Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon

hyvinvointiin.

Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövai-kutusten kannalta keskeinen tekijä

on se, miten ruoka on tuotettu: viljel-ty, lannoitettu, korjattu ja jalostettu.

Ympäristölautasella

Tässä esitteessä käsitellään ruoan ilmasto- ja re-hevöitymisvaikutuksia. Nämä ympäristövaiku-

tukset ovat hyvin samansuuntaiset kaikilla muilla ruo-ka-aineilla, paitsi kalalla. Luonnonkalat vähentävät re-hevöitymistä, kun taas kasvatettu kala lisää rehevöi-tymistä.

Ruoan ympäristökuormitukseen vaikuttaa pal-jon se, miten ruoka valmistetaan kotona. Uu-

nin lämmittäminen ja lieden käyttö vaativat säh-köenergiaa. Kaurapuuron kypsentäminen liedellä vastaa lähes kahta kolmasosaa kaurapuuron koko il-mastovaikutuksesta. Mikrossa valmistaminen vähen-tää ympäristökuormitusta huomattavasti. Uuniruokia valmistettaessa kannattaa tehdä monta ruokaa sa-malla uunin lämmityksellä.

Roskiin heitetty ruoka kuormittaa ympäristöä ja on sekä energian että rahan tuhlausta. Ruokaa

valmistettaessa kannattaa arvioida menekki mahdol-lisimman tarkasti. Jos ruokaa jää, sen voi käyttää seuraavana päivänä, ottaa evääksi tai jalostaa uudek-si ruokalajiksi.

Lautasmalli ohjaa syömään ympäristöystävälli-sesti. Elintarvikkeet voidaan ympäristökuormi-

tuksen aiheuttajina jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Vähiten päästöjä aiheuttavat avomaalla kasvatetut viljelykasvit ja vihannekset. Suuria päästöjä synnyt-tävät eläinperäiset tuotteet ja sellaiset kasvikset, joi-den kasvatus kuluttaa paljon energiaa. Esimerkiksi elintarvikkeiden pakastus sekä säilytys pakasteena kuluttavat paljon energiaa. Jos haluat ruokailla ym-päristöä huomioiden, lounaslautaselle kannattaa poi-mia sesonkikasviksia ja -juureksia sekä maltillinen määrä maitovalmisteita, lihaa tai kalaa. Ateriakoko-naisuus ratkaisee.

Aterian ainekset kannattaa valita vuodenajan mukaan. Kesällä suositaan avomaalla kasvatet-

tuja kasviksia ja vihanneksia, talvella taas syödään varastokasviksia: porkkanaa, punajuurta, kaalia, lanttua ja naurista. Myös marjoja, hedelmiä ja luon-nonkaloja kannattaa nauttia silloin, kuin niitä luon-nosta tuoreeltaan saa.

L A U TA S M A L L I

» Lautasmallissa puolet lautases-ta täytetään kasviksilla, neljäsosa lihalla, kalalla tai palkokasveilla ja viimeinen neljännes perunalla, pastalla, riisillä tai viljalisäkkeel-lä. Lautasmalliateriaan kuuluvat lisäksi lasillinen rasvatonta mai-toa tai piimää, ruisleipä ja levite (Keiju 60%) sekä jälkiruoka.» Malliannokset on laskettu kevyttä työtä tekevälle ja jonkin verran liikuntaa harrastavalle naiselle tai teini-ikäiselle tytölle. Annokset kattavat n. 1/3 päivän energiantarpeesta (n. 650 kcal). Alakouluikäisen lapsen annoksen saa vähentämällä n. 100 kcal ja teini-ikäisen pojan tai miehen an-noksen lisäämällä n. 200 kcal.» Kuormituslaskelmissa on otettu huomioon varastointi kaupassa sekä ruoanvalmistus kotona.

H I I L I J A L A N J Ä L K I kg CO2 ekv/kg

Ruoan hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä va-pautuu ilmakehään ruoan tuottami-sesta, kuljettamisesta, säilyttämisestä ja jalostamisesta. Hiilijalanjäljessä kootaan kasvihuonekaasupäästöt yh-deksi luvuksi, hiilidioksidiekvivalen-tiksi (CO2 ekv).

R E H E V Ö I T Y M I N E N g PO4 ekv/kg

Kotimaisista ympäristövaikutuksista elintarvikeketjulla on suurin, yli 50 prosentin, osuus vesistöjen rehevöity-misestä. Ketjun osuus typpi- ja fosfo-rihuuhtoumista on reilusti yli puolet. Rehevöittävää vaikutusta, jonka 1 kg fosfaattia saa aikaan joutuessaan ve-sistöön, kuvataan fosfaattiekvivalen-tiksi (PO4 ekv).

