1

Y / N=

Ympäristötaide +

Nykytaide

2

3

Y / N =Ympäristötaide + Nykytaide

Y/N eli Ynnä on opettajille suunnattu ilmainen opetusmateriaali, johon on koottu näkö-kulmia, teemoja ja tehtäväideoita ympäristötaiteen ja nykytaiteen ilmiöiden tarkaste-luun. Aineisto on kohdennetty erityisesti perusopetuksen yläluokille, mutta sitä voi myös soveltaa esimerkiksi lukion kuvataiteen opetukseen sekä esimerkiksi oppiainerajat ylittäviin tai ilmiölähtöisiin projekteihin. Opetusmateriaali on tuotettu vastaamaan vuonna 2016 voi-maan tulevan opetussuunnitelman luonnoksen tavoitteita.

Ynnän syntymisen taustalla on Strata-työryhmä sekä Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven yhtei-sesti koordinoimat ja kansainvälisesti arvostetut maataideteokset Yltä ja alta sekä Puuvuori. Strata on taiteen tuotantoryhmä joka tähtää ympäristönsä kanssa kommunikoivien korkea-tasoisten taideteosten tuottamiseen. Olennaista on yhteisten tavoitteiden löytäminen eko-logisten, teollisten ja taiteellisten pyrkimysten välillä. Stratan verkostomaista toimintaa on vuosien varrella rahoittaneet mm. Yhdistyneet Kansakunnat, EU ja Ympäristöministeriö. Työryhmiin ovat ottaneet osaa kaupunkien, kuntien ja järjestöjen edustajia. Latinankielinen nimi Strata tarkoittaa kerroksia ja viittaa soraharjusta louhinnan yhteydessä paljastuviin eri-laisiin kivikerrostumiin.

Materiaali oli alunperin tarkoitettu vain projektin kolmen yhteistyökunnan oppilaitok-sille, mutta pian huomattiin että materiaalille oli laajempaakin tarvetta valtakunnalli-sesti. Opetusmateriaalin on toimittanut taidekasvattaja Hertta Nilsson. Opetusmateriaalin toteuttamisen on mahdollistanut Pirkanmaan liiton rahoittama sekä Ylöjärven, Nokian ja Hämeenkyrön kuntien tekemä kulttuuriyhteistyöhanke.

Pekka Ruuska

ProjektijohtajaStrata

Saatesanat

4

5

Käyttäjälle .........................7

Maataide ............................8–11

Sadonkorjuu .........................12–15

Eläinten ja kasvien toiseus osa 1 ...16-17

Eläinten ja kasvien toiseus osa 2 ...18-21

Biotaide ............................22–25

Julkinen taide ......................26–27

Sisällysluettelo

Ulkoasu:Matti Kunttu

6

7

Y/N syntyi tarpeesta luoda taiteen ja taidekasvatuksen avulla entistä parempia yhtei-siä ympäristöjä sekä kartoittaa kuvataiteen kentällä tapahtuvia ajankohtaisia ilmiöitä perusopetuksen kuvataiteen opetuksen näkökulmasta. Y/N:ään on koottu ympäristö-taiteen moninaisuutta havainnollistamaan erilaisia taiteilija -ja teosesittelyitä, mutta silti moni mielenkiintoinen projekti ja näkökulma jouduttiiin rajaamaan pois. Tässä julkaisussa keskityttiin ympäristötaiteen kenttään viiden näkökulman kautta: eläinten ja kasvien toiseus, yhteisöt, biotaide taiteen ja tieteen rajoilla, julkinen taide ja maataide. Maataide teemana johdattaa ympäristötaiteen historiaan ja toisaalta myös tämän julkaisun lähtökoh-tiin eli pirkanmaalaisen kulttuurikasvatuksen ja paikalliskulttuurin vahvistamiseen.

Maataiteen lisäksi aineistoon on koottu ajankohtaisia esimerkkejä suomalaisesta nykytai-teesta, jossa lähtökohtana on ympäristö ja luonto. Luonto on tässä yhteydessä vaihtelevasti taiteen materiaali, väline ja sisältö. Ympäristötaiteen alalajit ja teokset voivat olla suuresti toisistaan poikkeavia: biotaiteen mikroskooppinen prosessi, yhteisöllinen ja yhteiskuntakriit-tinen taideteko tai sorakuoppien laajuinen maataideteos. Ympäristötaiteelle ominaista on se, että sen voi kohdata myös galleriatilan ulkopuolella: moottoriteiden risteyksissä, jättö-maalla, sisäpihoilla tai metsäpoluilla.

Y/N:ssä kurkistetaan nykytaiteen kentälle avoimin mielin yhdistellen erilaisia menetelmiä ja teknologioita perinteisiin ja tuttuihin kuvantekemisen tapoihin sekä ilmaisuun esimerkiksi draamallisten harjoitusten myötä. Materiaali esittelee taiteen toimintamalleja, joista joh-detuilla harjoituksilla pyritään avaamaan tietoisuutta vuorovaikutukseen luonnon ja kult-tuurin kanssa. Peruskoulun kuvataiteen opetussuunnitelmassa tähdätään oman lähialueen ja arkiympäristön moniaistiseen ja kriittiseen tutkimiseen kulttuurisena ja sosiaalisena toi-mintana. Samalla kannustetaan oppilasta analysoimaan, arvioimaan ja tulkitsemaan visu-aalista ympäristöä ja toimintatapoja siinä. Toivommekin, että materiaalin lukijat innostuvat ottamaan selvää oman kotikuntansa ja lähialueensa ympäristötaidehankkeista ja –teoksista.

