KOULUN

pieniKULTTUURIKIRJA

KOULUN JA KULTTUURIN YHTEISTYÖOHJELMA 1998 - 2001

Koulun ja kulttuurin yhteistyö-ohjelmaan osallistuneet 17 kuntaa:

Hanko

Iisalmi

Imatra

Juuka

Jyväskylä

Karjaa

Karkkila

Kittilä

Lapinlahti

Nakkila

Oulu

Pohja

Pori

Sievi

Tammisaari

Tuusula

Vehmaa

Muita kuntia:

Espoo

Helsinki

Kuopio

Porvoo

Rovaniemi

Savonlinna

Koulun pienen kulttuurikirjan tavoitteena on innostaa kehit-tämään kouluista kulttuurikeskuk-sia, joissa taidekasvatuksella on vankka sija ja joissa taideaineet, muut oppiaineet ja kulttuurielämä kohtaavat koulun arkipäivässä.Kirjaan on kerätty joitakin Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman kunnissa hyväksi havaittuja malleja muidenkin käytettäväksi.

KOULUNpieni

KULTTUURIKIRJA

Opetushallitus/kirjasto(Hakaniemenkatu 2)PL 38000531 HelsinkiPuhelin (09) 774 775Faksi (09) 7747 7865www.oph.fi/julkaisut

Koulun pieni kulttuurikirja

Toimittanut Inari Grönholm

Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma 1998 - 2001

2

© Opetushallitus, Suomen Kuntaliitto ja tekijät

Graafinen suunnittelu: GRIDSYSTEMS

ISBN 952-13-1564-4

Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2002

Kirja on luettavissa OpetushallituksenInternet-sivuilla osoitteessa: www.oph.fi/ julkaisut

3

Sisällys

Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmaan osallistuneet kunnatMuita taide- ja kulttuurikasvatusta kehittäneitä kuntiaKoulu taiteen ja kulttuurin kohtauspaikkana Aslak Lindström ...................................5Koulu evästää elämää varten Anneli Kangasvieri ............................... 9

Koulun pienen kulttuurikirjan lukuopas Inari Grönholm ..................................14

LASTEN JA NUORTEN TAIDE- JAKULTTUURIKASVATUS KUNNASSA 16

Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteita ....................................................................17Kunnan taide- ja kulttuurikasvatuksen vahvistaminen .................................................17Taide- ja kulttuurityön järjestäminen kunnan koululaitoksessa ....................................18 Kunnan kulttuurikasvatuksesta vastaavan henkilön työtehtäviä Koulun kulttuurikasvatuksesta vastaavan henkilön työtehtäviäRahoitus .....................................................................................................................19Seutukunta voimavarana .............................................................................................20Vanhemmat, huoltajat ja paikallisyhdistykset voimavarana ..........................................20Paikallisuus voimavarana .............................................................................................21 Ison kaupungin malli Pienen kunnan malli Yliopistokaupungin malli Kuntaverkosto mallina Pohjoiskarjalainen kunta Eteläkarjalainen kaupunki Porvoon malliKoulun taide- ja kulttuuritoiminnan rahoittaminen ....................................................28

KOULUN, KULTTUURILAITOSTEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ 29

Hyviä malleja ..............................................................................................................29

Kulttuurikortti Helsingin kaupungissa Kulttuurikurssi kulttuurikortin käytön tukena K9-kortti Kuopion kaupungissa Kirjasto ja koulu yhteistyössä sekä kirjallisuusdiplomi Kirjasto ja sanataide – taiteen perusopetus Museo, perinneopetus ja koulu Orkesteri, musiikkioppilaitos ja koulu yhteistyössä Teatteri ja koulu yhteistyössä Elokuva ja koulu Taiteen perusopetus ja koulu Taiteilija koulussa - Langan tie Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö

ALUKSI

Johdanto

Osa 1

Osa 2

4

Elinkeinoelämän ja koulun yhteistyö Paikallislehdet, radio ja televisio koulun tukena Kummitoiminta koulun tukena

OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN 51

Lapinlahden lukion malli ..................................................................................... 51Kittilän kunnan malli .......................................................................................... 51Lukiodiplomit ..................................................................................................... 54Taideaineiden ja muiden oppiaineiden yhteistyö .................................................. 54 Platonin Akatemia Kaunista matematiikkaa – oppiaineiden integrointia Etsi, näe ja löydä kadonnut kaupunki, kaupunkihistorian oppikurssi kouluilleTaiteen parantava voima ...................................................................................... 58 Porin kaupungin Talli-projekti Porin kaupungin Romani-projektiKulttuurien välisyys koulussa ............................................................................... 60 Taikomo – monikulttuurinen projekti Helsingissä Comenius – Euroopan Unionin ohjelma kouluille Opiskelijat toteuttavat kansainvälistä yhteistyötäKerho- ja leiritoiminta kunnassa ja koulussa ........................................................ 61 Hangon malli Porin malli Nakkilan malli Koulun kerhokeskus – koulutyön tuki ry.Tutkiva oppiminen .............................................................................................. 65

OPETTAJIEN KOULUTTAMINEN 66

Esimerkkejä Imatralta ja Jyväskylästä ................................................................... 66Opetushallituksen järjestämä koulutus ................................................................ 66

SAMMANDRAG PÅ SVENSKA 67 Inari Grönholm och Mikael von Nandelstadh Tips för kultur i skolan Karis 1918 Konstnärer på Espis

HYVÄ TIETÄÄ – BRA ATT VETA 70Sanastoa ............................................................................................................... 70Yhteystietoja ........................................................................................................ 71Rahoituslähteitä ................................................................................................... 73Kirjallisuutta ........................................................................................................ 73

Osa 3

Osa 4

Osa 5

Osa 6

5

Koulu taiteen- ja kulttuurin kohtauspaikkana

Aslak Lindström

Tunnettu suomalainen kuvataiteilija Outi Heiskanen vieraili Veh-maalla Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa. Kunnan loppu-raportissa siteerataan Outi Heiskasen sanoja Taiteeni on lähtöisin sydämen lastenkamarista. Kuvataiteilija osui oikeaan. Ei vain taide vaan myös kulttuuri on kotoisin sydämen lastenkamarista, paikasta, missä on tilaa kasvulle, oman minuuden etsimiselle ja haparoiville kysymyksille ihmisenä olemisesta. Tietoinen mielikuvituksen kehit-täminen auttaa lasta ja nuorta kasvamaan empaattiseksi ja yhteis-työkykyiseksi aikuiseksi. Taide ja oma taiteellinen toiminta lisäävät iloa, mielihyvää ja virkistystä elämässä sekä tuovat lohtua.

Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tehtävänä on antaa jokaiselle kansalaiselle perussivistys ja kulttuurinen identiteetti. Tässä taideaineilla on tärkeä tehtävä. On kuitenkin muistettava, että taidekasvatuksen vaikutukset eivät ole heti nähtävissä vaan vasta ajan mittaan.

Valistuksen ajasta lähtien tiede ja taide on erotettu toisistaan. Nyt uudella vuosituhannella on kuitenkin nähtävissä pyrkimystä tie-teen ja taiteen vuoropuheluun. Koulun ja kulttuurin yhteistyöoh-jelmassa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli taideaineiden ja muiden oppiaineiden yhteistyö. Tämä on mahdollista silloin, kun oppilaat saavat hyvää opetusta sekä taiteessa että tieteessä ja heille kasvaa ymmärrys taiteen ja tieteen sisäisistä rakenteista.

Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman osana oli kulttuuriperin-nön opetusta sekä museoiden ja koulujen yhteistyötä tukeva Suo-men Tammi -projekti, joka jatkuu vielä vuoteen 2004 Suomen Tammi+ -hankkeena. Siinä yhteistyökumppaneina ovat Opetushal-litus, Museovirasto ja uutena osapuolena ympäristöministeriö. Pro-jektin tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kulttuuri-identiteettiä, tuntemusta omasta ja vieraista kulttuureista.

Nykyisen tietämyksen mukaan jo luolissa eläneet esi-isämme ovat pyrkineet esteetti-siin tekoihin.Taide on siis ollut osa jokapäiväistä elämää.Filosofi Esa Saarinen puhuu arjen koreu-desta.

Nykytaide on vuoropu-helua johon me kaikki voimme osallistua.

ALUKSI

6

Jo käynnissä olevan Suomen Tammi+ -hankkeen lisäksi on suunnit-teilla uusi kärkihanke Kulttuurin ja luovuuden kehittämisohjelma. Se on jatkoa Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmalle ja jatkuu vuo-teen 2005.

Yleissivistävän koulun opetussuunnitelmien uudistamistyö on käyn-nissä. Opetussuunnitelmatyössä on otettava huomioon valtioneu-voston kulttuuripoliittiset kannanotot. Näitä ovat Arkkitehtuuripo-liittinen ohjelma, Muotoilupoliittinen ohjelma, Rakennusperintö-strategia sekä Lastenelokuvan kehittämisohjelma. Lisäksi ovat val-mistuneet Ehdotus valtioneuvostolle taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi ja Taiteen keskustoimikunnan ehdotus opetusministeri-ölle lasten kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi sekä muistio valtioneu-vostolle lasten kulttuurikeskusten verkosta Taikalyhty. Näissä kai-kissa asiakirjoissa velvoitetaan koulu vahvistamaan ja monipuolista-maan taide- ja kulttuurikasvatustaan.

Koulun pienen kulttuurikirjan tavoitteena on antaa välineitä ja innostaa kehittämään kouluista kulttuurikeskuksia, joissa taidekas-vatuksella on vankka sija ja joissa taideaineet, muut oppiaineet ja kulttuurielämä kohtaavat koulun arkipäivässä. Kirjaan on kerätty joitakin kunnissa hyväksi havaittuja malleja muidenkin käytettä-väksi.

Skolan som träffpunkt för konst ochkultur

Aslak Lindström

Den kända finländska konstnären Outi Heiskanen besökte Vehmaa i samband med samarbetsprogrammet Skola och kultur. I kom-munens slutrapport citeras Outi Heiskanen som sade, att konsten uppstår i hjärtats barnkammare. Bildkonstnären hade helt rätt. Inte bara konsten, också kulturen har sitt ursprung i hjärtats barnkam-mare, ett ställe där det finns rum att utvecklas, söka sitt jag, möj-ligheter att ställa trevande frågor om människans varande. Att med-vetet utveckla sin fantasi hjälper barn och unga att utvecklas till

Kirjoittaja on Opetus-hallituksen yleissivistä-vän linjan ylijohtaja.

7

empatiska och samarbetskunniga vuxna. Konst och konstnärlig verksamhet ger glädje, välbehag och förströelse men också tröst i livet. Till den allmänbildande utbildningen och yrkesutbildningen hör att ge varje människa en grundbildning och en kulturell identitet. Här har samtliga konstämnen en viktig uppgift. Det bör emellertid hål-las i minnet att konstfostrans effekter inte genast syns utan att det kräver en längre tid. Allt sedan upplysningstiden har vetenskap och konst skiljts åt. I dag, i det nya årtusendet, märks dock en strävan till dialog mellan de två. Ett centralt mål i samarbetsprogrammet Skola och kultur var en dialog mellan konstämnena och övriga läroämnen. Detta är möjligt när eleverna får bra undervisning i både konst och vetenskap och de börjar inse konstens och vetenskapens inre egenskaper. Undervisningen i kulturarvet samt Den finska eken -projektet, som stöder samarbetet mellan skolor och museer, ingick i projektet Skola och kultur. Den finska eken fortsätter ännu till år 2004 som Den finska eken+. Samarbetsparter är här Utbildningsstyrelsen, Museiverket och miljöministeriet som ny medverkande. Projektets viktigaste syfte är att stärka elevernas kulturidentitet, deras kän-nedom om den egna kulturen och om främmande kulturer. Utöver Den finska eken+, som pågår, planeras ett nytt spetsprojekt Kultur och kreativitet. Det är en fortsättning på samarbetsprojektet Skola och kultur och pågår till år 2005. Förnyandet av den allmänbildande skolans läroplaner pågår. I arbe-tet måste statsrådets kulturpolitiska ställningstaganden beaktas: Statsrådets arkitekturpolitiska program, Statsrådets beslut om Fin-lands designpolitik, en strategi för byggnadsarvet och ett program för utveckling av barnfilm. Vidare finns ett förslag till statsrådet gäl-landen ett konst- och konstnärspolitiskt program och Centralkom-missionens för konst förslag till kulturpolitiskt program för barn till undervisningsministeriet. I dessa dokument åläggs skolan att stärka sin konst- och kulturfostran och göra den mångsidigare.

Enligt vad vi vet i dag strävade emeller-tid redan grottmän-niskan efter estetisk verksamhet.Konsten har med andra ord varit en del av det dagliga livet.Filosofen Esa Saari-nen talar i dag om vardagens skönhet.

Vår tids konst är en dialog som vi alla kan delta i.

8

Syftet med denna skrift är att ge tips och entusiasmera till utveck-lande av skolorna så att de blir kulturcentra där kulturfostran har sin givna plats och där konstämnen, andra läroämnen och kultur-livet möts i vardagen. I boken har samlats modeller som befunnits goda och kan utnyttjas av andra. I slutet av boken finns ett sammandrag på svenska.

Aslak Lindström är överdirektör i linjen för allmänbildande utbildning vid Undervisningsstyrelsen.

9

Koulu evästää elämää varten

Anneli Kangasvieri

Suomalaisen koulutusjärjestelmän kansallinen sivistystehtävä jat-kuu 2000-luvulla uusien haasteiden keskellä. Elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen lisäksi koulun tehtävänä on kasvattaa oppilaita ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Koulun tehtävät ja merkitys eivät jää pelkästään koulualueen sisälle. Lukuisat käytännön esimerkit Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjel-man pilottikunnissa vuosina 1998 – 2001 ilmentävät oivalla tavalla koulun ja sen ympäristön välitöntä merkitystä toisilleen.

Tieto ja osaaminen antavat yksilölle mahdollisuuden hyvään, hen-kisesti rikkaaseen elämään. Tekninen tietotaito ei yksin riitä, vaan jokainen yksilö tarvitsee luovuutta, vahvan eettisen selkänojan, sosi-aalisia taitoja ja esteettistä tajua nähdä, kokea ja tuntea. Oman aikamme mielikuva- ja suoritusyhteiskunnassa on aikaisempaa tär-keämpää tarjota jokaiselle ihmiselle pysyvät sivistykselliset valmi-udet osallistua inhimilliseen toimintaan, arvioida tietoa ja vaikut-taa oman elämänsä kulkuun. Koulun kulttuurikasvatus on avainase-massa.

Vahva kansallinen identiteetti avaa väylän kansainvälisyyteen. Kou-lulaitos on siirtänyt kansallisen kulttuurimme perintöä aina seu-raaville sukupolville. Oman kansallisen kulttuurin, kielen ja histo-rian tuntemus antaa valmiuksia elää monikulttuurisessa maailmassa. Yksi suurimpia haasteita niin nyt kuin tulevaisuudessakin on se, miten yhteiskunnallinen eheys ja etninen ja kulttuurinen moninai-suus pystytään yhdistämään siten, että molemmat pääsevät kukois-tamaan, ja miten kulttuurinen moninaisuus voidaan omaksua niin, ettei synny kulttuurien välistä yhteentörmäystä, vaan pikemminkin harmoniaa, yhteiseloa ja innovaatioita. Sivistynyt ihminen pystyy kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään muita kulttuureja. Kulttuuriseen moninaisuuteen kasvattamisessa koululla on siten merkittävä tehtävä.

Erilaiset kulttuuri- ja taidelaitokset muodostavat omilla aloillaan Suomessa ainutlaatuisen valtakunnallisen verkoston. Teattereiden, orkestereiden, kirjastojen ja museoiden verkot kattavat varsin hyvin

10

koko Suomen. Kansalaisjärjestöjen, eri yhteisöjen ja yksittäisten kuntalaisten oma kulttuuritoiminta ja aktiivisuus kulttuurin teki-jöinä, tuottajina ja harrastajina ovat kunnan kulttuuri-ilmapiirin perusta. Koulu ja opettajat ovat osaamisensa vuoksi usein avainase-massa. On tärkeää, että kukin lapsi löytää kiinnostuksen kulttuurin harrastamiseen ja tekemiseen.

Koulu on yhä yhteisön keskus, niin kaupungeissa kuin maaseutu-kunnissakin. Koulun tehtävä on kasvanut yhteistyössä muiden kou-lutuskeskusten ja kulttuurilaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa perinteistä tietotaidon jakajaa laajemmaksi. Koulujen toimitiloissa lasten ja aikuisten luovuus tulee esille erilaisissa taide- ja vapaa-ajan kerhoissa, ja koulut osallistuvat lähiympäristönsä kulttuurin yhteistyöprojekteihin. Kulttuurimme kehittyy muutosten ja kohtaa-misten kautta niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin vuorovai-kutuksessa. Koulussa uusi ja vanha, historia ja nykyhetki seuruste-levat keskenään jokaisena koulupäivänä.

Koulutus- ja kulttuuripalvelujen tarjoaminen on vastaisuudessakin yksi kuntien keskeisimmistä hyvinvointitehtävistä. Paikallistasolla tarvitaan tavoitteita, uskallusta etsiä uusia tapoja palvelujen tuotta-miseksi ja tahtoa ylittää toimintaa mahdollisesti rajoittavat hallinto-rajat. Vapaus suunnitella koulutyötä paikallisesti antaa mahdolli-suuksia yhteistyöprojekteihin oman alueen kulttuurilaitosten ja tai-teilijoiden kanssa. Omaa toimintaa tulee arvioida kaikessa rauhassa, ja hyvät käytänteet ja yhteistyöverkostot pitää säilyttää. Ne toimivat erinomaisina malleina muille kouluille ja yhteisöille.

Kaupunkikulttuurin tunnusmerkkinä pidetään kulttuuripalveluiden monipuolisuutta. Tärkeää on löytää keinoja kulttuuripalveluiden saatavuuteen myös haja-asutusalueilla. Tiivis yhteistyö kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken on paikallisessa kulttuu-ritoiminnassa erittäin keskeistä. Koulun ja kulttuuritoimen yhteis-hankkeet ovat tärkeitä. Erilaisilla huomionosoituksilla, palkinnoilla, kilpailuilla ja hankemäärärahoilla voidaan kiinnittää huomiota kult-tuuritoimintaan ja virittää siihen kohdistuvia odotuksia.

Non scolae sed vitae discimus on vanha, mutta aina ajankohtainen koulutuksen ohjenuora. Elämänkoulu jatkuu tutkintojenkin jälkeen, mutta matkaa on helpompi tehdä, kun evästyksenä on ravinteikas annos sivistystä. Kulttuuristamme voi jokainen löytää omalle identi-

Kirjoittaja on opetus- ja kulttuuriyksikön päällikkö Suomen kuntaliitossa.

11

teetilleen tärkeitä sisältöjä sekä ajattomia ja monipuolisia virikkeitä. Koulun ja sen kulttuuritoiminnan evästyksillä rakennetaan tulevai-suutta.

Skolan ger vägkost för livet

Anneli Kangasvieri

Det finländska skolsystemet står mitt uppe i nya utmaningar på 2000-talet. Skolans uppgift är inte bara att ge kunskaper och fär-digheter som är nödvändiga i livet utan att också fostra eleverna till humana och etiskt ansvarskännande samhällsmedlemmar. Sko-lans uppgifter och betydelse når också utanför skolområdet. Många praktiska exempel i pilotkommunerna i Skola och Kultur-projektet under åren 1998–2001 visar på ett utomordentligt sätt på skolans och miljöns ömsesidiga direkta betydelse.