KasvissosekeittoPorkkanaraaste

Punajuuri-omenasalaattiSalaatinkastike/öljy

LeipäLeviteMaito

Marjarahka

Kasvissosekeitto-ateria 650Kasvissosekeitto 300 g Porkkanaraaste 50 gPunajuuri-omenaraaste 50 gSalaatinkastike 5 gMaito 2 dlLeipä 2 x 30 gLevite 2 x 6 gMarjarahka150 g

K A S V I K S E T& H E D E L M ÄT

» Kauden kasvikset,hedelmät ja marjat ovat ilmastoystävällisen ruoan perusta. Pienim-mät kilokohtaiset pääs-töt ovat kotimaisillaperunoilla ja juurek-silla, alle 0,4 kg CO2 ekv/kg. Lisäämällä kasvisten osuutta ruo-kavalioon vähennätilmastokuormitusta jalisäät ruoan terveys-vaikutuksia.

0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6

0,75 1,61

CO2

0,21

0,01

0,01

0,02

0,07

0,01

0,27

0,16

Hiilijalanjälkikg CO² ekv/annos

Rehevöittävävaikutusg PO4 ekv/annos

KasvissosekeittoPorkkanaraaste

Punajuuri-omenasalaattiSalaatinkastike/öljy

LeipäLeviteMaito

Marjarahka

0,22

0,01

0,07

0,01

0,11

0,05

0,66

0,48PO4

kca

l

HärkäpapupihvitPerunasose

KermaviilikastikePorkkanaraasteSalaatinkastike

MaitoKauraleipä

LeviteOmena

HärkäpapupihvitPerunasose

KermaviilikastikePorkkanaraasteSalaatinkastike

MaitoKauraleipä

LeviteOmena

0,10

0,12

0,08

0,02

0,05

0,27

0,02

0

0,06

V I L J A

» Viljakasvit ovattärkeä osa päivit-täistä ruokailuam-me. Suomessa kas-vatetaan ravinnoksi eniten vehnää. » Kaikki viljat ovat

ympäristöystävällisiä, niiden hiilijalanjälki on alle 1 kg CO2 ekv/kg. Ainoa poikkeus on riisi, jonka hiilijalan-jälki on eri tutkimusten mukaan 2,5–6 kg CO2 ekv/kg. Ruokavaliossa riisin voi korvata koti-maisella vaihtoehdolla, kuten ohralla. Kannat-taa myös suosia täysjy-vävaihtoehtoja.

0,721,58

CO2

Härkäpapu-ateria 650Härkäpapupihvi 130 gPerunamuusi 200 gKermaviilikastike 50 gPorkkanaraaste 100 gSalaatinkastike 15 gMaito 2 dlLeipä 30 gLevite 6 gOmena 185 g

0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6

0,21

0,21

0,05

0,01

0,03

0,66

0,01

0,02

0,37

Rehevöittävävaikutusg PO4 ekv/annos

PO4

kca

l

Hiilijalanjälkikg CO² ekv/annos

UunihaukiKeitetyt perunatKeitetyt herneet

LeipäLeviteMaito

MarjakimaraSokeri

0,34

0,09

0,05

0,03

0

0,27

0,02

0,01

0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 -0,4 -0,3 -0,2 -0,1 -0,8 -0,7 -0,6 -0,5

Keitetyt perunatKeitetyt herneet

LeipäLeviteMaito

MarjakimaraSokeri

Hiilijalanjälkikg CO² ekv/annos

0,04

0,10

0,05

0,02

0,66

0,11

0,01

Uunihauki

-0,9

-0,98

0,810,02

CO2

Uunihaukiateria 630Uunihauki 200 gKeitetyt perunat 150 gKeitetyt herneet 65 gMaito 2 dlLeipä 30 gLevite 6 gMarjakimara 150 gSokeri 10 g

PO4

K A L A

» Kotimainen kala kuu-luu ilmastoystävän ruo-kalautaselle. Kalan hiilijalanjälki riippuu pyydystysmenetelmästä. Luonnonkalojen pyydys-täminen poistaa ravintei-ta vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Luon-nonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten nii-den hiilijalanjälki on pal-jon pienempi kuin kasva-tetulla kalalla. » Silakka ja hauki ovat edullista ja ympäristöys-tävällistä ruokaa, mutta vanhat kookkaat yksilöt saattavat sisältää dioksii-neja tai elohopeaa.