Aiheita ja tehtäväehdotuksia kannattaa lähestyä soveltavalla ja tutkivalla otteella oli kyseessä peruskoulun tai kuvataidekoulun ryhmä. Tekniikat ja toteutustavat voi räätälöidä koulun oman opetussuunnitelman mukaan tai käyttää innoittajana esimerkiksi koulun sisäisessa aineinte-graatiossa ja muissa projekteissa. Kuvataiteen opetuksessa kannustetaan monilukutaidon kehittämiseen hyödyntämällä visuaalisuuden rinnalla muita tutkimisen ja esittämisen tapoja. Toisaalta pelkkä teemojen ulkopuolinen tarkastelu ei vie kokonaisvaltaiseen havaitsemiseen ja oppimiseen. Opetustilanteissa tärkeää on yhdessä tekeminen ja teemojen ja käsitteiden huolellinen avaaminen. Opetusmateriaali on suunnattu luettavaksi sähköisillä lukulaitteilla, mutta sen voi halutessaan myös tulostaa paperiversiona. Kommentoi ja jaa tehtäviä muiden koulujen kesken sosiaalisessa mediassa #YNNÄ.

Hertta Nilsson

Taidekasvattaja, TaM

Käyttäjälle

8

Alussa oli maataide

Maataide

Nancy Holt: Yltä ja Alta (1998), Hämeenkyröön, Nokiaan ja Ylöjärveen kuuluvassa Pinsiön kylässä

“Maisema toi minulle elävästi mieleen kuvat, joita Apollo 11 lähetti maahan avaruudesta.” -Nancy Holt

9

Maataiteen uranuurtajiin kuuluva amerikkalainen kuvataiteilija Nancy Holt (1938-2014) on suunnitellut Yltä ja alta -teoksen ottamalla huomioon paikan valon ja varjon vuorottelun eri vuoden aikoina, veden heijastaman ympäristön, sekä erityisesti maan ja taivaankappaleiden väliset suhteet ja liikehdinnät. Teokseen käytetty betoni luotiin harjun omasta hiekasta.

Yltä ja alta sai insipiraation osittain Holtin kiinnostuksesta muinaisiin arkeologisiin kohteisiin. Yltä ja alta on tarkoitettu tarkasteltavaksi sekä teoksen päältä että maan kamaralta. Maan tasolta teosta voidaan tarkastella sorakuopan pohjalta, tunneleista, teoksen päältä ja vie-ressä kulkevalta polulta ja tarkkailemalla kolmen pyöreän lammen heijastamaa ympäristöä. Teoksen tunnelit on suunnattu pohjois-etelä- ja itä-länsi -suuntaisesti, astronomisen poh-joisen mukaisesti. Tunnelin risteyskohta on vertauskuvallinen maailman keskipiste, kohta jossa neljä pääilmansuuntaa yhtyvät. Tätä risteyskohtaa täydentää kohti taivasta suunnattu tunneli. Avautuvasta pyöreästä aukosta voi nähdä milloin taivaan pilvineen, auringon, täh-det, milloin kuun. Pyöreitä taivasnäkymiä heijastuu myös lammista, jotka tuovat taivaan kat-sojan jalkojen juureen.

Altaat ovat saaneet inspiraationsa seneca-intiaanien tarustosta, jonka mukaan “lammet ovat maan silmiä”. Pehmeästi kaartuvan maavallin lävistävät suorat tunnelit luovat ihmisen raken-taman geometrisen ja luonnon muovaaman orgaanisen muodon vuoropuhelun.

Maataide

Nancy Holt: Yltä ja Alta (1998), Hämeenkyröön, Nokiaan ja Ylöjärveen kuuluvassa Pinsiön kylässä

Agnes Denes: Puuvuori (1996)Pinsiön kylässä; Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven kohtaamispisteessä

Puuvuoren suunnitellut taiteilija Agnes Denes (b.1931 Budapest, Unkari) on yksi aikamme arvostetuimmista ympäristö- ja käsitetaiteen pioneereista. Puuvuori on puistomainen taideteos johon on istutettu 10 600 mäntyä matemaattisen kaavan mukaan. Teos on niin massiivinen, että sen sisällä on useita geokätköjä ja sen sisällä on järjestetty mm. larppeja ja airsoft-pelejä. Merkittävän osan istutustyöstä suorit-tivat ylöjärveläiset oppilaat.

Puuvuori vahvistaa ihmiskunnan sitoumusta maapallon ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin turvaamiseksi tulevaisuudessa. Se on maan maisemointi-projekti, joka asettaa koetukselle kykymme toimia niin yksilöinä kuin ryhmänäkin. Se mittaa arvoja ja niiden muuttumista sen jälkeen, kun teoksesta on tullut osa ympä-ristöä. Puuvuori yhdistää ihmisten luovuuden ja luonnon voimat.

