YLLÄKSEN UUDEN MATKAILUKYLÄN MASTERPLAN · tunturia, mutta usein tuuli on voimakkain huipulla....

YLLÄKSEN UUDEN MATKAILUKYLÄN

MASTERPLAN SELOSTUS 30.11.2011

1

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO.................................................................................................................................................... 3

2. SUUNNITTELUALUE, LÄHTÖTIEDOT ............................................................................................................... 4

1.1 Sijainti .......................................................................................................................................................... 4

1.2 Kaavatilanne ja maanomistus ..................................................................................................................... 4

1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................................................. 5

1.4 Virkistystoiminta .......................................................................................................................................... 7

1.5 Luonnonympäristö ....................................................................................................................................... 7

3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................... 9

3.1 Strategiset tavoitteet Ylläksen alueen kehittämiselle.................................................................................. 9

3.1.1 Lapin matkailustrategia ......................................................................................................................... 10

3.1.2 Lapin energiastrategia ........................................................................................................................... 11

3.1.3 Lapin ilmastostrategia ........................................................................................................................... 12

3.1.4 Tunturi-Lapin maakuntakaava............................................................................................................... 13

3.1.5 Ylläksen osayleiskaava ........................................................................................................................... 13

3.1.6 Ylläs II kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 ....................................................................................... 15

3.1.7 Ylläksen kylien kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu ............................................................................. 28

3.2 MATKA-hanke ............................................................................................................................................ 30

3.2.1 Matkailijoiden toiveet ja käsitykset – Matkailijakysely ......................................................................... 31

3.2.2 Arvio Ylläksen uuden matkailukylän prosessista ................................................................................... 35

3.3 Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailu .................................................................................. 36

3.3.1 Ehdotusten analysointi .......................................................................................................................... 36

3.3.2 Arkkitehtuurikilpailun tulosten hyödyntäminen ................................................................................... 40

4. YLLÄKSEN UUDEN MATKAILUKYLÄN MASTERPLAN .....................................................................................42

4.1 Mikä on Masterplan? ................................................................................................................................ 42

4.2 Lähtökohtien ja tavoitteiden huomioiminen suunnittelussa ..................................................................... 42

4.3 Suunnitteluprosessin eteneminen .............................................................................................................. 43

4.4 Vaihe I, suunnittelukokous 18.8.2011 ........................................................................................................ 44

4.4.1 Johtopäätökset, vaihe 1 ........................................................................................................................ 46

4.5 Vaihe II, vaihtoehdot 1 ja 2, suunnittelukokous 15.9.2011 ........................................................................ 46

4.5.1 Johtopäätökset, vaihe 2 ........................................................................................................................ 48

4.6 Maastokäynti 15.9.2011 ............................................................................................................................ 49

4.7 Vaihe III, Masterplan 3.11.2011 ................................................................................................................ 51

4.7.1 Yleistä .................................................................................................................................................... 51

4.7.2 Maisematien yläpuoli ............................................................................................................................ 51

4.7.3 Maisematien alapuoli ............................................................................................................................ 53

4.8 Arkkitehtuuri .............................................................................................................................................. 55

4.9 Liikenne ja tiestö ........................................................................................................................................ 56

4.9.1 Tarkastelutapa ....................................................................................................................................... 56

4.9.2 Liikennejärjestelmän vaihtoehdot ........................................................................................................ 56

2

4.9.3 Mitoitusperiaatteet ............................................................................................................................... 57

4.10 Vaihe IV Masterplan, korjaukset ............................................................................................................... 57

LIITTEET ................................................................................................................................................................60

LÄHTEET ...............................................................................................................................................................61

3

1. JOHDANTO

Ylläksen uuden matkailukylän masterplan -suunnittelun tavoitteena on laatia maankäy-

tön ja toiminnallisuuden suunnitelma uuden matkailukylän asemakaavasuunnittelun poh-

jaksi. Suunnittelun taustalla on monia visioita, valtakunnallisia, maakunnallisia ja paikallisia

strategisia ohjelmia sekä erillisiä hankkeita. Masterplanin lähtökohtia olivat myös vuoden

2010 loppupuoliskolla käyty Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailu sekä Ylläk-

sen osayleiskaavaprosessi, joka saatettiin päätökseen, kun kaavaa koskeneet valitukset

hylättiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa keväällä 2011. Lisäksi alue toimi pilottikohteena

Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan kuuluneessa, alueen yhteistyökumppaneiden ja

rahoittajien yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kanssa koor-

dinoimassa MATKA-hankkeessa.

Työn tavoitteena on ollut laatia uuden matkailukylän kokonaiskonseptia tukeva maan-

käytön suunnitelma, joka kirkastaa ja konkretisoi alueen kehittämiselle asetettuja tavoittei-

ta. Suunnitelman tavoitteena on hyödyntää arkkitehtuurikilpailun ehdotuksista toimivia

ideoita ja esille tulleita näkökulmia ja tutkia tarkemmin alueen kokonaisratkaisujen toteu-

tettavuutta tulevan asemakaavoitustyön pohjalle.

Työn tilaaja on Metsähallitus Laatumaa edustajinaan Aimo Oikarinen ja Hannu Tilja. Ohja-

usryhmään kuuluivat lisäksi Kolarin kunnanjohtaja Heikki Havanka sekä Lapland Hotels

Oy:n konsernijohtaja Pertti Yliniemi. Uuden matkailukylän masterplan-suunnittelusta ovat

Eriksson Arkkitehdeilla vastanneet Uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailun voitokkaan

ehdotuksen ”Kuura” taustalla toiminut työryhmä, johon kuuluvat arkkitehdit Joonas Mik-

konen, Arja Sippola ja Patrick Eriksson sekä maisemasuunnittelija, maisema-arkkitehtiyo.

Kaisa Junkkonen. Masterplan-suunnittelun liikennejärjestelmien ja kuntatekniikan kehittä-

mistyöstä sekä hulevesi- ja geomorfologiatarkastelusta vastaa Destia Oy:n työryhmä ve-

täjänään myös arkkitehtuurikilpailuehdotuksessa liikenneasiantuntijana toiminut DI Heimo

Rintamäki.

Työn tavoitteena on ollut hyödyntää mahdollisimman laajaa asiantuntija- ja yhteistyö-

joukkoa projektin nopeasta etenemisvaiheesta huolimatta. Työn puitteissa järjestettiin yh-

teensä kolme kokousta ja valmiin masterplanin esittelytilaisuus. Tkt erikoistutkija Aija Staf-

fans Aalto-yliopiston arkkitehtuuriosastolta oli mukana toisessa suunnittelukokouksessa

MATKA-hankkeen edustajana. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet muotoutuivat työn

edetessä ja niitä on kuvattu tarkemmin raportin toisessa osassa. Ensimmäisessä osassa

käydään läpi alueen suunnittelun lähtökohtia, aluetta koskevien aiempien strategisten

kehittämissuunnitelmien ja -hankkeiden tavoitteita sekä analysoidaan arkkitehtuurikilpai-

lun ehdotuksissa esille tulleita oivalluksia ja näkökulmia.

4

2. SUUNNITTELUALUE, LÄHTÖTIEDOT

Suunnittelualuetta koskevat tiedot on koottu Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuuri-

kilpailun arvostelupöytäkirjasta (12.11.2010, Palkintolautakunta) ja niitä on täydennetty

tarpeen mukaan.

1.1 Sijainti

Ylläs sijaitsee Lapin läänin Kolarin kunnassa noin 40 kilometriä kuntakeskuksesta koilliseen.

Ylläs on vuonna 2005 laajennetun Pallas-Yllästunturin kansallispuiston eteläisin tunturi. Yl-

läkseltä on matkaa Rovaniemelle noin 180 kilometriä, Kemiin noin 260 kilometriä ja Ouluun

noin 630 kilometriä.

Yllästunturin pohjoispuolella sijaitsee Äkäslompolon kylä ja eteläpuolella Ylläsjärven kylä.

Kylien välille on valmistunut vuonna 2006 tunturin rinnettä seuraileva Maisematie. Kylien

etäisyys toisistaan on Maisematietä pitkin noin 15 km ja niiden välillä liikennöidään sään-

nölliset sesonkien mukaiset bussivuorot. Lähin rautatieasema sijaitsee 40 kilometrin päässä

Kolarissa. Kaikille junavuoroille on bussiyhteys Ylläkseltä. Lentokenttä sijaitsee Kittilässä, jos-

ta on 38 kilometriä Ylläsjärvelle ja 53 kilometriä Äkäslompoloon. Lentovuoroille on bussikul-

jetus molemmista kylistä. Päivittäisten lentovuorojen määrä Helsingistä Kittilään vaihtelee

sesonkien mukaan. Ruotsin puolella Pajalassa on 25 kilometrin etäisyydellä Kolarista lento-

kenttä, jonne lennetään päivittäin Luulajasta. Sieltä on puolestaan jatkoyhteydet Tukhol-

maan.

1.2 Kaavatilanne ja maanomistus

Maakunta- ja seutukaava

Maakuntakaavaehdotus on valmistunut 16.3.2009 ja se on hyväksytty Lapin liiton valtuus-

tossa syksyllä 2009. Kaava on saanut lainvoiman vuonna 2010. Maakuntakaavassa kilpai-

lualue on RM-alueella, jolla osoitetaan seudullisesti merkittäviä matkailupalveluiden aluei-

ta. Koko Ylläksen alue sisältyy myös laajaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston liepeillä

polveilevaan matkailun vetovoimavyöhykkeeseen (mv), jolle kohdistuu alueidenkäytöllisiä

kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Maakuntakaavassa on esitetty ohjeelli-

nen linjaus Ylläsjärvelle ulottuvasta raideliikenteen sivuradasta.

5

Yleiskaava

Suunnittelualueelle on valmistunut Ylläksen osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hy-

väksynyt 27.2.2008 ja joka lopullisesti hyväksyttiin kaikilta osiltaan korkeimmassa hallinto-

oikeudessa keväällä 2011. Osayleiskaava ei ole voimassa asemakaava- eikä oikeusvai-

kutteisilla ranta-asemakaava -alueilla. Yleiskaava ohjaa tulevaa asemakaavoitusta.

Asemakaava

Suunnittelualueen pohjoisosassa on Äkäslompolon asemakaava-alueeseen kuuluva

28.4.2009 lautakunnassa vahvistettu asemakaava (Maahisentienvarsi, korttelit 450-468).

1.3 Rakennettu ympäristö

Aluerakenne

Ylläksen matkailukeskus muodostuu Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylistä sekä näiden väliin

sijoittuvasta Ylläksen tunturialueesta. Ylläksen tunturikeskus on yksi suurimmista Lapin mat-

kailukeskuksista. Näistä Ylläksen ohella Länsi-Lapin alueelle sijoittuvat Levi ja Olos, joiden

kaikkien kehittämismahdollisuuksia edistävät Kittilän lentoasema, Kolariin saakka ulottuva

henkilöliikenteen rautatieyhteys, E8-valtatie 21 Torniojokivartta ja kantatie 79 Rovaniemel-

tä sekä Ruotsin puolella Pajalassa sijaitseva lentokenttä.

Väestö

Kolarin kunnassa asui vuoden 2008 lopussa 3860 asukasta. Kunnan asukasluku on viime

vuosina kasvanut. Myös Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylillä väestönkehitys on ollut positii-

vista seita vuosia. Vuosien 2000 ja 2007 välillä Äkäslompolon asukasmäärä on kasvanut 42

% (129 henkeä) ja Ylläsjärven kylän lähes 24 % (42 henkeä). Äkäslompolossa on noin 450

ja Ylläsjärvellä yli 200 asukasta. Ylläksen alueella väestön keski-ikä on keskimääräistä alhai-

sempi ja lasten sekä eläkeläisten osuus väestöstä pieni. Kylät eivät ole tyhjentyneet asuk-

kaista, koska matkailu työllistää monia kyläläisiä ja palvelutkin ovat tavallista paremmat.

Tulevaisuudessa Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylissä vakinaisesti asuvien määrän odote-

taan edelleen kasvavan. Kunta on rakentanut molempiin kyliin useita kymmeniä vuokra-

ja osaomistusasuntoja sekä ostanut maata ja kaavoittanut mm. tontteja asuntotarkoituk-

siin. Ylläksen alueen työllistäjänä on matkailu ja siihen liittyvät erilaiset palvelut. Keväällä

2006 tehdyn matkailuselvityksen mukaan Ylläksellä toimi 129 suoraan matkailuun liittyvää

yritystä. Nämä yritykset työllistivät kaikkiaan 927 henkilöä. Sesonkiaikoina työvoimasta on

myös pulaa. Ylläksen alueella toimii matkailun alueorganisaatio, Ylläksen Matkailuyhdistys

ry, jossa on tällä hetkellä mukana 172 yritystä sekä Kolarin kunta.

Palvelut

Matkailun ansiosta kilpailualueen läheisyydessä on varsin monipuolinen palvelurakenne.

Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä toimii kummassakin rinnehiihtokeskus. Ylläksen alueella on

kahdeksan hotellia, neljä molemmissa kylissä. Huoneistohotelleja on tällä hetkellä Ylläsjär-

vellä kuusi ja Äkäslompolossa viisi. Hotellien ja huoneistohotellien lisäksi muita majoituspal-

veluyrityksiä on kymmeniä ja kaksi matkailun majoitusvaraamoa, joilla on välityksessään

yhteensä lähes 1000 mökkiä tai huoneistoa.

Rekisteröity majoituskapasiteetti on tällä hetkellä n. 3 300 vuodepaikkaa ja rekisteröimät-

tömän majoituskapasiteetin arvioidaan olevan noin 19 000 vuodepaikkaa. Yhteensä

6

vuodepaikkoja Ylläksellä on noin 22 000. Kaikesta majoituksesta Ylläksen Matkailuyhdistys

arvioi 65 % olevan Äkäslompolossa ja 35 % Ylläsjärvellä. Majoitusliikkeiden ohella alueelle

on kehittynyt myös paljon muita palveluita. Ohjelmapalveluyrityksiä Ylläksen alueelta löy-

tyy 23 kappaletta. Ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä on Äkäslompolon puolella 17 ja

Ylläsjärvellä yhdeksän. Äkäslompolossa on lisäksi kuusi latukahvilaa ja Ylläsjärvellä kaksi.

Rinneravintoloita Äkäslompolossa on kolme ja Ylläsjärven puolella kuusi.

Matkailu ylläpitää osaltaan myös Ylläksen peruspalveluita. Kylässä on myös ala-aste, kaksi

päiväkotia, kappeli, pesula, apteekki, Alko, parturi-kampaamo ja pankkiautomaatti. Li-

säksi alueelta saa esim. lääkäripalveluja ja hierontaa. Ylläsjärven puolelta löytyy kaksi

kauppaa, parturi-kampaamo, perhepäivähoito, hierontapalveluja sekä lääkekaappi.

Molemmissa kylissä on postin toimipiste ja taksipalvelut. Lisäksi sekä Äkäslompolossa että

Ylläsjärvellä on useita matkamuisto- ja urheiluvarustemyymälöitä.

Rakennuskanta

Ylläksen alueen kokonaiskerrosala on vuonna 2008 ollut noin 350 000 -370 000 kem² ja ra-

kennuslupien jakauma Äkäslompolon puolella n. 60 % ja Ylläsjärven puolella n. 40 %.

Suunnittelualueella sijaitsevaa vanhaa rinnekeskusta on laajennettu vuonna 2008. Ravin-

tola- ja hiihtopalvelujen lisäksi laajennukseen on varauduttu toteuttamaan myös majoitus-

tiloja. Kiinteistöön kuuluu lämpökeskus sekä rinnehuoltotiloja ja pysäköintialue. Maisema-

tien yläpuolelle sijoittuu tuolihissin ala-asema ravintola- ja huoltotiloineen. Suunnittelualue

on muuten rakentamaton.

Liikenne

Suunnittelualueelle on noin kolme kilometriä Äkäslompolon keskustasta ja se sijaitsee 100-

200 metriä ylempänä tunturin rinteellä kuin Äkäslompolo. Alueen kautta kulkee Äkäslom-

polon ja Ylläsjärven kyliä yhdistävä Maisematie. Ski-bussit ajavat kylien väliä päivittäin

Maisematien kautta ja ajoaika on noin 15 minuuttia. Sesonkiaikoina ajetaan lisävuoroja.

Maisematieltä on ajoneuvoliittymät Y1- ja tuolihissin ala-asemille. Lapissa oman lisänsä

talviajan liikenteeseen tuo moottorikelkkailu, josta on kehittynyt ammatti- ja harrastuskäy-

tön lisäksi talvimatkailun tärkeä vetovoimatekijä. Moottorikelkkareitistö koostuu virallisista

kelkkareiteistä ja ns. moottorikelkkaurista. Alueen moottorikelkkareitistöltä on myös laajat

yhteydet muuhun Lapin moottorikelkkaverkostoon. Suunnittelualuetta sivuaa luoteessa

moottorikelkkareitti.

Ylläksellä on paljon hiihto- ja patikointireittejä sekä kesä- että talvikäyttöön. Latureittien -

kuten myös moottorikelkkareittien - ongelmana ovat joidenkin teiden ylitykset. Suunnitte-

lualueen kautta kulkee hiihto- ja retkeilyreitti ja alueella sijaitsee myös ns. lämpölatu.

Kunnallistekniikka

Kilpailualueen vedenhankinnasta ja jakelusta sekä viemäröinnistä ja jätevesien käsittelys-

tä vastaa Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy (YYTH). Verkoston piirissä on yhteensä

noin 18 000 vuodepaikkaa. Tällä hetkellä järjestelmät ovat riittävät, mutta sekä veden-

hankintaa että jätevesien käsittelyä on tulevaa rakentamista varten varauduttava kehit-

tämään. Rinnekeskus Y1:llä on oma öljylämpökeskus.

7

1.4 Virkistystoiminta

Ylläksen tärkein vetovoimatuote on hiihtokeskustoiminta, joka kattaa sekä rinne- että

maastohiihdon. Hiihtotoimintoja täydentävät moottorikelkka- ja muut safaripalvelut. Ylläk-

sellä on Suomen pisimmät ja korkeuseroltaan suurimmat rinteet. Suurin laskettelurinteen-

korkeusero on 463 metriä ja pisin rinne on 3000 metriä. Hissejä on yhteensä 29 ja rinteitä

61. Rinteet avataan laskettelijoille marraskuun puolivälissä ja suljetaan yleensä vappuna.

Ylläksellä on Suomen pisin ja monipuolisin latuverkosto. Huollettuja latuja on yhteensä 330

kilometriä ja valaistuja latuja 38 kilometriä. Ladut avataan ensilumille lumetettuina yleen-

sä jo lokakuun puolella ja latujen hoito jatkuu vappuun saakka. Usein senkin jälkeen on

vielä mahdollista hiihtää. Virallisia merkittyjä moottorikelkkareittejä on 410 kilometriä. Joulu

houkuttelee matkailijoita myös Ylläkselle ja joulupaketteihin on usein sisällytetty mm. poro-

ja husky-safareja.

Järvet ja joet tarjoavat aktiviteettimahdollisuuksia myös talvella, kuten ulkomaalaisille ek-

soottinen pilkintä tai avantouinti. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto perustettiin vuonna

1938. Helmikuussa 2005 avattiin uusi laajennettu kansallispuisto ottamalla puistoon mu-

kaan Yllästunturi lähialueineen ja samalla puiston nimeksi vaihdettiin Pallas-Yllästunturin

kansallispuisto. Kansallispuistossa vierailee vuosittain yli 300 000 kävijää. Ylläs-

Aakenustunturien alueella lähes kaikki ovat päiväkävijöitä. Kansallispuiston lähimaastossa

toimii noin 100 luontomatkailuyrittäjää, jotka hyödyntävät puistoa toiminnassaan.

Metsähallituksen ylläpitämä ympärivuotisesti toimiva luonto- ja kulttuurikeskus Kellokas

esittelee Ylläksen ympäristöä ja luontoa sekä tarjoaa tietoa Pallas-Yllästunturin kansallis-

puistosta ja retkeilymahdollisuuksista Tunturi-Lapissa.

Sesonkiaikojen välille on rakennettu musiikkitapahtumia, kuten kesän Ylläs Soikoon - ta-

pahtuma ja tammi-helmikuun vaihteeseen sijoittuva Ylläs Jazz Blues -tapahtuma.

1.5 Luonnonympäristö

Yllästunturin alue on etelä-pohjoissuuntaisen lähes 100 km pitkän Ounasselän tunturijonon

eteläinen pääte. Äkäsjokilaakso, jonka järvimäinen laajentuma Äkäslompolo on, myötäi-

lee Ounasselkää Ylläksen pohjois- ja länsipuolella. Tunturin eteläpuolella on Luosujoen-

Ylläsjoen-Ylläsjärven laaksoalue. Ylläksen alueella on Käsivarren jälkeen Suomen suurim-

mat paikalliset korkeuserot tunturien lakialueiden ja niitä ympäröivien alavamman maas-

ton ja vesistön välillä. Yllästunturin korkeus on 719 metriä ja Äkäslompolon vedenpinnan

korkeus on 217 ja Ylläsjärven 192 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkeuseroa on siten yli

500 metriä.

Alueen kasvillisuus on pääosin karua, mutta paikoin esiintyy myös rehevämpiä biotyyppe-

jä. Luonnonmaantieteellisesti Ylläksen alue sijaitsee pohjois-boreaalisella kasvillisuus-

vyöhykkeellä ja edelleen Perä-Pohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeellä, joka vaihettuu vä-

hitellen Metsä-Lappiin. Metsät ovat mäntyvaltaisia sekametsiä. Kuusta on alavilla mailla

paikoin melko runsaasti. Ylempänä rinteillä on koivua ja lakialueet ovat puutonta rakkaa.

Yllästunturilla metsän raja sijaitsee noin 380-400 metriä mpy. Rehevää lehtomaista kasvilli-

suutta esiintyy paikoin puro- ja jokilaaksoissa.

8

Vuotuiset lämpötilavaihtelut ovat kesäisistä +30 °C:sta pakkastalvien alle -30 °C:een. Py-

syvä lumipeite tulee lokakuun lopulla ja sulaa vapun jälkeen. Ylläksen alue on lumisimpia

alueita maassamme, keskimääräinen lumen syvyys on noin metri.

Laakso- ja järvialueet ovat pienilmastoltaan talvisin kylmempiä kuin tunturit, koska kylmä

ilma valuu tuntureilta laaksoihin. Toisaalta tuulisilla ilmoilla tuntureilla on huomattavasti

vaikeammat olosuhteet kuin metsien suojaisissa laaksoissa. Tuulisuus vaihtelee eri puolilla

tunturia, mutta usein tuuli on voimakkain huipulla. Siellä tuulee yhtä kovaa tai jopa ko-

vempaa kuin samalla korkeudella vapaassa ilmakehässä. Tuntureiden välisiin laaksoihin

tuuli voi kanavoitua eli pakkaantua niin, että sopivalla tuulen suunnalla tuuli yltyy hyvin

kovaksi varsinkin, jos kuru on puuton. Tuntureille vuoden tuulisinta aikaa ovat talvi ja syksy.

Talvella on eniten tyyniä päiviä, mutta vastaavasti tuulet ovat keskimääräistä kovempia.

Meteorologien myrskyn rajaksi on määritelty 21 m/s ja tämä lukema ylittyy avotunturissa

useina päivinä talven aikana. Tuuli myös juoksuttaa ja kinostaa irtolunta nopeasti. Tuulen

voimaa tunturissa ei pidä väheksyä.

Ylläksen alueella on pohjoisen sijaintinsa johdosta vuosittainen auringonvalon vaihtelu

suuri. Kaamos, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle kestää noin kuukauden joulu-

kuulta tammikuulle. Kaamosaikaan ei ole täysin pimeää. Lumihangen heijastava vaikutus

lisää kokonaissäteilyä 60-80 prosenttia. Yötön yö - jolloin aurinko ei laske horisontin taakse

- kestää vuorostaan pari kuukautta kesäkuulta heinäkuulle. Suunnittelualue sijoittuu kor-

keusasemiltaan noin 300-440 metriä mpy, eli ylimmät alueet ovat metsän rajalla. Alueella

on useita luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Samoin Maisematien

yläpuolella sijaitsee geologialtaan erityisen arvokas lieveuomastoalue. Alueella on huo-

nosti rakentamiseen sopivia kosteikkoalueita kuten Lehmijänkä, Haaskajänkä ja Mustau-

oma sekä Kaulavaaran ja Tunturipalon rakka-alueita. Jyrkät rinteet on otettava huomioon

sekä tiestön että rakennusten suunnittelussa. Maaston kaltevuudet vaihtelevat suuresti ol-

len jyrkimmillään Maisematien yläpuolella yli 20 %.

9

3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

Ylläksen uuden matkailualueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on monia osallisia, joilla

kaikilla on omat tavoitteensa alueen suunnittelun suhteen. Lisäksi masterplanin tavoittee-

na on ottaa huomioon yleisemmät Lapin matkailualueiden suunnittelua ja Ylläksen suun-

nittelua koskevat strategiset tavoitteet sekä tutkimustyö, jota kestävän matkailualueen pi-

lottihankkeena toimivan suunnittelualueen kehittämiseksi on tehty.

Tulevan suunnittelun ja rakentamisen kannalta keskeisin strateginen asiakirja on Ylläs II ke-

hittämissuunnitelma, jonka tarkoitus on ohjata Ylläksen kehittämistä niin lyhyellä kuin pit-

källäkin aikavälillä.1 Muita oleellisia alueen kehittämiseen liittyviä strategisia tavoitteita on

lueteltu mm. Lapin matkailustrategioissa 2007-2010 ja 2011-2014 sekä Lapin energiastrate-

giassa. Matkailu yhdyskuntarakenteessa eli MATKA-hanke kuului Tekesin Kestävä yhdys-

kunta-ohjelmaan ja se toteutettiin vuosina 2009-2011. Ylläksen uusi matkailukylä toimi

hankkeen pilottikohteena. Vuonna 2010 alueelle järjestettiin arkkitehtuurisuunnittelukilpai-

lu, jonka voittoon yli Eriksson arkkitehtien ehdotus ”Kuura”, jonka pohjalta masterplan-

suunnittelua nyt jatketaan. Myös Ylläksen kesällä 2011 hyväksytty osayleiskaava toimii

alueen suunnittelun pohjana. Seuraavissa kappaleissa on nostettu esille merkittävimpiä

lähtökohtia masterplan-suunnittelulle.

3.1 Strategiset tavoitteet Ylläksen alueen kehittämiselle

Ylläksen kehittämiselle on asetettu tavoitteita ennen yleiskaavamuutoksen laatimista mm.

Ylläs Nyt -kehittämissuunnitelmassa (2006), joka myöhemmin päivitettiin (elokuussa 2007)

Ylläs II kehittämissuunnitelmaksi. Uusin Lapin matkailustrategia (2011) taas julkaistiin sama-

na vuonna, kun osayleiskaava sai viimein lainvoimansa korkeimmassa hallintaoikeudessa.

Osayleiskaavamuutoksen hyväksymisen myötä on tehty ratkaisevia alueen rakennetta ja

toimintoja käsitteleviä päätöksiä. Masterplanin tulisikin nyt yleiskaavaan pohjautuen ja kil-

pailusta saatuja ideoita hyödyntäen kyetä konkretisoimaan aluetta koskevia strategisia

visioita.

Alla oleviin kappaleisiin on koottu merkittävimpiä tavoitteita, visioita ja toimintaperiaattei-

ta, joita Ylläksen kehittämiselle on asetettu strategisen tason suunnittelussa. Niistä siirrytään

osayleiskaavan periaatteiden kuvauksen kautta MATKA-hankkeeseen ja masterplania

edeltäneeseen Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailuun.

1 Staffans, Merikoski 2011 s. 68

10

3.1.1 Lapin matkailustrategia2

Lapin matkailu visio 2014:

Lappi – puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto-

ja elämysmatkailun kohde vuonna 2020.

Lappilaisuus: Lapin matkailun vetovoima perustuu aidoille asioille: Puhtaaseen luontoon

sekä

omintakeiseen lappilaiseen ja saamelaiseen kulttuuriin, joista ollaan ylpeitä.

Asiakastyytyväisyys ja laatu: Matkailupalveluja tuotetaan asiakaslähtöisesti tavalla, joka

mahdollisuuksien mukaan huomioi ihmiset yksilöinä. Lämmin ja ystävällinen palvelu vii-

meistelee laadukkaan matkailutuotteen.

Innovatiivisuus: Lapista löytyy luovuutta, tahtoa ja osaamista, jotka tuottavat innovatiivisia

ja elämyksellisiä matkailupalveluja, -tuotteita ja toimintamalleja.

Turvallisuus: Lappi on turvallinen, saasteeton ja puhdas matkakohde. Mahdollisiin turvalli-

suusuhkiin on varauduttu ja ne pyritään ehkäisemään ennalta.

Luonnon kunnioittaminen: Lapin luonto tarjoaa puitteet elämysten kokemiselle. Matkailua

kehitetään ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteita nou-

dattaen. Näin toimimalla turvataan myös tuleville sukupolville mahdollisuus matkailla ja

virkistyä Lapin luonnossa.

Lapin matkailustrategian päämäärät:

Taloudellinen kasvu. Matkailua kehitetään siten, että matkailukysyntä kasvaa ympärivuo-

tisesti. Matkailuelinkeino kasvaa ja tuo lisää ympärivuotisia työpaikkoja ja toimeentuloa

Lappiin. Matkailu hyödyttää välillisesti useita elinkeinoja ja luo siten hyvinvointia koko

maakuntaan sekä edistää alueellisesti tasapainoista kehitystä. Matkailun kehittämisessä

pyritään matkailijamäärien kasvattamiseen hallitusti. Ennen kaikkea pyritään matkailun si-

sällölliseen kehittämiseen siten, että matkailijakohtainen tulovaikutus kasvaa. Matkailua

kehitetään keskusvetoisesti matkailuvyöhykkeillä. Matkailuelinkeinon verkostoituminen

keskusten ja kylien välillä lisää kylien elinvoimaa, vähentää muuttoliikettä sekä kehittää ja

ylläpitää palvelurakenteita.

Toiminnan tehokkuus ja laatu. Tavoitteena on matkailuelinkeinon hyvä kannattavuus.

Matkailutuotteet, palvelut ja matkailun infrastruktuuri säilyvät korkealaatuisina ja ovat tar-

jolla ympärivuotisesti. Matkailuelinkeino on hyvin organisoitunut, yrittäjien liiketoiminta-

osaaminen on korkealla tasolla, tutkimustietoa hyödynnetään tehokkaasti ja toiminnan

kehittäminen on jatkuva prosessi. Uusien matkailuinnovaatioiden syntymistä edistetään.

2 Lapin liitto 2011.

11

Saavutettavuus. Lappi on monipuolisesti eri liikennemuodoilla helposti ja kilpailukykyisin

hinnoin saavutettava, sekä kansainvälisesti erittäin vetovoimainen matkailukohde.

Markkinointi ja myynti. Lapin matkailumarkkinointi on tehokasta ja sisällöltään korkealaa-

tuista, ja se pohjautuu syvälliseen tutkimustietoon asiakkaiden tarpeista. Vahva brändi on

maailmanlaajuisesti tunnettu ja viestii aidoista asioista, joille Lapin vetovoima perustuu:

puhtaasta luonnosta, laadukkaasta palvelutarjonnasta, rikkaasta kulttuurista ja kiireettö-

mästä elämäntavasta. Markkinoinnissa ja myynnissä hyödynnetään tehokkaasti digitaalis-

ta osaamista, verkkoympäristöä ja sosiaalista mediaa. Lapin imagoa ja brändiä rakenne-

taan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, pitkäjännitteisesti ja suunnitelmallisesti sekä hyö-

dyntäen mm. luovien toimialojen osaamista.

Ympäristön laatu. Matkailu- ja ympäristörakentaminen perustuu tasokkaaseen ja asiakas-

lähtöiseen suunnitteluun, rakentaminen on korkealaatuista ja se kuvastaa lappilaista

identiteettiä. Viihtyisyyteen, viherrakentamiseen, maisemointiin ja ympäristön suojaami-

seen matkailun kuluttavalta vaikutukselta kiinnitetään erityistä huomiota. Rakentamisessa

pyritään yhtenäisten, toimivien ja viihtyisien kokonaisuuksien luomiseen.

3.1.2 Lapin energiastrategia3

Energiastrategian laatimisen tavoitteena on ollut tuoda energia-asiat voimakkaammin

osaksi maakunnan strategista suunnittelua, sillä energiasektorin painoarvo on kasvussa.

Lapissa on vireillä useita eri tuotantomuotojen hankkeita, jotka toteutuessaan lisäisivät

Lapin energiantuotantoa merkittävästi. Samanaikaisesti Lapin teollisuuden, kaivostoimin-

nan ja matkailun kasvunäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, mikä lisää energiantarvet-

ta huolimatta siitä, että samanaikaisesti energiatehokkuus paranee koko ajan. Lapilla on

käytettävissä huomattavat omat luonnonvarat energiantuotantoon ja näitä luonnonva-

roja halutaan myös käyttää kestävällä tavalla hyödyksi, tukien maakunnan työllisyyden ja

talouden myönteistä kehitystä.4

Lapin energiavisio ja strategiset tavoitteet on luotu toimintaympäristö- ja potentiaaliana-

lyysien pohjalta työn ohjausryhmän yhteistyönä. Visiossa ja tavoitteissa on pyritty luomaan

kunnianhimoinen, mutta toteutettavissa oleva tulevaisuuden tila Lapin energiantuotan-

nolle ja -kulutukselle vuoteen 2030. Strategian muotoilussa on huomioitu Lapin maakunta-

suunnitelmassa 2030 asetetut elinkeinopoliittiset ja aluerakenteeseen liittyvät tavoitteet.5

Lapin energiavisio

LAPPI ON ENERGIAA - kestävästi ja omavaraisesti. Lapissa investoidaan kilpailukykyisiin,

elinkeinoja ja aluetaloutta tukeviin energiaratkaisuihin hyödyntäen pohjoista osaamista ja

innovoimaa.

Lapin energiavisiona on Lapin suurten energiavarojen hyödyntäminen siten, että lappilai-

nen osaaminen ja elinkeinot kehittyvät ja energiaratkaisut tukevat Lapin elinvoimaisuutta.

Lapissa investoidaan kilpailukykyisiin, elinkeinoja ja aluetaloutta tukeviin energiaratkaisui-


4 Lapin liiton internet-sivut, hakupäivä 13.9.2011.

5 Lapin liitto 2009 s. 46.

12

hin hyödyntäen pohjoista osaamista ja innovointikykyä. Energiavaroja hyödynnetään

ympäristöystävällisesti ja kestävästi, Lapin ainutlaatuista luontoa kunnioittaen. Energian-

tuotannon halutaan olevan entistä monipuolisempaa, perustuen useisiin eri tuotantotek-

nologioihin ja polttoaineisiin siten, että kaikki mahdollisuudet hyödynnetään.

Teemat ja Strategiset tavoitteet vuodelle 2030

Paikallisuus, omavaraisuus ja monipuolisuus

Kaikkien paikallisten energialähteiden täysimääräinen hyödyntäminen on varmistettu

energialähteiden potentiaali ja kilpailukyky huomioiden, mutta niihin myös aktiivisesti

vaikuttaen.

Kilpailukyky ja aluetalous

Energiainvestoinneilla on luotu elinvoimaa ja kilpailukykyä Lappiin tukien samalla työllisyyt-

tä ja aluetaloutta sekä varmistamalla toimivilla energiaratkaisuilla teollisuuden toiminta-

edellytyksiä Lapissa.

Kestävä kehitys ja puhdas Lappi

Lapin energiaratkaisut tukevat energiatehokkuutta, CO2-päästöjen ja uusiutuvien ener-

gialähteiden tavoitteita sekä vahvistavat puhdasta ja kestävää Lappi-imagoa.

Osaaminen ja innovaatiot

Lapissa on vahva energiaosaaminen ja alan yritystoiminta, uutta osaamista ja yrittäjyyttä

tuetaan. Lappi on tunnettu pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien energian tuotanto- ja sääs-

töratkaisujen kehittäjä ja soveltaja.

Strategisissa tavoitteissa korostuu Lapin erityisolosuhteiden huomioiminen ja merkittävien

omien luonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen. Energiaratkaisuissa tärkeätä on

kestävän kehityksen mukainen luonnonvarojen käyttö ja päästöjen määrätietoinen vä-

hentäminen. Lappi haluaa maakunta kantaa oman vastuunsa energia- ja ilmastopoliittis-

ten tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Alueen oman

osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen sekä aluetalouden myönteisen kehityksen tu-

keminen on keskeinen tavoite. Alueellisen ja paikallisen energiatuotannon lisääminen pa-

rantaa myös huoltovarmuutta ja varmistaa yhteiskunnan toimintakykyä mahdollisissa kriisi-

tilanteissa.

3.1.3 Lapin ilmastostrategia6

Ilmastostrategian laatimisen tavoitteena on käynnistää jatkuva prosessi ilmastonmuutok-

seen liittyvien asioiden huomioimiseksi Lapissa. Lapin ilmastostrategian laatiminen -

hankkeessa selvitetään Lapin tulevaisuuden ilmaston tilaa, ilmastonmuutoksen vaikutuksia

luontoon ja yhteiskuntaan sekä laaditaan maakunnan kasvihuonekaasutase. Lisäksi stra-

tegiassa määritetään konkreettisia keinoja ja toimenpiteitä, joiden avulla Lappi voi sekä

sopeutua ilmastonmuutokseen että antaa panoksensa sen hillintään. Hankkeessa arvioi-

daan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia Lapin strategiseen asemaan ja kilpailukykyyn.

Näihin liittyen hankkeessa pohditaan maakunnan edunvalvonnan kehittämistä huomioi-

den ilmastonmuutos poliittisena muutosvoimana. Hankkeeseen liittyvät taustaselvitykset

on laadittu syksyn 2010 aikana. Strategiaprosessi työpajoineen ja sidosryhmätilaisuuksi-


13

neen toteutetaan pääosin kevään 2011 alkaen. Strategia on valmis v. 2011 loppuun

mennessä. 7

3.1.4 Tunturi-Lapin maakuntakaava

Maakuntakaavan keskeiset tavoitteet ja periaatteet on koottu MATKA-hankkeen loppu-

raportin ”Miten kestävä matkailualue tehdään?” maankäytön ohjausjärjestelmän arvioin-

tikappaleesta8.

Tunturi-Lapin seutukaavan valmistelu aloitettiin 1980-luvun loppupuolella. Ensimmäiset kes-

tävän kehityksen selvitykset laadittiin jo 1990-luvun alussa, ja seutukaavaan otettiin mu-

kaan ympäristönhoidon yhtenä toimintalinjana ”kestävän kehityksen periaatteiden to-

teuttaminen”. Setukaavasta maakuntakaavaan siirryttiin 2000-luvulla, ja Tunturi-Lapin

maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä kesällä 2010. Maakuntakaavassa ei

kestävään rakentamiseen ja suunnitteluun voida enää ohjata samalla tavalla erityista-

voittein, vaan tavoitteet on koottu maakuntasuunnitelmaan Lappi 2022 –strategiakohtien

avulla. Näihin strategioihin kytkeytyy erilaisia kestävään rakentamiseen liittyviä olennaisia

tavoitteita, kuten rakentamisen ja rakennetun ympäristön laatu, hyvä ympäristö kilpailu-

tekijänä, luonnon hyvinvoinnin merkitys niin asukkaille kuin matkailijoille sekä tehokas ja

ihmisläheinen aluerakenne. Tunturi-Lapin yhdyskuntarakenteellista tulevaisuutta on kehi-

tettävä maakuntakaavan vision mukaan siten, että kokonaisuus edellyttää mahdollisim-

man vähän energian ja luonnonvarojen käyttöä, ja että päästöt ja jätekuorma ovat

mahdollisimman pienet. Tavoitteenasettelu maakuntakaavassa on kuvaileva, ei niinkään

toimenpiteitä asettava. Maakuntakaavassa ei esimerkiksi oteta kantaa yhdyskuntaraken-

teen tiivistämisen tai hajauttamisen puolesta, vaan ohjataan arvioimaan tilanne paikallis-

ten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. 9

Maakuntakaavan tavoitteita toteutetaan yksityiskohtaisemman kaavoituksen kautta.

Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen sillä ei kuitenkaan ole käytännössä kovin

merkittävää ohjauvaikutusta yksittäisen matkailukylän suunnitteluun. Merkittävimpiä suo-

raan yksittäisen matkailukylän suunnitteluun vaikuttavia määräyksiä maakuntakaavassa

ovat alue- tai liikenneyhteysvaraukset. Maakuntakaava voi myös osaltaan edesauttaa

edesauttaa ymmärtämään eri strategisten tavoitteiden kokonaisuutta kokoamalla ja jä-

sentämällä monimuotoista aineistoa.

3.1.5 Ylläksen osayleiskaava

Ylläksen osayleiskaava tukee voimakasta kasvua. Kaava laadittiin samanaikaisesti Ylläs II

kehittämissuunnitelman kanssa ja se noudattaa suoraan kehittämissuunnitelman mitoituk-

sellisia tavoitteita. Uuden matkailukylän alueelle sallitaan osayleiskaavassa hotelli- ja mat-

kailupalveluiden rakentamista vajaat 300 00k-m2, mikä tarkoittaa yli 10 000 uutta vuode-

paikkaa, sekä loma-asumista noin 50 000 k-m2 (2 500 vuodepaikkaa). Kaavaa kuvaava

teksti on otettu Ylläksen osayleiskaavan muutoksen (KV 27.2.2008) kaavaselostuksesta.

7 Lapin liiton internet-sivut. Hakupäivä 13.9.2011.

8 Staffans, Merikoski 2011 s. 65-84.

9 Staffans, Merikoski 2011 s. 69.

14

Osayleiskaava on laadittu pääasiassa ns. strategisena yleiskaavana, joka tarkentuu laa-

dittavien asemakaavojen kautta. Ylläksen matkailukeskuksen perusrunko muodostuu nel-

jän matkailupalvelukeskuksen, Äkäslompolon kylän, Äkäslompolon rinnekeskuksen, Ylläs-

järven kylän ja Iso-Ylläksen varaan. Keskuksia yhdistää Maisematie ja sen varaan Äkäs-

lompolon kylältä kehitettävä uusi kokoojatieyhteys. Rinnekeskuksien osalta kyseessä on

mittava ja tiivis lisärakentaminen, joka mahdollistaa kaupallisen majoituksen ja palvelujen

tavoitteiden mukaisen lisäyksen.

Äkäslompolon rinnepalvelukeskuksen vaihtoehtoisista sijoituspaikoista käytiin laaja keskus-

telu eri osapuolten välillä kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa. Luonnosvaiheessa esite-

tyistä kolmesta vaihtoehdosta eniten kannatusta sai ns. keskuspuiston sisältävä vaihtoehto

(VE 2), jossa uusi kokoojatie yhdistää Äkäslompolon keskustan ja uuden rinnekeskuksen Si-

vulantien kautta. Vaihtoehtoa täydentämällä saatiin aikaan ratkaisu, joka kohtuullisesti

täyttää eri intressiryhmien tavoitteet, kuitenkaan kohtuuttomasti luonnon ja maiseman ar-

voja vaarantamatta.

Rinnepalvelukeskuksen sijoittamisen perusteet ovat Äkäslompolon alueen kokonaisvaltai-

sessa toiminnallisessa kehittämisessä. Keskuksen ydin (KL) on sijoitettu maiseman kannalta

edulliselle alueelle lieveuomastoalueen ulkopuolelle. Laskettelutoiminnan kehittäminen

on jo nyt siirtynyt tuolihissin rakentamisen myötä länsirinteelle edullisempiin ilmasto-

olosuhteisiin. Alueen sijoitus luo kehittämisedellytyksiä sekä Kaulavaaran asutuksen laajen-

tamiselle että laskettelutoiminnalle samalla säilyttäen lämpöladun. Keskuspuisto toimii lä-

hiliikunta-alueena ja porojen siirtymäreittinä. Kokoojatien rakentaminen antaa samalla

hyvät mahdollisuudet koko Äkäslompolon kylän liikenteelliseen kehittämiseen.

Laskettelutoiminnan kehittämistarpeet, lämpöladun ja Maisematien lähiympäristön säilyt-

täminen ovat syynä sille, että rakentamista on jouduttu sijoittamaan myös Maisematien

yläpuolelle. Maisematien ylittävistä rinne- ja hissiratkaisuista ja siirtohissistä kylän suuntaan

luovuttiin, koska niitä pidettiin liiaksi Maisematien luonnetta muuttavina. Ylitysratkaisuille ei

nähty myöskään toistaiseksi välitöntä tarvetta.

Herkimpien alueiden rakentamismahdollisuuksia ja näkyvyyttä kaukomaisemassa on tut-

kittu poikkileikkauksin ja havainnekuvin. Alueen rakentaminen edellyttää hyvää sopeut-

tamista maastonmuotoihin ja RM-6/s-alueella lieveuomastoihin. Maisematien varsi säilyte-

tään rakentamattomana virkistysalueena. Maisematien yläpuolisella rinnealueelle ker-

rosalojen enimmäismäärät on määritelty ja alueen asemakaavoitukselle on annettu muu-

ta aluetta tarkempia suunnitteluohjeita. Näkyvyyttä kaukomaisemassa on säädelty salli-

malla enintään 1-3 kerroksinen rakentaminen maaston mukaan porrastaen.

Loma-asuntoalueita on laajennettu Äkäslompolossa säteittäisesti kyläalueen ympärille ra-

kentuneita alueita täydentäen. Uuden Kaulavaarasta Maisematielle rakennettavan ko-

koojatien varteen sijoitettujen alueiden ansiosta on vältytty etäälle kyläkeskuksen palve-

luista sijoittuvien alueiden esittämiseltä.

15

Kuva. Ylläksen osayleiskaavaote uuden matkailukylän kohdalta.

Ylläksen osayleiskaavassa on tavoiteltu rakenteellista tiivistämistä luonnonympäristön

säästämiseksi. MATKA-hankkeen loppuraportissa todetaan kuitenkin, että siitä huolimatta,

kaavamääräysten väljyys ja valtava jousto rakentamisoikeudessa voivat johtaa koko

kaavoitetun alueen kattavaan rakennetun ympäristön mattoon, ja yhteydet luontoon ja

reiteille ovat vaarassa tukehtua. Kaavan mahdollistaman rakentamispotentiaalin ja alu-

een kehittämiselle asetettujen muiden strategisten tavoitteiden yhteensovittaminen onkin

ratkaistava masterplan ja asemakaavoitustyön kautta. 10

3.1.6 Ylläs II kehittämissuunnitelma vuoteen 202011

Uuden matkailukylän kehittämisen kannalta Ylläs II kehittämissuunnitelma on tärkein stra-

teginen asiakirja. Sen on tarkoitus ohjata Ylläksen alueen kehittämistä niin lyhyellä kuin pit-

källäkin aikavälillä. Kehittämissuunnitelma sisältää vision alueen tulevaisuudesta vuonna

2020 sekä kärkihankkeet, toimenpiteet ja investoinnit vuosille 2008-2013. Kehittämissuunni-

telma osoittaa pilottialueen kehittämiselle perustavoitteet ja antaa suuntaa tulevan ra-

kentamisen mitoituksesta. Sen näkökulma on vahvasti matkailutoiminnallinen ja sen laa-

timisessa korostuu yhteistyö yrittäjien kanssa.12

Tähän kappaleeseen on koottu keskeisimpiä Ylläs II kehittämissuunnitelmassa esitettyjä

tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä. Kehittämisen osa-alueista ja toimenpiteistä on nos-

tettu esille niitä, joiden on katsottu erityisesti koskettavat uuden matkailukylän aluetta.

10

Staffans, Merikoski 2011 s. 70. 11

Kolarin kunta, Pöyry, Nordic marketing 2007. 12

Staffans, Merikoski 2011 s. 68.

16

Ylläksen nykytila-analyysi

Asiakastutkimusten perusteella (Imagotutkimus, asiakastutkimus kevät-syksy 2006, Ulko-

maalaisten näkökulma) Ylläksen vahvuuksia ovat:

- maisemat, hiihtoladut, luontosuhteet (Imagotutkimus)

- hiihtoladuiltaan ylivoimainen kilpailijoihin (Levi ja Ruka) verrattuna, rinteiltään samaa ta-

soa, kesällä ja syksyllä laadukkaiksi koettiin majoitustarjonta, patikointi ja retkeilyreitit, siis-

teys ja palveluasenne (Asiakastutkimus)

- kansallispuisto, ohjelmat luonnossa ja paikallinen elämä, mahdollisuuksia: punamultaky-

lät, wellness ja hyvinvointi, joulupukki, lumiohjelmat ja laskettelu

Heikkouksia:

- hajanaisuus, sisäinen liikenne ja ravintolapalvelut (Imagotutkimus)

- yleinen liikenne ja kevyenliikenteen väylät, ravintolapalvelut, viikko-ohjelma, ohjelmapal-

velut ja niiden saatavuus, oheispalvelut, kesällä ja syksyllä lasten ja nuorten palvelutarjon-

ta, viikko-ohjelma, tapahtumat ja polttoainepalvelu (Asiakastutkimus)

- Ylläksen saavutettavuus, matkustamisen kalleus, puuttuvat englanninkieliset opasteet, jal-

kakäytävien ja pyöräteiden puutos, ”highlight” puuttuu (jokin, joka saa matkailijat tule-

maan Ylläkselle).

Yhteiskunnallisten trendien vaikutus matkailun kehitykseen

- Matkailu kasvaa, siitä ollaan yksimielisiä

- Ikärakenne muuttuu, yli 55-vuotiaiden osuus kasvaa, he ovat nuorekkaita, aktiivisia ja

- liikkuvaisia, heillä on paljon vapaa-aikaa ja rahaa.

- harrastukset ja kiinnostuksen kohteet määräävät loman suunnan. Tärkeää

- ei ole destinaatio vaan tuote, se mitä lomalla voi tehdä.

- asiakkaat vaativat yhä parempaa laatua, koska ovat matkustaneet ja

- nähneet paljon ja on tarjontaa mistä valita. Vain parhaat pärjäävät. Vaaditaan koko-

naiskonsepteja, joihin luotetaan ja joiden kriteerit takaavat laadun.

- Kaupungistuminen: luonto, rauha ja hiljaisuus tulevat yhä tärkeämmäksi. Pelkkä rauha on

kuitenkin pitkäveteistä, joten sen vastapainona halutaan palveluja, aktiviteetteja ja ”ac-

tion”. Luonto voi jopa pelottaa, ellei sitä ole tuotteistettu helpoksi ja turvalliseksi.

- Laadukas elämä ja nuorena pysyminen: tärkeää itsensä kehittäminen, kunto ja terveys,

wellness, kuntoilu, liikunta, aktiviteetit, terveellinen ilma ja ruoka, hemmottelu.

- Yksilöllisyys: halutaan pois massakohteista, kokemaan jotakin todella erilaista ja yksilöllistä.

Paikallisuus ja perinteet ovat kunniassa.

- Pehmeät arvot: perinteet ja yhdessäolo, retriitit, luonto, pienimuotoisuus, lomailu, per-

heen kanssa, lasten huomioiminen. Tunneasiat ovat tärkeitä. Matkapäätökset tehdään

useimmiten tunteen, ei tosiasioiden perusteella

- Internet: yhä useampi matka ostetaan netistä. Tämän päivän teini on 15 vuoden kuluttua

kolmikymppinen. Hän on tottunut surfaamaan netissä ja tuskin enää kävelee matkatoi-

mistoon

- Tiedon tulva: Lappi tulee asiakkaille yhä tutummaksi mikä helpottaa markkinointia. Toi-

saalta tietoa on valtavasti ja erottautuminen on yhä vaikeampaa.

17

Ylläksen tulevaisuuden kehitys

Ylläksen yrittäjät, viranomaiset ja päättäjät ovat yksimielisesti valinneet alueen kehittämi-

sen tavoitteeksi ns. haastavan mallin, jossa kehitystavoitteet asetetaan korkealle. Ylläs ot-

taa Lapin matkailualueiden kehittämisessä edelläkävijän roolin, joka vaatii voimakasta

tahtoa yrityksiltä, uusia toimijoita ja investoijia myös alueen ulkopuolelta, myös kansainvä-

lisiä sijoittajia. Ylläksen kehityksen tavoitteena on profiloitua Lapin kansainvälisimmäksi ja

laadukkaimmaksi matkailukeskukseksi ja halutuksi ykköseksi myös kotimaassa. Tavoitteena

on luoda monipuolinen luontolomakeskus, jonka ylivoimana ovat huippuunsa kehitetyt,

markkinatrendien mukaiset teemakonseptit. Kylien perinteinen luonne säilyy vetovoimai-

sena. Luonto, maisema, hyvä arkkitehtuuri ja laatu ovat teeman ohella määrääviä tekijöi-

tä rakentamisessa.

Ylläksen tulevaisuus – Visio vuoteen 2020

Haastavan mallin mukainen, voimakkaasti kasvuhakuinen visio Ylläksestä vuonna 2020 on:

Ylläs on Skandinavian kansainvälisin ja laadukkain hiihto-, aktiviteetti- ja luontolomakes-

kus.

Strategiset tavoitteet

voimakas kasvuhakuisuus

liiketoiminnan kasvu hallitusti ja pitkäjänteisesti

laadukas, selkeä profiili kotimaisille ja ulkomaalaisille

vahva kansainvälistyminen

toimiva ja hyvin saavutettava sisäinen palvelurakenne

saavutettavuuden paraneminen – liikenneyhteydet

ympärivuotisuus – kesään panostaminen

kylien ominaispiirteiden vahvistaminen vetovoimana

luonnonmukainen, ihmisläheinen ja aktiivinen matkailukeskus

Liiketoiminnalliset tavoitteet

- Voimakas kasvu: Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien vuosikasvu 1,5-kertainen

Lapin keskiarvon verrattuna eli kotimaisten yöpymisvuorokausien kasvu 5-6% vuo-

dessa ja ulkomaisten yöpymisvuorokausien kasvu 10-15% vuodessa. Hotellikapasi-

teetin kaksinkertaistuminen. Luxus resort-hotelli.

- Tunnettavuus ja imago: ykkönen Suomessa ja valituilla markkina-alueilla.

- Kansainvälistyminen: Ulkomaan matkailijoiden 6-kertaistuminen talvella ja 12-

kertaistuminen kesällä.

- Ympärivuotisuus: Lumettoman ajan (kesäkuu-syyskuu) yöpymismäärien 5-

kertaistuminen.

- Kannattavuuden paraneminen: Hotellien keskimääräinen käyttöaste 51%. Huone-

hinnan kaksinkertaistuminen ja hotellihuoneen hinnan nousu 1,5 kertaiseksi.

- Ykkönen hiihtokeskustunnusluvuissa vuodesta 2015 lähtien. Laskettelupäivien kak-

sinkertaistuminen. Markkinaosuus Suomessa 15%.

- Kansallispuiston käyntimäärien kaksinkertaistuminen.

- Säännöllinen kattava reittiliikenne useamman lentoyhtiön liikennöimänä. Suoria

reittejä Euroopasta. Charter-liikenteen tavoitteena 300 charteria vuosittain.

18

- Teemakonseptien toteutuminen: mittarina käyntimäärät nettisivujen käyntilinkeis-

sä.

- Laatutavoite: yleisarvosana tasolle 4,4.

Mitä tehdään – strategiset linjaukset

- investoinneilla – kaupallisessa käytössä olevan matkailukapasiteetin vahvistami-

nen ja liikerakentamisen huomattava lisääminen

- tuotekehityksellä – nykyisten ydintuotteiden vahvistaminen ja uusien tuotekonsep-

tien lanseeraus

- hyvällä kaavoituksella, jonka tavoitteena ovat tiiviit palvelukeskukset, tiukat raken-

tamismääräykset ja hyvä arkkitehtuuri

- ammattimaisella reitti- ja luontosuunnittelulla sekä reittien virallistamisella

- liittoutumalla: sisäisesti – yhteinen strategia kehittäminen ja markkinointi

- naapurikeskuksen/keskusten kanssa – liikenneyhteydet, markkinointi

- matkanjärjestäjien ja liikenneyhtiöiden kanssa – markkinointi ja myynti

- lentoyhteyksien ja lentohintojen parantaminen sekä junaliikenteen kehittyminen

ovat elinehtoja!

Toimenpiteet

Markkinointi ja kohderyhmät

Ylläksen kannalta isoimmat ja potentiaalisimmat matkailun lähtömaat ovat: lyhyellä täh-

täyksellä Iso-Britannia, Saksa, Sveitsi ja Hollanti sekä naapurimaat Norja ja Venäjä. Näiden

markkinapotentiaali on yhteensä 140 miljoonaa pitkää ulkomaan lomamatkaa vuodessa.

Strategiana on seurata laajemmin Keski-Euroopan markkinoita, naapurimaita sekä Kau-

koidän maita. Markkinatilanteet voivat muuttua nopeastikin, ja niihin vaikuttaa mm. len-

toyhteyksien kehittyminen. Mm. Kiinan ja Intian kiinnostus on heräämässä ja niihin tulee

tarttua heti kun mahdollista. japanilaisten matkailijamäärät lappiin ovat jo merkittäviä.

Tavoiteltavat kohderyhmät ovat teema- ja aktiviteettiharrastajia, lumilomailijoita, ”Adven-

ture seekers” edelläkävijöitä, luontohakuisia ”Nature lovers”, yritysasiakkaita ja lomailevia

perheitä. Eri markkinoille sopivat pitkälti samat tuotteet, kuitenkin aina ao. kulttuuriin ja

kohderyhmiin soveltaen. Tuotteita tulee tarjota teemapohjalta ja ”rakennuspalikoina”,

joista voidaan koota tuotteita erilaisiin tarpeisiin ja eri kohderyhmille.

Majoituskapasiteettilinjaukset

Rakentamisessa laatu on tärkeämpää kuin määrä. Majoitusmuodosta riippumatta raken-

tamisen perusasiana pitää olla laatu ja tason nostaminen kilpailutekijäksi. Keskinkertaista

tai huonolaatuista rakentamista ei tule sallia.

Tavoitteena on kaupallisen majoituksen huomattava kasvu nykyiseen verrattuna ja sen si-

joittuminen toiminnallisesti ja vetovoimallisesti parhaille paikoille palvelukeskittymiin. Uusia

mittavia investointeja tarvitaan, sillä ne sysäävät aina liikkeelle uutta kehitystä. Huoneisto-

hotelli- ja apartementos-tyyppisen majoituksen kysyntä tulee lisääntymään, sillä asiakkaat

haluavat yhä enemmän väljyyttä ja viihtyisyyttä loma-asumiseensa. Yksittäisten loma-

19

mökkien määrän kasvu on niin ikään tavoiteltavaa, mutta ne eivät saa viedä tilaa keskei-

siltä alueilta kaupalliselta majoituskapasiteetilta ja palveluilta tai heikentää palveluiden

saatavuutta.

Kunnan tulee kaavoituksella ohjata painottumista liikerakentamiseen ja kaavamääräyksin

edellyttää, että keskeisille alueille sallitaan vain kaupalliseen käyttöön tarkoitettua raken-

tamista. Yksityiseen käyttöön tuleville lomamökeille ja -huoneistoille osoitetaan sopivat

alueet palvelukeskittymien reunamailta. On myös huolehdittava järjestelmästä, jossa yksi-

tyiset loma-asunnot ja huoneistohotellit osallistuvat reittien huoltomaksuihin.

Ravintolat

Ravintoloilla on erittäin tärkeä rooli lomakohteissa. Ruoka on paitsi perustarvike, myös

nautinto, jonka merkitys lomalla on vielä suurempi kuin muulloin. Matkailukohteissa ravin-

tolat ja kahvilat ovat parhaita kohtaamispaikkoja. ne ovat ihmisten pysäyttäjiä ja tuovat

viihtyvyyttä ja lisäarvoa lomaan. Latu- ja rinnekahvilat, rinneravintolat, taukopaikkojen

kahvikodat, pistäytymispaikat ja iltaravintolat luovat Ylläksen lomatunnelman.

Mitä enemmän kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä ravintola pystyy tarjoamaan, sen

paremmin se toteuttaa lomalaisten viihtymistarpeita. Ylläksen ravintolatarjonnan tulee

edelleen vahvasti monipuolistua, jotta asiakasta kiinnostavaa elämyksellisyyttä voidaan

tarjota kaikille ja alati muuttuville asiakasryhmille. Tarvitaan.

- tiiviitä keskustoja, ravintolakatuja

- ravintolat kävelyetäisyydelle majapaikasta

- pienehköjä, viihtyisiä ruokaravintoloita 50 -150 henk.

- pistäytymispaikkoja

- vahvoja liikeideoita, erilaisia ravintoloita: pihvipaikka, kasvisravintola, perheravin-

tola

- teemaravintoloita eri kohderyhmille, rohkeutta teemoihin ja ohjelmiin

- ravintoloiden muuntautumista sesongin ja kohderyhmän mukaan – ei vain jouluna

- friikkiravintoloita, musiikkiklubi

- maatilaravintoloita

- kansainväliset ideat perinteisen ja paikallisen rinnalle

- moderneja ravintolatiloja, vanhojen uudistamista ja ”vanhentamista”

- ruokaa eri lähtökohdista: fast/slow, paikallinen, Venäjä, Skandinaavinen jne.

- lasten ravintoloita

- paikallisia raaka-aineita hyödyntäviä ravintoloita enemmän: poro, marjat, sienet,

kalat

- oma kulttuuri vahvasti esillä, paikallisuus tulee näkyä

- koordinointia ravintoloiden ohjelmatarjontaan

20

Muut palvelut ja palvelujen saavutettavuus

Kävelyvyöhyke (max. 1 km)

- ravintolat, iltamenot, lasten palvelut

- ladut, kelkkareitit, talvikävelyreitit, patikka- ja luontopolut, sauvakävely, lastenmaa

- päivittäistavarakauppa

Kylävyöhyke (max. 5 km)

- laskettelu, välinevuokraus

- kokoontumis- ja shoppailupaikka (tori, palvelukeskittymä, kyläraitti)

- kokouspalvelut

Ylläsvyöhyke (max. 10 km, oma auto / sisäinen bussiliikenne)

- lääkäripalvelut, posti, pankki

- kauppa ja erikoisliikkeet, huoltoasema

- lumikenkäily, pyöräily, melonta,

- koiravaljakko, poro, hevosreitit, uimarannat

Seutuvyöhyke (max. 50 km, Tunturi-Lapin palvelut)

- erikoistuneet luontokeskukset

- erikoispalvelut ja erikoistapahtumat

- lento- ja junayhteydet

Teemakonseptit – Kärkiteemat

Ylläksen kivijalkana ovat laskettelu ja maastohiihto, mutta niiden rinnalle tulevat nouse-

maan uudet kärkiteemat, jotka painottuvat liikunta-aktiviteetteihin, kesälajeihin, luontoon

ja paikalliseen kulttuuriin ja hyvinvointipalveluihin. Tuotetarjonta tulee monipuolistumaan

sekä kohdentumaan entistä enemmän ulkomaisille kohderyhmille ja kesään. Jokaiselle

kärkiteemalle tehdään erillinen suunnitelma kokonaiskonseptin ja sen mukaisten kriteerien

kehittämisestä sekä markkinoinnista. Kustakin teemasta tehdään oma tuotemerkki. Kon-

septointi ja kehittäminen rahoitetaan Kolarin kunnan ja/tai Ylläksen matkailuyhdistys ry:n

hallinnoimilla projekteilla, joiden kesto on 3-5 vuotta. Hankkeisiin haetaan EU-rahoitus.

Valitut kärkiteemat:

- Lapland Ski – laskettelu ja maastohiihto

- Nordic Fitness Sport – aktiiviliikunta

- Nordic Nature&Culture – kansallispuisto ja aidot kylät

- Lapland Wellness – hyvinvointi ja hemmottelu

- Nordic Outdoor Adventure – safarit ja luonto-ohjelmat

- Nordic Kinderland – Lastenmaa

- Musiikkitunturi

- Kalastus

21

Luonto-, aktiviteetti- ja teemareittien kehittämistarpeet

Esille on nostettu aktiviteetteja, joiden on nähty koskettavat uuden matkailukylän aluetta.

Ylläksen reitit ja harrastuspaikat jaetaan tärkeysryhmiin seuraavasti:

Tärkeysryhmä 1:

- ladut, kelkkareitit, talvikävelyreitit, patikka- ja luontopolut, sauvakävely, lasten-

maa, pyöräily, seikkailu, koiravaljakot

Tärkeysryhmä 2:

- lumikenkä, poroja hevosreitit, melonta, uimarannat

Tärkeysryhmä3:

- mönkijä- ja maastoautoreitit, suunnistusreitit, golf

Reitit on virallistettava keskeisillä alueilla. Ohjelmapalveluyrityksille on varattava riittävät

alueet ja turvattava näiltä alueilta yhteydet luontoon ja reiteille. Lisäksi reittejä tulee tee-

moittaa ja tuotteistaa, jotta ne ovat myyvempiä ja että myös ulkomaalaisten on hel-

pompi niitä käyttää. Luontoreitein voidaan myös pyrkiä yhdistämään Ylläksen hajanai-

suutta. Lomailijoilla tulee olla mahdollisuus liikkua ilman autoa palvelupisteiden välillä mm.

hiihtäen, pyöräillen, kävellen tai kelkkaillen. Kylistä tunturiin sekä maisemantien varteen

tarvitaan kävely-, talvikävely ja pyöräilytiet.

Latureitit

Ylläksellä on 330 km hyvin hoidettua latuverkostoa ja nämä ladut ovat Ylläkselle elinehto.

Ydinalueiden laduille on tehtävä ulkoilureittitoimitus mahdollisimman pian. Lämpöladun

säilyttäminen ja turvaaminen on tärkeää, sillä se tuo alkukaudelle väkeä ja säästää lume-

tuskuluissa. Reitit tulee suunnitella ammattimaisesti ja myös turvallisuus huomioida nykyistä

paremmin. Keskeistä on turvata latujen hyvä huolto jatkossakin sekä oheispalvelut. Nykyi-

set latureitit eivät riitä, kun asiakasmäärä 2-3 kertaistuu. Tarvitaan useampia lähtöpaikkoja

ja lähiladut 4-kaistaiseksi. Reiteille tulee olla selkeät ja näyttävät Ylläksen portit. Teiden yli-

tyksiä tai alituksia tulee välttää. Ladut tai reitit eivät saisi kulkea teiden välittömässä lähei-

syydessä melu ja saastehaittojen vuoksi.

Ylläksellä on 410 km virallistettuja kelkkareittejä, mikä riittää nykyiseen tarpeeseen. Isoin

ongelma on kulku Äkäslompolon kylässä: tankkaus sekä pohjoiseen kulkeva reitti. Kävely

on suosittu aktiviteetti myös talvella. Varsinkin ulkomaalaiset haluavat tutustua ympäris-

töön kävellen ja ulkoillen. Talvikävelyreiteistä tulee tehdä erillinen suunnitelma ja

reittejä tulee toteuttaa mahdollisimman pian.

Talvikävelyreittejä tarvitaan mm:

- Kylistä tunturiin

- Hotelleista ja ravintoloista mielenkiintoisille maisemapaikoille

- Äkäslompolojärvellä

- Kansallispuistossa (Varkaankuru)

- Ylläsjärven Saagasta kahvikeitaaseen

- Kuertunturiin/Velhonkodalle

- Valaistut ”Yöjalkareitit” ravintoloista majoituspaikkoihin kaava-alueella

22

Lumikenkäreitit

Lumikenkäilyn suosio on kasvussa ja välineistö kehittyy. Laji on helppo, kaikki osaavat kä-

vellä lumikengillä. Lumikenkäily edellyttää reittejä, joilla voidaan ohjata harrastajia kauniil-

le maisemapaikoille ja vähentää eksymisriskiä. Hyvä lumikenkäreitti kulkee vaihtelevassa

maastossa, jossa on nousuja ja laskuja sekä miellyttäviä näkymiä. Lisäksi reitin suunnittelus-

sa on huomioitava turvallisuusasiat, kuten lumivyöryriski ja puhelimen kuuluvuusalueet. Pe-

rustason lumikenkäreitti on retken kestosta riippuen 3 – 10 km pituinen. Normaali kävely-

reitti voi mainiosti toimia talvella lumikenkäreittinä tai reitit voidaan sijoittaa luontevasti

hiihtolatujen viereen, jolloin voidaan hyödyntää samoja taukopaikkoja.

Koiravaljakko- ja poroajoreitit

Husky- tai koiravaljakkoajelut ovat useimmiten ulkomaalaisten asiakkaiden ostamia tuot-

teita. Ylläksellä toimii useita koiratarhoja, jokainen tosin hieman kaukana matkailukeskuk-

sesta. Alueelle on tehty yleissuunnitelma koiravaljakkoreiteistä. Suunnitelma sisältää reitit

mm. Hannukaisesta Ylläsjärven kautta Leville tai Äkäslompolon kautta Peurakaltioon sekä

Pakasaivolle. Hannukaisesta Ylläsjärveen merkityn reitin varrella on porotarha ja poroaje-

lupaikka, joka tulee ottaa huomioon koira- ja pororeiteissä. Koirat eivät saa olla liian lähel-

lä poroja. Koiratarhojen lähellä on tarhoilla omat lähireitit.

Nykyiset poroajelureitit tulee säilyttää ja kehittää. Poroajoreitin tulisi olla n. 4 km pituinen

(30 min), tosin myös hyvin lyhyille puolen kilometrin kierroksille sekä pidemmille kymmenen

kilometrin kierroksille on jonkin verran kysyntää.

Luistelu ja retkiluistelu

Luistelu ja retkiluistelu puuttuvat yleensä matkailukeskusten tarjonnasta. Asiakaspalautteis-

sa luistelua usein kysytään.

Ohjelmapalvelu- ja safarialueet

Ylläksellä toimii 23 ohjelmapalveluyritystä, joiden palvelut perustuvat luonnon käyttöön.

Tyypillisiä ovat mm. moottorikelkkailu (7 yritystä), koiravaljakot (3 yritystä), porotila ja –

ajelut (2 yritystä), kotieläinpihat (1), ratsastus (2 yritystä), melonta, pyöräily, patikointi yms.

palvelut. Safari/ ohjelmapalveluyrityksille tarvitaan riittävät aluevaraukset tukikohtia ja reit-

tejä varten. Niiden tulevaa tarvetta on mahdoton täsmällisesti määritellä, koska käyttö-

tarpeet muuttuvat nopeasti.

Patikkareitit, luontopolut, teemapolut

Yllästunturi kuuluu Pallas – Yllästunturin kansallispuistoon jossa on noin 350 km merkittyjä

kesäreittejä. Niistä 170 km on Ylläksen alueilla. Kansallispuistossa on 18 luontopolkua, joista

12 on Ylläksen ympäristössä. Autio- tai varaustupia löytyy 4 kpl, laavuja ja kotia 16 kpl. Osa

reiteistä kuuluu Nordic Fitness Sports Parkiin. Keskeisiä patikointireittien kehittämistarpeita:

- Imagoreitti Ylläkseltä Jäämerelle, 25 km välein yöpymispaikat

- Opastus kylistä reiteille (uutena Velhonkota)

23

- Laadukkaat reittimerkinnät ja opasteet (esim. kuten Nordic Fitness Sport Park -

puistossa)

Hevosreitit

Ratsastus matkailutuotteena on kehittymässä ja ratsastustallit ovat saamassa rinnalleen

matkailijoiden ohjelmapalveluihin keskittyviä yrityksiä. Asiakaskunta rakentuu usein alaa

harrastamattomista hevos- ja luontoelämystä etsivistä asiakkaista, jolloin mm. hevosten

tyyppiin ja reitteihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ohjelmapalveluihin käytetään

pääasiassa islannin- ja Suomen hevosia, jotka sopivat metsävaelluksiin ja kokemattomille.

Ylläksen alueella on kaksi tallia, jotka tarjoavat ratsastusta ja hevosvaelluksia. Talleilla on

omat lähireitit. Vaellusratsastusreittejä on suunniteltu muun muassa Äkäslomposta Ylläsjär-

velle, Kuertunturin ympäri sekä tunturijonon vierustaa Leviä kohti. Samat hevosreitit voivat

toimia myös talvella.

Pyöräreitit

Tutkimusten mukaan (mm. Mintel 2003) yli 60 % pyörämatkailijoista pyöräilee mieluiten ky-

lästä kylään, jotta he voisivat löytää autenttista ja paikallista elämää, vetovoimakohteita

ja nähtävyyksiä. Yli 80 % haluaa aikataulun, joka sallii luonnonnähtävyyksien ja kauniiden

maisemien ihailun. Pyörälomailu ei ole ”hiki otsassa” –ajamista vaan pyöräilyä pidetään

tapana tutustua paikallisuuteen omassa tahdissa. Reitit ja kartat ovat tärkeitä, asiakkaat

valitsevat vaihtoehdoista itselleen sopivan. Ulkomaiset pyöräilijät arvostavat eniten idylli-

siä kyläteitä reitteinä mutta myös kapeat mökkitiet kelpaavat pyöräilyteiksi. Pyöräreittien

toivotaan sijaitsevan asutuilla seuduilla, joilla on kulttuuritarjontaa ja joilla reitit voidaan

tehdä vaihteleviksi. Keskieurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna hyvä pyörämatka ei

liiku syrjäseuduilla eikä harvaan asutuilla erämaisilla alueilla. Pyöräilyn päivämatkojen pi-

tuudet vaihtelevat 20-80 km välillä. Yli kolmannes asiakkaista haluaa pyöräillä 200-300 km

matkansa aikana, viidennes alle 400 km ja viidennes alle 500 km.

Golf

Suomessa on 110 000 aktiivigolfaajaa. Golfkenttiä on Suomessa 114 kpl. Lajin harrastus on

kasvanut, mutta vuosittainen kasvuvauhti on jo tasaantunut. Matkailun kannalta golfissa

on potentiaalia, sillä usein harrastajat pelaavat matkoillaan, jos siihen on vain mahdolli-

suus. Rajahaastattelututkimuksessa 1 prosentti ulkomaisista kävijöistä ilmoitti pelaavansa

golfia. Ulkomaalaisille golf ei ole riittävä vetovoima yksin, mutta täydentää hyvin muita

aktiviteetteja. Pelaaminen eksoottisessa ympäristössä, tunturissa, keskiyön auringossa tai

talvella lumessa ovat houkuttelevia erikoisuuksia. Golfkenttä on matkailukeskuksessa vä-

hintäänkin imagotekijä, joka luo ympärilleen uutta kysyntää.

Suunnistus ja hiihtosuunnistus

Tavoitteena on tehdä koko alueen suunnistuskartastosuunnitelma: Kiintorastiverkosto ja

karttojen uusiminen molemmin puolin Yllästä eri vaikeusasteilta. Ajan tasalla olevat kartat

mahdollistavat pienien ja suurten suunnistustapahtumien järjestämisen ympäri vuoden.

24

(Hiihtosuunnistuskilpailut, Tunturisuunnistus, PSM-kilpailut yms.) Hiihtosuunnistuksen osalta

tavoitteena on läpi syystalven auki pidettävä hiihtosuunnistusverkosto.

Mönkijäreitit

Mönkijä on suosittu ja kasvava kesätoiminto, joka palvelee luonnossa liikkujia, marjastajia

ja retkeilijöitä. Osalle Ylläksen kelkkareiteistä voidaan kartoittaa mönkijäreittejä. Ylläksellä

mönkijäliikenne sallitaan vain ohjelmapalveluyrityksen ohjaamana toimintona.

Liikenteen ja tiestön kehittäminen

Lapin matkailustrategiassa on otettu vahva kanta liikenneyhteyksien parantamisen puo-

lesta. Matkailussa on käynnissä isoja investointeja, jotka luovat vahvoja kasvuodotuksia

kansainvälisille markkinoille. Liikenne ei saa muodostua uhkaksi matkailuelinkeinon kasvul-

le. Liikenteen kehittämisessä on huomioitava kaikki liikennemuodot ja koko palveluketju.

Bussiliikenteen lento- ja rautatieasemilta matkailukeskuksiin tulee toimia sujuvasti ja riittä-

vällä volyymilla, mikä varmistetaan tarvittaessa joukkoliikenteen ostoilla edellä mainitun

menomomentin puitteissa. Liikenteessä huomioidaan liikuntarajoitteisten erityistarpeet

edistämällä esteetöntä liikkumista.

Sisäinen liikenne

Ylläksellä toimii ski-bussiliikenne kylien ja hiihtokeskusten välillä sesonkiaikoina. Sitä on edel-

leen kehitettävä sekä kylistä hiihtokeskuksiin että kylien välillä. Ylläksen palvelut ovat vielä

pitkään kohtuullisen hajallaan, jolloin ainoa vaihtoehto palvelujen sujumiseen on majoi-

tuskohteiden ja palvelupisteiden välisen sisäisen liikenteen organisoiminen kattavasti sekä

alueellisesti että aikataulullisesti. Palvelun tulee ulottua myös iltaohjelmiin. Jatkossa pyri-

tään sijoittamaan palvelut siten, että autoa tarvitaan matkailukeskuksessa mahdollisim-

man vähän. Ympäristöllisistä syistä rakennetaan siirtohissit majoituspalveluista laskettelu-

keskuksiin vähentämään autonkäyttöä.

Tiestö

Erityisesti lasten ja jalankulkijoiden kannalta keskeisillä kyläalueilla tulee olla autoliikenteen

hidasteita sekä riittävästi jalkakäytäviä ja valaistuja polkuja majoituspaikkojen ja palvelu-

pisteiden välillä. Kevyen liikenteen väylät ovat välttämättömiä. Autoliikenteen rajoittamis-

ta joiltakin osin tulee harkita sekä imagollisena että mukavuuskysymyksenä siinä vaihees-

sa, kun riittävät palvelukeskittymät ovat syntyneet. Maisematie on Ylläksen taideteos,

näyttäen mallia kauniisti rakennetusta tiestä. Tien suosio on yllättänyt ja siellä on ajoittain

jopa ruuhkia. Erityisesti raskaan rekkaliikenteen siirtyminen maisematielle koetaan matkai-

lukeskusta häiritsevänä. Tähän tulee selvittää ratkaisu. Maisematien pitää säilyä maise-

matienä ja sitä tulee kehittää maisemien katseluun sekä hyödyntää soveltuvin osin aktivi-

teetteihin, esimerkiksi kävelyyn ja pyöräilyyn. Maisematielle tarvitaan linja-autopysäkkejä

ja maisemankatselupaikkoja.

25

Parkkipaikat

Hiihtokeskuksen nykyiset parkkialueet lohkaisevat liian paljon maisemallisesti parhaita

paikkoja. Hajanainen rakenne suosii yksityisautoilua ja pakottaa tekemään isot parkkipai-

kat. Parkkipaikkoja on oltava riittävästi ja niitä on kaavoituksessa lisättävä. Parkkipaikan si-

joittaminen tulee kuitenkin ratkaista luontoa ja maisemaa mahdollisimman vähän häiri-

ten. Ulkomaanmatkailun hyviä puolia on, että useimmat tulevat lentäen ja joukkoliiken-

teellä. Tiiviit palvelukeskukset vähentävät auton käyttöä. Ulkomaalaisten osuuden kasva-

essa ja palvelurakenteen tiivistyessä luontoa säästetään parkkipaikoilta ja keskuksesta tu-

lee miellyttävämpi. Tiiviin matkailukeskuksen parkkipaikat voidaan keskittää muutamiin

paikkoihin. Parkkipaikkojen sijoittamista myös maan alle tai rakennusten kellarikerroksiin tu-

lee harkita maiseman säästämiseksi. Hyvällä latuja rinnesuunnittelulla ja siirtymähisseillä

vältetään motorisoitua liikkumista. Samoin sisäistä liikennettä kehittämällä voidaan vähen-

tää parkkipaikkojen tarvetta.

Siirtohissit kylästä hiihtokeskukseen vähentävät parkkipaikkojen tarvetta ja ovat muutoin-

kin ympäristönsuojelun kannalta erinomainen ratkaisu. Ympäristöministeriön rahoitusmah-

dollisuus tulee selvittää.

Yhteenveto Ylläksen liikenteellisistä tavoitteista (Uuden matkailukylän kannalta oleelliset):

- Liikenneyhteyksien kehittäminen siten, että asiakkaat pääsevät helposti Ylläkselle

eivätkä liikenneyhteydet muodostu kasvun tulpaksi

- Sisäisen liikenteen kehittäminen niin kattavaksi, että etäällä olevat palvelut eivät

heikennä asiakkaiden viihtyvyyttä

- Jalankulkijoiden turvallisuuden parantaminen matkailukeskuksessa. Tarvitaan no-

peasti paljon lisää kevyen liikenteen väyliä.

Yhteenveto Ylläksen liikenteellisistä toimenpiteistä:

- jalkakäytävien, pyöräteiden ja valaistujen yhdyspolkujen rakentaminen

- säännöllinen ja aikataulullisesti kattava sisäinen bussiliikenne kylien välillä ja majoi-

tuksesta tärkeimpiin palveluihin, myös iltapalvelut huomioiden

- Maisematien edelleen kehittäminen maisematienä ja vetovoimana

- Tunturien tie-hankeen elvyttäminen yhdessä Tunturi-Lapin kanssa

- kokonaissuunnitelma parkkipaikoista

- tunturissa sijaitsevien parkkipaikkojen maisemointi

- siirtohissit

Ylläksen energiaratkaisut

Paikallinen energiantuotanto voidaan nähdä vihreänä korttina ja etuna alueen imagon

rakentamisessa ja markkinoinnissa. Suurimmat hyödyt saataisiin sähkön- ja lämmön yhteis-

tuotantolaitoksesta (CHP). Se vaatisi kannattavaan toimintaan selvästi yli 5000 vuodepai-

kan palvelukeskuksen hyvin tiiviillä alueella. Voimala käyttäisi polttoaineena turvetta ja/tai

puuta. Muut polttoaineet eivät tule kyseeseen, sillä alueella ei ole käytettävissä maakaa-

sua, öljy on kallis eikä jätteittä synny tarpeeksi voimalaitostoimintaa varten. Lisäksi laitok-

sen voimalan korkea piippu ja laitoksen vaatima 8 000 m2 tila keskeisellä paikalla, näkyvä

26

puun käsittely ja muutaman kerran päivässä polttoainetta tuovat kuorma-autot tulisivat

aiheuttamaan alueen suunnittelulle haasteita. Hankkeen reunaehtojen toteutuminen ei

ole nykytekniikalla ja -hintatasolla realistista. Pelkkä lämpölaitos ei tarvitse kannattavaan

toimintaan yhtä suurta kapasiteettia kuin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos (CHP).

Iso-Ylläksellä onkin jo aloitettu yhteisen lämpölaitoksen toteuttaminen. Turvetta ja puuta

käyttävä laitos käynnistyy lokakuussa 2008 (väliaikaisena jo aiemmin). Sen mahdolliset

ongelmat ovat vastaavia kuin isossa CHP laitoksessa, mutta mittakaavaltaan pienempiä.

Kuitenkin tässäkin laitoksessa piipun korkeus tulee olemaan n. 50 m, joten positiivisen ima-

gon luominen laitoksen avulla edellyttää hyvää suunnittelua ja erityisesti lämpölaitoksen

paikan tarkkaa harkintaa.

Mökkien sijainti suhteellisen laajalla alueella vähentää selvästi kaukolämmityksen kilpailu-

kykyä kiinteistökohtaiseen lämmitykseen verrattuna. Aluekeskuksen välittömässä läheisyy-

dessä olevat kytketyt loma-osakkeet voivat olla taloudellisesti liitettävissä kaukolämpöön.

Mökkeihin halutaan yleensä laaja automaatio ja tyhjien mökkien lämpötila pyritään alen-

tamaan. Tämä on teknisesti mahdollista myös kaukolämmöllä, mutta on toteutettavissa

suoralla sähkölämmityksellä huomattavasti helpommin ja pienemmillä investoinneilla. Ma-

talien lämpötilojen ylläpito aiheuttaa vesikiertoisella lämmityksellä huomattavan jäätymis-

riskin. Mökkikylien taloudellisesti paras lämmitysmuoto on siis sähkölämmitys, joka on vali-

tettavasti ympäristöarvoiltaan heikoin lämmitysmuoto. Täydentävänä lämmönlähteenä

voivat toimia mökkien takat, joskin niiden energiatalous on usein huono.

Ylläksen ympäristöohjelma

Yhtenä Ylläs II kehittämissuunnitelman kärkihankkeena on esitetty laajan rakennetun ym-

päristön ympäristöohjelman laatimista vuoteen 2013 mennessä. Kehittämissuunnitelmassa

todetaan, että Ylläs voi olla edelläkävijä ympäristöasioissa, kuten se on ollut esteettö-

myyspalvelujen kehittämisessä. Palvelujen hajanaisuuden haittapuolia voidaan osittain

kompensoida paitsi sisäisellä liikenteellä, myös hyvin hoidetulla ympäristöllä ja maisemalla.

Ympäristöohjelman toteuttamista varten perustetaan laaja sateenkaarihanke, joka koos-

tuu usean tahon yhteistyöstä. Päämiehenä on kunta ja rahoitus haetaan eri lähteistä,

mm. Ympäristökeskuksesta. Kunta palkkaa vetäjäksi ympäristövastaavan teke-

mään/teettämään suunnitelmat, valmistelemaan rahoitushakemukset ja koordinoimaan

toteutusta.

Ylläksen tavoite:

edelläkävijyys ympäristöasioissa

luonnon ja maiseman turvaaminen vetovoimana

laadukas, maisemaan sopiva arkkitehtuuri ja rakentaminen

perinnemaiseman vaaliminen ja korostaminen

maisemavaurioiden korjaaminen (mm. parkkipaikat)

ympäristöystävällinen energia- ja jätehuolto

ympäristöystävällinen liiketoiminta

Ylläksen ympäristöohjelman sisältämät maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät asiat:

Ympäristön kunnostus ja maisemointi, sisältäen ohjeita uudisrakentamiselle

Vihersuunnittelu

27

Valaistussuunnittelu, sisältäen reittivalaistuksen

Tunturissa sijaitsevien parkkipaikkojen maisemointi ja rakentamisohjeistus

Perinnemaiseman kunnostus

Perinteen ja ihmisen ja luonnonhistorian esittelypaikat

Kävelyreittien, penkkien, laavujen, levähdyspaikkojen,

maisemankatselupaikkojen suunnittelu ja toteutus

opastusasiat kokonaisuutena (esteettömyys huomioiden)

ympäristön suunnittelu ja toteutus esteettömyyden kannalta

siirtohissit vähentämään autoliikennettä

jäte- ja kierrätyspaikkojen sijoitus ja arkkitehtuuri

ympäristöystävällinen energianhuolto.

Rakentamisen laatu

Suuren rakentamispaineen vuoksi rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota laa-

tuun ja sen valvontaan. Rakentamistapaohjeilla on mahdollista vaikuttaa vahvasti uusien

alueiden ilmeisiin ja tätä tilaisuutta tulee ehdottomasti käyttää hyväksi asemakaavoja

täydentäessä koko Ylläksen alueella. Kylien rakentamisperiaatteita:

- Kylien ympäristöä tulee parantaa viihtyisyyden ja matkailullisen vetovoiman li-

säämiseksi.

- Selvän taajamakeskuksen puute keskitettyine toimintoineen ja palveluineen on Yl-

läksen heikkous. Olemassa olevaan ympäristöön liittyviä ”lainalaisuuksia” on pyrit-

tävä noudattamaan myös uusien toimintojen sijoittamisessa kylille. Rakentamisesta

tulee elinkeinojen kehittämisestä huolimatta välittyä kunnioitus ympäristöä koh-

taan.

- Lähtökohtina on säilyttää pienipiirteiset ja omaleimaiset kylät. Tähän tavoittee-

seen pyritään tiivistämällä olemassa olevaa rakennuskantaa niin paljon kuin kult-

tuuriympäristö- ja maisema-arvot sen sallivat.

Uusien alueiden rakentamisperiaatteita:

- runsas luonnonkivien käyttö (erityisesti sokkeleihin)

- puun käyttö: puupaneeli (lomalaudoitus-muunnelmat), pyöröhirsi tai höylähirsi (ei

kuitenkaan sekoitettuna)

- värisävyt alueellisesti yhtenäisiä ja harkittuja

- kuultomaalaus puunsuojalla ja myös tervatuotteet puun pintakäsittelyyn

- kaksikerroksiset rakennukset puuta

- neljäkerroksiset rakennukset mahdollisimman paljon puuta, (paloturvallisuusmää-

räyksiä voidaan soveltaa, muun muassa puupintojen katkeaminen osiin, runsaat

parvekekaiteet puusta)

- mikäli betonielementtipintaa käytetään niin sileää pintaa ja rouhepintaa tulee

välttää. Betonimuotit tulisi tehdä esim. lankuista niin, että lankkukuvio jää näkyviin

tai vastaavasti betoniin tulisi tehdä rapattu harjattu pinta

- kerroskorkeus maksimissaan 3-4, maisemaan sovitettuna

- loivat katot 1:2 tai 1:3 ei kuitenkaan matalampi, kodat ovat poikkeus

- Ei tule käyttää Levi-keskustan tyyppistä vaaleata betonielementtiä, johon on lai-

tettu liuskekiviä, vaan Ylläksen rakentamistavan tulee erottua Levistä.

28

Äkäslompolon uusi keskus tunturissa (Ylläs II Kehittämissuunnitelman liite 5, Rakentamisen

laadulliset periaatteet)

Äkäslompolon uuden keskustan rakentamisen suunnittelun rasitteena ei ole olemassa

olevaa rakentamista. Seuraavassa ehdotuksia alueen rakentamisperiaatteiksi:

- alueen rakentaminen voisi erottua Iso-Ylläksen alueesta vahvemmin värein

- rakentamisen tulisi olla tiivistä, keskuksen tulisi olla profiililtaan erikoinen ja muista

laskettelukeskuksista poikkeava.

- Alueella olisi piha-/ kävelykatu ja pientori rakennelmineen. Tori sijaitsisi keskeisesti

parkkipaikan ja rinteen tuntumassa ja kujat lähtisivät sieltä lähiympäristöön. Alu-

een rakentamisessa osittain sallittaisin 4 kerrosta maanpinnan päälle ja tätä aluet-

ta hallitsisi suurin hotelli, joka toimisi veturi-yrityksenä. Liikerakentaminen olisi enin-

tään 2-kerroksisia rakennuksia.

- Alueen päärakennusmateriaalina olisi puu ja väriskaala olisi vahva ja sävyinä suo-

sittaisiin lämpiä ja selkeitä värejä.

Ympäristötaide

Valojen monipuolinen käyttö, lumen ja jään hyödyntäminen talvirakentamisessa on tyyli-

kästä. Sillä kohotetaan sekä pimeän ajan ympäristön vetovoimaisuutta sekä korostetaan

paikan lumista identiteettiä.

Esteetön matkailu yhtenä kilpailutekijänä

Ylläs on esteettömän matkailun edelläkävijä Suomen hiihtokeskuksissa. Siitä on todisteena

mm. Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n kunniamaininta pitkäjänteisestä työstä soveltavan

laskettelun hyväksi ja nimeäminen Suomen esteettömimmäksi hiihtokeskukseksi. Useissa

ennusteissa, visioissa ja tilastoissa todetaan toimintarajoitteisten, ikääntyneet mukaan lu-

kien, olevan uusi maksukykyinen ja entistä vaativampi asiakasryhmä, joista tullaan kilpai-

lemaan. EU:n ja Pohjoismaiden tasolla on laadittu strategiset linjaukset koskien palvelui-

den esteettömyyttä. Matkailun yleinen tavoite esteettömyyden näkökulmasta on, että

kaikilla on toiveidensa mukaisesti mahdollisuus tutustua tarjolla oleviin kohteisiin ja nähtä-

vyyksiin (sisällöt, elämykset jne.), käyttää liikenne-, asumis- ja ruokailupalveluita, ohjelma-

palveluita ja reittejä sekä saada informaatiota (yleiset oppaat, nettisivut, infopisteet). Tä-

män toteutuminen edellyttää yhteisvastuuta koko palveluketjulta. Ei riitä että liikenneyh-

teydet ja asuminen järjestyvät. Myös oheispalveluiden ja ohjelmien tulee toimia kaikille.

3.1.7 Ylläksen kylien kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu

Kolarin kunta järjesti 16.4.–18.8.2009 yleisen kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun, joka koski

Yllästunturin pohjoispuolella sijaitsevaa Äkäslompolon kylää ja eteläpuolella sijaitsevaa Yl-

läsjärven kylää. Kylät sijaitsevat voimakkaasti kasvavassa Yllästunturin matkailukeskukses-

sa. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli parantaa kaikkien Ylläksen yritysten, mutta erityi-

sesti Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä toimivien yritysten kilpailukykyä. Hyvällä suunnittelulla

luodaan kestävälle pohjalle rakentuva ja voimakkaasti paikallisia arvoja henkivä matkai-

29

lukeskus. Omaleimaisella matkailuympäristöllä haetaan profiilia ja sitä kautta ylivoimaista

kilpailukykyä alueen matkailuyrityksille.13

Kilpailun 1. vaihe oli aatekilpailu, jossa tehtävänä oli ideoida kilpailualueilla kylätaajamia

täydentävää ja parantavaa maankäyttöä ja rakentamista. Kilpailuehdotuksissa pyydet-

tiin huomioitavan vanhan kylärakenteen ja luonnonympäristön asettamat lähtökohdat ja

rajoitukset. Toiseen vaiheeseen kutsuttiin viisi (5) kehityskelpoisinta ehdotusta, joiden jatko-

suunnittelun ohjeet perustuivat kilpailun ideointivaiheesta tehtyihin johtopäätöksiin.14

Ensimmäiseen vaiheeseen saapui yhteensä 18 ehdotusta, joista jatkoon valittiin viisi kilpai-

luehdotusta: ehdotus № 1 ”LYLY”, ehdotus № 7 ”KIEPIT”, ehdotus № 13 ”PUNOS”, ehdotus

№ 14 ”ELÄMÄNPUU” sekä ehdotus № 17 ”ISOMUS”. Kilpailun taso oli suhteellisen vähäises-

tä osanottajamäärästä huolimatta hyvä. Kärkeen valitut ehdotukset antoivat lupauksia

siitä, että Ylläksen kylillä on mahdollisuus säilyttää autenttinen lapinkyläimagonsa samalla

kun niistä kehitetään vetovoimaisia matkailun, asumisen ja kaupankäynnin keskuksia. Kil-

pailutöiden joukossa oli yksi selkeästi muita parempi ehdotus (”Kiepit”), jonka konseptit ky-

lien kehittämiseksi olivat tuomariston mielestä onnistuneita molemmissa kylissä. Muissa

palkintoluokan töissä kylistä aina toinen jäi konseptiltaan toista vaatimattomammaksi.15

”Kiepit” -ehdotus on ratkaissut molemmat kylät onnistuneesti, lapinkylän henkeä noudat-

taen. Molempiin kyliin on muotoiltu toimiva, liikenteellisesti hyvin jäsennelty rakennemalli ja

selkeästi hahmottuva keskusta kävelyalueineen. Maankäyttö ja toimintojen sijoittelu on

luontevaa, uudisrakentaminen täydentää olemassa olevaa kylärakentamista sovittavalla

otteella ja eläytyy myös maiseman piirteisiin.16

13

Ylläksen kylien arkkitehtuurikilpailu, Yleisen kaksivaiheisen aatekilpailun arvostelupöytäkirja 15.1.2010. 14

Kolarin kunta 2009. 15

Ylläksen kylien arkkitehtuurikilpailu, Yleisen kaksivaiheisen aatekilpailun arvostelupöytäkirja 15.1.2010. 16

Ylläksen kylien arkkitehtuurikilpailu, Yleisen kaksivaiheisen aatekilpailun arvostelupöytäkirja 15.1.2010.

30

Kuva. Näkymäkuva kylien arkkitehtuurikilpailun voittaneesta ehdotuksesta ”Kiepit”. Mark-

ku Erholtz, arkkitehti SAFA, ARK-house arkkitehdit Oy.

Arvostelupöytäkirjassa todetaan, että kilpailun tuloksia tullaan käyttämään hyväksi kylien

kaavasuunnittelussa, rakennustapaohjeistuksen laatimisessa, rakennussuunnittelussa, ra-

kennusvalvonnassa ja rakentamisessa. Jos kylien ja uuden matkailukylän kehittäminen

tehdään rinta rinnan, voivat niissä tehdyt arkkitehtoniset ja toiminnalliset ratkaisut tukea

toisiaan muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden.

3.2 MATKA-hanke

Matkailu yhdyskuntarakenteessa eli MATKA-hanke17 kuului Tekesin Kestävä yhdyskunta -

ohjelmaan, ja se toteutettiin vuosina 2009-2011. Tutkimusta tehtiin kahdessa tutkimusyksi-

kössä Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa ja Metsäntutkimuslaitoksella (Met-

la). Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella tutkimusryhmää johti TkT, arkkitehti Aija Staf-

fans, joka myös toimi koko hankkeen vastuullisena johtajana. Aalto-yliopiston energiatek-

niikan laitoksella tutkimusta johti opettava tutkija Jukka Paatero ja Metlassa professori Liisa

Tyrväinen.18

MATKA-hankkeen tuloksena syntyi julkaisu, ”Miten kestävä matkailualue tehdään? Käsikir-

ja suunnitteluun ja rakentamiseen” (Staffans, Merikoski 2011), joka kokoaa yhteen tutki-

muksen eri osa-alueita. Kirjassa lähestytään kestävän matkailun teemaa mm. alueen

suunnittelun ja suunnitteluprosessin, matkailijoiden, rakentamisen ja arkkitehtuurin sekä

energiajärjestelmän suunnittelun näkökulmista.

17

Aalto-yliopisto, Metsäntutkimuslaitos (Metla), Lapland Hotels, Kolarin kunta, Tekes, Palmberg Rakennus Oy, Fortum Oyj, Lemminkäinen Talo Oy, Metsähallitus Laatumaa 2011. 18

Staffans, Merikoski 2011, 3.

31

Seuraaviin kappaleisiin on koottu yhteen tuloksia hankkeen aikana tehdystä matkailija-

kyselystä sekä arvio Ylläksen uuden matkailukylän prosessista. Tiedot on kerätty MATKA-

hankkeen loppuraportista.

3.2.1 Matkailijoiden toiveet ja käsitykset – Matkailijakysely

Lapin matkailijakyselyllä 2009-2010 selvitettiin matkailijoiden loma-asumiseen ja asuinym-

päristöön liittyviä odotuksia ja valmiuksia. Kyselyssä perehdyttiin muun muassa loma-

asumisen mieltymyksiin, halukkuuteen ja valmiuteen toteuttaa kestävyyteen liittyviä käy-

täntöjä sekä energiatuotantoon liittyviin preferensseihin. Aineistoa kerättiin kolmena eri

ajankohtana: syksyllä 2009, vuodenvaihteessa ja kevättalvella 2010. MATKA-hankkeeseen

liittynyt, yli 2200 vastausta kerryttänyt kysely toteutettiin Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen yhteistyönä, sekä lomake- että verkkokyselynä.

Kyselyn rinnalla myös haastateltiin matkailijoita ja kausityöntekijöitä.

Majoitusmuodot

Majoitusmuotojen tarkastelussa tärkeää on tunnistaa se, että erikokoiset matkaseurueet

omaavat eri tarpeita. Useamman päivän viipymä asettaa vaateita huoneistolle ja sen

säilytystiloille sekä palvelutarjonnalle. Omaa mökkiä arvostivat eniten itäturistit. Vähiten

mökki- ja rivitalomajoitusta arvostivat Brittein saarilta tulleet matkailijat. He arvostivat sen

sijaan hotellimajoitusta. Osa eteläeurooppalaisista matkailijoista oli muita valmiimpia yö-

pymään myös retkeilymajassa. Tämä tulos ohjaakin pohtimaan, olisiko retkeilymajoilla

oma kohderyhmänsä nimenomaisesti eteläeurooppalaisissa turisteissa, ja miten tämä

mahdollisuus olisi hyödynnettävissä vuoden eri aikoina?

Majoitukseen liittyvistä tekijöistä tärkeimmäksi asiaksi mainittiin välitön yhteys luontoon ja

toiseksi tärkeimmäksi kohdealueen rauhallisuus. Vastaajista on mahdollista tunnistaa pie-

nehkö klusteri, jossa arvostetaan palveluiden läheisyyttä ennemmin kuin mahdollisuutta

saada luonto omalle ovelle. Tällainen asenneprofiili soveltuu erityisesti ”keskustamaiseen”

loma-asumiseen, jossa loma-asunnossa ehkä oleillaan vähemmän aikaa. Toisin sanoen,

tiiviin asumisen kannattajat pitävät loma-asuntoaan tukikohtana, josta lähdetään muual-

le hankkimaan luontokokemuksia. Itse asunnon ja asumisen ei näitä kokemuksia tarvitse

tarjota.

Suunnittelussa tärkeää on tiedostaa matkailun monet motiivit sekä esimerkiksi vuodenai-

kojen merkitys. Talvella, jolloin riski säätilojen voimakkaaseenkin vaihteluun on olemassa,

tarkastellaan majoituspalveluiden eri ajanviettotapojen mahdollisuutta. Persoonattomiksi

luonnehdittujen suurempien hotellien olisi sopeuduttava ympäristöönsä nykyistä parem-

min. Paikan henkeä korostava arkkitehtuuri ja vuodenaikoja korostavat palvelut ovat kei-

noja houkutella asukkaita – sekä luoda elämyksellisyyttä loma-asumiseen. Matkailijat –

samoin kuin asukkaat – peräänkuuluttavat hyvälaatuisia palveluita. Hyvinvointi- ja kylpy-

läpalvelut ovat esimerkkejä kansainvälisestikin kysytyistä palveluista, joiden kysyntä on

vuodenajoista riippumatonta. Toisaalta näiden palvelujen tulisi erottua suomalaisuudella

tai lappilaisuudellaan kilpailijoiden tarjonnasta, koska samanlaisia tuotteita on tarjolla

monissa matkakohteissa.

32

Ulkoharrasteet

Kotimaiset matkailijat ovat tottuneita harrastamaan omatoimisesti ja arvostavat hyvää

reittiverkostoa ja palvelurakenteita luontoalueilla. Ulkomaiset asiakkaat puolestaan käyt-

tävät paljon luontomatkailun ohjelmapalveluita. Ero kotimaisten ja kansainvälisten mat-

kailijoiden harrasteissa on merkittävä erityisesti maankäytön kannalta. Matkailijat, kansalli-

suuteen katsomatta, ilmaisivat valmiuden liikkua merkityillä reiteillä vähentäen näin luon-

non kulumista. Koska erityisesti ulkomaiset matkailijat liikkuvat luonnossa ohjelmapalvelui-

den käyttäjinä, kääntyy katse ohjelmapalveluyrittäjiin: osaavatko yrittäjät ottaa huomi-

oon palveluiden ympäristövaikutukset?

Valmius kestävän matkailun toteuttamiseen

MATKA-hankkeen kyselyyn vastanneet matkailijat pitivät ylipäätään kestävän matkailun

periaatteita merkittävinä. Tärkeimpinä pidettiin ympäristön saastumisen estämistä ja pai-

kalliskulttuurin turvaamista. Teemahaastattelut nostivat myös roskaamisen yhdeksi matka-

kohteen toiminnasta viestiväksi ulottuvuudeksi: miten matkailukeskus ja esimerkiksi hissiyh-

tiöt suhtautuvat roskaamiseen. ”Vie mennessäs, tuo tullessas” on periaate, jota matkailijat

toivoivat noudatettavan. Matkailijoiden tulisi ymmärtää, että jokaisella teolla, luontoon

viedyllä rasialla ja pakkauksella, on jalanjälkensä. Roskaamiselle toivottiinkin ”nollatole-

ranssia” Lapin herkässä luontoympäristössä.

Ekologiseen kestävyyden turvaamiseen liittyvät kasvi- ja eläinlajiston säilyttäminen, viher-

alueyhteydet rakennettujen alueiden välillä ja maaston kulumisen estäminen koettiin tär-

keäksi. Hieman näitä vähemmän merkitystä saivat paikallisten tuotteiden ja palvelujen

suosiminen, kestävä rakentaminen ja materiaalin kierrättäminen – nämä ulottuvuudet kui-

tenkin koettiin suhteessa tärkeämmiksi niiden vastaajien joukossa, jotka olivat kiinnostunei-

ta hankkimaan tontin matkailualueelta. Vähiten merkitystä kestävyyden ulottuvuuksien

vertailussa oli kulutuksen minimoimisella, pitkäkestoisten tuotteiden suosimisella ja uusiutu-

valla paikallisenergialla. Tekijöinä nämä ovat matkailijanäkökulmasta vaikeasti vaikutet-

tavia, tai ne koettiin etäisiksi suhteessa lomailun keskeisiin tavoitteisiin, kuten rentoutumi-

seen.

Kestävä energiantuotanto matkailualueella

Uusiutuvan energian tuotanto matkailualueilla ei ole ongelmatonta. Aurinkopaneelit talo-

jen katoilla tai horisonttiin häviävä biovoimalan savupiippu eivät keskimäärin häiritse mat-

kailijoita merkittävästi. Sen sijaan tuulivoiman kohdalla matkailun ja kestävän energian-

tuotannon intressit eivät välttämättä ole yhtenevät. Tuulivoimalat pitäisi sijoittaa energian-

tuotannon kannalta sinne, missä tuulta on parhaiten tarjolla, eli tunturien lakialueille. Sieltä

ne kuitenkin näkyvät kauaksi ja voivat häiritä luonto- ja maisemakokemusta.

Toisena energiantuotantomahdollisuutena kyselyssä esiteltiin biohaketta käyttävä kauko-

lämpövoimalaitos. Vaikka tämä tuotantomuoto nousi kotimaisten matkailijoiden arvostuk-

sessa toiseksi, kirvoitti tuotantotapa lukuisia vapaita kommentteja. Kaukolämpöön kohdis-

tuikin eniten argumentteja, sekä puolesta että vastaan. Haittoja pohdittiin mm. ”Korkeat

piiput levittävät saasteet laajalti”, ”Aiheuttaako meluhaittaa? Jos, niin sijoitus etäämmälle

33

asutuksesta”, ”Tupruttava piippu luo mielikuvan energiantuotanto- ja kaupunkimaisemas-

ta”. Toisaalta etuja koettiin myös monia, kuten ”Tuo tuloja paikallisesti (työtulot, hakkeen

hankinta)”, ”Maisemahaitta rajoittuu pienelle alueelle”, ”energiatuotantoa olosuhteista

riippumatta” ja ”liittyy jo muutoin rakennettuun ympäristöön”.

Matkailuyhdyskunnan tiiviys ja luonnon kokeminen asumisessa

Matkailijakyselyn tulokset majoituskohteesta avautuvien ikkunanäkymien ja matkailukes-

kuksen rakentamisväljyyden arvostamisesta korostivat luonnon kokemisen merkitystä La-

pin matkalla. Teemahaastatteluissa matkailijat pohtivatkin halukkuutta hintadifferointiin: li-

sämaksu oltaisiin halukkaita maksamaan, jos tällä saavutetaan haettua luonnonrauhaa –

tai esimerkiksi toivottu luonnonnäkymä. Matkailijakysely korostikin ikkunanäkymien merki-

tystä. Ikkunoista toivottiin näkyvän mahdollisimman paljon luontoa. Näkymän laatu puto-

aa merkittävästi rakennusten ja autojen määrän lisääntyessä. ”Henkilöauto pudottaa pis-

teet - ei muut rakennukset niinkään.” Ikkunasta näkyvät rakennukset ja tiivis rakentaminen

ovat viesti myös siitä, että majoituksessa tärkeiksi koetut tekijät, kohdealueen rauhallisuus,

yksityisyys ja oma rauha majoittumisessa, ovat uhattuina.