Kunskaper och kunnande bäddar för ett gott och rikt liv för indi-viden. Tekniskt kunnande är inte nog, varje individ behöver krea-tivitet, ett starkt etiskt fundament, sociala färdigheter och en este-tisk medvetenhet som hjälper honom eller henne att se, erfara och känna. I vår tids trend- och prestationssamhälle är det viktigare än tidigare att erbjuda varje människa tillfälle att uppnå bestående bildningskompetens och att ge henne beredskap att delta i mäns-klig verksamhet, kritiskt bedöma information och påverka sitt eget liv. Skolans kulturfostran är här i nyckelställning.

En stark nationell identitet öppnar vägen till internationalism. Av tradition är det alltid skolinstitutionen som gett vårt nationella kul-turarv vidare till följande generation. Kännedom om landets natio-nella kultur, språk och historia ger beredskap för ett liv i en mång-kulturell värld. En av våra största utmaningar såväl nu som i framti-den är hur vi ska kunna motverka splittring av samhället och sam-tidigt respektera den kulturella mångfalden så att både det gamla och det nya kan blomstra. Med andra ord gäller det att omfatta den kulturella mångfalden så att kulturkrockar undviks och harmoni, samlevnad och innovationer uppstår mellan kulturerna. En bildad

12

människa kan kommunicera med olika människor och förstå andra kulturer. Fostran till kulturell mångfald är därmed en väsentlig upp-gift för skolan.

Olika kultur- och konstinstitutioner bildar ett unikt, riksomfattande nätverk inom sina egna områden i Finland. Det finns vältäckande teater-, orkester-, biblioteks- och museinät i landet. Basen för den enskilda kommunens kulturella klimat utgörs av den kulturverksam-het och aktivitet som kulturaktörer, kulturproducenter och kulturu-tövare står för dels inom ramen för medborgarorganisationer, sam-manslutningar och grupper, dels som enskilda kommuninvånare. Skolan och lärarna spelar ofta en nyckelroll genom sitt kunnande. Det är viktigt att varje barn har kulturella intressen.

Skolan är alltjämt byns hjärta både i städerna och på landet. Skolans roll har vidgats i samarbetet med andra utbildningscentrer, kultu-rinstitutioner och näringslivet till att bli något mer än den traditio-nella rollen som kunskapsspridare. Inom skolornas väggar kommer barnens och de vuxnas kreativitet fram i olika konst- och fritidsklub-bar, och skolorna är med i kulturella samarbetsprojekt i närmiljön. Vår kultur utvecklas via förändringar och möten i såväl nationell som internationell växelverkan. I skolan lever nytt och gammalt, historia och nutid sida vid sida varje skoldag.

Att erbjuda utbildnings- och kulturtjänster är också fragment en av de viktigaste välfärdsuppgifterna för alla kommuner. På det lokala planet behövs mål och djärvhet att ta fram nya produktionssätt för denna service och omdöme att vid behov överskrida begrän-sande sektorgränser. Friheten att planera skolarbetet på lokal nivå möjliggör samarbetsprojekt med kulturinstitutioner och konstnärer inom det egna området. Den egna verksamheten bör utvärderas i lugn och ro och god praxis och värdefulla samarbetsnätverk bör få kvarstå. De kan tjäna som utomordentliga modeller för andra sko-lor och sammanslutningar.

Att kulturtjänsterna är mångsidiga anses känneteckna stadskulturen. Men man måste hitta utvägar för att kulturtjänsterna ska bli mer till-gängliga också i glesbygden. Inom den lokala kulturverksamheten är det mycket viktigt med ett intimt samarbete mellan aktörerna i kommunen och tredje sektorn. Projekt som är gemensamma för skolan och kulturväsendet är av största vikt. Genom olika bevis på

13

uppskattning, pris, tävlingar och projektanslag kan man fästa upp-märksamhet vid kulturverksamheten och framkalla förväntningar på den.

Non scolae sed vitae discimus är ett gammalt, men alltid lika aktu-ellt rättesnöre i utbildningen. Livets skola fortsätter också efter exa-mina, men det är lättare att färdas om man försetts med en närings-rik portion bildning. Var och en kan finna innehåll och tidlösa och mångsidiga impulser som är viktiga för den egna identiteten i vår kultur. Med den vägkost som skolan och dess kulturverksamhet ger bygger vi framtiden.

Anneli Kangasvieri är chef för bildningsvä-sendet vid Finlands Kommunförbund.

14

Koulun pienen kulttuurikirjan lukuopas

Inari Grönholm

Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma (KOKU) käynnistyi osana val-tioneuvoston vuosien 1995 – 2000 kehittämisohjelmaa. Kehittämis-ohjelmassa ilmaistiin poliittinen tahto edistää taide- ja kulttuurikas-vatusta koulussa.

Ohjelman toteuttamiseen valittiin 17 kuntaa eri puolilta Suomea. Yhteistyö kuntien ja Opetushallituksen välillä käynnistyi aloitusse-minaarissa keväällä 1998. Kummeina toimivat Opetushallituksen virkamiehet. Yhteistyöohjelma on nyt päättynyt. Raportti Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma Raportti 2001 valmistui loppusyksystä 2001. Nyt on aika katsoa tulevaisuuteen.

Koulun pieni kulttuurikirja käsittelee KOKU-hankkeen kokemuksia ja ohjelman aikana kehitettyjä hyviä käytänteitä. Ne on kerätty kun-tien raporteista. Lisäksi kirjaan on valittu myös Espoossa, Helsin-gissä, Kuopiossa, Porvoossa ja Rovaniemellä kehitettyjä innostavia toimintamalleja.

Kirja jakautuu kuuteen osioon. Ensimmäisessä osiossa esitellään erilaisten kuntien ratkaisuja taide- ja kulttuurikasvatuksen organi-soimisesta. Asukasluvultaan kunnat ovat varsin erikokoisia, suurim-massa on noin 120 000 ja pienimmässä noin 2 500 asukasta. Myös kuntien pinta-aloissa on eroja. Monet kulttuurikirjassa esitellyt toi-mintamallit osoittavat, että kunnat ovat löytäneet paikallisuutensa ja omaleimaisuutensa voimavarat.

Toisessa osiossa esitellään koulun ja kulttuurilaitosten yhteistyö-malleja. Esimerkkeinä ovat museoyhteistyö sekä yhteistyö kirjas-tojen, orkestereiden ja teattereiden kanssa. Lisäksi osiossa kerro-taan yhteistyöstä taiteilijoiden ja taiteen perusopetusta antavien tahojen kanssa. Esimerkkinä elinkeinoelämän ja koulun yhteistyöstä on Designmuseon, Fiskars Consumer-yhtiön ja koulujen yhteinen monivuotinen hanke. Paikallislehdet ja radio ovat kertoneet kun-

Johdanto

15

tien hankkeista ja antaneet tilaa oppilaiden omille kirjoituksille ja radio-ohjelmille. Koulujen ja median yhteistyömalli on kuitenkin monissa kunnissa vasta alullaan.

Kolmannessa osiossa paneudutaan opetussuunnitelmien kehittä-miseen. Opetussuunnitelmat ovat tärkein kunnan ja koulun taide- ja kulttuurikasvatuksen työväline. Niissä rakennetaan asteittain ete-nevä kokonaisuus päiväkodista lukioon ja ammatillisiin oppilai-toksiin. Kokonaisnäkemyksen syntymiseksi kuntien tulisi erityisesti tukea eri kouluasteilla työskentelevien opettajien yhteistyötä ope-tussuunnitelmien laadinnassa. Koulun kasvatustyötä tukevat taide- ja kulttuurikerhot, leirit ja yhteistyö huoltajien kanssa. Opetussuun-nitelmatyöstä on kolme esimerkkiä, Keski-Uudellamaalla vuosittain toteutuva Platonin Akatemia ja Espoon kaupungin taidegallerian Otson yhteistyö koulujen kanssa ovat esimerkkejä oppiaineiden integroinnista. Kolmannessa esimerkissä esitellään Kittilän kunnan kyläkoulujen opetussuunnitelmatyön tukemiseen kehitettyä mallia. Tässä osiossa selvitetään myös lukiodiplomien kehittämistä osana KOKU-hanketta.

Neljännessä osiossa pureudutaan opettajien taide- ja kulttuuri-kasvatusta tukevaan koulutukseen. Kunnissa järjestettiin kulttuuri-vesopäiviä. Opettajat osallistuivat Opetushallituksen järjestämään maksuttomaan opintoviikkokoulutukseen. Läänintaiteilija koulutti Imatralla opettajia ja vieraili kouluissa. Opettajien täydennyskoulu-tuksessa on suotavaa tehostaa läänin taidetoimikuntien ja läänin-hallitusten yhteistyötä kuntien kanssa.

Koulun pienessä kulttuurikirjassa on myös ruotsinkielinen yhteen-veto ja kertomus Karis 1918 kirjan synnystä opiskelijatyönä.

Lopuksi kirjaan on lisätty muutamia taide- ja kulttuurikasvatuksen kannalta hyödyllisiä yhteystietoja ja lyhyt sanasto.

Uutena haasteena on vakiinnuttaa mukana olleissa 17 kunnassa hyviksi koetut toimintamallit koulujen arkipäivään. Koulun pienen kulttuurikirjan ensisijainen tehtävä on tukea myös muiden kuin KOKU-kuntien taide- ja kulttuurikasvatusta. Koulu on paikka, jossa kaikilla lapsilla ja nuorilla on tasavertaiset mahdollisuudet päästä taiteen ja kulttuurin piiriin.

Kirja on rakennettu niin, että lukemalla reunimmaiset palstat lukija saa kuvan sisäl-löstä.Kuvat ja kaaviot anta-vat lisätietoa, jota var-sinainen teksti syven-tää.

Kirjoittaja on yli-tarkastaja Opetushal-lituksen yleissivistä-vällä linjalla.

16

LASTEN JA NUORTEN TAIDE- JA KULTTUURIKASVATUS KUNNASSA

Koulu tavoittaa kaikki lapset ja nuoret, siksi se on keskeisellä sijalla taide- ja kulttuurikasvatuksessa. Koulu ei voi kuitenkaan toimia yksin. Koulu tarvitsee yhteistyökumppaneita taidemaailmasta; taitei-lijoita ja kulttuurilaitoksia. Myös kunnan tuki taide- ja kulttuurikas-vatuksen järjestämisessä monipuoliseksi, koulun arkipäivässä läsnä olevaksi ja oppilaita kiinnostavaksi on keskeistä.

Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteita

Tavoitteena on• antaa eväät hyvään elämään. Se on väline lapsen ja nuoren

itsetuntemuksen kasvuun, oman ainutlaatuisuuden kokemiseen ja kykyyn kohdata muita.

• kehittää eettis-esteettistä lukutaitoa.• vahvistaa oman kulttuurin tuntemusta ja auttaa ymmärtämään

kulttuurien moninaisuutta.• kehittää kykyä käyttää kulttuuripalveluja sekä iloita ja nauttia

taiteesta.

Lapsi ja nuori etsii vastauksia kysymyksiin • minkälainen minä olen?• minkälainen ympärilläni oleva maailma on?• mikä on elämäni tarkoitus?• kelpaanko minä?

Ihmiskunta on kautta aikojen etsinyt vastauksia elämän suuriin kysymyksiin tai-teesta ja taiteellisesta toiminnasta.

Kunnan taide- ja kulttuurikasvatuksen vahvistaminen

Kunnan eri hallintokuntien yhteistyötä koulun taidekasvatuksen vahvistamiseksi on pidetty tärkeänä voimavarana Koulun ja kulttuu-rin yhteistyöohjelmassa.

Osa 1

Koulun taidekasvatus tavoittaa kaikki lapset ja nuoret.

Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteena on antaa eväät hyvään elämään. Se on väline lapsen ja nuoren itsetuntemuk-sen kasvuun, oman ainutlaatuisuuden kokemiseen ja kykyyn kohdata muita.

17

Kulttuurikasvatuksen jatkuvuuden takaamiseksi on suositeltavaa laatia lapsia ja nuoria varten taide- ja kulttuurikasvatuksen ohjelma osaksi kunnan lapsipoliittista ohjelmaa. Henkilöstön vaihtuminen ja asiantuntijoiden muuttaminen pois paikkakunnalta saattaa tyreh-dyttää hyviäkin toimintoja, ellei kunnassa ole määritelty yhteistä näkemystä kehityksen suunnasta. Seuraavan mallin kaltainen toi-minta on osoittautunut hyväksi. Siinä kunta määrittelee tavoitteet ja laatii ohjelman ja taide- ja kulttuurikasvatuksen työryhmä laatii vuo-siohjelman. Lisäksi työtä on organisoimassa yksi henkilö kunnassa, ja jokaisessa koulussa on vielä koulun kulttuurivastaava.

Kunta • laatii taide- ja kulttuurikasvatuksen ohjelman• päättää tavoitteista ja sisällöistä• määrittelee toimijat• määrittelee kuntakohtaiset painoalueet• valitsee kohderyhmät

Jyväskylän Käsitykou-lun oppilaat huovutta-vat villaa.

18

• suunnittelee rahoitusmallit ja arvioi tulevat rahoitustarpeet• tukee taideaineiden opettajien kelpoisuuskoulutusta, mikäli opet-

tajat eivät täytä kelpoisuusehtoja• perustaa taideaineisiin koulumuotojen yhteisiä toimia, joissa

opetusvelvollisuuteen kuuluvat oppitunnit kootaan kunnan eri tahoilta kuten eri oppilaitoksista, taiteen perusopetuksesta, vapaasta sivistystyöstä tai kulttuurihallinnosta.

Kunta asettaa työryhmän, jossa on taideaineiden opettajia, taiteen tekijöitä sekä kunnan eri hallintokuntien ja huoltajien edustajia.

Työryhmä • laatii vuotuisen taide- ja kulttuurikasvatuksen toimintasuunnitel-

man• päättää vuositeemasta / teemoista• valitsee kohderyhmät• valitsee toimintatavat• laatii vuosibudjetin.

Taide- ja kulttuurityön järjestäminen kunnan koululaitoksessa Useissa kunnissa Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman ongel-mana oli koordinaation puute ja liian vähäiset henkilöresurssit. Onkin tarpeellista pohtia, voitaisiinko kuntaan tai seutukuntaan saada yksi kulttuurikasvatuksesta vastaava henkilö. Seuraavassa esi-tellään yhtä ohjelman aikana kehitettyä mallia, jolla kunnan kult-tuuritoimen sekä taide- ja kulttuurilaitosten yhteydenpito kouluihin organisoitiin:

Työtehtäviä ovat esimerkiksi seuraavat:• yhteydenpito koulujen taide- ja kulttuurikasvatuksesta vastaaviin • taide- ja kulttuuritapahtumista tiedottaminen • taide- ja kulttuuritilaisuuksien järjestäminen• yhteydenpito eri taide- ja kulttuurikasvatusta antaviin tahoihin• opettajien koulutuksen järjestäminen, koulutusmahdollisuuksien

selvittäminen, koulutustilaisuuksien järjestäminen eri tahojen kanssa

• budjettiehdotuksen tekeminen.

Kunnan kulttuurikas-vatuksesta vastaavan henkilön työtehtäviä.

Eri koulumuodon yhteisiä toimia.

19

Työtehtäviä ovat esimerkiksi seuraavat:• taide- ja kulttuuritilaisuuksista tiedottaminen • taide- ja kulttuuritilaisuuksien valmistelusta vastaaminen• omassa koulutuksessa saatujen taitojen ja tietojen levittäminen• kunnan kulttuurikortin käytön organisoiminen koulussa.

Rahoitus

Kunnilla on monia malleja taide- ja kulttuurikasvatuksen rahoituk-sen järjestämiseksi:

• Rahoitus kerätään useimmiten monista lähteistä, kuten eri hal-lintokunnista. Kunnan sisällä tulisi koordinoida toimintaa, niin että vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja toiminta tavoittaisi mahdol-lisimman laajasti lapset ja nuoret.

• Tulosvastuu tulee nähdä ennemminkin oppilaiden elämän laa-dun parantumisena kuten kouluviihtyvyytenä ja lasten ja nuor-ten hyvinvointina kuin rahassa mitattavina tuloksina.

• Kunnan eri hallintokunnat voivat keskinäisillä sopimuksillaan antaa korvauksetta tilojaan taide- ja kulttuurikasvatuksen käyt-töön.

• Taide- ja kulttuurilaitosten kunnallinen rahoitus sidotaan vasta-vuoroisuuden periaatteeseen: koulut saavat taidelaitoksilta asian-tuntijuutta ja tiloja käyttöönsä korvauksetta, laitokset taas rahoi-tusta toimintaansa sekä mahdollisuuden kasvattaa taideyleisöä.

• Kehittämistyöhön haetaan rahoitusta paikallisista, valtakunnalli-sista ja eurooppalaisista rahoituslähteistä. Paikallisten yritysten kanssa pyritään solmimaan monivuotisia yhteistyösopimuksia ja kummitoimintasopimuksia.

Taide- ja kulttuuritoi-minnan rahoitus koo-taan monista läh-teistä.

Koulun kulttuurikas-vatuksesta vastaa-van opettajan työteh-täviä

Tulosvastuu oppi-laiden elämänlaa-dun paran-tumisesta.

20

Seutukunta voimavarana

KOKU-hankkeen aikana lähikuntien kanssa tehtävä yhteistyö ei vielä käynnistynyt, vaikka sitä pidettiinkin tärkeänä. Yhteistyön tavoitteena nähtiin asiantuntijoiden houkutteleminen seudulle sekä tehokkai-den rahoitusmallien kehittäminen. Sievissä noin 5 200 asukkaan kunnassa koettiin tarpeelliseksi saada yhteinen seutukunnan kulttuurikoordinaattori. Useamman kuin yhden kunnan voimavarojen yhdistämisen uskottiin mahdollistavan monipuolisen taide- ja kulttuurikasvatuksen. Kulttuurikoordinaat-torin tehtävänä olisi yhdessä museoiden kanssa ideoida esimerkiksi kiertonäyttelyitä alueen kouluja varten. Tehtäviin kuuluisi myös laa-tia taiteilijoista ja käsityöläisistä tietopankki koulujen käyttöön ja tehostaa yhteistyötä paikallisten käsi- ja taideteollisten oppilaitos-ten tai taiteen- ja viestinnän alan oppilaitosten kanssa. Keskeinen tehtävä olisi myös kartoittaa saatavilla olevat rahoituslähteet ja aut-taa hakemusten laadinnassa sekä hankkia mahdollisia sponsoriso-pimuksia.

Vanhemmat, huoltajat ja paikallisyhdistykset voimavarana

Oppilaiden vanhemmilla ja huoltajilla on monenlaista osaamista, jota voidaan hyödyntää kouluissa. Taiteilijajärjestöt ja -seurat, pai-kallisyhdistykset kuten kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset, 4-H- yhdistys, Martta-järjestö, Lions-klubit ja kansainväliset naisjärjestöt ovat hyviä yhteistyökumppaneita.

Toppilan koulu ja lukio ovat kuvataidepainotteisia. Tavoitteena on tukea taidekasvatusta kokonaisvaltaisesti, ja siinä muiden oppiai-neiden opettajat ja vanhemmat ovat keskeisessä asemassa. Opet-tajat kokoontuvat taide-iltoihin, jolloin vieraillaan taidemuseossa, jossain galleriassa, kaupunginteatterissa tai jonkun taiteilijan atel-jeessa. Vierailujen päätteeksi pidetään nyyttikestit ja jaetaan ajatuk-sia nähdystä ja kuullusta. Vanhempainiltojen osallistujamäärä on pitkälti toistasataa, kun ne järjestetään taidemuseossa tai kaupun-ginteatterissa. Koulua ja lukiota koskevien asioiden jälkeen kuva-taideopettaja kertoo kulloisestakin näyttelystä, ja lopuksi vanhem-

Seutukunnan yhtei-nen kulttuurikoordi-naattori.

Esimerkki oululaisen koulun ja lukion yhteistyöstä vanhem-pien, opettajien ja tai-delaitosten kesken:

21

mille on varattu mahdollisuus keskustella opettajien kanssa tai kes-kenään. Tapaamiset ovat kahden, kahden ja puolen tunnin mittai-sia, eikä niihin tarvita erillistä rahoitusta.

Paikallisuus voimavarana

Taide- ja kulttuurikasvatuksen suunnittelussa kunnan omat vahvuu-det ovat olennaisia. Kulttuuri- ja elinkeinoelämän sitoutuminen koulujen taide- ja kulttuurikasvatukseen rikastuttaa yhteisön elä-mää. Pienen ja ison kunnan, maaseutukunnan ja kaupunkikunnan, omaleimaisuuden hyödyntäminen elävöittää opetusta ja vahvistaa kotiseututunnetta. Kulttuuri- ja elinkeinoelämän sitoutuminen kou-lujen taide- ja kulttuurikasvatukseen rikastuttaa yhteisön elämää.

Koulun ja kulttuurin yhteistyöhankkeessa mukana olleet kunnat poikkesivat toisistaan huomattavasti. Osa oli isoja kaupunkikuntia, osa pieniä maaseutukuntia, ja neljä kuntaa oli kaksikielisiä.

Koulun kulttuurikasvatusta kehitettäessä on paikallisten voimava-rojen kartoittaminen keskeistä. Seuraavaksi esitellään kuuden kun-nan ohjelman toteuttamista ja lisäksi Porvoon kulttuurikouluhan-ketta. Niissä kaikissa paikallisuus on vaikuttanut toimintaan.

Oulun kaupungin kulttuuristrategiassa 1999 – 2005 on painopiste-alue nimetty seuraavasti: Tehdään Oulusta lasten ja nuorten kult-tuurin keskus. Myös Oulun läänin alueellinen sivistysstrategia 2010 määrittelee kulttuurikasvatuksen tavoitteet.

• Kaupungissa perustettiin Koulun ja kulttuurin yhteistyöryhmä, joka koordinoi, ideoi, seurasi, informoi, järjesti koulutus- ja neu-vontatilaisuuksia ja teki hankkeeseen liittyviä päätöksiä.

• Työryhmän ytimen muodosti kulttuurilaitosten kouluyhteistyö-henkilöiden jo aiemmin toiminut verkosto, kulttuuriyhdysopet-taja, museolehtori, taidekasvatuksen amanuenssi, teatterisihteeri, johtava kulttuurisihteeri sekä Oulun kaupungin orkesterin peda-goginen yhdyshenkilö.

Ison kaupungin malli

Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman aikana kehitettyjä toimintamalleja.

22

• Kouluihin luotiin kulttuuriyhdysopettajista muodostuva verkosto. Kulttuuriyhdysopettajien tehtäviin kuului osallistua koulutuksiin, levittää hankkimiaan taitoja ja tietoja koulussaan, tiedottaa kult-tuuritapahtumista ja järjestää kulttuurista toimintaa, esimerkiksi museovierailuja ja orkesteritapaamisia.

• Osahankkeet suunniteltiin ja toteutettiin työryhmissä, jotka orga-nisoituivat kulttuurilaitosten pohjalta. Näissä ryhmissä oli toi-mijoita sekä kulttuurilaitoksista että yleissivistävistä kouluista ja ammatillisista kouluista. Oulun yliopiston taiteiden ja musiikki-kasvatuksen laitokset osallistuivat myös toimintaan.

Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita• Koulun ja kulttuurin yhteistyö vakiinnutetaan jokapäiväiseksi toi-

minnaksi kehittämällä ensisijaisesti koulujen opetussuunnitel-mia. Jatkossa työryhmät rakennetaan taideaineiden ympärille, jotka ovat yhteydessä kulttuurilaitoksiin.

• Eri kulttuuritahojen myötävaikutuksella laaditaan toimenpide-ehdotus, jossa taiteen perusopetusta antavat yksiköt tukevat kou-lujen taidekasvatusta järjestämällä kaikkille oppilaille tarkoitet-tuja työpajoja.

• Koulut laativat vuosittain kulttuuriohjelman, joka liitetään työsuunnitelmiin.

• Koulun ja kulttuurin yhteistyö on kiinteä osa Oulun kaupungin opetus- ja kulttuuritoimen vuosittaista talous- ja toimintasuun-nittelua, talousarviota ja käyttösuunnitelmaa.

• Lisäksi pidetään tärkeänä tukea uuden teknologian hyväksikäyttöä opetuksessa, tallentamisessa, tiedottamisessa ja esittämisessä.

Vehmaalla asukkaita on noin 2 500, joista 5 – 19 vuotiaita on noin 460. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma rakennettiin kirjaston ympärille. Työryhmä muodostui kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä taiteilijoiden edustajista.

Kirjastossa järjestettiin kunnan yläasteen ja neljän ala-asteen oppi-laille taiteilijatapaamisia ja työskentelytuokioita. Eri taidealoja edus-tavilla viidellä taiteilijalla, kahdella kirjailijalla ja kolmella kuvataitei-lijalla, oli juuret Vehmaalla, ja he sitoutuivat alusta lähtien yhteistyö-ohjelman toteuttamiseen. Lisäksi käytettiin naapurikuntien kulttuu-ripalveluita hyväksi. Oppilaat tekivät Turkuun ja Uuteenkaupunkiin konsertti- ja teatterivierailuja.

Pienen kunnan malli

Työryhmät olivatMusiikkityöryhmäNuoriso- ja kulttuu-rikeskuksen työryhmä NukuKirjallisuustyöryhmä Teatteri- ja ilmaisutai-don työryhmä ja Museotyöryhmä.

23

Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita• Ohjausryhmä jatkaa toimintaansa ja järjestää tiedotustilaisuuksia

kouluille ja paikalliselle medialle.• Kirjastoa kehitetään kunnan kulttuurikeskuksena.• Päättäjille suunnattua tiedotusta lisätään oman kunnan kulttuuri-

identiteetin merkityksen ymmärtämiseksi.• Kouluille ja kirjastolle luodaan yhteinen tietostrategia, ja opetta-

jille tiedotetaan kulttuuriasioista entistä paremmin. • Koulujen välistä yhteistyötä tiivistetään ja taide- ja viestintäkasva-

tusta tehostetaan.• Juhlista rakennetaan perinne, jossa oppilaat ja vanhemmat ovat

yhdessä mukana.

Jyväskylän kaupungissa on runsaasti kulttuuritarjontaa ja kulttuurin ammattilaisia. Taiteen perusopetusta tarjotaan laajasti seitsemällä eri taiteen alalla. Jyväskylän yliopistossa valmistuu musiikinopetta-jia sekä taiteen tutkimukseen ja taidekasvatukseen erikoistuneita ammattilaisia. Paikkakunnalla on myös paljon käsityöläisiä. Tiukka taloustilanne 1990-luvun aikana on heikentänyt kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä ja erityisesti kouluyhteistyötä. Koulun ja kult-tuurin yhteistyöprojektissa keskityttiin• luokanopettajien täydennyskoulutukseen (veso-koulutus, semi-

naareja, opintoviikkokoulutusta)• uusien toimintamuotojen ja -väylien löytämiseen taide- ja kult-

tuurikasvatuksessa, erityisesti paikkakunnan laajan museover-koston hyödyntämiseen ja yliopistoyhteistyön kehittämiseen

• jokaisen koulun omien vahvuuksien kartoittamiseen.

Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita • Luokanopettajien täydennyskoulutusta jatketaan, ja taitoja ja tie-

toja jaetaan iltapäiväkursseilla.• Kaupunkiin palkataan kulttuuriyhdyshenkilö, ja kouluihin luo-

daan kulttuuriyhdyshenkilöverkosto.• Perusopetuksen ja taiteen perusopetusta antavien koulujen

yhteistyötä tiivistetään.• Lasten taidekeskuksen Kulttuuriaitan toimintaa kehitetään kou-

luluokkia palvelevaksi: sinne tehdään työpajat sekä taiteilijoiden ja käsityöläisten tietopankki.

• Kouluissa herätellään jälleen kerhotoimintaa.

Yliopistokaupungin malli

24

• Kunnan taidelaitoksille antamat avustukset sidotaan koululaisille edullisiin konsertti- ja teatterilippuihin.

• Oppilaille kehitetään edullinen yhteiskuljetusjärjestelmä kulttuuritapahtumiin.

Kaksikieliset kunnat Hanko, Karjaa, Pohja ja Tammisaari verkostoitui-vat Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa. Hanketta veti ohjaus-ryhmä, jossa oli kaikista neljästä kunnasta kouluväkeä ja kulttuu-rialueen virkamiehiä. Tavoitteena oli saada kouluväki, kulttuurin-tekijät ja muut kulttuuritoimijat tietoisiksi toisistaan ja luoda hei-dän välilleen toimiva verkosto. Tässä onnistuttiinkin, vaikka kunnat sijaitsivat laajalla alueella.

Jyväskylän luokan-opettajat tutustuivat eri taiteen perusope-tuksen alueisiin.Kuvassa opetellaan käsityökoulussa pape-rin tekoa.

Kuntaverkosto mallina

25

Hankkeen päätyttyä seuraavana tavoitteena on luoda järjestelmä, joka takaa toiminnan jatkumisen. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty kaikkien neljän kunnan yhteistä yhdistystä, joka tukisi koulujen kulttuurikasvatusta. Merkittävän lisäarvon hankkeille antoi alueen kaksikielisyys ja verkostoituminen yli kielirajojen. Jatkossa tulee eri-tyisesti tukea kielirajat ylittävää yhteistyötä.

Juuassa aloitettiin paikallisten voimavarojen kartoittaminen ongel-manratkaisuanalyysilla. Juuan lukio oli valinnut ympäristökurssi-ensa tutkimuskohteeksi ainutlaatuisen Puu-Juuan. Tavoitteena oli löytää toimivia ehdotuksia alueen käyttöön.

Kunnan valtuustosaliin kerättiin runsas joukko kuntalaisia. Mukana olivat valtuuston puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, opiskelijoita ja opettajia sekä vanhempia. Ensin kartoitettiin kunnan nykyiset heik-koudet ja tulevat uhat, ja ne kirjoitettiin suurille, seiniin kiinnite-tyille papereille. Seuraavaksi valittiin seitsemän äänestyksessä eniten saanutta lauseketta jatkotyöskentelyn pohjaksi. Jokainen lauseke käännettiin kunnan vahvuudeksi vapaan ideoinnin avulla pienryh-missä. Kolmannessa vaiheessa vahvuudet muokattiin toteuttamis-kelpoisiksi ehdotuksiksi. Lopuksi ehdotuksia pohdittiin yhdessä val-tuutettujen ja kunnan virkamiesten sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Pohjoiskarjalainen kunta

Kaavio neljän kun-nan yhteistyöstä, jossa kuntien yhtei-nen yhdistys kehittää erilaisia taide- ja kulttuurikasvatuksen toimintamuotoja.

26

Näin käynnistyivät opiskelijoiden suunnitteluprojektit, ja opiskelijat saivat kokemuksia vaikutusmahdollisuuksistaan ja parhaassa tapa-uksessa tulevat näkemään aloittamiensa hankkeiden tuloksia.Vuotta myöhemmin toteutettiin vastaava analyysi, kun etsittiin lukion painoaluetta. Analyysin tuloksena päätettiin, että lukiossa painotetaan muotoilua ja käsityötä. Käsityöpainotteisuutta on myös perusopetuksen puolella. Kunnan keskeisiä vahvuuksia on kiviteol-lisuus, ja muita ovat käsityöperinne, vuolukivi materiaalina, luon-nonmateriaalien saatavuus ja kansalaisopiston kivi-, posliini- ja käsi-työpajat sekä pohjoiskarjalainen kulttuuriperintö.

Imatran kaupungin koulutoimi kutsui kokoon aktiivisia koulutoi-men ja kulttuuritoimen henkilöitä. Projektiryhmän työskentelyta-pana käytettiin ideapalavereja. Yhteisen tahdon ja innostuksen ilma-piiri sai aikaan resurssien käyttämisen tuloksellisesti, mikä vaikutti ratkaisevasti kulttuurikasvatuksen monipuolistumiseen ja vankis-tumiseen Imatralla. Ohjelman aikana eri hallintokuntien yhteistyö tuotti useita musiikkitapahtumia, näyttelyitä ja esimerkiksi kansan-

Eteläkarjalainen kau-punki

SWOT kaavio

Juuan tulevaisuusvers-taassa etsittiin kunnan vahvuudet, heikkoudet, tulevaisuudet ja uhka-kuvat.

27

opistossa kesäisin järjestettävän taideleirin. Projektiryhmä on päät-tänyt jatkaa työtään Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman päättyt-tyäkin.

Kulttuurikasvatuksen painoalueita Imatralla:• Tehostetaan yhteistyötä läänintaiteilijoiden kanssa.• Luodaan yhteistyömuotoja ja rahoitus, joiden puitteissa päi-

väkodit ja koulut voivat saada opastusta taidepedagogeilta ja ammattitaiteilijoilta.

• Syksyisin järjestetään kulttuurijuhla, ja siihen osallistuvat 1. ja 7. luokan oppilaat sekä lukion 1. vuoden opiskelijat.

• Tiivistetään yhteistyötä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuva-taiteen yksikön sekä Imatran musiikki-instituutin kanssa.

• Elvytetään karjalaista kanteleen soittoa.• Taidetyöpajatyöskentely otetaan työmuodoksi opettajien

täydennyskoulutukseen.• Kehitetään edelleen eri hallintokuntien välistä tiedottamista.

Imatran kaupungin vahvuudet kulttuurikasvatuksessa ovat karjalai-suus ja yhteydet rajantakaisiin kaupunkeihin. Imatralaisten ja pieta-rilaisten lasten kulttuurisiltaan osallistuivat KOKU-hankkeessa Työ-väenopisto ja lasten ja nuorten taiteen perusopetusryhmät. Viikoit-tainen opettajien vaihto Svetogorskin koulujen kanssa on toiminut jo vuosia. Myös taidetapahtumia on pidetty vieraillen puolin ja toi-sin.

Porvoon kaupunki kehittää kulttuurikoulua, joka on jokaisen lapsen ja nuoren saavutettavissa. Tavoitteena on, että koulu on osa kau-pungin perusopetusta, lukion opetusta sekä päivähoitotoimintaa ja muuta varhaiskasvatusta.

Porvoon kaupunki on järjestänyt seminaareja, joissa kulttuurikou-lulle on etsitty visiota ja toimivia työmuotoja yhteistyössä opetta-jien, paikallisten taiteilijoiden ja kaupungin virkailijoiden kanssa.

Porvoon kunnan kult-tuurikoulua kehite-tään jokaisen lapsen ja nuoren kouluksi.

Porvoon malli

28

Koulun taide- ja kulttuuritoiminnan rahoittaminen

Useissa hankekunnissa eri hallintokuntien välisissä neuvotteluissa saatiin sovittua tilojen ilmaiskäytöstä, vaikka kuntien eri yksiköillä onkin tulosvastuu. Tulosvastuuajattelua tuleekin kehittää koulutuk-sessa laadullisen tuloksen arviointiin, ei niinkään markkamääräi-seen arviointiin. Se kuuluuko monipuolinen taide- ja kulttuurikas-vatus lapsen ja nuoren arkielämään on keskeinen laadun mittari.

Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa mukana olleet kulttuuri-laitokset antoivat tilojaan ja asiantuntijuuttaan korvauksetta koulu-jen käyttöön. Suomen Kansallisoopperan ja lähikuntien koulujen yhteistyö on rakennettu vastavuoroisuuden periaatteelle eli kunnat maksavat vuosittain avustuksia oopperalle ja koulut saavat korvauk-setta hankkeisiinsa mukaan asiantuntijoita ja voivat myös käyttää Oopperan tiloja. Tämä vastavuoroinen rahoitusmalli on toiminut hyvin.

Työpajoja ja kerhoja järjestettiin usean hallintokunnan rahoitta-mina, samoin myös koululaiskuljetuksia kulttuuritilaisuuksiin. Toi-sinaan osa rahoituksesta tuli myös vanhempien yhdistyksiltä ja seu-rakunnalta sekä paikallisilta muilta järjestöiltä kuten Lions-klubilta. Tällä rahoitusmallilla saatiin tavoitteellisuutta ja jatkuvuutta toimin-taan.

Kaupunginosayhdis-tyksen ja vanhempien vapaaehtoistyö tukee koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta.

Lauttasaaripäivä syk-syllä 2002 Helsingissä.

29

KOULUN, KULTTUURILAITOSTEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ – HYVIÄ MALLEJA

Monet kulttuurilaitokset ovat tehneet pitkään yhteistyötä koulujen kanssa. Kuitenkin yhteistyö on ollut usein sattumanvaraista eivätkä läheskään kaikki lapset ja nuoret ole kouluaikanaan päässeet mukaan taide- tai kulttuuritoimintaan. Esimerkiksi yhteistyösopi-musten ja koulujen oman opetussuunnitelmatyön avulla voidaan luoda malleja, jotka takaavat jokaiselle koululaiselle mahdollisuu-den tutustua taide- ja kulttuurielämään. Seuraavaksi esitellään kaksi mallia, joissa oppilaat voivat kulttuurikortin avulla vierailla teatte-reissa, konserteissa sekä museoissa ja gallerioissa. Toinen malli on Helsingistä ja toinen Kuopiosta. Lisäksi osiossa on useita esimerk-kejä koulun ja kulttuurin kohtaamisesta.

Kulttuurikortin tavoitteena on ollut innostaa oppilaita omaehtoi-seen kulttuuritarjonnan käyttöön. Siitä on kehitetty erilaisia muo-toja niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Alankomaissa jär-jestelmä on valtakunnallinen ja sen rahoittaa kulttuuriministeriö.

Siellä oppilaat saavat tietyn määrän kuponkeja korttiinsa. Oppilaat ovat voineet itse omien mieltymystensä mukaisesti valita käyntikoh-teensa. Kouluissa on opettaja, joka vastaa kulttuurikasvatuksesta. Jokainen opiskelija laatii arvostelun käyntikohteistaan, ja kokemuk-sista myös keskustellaan. Kulttuurikorttia ollaan paraikaa kehittä-mässä, koska on havaittu, että oppilaiden valinnat kohdistuvat yksi-puolisesti nuorisokulttuuriin kuten popkonsertteihin ja toiminta-elokuviin. Tavoitteena on esimerkiksi yhdessä oppilaiden kanssa laa-tia monipuolinen, eri kulttuurin aloja ja muotoja edustava ohjelma, jonka mukaan kohteet valitaan joko yhdelle luokalle tai koko kou-lulle.

