Ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen: Liikennevalvonnasta …rtikkelitoimittaja Riitta Raatikainen...
Transcript of Ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen: Liikennevalvonnasta …rtikkelitoimittaja Riitta Raatikainen...
Turvallisuuden kaksi maailmaa
Vuorotteluvapaan ehtoihin muutoksia
Ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen:
Liikennevalvonnasta puuttuu suunnitelmallisuus
20143
Tiedonhankinnan rajat
Arto HankilanojaPoliisin salainen tiedonhankintaTeoksessa seurataan poliisin salaisen tiedonhankinnan säännösten sekä niiden
toimeenpanon ja valvonnan kehittymistä poliisin yleisvaltuuden kaudelta
nykypäivään.
Tiedonhankintaan kohdistuva oikeudellinen kontrolli on lisääntynyt voimistu-
neen oikeudellistumisen myötä, ja esiin on noussut uudenlaisia poliisimiehen
oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä. Oikeusturvaa ovat osaltaan heikentäneet
osin tulkinnanvaraiset ja puutteelliset säännökset. Hallinnollisen tutkinnan ja
esitutkinnan välinen raja on osoittautunut ongelmalliseksi. Olisi perusteltua
pohtia, tulisiko laillisuuden valvonnasta säätää lakitasolla.
Teosta voidaan hyödyntää rikollisuuden torjuntatoimia koskevassa lainval-
mistelussa, säännösten toimeenpanossa sekä valvonnan ja oikeusjärjestelmän
rakenteiden kehittämisessä.
Toukokuu 2014, 309 sivua, 89 €
Tilaa nyt: talentumshop.fi
Tulossa!
Helminen, Fredman, Kanerva, Tolvanen, ViitanenEsitutkinta ja pakkokeinotEsitutkintaa, pakkokeinoja ja poliisin toimivaltuuksia sääntelevät normit
muuttuivat vuoden 2014 alusta. Uusissa laeissa viranomaisten toimivaltuudet
on säännelty entistä täsmällisemmin ja kattavammin. Huomioon on toisaalta
otettu myös rikostutkinnan tarpeet. Samantyyppisiä toimenpiteitä koskevat
pakkokeinolain ja poliisilain säännökset on yhdenmukaistettu.
Tämä teos on perusteellinen esitys esitutkinnasta ja pakkokeinoista. Teos on
välttämätön työkalu kaikille esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä työssään
soveltaville. Kirja soveltuu hyvin myös oppikirjaksi.
2012, 4., uud. p., 1215 sivua, 120 €
Helminen, Kuusimäki, RantaeskolaPoliisilakiPoliisilaki on poliisin toiminnan yleisen juridisen sääntelyn kannalta keskeisin
säädös. Poliisin tehtävistä ja toimivallasta säädetään kuitenkin myös monissa
muissa laeissa. Tässä teoksessa käsitellään poliisitoiminnan sääntelyä koskevan
kokonaiskuvan täydentämiseksi myös muita tärkeitä säädöksiä, jotka liittyvät
muun muassa rikostorjuntaan, kansainvälisiin yhteyksiin sekä lupa- ja vir-
ka-apuasioihin. Teoksessa on otettu huomioon myös muiden turvallisuusviran-
omaisten tehtävät ja toimivalta.
2012, 959 sivua, 120 €
3P&O 3/2014 3P&O 3/2014
Hannele Lotsari-Coffeng
[email protected]/SPJL_POfacebook.com/SPJLPoliisiOikeus
Raparperin alkujuuri ulottuu sodanjälkeisel-
le rintamamiestontille, jonka puutarhurina
hääri vaarini. Sitkeitä ja elinvoimaisempia
juuria ei ole hätkähdyttänyt kovat ajat puhumat-
takaan peukalo keskellä kämmentä puutarhaunel-
maansa luovasta cityihmisestä. Tuloksia on synty-
nyt kolmen eri sukupolven työllä, mutta ero työn
laadussa on vaihdellut vuosikymmenten aikana.
Tähän samaan ilmiöön törmää, kun puhutaan
johtamisesta valtionhallinnossa – laatu vaihte-
lee. Organisaatioissa löytyy todellisia tähtiä, joilta
luonnistuvat niin tuloksen tekeminen kuin suhteet
henkilöstöön ja ylempään johtoportaaseen. Huonot
johtajarekrytoinnit taasen edellyttävät työyhtei-
söltä niin sanottuja pomminpurkutaitoja ja erikois-
miesten kuulumista vahvuuteen. Näihin erikois-
miehiin lukeutuvat myös edunvalvonnan ammat-
tilaiset. Pahimmillaan huonon pomon jälkien sel-
vittelyä tehdään pitkään.
Apinajohtajan käsikirjassa tutkijat Tommy Lundberg ja Ola Berggren avaavat esimiestaito-
ja simpanssien tapaan. Tärkeä sana apinamaailmas-
sa on sovittelu. Jotta ryhmäsopu säilyisi, on löy-
dettävä tapa ylittää erimielisyydet. Kysymys ei ole
voimasta, vaan luottamuksesta ja kyvystä olla em-
paattinen. Suuret kehitysmahdollisuudet piilevät
yhteistoiminnassa, ja oikeudenmukaisuus on yksi
tärkeimmistä normeista ryhmän toimivuuden kan-
nalta, toteavat tutkijat.
Yksinkertaistettuna, jos organisaatiot
ammentaisivat johtamisoppinsa simpans-
silaumasta, olisimme huomattavasti vä-
hemmän työllistettyjä myös liitossa. Oli-
si muistettava, että kasvu ei ole ainoa
asia, jota kannattaa metsästää. Var-
joon jää liian usein organisaation ke-
hityksen laajempi arviointi. Kehi-
tys ja kestävät ratkaisut taasen nä-
kyvät suoraan henkilöstön elämän-
laadussa.
Vaikuttamisesta kuulee puhuttavan yhä useim-
min tuloshakuisuuden lisäksi. Pelkkä tieto ei ohjaa
meitä vaan tarvitaan myös tunnetta, jotta syn-
tyy toimintaa. Professori Vilma Luoma-aho tut-
kii parhaillaan, mitä tapahtuu kohtaamisissa, jois-
sa syntyy negatiivista osallistumista ja vastaavas-
ti kohtaamisissa, joissa ihmiset oivaltavat asioita
ja näkevät asioissa mahdollisuuksia. Luoma-aho
peräänkuuluttaa kokonaisvaltaisempaa ihmisen
huomioimista.
Kokonaisvaltaista tarkastelua haetaan myös
parhaillaan uudistettavassa SPJL:n viestintäsuun-
nitelmassa ja visuaalisen ilmeen kohentamisessa.
Päätavoitteemme eli edunvalvonta tulee näkyä sel-
keästi kaikessa viestinnässämme, mutta miten sa-
noma saadaan koskettamaan ihmisiä? Asioita työs-
tetään yhdessä viestintätoimikunnan kanssa.
Näkyä ja kuulua pitää. SPJL on muun muassa
vuonna 2013 kommentoinut ja antanut lausunto-
ja neljäänkymmeneen eri asiaan. Määrä on melkoi-
nen ja kertoo, että liitto on vienyt jäsenten näke-
myksiä laajalla rintamalla eteenpäin. Liiton viime-
vuotiseen toimintaan voi tutustua vuosikertomuk-
sesta, joka valmistuu kesäkui-
seen liittokokoukseen. Liitto-
kokouksen tapahtumia voi
seurata myös somessa. Aktii-
vista kasvua siis odotellaan
myös liiton some-kanaviin
näin loppukeväästä.■
Kasvua ja kehitystäSain todistaa jälleen kasvun ihmettä. Puoli vuosisataa vanha
hapan vanhus nosti vihreän kruununsa multapenkistä.
4 P&O 3/2014
85. vuosikerta
Lehti nro 4/2014 ilmestyy viikolla 26 (aineistot viimeistään 2.6.2014)Lehti nro 5/2014 ilmestyy viikolla 35 (aineistot viimeistään 4.8.2014)
Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen.
Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: [email protected].
Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä.Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta.
JulkaisijaSuomen Poliisijärjestöjen Liitto
ToimitusAsemamiehenkatu 2, 00520 [email protected]
PäätoimittajaviestintäpäällikköHannele Lotsari-Coffeng040 940 [email protected]
Viestintäassistentti/valokuvaajaKatja Almgren09 3484 [email protected]
OsoitteenmuutoksetJäsenrekisterisihteeriAnne Rakkap. 09 3484 2424
TaittoKaaripiste Oy
PainoScanWeb Oy, Kouvolap. 05 884 040
ISSN 1238-5387Aikakausmedian jäsen
IlmoituksetOlli-Pekka Dukp. 050 378 [email protected]
ViestintätoimikuntaPekka Heikkinen Nina Juurakko-VesikkoPirkko Kauppinen Henna KelloniemiIlari KulmanenMika Nygård Mikko SalokannelEero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen
3/2014SISÄLTÖ
Osaamista ja ammattitaitoa
Liikennevalvonnasta puuttuu suunnitelmallisuus ..................8
Liikennevalvontaa ruotsalaisittain ........................................18
Jäsenten eduksi
Pääluottamusmiehet ..............................................................20
Kansikuva: Katja Almgren
Kuva: O
ulu
n kau
punki
16
8 Kansijuttu: Liikennevalvonnan nykytila mietityttää.
5P&O 3/2014
Jokaisessa numerossa
Pääkirjoitus ...............................................................................3
Puheenjohtajan terveiset .........................................................6
Luottamustehtävissä ..............................................................14
Rouva Kokkonen ....................................................................22
Repen kynästä ........................................................................29
Muistamiset ............................................................................32
Ristikko ...................................................................................33
Lyhyesti ..................................................................................34
Tässä numerossa myös
Hyvää journalistista tapaa rikottiin .......................................12
Vanha nimi – täysin uudistunut laitos ..................................16
Röökinpoltto kielletty ............................................................23
Olemme pelinrakentajia .........................................................24
Luolamiehenä avokonttorissa ................................................26
Konstu kulmilta ......................................................................28
Information på svenska
Trafikvett och -etikett vid Optima i Jakobstad .....................30
Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p. 09 3484 2420
Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p. 09 3484 2433
Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p. 09 3484 2428
Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla 31.12.2014 asti
Anita Heino, talouspäällikkö, p. 09 3484 2422
Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p. 09 3484 2432
Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p. 09 3484 2426
Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/OM, p. 09 3484 2427
Pekka Lassila, pääluottamusmies/SM, p. 09 3484 2430
Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p. 09 3484 2429
Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p. 09 3484 2431
Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p. 09 3484 2424
Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p. 09 3484 2421
Rita Ridanpää, lakimies, p. 09 3484 2425
Jaana Tynjälä, talousassistentti, p. 09 3484 2423
Toimiston faksi: 09 3484 2410, p. 09 3484 2400,
puhelinpäivystys klo 9.00–15.00, [email protected],
Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki
Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja
puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle
tai liiton jäsenrekisteriin!
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto
24”Henkilöllisyyden
paljastaminen oli tekoon ja tekijöiden asemaan
nähden kohtuuton.” s. 12
6 P&O 3/2014
Harva-alueiden ääni heikentyy
teatterikuiskaukseksi, jota poliittiset
näyttelijät eivät kuule.
Yrjö Suhonen
[email protected]/SPJL_PO
facebook.com/SPJLPoliisiOikeus
7P&O 3/2014
Sisäministeriö julkisti 7.4.2014 tilanneraportin turvallisuudesta harvaan
asutuilla alueilla. Raportin nimi on Turvallisuutta harvassa? Tässä lukijan
kannattaa kiinnittää huomio nimenomaan tuohon kysymysmerkkiin, sillä
se jäi päällimmäisenä mieleen lukukokemuksen jälkeen.
Artikkelitoimittaja Riitta Raatikainen kä-
sitteli samaista raporttia Savon Sanomissa
25.4.2014. Raatikainen näkee raportin piir-
tävän mustavalkoista kuvaa kahtia jakautunees-
ta Suomesta. Tähän käsitykseen on helppo yhtyä.
Kasvukeskuksissa viranomaiset hoitavat jatkossakin
niille kuuluvat tehtävät kohtuullisen rivakasti. Har-
va-alueilla raportti kehottaa kansalaisia ottamaan
turvallisuuden ylläpidon omiin käsiin.
Raportin lopussa listatut toimenpidesuositukset
ovat ohjeita tee-se-itse -miehille ja -naisille. Tarjolla
on vastuuta järjestöille, vapaapalokunnille, kylien
turvallisuussuunnitelmia, omaehtoista varautumis-
ta ja niin edelleen. Yksikään suositus ei sisällä mai-
nintaa riittävien viranomaisresurssien varmistami-
sesta. Tätä kautta raportti tarjoaa edelleen tasaisen
liukumäen esimerkiksi poliisin näkyvyyden vähen-
tämiseksi maaseudulla.
Suomea kehitetään kasvukeskusten tarpeiden
kautta. Niihin keskitetään kaikki yhteiskunnan
kannalta välttämättömät toimijat. Kasvukeskuksis-
sa asuvien ei tarvitse kantaa huolta arjen turvalli-
suudestaan, viranomaiset pitävät sen kyllä riittäväl-
lä tasolla. Poliisin, palokunnan ja sairaankuljetuksen
toimintavalmius- ja vasteajat ovat kunnossa.
Harvaan asutulla maaseudulla asuu raportin mu-
kaan vain noin kuusi prosenttia väestöstä. Viime
vuoden lopun tietojen mukaan tämä on 327 000 asu-
kasta. Käsitykseni mukaan pienemmistäkin vähem-
mistöryhmistä pidetään tässä maassa hyvää huolta,
kuten pitääkin. Tasapuolisuuden vuoksi kansalaisen
ei pitäisi tulla syrjityksi asuinpaikankaan vuoksi. To-
tuus näyttää kuitenkin olevan hieman toisenlainen.
Eri poliittiset ryhmittymät keskittyvät nekin
korjaamaan äänisaalistaan sieltä, missä ääniä on ja
ääntä riittää. Harva-alueiden ääni puolestaan hei-
kentyy teatterikuiskaukseksi, jota poliittiset näyt-
telijät eivät kuule. Maan hallitukseen valitaan toki
pakolliset kiintiöedustajat harva-alueelta, mutta sillä
ei tätä esillä olevaa tilannetta korjata, sekin on näh-
ty. Varsinkin, jos nämä valitut eivät edes jaksa istua
koko hallituskautta tehtävässään.