kca

l

Rehevöittävävaikutusg PO4 ekv/annos

UunikirjolohiKeitetyt perunatKeitetyt herneet

LeipäLeviteMaito

MarjakimaraSokeri

0,04

0,1

0,05

0,02

0,66

0,11

0,01

UunikirjolohiKeitetyt perunatKeitetyt herneet

LeipäLeviteMaito

MarjakimaraSokeri

0,36

0,09

0,05

0,03

0

0,27

0,02

0,01

0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 1,1

0,84CO2

PO4

2,89

» Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjäl-ki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä, mutta rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen osalta vertailun tulos on päin-vastainen. Yksi tuotettu kirjolohikilo rehevöittää vesistöjä noin kolme ker-taa enemmän kuin yksi naudanlihakilo ja neljä kertaa enemmän kuin yksi sianlihakilo. Kirjolo-hen ympäristövaikutuk-set ovat pienentyneet noin viidenneksellä kym-menen viime vuoden ai-kana. Syynä on etenkin rehun kulutuksen tehostu-minen.

Uunikirjolohiateria 630Uunikirjolohi 150 gKeitetyt perunat 150 gKeitetyt herneet 65 gMaito 2 dlLeipä 30 gLevite 6 gMarjakimara 150 gSokeri 10 g

Hiilijalanjälkikg CO² ekv/annos

Rehevöittävävaikutusg PO4 ekv/annos

1,89

» Noin kolmannes Suomessa syötävästä kalasta on kasvatet-

tua ja siitä suurin osa tuodaan ulkomailta.

Kasvatetut kalat

sisältävät vainvähän haitallisia

aineita, sillä niiden rehujen koostumusta

säännellään.

kca

l

Porsaanliha-pihvi-ateria660Porsaan ulkofileepihvi 140 gKeitetyt perunat 165 gRuskea kastike 50 gKeitetyt kasvikset 100 gMaito 2 dlLeipä 30 gLevite 6 gMarjarahka 100 g

1,28CO2

PO4

3,12

Porsaan ulkofileeKeitetyt perunat

Ruskea kastikeKeitetyt kasvikset

MaitoLeipä

LeviteMarjarahka

Porsaan ulkofileeKeitetyt perunat

Ruskea kastikeKeitetyt kasvikset

MaitoLeipä

LeviteMarjarahka

0,66

0,09

0,01

0,11

0,27

0,03

0

0,11

0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8

Hiilijalanjälkikg CO² ekv/annos

kca

l

L I H A

» Suurin osa ruoanympäristövaikutuksista syntyy lihan tuotannosta. Helpoin tapa vähentää ympäristökuormaa on vähentää lihan kulutusta. » Eniten ympäristö kuormittaa naudan- lihan tuotanto. Suomes-sa naudan liha aihe-uttaa noin 20 kg CO2 ekv/kg päästöt. Kuiten-kin naudat märehtijöinä syövät ruohoa, joka ei kelpaa ihmisten ruoaksi. Laidunnurmi sitoo ravin-teita maahan ja estää niiden valumista vesistöi-hin. Laidunnus hoitaa parhaimmillaan myös perinne-maisemia.

0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6

Porsaanlihan päästöt ovat lähes 6 kg CO2 ekv/kg,

broilerin noin 4 kg ja kananmunien 2,7 kg.

1,65

0,04

0,02

0,35

0,66

0,05

0,02

0,32

Rehevöittävävaikutusg PO4 ekv/annos

Lihapulla-ateria640Lihapullia 100 gPerunamuusi 150 g Ruskea kastike 50 gPorkkanaraaste 60 gAppelsiinimehu 15 gMaito 2 dlLeipä 30 gLevite 6 gAppelsiini 300 g

1,66CO2

PO4

3,12

LihapullatPerunamuusi

Ruskea kastikePorkkanaraasteAppelsiinimehu

MaitoLeipä

LeviteAppelsiini

LihapullatPerunamuusi

Ruskea kastikePorkkanaraasteAppelsiinimehu

MaitoLeipä

LeviteAppelsiini

HiilijalanjälkiCO² ekv/kg

0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9

1,0 1,1

kca

l

M A I T O

» Maidon pääs-töt ovat alle 2 kg CO2 ekv/kg. Juustokilon valmistukseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa, joten juuston hii-lijalanjälki on yli 10 kg CO2 ekv/kg. Maitoval-misteet kannat-taa arkiaterioilla nauttia nestemäi-sinä, maitona, piimänä, viilinä sekä jogurttina, ja jättää juuston syönti herkku-hetkiin.

Hiilijalanjälkikg CO² ekv/annos

Rehevöittävävaikutusg PO4 ekv/annos

Riistalihan käyttöon ympäristö-ystävällistä. Lihan proteiineja voi kor-vata syömällä sie-niä sekä erilaisia palkokasveja kuten papuja ja herneitä.