Helsingin kaupungin Kulttikortti on henkilökohtainen etukortti yhdeksäsluokkalaisille, joka oikeuttaa nuoren saamaan vuodeksi joko ilmaisen tai erittäin edullisen sisäänpääsyn seudun 22 kulttuu-rilaitokseen. Kulttikortin käyttäjien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2001 korttia käytti jo lähes 2000 oppilasta kaikista noin 10 000 yhdeksäsluokkalaisesta, ja siitä saatu palaute on ollut myön-teistä. Koulut ovat oppineet käyttämään omassa opetuksessaan Kult-

Osa 2

Kulttuurikortti

30

tikortin suomia mahdollisuuksia. Konsertti-, teatteri-, elokuva- ja näyttelykäyntien jälkeen oppilaat ovat esimerkiksi laatineet kirjoi-telmia taidekokemuksistaan tai keskustelleet niistä oppitunneilla.

Kortin käyttöä tukemaan on Helsingin kaupungin Kulttuuriasiain-keskus kehittänyt kulttuurikurssin. Se toteutetaan joko valinnaisena kurssina tai kaikille yhteisenä eri oppiaineiden sisälle integroituna oppiaineksena kahdeksannella luokalla. Kurssin tavoitteena on ollut tutustuttaa oppilaat paikalliseen kulttuuritarjontaan, taidemuseoi-hin, gallerioihin, orkestereiden, teatterien ja Oopperan toimintaan, elokuviin, tanssiesityksiin, kaupungin arkkitehtuuriin sekä histori-allisiin kohteisiin. Syksyllä 2002 kurssi toteutetaan noin 20 perus-koulussa ja 5 lukiossa.

Kulttuuriasiainkeskus on järjestänyt peruskoulujen ja lukioiden eri oppiaineiden opettajille ja opinto-ohjaajille koulutusta sekä kortin käyttöönotossa että kulttuurikurssien toteuttamisessa. Alakouluissa toimii kulttuuriyhdysopettajia ja tavoitteena on saada järjestelmä myös luokille 7 – 9 sekä lukioihin. Toisena tavoitteena on saada kult-tuuriyhdysopettajille 1 - 2 viikkotunnin huojennus opetusvelvolli-suudesta.

Muita koulun kulttuurikasvatusta vahvistavia toteutusmalleja ovat:• teemapäivät• kulttuuriviikko• kulttuuriset leirikoulut• verkkoyhteistyö• neljä kertaa vuodessa opettajille jaettava kulttuurikalenteri.

Kuopiossa oppilaat voivat kulttuurikortin avulla lunastaa ilmaiseksi lipun myymättä jääneille paikoille kaikissa kaupungin taidelaitok-sissa. Elokuvateatteri Kuvakukon näytökset on suunnattu nimen-omaan K9-asiakkaille. Kortti laajeni vuonna 2001 lähikuntiin. Kuo-pio toivotti tervetulleeksi Siilinjärven, Vehmersalmen, Karstulan ja Maaningan yhdeksäsluokkalaiset kulttuuririentoihin. Kortti on hen-kilökohtainen, ja sitä käytti vuonna 2001 jo 1 616 oppilasta. Jokai-sesta koulusta valitaan pari yhdeksäsluokkalaista niin kutsutuiksi Tulenkantajiksi, jotka toimivat tiedonvälittäjinä. Tulenkantajien teh-tävänä on aktivoida oman koulun oppilaita kulttuurikortin käyttä-miseen. He hoitavat koulun K9-ilmoitustaulua, järjestävät aamun-

Kulttuurikurssi kultti-kortin käytön tukena.

Pienillä paik-kakunnilla kulttuu-rikurssia rakennetta-essa voidaan hyödyn-tää myös Internetissä olevaa monipuolista aineistoa.

K9-kortti Kuopion kau-pungissa

31

avauksia ja antavat uusia ideoita projektin kehittämiseen. Kulttuu-rikorttiin on liitetty arvonta käytön houkuttimeksi. Kymmenennen kerran jälkeen käyttäjän nimi ilmoitetaan arvontaan.

Kaupunki päätti jakaa jatkossa kortteja myös entisille yhdeksäsluok-kalaisille, jotta alkanut kiinnostus kulttuuritapahtumiin ei katkeaisi. Tällä kortilla nuori saa neljä opiskelijahintaista teatterikäyntiä ja yhden ilmaisen näytöksen neljännen käyttökerran jälkeen.

Kortin tavoitteena on • nuorten aktiivisuuden lisääminen• mielikuvituksen rikastuttaminen• näivettymisen tukahduttaminen• syrjäytymisen ehkäisy• kulttuuristen juurien löytäminen• sivistystehtävän täyttäminen• välittämisen osoittaminen.

Kuopion kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa tavoi-tekohtaan neljä on kirjattu seuraavaa: ”Lapsilla ja nuorilla on riittä-västi mahdollisuuksia erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin, jotka edis-tävät fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäi-sevät ja vähentävät päihteiden käyttöä sekä lisäävät elämäniloa ja omien vahvuuksien tuntemista ja arvostamista”.

Rahoitus: Kulttuuritoimi rahoittaa K9-kortin menot. Oppilaat mak-savat itse matkakustannuksensa.

Sanataiteen, lukemisen ja kirjoittamisen edistämisessä koulukirjas-tojen kehittäminen sekä koulujen ja kirjastojen yhteistyö on kes-keistä.

Iisalmessa perustettiin yhteistyöryhmä, jonka loppuraportissa esitet-tiin toimenpiteet, miten sanataidetta, koulukirjastoja sekä koulujen ja kirjaston yhteistyötä voidaan edistää:• Koulujen tietopalveluja tuotetaan opetuksen kannalta

tarkoituksenmukaisesti.• Tavoitteena on koulukirjastonhoitajan saaminen.• Kirjaston käytön opetussuunnitelma laaditaan 1. ja 7. luokalle.

Kirjasto ja koulu yhteis-työssä sekä kirjallisuus-diplomi

32

Oulussa ideoitiin ja toteutettiin kirjallisuusdiplomi lasten ja nuor-ten kirjallisuuden lukemisen syventämiseksi. Lähtökohtana oli, että kaunokirjallisuus on kasvattavaa, sivistävää ja inhimillistävää. Kir-jallisuusdiplomi on rakennettu kolmiportaiseksi. Ensimmäisen dip-lomin voi suorittaa kuudentena kouluvuonna. Tuolloin oppilaan tulee olla lukenut 30 kirjaa. Luokkien 7 – 9 aikana luetaan 24 teosta ja lukiossa 18. Luettavien teosten valikoima laajenee ja vai-keutuu kohti viimeistä lukiossa suoritettavaa diplomia (ks. http://edu.ouka.fi/%Ekulttuuri/index.htm). Tavoitteena on, että oppilaiden lukuharrastusta tuetaan kouluissa monin tavoin esimerkiksi diplomi-ilmoitustaulun avulla, jakamalla kunniakirjoja ja järjestämällä kirjallisuuspiirejä. Nuorten lukuharras-tusta tuetaan Oulussa myös kirjaston Teuvo-Internetsivujen avulla (www.oulu.fi).Kirjallisuusdiplomi on levinnyt muuallekin Suomeen. Esimerkiksi Sievin kunta on toteuttanut samaa mallia.

Sanataiteen taiteen perusopetuksen järjestäjinä kirjastot ovat oival-lisia. Opetus on vuodesta toiseen etenevää ja tavoitteellista, ja se tarvitsee vakaan kotipesän, jonka kirjasto voi tarjota. On toivotta-vaa, että yhä useammassa kunnassa kirjastotoimi ottaisi haasteen vastaan, ellei kunnassa ole jo jotain muuta toimijaa. Oulussa ope-tus on järjestetty Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen yhteyteen. Koulu järjestää pitkäjänteisen opiskelun lisäksi lyhytkursseja, työpajoja ja projekteja yhdessä koulujen kanssa. Sanataideklubeissa voi suorit-taa kirjallisuusdiplomeja.

Suomen Tammi+ on jatkoa aiemmalle koulujen ja museoiden yhteis-työprojektille Suomen Tammelle. Yhteistyökumppaneina uudessa hankkeessa ovat Opetushallitus, Museovirasto ja ympäristöministe-riö. Yhteistyön kohteita ovat kansallinen kulttuuriperintö ja maail-manperintö. Oppilaat tutkivat rakennusperintöä, ympäristön kult-tuurisia arvoja, esi-isiemme jättämiä jälkiä ja esineiden viestejä. Seu-raavaksi esitellään kuudessa kunnassa toteutettuja toimintamalleja, jotka jatkuvat sellaisenaan tai ovat jo saaneet uusia muotoja.

Porin taidemuseon pedagoginen toiminta innostaa päiväkotilapsia ja koululaisia omaan taiteelliseen työskentelyyn. Ks. http://www.pori.fi/art/satakunta/pori/fin/museolehtor.html.

Kirjasto ja sanataide – taiteen perusopetus

Museo, perinneopetus ja koulu

33

Porin taidemuseossa on ollut museolehtorin vakanssi 1990-luvun alusta, ja se on mahdollistanut museon pedagogisen toiminnan jat-kuvan kehittämisen ja laajentamisen. Toiminta on rakennettu jat-kumoksi päivähoidosta lukioon. Alle kouluikäisille tarjotaan viikoit-tain pajatoimintaa, jonka teemoina ovat mm. nykytaide ja arkkiteh-tuuri. Kouluikäisille on suunniteltu Veistosvaellus ja eri näyttelyi-den yhteyteen ohjelmaa. Koululaiset tutustuvat• museon näyttelyihin• museon tehtävään taiteen kerääjänä, säilyttäjänä ja tallentajana• museorakennukseen, sen historiaan, toimitiloihin ja laitteistoon • taiteen tekemiseen.

Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman osana toteutettiin taidemu-seon, taiteilijoiden ja koulujen välinen hanke nimeltään Ympäri Ämpäri. Projekti painottui eri-ikäisten ja erilaisista ympäristöistä tulevien nuorten ja aikuisten yhdessä tekemiseen nykytaiteen ja ympäristötaiteen parissa. Projektiryhmässä oli museolehtorin lisäksi viisi opettajaa. Toimintamalli takasi, että museon ja koulun tavoit-teet kohtasivat jo suunnitteluvaiheessa.

Rahoitus: Rahoitukseen osallistuivat Opetushallitus (KOKU-hanke) ja Porin taidemuseo ja lisäksi käytössä oli vuonna 2001 taiteen kes-kustoimikunnan apuraha lastenkulttuurin edistämiseksi.

Oulun taidemuseon tavoitteena on tarjota elämyksellisiä ja toimin-nallisia museokäyntejä. Pilottiprojektissa oli yhteistyökumppaneina Limingan taidekoulu, Oulun yliopiston varhaiskasvatuskeskus sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiokulttuurisen alan opiskelijat. Draamatyöskentely ja museon aktivoivat tehtävämonisteet tukivat koululaisten opiskelua.

Oulussa Suomen Tammen-hanketta toteutetaan Pohjois-Pohjan-maan museon ja koulujen yhteistyönä. Museon näyttely Acerbi ja aikalaiset – Oulu 200 vuotta sitten oli suunnattu erityisesti kou-luille. Näyttelystä tehdyn Cd-ROM-levyn avulla myös seuraavat oppi-laspolvet voivat tutustua elämyksellisesti Oulun historiaan. Ryhmä oppilaita osallistui Turkansaaren ulkomuseon perinteen tallentami-seen ja opiskeli samalla erilaisia tallennusmenetelmiä. Lähiympäris-tön kulttuuriperinnöstä kootaan jatkuvasti tietopankkia Internetiin hyvien ideoiden levittämiseksi koululta toiselle.

Museon virtuaalipaja Internetissä on moni-puolinen ja paljon vie-railtu.

Jatkosuunnitelmissa on museon kummi-toiminnan laajenta-minen nykyisestään kaupungin kouluissa.

Tietopankki Interne-tissä hyvien ideoiden levittämiseksi.

Museolehtori koulun ja museon yhteistyön toteuttajaksi.

34

Porin taidemuseon ja koulujen yhteistyöpro-jekti Puuvalo.

Oppilaat valaisivat rantapuistikon puita valotaiteilijan opasta-mana ja tuottivat näin iloa kaupunkilaisille.

35

Lapin maakuntamuseossa Arktikumissa tehtiin paikallishistorian ope-tusprojekti Ounasfaarao 10 – 16 vuotiaille koululaisille yhdessä teat-teriosuuskunta Loimun kanssa. Tarinateatteri toteutettiin museon näyttelytiloissa. Siinä kerrottiin yhden perheen naisten elämästä sadan vuoden ajalta nykypäivään. Ennen käsikirjoituksen laatimista koululuokat kävivät tutustumassa museoon ja antoivat omia ideoi-taan tarinaan.

Rahoitus: Museovirastolta saatiin 14 000 euron apuraha innovatiivi-sille hankkeille, ja myös museo rahoitti projektia. Kouluille esityk-set olivat ilmaisia.

Karjaalla ja Tammisaaressa opiskelijat osallistuivat Karjaan kulttuuri-toimen ja Tammisaaren museon järjestämään arkeologiseen kaiva-ukseen. Kaivauksen tuloksista rakennettiin näyttely. Opiskelijat sai-vat sekä kaivauksissa tarvittavia taitoja että tietoja muinaisuudesta.

Karis-Billnäs gymnasiumin opiskelijat toteuttivat sisällissotaa käsitte-levän Karis 1918 tutkimuksen, jonka tuloksista painettiin samanni-minen kirja. (Ks. sivu 69)

Juuan lukiossa toteutetaan vuosittain opintokävely jonakin sopivana ajankohtana, esimerkiksi Euroopan rakennusperintöpäivänä. Tee-mana on ollut esimerkiksi Puu-Juuka tai 1800-luvun Juuka. Opin-tokävelyä varten valmistetaan etukäteen aineistoa opiskelijoiden kanssa. Kävelyn aikana tutustutaan ennalta valittuihin paikkoihin, dokumentoidaan nähtyä valokuvaamalla ja piirtämällä sekä äänite-tään asukkaiden haastatteluja tai asiantuntijoiden esittelyjä. Kävelyn päätteeksi kerätty materiaali työstetään raportin muotoon muille esiteltäväksi. Kunnan ympäristösuunnittelun ja päätöstentekopro-sessien kannalta on hyödyksi, jos opintokävelylle ja työstövaihee-seen saadaan mukaan asioita esitteleviä virkamiehiä kunnan päättä-vistä elimistä sekä laajasti muita kuntalaisia.

OpintokävelyOppilaat keräävät etukäteen aineistoa.Dokumentoivat kokemaansa opintokävelyn aikana,laativat raportin ja esittelevät sen.Kaikissa vaiheissa käytetään asiantuntija-apua.

Karjaan ja Tammisaa-ren lukion opiskelijat ovat useana kesänä osallistuneet arkeolo-gisiin kaivauksiin.

Toiminta perinne- ja muinaistiedon tutki-muksen parissa herät-tää kiinnostuksen omiin historiallisiin juuriin.

36

Tuusulassa, Jokelan koulussa ja lukiossa toimintamalliksi on valittu kulttuurikurssit. Kurssien suunnittelemisesta ja toteuttamisesta vas-taa opettajista koottu kulttuurityöryhmä. Kulttuurikursseja ovat olleet esimerkiksi Menneisyyttä etsimässä, Tuusula ja Helsinki sekä Iltamakurssi. Kurssit ovat kuitenkin valinnaisia ja eivät kaikki lapset ja nuoret osallistu niihin.

Tuusulassa Ruukin koulu on painottanut työskentelyssään kotiseutu-työtä vieraitten kulttuurien tuntemuksen lisäksi. Paikallinen perin-neyhdistys on lahjoittanut koulun museoon Kellokosken tehtaan tuottamia esineitä. Oppilaat harjoittelevat esineiden kortistointia ja esinetutkimuksen metodeja. Perinneyhdistyksen jäsenet antavat koululle asiantuntemustaan paikkakunnan menneisyydestä. Monen-kaan lapsen juuret eivät ole Tuusulassa, ja siksi koulun perinnekas-vatus on tärkeää.

Uusi teknologia mahdollistaa museoiden ja koulujen välisen yhteis-työn pitkienkin matkojen takaa. Museoiden usein interaktiiviset kotisivut ovat kiinnostavia, ja kotisivujen lisäksi museoiden tuot-tama muu pedagoginen materiaali, kuten CD-ROM-levyt, ovat hyvä tuki koulujen taide- ja kulttuurikasvatukseen.

Kulttuurikurssi

Oppilaat ovat raken-taneet kouluunsa museon teollisuusesi-neistä.

Perinnekasvatus sitouttaa lapsen asuin-paikkaan.

Uusi teknologia perinnekasvatuksessa.

Orkesteri, musiikkioppilaitos ja koulu yhteistyössä

37

Porin koulutusvirasto toteutti neljässä koulussa sävellysprojektin yhdessä Porin Sinfonietan kanssa. Säveltäjä ja luokanopettaja suun-nittelivat projektin ja toteuttivat sen kahdeksan kerhotunnin aikana. Oman sävellystyön lisäksi oppilaat tutustuivat orkesterin toimintaan vierailemalla harjoituksissa. Projekti huipentui koululaisten ja Porin Sinfonietan yhteiskonserttiin, jossa esitettiin lastenlaulujen lisäksi oppilaiden omia sävellyksiä.

Rahoitus: Osa rahoituksesta tuli kerhomäärärahoista ja osa muista kaupungin lähteistä.

Oulussa koulujen kanssa tekivät yhteistyötä konservatorio, kau-punginorkesteri, Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen osasto ja Sibelius-Akatemia.Toimintamuotoja oli paljon:• musiikilliset teemaviikot• vanhanajan joulukirkko yhdessä seurakunnan ja Sibelius-Akate-

mian kanssa• kansantanssikurssi opettajille• monitaiteinen musiikkiteatteriproduktio Tulinbergin aikaan

Oulussa

Kalaholman koulu-laiset osallistuivat Porin sinfonietan pro-jektiin.

38

• Kaupunginorkesterin konsertit, joihin osallistui erityisesti ala-luokkalaisia ja uutena ryhmänä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoita

• orkesterivierailut kouluissa ja Oulun nimikkosäveltäjän O. Korte-kankaan konserttiprojekti musiikkiluokilla.

Teatterikasvatusta annetaan useissa Koulun ja kulttuurin yhteis-työohjelmassa mukana olleissa kunnissa. Muodot vaihtelevat paikallisten olosuhteiden mukaan.

Oulussa Kaupunginteatteri oli aktiivisesti mukana Oulun taidekoulun ja koulujen välisissä yhteistyöprojekteissa. Teatteri antoi asiantun-tijaohjausta ja -opetusta kouluille. Teatteri toimi myös työelämään tutustumisjaksoilla harjoittelupaikkana. Kouluilla oli oma teatteri-päivä, ja taidekoulu järjesti Koulujen kulttuuriviikon. Yhdessä Kuu-siluodon teatterikasvatusta painottavan lukion kanssa Kaupunginte-atteri toteutti produktion Hyppää pois, joka käsitteli huumeiden käy-tön ongelmia. Teatterilla on kummikouluja. Yhden kummikoulun, normaalikoulun ala-asteen, kanssa se toteutetti tiernapoika-aiheisen näytelmän, jonka esittämisestä on jo muodostunut traditio. Koulu-laisilla oli myös mahdollisuus tutustua teatterin kulissien taakse. Kaupungin budjettiin saatiin lisämääräraha koululaisnäytäntöihin.

Lapinlahdella nuorisoteatteri ja lukio ovat tehneet yhteistyötä. Esi-merkiksi rauhankasvatusta ja huumekasvatusta käsittelevä Hair-näy-telmä oli yhteistyön tulosta.

Espoossa Teatteri Hevosenkenkä on kehittänyt kaksi toimintamallia yhdessä espoolaisten koulujen ja päiväkotien kanssa. Teatteri räätä-löi opettajille, ohjaajille ja lapsille lyhytkursseja, jotka toteutetaan arki-iltoina ja viikonloppuisin. Aikuiset tapaavat 2 – 3 kertaa ja lap-set 2 – 4 kertaa useamman tunnin jaksoina. Kurssien hinnat vaihte-levat 40–50 �.

Toisessa mallissa koululuokka työskentelee yhden lukukauden jon-kin näytelmän parissa. Tähän rahoitus hankitaan erikseen kunnalta tai muista lähteistä. Rahoitusta tarvitaan matka- ja materiaalikului-hin ja ensi-illan järjestelyihin. Sen sijaan teatterin henkilökunta -

Teatteri ja koulu yhteis-työssä

Kulttuurilaitokset ovat hyviä oppilaiden työ-elämään tutustumis-jakson harjoittelupaik-koja.

Koululaiset suunnitte-levat omaa teatteriesi-tystään Teatteri Hevo-senkengän aulassa.

39

teatterikuraattori, näyttelijät, näyttämömestari ja dramaturgi - osal-listuvat koulutukseen ilman erillistä korvausta. Teatterikuraattorin johdolla työskennellään aluksi koulussa kouluaikana 1 – 2 tuntia kerrallaan. Ensi-illan lähestyessä harjoitukset siirtyvät Teatteri Hevo-senkenkään, jossa tehdään lavastukset tai pengotaan vanhoja lavas-teita ja rooliasuja varastosta. Vanhemmat osallistuvat usein rooli-asujen valmistamiseen oppilaiden tekemien luonnosten pohjalta. Teatteri painattaa käsiohjelman ensi-iltaa varten. Näytelmää esite-tään myös koulussa muille oppilaille.

Helsingissä Kallion lukion opiskelijat ovat toteuttaneet historiallisia kaupunkikierroksia teatteriproduktioina jo kahdeksan vuoden ajan omassa kaupunginosassaan Kalliossa ja Helsingin keskustassa. Kier-rosten tavoitteena on tutkia elämyksellisesti taiteen keinoin omaa kotikorttelia tai laajemmin kotikaupunkia. Kallion kierrokset ovat suunniteltu 7. – 9. -luokkalaisille ja lukiolaisille. Kierroksen aikana osallistutaan esimerkiksi sodan ajan häihin Kallion kirkossa – ilmahälytys häätää hääväen kirkosta pommisuojaan. Yhtenä kuu-desta tai seitsemästä kohteesta on Työläismuseo, jossa osallistutaan 1900-luvun alun paikalliseen elämään. Helsingin keskustan kierrok-set on suunnattu luokille 1. – 6.

Haavoittunutta hoi-detaan pommisuo-jassa.

Kallion kaupungin-osan historiallinen kaupunkikierros 7. - 9. luokkalaisille ja lukiolaisille.

Historiallisetkaupunkikierrokset

40

Projektien tuottajana on Kulttuuriasiainkeskuksen Annantalon Tai-dekeskus ja yhteistyökumppaneina Kallion lukio ja ala-aste, Tölö gymnasium sekä Helsingin kaupunginmuseo ja Helsingin yliopiston historianlaitoksen opiskelijat. Kaikille kaupungin kouluille lähete-tään hyvissä ajoin tieto kierroksista. Vuosittain kolmisensataa luok-kaa haluaa osallistua opetukseen. Kuitenkin vain alle neljäkym-mentä koulua voidaan arpoa mukaan.

Kierrokset suunnitellaan historian ja teatteritaiteen yhteistyönä. Myös kielten opettajat, lähinnä ruotsin- ja englannin kielen opetta-jat, osallistuvat usein projekteihin.

Rahoitus: Päärahoittaja on Annantalo. Muut tahot osallistuvat pro-jekteihin lähinnä virkatyön puitteissa.

Kittilästä lähdettiin teatterivierailuille Rovaniemelle ja Vehmaalta Turkuun. Hyvin valmistellut teatterivierailut ryydittävät opiskelua pitkään monien oppiaineiden tunneilla. Vierailu saattaa olla lapselle ja nuorelle ensimmäinen kokemus teatterimaailmasta ja jo sellaise-naan merkittävä. Teatteritaiteen ymmärtäminen vaatii tutustumista teatterin tekoon, astumista kulissien taakse. Erityisesti pojat ovat kiinnostuneita teknisistä lavasteratkaisuista, valaistuksesta, äänen-toistosta ja tehokeinojen aikaansaamisesta. Näytelmä ja sen sanoma kiinnostavat enemmän, kun nuorella katsojalla on tietoa näytelmän teosta ja erilaisista teknisistä mahdollisuuksista.

Draamapedagogiikka on yleistymässä opetusmetodina. Monissa kou-luissa tehdään näytelmiä vuosittain. Opettajien draamakoulutuksen myötä näytelmät solmiutuvat yhä useammin koulun muuhun ope-tukseen. Iisalmessa on toteutettu kolme kansanperinteen opiske-luun liittyvää näytelmää, Tuusulassa afrikkalainen kansansatu ja Juu-assa paikalliseen perinteeseen liittyvä näytelmä. Draama on oivalli-nen tapa oppia asioita taiteen avulla.

Karkkila päätti Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa keskittyä elokuvakasvatukseen, ja kunnassa kehitettiinkin hyviä toiminta-malleja. Yhteensä tuhat oppilasta ja opiskelijaa oli mukana hank-keessa.

Draama on toimiva opetusmetodi kaikissa oppiaineissa.

Elokuva ja koulu

Draaman voima ope-tuksessa on yhteistyö.

41

Hanke tuotti• opetussuunnitelmiin elokuvakasvatuksen sisältöjä• valinnaisia elokuvakursseja elokuvan eri alueilta perusopetuk-

sessa, elokuvan historian kurssi järjestettiin erikoiskurssina his-toriassa ja työpajakurssi kuvataiteen, äidinkielen ja kirjallisuuden yhteistyönä; lukiossa järjestettiin elokuvakulttuurin kurssi

• opettajien (80 opettajaa) täydennyskoulutusta veso-koulutuk-sena ja yhdistettynä avoimiin yleisötilaisuuksiin sekä kahteen elo-kuva-aiheiseen vanhempien iltaan (illoissa oli 400 kuulijaa)

• lastentarhan- ja esikoulunopettajill koulutusjakson, jonka toteutti elokuvaohjaaja

• studia generalia -sarjan lukiolaisille ja kuntalaisille, puhujina oli tutkijoita

• koulukinotoimintaa perusopetuksen oppilaille ja lukiolaisten vetämän KINO-kerhon alakoululaisille

• yhteistyötä aikuiskoulutuskeskuksen multimedialinjan kanssa• yhteistyötä paikallislehden kanssa, joka ilmoitti tilaisuuksista ja

julkaisi oppilaiden elokuva-arvosteluja.

Koulutusta tarjottiin laajasti oppilaille, opiskelijoille, vanhemmille ja muille kuntalaisille, jolloin saatiin kustannussäästöjä. Karkkilassa oli keskeisenä ongelmana jatkuvat henkilövaihdokset ja asiantun-tijoiden siirtyminen pois kunnasta. Tavoitteena on kehittää malli, joka toimisi henkilövaihdoksista riippumatta.

Taiteen perusopetuslain ensimmäisen pykälän toisessa momentissa on ilmaistu tavoite laajentaa taiteen perusopetusta antavien yksiköi-den toimintaa niin, että se koskee tavanomaisen opetustoiminnan lisäksi myös muuta kulttuuritoimintaa, esimerkiksi koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä.

Taiteen perusopetuksen asiantuntemuksen tulisi olla laajasti käy-tössä kunnan lasten ja nuorten hyväksi. Koko maassa vain 11 pro-senttia peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista on taiteen perusope-tuksen piirissä ja heistä suurin osa musiikkikasvatuksessa.

Oulussa on Oulun taidekoulu tukenut koulujen toimintaa järjestä-mällä koulujen kulttuuriviikkoja. Tavoitteena on tarjota myös ilta-päivätoimintaa kouluille.

Elokuvakasvatus kohdistui oppilaiden lisäksi kaikkiin kunta-laisiin.

Taiteen perusopetus ja koulu

42

Lapinlahdella kuvataidelukio on järjestänyt arkkitehtuuriopetuk-sensa Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Lastun kanssa. Lastulla on ollut arkkitehtuuriprojekteja kyläkouluissa, ja se on myös kou-luttanut Iisalmessa opettajia ja oppilaita.

Jyväskylän kuvataidekoulun oppilas arkkitehtuuri-työpajassa.

43

Jyväskylässä kuvataidekoulu velvoitettiin järjestämään koulutusta luokanopettajille ja päiväkodeissa työskenteleville lastentarhanopet-tajille yhdessä muiden taidealojen koulutusta antavien laitosten ja yliopiston kanssa. Projekti tuotti monipuolista osaamista sekä taito-jen ja tietojen vaihtoa.

Koulun ja taiteen perusopetuksen yhteistyössä on monia haasteita:• taiteen perusopetuksen sovittaminen koulun aikatauluihin• eri taiteenalojen yhteisesti tarjoaman kerhotoiminnan organi-

sointi ja toteuttaminen kouluissa • rahoituksen järjestäminen.

Yhteistyö näiden kahden yleissivistävän koulutusjärjestelmän, kou-lujen ja taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten, välillä on usein kariutunut käytännön ongelmiin ja vähäisiin määrärahoihin. On suotavaa, että taiteen perusopetusta pidettäisiin kunnissa voi-mavarana, jota hyödynnettäisiin myös peruskoulussa ja kunnan opettajien ja päivähoitoväen täydennyskoulutuksessa.

Taiteen keskustoimikunta ja läänin taidetoimikunnat ovat antaneet kouluille hakemuksesta rahoitusta taiteilijoiden kouluvierailuja var-ten. Niiden tavoitteena on ollut kertoa taiteilijan ammatista kou-lulaisille sekä tutustuttaa oppilaat taiteelliseen työskentelyyn teke-mällä itse taiteilijan ohjauksessa. Parhaisiin tuloksiin on päästy sil-loin, kun opettaja, pedagoginen asiantuntija ja taiteilija ovat teh-neet tiivistä yhteistyötä koko projektin ajan. Useimmiten toiminta on kohdistunut esiopetukseen ja luokille 1 – 2. Rahoitusta on vuo-sittain haettu enemmän kuin on voitu myöntää. Seuraavaksi esitel-lään yksi Taiteilija koulussa -projekti. Projektin toteutti tekstiilisuun-nittelija Helsingin lähiökoulussa. Malli toimii myös muilla taiteen aloilla.

Taiteilija koulun kulttuuriopetuksen tukena on eräänlainen kuula-laakeri, jonka avulla koulu ja kulttuurimaailma voivat sujuvasti koh-data.

Langan tie -kulttuuriperintöprojektissa tutustuttiin esineympäris-töön tekemisen kautta.

Taiteilija koulussa

Langan tie

44

Oppilaat saivat kokemuksen muotoilutehtävästä, joka on hallittua idean kehittämistä tuotteeksi. Siinä johdonmukaiseen ajatteluun perustuvan suunnittelutyön merkitys opittiin käytännössä.Tavoitteena oli lisäksi aikakäsitteen selventäminen kertomuksin ja kokeiluin sekä uuden luominen vanhan pohjalta. Yhteistyönä luo-tiin neljästä tekstiilikudonnaisesta muodostuva tilateos.

Uutta suunnittelua vanhan pohjalta.

Ideointi – visualisointi - konkretisointi

Työskentelyssä edettiin todellisen tekstiilisuunnitteluprosessin mukaisesti. Työnkulku muodostui sarjasta johdonmukaisia toimin-toja:• tavoitteen asettaminen• tiedon hankkiminen• suunnitelman tekeminen• teoksen valmistaminen• saavutuksen arvioiminen

Työskentelyssä painotettiin:• tavoitteellisuutta• organisoinnin opettelua• työskentelyä tavoitteen saavuttamiseksi• ilon kokemista omasta ja yhteisestä saavutuksesta • tunnetta perinteen jatkamisesta.

Taiteilija vastasi eri osapuolien välisestä yhteyden pidosta. Hän piti yhteyttä rehtoriin ja järjesti suunnittelupalaverit opettajien kanssa. Osallistuminen perustui opettajien kiinnostukseen ja oli vapaaeh-toista. Projektissa oli mukana neljä opettajaa ja yli sata oppilasta.

TilatProjektissa käytettiin koulun tiloja. Yhdessä tehty kudonnainen sijoi-tettiin koulun sisääntuloaulaan, ja kouluun tehtiin myös näyttely lampaan villan muokkaamisesta langaksi. Oppilaiden kanssa vierail-tiin museoissa.

Kannelmäen koulun oppilas harjoittelee villalangan val-mistusta värttinän avulla.

Projektissa tutustut-tiin itse kokeilemalla langan tiehen lam-paan villasta val-miiksi tuotteeksi.

45

KestoTaiteilija koulussa –projektiin käytettiin yksi kevätlukukausi. Kah-den lukukauden aikana taiteilija oli koulussa 92 tuntia. Projekti liittyi koulun kaksivuotiseen kulttuuriperintöteemaan, ja opettajat käsittelivät tekstiileihin liittyviä aihealueita myös omilla oppitun-neillaan.

SisältöProjektissa tehtiin lankaa karstaamalla ja kehräämällä rukin ja värt-tinän avulla. Sitten langat puolattiin. Kun kudontatyö oli suunni-teltu, se kudottiin kangaspuilla, viimeisteltiin ja pantiin näytteille. Valmistumisen kunniaksi pidettiin juhlat.

Projektiin kuului myös opettajien ja taiteilijan oppitunteja, taiteili-jan kokoama esine- ja valokuvanäyttely koulussa, museokäyntejä, kotitehtäviä ja lopuksi kirjallinen palaute.

KustannuksetRahoitus koostui koulun kehittämisbudjetista saaduista varoista sekä taiteilijan saamasta apurahasta. Väline- ja materiaalihankinnat olivat noin 10 000 mk ja muut menot noin 20 000 mk.

Projektisuunnitelman runkoYhteistyön pohjana on hyvä olla selkeä etukäteissuunnitelma, jota tarkistetaan myöhemmin tarpeen mukaan.

Suunnitelman sisältö:• toimintaidea (mitä tehdään)• projektin kulku (miten tehdään)• aikataulu (koska tehdään)• yhteistyökumppanit (ketkä tekevät), sekä koulussa että koulun

ulkopuolella• vastuuhenkilöt (mitä kukakin tekee)• budjetti (paljonko maksaa, mistä rahat)• dokumentointisuunnitelma (miten projekti esitellään)• tuotos (mitä saadaan aikaan)

Taiteilijalle: Aitoa oivalluksen ja osaamisen jakamista.Yhteisöllisyyden kokemista.Antamisen ja saamisen tuottaman mielihyvä kokemista.

Projektin aikana oppi-laat oppivat omatoi-misuutta ja ohjaa-maan toisiaan.

Taiteilija koulussa –projektin merkitys.

46

Oppilaalle:Valintojen opettelua. Rakenteellisen ongelmaratkaisun oppimistaTeorioiden soveltamista käytäntöön

Opettajille:Asiantuntija-apua oman osaamisen rinnalleErilaisten oppimisympäristöjen käyttöäVerkottumista paikallisten kulttuuritahojen kanssa

Yhteistyökumppaneille:Valistuksen jakamistaUuden käyttäjäpolven kasvattamistaOman palvelun kehittämistä

Kodeille:Yhteisiä osallistumismahdollisuuksiaYlisukupolvisia arvokeskustelun aiheitaSukujuurien vahvistamista

Nykyiset koululait velvoittavat kouluja tekemään yhteistyötä hor-isontaalisesti lukio- ja ammatillisen koulutuksen kanssa ja vertikaa-lisesti korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. KOKU-hankkeessa oli useita yhteistyömalleja koulun ja taiteen perusopetuksen välillä ja muutama yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä. Esimerkiksi Nakkilan kunnassa sekä Imatran ja Oulun kau-pungeissa tehtiin yhteistyötä käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten kanssa. Oulun lyseolla on arkkitehtuurikasvatuksessa ollut myös jo pitkään yhteistyötä yliopiston kanssa ja Madetojan lukiolla sekä yli-opiston että musiikkiopiston kanssa.

Seuraavaksi esitellään kaksi esimerkkiä pitkäaikaisesta yhteistyöstä koulun ja yritysten välillä. Ensimmäisessä on toimeenpanevana osa-puolena museo ja toisessa koulu.

Designmuseo on aloittanut uuden, pysyvän toimintamuodon, Muo-toilustudion. Studion tavoitteena on tutustuttaa kävijät esineiden syntyprosessiin ja käyttöön sekä lisätä ymmärrystä esineiden sisältä-mistä erilaisista merkityksistä. Studiossa kävijä saa välineitä monia-

Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteis-työ

Elinkeinoelämän ja koulun yhteistyö

47

laiseen ja analyyttiseen esineiden tutkimiseen. Ensimmäinen Stu-dion yritysvieras vuoden 2003 loppuun on Fiskars Consumer Oy Ab. Tutkittaviksi esineiksi on valittu kirves ja sakset. Keksinnöt ja oivallukset, innovaatiot, kulkevat käsi kädessä tekniikan ja mate-riaalien kehityksen kanssa. Joskus ongelmanratkaisut ovat hyvin vanhoja, toteutustavat vain muuttuva. (Muotoilustudion opettajan opas 2001.) Studiossa koulutetaan eri oppiaineiden kuten käsityön, kuvataiteen, fysiikan, kemian ja historian opettajia muotoilukas-vatuksessa. Muotoilupoliittinen ohjelma edellyttää muotoilukasva-tuksen sisällyttämistä perusopetuksen opinto-ohjelmaan. Oppilaat voivat työskennellä studiossa omien muotoiluideoittensa parissa ja tutkia, miten ihmiset ovat kivikaudesta nykypäivään ratkaisseet ongelmia. Muotoilustudiota markkinoidaan myös luokkaretkien kohteeksi.

Oulussa Toppilan lukion oppilaat ovat jo kuutena vuotena suunni-telleet ja toteuttaneet Toppilan lämpövoimalan portin suussa sijait-sevan hallin päätyyn seinämaalauksen. Opiskelijoiden ehdotuksista on valittu yksi yhdessä voimalan henkilökunnan kanssa. Viimeinen maalaus osoittaa jo rohkeaa taidekäsitystä. Se kuvaa sarjakuvahah-moja.

Viidesluokkalainen oppilas tutki Muotoi-lustudiossa kirveen historiaa kivi-kaudesta nykypäi-vään.

48

Yritysten kum-mitoiminta kouluissa tukee monella tavoin koulujen kasvatusta-voitteita.

Seinämaalausprojek-tissa opiskelijat tutus-tuvat lämpövoima-laan, oppivat proses-sityöskentelyä ja tut-kivaa työtapaa sekä käymään neu-votteluja, laatimaan budjetin ja löytämään kumpaakin osapuolta tyydyttävät ratkaisut.

49

Paikallinen media voi monin tavoin auttaa kouluja taide- ja kult-tuurikasvatuksessa. Koulun tapahtumista tiedottaminen on ensiar-voisen tärkeää, koska tällä tavoin voidaan paikkakunnalla kehittää taide- ja kulttuurimyönteistä ilmapiiriä. Karkkilassa elokuvakasva-tuksesta järjestettyyn studia generalia -luentosarjaan saatiin osallis-tujiksi runsaasti myös oppilaiden vanhempia, kun paikallislehti seu-rasi ja tiedotti tapahtumista. Perheet saattoivat kotipiirissäänkin jat-kaa keskustelua yhteisestä kokemuksesta. Paikallislehti on painanut myös oppilaiden koulukino -arvosteluita.

Vehmaan paikallislehti on kehittänyt yhteistyömallin koulujen kanssa ja tarjonnut palstatilaa oppilaiden omille kirja-arvosteluille. Oppi-laiden näkökulmasta on merkittävää, että heillä on jo kouluaika-naan mahdollisuus tutustua taide- ja kulttuurimaailman toimintata-poihin ja rakenteisiin.

Monilla paikkakunnilla ympäri maata on ollut jo pitkään yhteistyötä koulujen ja paikallisradioiden kesken. Esimerkiksi Kuopion vies-tintälukio tekee säännöllisesti ohjelmia radioon. Paltamossa lukio tekee yhteistyötä nettiradio Mikaelin kanssa. Mikael on neljän maa-kunnan, Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon yhteinen ESR-hanke. Se on ei-kaupallinen, opinnollinen verkkome-dia. Paikalliset televisiokanavat ovat olleet halukkaita esittämään kou-luissa tehtyjä filmejä. Tässä toimintamuodossa olisi paljon kehittä-misen mahdollisuuksia.

Useilla koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa mukana olleilla museoilla on kummitoimintaa kouluissa. Uudenlainen kummitoi-minta käynnistyi Oulussa Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen, Nukun järjestämänä. Yhteistyö aloitettiin tanssin, valokuvauksen ja eloku-vien tekemisen opetuksessa. Toimijoina ovat Oulun tanssikeskus JO-JO ja Oulun elokuvakeskus. Elokuvakeskus järjestää kummikou-luissaan kummiluokkatoiminnan lisäksi elokuvaesityksiä ja oppi-tunteja. Koulut solmivat kummitoiminnan yhteydessä myös kan-sainvälisiä kontakteja.

Kummitoiminta kou-lun tukena

Paikallislehdet, radio ja televisio koulun kulttuurikasvatuksen tukena.

50

Yritysten kummitoiminta taide- ja kulttuurikasvatuksessa on vielä vähäistä. Tällä alueella on siis paljon käyttämättömiä mahdollisuuk-sia. Kummitoiminnan tavoitteena on, että se hyödyttää kumpaakin osapuolta. Koulussa tulee miettiä, minkälaista oppia saadaan, ja yri-tyksissä sitä, millä tavoin lapset ja nuoret voivat jo varhain tutustua yrityksen toimintaan. Opetussuunnitelman perusteissa puhutaan yrittäjyyskasvatuksesta. Kummitoiminnan avulla se voidaan tehdä eläväksi ja kiinnostavaksi.

Nuori Osaaja 2000 - tapahtuma Helsingin kulttuurivuonna.

Valtakunnalliset tapahtumat ja juh-laperinteet juhlista-vat koulun arkea.

Tanssivia lukiolaisia tuomiokirkon por-tailla Helsingissä.

51

OPETUSSUUNNITELMA

Koulujen opetussuunnitelmassa on mahdollista linjata taide- ja kult-tuurikasvatuksen tavoitteet, painoalueet ja sisällöt. Koulun ja kult-tuurin yhteistyöohjelman yhtenä tavoitteena oli kehittää opetus-suunnitelmia niin, että kaikissa oppiaineissa on kulttuurisia sisäl-töjä. Yhteistyöohjelmassa oli havaittavissa, että opetussuunnitelman merkitys taide- ja kulttuurikasvatuksen jatkuvuuden kannalta on suurin silloin, kun opettajat tai muut toimijat vaihtuvat.

Lapinlahden lukiolla on valtakunnallinen erityistehtävä kuvatai-teessa. Lukio kehitti yhteistyöohjelman aikana opetussuunnitel-maansa integroimalla kaikkien oppiaineiden opetukseen kulttuuri-aineksia läpäisyperiaatteella. Vuonna 1999 lukio järjesti kansainväli-sen kulttuuripedagogisen nuorisofoorumin. Foorumissa opiskelijat ja opettajat työskentelivät oppiainerajat ylittävissä, ongelmakeskei-sissä työpajoissa. Luovaa toimintaa sekä taide- ja kulttuurisisältöjä kuului kaikkiin työpajoihin matematiikkaa ja luonnontieteitä myö-ten. Kokemuksia siirrettiin opetussuunnitelmatyöhön. Lukiossa on kulttuuriopintojen koulukohtainen kurssi, johon kehitettiin kult-tuuripassi. Kuvataiteessa lukio innovoi muotokuva / omakuva kurs-sin, joka suoritetaan joko englanniksi tai ruotsiksi. Kurssit ovat Ylä-Savon virtuaalihankkeita. Lukio on kehittänyt myös kirjallisuuskurs-sin alkuperäiskielellä.

Rahoitus: Kulttuurifoorumi rahoitettiin osittain Opetushallituksen kansainvälistämiseen osoitettavista määrärahoista, Pohjola-Norden -yhdistyksen rahastosta ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston määrä-rahoista. Lapinlahden kunta oli myös rahoittajana ja opiskelijoiden perheet tarjosivat ulkomaisille vieraille majoituksen.

Kittilän kunta on laaja ja sen kauimmaiset kyläkoulut sijaitsevat noin 100 kilometrin etäisyydellä kirkonkylästä, missä sijaitsee suurin osa kulttuuripalveluista. Kunnassa päätettiin, että yhteistyöohjelmassa keskitytään opetussuunnitelmien kehittämiseen ja taidekasvatuksen tukemiseen kyläkouluilla. Toimintamalliksi valittiin kouluissa tapah-tuva konsultaatio. Kittilän lukion kuvataideopettaja, kansalaisopis-ton musiikin opettaja ja käsityönopettaja toteuttivat kyläkouluilla

Osa 3

Lapinlahden lukion malli

Kittilän kunnan malli

52

työpajoja. Lisäksi opettajien kanssa suunniteltiin jokaiseen kouluun kulttuurikasvatusohjelma, joka kirjattiin liitteenä koulun nykyiseen opetussuunnitelmaan.

Konsultaatiovierailujen aikana kartoitettiin paikkakunnalla löytyvät yhteistyökumppanit, kylän ja lähiseudun perinneympäristöt ja kult-tuurikohteet sekä käsityön, musiikin, kuvataiteen, kirjoittamisen ja tanssin taitajat.

Ohjausvierailut uusittiin vuoden kuluttua, jolloin voitiin arvioida onnistumista ja pohtia yhdessä mahdollisia taide- ja kulttuurikasva-tuksen esteitä. Erityisesti pyrittiin löytämään ratkaisuja taiteilijavie-railujen ja perinnetyöpajojen järjestämiseksi niin, että niistä tulisi kiinteä osa koulun toimintaa eri oppiaineiden yhteydessä. Esimer-kiksi Raattaman kyläkoulussa on kehitetty yhteinen kulttuuriperin-nepäivä syksyiseen ajankohtaan, jolloin turisteja on vähän ja van-hemmilla vapaata aikaa osallistua koulun toimintaan ja näin antaa omaa osaamistaan lastensa hyväksi. Kulttuuripäivän sadosta toimi-tetaan oppilaitten kanssa yhteinen lehti koko kylälle.

Kittilän ja Toppilan lukion opiskelijoiden yhteisellä leirillä etsittiin Särestön henkeä. Leiri järjestettiin usean oppiaineen kuvataiteen, historian ja äidinkielen yhteistyönä. Leirille osallistui myös opiske-lijoita Lapin yliopiston taidekasvatuksen osastolta.

Reidar Särestöniemi kutsui todellisen maailman ja kuvitteellisen maailman kohtaamispistettä kuutilosilmäksi. Kuvataideleiriläi-set rakensivat oman kuutilosilmänsä.

53

54

Lukiodiplomit

Lukiodiplomien kehittäminen pilottilukioissa on laajentanut ja kehittänyt monipuolisesti koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Lukiodiplominäytön voi antaa kuvataiteessa, musiikissa ja liikun-nassa sekä lisäksi myös tanssissa, teatteritaiteessa, käsityössä ja koti-taloudessa.

Ylioppilastutkinnon kehittämisryhmän laatimassa komiteanmietin-nössä vuodelta 1993 (Komiteanmietintö 1993:25) todettiin, että opiskelijoilla, jotka ovat lukioaikanaan osoittaneet erityistä harrastu-neisuutta sellaisessa oppiaineessa, jossa ei ole mahdollisuutta osoit-taa osaamistaan ylioppilastutkinnossa, tulisi olla mahdollisuus suo-rittaa arvioitava valtakunnallinen näyttö. Opetushallitus aloitti näy-tön kehittämistyön vuonna 1995 yhdessä lähes sadan lukion kanssa. Näyttö on kaikissa oppiaineissa pitkäkestoinen, ja sen arvostelee vähintään kaksi arvioitsijaa.

Lukiodiplomit tulivat valtakunnallisiksi lukuvuonna 2000 – 2001, paitsi tanssi, joka valmistui vuotta myöhemmin. Paraikaa on val-misteilla usean oppiaineen yhteistyönä suoritettava median lukio-diplomi. Suoritusten määrä on kasvanut vuosittain, ja lukuvuonna 2000 – 2001 niitä oli jo noin 1 300. Useat yliopistot ja korkeakoulut antavat lisäpisteitä lukiodiplomin suorittamisesta.

Taideaineiden ja muiden oppiaineiden yhteistyö

Valtioneuvoston vuosille 1996 – 2001 tehdyssä kehittämissuunnitel-massa oli yhtenä tavoitteena kehittää taideaineiden ja muiden oppi-aineiden yhteistyötä. Useissa Euroopan maissa on kehitetty erilaisia malleja. Itävallassa esimerkiksi uusien opetussuunnitelman perus-teiden myötä kouluihin tuli työmuoto, jossa jonkin muun oppiai-neen kuin taideaineen opettajat tekevät vuosittain yhteistyöprojek-tin kouluun tulevan taiteilijan kanssa. Tämän toiminnan rahoittaa kulttuuriministeriö.

Lukiodiplomit

KotitalousKuvataideKäsityöLiikuntaMusiikkiTanssiTeatteritaide

Tekeillä:Median lukiodiplomi

55

Jotta oppiaineiden välinen yhteistyö onnistuisi kouluissa, on toi-minnan muodot kirjattava opetussuunnitelmaan. Myös koulun työ-järjestyksen laatijan ratkaisut ovat olennaisia yhteistyön onnistumi-selle. Seuraavassa esitellään kolme yhteistyömallia, ensimmäinen on Keski- Uudeltamaalta, toinen Espoosta ja kolmas Savonlinnasta.

Järvenpäässä ja Tuusulassa Runojamit ry aloitti Luovuuskylpy-toimin-nan vuonna 1997. Oppilaat tulivat Järvenpään, Tuusulan ja Keravan peruskouluista ja päiväkodeista. Toiminta kohdistui 1 – 15- vuo-tiaisiin lapsiin ja nuoriin. Toimintapäivän aikana yhteisiä osuuksia olivat rentoutus- ja tunneälyharjoitukset ja musiikki. Työpajoissa perehdyttiin teatteri- ja elokuvailmaisuun sekä taide- ja runoilmai-suun. Koska toiminta ajoitettiin Runojami tapahtumien yhteyteen, voitiin tarjota koululaisille myös jamien runo ja musiikkiesityksiä Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksessa.

Vuonna 2000 Luovuuskylpyä alettiin kutsua Platonin Akatemiaksi. Tavoitteena oli saada taide- ja tiedekasvatus hedelmälliseen vuoro-vaikutukseen. Aiemmin oli keskitytty monitaiteellisiin projekteihin. Platonin Akatemian toiminta kohdistui lähinnä lukioikäisiin opiske-lijoihin Keski-Uudellamaalla. Vuonna 2001 mukana oli lukiolaisia myös Tapiolan ja Lohjan lukioista. Tavoitteena oli etsiä yhteistyö-muotoja kulttuurijärjestöjen ja koulujen välille. Päivä aloitettiin ret-riitillä, rentoutusharjoituksilla, joiden avulla pyrittiin avaamaan ais-tit ja mielenportit. Yhtenä tutkimuksen kohteena oli ranskalainen kirjailija Jean-Paul Sartre. Hänen näytelmänsä Suljetut ovet jälkeen työstettiin työpajoissa esityksen herättämiä kysymyksiä. Konsertti, jossa laulettiin hepreaksi Raamattua, yhdisti uskontotieteet musiik-kiin. Omakohtaiset luontokokemukset liitettiin ympäristöfilosofi-aan kahden luennoitsijan voimin.

Toimintapäivän tuloksia:Hyrylän lukion lausuntaryhmä esiintyi Valmetin tehtaalla. Maail-man pohjoisimmassa moskeijassa, Järvenpäässä tutustuttiin islami-laiseen kulttuuriin, ja Järvenpään ortodoksisessa kirkossa kuultiin hepreankielisiä lauluja.

Vuoden 2001 ja 2002 Platonin Akatemian sisältöinä olivat filosofia ja luovan ajattelun kehittäminen sekä arvokasvatus ja kulttuurikas-vatus. Aiheita valotettiin eri taiteen- ja tieteenalojen avulla.

Platonin Akatemia

Filosofian ja luovan ajattelun kehittämi-nen - tieteen ja tai-teen kohtaaminen.

56

Rahoitus: Ensimmäisenä vuonna rahoitus saatiin valtion taidetoimi-kunnan lapsi ja taiteilija-apurahasta, kuntien avustuksista sekä mah-dollisuuksien mukaan myös koulujen omista kulttuurirahoista. Seu-raavana vuonna Luovuuskylpy sai 10 000 markan apurahan valtion taidetoimikunnalta, mikä mahdollisti toiminnan monipuolistamisen ja laajentamisen. Muita rahoittajia olivat Järvenpään kaupunki ja Uudenmaan taidetoimikunta, Valmet ja kolme paikallista pankkia. Myöskään useat luennoitsijat eivät ottaneet palkkiota. Vastuullinen tuottaja on kuitenkin joutunut maksamaan koko toiminnan aikana osan kuluista itse. Toivottavaa olisikin, että erittäin merkittäväksi toi-minnaksi muodostunut Platonin Akatemia voisi saada tukevan bud-jetin keskiuusmaalaisena kulttuurikasvatusprojektina ja että vastaa-via hankkeita toteutettaisiin eri seutukunnilla ympäri maata.

Espoon kaupungin Galleria Otsossa järjestettiin keväällä 2002 lap-sille, nuorille ja koko perheelle suunnattu taidenäyttely Matemaatti-sia leikkejä kuvataiteessa. Pääosin Espoon kaupungin kokoelmasta kerätyt teokset oli valittu matemaattisen ajattelun näkökulmasta. Matematiikassa ja taiteessa yhdistyvät saman asian kaksi eri puolta, mutta kummassakin pyritään ottamaan haltuun ympäröivää maail-maa mittaamalla, määrittelemällä ja kuvailemalla sitä.

Päiväkodit ja koulut saattoivat varata opastettuja kierroksia, jonka jälkeen työskenneltiin työpajassa kuvataiteenopettajaksi opiskele-vien nuorten johdolla. Koska tarjolla olevat opaskierrokset eivät lukumäärältään vastanneet kysyntää, olivat näyttelyn teostiedot, opastetekstit ja jokaiseen teokseen suunnitellut tehtävät gallerian

Kaunista matematiik-kaa – oppiaineiden integrointia

Verkkosivuilla olevan arviointilomakkeen täyttäminen ei opetta-jilta sujunut gallerian toivomalla tavalla. Palautetta tuli vähän, ja arvokkaan palaut-teen saaminen tule-vien näyttelyjen koh-dalla onkin haaste.http://weegee.espoo.fi/otso/menneetnäyttelyt

57

Matemaattinen ja kolmiulotteinen ajat-telu kehittyvät kun lapsi saa leikkiä, tut-kia ja kokeilla sym-metrioiden muodos-tamista geometrisilla kuvioilla.

58

verkkosivuilla. Opettajia, jotka eivät saaneet opastusta luokalleen, kehotettiin tutustumaan etukäteen verkkosivujen aineistoon ja val-mistelemaan näin näyttelykäynti omatoimisesti. Suuren kaupungin ongelmaan oli löytynyt toimiva ratkaisu.

Savonlinnan maakuntamuseon yhteistyöprojektissa kehitettiin kau-punkihistorian ja arkkitehtuurin pilottikurssi yhdeksäsluokkalaisille. Kurssilla tutkitaan kaupungin syntyä havainnoimalla ihmisen jättä-miä jälkiä. Pilottikurssi laadittiin ja toteutettiin yhteistyönä kuva-taiteen ja matematiikan opettajien ja historiantutkijan sekä läänin-arkkitehdin kanssa. Kurssiin kuului luentoja, työpajoja, 16 tuntia itsenäistä työskentelyä ja 2 tuntia palautekeskustelua. Seuraavassa vaiheessa kaikki halukkaat savonlinnalaiset koulut kutsuttiin maa-kuntamuseoon. Tavoitteena oli kartoittaa museon ja koulujen moni-puolinen aineisto pedagogisesta näkökulmasta ja laatia kaikille kau-pungin kouluille kulttuuriperinnön materiaalipaketti.

Yhteistyökumppaneita olivat maakuntamuseo, ympäristökeskus, Savonlinnan taidelukion rehtori ja kaksi lehtoria sekä yläasteen his-torian ja kuvataiteen opettajat, Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen käsityöhön ja kuvataiteeseen erikoistu-vat opiskelijat ja heidän ohjaajansa, yksi luokanopettaja kaupungin koulusta ja kaksi normaalikoulun luokanopettajaa. Vuonna 2002 aineisto muokataan yhtenäiseen asuun ja koulujen tietotekniikka-kurssilaiset siirtävät materiaalin museon Internet-sivuille. Tavoit-teena on myös valmistaa lainattava diasarja.

Taiteen parantava voima

Talli-projektin tavoitteena on poistaa ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Projektissa erityisoppilaat saatetaan jo varhain taideharras-tuksen pariin.

Lapsista ja nuorista pyritään kasvattamaan itsetunnoltaan vahvoja, visuaalista kulttuuria ymmärtäviä, ilmaisukykyisiä nuoria, joille nyky-taide on tärkeä elämänsisältöä antava asia. Talli on kohtaamispaikka oppilaille, koulun opettajille, taiteilijoille, taidealan harjoittelijoille ja sosiaalialan opiskelijoille.

Etsi, näe ja löydä kadonnut kaupunki, kaupunkihistorian oppikurssi kouluille

Porin kaupungin Talli-projekti

59

Projekti toteutetaan Porin lähiöalueella, jonne kunnostetaan lasten ja nuorten toimitiloja. Niiden pihapiirissä on nuorisoasema ja tai-detalli sekä lisäksi toimintakenttä, veistospuisto ja taidepuutarha.

Romani-projektin suunnitteli ja toteutti kolme diakonia-ammatti-koulun opiskelijaa Talli-projektista vastaavan opettajan valvonnassa. Projektiin sisältyi lasten taidekerhon lisäksi myös aikuisille tarkoi-tettu keskustelu- ja luentotilaisuus, jossa romanikirjailija, kuvatai-teilija ja romanikulttuurin tutkija olivat vieraina. Loppuraportissaan opiskelijat totesivat, että romanilapset eroavat valtaväestön lapsista opiskelutavoissaan. Ryhmätoiminta ja kyky huolehtia nuoremmista on heille ominaista.