Osa matkailijoista kuitenkin hyväksyy tiiviin rakentamisen; keskeiseksi nousee kysymys, mitä

tiiviydellä saavutetaan ja kuinka tiivis rakentaminen toteutetaan. Hinnoittelulla on mah-

dollista vastata matkailijoiden odotuksiin myös tässä kohdin. Luonnonnäkymiltään

eheämmät ikkunanäkymät suhteessa esimerkiksi pysäköintialueelle avautuviin näkymiin

tulisi hinnoitella eri tavoin – tällöin jo hinnoittelulla kyetään viestimään majoituksen ominai-

suuksista, eikä herätetä matkailijoille vääränlaisia odotuksia. Toisaalta, matkailijat toivovat

tiiviin rakentamisen kompensoituvan palveluiden läheisyydellä. Kävelyreitit läheisiin palve-

lukeskittymiin sekä vaivaton pääsy harrastepaikkoihin ovat haluttuja.

Viherrakentaminen

Luonnon arvostus sekä paikan identiteetin tunnistaminen tulivat MATKA-hankkeen matkai-

lijakyselyssä esiin myös majoittumispaikan viherrakentamiseen liittyvissä toiveissa. Matkaili-

jat arvostivat alkuperäisen puuston ja muun metsäkasvillisuuden säilyttämistä. Koristeistu-

tuksin vehreytettyä pihaa arvostettiin toiseksi eniten. Laattojen ja muurien käyttö viherra-

kentamisessa oli kansainvälisten vastaajien mielestä hieman parempi ratkaisu kuin pihaan

levitettävä sorakate. Majoituskohteen toivottiin sijaitsevan mahdollisimman luonnonmu-

kaisessa ympäristössä, ja mahdollistavan luontevan yhteyden luontoon, että ”luonto al-

kaisi jo ovelta”.

Johtopäätöksiä

Lapin matkailu on paljolti luonnon vetovoimaisuuteen perustuvaa, ja erityisesti luontoa ar-

vostavien suosiossa. Luontomatkailu suhteessa kestävyyden tavoitteisiin voidaan kuitenkin

nähdä kaksiteräiseksi miekaksi. Koskematon luonto vetää puoleensa, matkailijamäärät ja

rakentaminen lisääntyvät – ja vähitellen koskemattomuus jää historiaan. Ratkaisuksi epä-

suotuisaan kehityskulkuun painotetaan matkaajien vastuuntuntoa sekä kestävää matkai-

lua, johon viitataan myös ekoturismina. Tällöin alleviivataan eri toimijaryhmien yhteistä ta-

voitetta, kun matkailuyhdyskunnat, yrittäjät ja matkaajat tietoisesti tuottavat ja hyödyntä-

34

vät kestäviä palveluita ja käytäntöjä. Toisaalta tunturikeskusten kasvun myötä keskukset

muuttavat luonnettaan urbaanimmaksi, jolloin niiden asiakaskunta todennäköisesti osit-

tain vaihtuu.

Turistien päätöksenteko ja ”vihreiden attribuuttien” vaikutus vaihtelevat – matkaajat saat-

tavat kokea yhdessä kohteessa ja seurueessa tiettyjä tarpeita ja painottaa tiettyjä valin-

takriteereitä, kun taas toisessa turistikohteessa ja matkaseurueessa samainen turisti saat-

taa arvostaa valintakriteereitä toisin painotuksin. Valintakriteerit ja ekotekijöiden painotus

voivat tutkimusten mukaan vaihdella jopa loman eri päivinä. Matkailijoilta ei voi edellyt-

tää kestäviä valintoja, vaan matkailukohteen on tarjottava ratkaisuja, joihin kestävyys on

integroitu.

Matkailijakyselyn valossa matkailijoiden valmius kestävään matkailuun on olemassa. Kes-

tävyyden konseptointi, eli kestävän matkailutarjontapaketin rakentaminen, luo kilpailue-

tua, joka maksaa investoinnit takaisin pitkällä tähtäimellä. Mutta jo lyhyellä aikavälillä tu-

lokset saattavat olla tunnistettavissa. Sillä kestämätön, kertakäyttöisyyttä ja eri ekosys-

teemeistä irrallaan oleva toimintatapa saattaa nousta osalle matkailijoista syyksi olla pa-

laamatta kohteeseen.

Kestävän matkailualueen profiloinnissa ja markkinointistrategian suunnittelussa haasteeksi

nähdään toimenpiteiden kohdennettavuus. Luontevimmillaan kestävyys ei ole yksi omi-

naisuusulottuvuus matkailukohteessa, vaan kestävyys on osa toimintatapaa. Tällöin mat-

kailijoita voidaan puhutella ja tuotteita kehittää tarvelähtöisesti, tunnistamalla nousevia

kuluttajaryhmiä ja tarkastelemalla megatrendejä, kuten hyvinvointia ja autenttisuuden

kokemista. Matkailijakyselyn valossa matkailijat karttavat kaupunkimaista, tiivistä raken-

netta, ellei sen koeta tuovan ehdotonta lisäarvoa omaan lomakokemukseen. Tällöinkin

tiivistämisen toivotaan tapahtuvan paikallisuutta kunnioittaen, ja maisemaan sopeuttaen.

Paikallisidentiteetin vahvistaminen on ulotettava rakennuslupatarkasteluun – esimerkiksi

piharakentamiselta on vaadittava paikallista kasvillisuutta säästävää otetta.

Matkailualueilla liikutaan mielellään jalan – vuoden ympäri. Tämä kuitenkin edellyttää

muun muassa valaistuja, autoliikenteeltä erotettuja reittejä. Kävellen liikkumisen motivoi-

miseksi myös reitistöjen monipuolisuus on avainasemassa. Pistokadut sopivat autoliiken-

teelle, mutteivät pyöräilyyn ja kävelyyn. Käveltävät, kuukaudesta toiseen inspiroivat reitit

edellyttävät vaihtoehtoisia reittimahdollisuuksia, joissa otetaan riittävästi huomioon myös

lastenrattailla ja vaikkapa rollaattoreilla liikkuvat.

Markkinoinnin työkalut voivat tarjota monia mahdollisuuksia niin kestävien matkailumuo-

tojen omaksumiseksi kuin kannattavan ja pitkäkestoisen liiketoiminnan edistämiseksikin.

Markkinointiviestinnällä voidaan vaikuttaa laajasti yleisön asenteisiin, valintoihin ja käyt-

täytymiseen. Vastuullinen imago on sekä merkittävä menestys- ja kilpailutekijä matkailus-

sa että tärkeä tukijalka matkailukohteen taloudellisesti, ekologisesti ja sosio-kulttuurisesti

kestävälle kehitykselle. Maineeltaan vastuullinen matkakohde erottautuu kilpailijoistaan,

vetoaa matkailijoihin ja luo uskottavuutta sekä viestii kohteen palveluiden ja ympäristön

laadusta.

35

3.2.2 Arvio Ylläksen uuden matkailukylän prosessista

Ylläksen pilottialueen prosessipolun mallintamisella avulla haluttiin saada käsitys siitä, min-

kälaiset edellytykset kestävän matkailukylän kehittämiselle tutkimushetkellä on olemassa.

Kuvauksessa tarkasteltiin keskeisimpiä alueen tähänastiseen suunnitteluun vaikuttaneita

prosesseja rinnakkaisilla aikajanoilla. Prosessin kuvaukseen sisältyy kaksi pilottialueen suun-

nittelun kannalta merkittävää kaavaprosessia: Tunturi-Lapin maakuntakaava ja Ylläksen

osayleiskaavan muutos.

Prosessikuvauksesta havaittiin, että Ylläksen pilottialueen suunnitteluun kytkeytyy useita eri

tahojen laatimia visioita. Visiot ovat pilottialueen kehittämisen kannalta erilaisia niin vaiku-

tukseltaan kuin merkitykseltään. Maakuntakaavoitusta ohjaava visioasiakirja on maakun-

tasuunnitelma. Maakuntasuunnitelma perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja on tar-

koitettu ohjaamaan maakunnan pitkän aikavälin kehittämistä (20-30 vuotta) ja alueiden

käyttöä. Lapin Maakuntasuunnitelma 2030 on “kuvaus Lapin yhteisestä, toivotusta kehi-

tyssuunnasta, johon maakunnan toimijat määrätietoisesti pyrkivät” (Lapin liitto 2011). Kes-

keinen Ylläksen pilottialueen tulevaisuuteen suoraan kytkeytyvä asiakirja on Ylläs II kehit-

tämissuunnitelma.

Näiden suoraan kaavoitukseen kytkeytyvien strategisten kehittämisasiakirjojen lisäksi on

myös lukuisia muita visioasiakirjoja. Kolarin kunta on laatinut yhdessä Muonion ja Pajalan

kuntien kanssa “Meän vision” osana Meän väylä -projektia (2006). Vision tarkoituksena on

ollut käynnistää ko. kuntien välinen yhteinen visiotyöskentely kohti myönteistä kehitystä.

Meän visiossa korostetaankin kuntien välisen, alueellisen ja paikallisen yhteistyön merkitys-

tä niin maankäytön suunnittelussa, infrastruktuurin rakentamisessa kuin ympäristötavoittei-

den toteuttamisessakin.

Ylläksen pilottialueen suunnittelu- ja kehittämisasiakirjojen tarkastelu osoittaa, että maan-

käyttö- ja rakennuslaista alkaen edellytykset kestävän matkailukylän toteuttamiselle ovat

olemassa. Kestävän yhdyskunnan tavoitteet eivät kuitenkaan kirkastu kohti yksityiskohtai-

sempaa suunnittelua. Ympäristöstrategiat ovat lähes ainoita kestävyyden tavoitteita ko-

koavia asiakirjoja ja siten keskeisiä työkaluja kansallisten ja kansainvälisten ympäristöta-

voitteiden toteutumiselle. Nykyinen kaavoituskäytäntö ei velvoita osoittamaan, miten

ympäristö- ja energiatavoitteiden täyttymistä edistetään tulevalla rakentamisella. Siten

strategia-asiakirjojenkaan tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset eivät heijastu pilottialueen

kaava-asiakirjoihin.

Pilottialueen huolellinen suunnittelu on yksi Ylläs II kehittämissuunnitelman ja osayleiskaa-

van keskeisistä tavoitteista. Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailu nostettiinkin

Ylläs II kehittämissuunnitelmassa yhdeksi kärkihankkeeksi. Kilpailun yhtenä tavoitteena oli

löytää rohkeita ratkaisuja kestävän matkailukylän toteuttamiseksi. Koska Ylläksen osayleis-

kaava ei sellaisenaan ohjaa kestävän matkailukylän suunnitteluun, eivät kilpailuehdotuk-

sissakaan kestävyyden tavoitteet konkretisoituneet kovin hyvin. Osayleiskaavasta radikaa-

listi poikkeavat ehdotukset näyttäytyivät osittain jopa epärealistisina kannanottoina. Pilot-

tialueen tapauksessa herää siten kysymys, olisiko arkkitehtuurikilpailulla saatu ennakkoluu-

lottomampia ehdotuksia kestävän matkailukylän periaatteiden ratkaisemiseen, jos se olisi

järjestetty ennen osayleiskaavaa. Kilpailu osoitti yleiskaavan kestävyystavoitteiden kan-

36

nalta toisaalta liian väljäksi (rakentamisen määrä ja laajuus) ja toisaalta myös liian rajoit-

tavaksi palvelukeskuksen sijainti). Voidaan myös kysyä, olisiko rajatummalla kilpailulla voitu

tässä vaiheessa saavuttaa rakennussuunnittelun kannalta innovatiivisempia ratkaisuja.

Ylläksen pilottialueen toteutuksessa seuraava askel tulee olemaan asemakaavojen laati-

minen. Koska pilottialueen toteutusta ohjaavat strategiset asiakirjat ja ylempitasoinen

kaavoitus eivät vielä sitouta suunnittelua kohti kestävää tulevaisuutta, tulee asemakaa-

voitus olemaan lopputuloksen kannalta avainasemassa. Asemakaavalla on otettava

vahva kanta siihen, miten alueen rakentaminen kokonaisuutena järjestetään ja minkälai-

silla määräyksillä sen suunnittelua ohjataan, jos tavoitteena on rakentaa alueesta kestä-

vää matkailukylä.

3.3 Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailu

Ylläs II kehittämissuunnitelman yksi kärkihankkeista oli Ylläksen uuden matkailukylän arkki-

tehtuurikilpailu. Kilpailuun toteutettiin kutsukilpailuna ja 22 ilmoittautuneen työryhmän jou-

kosta valittiin viisi: Eriksson Arkkitehdit Oy, Pöyry Architects Oy, JKMM arkkitehdit ja HARRI-

SON-KJSIK Oy, Arkkitehtitoimisto Neva Oy sekä työryhmä Archeus Oy ja Arkkitehtitoimisto

Järvinen ja Kuerelahti Oy. Kilpailun ehdotusten palauttaminen oli syyskuussa 2010 ja kilpai-

lun tulokset julkistettiin joulukuussa 2010. Kilpailun voittajaksi selvisi Eriksson arkkitehtien eh-

dotus ”Kuura”. Alla olevassa kappaleessa on analysoitu kilpailun tuloksena saatujen eh-

dotusten ansioita ja heikkouksia palkintolautakunnan palautteen perusteella. Masterplan-

suunnittelun tavoitteena on kyetä hyödyntämään kilpailusta saatuja ansioituneita ideoita.

3.3.1 Ehdotusten analysointi19

Kilpailun arvostelupöytäkirjassa todetaan, että arkkitehtuurikilpailu onnistui hyvin ja ehdo-

tuksista oli havaittavissa huolellista aiheeseen paneutumista ja monipuolisia, oivaltavia

uuden matkailukylän ratkaisumahdollisuuksia. Parhaimpien ratkaisujen todetaan otta-

neen sopivassa määrin huomioon osayleiskaavan, jossa osoitetaan uusi matkailukylä

Äkäslompolon ja Ylläsjärven välille Maisematien varteen. Kilpailutehtävien osatekijät pai-

nottuivat kilpailuehdotuksissa eri tavoin vaikeuttaen aavistuksen verran ehdotusten vertai-

lua. Merkittävimmiksi ratkaisuperiaatteiksi nousivat ratkaisun soveltuvuus Ylläksen luon-

nonympäristöön ja tunturimaisemaan sekä ratkaisun keskeisten alueitten luonteva sovel-

tuvuus ulkoilupainotteiseen matkailuun.

Kilpailutehtävä edellytti osallistujilta paneutumista kilpailualueen ja ympäristön luonnon-

olosuhteisiin. Parhaissa töissä suunnitteluratkaisut olivat luonteva jatkumo maisemalliselle

analyysille. Maisematien ylä- ja alapuolet eroavat luonteeltaan suuresti toisistaan ja ar-

vostelupöytäkirjassa todetaan yleisesti ottaen tien alapuolisten ratkaisujen olleen selvästi

luontevampia suhteessa maisemaan. Yläpuolisen rakentamisen todetaan jääneen hel-

posti irralliseksi osaksi kokonaisuutta. Parhaimmat ratkaisut ovat keskittäneet rakentamisen

tietyille alueille, lähinnä laskettelurinteen ala-aseman lähistölle, jättäen maastollisesti

omintakeisimmat lieveuomapaikat rakentamatta.

19

Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailun arvostelupöytäkirja, 12.11.2010.

37

Arkkitehtuurikilpailulla haettiin myös uutta arkkitehtonista ilmettä pohjoiselle matkailukyläl-

le. Kilpailun luonne ohjasi ehdotuksia kuitenkin melko perinteisiin rakennustyyppeihin ja

palkintolautakunta jäi kaipaamaan ennakkoluulotonta, ekologisista perusteista lähtevää,

paikallisuuteen kytkeytyvää ja ennenäkemätöntä arkkitehtuuria. Ekologisissa ratkaisuissa

painotus oli aluetasolla. Maankäytön kestävyyden ja ekologisuuden tarkastelussa paino-

tettiin maankäytön ja sen vaativan infrastruktuurin tehokkuutta, autottomuuden mahdolli-

suuksia ja kävelyetäisyyksiä, hydrologisia ratkaisuja ja rakentamisen luontoyhteyttä.

Toiminnallisena tavoitteena oli löytää sellainen konsepti lappilaiselle matkailukylälle, joka

toimisi mahdollisimman pitkälti ilman linja-auton tai henkilöauton tarvetta. Ulkoilureitistöjen

tuli luontevasti täydentää muuta väylästöä muodostaen vapaa-ajankylälle omintakeisen

liikkumisen kokonaisuuden. Parhaissa ehdotuksissa ulkoilureitit, ladut, rinteet ja hissilinjat

ovat oleellinen osa kylän kulkureitistöä. Matkailuliiketoiminnassa talvipainotteisuus koros-

tuu ja harvassa ehdotuksessa otettiin kantaa muihin elinkeinoihin, esim. matkailutoimin-

nan suhteeseen poronhoitoon.

Maisematien roolia ei palkintolautakunnan mukaan oltu korostettu tarpeeksi kilpailuehdo-

tuksissa, vaan tie näyttäytyi monessa työssä ohikulkutienä pakollisin liittymin. Parhaimmissa

ehdotuksissa Maisematie oli luonteva osa uuden kyläkeskuksen toimintaa. Liikenteellisesti

useat ehdotukset painottuivat liikaa autoliikenteeseen. Pysäköintiratkaisuihin ei oltu useis-

sa ehdotuksissa paneuduttu tarpeeksi, ja osassa esitetyt kokonaan tai osin maanalaiset

ratkaisut katsottiin epärealistisiksi. Parhaissa ehdotuksissa pysäköinti oli järjestetty luonte-

vasti kunkin osa-alueen lähtökohdat huomioiden ja riittävästi pysäköintialueita osiin jaka-

en. Vain muutamassa ehdotuksessa pysäköintijärjestelyillä oli selvästi pyrkimys kannustaa

autottomaan lomailuun.

Seuraavassa on esitetty yhteenveto kilpailutöiden vahvuuksista ja heikkouksista.

38

Ehdotus NO 1° ”LUPPO”

Tekijät: Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy, JKMM Arkkitehdit Oy, LOCI Maisema-arkkitehdit

Oy, Asiantuntijat: Trafix Oy, Projectus Team Oy

Ehdotus NO 2° ”NOITARUMPU”

Tekijät: Arkkitehtitoimisto Neva Oy, Asiantuntijat: Ramboll

+ Huolellinen maaston ominaispiirtei-

siin paneutuminen

+ Säästää luonnonmaisemaa ja kyli-

en vaatima maa-ala on pienehkö

Kokonaisuus hajanainen, ratkaisu

edellyttää auton käyttöä

Ulkoilureitistö ei tue liikkumista

Mattomainen tilarakenne, vä-

häiset näkymät

Energiatehokkuustavoite vaati-

maton

+ Keskitetty ratkaisu säästää luontoa

+ Luonteva kylän muoto

+ Hyvin oivallettu keskusaukion ja

rinteen yhteys

+ Uudet laskettelurinteet toimiva

ajatus

Epärealistinen

Pysäköinnin ja Maisematien

painaminen maan alle

Tavanomainen arkkitehtuuri

Golfkentän sijainti lämpöladun

sisäpuolella

39

Ehdotus NO 3° ”YLYS”

Tekijät: Arkkitehtitoimisto Järvinen & Kuorelahti Oy, Archeus Oy, Asiantuntijat: Navico Oy,

Lapin yliopisto

Ehdotus NO 4° ” KUURA”

Tekijät: Eriksson Arkkitehdit Oy, Asiantuntijat: Destia Oy, Gaia Group Oy, UnitedLog Consul-

ting Oy

+ Perinpohjainen paikan analyysi

+ Luonnonympäristö huomioitu

rakentamispaikkoja valitessa

+ Eläytyen suunnitellut Pikkurakennustyypit

+ Maisematien yläpuolinen rakentaminen

huomioi lieveuomat

Vasten rinnettä sijoitetut puikkomaiset

rakennusmassat vieras elementti tun-

turimaisemassa

Rakennukset eivät muodosta kyläko-

konaisuuksia

Hajanaisuus

+ luonteva autoton ympäristö

+ luonteva arkkitehtuuri

+ toimiva kokonaisrakenne

+ avautuvat näkymät ja rakennusten

suuntaus

+ kyläkeskuksen monitakeinen ilme

+ mielenkiintoinen ja vaihteleva aluetta

yhdistävä raitti

+ Golfkentän sijoittelu

Hajanainen rakenne

Maisematien yläpuolinen määrälli-

sesti suuri ja liian laajalle levittäytyvä

rakentaminen

lieveuomien puutteellinen huomioi-

minen

luonnonmaiseman liian vähäinen

säilyminen

Hajanaisuus

40

Ehdotus NO 5° ”KUDELMA”

Tekijät: Pöyry Architects Oy, Asiantuntijat: Pöyry Finland, Pöyry CM, Pöyry Building Services

Oy

3.3.2

3.3.3 Arkkitehtuurikilpailun tulosten hyödyntäminen

Arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus Kuura on pohjana uuden matkailualueen master-

plan-suunnittelulle, mutta myös muissa ehdotuksissa esille tulleita ansioituneita ideoita on

pyritty käyttämään hyväksi suunnittelussa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa hyväksytty

osayleiskaava antaa raamit suunnittelulle ja masterplanin haasteena onkin sovittaa yh-

teen kaavaa soveltaen laadittujen ehdotusten ideoita toteutukseen.

Yleisesti kilpailupalautteesta voidaan todeta, että kehuja olivat saaneet ratkaisut, joissa

osia luonnonympäristöstä oli jätetty rakentamatta harkiten. Plussaa sai myös uuden kes-

kustan ja laskettelurinteen yhdistäminen, lieveuomien huomioiminen rakennusten sijoitte-

lussa sekä keskitetyt ratkaisut. Heikkouksina ehdotuksissa pidettiin mattomaista, tasapak-

sua rakennetta, tasajakoista ja ennalta nähtyä arkkitehtuuria, raskaita rakennusmassoja,

hajanaisuutta ja epärealistisuutta.20

Maisematien roolin korostaminen nähtiin kilpailutöitä arvioitaessa tärkeänä ja siihen pyrit-

tiin myös masterplanissa. Kuura-ehdotuksesta tuttu Hiutalehotelli säilyttää paikkansa tien

ylittävä elementtinä, joka sitoo Maisematien ylä- ja alapuolet yhteen toiminnallisesti. Siir-

tohissilinjauksen sijoittamiseen otettiin mallia Ylys- ja Kudelma -ehdotuksista, joissa hissin

ala-asema sijoittuu lähelle Äkäslompolon kylää. Kilpailuehdotuksissa hissi on tuotu uuteen

matkailukylään, kun taas masterplanissa sen yläaseman paikkaa tutkittiin sijoitettavaksi

Y1:n yhteyteen, jolloin se palvelisi aluetta ensimmäisen vaiheen kehittämisessä ja tukeutui-

si paremmin myös nykyiseen rakentamiseen. Masterplania laadittaessa nähtiin myös tär-

20

Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailun arvostelupöytäkirja, 12.11.2010.

+ Keskustan yhdistäminen rinteeseen

hyvä ratkaisu

+ Jättää harkitusti rakentamatta herkät

luonnonympäristöt

+ Keskuksen pysäköintiratkaisut toimivia

Rinteen johtaminen maisematien ali

keskustaan on toiminnallisesti on-

gelmallinen ratkaisu

Mattomainen rakennusten sijoittelu

Arkkitehtuuri tasajakoista ja ennalta

nähtyä

Ehdotus jättää osittain hyödyntä-

mättä hyviä tunturimaiseman mah-

dollistavia rakennuspaikkoja

41

keäksi jättää toinen siirtohissin linjausvaraus kartalle alueen eteläosaa ja golf-kenttää pal-

velemaan.

Kilpailupalautteen perusteella Kuura-ehdotuksessa esitettyä rakentamisen alueita on py-

ritty tiivistämään ja rakentamisen painopistettä siirtämään hivenen Y1:stä ja olevaa ra-

kennetta kohden. Eteläisimmät loma-asutusalueet päätettiin jättää kokonaan pois mas-

terplanista - niiden reservi voidaan käyttää tulevaisuudessa alueen kehittyessä, jos se

nähdään tarpeelliseksi. Tiivistämistä tehtiin myös uuden yhdystien ympärille asettuvien lo-

ma-asutusalueiden sisällä. Maisematien yläpuolella rakentamisen sijoittelua on tutkittu

huolellisemmin maastonmuodot ja ympäristön lähtökohdat huomioiden. Herkimpiä ja ra-

kentamisen kannalta vaativimpia alueita on pyritty jättämään rakentamisen ulkopuolelle.

Y1:n alue on otettu mukaan osaksi Maisematien yläpuolen toiminnallista kokonaisuutta

täydentämällä sen ympäristöä uudella rakentamisella.

42

4. YLLÄKSEN UUDEN MATKAILUKYLÄN MASTERPLAN

Tässä luvussa on käsitelty lopulliseen masterplaniin johtaneita vaiheita ja esitelty master-

planin oleelliset suunnitteluratkaisut. Liikenteellistä toteutettavuusarviointia ja liikenneverk-

kovaihtoehtoja on tarkastelu erikseen kappaleessa 4.9. Liitteenä 4 on lisäksi erillinen selvi-

tys suunnittelualueen lieveuomien huomioimisesta suunnittelussa ja tarkastelu alueen hu-

levesien virtaussuunnista.

4.1 Mikä on Masterplan?

MATKA-hankkeen loppuraportissa, Kestävän matkailun käsikirjassa Masterplan määritel-

lään seuraavasti: ”Masterplan on käsite, joka on vakiintunut tarkoittamaan erityisesti mat-

kailu- tai vapaa-ajan keskusten, yritysalueiden, kaupan keskittymien tai muiden toiminnal-

listen alueiden kokonaisvaltaista kehittämissuunnitelmaa. Masterplanille on keskeistä, että

se kytkee kiinteästi toisiinsa tietyn alueen maankäytön ja toiminnallisen suunnittelun. Siinä

suunnitellaan palveluita ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, tutkitaan rahoitusmah-

dollisuuksia, investointeja ja niiden kannattavuutta, kehitetään sidosryhmäyhteistyötä ja

vahvistetaan niin brändiä kuin markkinointia ja myyntiä (alkuperäinen lähde FCG)”. 21

Ylläksen uuden matkailukylän masterplan on tehty tätä suppeampana. Koko alueeseen

liittyviä avaininvestointeja on tarkasteltu Ylläs II kehittämissuunnitelman yhteydessä ja liike-

toiminnallinen ja kaupallinen tutkimus on tästä työstä jätetty pois. Asemakaavoitusvai-

heessa on suositeltavaa tehdä alueen palvelurakennetta koskeva selvitys palveluiden mi-

toituksen ja liiketoiminnallisen toteutettavuuden arvioimiseksi.

Masterplanissa on keskitytty ensimmäisenä asemakaavavaiheeseen siirtyvien alueiden to-

teuttamismahdollisuuksien ja rakentamisen volyymien tutkimiseen. Painopiste suunnittelus-

sa päätettiin pitää Maisematien ympäristöön sijoittuvalla uuden matkailukylän keskuksen

alueella.

4.2 Lähtökohtien ja tavoitteiden huomioiminen suunnittelussa

Suunnittelun lähtökohtien selvitys ja eri tahojen tavoitteiden kartoitus aloitettiin kesällä

2011. Lähtökohtina työlle toimivat Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailun tu-

lokset ja voittanut Kuura-ehdotus, Ylläksen osayleiskaava sekä alueen suunnittelulle sitä

koskevissa strategisissa suunnitelmissa osoitetut tavoitteet. Suunnittelussa pyrittiin hyödyn-

tämään arkkitehtuurikilpailusta saatuja ideoita sekä vastaamaan mahdollisimman hyvin

kaikkien suunnittelussa mukana olleiden osallisten tavoitteisiin. Lähtötietojen keruun jäl-

keen aloitettu masterplan-suunnittelu toteutettiin kolmessa vaiheessa, joihin kuhunkin laa-

21

Staffans, Merikoski 2011, s. 71-72.

43

dittiin luonnos, jota kehitettiin ohjausryhmältä saatujen kommenttien mukaisesti. Liikenteel-

linen toteutettavuustarkastelu oli mukana jokaisessa suunnitteluvaiheessa. Suunnittelupro-

sessin etenemistä ja vaiheita käsitellään tarkemmin seuraavassa kappaleessa.

4.3 Suunnitteluprosessin eteneminen

Masterplan-suunnittelu aloitettiin alkukesästä sen jälkeen, kun Ylläksen osayleiskaava hy-

väksyttiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Työryhmä koostui Eriksson arkkitehtien ja Des-

tian suunnittelijoista ja asiantuntijoista ja työtä ohjasi tilaajan eli Metsähallituksen Laatu-

maan, Kolarin kunnan sekä Lapland Hotels Oy:n edustajat. Lisäksi alkuvaiheessa mielipitei-

tä pyydettiin Aalto-yliopistolla MATKA-hanketta johtaneelta TkT Aija Staffansilta. Suunnitte-

lu koostui kahdesta vaiheesta, joista ensimmäisessä koottiin lähtötietoja ja tavoitteita ja

toisessa keskityttiin masterplan-luonnoksien kehittämiseen lopulliseksi suunnitelmaksi. Pro-

jektin aikana ohjausryhmä ja suunnittelijat kokoontuivat yhteensä neljä kertaa. Syyskuussa

kolmannen kokouksen yhteydessä suunnittelijat tekivät maastokäynnin alueelle. Master-

plan esiteltiin Rovaniemellä 3.11.2011.

Suunnittelu eteni vaiheittain niin, että aloituskokouksessa keskityttiin tavoitteiden ja lähtö-

kohtien sekä työn rakenteen suunnitteluun, kun taas muihin kokouksiin valmisteltiin luon-

nos ja havainnollistavaa materiaalia, joiden pohjalta keskustelua käytiin. Projektin aikana

tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja alueen kehittämiselle ja luonnoksia laadittiin yhteensä kolme

kappaletta, jonka jälkeen laadittiin lopullinen masterplan. Marraskuun alussa Rovaniemel-

lä esiteltyyn masterplan-luonnokseen tehtiin vielä pieniä korjauksia, jolloin valmis suunni-

telma lähetettiin ohjausryhmälle marraskuun lopussa. Lähtökohdat ja tavoitteet täyden-

tyivät ja kirkastuivat työn edetessä.

Suunnittelun edetessä todettiin, että eri tahojen tavoitteet alueen suunnittelulle vaihtele-

vat, mikä toi lisähaastetta sopivan ratkaisun löytämiseen. Päätettiin, että lopullisessa mas-

terplanissa keskitytään pienemmän alueen, uuden matkailukylän keskuksen eli Maisema-

tien ympäristön tarkempaan kuvaamiseen, sillä sen rakentamista ensimmäisessä vaihees-

sa pidettiin todennäköisenä. Väljemmät loma-asutusalueet jätettiin masterplanissa kar-

keammalle tarkastelulle.

Jatkosuunnittelulle asetettiin lähtökohdaksi uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailun pal-

kintolautakunnan ehdottamat jatkotoimenpiteet Kuura-ehdotuksen pohjalta jatkettavalle

Masterplanille:

1. Ehdotuksen tiivistäminen loma-asumisen osalta

2. Loma-asuntoryppäiden keskitetympi sijoittelu ja yksittäisen korttelin rakennustyyppien ke-

hittäminen energiatehokkaammaksi.

3. Maisematien ylä- ja alaosan toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen yhteyden kehittäminen

tiiviimmäksi.

4. Ulkoilureittien kehittäminen liittymään olennaiseksi osaksi rakennusalueita.

44

5. Keskusalueen väylästöjen kehittely: yksioikoisten päättyvien reittien muotoilu rengasmai-

siksi ”päättymättömiksi” väylästöiksi.

6. Maisematien yläpuolen rakentamisen kehittäminen painotetummin rinnealueeseen tu-

keutumaan.

7. Osan lieveuoma-alueista rakentamattomiksi jättäminen.

8. Golfkentän alueen kehittäminen tiiviimmin toiminnalliseksi osaksi matkailukyläkokonaisuut-

ta.

4.4 Vaihe I, suunnittelukokous 18.8.2011

Arkkitehtuurikilpailun arvostelupöytäkirjassa (12.11.2010) todetaan kilpailun osoittaneen,

että ”alueen rakentamisen tulisi pysytellä lähempänä osayleiskaavan vaihteluvälin alara-

jaa”. Tähän ja suunnittelun aloituskokouksessa käytyihin keskusteluihin perustuen valittiin

ensimmäiseen luonnoksen lähestymistavaksi kevyempi rakentaminen. Suunnittelussa läh-

tökohtana oli Kuura-ehdotus ja Ylläksen osayleiskaava.

Loma-asuntoalueita tiivistettiin niin, että hieman syrjässä olevasta eteläisestä väljemmän

loma-asumisen alueesta luovuttiin kokonaan. Lisäksi muitakin loma-asuntoaluevarauksia

pienennettiin siten, että luonnonvaraiset alueet lisääntyivät. Myös keskusta-aluetta muo-

kattiin tiiviimmäksi. Keskustan liikennejärjestelyjä muutettiin niin, että Maisematien suuntai-

nen keskustan pääväylä ei katkea viherkäytävän kohdalla.

Suurimmat muutokset tehtiin Maisematien yläpuolelle, jossa rakentamisen määrää vä-

hennettiin niin, että herkimmät lieveuoma-alueet säilyisivät rakentamattomina. Rakenta-

misen tukeutumista rinnealueeseen parannettiin sijoittamalla rinteen reunalle palvelu-

vyöhyke.

Siirtymähissilinjausta muokattiin niin, että se palvelisi paremmin myös Äkäslompolon kylää.

Siirtymähissin ala-asema sijoitettiin Maisematien varteen aivan olemassa olevan kylära-

kenteen viereen.

45

Kuva. Suunnitelman liittyminen ympäristöön (luonnos 18.8).

46

Kuva. Rakennusoikeudet, kilpailuvaiheen versio himmeänä taustalla (luonnos 18.8.)

4.4.1 Johtopäätökset, vaihe 1

Kokouksessa päädyttiin siihen, että seuraavaan kokoukseen tutkitaan rakentamisen suun-

taamista rinteen (lieveuomien) suuntaisesti. Maisematien yläpuolisen rakentamisen tulisi

keventyä ylärinteeseen mentäessä, kun taas raskaimman rakentamisen tulisi sijaita alem-

pana. Todettiin, että pysäköinnin pitäisi pääasiallisesti sijaita maan päällä ja sitä pyydettiin

tutkittavaksi seuraavaan kokoukseen kuten myös kaavan sallimien maksimikerrosneliöiden

hyödyntämistä Maisematien yläpuolella. Sovittiin lisäksi, että Y1:n yhteydessä olevan

parkkipaikan päälle pilareilla rakennettavaa hotellia/palveluita voitaisiin tutkia seuraa-

vaan luonnokseen.

4.5 Vaihe II, vaihtoehdot 1 ja 2, suunnittelukokous 15.9.2011

Ensimmäisestä vaiheesta saadun palautteen perusteella laadittiin seuraavaan kokouk-

seen uudet luonnokset. Kokoukseen tutkittiin kaksi eri vaihtoehtoa (ve1 ja ve2), joissa Mai-

sematien yläpuolelle oli sijoitettu lähestulkoon kaavan sallima maksimimäärä rakentamis-

ta. Molemmissa vaihtoehdoissa joudutaan rakentamaan aroille lieveuoma-alueille ja Mai-

sematien alapuolisen palvelukeskuksen rooli heikkenee huomattavasti. Vaihtoehtoisista

luonnoksista tehtiin tieratkaisujen toteutettavuusarvioinnit.

Siirtymähissi linjattiin siten, että sen yläasema sijoittuu olemassa olevan Y1:n viereen, jolloin

on luontevaa kehittää sen ympärillä olevaa aluetta. Yleisen parkkialueen päälle sijoittu-

vaa hotellirakentamista tutkittiin, jolloin Y1:n ympärille syntyi uusi erillinen keskus.

47

Vaihtoehdossa 1 (ve1) lieveuoma-alueelle sijoitettiin maksimimäärä rakentamista (50 000

k-m2) säästäen kuitenkin suurimman osan geologialtaan arvokkaimmasta alueesta. Ra-

kentaminen sijoitettiin lieveuomien suuntaisena, jolloin hotellimassojen välistä on mahdol-

lista säästää lieveuomia myös rakennetuilla alueilla. Rakentaminen on tehokkainta lähellä

Maisematietä, puurajan alapuolella, ja kevenee mittakaavallisesti rinnettä ylöspäin men-

täessä.

Havainnekuva vaihtoehto 1 (luonnos 15.9.)

48

Vaihtoehdossa 2 tutkittiin vielä enemmän Y1:en tukeutuvan rakentamisen toteuttamis-

mahdollisuuksia. Vaihtoehdossa tie tunturihotellille sijoitettiin kulkemaan Y1:n kautta. Ra-

kentaminen sijoittuu osittain geologialtaan kaikkein arvokkaimmalle lieveuoma-alueelle.

Kaavio vaihtoehto 2 (luonnos 15.9.)

Leikkaukset lieveuoma-alueen ja Y1:n kohdalta (Ve1).

4.5.1 Johtopäätökset, vaihe 2

Lopullisen masterplanin pohjaksi laadittiin luonnos Ylläksen kokouksessa 15.9.2011 esitellyn

vaihtoehto 2:n perusteella. Sovittiin, että suunnittelussa edetään niin, että ge 1 -alue jäte-

49

tään ensisijaisesti rakentamisen ulkopuolelle. Tehokkuuksissa päätettiin pysyteltävän uu-

den matkailukylän ja Y1:n alueilla ge-1 -aluetta lukuun ottamatta lähellä maksimia kuiten-

kin niin, että rakentaminen keventyy rinnettä ylöspäin noustessa ja keskuksista poispäin

mentäessä.

Y1:n ympäristön rakentamista päätettiin tehostaa ja tiivistää ja rakennetun alueen laatua

parantaa, mutta Y1:n yhteydessä olevan parkkipaikan alue sovittiin esitettävän master-

planissa rakentamattomana. Maisematien alapuoli päätettiin ottaa masterplaniin mu-

kaan, mutta muut loma-asutusalueet esitetään karkealla tarkkuudella.

Liikenteellisen toteutettavuusarvioinnin, suunnittelualueelle tehdyn maastokäynnin (kp.

4.6) sekä hulevesien virtaussuuntatarkastelun (Liite 4.2) perusteella lieveuoma-alue todet-

tiin erittäin huonosti rakentamiseen sopivaksi niin rakennettavuuden kuin luontoarvojen

säilymisenkin kannalta. Myös tämä tuki ge-1 -alueen rakentamatta jättämistä ja Ve2:n

hylkäämistä.

Ohjausryhmälle masterplan-luonnos lähetettiin kommentoitavaksi 30.9. Luonnokseen teh-

tiin kommenttien jälkeen muutoksia ainoastaan Kellokkaan vastapäätä sijaitsevalle loma-

asutusalueelle, jota tiivistettiin ja jaettiin kahteen osaan.

4.6 Maastokäynti 15.9.2011

Toisen suunnittelukokouksen (15.9.2011) yhteydessä alueelle tehtiin maastokäynti, johon

osallistuivat suunnittelijat Destialta ja Eriksson arkkitehdeilta. Maastokäynti suunnattiin uu-

den erityisesti arvokkaimmalle geologisten muodostumien alueelle (osayleiskaavassa

merkinnällä ge-1) sekä uuden matkailukylän keskuksen alueelle.

50

Kuvat. Lieveuoma-maastoa kuvattuna Ylläksen uuden matkailukylän alueella 15.9.2011.

51

Lieveuomastot muodostavat voimakkaat raamit maisemalle. Korkeusero uoman pohjan

ja harjanteen välillä voi olla useita metrejä ja uomat muodostavat myös luonnollisia vir-

tausreittejä hulevesille. Lieveuomastojen geomorfologista luonnetta on käsitelty enem-

män liitteessä 4.1 ja hulevesien virtaussuuntatarkastelu löytyy liitteestä 4.2. Maastokäynnin

yhteydessä otetut valokuvat (yllä) kuvaavat tilannetta Y1:ltä uuden matkailukylän keskuk-

selle päin katsottuna.

4.7 Vaihe III, Masterplan 3.11.2011

4.7.1 Yleistä

Suunnitelma perustuu pääosin Kuura-kilpailuehdotukseen alueen perusrakenteen ja arkki-

tehtuurin osalta, mutta rakentamista on tiivistetty merkittävästi niin, että luonnontilaisia

alueita säästyy enemmän ja niistä voi muodostua yksi alueen tärkeimmistä vetovoimate-

kijöistä. Suunnitelma noudattaa Maisematien ympäristössä osayleiskaavan rakentamisra-

joja sekä sisältää rakentamista suunnittelualueelle arkkitehtuurikilpailun yhteydessä esite-

tyn määrän 334 000 k-m2.

Uuden yhdystien linjausta on muokattu hieman siten, että sen Maisematien puoleinen

pää noudattaa kilpailun tehtävänannon mukaista tutkittua tielinjaa, mutta keskivaiheilla

tie kulkee pohjoisempana sen takia, että viherkäytävän keskeinen sijainti rakenteessa ha-

luttiin säilyttää. Yhdystien linjaus on mietitty myös siltä kannalta, että loma-asunnot sijait-

sevat lyhyen matkan päässä uudesta tiestä, mikä on hyvä julkisen liikenteen kannalta.

Alueelle on tutkittu kaksi siirtymähissivarausta niin, että suunnitelma toimii myös ilman että

linjauksia toteutetaan. Päähissilinjaus Äkäslompolon eteläpuolelta Y1:n viereen on suunni-

teltu palvelemaan Äkäslompoloon kylää ja suunnittelualuetta.

4.7.2 Maisematien yläpuoli

Rakentaminen on sijoitettu siten, että geologialtaan arvokkain alueosa (osayleiskaavassa

ge 1-merkintä) jää kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Tähän ratkaisuun päädyttiin

suunnitteluprosessin vaiheessa II tehdyn maastokäynnin, suunnittelukokouksen johtopää-

tösten (15.9.2011) sekä tielinjausten toteutettavuus- ja hulevesitarkastelujen perusteella.

Lieveuoma-alueesta voi näin muodostua alueen luonnon monimuotoisuutta edustava

vetovoimatekijä.

Rakennukset tukeutuvat rinnekeskukseen muodostaen rinteen reunaan palveluvyöhyk-

keen, johon pääsee laskemaan suoraan rinteestä. Tehokkain rakentaminen on osoitettu

lähelle Hiutalehotellia, jolloin alueelle muodostuu selkeä tiivis keskusta, joka sijaitsee mo-

lemmilla puolin Maisematietä. Hiutalehotellilla on suunnitelmassa erittäin suuri rooli keskus-

tan eri puolia yhdistävänä elementtinä. Hiutalehotellista voi muodostua alueen maa-

merkki, mutta tämän lisäksi myös alueen selkeä palvelullinen keskipiste.

52

Rakentaminen on kilpailuehdotuksesta poiketen suunniteltu pääosin rinteen ja lieveuomi-

en suuntaisena maaston korkeuseroista ja rakentamisen haastavuudesta johtuen. Raken-

nukset ovat lähellä Maisematietä 3-kerroksisia (kaavan sallima maksimikorkeus) ja ylem-

pänä rinteessä 2-kerroksisia. Rakennusyksiköiden koko pienenee rinnettä ylöspäin mentä-

essä. Tie tunturihotellille nousee alle 10 prosentin kaltevuudella hotelliyksiköiden väleistä

mutkitellen antaen samalla kortteleille kiilamaisen muodon. Rakennusten rinteen suuntai-

suudesta johtuen olisi luontevaa toteuttaa hotelliyksiköitä samanaikaisesti tien kanssa jol-

loin vältytään turhilta väliaikaisilta pengerryksiltä.

Kuva. Visualisointi rinteen suuntaisesta hotellirakentamisesta lieveuoma-alueella.

Rakennuskokonaisuudet on suunniteltu siten, että ne liittyvät rinteen vierustan palvelu-

vyöhykkeeseen ja niiden välillä voi olla jopa sisäyhteyksiä. Alue on luonteva pienille hotel-

leille ja chalet-asunnoille. Paikka on maisemien ja rinteen läheisyyden kannalta erittäin

houkutteleva. Alueella sijaitsevaa sompahissiä ehdotetaan suunnitelmassa siirrettäväksi

joko tuolihissin viereen tai johonkin muuhun paikkaan rinnekeskuksessa. Näin rinteen vie-

rustan palvelut liittyvät luontevammin rinteeseen ja rakentamista saadaan pois geologial-

taan arvokkaimmalta ja maastollisesti haastavimmalta alueelta.

Y1:n ympäristöä on kehitetty täydentämällä olemassa olevaa rinnepalvelurakennusta,

jonka ympäristö on tällä hetkellä jäsentymätöntä hiekkakenttää. Y1:n ympäristö on tär-

keä erityisesti jos siirtymähissilinjaus toteutetaan.

Hiutalehotellin eteläpuoli on keskustaan tukeutuvaa hotellirakentamista ja rakennusyksi-

köiden koko pienenee etelään päin mentäessä.

Pysäköinti alueella on järjestetty pääosin pintapaikoituksena. Poikkeuksena tästä on tiivein

keskusta-alue Hiutalehotellin yhteydessä. Hiutalehotellin yhteyteen on ehdotettu n. 150

53

auton pysäköintikellari, jonne pääsee ajamaan suoraan Maisematieltä. Myös tunturihotel-

lin pysäköinti on ehdotettu hotellimassan alle.

Kuva. Näkymä uuden tunturihotellin kohdalta Ylläksen kaukomaisemaan.

4.7.3 Maisematien alapuoli

Keskusta

Maisematien alapuolinen osa keskustasta levittyy Hiutalehotellin etelä- ja pohjoispuolelle

niin, että Hiutalehotellin ympäristö on selkeästi tiiviimmin rakennettu. Hiutalehotellin ra-

jaaman torialueen alle on osoitettu paikka n. 400 auton pysäköintikellarille, jonka paikat

palvelevat liiketiloja ja lähellä olevia hotelleja. Myös Kulttuuritorin alle on osoitettu pysä-

köintikellari noin 150 autolle. Keskustan halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa mutkitteleva ja

torialueiden rytmittämä kävelyraitti, jonka varrella sijaitsee paljon liiketiloja. Mutkittelevalla

muodolla vähennetään raitin tuulisuutta, jolloin siitä muodostuu miellyttävä kävely-

ympäristö. Suurimmat hotelliyksiköt sijaitsevat kaikki raitin varrella. Alueen pääautoväylä

kulkee kävelyraitin länsipuolella, raitin toisella puolella rakentamisen mittakaava piene-

nee huomattavasti kohti Talvipuistoa.

Kävelyraitin pohjoispäähän on osoitettu paikka Spa-hotellille, joka sijaitsee aivan edusta-

vien lieveuomien vieressä. Spa-hotellin kupeessa kulkee myös olemassa oleva lämpölatu.

Toisessa päässä kävelyraittia on päätteenä tanssipaviljonki. Raitin pituus on vain noin ki-

lometri, joten kaikki palvelut sijaitsevat hyvin saavutettavissa ja kävelymatkan päässä toi-

54

sistaan. Keskustan ja väljempien loma-asutusalueiden välissä sijaitseva kosteikkoalue on

jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja se toimii keskustan viereisenä aktiivisena ulkoilualuee-

na, Talvipuistona. Talvipuistoon voidaan sijoittaa urheilukeskukseen liittyviä toimintoja, po-

roaitauksia, lumiveistospuiston ja muita toimintoja.

Kuva. Näkymä keskusta-alueelta Kulttuuritorin kohdalta.

Loma-asuntoalue

Toisella puolen Talvipuistoa sijaitsee loma-asuntoalue, joka liittyy keskusta-alueeseen ke-

vyen liikenteen yhteyksillä Talvipuiston läpi. Loma-asuntoalueen tiivein osa sijaitsee Talvi-

puiston reunassa ja näin alue liittyy mittakaavallisesti luontevalla tavalla keskustaan.

Suurimmassa osassa loma-asuntoalueita on säilytetty kilpailuvaiheen idea rakkakivi-

mökkialueista, jotka ovat pieniä asuinyhteisöjä. Yhteisöllisyys toteutuu rakentamalla loma-

asumisalueet 4-6 mökin ryppäissä, jotka sisältävät pieniä yhteistiloja. Lämmitysratkaisut

voivat perustua esimerkiksi energiatehokkaan maalämmön hyödyntämiseen. Mökkiryp-

päiden lämpöhuolto voidaan toteuttaa 2-3 paikallisella lämpökaivolla ja passiivitaloina

jopa yhdellä tai korkeintaan kahdella lämpökaivolla.

Mökkiryppäät muistuttavat vanhaa tilamiljöötä, jossa eri talousrakennukset ja aitat ovat

vapaasti sijoiteltuna päärakennuksen ympäristöön. Yhteisöllisyyden taso voi vaihdella

mökkialueittain, mutta idea on, että jokaisessa mökkiryppäässä yhteisöllisyyttä voidaan

toteuttaa jollakin tasolla. Yhteistilassa voi sijaita yhteinen suksihuolto, kodinhoito- tai ruuan-

laittotilat, yhteissauna tai takkahuone. Rakkakivimökkialueita on kilpailuvaiheesta vielä

hiukan tiivistetty niin että infrastruktuurin rakentamisessa säästetään.

55

Kuva. Kilpailuvaiheen visualisointi rakkakivi-mökkialueesta.

Väljä loma-asuntoalue on sijoitettu lähelle golf-kenttää suunnittelualueen itäpuolelle.

Myös väljää loma-asuntoaluetta on tiivistetty kilpailuvaiheesta merkittävästi. Eteläisestä

mökkialueesta on masterplanissa luovuttu kokonaan sen syrjäisen sijainnin vuoksi, mutta

periaatteena on, että alue voidaan säästää kuitenkin tulevaisuuden reserviksi rakentami-

selle. Loma-asuntojen toteutus voisi tapahtua samaan aikaan golf-kentän kanssa, mikä

tekisi alueesta houkuttelevamman. Mikäli molemmat siirtymähissit rakennettaisiin, olisi väl-

jältä loma-asuntoalueeltakin ski-in ski-out yhteys rinnekeskukseen.

4.8 Arkkitehtuuri

Arkkitehtuurin ideat on masterplan-vaiheeseen koottu Kuura-ehdotuksessa esitetyistä pe-

riaatteista. Kylän arkkitehtuuri on koottu luonnonmaiseman aiheista. Aiheita on otettu tun-

turialueiden rakkakiviesiintymistä sekä poronsarvista. Toisena kantavana ajatuksena on ol-

lut pienimittakaavaisuus, mikä korostaa alueen kylämäistä luonnetta. Taittuvilla massoilla

ja taitteisilla katoilla voidaan saada suuretkin rakennusmassat näyttämään pieniltä. Tait-

tuvissa kattomuodoissa on mahdollista käyttää myös viherkattoa. Rakennusmateriaaleina

voidaan käyttää puuta, kiveä, metallia ja kuparia. Puumateriaali on ympäristöystävälli-

nen ja sopii hyvin luonnonmaisemaan. Metalli ja kupari taas sopivat hyvin karuihin ilmasto-

oloinen ja niiden huollettavuus on helppoa. Lisäksi metalli ja kupari täydentävinä materi-

aaleina luovat alueelle omintakeista ilmettä. Kivi sopii hyvin tunturin rakkakiviteemaan.

Seuraavassa on esitelty teemoittain arkkitehtonisia ideoita.

56

rakkakivet

Loma-asutusalueiden vapaasti sijoitellut mökkiryppäät saavat inspiraationsa tunturialueille

tyypillisistä terävistä rakkakivistä. Mökkien vapaa sijoittelu maastonmuotojen mukaan on

sekä ympäristöystävällistä, että paikkaan sidotun yksilöllistä. Lisäksi sommittelu muistuttaa

luonnon monimuotoisuudesta ja sattumanvaraisuudesta. Rakkakivet muodostavat kehän,

joka sulkee sisälleen rauhaisan ja energiatehokkaan asuinympäristön.

poronsarvet

Lapille tyypillinen aihe poronsarvet sopivat esikuvaksi paitsi rakennuksille myös katusuunni-

telmalle, sillä muodon ansiosta mökkialueille on helppo päästä suksilla ilman, että joutuu

ylittämään katuja. Rakennuksissa poronsarvimuoto tekee suurista rakennusmassoista pie-

nimittakaavaisempia ja tällöin alueen tunnelma muodostuu kylämäisemmäksi. Lisäksi

mutkittelevat rakennusmassat suojaavat sisäpihoja ja torialueita kovilta tuulilta.

viherkatot

Kun rakennus sovitetaan maastoon sen muotoja mukaillen luontevasti, voidaan katto

helposti toteuttaa viherkattona, johon laskettelija pääsee suoraan rinteestä. Tällöin ra-

kennus istuu ympäristöönsä ja sen katolta aukeaa upeat näkymät maisemaan.

4.9 Liikenne ja tiestö

4.9.1 Tarkastelutapa

Liikennejärjestelyjen toimivuus ja toteutettavuus tarkasteltiin kunkin masterplan-

luonnoksen osalta. Tarkasteluissa arvioitiin kilpailuvaiheen asettamilla palvelutasotavoit-

teilla, miten toiminnot on saavutettavissa eri kulkutavoin, miten ratkaisut ovat toteutetta-

vissa vaiheittain ja miten ratkaisut ovat sovitettavissa rinteeseen turvallisten pituuskalte-

vuuksien mahdollistamiseksi ja luonnonarvojen säilyttämiseksi. Tarkasteluissa maastomalli

laadittiin käytettävissä olevan maanmittauslaitoksen maastotietoaineiston pohjalta. Tä-

män vuoksi tarkastelujen tulokset on tulkittava käytetyn aineiston tarkkuustason mukaises-

ti.

Maisematien liittymäkohtien korkeudet tarkistettiin Maisematien suunnitelmien tiedoilla.

Ratkaisuja arvioitiin maastokäynnillä, jolloin nousi korostetusti esille lieveuoma-alueiden

merkitys hulevesien reitteinä ja imeytymisalueina, lieveuomien luonnonmuotoisuuden häi-

riintymisherkkyys, muokatun pinnan eroosioherkkyys sekä rakkakivialueiden huono kulutuk-

senkestävyys maastoliikenteelle ja työkoneille.

4.9.2 Liikennejärjestelmän vaihtoehdot

Masterplanin aikana tutkittiin Maisematien yläpuolisilla alueilla seuraavia liikennejärjestel-

mävaihtoehtoja:

57

1. Maisematien suunnassa on rinnakkainen yhtenäinen kokoojayhteys Y1:lle, jolloin

Tunturihotellin alueelle yhteys syntyy uuden matkailukylän keskuksen puolelta, toi-

mintojen painopiste on kilpailuehdotuksen mukainen. (Liite 2.3)

2. Tunturihotellin alueelle yhteys syntyy Y1:n kautta ja yhtenäistä kokoojatietä ei ole,

toimintojen painopiste on Y1:n puolella. (Liite 2.4)

3. Yhtenäistä rinnakkaistietä ei ole ja tunturihotellin alueelle syntyy yhteys uuden

matkailukylän keskuksen puolelta. Y1:n alueelle sijoitetaan toimintoja vain siinä

määrin että siitä syntyy yhtenäinen rakennettua maisemaa eheyttävä kokonai-

suus. (Liite 3.10, masterplan)

Kaikissa vaihtoehdoissa liittymäpaikat ja liittymien määrät Maisematiellä ovat samat.

Toteutettavuustarkasteluissa yhteyden saaminen Y1:n kautta Tunturihotellille todettiin ser-

pentiiniratkaisusta huolimatta liian jyrkäksi ja rakentaminen olisi tuhonnut arvokasta lie-

veuomien aluetta merkittävästi. Samoin yhtenäinen rinnakkaistie maankäyttöineen olisi

tuhonnut arvokasta lieveuomien aluetta. Parhaiten tavoitteita toteuttavaksi ratkaisuksi

osoittautui vaihtoehto, jossa uuden keskustan kohdalla on pääliittymä Maisematien ylä-

puoliselle alueelle ja siitä serpentiinitie Tunturihotellille (3). Eteläpuolinen alue voidaan yh-

distää eteläpäästä myös oman liittymän kautta Maisematiehen.

4.9.3 Mitoitusperiaatteet

Liikenneverkon ratkaisuissa on tavoitteena olivat seuraavat mitoitusarvot:

Kokoojakatujen nopeustaso on 20 km/h.

Katutila mahdollisimman kapea siten, että ajoneuvojen kohtaamisissa hyödynne-

tään levennyskohtia ja rakentamisen aikana kuorma-autoilla pääsee koko katutila

käyttäen liikkumaan.

Katutila rajautuu erityisesti serpentiiniosuuksilla rakennusten kanssa.

Pituuskaltevuus on enimmillään 10 % ja silloinkin vain lyhyillä matkoilla.

Liittymissä on tulo/lähtötasanteet enintään 3 % kaltevuuksilla vähintään kahdelle

henkilöautolle.

Kevyen liikenteen yhteydet ovat mahdollisuuksien mukaan rakenteen sisällä kokooja-

kaduista erillään.

4.10 Vaihe IV Masterplan, korjaukset

Marraskuussa Rovaniemellä esiteltyyn Masterplan-luonnokseen ehdotettiin vielä joitain

korjauksia, jotka tehtiin marraskuun aikana yhden kommenttikierroksen jälkeen. Korjaus-

ehdotuksia esitettiin Maisematien yläpuolen hotelli- ja matkailupalveluiden alueelle, siirto-

hissin siirtymärinteen sijaintiin ja Kellokkaan vastapäätä sijaitsevan loma-asutusalueen tie-

yhteyteen.

Y1:n parkkipaikan yhteydessä sijaitsevaa rakentamista tarkistettiin siten, että parkkipaikan

itäpuolella sijaitsevat hotelliyksiköt poistettiin ja rakentamista sijoitettiin lisää Y1:n pohjois-

puolelle lähelle nykyistä rakennusta. Suksiyhteyttä Y1:ltä Maisematien toiselle puolelle tut-

58

kittiin uudelleen, kuten myös siirtohissin yhteyteen liittyvän siirtymäreitin sijoittamista. Reitti

erotettiin hissilinjauksesta kiemurtelemaan linjauksen ja loma-asutusalueiden väliin ja siirto-

hissin ala-asemalle sijoitettiin lasten lumimaa. Kellokkaan kohdalla sijaitsevien loma-

asutusalueiden tieyhteys siirrettiin maastonmuodoiltaan loivempaan kohtaan.

Y1:n ja matkailukylän keskuksen väliin Maisematien linjauksen suuntaisesti sijoitettiin hotelli-

rakentamista ja yhdystie (kevyt- ja autoliikenne) alinta lieveuomaa seuraten kuitenkin niin,

että suurin osa ge 1 -alueesta jäi rakentamattomaksi. Nykyisen tuolihissiaseman yhteyteen

sijoittuvan keskuksen ja Tunturihotellin välille rakentuva hotellialue voisi olla kokonaan au-

toton. Siinä tapauksessa hotellille kiemurteleva tie toimisi pääasiassa huolto- ja pelastus-

tienä ja asiakkaiden kulkeminen ylös tapahtuisi esimerkiksi maanalaisella tai rakentami-

seen integroidulla hissiyhteydellä.

Tunturihotellin ympäristöä jäsennettiin ja sen ympäristöön lisättiin vielä 7000 k-m2 hotelli- ja

loma-asuntorakentamista. Osa tästä rakentamisesta voisi olla esimerkiksi osittain tai koko-

naan maahan integroituja omintakeisia villoja (kuva alla). Tunturihotellilta voisi olla sisäyh-

teys alempana rinteessä sijaitseviin ravintoloihin ja tapahtumakeskukseen.

Kuva. Kuvassa Klima hotel (arkkitehti Matteo Thun, Italia,) joka on esimerkki maahan in-

tegroiduista loma-asunnoista. (Lähde:

http://www.matteothun.com/index.php?/architecture/clima-hotel/)

59

Masterplan-suunnittelun yhteydessä tuli esille ajatus, että yleiskaavaan nykyisen tuolihis-

siaseman kohdalle sijoitettu matkailukylän keskus ja Maisematien ylitys voisivat sijaita myös

hieman pohjoisempana, jolloin kylän painopiste siirtyisi hieman lähemmäksi Tunturihotellia

ja Y1:tä (kaavio alla). Keskuksen tarkka sijainti tulee tutkia asemakaavoitusvaiheessa.

60

LIITTEET

Liitteet 1-2: Suunnitteluprosessin vaiheet 1-2

Liite 1.1 Havainnekuva vaihe 1, 1:15 000

Liite 2.1 Havainnekuva vaihe 2, ve 1, 1:15 000

Liite 2.2 Havainnekuva vaihe 2, ve 2, 1:15 000

Liite 2.2.1 Tiesuunnitelma, toteutettavuustarkastelu vaihe 2/ve1

(pienennös, Destia 9.9.2011)

Liite 2.2.2 Tiesuunnitelma, toteutettavuustarkastelu vaihe 2/ve2

(pienennös, Destia 14.9.2011)

Liite 2.3 Havainnekuva vaihe 3, Masterplan-luonnos 3.11.2011, 1:15 000

Liite 2.3.1 Tiesuunnitelma, toteutettavuustarkastelu Masterplan-luonnos (pienennös, Destia

28.9.2011)

Liitteet 3: Masterplan

Liite 3.1 Havainnekuva Masterplan, 1:15 000

Liite 3.2 Havainnekuva keskusta-alue, 1: 6 000

Liite 3.3 Rakentamiskaavio, 1: 20 000

Liite 3.4 Autoliikenne, 1: 25 000

Liite 3.5 Kevyt liikenne, 1: 25 000

Liite 3.6 Talviurheilureitit, 1: 25 000

Liite 3.7 Julkinen liikenne, 1: 25 000

Liite 3.8 Vaiheistus, 1: 25 000

Liite 3.9 Keskusta-alueen pysäköinti, 1: 7 500

Liite 3.10 Rakeisuus, 1: 20 000

Liite 3.11 Leikkaus rinnehotellialueelta, 1:1500, Leikkaus, keskusta, 1: 1500

Liitteet 4: Geomorfologia ja valumavedet

Liite 4.1 Lieveuomien huomioiminen suunnittelussa, Destia 9.9.2011

Liite 4.2 Hulevesien virtaussuunnat, Destia 31.10.2011

61

LÄHTEET

Lapin liitto (2011). Lappi, Elämänvoimaa. Matkailustrategia 2011-2014. Raportti saatavilla:

http://lapinliitto.tjhosting.com/kokous/2011126-6-4523.PDF (luettu: 6.7.2011)

Lapin liitto (2009). Lapin energiastrategia. Raportti saatavilla:

http://www.lapinliitto.fi/c/document_library/get_file?folderId=26224&name=DLFE-

3309.pdf (luettu: 13.9.2011)

Staffans, Aija & Merikoski, Tiina (toim.) 2011. Miten kestävä matkailualue tehdään? Käsikir-

ja suunnitteluun ja rakentamiseen. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu. Arkkiteh-

tuurin laitos. Espoo 2011.

Kolarin kunta. Pöyry, Nordic marketing 2008. Ylläs II osayleiskaava ja kehittämissuunnitel-

ma vuoteen 2020 (2008). Asiakirjat saatavilla: http://projektit.maajavesi.fi/yllas/

Kolarin kunta. Pöyry, Nordic marketing 2008b. Ylläksen osayleiskaavan muutos, Kaa-

vaselostus. KV 27.2.2008.

Kolarin kunta 2009. Ylläksen kylien arkkitehtuurikilpailu, Yleinen kaksivaiheinen aatekilpailu

16.4.-18.8.2009. Kilpailuohjelma.

Ylläksen kylien arkkitehtuurikilpailu, Yleisen kaksivaiheisen aatekilpailun arvostelupöytäkirja

15.1.2010. Kolarin kunta, Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Suomen arkkitehtiliitto.

Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailun arvostelupöytäkirja 12.11.2010, Palkin-

tolautakunta: Metsähallitus Laatumaa, Lapland hotels Oy, Kolarin kunta, Aalto-yliopisto,

Lapin ELY-keskus.

Internet-lähteet:

Lapin liiton internet-sivut, Lapin ilmastostrategia:

http://www.lapinliitto.fi/fi/lapin_kehittaminen/strategiat/lapin_ilamastostrategia.

Hakupäivä 13.9.2011.

Lapin energiastrategia:

http://www.lapinliitto.fi/fi/lapin_kehittaminen/strategiat/lapin_energiastrategia

Hakupäivä 13.9.2011.

YLLÄKSEN UUDEN MATKAILUKYLÄN MASTERPLAN · tunturia, mutta usein tuuli on voimakkain huipulla....

Documents

Transcript of YLLÄKSEN UUDEN MATKAILUKYLÄN MASTERPLAN · tunturia, mutta usein tuuli on voimakkain huipulla....