0,97

0,16

0,02

0,01

0,04

0,66

0,05

0,02

1,17

1,08

0,09

0,01

0,01

0,01

0,27

0,03

0

0,15

Kinkku-ananaspizzat Vihersalaatti

PorkkanaraasteSalaatinkastike

MaitoOmena

0,04

0,01

0,01

0,66

0,37

Kinkkupizza-ateria 650Kinkku-ananaspizza 260 gVihersalaatti 50 gPorkkanaraaste 50 gSalaatinkastike 5 gMaito 2 dl Omena 185 g Kinkku-ananaspizzat

VihersalaattiPorkkanaraasteSalaatinkastike

MaitoOmena

0,07

0,01

0,02

0,27

0,68

0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8

2,68CO2 PO4

2,751,63

1,67

Rehevöittävävaikutusg PO4 ekv/annos

Hiilijalanjälkikg CO² ekv/annos

R A S VAT

» Rasvoista vähitenilmastovaikutuksia on margariinilla ja rypsi-öljyllä, joiden hiili-jalanjälki on n. 1 kg CO2 ekv/kg. Oliivi-öljyn ilmastovaikutus on pienempi kuin voilla, jolla se onn. 4,8 kg CO2 ekv/kg. » Rasvojen laatuun kannattaa kiinnittää huomioita ja muistaa, että hyvänlaatuisia ras-voja tarvitaan terveelli-seen ja täysipainoiseen ruokavalioon. Rasvaa saa myös muista elintarvikkeista kuten lihasta ja kalasta.

Terveellisimpiä pehmeän rasvan lähteitä ovat

rypsiöljy ja kalat.

kca

l

Hampurilaisateria 650Jauhelihapihvi 100 gVehnäsämpylä 70 gHampurilaiskastike 10 gJäävuorisalaatti 30 gKetsuppi 10 gSipuli 10 gVihreä salaatti 80 gMaustekurkku 10 gRanskalaiset perunat, uuni 50 gVirvoitusjuoma 2 dl

1,58CO2

PO4

1,30

JauhelihapihviVehnäsämpylä

HampurilaiskastikeJäävuorisalaatti

KetsuppiSipuli

Vihreä salaattiMaustekurkku

RanskalaisetVirvoitusjuoma

Rehevöittävävaikutusg PO4 ekv/annos

0,11

0,04

0,01

0,01

0

0,12

0

0,01

0,02

0,97

0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0

VE

RTA

A

CO

2

PO

4

Peru

nam

uusi

150

g

0,0

9

0,1

6

Kei

tety

t per

unat

165

g

0,0

9

0,0

4

Kei

tett

y ri

isi 7

0 g

1

,4

2,2

7

Här

käpa

pupi

hvi 1

30 g

0

,1

0,2

1

Jauh

elih

apih

vi 1

00g

1,0

8

0,9

7

kca

l

JauhelihapihviVehnäsämpylä

HampurilaiskastikeJäävuorisalaatti

KetsuppiSipuli

Vihreä salaattiMaustekurkku

RanskalaisetVirvoitusjuoma

Hiilijalanjälkikg CO² ekv/annos

1,08

0,04

0,04

0,01

0,04

0

0,12

0

0,03

0,22

VE

RTA

A

CO

2

PO

4

Ruis

leip

ä 30

g

0,0

3

0,0

5

Vehn

äsäm

pylä

70

g 0

,04

0

,11

Mai

to 2

dl

0,2

7

0,6

6

Virv

oitu

sjuo

ma

2 dl

0

,22

0

,02

Y M PÄ R I S T Ö N Y S TÄVÄ N M U I S T I L I S TA

» Älä heitä ruokaa roskiin» Suosi luonnonmarjoja ja sieniä» Suosi lähi- ja kausiruokaa» Suosi avomaalla kasvatettuja

vihanneksia» Syö kohtuudella lihaa,

erityisesti naudanlihaa» Käytä kotimaista luonnonkalaa» Pidä ainakin yksi kasvisruoka-

päivä viikossa» Suosi papuja, herneitä, linssejä» Käytä rypsiöljyä» Valitse kotimaisia viljatuotteita

ja perunoita» Vähennä riisin syöntiä » Suunnittele kauppamatkat

tarkkaan, jos käytät autoa

Ruokakuvat Teppo Johansson/Ateljee Unlimited

Taitto Marttaliitto ry 2013

www.foodweb.ut.ee

www.mtt.fi

www.syke.fi

www.martat.fi

This report reflects the author’s view and the Programme’s Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners.