa. Myös yhdistyslaki määrittelee joitakin vuosikokouksessa käsiteltäviä asioita. Esimerkiksi järjestön muuttaessa sääntöjä tulee sääntömuutos käsitellä vuosikokouksessa. Suuret linjaukset päätetään siis jo lainkin puitteissa kaikille jäsenille avoimessa vuosikokouksessa.

YTYn sääntöjen mukaan hallituksen tehtävänä on tehdä ehdotukset toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi ja jäsenmaksuksi. Toimintasuunnitelma ja talousarvio kootaan YTYn toimiston työnä. Tähän jäsenistö pystyy vaikuttamaan antamalla palautetta ja ehdotuksia. YTYn kokoisessa järjestössä vaikuttaminen on helppoa ja suoraa. YTYn toimijalle heitetty idea saattaakin löytyä vuosikokouksessa käsittelyssä olevasta toimintasuunnitelmassa.

Kuulumalla järjestöön vaikuttaa. Mitä luultavimmin kuulutaan sellaiseen järjestöön, joka ajaa itselle tärkeitä asioita, liittyivät ne sitten vapaa-aikaan tai työhön. Lähes kaikkien järjestöjen tehtävä on jollakin tavalla edistää suomalaisten hyvinvointia. Maksamalla jäsenmaksun antaa tukensa toiminnalle, jolla voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Koska suomalaisista monet kuuluvat useampaan järjestöön, vaikuttaa yksi ihminen monella eri taholla. Jäsenillä on yhdistyslain ja järjestöjen sääntöjen puitteissa valta ja oikeus vaikuttaa järjestöjen linjauksiin, tulevaisuuteen, joskus myös kohtaloon. Ei siis ole ihan yhdentekevää, osallistuuko vuosikokoukseen. ●

Onko vuosikokouksella väliä?

STiPEndirAhASTOnTULOKSiA

Y tY jakoi tänä vuonna apurahoja ylempiin toimihenkilöihin liittyvän tutkimuksen tekemiseen. Apurahaa myönnettiin kolmelle hakijalle. Ktt hannele rautamäki haki sti-pendiä väitöskirjatutkimukseensa

perustuvan kansainvälisille tiedelehdille tarjottavan ar-tikkelin laadintaan aiheena psykologisen omistajuuden ja työnilon keskinäinen yhteys.

Ulkoinen yrittäjyyden arvostus lisääperheyrittäjän psykologista omistajuutta ja työniloa

tutkimuksen mukaan yrittäjästatuksesta johtuva sosi-aalinen arvostus vahvistaa matkailuyrittäjän työniloa. Sosiaalisesta statuksesta nousee näin keskeinen työn-ilon lähde. Perinteiseksi koettu yrittäjän vapaus ja ta-loudelliset seikat tämän tutkimuksen mukaan sijoittu-vat vasta sosiaalisen arvostuksen jälkeen. Raskaimpina työnilon kääntöpuolen, ahdistuksen ja harmin, aiheina korostuivat taloudellisten seikkojen rinnalla ristiriidat julkisen tahon ja muiden sidosryhmien kanssa.

Vahvan psykologisen omistajuuden ja työnilon

omaavat perheyrittäjät ovat proaktiivisesti ja pitkäjän-teisesti toimivia verkostoyrittäjiä.

Panostus ja luottamus tulevaisuuteen ja seuraaviin sukupolviin vahvistuu vankan psykologisen omistajuu-den myötä. Rautamäen tutkimuksen mukaan vahvaa psykologista omistajuutta edistäviä tekijöitä ovat muun muassa yrittäjän kokema henkisen omistajuuden tunne, omistautuminen yritykselle ja vahva vastuunotto yri-tyksestä. Lisäksi vahvan psykologisen omistajuuden ja työnilon kokevat perheyrittäjät ovat aktiivisempia ver-kottumaan ja aktiivisesti toimimaan sidosryhmäyhte-yksissä koko toimialansa hyväksi.

Autonomian supistuminen vähentää perheyrittä-jän psykologista omistajuutta ja työniloa, mikä puoles-taan kaventaa yrittäjän yrityksen kehityshakuisuutta.

Yrityksen koko on Rautamäen tutkimuksen mu-kaan tilastollisesti merkitsevä selitystekijä matkailuyrit-täjän kokemalle psykologisen omistajuuden ja työnilon voimakkuudelle. Yrityksen koon kasvu pienestä yli mil-joonan euron keskisuureksi yritykseksi vähentää työn-iloa lisäten yrittäjyyden kuormittavuutta. Rahoituksen tiukkeneminen johtaa yrittäjän autonomian tunteen vähentymiseen ja vähentää työniloa sekä psykologista omistajuutta.

Ktt Hannele Rautamäen tutkimuksen mukaan

24 YTY 5/2014

aito dialogi perheyrittäjien ja sidosryhmien kanssa edes-auttaa alueellista kehittämistä verkostomaisen työsken-telyn edistäjänä. Yrittäjyyskoulutuksessa kannattaa ot-taa huomioon tunteet ja niiden merkitys osana yrittä-jyyskasvatusta, jotta yrittäjyys houkuttelisi enemmän myös nuoria. Psykologisen omistajuuden ja työnilon ulottuvuudet olisi näin ollen hyvä ottaa läpileikkaavana huomioon opintosuunnitelmien laadinnassa. ●

Y ksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YtY ry julis-taa haettavaksi stipendirahaston apurahoja esimies-työhön, asiantuntijatyöhön tai ylempien toimihen-kilöiden ammatilliseen järjestäytymiseen liittyvän tieteellisen tutkimustyön sekä julkaisutyön tukemiseen.

Julkaisutyötä voidaan tukea todellisia kustannuksia vastaan.Apuraha on ensisijaisesti tarkoitettu YtYn ja YtYn jäsenliittojen

jäsenille. Yksittäisen apurahan suuruus voi olla enintään 5.000 euroa. Hakuaika on 12.1. – 1.3.2015. Viimeisen hakupäivän jälkeen

saapuneita hakemuksia ei huomioida päätettäessä apurahoista. Hakemuksen saa YtYn nettisivuilta. Hakemus on toimitet-

tava hakuaikana sähköpostiosoitteeseen leena.vanni@yty.fi otsikolla ”Stipendirahasto” tai osoitteeseen

Yksityisalojen esimiehet ja asiantuntijat YtY ry /StipendirahastoRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Lisätietoja apurahoista antaa YtYn viestintävastaava Leena Vänni,leena.vanni@yty.fi, (09) 2510 1335.

YtYn hallitus päättää hakemusten perusteella apurahojen jakami-sesta. Kaikille apurahan hakijoille ilmoitetaan, onko apurahaa myön-netty. Myönnetyt apurahat maksetaan, kun apurahan saaja on palaut-tanut hyväksytyn kirjallisen selonteon saavutetuista tuloksista tai selvityksen korvattavista kustannuksista. Yli 500 euron apurahoista voidaan maksaa kuluja selvitystä vastaan enintään puolet ennen selonteon valmistumista. Apurahat pitää käyttää viimeistään kolmen vuoden sisällä niiden myöntämisestä. tämän jälkeen apurahapäätös lakkaa olemasta voimassa.

Myönnettyjen apurahojen saajat julkaistaan YTYn nettisivuilla, YTY-lehdessä sekä vuosikertomuksessa. YTY saa julkaista tutkimuk-seen ja sen tuloksiin liittyviä tietoja jäsenviestinnässään.

YtYn stipenditovat haettavissa12.1.–1.3.2015

YTY on hankkinut jäsentensä käyttöön Yrityksen perustamisoppaan. Opas on luettavissa nettisivujen jäsenosiossa Pdf-muodossa. Opas pysyy jatkossakin ajantasaisena, sillä sisältöä päivitetään aina, kun muutoksia tulee.

Mukana on malleja perustamisasiakirjoista ja-ilmoituksista sekä malliesimerkki starttiraha-hakemuksesta. Uudet perustamisilmoitus-lomakkeet on mallitäytetty. Oppaan on toimit-tanut TTM Tuulikki holopainen.

Opas vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä on otettava huomioon yritysmuodon valinnassa?

• Mitä lupia, ilmoituksia ja asiakirjoja perustaminen vaatii?

• Onko yrityksesi arvonlisäverovelvollinen? Mitä ilmoituksia tarvitaan?

• Aiotko palkata yritykseesi työntekijöitä? Jos, niin mitä silloin tulee tehdä ja tietää?

• Miten järjestät oman sosiaaliturvasi?

• Miten järjestät kirjanpidon?

• Miten yritystäsi verotetaan?

• Jos olet aikeissa aloittaa sivutoimisen yritystoiminnan, mitä silloin tulee tietää?

• Onko sinun mahdollista saada tukea ja avustusta yritystoimintaasi?

• Mitä ilmoituksia joudut yrittäjänä tekemään?