10

Maataide

Hiljaa hyvä tulee

Tehtävä1: Reviirin merkkausta koulussaAmerikkalaisen kuvataiteilija Richard Longin taiteesta tunnetuimpia ovat kävelyyn ja vaelta-miseen liittyvät vertauskuvalliset teokset. Long toteutti ensimmäisen kävelyteoksen A Line Made by Walking vuonna 1967, minkä jälkeen hän on työskennellyt systemaattisesti luon-nossa erityisesti syrjäisillä alueilla. Long tekee teoksia kävelemällä ja veistoksia paikalla olevista materiaaleista.

Paljon tehtävää ja niin vähän aikaaJoskus kulkeminen on puoliksi juoksemista kiireen keskellä. Oppitunnilta toiselle siirryttäessä oppilasmassat kuhisevat käytävillä kuin muurahaiset keossaan.

Piirrä kartta päivän aikana kulkemistasi arkisista reiteistä. Luonnostele reiteistä tyyliteltyjä symboleja paperille tai piirustusohjelmalla piirtämällä. Voit merkata karttaasi tärkeitä etap-peja ja pohtia matkanteon rytmiä. Onko esimerkiksi aamuinen koulumatkan rytmi nopeatem-poisempi ja suorempi kuin iltapäivän paluureitti koulusta kotiin? Minkälaisia kuvioita koulun tiloista toiseen siirtymisestä syntyy? Vertailkaa toistenne karttoja ja reittien mittakaavaa ja rytmiä.

Keskittymisharjoitus teoksen ääressäOta piirtämäsi kartta mukaan Yltä ja Alta –teokselle ja kulje karttaan piirretyn reitin ja kuvion mukaan teoksen äärellä, päällä ja alla tunneleissa. Keskity ja havainnoi joka askeleella tilaa ja paikkaa jossa kuljet. Pysähdy välillä tarkastelemaan mitä näet. Etsi maataideteoksen mie-lenkiintoisimmat kohdat. Mitä näet, kuulet, haistat ja tunnet teoksen ääressä?

Teos antaa aihetta pohtia vastakkaisuuksia: lähellä-kaukana, heijastus-todellisuus, kokonai-suus-yksityiskohta, ilma-maa. Yltä ja Alta tutkii orientoitumista tilaan sekä taivaan ja maan välistä suhdetta.

Käykää lopuksi tarkastelemassa teosta näköalapaikalta laavulta käsin, josta kokonaisuuden voi hahmottaa lintuperspektiivistä.

Maataiteessa maisema tai maasto muunnetaan taideteokseksi ja teoksessa käytetään usein teoksen lähimaastosta löytyviä materiaaleja. Maataidetta voi olla taiteilijan jättämä jälki luontoon, havainnot ja dokumentoinnit luonnosta –ja kaikki nämä yhdessä.

11

Maataide

Suomessa ympäristötaiteesta ja maataiteesta käytetään usein rinnakkain yhteisötaiteen ja yhteisöllisen taiteen käsitteitä.

Englannin kielessä #earth_art #land_art #field_art #site_art #site-specific_art #environmental_art #art_in_nature

Lue lisää maataiteesta:http://www.strata.fi/yltauml-ja-alta.htmlJohansson Hanna, 2004. Maataidetta jäljittämässä. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu.

Lue lisää ympäristötaiteesta ja ympäristöfilosofiasta:Aaltola Elisa, 2013. Johdatus eläinfilosofiaan. Gaudeamus.Forss Anne-Mari, 2007. Paikan estetiikka. Eletyn ja koetun ympäristön fenomenologiaa. Yliopistopaino, Helsinki.Naukkarinen Ossi, 2003. Ympäristön taide. Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki.Oksanen Markku, 2012. Ympäristöetiikan perusteet. Gaudeamus.Vilkka Leena, 1993. Ympäristöetiikka. Yliopistopaino, Helsinki.

Lue lisää taiteilijoista:http://www.richardlong.org/http://www.nancyholt.com/

Tehtävä 2: Kuvallista kommentointiaMillainen teos syntyy luonnosta ja taideteoksen lähettyviltä löytyvistä materiaaleista? Miettikää teokselle yksi avainidea esimerkiksi vastakommentti taiteilijan teokselle. Pyrkikää käyttämään minimalistista ilmaisua ja tekniikkaa. Minimalismissa pyritään keskittymään kaikkein olennaisimpaan karsimalla ja pelkistämällä ilmaisusta turhat rönsyt, jolloin jäljelle jää symboliset ja pelkistetyt muodot. Dokumentoikaa lähtötilanne, paikka ilman teosta ja valmis teos suhteessa ympäristöönsä.

12

Yhteisötaiteen jaympäristötaiteenyhteiset juuret

Ympäristö- ja yhteisötaiteessa korostuu prosessin merkitys ja poikkitieteelliset -ja taiteel-liset työskentelytavat. Osa ympäristötaiteilijoista työskentelee tiiviissä yhteistyössä erilais-ten yhteisöjen kanssa. Mustarinda-seuran toiminnan ytimessä ovat riippumaton ja kriittinen taide, tutkimus ja koulutus. Toiminta keskittyy Paljakan luonnonpuiston laidalla Kainuussa sijaitsevaan Mustarinda-taloon, jossa järjestetään myös residenssitoimintaa. Lisäksi yhdis-tys kehittää alueellista luonnonsuojelua, retkeilyreitistöjä, luontomatkailua ja kulttuu-ria. Kilpisjärvellä sijaitseva Biotaiteen Seuran residenssi ja yhteisö (ks.laboratorio -teema) keskittyy luonnontieteen, varsinkin biologian ja taiteen rajapintojen tutkimiseen ja luonnon-tieteellis-taiteellisten projektien toteuttamiseen.

Taiteellisen työskentelyn lähtökohtana voivat olla perinteiset paikkaan ja yhteisöön sidotut työt ja fyysinen työskentely. Entisaikojen maanviljelystöihin osallistui koko ympäröivä yhteisö. Maanviljelys- ja istutustyöhön kuuluu käytännöllisyyden lisäksi tarkka esteettinen ja koke-muksellinen näkökulma: porkkanoiden ja muiden istutuksien ryhdikäs rivistö ja hiljaiseen tietoon ja lihasmuistiin perustuvan työskentelyn tasainen rytmi voidaan ajatella esteettiseksi kokemukseksi. Ruumillinen ja mekaaninen työ koetaan meditatiiviseksi ja aisteja herkistä-väksi, moniaistiseksi kokemukseksi.

Sadonkorjuu

”Mustarindan perustamisen lähtökohtana on ollut havainto niin ekologisen kuin kulttuurisenkin diversiteetin maailmanlaajuisesta kapenemisesta. Omalaatuiset luonnonympäristöt ja paikalliskulttuurit muodostuvat tulevaisuudessa yhä tärkeämmiksi. Kainuun ja Vienan alueen vahva kulttuurillinen traditio on kiinnostava lähtökohta myös uudelle taiteelle ja tutkimukselle. Paljakan vanhojen metsien paikoin täysin luonnontilaiset alueet tarjoavat harvinaisen mahdollisuuden havainnoida luonnon omaa muotokieltä, rakennetta ja toimintaa. ”

Lue täältä lisää Mustarindan toiminnasta.

13

SYÖTÄVÄN PUISTON ISTUTUS –JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELTA 2013:

”Kasvillisuuden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon alueen toiminnot pitkälle tulevaisuuteen. Kokonaisuus on suunniteltu mahdollisimman vähällä ylläpidolla kukoistavaksi. Tarkoituksena on luoda viihtyisä ja satoisa ympäristö, joka tukee ja mahdollistaa syötävään puistoon suunniteltuja toimintoja kuten tapahtumia, kursseja, kaupunkiviljelyä ja näyttelyitä. Torpan pihalla kasvaa paljon syötäviä kasveja jo ennen keväällä 2014 aloitettavaa varsinaista Syötävä Puisto -hanketta. Vadelma, viinimarjat, piparjuuri, nokkonen, vuohenputki sekä muut villivihannekset ja -yrtit täydentävät mainiosti uusia istutuksia eivätkä vaadi juurikaan hoitoa.

Hedelmäpuiden lajikevalinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota lajikkeiden luontaiseen taudinkestävyyteen sekä pienehköön kasvutapaan, näin vähennetään hoidon tarvetta. Puiden sekä pensaiden huolellisella sijoittelulla säilytetään merinäköala torpalta Katajanokalle ja Korkeasaareen.”

Joel Rosenberg

14

Yhteisötaiteellisen hankkeen suunnittelu on luontevaa varsinkin silloin kun taiteen tekijänä ja kokijana on sama yhteisö. Aluksi kannattaa miettiä mitkä ovat taideprojektin todelliset lähtökohdat. Mistä tarve teokselle syntyy? Ympäristön ja yhteisön tarpeista, yhteisötai-deprojektia koordinoivan taiteilijan intentiosta vai esimerkiksi ulkopuolisen toimeksianta-jan toivomuksista?

Yhteisötaiteellisessa Helsinki Plant Tram –projektissa rakennettiin istutuslaatikoista vuoristoratamainen kasvi-installaatio Helsingin Suvilahden alueelle. Projekti toteutet-tiin moniulotteisena yhteistyönä, jonka rakentamiseen ja toteuttamiseen osallistui sekä kaupunkilaisia, kaupunkiaktiiveja että taiteilijoita. Istutuslaatikkorata kasveineen oli osa muotoilun pääkaupunkivuoden 2012 Arjen Aarteet –näyttelykokonaisuutta ja sen organi-soinnista vastasivat Wayward Plants yhteistyössä ympäristöjärjestö Dodon kanssa.

Korkeasaaren sillan kupeessa sijaitseva Vuonna 2013 aloitettu Syötävä Puisto on kokeelli-nen hanke kaupunkilaisten ympäristösuhteen syventämiseen. Projektin tarkoituksena on ollut motivoida erilaisia ryhmiä puiston käyttäjiksi ja kehittäjiksi talkoo-periaatteella. Hanke jatkuu myös vuonna 2015.

Sadonkorjuu

Helsinki Plant tram projekti oli osa Arjen Aarteet –näyttelyä 2012. Kuvat: Päivi Raivio

15

Tehtävä: RaparperitaivasKoulun yhteisenä projektina voi käynnistää vaikka oman hyötykasvipuutarhan tai kasvi-installaation suunnittelun koulun tai muun yhteisön pihaan. Yhteistyötä voi tehdä esimerkiksi lähialueen toimijoiden, eri oppiaineiden tai asukastoimikuntien kanssa. Etukäteen on tärkeää laatia tarkka ja pitkänäköinen hoitosuunnitelma myös koulun ulkopuoliselle ajalle ja loma-ajoille.

Istutuslaatikot ovat yksinkertaisia rakentaa, mutta työskentely vaatii huolellista suunnittelua ja fyysistä voimaa. Laatikot voi koota esim. teknisen työn luokan jätelaudoista, vanerista tai valmiista istutussäkeistä ja ruukuista. Puutarhasivustoilta löytyy paljon vinkkejä ja ideoita istutuslaatikoiden rakentamiseen. Miettikää istutettavat lajikkeet, istutusten sijainti ja muoto: laatikoista voi rakentaa veistosmaisia kokonaisuuksia ja halutessaan vaikka maalata säänkestävillä maaleilla. Laatikaa havainnollistava luonnos istutussuunnitelmasta esimerkiksi 3D-ohjelmalla tai käsin piirtämällä.

Sadonkorjuu

#hyötykasvipuutarha #yhteisötaide #YNNÄ

16

Miksi ihminen käyttäytyy kuin olisi luonnosta erillään?

Toiseus on jotain valtavirrasta poikkeavaa, jotakin itsen ulkopuolista ja siihen liitetään usein negatiivisia ja ei-toivottuja ominaisuuksia. Toiseus hahmotetaan usein erilaisten vallan ja dominoinnin rakenteiden kautta. Ympäristötaiteen kentällä monet taiteilijat tutkivat ihmi-sen valtasuhdetta luontoon ja kyseenalaistavat lajien eriarvoisuuden.

Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin taideteos Paperittomien puutarha (2013) on sekä oikeista kasveista rakennettu kasvi-installaatio ja akvarellein kuvitettu kirjateos kasveista, jotka he ovat tuoneet EU-alueen ulkopuolelta Suomeen ilman vaadittavia terveyspapereita. Maahanmuuttovirasto vaatii samalla tavalla asianmukaiset dokumentit maahan pyrkiviltä pakolaisilta. Paperittomien puutarhassa esitellyt kasvit vertautuvat paperittomiiin maahan-muuttajiin. Kukin kasvi kertoo tarinansa ensimmäisessä persoonassa ja näin kasvit esitetään yksilöinä.

Milla Martikaisen, Katri Purasen ja Saara Laakson Kasvuvyöhyke -installaatiossa kasvit elävät asuinhuoneistossa huoneiston asukkaan kanssa tasavertaisina olentoina. Teoksessa tarkastel-laan mielikuvitusleikin kautta ihmisen ja kasvien keskinäistä olemista ja elollisen ja ei-älyllisen suhdetta: asunnon kasveille kirjoitetaan runoja, niiden kanssa tanssitaan ja keskustellaan. Projektin pohjalta laadittiin Pieni kasviopas, josta voi lukea lisää kasvien kanssa tehdyistä leikkimielisistä harjoituksista.

Eläinten ja kasvien toiseus

Kasvit ovat monisoluisia, yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä. Kuuden eliökunnan järjestelmässä ne muodostavat kasvikunnan (Plantae), yhden aitotumaisten eliöiden neljästä pääryhmästä eläinten, sienten ja alkueliöiden ohella. Kasveiksi on eri aikoina tulkinnasta riippuen voitu määritellä vaihteleva joukko erilaisia eliöitä. Kasveja tutkiva tieteen ala on kasvitiede eli botaniikka.

17

Eläinten ja kasvien toiseus

Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin teoksesta Emigranttipuutarha (2008)

Tehtäviä:KasvikartastoDokumentoi kuvaamalla mahdollisimman monta kotoa, koulun tiloista ja lähimaastosta löy-tyvää kasvia. Lajittele kasveja mahdollisimman monenlaisista ja näkökulmista kuin vain keksit. Tee kasvilistauksista kollaasi käsin piirtämällä tai digitaalisesti. Lajittele, määrittele, perustele.

Kasvin haastatteluLiittäkää kasvikartastoon myös kasvin tarina tai terveiset. Mistä kasvi on kotoisin? Onko kasvi maahanmuuttaja vai paikallinen? Millainen tarina ja tausta kasvilla on? Mikä on kasvin tehtävä tai rooli koti- tai kouluyhteisössä?

Tehtävä: tutustu Paperittomien puutarhan materiaaliin ja pohtikaa yhdessä millaisia ajatuksia teos herättää!

18

Eläinten ja kasvien toiseus

Eläimetöntä menoaAntroposentrisessä eli ihmiskeskeisessä maailmassa luonnolla on vain välinearvoa ja luonto ja muut eläinlajit nähdään alisteisina ihmiselle. Toisaalta luonnonsuojelussa tyypillinen aja-tusmalli siitä, että luonto tarvitsee ihmistä varjelemaan ja suojelemaan itseään ihmiseltä on sekin välineellistävää. Biosentrinen eli luontokeskeinen ympäristönäkemys pitää luonnon itseisarvoa lähtökohtana. Millainen maailma olisi luonnon ja muiden eläinlajien näkökulmasta jos ihmisiä ei olisi koskaan ollutkaan? Sen sijaan eläimet katosivat kulttuurista ja taiteesta modernilla aikakaudella ja kuudes sukupuuttoaalto uhkaa kadottaa monta eläinlajia keskuu-destamme lopullisesti. 1900-luvun moderni taide keskittyi muokkaamaan ihmisyyden oma-kuvaa unohtamalla eläinten olemassaolon. Nykytaiteessa eläinteemaa tutkitaan esimerkiksi toiseuden näkökulmasta.

Toisten historia on kirjailija Laura Gustafssonin ja kuvataiteilija Terike Haapojan taiteellis-tieteellinen hanke, jossa tutkitaan maailmanhistoriaa eläinten näkökulmasta. Projekti pitää sisällään näyttelyitä, seminaareja, tekstejä ja interventioita.

Naudan historian museo on Valokuvataiteen museossa loppuvuodesta 2013 esillä ollut näyt-telyprojekti. Naudan historiaa monitasoisesti ja naudan näkökulmasta esittelevä taideprojekti muistuttaa, että ihmisen lisäksi maailmassa on paljon muitakin lajeja, joilla on oma vaiettu historiansa.

19

Eläinten ja kasvien toiseus

Toisissa tiloissa -kollektiivi on toiminut vuodesta 2004. Ryhmän toiminnan ytimenä ovat kol-lektiiviset ruumiilliset harjoitteet, joiden avulla päästään kosketuksiin ihmisille vieraiden ole-mis- ja kokemusmuotojen kanssa, eli vierailemaan toisissa tiloissa. Ryhmä keksii ja kehittää harjoitteita, demonstroi niitä julkisissa tiloissa ja tapahtumissa, opettaa niitä ihmisille työ-pajoissa ja valmistaa niiden pohjalta teemallisia esityskokonaisuuksia.

Vuoden 2011 ympäristötaideteoksena palkittu Porosafari on kolmivaiheinen esitystaideta-pahtuma, ympäristötaideteos sekä kollektiivinen vaellus. Porosafarin osanottajat muodos-tavat monikymmenpäisen porotokan, joka liikkuu yhdessä, porojen vaelluskäyttäytymistä vastaavalla tavalla ja täydessä hiljaisuudessa. Vaellusta edeltää Porokoulutus, jossa osallis-tujille kerrotaan poroista, niiden elintavoista sekä suhteesta ihmiseen. Vaelluksen jälkeen puolestaan järjestetään yleisölle avoin Poroerotus, jossa teos esitellään tuoreiden doku-menttimateriaalien kautta, ja jossa vaellukseen osallistuneiden on mahdollista jakaa koke-muksiaan. Teoksen tarkoituksena on palauttaa kaupunkiympäristö takaisin luonnontilaan tarkastelemalla sitä puolivillin laumaeläimen näkökulmasta.

Nykytaiteelle on ominaista, että se herättää vastaanottajassa monia kysymyksiä kuitenkaan pyrkimättä antamaan selkeitä vastauksia tai kuvittamaan vain ympäröivää kulttuuria.Porosafarilta voisi esimerkiksi kysyä mitkä impulssit synnyttävät teokset? Millainen on teoksen elinkaari, entä taiteen ympäristöviestit ja vaikutukset ympäristöön?

”Ihmisten siirtyessä maaseudulta kaupunkeihin ja eläinten kadotessa tuotantolaitoksiin urbaanien asutuskeskuksien laidoille myös taide kääntyi pois eläimen ja ihmisen suhteen pohtimisesta.”

— Terike Haapoja

20

Eläinten ja kasvien toiseus

Mehiläiset pölyttävät suurimman osan kaikista ihmisen käyttämistä ruokakasveista. Niiden laajoja joukkokuolemia pidetään yhtenä keskeisimpänä uhkana ruoantuotannolle kaikkialla maailmassa. Mehiläisten katoamisen syytä ei ole vielä pystytty yksiselitteisesti selvittämään, mutta keskeisenä syynä arvellaan olevan ihmisten toiminta, kuten monokulttuuriset viljelysalueet sekä torjunta-aineet.

Timo Wrightin installaatio Nemesis (2013) koostuu 500 000 kuolleesta mehiläisestä. Teoksen materiaalina käytetytyt mehiläiset ovat kuolleet luonnollisen kuoleman ja ne on kerätty kahden talven aikana.

Koston jumalatar Nemesis rankaisee ilman sääliä niitä, jotka sortuvat hybrikseen; ihmisen ylpeyteen ja piittaamattomuuteen. Populaarikulttuurissa ja arkikielessä nemesiksellä viitataan yleensä arkkiviholliseen.

Mitä ajatuksia teos herättää ja mikä on mielestäsi teoksen viesti tai idea? Millaisin keinoin teoksessa pyritään tuomaan keskeisin sisältö esiin?

Eläinten ja kasvien toiseus

21

Tehtävä:Ota selvää esimerkeistä ja tavoista millä tavoin eläimiä esitetään kuvataiteessa, kirjallisuudessa ja näyttämötaiteessa. Entä kulttuurissa ylipäätään? Eläimiä on esitetty niin vallan symboleina kuin mytologioiden kuvittamisessa. Esimerkiksi sarjakuvissa ja lastensaduissa eläinhahmot saavat antropomorfisia, eli inhimillisiä ja ihmisenkaltaisia piirteitä. Varsinkin lemmikkieläimiin liitetään usein myös inhimillisiä piirteitä. Miettikää myös millainen voisi olla eläimen kaltainen ihminen ja mitä eläimellisyys mielestänne tarkoittaa ihmisen kohdalla?

EläinhahmotMiten draamalliseen esitykseen, sarjakuvaan tai muuhun teokseen voisi rakentaa eläinhen-kilöhahmoja, jotka edustavat ennen kaikkea itseään, eivät vain omaa lajiaan eikä ihmisyyttä? Suunnittele eläinhenkilöhahmojenne tai käänteisten eläin-ihminen roolien pohjalta teos. Kuinka eläimelliset eläinhahmot voisi esittää videoteoksessa? Entä sarjakuvassa, maalauk-sessa tai veistoksessa? Millaisin vertauskuvin eläimen luonnetta ja eläimellisyyttä voi tutkia? Perehdy valitsemasi eläinlajin lajipiirteisiin ja pohdi millainen eläinhahmosi on itsenäisenä lajinsa edustajana keskellä ihmisen dominoimaa kulttuuria tai luonnollisessa ympäristössään.

Eläinten ja kasvien toiseus

Lue lisää:

http://toistenhistoria.blogspot.fi/search/label/el%C3%A4inkuvahttp://toisissatiloissa.net/etusivu/Aaltola, Elisa. 2013. Johdatus eläinfilosofiaan. Gaudeamus.Oksanen, Markku. 2012. Ympäristöetiikan perusteet. Gaudeamus.

22

Soup du jour - Itämeren keittotaidetta (2012) on Tuula Närhisen installaatio keittokattauksesta, jossa lautasilla nähdään mitä jää jäljelle kun Itämeren puhdistamattomasta vedestä on haihdutettu neste pois. Helsingin Tiedekulman Prima Materia -näyttelykokonaisuuteen kuuluneessa installaatiossa kattauksen lisäksi esitettiin Itämeren suolaisen veden merivesivärimaalauksia, jossa nesteen haihduttua paperille jää vain suolan ja muun aineksen värjäämät jäljet.

Biotaide

23

BiotaideBiologista taidetta voi olla esimerkiksi elävästä kudoksesta kasvatettu nahkatakki tai pimeässä hohtavalla bakteerimassalla maalattu kuva.

Biotaide syntyy usein laboratorio-olosuhteissa samoin menetelmin kuin luonnontieteen tut-kimukset. Mutta tavallisista laboratoriotutkimuksista poiketen biotaideteokset voivat olla yhteiskunnallisia tai poliittisia kannanottoja; ne voivat käsitellä bioteknologian tuomia eetti-siä kysymyksiä kuten geenimanipulointia tai tuoda esiin elävien organismien prosessien kau-neuden ja rumuuden välillä myös vinon humoristisella tavalla. Esimerkiksi Suomen Biotaiteen Seuran työpajoissa on rakennettu DIY-periaattella radioaktiivinen säteilymittari tai kasva-tettu ruoanlaitto-hiivalla eläviä kuvateoksia petrimaljoihin.

Taiteilija Tuula Närhinen hyödyntää teoksissaan luonnontieteen tutkimusmenetelmien kuval-lisia mahdollisuuksia. Huumori, itse rakennetut tutkimusvälineet sekä työprosessin doku-mentaatio kuuluvat olennaisina osina hänen teoksiinsa. Närhisen aiheina ovat maisema, luonnonilmiöt sekä ympäristökysymykset.

Martin Howse ja Erich Berger suunnittelivat yksinkertaisen tee-se-itse säteilymittarin. Mittareita rakennettiin työpajassa, niiden toimintaa testattiin eri paikoissa Pyhäjoella Case Pyhäjoki –projektissa (2014). Pyhäjoen kirjastoon lahjoitettiin mittari kaikkien lainattavaksi, mittarinrakennusohje ja radioaktiivinen testinäyte. Kuvaaja: Liisa Louhela

Biotaide

24

TehtäviäLaboratorio: Homekouluviljelmä ja solusateenkaariBiotaiteen tapaan tieteellis-taiteellisiin tutkimuksiin tarvittavat laboratorio-olosuhteet voi olla vaikea järjestää koulun tiloissa. Biologian luokasta voi lainata mikroskooppeja erilais-ten materiaalien tutkimista varten. Esimerkiksi väriopin ilmiöiden soveltamiseen soveltuvat soluvärjäysmenetelmät ovat tuttuja myös biologian oppitunneilta. Työskentelyn tavoitteet on mietittävä etukäteen tarkoin, jotta päästään merkitykselliseen oppimiseen: pyritäänkö tarkastelemaan jotakin ilmiötä vain esteettisestä näkökulmasta vai esimerkiksi tuomaan arjen epäkohtia näkyväksi.

Biotaiteen tee-se-itse -laboranteille esimerkkiprojekteja ja ohjeita:http://hackteria.org/http://bioartsociety.fi/

RoskapostiOsataanko koulussasi lajitella roskia? Rakenna koulun lähiympäristöstä tai koulun tiloista löytämistäsi roskista väliaikainen installaatio. Kokoa roskat huomiota herättäväksi symbo-liksi tai tekstiksi lähelle niiden löytöpaikkaa. Muista roskia käsitellessäsi suojakäsineet! Voit liittää teokseen myös kuvaelementtejä. Dokumentoikaa installaatio ja lajitelkaa lopuksi ros-kateokset asianmukaisiin jätteenkeräyspisteisiin. Jotta teokset ja roskapostien viestit tule-vat nähdyksi, voi roska-installaation valokuvista järjestää näyttelyn koulun tiloihin tai ladata kuvat instagramiin

Biotaide

#YNNÄ #ROSKAPOSTI

25

Meret ovat täynnä eliöstölle haitallista muoviroskaa! Baltic Sea Plastique - Muovimuotoilua Itämerestä (2014) on Itämeressä veden alla kuvattu videoteos, jossa muovimateriaaleista ja muoviroskista koostetut veistokset huojuvat hypnoottisesti veden liikkeen mukana. Plastique” viittaa nyt jo hieman vanhentuneeseen sanaan plastiikki sekä plastillinen, esimerkiksi ilmaisussa plastillinen sommittelu. Englanniksi plastique sanalla viitataan lisäksi myös muoviräjähteisiin.

Biotaide

26

Taidetta kirjastoissa, kouluissa ja kaupunginosissaTaide kaupunkitilassa tarkoittaa muutakin kuin patsaita ja monumentteja puistoissa. Se voi olla valoa, ääntä ja tapahtumaa, eikä aina tarvitse pyrkiä pysyvään teokseen. Tilapäinen aikaansa sidottu taidenäyttely tai ympäristötaideteos kommentoi, kyseenalaistaa ja muok-kaa arkikokemusta mutta kaupunkitilan pysyvämpi kasvojenkohotus ja kaupunkilaisten yhtei-sen tilan muokkaaminen viihtyisäksi ja mielenkiintoiseksi vaatii monitahoista yhteistyötä niin päättäjiltä kuin ruohonjuuritasolla kuntalaisiltakin.

Parhaimmillaan taideteos julkisessa tilassa luo ympäristöönsä monitasoisia jännitteitä ja mää-rittää paikan henkeä. Toisaalta on vaarana, että paikkaansa ankkuroitu julkinen taideteos muuttuu vähitellen ärsykkeestä näkymättömäksi taustahälyksi. Silmä tottuu ja arkielämän keskellä teos jää huomaamattomaksi.

Oletko itse kiinnittänyt huomiota oman kotikuntasi julkisen tilan taideteoksiin? Esimerkiksi uimahallin hyppytornin kyljessä kohoava mosaaikkimaalaus tai kirjaston katosta laskeutuva suurikokoinen paperinen installaatio saattavat olla valtakunnallisen prosenttitaidehankkeen tulosta. Kun kuntaan syntyy uusia julkisia rakennushankkeita, kannustetaan rakennuskus-tannuksista sijoittamaan noin sadasosa eli prosentti taiteelle. Myös asuinalueiden suun-nittelussa saatetaan liittää taiteilijan suunnittelema teos osaksi rakennusarkkitehtuuria. Taidekaupunginosia löytyy valtakunnallisesti esimerkiksi Helsingin Arabianrannasta, Vantaan Leinelästä, Oulusta, Kuopiosta ja Kankaanpäästä.

#YNNÄ

Julkinen taide

27

Tehtävä:Asuinalueen taide

Vaikka taide ei muuttaisi kotiisi asumaan se voi muuttaa asuinalueellesi tai kaupunginosaasi. Suunnittele taideteos omaan kotikaupunginosaasi tai naapurustosi pihapiiriin. Mitä kotipiho-jen taideteos kommentoi, ilmentää ja viestii? Entä mitä tunteita se herättää? Mistä materi-aalista teos koostuu ja minne sen sijoittaisit? Millainen teos kestää mielestäsi aikaa –vai onko se edes tarpeellista? Piirrä teos kuvankäsittelyohjelmassa tai 3D-ohjelmassa ja liitä oikean-laisessa mittakaavassa suoraan sijoituspaikasta otettuun valokuvaan, niin että havainneku-vasta tulee mahdollisimman aidontuntuinen.

Pekka Jylhä,Puutarhurin taivas 2014

Kuvataiteilija Pekka Jylhän teoksissa on mukana huumoria mutta myös hienovaraisia viestejä ja kannanottoja.

Julkinen taide

28

29

30