Riitta Raatikainen toteaa kirjoituksessaan kansa-
laisten joutuvan tilanteisiin, joissa tarvitaan asian-
tuntemusta, joka ei kuulu kansalaistaitoihin. Hänen
mukaansa näitä tilanteita varten koulutetaan polii-
seja, palomiehiä, ensihoitajia ja helikopterilentäjiä.
Raatikaisen mukaan heidän apunsa tulee ulottua vii-
vyttelemättä kaikille. Siihen on voitava luottaa. To-
tean tässä itse, että tähän emme ole voineet luottaa
enää pitkään aikaan. Luotto jatkaa heikkenemistään,
valitettavasti.
Vajaan vuoden kuluttua olemme kyllästetyt kan-
sanedustajaehdokkaiden vaalilupauksilla. Jos en ai-
van väärin veikkaa, luulen maan sisäisen turvalli-
suuden olevan monen eduskuntaan pyrkivän mai-
nospuheissa. Tässä vaiheessa kannattaa ehkä kai-
vaa esille edellisen kierroksen lupaukset ja katsoa,
kuinka hyvin ne ovat pitäneet. Mutta: eihän niistä
ole voinut pitää kiinni, kun taloudellinen tilanne on
kehittynyt odotettua huonompaan suuntaan.
On siis pakko säästää. Turvallisuutta harvassa?
on yksi säästämiskeino. Samalla se tarjoaa vadin kä-
sienpesuun niille, joiden pitäisi oikeasti kantaa vas-
tuu tasapuolisesta turvallisuustarjonnasta rakkaassa
Suomessamme. Syntyikö sinulle déjà vu -tunne? ■
Turvallisuuden kaksi maailmaa
8 P&O 3/2014
Ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen:
Liikennevalvonnasta puuttuu suunnitelmalli
Teksti ja kuvat: Katja Almgren
Liikennepoliisi korvasi vuodenvaihteessa lakkautetun Liikkuvan poliisin.
Liikennettä valvotaan edelleen, mutta kuinka tehokkaasti. Mahdollisuus
puuttua vain yksittäisiin rikkeisiin, suunnitelmallisuuden puute ja
tulostavoitteiden olemattomuus vaarantavat hyvän liikenneturvallisuuden.
suus
9P&O 3/2014
10 P&O 3/2014
Pöydällä lojuu sikin sokin ajokortteja
ja rekisterikilpiä. On maanantai-aa-
mu, ja sotku on Sisä-Suomen poliisi-
laitoksen Jyväskylän liikennepoliisin sal-
doa viikonlopulta.
Uusimman poliisin hallintorakenne-
uudistuksen eli Pora III:n myötä Liik-
kuvan poliisin väki sulautettiin poliisi-
laitoksien liikennepoliisiin, ja LP:n toi-
mistopalvelut ajettiin alas. Poliisiautos-
sa voidaan tehdä osa ilmoituksista ja syö-
töistä, mutta paljon selvittelyjä ja pape-
rityötä on poliisien tehtävä myöhemmin
toimistolla.
– Kentällä oloaika lyhenee, ja paperi-
töiden teko on pois perustehtävästä. Kent-
tämiehet eivät ole omimmillaan paperi-
hommissa, työ on hidasta ja tietoja joutuu
korjailemaan, ylikonstaapeli Veikko Ma-tikainen kuvailee.
Kokonaisuus kateissa
Paperitöiden sijaan Veikko Matikaisen ja
ylikonstaapeli Ilkka Pietiläisen suurin
huolenaihe on se, että liikennevalvonta
rapistuu ja humalassa ajo räjähtää käsiin.
– LP:ssä oli tarkasti määritelty, miten
alueellisesti, kattavasti, oikea-aikaisesti
ja pitkäjänteisesti liikennevalvonta suo-
ritetaan, ja millaisin mittarein valvonnan
tulosta tarkastellaan, Matikainen kertoo
ja harmittelee, ettei yksittäisiin rikkeisiin
puuttuminen palvele kokonaisuutta.
– Nyt Poliisihallituksesta tulee vain
tieto teemaviikoista, mutta mitään tar-
kempaa suunnitelmallisuutta ei ole, Pie-
tiläinen lisää.
Kesäaikana ihmiset liikkuvat enem-
män ja tehtävämäärät lisääntyvät. Mati-
kainen pelkää, että puuttumiskynnystä
joudutaan kesäaikana nostamaan koh-
tuuttoman korkealle vain siksi, ettei ole
resursseja, joilla valvoa.
– Onko oikein, että talvella pienem-
mästäkin rikkeestä olet suurrikollinen ja
kesällä saat ajaa miten sattuu humalassa
kenenkään siihen puuttumatta? Matikai-
nen kysyy.
Liikennepoliisi hälytystehtäville
Kevät on vajaiden työvuorolistojen aikaa
runsaiden pyhien takia. Pääsiäisenä itse
vapaalla ollut Ilkka Pietiläinen myöntää,
että resurssipulasta kärsitään jatkuvasti.
Liikennepoliisi myös auttaa valvonta- ja
hälytyssektoria tarpeen mukaan.
– Ovathan hälytystehtävät toki tär-
keämpiä, pitäähän ne hoitaa, mutta se
kaikki on pois liikenteen valvonnasta,
Pietiläinen sanoo ja kertoo kuulleensa,
että joillekin tehtäville ei ole edes voitu
lähteä, kun tekijöitä ei ole.
Veikko Matikainen pohtii, että nyky-
tilanne liikenneturvallisuudessa olisi pal-
jon helpompi ylläpitää, jos siihen vain oli-
si resursseja, kuin korjata tilanne tulevai-
suudessa.
Isoilla kirjaimilla
Raskaan liikenteen valvonta on erikois-
ala, johon ei moni Liikkuvan poliisin ai-
kanakaan löytänyt riittävää kiinnostus-
ta. Työn likaisuus, pölyisyys ja jatkuvas-
ti muuttuvat säännökset ja EU-direktii-
vit aiheuttavat sen, että ala vaatii oma-
aloitteisuutta ja aitoa kiinnostusta aihee-
seen.
Veikko Matikainen epäilee, että jat-
kossa raskaan liikenteen valvontaan löy-
tyy entistä huonommin osaavia tekijöitä.
– Raskaan liikenteen valvonnassa pu-
hutaan isoilla kirjaimilla liikenneturvalli-
suudesta. On tärkeää, että tiellä on virkeät
kuljettajat, kuormat ovat kunnossa ja si-
donnat tehty oikein. Lisäksi ulkomaanlii-
kenne lisääntyy jatkuvasti, ja kieliongel-
mat tekevät tilanteista haastavia.
Ala vilisee erikoislainsäädäntöä, joka
pitää olla poliisilla hanskassa. Poliisiam-
mattikorkeakoululla on koulutusuudis-
tuksen takia syventävissä kursseissa ol-
lut taukoa, jolloin kaikki erikoisosaami-
nen on ollut oman mielenkiinnon ja opis-
kelun varassa.
– Meille ilmestyy aina välillä kahvi-
pöydälle alan ammattilehtiä, joista löy-
tyy tietoa muuttuneista säädöksistä. Ne-
tistä voi sitten etsiä aiheesta lisää ja jakaa
tietoa muille, Pietiläinen kertoo.
Myös Poliisiammattikorkeakoulul-
la on tauon jälkeen luvassa neliviikkoi-
nen koulutusjakso, kun raskaan liiken-
teen valvontakurssi alkaa ensi syksynä.
Konkreettisia apuja
Ilkka Pietiläinen kaipaa poliisiautoihin
tarkkuusalkometriä, joka joissain yksit-
täisissä autoissa on jo käytössä. Jos tark-
kuusalkometrejä saataisiin useimpiin au-
toihin, säästyisi paljon aikaa. Valmiudet
autoissa jo on.
– Humalassa ajavan voisi puhallut-
taa heti, eikä tarvitsisi lähteä tarkistutta-
”Suurin huolenaihe on se, että humalassa ajo räjähtää käsiin”
Ylikonstaapeli Veikko Matikainen.
11P&O 3/2014
maan asiaa lähimmälle toimipisteelle. Ei
tarvitsisi juopon kanssa turista niitä näitä
matkalla asemalle ja vielä takaisinkin. Vi-
ranomaisjärjestelmään upotetaan miljoo-
nia, mutta tällaista asiaa ei saada kuntoon,
mistä olisi konkreettista hyötyä ja apua, ja
toisi säästöä, Pietiläinen hymähtää.
Matikaisella ja Pietiläisellä on toinen-
kin konkreettinen toive: työttömät polii-
sit heti töihin.
– Työttömyyskorvauksen ja perus-
palkan erotus on niin pieni, että erotuk-
sen kattaisi työssä olevien ylitöistä aiheu-
tuvat korvaukset, Matikainen sanoo, ja
miehet nyökkäävät yhdessä. ■
Professori Marja-Liisa Manka:
Muutoksessa hallinnan tunne tärkeää
Poliisin hallintorakenneuudistus (Po-
ra) eteni vuoden vaihteessa kolman-
teen vaiheeseen ja Liikkuva poliisi lak-
kautettiin. Henkilöstölle järjestettiin
muutosvalmennuksia, mutta niiden
tarkoitusperistä oltiin montaa mieltä.
– Liikkuvaa poliisia on yritetty
vuosien varrella ajaa alas kahdeksan
tai yhdeksän kertaa, ja nyt se sitten
toteutui. Henkilöstöltä ei kyselty mi-
tään, asiat vain saneltiin. Muutosval-
mennuksia järjestettiin, mutta väel lä
oli ennemminkin pelko, että niitä vain
järjestetään lisää ja lisää, ylikonstaa-
peli Veikko Matikainen Sisä-Suomen
poliisilaitoksen Jyväskylän liikenne-
poliisista kertoo.
Työhyvinvoinnin ja johtamisen
professori Marja-Liisa Manka myön-
tää, että henkilöstöä on aina vaikeam-
pi saada ymmärtämään muutos, jos si-
tä ei oteta prosessiin mukaan.
– Ihmiselle on työssä tärkeää hal-
linnan tunne, minkä saamiseksi on hy-
vä tietää, miksi muutos tehdään ja mi-
ten se vaikuttaa kunkin omaan työhön
ja osaamisen tarpeeseen. Toiset ottavat
muutokset helpommin vastaan kuin
toiset, mutta jokaiselle se tuo epävar-
muutta. Tämä puolestaan vähentää hy-
vinvointia.
Matikaisen kollega ylikonstaapeli
Ilkka Pietiläinen kertoo, että moti-
vaatio ja työhyvinvointi on edelleen
Jyväskylässä hyvällä tasolla, mutta
pieniä merkkejä on voinut havaita sii-
tä, ettei kaikki ole täysin kunnossa.
– Osa haluaisi tehdä ihan vain pe-
rustyötä, kun on orientoitunut valvo-
maan liikennettä, ja nyt ihmetellään,
että mihin kaikki aika menee, Pietiläi-
nen kuvailee Jyväskylän liikennepolii-
sin tunnelmia.
Liikkuvan poliisin sulauttaminen
poliisilaitoksiin toi Veikko Matikaisen
mielestä toimintaa entistä byrokraat-
tisemmaksi ja kankeammaksi, paperi-
johtamiseksi. Ennen päälliköitä oli yk-
si, nyt niitä on yksitoista. LP oli Mati-
kaisen mielestä hyvinkin organisaatio-
ketterä, kun tunnissa saatiin tarvittava
tieto koko organisaatiolle.
– LP:ssä oli olemassa selkänoja, kun
pystyit kysymään linjauksia ongelma-
tilanteessa suoraan apulaispäälliköltä.
Poran myötä asioiden eteenpäin vie-
minen tuntuu mahdottomalta, kun on
vain isoja linjoja, Matikainen harmitte-
lee ja lisää, että nyt kentällä tuntuu sil-
tä, ettei kukaan isoista päälliköistä ole
aidosti kiinnostunut liikenneasioista.
Epäselvyyksiä on edelleen myös
toimintamalleissa. Esimerkiksi tiedok-
siannot erikoiskuljetuksiin liittyen ovat
Matikaisen mukaan edelleen epäselviä.
– Poliisin pitäisi päättää saattaako
se yli seitsemän metriä leveät kuljetuk-
set. Ennen LP sai tiedon kuljetuksista
viimeistään kolme päivää ennen. Tällä
hetkellä kukaan ei tiedä kenelle niistä
pitäisi ilmoittaa, kun hätä- ja tilanne-
keskukset eivät ilmoituksia halua, ei-
vätkä sektori- ja kenttäjohtajat anna
numeroitaan yleiseen jakoon.
Marja-Liisa Manka pohtii, voisi-
ko byrokraattista järjestelmää keven-
tää antamalla henkilöstölle enemmän
päätäntävaltaa.
– Pitäisi ymmärtää, ettei viisaus
ole vain yhden ihmisen päässä. Hyvä
johtaja on nykyaikana vastavuoroi-
nen, oikeudenmukainen ja reilu, jo-
ka innostaa ja inspiroi. Vanhakantai-
sen johtamiskulttuurin purkaminen
julkishallin nossa vaatii työnsarkaa,
mutta hyvinvoiva henkilöstö on yh-
teisön voimavara.
Ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen.
12 P&O 3/2014
Hyvää journalistista tapaa rikottiin
Sanomalehti Keskisuomalainen kertoi poliisin palveluksessa olevien virkamiesten
saamista sakkotuomioista. Uutisessa kerrottiin tuomittujen nimi, ikä, virka-asema
ja kotipaikka. Henkilöllisyyden paljastaminen oli tekoon ja tekijöiden asemaan
nähden kohtuutonta. Julkisen sanan neuvosto päätti, että Keskisuomalainen
on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antoi lehdelle huomautuksen.
Teksti Jonne Rinne • Kuvitus: Tanja Seppänen
13P&O 3/2014
Uutisointi poikkesi sekä suomalaisten sanomalehtien
että sanomalehti Keskisuomalaisen aiemmin noudat-
tamasta yksilöintitietojen julkaisulin jauksesta siten,
että jokaisen tuomitun henkilön asuinkunta, nimi, ikä ja
virka-asema mainittiin uutisen yhteydessä. Lisäksi varsi-
naisen uutisen alle on erikseen ja uutistekstistä poikkea-
valla fontilla kirjattu perustelut sille,
miksi Keskisuomalainen poikkeuksel-
lisesti julkaisi tuomion saaneiden vir-
kamiesten nimet, vaikka tuomiot ovat
normaalisti julkaisurajana pidettyä
kahden vuoden ehdotonta vankeus-
tuomiota matalammat.
Sanomalehti perusteli yksilöinti-
tietojen julkaisemista muun muassa
sillä, että poliisilla on yhteiskunnas-
sa poikkeukselliset valtaoikeudet ja
että poliisin tehtävä on valvoa lakien
noudattamista. Lisäksi julkaisemista
perusteltiin sillä, että poliisitehtäviä
hoitavilta pitää edellyttää nuhteetto-
muutta työssään.
Käsitykseni mukaan itsenäinen ja
riippumaton tuomio istuin oli ottanut
tähän asiaan kantaa sekä syyksiluet-
tavuuden että rangaistuksen mittaa-
misen osalta. Siten se seikka, että kyseiset henkilöt ovat ta-
pahtuma-ajankohtana virkasuhteessa poliisiin, ei tukenut
perustetta sille, että yksittäisten virkamiesten yksilöintitie-
toja julkaistiin ainakaan tässä laajuudessa.
Koska tapauksen poliisimiesten, vartijoiden ja toimisto-
sihteerin yksilöivien tietojen julkaiseminen poikkesi merkit-
tävällä tavalla valtakunnallisesta linjauksesta ja koska tie-
tojen julkaisemista perusteltiin poliisin yhteiskunnallisella
erityisasemalla, päätettiin laatia asiasta kantelu julkisen sa-
nan neuvostolle. Yksi jutun asianosainen antoi suostumuk-
sensa kantelun tekemiseen ja kantelukirje käsiteltiin myös
SPJL:n hallituksen kokouksessa 17.12.2013.
Kantelussa korostettiin epäkohtien lisäksi erityisesti sitä ,
että hyvän journalismin tulee ainakin lähtökohtaisesti olla
tasapuolista ja puolueetonta ilman, että yksittäinen ammatti-
kunta otetaan erikseen ja yksilöitynä erityisen tarkastelun,
huomion tai raportoinnin kohteeksi. Tämä tapaus poikkesi
olennaisesti ja merkittävällä tavalla suhteessa Keskisuoma-
laisen ja muiden valtakunnallisten lehtien aiemmin noudat-
tamaan julkaisulinjaan. Asiassa jäi näyttämättä peruste sii-
hen, mikä yleinen intressi on puoltanut yksittäisten virka-
miesten nimitietojen julkistamista. Tuomitun nimi yhdistet-
tynä virkanimikkeeseen, ikään sekä asuinpaikkaan muodos-
tavat siitä tarkasti yksilöivän tiedon
kyseessä olevasta henkilöstä.
Uutisoinnin negatiivista vaikutta-
vuutta lisäsi sen merkitys niiden hen-
kilöiden osalta, jotka asuvat pinta-
alaltaan ja asukasmäärältään pienissä
kaupungeissa. Esitetyn kokonaisarvi-
on perusteella nimitiedon julkistami-
nen ei ole palvellut yhteiskunnallis-
ta tiedonsaanti-intressiä, vaan se oli
tässä tapauksessa tuomittujen ase-
maan ja tekoon nähden selvästi koh-
tuutonta.
Julkisen sanan neuvosto katsoi
26.3.2014 antamassaan langettavas-
sa päätöksessä, että Keskisuomalai-
nen on rikkonut hyvää journalistis-
ta tapaa ja antoi lehdelle huomautuk-
sen. Päätöksen perusteissa JSN ko-
rosti erityisesti kahta seikkaa. Ensin-
nä tapauksessa tuomitut virkamiehet eivät olleet merkittä-
vässä asemassa, vaan niin sanottuja rivivirkamiehiä. Toisek-
si tuomittujen nimien julkaisu tiedotusvälineessä ei myös-
kään saa olla lisärangaistus, minkä vuoksi JSN piti nimien
ja muiden tunnistetietojen julkaisemista kohtuuttomana. ■
Julkisen sanan neuvosto
(JSN) on tiedotusvälineiden
kustanta jien ja toimittajien
perustama elin, jonka tehtävä-
nä on tulkita hyvää journa-
listista tapaa ja puolustaa
sanan- ja julkaisemisen
vapautta. Neuvosto käsittelee
myös toimittajan menettelyä
tietojen hankinnassa. JSN ei
ole tuomioistuin eikä se käytä
julkista valtaa. Sen päätöksiä
seurataan silti tarkoin.
Nimien julkaisu tiedotusvälineessä ei saa olla lisärangaistus.
Lyhyesti:Kantelu julkisen sanan neuvostolle liittyen sano-
malehti Keskisuomalaisen uutisointiin 26.10.2013.
Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi
26.10.2013 uutisen otsikolla ”Myllylän tietojen oi-
keudeton katselu toi sakot viidelle”. P&O-nettileh-
destä löydät aiheesta lisää.
14 P&O 3/2014
Luottamustehtävissä
”Omaan napaan tuijottamisen jälkeinen suun avaaminen saattaa innoittaa hetken muita napaan tuijottajia”
Toimittanut ja kuva: Katja Almgren
Pekka Antero Heikkinen, 52
Työpaikka: Poliisihallitus (Poha)
Tehtävä: poliisitarkastaja
Ay-toiminta: SPPY:n pj (5. kausi), SPJL:n hallitus (5. vuosi), hallituksen työvaliokunta (1. vuosi), toimitusneuvosto/viestintä-toimikunta (2. kausi)
15P&O 3/2014
Minä
Nuoruudessa tuli touhuttua partiossa ja erilaisis-
sa kerhotoiminnoissa, ja nuoriso-ohjaajan ammatti
kiinnosti. Tuota hommaa on tosin osin saanut tehdä
poliisinakin. Nuoruuden muotiammatti oli lääkin-
tävoimistelija, eli nykyisin fysioterapeutti – sekin
kiinnosti. Toisaalta olen saanut tehdä poliisissa aika
montaa ammattia, ja onhan sekin ihan siistiä!
On myönnettävä, että minussa asuu vieläkin
idealismin siemen ja kaikki uusi saa intoa aikaan –
kai se on pikku pakko, vai lieneekö luonnekysymys.
Työ
Aloitin vuoden 2014 alussa Pohassa ja laskeskelin,
että tämä on minulle tavalla tai toisella 9. organisaa-
tio poliisihallinnossa ja ehkä noin 20. tehtävä. Toi-
menkuvani on laaja ja haastava. Pääsen näkemään
asioita isossa kokonaisuudessa, kun vastaan osaltani
muun muassa valvonta- ja hälytystoiminnan, rikos-
torjunnan ja lupapalveluiden prosessien yhteisvai-
kuttavuuden ja poliisin ennalta estävän toiminnan
kehittämisestä.
Ehdin olla yli 20 vuotta esimiehenä ja nyt asian-
tuntijana huomaan kaipaavani ihmisten asioiden
hoitoa, vaikkei sekään aina niin helppoa, saati ki-
vaa ollut. Joskus olen miettinyt, että voisi olla hie-
noa palata lähtöruutuun, eli kotikaupunki Jyväsky-
lään, jossa aloitin poliisiurani 20-vuotiaana rikospo-
liisissa 1982.
Haasteet
Keskittäminen ja isot yksiköt tekevät poliisista sekä
ulkoisesti että sisäisesti kasvottoman toimijan. Po-
liisin vaivalla saavuttama kansalaisten arvostus ja
luottamus ollaan tämän myötä vaarassa menettää.
Pitää luoda uuden ajan kasvot hyvällä kanssakäy-
misellä sekä suhteessa kansalaisiin että hallinnon
sisällä. Tämä kaikki vaatii uudenlaista asennetta ja
uudenlaisten välineiden haltuunottoa.
”Muutos on mahdollisuus” tavataan sanoa,
mutta jatkuvat suuret muutokset ovat myös uhka
hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Toiminnan tasosta
ei tingitä ja jotain jopa tehostetaan ja vaikka tieto-
tekniikka auttaa, niin ihmisiä tarvitaan. Päällystön
osalta muutospaineet ovat olleet osin todella kovat:
toimenkuvat muuttuvat jatkuvasti, pääsääntöises-
ti laajemmiksi ja vaativimmiksi, mutta esimerkiksi
palkkausjärjestelmä ei ole vauhdissa mukana.
Tulevaisuus
Nyt tulee tehdä töitä tulevaisuuden eteen ja tärkein
asia on pitää liiton jäsenistö yhtenäisenä. Jäsenistön
on hyvä tietää, että yhtenäisyyden eteen on tehty
vuosikymmenien työ, jota ei pidä rikkoa aisalle kak-
kaamalla. Jos ja kun esitetään voimakkaita mielipi-
teitä, tai tehdään ulostuloja, kannattaa miettiä ensin
kokonaisuutta ja sanoa vasta sitten sanottavansa.
Yhtenäisyyden lisäksi liiton ja sen jäsenjärjestöjen
tulee pitää hyvää huolta taloudestaan.
Edunvalvontatyötä ei viime vuosien huimissa
muutoksissa ole välttämättä osattu arvostaa, mut-
ta arvostella kyllä. Jokaisen meistä kannattaisi pe-
rehtyä paremmin kokonaisuuksiin ja esittää sit-
ten rakentavaa kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia.
Omaan napaan tuijottamisen jälkeinen suun avaa-
minen saattaa innoittaa hetken muita napaan tui-
jottajia, mutta vaara sille aisalle kakkaamiselle on
myös ilmeinen.
Yhdessä
Olin pitkään tutkinnanjohtajana ja tapasin tiukoissa
paikoissa sanoa: ”Otetaan rauhallisesti”. Ihmisten
välisessä kanssakäymisessä asioita kannattaa miet-
tiä yhdessä ja nähdä yhdessä asioista ja organisaa-
tioista sekä etenkin ihmisistä koostuva kokonai-
suus. Hätiköimällä tulee sanottua ja tehtyä tyh-
myyksiä, jotka nakertavat luottamusta ja yhteis-
työn edellytyksiä. ■
”Olen saanut tehdä poliisissa aika montaa ammattia,
ja onhan se ihan siistiä!”
16 P&O 3/2014
Mitä muutos on tarkoittanut käytännössä henkilöstölle?
Toimipisteiden lakkauttamisten vuoksi
henkilöstö on siirtynyt uusiin toimipis-
teisiin, jolloin työmatkat ovat pidentyneet
ja matkustelu toimipisteiden välillä on li-
sääntynyt. Siirtyneille henkilöille muutos
on aiheuttanut uusiin esimiehiin ja työka-
vereihin totuttelua, kuten myös vastaan-
ottavien asemien henkilökunnalle. Tämän
muutoksen piti koskettaa vain hallintoa,
mutta jo nyt on nähty toiminnallista tar-
vetta uudistaa ryhmäjakoja. Se on aiheut-
tanut myös alipäällystölle tarpeen hakea
uudelleen omia virkojaan sisäisellä ilmoit-
tautumismenettelyllä. Toimintojen uudel-
leen organisointi jatkunee ja tullee aihe-
uttamaan myös jatkossa vapautuvien vir-
Toimipisteiden sulkeminen ja resurssien väheneminen aiheuttavat
haastetta poliisin palvelujen tasapuoliselle tarjonnalle ja saatavuu-
delle. Väheneviä resursseja on kohdennettava sinne missä niitä
eniten tarvitaan ja missä tehtävämäärät ovat suuret. Tämä tullee
väistämättä heijastumaan haja-asutus alueiden palvelutasoon ja
turvallisuustilanteeseen, toteaa pääluottamusmies Ari Hinno, joka
vastaa Oulun poliisilaitosta koskeviin kysymyksiin.
Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng • Kuva: Oulun kaupunki
Vanha nimi – täysin uudistuOulun poliisilaitos
+Jokilaaksojen poliisilaitos
+Kainuun poliisilaitos
+Koillismaan poliisilaitos
=
Oulun poliisilaitos
kojen siirtoja ja näin ollen resurssien koh-
dentamista painopistealueille.
Kuinka toimivia tilaratkaisut ovat?
Uusia tilaratkaisuja suunnitellaan edel-
leen. Pääpoliisiaseman polttava tilantar-
ve on hoidettava kuntoon jollakin tavalla,
ja suunnittelussa on hajautetun toimin-
17P&O 3/2014
nan malli. Hajautetusta toimintamallista
ei ole aiempaa kokemusta, joten sen toimi-
vuus ja kustannustehokkuus jäävät näh-
täväksi toteutuksen jälkeen. Uuden po-
liisilaitosalueen sisältä lopetettiin kuusi
toimipistettä. Muutoksia tapahtui väistä-
mättä ja remontoituja toimitiloja kaluste-
taan parasta aikaa.
Tilaratkaisuihin liittyy myös vakavat
sisäilmaongelmat muutamissa toimipis-
teissä, mikä on luonut lisäpaineita tilarat-
kaisujen uudelleenarviointiin.
Millaisia asioita luottamusmiehet ovat hoitaneet liittyen tähän uudistukseen?
Toimipisteiden lakkauttamisen vuoksi
suoritetuissa yhteistoimintamenettelyn
mukaisissa henkilökohtaisissa kuulemi-
sissa on luottamusmies ollut läsnä henki-
löiden niin pyytäessä. Muutamissa vir-
kaehtosopimusten tulkintakysymyksis-
nut laitos
• Henkilöstömäärä: noin 690, joista noin 540 poliiseja.
• Alueen koko pinta-alana: 61 608 neliökilometriä ilman merialueita.
• Asukasmäärä alueella: 479 000
104
34
15
544
■ Poliisit
■ Toimistotyöntekijät
■ Vartijat
■ Muut
Henkilöstöjakauma laitoksen alueella
P&O-nettilehdessä artikkeli
Oulun poliisilaitoksesta
”Monipiirteistä poliisitoimintaa”.
Kun rahoitusta vähennetään poliit-
tisilla päätöksillä, tulisi myös määritellä
mitkä tehtävät voidaan jättää hoitamatta.
Poliittisten päättäjien tulisi kantaa vas-
tuu tekemistään leikkauksista ja vähen-
nyksistä eikä jättää yksittäisiä virkamie-
hiä vastaamaan muiden tekemien ratkai-
sujen seurauksista. Muutoksen on kerrot-
tu olevan myös mahdollisuus, mutta jat-
kuvassa ”mahdollisuudessa” eläminenkin
alkaa jo kyllästyttää ja heikentää työtyy-
tyväisyyttä.
Jatkuvista muutoksista ja säästötoi-
menpiteistä huolimatta työmotivaatio on
mielestäni poliisihallinnossa edelleen kor-
kealla tasolla. Ympärillä vellovista hallin-
non muutoksista huolimatta henkilöstön
sitoutuminen on hyvä ja tehtävät suorite-
taan parhaalla mahdollisella tavalla.
Olen kuitenkin huolissani henkilöstön
jaksamisesta jo pelkästään työkuorman
vuoksi. Nyt ei tarvittaisi enää yhtään lisä-
kuormitusta työhön muutoksien muodos-
sa. Työtä kyllä riittää. Toivottavasti jokin
instanssi hankkisi lisärahoitusta työttö-
mien poliisien palkkaamiseksi, ettei kal-
lis koulutusinvestointi valuisi hukkaan ja
virassa olevat työntekijät uuvu työtaa-
kan alle. Yhtenä mittarina työhyvinvoin-
nin tasosta voisi pitää myös suurta mää-
rää vuorotteluvapaalle hakeutuvia kesän
ajaksi.
Vaikuttavatko muutokset raja-aluetoimintaan?
Poliisiasemaverkoston supistaminen on
pidentänyt partiointimatkoja ja matkus-
tamiseen käytettyä työaikaa. Poliisin pai-
kalle tuleminen hädän hetkellä kestää pi-
dempään.
Rajanylityspisteet poliisilaitoksen
alueella vaikuttavat liikennettä lisäävänä
tekijänä monipuolistaen liikennevalvon-
nan tarpeita. Suora matkustaja- ja kaup-
paliikenne rajan ylitse tuo ihmisiä enem-
män alueen taajamiin ja turistikohteisiin
lisäten poliisin tehtävämääriä.
Raja-alueen valvonta hoidetaan sa-
malla tavalla kuten aiemminkin. Hallin-
non siirtäminen ei vaikuttane alueen val-
vonnan tilanteeseen, mikäli operatiivisia
resursseja ei vähennetä rajaseudulta. ■
sä virkasiirtojen osalta on pyydetty tul-
kintaohjeita liiton pääluottamusmiehel-
tä. Palkkauksen yhdenmukaistaminen
lienee seuraava suuri savotta luottamus-
miessaralla.
Onko työilmapiirissä havaittu muutoksia?
Määräaikaisuuksien lakkauttamisen
vuoksi jäljellejäävän henkilöstön työ-
kuorma erityisesti tutkinnassa on kas-
vanut ja se on aiheuttanut huolta töiden
kasaantumisesta liian vähille työnteki-
jöille. Asiaa on pyritty hoitamaan tut-
kinnan töiden uudelleen organisoinnil-
la työkuorman tasaisemman jakaantu-
misen parantamiseksi. Oulun poliisilai-
toksen alue on jaettu neljään eri kenttä-
johtoalueeseen. Esimerkiksi arkena Ou-
lun (Oulun, Haukiputaan ja Limingan
alueet ) kenttäjohtoalueella kenttäpar-
tiot ovat toimineet juuri ja juuri mini-
mivahvuudella tai hieman sen alle. Jat-
kuvat pakkotahtiset tehtävät vähillä
partioil la nakertavat työmotivaatiota ja
kansalaisten uskoa poliisin toimintaan
avun viivästyessä.
18 P&O 3/2014
Liikennevalvonta voidaan nykyisin
jakaa kolmeen ryhmään: manuaali-
nen liikennevalvonta, siirrettävä au-
tomaattinen liikennevalvonta sekä kiin-
teä automaattinen liikennevalvonta.
Manuaalisen ja siirrettävän automaat-
tivalvonnan erot ovat siinä, että manuaa-
lisessa liikenteen valvonnassa rikkomuk-
sen tekijä pysäytetään heti, kun taas siir-
rettävässä valvonnassa rikkomuksen te-
kijään otetaan yhteyttä jälkikäteen.
Suomessa on jo vuosia käytetty siviili-
mallisia kameralla varustettuja poliisiau-
toja nopeusvalvontaan. Autot siirretään
paikasta toiseen, ja kameralla otetaan ku-
via ylinopeudella liikkuvista ajoneuvois-
ta. Pian kuvat voidaan langattomasti siir-
tää valtakunnalliseen liikennevalvonta-
keskukseen jatkokäsittelyä varten.
Myös Ruotsin poliisi on ottanut kiin-
teän automaattisen nopeusvalvonnan li-
Teksti: Sven-Olof Hassel • Kuvat: Ulf Nilsson ja Katja Almgren
Liikennevalvontaa ruotsalaisittainTällä vuosikymmenellä on monessa Euroopan maassa yleistynyt siirrettävä
automaattinen liikennevalvonta. Automatisointiin ovat vaikuttaneet tekniikan
kehittyminen ja se, että poliisin resurssit liikenteen valvonnassa ovat
kaventuneet. Näin on käynyt myös Suomessa.
Helposti siirreltävä automaattinen liikennevalvontakalusto on käytössä Ruotsissa.
19P&O 3/2014
Uusi valvontalaite jalankulkijoiden turvaksi
Jalankulkijat tuntevat itsensä turvat-
tomiksi Suomessa , kun moni autoilija
ei kunnioita suojatietä, ei edes silloin,
kun jalankulkija on jo astunut suoja-
tielle ja on ylittämässä katua tai tietä.
Tämä ei ole yksinomaan Suomen
ongelma. Olen henkilökohtaisesti to-
dennut, että ongelma on vielä suu-
rempi Venäjällä kuin Suomessa. Ve-
näjän liikenneviranomaiset ovat vih-
doin tajunneet, että ongelmaan on
puututtava.
Intertraffic-liikennemessuilla Ams-
terdamissa viime maaliskuun loppu-
puolella Stroy Invest Project Corpora-
tion -niminen venäläinen yhtiö esit-
ti uuden valvontalaitteen. Laitteella
yritetään saada autoilijat kuriin tilan-
teessa, jossa heidän tulisi väistää suo-
jatietä käyttäviä jalankulkijoita ris-
teyksissä tai muualla, missä ei ole lii-
kennevaloja.
Laite on nimeltään Strelka-2P. Se
on eräänlainen videolaitteisto johon
on kytketty automaattinen rekisteri-
kilpien tunnistuslaite (ANPR). Lan-
gattomalla tiedonsiirrolla väistämis-
velvollisuuden laiminlyönnistä voi-
daan välittää tiedot pysäytyspartiol-
le tai poliisin valvontakeskukseen
myöhempää käsittelyä varten. Kuva-
nauhalla näkyy ajoneuvon rekiste-
ritunnus. Epäselväksi jäi voidaanko
nauhalta tunnistaa ajoneuvon kuljet-
taja, joka ainakin Suomessa on vält-
tämätön.
Oletan, että uusi valvontalaite de-
monstroidaan kansainvälisessä lii-
kenneturvallisuuskongressissa 25.–
26.9.2014 Pietarissa.
säksi samantapaisen menettelyn kuin
Suomessa. Ero on kuitenkin huomattava.
Ruotsissa kaikki tapahtuu hyvin avoi-
mesti. Automaattisesta liikkuvasta ka-
meravalvonnasta tiedotetaan valvonta-
pisteen lähelle sijoitetulla liikennemerkil-
lä (VMS= variabel meddelande skylt), li-
säksi perävaunussa tai autossa on poliisin
ja tiehallinnon tunnukset.
On mielenkiintoista pohtia, kumpi
menettelyistä on liikenneturvallisuut-
ta ajatellen parempi. Vastaus on yksin-
kertainen, mikäli sakkoja halutaan ke-
rätä mahdollisimman paljon. Ilman polii-
sin näkymistä, sakotettavista ei ole puu-
tetta. Jos kuitenkin halutaan vaikuttaa
suureen massaan eli mahdollisimman
monen tiellä liikkuvan käyttäytymiseen,
joudutaan miettimään asiaa toiselta kan-
nalta. Näkyvä valvonta yhdistettynä tie-
dotukseen antaa hyvän tuloksen.
Samaan tulokseen tulivat maan par-
haat liikennetutkijat jo 1970–1980 -lu-
vuilla. Professori Markku Salusjärvi toteaa:
”Ajattelen asiaa siltä kannalta, että
valvonnan teho perustuu kuljettajien kä-
sitykseen siitä, kuinka paljon valvontaa
on. Aikaisempien tutkimusten mukaan,
he luulevat valvontaa olevan kymmen-
kertaisesti todellista enemmän. Tämä on
hyvä tulos. Käsitys valvonnan määrästä
perustuu siihen, kuinka paljon kuljettajat
näkevät valvontaa ja kuinka paljon siitä
tiedotusvälineissä puhutaan.
Salainen valvonta siviiliautoista on
tässä suhteessa tehotonta. Mielestäni te-
hokkainta olisi toteuttaa mobiilia valvon-
taa niin, että se toteutetaan kampanjana,
josta myös tiedotetaan julkisesti. Tällöin
valvonta-autojen tulee olla poliisiautoja.
Salusjärvi jatkaa, että näkyvän val-
vonnan lisäksi voi olla hyvä joskus val-
voa myös siviiliautoista. Sen avulla saa-
daan muun muassa tietoa siitä, kuinka
paljon esiintyy ”silmänpalvontaa”. Salai-
nen valvonta pysäytyspartioineen vaatii
kuitenkin paljon resursseja, muistaakse-
ni kuusi henkilötyötuntia yhtä valvonta-
tuntia kohden. Pysäytyspartion ansiosta
myös muu liikenne näkee valvonnan, mi-
kä moninkertaistaa sen tehon. Tästäkin
toiminnasta kannattaa tiedottaa ainakin
jälkikäteen.
Mobiili [siirrettävä] automaattival-
vonta täydentää kiinteää automaattival-
vontaa. Se kertoo kuljettajille, että auto-
maattisesti valvotuilla tiejaksoilla valvo-
taan myös kiinteiden pylväiden ulkopuo-
lella ja kiinteän automaattivalvonnan ul-
kopuolisilla teillä. Jos ajoneuvo on siviili-
auto, tieto valvonnan esiintymisestä ra-
joittuu kiinnijääneisiin, koska pysäytys-
partiota ei ole. Siksi poliisiauton käyttö
tehostaa valvonnan vaikutusta.” ■
20 P&O 3/2014
Hallitus on antanut 10.4.2014 eduskunnalle la-
kiehdotuksen vuorotteluvapaalain muuttami-
sesta. Vuorotteluvapaan ehtoja esitetään tiu-
kennettavaksi. Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa
lakiehdotuksessa esitetään, että
jatkossa vuorotteluvapaan edel-
lytyksenä olisi 16 vuoden työ-
historia nykyisen 10 vuoden si-
jaan.
Samalla lakiin ehdotetaan li-
sättäväksi ulkomaantyön laskeminen työhistoriaan.
Se koskee lähinnä sellaista aikaa, jonka henkilö on ol-
lut vakuutettuna Euroopan unionin jäsenvaltiossa.
Vuorotteluvapaalle jääville ehdotetaan ylä-
ikärajaa. Jatkossa se olisi sidottu työeläkelain-
säädäntöön. Yläikäraja olisi vapaalle jääväl-
le nyt voimassa olevan työntekijän eläkelain
mukaan laskettuna 60 vuotta eli kolme vuot-
ta ennen eläkeiän alarajaa. Vapaalta ei siten
voisi jäädä enää suoraan eläkkeelle.
Yläikäraja ei koskisi kuitenkaan
ennen vuotta 1957 syntyneitä. Ylä-
ikärajan asettamista on perustel-
tu sillä, että yksi vuorotteluva-
paan tarkoituksista on tukea
työntekijän työssä jaksamis-
ta, joten vuorotteluvapaan
käyttö välittömästi ennen
vanhuuseläkkeelle siirty-
mistä on ristiriidassa sen
kanssa.
Vuorotteluvapaan kes-
toksi ehdotetaan vähintään sa-
ta kalenteripäivää nykyisen 90 päi-
vän sijaan ja enintään yhteensä 360
kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan
voisi halutessa jaksottaa. Tällöin
kunkin jakson vähimmäispituus olisi 100 kalenteri-
päivää.
Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava
vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamis-
ta. Vuorotteluvapaajakson ajankohtaa voidaan siir-
tää sopimalla uudesta ajankohdasta ennen jakson al-
kamista. Vapaat on pidettävä kahden vuoden sisällä.
Vuorottelukorvaus pysyy ennallaan. Se on työ-
historian pituudesta riippuen joko 70 % tai 80 % siitä
työttömyysrahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työt-
tömäksi jäädessään. Korvaus on 80 % kuten aiemmin-
kin, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuoden työ-
historia ennen vapaan alkamista.
Vuorotteluvapaan sijaisen työttömyysedelly-
tykset muuttuvat. Jatkossa sijaiselta edellytetään
yhteensä 14 kuukauden aikana vähintään 90 päi-
vän työttömyysjaksoa. Tämä vaatimus ei koskisi al-
le 25-vuotiaita tai alle 30-vuotiaita työttömiä vasta-
valmistuneita eikä yli 55-vuotiaita. Heidän kohdal-
la vuorotteluvapaasijaisen ehdot säilyvät ennallaan
eli sijaisuuden saamiseen riittää yksikin työttömyys-
päivä.
Vuorotteluvapaa-ajan saa edelleen käyttää miten
haluaa. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi
jäädä oltuaan viisi vuotta töissä.
Ehdotettujen siirtymäsäännösten mukaan laki-
muutos toteutuessaan ei koskisi sijaista eikä vuorot-
teluvapaalle jäävää, jos vuorottelusopimus on tehty
viimeistään 31.8.2014 ja vuorotteluvapaa alkaa vuo-
den 2014 loppuun mennessä. Molempien ehtojen tulee
täyttyä, jotta nyt voimassa olevia säännöksiä voitai-
siin soveltaa.
Lakimuutos on tällä hetkellä eduskuntakäsittelys-
sä, joten lopullinen muutosten sisältö ja mistä alkaen
muutoksia sovelletaan, selviää vasta, kun eduskun-
takäsittely on päättynyt. Lakia ehdotetaan astuvak-
si voimaan 1.9.2014. ■
Vuorotteluvapaan ehtoihin muutoksia
Oikeusministeriö
Pirjo Lappalainen
PÄÄLUOTTAMUSMIEHET
Lakia ehdotetaan
astuvaksi voimaan
syyskuussa.
21P&O 3/2014
Loma-ajan palkka osa-aikaisella
Uusien sopimusmääräysten johdosta työajan ja
sitä vastaavan palkkauksen muutokset aiheut-
tavat uudenlaisia tilanteita vuosiloma-ajan
palkan laskentaan ja maksamiseen osa-aikaiseksi siir-
tyvälle. Avaan asiaa esimerkkitapauksen kautta, jotta
ei tule väärinkäsityksiä ja yllätyksiä lomanviettoon.
Esimerkkitapauksessa kuukausipalkkaisen virka-
miehen työaika ja vastaavasti palkkaus muuttuu lo-
manmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana. Vuosi-
loma-ajan palkkana maksetaan loma-oikeudesta riip-
puen 9, 11,5 tai 14,5 % lomanmääräytymisvuoden
aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntynees-
tä palkasta, lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä
maksettavaa korotusta, ja se maksetaan palveluksen
jatkuessa kesäkuun palkanmaksun yhteydessä.
VM:n soveltamisohjeessa on esimerkkinä 3 000 €/
kk tienaava henkilö, joka siirtyy 80 %:n työajalle
1.6.2014. Siitä alkaen hänen palkkansa on 2 400 €/
kk. Puhutaan siis vuoden 2015 lomasta, jonka loman-
määräytymisvuosi on 1.4.2014–31.3.2015.
Henkilö ansaitsee lomanmääräytymisvuonna
30 000 €: 2 kk täydellä palkalla ja 10 kk 80 %:n pal-
kalla. Pitkään 38 päivän lomaan oikeutetun vuosilo-
ma-ajan palkaksi muodostuu 4 350 € (14,5 % 30 000
€:sta) ja 30 päivän lomaoikeudella 3 450 € (11,5 %
30 000 €:sta). Samanlaisia laskelmia jouduttaisiin te-
kemään myös, jos osa-aikaisuudesta siirrytään koko-
aikaisuuteen.
Vuosilomalisää ei makseta, koska siihen oikeutta-
vat palkanlisät ja lisäpalkkiot sisältyvät lomanmää-
räytymisvuonna maksettuun tai maksetuksi erään-
tyneeseen palkkaan, jonka pohjalta loma-ajan palk-
ka lasketaan.
Esimerkkitilanteessa vuosiloma-ajan palkka mak-
setaan koko loma-ajalta kesäkuun 2015 palkan yhtey-
dessä. Kesäkuun suoritusta kannattaa siis säästää lo-
man pitoajankohtana käytettäväksi. Jos lomavuoden
2015 lomaa pitää ennen kesäkuuta, saa loma-ajan pal-
kan vasta kesäkuussa. Ellei sitten loma-ajalta makset-
taisi palkka normaalisti ja kesäkuus-
sa maksettavasta loma-ajan palkasta
vähennettäisi jo nautittu loma-ajan
palkka. VM:n ohjeen esimerkin mu-
kaan näin voitaisiin toimia vain, jos
lomaa pidettäessä ei vielä tiedetä, et-
tä työaika ja palkkaus muuttuvat lo-
manmääräytymisvuoden aikana.
Jos virkamiehen työaika ja vastaavasti palkkaus
ovat muuttuneet vasta lomanmääräytymisvuoden
jälkeen, määräytyy palkkaus ennen muutosta
maksettavan palkkauksen mukaisesti. Esi-
merkkinä on tilanne, jossa virkamies siir-
tyy kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi 1.6.2014
ja hän tämän jälkeen pitää lomaa, joka on
kertynyt 1.4.2013–31.3.2014. Tässä tilan-
teessa loma-ajan palkka määräytyy touko-
kuun 2014 palkkauksen mukaisesti.
Muutoksia ei tule, jos työaika ja
sitä vastaava palkkaus pysyvät ko-
ko ajan samana. Kuukausipalk-
kaisen virkamiehen vuosiloma-
ajan palkka määräytyy edel-
leen yleisen virka- ja työeh-
tosopimuksen 7 §:n mukai-
sesti.
Valtionvarainmi-
nisteriön (VM:n) anta-
mat vuosilomia koske-
vat soveltamismääräykset
ja -ohjeet on nyt julkaistu ja
ne löytyvät verkkosivuilta
www.vm.fi / Valtio työnan-
tajana / Virka- ja työehdot
/ Lomat. ■
Pekka LassilaSisäministeriö
Samanlaisia laskelmia
jouduttaisiin tekemään,
jos osa-aikaisuudesta
siirrytään kokoaikai-
suuteen.
22 P&O 3/2014
Teksti: Sirkku Kokkonen • Piirros: Annamari Lignell
Ajatuksia
Madeiran mietteetTämä on meistä kyllä paratiisi, sanoi rouva Kokkonen
Madeiralla taksikuskille, joka myönsi, että kyllä, niin
se on paratiisi hänellekin. Vaikka elintaso ja palkat
ovat alhaisemmat kuin meillä Suomessa.
Tuo paratiisitunnelma säilyi jopa liikenteen vili-
nässä keskellä Funchalia. Jalankulkijalla oli aivan eri
merkitys autoilijoille, nehän pysähtyivät heti ja
antoivat jalankulkijan ylittää tien rauhassa. Eikä
kukaan kiroillut autoissaan. Näin tekivät myös bussit
ja taksit! Kotona juuri bussit ja taksit olivat ne, joiden
alle jalankulkija saattoi hyvinkin kuvitella kuole-
vansa. Siinä ei kirosanoja säästellä, se on nokitusta,
varo, sinä pieni ihmisrukka!
Madeiralla kulkukoiratkaan eivät olleet kulkukoi-
ria, vaan rouva Kokkoselle kerrottiin, että kyllä niillä
isäntä on, vaikka ne täällä keskustassa kuljeksivatkin
yksin, älkää olko huolissanne! Ja merellä sitten, siellä
seilasivat sulassa sovussa pienet purjeveneet ja valta-
merihöyryt, ja aurinko siveli laivoja säteillään.
Parasta lepoa olivat kuitenkin kukkapuutarhat,
laakeripuumetsät, palmut ja eukalyptukset, paratiisi-
saarella kun oltiin. Onkin parasta lopettaa näin kau-
niisti, eikä kertoa sitä, kuinka törmäsin päin lasiseinää,
eikä sitä, kuinka hyydyin siellä Nunnien laakson kor-
keuksissa, eikä sitäkään, kuinka se yksi nuori mies
vihelsi, huh huh.
Samaan aikaan toisaalla: Kotona kohta viisitoista-
vuotias koira odotti rouva Kokkosta takaisin – nuk-
kui yönsä äidin sängyn vieressä, haaveili ja passi-
voitui. Poika yritti erilaisia konsteja aktivoidakseen
vanhusta, se kaikki toimi kuin sote-uudistus eli ei
toiminut. Sitten päivää ennen kuin rouva Kokkonen
matkusti takaisin kotiin Madeiralta, poika siivosi
huushollia, otti imurin, ja silloin se tapahtui: koira
heräsi eloon, metsästi imuria, haukkui sitä ja lopuksi
otti lelukanansa viereensä ja oli onnellinen. Vanhus
oli herännyt eloon! Ja vihdoin, kun rouva Kokkonen
herätteli vanhusta ilmoittaen olevansa taas kotona,
koiran silmistä loisti pohjaton ilo. Jestas, voiko ku-
kaan ikävöidä toista tuolla tavalla, ihmetteli rouva
Kokkonen.
Pinnan allaRouva Kokkonen oli ollut uuden kirjasto-
ohjelman koulutuksessa Itä-Suomen hovi-
oikeudessa ja käyttänyt siellä läppäriä.
Seuraavana aamuna töihin tultuaan hän
asetti läppärin telakalle, kuvitteli olevan-
sa jäänmurtaja Urho, juuri telakoituna
satamaan. Koneensa aukaistuaan hän
huomasi, että Sakari sanoutui irti, eikä
suostunut löytymään koko koneelta.
Tämä tapahtui kaksi kertaa.
Kun lopulta piti ottaa yhteys käyttäjä-
tukeen, kone suljettiin kaukopartion
avuin kahteen kertaan. Vika ei kuulema
johtunut Kuopion keikasta, ei sinne päin-
kään!
Nyt älä tee mitään, teen tässä PINNAN
ALLA juuri yhden jutun. Niin sanoi nuori
käyttäjätukihenkilö.
Juu ei, vastasi rouva Kokkonen.
Samalla hän näki, kuinka käyttäjätuki-
henkilö puki ylleen mustan sukelluspu-
vun, asetti snorkkelit ja putket paikoil-
leen, hyppäsi alas telakalta syvyyksiin,
veden syliin, Vellamon hoviin.
Jo alkoikin vilkkua näytöllä jos min-
kälaista tiedostoa, ikkunoita, käskyjä ja
kehotuksia ja rouva Kokkonen huokasi
ihmetellen ajatella, kyllä syvyyssukellus
on ihmeellinen laji!
23P&O 3/2014
Kohtuudella karrikoiden; kun ei ruokasavuja, niin
vaikkapa munkkipossut tai muuta makeaa. Tä-
män seurauksena vuoden päästä huomaa alka-
van keuhkoahtauman vaihtuneen kakkostyypin dia-
betekseksi ja ylipaino-ongelmaksi. Tällä logiikalla
myös tulee kieltää epäterveellisen ruuan ja makeisten
syönti työpaikalla, koska sekin saattaa altistaa vaka-
ville sairauksille. Tupakointikiellon kielteisin asia on,
ettei asiasta ole keskusteltu henkilökunnan saati tupa-
koitsijoiden kanssa. Hyviin tapoihin kuuluu mielestäni
keskustella asioista osallisten kesken. Mikähän mahtaa
olla seuraava yksipuolinen julistus?
Samalla ehdottomuudella kuin tupakointikieltoon
hätäkeskuksen johdon tulee suhtautua myös henkilö-
kunnan kaikkeen terveyteen liittyviin asioihin. Vuoro-
työläisen ruokailu ainakin omassa hätäkeskuksessa on
aneemista. Päiväaikaan ruokailu onnistuu ruokalassa,
muuna aikana on ruokailu hoidettava omin avuin. Ul-
kona ruokailuun ei ole mahdollisuutta, sen estävät tau-
kojen lyhyydet sekä matkan pituus lähimpään ruoka-
paikkaan. Tähän nähden ruokailutila ja ruoantekomah-
dollisuus on minun silmiin lähinnä säälittävä. Kaikki
kun eivät halua syödä mikroruokaa. Uuninpuute estää
suuremmat kokkailut, ja eipä tuossa paistinpannussa-
kaan ole pariin vuoteen ollut kehumista. En tiedä oliko
vika kokissa, ruuassa, olosuhteissa vai missä, kun aina
tuppasi palamaan tuotokset pohjaan. Ei auttanut vaik-
ka terveyttä uhmaten löi kourallisen voita pannulle en-
nen paistosta. No, nyt on sentään uusi pannu. Olosuh-
teisiin tuskin tulee täällä Jyväskylän Hätäkeskuksessa
muutosta, toivottavasti uusissa hätäkeskuksissa tau-
kotilojen viihtyvyyteen ja toimivuuteen paneudutaan.
Istumatyö altistaa monille sairauksille. Pelkillä
jumppakepeillä asiaa ei hoideta. Milloin aletaan kes-
kustella panostuksesta ergonomiaan, riittävistä tauois-
ta vaikkapa lennonjohdon malliin, jossa kolme varttia
töitä ja vartti taukoa, jotta pysyy vireänä ja välttyy
väsyneenä tehdyiltä virheiltä. Väitän hätäkeskuspäi-
vystäjän työtä yhtä vastuulliseksi kuin lennonjohtajan,
virheen tapahtuessa ei täälläkään ole kuin yksi onne-
ton vastaaja ikäviin kysymyksiin. No, palkassa taitaa
se ainut pieni ero lennonjohtoon olla.
Yt-neuvottelut tulee ja menee
Hätäkeskuslaitos on markkinoinut laitosten yhdisty-
mistä niin, että kaikille lakkautettavien laitosten päi-
vystäjille on töitä tarjolla. Asia pitää paikkansa. Jy-
väskylässä se tarkoittaa, että 31 työntekijää irtisano-
taan, koska he ovat ilmoittaneet, etteivät tule siirty-
mään työn perässä Vaasaan.
Hätäkeskuslaitos on myös julkisuuteen markki-
noinut niin sanottua muutosturvaa, joka tosin koskee
ennen kesää 2010 nimitettyjä vakinaisia työntekijöi-
tä. Muutosturvan piiriin kuuluvat ovat voineet teh-
dä työantajan kustannuksella ja työajalla yön yli mat-
koja Vaasaan tutustumistarkoituksessa. Tätä mahdol-
lisuutta on jokunen käyttänytkin, mikä on hyvä asia.
Näillä näkymin Vaasaan lähtijöitä on Jyväskylästä
kaikkiaan kaksi päivystäjää, joista minä olen toinen.
Kumpikaan meistä ei kuulu muutosturvan piiriin. It-
se olin muutosturvan eräpäivänä virkavapaalla toi-
sesta virasta, olin kuitenkin silloin jo hätäkeskuksessa
töissä. Joten minua ei koske muutosturvan edut ku-
ten ei kuulemma myöskään muuttoavustukset. Täs-
tä asiasta olen eri mieltä virkaehtosopimusta lukiessa.
Virkaehto sopimuksen kyseistä kohtaa tultaneen vielä
tutkiskelemaan niin hätäkeskuksessa kuin liittomme
toimistossa. Nurinkurista. Muutosturvan piiriin kuu-
luvat irtisanottavat vakinaiset työntekijät, jotka ovat
työsuhteessa ennen kesää 2010, mutta ei Vaasaan siir-
tymishalukkuutensa ilmoittaneet kaikki kaksi päivys-
täjää. Joten jos haluan tehdä mahdollisen tutustumi-
sen uuteen kotikaupunkiini, niin tee se omalla ajalla.
Ja omalla rahalla.
Minulle ei ehkä kannata puhua työntekijäystäväl-
lisestä työnantajasta. Olen siis hapan. ■
Röökinpoltto kiellettyHätäkeskuslaitokselta tuli jokin aika sitten henkilöstölle ilmoitus, että kaikki
hätäkeskukset ovat savuttomia vuoden 2015 alusta. Tupakointi on epäterveellistä,
sen kaikki tietävät. Mitäpä tekee tupakoitsija tauollaan? Etsii sijaistekemistä.
Teksti: Mikko Salokannel
24 P&O 3/2014
-Ehdottomasti tarvitaan. Liikkeen
perustehtävä ei ole muuttunut rei-
lussa sadassa vuodessa. Tavoittei-
ta voidaan pitää konservatiivisina, mutta
lyhyesti sanottuna tehtävänämme on pa-
rantaa työoloja. Nyt tarvitaan esimerkik-
si uudenlaisia näkemyksiä työaikaan ja
-paikkaan liittyvissä asioissa.
Valtiolla tehdäänkin perinteisesti pit-
kiä työuria. Näyttää kuitenkin siltä, että
pätkätyöt lisääntyvät samalla kun valtio-
varainministeriön kirstunvartijat tiuken-
tavat otettaan. Ammattiyhdistysliikkeen
yksi haaste on ottaa haltuun vakituisen
henkilöstön edunvalvonnan lisäksi mää-
räaikaisten asioiden ajaminen.
– Tavoitteena on, että pystyisimme
tarjoamaan samat edut myös pätkätyö-
tä tekeville. Tällä hetkellä se ei ole mah-
dollista lainsäädännöstä johtuen, mut-
ta asia on Pardian ja STTK:n agendalla.
Toiminta tavat muuttuvat, ja niin nuorten
kuin määräaikaistenkin tulisi voimak-
kaammin tuoda esille uudenajan työelä-
mään liittyviä asioita neuvottelupöytiin
keskustelun piiriin.
Sairauspoissaolot kertovat johtamisesta
Johtamiskulttuuri vaihtelee suuresti val-
tionhallinnossa. Muutostilanteissa, jois-
sa valtion organisaatiot ovat, johtamisen
todellinen taso näyttäytyy hyvässä ja pa-
hassa. Hiljaiset signaalit tyytymättömyy-
”Olemme pelinrakentajia”, toteaa puheenjohtaja Niko SimolaPasilassa Pardian toimiston kulmahuoneessa. Maisema avautuu Helsingin Messukeskukseen.
Vilkkaana kohtaamispaikkana tunnettu keskus saattaa yhteen yrityksiä asiantuntijoineen ja
inspiraatiota hakevia etsijöitä. Uusiin oivalluksiin luottava koko kansan kohtaamispaikka herättää
kysymyksen siitä, tarvitaanko modernissa innovatiivisessa yhteiskunnassa ay-liikettä lainkaan?
Teksti: Hannele Lotsari-Coffeng • Kuvat: Katja Almgren
nen johtamiseen on suoraan suhteessa or-
ganisaation kykyyn tehdä hyvää tulosta.
– Esimerkiksi hätäkeskuksissa työnan-
tajan pitää miettiä syitä suuriin sairaus-
poissaolojen määriin, ja työntekijöiden
työhyvinvointiin raskaassa muutostilan-
teessa tulee panostaa.
SPJL:n hallitus on huolissaan työil-
mapiirin kiristymisestä. Määräaikaisten
työntekijöiden ja työttömyystuen piirissä
olevien henkilöiden pyörittäminen muun
muassa viransijaisuuksien hoitamisessa
poliisihallinnossa rasittaa henkilöstöä ja
vaikuttaa heidän jaksamiseensa. Huoles-
tuttavana pidetään sitä, että henkilöstö
venyy äärimmilleen ja tekee töitä jopa
sairaana.
Yhdenvertaisuutta ja perusoikeuksia
– Haasteena on jo nyt yhä yksilöllisempi
tarve johtamiseen ja tilanne vaatii paljon
koko työyhteisöltä, niin johtajilta kuin
työntekijöiltäkin. Yhdenvertaisuuden pe-
riaatetta pitää kuitenkin noudattaa ja sitä
tulee kunnioittaa, toteaa Simola.
Hänen oma johtamisfilosofiansa on
asiantuntijaorganisaatio Pardiassa se, et-
tä pitää olla kannustava ja antaa vapautta
työn suorittamiseen. Motivaatiota pitää
löytyä tekemiseen ja johtajan tulee mah-
dollistaa hyvä työskentely.
– Mielestäni asiantuntijat etsivät itse
ratkaisuja ja malleja työskentelylle. Johta-
destä hukkuvat liian usein muuhun orga-
nisaatiokohinaan.
– Jaksaminen on mitä suurimmassa
määrin työnantajan intressissä ja sairaus-
poissaolot kertovat konkreettisesti johta-
misen tasosta. Sairauspoissaolojen syi-
hin pureutuminen on pitkäjänteistä työ-
tä eikä laastariratkaisuja ole.
Osassa organisaatioita työtehtävät
edellyttävät erilaista johtamisotetta ja
muutokset tapahtuvat hitaalla vaihteel-
la, mutta työtyytyväisyyteen investoi-
minen kuitenkin kannattaa. Panostami-
Ay-liikkeelle toiminnan legitimiteetti tulee korkeasta järjestäytymisasteesta ja kivi-jalkana ovat aktiivijäsenet.
25P&O 3/2014
jana jos huomaan suunnassa olevan ehkä
toivottavaa, niin sitten korjataan suuntaa.
Tämä koskee myös omaa työtäni.
Sairauspoissaolojen lisäksi kevään ai-
kana on väännetty peistä työnantajan
edustajien kanssa sananvapauteen liit-
tyvissä asioissa. Kun SPJL:n jäsenet ovat
tuoneet julkisesti esille työpaikoilla ole-
via epäkohtia, on jokunenkin työnanta-
ja edustaja halunnut puuttua sisältöihin.
– Suomessa ei voida rajoittaa sananva-
pautta. Suunta, joka on näkyvissä esimer-
kiksi poliisien nimettöminä kirjeinä, on
huolestuttava ja se kertoo muun muassa
työntekijöiden ja työnantajan välisestä
luottamuspulasta. Me olemme ehdotto-
masti valmiita puuttumaan perusoikeuk-
sien rajoittamisyrityksiin. Työnantajan ei
pitäisi olla huolestunut virkamiesten sa-
nanvapaudesta, sillä suomalaiset virka-
miehet ovat erittäin lojaaleja työnantajaa
kohtaan.
Ammutaan kovilla
Poliittisessa keskustelussa on pitkään
puhuttu kilpailukyvystä ja Suomen jul-
kisen sektorin tehokkuudesta henkilös-
tö- ja palkkamenoineen. Vaikka Suomi on
pärjännyt erinomaisesti valtionhallinnon
tuottavuusmittauksissa ja olemme voit-
taneet jopa monia kilpailuja, niin koneis-
toa pidetään raskaana ja rasitteena talous-
kasvulle.
– Tässä taloudellisessa tilanteessa on
houkutteleva aihe puhua raskaasta hal-
lintokoneistosta. Ei meillä ole mitään ko-
neistoa. Meillä on ihmisiä, jotka tekevät
työtä yhteiskunnan hyväksi kuten polii-
sit, hätäkeskuslaiset ja oikeusministeriös-
sä työskentelevät henkilöt.
– Palkkakehityksestä puhuttaessa
unohdetaan, että koulutustaso valtiolla
on korkeampi kuin yksityisellä sektorilla.
Lisäksi keskustelun ulkopuolelle jää usein
se tosiasia, että valtiolla tehdään töitä pie-
nemmällä porukalla kuin ennen. Jos val-
tionhallinnon työntekijät alkavat tuntea
itsensä riippakiviksi tässä yhteiskunnas-
sa, niin se ei ole kestävä ja hyvä tie.
Toimiva julkinen sektori takaa myös
kilpailuedun yrityksille. Tämä asia jäi
huomiotta, kun Suomen Yrittäjät esitti-
vät halunsa työehtojärjestelmän uudista-
miseen. Millainen maailma rakentuisi, jos
sopiminen olisi työpaikkakohtaista, luo-
vuttaisiin työehtojen yleissitovuusjärjes-
telmästä ja otettaisiin käyttöön yleinen
kaikkia aloja koskeva minimipalkka?
– Yleissitovuuskeskustelu hämmentää.
Tasavertainen asema kilpailutilanteissa
luulisi olevan yrittäjienkin intresseissä.
Epätervettä kilpailua ruokkivat ratkaisut
eivät ole kannatettavia, sillä sopimusva-
paa tilanne hämmentää juuri sisämarkki-
noita. Saksassahan on tilanne, jossa hen-
kilö ei tule toimeen yhdellä palkalla. Ih-
miset joutuvat etsimään muita tulolähtei-
tä yhden työn lisäksi. Ei tällainen malli
voi olla se, mitä Suomeen halutaan. ■
Pardia on noin
60 000 jäsenen
ammattiliitto, jo-
hon kuuluu 24 jä-
senjärjestöä. Par-
dia on Toimihen-
kilökeskusjärjes-
tö STTK:n suu-
rimpia jäsenliit-
toja. Pardian jä-
senistöstä enem-
mistö työskente-
lee valtion viras-
toissa ja laitoksis-
sa. Pardia neu-
vottelee valtion
keskustason vir-
ka- ja työehtoso-
pimukset Valtion
työmarkkinalai-
toksen kanssa.
Ay-liike kilpailee jäsenten ajankäytöstä. Olemme samalla viivalla mediassa asioinemme kuin kevyempi viihde.
”Olemme ehdottomasti valmiita puuttumaan perusoikeuksien
rajoittamisyrityksiin”
26 P&O 3/2014
Ehkäpä työnantaja halusi huomioida pohjalaisuuteni
sijoittamalla omaan luolaan tottuneen virkamiehen
Pasilan ja ilmeisesti koko Suomen suurimpaan työ-
huoneeseen, jossa on lakeuden tuntua sisätiloissa. Pai-
kalla on yleensä kymmenkunta henkeä ja työrauha sen
mukainen. Kukin tutkii omia juttujaan, joten tiimityös-
tä ei ole kyse.
Havahdun usein siihen, että olen tuijottanut tietoko-
neen ruutua pitemmän aikaa juuttuneena johonkin koh-
taan. Yritän palauttaa mieleeni, mitä olin tekemässä ennen
kuin huoneessa kuuluva keskustelu, puhelu, radio- tai you-
tube-ohjelma vei huomioni. Erilaiset häiriöt vievät keskit-
tymiskykyä ja olen päivittäin tilanteessa, jossa joudun ot-
tamaan ajatuksen päästä kiinni ja muistelemaan, mitä olin-
kaan tekemässä. Melkoinen osa työajasta tuhraantuu eri-
laisten häiriöiden vuoksi.
Osa porukasta ei ole moksiskaan uudesta järjestelystä ,
eikä uusilla kavereilla ole lainkaan kokemusta omassa huo-
neessa työskentelystä. Kaikki eivät kuitenkaan sopeudu
avokonttoriin.
Avokonttoriin siirtymisen jälkeen keskeneräisten jut-
tujeni määrä lähes kaksinkertaistui pahimmillaan, mut-
ta nyt se on saatu jollain lailla aisoihin. Muu yhteisö rea-
goi tilanteeseen ainakin sairauslomien määrän reilulla kas-
vulla, minkä lisäksi useimmat koke-
vat suureksi haitaksi erilaiset melus-
ta johtuvat häiriötekijät. Olisiko syy-
tä huolestua? En ole yksin ajatuksie-
ni kanssa.
Olen lukenut toistuvasti kirjoi-
tuksia siitä, kuinka poliisissa kan-
netaan huolta työntekijöiden jaksa-
misesta, mutta käytännön toimet ei-
vät tunnu puhuvan sen puolesta, että asiaa haluttaisiin
oikeasti parantaa. Järjestelmän tulisi pitää kynsin ham-
pain kiinni kokeneista, ”kalustoon kuuluvista” tutkijois-
ta, mutta nykytilanne ei oikein viittaa siihen, että sellaista
kiinnostusta olisi.
Tutkijoille on tarjottu kuulosuojaimia, jotta he voisi-
vat paremmin tehdä työtään siinä työtilassa, joka heille on
osoitettu. Helsingin huumepoliisin ensimmäinen päällikkö
Torsti Koskinen totesi 1990-luvulla, että taistelu huumei-
ta vastaan on hävitty silloin, kun narkomaaneille aletaan
jakaa ilmaisia neuloja. Tuota mukaillen voisi sanoa , että
taistelu rauhallisen työtilan puolesta on hävitty silloin,
kun toimistotyöntekijöille aletaan jakaa kuulosuojaimia,
jotta he voisivat tehdä työnsä.
Asiakaskunta tiedostaa oikeutensa yhä valppaammin ja
vaatii virkamiestä tilille milloin mistäkin. Tuliterissä laki-
teksteissä toistuvat yhä useammin termit, ”viipymättä” ja
”ilman aiheetonta viivästystä”. Tuntuu kuin työnantaja ja
yhteiskunta pyrkisivät tarkoituksella kiristämään ruuvia
molemmista päistä vaatimalla yhä tarkempaa ja nopeam-
paa työsuoritusta samaan aikaan, kun työskentelyolosuh-
teita heikennetään päättäväisesti säästämällä henkilöstö-
ja kiinteistökuluissa. Jutun tutkija on kuitenkin se, jolle
esitetään ennemmin tai myöhemmin kysymys: ”Miksi tä-
mä asia on vielä kesken tai miksi sen tutkintaa ei ole edes
aloitettu?”
Tämä on tuhoisaa kehitystä niille, joita tekemättömät
työt painavat. Senpä vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan
tutkijoiksi yhä enemmän henkilöitä, jotka pystyvät hoita-
maan tutkintatyöt rupattelemalla samalla rattoisasti mui-
den kanssa ja joita hoitamattomat juttupinot eivät häiritse.
Meille on sanottu, että entiseen (eli omiin työhuonei-
siin) ei ole paluuta, vaan ”tämä on tilanne”. Toisaalta mi-
nulle kerrotaan, että ”eihän nää meidän jutut niin paljoa
vaadi”. Niin, ihmisten asioitahan tässä vain pitäisi saada
hoidettua ja ratkottua.
Saksan panssariaseen luojiin kuuluva Heinz Guderian julkaisi vuonna 1937 kirjan Achtung - Panzer! jonka yleis-
ohje panssarikomentajille kuului: ”Iske lujaa, äläkä hajo-
ta voimiasi!” Omissa työhuoneissa tutkijat pystyivät an-
tamaan ”nopean Heinzin” hengessä juttupinoille lujia is-
kuja, mutta maisemakonttorissa ainakin keskittymiskyky
hajoaa moniin häiriötekijöihin.
Parannusehdotus: Järjestetään ensihätään niin sanotut
”komisariokekkerit”, joissa päällystö näyttää esimerkkiä
siitä, että työt voi hoitaa avokonttorissa. Komisariotaso siir-
tyy avokonttoriin ja luovuttaa esimerkin vuoksi huoneen-
sa vuoden ajaksi yhden tutkijan käyttöön. Ei sitä muuten
ylikomisarioksi pääsisikään! Konstaapelitaso päättäköön
laitoskohtaisesti, jatketaanko kokeilua vuotta pidempään.
Eräällä 1990-luvun kurssilla todettiin poliisin alkoho-
lisoitumisesta, että siihen puututaan vasta silloin, ”kun se
kaveri on jo tipahtanut”. Puututaanko tutkinnan työsken-
telyolosuhteiden huononemiseen vasta sitten, kun tilanne
on kunnolla romahtanut? Tuskinpa silloinkaan. ■
Luolamiehenä avokonttorissaOlen yksi niistä rikostutkijoista, jotka menettivät oman työhuoneen
organisaatiouudistuksen pyörteissä. Olen totutellut pari vuotta
yhteishuoneeseen, jossa on tällä hetkellä yli 20 työpistettä.
Tutkijoille kuulosuojaimia, jotta he voisivat paremmin tehdä
työtään
Teksti: Kari Huhta
58 % ei pystyisi huolehtimaan perheensä menoista yksin.
KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT?Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti
monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta
HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI
Esimerkkihinta: 47-vuotias henkilö, SPJL:n jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.
if.fi 010 19 19 19
28 P&O 3/2014
Poikkesimme taannoin entisen vahvistetun kenttäryh-
män voimin katsastamaan menoa maailman vanhimmassa
kuningaskunnassa, Kööpenhaminan pääpoliisiasemalla
Tanskassa.
Tanskan poliisilla on oma hälytyskeskuksensa, kehi-
tyskaari on siellä edennyt erillisistä poliisin ja pelastuksen
hätänumeroista yhteen, palaten sitten jälleen jollakin ta-
voin erilleen. Yhdestä hätänumerosta saa kaikki palvelut,
mutta poliisitehtävät ohjataan poliisin hälytyskeskukseen
tai noheva kansalainen soittaa suoraan poliisin omaan nu-
meroon 114. Tekniikka vaikutti pitkälti samankaltaiselta
kuin meillä, mutta erityisen vuolaasti he kehuivat Applen
Mac-pohjaisia tietojärjestelmiä, jotka toimivat nopeasti ja
häiriöttömästi.
Hälytyskeskuksen alapuolella oli sitten ERTI- ja VATI-
johtokeskuspuitteet eri kerroksissa valmiina, esimerkiksi
suuria jalkapallo-otteluita varten. Yksi työpiste oli ERTI-
kerroksessa varattu myös pastorille.
Paikallisesta poliisin JOKE-HÄKE:sta siirryimme lai-
toksen omalla bussilla läheiseen JOUHA-VATI-Koira -yk-
sikköön. Paikallinen koirayksikkö tuottaa palvelut koko
pääkaupunkiseudulle. Koiranohjaaja kertoi, että asvaltoi-
dulle pihalle on tiputettu tippa tuoretta siemennestettä
ja koiran olisi tarkoitus paikantaa se. Koira teki työnsä ja
me annoimme aplodit. Veri- ja siemennesteen haistami-
seen koulutettuja koiria käytetään siellä väkivaltarikosten
tutkinnassa.
Ajoneuvokalustoa on ainakin kahta eri sorttia pelkäs-
tään mellakkatehtäviä varten, kevyttä ja raskasta -mallia.
Raskaan ajoneuvon sivupeilikin on esimerkiksi vaihdet-
tavissa kesken liikkeen, toiminnan ja tilanteen niin vaa-
tiessa. Miesvoimien sijaan joukkojen hallinnassa käyte-
tään paljon ajoneuvoja ja taktiikalla on keskeinen merki-
tys JOUHA-toiminnassa, kuten monipuolisella varustuk-
sella ja välineistöllä.
Yhdistetty JOUHA-VATI hoitaa kaikki Kööpenhami-
nan alueen asekeikat. Tässä he kilpailevat jossain määrin
poliisin oman valmiusyksikön AKS:n suhteen, jälkimmäi-
sen tappioksi.
NATO-maana ja entisenä suurvaltana poliisikin oli va-
rautunut 9/11:n jälkeen terrorismiin hankkimalla tähän
yksikköön muutaman MP5-tukiaseen lisää, niitä oli nimit-
täin iso varastollinen lattiasta kattoon, siltä varalta, että
jotakin osuisi tuulettimeen levitäkseen Kööpenhaminan
kaduille. Mielenterveysongelmista ja erilaisten päihtei-
den sekakäytöstä kärsivät asiakkaat ovat vahvasti edus-
tettuina. Heitä varten on kiinniottotilanteisiin hankittu
muun muassa erittäin voimakas punavalovalaisin, mikä
vie näkö kyvyn muutamiksi sekunneiksi vaikka sulkisi
silmänsä. Lisäksi kohdehenkilö on mahdollista vaahdottaa
saippualla ennen kiinniottoa, ja tähän oli kehitelty muu-
toinkin erilaisia tekniikoita ja malleja.
Lopuksi poikkesimme Tanskan poliisin valmiusyksik-
köön (AKS), jossa meille esiteltiin käytössä olevaa hyvin
monipuolista, eri käyttötarkoituksiin ja tilanteisiin sopi-
vaa asearsenaalia. Paikallinen Karhu tekee normiviik-
koa 8–16, yleensä treenaten. Keikkoja on varsin harvas-
sa ja virka-apupyyntöjen kynnys on noussut liiankin kor-
keaksi, mikä jossain määrin turhauttaa henkilöstöä. Teh-
tävät liittyvät valtiovierailuihin, vaarallisiin kiinniottoi-
hin ja ERTI-tilanteisiin. Heillä on käytössään kokonais-
palkkausmalli, joka tarkoittaa könttäpalkkaa sisältäen
kaiken. Haitta-, pyhä- ja ylityökorvauksia on sisällytetty
palkkaan tietyn kaavan mukaan. Hyvää on se, että kus-
tannukset ja ansiot ovat ennustettavissa.
Yhtä kaikki, ei tarvinnut hävetä suomalaisena poliisi-
na. Olemme ajan tasalla ja kehityksessä mukana.
Kirjoittaja Ilari Kulmanen on
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen pääluottamusmies
Ei ole Kööpenhamina kuin ennen
29P&O 3/2014
www.twitter.com/SPJL_PO
Rep
en
kyn
äst
ä
010 346 7520 | [email protected]
010 346 7530 | [email protected]
Tilaa tulkki, 24h!Tilaa käännös!
Semantix – Kaiken maailman kielillä
www.semantix.fi
P&O ilmoitusmyyntiOlli-Pekka Duk
p. 050 378 3932
30 P&O 3/2014
PÅ SVENSKA
Tyvärr ser verkligheten annorlunda
ut. Statistiken visar att Jakobstad
är en av de farligaste städerna i Fin-
land. Enligt statistik som försäkringsbola-
gen årligen sammanställer om skador som
ersatts ur trafikförsäkringar har Jakobstad
funnits i topptvåan i landet när det gäller
trafikolyckor/1 000 invånare under åren
2011 och 2012. År 2012 var antalet skador
19,5/1 000 invånare i Finland; motsvaran-
de siffra för Jakobstad var 30,6. Risken för
att bli skadad i Jakobstad var 7,9 när ge-
nomsnittet i hela landet var 4,3.
Samkommunen Optima som tar hand
om yrkesutbildning för unga och vux-
na har under de senaste fem åren satsat
mycket på säkerhet och trygghet. Nu gäll-
de det att ta fasta på trafiksäkerheten. Vå-
ra 1200 unga studerande rör sig till fots,
med cykel, moped, bil men även med trak-
torer. När vi konstaterade vissa problem
såsom till exempel att cyklister kommer
från alla håll utom uppifrån, det tycks
locka att gena över gator, gula sträck på
landsvägen betyder inget – tänkte vi dra
vårt strå till stacken – attityder borde
förändras och kunskaperna om riskerna
i trafiken ökas.
Samarbete behövs
En trafikgrupp började planera trafikdag
som skulle väcka känslor, helst lukta ben-
sin, vara fullt med ”action”. Inom yrkeslä-
roanstalter finns det gott om sakkunnig-
het. Med tanke på säkerhet så har vi lä-
rare i första hjälpen, flera hälsovårdare,
trafiklärare, billärare, sakkunniga inom
arbetarskyddet för att nämna några. Än-
då kallade vi samarbetspartners till hjälp.
Ansvarsfullt beteende i trafiken
– Trafikvett och -etikett vid Optima i Jakobstad
Text: Tuula Sissala • Bilder: Mikael Björkman, Tuula Sissala
Räddningsverket i full fart. En olycka har skett och en sitter fast i bilen.
Eftersom Jakobstad är en liten stad så borde det
finnas förutsättningar för trygg trafik.
31P&O 3/2014
Tre polisstuderande tog hand om före-
läsningen i trafikvett och -etikett. Inne-
hållet berörde trafikreglerna, Jakobstads
situation som nr 2 i statistiken gällande
antalet trafikolyckor och den farligaste
korsningen Pedersesplanaden och Råd-
husgatan i närheten av skolområdet.
Den andra föreläsningen hade plane-
rats omfatta försäkringar och platsun-
dersökning. Vi hade konkreta frågor: Vad
kostar det att förorsaka, vara delaktig i, en
olycka? Skillnader om man är berusad el-
ler nykter? Vems är ansvaret ifall du kör
och kamraterna får dig att köra för fort?
Trimmad moped? De två polisstuderande
fick skräddarsy temat och ta upp när po-
lisen behövs på plats, vad polisen vill ve-
ta och varför.
Den tredje föreläsningen gällde hur li-
vet känns efter en svår olycka. Ingvar Helsing från Optima berättade om si-
na erfarenheter och två polisstuderande
om polisernas funktion på olycksplatsen.
Det var så knäpptyst i auditoriet när dessa
syddes ihop till en hårresande historia var
en bemötande bil med drogpåverkad fö-
rare fick Ingvars liv att se annorlunda ut.
Att något förfärligt sker behöver ju inte
vara ens eget fel.
Utomhus på parkeringsområdet hade
vi vältbilen. Studerande fick prova hur det
känns när bilen far upp och ner. Aningen
allvarligare blev det när räddningsverket i
Jakobstad visade hur man öppnar bilvrak
för att få föraren ut ur bilen. Två demo-
lerade bilar öppnades: en bakifrån fram-
åt och en från sidan. Ronnie Emet led-
de verksamheten och berättade vad som
görs och varför samt vilket ansvar hör till
räddningsverket och när börjar ambulan-
spersonalens ansvar.
Det andra parkeringsområdet hade vi
reserverat för tung trafik. Stefan Koski ville visa att det faktiskt finns döda vink-
lar. Studerande fick se med egna ögon att
flera bilskolebilar och polisstuderande in-
te syntes till när man satt på förarbänken
i långtradaren. Otroligt men sant, konsta-
terade de.
Den sista hållplatsen gällde evakue-
ringen av en brinnande buss. För att det
skulle kännas verkligt använde vi dis-
corök. Ingen panik uppstod men stude-
rande kostaterade att bussen blev snabbt
full med rök. Ifall man skall ut så skall det
ske med detsamma.
Hur lyckades vi
Vi samlade in feedback både via diskus-
sioner och via nätet. Det visade sig att
studerande var nöjda. Enligt deras åsikt
lyckades polisstuderande med vitsorden
mycket bra och bra. Jag tror och hopp-
as att även polisstuderande lärde sig en
hel del.
Studerande vid Optima gav också
hälsningar till staden Jakobstad. Enligt
dem borde man sluta med högerregel på
esplanaden, sätta trianglar med väjnings-
plikt i de farligaste korsningarna. Vägar-
na kunde förbättras och vägmålningarna
(pilar, linjer osv.) är ett måste.
Trafiken borde övervakas mera av po-
liserna och det som alla kan skriva un-
der: ”Lär barnen hur trafiken funkar or-
dentligt”. ■
Samarbete med myndigheter har använts
vid Optima, alltid med bra resultat.
Tankarna fördes till två viktiga ins-
tans er: räddningsverket och polisen.
Räddningsverket har varit en aktiv aktör
i genomförandet av skolans säkerhet och
trygghet. Dessutom har en svensk utbild-
ning varit utlokaliserad till Optima. Där
fanns nära kontakter och samarbetsvilja.
Polisens resurser har däremot varit
små. Det finns skolpolisverksamhet men
resurserna är små. Här slog det en tanke:
skulle vi hitta en win-win –situation med
den svenskspråkiga polisutbildningen i
Tammerfors. De besöker oss årligen för
sin studeranderekrytering så eventuellt
skulle de vara intresserade av att samar-
beta med oss med trafiksäkerheten. Sva-
ret blev ja, och vi fick snabbt planeringen
i gång. Kommissarie Kjell Nylund, två
andra lärare och 19 polisstuderande skul-
le delta i trafikdagen 20.3.2014. Polisstu-
derandena skulle hålla infotillfällen och
delta i övningar på Optimas parkerings-
områden. Denna gång hade vi skolpolisen
med oss hela dagen.
Lokala bilskolor ställde upp och vältbi-
len hyrde vi av Nykterhetsförbundet Tra-
fik & Hälsa. En aktör saknades – försäk-
ringsbolagen. Vi frågade av tre som bol-
lade med ärendet inom sina bolag och vi
fick ingen på plats.
Trafikdagen med -16 grader ute
Programmet 20.3. började klockan 8.00
med gemensam samling. Aktiviteter
fanns både utomhus och inomhus för de
586 studerande som hade undervisning
den dagen. Det fanns 42 svenskspråkiga
och 2 finskspråkiga grupper. Noga plane-
ring behövdes för genomförandet.
32 P&O 3/2014
MUISTAMISET
Eläkkeelle
Pekka SaarenpääPekka syntyi vuonna 1956
Valkealan Hillosensalmel-
le, Vuohijärven rannalle.
Koulunsa hän kävi Kou-
volassa ja armeijan Utin laskuvarjojää-
käreissä. Pekka valmistui poliisiksi 1980.
Ensimmäinen työpaikka oli maamme pää-
kaupungissa, jossa aluksi puolen vuotta
vahdittiin lähetystöjä. Kotikulmat vetivät
Pekan perhettä puoleensa ja paluu Kou-
volan seudulle tuli 1986. Toukokuussa
1999 Pekka tuli teknisen tutkinnan ryh-
mään. Vuosiin on mahtunut monenlaista
keikkaa. Viimeisenä suurempana ehkäpä
jonkinlaisen ympyrän sulki vanhan kou-
lunsa palonsyyntutkinta.
Ritva Helminen, Lea Lääperi ja Maritta GrönholmPäijät-Hämeen käräjäoikeuden eläkkeel-
le jäävien osastosihteerien Ritva Helmi-
sen, Lea Lääperin ja Maritta Grönblomin
elämässä kääntyi uusi lehti, mukava sel-
lainen: vapaus työelämän kiireistä ja ai-
katauluista. Pitkä on ollut ura jokaisella:
Ritva Helminen on aloittanut Lahden
raastuvanoikeudessa 1983, Lea Lääperi
Orimattilan tuomiokunnassa 1972 ja Ma-
ritta Grönblom Lahden raastuvanoikeu-
dessa 1985.
Suruviestit
Toivo Tervo(16.6.1941–14.1.2014)
Toivo syntyi rajan takana
Kontupohjassa, mistä evak-
koretki suuntautui Etelä-
Pohjanmaalle, Kauhavalle. Keskikoulus-
ta päästyään Topi muutti siskonsa innoit-
tamana Porin seudulle parem pien työ-
mahdollisuuksien perään. Varusmiespal-
veluksen jälkeen poliisin ammatti alkoi
kiinnostaa nuorta miestä, ja niinpä To-
pi pyrki ja hyväksyttiin Otaniemeen po-
liisinkokelaskurssille vuonna 1962. To-
pi työskenteli koko virkauransa Helsin-
gin poliisilaitoksella. Hän jäi eläkkeelle
vuonna 1999 Pasilan poliisipiirin päivys-
täjän tehtävästä.
Risto Huttunen(k. 18.4.2014)
Aikanaan Kallion piirin
päällikkönä Pengerkadul-
la toiminut ylikomisario
Risto Johannes Huttunen kuoli muuta-
man vuoden sairasteltuaan pitkäperjan-
taina 18.4.2014 Koskelan vanhustenkes-
kuksessa Helsingissä.
P&O-lehti julkaisee Muistamiset-palstalla
kirjoituksia sekä paperilehdessä että ver-
kossa. Kaikki kirjoitukset ovat luettavissa
kokonaisuudessaan P&O-nettilehdessä
kohdassa Muistamiset. Muistamiset-pals-
talla julkaistaan uutisia: merkkipäivästä,
eläköitymisestä, häistä, lapsien syntymästä
tai kollegan poismenosta. Tapahtumasta
saa olla kulunut enintään kolme kuukautta.
Tarkemmat ohjeet löydät osoitteesta:
www.spjl.fi/etusivu/P&O-lehti/ohjeita
kirjoittajille/muistamiset
Lausunto eduskunnan hallin-
tovaliokunnalle VSN 4/2014
vp julkisen talouden suunni-
telmasta vuosille 2015–2018
(15.4.2014)
Lausunto eduskunnan hallin-
tovaliokunnalle hallituksen
esityksestä 18/2014 vp edus-
kunnalle terrorismirikoksia
koskevaksi lainsäädännöksi
(23.4.2014)
Lausunto Poliisiammattikor-
keakoululle luonnoksesta esi-
miestyön ja työnjohdon eri-
koistumisopintojen opetus-
suunnitelmasta (24.4.2014)
Lausunto Poliisiammattikor-
keakoululle luonnoksesta po-
liisin (ylempi AMK) – tutkin-
non opetussuunnitelmasta
(24.4.2014)
Kommentit Palkansaajajärjes-
tö Pardialle STTK:n hallitus-
ohjelmatavoitteet 2015 -luon-
noksesta (11.4.2014)
Eduskunnan hallintovalio-
kunnan kuulemistilaisuus
27.3.2014 hallituksen esityk-
sestä 220/2013 vp laiksi raja-
vartiolain muuttamisesta
sekä eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi
Listaan on kerätty SPJL:n viimei-
simmät kannanotot. Kaikki liiton
antamat lausunnot löytyvät spjl.fi
-jäsensivuilta.
Opiskele Hämeenlinnassa Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston oikeustieteen (HTK/HTM) tutkintotavoitteisia opintoja. Opintoja mahdollisuus suorittaa joustavasti töiden ohella!
Infotilaisuus pe 6.6.2014 klo 17-18 Hämeenlinna, Verkatehdas (Radiotalo)
Opiskele Hämeenlinnassa Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston oikeustieteen
HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Puh. (03) 647 4070, [email protected]
www.hameenkesayliopisto.fi
PÄTEVÖIDY JURIDIIKAN ERITYISALOJEN ASIANTUNTIJAKSI!
OTIMME KANTAA
33P&O 3/2014
Lähetä ristikko täytettynä 11.6. mennessä osoitteeseen Poliisi & Oikeus, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Ristikko”. Ristikon postittaneiden kesken arvotaan 5 luontoarpaa.
Nimi______________________________________________ Osoite_______________________________________________________________
RISTIKKO Laatija: Pentti Miettinen
34 P&O 3/2014
14.–16.5. Järjestötoiminnan
täydennyskurssi Tallinnassa
20.5. Työvaliokunta
2.6. P&O 4/2014 aineistopäivä
4.6. Hallitus
5.–6.6. Valtuusto
TULOSSA
Lehden 2/2014 ristikon palauttaneiden kesken on arvottu 5 Luontoarpaa.
Arvan voittivat:Pertti Koivunen, JyväskyläPekka Valkeapää, SärkisalmiJaana Alanen, KeravaAino Sukava, RuovesiEsa Aaltonen, Riihimäki
Ristikon ratkaisun löydät netistä!
Eurovaalit pidetään 25.5.2014. STTK:n puheen-
johtaja Antti Palola muistuttaa: ”Euroopan
unionissa päätetään suuri osa suoraan suoma-
laisen palkansaajan arkeen vaikuttavista
asioista. Siksi onkin tärkeätä, että palkansaajat
käyttävät äänioikeuttaan EU-vaaleissa, ja saam-
me Brysseliin henkilöitä, jotka tuntevat suoma-
laista työelämää ja palkansaajan arkea”.
Ylikonstaapeli, filosofian maisteri Mari
Kaunistola on kokoomuksen ehdokkaana
EU-vaaleissa. Kaunistolan ajatuksiin voi
tutustua P&O-nettilehden artikkelissa
”Näissä vaaleissa pitää puhua turvallisuudesta”.
Lisää EU-vaaleista:
aaniasuomesta.fi
sttk.fi
Sillä siisti Keskimäärin SPJL:n mökeissä vietetään noin 500 majoitus-
vuorokautta vuodessa per mökki. SPJL:n mökit ovat laa-
dukkaita ja hyvin varustettuja. Kaikkien viihtyvyyden,
hyvinvoinnin, mukavan mielen ja rentouttavan loman toi-
votaan alkavan siistissä mökissä. Loman lopussa vastaavasti
oletetaan, että siivous sujuu.
Kaikkien majojen varausvahvistuksissa on kerrottu, että
mökin siivouksesta huolehtii vuokraaja itse ja että siivoa-
matta jättäminen aiheuttaa ylimääräisen laskun. Siivous-
välineet ja -aineet ovat majoilla talon puolesta. Jos niissä
on puutteita, niin tee ilmoitus isännälle ja siivousvälineitä
tuodaan lisää.
– Kaikilla majoilla tehdään suursiivous kerran vuodessa,
jolloin pestään muun muassa vuodevaatteet ja matot.
Jos mökki on mennessä siivottomassa kunnossa, niin siitä
kannattaa antaa heti tieto isännälle. Hänen päätöksellään
lähetetään tarvittaessa siivottomuudesta lasku edelliselle
varaajalle. Toivon siis kaikilta majan varaajilta ryhtiä siivous-
asiassa, sanoo jäsenpalvelusihteeri Asta Jakobsson.
Palkansaajan ääni ratkaisee
35P&O 3/2014
46 kpl lausuntoja,
kommentteja ja kuulemisia antoi
SPJL yhteensä vuonna 2013.
Kommenttiblogikirjoitukseen ”Rajan yli”. ”Riittää kun lapissa on kolme poliisia: yksi ajaa ruotta-laisen, toinen rajamiehen ja kolmas kaappaa jostain jonkun siviilin ka-veriksi. Kuitenkin poliisityöt hoidan mielelläni poliisin kanssa. Syitä en edes viitsi luetella.”.
facebook.com/SPJLPoliisiOikeus
Kysyimmespjl.fi -sivulla mielipidettä lehden ulkoasusta. 1640 henkilöä kävi antamassa äänensä ja 20 % vastaajista ei huomannut lehden ulkoasussa uudistusta. Raik-kaana ja uudenaikaisena ulkoasua taasen piti 19 % vastaajista. Nyt kysymme sinulta, kuinka tyytyväi-nen olet ilmapiiriin työpaikallasi? Anna arviosi spjl.fi -nettisivulla.
Seuraavassa
lehdessä siirrymme lomatunnel-miin. Liikunta on lehden 4/2014 teemana. Anna vihje liikkuvasta työkaveristasi, jota voimme mah-dollisesti haastatella lehteen osoit-teeseen [email protected] 20.5. mennessä.
’Fobbat tulee!’ Rakkaalla lapsella on
monta nimeä. Nuor-
ten uusioslangissa
”fobba” on nykyisin
yleisnimi poliisille.
Sanan juuret löyty-
vät nettipoliisi, yli-
konstaapeli Marko
”Fobba” Forssin
nimestä.
bamari, byylari, jepari, jeppe, koukku, kyttä, pollari, šeriffi, skoude,slurkki, slurbaano, asvalttiskoobari,
jauholakki, kissalan pojat, kyy,
mustikanpoimija, fobba, nappikalle,nappikauppias, peltilippa, rautarinta,
sinivuokko, tinalätsä, tinanappi,nappi, valkovuokko, vuokko
SPH ry:n hallituksen
tiedot löydät SPJL:n netistä.
Poliisiammattikorkeakoululla (Vaajakatu 2, Tampere) suoritetaan seppeleenlasku viran-toimituksessa väkivaltaisesti surmansa saa-neiden poliisien muistolaatoille valtakunnal-lisena Poliisinpäivänä 30.8.2014 kello 12.00.
Tilaisuuteen toivotetaan tervetulleiksi muistolaatoilla mainittujen poliisimiesten omaiset. He voivat halutessaan laskea kukkalaitteensa muistolaatoille.
Omaisten tulee tilaisuuden järjestelyjen vuoksi ilmoittautua viimeistään 22.8.2014 Poliisiammattikorkeakoulun turvallisuus-päällikkö Olli Sainiolle joko sähköpostitse [email protected], puhelimitse numeroon 050 585 9209 tai postitse osoitteella Poliisi ammattikorkeakoulu, Olli Sainio, PL 123, 33721 Tampere.
Koska tilaisuudesta ei ilmoiteta valta-kunnallisissa sanomalehdissä, Poliisi & Oi-keus -lehden saajien toivotaan informoivan omaisia tilaisuudesta.
Poliisihallinnon Veteraanit ryRikospoliisien Eläkejärjestö ry
Jäseneksi Liikkuvan poliisin perinneyhdistykseen
Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia yli 80
vuoden ikään ehtineen ja joulukuussa lakkau-
tetun Liikkuvan poliisin perinnettä ja tukea
liikenneturvallisuuden hyväksi tehtävää viran-
omaistyötä kolmannen sektorin toimijana.
Voit ilmoittautua yhdistyksen jäseneksi sähkö-
postiosoite: [email protected]
Seppeleenlasku virantoimituksessa surmansa saaneiden poliisien muistolaatoille
Kuva
: Tuom
as H
einonen
/ R
od
eo
Tykkää meistäfacebook.com/SkodaSuomiMaahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVIS
ŠKODA Octavia alk. 22 035,12 €, autoveroton suositushinta alk. 18 085 € + arvioitu autovero 3 950,12 € CO2-päästöllä 114 g/km, yhdistetty kulutus 4,9 l/100 km. Malliston yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: 3,2–6,7 l/100 km ja 85–156 g/km. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. Hinnasto 30.4.2014.
ŠKODA Octavia alk. 22 035,12 €
ŠKODA OCTAVIAVUODEN AUTO SUOMESSAŠKODA OCTAVIAVUODEN AUTO SUOMESSA
Vuoden Auto
2014Suomessa
Isojen perheautojen kategoria.Toimituksen ja lukijoiden valinta.
Vertailussa automaattivaihteiset farmarit.
1. ŠKODA Octavia Combi 1,4 TSI, 9,4 p.2. VW Golf Variant 1.4 TSI, 8,9 p.3. Opel Astra Sports Tourer 1.4 T, 8,4 p.3. Toyota Auris Touring Sports Hybrid, 8,4 p.5. Ford Focus 1.6 Wagon, 8,1 p.6. Hyundai i30 Wagon 1.6 GDI, 7,6 p.
Tekniikan Maailma 1/2014
Vertailussa ylemmän keskiluokan farmarit.
1. ŠKODA Octavia Combi 1.4 TSI, 9,0 p.2. Mazda6 SportsWagon 2.0 Skyactive, 8,7 p. 3. Peugeot 508 SW THP 156, 8,6 p. 4. Toyota Avensis 1.8 Valvematic Wagon, 8,5 p.
Tuulilasi 14/2013
Katso kaikki testivoitot: skoda.fi