Uutena jäsenpalvelunayrityksen perustamisopas

YTY 5/2014 25

26 YTY 5/2014

Teksti Anne Penttilä, Alma 360 Kuvitus Miia Karjalainen

Pitääkö työehtosopimukseen perustuvaa

äitiysvapaan palkkaa maksaa tilanteessa,

jossa työntekijä siirtyy hoitovapaalta

uudelle äitiysvapaalle käymättä välillä

töissä?

n yt asiaan on saatu työtuo-mioistuimen ratkaisu, jonka mukaan äitiysvapaan palk-ka pitää näissäkin tilanteis-sa maksaa. tuomio perus-tuu teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden

työehtosopimukseen, mutta tuomiolla on vaikutus-ta muillakin ylempien toimihenkilöiden työehtoso-pimusaloilla.

työtuomioistuin otti tuomiollaan kantaa tilantee-seen, jossa työntekijä oli hoitovapaalla ja tultuaan uudel-leen raskaaksi hän ilmoitti työnantajalle jäävänsä suo-raan äitiysvapaalle. työnantaja hyväksyi hoitovapaan keskeyttämisen ja työntekijän siirtymisen äitiysvapaalle, mutta työehtosopimuksen mukaista äitiysvapaan palk-kaa ei maksettu.

Ylempien toimihenkilöiden teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on äitiysvapaan kolmen kuukau-den palkan edellytykseksi asetettu, että työtekijän työ-suhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. toimialan muiden henkilöstö-ryhmien työehtosopimuksissa on soveltamisohje, jonka mukaan äitiysvapaan palkkaa ei suoriteta työntekijälle, jos hänen äitiysvapaa alkaa aiemman perhevapaan aikana.

– työnantaja pyrki tulkitsemaan asiaa siten, että myös Ylemmät toimihenkilöt Ytn:n työehtosopimusta on sovellettava niin, että työntekijän on katkaistava van-hempainvapaansa ja palattava töihin ennen jäämistään uudelle äitiyslomalle, jotta hän olisi oikeutettu äitiysva-

Äitiysvapaan palkastaennakkopäätös

YTY 5/2014 27

Yleisellä tasolla esimerkiksi palkkasaatavat

vanhenevat lähtökohtaisesti viidessä vuodessa

erääntymispäivämäärästä. Mutta jos työsuhde on jo

ehtinyt päättyä, saatava raukeaa, ellei kannetta

nosteta kahden vuoden kuluessa

siitä kun työsuhde on päättynyt.

tämä jättäisi hyödyntämättä oikeuttaan hoitovapaaseen. tämän johdosta vanhempainlomadirektiivin tarkoitus ei toteutuisi tarkoitetulla tavalla.

Eu-tuomioistuimen julkisasiamies tiedotti päätök-sestä helmikuussa 2013. Prosessi kesti siis yhteensä lähes 3,5 vuotta haastehakemuksen allekirjoittamisesta maa-liskuun alussa 2011 työtuomioistuimen ratkaisuun elo-kuussa 2014.

Saatavat haettavissa ehkä takautuvasti

Lehtinen arvioi, että vastaavanlaisia tapauksia saattaa olla paljon.

– Ainakin päätellen liittojuristien yhteydenotoista. Heiltä olen saanut sellaista viestiä, että kyselyjä tulee pal-jon liittyen tähän asiaan. Se on ymmärrettävää, koska äidin kolmen kuukauden äitiysvapaan palkka on per-heille merkittävä verrattuna hoitovapaakorvaukseen. Monille on tärkeä myös käytännön kysymys: onko äidin keskeytettävä vanhempainvapaa äitiyslomapalkan saa-dakseen.

Jos työntekijä on joutunut vastaavanlaiseen tilan-teeseen ja äitiyslomapalkka on evätty häneltä, saattaa olla mahdollista hakea palkkasaatavat takautuvasti työn-antajalta, vanhenemissäännösten puitteissa. On syytä varmistaa oman liiton juristilta, missä ajassa tapaus van-henee.

– Yleisellä tasolla esimerkiksi palkkasaatavat van-henevat lähtökohtaisesti viidessä vuodessa erääntymis-päivämäärästä. Mutta jos työsuhde on jo ehtinyt päättyä, saatava raukeaa, ellei kannetta nosteta kahden vuoden kuluessa siitä kun työsuhde on päättynyt. Mikäli työeh-tosopimuksen määräystä on pidettävä ilmeisen tulkin-nanvaraisena, kuten tässä, saatava vanhentuu viidessä vuodessa erääntymisestä, toteaa Lehtinen.

Vanhempainvapaadirektiivin vastaistajättää äitiysvapaan palkka suorittamatta

työtuomioistuimen tuomio on ratkaissut lopullisesti pitkään erimielisenä olleen tulkintakysymyksen äitiys-vapaan palkasta siirryttäessä hoitovapaalta suoraan uudelle äitiysvapaalle. tuomion tekee erityisen merkit-täväksi se, että sitä on perusteltu vanhempainvapaadi-rektiivillä sekä työsopimuslain perhevapaita koskevilla pakottavilla säännöksillä. tämän johdosta tuomion antamaa tulkintalinjausta voidaan soveltaa teknologia-teollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopi-muksen ohella myös muiden työehtosopimusten äitiys-vapaan palkkasäännöksiä tulkitessa. ●

paa-ajan palkkaan kolmelta kuukaudelta. Aikaa ei kui-tenkaan määritelty, eli periaatteessa yksikin työpäivä riit-täisi ennen uudelle äitiyslomalle jäämistä, taustoittaa asianomistajaa ja Ytn:ää edustanut asianajaja, varatuo-mari tuula lehtinen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy:stä.

Ytn riitautti tapauksen työtuomioistuimessa. Pe-rusteena oli se, ettei Ytn:n työehtosopimuksessa ole tällaista soveltamismääräystä ja toisaalta työnantajan me-nettely jättää äitiysvapaan palkka maksamatta katsottiin tasa-arvolain vastaiseksi.

Ennakkopäätös EU-tuomioistuimelta

työtuomioistuin pyysi asiassa ennakkoratkaisua Euroo-pan unionin tuomioistuimelta.

– Aluksi lähtökohdat vaikuttivat huonoilta. Eu-tuomioistuin kysyy yleensä kantaa myös muilta jäsen-mailta ja ne jäsenmaat vastaavat, joita asia kiinnostaa. Ainoastaan yksi jäsenmaa oli meidän kannallamme ja sieltäkin vastattiin mielestäni hieman asian ohi. Kaikki muut jäsenmaat olivat työnantajan tulkinnan kannalla, kertoo Lehtinen.

Seurasi odottamaton käänne. Eu-tuomioistuin huomasi, että tasa-arvolain sijasta tapaus liittyy vanhem-painlomadirektiiviin, ja esitti sen pohjalta lisäkysymyk-siä Suomeen.

– tällaista ei ymmärtääkseni tehdä kovin usein. Lähetimme Eu-tuomioistuimelle kirjalliset vastaukset ja olimme myös asian suullisessa käsittelyssä marras-kuussa 2012.

Eu tuomioistuin katsoi, että työnantajan menet-tely jättää äitiysvapaan palkka suorittamatta kyseisessä tilanteessa oli vanhempainlomadirektiivin vastaista. työntekijä voisi joutua luopumaan oikeudestaan hoi-tovapaaseen ja palaamaan työhön, jotta hänelle myö-hemmin syntyisi oikeus äitiysvapaan palkkajaksoon. Jos äitiysvapaan palkka voitaisiin jättää suorittamatta tällai-sessa tilanteessa, niin se ohjaisi työntekijää siten, että

>> Sami Sillanpääkertoi Työnhaku-veturin lanseeraus-tilaisuudessa omantyöllistymistarinansa.

28 YTY 5/2014

Työnhakuveturi toimii

Uudellamaalla apuna

esimiesten ja asiantunti-

joiden työnhaussa. Tulokset

ovat rohkaisevia: yli 60 %

osallistujista löysi viime vuonna

ratkaisun työttömyyteensä.

APUATYönhAKUUn

Teksti Mari Lohisalo Kuvat fotolia.com ja Leena Vänni

t yö- ja elinkeinotoimistojen palvelut supistuvat samaan aikaan, kun työttö-mien määrä kasvaa. Korkeakoulutet-tuja työttömiä on viimeisten tilastojen mukaan uudellamaalla n. 30 000, joten

työnhakuun liittyville palveluille on todellista kysyntää. Palvelutarpeeseen vastaa omalta osaltaan Omaehtoisen työllistymisen tuki OttY ry, jonka takana on kahdek-san akavalaista ammattiliittoa, mukanaan YtY. OttY lanseerasi yhdistyksen virallisen nimen rinnalle uuden markkinointinimen, työnhakuveturin.

työnhakuveturin toiminta koostuu kuukausittain pidettävistä asiantuntijaluennoista ja koulutuksista, joissa esimerkiksi opitaan tunnistamaan omia vahvuuk-sia ja kiinnostuksen kohteita, hiotaan kuntoon perintei-siä työnhaun dokumentteja ja sosiaalisen median profii-leja, opetellaan etsimään piilotyöpaikkoja sekä pidetään yllä henkistä jaksamista. Aiheissa huomioidaan osallistu-jien toiveet monipuolisesti, jotta mahdollisimman moni löytäisi jotain itseään kiinnostavaa. Luennoille on tänä vuonna osallistunut yli tuhat kävijää. työnhaun uusien muotojen oppiminen ja tuen saaminen työllistymiseen on koettu suurimmiksi hyödyiksi. Myös verkostoitumi-nen on ollut tärkeää: osallistujien erilaiset taustat ovat mahdollistaneet hyvin monialaisen verkoston luomisen.

työnhakuveturin toimintaan kuuluu myös työn-hakuboosteri-nimellä kulkeva vertaisryhmävalmennus. Ryhmässä on n. 10 henkilöä ja vetäjä on samassa tilan-teessa oleva, aikaisempaan ryhmään itse osallistunut vapaaehtoinen. Ryhmä kokoontuu kahden kuukauden ajan ja työskentelee tavoitteellisesti liittojen asiantunti-joiden laatiman ohjelman mukaisesti.

työnhakuboosterin toiminta keskittyy auttamaan erityisesti yli 50-vuotiaita, pitkäaikaistyöttömiä sekä vastavalmistuneita, joiden työllistyminen on pitkitty-nyt. Vertaisryhmissä on tänä vuonna ollut yli sata osal-listujaa. Heistä yli kolmannes on ollut yli 50-vuotiaita ja puolet pitkäaikaistyöttömiä.

työnhakuveturin toimintaa rahoittavat sen jäsenlii-tot. työnhakuboosterin osuutta rahoittaa uudenmaan ELY-keskus ja se on järjestävien ammattiliittojen jäsen-ten lisäksi avointa kaikille uudellamaalla asuville työttö-mille sekä työttömyysuhan alaisille korkeakoulutetuille. uudenmaan tE-toimiston johtaja jarmo ukkonen on iloinen työnhakuboosterin tuloksista.

– Viranomaisten rahkeet eivät mitenkään riitä, kun valtion tuottavuusohjelma vähentää virkailijoita ja samalla työttömien määrä kasvaa. tämäntyyppisin osto-palveluin voidaan viranomaispalveluja täydentää ja tar-jota tukea sitä tarvitseville, hän toteaa.

YTY 5/2014 29

Ansioluetteloksi ei enää riitä listaus tehtävä-nimikkeistä. Viime vuosina perinteisen CV-mallin rinnalle on ilmestynyt uuden-tyyppisiä malleja, joissa keskitytään tuomaan esiin joko hankittua erityisosaamista tai työelämässä kertyneitä saavutuksia. Uudet CV-mallit ovat uusi mahdollisuus myös kokeneelle asiantuntijalle tai työssä pätevöityneelle, joiden työhistoriasta onpaljon kerrottavaa.

Jos aikaisemmin CV rakennettiin kertomaan työuran henkilöhistoria, nyt tavoitteena on pikemminkin saada aikaan myyntikirje, joka nostaa esille sitä, missä työnhakija on hyvä. Uudenmallinen CV häivyttää taustalle työ-historian aukkoja, kuten työttömyysjaksojatai muita urakatkoksia. Noin tunnin kestävän luennon aikana käydään läpi, miltä tällaisetCV:t sisältävät ja saadaan käytännön vinkkejä niiden laatimiseen.

Webinaari YTYn jäsenille 23.1.2015klo 10 –11.

Ilmoittaudu www.yty.fi/koulutuskalenteri,mukaan mahtuu 80 ensiksi ilmoittautunutta.

Koulutus on maksuton.

Ansioluettelouuteen iskuun-webinaari

Vertaisryhmästä boostiaitsensä markkinointiin

sami sillanpää on tietoliikennetekniikan insinööri, joka vedettiin työelämään jo ennen valmistumista. työpai-kat seurasivat toistaan, kunnes it-buumi päättyi ja jou-lukuussa 2012 Sillanpää jäi työttömäksi. Asia ei häntä pahemmin stressannut ja tuntui jopa mukavalta aja-tukselta pitää muutama kuukausi lomaa. Kesällä hän päätti, että lomailut on lomailtu ja on aika aloittaa työn-haku tosissaan. työmarkkinoilla oli hiljaista ja töitä ei löytynytkään.

Sami Sillanpään työllistymisessä työnhakuveturilla oli merkittävä rooli. Yrittäjyys oli ollut yhtenä vaihtoeh-tona hänen ajatuksissaan ja kun hän näki liiton uutis-kirjeessä ilmoituksen OttYn järjestämästä Yrittäjyys-päivästä, hän päätti lähteä mukaan. Yrittäjyyspäivässä hän kuuli myös työnhakuboosterista ja halusi kokeilla, saisiko vertaisryhmästä apua työnhakuun. Vertaisryhmä osoittautui erinomaiseksi tueksi: Sillanpää huomasi löytävänsä itsestään vahvuuksia ja osaamista, joiden olemassaoloa ei ollut ennen edes ajatellut. Ryhmäläis-ten kannustuksesta myös työnhakudokumentit meni-vät uuteen uskoon, esimerkiksi Linkedin-profiili koki muodonmuutoksen.

Sillanpää jatkoi boosteriryhmän vetäjäksi. Eräässä ryhmän tapaamisessa tuli puhelimeen viesti, jossa pyy-

dettiin yhteydenottoa. Linkedin-profiili oli huomattu ja Sillanpää löysi itsensä jo seu-

raavana päivänä haastattelusta. Sitä seu-raavalla viikolla alkoivat työt.

Sillanpää kannustaa menemään mukaan työnhakuveturin toimin-taan.

– työnhakuveturista saa uu-sia ideoita ja potkua työnhakuun. Asiantuntijoiden ja vertaisryh-män apu itsensä markkinoinnin kehittämisessä on loistavaa. Li-säksi usko omaan osaamiseen-sa ja itseensä saa uutta pot-kua, hän kiteyttää. ●

Työnhakuveturista saa uusia

ideoita ja potkua työnhakuun.

Asiantuntijoiden ja vertaisryhmän

apu itsensä markkinoinnin

kehittämisessä

on loistavaa.

Teksti Leena Vänni Kuva fotolia.com

Y tY-lehti oli mukana Aikakaus-median ammatti- ja järjestöleh-tien tutkimuksessa. Kyselyyn vastasi YtY-lehden osalta 638 vastaajaa. Vastaajista 497 (78 %) oli lukenut edellisen YtY-leh-den. Vastaajien taustatiedot oli-

vat yhteneväiset YtYn jäsenprofiiliin, joskin korkeakou-lututkinnon suorittaneiden määrä oli korkeampi kuin yleisesti jäsenkunnassa.

YtY-lehti sai kiitosta aiheista ja asiallisuudesta. ulkoasulle annettiin arvosanaksi asteikolla neljästä kymmeneen 8,3 ja sisällön kiinnostavuudelle 8. ilmes-tymiskertoja lehdeltä toivottiin pääosin 4 – 6 kertaa vuodessa.

30 YTY 5/2014

”Harva ilmestymiskerta tuo tietenkin jotkut asiat tiedoksi hieman jälkijättöisesti, mutta faktoina”

”Lehdessä asiat esitetään palkansaajan näkökulmasta, kun muuten mediassa on lähes yksinomaan työnantajapuolen näkökulma.”

”HR-henkilönä saan lehdestä ammatillisesti tärkeätä tietoa”

”Monista artikkeleista on ollut hyötyä tai ovat muuten vaan olleet kiinnostavia”

”Lehdessä ei ole paatoksellista (puolue)politiikkaa”

”Netistä ei tule luettua, kun koko päivän on koneella töissä muutenkin, lehti on helppo ottaa sohvalle”

toki lehden tärkeydestä oltiin myös eri mieltä.”Webbisivuilta saa kaiken oleellisen tiedon. Lehdessä ei mitään kiinnostavaa.”

tutkimukseen oli valittu lehdestä viisi artikkelia, joita vastaajat arvioivat. tämä avarsi lehden tekijöille, millä perusteilla ihmiset lukivat juttuja ja millaisista jutuista pidettiin. Osa lukijoita piti vaikkapa henkilöjutuista yleensä, joku sattui tuntemaan haastateltavan ja osaa taas kiinnosti käsiteltävä aihe muutenkin. Lakitieto kiin-nosti usein myös esimiestyön kannalta. Lämmin kiitos kaikille vastanneille, palautteen avulla pyrimme teke-mään entistä parempaa lehteä. ●

Adam-tutkimus antoi

hYVän ArVOSAnAnYTY-LEhdELLE

ASLAK-kurssi pysäyttää työstäjohtuvan kuormittuneisuuden!ASLAK-kurssilla tutkitaan omaa työhistoriaa, analysoidaan työtä eri näkökulmista ja etsitään keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Kurssilta saat voimaa toteuttaakenties pitkäänkin haaveena eläneen elämäntapamuutoksen. Kuntoutusjaksojenaikana päivitetään myös perinteiset kuntoutusteemat kuten ravinto ja liikunta.

Ytyläisten ASLAK-kurssi pidetään Avire Oy:ssä Siuntiossa 16.3.2015 alkaen:

Kurssi nro 58170, kurssijaksot:• 16.03.2015 - 20.03.2015 • 01.06.2015 - 05.06.2015 • 12.10.2015 - 17.10.2015 • 29.03.2016 - 02.04.2016

ASLAK-varhaiskuntoutus on mahtava tilaisuus investoida itseesi ja rakentaa oma hyvinvointisuunnitelmasi kollegoiden kanssa luonnon helmassa Siuntiossa!

Esimerkki Aslak-kurssipäivästä

• Aamiainen• Työhyvinvointiluento• Sykeohjattu sauvakävely• Buffetlounas• Fysioterapeutin yksilöllinen haastattelu• Kehonhuoltotunti• Työn kehittämistä pienryhmissä• Buffetpäivällinen

Valmennuspaikka: Avire Oy:n tilat Rantasipi Siuntion Kylpylässä

Kysy lisää:Rauni Halttunen, puh. 050 430 0306, rauni.halttunen@avire.fiPaula Kivekäs, puh. 0400 373 024, paula.kivekas@avire.fiKari Saarinen, puh. 09 2510 1330, kari.saarinen@yty.fi

www.avire.fi, www.kela.fi/kuntoutus

Avire Oy | p. 050 463 5437 | www.avire.fiKuntoutuspalvelut: Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio | Hallinto: Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI

Mistä lisäävirtaa elämään

ja työhön?

Miten jaksan, ehdin ja muistan?

Haluan jaksaa eläkeikään

saakkaMinne työnilo

ja innostuskatosivat?

Hae kurssille täyttämällä Kelan kuntoutushakemus

KU132 ja liittämällä siihen työterveyslääkärin B-lausunto.

Toimita hakemus asuinpaikkakuntasi

Kelan toimistoon.

Toimi nopeasti: Kurssille otetaan vain 10 henkilöä ja päätös tehdään kuntoutus-kriteereiden ja kuntoutus-

tarpeen täyttyessä hakemusten saapumisjärjestyksessä.

Hae ytyläisten omalle maksuttomalle kurssille:

Katleena Kortesuo:50 keissiä asiakaspalvelustaKauppakamari 2014, 255 s.

Teksti Seppo Simola

K aksi asiaa sai minut tarttumaan tähän kirjaan. Asiakaspalvelu on väistämätön osa työelämää, olit-pa sitten verottajan tai autoliik-keen palveluksessa. toinen syy oli kirjan kirjoittaja, jonka hu-

moristisesta ja fundamentteja ravistelevasta tyylistä olen pitänyt ennenkin.

Kirja patistelee monet kaltaiseni vanhat jäärät ymmärtämään sosiaalisen median voiman ja ennen muuta sen hyödyntämisen oman työn kehittämi-sessä. tiedätkö muuten oikeasti, miten oma työn-antajasi hyödyntää sosiaalista mediaa? itse en tien-nyt, ja kirja herätti minut välittömästi selvittämään asian.

nimensä mukaan kirja esittelee 50 tapausesi-merkkiä. Lähestymistapa on hyvin käytännönlähei-nen ja teoretisointeja välttelevä. Asian ytimeen men-nään heti. Opus kannustaa tekemään rivakasti, ei loputtomasti suunnittelemaan.

Verottaja Suomi24:ssä ja pankki chatissä? Kyl-lä. Sosiaalinen media on oleellinen osa niidenkin

Asiakaspalveluvoitotsyntyvät aktiivisuudesta

Sosiaalinen media on jo monissa yrityksissä ymmärretty tärkeäksiasiakaspalvelu- ja myyntikanavaksi.

[ K I R J A - A R V O S T E L U ]

32 YTY 5/2014

Kommunikaationaktiivisuustasoja on

kirjan mukaan viisi.Taso yksi on se, että tuskinedes vastataan ja taso kaksion, että vastataan jos jokuerityisesti kysyy. Jopa ykkös-portaalla on paljon yrityksiä,viranomaisistapuhumattakaan.

kerta kaikkiaan saa vastata yritysjargonilla, kapula-kielellä eikä juristerialla. Somea varten on löydettävä oikeat kyvyt. Somekieli saa olla aivan erilaista kuin yrityksen virallinen kommunikaatio, mutta fakto-jen pitää toki olla oikein. Lisäaikaa faktojen etsin-nälle antaa nopea välivastaus.

Kommunikaation aktiivisuustasoja on kirjan mukaan viisi. taso yksi on se, että tuskin edes vas-tataan ja taso kaksi on, että vastataan jos joku erityi-sesti kysyy. Jopa ykkösportaalla on paljon yrityksiä, viranomaisista puhumattakaan.

nykyään ei riitä edes proaktiivinen taso, jossa asiakkaisiin ollaan ennakoivasti yhteydessä. nyt siir-rytään ryminällä vaiheeseen, jossa asiakkaita osallis-tetaan ja heidän aktiivisuutensa hyödynnetään.

Hyvästä esimerkistä käy eräässä tunnetussa yri-tyksessä toimiva nettipartio. Se etsii aktiivisesti on-gelmatilanteisiin liittyviä asiakaskeskusteluja somesta ja ratkaisee ongelmat, joita asiakkaat pähkäilevät keskenään. Siellä siis pystytään vastaamaan jo ennen kuin asiakas kysyy! ●

palveluvalikoimaa. Keskeinen oivallus on se, että jos yritys itse ei ole sosiaalisessa mediassa aktiivinen, niin asiakkaat alkavat vastata toinen toisilleen yri-tyksen puolesta.

Sosiaalinen media on vain yksi kirjan sisältöalu-eista. Kommunikointiin palveluesimerkit kuitenkin tavalla tai toisella kaartavat, ja sosiaalinen media on nykyään oleellinen kommunikaatiotapa.

Eräs vakuutusyhtiö havahtui huomaamaan, että se sai paljon vihaisia asiakaspuheluja kirjallisten kor-vauspäätösten jälkeen. Syy ei ollut edes saamatta jää-nyt korvaus vaan se, että asiakas uupui pitkän, laki-kielellä ja ammattitermeillä ladatun tekstin edessä. Yhtiöön palkatut uudetkin työntekijät oppivat kuu-lemma varsin pian byrokraattisen kommunikaation taidon.

Varsinainen päätös – tuleeko rahaa vai ei – oli vasta viime riveillä. Korvauspäätökset piti käytän-nössä käsitellä kahteen kertaan: ensin asiakaskirjeessä ja sitten vielä puhelimessa. no, olihan tällä työllis-tävä vaikutus.

Kela pääsi jopa askeleen pidemmälle. Sen kaikki asiakkaat eivät pykäläviidakon liaanien seassa ym-märtäneet edes sitä, ovatko he saamassa rahaa vai menettämässä sitä. Asiat ovat nyt Kelassakin parem-malla tolalla.

Julkiselta puolelta kirjassa on Kelan ja verotta-jan lisäksi kuuluisa nettipoliisi Fobba. Häneltä ku-lui puoli vuotta aikaa seitsemän byrokratiaportaan selättämiseen ennen kuin nettipoliisitoiminta saat-toi käynnistyä.

Organisaatiobyrokraatit onkin syytä pitää mah-dollisimman kaukana sosiaalisesta mediasta, missä ei

Ku

va:

foto

lia.c

om

YTY 5/2014 33

YTY 5/2014 35

jäsensihteeritiina lappalainenPuh. 09 2510 1310

neuvottelupäällikköanu aspialaPuh. 09 2510 1340

toimistopäällikkökyllikki kivijärviPuh. 09 2510 1320

asiamiespekka potinkaraPuh. 09 2510 1375

jäsenpalvelupäällikkökari saarinenPuh. 09 2510 1330

asiamiesenni räisänenPuh. 09 2510 1345

toiminnanjohtajajaakko kiiskiPuh. 09 2510 1360

jäsenYYsasiat

tYösuhdeasiat Puh. 09 2510 1350, päivystys arkipäivisin klo 8.30 – 13.00

edunvalvonta

viestintävastaavaleena vänniPuh. 09 2510 1335

viestintä

päälakimiesheikki meskanen

työsuhdeasiamies heikki kähkönen

työsuhdeasiamies anna tapio

YksitYisalojen esimiehet ja asiantuntijat YtY rYpostiosoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkikäyntiosoite Asemapäällikönkatu 12 b

puhelin 09 2510 1310 Faksi 09 2510 1399sähköposti yty@yty.fi henkilökohtaiset etunimi.sukunimi@yty.fi internet www.yty.fi

postiosoite:Ratavartijankatu 2,00520 Helsinki

käyntiosoite:Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

asiakaspalvelupistepalvelee:Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00,Pe klo 10.00 – 13.00.

puhelinpalvelu:09 4763 7600Ma -to klo 10.00 – 15.00,Pe klo 10.00 – 13.00

Faksi09 4763 7690

internetwww.iaet.fi

Pidä tietosiajan tasallaVoit tarkastella ja päivittää tietojasiYtYn nettisivujen jäsenosiossa.toivomme, että voit päivittää tietosi,kun jokin seuraavista muuttuu:

• sähköpostiosoite

• puhelinnumero

• työnantaja

• tehtävänimike

Postiosoitetiedot päivittyvät meille automaattisesti itellantietokannasta. Jos haluat paperi-postin muuhun kuin viralliseenkotiosoitteeseesi, ilmoitathan siitä meille.

[ Y H T E Y S T I E d O T ]

Hyvää joulua ja menestyksekästä uu� a vuotta 2015YTY lahjoittaa joulukortteihin varatut rahat Suomen Lähetyslentäjille