Kumpaankin projektiin rahoitus on saatu ESR-ohjelmasta.

Porin kaupungin Romani-projekti

Taidetallissa kohtaa-vat oppilaat ja heidän kanssaan työskentele-vät aikuiset.

Taide rohkaisee omien ajatuksien ilmaisemi-seen ja näin vahvistaa itsetuntoa.

60

Kulttuurien välisyys koulussa

Vaikka Suomi on kulttuuriltaan melko yhtenäinen, useissa kouluissa on jo monen eri kansallisuuden tai kulttuuripiirin lapsia ja nuoria. Taidekasvatuksen avulla on voitu tukea oppimista ja lisätä oppi-laiden viihtymistä uudessa ympäristössä ja ymmärrystä eri kulttuu-reista tulevien oppilaiden kesken. Tästä hyvänä esimerkkinä on Hel-singin kaupungin itäisessä kaupunginosassa Meri-Rastilan koulussa toteutettu Taikomo-projekti. Sen tavoitteena oli• vahvistaa lapsen kulttuurista identiteettiä ja lisätä ymmärrystä

kulttuurien moninaisuudesta• vahvistaa kulttuurien välistä dialogia • luoda avoin ja turvallinen oppimisympäristö kaikille oppilaille.

Projekti toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin opetusviras-ton, Kulttuurikaupunkisäätiön ja Taideteollisen korkeakoulun taide-kasvatuksen osaston kanssa. Eri taidealojen asiantuntijuutta antoivat myös Teatterikorkeakoulu, Sibelius-Akatemia ja Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Keskeistä projektissa oli opettajien, taitei-lijoiden, taidepedagogien ja tutkijoiden vuorovaikutus projektin eri vaiheissa.

Koulun rehtorin mukaan koulun eri ammattiryhmien kasvattajanroo-lin tärkeys oivallettiin projektin kuluessa. Koulun aikuisten yhteis-työ tiivistyi ja asenteet ja kokemukset monikulttuurisuudesta kehit-tyivät myönteisiksi. Taide- ja ilmaisukasvatus auttoi lapsia monin tavoin niin heidän sosiaalisessa kasvussaan kuin oppimisessaankin.

Koulujen yhteyksiä Euroopan unionin alueella tuetaan Comenius-rahoitusjärjestelmän avulla. Tällainen yhteistyöhanke oli esimerkiksi kuvataiteen lukiodiplomin kehittäminen. Siinä kaksi lukiota Suo-mesta, Ruotsista, Alankomaista ja Unkarista kehitti portfolioarvioin-tia ja siihen liittyviä prosessityöskentelyn malleja. Lukiot olivat jat-kuvassa yhteydessä paikallisiin taidekorkeakouluihin, joilla oli vas-taava portfolioarvioinnin tutkimus käynnissä myöskin Comenius-hankkeena. Suomesta osallistui Comenius-projekteihin lukuvuonna 2001 – 2002 kouluja ja lukiota yhteensä 434.

Taikomo – monikult-tuurinen projekti Hel-singissä

Comenius – Euroopan unionin ohjelma kou-luille

61

Kouluilla ja lukioilla on paljon myös muunlaista kansainvälistä toimintaa, joiden rahoitus hankitaan eri lähteistä, kuten kuntien koulu- ja kulttuuritoimesta, erilaisista kulttuurirahastoista ja huolta-jien kukkaroista. Seuraavaksi esitellään kaksi tällaista hanketta. Hau-kiputaan lukio ja Helsingin kuvataidelukio ovat Unescon ASP- kou-luina ja työparina vieneet osaamistaan esimerkiksi Namibiaan, Kuu-baan ja Tansaniaan. Näissä projekteissa on opettajan lisäksi ollut mukana lukion opiskelijoita, jotka ovat toimineet taideohjaajina kohdemaiden nuorille työpajoissa. Pajoissa tehtiin kuvataidepro-jekteja, kuten seinämaalauksia ja kankaanpainantaa. Muita pajoja olivat musiikkityöpaja, jossa tehtiin kierrätysmateriaalista soittimia, musisoitiin ja tanssittiin sekä sanomalehden toimittamisen ja kirjas-totyön paja. Työpajatoiminta on osoittautunut hyväksi tavaksi oppia tuntemaan toisten kulttuuria, taidekäsitystä ja elämäntapaa. Nami-biassa oli mukana myös Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuk-sen osaston ja Taideakatemian opiskelijoita.

Rahoitus: Tukea saatiin ulkoministeriöstä, Rauhankasvatuksen insti-tuutilta ja monilta yksityishenkilöiltä, pääasiassa taiteilijoilta.

Toinen hanke, jossa kumpikin lukio on ollut mukana Suomen edus-tajana, on Cultural Messages Across the Baltic. Yhteistyökumppa-nit ovat virolaisia, latvialaisia, venäläisiä ja ruotsalaisia lukiolaisia. Projektin tavoitteena on kertoa oman maan maailmanperintökoh-teista toisille. Kukin lukio tutkii jotain maailmanperintökohdetta ja laatii siitä näyttelyn omassa maassaan. Näyttelyitä on esitelty paikal-lislehdissä komeasti. Opiskelijoiden työt kerätään yhteisnäyttelyyn kesällä 2003 taidekasvattajien kansainväliseen Insea on Sea -kon-gressiin.

Kerho- ja leiritoiminta kunnassa ja koulussa

Opetushallituksen kerhotoiminnan kehittämishankkeen vision mukaan kerhotoiminnan tukema koulu on koko päivän avoinna oleva toimintakeskus, jossa lapset ja nuoret viihtyvät ja voivat kou-lutyön ohella kehittää itseään omien harrastustensa ja taipumus-tensa mukaisesti. Kehittämishankkeessa etsittiin hyväksi koettuja ja toimivia ratkaisumalleja kerhotoiminnan järjestämiseksi ja lisäämi-seksi kunnissa kunnan eri hallintokuntien, koulujen, kotien ja

Opiskelijat toteuttavat kansainvälistä yhteis-työtä

62

yhteiskunnassa toimivien eri yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten yhteistyönä. (Opetushallitus / moniste 3/2002, Peruskoulun kerho-toiminnan kehittämishanke 1999 – 2001, loppuraportti.)Hankkeessa oli mukana 11 kuntaa, joista Porin ja Hangon kaupun-git olivat myös Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman kuntia. Kun-nat poikkesivat muista siinä, että niissä oli kehitetty taide- ja kult-tuurikasvatuksen piiriin kuuluvaa kerhotoimintaa muita enemmän.

Hangossa taidekerhotoiminnan tavoitteena oli antaa onnistumisen elämyksiä, opettaa luovaa ajattelua ja lähentää eri kieliryhmistä tule-via lapsia ja nuoria toisiinsa yhteisen harrastuksen parissa. Kerhoi-hin hakeudutaan Hangon eri kouluista. Useimmiten kerhokielinä ovat suomi ja ruotsi, mutta venäläisen taiteilijan ryhmässä puhutaan lisäksi englantia ja venäjää. Kuvataide- ja kädentaitojen kerhoja on yhteensä neljä. Kynnystä hakeutua tanssiopistoon haluttiin madal-taa perustamalla 7 – 12 -vuotiaille oppilaille tanssipainotteinen lii-kuntakerho. Musiikkikerhon tavoitteena on tuottaa musikaali alusta loppuun. 13 – 15 -vuotiaat oppilaat saavat ammattilaisten opas-tusta musiikin ja näyttelemisen maailmaan. Kaikki taidekerhot ovat olleet erittäin suosittuja. Jatkossa tavoitteena on tarjota viides-kuu-desluokkalaisille uusia taidekerhoja, mediapajaa sekä seikkailuker-hoa sekä järjestää leiritoimintaa.

Hangon malli

Taiteellisessa toimin-nassa voidaan oppia kierrätyksen peruskä-sitteitä. Hangon kou-lulaiset valmistivat Afrikan taiteen tee-mapäivänä kierrätys-materiaaleista soitti-mia ja leikkikaluja.

63

Porin mallissa yhteistyötä tekivät kaupungin koulutoimi, vapaa-ajan-toimi, sosiaalitoimi, työllisyysyksikkö ja tilapalvelu. Lukuvuonna 2000 – 2001 iltapäivä- ja kerhotoimintaan osallistuvista lapsista 80 % oli 1. ja 2. luokalla ja loput 20 % olivat 3. – 6. luokalla.

Rahoituksesta vastasi Porin kaupunki (800 000 mk), TE –keskus (200 000 mk) ja Kelan työvoimatoimisto (1 200 000 mk). Hallin-tokunnat ovat päättäneet, etteivät ne laskuta toisiaan. Perheille ilta-päivä- ja kerhotoiminta on maksutonta. Ruokailusta peritään pieni maksu.

Oppilas kohtaa taiteilijan on kiertävä kerho, jonka toiminnasta vas-taa opettaja ja taiteilija työparina. Lukuvuoden 2000 – 2001 tee-moina olivat kuvataide, säveltaide sekä ilmaisutaito (teatteri). Ne koulut, joilla ei ollut valmiutta tai resursseja järjestää taidekerhoja, olivat erittäin tyytyväisiä kiertäviin kerhoihin.

Kaupungin kerhotoiminnan vakiinnuttamiseksi, organisoimiseksi ja edelleen kehittämiseksi kunta on perustanut kahden hengen työ-ryhmän, jonka tehtävänä on • esittää toiminnan laajentamista eri puolille kaupunkia • organisoida alueellista ja kiertävää kerhotoimintaa • rekrytoida kerhon vetäjät.

Taide- ja kulttuurikasvatuksen näkökulmasta tärkeitä kehittämisalu-eita ovat

• kerhon ohjaajien koulutus. Esimerkiksi Lahdessa työntekijöiden jaksamista tuetaan viikoittaisilla tapaamisilla. Tapaamiset ovat koulutuksellisia, ja ne toteutetaan ryhmätyönohjausmenetel-min.

• lasten iltapäivätoiminnan kehittäminen monipuoliseksi niin, että siinä on myös taiteellisia ja kulttuurisia sisältöjä. Esimerkiksi museoiden mahdollisuuksia tarjota kerhoja ei ole vielä tutkittu riittävästi.

• taiteen perusopetusta antavien tahojen toiminnan laajentaminen lasten iltapäivähoitoon ja kerhotoimintaan. Taiteen perusope-tusta antavat opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita, ja tätä asiantuntemusta tulee kunnassa käyttää monipuolisesti lasten ja nuorten hyväksi.

Porin malli

Taiteilija koulussa - toiminta toteutettiin eri kouluissa kiertä-vänä kerhona.

Leikkikaluja kierrätysmateriaalista

64

Porissa on kehitetty kerhotoiminnan lisäksi kaikkina vuodenaikoina tapahtuvaa leiritoimintaa. Leirit järjestetään joko kaupungissa, jol-loin asutaan kotona, tai kurssikeskuksessa. Tällaisten leirien sisäl-töinä voi olla taidetyöpajoja eri taiteen alueilta.

Nakkilan kunnassa oli tavoitteena kehittää menetelmiä, joilla tue-taan syrjäytyneiden lasten ja nuorten opiskelua ja elämisen laatua. Tavoitteena oli lisäksi kulttuurin mieltäminen koulupäivää tukevaksi ja rikastuttavaksi toiminnaksi. Keskeisellä sijalla koulun ja kulttuu-rin yhteistyöohjelman toteuttamisessa oli kerhotoiminnan moni-puolistaminen ja kehittäminen. Kerhoissa pyrittiin luomaan turval-linen vuorovaikutussuhde lapsen ja aikuisen välille sekä mielekästä toimintaa iltapäiväksi. Kerhotoimintaan osallistuivat 1. – 6. luokan oppilaat. Tavoitteena oli kädentaitojen ja liikunnan avulla kehittää luovaa ajattelua ja motorisia taitoja. Osa toiminnasta järjestettiin yhdessä Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa. Kerhotoiminnan käynnistämisessä onnistuttiin hyvin, ja toimintaa aiotaan jatkaa.

Kerhokeskus – koulutyön tuki ry.

Kerhokeskus – koulutyön tuki ry tukee kerho- ja iltapäivätoimintaa. Yhdistys on perustettu vuonna 1947. Se julkaisee oppimateriaaleja, kouluttaa opettajia ja kerhojen ohjaajia ja järjestää kilpailuja ja kam-panjoita. Kerhokeskuksen kulttuurikasvatuksen tavoitteet ovat• kansainvälisyys ja monikulttuurisuus• taidekasvatus• tapakasvatus• nuorten syrjäytymisen ehkäisy• virikkeinen elinympäristö.

Kerhokeskus panostaa myös tietoverkkojen hyödyntämiseen kou-luissa ja yrittäjyyskasvatuksessa.

Nakkilan malli

65

Tutkiva oppiminen

Tutkiva oppiminen soveltuu taide- ja kulttuurikasvatuksen opiskelu-metodiksi. Tutkivalle oppimiselle on ominaista tiedonkäsittelytaito-jen harjoittaminen. Samalla kehittyvät ajattelun taidot. Tavoitteena on, että oppilaat kykenevät tuottamaan uusia ideoita ja kehittä-mään niitä käyttökelpoisiksi sekä oppivat arvioimaan niiden merki-tystä. Havaintojen teon harjoitteleminen tukee käsitteellisen ymmär-ryksen kehittymistä. Tiedon keruu aloitetaan havainnoimisesta ja havaintojen monipuolisesta dokumentoimisesta, piirtämällä, maa-laamalla, valokuvaamalla, videoimalla, äänittämällä ja kirjaamalla koettua. Monipuolinen dokumentointi tarkentaa ja vahvistaa havain-tojen tekoa ja tiedonkäsittelyä.

Tutkiva oppiminen on ongelmalähtöistä. Kysymykset, oletukset ja dokumentoinnin tulokset ovat oppilaan tuottamaa aineistoa tutkit-tavasta kohteesta. Valmiita vastauksia ei ole, vaan oppilas kehittää ilmiöistä uusia tietokokonaisuuksia asettamalla ongelmia, etsimällä ja keksimällä niille selityksiä ja vertaamalla erilaisia käsityksiä ja aineistoja toisiinsa. Uusi taito ja tieto rakentuu oppilaan aiempiin taito- ja tietorakennelmiin. Lapsen ja nuoren maailma on audiovi-suaalinen. Sen ymmärtäminen vaatii kykyä käsitteellistää ja proses-soida audiovisuaalisia ilmiöitä

66

OPETTAJIEN KOULUTUS

Koulun ja kulttuurin yhteistyöhankkeen edetessä kunnat järjestivät taide- ja kulttuuripainotteisia veso-koulutuspäiviä. Koulutukseen osallistui yhteensä 2 500 opettajaa eri kunnista. Onnistuneeksi mal-liksi osoittautui Imatralla toteutettu työpajamuotoinen koulutus, joka yhdistettiin opetussuunnitelmatyöhön.

Jyväskylässä järjestettiin kahden vuoden mittainen luokanopettajille tarkoitettu taideaineiden koulutus Kulttuuriroiskeet. Koulutuksen järjestäjänä oli Jyväskylän kuvataidekoulu ja yhteistyökumppaneina kunnan muut taiteen perusopetusyksiköt, Jyväskylän opettajankou-lutuslaitos ja paikalliset museot. Koulutukseen osallistui 40 opetta-jaa. Tarkoituksena oli, että osallistuvista kouluista tulisi aina työpari, kaksi opettajaa.

Koulutus jakautui neljään osioon: intensiivijaksoihin, jolloin tehtiin omaa taiteellista työskentelyä, vierailuihin eri taidelaitoksissa, luen-toihin ja kouluprojekteihin. Opettajat arvostivat sitä, että koulutuk-sen aikana muodostui verkostoja koulujen kesken sekä koulujen ja taidelaitosten kesken. Jatkossa on tavoitteena, että mukana olleet opettajat voisivat saada lisäkoulutusta ja että Roiskeiden aikana ker-tynyttä taitoa ja tietoa voitaisiin levittää opettajien iltapäivätapaami-sissa eteenpäin myös muihin kouluihin.

Opetushallituksen järjestämään maksuttomaan taideaineiden koulu-tukseen osallistui eri kunnista yhteensä 140 opettajaa. Myös Suo-men Tammen järjestämään koulutukseen osallistuttiin useista kun-nista. Kuntien omiin koulutustilaisuuksiin, lääninhallitusten järjes-tämään koulutukseen, taidealojen konferensseihin ja opintomat-koihin osallistui lähes 1 200 opettajaa. Kuitenkin oli kuntia, joissa opettajat eivät olleet hakeutuneet mihinkään taiteen tai kulttuuri-perinnön koulutukseen.

Luokanopettajien täydennyskoulutus on keskeistä koulujen taide- ja kulttuurikasvatuksen kehittämisen kannalta, koska opettajat saavat nykyisin peruskoulutuksessaan ainoastaan parin kolmen opintovii-kon verran taideopetusta. Myös nykytaiteessa merkittävän sijan saa-nut uusmedia vaatii luokanopettajien ja aineopettajien täydennys-koulutusta.

Osa 4

Kulttuuriroiskeet saivat rinnalleen Arkkitehtuurirois-keet, kun Alvar Aalto -säätiö liittyi yhteistyökump-paniksi.

VESO - koulutus.Opetussuunnitel-matyö ja taidetyöpa-jat.

Kunnat, läänien koulutoimet ja lää-nien taidetoimikun-nat ovat keskeisessä asemassa opettajien täydennyskoulutuk-sen suunnittelemi-sessa ja järjestämi-sessä.

67

SVENSKT SAMMANDRAG

Inari Grönholm och Mikael von Nandelstadh

OSA 5

68

Tips för kultur i skolan

Samarbetsprojektet Skola och kultur ingick i statsrådets utvecklings-program för åren 1995-2000. Syftet med projektet var att främja konst- och kulturfostran i skolorna. I denna skrift presenteras erfa-renheter och lärdomar från de deltagande 17 kommunernas del-projekt. Vidare ges verksamhetsmodeller som utvecklats i Borgå, Esbo, Helsingfors, Kuopio, Rovaniemi och Nyslott.

Presentationerna har delats in i fyra grupper. I den första delges olika kommuners sätt att organisera konst- och kulturfostran i kom-munen.

I den andra gruppen presenteras modeller för samarbete mellan skola och kulturinstitutioner. Exemplen gäller samarbete med museer, orkestrar och teatrar. Här berättas även om samarbete med konstnärer och med läroinrättningar som ger grundläggande kons-tundervisning. Som exempel på samarbete med näringslivet kan nämnas projekt tillsammans med Designmuseum och med Fiskars Consumer-bolaget.

I den tredje gruppen behandlas utvecklandet av lokala läroplaner. Läroplanerna är ett mycket viktigt instrument med tanke på kom-munens och skolans konst- och kulturfostran, med dem skapas en helhet, som täcker allt från dagvård till gymnasium och yrkesutbild-ning. I den sista gruppen behandlas lärarfortbildningen. Kommunerna ordnade fortbildningsdagar i ämnet och lärarna deltog i Utbildnings-styrelsens utbildning som gav studieveckor. Här kan påpekas, att kommunernas samarbete med länsstyrelserna och länets konstkom-missioner bör effektiveras.

Skola och kultur i Västnyland

I projektet ingick det tvåspråkigt projektet Skola och kultur i Västny-land med Ekenäs, Hangö, Karis och Pojo. Projektet hade en led-ningsgrupp med lärare och tjänstemän från kommunernas skolor och kulturväsen. Målet nåddes att skapa naturliga förbindelser mel-lan skolorna och kulturen och att samarbetet och samverkan inte skulle stupa på kommun- eller språkgränser.

Eino Leino träffar parkvakten Pavel Andrejeff Haiti bus-frönas och de lösa hundarnas skräck.

Studier i historiska händelser i drama-form uppmuntrar ele-verna att sätta sig in i frågorna också när de sitter i pulpeten. Tölö gymnasium.

69

Det regionala samarbetet över språkgränserna var en styrka för pro-jektet. Tanken är att det borde grundas en förening eller sammans-lutning, som skall stöda de fyra kommunernas kulturfostran i sko-lorna.

Karis 1918

I Karis-Billnäs gymnasium kom man I samband med ett EU-projekt överens om att forska i ortens historia enligt principen gräv där du står. Valet föll på de dramatiska händelserna under inbördeskriget 1918. Under historieläraren Jan-Erik Tills handledning skrev elever tolv intressanta uppsatser. Eleverna forskade bland dagböcker, brev och litteratur och fick fram tidigare okända fakta. Hösten 2001 publice-rades boken Karis 1918, som skall användas i undervisningen i västra Nylands historia. Hur lyckat arbetssätt det är fråga om beskrivs bäst med ett citat ur boken. Nu när jag har fått detta arbete färdigt har jag insett hur mycket som hänt i dessa forna dagar på marken jag dagligen trampar på. Då ett tåg passerar på Hangöbanan kan jag i vintermörkret mycket väl tänka mig tillbaka i tiden då pansartågen ångade förbi precis på samma ställe. (Lotta Friberg).

Mikael von Nan-delstadh äröverinspektör vid Utbildningsstyrelsen.

Grävningarna inom ramen för skolarbetet inleddes av Ekenäs gymnasium och Jan Fast. Karis- Billnäs anslöt sig senare.

70

HYVÄ TIETÄÄ – BRA ATT VETA

Sanastoa

ASP-koulut ovat mukana Unescon kouluprojekteissa. ASP on lyhenne sanoista Associated Schools Project for Promoting International Education.

ETKK, Elokuvakasvatuksen keskus tukee koulujen elokuvakasvatusta välittämällä filmejä ja julkaisemalla opetusmateriaaleja sekä vierailemalla kouluissa.

Koulukino ry. avustaa elokuvateattereita ja kouluja elokuvien valinnassa ja tuottaa materiaalia kouluja varten.

Lukiodiplomi on näyttö, jonka opiskelija voi antaa lukio-opiskelun päätteeksi kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, musiikissa, tanssissa ja teatteritaiteessa. Kehittämisvai-heessa on myös usean oppiaineen yhteinen median lukiodiplomi.

Luku-Suomi 2001 – 2004 on hanke, jossa on tavoitteena peruskoululaisten ja lukiolaisten luku- ja kirjoitustaidon parantaminen ja kirjallisuuden tuntemuksen lisääminen.

Taiteen perusopetus on yleissivistävä taidekasvatusjärjestelmä koulun ulkopuolella. Opetusta annetaan yleisen tai laajan oppimäärän mukaan. Valtion rahoitus kanavoituu joko kuntien asukasluvun mukaan tai opetustuntikohtaisen valtion osuuden mukaan.

Suomen Tammi+ on Opetushallituksen, Museoviraston ja ympäristöministeriön yhteinen kulttuuriperintöopetuksen kehittämisprojekti.

ASP-skolorna medverkar i UNESCO:s skolprojekt. ASP är en förkortning av Associated Schools Project for Promoting International Education. ETTK, Elokuvakasvatuksen keskus, stöder skolornas filmfostran genom att förmedla filmer, ge ut läromedel och göra skolbesök.

Koulukino r.y. hjälper biografer och skolor i valet av filmer och publicerar material åt sko-lorna.

Gymnasiediplomet kan av studeranden avläggas för att i slutet av gymnasiestudierna påvisa kunskaperna i huslig ekonomi, bildkonst, slöjd, gymnastik, musik, dans och teaterkonst. I utvecklingsskedet kan även mediediplom avläggas, det är fråga om en kombination av flera läroämnen.

Läs och skriv! 2001 - 2004 är ett projekt vars syfte är att stärka grundskoleelevernas och gymnasiestuderandenas läs- och skrivfärdigheter och öka deras kunskaper i litteratur. Den finska eken+ är ett projekt som pågår åren 2001-2004 och är gemensamt för Museiver-ket, Utbildningsstyrelsen och miljöministeriet. Syftet är att i väsentlig grand öka finländarnas känsla för det egna kulturarvet och stärka kulturarvets ställning i undervisningen.

Osa 6

71

Yhteystietoja

Opetushallituksen Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman työryhmän yhteystiedot

Ylijohtaja Aslak Lindström, aslak.lindstrom@oph.fi Opetusneuvos Jorma Kauppinen, jorma.kauppinen@oph.fiKuntien kummit: Inari Grönholm, inari.gronholm@oph.fi (Imatra, Juuka ja Kittilä)Terhi Heino, terhi.heino@oph.fi (Jyväskylä, Karkkila ja Vehmaa)Heljä Järnefelt, helja.jarnefelt@oph.fi (Tuusula ja Suomen Tammi+)Marja Hollo, marja.hollo@oph.fi (Nakkila, Pori ja Sievi)Tytti Luukko, tytti.luukko@oph.fi Mikael von Nandelstadh mikael.nandelstadh@oph.fi (Länsi-Uusimaa)Pirjo Sinko, pirjo.sinko@oph.fi (Iisalmi, Lapinlahti ja Oulu)

Kuntaliiton edustaja: Anneli Kangasvieri, anneli.kangasvieri@kuntaliitto.fi Opettajien ammattijärjestön edustaja: Riitta Sarras, riitta.sarras@oaj.fi

Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa olleiden kuntien yhteystietoja:

http://www.iisalmi.fi/http://www.imatra.fi/http://www.juuka.fi/http://www.jyvaskyla.fi/http://www.karkkila.fi/http://www.kittila.fi/http://www.lapinlahti.fi/http://www.nakkila.fi/http://www.ouka.fi/ http://www.pori.fi/http://www.sievi.fi/http://www.tuusula.fi/http://www.vehmaa.fi/http://www.hanko.fi/http://www.ekenas.fi/http://www.karis.fi/http://www.pohja.fi/

Muiden koulun pienessä kulttuurikirjassa olevien kuntien yhteystietoja

http://www.espoo.fi/http://www.hel.fi/http://www.kuopio.fi/http://www.porvoo.fi/http://www.rovaniemi.fi/http://www.savonlinna.fi/

72

Taide- ja kulttuurikasvatusta tukevia Internet-sivuja:

Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma löytyy Opetushallituksen Internet-sivuilta: www.oph.fi Koulutuksen kehittäminen, Muita kehittämishankkeita, Koulu ja kulttuuri KOKU.Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman raportti löytyy samasta paikasta.

Lukiodiplomit löytyvät myös Opetushallituksen sivuilta:www.oph.fi, Koulutuksen kehittäminen, Lukiodiplomit

Suomen Tammi+ http://www.edu.fi/projektit/tammi/

Unesco ja kulttuuriperintö http://www.nba.fi/INTERNAT/unesco.htm

Maailmanperintöopetus http://www.freenet.hut.fi/whe/

Suomalainen kulttuuritarjonta http://www.kulttuuri.net/

Museoliitto, http://www.museoliitto.fi . Sivuilta pääsee kaikkiin Suomen museoihin.

Haukiputaan lukio, http://www.haukipudas.fi/lukio

Viestintä- ja mediakasvatuksen tukilinkkejä http://www.uta.fi/viesverk/viestintäkasvatus/luento4/luento4.3html

Media på svenska www.yle.fi/mim

Kerhokeskus – koulutyön tuki ry http://www.kerhonetti.net/

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, taidekasvatuksen yksikkö http://www.urova.fi/

Jyväskylän yliopiston musiikin laitos, musiikkikasvatus http://www.jyu.fi/musica/

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, musiikkikasvatuksen koulutus http://musicedu.oulu.fi/

Kuvataideakatemia http://www.kuva.fi/info/

Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osasto: http://arted.uiah.fi

Teatterikorkeakoulu http://www.teak.fi

Sibelius-Akatemia, musiikkikasvatuksen laitos http://www.siba.fi

Taidekorkeakoulujen Internet-sivuja

73

Rahoituslähteitä:

http://www.cimo.fi/tiedotteet/t240602.html

http://www.europa.eu.int/comm/culture/eac/c2000condition_en.html

Comenius: http://europa.eu.int/comm/education/socrates/comenius/

ESR-rahoitus: http://www.esr.fi/

Taiteen keskustoimikunta – Taidetoimikunnat: http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/

Opetusministeriö: http://www.minedu.fi/opm/avustukset/index.html

Ympäristöministeriön ympäristökasvatusavustukset: http://www.ymparisto.fi/aluekayt/kulttymp/arvio.htm

Museoviraston museoiden innovatiiviset avustukset: http://www.nba.fi/PERMS/innovfin.htm

Kulttuurirahasto: http://www.skr.fi/

Jenny ja Antti Wihurin rahasto: http://www.wihurinrahasto.fi/rahasto.html

Kirjallisuutta

OMA KOULU – tutki ja opi, 1999. Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä. Opetushallitus. Painorauma. Rauma

ESINE ELÄÄ, 2000. Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä. Opetushallitus. F.G. Lönnberg. Helsinki.

KULTTUURIPERINNÖN kauneus, hyvyys ja totuus. 2000. Toim. Pekka Elo ja toimitus-ryhmä. Opetushallitus. F.G. Lönnberg. Helsinki.

KULTTUURIYMPÄRISTÖ – tutki ja opi. 2000. Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä. Ope-tushallitus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

KOULUN JA KULTTUURIN YHTEISTYÖOHJELMA, Raportti 2001. Opetushallitus. Edita. Helsinki.

MAAILMANPERINTÖ – tutki ja opi. 2001. Opetushallitus Toim. Pekka Elo ja toimitus-ryhmä. Opetushallitus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

ELÄVÄÄ KULTTUURIPERINTÖÄ – tutki ja opi. 2002. Pekka Elo ja toimitusryhmä. Opetushallitus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

Euroopan unionin tuki:

Muita rahoitusläh-teitä

Opetushallitus

74

Esa Hyyryläinen: Palvelut, johtaminen ja kehittäminen kunnallisessa vapaa-aikatoimessaKuntaSuomi -tutkimuksia nro 35.Vaasan yliopisto, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2002.

Pertti Mäkelä: Kunnan kultainen kirjasto II - Matka multimediaan jatkuu KuntaSuomi -tut-kimuksia nro 33. Vaasan yliopisto, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2002.

Jouni Kaipainen: Kulttuurilaitosten taloudelliset vaikutukset. Suomen Kuntaliiton sivistystoimen tutkimusprojektin yhteenvetoraportti Suomen Kunta-liitto, Helsinki 1999.

Sivistyksen suunta. Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma. Riktlinjer för bildningen. Finlands Kommunförbunds bildningspolitiska programLuukkainen Olli (toim.)Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2002.

Sivistyksen avaimetOpetus ja kulttuuri matkalla vuoteen 2010Olli Luukkainen (toim.)Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2002.

Sivistystoimen ajantieto 2002Selkee Johanna (toim.)Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2002.

Ismo Porna: Taiteen perusopetuksen vuosikirja 2000Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2000.

Kulttuuri kasvaa lapsissa. Taiteen keskustoimikunnan ehdotus opetusministerille lasten kult-tuuripoliittiseksi ohjelmaksi. Taiteen keskustoimikunta. 2002. Taikalamppu –lastenkulttuurikeskusten verkosto. Työryhmämuistio. 12 : 2002.

Taide on mahdollisuuksia. Ehdotus valtioneuvoston taide- ja kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi ja Taiteen mahdollisuuksista enemmän. 2002.

Valtion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toteutumisen seuranta ja jatkotoimenpiteet. 28 : 2002.

Muotoilu 2005. Valtioneuvoston periaatepäätös muotoilupolitiikasta. 2002.

Lasten elokuvan kehittämisohjelma. 2001.

Kuntaliitto

Opetusministeriön julkaisuja

75

Opetusministeriön kulttuuripoliittiset ohjelmat ovat luettavissa suomeksi ja ruotsiksi www-sivuilta osoitteista: http://www.minedu.fi/kulttuuri/kulttuuripoliittiset_ohjelmat.html htt://www.minedu.fi/julkaisut/pdf/htt://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ajankohtaista/

Rakennusperintöstrategia 2001.Julkaisu on luettavissa www-sivuilta http//www.ymparisto.fi/aluekayt/kuttymp/strategi-htm

Heikkinen, I. 2000. Kulttuurin julkinen rahoitus suomessa – tilastot ja todellisuusKulttuuritilasto 2001- Kulttuuri ja viestintä 2002:1. Tilastokeskus. Helsinki.

Liikanen, A. 2002. Terveyttä kulttuurista – työ kantaa eteenpäin. Helsinki.

Ruohonen, R. 2002. Selvitys elinkeinoelämän taiteelle myöntämän tuen muodosta ja mää-rästä. Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/julkaisut/pdf/elinkeinoelama.pdf.Helsinki.

Syrjästä esiin 1998. Puheenvuoro kulttuurista ja kehityksestä Euroopasta. Eurooppa-työryh-män raportti Euroopan neuvostolle. Taiteen keskustoimikunnan tutkimysyksikkö. Mikkeli.

Vesikansa, E. 2002. Taiteilijaresidenssitoiminta. Muistio TAO-toimikunnalle

Ympäristöministeriön julkaisu

Muita julkaisuja

76

Kuvat ja kaaviot

Sivu 17. Käsityökoulun oppilaat huovuttavat erikoistekniikkojen jaksolla. Teema: Kanille kaveri. Jyväskylän käsityökoulun valokuvakokoelma.

Valokuvaaja: Nina Laine.

Sivu 24. Käsityökoulun oppilas opettelemassa paperinvalmistuksen arkkityöskentelyä. Teema: Matkalla maailman uumeniin, haitarikirja. Jyväskylän käsityökoulun valokuvakokoelma.

Valokuvaaja: Nina Laine. Sivu 28. Lauttasaaripäivä merenrannalla. Perheet yhdessä

rakentamassa hiekkakaupunkeja. Yksityinen arkisto. Valokuvaaja: Valpuri Grönholm.

Sivu 34. Kaksi kuvaa Porin taidemuseon ja koulujen yhteisestä

projektista Puuvalo. Porin taidemuseon valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Erkki Valli-Jaakola.

Sivu 35. Tammisaaren museon arkeologinen kaivaus, johon osallistui Karjaan kulttuuritoimisto sekä Karis-Billnäs gymnasiumin ja Ekenäs gymnasiumin opiskelijoita.

Valokuvaaja: Christer Valtanen. Sivu 37. Kalaholman koulun yhteistyö Porin sinfonietan kanssa.

Koulun valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Harri Saine.

Sivu 38. Koululaiset suunnittelemassa omaa teatteriesitystään Teatteri Hevosenkengän lämpiössä. Teatterin valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Sanna Aropaltio.

Sivu 39. Kohtaus pommisuojassa Kallion lukion opiskelijoita historiallisen kaupunkikierroksen aikana. Helsingin

Kuvat

77

Kulttuuriasiainkeskuksen Annantalon valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Timo Väisänen.

Sivu 42. Jyväskylän kuvataidekoulun oppilas rakentaa pienoismallia arkkitehtuurityöpajassa. Kuvataidekoulun valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Ilpo Vuorela.

Sivu 44. Kannelmäen koulun oppilas valmistaa värttinällä villalankaa. Koulun valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Tellervo Auvinen.

Sivu 47. Piirroksia kirveen kehityksestä tämän päivän Fiskarsin tuotteeksi. Arttu Brade 11 vuotta. Tekijän omistuksessa.

Sivu 48. Oulun Energian Toppilan lämpövoimalan seinämaalausprojektin toteutus keväällä 2002. Lukion valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Kari Hietarinta.

Sivu 50. Nuori osaaja 2000. Oppilaiden tanssiesitys Helsingin tuomiokirkon portailla. Helsingin kaupungin opetusvirasto. Valokuvaaja: Mauri Helenius.

Sivu 53. Kuutilosilmä. Opiskelijat etsimässä Särestön henkeä kuvataideleirillä Kittilässä 2001. Toppilan lukion valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Ari Forstén.

Sivu 57. Taiteilija Kari Delcos suunnitteli Matemaattisia leikkejä –näyttelyyn kaksi tuhannen laatan palapeliä. Teoksen nimi on Leikkejä Laatoilla. Kuvassa pieni vierailija kokeilee matemaattisten symmetrioiden rakentamista. Espoon kaupungin Galleria Otson kuvakokoelma. Valokuvaaja: Heljä Delcos.

Sivut 62. ja 63. Hangon peruskoululaiset valmistavat jätemateriaalista soittimia ja leikkikaluja museoalueella pidetyn Afrikka –päivän aikana. Ohjaajina oli afrikassa työskennelleitä taiteilijoita ja käsityöläisiä. Yksityinen arkisto. Valokuvaaja: Liisa Piironen.

Sivu 64. Kuvataideleiriläinen työnteossa. Toppilan lukion valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Ari Forstén.

78

Kaaviot Bo Grönholm

Sivu 68. Eino Leino träffar Andrejeff Haiti. Tölö gymnasiumin och Kallion lukio. Konstnärer på Espis. Annagårdens konstcentrum, fotosamling. Foto: Timo Väisänen.

Sivu 68. Arkeologisk utgrävning och detaljbild. Foto: Sture Lindholm. Ekenäs gymnasium.

Sivu 71. Teckning. Martta Andersson. Konstskolan för barn och unga, Borgå. Skolans samling.

Sivu 72. Piirros. Elina Hirviniemi. Lapinlahden lukion kokoelma.

Sivu 73. Shamaanirumpu. A. Mussa, A. Kurittu, Kaitaan lukio. Keväällä 2001 useissa Euroopan maissa, jotka siirtyivät eurovaluuttaan, toteutettiin lasten ja nuorten taidetapahtuma Euro-maailma. Suomessa koululaiset maalasivat 20 kolikkoa, joiden läpimitta oli 1,8 m. Valokuvaaja: Bo Grönholm.

Sivu 74. Piirros. Emma Kärki. Lapinlahden lukion kokoelma.

Sivu 79. Annantalon TILOJA- näyttelyssä Pieni näyttelyvieras tutustuu mittasuhteisiin. Arkkitehtuurikoulu Arkin kuvakokoelma. Valokuvaaja: Mikko Mälkki.

Sivu 8. Koulun ja kulttuurin kenttä.

Sivu 25. Neljän kunnan yhteisen kulttuuriyhdistyksen tehtäviä.

Sivu 26. Juuan kunnan tulevaisuusfoorumissa käytetty SWOT –kaavio.

Sivu 36. Porin sinfonietan yhteistyö koulujen kanssa.

Sivu 56. Yhteistyö oppiaineiden välillä.

Sivu 59. Suunnitelma Porin kaupungin lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikeskukseksi.

Sivu 65. Tutkiva oppiminen.

Sivu 66. Skola och Kultur.

79

Muistiinpanoja

Arkkitehtuurikoulu Arkin oppilas opet-telemassa mittasuh-teita.

80