6 2011Tässä numerossa mm.

▪ Vakaat kotimaan markkinat ▪ Veronumero käyttöön vuoden 2012 aikana ▪ Työsopimuslakiin säännöksiä vuokratyöstä ▪ Erehdyttävä kirje ja törkeä petos ▪ Myyjän ja ostajan vastuut käytetyn auton kaupassa ▪ Kuluttajaturvallisuuslaki voimaan vuoden alussa ▪ Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen ▪ Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia

Suomen Yrittäjätkouluttaa

Seminaarit

www.yrittajat.fi/koulutus tai p.09 229 229 94

Lisätietoa koulutuksistamme ja ilmoittautumiset

2012201220122012201220122012

Laki- ja työsuhdepäivät18. – 20.4.2012 Helsinki - Tukholma - Helsinki

▪ Ajankohtaiset lakiuudistukset ▪ Konkreettista työsuhdetietoa ▪ Käytännön kokemuksia ja esimerkkejä

Arvonlisäveropäivä8.5.2012 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki

▪ Ajankohtaiset arvonlisäveroasiat ▪ Havainnollisia esimerkkejä

Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä22.5.2012 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki

▪ Ajankohtaiset kansainvälisten toimintojen alv-muutokset

▪ Kansainvälisiin toimintoihin liittyviä muita alv-kysymyksiä

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari5. – 6.6.2012 Tallinna

▪ Miten sukupolvenvaihdos ja yrityskauppa hoidetaan hallitusti?

▪ Henkinen valmistautuminen ja käytännön toimet

▪ Yrityksen omistuksen järjestelyt ▪ Verosuunnittelu

Tule mukaan!

Seminaarien lisäksi järjestämme lukuisia lyhyempiä koulutustilaisuuksia mm. markkinoinnin, myynnin, yritysjuridiikan ja johtamisen aihepiireistä.

Johda ja markkinoi -seminaari25. – 27.9.2012 Helsinki - Tukholma - Helsinki

▪ Asiakashankinnan ja markkinoinnin kehittäminen

▪ Työyhteisön motivoiva johtaminen ▪ Liiketoiminnan ja talouden johtaminen

Ajankohtaisveropäivä18. 10.2012 Tiedekeskus Heurekan auditorio, Vantaa

▪ Tilinpäätös 2012 ▪ Yritysverotus ▪ Arvonlisäverotus ▪ Ennakkoperintä

Yrittäjän veroseminaari15.– 17.11.2012 Helsinki - Tukholma - Helsinki

▪ Tilinpäätös ja tilintarkastus ▪ Uudet lait ja lakimuutokset ▪ Käytännön esimerkkejä

Jäsenetu jäsenyritysten

edustajille on 30 – 40 %

normaalihinnoistamme.

YrittäjäINFO

Sisällysluettelo

YRITTÄJÄINFOKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUSViestintäassistenttiAnna Lantee,p. 09 2292 2855anna.lantee@yrittajat.fi

Visuaalinen ilmeSuunnittelija Lea HultSuomen Yrittäjät

TaittoKirsi PääskyvuoriPainomerkki Oy

Kirjoittajina tässä numerossa ovat lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, veroasiantuntija Laura Kurki, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, lainsäädäntö-asioiden päällikkö Janne Makkula, lakineuvoja Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies Lauri Rautio, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen.

ISSN 1239-4637

6 • 2011

YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2012

Numero www.yrittajat.fi,kirjaudu jäsennumerolla

1/2012 13.1.

2/2012 9.3.

3/2012 30.4.

4/2012 13.8.

5/2012 8.10.

6/2012 3.12.

1. VEROT JA RAHAT .................................................................................................4Vakaat kotimaan markkinat ...................................................................................4Veronumero käyttöön vuoden 2012 aikana ............................................................ 5Työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotus ........................................6KHO:n päätös edunvalvontaa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäverotuksesta .....6Verottaja neuvoo ja ohjaa yrittäjiä..........................................................................7Muistathan antaa työnantajan vuosi-ilmoituksen vuodelta 2011 oikealla tiedonantotavalla ......................................................................................7Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia .........................................................7

2. TYÖNANTAJAN ABC ...........................................................................................8Työsopimuslakiin vuokratyötä koskevia uusia säännöksiä .....................................8Lakineuvoja vastaa ................................................................................................9Rakennuksella työskentelevällä oltava työterveyskortti ....................................... 10Vuonna 2012 voimaan tulleita lakimuutoksia ...................................................... 10

3. YRITYSTOIMINNAN ABC .................................................................................11Erehdyttävä kirje ja törkeä petos ...........................................................................11Lakineuvoja vastaa .............................................................................................. 12Kuluttajaturvallisuuslaki tulee voimaan 1.1.2012 .................................................. 13Verkkotunnuksia kaupitellaan aktiivisesti ............................................................ 13Tupakkalaki tiukentuu 1.1.2012 ............................................................................. 13Kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys toimialasta riippumatta ...................... 14Maksutonta energiatehokkuusasiantuntijan koulutusta ...................................... 14Tuoretta tietoa Venäjän-markkinoista ...................................................................15Yritys-Suomi-verkkopalvelu kehittyy ......................................................................15Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia ........................................................15

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ ........................................................................................ 17Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia ....................................................... 17Yrittäjien oma viiri ja paljon muuta! ..................................................................... 18

4

6 • 2011

1. Verot ja rahat

Suomen Yrittäjät, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm p. 09 2292 2856 timo.lindholm@yrittajat.fi

Vakaat kotimaan markkinat Suomen talouden kotimarkkinat pysyneet kohtuullisessa kasvussa, vaikka Euroopan vaikeutuvasta velkakriisistä on uutisoitu koko syksyn ajan. Kuluttajat eivät ole pelästyneet kansainvälisen talouden huonojen uutisten tulvaa, jota talousmedia on pitänyt esillä hyvin näyttävästi. Rahankäyttö on jatkunut kohtuullisena, ja sitä on edistänyt olosuhteisiin nähden hyvä työllisyys.

Kauppa käyNäinä kuukausina eletään talouden kään-nettä, jossa tuoreimmatkin numerotiedot tuntuvat valitettavan vanhoilta. On jatkuva huoli siitä, kuinka suuri ero taloudessa on parin kuukauden takaisen tilanteen ja edes-sä olevien lähikuukausien välillä. Tähän asti kokonaisuus on pysynyt raiteillaan hyvin.

Kuluttajien rahankäytön kokonaisuut-ta peilaa hyvin vähittäiskaupan myynti. Tuorein tieto on syyskuulta, jolloin myyn-nin arvo oli lähes kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tällaista kasvua on näissä oloissa pidettävä varsin tyydyttävänä. Päivittäistavarakaupassa, jo-ka on vähittäiskaupan suuri alaerä, vastaa-va syyskuun kasvuprosentti oli kymmenen.

Työpaikat ovat säilyneet

Työmarkkinoilta uutisiin nousevat suuret yksittäiset irtisanomiset ja yt-neuvottelut.

Niiden syinä ovat heikentynyt suhdanne-tilanne ja toisaalta teollisen tuotannon ja työn väheneminen Suomessa, joka on edennyt suhdannevaihtelusta riippumatta.

Koko talouden tasolla työmarkkinoiden tila on kuitenkin pysynyt kohtuullisen hy-vänä. Lokakuun työttömyysaste oli tasan seitsemän prosenttia eli neljä kymmenystä alempi kuin vuotta aiemmin. Selvimmin työmarkkinoiden vakautta osoittaa työl-listen lukumäärä: lokakuussa työllisiä oli noin 8 000 enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Myös työttömien määrässä muutos oli oikean suuntainen: työttömiä oli 9 000 vähemmän.

Ensi vuoden puolella työllisyysnumerot ovat tähänastisia heikompia. Suhdanteen lisäksi työmarkkinoita tulee heikentämään olosuhteisiin nähden kallis palkkaratkaisu. Kuluttajien ja yrittäjien suurelle enemmis-tölle talouden tila on silti parempi kuin muutamien makronumeroiden perusteella

voisi tulkita. Heikko suhdannetila koskee eri toimialoja kovin valikoivasti, ja erot yritysten välillä pysyvät suurina.

Raha on halpaa

Euroopan velkakriisin positiivisin seuraus on korkojen mataluus. Vuoden euriborkor-ko on painunut kohti kahden prosentin rajaa, ja lyhyemmät euriborit ovat selväs-ti sen alapuolella. Mitään merkkejä tai perusteita lyhyiden korkojen nousulle ei lähitulevaisuudessa ole. Euroopan kes-kuspankin on pakko pitää ohjauskorkonsa erittäin matalana tai jopa alentaa sitä vielä nykyisestäkin.

Uusissa yritysluotoissa marginaalien haarukka on varsin leveä. Erot yritysten luot-tokelpoisuudessa ovat suuret, ja ne näkyvät lainarahan kokonaiskorossa. Silti rahoitus-kustannukset ovat melko alhaiset – kunhan rahan saatavuus pysyisi kohtuullisena.

5

6 • 2011

1. Verot ja rahat

Veronumero käyttöön vuoden 2012 aikanaVeronumeromenettelyyn siirtyminen vuoden 2012 aikana on osa Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattuja harmaan talouden torjuntatoimenpiteitä. Harmaan talouden torjuntaa valmistelemaan on myös asetettu kaksi työryhmää.

Työryhmien taustalla on maaliskuussa 2011 julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön työryhmämietintö ”Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennus- sekä majoitus- ja ravitsemisalalla”. Toinen TEM:n asettamista työtyhmistä valmis-telee tilaajavastuulain osittaisuudistusta erityisesti rakennusalalla ja toinen lisätoi-menpiteitä harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla. Molempien työryhmien toimikausi päättyy 31.12.2011.

Veronumeroon ja rakennusalan ve-ronumerorekisteriin liittyvät uudistukset otetaan käyttöön neljässä vaiheessa.

1. vaihe (15.12.2011 alkaen)

Ensimmäisessä vaiheessa joulukuussa 2011 – tammikuussa 2012 Verohallinto toimittaa veronumerot tiedoksi kaikille ansiotuloa saaville työntekijöille verokor-tin yhteydessä. Veronumeroa tarvitsevat kuitenkin vain rakennustyömaalla työs-kentelevät työntekijät, joiden on työssään pidettävä esillä kuvallista tunnistekorttia. Tällaisten työntekijöiden on toimitettava verokortissaan oleva veronumero työn-antajalleen. Veronumerosta ei voi päätellä henkilön syntymäaikaa, henkilötunnusta eikä sukupuolta.

Rakennusalan työn-antaja voi myös pyytää työntekijöidensä vero-numerot järjestelmiin-sä suorasiirron yhte-ydessä. Verohallinto suositteleekin, että rakennusalan yritykset hakevat ennakonpi-dätystietojen suorasiirtojen yhteydessä ve-ronumerot työntekijöilleen. Jos työnantaja pyytää veronumeron, rakennusalan työnte-kijä merkitään automaattisesti kesällä 2012 perustettavaan julkiseen veronumerore-kisteriin. Jos yritys ei pyydä veronumeroa suorasiirron yhteydessä vuodenvaihteessa 2011–2012, työntekijän tai työnantajan on kesällä 2012 pyydettävä erikseen raken-nustyömaalla työskentelevän työntekijän merkitsemistä veronumerorekisteriin.

Työnantajan tulee pyytää veronumeroa vain niille työntekijöilleen, jotka työskente-levät rakennustyömaalla. Esimerkiksi ra-kennusliikkeen konttorissa työskenteleville työntekijöille veronumeroa ei pyydetä. Suo-rasiirtopyyntö Verohallinnolle on tehtävä viimeistään 31.1.2012.

Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Laura Kurki, p. 09 2292 2928, laura.kurki@yrittajat.fi

Veronumeroa tarvitsevat rakennustyömaalla työskentelevät

työntekijät, joiden on työssään pidettävä esillä kuvallista

tunnistekorttia.

2. vaihe (arviolta 1.6.2012 alkaen)Toisessa vaiheessa Verohallinto alkaa kir-jata tilapäisesti Suomeen töihin tulevia ulkomaalaisia työntekijöitä väestötietojär-jestelmään. Näin ulkomaiset työntekijät, joita ei aiemmin ole rekisteröity Suomessa,

saavat Verohallinnon kautta henkilötunnuk-sen. Henkilötunnuksen saaminen edellyttää ulkomaalaisen työnte-kijän henkilökohtaista asiointia Verohallin-nossa. Asiointikäynnin

yhteydessä Verohallinto kerää verotuksessa tarpeellisia tietoja ja antaa rakennusalan ulkomaalaiselle työntekijälle kuvallisessa tunnistekortissa tarvittavan veronumeron.

3. vaihe (arviolta 1.8.2012 alkaen)

Kolmannessa vaiheessa avataan julkinen rakennusalan veronumerorekisteri, jonne kerätään kaikki Verohallinnon asiakastie-tokannassa olevat tiedot rakennusalan työntekijöistä. Tietoja rekisteriin voidaan merkitä työntekijän, tämän työnantajan ja työmaan päätoteuttajan pyynnöstä sekä Verohallinnon omasta aloitteesta.

4. vaihe (arviolta 1.9.2012)Neljännessä vaiheessa tulee voimaan työ-turvallisuuslain muutos, joka velvoittaa pitämään työmaalla henkilötunnistetta, johon on merkitty myös veronumero. En-nen työturvallisuuslain muutoksen voi-maantuloa aloitetuilla työmailla on kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka kuluessa veronumeron sisältävä henkilötunniste voidaan ottaa käyttöön. Muutoksen voi-maantulon jälkeen aloitettavilla työmailla veronumero tulee olla merkittynä henki-lötunnisteeseen heti työmaan alkaessa. Lainmuutoksella kuvallisen tunnistekortin käytön valvontavastuuta myös laajenne-taan koskemaan rakennuttajan lisäksi päätoteuttajaa ja omien työntekijöidensä osalta työnantajaa.

Uudistuksen myötä riski jäädä kiinni pimeän työvoiman käytöstä kasvaa. Me-nettely mahdollistaa myös epävirallisen ”vertaisvalvonnan” työmailla.

Lisätietoja: www.vero.fi > Tietoa Verohal-linnosta > Tiedotteet (mm. 18.10.2011 ja 22.11.2011)

6

6 • 2011

1. Verot ja rahat

Työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotusVerohallinto on julkaissut ohjeen työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotuksesta (21.11.2011, Dnro 555/32/2011). Verohallinnon ohjeessa käsitellään niitä edellytyksiä, joiden perusteella vakuutus voi olla verovapaa etu. Ohjeessa käsitellään myös edun arvon määrittämistä tilanteissa, joissa vakuutus on veronalainen etu.

Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeuden 23.3.2011 antamaan sairaanhoitovakuu-tusta käsittelevään ratkaisuun. Ratkaisun perustella sairaanhoitovakuutus voi olla tietyin edellytyksin verovapaa henkilö-kuntaetu, jos vakuutuksesta saatava etu on tavanomainen ja kohtuullinen ja koko henkilökunnan käytössä.

Ohjetta sovelletaan sen voimaantulon jälkeen verovuoden 2012 ennakkoperin-nässä ja kyseiseltä vuodelta toimitettavas-sa verotuksessa. Siltä osin kuin ohjeessa otettu kanta muuttaa verotuskäytäntöä verovelvolliselle edullisemmaksi, ohjetta voidaan verovelvollisen vaatimuksesta soveltaa myös aikaisemman verovuoden verotuksessa.

Sairaanhoitovakuutuksen verovapauden edellytykset

Työnantajan ottamasta sairaanhoitovakuu-tuksesta saatu etu voi olla työntekijälle tietyin edellytyksin verovapaa. Sairaanhoi-

tovakuutuksen verotuksesta ei ole tulo-verolaissa erityissäännöksiä, toisin kuin esimerkiksi henki- ja eläkevakuutusten verotuksesta. Tämän vuoksi edun veron-alaisuus ratkaistaan tuloverolain 29 §:ssä tarkoitetun laajan tulokäsitteen ja tulove-rolain 69 §:n verovapaita henkilökuntaetuja koskevien säännösten sekä oikeus- ja ve-rotuskäytännön perusteella.

Jos sairaanhoitovakuutus ei täytä ta-vanomaisuuden ja kohtuullisuuden edel-lytyksiä, etu on veronalainen. Tällöin va-kuutusmaksu on palkkaa, jos etu on saatu työsuhteen perusteella. Työterveyshuoltoa koskevan oikeuskäytännön perusteella ve-ronalaista tuloa on koko vakuutusmaksun määrä (näin esim. KHO 1988 B 584 ja KHO 1991 B 558).

Sairaanhoitovakuutuksen verovapau-delta edellytetään, että vakuutusturva on tasoltaan tavanomainen ja kohtuullinen. Vakuutusturvan kattavuutta arvioidaan sekä vakuutuksen korvattavuuden piiriin kuuluvien etujen laadun että vakuutuksesta

maksettavan enimmäiskorvauksen euro-määrän perusteella. Olennaista on, mitä vakuutuksesta voidaan korvata ja kuinka suuri korvaus yksittäisestä sairaustapauk-sesta tai tapaturmasta voidaan enimmil-lään maksaa. Sillä, toteutuuko vakuutus-tapahtuma ja korvataanko vakuutuksesta todellisuudessa koskaan mitään, ei ole merkitystä. Verohallinnon ohjeen mukaan vakuutusta ei ole pidettävä veronalaisena etuna, jos vakuutuksen perusteella mak-settava enimmäiskorvaus on enintään 10 000 euroa.

Lisäksi sairaanhoitovakuutuksen vero-vapauden yhtenä edellytyksenä on, että vakuutusmaksu on määrältään kohtuulli-nen. Verohallinto katsoo, että vakuutus voi olla verovapaa etu, kun vakuutusmaksu on enintään 400 euroa. Pelkästään se seikka, että vakuutusmaksu on enintään 400 eu-roa, ei automaattisesti johda siihen, että vakuutus olisi verovapaa etu. Vakuutus on vakuutusmaksun suuruudesta riippumatta veronalainen etu, jos vakuutusturva ei ole tasoltaan tavanomainen ja kohtuullinen. Sen sijaan se seikka, että vakuutusmak-su on huomattavasti suurempi kuin 400 euroa, voi yksinäänkin johtaa siihen, että vakuutus on veronalainen etu.

Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan Verohallinnon internetsivuilta osoitteessa: www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2011 > Työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotus

KHO:n päätös edunvalvontaa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäverotuksestaVerohallinto on julkaissut ohjeen edunvalvontaa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäverotuksesta (11.11.2011, Dnro A26/00 00 00/2011). Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun KHO 2011:75 yhdistyksestä, jonka tarkoituksena oli sen jäsenten yleisten etujen ajaminen.

Ratkaisun mukaan yhdistyksen perimiä jäsenmaksuja ei voitu käsitellä arvonlisä-verollisina, koska yhdistyksen toiminnan luonteen vuoksi jäsenten maksamaa jä-senmaksua ei voitu kohdistaa mihinkään tiettyyn yhdistyksen tuottamaan palveluun eikä yhdistyksen toiminnan ja sen yksit-täiselle jäsenelle koituvan hyödyn välillä ollut välitöntä yhteyttä. Yhdistys ei siten harjoittanut toimintaansa kokonaisuudes-saan arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla liiketoimin-nan muodossa, eikä näin ollen voinut ha-keutua ennakkoratkaisuhakemuksessa tar-koitetusta toiminnasta kokonaisuudessaan arvonlisäverovelvolliseksi eikä vähentää kustannuksiinsa sisältyvää arvonlisäveroa kokonaisuudessaan.

Osa edunvalvontaa harjoittavista yleis-hyödyllisistä yhdistyksistä on vapaaehtoi-sesti hakeutunut arvonlisäverorekisteriin, jolloin yhdistykset ovat suorittaneet arvon-lisäveroa kaikesta liiketoiminnan muodos-sa harjoittamastaan toiminnasta ja tähän saakka myös jäsenmaksuistaan. Verohal-linnon ohjeen mukaan yhdistysten tulee jatkossa käsitellä toimintansa arvonlisä-verottomana, jos ne harjoittavat edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa kuvatun laista edunvalvonta-toimintaa vastaavanlaisissa olosuhteis-sa ja joiden perimillä jäsenmaksuilla ei ole suoraa ja välitöntä yhteyttä jäsenille luovutettuihin tavaroihin ja palveluihin. Huomionarvoista on, että yhdistyksellä

saattaa olla arvonlisäverottomana käsi-teltävän edunvalvontatoiminnan lisäksi myös sellaista liiketoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa, josta hakeutumis-mahdollisuus edelleen on olemassa. Tältä osin yhdistys voi edelleen jatkaa toimin-taansa arvonlisäverollisena.

Yhdistyksen perimillä jäsenmaksuilla voi edelleen joissakin muissa tilanteissa olla suora ja välitön yhteys luovutettuihin tavaroihin tai palveluihin. Tällöin jäsenmak-suja voidaan pitää vastikkeena luovutetuis-ta tavaroista ja palveluista. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös ei aiheuta muu-toksia tällaisen yhdistyksen toimintaan.

Verohallinnon ohjeen mukaan korkeim-man hallinto-oikeuden ratkaisuista ilme-neviä periaatteita tulee noudattaa 1.1.2012 alkaen.

Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan Verohallinnon internetsivuilta osoittees-sa: www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2011 > KHO:n päätös 8.9.2011 KHO:2011:75 edunvalvon-taa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäve-rotuksesta

7

6 • 2011

1. Verot ja rahat

Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia

Verottaja neuvoo ja ohjaa yrittäjiäUudenmaan verovirasto jalkautuu yrittäjien keskuuteen 1.12.2011 tekemällä valvontakäyntejä.

Muistathan antaa työnantajan vuosi-ilmoituksen vuodelta 2011 oikealla tiedonantotavalla

Valvontakäynnit ovat osa asiakaskohtaista verovalvontaa. Tarkoituksena on auttaa verotukseen liittyvien asioiden hoitami-

sessa yrittäjiä, joilla on havaittu ohjauksen tarvetta. Käynneillä selvitetään asiakkaan verotuksellista asemaa sekä yritystoimin-

nan laajuutta ja luonnetta. Verottaja haluaa osaltaan neuvoa ja ohjata yrittäjiä toimi-maan oikein.

Työnantajalla, jolla on verovuonna 2011 ollut palveluksessaan yli 15 työntekijää, tulee antaa vuosi-ilmoitustiedot vuodelta 2011 sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Vuonna 2010 vastaava raja oli

yli 40 työntekijää. Sähköisiä tiedonsiirto-menetelmiä ovat Ilmoitin.fi-palvelu, Tyvi-palvelut ja Verohallinnon verkkolomakkeet (Suomi.fi). Myös Palkka.fi-palvelu välittää vuosi-ilmoitukset sähköisesti.

Jos vuosi-ilmoitus annetaan väärällä tiedonantotavalla, seurauksena voi olla sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu (laki verotusmenettelystä 22 a §).

Henkilöstörahastolaki uudistui kokonaan

Henkilöstörahasto on henkilöstön omis-tama ja hallitsema rahasto, joka hallinnoi yrityksen sille suorittamia tulos- tai voitto-palkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia varoja. Henkilöstörahastolaki uudistettiin kokonaan, ja uusi laki tuli voi-maan 1.1.2011. Uudistuksen tavoitteena on lisätä henkilöstörahastojen suosiota saattamalla laki joustavammaksi siten, että henkilöstörahastot olisivat koko henkilös-tön palkitsemiskeinoina nykyistä houkut-televampia ja kannustavampia.

Henkilöstörahastolain yleisenä tavoit-teena on palkita henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta, parantaa yrityksen ja vi-raston tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstön taloudellista osallistumista.

Uusi laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

Avopuolisoiden yhteistalouden purkamista koskeva laki tuli voimaan 1.4.2011. Lain tar-koituksena on antaa avopuolisoille suojaa avoliiton päättyessä. Laki soveltuu sellai-siin avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Säännökset soveltu-vat niin samaa kuin eri sukupuolta oleviin avopareihin. Laki soveltuu myös sellaisiin avoliittoihin, jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantuloa. Lakia ei sovelleta sellaisiin avoliittoihin, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa.

Uuden lain mukaan avopuolisoilla on oikeus hakea pesänjakajaa omaisuuden erottelun toimittamiseksi. Avopuolisolla on myös tietyin edellytyksin oikeus saada hyvitystä yhteistalouteen antamastaan panoksesta. Avopuolison oikeudet eivät uudistuksen jälkeenkään rinnastu avio-puolison oikeuksiin.

Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvonta, 09 229 221, www.yrittajat.fi

8

6 • 2011

2. Työnantajan ABC

Työsopimuslakiin vuokratyötä koskevia uusia säännöksiäUusilla säännöksillä selkiytetään vuokratyöntekijän ja lähetetyn työntekijän asemaa. Täsmennyksillä halutaan varmistaa, että vuokratyöntekijöiden työehdot ovat vähintään samat kuin varsinaisilla työntekijöillä.

Vuokratyöntekijän työehtojen nykysääntely

Työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momentis-sa on säännös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavasta työehtoso-pimuksesta. Säännöksen mukaan siinä tapauksessa, että työntekijän vuokrannut työnantaja ei ole sidottu minkään työeh-tosopimuksen noudattamiseen, vuokra-työntekijän työsuhteessa on sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan normaali- tai yleissitovan työehtosopimuksen mää-räyksiä.

Työehtosopimus on normaalisitova esimerkiksi silloin, kun työnantajayritys kuuluu työnantajaliittoon, joka on solminut kyseisen työehtosopimuksen. Yleissito-vana työehtosopimus velvoittaa niitäkin työnantajia, jotka eivät kuulu työnantaja-liittoon. Työsopimuslain mukaan sellainen työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaa-van määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Päätök-sen työehtosopimuksen yleissitovuudesta tekee tiettyjen kriteerien pohjalta sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva vahvistamislautakunta.

Mikäli edellä mainittuja työehtosopi-muksia ei ole, yleissääntönä on, että työn-tekijälle on maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Työehtojen määräytymistä täsmennetään

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 104/2011), jolla pannaan täytäntöön vuokratyödirektiivi.

Työsopimuslakiin ehdotetaan otettavak-si nimenomainen säännös vuokratyönteki-jöiden työehtojen määräytymisestä niissä tilanteissa, joissa ei ole joko työvoiman vuokrausyritystä tai käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Muutoksilla pyritään varmistamaan, että vuokratyöntekijät saa-vat samat työehdot eli työajan, palkan sekä työolot kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen varsinaiset työntekijät. Säännös

lisätään työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 2 momentiksi, ja se kuuluu ehdotuksen mu-kaan seuraavasti:

”Jos vuokratun työntekijän työsuh-teessa ei sovelleta mitään 1 momentissa tarkoitettua työehtosopimusta, vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilo-mia koskevien ehtojen on oltava vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten tai käytäntöjen mukaiset.”

Yksiselitteistä vastausta siihen, milloin kyse on käyttäjäyritystä sitovista ja kysei-sessä yrityksessä yleisesti sovellettavista sopimuksista ja käytännöistä, ei ole mah-dollista antaa. Myös lakiehdotuksen perus-telut jättävät tilaa yksittäistapauksittain teh-tävällä arvioinnille. Perusteluissa todetaan ainoastaan, että käyttäjäyritystä sitovia ja yleisesti sovellettavia sääntöjä voivat olla esimerkiksi yritystä sitovat yrityskohtaiset palkkausjärjestelmät tai myös yrityksessä yleisesti sovellettava vakiintunut käytäntö. Oleellista on joka tapauksessa se, että kyse on yritystä sitovasta ja myös yleisesti sovellettavasta järjestelmästä.

Käyttäjäyrityksille uusia velvoitteita

Lakimuutosten myötä vuokratyöntekijöi-tä käyttäville yrityksille tulee velvollisuus tiedottaa myös vuokratyöntekijöille yrityk-sessä avoinna olevista työpaikoista samalla tavoin kuin se antaa niistä tietoa omille työntekijöilleen. Sääntelyn tarkoituksena on parantaa vuokratyöntekijän työllisty-mismahdollisuuksia käyttäjäyrityksessä. Yritys ratkaisee jatkossakin itse tavat, joilla se tiedottaa avoinna olevista työpaikoista. Sääntely kuitenkin edellyttää, että myös vuokratyöntekijöillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada kyseiset tiedot.

Käyttäjäyrityksen on jatkossa tarjottava myös vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuulu-via palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen. Säännöksen tarkoi-tuksena on edistää vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua nimenomaan työ-paikalla käytössä olevien yhteisten tilojen ja järjestelyjen suhteen ja siten edistää

työpaikan sosiaalisia suhteita käyttäjäyrityk-sen omien ja vuokratyöntekijöiden välillä. Ehdotettu uusi työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 3 momentiksi lisättävä säännös kuuluu seuraavasti:

”Käyttäjäyritys on velvollinen tarjoa-maan vuokratuille työntekijöille mahdol-lisuuden käyttää sen tarjoamia sellaisia muita kuin työsuhde-eduiksi katsottavia palveluja ja järjestelyjä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen, jollei erilainen koh-telu ole perusteltua objektiivisista syistä.”

Säännöksessä mainituilla järjestelyillä ja palveluilla tarkoitetaan käyttäjäyrityksen työntekijöilleen tarjoamia, lähinnä pysy-vämpiä tai pidempiaikaisia järjestelyjä tai etuja, joita työntekijöillä on mahdollisuus halutessaan käyttää yrityksen yleisesti soveltaman käytännön ja periaatteiden mukaisesti. Mahdollisuus käyttää työpai-kan harrastetiloja tai vastaavia järjestelyjä voi olla tyypillinen tällainen säännöksessä tarkoitettu etuus tai järjestely.

On huomattava, että säännös ei kui-tenkaan kata esimerkiksi käyttäjäyrityksen tarjoamaa työterveyshuoltoa, koska työ-terveyshuollon järjestämisvelvoite kuuluu vuokratyöntekijän omalle työnantajalle eli työvoiman vuokrausyritykselle.

Säännöksen velvoitteesta on mahdol-lisuus poiketa objektiivisista syistä. Yleistä vastausta siihen, milloin vuokratyöntekijöi-den erilainen kohtelu on mahdollista, on vaikea antaa, mutta perusteena ei voi olla yksin se, että kyse on vuokratyöntekijästä.

Myös lähetettyjä työntekijöitä koskevaan lakiin muutoksia

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työnte-kijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut työnantaja lähettää työhön Suomeen rajoitetuksi ajaksi.

Lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin tehtävien muutosten tarkoituksena on, että Suomeen lähetetyillä vuokratyön-tekijöillä on samat työehdot kuin suoma-laisilla vuokratyöntekijöillä.

Suomen Yrittäjät, lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula,p. 09 2292 2951, janne.makkula@yrittajat.fi

9

6 • 2011

2. Työnantajan ABC

Lakineuvoja vastaaLakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä.

Kysymys: Yrityksessämme on määräaikaisia työntekijöitä. Heikon taloustilanteen vuoksi joudumme todennäköisesti turvautumaan lähiaikoina lomautuksiin tai irtisanomisiin. Voimmeko lomauttaa tai irtisanoa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin vedoten?

Vastaus:

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Albert Mäkelä, p. 09 229 221, albert.makela@yrittajat.fi

Pääsääntönä on, että määräaikaisessa työ-suhteessa olevaa työntekijää ei voi lomaut-taa. Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaan työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työtekijän vain, jos tä-mä tekee työtä vakituisen työntekijän sijai-sena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos määräajan perusteena on jokin muu kuin sijaisuus, ei määräaikaisen työntekijän lomauttaminen ole mahdollista.

Lomautusoikeuden rajoittaminen joh-tuu työsopimuslain perustelujen mukaan määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvistä erityispiirteistä. Kun työsopimus tehdään määräaikaisena, osapuolet sitoutuvat täyt-tämään työsopimuksesta johtuvat velvoit-teensa koko sovitun määräajan. Samasta syystä myös määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen on hyvin rajoitettua.

Irtisanominen mahdollista vain, jos siitä on sovittu

Työsopimuslain 6 luvun 1 §:n mukaan määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Muuten mää-räaikaisen työsopimuksen irtisanominen ilman irtisanomisehtoa on mahdollista vain joissakin erityistilanteissa (esimer-kiksi yrityksen konkurssi tai yksityisliikkeen omistajan kuolema).

Niin sanottu ”sekamuotoinen sopimus” on kuitenkin mahdollinen, eli määräaikai-seen työsopimukseen voidaan ottaa ehto, jonka mukaan sopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopi-mus. Tällöin myös mää-räaikainen työsopimus voidaan irtisanoa, jos sille on tuotannolliset tai taloudelliset perus-teet. Tällainen irtisano-misehto ei kuitenkaan mahdollista määrä-aikaisen työntekijän lomauttamista työn tilapäisen vähentymisen perusteella.

Muuten kuin edellä mainituissa tilan-teissa määräaikainen työsopimus voidaan päättää vain purkamalla tai sopimalla. Pur-kaminen edellyttää aina työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaista erittäin painavaa syytä, jotka liittyvät aina työsuhteessa ta-pahtuneisiin seikkoihin tai laiminlyöntei-hin. Määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin purkaa koeaikaan vedoten, jos osapuolet ovat sopineet koeaikaehdosta. Koeaika saa olla enintään neljän kuukau-den mittainen, mutta kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhtees-sa koeaika saa olla enintään puolet työso-pimuksen kestoajasta.

Määräaikaisen työsuhteen purkaminen tuotannollisin ja taloudellisin perustein ei ole mahdollista. Tämä on vahvistettu korkeimman oikeuden ratkaisussa 1988:9.

Tapauksessa rakennusliike oli palkan-nut kirvesmiehen tietyn rakennuskohteen valmistuessa päättyvään määräaikaiseen työsuhteeseen. Rakennusliikkeen ja ra-kennuttajan välinen urakkasopimus oli

kuitenkin ennen raken-nuskohteen valmistu-mista purettu asiassa selvittämättä jääneen syyn vuoksi. Korkein oikeus katsoi, ettei ra-kennusliikkeellä ollut urakkasopimuksen purkamisen perusteella oikeutta kirvesmiehen

työsopimuksen purkamiseen sovitusta työkaudesta huolimatta.

Määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin päättää, jos osapuolet ovat siitä yksimielisiä. Tällöin työsuhteen päättämi-sestä voidaan sopia. Sopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti.

Mikäli määräaikainen työsuhde kuiten-kin päätetään ilman lain mukaista perus-tetta ennen määräajan päättymistä, syntyy päättävälle osapuolelle vahingonkorva-usvelvollisuus. Työnantajan päättäessä työsuhteen ennenaikaisesti hän joutuu suorittamaan työntekijälle vahingonkor-vauksena sopimuksen mukaisen täyden palkan lomakorvauksineen määräajan jäl-jellä olevalta ajalta. Vastaavasti työntekijä on pääsääntöisesti velvollinen suoritta-maan työnantajalle vahingonkorvausta, mikäli työntekijä päättää työsuhteen ennen sovittua aikaa.

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen on mahdollista vain tämän ollessa vakituisen työntekijän

sijaisena. Tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla voi

irtisanoa vain, jos työsopimuksessa on irtisanomisehto.

10

6 • 2011

2. Työnantajan ABC

Rakennuksella työskentelevällä oltava työterveyskortti Jokaisella rakennusliikkeessä työskentelevällä työntekijällä on oltava henkilökohtainen työterveyskortti. Kortti on ollut käytössä jo neljä vuotta, mutta se tunnetaan vielä huonosti sekä työterveyshuolloissa, että rakennusalan yrityksissä.

Rakennusalan työterveyskortti vaaditaan rakennusliikkeiden työntekijöiltä. Kortti ei ole pakollinen esimerkiksi rakennusalan toimihenkilöille, kunnan rakennustyönteki-jöille, yksinyrittäjille eikä muun kuin raken-nusliikkeen palveluksessa työskenteleville.

Kortista tulee ilmetä työntekijän henki-lötiedot, jokaisen terveystarkastuksen ajan-kohta, seuraavan tarkastuksen ajankohta sekä työterveysyksikön ja tarkastajan nimi.

Työntekijä ja työnantajat hyötyvät kortista

Työnantajan on huolehdittava siitä, että rakennustyötä tekevällä työntekijällä on henkilökohtainen työterveyskortti. Työn-tekijän taas on pidettävä kortti mukanaan rakennustyömaalla.

Kortista työnantaja voi seurata, onko uuden työntekijän terveystarkastukset hoi-

dettu ja milloin on seuraavan tarkastuksen aika. Kortista näkee myös edellisen työ-terveyspalvelun tarjoajan, mikä helpottaa työterveystietojen löytämistä ja siirtoa.

Lisää työterveyskortista Työterveyslai-toksen sivuilta: www.ttl.fi > Toimialat > rakennusala > Työterveyshuolto

Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia

Työsopimuslain määräaikaisia työsopimuksia koskevia säännöksiä tarkennettiin

Vuoden 2011 alusta muutettiin työsopi-muslain 1 luvun 3 §:n määräaikaisen työso-pimuksen solmimisedellytyksiä koskevaa säännöstä. Säännös jaettiin kahteen mo-menttiin siten, että määräaikaisen sopi-muksen solmimisen edellytyksenä olevasta perustellusta syystä säädetään omassa momentissaan ja toistuvien määräaikais-ten sopimusten käytön rajoituksista sen jälkeen omassa momentissaan.

Uuden sääntelyn mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua, jos määräaikaisten sopimus-ten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi. Uudella sääntelyllä ei muutettu kunkin määräaikaisen sopimuksen solmimisen edellytyksenä olevaa perustellun syyn si-sältöä.

Työsopimuslain perhevapaita koskevaan sääntelyyn uudistuksia

Työsopimuslain perhevapaita koskevaan 4 lukuun otettiin uusi 7a §, jossa säädetään työntekijän poissaolosta perheenjäsenen tai muun työntekijälle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Sääntely tuli voi-maan 1.4.2011 alkaen.

Uuden säännöksen mukaan jos työn-tekijän poissaolo on tarpeen hänen per-heenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnan-tajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Säännöksessä läheisellä tarkoite-taan henkilöä, johon työntekijällä on eri-tyinen henkilökohtainen sukulaisuuteen tai ystävyyteen perustuva kiinteä suhde ja jonka hoitoon ja huolenpitoon työntekijä osallistuu.

Järjestely perustuu työnantajan ja työn-tekijän keskinäiseen sopimukseen. Poissa-olon ajalta työnantajalla ei ole palkanmak-suvelvollisuutta.

11

6 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Erehdyttävä kirje ja törkeä petosKorkeimman oikeuden ratkaisu (KKO 2011:84) laskua muistuttavasta kirjeestä ja kirjeen suunnitelleen toimitusjohtajan vastuusta.

Tapauksessa itävaltalainen yhtiö Trademark Publisher GmbH oli lähettänyt lukuisil-le suomalaisille tavaramerkin haltijoille laskua muistuttavan kirjeen, jonka otsi-kossa oli viitattu kirjeen vastaanottajan tavaramerkin rekisteröintiin. Kirjeessä oli kuvattu vastaanottajan tavaramerkki ja sen rekisteröintitiedot. Siinä oli myös esitetty vastaanottajan maksettavaksi maksua, jonka maksamiseksi kirjeeseen oli liitetty myös esitäytetty tilisiirtolomake eräpäi-vämerkinnöin. Kirjeen kääntöpuolella oli lisäksi pientä, kirjeen sisältöä tarkentavaa tekstiä otsikon ”tietokantapalvelujen yleiset liiketavat” alla.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko vastaanottajia erehdy-tetty maksamaan maksu siinä käsityksessä, että maksu liittyi heidän tavaramerkkinsä ylläpitoon, vaikka se tosiasiassa koski ta-varamerkin julkaisemista itävaltalaisyhti-ön verkkosivuilla, sekä siitä, oliko kirjeen suunnittelusta ja lähettämisestä vastuus-sa ollut yhtiön toimitusjohtaja syyllistynyt petokseen.

Kirjeen sisältö

Tavaranmerkin haltijoiden saama kirje (esi-merkki kirjeestä nähtävissä osoitteessa www.kko.fi/uploads/8s7vzdz83brn.pdf) on ollut seuraavan kaltainen: kirjeen vasem-massa yläkulmassa on tummalla, isolla kirjasintyypillä painettu otsikko ”tavara-merkki/varumärke”. Otsikon alapuolella

on tummalla pohjalla vaalea teksti ”tava-ramerkkinne rekisteröinti”, jonka jälkeen vaalealla pohjalla isolla tummalla kirjasin-tyypillä teksti ”kausi 2004–2007”. Tämän tekstin yläpuolella on pienellä vaalealla tekstillä ilmaisut ”tarjous – julkaisu” ja ”so-pimuksen hyväksyminen”. Näiden tekstien jälkeen seuraa suurikokoinen vastaanotta-jan tavaramerkin kuva sekä tavaramerkin rekisteröimistiedot.

Tavaramerkin kuvan alla on pienellä ja vaalealla kirjasintyypillä teksti ”pyydämme maksamaan summan ennen 15.5.2004, mikäli hyväksytte tämän julkaisun kau-delle 2004–2007”, josta päivämäärät ja vuosiluvut on esitetty suuremmalla ja tum-memmalla kirjasintyypillä. Tämän perässä on niin ikään pienellä ja vaalealla kirjasin-tyypillä teksti ”tietoja tästä tarjouksesta; katso kääntöpuoli”, sekä maininta ”tämä julkaisu ei korvaa virallista tavaramerkin suojarekisteröintiä”. Lisäksi kirjeessä on tummalla, isolla tekstillä ja kehystettynä rahamäärä 587 euroa.

Maksuvaatimuksen yläpuolella lukee pienellä vaalealla tekstillä ”maksu/tarjous rekisteröinnin julkaisemisesta”. Kirjeen alaosan puolestaan muodostaa esitäytetty tilisiirtolomake, jonka oikeassa ylälaidassa on tummalla pohjalla erottuva teksti ”mak-settava/betalas” ja jossa maksun aiheelle varatussa tietokentässä on yksilöintinä esi-tetty teksti ”asianumero/referensnummer” sekä sen alle painettu numero- ja kirjainsar-ja. Kirjeen kääntöpuolella on lisäksi pientä tekstiä otsikon ”tietokantapalvelujen yleiset liiketavat” alla.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisun lähtökohtana oli sen selvittäminen, oliko kirjeen saaneita asianomistajia erehdytetty kirjeillä maksusuoritukseen. Muuta yhte-ydenpitoa asianosaisten välillä ei ennen kirjeiden lähettämistä eikä myöskään en-nen maksujen suorittamista ollut. Asiassa ei lisäksi väitettykään, että kirjeissä olisi esitetty suoranaisesti vääriä tietoja. Kysy-mys olikin siitä, oliko kirje tästä huolimatta sisältönsä ja ulkoasunsa vuoksi sillä tavoin harhaanjohtava, että vastaanottajat ovat erehtyneet suorittamaan kirjeessä ilmoi-tetun maksun.

KKO katsoi, että kirje on sisällöltään ja ulkoasultaan laadittu tavalla, joka on ollut omiaan antamaan vastaanottajalle

harhaanjohtavan käsityksen siitä, että ky-symys on ollut hänen tavaramerkkinsä re-kisteröintiin perustuneen tai tavaramerkin voimassa pysymiseen liittyneen maksun perimisestä. KKO katsoi, ettei yhtiön tar-joamalla rekisteröidyn tavaramerkin jul-kaisupalvelulla ole ollut sellaista sisältöä ja merkitystä, että asianomistajat olisivat maksaneet yhtiön kirjeen mukaisen mak-sun sen vuoksi, että he olisivat katsoneet tarvitsevansa julkaisupalvelua tai pitäneet sitä yrityksensä kannalta hyödyllisenä. Li-säksi KKO korosti, että ratkaisevaa ei ole, mitä kirjeessä on kaikkiaan sanatarkasti luettuna kerrottu, vaan nimenomaan se käsitys, joka vastaanottajille on kirjeen si-sällön ja ulkoasun perusteella luotu ottaen huomioon annetun informaation sisältö, asettelu ja painotukset kokonaisuutena.

Ratkaisun perusteella yrityksen edus-tajilla on aina tietynlainen selonottovel-vollisuus niistä seikoista, joiden pohjalta he tekevät yrityksen puolesta päätöksiä. Selonottovelvollisuuden laajuus riippuu muun muassa siitä, missä asemassa hen-kilö päätöksiä tekee, kuinka merkittävästä asiasta on kysymys sekä asian olosuhteista ja toisen osapuolen menettelystä. KKO kuitenkin korosti, ettei yritysten toimin-nassa voida perustellusti edellyttää, että laskujen tarkastuksessa noudatettavat rutiinit olisivat samanlaisia tai tarkkuu-deltaan vastaavia kuin ne menettelytavat, joita noudatetaan harkittaessa tarjousten hyväksymistä ja velvoitteisiin sitoutumista. Ratkaisun mukaan tarjoukseksi tarkoitetun asiakirjan laatiminen erehdyttävästi laskua muistuttavaksi ei olekaan sellainen toimin-tatapa, jota edes elinkeinoelämän piirissä olisi syytä suojata.

Korkein oikeus katsoikin toimitusjohta-jan syyllistyneen asiassa törkeään petok-seen sekä olevan velvollinen suorittamaan asianomistajille asiassa vahingonkorva-uksia. KKO ei ollut ratkaisussaan yksi-mielinen, vaan kahden oikeusneuvoksen mielestä syytettynä ollut toimitusjohtaja ei ollut syyllistynyt törkeään petokseen eikä näin ollen ollut myöskään vahingonkorva-usvelvollinen.

Esimerkki tavaramerkin haltijoille lähe-tetystä kirjeestä nähtävissä osoitteessa www.kko.fi/uploads/8s7vzdz83brn.pdf.

Suomen Yrittäjätlainopillinen asiamiesLauri Rautiop. 09 2292 2871lauri.rautio@yrittajat.fi

12

6 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Lakineuvoja vastaaLakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä.

Kysymys: Olen ostamassa yritykselle autoa. Ajattelin ostaa auton käytettynä, mutta onko minulla silloin mitään oikeuksia, jos auto ei olekaan siinä kunnossa kuin piti ja menee esimerkiksi muutaman viikon kuluttua kaupasta epäkuntoon?

Vastaus:

Kun yritys ostaa toiselta yritykseltä irtainta omaisuutta, esimerkiksi auton, sovelletaan kauppalakia (KL), jos osapuolten välisestä sopimuksesta, käytännöstä, kauppatavasta tai muusta osapuolia sitovasta tavasta ei muuta johdu. Yksinkertaistettuna tämä tar-koittaa sitä, että jos ostaa auton ennestään tuntemattomalta myyjältä tekemättä kirjal-lista sopimusta, sovelletaan virhevastuun osalta kauppalakia. Kuitenkin autoliikkeillä on yleensä käytössä yleiset sopimusehdot, joissa voi olla myös virhetilanteita koskevia ehtoja. Pääsääntöisesti tällöin noudatetaan mainittuja sopimusehtoja eikä kauppalain säännöksiä.

Virheellisyyden määräävä ajankohta

Myyjän virhevastuun kannalta keskeinen säännös on kauppalain 21 §, jonka mukaan tavaran virheellisyyttä on arvioitava sen pe-rusteella, millainen tavara on ominaisuuk-siltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilme-nisi vasta myöhemmin.

Vaaranvastuulla tarkoitetaan sitä, ke-nellä on riski tavaran vahingoittumises-ta. Tämä riski siirtyy ostajalle, kun hän saa noutokaupassa ta-varan haltuunsa (KL 13§). Vaaranvastuun siirtymisen jälkeen ta-pahtuvilla muutoksilla tavaran ominaisuuksis-sa (esim. autoon tulee naarmu sen osues-sa toiseen autoon) ei ole merkitystä myyjän virhevastuun kannalta, jos virhe ei ole ollut olemassa kaupantekohetkellä.

Jos tavara huononee vaaranvastuun siirryttyä ostajalle, tavarassa katsotaan kui-tenkin olevan virhe, jos huononeminen johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta. Sama koskee tilannetta, jossa myyjä on takuun tai vastaavanlaisen sitoumuksen antamalla ottanut vastatakseen tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominai-suuksista määrätyn ajan ja huononemi-nen koskee sitoumuksen piiriin kuuluvaa ominaisuutta.

Myyjän virhevastuu autokaupassa

Myyjä siis vastaa virheestä, joka (1) autossa on ollut luovutushetkellä, (2) auton ”huo-nonemisesta” luovutuksen jälkeen, jos se johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta ja (3) takuun tai vastaavan sitoumuksen pe-rusteella. Takuu ei näissä tilanteissa perus-tu mihinkään lakiin, vaan takuun mukainen vastuu syntyy vain, mikäli siitä sovitaan myyjän ja ostajan kesken.

Myyjän sopimusrikkomuksella tarkoite-taan sitä, että auto ei vastaa sitä, mitä on sovittu tai mitä voidaan katsoa sovitun. Jos muuta ei voida katsoa sovitun, ostetun auton tulee KL 17 §:n mukaan soveltua sen normaaliin tarkoitukseen tai siihen erityiseen tarkoitukseen, josta myyjä on ollut tietoinen. Jos auto poikkeaa näistä ominaisuuksista tai siitä mitä on sovittu, siinä on virhe.

Autossa on virhe myös silloin, kun se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut sen ominaisuuksista ennen kau-pantekoa, ja näiden tietojen voidaan olet-taa vaikuttaneen kauppaan. Sama koskee myös tietoja, joita joku muu kuin myyjä on antanut auton ominaisuuksista, jos myyjä

on ollut tietoinen anne-tuista tiedoista. Tämä on laissa muotoiltu ”ei ollut eikä hänen olisi pi-tänytkään olla selvillä näistä tiedoista”.

Ostaja ei kuiten-kaan saa virheenä ve-

dota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos myyjä siis kehottaa ostajaa tarkastamaan auton, eikä ostaja ole sitä tehnyt tai jos ostaja on tarkastanut auton, ei ostaja voi vedota seikkaan, joka olisi pitänyt tarkastuksessa havaita. Ostajan täytyy myös tarkastaa ta-vara luovutuksen jälkeen ”niin pian kuin olosuhteet sen sallivat”.

Ostajan oikeudet virheen johdosta

Ostajan oikeuksista virheen johdosta sää-detään kauppalain 30 §:ssä. Jos tavarassa on virhe eikä se johdu ostajasta tai ostajan

puolella olevasta seikasta, ostaja saa vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta taikka purkaa kaupan se-kä lisäksi vaatia vahingonkorvausta. Ostaja saa myös 42 §:n mukaisesti pidättyä kaup-pahinnan maksamisesta. Käytännössä vir-heen korjaaminen ja hinnanalennus ovat keskeisimmät oikeussuojakeinot. Kaupan purkaminen tulee kyseeseen vain olennai-sen virheen johdosta.

Kauppalain 32 §:n mukaan ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Ostajan on siis reklamoitava kohtuullisessa ajassa, eli käytännössä noin viikon kuluessa virheen havaitsemisesta.

Käytännön vinkkejä

Käytetyn auton kaupassa ongelmat joh-tuvat usein siitä, että autossa on paljon piilossa olevia liikkuvia osia, joiden kun-nosta ei luonnollisesti voida nimenomai-sesti sopia. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mitä lähempänä luovutusajankohtaa autoon on tullut ongelmia, sitä helpom-min niiden katsotaan olleen olemassa jo kaupantekohetkellä. Toki virheen laadulla on tässä olennainen merkitys. Jos esimer-kiksi tuulilasissa kaupantekohetkellä ollut halkeama on laajentunut, ei mahdollisuut-ta vaatimuksen esittämiseen välttämättä ole. Jos taas mäntä tulee konepellin läpi viikon päästä kaupanteosta, on vaatimuk-sen esittämiseen myyjää kohtaan paljon selkeämmät perusteet.

Käytetyn auton kaupassa kannattaa joka tapauksessa tehdä perusteellinen tarkastus ja koeajaa auto ennen sen ostoa. Myös vioista kysyminen on tärkeää. Myyjä vastaa antamistaan tiedoista myös tilanteessa, jossa hän on antanut väärää tietoa auton ominaisuuksista. Viime kädessä on kysy-mys siitä, pystyykö ostaja näyttämään, että virhe oli olemassa kaupantekohetkellä.

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Tuukka Hämäläinen,p. 09 229 221,tuukka.hamalainen@yrittajat.fi

Mitä lähempänä luovutusajankohtaa autoon on

tullut ongelmia, sitä helpommin niiden katsotaan olleen olemassa jo

kaupantekohetkellä.

13

6 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Kuluttajaturvallisuuslaki tulee voimaan 1.1.2012Uudessa kuluttajaturvallisuuslaissa on kysymys yleisen kuluttaja-turvallisuussääntelyn päivittämisestä, yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä.

Lainsäädännön yleisiin periaatteisiin ja lähtökohtiin ei tule muutoksia. Lailla ku-motaan nykyinen vuodelta 2004 oleva laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta.

Lainmuutos koskee erityisesti sellaisia palveluita, joihin saattaa liittyä merkittäviä riskejä. Tällaisten kuluttajapalvelujen tarjo-ajan tulee tehdä toiminnan aloittamisesta etukäteen ilmoitus kunnan valvontaviran-omaiselle sekä laatia turvallisuussuun-nitelma eli turvallisuusasiakirja. Laissa tarkoitettuja palveluja ovat esimerkiksi huvipuistot, kuntosalit, leikkikentät, seik-kailu- ja elämyspalvelut, kiipeilykeskukset, uimarannat sekä turvapuhelinpalvelut.

Ilmoitusvelvollisuus koskee vain uusia, lain voimaantulon jälkeen palvelun tarjoa-misen aloittavia toiminnanharjoittajia. Tur-vallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus sen sijaan koskee siirtymäajan jälkeen myös lain voimaan tullessa jo tarjottavia pal-veluita. Siirtymäaika on kuusi kuukautta. Palveluntarjoajien, jotka tarjoavat edellä mainittuja palveluita lain voimaan tulles-sa, tulee siten laatia turvallisuusasiakirja viimeistään 1.7.2012.

Turvallisuusasiakirjaa koskeva muistio ja lisätietoa on osoitteessa http://www.tem.fi/files/31140/MUISTIO_turvalli-suusasiakirjasta_17102011_2.pdf

Suomen Yrittäjät, lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula,p. 09 2292 2951, janne.makkula@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjätlainopillinen asiamiesLauri Rautiop. 09 2292 2871lauri.rautio@yrittajat.fi

Verkkotunnuksia kaupitellaan aktiivisestiSuomen Yrittäjiin on viime aikoina tullut useita yhteydenottoja liittyen verkkotunnusten eli ns. domainien kauppaan.

Esimerkiksi com-, net- ja eu-loppuisia verkkotunnuksia on markkinoitu yrityksille, joilla jo on olemassa olevilla kotisivuillaan käytössä fi-loppuinen verkkotunnus. Mark-kinoinnissa on usein kerrottu, että jokin muu toimija on juuri aikeissa rekisteröidä yrityksen toiminimen sisältävän, muun kuin fi-loppuisen verkkotunnuksen. Monia yrittäjiä on myös peloteltu verkkotunnus-ten rekisteröimättä jättämisen seurauksilla ja korostettu asian hoitamisella olevaa kiirettä.

Viestintävirasto hallinnoi viranomaista-hona ainoastaan fi-maatunnusta ja myös valvoo sitä koskevaa verkkotunnuslakia. Vaikka yrityksellä olisikin hallussaan yrityk-sen toiminimeen liittyvä fi-verkkotunnus, voi muu yritys tai yksityishenkilö pyrkiä rekisteröimään yrityksen toiminimen si-sältäviä, muita kuin fi-loppuisia verkko-tunnuksia.

Verkkotunnusten rekisteröimistä har-kitessa yrittäjän on kuitenkin syytä pitää

mielessä, että rekisteröimistä tarjoavia palveluntarjoajia on useita, ja että tyypilli-nen hinta esimerkiksi net-loppuisen verk-kotunnuksen rekisteröimisestä vaikuttaa tyypillisesti olevan korkeintaan muutamia kymmeniä euroja. Suomen Yrittäjiin tullei-den yhteydenottojen perusteella on lisäksi syytä epäillä, että suurta osaa verkkotun-nuksista ei varoituksista huolimatta rekiste-röidä, vaikka markkinoinnin vastaanottaja ei saamaansa tarjousta hyväksyisikään.

Tupakkalaki tiukentuu 1.1.2012Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien pitäminen esillä vähittäismyyntipaikassa on 1.1.2012 alkaen kiellettyä.

ei voida nähdä myyntipaikan ulkopuolelta. Esilläpitokielto ei myöskään koske kan-sainvälisessä meriliikenteessä käytettävällä aluksella tapahtuvaa tupakkatuotteiden myyntiä.

Toinen 1.1.2012 voimaan tuleva tupakka-lain muutos liittyy tupakointiin hotelleiden tai muiden majoitusliikkeiden huoneissa. Tupakointi voidaan 1.1.2012 alkaen sallia enintään yhdessä kymmenestä hotellin tai

muun majoitusliikkeen asiakkaiden majoi-tushuoneesta. Huoneiden lukumäärästä riippumatta tupakointi voidaan kuitenkin jatkossakin aina sallia kolmessa majoitus-huoneessa. Tällaisissa tapauksissa on lain mukaan huolehdittava, etteivät työntekijät joudu näissä huoneissa työskennellessään altistumaan tupakansavulle.

Asiakkaalla on kuitenkin mahdollisuus tutustua myyntipisteessä tupakkatuottei-den kuvastoon ja saada mukaansa tupak-katuotteista ja niiden hinnoista painettu luettelo.

Esilläpitokiellosta on kaksi poikkeusta: Kielto ei koske sellaista erillisellä sisään-käynnillä varustettua, pääosin tupakkatuot-teita ja tupakointivälineitä myyvää myyn-tipaikkaa, jossa myytäviä tupakkatuotteita

14

6 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys toimialasta riippumatta Olipa yritys vaateliike, rautakauppa, rakennusliike, kukkakauppa tai sähköliike, kuljetusajoneuvoa käyttävien henkilöiden koulutuspakko koskettaa jokaista toimialaa. Merkitystä ei myöskään ole sillä, tarvitseeko yritys liikennelupaa.

kerran kuukaudessa hakea tai viedä yri-tyksen tavaraa raskaalla pakettiautolla tai kuorma-autolla, on hänen käytävä kuljetta-jan ammattipätevyyskoulutus. Vapautukset koulutuksesta ovat erittäin marginaaliset.

Ajoneuvon luovuttaminen henkilölle, jolla ei ole voimassa olevaa ammattipäte-vyyttä, on kielletty. Sakot saa myös ajoneu-von luovuttaja. Vastuu pätevyydestä koskee myös työnantajaa, jonka on seurattava myös kuljettajan ammattipätevyyden voi-massaolon säilymistä.

Viisi seitsemän tunnin koulutuspäivää

Ammattipätevyys vaatii viisi seitsemän tunnin koulutusjaksoa, joita voi käydä yhden kerrallaan. Vain ennakoivan ja ym-päristöystävällisen ajon koulutusjakso on pakollinen, muut kurssit voi valita yrityksen ja työntekijän tarpeiden mukaan. Kursseja voi myös räätälöidä yrityksen tarpeisiin, kunhan sisältö vastaa direktiivin vaatimuk-sia.

Lisätietoja ja esimerkkejä ammattipäte-vyyttä edellyttävistä työtehtävistä sekä em. koulutusta tarjoavista yrityksistä voi lukea Liikenteen turvallisuusviraston Trafin sivuil-ta osoitteesta www.ake.fi/AKE/Ammattilii-kenne/Ammattipätevyys/

Yrittäjä ja kaikki työntekijät, jotka ajavat yrityksen, kaupungin, kunnan tai vaikka urheiluseuran ajoja, joihin tarvitaan C1, C, D, tai D1 -luokan korttia, kuuluvat todennä-köisesti uuden koulutusasetuksen piiriin.

Kuljettajien on suoritettava jatkokou-lutus viiden vuoden aikana eli henkilölii-

kenteessä 10.9.2013 ja tavaraliikenteessä 10.9.2014 mennessä. Ammattipätevyys myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen koulutuksia on käytävä uu-delleen.

Ajon määrä ei vaikuta pätevyysvaati-muksiin. Vaikka työntekijän tarvitsisi vain

Maksutonta energiatehokkuusasiantuntijan koulutustaAalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) järjestävät opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen avulla energiatehokkuusasiantuntijan koulutusohjelman.

Koulutusohjelman tavoitteena on energia-tehokkuussuunnittelun erityisosaamisen kehittäminen teollisuuden, kuntasektorin sekä näitä palvelevien suunnittelu- ja kon-sulttitoimistojen tarpeisiin.

Koulutus sopii esimerkiksi sähkö-, pro-sessi-, rakennus-, LVI- tai voimalaitosteknii-kan alojen sekä arkkitehtuurin korkeakou-lututkinnon suorittaneille. Koulutukseen voi hakea myös esimerkiksi opistotason

insinööri, jolla on soveltuva pitkä tai laaja työkokemus kiinteistö- tai energiatekniikan alalta.

Koulutus kestää 19.1.–12.12.2012. Opintojen laajuus on 30 opintopistettä. Hakuaika päättyy 19.12.2011 ja valintapää-tökset tehdään 23.12.2011 mennessä. Kou-lutukseen voi osallistua useampi henkilö samasta organisaatiosta. Paikkoja on 30 molemmissa yliopistoissa.

Lisätiedot:TTY Edutech Karri Inkinen040 849 0482, karri.inkinen@tut.fi www.tut.fi/edutech

Aalto PRO Terhi Wermundsen050 300 7872, terhi.wermundsen@aalto.fiwww.aaltopro.fi/energia/energiatehokkuus

15

6 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Yritys-Suomi-verkkopalvelu kehittyyYritys-Suomi-verkkopalvelu eheyttää pirstaleiseksi koettua yrityspalvelutarjontaa yhden luukun periaatteella toimivaksi.

Tuoretta tietoa Venäjän-markkinoistaHaluaisitko päästä Venäjän markkinoille, mutta et tiedä miten? Osallistu Venäjä nyt! Mahdollisuuksien markkinat -seminaariin.

Seminaarissa Venäjällä jo toimineet kertovat muun muassa Pietarin alueen mahdollisuuksista, miten Venäjältä löytää yhteistyökumppaneita, millaiset sopimus-käytännöt Venäjällä on ja miten venäläiset kokevat Suomen-kaupan. Lisäksi kuullaan suomalaisyrittäjien käytännön kokemuksia Venäjältä.

Seminaari järjestetään Helsingissä Ra-vintola Pääpostin neuvottelutiloissa osoit-teessa Mannerheiminaukio 1 B keskiviikko-

na 18.1.2012 kello 9–13. Osallistumismaksu on 100 euroa. Se sisältää lounaan ja Matti Honkasen uutuuskirjan Onnistu Venäjällä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 13.1.2011 mennessä osoitteesta www.yrittajat.fi/venajanyt tai puhelimitse Susanna Tuo-miselle numeroon 09 2292 2971.

Peruutuksista 13.1. jälkeen peritään puolet osallistumismaksusta. Jos jättää ilmoittamatta, että ei tule paikalle, peritään koko osallistumismaksu.

Lisätietoja: Thomas Palmgren, puh. 050 500 3384, thomas.palmgren@yrittajat.fi

www.yrittajat.fi/venajanyt

Yritys-Suomi-verkkopalveluun on koottu julkisten yrityspalveluorganisaatioiden palvelut, runsaasti opastavaa tietoa yri-tystoiminnan eri tilanteisiin sekä tietoa palveluista vastaavista yhteishenkilöstä.

Jatkossa Yritys-Suomi-verkkopalvelu on myös kanava jatkuvasti laajenevaan säh-köiseen viranomaisasiointiin.

Valtiovarainministeriön vetämä Säh-köisen asioinnin ja demokratian SADe-

ohjelma on linjannut www.yrityssuomi.fi-verkkopalvelun yrityspalvelujen ja yritys-asiointien keskeiseksi palvelukanavaksi.

Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia

Suomi liittyi Lontoon sopimukseen

Suomi on liittynyt eurooppapatentteja kos-kevaan Lontoon sopimukseen. Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 1.11.2011. Lon-toon sopimuksen tavoitteena on alentaa eurooppapatentteihin liittyviä käännös-kustannuksia. Sopimusvaltiot luopuvat vaatimasta eurooppapatenteista kään-nöksiä virallisille kielilleen joko kokonaan tai osittain eurooppapatentin kansallisen voimaansaattamisen vaiheessa.

Lakimuutoksen jälkeen eurooppapaten-tin voimaansaattaminen Suomessa edel-lyttää patenttivaatimusten toimittamista suomeksi tai hakijan oman kielen ollessa ruotsi, ruotsiksi. Patentin selitysosa voi olla englanninkielinen.

Lontoon sopimukseen liittymien yh-teydessä muutettiin kansallisen patentin hakemusmenettelyä niin, että halutessaan patentinhakija voi saada englanninkielistä patenttihakemusta koskevat viranomaisen päätökset englanniksi. Muutokset tulivat voimaan 1.11.2011.

Kuluttajansuojalakiin muutoksia

Kuluttajansuojalain 2 luvun 14 §:n markki-nointiarpajaisten vastikkeettomuutta kos-keva säännös kumottiin 15.6.2011 alkaen. Kumoamisesta seuraa, että arpajaisiin osallistuminen voidaan aiemmasta poi-keten rajoittaa markkinoidun hyödykkeen ostajiin. Arpajaislain soveltamisalaa tarkis-tettiin samalla siten, että laki ei koske sel-laisia markkinointiarpajaisia, joissa ei edel-lytetä muuta vastiketta kuin hyödykkeen ostamista tai ostotarjouksen tekemistä.

Edellä mainitun lainmuutoksen yhtey-dessä aikaosuusasuntojen eli niin sanottu-jen loma- tai viikko-osakkeiden markkinoin-tia ja kauppaa koskeva kuluttajansuojalain luku uudistettiin. Uudet säännökset vas-taavat pitkälti aiemmin voimassa olleita säännöksiä, mutta sääntelyn soveltamisala laajeni koskemaan useampia sopimus-tyyppejä. Asuntojen lisäksi säännökset koskevat siten esimerkiksi huvialuksessa tai matkailuvaunussa sijaitsevia aikaosuuk-sien perusteella käytettäviä majoitustiloja.

16

6 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Soveltamisala laajeni koskemaan myös uu-dentyyppisiä pitkäkestoisia lomatuotteita, niin sanottuja alennuslomaklubeja, sekä aikaosuuksien ja pitkäkestoisten lomatuot-teiden välityssopimuksia ja aikaosuuksien vaihtosopimuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin vähittäiskauppaa koskeviin säännöksiin muutoksiaMaankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainni-nohjausta koskevien säännösten osalta. Lakimuutos tuli voimaan 15.4.2011. Uu-distuksen tavoitteina oli muun muassa tukea keskusta-alueiden asemaa kaupan sijaintipaikkana, säilyttää olemassa ole-van lähikauppaverkon toimintaedellytykset sekä turvata palvelujen saavutettavuus tu-levaisuudessa.

Kaupan ohjauksen selkeyttämiseksi vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu laissa omaan lukuun. Lakiuudis-tuksella maakunta- ja yleiskaavoille ase-tettiin erityiset vähittäiskaupan suuryksi-köitä koskevat sisältövaatimukset. Lisäksi maakuntakaavoissa on esitettävä kaupan enimmäismitoitus ja merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön mitoituksen alaraja. Vähittäiskaupan suur-yksikön määritelmää muutettiin siten, että siihen sisältyy myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa.

Uusi pelastuslaki toi helpotuksia väestönsuojien rakentamisvelvollisuuksiinUusi pelastuslaki tuli voimaan 1.7.2011. Pelastuslaissa säännellään muun muassa väestönsuojien rakentamisvelvollisuuksis-ta. Suomen Yrittäjät ajoi lakivalmistelun yhteydessä voimakkaasti näkemystä, jonka mukaan yksittäisten yrittäjien ei verojen maksamisen lisäksi tule vastata yritystoi-minnan harjoittamiseen kuulumattomista kustannuksista. Heinäkuussa voimaantul-leessa pelastuslaissa luovuttiinkin uuden väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Lisäksi väestönsuojien rakentamisvelvol-lisuuden alarajaa nostettiin merkittävästi uudisrakentamisen osalta.

Vanhan pelastuslain mukaan väestön-suoja tuli rakentaa kaikkiin yli 600 neliö-metriä suurempiin rakennuksiin käyttötar-koituksesta riippumatta. Uuden lain mu-kaan uusiin rakennuksiin on rakennettava väestönsuojat, mikäli kerrosala on yli 1200 neliötä. Teollisuus- tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksiin väestönsuoja

kuitenkin vaaditaan vasta, jos kerrosalaa on yli 1500 neliömetriä. Lain esitöissä mai-nitun arvion mukaan muutos vähentää mainittuihin rakennustyyppeihin raken-nettavien suojien määrää 65 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Muihin rakennuksiin rakennettavien suojien määrän odotetaan vähentyvän noin 45 prosentilla.

Julkisiin hankintoihin liittyvä laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä Marraskuun 10. päivänä 2011 voimaan tulleen lain tarkoituksena on edistää säh-köisten menettelytapojen käyttöä julkisissa hankinnoissa.

Sähköisellä huutokaupalla tarkoitetaan hankinnan toistuvaa kilpailutusmenette-lyä, jonka kuluessa tarjoaja voi esittää uusia alennettuja hintoja tai tarjouksen sisältämiä tekijöitä sähköisesti. Menettely toteutetaan sen jälkeen, kun hankintalain mukainen tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen. Sähköinen huutokauppame-nettely mahdollistaa tarjousten luokitte-lun automaattisen arviointimenetelmän pohjalta.

Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan täysin sähköistä kilpailutus-menettelyä tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville hankinnoille. Hankintamenettely on rajoitetun keston-sa ajan avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville tarjoajille, jotka ovat esittäneet tarjouspyynnön mukaisen alustavan tar-jouksen. Toimittaja voi esittää alustavaa tarjousta paremman tarjouksen missä tahansa vaiheessa, jos tarjous on vähim-mäisvaatimusten mukainen. Dynaamisen hankintajärjestelmän kesto ei saa ylittää neljää vuotta, lukuun ottamatta asianmu-kaisesti perusteltuja erityistapauksia.

Sähköisen huutokaupan käytöstä ja dy-naamisen hankintajärjestelmän perustami-sesta on ilmoitettava siten kuin hankinta-lainsäädännössä säädetään. Tarjouksen valinnasta ja hankintapäätöksestä sekä muutoksenhausta päätökseen säädetään hankintalaissa sekä eritysalojen hankin-talaissa.

Haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat

Maaliskuussa uudistettiin ympäristönsuo-jelulakia ja ns. hajajätevesiasetusta vastaa-maan paremmin tarvittavien jätevesijär-jestelmien investointien kohtuullisuutta. Samalla lievennettiin niitä edellytyksiä,

joiden täyttyessä iäkkäillä ja vaikeassa elämäntilanteessa olevilla henkilöillä on mahdollisuus saada vapautus jätevesijär-jestelmiä koskevista vaatimuksista. Myös lain siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella eli maaliskuuhun 2016 saakka.

Uudessa hajajätevesiasetuksessa jäte-vesien käsittelyvaatimuksia lievennettiin niin, että talousjätevesivesien puhdistuk-selle on määritelty vähimmäisvaatimus-taso. Kunnat voivat halutessaan soveltaa minimitasoa ankarampiakin puhdistus-vaatimuksia, jos kysymyksessä on herkästi pilaantuva alue. Tällaisia alueita ovat esi-merkiksi ranta- ja pohjavesialueet.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän ei tarvitse täyttää puhdistustasoa koskevia vaatimuksia, jos• kiinteistönjätevedetjohdetaantaitul-

laan johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon

• kiinteistönjätevesienmääräonvähäi-nen eikä kiinteistöllä ole vesikäymälää

• kiinteistölläonvelvollisuushakeaym-päristölupa

• kaikki kiinteistöllä vakituisesti asuvatkiinteistönomistajat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Ikäpoikkeus ei kuitenkaan koske vapaa-ajan asuntoja.

• kuntaonmyöntänytlykkäystävaatimus-ten noudattamisesta vaikean elämänti-lanteen vuoksi.

Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa ovat esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat. Vapautusta haetaan kunnalta, ja se myön-netään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Uusi kilpailulaki voimaan 1.11.2011

Keskeisimmät kilpailulain uudistukset liittyvät kilpailunrajoitusten seuraamus-järjestelmään, yrityskauppavalvontaan sekä vahingonkorvausvelvollisuuteen. Lain soveltamisalan määritelmää on sel-keytetty siten, että elinkeinonharjoittajaksi katsotaan taloudellista toimintaa harjoit-tava luonnollinen henkilö tai yksityinen tai julkinen oikeushenkilö. Aiempi määritelmä oli jonkin verran suppeampi.

Uutta laissa on, että vahingonkorvauk-seen oikeutettuja tahoja on enemmän. Lain voimaantulon jälkeen jokainen kilpailunra-joituksesta vahinkoa kärsinyt voi vaatia lain rikkojalta korvausta. vahingonkorvauksen vanhentumisajan alkaminen ja päättymi-nen on määritelty uudella tavalla.

Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvonta, 09 229 221, www.yrittajat.fi

17

6 • 2011

4. Yrittäjä ihmisenä

Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksiaLaki takuueläkkeestä tuli voimaan

Uusi laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011. Takuueläke on taloudellinen tu-kimuoto, jolla turvataan Suomessa asuvan eläkkeensaajan toimeentulo, jos hänen eläkkeensä eivät muutoin riitä kohtuulli-seen toimeentuloon.

Takuueläkkeen myöntämisen edellytyk-senä on, että hakija saa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä tai etuutta maatalousyrittäjien luopumis-järjestelmästä, ja että hänen eläkkeensä yhteenlaskettuna jäävät alle takuueläkkeek-si määritellyn tason.

Täysimääräinen takuueläke on vuoden 2010 tasossa 685 euroa. Takuueläke on veronalainen etuus, ja sen määrä on si-dottu kansaneläkeindeksiin. Takuueläkkeen maksaa Kansaneläkelaitos.

Sairausvakuutusmaksun maksuvelvollisuuteen muutoksia

Sairausvakuutuslakia ja työnantajan sosi-aaliturvamaksusta annettua lakia koske-vat muutokset tulivat voimaan 1.1.2011. Sairausvakuutusmaksun maksuvelvolli-suus koskee muutoksen jälkeen vain niitä vakuutettuja, joilla on oikeus sairauspäi-värahaan. Myös työnantajan velvollisuus maksaa työnantajan sairausvakuutusmak-sua vastaa nyt ajallisesti vakuutetun päi-värahaoikeutta. Maksuja ei enää määrätä alla 16-vuotiaille eikä 68 vuotta täyttäneille eikä heidän työnantajilleen.

Työterveyshuollon ennalta ehkäisevän toiminnan korvaustason ehdot muuttuivatVuoden 2011 alusta voimaan tulleen uu-situksen myötä Kansaneläkelaitos korvaa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kuluista 60 prosenttia vain, jos työnan-taja, työntekijät ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet työpaikalla ja työ-terveyshuollossa noudatettavista käytän-nöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana.

Muutoksen tavoitteena on parantaa työkyvyn hallinnan ja edistämisen toteu-tumista työpaikoilla.

Mikäli em. asioista ei ole sovittu, on ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kor-vaustaso 50 prosenttia eli samansuuruinen kuin korvaus sairaanhoidosta ja muun terveydenhuollon kustannuksista.

YEL- ja MYEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäivärahaan parannus

Vuoden 2011 alussa voimaan tullut muu-tos paransi sekä yrittäjän eläkelain että maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutetun yrittäjän ns. omavastuuajan sairauspäivärahaa. Em. yrittäjät ovat aiem-min saaneet sairauspäivärahan omavas-tuuajan sairauspäiviltä 4–9 maksettavaa päivärahaa ainoastaan Mela-päivärahana. Muutoksen myötä mainittujen kahden va-kuutuksen yrittäjät ovat oikeutettuja saa-maan omavastuuajan päivärahaa myös YEL-vakuutuksen perusteella samanaikai-sesti Mela-päivärahan kanssa.

Sairauspäivärahalle jatkoaikaa

Sairauspäivärahaa voidaan jatkossa mak-saa sairauspäivärahan enimmäisajan (300 arkipäivää) täyttymisestä huolimatta, jos henkilö palaa työhön ja hänen aikaisempi sairautensa uusiutuu aiheuttaen työky-vyttömyyttä. Edellytyksenä maksamisen lisäpäiville on, että sairaus uusiutuu työs-säolon jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää. Tällöin sairauspäivärahaa mak-setaan omavastuuajan jälkeen yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä enintään 50 arkipäivältä. Työssäololla tarkoitetaan sekä palkkatyötä että yrittäjätoimintaa.

Uusia säännöksiä sovelletaan työkyvyt-tömyyksiin, jotka alkavat 1.7.2011 (jolloin laki on tullut voimaan) tai sen jälkeen.

Työaikaa lyhentämällä lomautettuja koskevaa väliaikaista lakia jatkettiin

Työntekijöille on maksettu työttömyyse-tuutta lomautuspäiviltä, jos heidän työai-kaansa on lyhennetty lomautuksen vuoksi yhdellä tai useammalla päivällä viikossa. Menettelyä jatkettiin lomautuksiin, jotka toteutetaan 4.1.2010–1.1.2012.

Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla ansaittaviin työtuloihin korotus

Maaliskuun alussa 2011 voimaan tulleen muutoksen myötä täyttä työkyvyttömyys-eläkettä saava saa ansaita eläkkeen rinnalla 40 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltänees-tä vakiintuneesta ansiosta, aina kuitenkin vähintään 687,74 euroa kuukaudessa.

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva hen-kilö puolestaan saa ansaita 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltävästä keskiansios-ta, aina kuitenkin vähintään 687,74 euroa kuukaudessa.

Uusi ansaintaraja on maaliskuun 2011 alusta maksuun tulleen takuueläkkeen suu-ruinen ja on sen tavoin sidottu kansanelä-keindeksiin. Näin ollen ansaintaraja tulee

jatkossakin seuraamaan takuueläkkeen tasoa. Laki on määräaikainen ja voimassa vuoden 2013 loppuun.

Kotoutumista edistävät toimenpiteet laajenivat koskemaan kaikkia maahanmuuttajiaLakiin kotoutumisen edistämisestä syys-kuun 2011 alussa voimaan tulleiden muu-tosten myötä myös työperäiset maahan-muuttajat pääsevät jatkossa viranomais-ten järjestämien kotoutumista edistävien toimenpiteiden (mm. kieliopinnot) piiriin.

Yrittäjän määritelmä laajeni eläkelainsäädännössä

Laajennuksen myötä yrittäjänä ja siten YEL-vakuutusvelvollisena pidetään osa-keyhtiön johtavassa asemassa työskente-levää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeista tai jolla on yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Lisäksi yrittä-jänä pidetään muussa yhteisössä johta-vassa asemassa työskentelevää henkilöä, jos hänellä yksin on edellä tarkoitettua vastaava määräämisvalta yhteisössä. Myös maatalousyrittäjän eläkelakiin tehtiin vas-taava laajennus.

Lakimuutos tuli voimaan 1.1.2011, mutta lain voimaan tullessa työntekijän eläkelain mukaan vakuutetut henkilöt, joi-den sama työskentely edelleen jatkuu ja joiden status muutoksen myötä vaihtuu yrittäjäksi, ovat velvollisia ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen. Vakuutuksen tulee alkaa viimeistään 1.1.2014, mikäli vakuut-tamisvelvollisuuden edellytykset edelleen täyttyvät. Sen sijaan henkilöillä, jotka ei-vät ole aikaisemmin kuuluneet minkään työeläkelain soveltamisen piiriin, pitäisi YEL-vakuutus olla jo voimassa.

Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvonta, 09 229 221, www.yrittajat.fi

18

6 • 2011

4. Yrittäjä ihmisenä

Yrittäjien oma viiri ja paljon muuta!Tiesitkö, että yrittäjäjärjestöllä on tarjolla paljon mielenkiintoisia yrittäjäaiheisia tuotteita ja lahjoja?

Etelä-Karjalan Yrittäjien lahjaluettelossa on tarjolla esimerkiksi kyniä, mikrokuituliinoja, karkkilaatikoita sekä huopia. Lisätietoja saa Marja Kaipialta (marja.kaipia@yrittajat.fi).

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien yrittäjälah-jakaupasta voit tilata muun muassa koruja, vöitä, shaaleja sekä kylpy- ja saunatuotteita. Käy tutustumassa valikoimaan osoitteessa yrittajalahjat.net.

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät on teet-tänyt oman viirin, jota voi tilata Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien toimistosta osoit-teesta info@rp-yrittajat.fi

Älä unohda myöskään Suomen Yrittä-jien palkitsemistuotteita, jotka ovat hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pit-kään toiminutta henkilöä. Lisätietoa osoit-teessa www.yrittajat.fi/palkitsemistuotteet.

Tilaukset www.yrittajat.fi/tilaa tai soita 09�2292�2946

Täyttä asiaa yrittäjyydestä!Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lukupaketti jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja yritysmaailman ilmiöistä.

YRITTÄJÄ 5/2011

6/2011 Irtonumero 6,50€

YRITTAJAT.FI

10 JULKKISKOKKI TOMI BJÖRCKIN PERHEESEEN KUULUU PÖLYNIMURI

12

25 JORMA UOTISELLA ON SALAISUUKSIA

48 EHK:ssa lätkän pelaaminen on siistiä

YRITTÄJÄT KÄRSIVÄT, KUN KUNTIEN LIIKELAITOKSET

HÄÄRIVÄT SAMOILLA APAJILLA. LAKIMUUTOS

LIIKELAITOSTEN YHTIÖITTÄMISESTÄ VIIVÄSTYY.

SIVUT 26-31ohi suunIsosiivuSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

MM-KOTIKISAT 2012 – VIP-PAKETIT JÄSENYRITYKSILLE! JÄÄKIEKON MM-KISAT JÄRJESTETÄÄN SUOMESSA JA RUOTSISSA 4.–20.5.2012

Valtakunnalliset jäsenedut 2012

Lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille!

Fenniasta 45 %:n alennus ja 70 %:n lähtöbonus yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytys-

vakuutus maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täy-dentämään maksutta ryhmätapaturmavakuutus. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujen tarkistamiseksi. Lisätietoja: www.fennia.fi/suomenyrittajat tai p. 010 802 290.

Elisa Yrityspotin kokoluokista 1–5 myönnetään jäsenille –25 % kuu-kausimaksuista. Elisa Yrityspotti ja muut Elisan jäsenedut www.elisa.fi/yedut. Lisätietoja: p.010 191 319

(mpm/pvm) tai varaa tapaaminen: www.elisa.fi/ajanvaraus tai p. 0800 96900.

Finder on jäsenten käytössä ve-loituksetta osana yrittajat.fi-verk-

kopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukau-sittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Lisäksi Kuka soittaa -palvelu käyttöön jäsenhintaan. Lisätie-toja: finder@fonecta.com tai p. 020 692 999.

Jäsenenä saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Kysy, mi-

ten ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoit-teessa www.spotti.fi. Lisätietoja: www.spotti.fi tai p. 010 300 300.

Jäsenyrityksille –50 % työpaikkail-moituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsen-hinta 240 € + alv (norm. 480 €).

Alennuskoodi ”SYuranus2012”, laita jäsenume-ro sille varattuun kenttään. www.uranus.fi. Lisä-tietoja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi.

IT-palvelutalo Vetonaula: jä-senetuna jatkuva alennus tie-totekniikkapalvelusta. Jäsen-

yrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. Lisätietoja: www.vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0 tai pyydä palve-lutarjous: asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/litra (sis. alv) Neste Oil

-asemilta bensiinin ja dieselin asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä. Jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Lisätietoja: p. 010 458 8480, www.neste.fi.

Jäsenyrityksille mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosa-edut, autojen nouto- ja sijaisautopal-velut erikoisehdoin ja huoltoleasing-

palvelut (LaakkonenLeasing) jäsenetuhintaan. Autovalikoima www.laakkonen.fi. Lisätietoja: p. 09 5407 4414 tai suomenyrittajat@laakkonen.fi.

Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuok-

rauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fi- sivustolla ilmoitetuista hinnoista. Alennus kos-kee myös tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Lisätietoja ja varaukset: Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

Jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % nor-maalihintaisista autopesuista.

Lisätietoja: www.helmisimpukka.fi.

MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat kaikenlai-sille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitali-ty-paketteihin sisältyy otteluliput sekä VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-pa-ketit eivät tunnu sopivilta vaihtoehdoilta, on ryh-

mille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä pakette-ja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa 31.3.2012 mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun. Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p. 050 597 9040 tai www.iihfworlds2012.com.

Jäsenkortin magneettiraidalla kä-teisalennus 2,2 snt/litra (sis. alv)

bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil-voi-teluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemi-kaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Yri-tyskortilla ei tilinhoitomaksua. Lisätietoja: anne- maria.juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739.

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopi-musintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä 1 000 litraa. Pyydä hintatarjous ja tilaa p. 0800 183 301 tai tilauskeskus@teboil.fi.

Jäsenyritys saa –5 % kulloinkin voimassa olevan hinnaston mu-

kaisesta palvelumaksusta. Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Lisätietoja: www.skapatenergia.fi tai asiakaspalvelu@skapat-energia.fi tai p. 020 741 4110.

Jäsenille –20 % päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomes-sa. Etu ei ole yhdistettävissä mui-hin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava varauksen yh-

teydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrit-täjien jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern.fi tai p. 0800 12010, käytä internet-varauksessa SY:n varauskoodia 0135 9030.

Cumulus: huoneet sopimushin-noin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän

kokouspaketeista –10 %. Huonevaraukset ja ko-koustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi, www.cumulus.fi.

Rantasipi: huoneet sopimushin-noin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Etu on

voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huoneva-raukset ja kokoustiedustelut: my.reservation@ restel.fi, p. 020 055 055, www.rantasipi.fi.

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkus-

tusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi-jäsensivulta. Lisätie-toja: www.vikingline.fi. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan va-raus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava, käytä tuotetunnus-ta FVYRI ja ilmoita SY:n asiakasnumero 330147.

Yrityskäyttöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista se-kä kaikesta liikematkustuksesta

10 %:n alennus. Lisätietoja ja varaukset: p. 010 804 123 tai www.tallinksilja.com, mainitse vara-uksen yhteydessä SY:n asiakasnumero 38754.

Yksityismatkustajana pääset Club One -kanta-asia-kasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittymisohjeet ja asiakaskoodit saat yrittajat.fi-jäsensivuilta.

Crowne Plaza: huoneet sopi-mushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan

ja päivän kokouspaketeista –10 %. Yrittajat.fi- jäsensivuilta muut tarjoukset. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi, www.crowneplaza-helsinki.fi.

Jäsenyrittäjille etuja ruokailun yhteydessä Marti-na- ja Huviretketki-ravintoloissa sekä Holiday Inn- ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu jäsenkortin haltijal-le ja yhdelle seuralaiselle. Etu ei voimassa Holiday Inn Messukeskus Helsinki.

Holiday Inn: huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Katso

yrittajat.fi-jäsensivuilta muut tarjoukset, etusi jo-pa –35 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi, www.fin-land.holidayinn.com.

Jäsenyrityksille viikkovuokra- hinnoista 10–40 %:n alen-

nus sesongin mukaan. Kerro varatessa, että ky-seessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätietoja ja varaukset: p. 03 06 8600, www.holidayclub.fi.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

MM-KOTIKISAT 2012 – VIP-PAKETIT JÄSENYRITYKSILLE! JÄÄKIEKON MM-KISAT JÄRJESTETÄÄN SUOMESSA JA RUOTSISSA 4.–20.5.2012

Valtakunnalliset jäsenedut 2012

Lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille!

Fenniasta 45 %:n alennus ja 70 %:n lähtöbonus yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytys-

vakuutus maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täy-dentämään maksutta ryhmätapaturmavakuutus. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujen tarkistamiseksi. Lisätietoja: www.fennia.fi/suomenyrittajat tai p. 010 802 290.

Elisa Yrityspotin kokoluokista 1–5 myönnetään jäsenille –25 % kuu-kausimaksuista. Elisa Yrityspotti ja muut Elisan jäsenedut www.elisa.fi/yedut. Lisätietoja: p.010 191 319

(mpm/pvm) tai varaa tapaaminen: www.elisa.fi/ajanvaraus tai p. 0800 96900.

Finder on jäsenten käytössä ve-loituksetta osana yrittajat.fi-verk-

kopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukau-sittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Lisäksi Kuka soittaa -palvelu käyttöön jäsenhintaan. Lisätie-toja: finder@fonecta.com tai p. 020 692 999.

Jäsenenä saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Kysy, mi-

ten ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoit-teessa www.spotti.fi. Lisätietoja: www.spotti.fi tai p. 010 300 300.

Jäsenyrityksille –50 % työpaikkail-moituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsen-hinta 240 € + alv (norm. 480 €).

Alennuskoodi ”SYuranus2012”, laita jäsenume-ro sille varattuun kenttään. www.uranus.fi. Lisä-tietoja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi.

IT-palvelutalo Vetonaula: jä-senetuna jatkuva alennus tie-totekniikkapalvelusta. Jäsen-

yrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. Lisätietoja: www.vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0 tai pyydä palve-lutarjous: asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/litra (sis. alv) Neste Oil

-asemilta bensiinin ja dieselin asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä. Jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Lisätietoja: p. 010 458 8480, www.neste.fi.

Jäsenyrityksille mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosa-edut, autojen nouto- ja sijaisautopal-velut erikoisehdoin ja huoltoleasing-

palvelut (LaakkonenLeasing) jäsenetuhintaan. Autovalikoima www.laakkonen.fi. Lisätietoja: p. 09 5407 4414 tai suomenyrittajat@laakkonen.fi.

Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuok-

rauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fi- sivustolla ilmoitetuista hinnoista. Alennus kos-kee myös tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Lisätietoja ja varaukset: Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

Jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % nor-maalihintaisista autopesuista.

Lisätietoja: www.helmisimpukka.fi.

MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat kaikenlai-sille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitali-ty-paketteihin sisältyy otteluliput sekä VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-pa-ketit eivät tunnu sopivilta vaihtoehdoilta, on ryh-

mille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä pakette-ja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa 31.3.2012 mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun. Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p. 050 597 9040 tai www.iihfworlds2012.com.

Jäsenkortin magneettiraidalla kä-teisalennus 2,2 snt/litra (sis. alv)

bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil-voi-teluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemi-kaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Yri-tyskortilla ei tilinhoitomaksua. Lisätietoja: anne- maria.juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739.

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopi-musintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä 1 000 litraa. Pyydä hintatarjous ja tilaa p. 0800 183 301 tai tilauskeskus@teboil.fi.

Jäsenyritys saa –5 % kulloinkin voimassa olevan hinnaston mu-

kaisesta palvelumaksusta. Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Lisätietoja: www.skapatenergia.fi tai asiakaspalvelu@skapat-energia.fi tai p. 020 741 4110.

Jäsenille –20 % päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomes-sa. Etu ei ole yhdistettävissä mui-hin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava varauksen yh-

teydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrit-täjien jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern.fi tai p. 0800 12010, käytä internet-varauksessa SY:n varauskoodia 0135 9030.

Cumulus: huoneet sopimushin-noin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän

kokouspaketeista –10 %. Huonevaraukset ja ko-koustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi, www.cumulus.fi.

Rantasipi: huoneet sopimushin-noin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Etu on

voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huoneva-raukset ja kokoustiedustelut: my.reservation@ restel.fi, p. 020 055 055, www.rantasipi.fi.

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkus-

tusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi-jäsensivulta. Lisätie-toja: www.vikingline.fi. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan va-raus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava, käytä tuotetunnus-ta FVYRI ja ilmoita SY:n asiakasnumero 330147.

Yrityskäyttöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista se-kä kaikesta liikematkustuksesta

10 %:n alennus. Lisätietoja ja varaukset: p. 010 804 123 tai www.tallinksilja.com, mainitse vara-uksen yhteydessä SY:n asiakasnumero 38754.

Yksityismatkustajana pääset Club One -kanta-asia-kasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittymisohjeet ja asiakaskoodit saat yrittajat.fi-jäsensivuilta.

Crowne Plaza: huoneet sopi-mushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan

ja päivän kokouspaketeista –10 %. Yrittajat.fi- jäsensivuilta muut tarjoukset. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi, www.crowneplaza-helsinki.fi.

Jäsenyrittäjille etuja ruokailun yhteydessä Marti-na- ja Huviretketki-ravintoloissa sekä Holiday Inn- ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu jäsenkortin haltijal-le ja yhdelle seuralaiselle. Etu ei voimassa Holiday Inn Messukeskus Helsinki.

Holiday Inn: huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Katso

yrittajat.fi-jäsensivuilta muut tarjoukset, etusi jo-pa –35 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi, www.fin-land.holidayinn.com.

Jäsenyrityksille viikkovuokra- hinnoista 10–40 %:n alen-

nus sesongin mukaan. Kerro varatessa, että ky-seessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätietoja ja varaukset: p. 03 06 8600, www.holidayclub.fi.

Julkaisija:

Suomen YrittäjätPL 99900101 Helsinkipuhelin 09 229 221faksi 09 2292 2980toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi