2

YHTEYSTIEDOT

ULVILAN LUKIO Lääkärinpolku 4 28400 ULVILA Puh. 677 4815 Kotisivu https://peda.net/ulvila/lukiokoulutus Sähköposti lukio@ulvila.fi, etunimi.sukunimi@ulvila.fi Rehtori 0400-134 814 Vararehtori 0400-134678 Opinto-ohjaaja 0400-134 816 Kanslia 677 4815

Opettajainhuone 677 4762

Kansilehti: Ira Koskinen

3

Sisällys YHTEYSTIEDOT ............................................................................................................................................................. 2 TERVETULOA ................................................................................................................................................................ 4 1 ULVILAN LUKION TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS ................................................................................................... 5 2 KOULUTYÖN JÄRJESTELY .......................................................................................................................................... 5

2.1 Kurssimuotoisuus ja opetuksen jaksotus .................................................................................................... 5 2.2 Luokattomuus .............................................................................................................................................. 5 2.3 Ohjausryhmät .............................................................................................................................................. 5

3 OPINTOJEN SUORITTAMINEN ................................................................................................................................... 5 3.1 Opiskeluaika ja työmäärä ............................................................................................................................ 5 3.2 Aineiden oppimäärien valinnat ................................................................................................................... 6 3.3 Kurssien suorittaminen ............................................................................................................................... 6 3.4 Itsenäinen suoritus ...................................................................................................................................... 6 3.5 Lukion oppimäärän suorittaminen .............................................................................................................. 6

4 OPISKELIJAKUNTA ..................................................................................................................................................... 6 5 OPPIAINEET JA KURSSISISÄLLÖT ............................................................................................................................... 7

5.1 Äidinkieli ja kirjallisuus ................................................................................................................................ 7 5.2 Ruotsin kieli ................................................................................................................................................. 9 5.3 Englannin kieli ............................................................................................................................................ 10 5.4.1 Saksan kieli, A2 ....................................................................................................................................... 12 5.4.2 Saksan kieli, B2 ja B3 .............................................................................................................................. 13 5.5.1 Ranskan kieli, A2 ..................................................................................................................................... 14 5.5.2 Ranskan kieli, B2 ja B3 ............................................................................................................................ 16 5.6 Espanjan kieli, B2 ja B3 .............................................................................................................................. 17 5.7 Venäjän kieli, B3 ........................................................................................................................................ 18 5.8 Matematiikka, pitkä ................................................................................................................................... 19 5.9 Matematiikka, lyhyt ................................................................................................................................... 21 5.10 Biologia .................................................................................................................................................... 22 5.11 Maantiede ............................................................................................................................................... 24 5.12 Fysiikka .................................................................................................................................................... 25 5.13 Kemia ....................................................................................................................................................... 27 5.14 Filosofia ................................................................................................................................................... 28 5.15 Psykologia ................................................................................................................................................ 29 5.16 Historia .................................................................................................................................................... 30 5.17 Yhteiskuntaoppi ....................................................................................................................................... 31 5.18 Evankelis-luterilainen uskonto ................................................................................................................ 33 5.19 Elämänkatsomustieto .............................................................................................................................. 34 5.20 Terveystieto ............................................................................................................................................. 34 5.21 Liikunta .................................................................................................................................................... 35 5.22 Musiikki.................................................................................................................................................... 36

5.22.1 Yleislinja .......................................................................................................................................... 37 5.22.2 Musiikkilinja .................................................................................................................................... 38

5.23 Kuvataide ................................................................................................................................................. 43 5.24 Opinto-ohjaus .......................................................................................................................................... 46 5.25 Erillisten oppimäärien kurssit .................................................................................................................. 47

5.25.1 Tietotekniikka .................................................................................................................................. 47 5.26 Teemaopinnot ......................................................................................................................................... 47 5.27 Lukiodiplomit ........................................................................................................................................... 47

6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI ....................................................................................................................... 47 6.1 Arvioinnin tavoitteet ................................................................................................................................ 47 6.2 Kurssisuorituksen arviointi ...................................................................................................................... 48 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi ............................................................................................................ 49 6.4 Lukion oppimäärän suoritus .................................................................................................................... 50

4

TERVETULOA Onneksi olkoon, olet saanut käsiisi Ulvilan lukion lukuvuoden 2018 – 2019 kurssisuunnitelman. Tervetu-loa KurSumme sivuille! Ulvilan lukio on hyvin menestyvä ja aikaansa seuraava lukio. Meillä on useita erityisosaamisalueita. Ope-tukseen hyvin soveltuvien tilojen ja laitteiden lisäksi tarjoamme monipuolisen kurssitarjonnan, joka on tässä kirjasessa esitelty. Opetuksen laadun takaa pätevä opettajakunta, joka osaltaan luo hyvän edelly-tyksen opiskelumotivaatioon. Laatu takaa myös tuloksellisuuden. Ulvilan lukio tarjoaa erinomaisen mah-dollisuuden jatko-opintoihin. Ylioppilaamme pääsevät opiskelemaan korkea-asteen jatko-opiskelupaik-koihin edelleen yli kansallisen tason. KurSumme perustuu Opetushallituksen määräyskirjeen mukaisiin nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuodelle 2015. Sisällöstä on kuitenkin syytä nostaa muutamia asioita esille. Tavoitteena on edelleen, että jokainen 1. vuosikurssin opiskelija suorittaa tieto- ja viestintäteknii-kan kurssin. Tämä luo pohjan selviytyä lukio-opinnoista ja tällöin saat etenkin ylioppilaskirjoituksiin sa-mat valmiudet kuin muut kokelaat ympäri Suomea. Edelleen jatketaan myös soveltavien kurssien rytmitystä eri lukuvuosille. Osa alkavista kielistä jaksote-taan alkavaksi vuorovuosina. Näin varmistamme laajan kielivalikoimamme toteutumisen kaikille ikä-luokille. Lukiodiplomeita voit suorittaa kiinnostuksesi mukaisesti kuvataiteessa, musiikissa, liikunnassa ja medi-assa. Yrittäjyyden Polkujen menestystarina jatkuu seitsemättä lukuvuotta. Yrittäjyyden kurssien sisällöt muokkautuvat niitä suorittavien opiskelijoidemme mukaisesti. Erilliselle musiikkilinjalle otetaan 16 uutta opiskelijaa yhteishaun kautta joka vuosi. Kaiken kaikkiaan mu-siikin kursseja on 32 erilaista. Vaikka et olisi musiikkilinjalainen, voit sisällyttää musiikkilinjan kursseja omaan opinto-ohjelmaasi. Teemme yhteistyötä Porin yliopistokeskuksen ja Palmgren-konservatorion kanssa. Yhteistyömme yhdis-telmäopinnoissa alkoi syksyllä 1995 nykyisen Sataedun Ulvilan toimipisteen kanssa ja nykyään toi-mimme myös Sataedun Nakkilan toimipisteen kanssa. Tulevalle lukuvuodelle on suunnitteilla uusia yh-teistyömuotoja. Opiskelijoiden suunnitelmallisen ja ammattitaitoon perustuvan lajiharjoittelun mahdol-listaa mukana olomme Satakunnan Urheiluakatemiassa (SSA). Oma päätoiminen opinto-ohjaajamme tukee jokaista opiskelijaa opintojensa suunnittelussa. Viikottain koulullamme on tarjolla erityisopettajan, koulukuraattorin ja opiskeluterveydenhoitajan palvelut. Psyko-logipalvelut saadaan perusturvan kautta. Opiskelijahuollollisia toimenpiteitä, jotka tukevat ja opastavat opiskelijoitamme opinnoissaan, kehitetään jatkuvasti opiskelijan parhaaksi. Tervetuloa opiskelemaan viihtyisään, hyvän ilmapiirin Ulvilan lukioon. Jos haluat lisää tietoa meidän lukiostamme, niin älä jätä kysymättä. Katso ainakin kotisivuamme https://peda.net/ulvila/lukiokoulutus tai käy Facebookissa.

5

1 ULVILAN LUKION TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS Lukiomme jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Koulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Se antaa riittävät tiedot ja taidot lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossamme hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodis-tuksella, lukiodiplomeilla, Yrittäjyyden Polut –kokonaisuudella ja musiikkilinjan suorituksilla sekä muilla erillisillä näytöillä. Lukiomme antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asi-oita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehti-vana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Opetuksemme tukee opiskelijan itse-tuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elin-ikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

2 KOULUTYÖN JÄRJESTELY

2.1 Kurssimuotoisuus ja opetuksen jaksotus Lukion oppimäärä on kurssimuotoinen, eli eri oppiaineiden oppimäärät koostuvat erillisistä kursseista, joiden laajuus on 38 opetustuntia. Kurssit sijoitetaan jaksoihin niin, että muodostuu vuotuinen kurssijär-jestys eli kurssitarjotin. Jaksojärjestelmässä lukuvuosi jaetaan pääsääntöisesti koulupäivittäin samanpituisiin jaksoihin, joissa kussakin on oma kurssijärjestys ja sen mukainen työjärjestys. Ulvilan lukiossa on käytössä 5-jaksojärjes-telmä.

2.2 Luokattomuus Luokattomassa lukiossamme opiskelija etenee portaattomasti suorittaen oppimäärään kuuluvia kursseja oppiaineittain annettavien ohjeiden mukaisesti. Opetuksessa ei käytetä samana pysyviä perusopetus-ryhmiä, vaan opetusryhmät muodostuvat opiskelijoiden valitessa itse opinto-ohjelmansa kurssitarjotti-mesta. Apuna käytetään nettipohjaista valintaohjelmaa, joka on opiskelijoiden käytössä. Opetusjärjestelyn perusrakenteita ovat kurssimuotoisuus ja jaksojärjestelmä. Kurssitarjotin eli opetetta-vat kurssit sijoitetaan jaksoihin vuosittain saatavien resurssin rajoissa siten, että opiskelija voi opetuk-seen osallistuen suorittaa lukion oppimäärän 13 jaksossa (5-jaksojärjestelmässä) eli kolmessa vuodessa.

2.3 Ohjausryhmät Opiskelijoiden ohjausta ja yhteissuunnittelua varten opiskelijat jaetaan vuositasoittain ohjausryhmiin, joille kullekin nimetään vastaava ryhmänohjaaja.

3 OPINTOJEN SUORITTAMINEN

3.1 Opiskeluaika ja työmäärä Lukion suorittaminen kestää pääsääntöisesti 3 vuotta. Opinto-ohjelma laaditaan siten, että koko lukion oppimäärä tulee suoritetuksi. Opiskelijaa avustavat ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja sekä tutorit.

6

Opiskeluaikaa ja työmäärää koskevista ohjeista voidaan poiketa rehtorin luvalla, mikäli säädökset ja vas-taavat ohjeistukset sen mahdollistavat. Opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään 75 kurssia. Tuntijaon mukaisten pakollisten kurs-sien on kuuluttava opinto-ohjelmaan.

3.2 Aineiden oppimäärien valinnat Aineiden ja oppimäärien valintamahdollisuudet ilmenevät tuntijaosta ja KurSun s. 51 olevasta valinta-taulukosta. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) laaditaan opinto-ohjauksen tunneilla koko lukioajaksi ja sitä päivitetään säännöllisesti opiskeluaikana sekä ohjauksessa että itsenäisesti. Työjärjes-tykset tehdään sähköisesti Wilma-järjestelmään aina lukuvuodeksi kerrallaan. Työjärjestysmuutokset ovat mahdollisia omatoimisesti ennen jaksojen vaihdetta tai muina aikoina opinto-ohjaajan kautta.

3.3 Kurssien suorittaminen Kurssien suorittamiseen liittyvät erilliset ohjeistukset käyvät ilmi aineiden ja oppimäärien esittelyn yh-teydessä. Jokainen kurssi on oma kokonaisuutensa. Kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta.

3.4 Itsenäinen suoritus Opiskelija voi sopia aineenopettajan kanssa mahdollisuutta saada suorittaa kurssi itsenäisesti. Edellytykset itsenäiseen suoritukseen voivat olla mm.

kun kurssi menee toisen aineen kanssa päällekkäin eikä muuta ratkaisua löydy.

kun opiskelija lyhentää opiskeluaikaansa.

kun opiskelijalla on jokin vaativa harrastus.

jos opiskelija hallitsee jo kyseiset asiat (esim. vaihto-opiskelijat).

Itsenäisestä suorituksesta edellytetään hyväksyttävää arvosanaa kurssisuorituksen saamiseksi.

3.5 Lukion oppimäärän suorittaminen Lukion oppimäärän suorittaminen edellyttää, että opiskelija on tehnyt vähintään 75 kurssia sisältäen pa-kolliset ja vähintään 10 syventävää kurssia. Näistä osa on voitu suorittaa itsenäisesti tai rehtorin ennak-kopäätöksen mukaisina korvaavina kursseina.

4 OPISKELIJAKUNTA

Lukiossamme toimii opiskelijakunta hallituksensa johdolla. Opiskelijakunta muodostuu kaikista kou-lumme opiskelijoista. Toimintaan osallistuminen on jokaiselle opiskelijalle suositeltavaa. Opiskelijakun-nan toiminta ei aiheuta pakollisia lisäkustannuksia, vaan se rahoitetaan erilaisten tempausten tuotolla. Opiskelijakunta valitsee syyslukukauden alussa keskuudestaan hallituksen, jonka tehtävänä on järjestää erilaista virkistystoimintaa ja esimerkiksi karkki- ja kahvimyyntiä opiskelijoille edullisin hinnoin yms. Li-säksi hallitus organisoi erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja juhlia sekä mahdollisuuksien mukaan erilai-sia matkoja. Jokainen voi esittää hallitukselle omia toiveitaan ja ehdotuksiaan.

7

Hallitus toimii myös yhteistyössä opettajien kanssa opiskelijakuntaa ohjaavien opettajien ja rehtorin vä-lityksellä. Opiskelijakunnan hallitus hoitaa myös yhteyksiä koulun ulkopuolelle. Yhteistyökumppanina on mm. Suomen lukiolaisten liitto (SLL ry.), joka on lukiolaisten etujen valvoja valtakunnan tasolla.

5 OPPIAINEET JA KURSSISISÄLLÖT Tässä luvussa esitellään oppiaineet kursseittain. Samoin kunkin oppiaineen kohdalta saa ohjeita suorit-tamisjärjestyksestä ja arvostelusta. Opetuksessa käytettävistä oppikirjoista tehdään yhtenäinen tarkis-tettu lista kevään aikana, joten älä kiirehdi hankintojasi.

5.1 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine. Se tarjoaa ai-neksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen sekä oman identiteetin rakentamiseen. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen ja ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn, tulkin-taan ja eettiseen pohdintaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla opitaan kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puhumisen taitoja erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Tekstejä tuotetaan, tulkitaan ja jaetaan yksin ja yhdessä, myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Äidinkielen opetuksen tavoitteena on, että lukiossa opiskelija saa sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustai-dot, jotka luovat hyvän pohjan jatko-opinnoille, työelämälle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Opetuksessa pyritään siihen, että opiskelija osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti ja ymmärtää digitaalisuuden vaikutukset kieleen, teksteihin ja vuorovaikutukseen. Opiskelijat oppivat lähdekritiikin pe-rusteet, tekijänoikeudet sekä harjaantuvat tuottamaan erilaisia tekstejä ja esityksiä hyödyntäen digitaa-lista tekniikkaa. Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on sekä kauno- että tietokirjallisuuden ymmärtäminen, lukukoke-musten syventäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kirjallisuuden luke-minen tarjoaa elämyksiä ja tukee kriittisen ajattelun, empatian ja identiteetin kehittymistä sekä monipuo-listaa omaa ilmaisua. Itsenäisesti voi suorittaa kurssit ÄI5, ÄI6 ja ÄI11 sekä ÄI14 ja ÄI15. Lukujärjestysteknisistä syistä myös kurs-sit ÄI3 ja ÄI4. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon niiden tavoitteiden saavuttaminen sekä aktiivinen työskentely. Pakolliset kurssit ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus: Lukemisen, kirjoittamisen ja vuorovaikutustaitojen perusvalmiuksien

vahvistamista. Erilaisia tekstityyppejä ja niiden tulkintaa. ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti: Kielen yksilöllinen ja yhteisöllinen merkitys. Suomen kielen

asema maailman kielten joukossa. Suullisten ja kirjallisten tekstien rakentuminen sekä oman tekstin hiominen.

ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa: Proosan, lyriikan ja draaman tulkintakeinoja ja kaunokirjalli-suudesta kirjoittamista. Kirjallisuuden tulkinnan termistöä.

ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen: Vaikuttamisen keinojen tutkimista sekä omien kantaa ottavien teks-tien ja puheenvuorojen laatimista. Median ja kaunokirjallisuuden vaikutustapoja. Lähdekritiikki ja tekijänoikeudet.

8

ÄI5 Teksti ja konteksti: Suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisten teos-ten ja teemojen tarkastelua ja tulkintaa. Tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökul-masta.

ÄI6 Nykykulttuuri ja kertomukset: Suomen ja muiden maiden nykykulttuurin ilmiöihin ja teksteihin tutustuminen. Kielen ja tekstien merkitys kulttuurissa. Kertomuksellisuus ja vuorovaiku-tusetiikka.

Syventävät kurssit ÄI7 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen: Puheviestintätaitojen syventämistä, puhumis-

rohkeuden ja esiintymisvarmuuden kehittämistä erilaisiin käytännön puhetilanteisiin liittyvien harjoitusten avulla.

ÄI8 Kirjoittamistaitojen syventäminen: Erilaisten tekstien analysointia ja analyysissä tarvittavien käsitteiden kertausta. Omien tekstien tuottamista, muokkaamista ja viimeistelyä. Oikeakieli-syyttä. Harjoitellaan laajojen, aineistopohjaisten tekstien tuottamista YO-kirjoituksia silmällä pitäen.

ÄI9 Lukutaitojen syventäminen: Keskitytään syventämään opiskelijan tuntemusta erilaisista teks-teistä ja kehittämään hänen monilukutaitoaan. Harjaannutaan analysoimaan erilaisia tekstejä ja tulkitsemaan niitä erityisesti YO-kirjoituksia silmällä pitäen.

Soveltavat kurssit ÄI10 Lehtityön kurssi: Perehdytään paikallismediaan sekä kuvan että tekstin kannalta. Tuotetaan

omat sivut paikallislehteen. Edellytyksenä taito käsitellä kuvaa ja tekstiä tietokoneella. ÄI11 Itsenäinen kaunokirjallisuuskurssi: Luetaan valikoima eri genrejen kirjallisuutta. Teoksista sekä

kirjoitetaan että keskustellaan. ÄI12 Oikeakielisyys: Kerrataan keskeiset oikeakielisyyskysymykset ja perehdytään oman tekstin

muokkaamiseen ja hiomiseen kielen ja tyylin kannalta. ÄI13 Luova kirjoittaminen: Harjoitellaan erilaisten kirjallisuusgenrejen tuottamista ja samalla syven-

netään kirjallisuuden lukutaitoja. Vahvistetaan oma tyyliä ja ääntä ja kirjoittamisen taitoja. To-teutetaan joka toinen vuosi (lv. 2019-2020).

ÄI14 Median maailma: Tutustutaan nykyiseen mediaympäristöön, median lukutapoihin, median ke-hitykseen ja median yhteiskunnalliseen vaikutukseen. Tarkastellaan sosiaalista mediaa ja sen ilmiöitä. Toteutetaan osallistujamäärästä riippuen joko itsenäisenä verkkokurssina tai luokka-opetuksena. Pakollinen mediadiplomin suorittajille. Suositellaan suoritettavaksi ennen me-diadiplomikurssia. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi (lv. 2018-2019).

ÄI15 Elokuvan perusteet: Itsenäisesti tai luokkaopetuksena suoritettava kurssi elokuvan historiasta, elokuvailmaisusta ja elokuva-analyysistä. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi (lv. 2019-2020).

ÄI16 Median lukiodiplomikurssi (MELD5): Median lukiodiplomikurssi on mahdollista suorittaa, kun ensin on suoritettu Median maailma -kurssi ja kolme muuta media-aiheista kurssia (esim. ÄI10, ÄI15, KU3 tai MU4). Myös muualla suoritettuja mediaopintoja voidaan laskea mediadiplomiin valmistaviksi kursseiksi erikseen niin sovittaessa. Mediadiplomiin sisältyy työsuunnitelma, me-diaelämäkerta, diplomityö oppilaan itse valitsemalta median alalta sekä itsearvioinnin sisältävä essee. Diplomityö tehdään itsenäisesti opettajan valvonnassa. Lukiodiplomityön arvioi kaksi ar-vioijaa asteikolla 1–5, ja siitä annetaan erillinen todistus. (Valtakunnallinen)

ÄI17 Verkkoviestintä: Tutkitaan erilaisia verkon viestintätapoja (esim. sosiaalinen media), niiden ta-voitteita ja konventioita. Vahvistetaan lähteiden arvioinnin taitoja ja kriittistä lukemista. Tutus-tutaan erilaisiin verkkoteksteihin (blogit yms.) ja tuotetaan niitä sekä osallistutaan verkon kirjal-lisuuskeskusteluihin.

Suoritusjärjestys: Pakolliset kurssit 1–4 on suoritettava numerojärjestyksessä. Muiden kurssien suoritus-

järjestys on vapaa. Kursseja 8 ja 9 suositellaan viimeisen vuoden opiskelijoille ja kurssia 12 toisen vuoden opiskelijoille.

9

Arviointi: Kursseissa 1–9 sekä 12, 15 ja 16 on numeroarviointi. Muissa kursseissa suoritusmerkintä. Kurs-sista 7 mahdollista saada vain suoritusmerkintä halutessaan.

5.2 Ruotsin kieli

Lukion ruotsin kielen opiskelu antaa opiskelijalle ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tutustuttaa hänet pohjoismaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös syventää opis-kelijan tietoja kaksikielisestä kotimaastaan Suomesta. Tavoitteena on motivoida opiskelijaa pyrkimään itsenäiseen kielen opiskeluun ja herättää hänen huomi-onsa myös jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavan ruotsin kielen taidon tärkeyden suhteen. Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus eri kulttuurialueiden vertailuihin. Kurssien itsenäisesti suorittaminen on mahdollista vain erittäin hyvin perustellussa erityistapauksessa, ja tästä tulee neuvotella opettajan kanssa hyvissä ajoin. Pakollisia kursseja ei voi kuitenkaan suorittaa itse-näisesti. Pakolliset kurssit RUB1 Minun ruotsini: Kurssilla tutustutaan Ruotsiin ja ruotsalaisuuteen. Opiskelijaa innostetaan ruot-

sin kielen rohkeaan käyttöön. Omasta elämästä, harrastuksista ja vapaa-ajasta kertominen ovat keskeisiä teemoja. Harjoitellaan arkipäiväisten asioiden hoitamisessa tarvittavaa viestintää pu-helimessa ja matkailutilanteissa. Tavoitteena on pohtia omia oppimistavoitteitaan ja ruotsin kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa.

RUB2 Hyvinvointi ja ihmissuhteet: Kurssilla käsitellään hyvään elämään, ystävyyteen ja ihmissuhtei-siin liittyviä asioita. Tutustutaan Norjaan ja vahvistetaan matkailutilanteissa tarvittavaa viestin-tää sekä harjoitellaan erilaisissa asiointitilanteissa viestimistä. Kuvaillaan ulkonäköä, luonnetta ja pukeutumista sekä pohditaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Sekä suullista että kirjallista kielitaitoa harjoitetaan monipuolisesti.

RUB3 Kulttuuri ja mediat: Aiheena on Suomi, suomalaisuus ja suomenruotsalaisuus. Pohditaan omaa kulttuuri-identiteettiä. Opitaan kertomaan kotimaasta ja sen perinteistä sekä omasta ko-tipaikkakunnasta. Tutustutaan suomalaisuuteen maamme rajojen ulkopuolella. Teemoja pyri-tään käsittelemään nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. Kurssin tarkoituksena on myös vahvis-taa erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa.

RUB4 Monenlaiset elinympäristömme: Kurssin aiheina ovat monimuotoinen elinympäristö, yhteis-kunnan ajankohtaiset ilmiöt ja erilaiset kulttuurit. Kurssilla kehitetään kykyä tuottaa ja tulkita erilaisia tekstilajeja.

RUB5 Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi: Kurssin keskeisinä aiheina ovat työelämässä tarvittavat vuo-rovaikutustaidot sekä nuoren jatko-opinnot ja tulevaisuudensuunnitelmat. Mahdollisuus opis-kella ja tehdä töitä ruotsin kielellä sekä osallistuminen pohjoismaiseen ja kansainväliseen yh-teistyöhön ovat myös kurssin pääaiheita. Kurssi valitaan 2. vuoden keväälle, jos opiskelija kir-joittaa ruotsin 3. vuoden syksyllä yo-kirjoituksissa.

Syventävät kurssit RUB6 Viesti ja vaikuta puhuen: Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa ruotsin kieltä suullisesti sekä tai-

toa ymmärtää puhuttua kieltä. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kykyä rakentaa dialogia ruotsin kielellä. Aikaisemmilla kursseilla käsitellyt aihepiirit ja opitut asiat ovat kertauksen ja täydentävän oppimisen kohteina. Syventävän kurssin 6 suorituksen arviointi perustuu Opetus-hallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin

10

aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon ko-keesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.

RUB7 Kestävä elämäntapa: Kurssilla käsitellään pakollisten kurssien teemoja laajemmassa mittakaa-vassa ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Keskeisenä oppimis-muotona on eri tekstilajien tekstien käsittely ja erilaisten kirjallisten vuorovaikutustilanteiden tulkitseminen ja tuottaminen eri kohderyhmille. Tekstit voivat olla muun muassa kertovia, ku-vaavia, kantaaottavia, fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä. Kurssilla käsitellään mahdollisuuksien mukaan myös yo-tekstejä ja yo-kuunteluharjoituksia.

Soveltavat kurssit RUB8 Tukikurssi: Kurssilla käydään läpi ruotsin kielen keskeisimpiä rakenteita, vahvistetaan sanastoa

sekä harjoitellaan puhumista ja kirjoittamista. Suositellaan opiskelijoille, jotka tarvitsevat täy-dennystä ja kertausta peruskoulun jälkeen ennen pakollisten kurssien aloittamista. 1. vuosi-kurssin opiskelijoille.

RUB9 Abikurssi: Kurssin pääpaino on ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa, mutta se soveltuu myös ruotsin opintojen kertaamiseen ja syventämiseen. Opiskelu tapahtuu lähinnä ylioppilas-tehtävien avulla. Kurssilla harjoitellaan kuullun- ja luetunymmärtämistä sekä rakenteita ja vies-tinnällisiä tehtäviä. Suoritusmerkinnän saamiseen vaaditaan tietty määrä hyväksytysti suoritet-tuja tehtäviä. 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijoille

RUB10 Ruotsin ainekirjoituskurssi: Kurssin keskeisenä tavoitteena on kehittyä erityylisten tekstien kir-joittamisessa. Varmuutta kirjoitustaitoihin pyritään saamaan oikeakielisyyden perusasioita ker-taamalla. Näihin asioihin kuuluvat substantiivin, adjektiivin ja pronominien taivutus sekä sana-järjestyksen hallinta. Kirjoitettavat tekstit voivat olla muun muassa sähköpostiviestejä, kirjeitä, mielipidekirjoituksia, blogitekstien kannanottoja sekä työhakemukseen rinnastettavia tuotok-sia. Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville.

RUB11 Affärssvenska: Ruotsin liikeviestintää suullisesti ja kirjallisesti. Suositellaan erityisesti yrittä-jyysopintoja suorittaville ja kaupallisia opintoja suunnitteleville. Sopii kaikille opiskelijoille suul-lisen ja kirjallisen kielitaidon vahvistamiseen. Esimerkkejä suullisista harjoituksista: asiakaspal-velutilanteita, kokouskäytänteitä, yritysesittelyitä. Esimerkkejä kirjallisista harjoituksista: tar-jouspyyntö, tarjous, tilaus, reklamaatio ja –vastaus. Opiskelijan lähtötaso ja toiveet huomioidaan. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi (lv. 2019-2020).

Suoritusjärjestys: Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävä kurssi 6 suoritetaan

toisena opiskeluvuonna, kun pakollinen kurssi 4 on suoritettu ensin. Kurssi 7 suoritetaan viimei-senä kurssina ennen kirjoituksia kurssin 5 jälkeen. Jos opiskelija kirjoittaa ruotsin ylioppilaskir-joituksissa 3. vuoden syksyllä, hänen pitää valita ruotsin 5. kurssi 2. opiskeluvuoden keväällä 5. jaksossa.

Arviointi: Kursseilla 1-7 numeroarviointi, kurssit 8-11 hyväksytty (S)/hylätty (H).

5.3 Englannin kieli Englannin kieli on lingua franca -asemassa maailmassa ja tämän takia sen kokonaisvaltainen osaaminen on tärkeää niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Englantia kuulee ja näkee joka puolella eri medioissa ja se on akateemisen maailman käyttämä kieli lähes joka alalla. Koulussamme englantia voi opiskella kahdeksan valtakunnallisen kurssin lisäksi kuudella eri koulukohtaisella kurssilla, joista yksi on esimerkiksi Basic Business English, joka tuo yritysmaailmaa lähemmäksi opiskelijaa ja antaa lisämaus-tetta vaikkapa Yrittäjyyden polut -opintokokonaisuuteen.

11

Opiskelijan on mahdollista suorittaa kursseja itsenäisesti vain painavassa erityistapauksessa, ja asiasta tulee tällöin neuvotella opettajan kanssa hyvissä ajoin. Pakolliset kurssit ENA1 Englannin kieli ja maailmani: Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden

osaamista ja kehittämisen kohteita, analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja, ase-tetaan tavoitteita englannin opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittä-miseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta, englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liitty-vät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.

ENA2 Ihminen verkostoissa: Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudel-taan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielen-käyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystä vuorovaiku-tukselle ja hyvinvoinnille.

ENA3 Kulttuuri-ilmiöitä: Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurs-silla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta.

ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma: Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä luku-taitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteis-kunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökul-masta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoi-keuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

ENA5 Tiede ja tulevaisuus: Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankin-nan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevai-suudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista sekä englannin kielen ase-maa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteen-aloista.

ENA6 Opiskelu, työ ja toimeentulo: Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työ-elämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.

Syventävät kurssit ENA7 Kestävä elämäntapa: Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjalli-

sissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökul-masta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

ENA8 Viesti ja vaikuta puhuen: Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmär-tää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitel-laan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

12

Soveltavat kurssit ENA9 Tukikurssi 1: Kurssilla vankennetaan perusrakenteiden tuntemusta ja vahvistetaan sanavaras-

toa. Suositellaan opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. ENA10 Tukikurssi 2: Kurssista on kaksi toteutustapaa. Kurssi järjestetään yhdessä jaksossa perinteisenä

kurssina tai opiskelija voi tulla kurssille tuntiessaan tarvetta lisäopetukseen englannin kurssin aikana. Tällöin järjestetään ympäri lukuvuoden 45 minuutin oppitunteina 1-2 kertaa viikossa ja opiskelija voi tulla käymään oppitunnilla tarvittaessa. Tunnille varataan aika.

ENA11 Englannin ainekirjoituskurssi: Harjoitellaan erilaisia kirjoittamisen muotoja hyödyntäen eri tek-niikoita.

ENA12 Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi: Käsiteltävät tekstit ovat katkelmia eri julkaisuista ja edellisten vuosien ylioppilaskoevihkoista. Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskuunteluita, tehdään kirjallisia yo-tehtäviä sekä kirjoitetaan erilaisia aineita joita voi esiintyä ylioppilaskokeessa. Sopii abiturienttien viimeiseksi kurssiksi.

ENA13 Basic Business English: Kurssilla tutustutaan englanninkieliseen liike-elämän sanastoon sekä kansainvälisen liike-elämän tapakulttuuriin. Kurssilla kirjoitetaan yksinkertaisia liike-elämään kuuluvia viestejä ja pidetään yritysesittely. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi (lv 2018-2019).

ENA14 The History of the English Speaking World: Kurssilla opiskelija tutustuu johonkin englanninkie-lisen maan tai kulttuurialueen historialliseen tai yhteiskunnalliseen tapahtumaan tai ajanjak-soon ja tekee siitä englanninkielisen tutkielman ja esitelmän. Kurssi toteutetaan yhteistyössä historian ja englannin oppiaineiden kesken, eikä sitä sidota mihinkään tiettyyn jaksoon, vaan se suoritetaan ohjaavien opettajien antaman aikataulun ja tehtävänannon mukaisesti. Kurssilla opitaan etsimään erilaisia lähteitä, arvioimaan ja käyttämään niitä kriittisesti, käyttämään oi-keaa lähteiden viittaustekniikkaa ja tuottamaan tieteellisen työn vaatimukset täyttävä englan-ninkielinen tutkielma. Kurssi antaa hyvän pohjan opiskelijan tuleviin jatko-opintoihin.

Suoritusjärjestys: Kurssit 1 – 8 numerojärjestys. Kurssi 9 ennen kurssia 1, kurssi 10 kurssin 3 jälkeen.

Kurssi 11 kurssin 5 jälkeen. Kurssi 12 vain abiturienteille. Kurssi 13 kurssien 1-3 jälkeen. Kurssi 14 aikaisintaan toisena opiskeluvuotena.

Arviointi: Kurssit 1 – 8, 13 ja 14 numeroarviointi. Kurssit 9 –12 hyväksytty (S) / hylätty (H).

5.4.1 Saksan kieli, A2 Saksan kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niin kansallisissa kuin eurooppalaisissa yhteisöissä. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä laajahko kirjallinen tai suullinen kohdekielinen osuus tai kokonaisuus. Syventävät kurssit SA2/1 Kieli ja maailmani: Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja

kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita kohdekielen opiskelulle. Kurssilla pohditaan kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuu-rista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttö-tarpeisiin.

SA2/2 Ihminen verkostoissa: Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudel-taan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia ja strategioita käyttäen, myös kan-sainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuun-televana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä. Kurssilla käsitellään

13

ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

SA2/3 Kulttuuri-ilmiöitä: Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, kohdekieliset mediat sekä luova toiminta.

SA2/4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma: Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä luku-taitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta saksan kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskun-nallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

SA2/5 Tiede ja tulevaisuus: Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankin-nan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevai-suudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta.

SA2/6 Opiskelu, työ ja toimeentulo: Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työ-elämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.

SA2/7 Kestävä elämäntapa: Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa saksan kieltä erilaisissa kir-jallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien teks-tejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

SA2/8 Viesti ja vaikuta puhuen: Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmär-tää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitel-laan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Soveltavat kurssit SA2/9 Kohti ylioppilaskirjoituksia: Tällä kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksia varten vahvis-

tamalla luetun- ja kuullunymmärtämisen taitoja, kirjallista ilmaisua ja rakenteiden hallintaa. Kurssin aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja yleismaailmalliset kehityslinjat. (Koulukohtai-nen)

Suoritusjärjestys: Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Arviointi: Numeroarviointi

5.4.2 Saksan kieli, B2 ja B3 Lukiossa alkavan oppimäärän (B 3) kurssit 1-2 suoritetaan oman ryhmänä ja kurssit 3-10 yhdessä B2 –oppimäärää opiskelevien kanssa. B 3 –oppimäärän kurssit 3-10 ovat samat kuin B 2 –oppimäärän kurssit 1-8. Saksan kielen B2-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija kokee kielellisen re-pertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi. Kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niin kansallisissa kuin eurooppalaisissa yhteisöissä.

14

Syventävät kurssit SB3/1 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen: Kurssilla tutustutaan saksan kielen asemaan maail-

massa ja hahmotetaan sen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Har-joitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

SB3/2 Matkalla maailmassa: Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kom-pensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

SB2/1, SB3/3 Elämän tärkeitä asioita: Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elä-mässä nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitetaan opiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoi-daan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsi-tään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Monipuolistetaan vuorovaikutustai-toja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elä-mään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harras-tuksiin.

SB2/2, SB3/4 Monenlaista elämää: Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsitte-levät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja saksankielisissä maissa.

SB2/3, SB3/5 Hyvinvointi ja huolenpito: Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Har-joitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

SB2/4, SB3/6 Kulttuuri ja mediat: Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan saksankielisen kielialueen kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökul-masta.

SB2/5, SB3/7 Opiskelu, työ ja tulevaisuus: Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

SB2/6, SB3/8 Yhteinen maapallomme: Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitie-toa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elä-mäntavasta.

SB2/7, SB3/9 Kansainvälinen toiminta: Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet määrittyvät toimin-nan perusteella. Mahdollisesta osallistumisesta kansainväliseen toimintaan opiskelijat raportoi-vat yhdessä sovittavalla tavalla. (Koulukohtainen SB3/9)

SB2/8, SB3/10 Viesti puhuen ja kirjoittaen: Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mu-kaan valmistautuen samalla ylioppilaskirjoituksiin. (Koulukohtainen SB3/10)

Suoritusjärjestys: Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Arviointi: Numeroarviointi

5.5.1 Ranskan kieli, A2 Tavoitteena on, että opiskelija kehittyy ranskan kielen käyttäjänä ja osaa suhteuttaa omaa osaamistaan tavoitteisiin ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

15

Syventävät kurssit RA2/1 Kieli ja maailmani: Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja

kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita kohdekielen opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittä-miseksi sekä autenttisia kohdekielisiä kielenkäyttöympäristöjä. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.

RA2/2 Ihminen verkostoissa: Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudel-taan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielen-käyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuoro-vaikutukselle ja hyvinvoinnille.

RA2/3 Kulttuuri-ilmiöitä: Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, kohdekieliset mediat sekä luova toiminta.

RA2/4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma: Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä luku-taitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta kohdekielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnal-lisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysy-myksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

RA2/5 Tiede ja tulevaisuus: Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankin-nan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevai-suudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

RA2/6 Opiskelu, työ ja toimeentulo: Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työ-elämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.

RA2/7 Kestävä elämäntapa: Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kohdekieltä erilaisissa kir-jallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien teks-tejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

RA2/8 Viesti ja vaikuta puhuen: Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmär-tää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitel-laan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Suoritusjärjestys: Numerojärjestys. Arviointi: Kurssit 1 – 8 numerojärjestyksessä.

16

5.5.2 Ranskan kieli, B2 ja B3 Lukiossa alkavan oppimäärän (B3) kurssit 1-2 suoritetaan oman ryhmänä ja kurssit 3-10 yhdessä B2 –oppimäärää opiskelevien kanssa. B3 –oppimäärän kurssit 3-10 ovat samat kuin B2 –oppimäärän kurssit 1-8. Tavoitteena on, että opiskelija kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi ja kehittyy kohdekielen käyttäjänä, osaa arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen. Syventävät kurssit RB3/1 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen: Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan

maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaa-miin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia vies-tintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

RB3/2 Matkalla maailmassa: Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kom-pensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

RB2/1, RB3/3 Elämän tärkeitä asioita: Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elä-mässä nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitetaan opiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoi-daan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsi-tään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Monipuolistetaan vuorovaikutustai-toja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elä-mään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harras-tuksiin.

RB2/2, RB3/4 Monenlaista elämää: Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin ai-hepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

RB2/3, RB3/5 Hyvinvointi ja huolenpito: Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Har-joitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liitty-viin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös tekno-logian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

RB2/4, RB3/6 Kulttuuri ja mediat: Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnosta-vasta näkökulmasta.

RB2/5, RB3/7 Opiskelu, työ ja tulevaisuus: Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

RB2/6, RB3/8 Yhteinen maapallomme: Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitie-toa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elä-mäntavasta.

Ranskan ja espanjan B2 ja B3 –ryhmissä aloitamme vuorovuosina vain toisen kielistä. Jokaisella lu-kioon tulevalla on mahdollisuus valita näitä kieliä ja opiskella kurssit kahdessa vuodessa ja osallis-tua sitten ylioppilaskirjoituksiin. Lukuvuonna 2018 - 2019 aloitusvuorossa on espanjan kieli. Rans-kan kieli alkaa seuraavan kerran lukuvuonna 2019 – 2020.

17

RB2/7, RB3/9 Kansainvälinen toiminta: Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoit-teet määrittyvät toiminnan perusteella. Mahdollisesta osallistumi-sesta kansainväliseen toimintaan opiskelijat raportoivat yhdessä sovittavalla tavalla. (Koulukohtainen RB3/9)

RB2/8, RB3/10 Viesti puhuen ja kirjoittaen: Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilan-teissa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkin-taa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydenne-tään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. (Koulukohtainen RB3/10)

Suoritusjärjestys: Numerojärjestys. Arviointi: Numeroarviointi.

5.6 Espanjan kieli, B2 ja B3 Lukiossa alkavan oppimäärän (B3) kurssit 1-2 suoritetaan oman ryhmänä ja kurssit 3-10 yhdessä B2 –oppimäärää opiskelevien kanssa. B3 –oppimäärän kurssit 3-10 ovat samat kuin B2 –oppimäärän kurssit 1-8. Tavoitteena on, että opiskelija kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi ja kehittyy kohdekielen käyttäjänä, osaa arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen. Syventävät kurssit EB3/1 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen: Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan

maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaa-miin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia vies-tintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

EB3/2 Matkalla maailmassa: Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kom-pensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

EB2/1, EB3/3 Elämän tärkeitä asioita: Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elä-mässä nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitetaan opiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoi-daan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsi-tään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Monipuolistetaan vuorovaikutustai-toja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elä-mään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harras-tuksiin.

EB2/2, EB3/4 Monenlaista elämää: Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin ai-hepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

EB2/3, EB3/5 Hyvinvointi ja huolenpito: Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Har-joitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liitty-viin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös tekno-logian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

18

EB2/4, EB3/6 Kulttuuri ja mediat: Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnosta-vasta näkökulmasta.

EB2/5, EB3/7 Opiskelu, työ ja tulevaisuus: Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

EB2/6, EB3/8 Yhteinen maapallomme: Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitie-toa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elä-mäntavasta.

EB2/7, EB3/9 Kansainvälinen toiminta: Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet määrittyvät toimin-nan perusteella. Mahdollisesta osallistumisesta kansainväliseen toimintaan opiskelijat raportoi-vat yhdessä sovittavalla tavalla. (Koulukohtainen EB3/9)

EB2/8, EB3/10 Viesti puhuen ja kirjoittaen: Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mu-kaan. (Koulukohtainen EB3/10)

Suoritusjärjestys: Numerojärjestys. Arviointi: Numeroarviointi.

5.7 Venäjän kieli, B3

Venäjän rajanaapurina ja Euroopan unionin jäsenenä Suomelta odotetaan Venäjän asioiden tuntemusta ja venäjän kielen taitoa. B3-oppimäärän kursseilla 1-8 opiskellaan kielen perusrakenne ja perussanasto, jolla tulee hyvin toimeen jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. Lisäksi kursseilla opitaan asioita kielialu-een kulttuurista, perinteistä ja tavoista.

Syventävät kurssit

VEB3/1 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen: Kurssilla tutustutaan venäjän kielen asemaan maail-massa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Opetellaan tunnistamaan ja kirjoittamaan kyrilliset kirjaimet. Harjoitellaan vuorovaiku-tusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tär-keimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeaan ääntämi-seen.

VEB3/2 Matkalla maailmassa: Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kom-pensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

VEB3/3 Elämän tärkeitä asioita: Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyt-täen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkos-toihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

VB3/4: Monenlaista elämää: Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroa-vuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepii-rit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja Venäjällä.

VB3/5: Hyvinvointi ja huolenpito: Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskus-telijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitel-laan taitoa ilmaista mielipiteitä ja käydä keskusteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista.

19

Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitali-saation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

VB3/6: Kulttuuri ja mediat: Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan venäjänkielisen kielialu-een kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

VB3/7: Opiskelu, työ ja tulevaisuus: Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuu-teen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevai-suudensuunnitelmiin.

VB3/8: Yhteinen maapallomme: Kurssilla käydään keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opis-kelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteis-työhön. Aihepiirit tulevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämänta-vasta.

Suoritusjärjestys: Kurssit 1 – 8 numerojärjestyksessä. Arviointi: Numeroarviointi.

5.8 Matematiikka, pitkä Matematiikan pitkän oppimäärän tehtävänä on antaa opiskelijalle ammatillisten ja korkea-kouluopintojen edellyttämät matemaattiset valmiudet sekä matemaattinen yleissivistys. Opetus pyrkii antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityk-sestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamis-mahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Pakolliset kurssit MAY1 Luvut ja lukujonot: Reaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta. Funktio, kuvaajan

piirto ja tulkinta. Lukujono. Logaritmi ja eksponenttiyhtälö. MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt: Polynomien laskutoimituksia. Polynomifunktio. Toisen ja korke-

amman asteen polynomiyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. MAA3 Geometria: Kuvioiden yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause. Ympyrä. Kuvioihin liittyvien pi-

tuuksien, kulmien ja pinta-alojen laskeminen MAA4 Vektorit: Vektoreiden ominaisuudet ja laskutoimitukset. Yhtälöryhmä. MAA5 Analyyttinen geometria: Suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt. Itseisarvoyhtälöt ja - epäyhtä-

löt. MAA6 Derivaatta: Rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö. Funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Polyno-

mifunktion derivoiminen, kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen. Funktioiden tulon ja osamäärän derivointi. Rationaalifunktion suurin ja pienin arvo.

MAA7 Trigonometriset funktiot: Suunnattu kulma. Trigonometriset yhtälöt. Trigonometriset funktiot ja niiden derivaatat. Yhdistetyn funktion derivaatta.

MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot: Potenssien laskusäännöt. Juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktiot sekä -yhtälöt. Juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat.

MAA9 Integraalilaskenta: Integraalifunktio. Määrätty integraali. Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. MAA10 Todennäköisyys ja tilastot: Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma. Jakauman tunnusluvut.

Todennäköisyyslaskentaa ja kombinatoriikkaa.

20

Syventävät kurssit MAA11 Lukuteoria ja todistaminen: Konnektiivit ja totuusarvot. Matemaattisia todistusmenetelmiä.

Kokonaislukujen jaollisuus. Alkuluvut. Kokonaislukujen kongruenssi. MAA12 Algoritmit matematiikassa: Ratkaisualgoritmeja ja likimääräismenetelmiä yhtälöiden ratkai-

sussa. Polynomien jaollisuus ja tekijöihinjako. Muutosnopeuden ja pinta-alan määritys numee-risesti.

MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi: Funktioiden jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen. Jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia. Käänteisfunktio. Kah-den muuttujan funktio ja osittaisderivaatta. Funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyy-dessä. Sarjat. Epäoleelliset integraalit.

Soveltavat kurssit MAA14 Kertauskurssi: Kursseilla 1 - 10 opittujen asioiden kertausta. MAA15 Tukikurssi: Kurssien 1 - 2 asioiden kertausta ja perustaitojen vahvistamista. MAA16 Tekniset apuvälineet: Matemaattisten ohjelmistojen ja symbolisen laskimen käyttöä. MAA17 Avaruusgeometria ja avaruusvektorit: Kappaleisiin, suoriin ja tasoihin liittyvää geometriaa.

Avaruuden vektoreiden perusominaisuudet ja laskutoimitukset. Kurssien suoritusjärjestys:

1. opintovuoden opiskelijoille suunnatut kurssit: 1 , 2 , 3 , 4 , 5 ja 15 2. opintovuoden opiskelijoille suunnatut kurssit: 6 , 7 , 8 , 10 , 11 , 12 ja 16 3. opintovuoden opiskelijoille suunnatut kurssit: 9 , 13 , 14 ja 17

Kurssi Vaaditut aiemmat kurssit

1.Luvut ja lukujonot (MAY1)

2.Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2) 1

3.Geometria (MAA3) 1 , 2

4.Vektorit (MAA4) 1 , 2 , 3 , 5

5.Analyyttinen geometria (MAA5) 1 , 2 , 3

6.Derivaatta (MAA6) 1 - 5

7.Trigonometriset funktiot (MAA7) 1 - 6

8.Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) 1 - 7

9. Integraalilaskenta (MAA9) 1 - 8

10.Todennäköisyys ja tilastot (MAA10) 1 - 8

11.Lukuteoria ja todistaminen (MAA11 1 - 3

12.Algoritmit matematiikassa (MAA12) 1 - 8

13.Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) 1 - 10

14.Kertauskurssi (MAA14) 1 - 10

15.Tukikurssi (MAA15) 1 , 2

16.Tekniset apuvälineet (MAA16) 1 - 5

17.Avaruusgeometria ja avaruusvektorit (MAA17) 1 - 5

Kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain erikoistapauksissa, jolloin asiasta on keskusteltava opettajan kanssa. Arviointi: Numeroarviointi paitsi kursseista 15 ja 16 suoritusmerkintä.

21

5.9 Matematiikka, lyhyt

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ym-märtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.

Pakolliset kurssit MAY1 Luvut ja lukujonot: Reaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta. Funktio, kuvaajan

piirto ja tulkinta. Lukujono. Logaritmi ja eksponenttiyhtälö. MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt: Suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus. Ongelmien

muotoileminen yhtälöiksi. Yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen. Ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen. Toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön rat-kaiseminen.

MAB3 Geometria: Kuvioiden yhdenmuotoisuus. Suorakulmaisen kolmion trigonometria. Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause. Kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen. Geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa.

MAB4 Matemaattisia malleja: Lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen. Potenssiyhtälön ratkaiseminen. Eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla. Lukujonot matemaattisina malleina.

MAB5 Tilastot ja todennäköisyys: Diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen. Regression ja korrelaation käsitteet. Havainto ja poikkeava havainto. Ennusteiden tekeminen. Kombinatoriikkaa. Todennäköisyyden käsite. Todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnol-listavien mallien käyttöä.

MAB6 Talousmatematiikka: Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla.

Syventävät kurssit MAB7 Matemaattinen analyysi: Graafisia ja numeerisia menetelmiä. Polynomifunktion derivaatta.

Polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen. Polynomifunktion suurimman ja pienimmän ar-von määrittäminen suljetulla välillä.

MAB8 Tilastot ja todennäköisyys II: Normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet. Toisto-koe. Binomijakauma. Luottamusvälin käsite.

Soveltavat kurssit MAB9 Kertauskurssi: Aikaisempien vuosien ylioppilaskirjoitusten tehtävien ratkaiseminen, edellisten

kurssien tietojen ja taitojen syventävä harjoittelu. Kurssi on tarkoitettu lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoituksiin osallistuville.

MAB10 Tukikurssi: Kurssien 1, 2 ja 3 asioiden kertaamista sekä perusasioiden vahvistamista. Kurssi on tarkoitettu niille ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka saivat heikon numeron kursseista 1, 2 ja 3. Kurssille voivat osallistua myös ne toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat joiden arvosanat lyhyen matematiikan kursseista ovat heikkoja (esim. arvosanoja 4, 5 tai 6).

MAB11 Tekniset apuvälineet: Opiskelija harjaannutetaan käyttämään tietokoneohjelmistoja matema-tiikan tutkimiseen sekä ongelmanratkaisun apuvälineinä. Harjoitellaan matematiikan sähköi-sessä ylioppilaskokeessa käytettäviä ohjelmistoja. Kurssi tarjotaan hajautettuna 2. opiskeluvuo-delle.

Suoritusjärjestys: Pakollisissa kursseissa numerojärjestys, poikkeuksista neuvoteltava opettajan kanssa.

Kurssit 7-9 pakollisten kurssien jälkeen. Kurssi 10 vähintään kurssien 1 ja 2 jälkeen. 1. vuoden opiskelijoille suunnatut kurssit: 1, 2, 3, 10 2. vuoden opiskelijoille suunnatut kurssit 4, 5, 6, 11 3. vuoden opiskelijoille suunnatut kurssit 7, 8, 9

22

Kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain erikoistapauksissa, jolloin asiasta on keskusteltava opet-tajakanssa.

Arviointi: Kurssit 1-10 numeroarvioinnilla. Kurssi 11 suoritusmerkinnällä.

5.10 Biologia Biologia on eräs nykyajan tärkeimmistä oppiaineista kaikkien ihmisten kannalta. Biologiaa tarvitaan, kun esim. tuotetaan ravintoa, puhdistetaan elinympäristöjä, hoidetaan sairaita. Hyvään yleissivistykseen kuuluu ymmärtää itseään ihmisenä ja maailman muita eliöitä tarpeineen. Opiskelija voi suorittaa itsenäisesti osan kursseista 1 – 5. Kursseihin 6 – 9 sisältyy retkiä, vierailuja sekä laborointeja/harjoituksia, joten ne vaativat aina osallistumista kursseille. Pakolliset kurssit BI1 Elämä ja evoluutio: Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin

piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merki-tyksen ymmärtäminen.

BI2 Ekologia ja ympäristö: Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessa ja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuo-toisuutta uhkaavat tekijät ja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta. Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiin ympäristöongelmiin. Kurssilla tehdään itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai kehittämis-projekti.

Syventävät kurssit BI3 Solu ja perinnöllisyys: Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä

solun rakenteesta ja toiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, so-lujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Kurssin työtavoille on keskeistä kokeellisuus ja opiskelijan omat tutkimukset.

BI4 Ihmisen biologia: Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkaste-lun kohteita ovat ihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolus-tautua ulkoisia uhkia vastaan.

BI5 Biologian sovellukset: Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuk-sen merkityksen tulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytään biologian eri-laisiin sovelluksiin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kes-tävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Kurssilla opiskelija suunnittelee ja toteuttaa biologian so-veltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen.

Soveltavat kurssit BI6 Biologian laborointikurssi: Geenitekniikan, solubiologian, ekologian, fysiologian, anatomian ja

morfologian laborointeja ja kenttäkokeita sekä laitosvierailuja. Syvennetään ja sovelletaan bio-logian kurssien teoreettista sisältöä käytäntöön. Kurssi järjestetään joka vuosi (lv. 2018-2019), mikäli ilmoittautuneita on vähintään 10 opiskelijaa.

BI7 Onpa outoa! – Voiko sen silti syödä?: Söisitkö Mostera deliciosta vai söisikö se sinut? Tiesithän, että tomaatti on marja, mansikka paisunut kukkapohjus, mutta mikä sieni kasvaa muurahaisen päästä ohjaten isäntänsä käyttäytymistä? Kantaisitko itse lisääntymiskumppaniasi mukana – vai tarvitaanko sitä lainkaan? Ollako isä vai äiti – vai vaihtaisiko sukupuolta tarpeen mukaan? Onko

23

kaiken takana loinen, tarve lisääntyä vai vain herkullinen ateria – mutta kenelle ja miksi? Kurs-silla tutustutaan tuttuihin ja vähän oudompiinkin otuksiin ym. niin ihmisten ruokapöydiltä tai kaupan hyllyiltä kuin luonnosta löydettyinä, netin syövereitä unohtamatta. Tunneilla tutkitaan esimerkkilajien avulla eliöiden rakennetta ja sijoittumista eliökunnan sukupuuhun, etsitään nii-den sukulaisia ja tutkitaan lajien, joskus hyvinkin kummallisia ominaisuuksia, joiden avulla ne ovat selviytyneet aikojen saatossa. Eliöiden rakenteita ja käyttäytymistä ihmetellessämme poh-dimme myös, miten tähän on tultu ja mihin tästä mennään – reseptejä ja maistelua unohta-matta. Suoritus: aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn ja retkiin – kurssilaiset tekevät myös laji- ja reseptiesittelyjä. Edellyttää omakustannusosuutta materiaalihankintoihin ja retki-kuluihin. Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa.

BI8 Vaelluskurssi – Lapin luonto ja kulttuuri: Vaellusmatka esim. Lemmenjoen kansallispuistoon. Tutustutaan alueen luontoon ja ihmisen toimintaan sekä retkeilytaitoihin. Keskeisiä aiheita ovat luonnon monimuotoisuus ja herkkyys, ihmisen toiminnan vaikutus luontoon, ihmisen toimin-nan ja luonnon suojelun yhdistäminen, ekologinen luontomatkailu, alueen kulttuuri ja retkeily-taidot. Telttamajoitus, ruokailu telttakunnittain. Edellyttää omakustannusosuutta. Kurssille ote-taan enintään 20 opiskelijaa. Kurssi järjestetään joka vuosi, mikäli ilmoittautuneita on vähin-tään 12 opiskelijaa.

BI9 Biologian kertauskurssi: Yo-kokeeseen valmistava kurssi, jossa kerrataan ja syvennetään biolo-gian pakollisten ja syventävien kurssien aiheita mm. Yo-tehtävien, laborointien ja retkien avulla. Harjoittelua yo-kokeisiin ja erilaisiin pääsykokeisiin.

Suoritusjärjestys:

1. vuoden opiskelijoille suunnatut kurssit: 1-4 2. vuoden opiskelijoille suunnatut kurssit: 2-8, HUOMIOI ERITYISESTI BI5-kurssi!* 3. vuoden opiskelijoille suunnatut kurssit: 7-9

* BI5 kurssi on suoritettava 2.vuonna, mikäli aiot kirjoittaa biologian 3.vuotena – kurssi tarjo-taan vuosittain 5. jaksossa!

** Biologian opetus on suunniteltu niin, että sen kirjoittaminen onnistuu parhaiten 3. vuoden syksyllä! Suositeltu suoritusjärjestys biologiaa kirjoittaville: 1. vuosi BI1, BI2, BI3/BI4 2. vuosi BI3/BI4, BI5 (BI6, BI7, BI8) 3. vuosi 1. jakso BI9 (kertaus)

Kurssi Vaadittavat aiemmat kurssit

1. Elämä ja evoluutio BI1

2. Ekologia ja ympäristö BI2 BI1

3. Solu ja perinnöllisyys BI3 BI1

4. Ihmisen biologia BI4 BI1

5. Biologian sovellukset BI5 BI1 ja BI3

6. Biologian laborointikurssi BI6 BI1, BI3 (suositus myös BI2 ja BI4)

7. Onpa outoa! - Voiko sen silti syödä? BI7 BI1

8. Vaelluskurssi – Lapin luonto ja kulttuuri, BI8

Vähintään kaksi BI ja/tai GE kurssia

9. Biologian kertauskurssi BI9 Olet osallistumassa biologian YO-kirjoituksiin + vähintään kolme kursseista BI1-BI5

Arviointi: Kurssit 1-5 numeroarviointi ja 6-9 suoritusmerkintä: hyväksytty (S) / hylätty (H).

24

5.11 Maantiede

Maantiede on vanhimpia tieteenaloja. Jo varhain maailmaa hahmotettiin erilaisten kuvausten avulla. Eräs vanhimpia viestintävälineitä on kartta. Nykyihmisen elämää helpottaa huomattavasti selkeä maail-mankuva ja maantieteellisten käsitteiden ymmärtäminen. Tässä tehtävässä opiskelijaa auttavat lukion maantieteen kurssit. Opiskelija voi suorittaa itsenäisesti osan kursseista 1 – 4 (korkeintaan 2 itsenäistä suoritusta). Kursseihin 5-6 sisältyy retkiä, vierailuja sekä laborointeja/harjoituksia, joten ne vaativat aina osallistumista kurs-seille. Pakolliset kurssit GE1 Maailma muutoksessa: Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten

ongelmien tarkasteluun. Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaaleja riskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssi käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutua riskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous ja globaalit kehityskysymykset.

Syventävät kurssit GE2 Sininen planeetta: Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-,

vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssilla tutustutaan luonnonmaan-tieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luon-nonmaisemia ja niiden syntyä. Kurssi perehdyttää luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

GE3 Yhteinen maailma: Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoi-minnan alueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ym-päristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla tutustutaan ihmismaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitse-maan ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla. Kurssi perehdyttää ihmismaantieteellisen tie-don käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

GE4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta: Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnit-telu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

Soveltava kurssi GE5 Maantieteen kertauskurssi: Yo-kokeeseen valmistava kurssi, jossa harjoitellaan eYO-kokeiden

teknistä suoritusta sekä kerrataan ja syvennetään maantieteen pakollisten ja syventävien kurs-sien aiheita mm. Yo-tehtävien, laborointien ja retkien avulla. Perehdytään karttojen, kuvien ja tilastoaineistojen tulkintaan ja paikkatietojärjestelmien käyttöön maantieteellisen tiedon käsit-telyssä. Harjoittelua yo-kokeisiin ja erilaisiin pääsykokeisiin.

Kurssien suoritusjärjestys: 1. vuoden opiskelijoille suunnatut kurssit: 1-3 2. vuoden opiskelijoille suunnatut kurssit: 2-4 3. vuoden opiskelijoille suunnatut kurssit: 3-5

25

Kurssi Vaadittavat aiemmat kurssit

1. Maailma muutoksessa

2. Sininen planeetta GE1

3. Yhteinen maailma GE1

4. Geomedia – tutki, osallistu ja vai-kuta

GE1 ja vähintään toinen GE2/GE3

5. Maantieteen kertauskurssi Olet osallistumassa sähköiseen eYO-kirjoitukseen maan-tieteessä tai muussa reaaliaineessa! + Vähintään 3 kurs-seista 1-4

Arviointi: Kurssit 1-4 arvostellaan numeroin, kurssi 5 suoritusmerkinnällä.

5.12 Fysiikka

Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luon-nossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä: Fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tu-

tustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen. Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt. Tutkimukset ja mallintami-nen fysikaalisen tiedon rakentumisessa. Tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotet-tavuuden arviointi.

Syventävät kurssit FY2 Lämpö: Fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentami-

sessa. Lämpö ja lämpötila. Kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine. Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia. Mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde. Energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta. Tutkimuksen tai on-gelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua.

FY3 Sähkö: Fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa. Sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki. Yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait. Sähkö-teho ja Joulen laki. Kondensaattori, diodi ja LED komponentteina. Sähköstaattinen vuorovaiku-tus, Coulombin laki ja sähkökenttä. Sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tut-kiminen.

FY4 Voima ja liike: Fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle. Vuorovaikutus liik-keen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike. Newtonin lait, voima-kuvio ja voimien yhteisvaikutus. Etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus. Liikeyhtälö. Momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilan-teissa. Liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset. Liike- ja potenti-aalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki. Mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet.

FY5 Jaksollinen liike ja aallot: Fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa. Tasainen ympyräliike. Gravitaatiovuorovaikutus. Harmoninen voima ja värähdysliike. Aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen. Aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aal-lot. Ääni aaltoliikeilmiönä. Mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen.

26

FY6 Sähkömagnetismi: Fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa. Magnetismi, magneetti-nen vuorovaikutus ja magneettikenttä. Varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä. Säh-kömagneettinen induktio, magneettivuo, induk-tiolaki ja Lenzin laki. Generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla. Sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja dif-fraktio. Tutkimuksen tai ongelmanratkaisuproses-sin jäsennetty kuvaaminen.

FY7 Aine ja säteily: Näkökulmia fysiikan ja kosmolo-gian kehittymiseen. Energian kvantittuminen. Sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fo-tonit. Aaltohiukkasdualismi. Atomiytimen ra-kenne. Ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen si-dosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi. Radioaktiivisuus ja hajoamislaki. Säteilyturvalli-suus ja säteilyn hyötykäyttö. Tiedonhankinta, esit-täminen ja arviointi.

Soveltavat kurssit FY8 Kertauskurssi: Aikaisemmilla kursseilla opittujen asioiden kertaus. Valmistautuminen ylioppi-

lastutkinnon fysiikan kokeeseen. FY9 Kokeellisen fysiikan kurssi: Tietokoneavusteisten mittausten suunnittelu ja tekeminen. Kokeel-

listen tulosten tulkinta, mallintaminen ja luotettavuuden arvioiminen. Työturvallisuus. Opinto-käynnit laboratorioihin ja fysiikan alan yrityksiin. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi. (lv. 2019-2020)

FY10 Tähtitieteen ja avaruusfysiikan kurssi: Aurinkokunnan rakenne. Gravitaatio ja taivaankappalei-den liike. Avaruustutkimus. Tähti- ja galaksiavaruus. Maailmankaikkeus. Ihminen avaruudessa. Opintoretki tähtitornille. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi. (lv. 2018-2019)

FY11 Aarretta etsimässä – tutkimuskurssi: Etsinnän suunnittelu. Metallinpaljastimen avulla suoritet-tava aarteenetsintä maastossa. Tutkielman tekeminen. Löydettyjen esineiden historiallinen, kemiallinen ja fysikaalinen tarkastelu. Lähdekriittisyys. Historiallisen tiedon soveltaminen etsin-täprojektiin.

FY12 Cern –kurssi: tiedeleiri Cernissä. Tutkielman tekeminen. Tutustumiskäynnit eri yrityksiin ja yli-opistoihin. Kurssi järjestetään yhteistyössä alueiden muiden lukioiden sekä Opetushallituksen kanssa kahden tai kolmen vuoden välein.

Syventävä teemaopintokurssi TO2 FY13. Teknologiaprojekti: Opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää yksin tai yhteistyössä muiden

opiskelijoiden kanssa johonkin ilmiöön tai aihepiiriin liittyvän dokumentoidun projektin, tutkiel-man, keksinnön tai muun tuotoksen. Samalla hän kehittää osaamistaan tieto- ja viestintätekno-logiassa ja saa tilaisuuksia oppiainerajat ylittävään työskentelyyn ja yhteistyöhön.

Suoritusjärjestys: Syventävissä kursseissa numerojärjestys, poikkeuksista neuvoteltava opettajan

kanssa. Kurssi 9, 10 ja 11 pakollisen kurssin jälkeen. Kurssi 12 pakollisten ja syventävien kurs-sien jälkeen.

27

Arviointi: Kurssit 1-7 numeroarviointi. Kurssit 8-13 hyväksytty (S) / hylätty (H). Kursseja voi suorittaa it-senäisesti vain erikoistapauksissa, jolloin asiasta on keskusteltava opettajan kanssa.

5.13 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maa-ilmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetuksen pyrkimyksenä on auttaa ymmär-tämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvin-voinnille. Pakollinen kurssi: KE1 Kemiaa kaikkialla: Kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Atomin ra-

kenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään. Alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia. Ai-neiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla. Kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana. Turvallinen työskentely, aineen erotusme-netelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen, havainnointi ja johtopäätösten tekeminen.

Syventävät kurssit: KE2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa: Kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Or-

gaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden mallintami-nen ja kuvaaminen erilaisilla malleilla. Avaruusrakenne ja isomeria. Orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla. Ainemäärä ja pitoisuus. Työvälineiden ja rea-genssien käyttö sekä liuosten valmistus. Aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektro-skopia.

KE3 Reaktiot ja energia: Kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta. Kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen. Epäorgaanis-ten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksia. Aineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinker-tainen laskennallinen käsittely. Energian häviämättömyys kemial-lisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki. Kaasujen ominai-suudet ja yleinen tilanyhtälö. Reaktio iden tutkiminen kokeelli-sesti, titraus analyysimenetelmänä, tutkimustulosten käsittelemi-nen, tulkitseminen ja esittäminen.

KE4 Materiaalit ja teknologia: Kemian merkitys teknologiassa ja yh-teiskunnassa. Metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari. Atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten ominaisuuksien selittäjänä. Hapetuslu-vut ja hapetus-pelkistysreaktiot. Sähkökemian keskeiset periaat-teet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elekt-rolyysi. Kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen. Tutkimuksen tai ongelmanratkai-sun ideointi ja suunnittelu. Yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa.

KE5 Reaktiot ja tasapaino: Kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen. Happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja pus-kuriliuokset. Tasapainoon liittyvät graafiset esitykset. Homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely. Tutkimustulosten ja -prosessin arviointi.

Soveltavat kurssit: KE6 Kemian kertauskurssi: Aikaisemmilla kursseilla opittujen asioiden kertaus. Valmistautuminen

ylioppilastutkinnon kemian kokeeseen.

28

KE7 Kokeellista kemiaa: Opintokäynti laboratorioon ja alan yritykseen. Epäorgaanisen ja orgaanisen kemian töitä. Työturvallisuus. (Lv. 2018-2019)

Suoritusjärjestys: Syventävissä kursseissa numerojärjestys, poikkeuksista neuvoteltava opettajan

kanssa. Kurssi 7 pakollisen kurssin jälkeen. Arviointi: Kurssit 1-5 numeroarviointi. Kurssi 6-7 hyväksytty (S) / hylätty (H). Kursseja voi suorittaa itse-

näisesti vain erikoistapauksissa, jolloin asiasta on keskusteltava opettajan kanssa.

5.14 Filosofia

Filosofia on viisauden rakastamista. Se on vanha perustiede, jonka kohteena on koko todellisuus ja väli-neenä järkiperäinen ajattelu. Perinteisinä tutkimusalueina filosofiassa on ollut todellisuuden perus-luonne, etiikka ja tiedonmuodostus. Filosofiassa keskeistä on jäsentää ongelmia ja erilaisia taustaoletuk-sia käsitteellisesti sekä loogisen päättelyn, keskustelun ja väittelyn avulla pyrkiä löytämään oikeita vas-tauksia. Filosofian kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofian opetus tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä. Filosofian avulla opiskelija voi kehittää ajat-telun, päättelyn, keskustelun, väittelemisen ja perustelemisen taitoja. Filosofian opiskelu kehittää arvos-telukykyä ja luovaa ajattelua. Opiskelija oppii hahmottamaan laajoja käsitteellisiä yhteyksiä eri asioiden välillä. Filosofian opiskelu kehittää sekä suvaitsevaista asennetta toisin ajattelevia kohtaan että luotta-musta omiin kykyihin selvittää monimutkaisia asioita. Se tukee opiskelijan kehitystä aktiiviseksi ja vas-tuulliseksi kansalaiseksi. Filosofian kursseista voi opiskella itsenäisesti kurssit 2-4. Pakolliset kurssit FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun: Mitä filosofia on. Keskeisiä filosofian käsitteitä. Filosofinen

ajattelu ja filosofian käyttämät menetelmät. Filosofian perustaidot. Tieto ja tietäminen. FI2 Etiikka: Etiikan luonne osana filosofiaa. Keskeisiä etiikan osa-alueita ja käsitteitä. Hyvä, paha,

oikea ja väärä. Moraalin velvoittavuus ja suhteellisuus. Eettinen argumentointi. Elämänvalinnat. Syventävät kurssit FI3 Yhteiskuntafilosofia: Hyvän yhteiskunnan malleja. Yksilön ja yh-

teiskunnan suhde. Keskeisiä käsitteitä: oikeudenmukaisuus, oi-keudet, velvollisuudet, tasa-arvo, valta, omistaminen, rangais-tukset, yhteiskuntasopimus.

FI4 Tieto, tiede ja todellisuus: Metafysiikka, tietoteoria ja tieteenfi-losofia. Käsityksiä todellisuuden, tiedon ja totuuden luonteesta sekä tieteentekemisen perusteista. Tieteiden kenttä.

FI5 Filosofian kertauskurssi: Kaikkien valtakunnallisten kurssien keskeinen sisältö. Valmentava kurssi yo-kokeisiin. Harjoitellaan hyviä yo-vastauksia ja filosofisia taitoja. Kurssille tulemisen edel-lytyksenä on vähintään kolmen valtakunnallisen kurssin suorit-taminen. (Koulukohtainen)

Syventävä teemaopintokurssi TO1 FI6 Näkökulmia maailmaan: Maailman hahmottaminen eri näkökulmista esim. luonnontieteet, ih-

mistieteet, taide. Yhteisiä ja erottavia tekijöitä. Symboliikka.

29

Suoritusjärjestys: FI1 suoritetaan aina ensimmäisenä kurssina, muissa kursseissa suoritusjärjestys on vapaa.

Arviointi: Kurssit 1 – 4 numeroarviointi, kurssi 5 ja 6 hyväksytty (S) / hylätty (H).

5.15 Psykologia

Psykologia on ihmisen toimintaa tutkiva tiede. Ihminen nähdään ajattelevana, tahtovana, tuntevana, valintoja tekevänä, oppivana ja toimivana psykofyysissosiaalisena olentona. Psykologia on jakautunut moniin eri suuntauksiin, joilla on omat painotuksensa. Ihmisen toiminnasta psykologiatiede pyrkii silti luomaan yhtenäisen kokonaiskuvan. Psykologiassa on vahva tutkimusperinne ja tutkimusten avulla saa-tua tietoa hyödynnetään monin tavoin yhteiskunnassa. Psykologisen tiedon tarve on kasvanut nyky-yh-teiskunnassa. Psykologian opetuksessa pyritään siihen, että opiskelija saa hyvän yleiskuvan psykologiasta tieteenä. Hän ymmärtää ihmisen toiminnan lainalaisuuksia, mutta hän ymmärtää myös, että jokainen ihminen on oma yksilönsä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedos-taa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Hän oppii soveltamaan saamaansa tietoa oman elämänsä ohjaukseen ja saa myös välineitä muiden ihmisten parempaan ymmärtämiseen. Psykologian opiskelusta on paljon henkilökohtaista hyötyä. Psykologian kursseista voi opiskella itsenäisesti kurssit 2 - 6 ja 8. Kurssi 8 on verkkokurssi ja opiskellaan aina osittain itsenäisesti. Pakollinen kurssi PS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen: Johdatusta psykologiaan. Biologiset, psyykkiset, sosiaaliset

ja kulttuuriset tekijät ihmisen toiminnan selittämisessä. Psykologia tieteenä. Opiskelu ja oppi-minen.

Syventävät kurssit PS2 Kehittyvä ihminen: Kehityksen taustatekijät, vaiheet ja osa-alueet. Elämänkaari. Lapsuuden ja

nuoruuden kehitys. Kehityspsykologinen tutkimus. Tiedon soveltaminen omassa elämässä. PS3 Tietoa käsittelevä ihminen: Kognitiiviset perustoiminnot: havaitseminen, tarkkaavaisuus,

muisti. Sisäiset mallit ja havaintokehä. Kognitiivisten toimintojen tutkimus. Hermoston rakenne ja sen yhteys psyykkisiin toimintoihin.

PS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys: Tunteiden muodostuminen ja luonne. Tun-teiden merkitys psyykkisen tasapainon ja hyvinvoinnin kannalta. Mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito.

PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen: Persoonallisuuden määritteleminen, tutkiminen ja selit-täminen. Persoonallisuusteoriat. Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus persoonalli-suuteen ja toimintaan.

PS6 Sosiaaliset suhteet: Ihminen yhteisön jäsenenä. Sosiaalisen ympäristön jäsentäminen. Vuoro-vaikutus ja ihmissuhteet. Ryhmädynamiikka ja ryhmien väliset suhteet. Monikulttuurisuus. (Koulukohtainen)

PS7 Elämänkysymykset ja ihmisenä kasvaminen: Elämänvalinnat. Selviytymiskeinot. Pettymysten kohtaaminen. Ihmissuhdetaidot. Luopuminen. Henkinen kasvu. Elämän tarkoitus. Positiivinen ajattelu. (Koulukohtainen)

PS8 Työpsykologia: Ihminen erilaisissa työympäristöissä. Ergonomia. Työn kehittäminen ja ongel-mien ratkaiseminen. Hyvinvointi ja turvallisuus työssä. Johtajuus ja henkilöstöasiat. (Koulukoh-tainen)

30

PS9 Psykologian kertauskurssi: Kaikkien valtakunnallis-ten kurssien keskeiset sisällöt. Valmentava kurssi yo-kokeisiin. Harjoitellaan hyviä yo-vastauksia. Kurssille tulemisen edellytyksenä on vähintään nel-jän valtakunnallisen kurssin suorittaminen. (Koulu-kohtainen)

Suoritusjärjestys: PS1 suoritetaan aina ensimmäisenä kurs-

sina, muissa kursseissa suoritusjärjestys on vapaa. Arviointi: Kurssit 1 – 6 numeroarviointi, 7-9 hyväksytty (S) /

hylätty (H)

5.16 Historia Historia antaa opiskelijalle tietoja, joiden avulla hän voi ymmärtää omaa aikaansa ja hahmottaa kansain-välistä maailmaa. Historia korostaa kriittistä pohdintaa ja muutosten analysointia. Historian opiskelu ke-hittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonai-suuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riip-puvuussuhteet sekä historian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Suomen historiaa tar-kastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identi-teettiä rakentava oppiaine. Pakolliset kurssit HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa: Väestö- ja yhteiskuntahistoriaa. Teemoina

mm. ihmisen ja luonnon suhde, yhteisön muuttuminen, väestönkasvu, globaalin talouden syn-tyminen.

HI2 Kansainväliset suhteet: 1900-luvun keskeiset tapahtumat kuten maailmansodat, kylmä sota, taloudellinen kehitys, Euroopan ääriliikkeet, demokratian kriisi, holokausti, toinen maailman-sota seurausilmiöineen, YK ja ihmisoikeudet, siirtomaiden vapautuminen ja uusi Eurooppa.

HI3 Itsenäisen Suomen historia: Katsaus 1800-lukuun, jonka jälkeen käsitellään merkittävimmät Suomen historian tapahtumat 1900-luvulla.

Syventävät kurssit HI 4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys: Yhteiskunnallinen ajattelu ja aatteet, myyttisen, us-

konnollisen ja tieteellisen maailmankuvan muuttuminen antiikista nykypäivään. Taide oman aikansa ilmentäjänä.

HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi: Suomen historian kehityslinjat ennen vuotta 1809, esihistoria, keskiaika, uuden ajan alku, suurvalta-aika, vapauden ja hyödyn aika, Ruotsin vallan loppu ja au-tonomian ajan alku.

HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat: Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolis-ten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina. Historiaa tarkastellaan muiden kuin eurooppalaisten kulttuurien näkökulmasta ja näin luodaan lähtökohtia kulttuurien vuorovaikutukselle ja ymmärtämiselle.

Soveltavat kurssit HI7 Sotahistoria: Kurssi tarkastelee sodankäynnin historiaa antiikista nykypäivään. Kurssilla tutustu-

taan sotataidon kehitykseen, arvioidaan konfliktien ja sotien merkitystä historiassa eri näkökul-mista ja pyritään antamaan valmiudet nykyisten konfliktien taustojen ja kehityksen ymmärtä-miseen. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi. (lv. 2018-2019)

31

HI8 Arjen historia: Kurssi tarkastelee eri aika-kausien arkielämää, tapoja ja kulttuuria vanhasta Egyptistä nykyaikaan. Kurssi pe-rehdyttää historian tutkimuksen perusme-todeihin ja keskeisiin lähteisiin ja antaa valmiudet historiallista aihetta käsittele-vän tutkielman laatimiseen. Kurssi järjes-tetään joka toinen vuosi. (lv. 2019-2020)

HI9 Historian kertauskurssi: Yo – kokeeseen valmistava kurssi, jossa kerrataan ja sy-vennetään historian kurssien aiheita.

Suoritusjärjestys: Suoritusjärjestys on vapaa. Arviointi: Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä,

hyväksytty (S) / hylätty (H).

5.17 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta, oikeusjärjestystä ja vaikuttamista tarkastellaan suoma-laisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi koostuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeus-tieteen sisällöistä. Se antaa valmiudet yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja toimimiseen aktii-visena kansalaisena. Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökoh-dat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivi-nen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen. Pakolliset kurssit YH1 Suomalainen yhteiskunta: Kurssi sisältää Suomen vallanjako- ja päätöksentekosysteemin, kan-

salaisen perusoikeudet, Euroopan unionin rakenteen ja oikeusvaltion turvallisuusjärjestelmät. YH2 Taloustieto: Kurssilla perehdytään talouselämän toimintaperiaatteisiin. Se käsittelee mikro- ja

makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma: Kurssi perehdyttää Euroopan unionin toimintaan ja

rakenteeseen, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja antaa valmiuksia aktiiviseen toimintaan Euroopan unionin kansalaisena. Kurssin aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia mediaa ja muita informaatiolähteitä hyödyntämällä.

Syventävä kurssi YH4 Kansalaisen lakitieto: Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiske-

lijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Soveltavat kurssit YH5 Yrittäjyys: Kurssi tutustuttaa suomalaiseen yrityselämään ja yrittäjänä toimimiseen. Pyritään

vahvistamaan ulkoisen yrittäjyyden ohella myös opiskelijan sisäistä yrittäjyyttä ja annetaan yrit-tämisen aloittamiseen tarvittavat perustiedot. Paikalliseen yritysmaailmaan tutustuminen on olennainen osa kurssia.

32

YH6 Business tutuksi: Kurssilla tutustutaan yrittäjyyteen oman harjoitusyrityksen kautta. Kurssi on hajautettu ja edellyttää aktiivisuutta ja sitoutumista yritystoimin-taan yhden lukuvuoden ajan. Toiminta harjoitusyrityksessä antaa opiskelijalle realistisen kuvan yrittäjää koskevista haasteista ja arkipäivän toiminnasta. Kurssi toteutetaan yhteistyössä paikallis-ten yritysten ja yhdistysten kanssa. Kurs-silla opiskelijat voivat toimia myös leirioh-jaajina. YH 6a-linjalaiset suorittavat kurs-sin yhdessä vuodessa sitoutumatta mihin-kään jatkovelvoitteisiin. YH 6b-linjalaiset sitoutuvat kansainvälisyysaiheiseen pro-jektiin ja suorittavat myös YH 7 kurssin. YH 6b-linjalaisia voi olla 8-12 opiskelijaa. Ryhmä valitaan tarvittaessa hakemusten / haastatteluiden perusteella. YH 6b ja YH 7 kurssien jälkeen ryhmä tekee esim. ul-komaanmatkan yritystoiminnallaan hankkimilla varoilla.

YH7 Yritetään yhdessä: Opiskelija sitoutuu erilaisiin yrittäjyysprojekteihin, -leireihin ja –hankkeisiin. Kurssin aikana harjoitetaan yritystoimintaa, jonka tarkoituksena on syventää opiskelijan työelä-mätaitoja ja yrittäjyysosaamista sekä kerätä varoja yhteistä kurssimatkaa varten. Kurssille ote-taan YH 6b-kurssin suorittaneet opiskelijat.

YH8 Yhteiskuntaopin kertauskurssi: Yo-kokeeseen valmistava kurssi, jossa kerrataan ja syvennetään yhteiskuntaopin kurssien aiheita erilaisten tehtävien ja projektien avulla.

YH9 Kulttuurielämyksiä läheltä ja kaukaa: Kansainvälistä tietoisuutta lisäävä matkakurssi. Matkus-tetaan kotimaiseen, eurooppalaiseen tai Euroopan ulkopuoliseen matkakohteeseen ja tutustu-taan sen kulttuuriantiin. Kurssin suorittamiseen kuuluu tehtäviä ennen matkaa, matkan aikana ja sen jälkeen. Kurssi tarjotaan kaikille opiskelijoille. Kurssi on omakustanteinen.

Syventävä teemaopintokurssi TO3

YH10 Satakuntalainen yrityselämä: Tavoitteena on tutustua yrityksiin Satakunnassa. Kurssin tavoit-teena on kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa toimintaympäris-töissä. Lukiossamme painopisteenä on yrittäjyyteen perehtyminen. Kurssi suoritetaan itsenäi-sesti opettajan ohjauksessa. Kurssilla tuotetaan sähköinen esitys tutkittavasta aiheesta. Opiske-lija voi keskittyä työssään esim. yrityksen osaamisalueiden, kansainvälisen toiminnan tai työelä-män vaatimusten kuvaamiseen. Kurssilla syntynyt aineisto on kouluyhteisön käytössä.

Suoritusjärjestys: Suoritusjärjestys on vapaa. Arviointi: Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin, soveltava kurssi suoritusmerkinnällä, hy-

väksytty (S) / hylätty (H).

YH5, YH6 ja YH7 kurssien suorittaminen on edellytyksenä Yrittäjyyden polut -kokonaisuuden suorittamiselle ja erillisen todistuksen saamiselle.

33

5.18 Evankelis-luterilainen uskonto Uskonto on yleisinhimillinen ilmiö, joka liittyy pyhän kokemiseen sekä pyrkimykseen ymmärtää tuon-puoleista todellisuutta ja saavuttaa se. Lukiossa tätä aihepiiriä käsittelee samanniminen oppiaine. Histo-riassa on syntynyt lukuisia erilaisia uskontoja ja katsomuk-sia, joiden vaiheisiin, oppeihin ja käytänteisiin lukion us-konnonopetuksessa perehdytään. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteis-kuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Opiskelija perehtyy sekä omaan uskontoon että muihin uskontoihin ja katso-muksiin. Uskonnonopetus tukee opiskelijan uskontoihin ja katso-muksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Samalla annetaan valmiuksia oman maailmankatsomuksen rakenta-miseen ja arvioimiseen. Uskonnon opiskelu antaa valmiuk-sia erilaisten katsomusten analyyttiseen arvioimiseen. Opis-kelija saa myös valmiuksia käydä dialogia eri tavalla ajattelevien kanssa. Uskonnonopetuksessa otetaan erilaiset näkemykset huomioon ja kunnioitetaan yksilöllisiä vakaumuksia. Uskonnon kursseista voi opiskella itsenäisesti kurssit 2–6. Pakolliset kurssit UE1 Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä: Uskonto yleisinhimillisenä

kulttuuri-ilmiönä. Erilaisten katsomusten kohtaaminen nykymaailmassa. Lähi-idän monoteisti-set uskonnot.

UE2 Maailmanlaajuinen kristinusko: Kristinuskon asema eri puolilla maailmaa. Kristillisten suun-tausten erityispiirteet. Ajankohtaisia kristillisiä kysymyksiä.

Syventävät kurssit UE3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä: Aasian perinteiset uskonnot: historiaa ja nyky-

päivää. Luonnonkansojen uskonnot. Uusia uskonnollisia liikkeitä. UE4 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa: Uskontojen asema, merkitys ja toiminta Suomessa.

Uskonto yhteisöjen ja yksilöiden elämässä. Uskontodialogi eri katsomusten välillä. UE5 Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa: Uskonnon tutkimus ja sen ajankohtai-

set teemat. Taiteen ja symboliikan merkitys uskonnoissa. Uskonnon ilmeneminen populaari-kulttuurissa.

UE6 Uskonnot ja media: Uskontojen näkyminen mediassa. Uskonnollisen informaation luonne ja käyttö. Median vaikutus uskontoilmiöihin.

UE7 Ollaan ihmisiksi: Etiikan syventävä kurssi. Raamatusta nousevien eettisten aihioiden sovelta-mista arkipäivän eri tilanteisiin. Yhteistyötä eri tahojen ja järjestöjen kanssa. (Koulukohtainen)

UE8 Uskonnon kertauskurssi: Kaikkien valtakunnallisten kurssien keskeiset sisällöt. Valmentava kurssi yo-kokeisiin. Harjoitellaan hyviä yo-vastauksia. Kurssille tulemisen edellytyksenä on vä-hintään neljän valtakunnallisen kurssin suorittaminen. (Koulukohtainen)

Suoritusjärjestys: UE1 suoritetaan ensimmäisenä kurssina, muissa kursseissa suoritusjärjestys on vapaa. Arviointi: Kurssit 1 – 6 numeroarviointi, kurssit 7 ja 8 hyväksytty (S) / hylätty (H).

34

5.19 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustiedossa tarkastellaan ihmisten luomia katsomusjärjestelmiä. Se hyödyntää monia tie-teitä mm. filosofiaa sekä ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä. Oppiaine rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteel-lisina. Ihminen on kulttuurinen toimija, joka luo merkityksiä yhteisössä. Oppiaineessa painotetaan ihmis-ten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tie-toisesti ohjata elämäänsä. Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuk-sellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevai-suutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Pakolliset kurssit ETI Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu: Maailmankatsomuksen muotoutuminen. Oman kat-

somuksen ja uskomusten analysointi. Kriittisyyden herättäminen. ET2 Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä: Ihmiskäsitykset, identiteetin perustekijät, ihmisarvo ja ih-

misoikeudet, erilaiset käsitykset hyvästä elämästä. Syventävät kurssit ET3 Yksilö ja yhteisö: Yhteisöllisyys ja oma identiteetti, yksilönä yhteisössä, kansalaisen valtiossa ja

toimijana talousjärjestelmässä. Ihmisoikeudet. Yhteiskunnan kriittinen tarkastelu. Aktiivisena kansalaisena toimiminen.

ET4 Kulttuurit katsomuksen muovaajina: Kulttuurin käsite ja merkitys. Identiteetin muodostumi-nen tietyssä kulttuurissa. Kulttuurien vuorovaikutus. Suvaitsevaisuus.

ET5 Katsomusten maailma: Erilaisten uskonnollisten ja uskonnottomien maailmankatsomusten ym-märtäminen. Maailmankatsomuksellisten järjestelmien analysointi. Uskontokritiikki. Uskontoi-hin ja maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin tutustuminen.

ET 6 Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus: Maailmankatsomuksellisesti tärkeät käännekohdat ihmiskunnan historiassa, nykyisen maailmankatsomuksen rakentuminen, teknologian rooli osana kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Suoritusjärjestys: Suoritusjärjestys on vapaa. Arviointi: Numeroarviointi.

5.20 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää ter-veyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä toiminta- ja työkykynä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairauksia sekä terveyden edistämistä ja sairauksien eh-käisyä ja hoitoa tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla sekä yksilön, perheen, yhteisön että yh-teiskunnan ja globaalista näkökulmasta.

35

Pakollinen kurssi TE1 Terveyden perusteet: Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua ter-

veysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnista-maan ja arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Syventävät kurssit TE2 Ihminen, ympäristö ja terveys: Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta

voimavarana ja perehdytään sosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoit-teita. Keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn

TE3 Terveyttä tutkimassa: Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitie-toa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena

Soveltavat kurssit TE4 Terveystiedon kertauskurssi: Kurssilla valmistaudutaan terveystiedon ylioppilaskirjoituksiin,

kertaamalla terveystiedon kurssien aiheita ja syventämällä tietoja. Lisäksi tutustutaan vanhoi-hin ylioppilaskokeisiin, erilaisiin kysymystyyppeihin ja opiskelu- ja vastaamistekniikkaan.

TE5 Ensiapukurssi: Tavoitteena on, että opiskelijalla on tiedot ja taidot auttamiseksi hätätilanteessa sekä tavallisimmissa sairaus-, onnettomuus- ja elvytystilanteissa. Opiskelija suorittaa SPR:n EA1-, EA2- ja elvytyskurssit, yhteensä 35 tuntia. (Maksullinen itsenäinen suoritus. Kurssimer-kintä suoritustodistuksen perusteella.)

TE6 Hygieniaosaaminen: Hygieniaosaamiseen sisältyy elintarvikehygienian eri aihealueita kuten mikrobiologian perusteet, ruokamyrkytykset, hygieeniset työskentelytavat, henkilökohtainen hygienia, puhtaanapito, omavalvonta ja lainsäädäntö. Tavoitteena on, että opiskelija läpäisee hygieniaosaamistestin. (Maksullinen itsenäinen suoritus. Kurssimerkintä suoritustodistuksen perusteella.)

Suoritusjärjestys: TE1 suoritetaan aina ensimmäisenä kurssina, muissa kursseissa suoritusjärjestys on

vapaa. Arviointi: Numeroarviointi tai hyväksytty (S) / hylätty (H).

5.21 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on opettaa opiskelijalle sellaisia taitoja ja tietoja, joiden avulla hän pys-tyy ylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyään sekä hyvinvointiaan. Liikunnanopetuksella tuetaan opiskelijaa vastuulliseen omasta fyysisestä aktiivisuudesta ja toiminta- ja opiskelukyvystä huolehtimiseen sekä istuvan elämäntavan vähentämiseen. Opetuksessa korostetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä osana liikunnallista elämäntapaa. Pakolliset kurssit LI1 Energiaa liikunnasta: Liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksien

harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa, opiskeluympäristön mahdollisuuk-sia monipuolisesti käyttäen.

LI2 Aktiivinen elämäntapa: Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hen-gitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto.

36

Syventävät kurssit LI3 Terveyttä liikkuen: Säännöllisen liikunnan harras-

tamisen edistäminen. Tavoitteena kunnon kohot-taminen, oman liikuntaohjelman suunnittelun ja toteuttamisen avulla. Opiskelijat voivat vaikuttaa kurssin sisältöön.

LI4 Yhdessä liikkuen: Vanhojen päivien tanssi. Opiske-lijat voivat vaikuttaa kurssin sisältöön.

LI5 Hyvinvointia liikkuen: Lisää opiskeluvireyttä ren-touttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Opiskelijat voivat vaikuttaa kurssin sisäl-töön.

Soveltavat kurssit LI6 Palloilukurssi: Tutustutaan eri palloilulajeihin ja niiden harrastamiseen. LI7 Pesäpallokurssi: Pesäpallon lajiharjoittelua perusliikuntakurssien sisältöjä syventäen. LI8 Erikoiskurssi: Elämysliikuntaa seikkaillen, sekä

vuodenajasta riippuen joko vaellus tai laskettelu-osuus. Edellyttää omakustannusosuutta.

LI9 Liikunnan lukiodiplomi (LILD4): Liikunnan lukio-diplomi edellyttää vähintään viiden liikunnan kurs-sin suorittamista. Kurssin tavoitteena on, että opis-kelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaa-misestaan ja harrastuneisuudestaan liikunnassa. Liikunnan lukiodiplomin tavoitteena on, että opis-kelija pohtii monipuolisesti liikunnan merkitystä elämässään samalla kehittäen fyysistä toimintaky-kyään, liikunnallista erityisosaamistaan, harrastuneisuuttaan ja yhteistyökykyjään. Kurssin kes-keisiä sisältöjä ovat liikunnan osioiden lisäksi liikunnallisen tutkielman sekä portfolion tekemi-nen. Liikunnan lukiodiplomi muodostuu liikuntakykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen, harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen sekä portfolion muodossa tehtävän itsearvioinnin muo-dostamasta kokonaisuudesta. Diplomi jaetaan lukion päättötodistuksen liitteenä.

Suoritusjärjestys. 1 ja 2 numerojärjestys, muissa vapaa. Diplomin suorittaminen suositellaan aloitetta-

vaksi ensimmäisen lukuvuoden keväällä. Arviointi: Numeroarviointi tai hyväksytty (S) / hylätty (H). LI8 ja LI9 hyväksytty (S)/hylätty (H).

5.22 Musiikki Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Musii-kinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä. Omakohtainen mu-siikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Tehtävänä on tarjota elä-myksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Musiikinopetuksessa on keskeistä opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen, ajattelu ja kyky oman toiminnan arviointiin kehittyvät vuorovai-

37

kutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa so-siaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Musiikin tuottaminen – laulaminen, soittaminen ja musiikillinen kek-sintä – ja kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Oppisisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilainen suuntautuminen ja lähtötaso. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä. Taideaineena musiikki tukee ja luo koulun kulttuuritoimintaa. Se on tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiske-lija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyn-tämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun. Opetuksen tavoitteet Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista

oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen

kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan

syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta

tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien monimuo-toisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa

oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa

osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa

osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista.

Arviointi: Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta ja musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja moni-puolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä.

Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arvioin-tia. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuut-taan.

5.22.1 Yleislinja Pakolliset kurssit MU1 Musiikki ja minä: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin

alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

MU2 Moniääninen Suomi: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista mu-siikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiinty-

38

viä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustateki-jöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vai-kutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, eri-tyisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinla-jeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.

Syventävät kurssit MU3 Ovet auki musiikille: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita

musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tar-kastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmär-tämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutus-tutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musi-sointi- ja tiedonhankintataitojaan.

MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuu-teen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painot-tuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.

Soveltavat kurssit MU5 Musiikkiprojekti: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan

ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juh-liin, äänite tai taiteidenvälinen projekti.

MU6 Lukiodiplomikurssi (MULD6): Opiskelija valmistaa nauhoittamalla, kirjoittamalla, organisoi-malla tai esiintymällä suuntauksensa mukaan diplomityön kattavan opinnäytteen. Kurssi suori-tetaan osittain tai kokonaan itsenäisesti. Diplomi arvioidaan valtakunnallisten ohjeiden mukai-sesti ja toinen arvioinnin suorittajista on koulun ulkopuolinen henkilö. Diplomin suorittamisesta saa erillisen kurssitodistuksen päättötodistuksen liitteenä. Lukiodiplomikurssin aloittaminen edellyttää neljää suoritettua musiikinkurssia.

MU7 Musiikkiopisto-opinnot: Musiikkiopistossa opiskelevat ja musiikkikoulun päästötodistuksen saaneet opiskelijat ovat oikeutettuja suoritusmerkintään.

Yleislinjan opiskelijat voivat hyödyntää musiikkilinjan laajaa kurssitarjontaa osallistumalla musiikkilinjan kursseille MUP 10-26, mikäli kursseilla on tilaa ja opiskelijan musiikilliset valmiudet soveltuvat painotet-tuun opiskeluun kurssien sisältö huomioiden. Suoritusjärjestys: Pakollisten musiikinkurssien (MU1 ja MU2) jälkeen suoritusjärjestys on vapaa. Lu-

kiodiplomikurssin (MU6) voi tehdä vasta, kun suoritettuna on neljä musiikin kurssia. Arviointi: Kursseista MU1 - MU4 ja MU6 numeroarviointi, kurssit MU5 ja MU7 hyväksytty (S) / hylätty

(H).

5.22.2 Musiikkilinja Ulvilan lukion musiikkilinja tarjoaa aktiiviselle musiikin harrastajalle innostavan ja luovan ympäristön lu-kio-opintojen ja monipuolisten musiikkiopintojen yhdistämiseen. Oletpa musiikin aktiivinen harrastaja tai ammattiopintoihin tähtäävä muusikko meillä voit suorittaa lukio-opinnot ja samalla edetä musiikin opinnoissasi mukavasti yhdessä muiden musiikkilinjalaisten kanssa.

39

Musiikkilinjalla on tarjolla yhteensä yli 30 musiikin kurssia. Laajassa kurssitar-jonnassa on omat kurssikokonaisuu-tensa bändityöskentelylle, ääni- ja va-lotekniikalle, monipuoliselle laulami-selle, musiikin tietoaineille ja soi-tinopinnoille. Musiikkilinjan opiskelijoi-den käytettävissä on nykyaikainen mu-siikin opetusvälineistö oppitunneilta aina suuriin konserttikokoonpanoihin saakka. Musiikkilinjalla myös esiinny-tään monipuolisesti niin laajoissa kon-serttiprojekteissa kuin erilaisilla pie-nemmilläkin keikoilla. Musiikkilinjalaisen tulee suorittaa lu-kioaikana vähintään kahdeksan musii-kin kurssia. Meillä voit painottaa musii-kin kurssivalintoja oman musiikillisen kiinnostuksesi mukaisesti laulamiseen, soittamiseen tai musiikkiteknologiaan. Lukiossa suoritettavien musiikin kurs-sien lisäksi opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa musiikkioppilaitoksessa suoritettuja opintoja tai muita tavoit-teellisia ja ohjattuja musiikkiopintoja. Musiikkilinjalainen voi myös saada lu-kion järjestämää soitinten tai laulun yksilöopetusta. Katso tarkemmat tie-dot kurssikuvauksista. Yhteishaun lisäksi musiikkilinjalle hakeville on erillinen hakulomake ja valintakoe. Kaikki musiikkilinjalle hakevat täyttävät erillisen hakulomakkeen ja palauttavat sen Ulvilan lukioon kevään yhteishaun loppuun mennessä. (linkki hakulomakkeeseen tähän) Jokaiselle valintakokeeseen kutsuttavalle hakijalle ilmoitetaan valintakokeen ajankohta ja tarkemmat ohjeet. Valintakoe sisältää haastattelun, laulunäytteen ja soittonäytteen. Lopullinen opiskelijavalinta määräytyy seuraavasti: Perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo maks. 10 p. Valintakoe maks. 6 p. Lisänäytöt (musiikkiharrastuksista) maks. 4 p. Yhteensä 20/20 p. Musiikkilinjan kurssit Musiikkilinjalla opiskelevan on lukioaikana suoritettava vähintään kahdeksan musiikin kurssia. Musiikkilinjan pakolliset kurssit:

MUP1 Musiikki ja minä (1.vsk) MUP2 Moniääninen Suomi (1.vsk) MUP3 Ovet auki musiikille (2.vsk)

40

Lisäksi vähintään kaksi kurssia seuraavista: MUP7 - 9 Bändityöskentely (1.-2. vsk) MUP12 - 14 Yleiskuoro (1.-3. vsk) MUP15 - 16 Kamarikuoro (1.-3. vsk)

Muut vähintään kolme kurssia vapaasti lukion musiikin kurssien tarjonnasta. Pääosa musiikkilinjan kurs-seista järjestetään jokaisena lukuvuonna. Opetuksen ja opiskelun tarkoituksenmukaisen järjestämisen takia joitakin kursseja saatetaan toteuttaa harvemmin. Pakolliset kurssit MUP1 Musiikki ja minä: Opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman

musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuu-ripalvelujen käyttäjänä. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmai-sun välineenä. Kurssilla opiskellaan musiikin perusaineksia sekä musiikin rakenteita. Pe-rehdytään eurooppalaisen taidemusiikin kehitykseen. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympä-ristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

MUP2 Moniääninen Suomi: Kurssilla opitaan tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistetaan omaa kulttuurista identiteettiä. Tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin sekä perehdytään 1900-luvun taidemusiikkiin ja pop-rock- sekä jazz-musiikin kehitykseen. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja oppii ymmärtä-mään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Opiskelussa käytetään pääasialli-sena työtapana kuuntelua. Kurssilla kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Kurssilla opiskellaan musiikin perusaineksia sekä musiikin rakenteita. Sisällöt edustavat eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.

Syventävät kurssit MUP3 Ovet auki musiikille: Opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikult-

tuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuu-rien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kult-tuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataito-jaan.

MUP4 Musiikki viestii ja vaikuttaa: Kurssilla tutustutaan musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuk-siin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi eloku-vassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, ku-vaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.

Soveltavat kurssit MUP5 Musiikkiprojekti: Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti

musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelma koulun juhliin, äänite tai taiteiden väli-nen projekti.

MUP6 Musiikin lukiodiplomi (MULD6): Opiskelija valmistaa nauhoittamalla, kirjoittamalla, organisoi-malla tai esiintymällä suuntauksensa mukaan diplomityön kattavan opinnäytteen. Kurssi suori-tetaan osittain tai kokonaan itsenäisesti. Diplomi arvioidaan valtakunnallisten ohjeiden mukai-sesti ja toinen arvioijista on koulun ulkopuolinen henkilö. Diplomin suorittamisesta saa erillisen kurssitodistuksen päättötodistuksen liitteenä. Lukiodiplomikurssin aloittaminen edellyttää nel-jää suoritettua musiikinkurssia.

41

MUP7-9 Bändityöskentely: Tavoitteena yhtyesoitto- ja laulutaitojen kehittäminen. Musiikkityyleinä kurssilla ovat esim. pop, rock, jazz ja latin sekä vapaavalintaiset tyylit. Pop-jazz-teorian sekä bändisovituksen perusteita käytännössä. Esiintymisiä ja yhtyelaitteiston käytön perusteita.

MUP10 Solistinen laulu: Harjoitellaan solistisen laulun perustaitoja populaarimusiikin eri tyyleissä. Val-mistetaan solistisia lauluosuuksia yhteistyössä bändi- kuoro- ja lukiodiplomikurssien kanssa. Kurssiin voi sisältyä ilta- ja viikonlopputyöskentelyä.

MUP11 Yhtyelaulu: Tutustutaan moniääniseen yhtyelauluun eri tyyleissä ja kokoonpanoissa. Perehdy-tään yhtyeessä laulamisen tapoihin ja yhtyelaulusovitusten perusteisiin laulaen, analysoiden ja sovittaen.

MUP12-14 Yleiskuoro: Yleiskuorokurssien tavoitteena on harjoitella kuoro-ohjelmistoa esitettäväksi koulun tilaisuuksissa sekä julkisissa konserteissa ja esiintymisissä. Harjoitellaan laulutekniikan perustaitoja ja kehitetään moniäänisen laulun taitoa. Yleiskuoron ohjelmisto on pääosin piano- ja yhtyesäesteistä. Esiintymisiin ja harjoitusjaksoihin voi sisältyä ilta- ja viikonlopputyöskente-lyä.

MUP15-16 Kamarikuoro: Kamarikuorokurssien tavoitteena on harjoitella yleiskuoroa (MUP 12 - 14) haasteellisempaa, lähinnä säestyksetöntä kuoro-ohjelmistoa esitettäväksi koulun tilaisuuksissa sekä julkisissa konserteissa ja esiintymisissä. Kurssille osallistuvien opiskelijoiden tulee hallita säestyksettömään lauluun tarvittava riittävän sävelpuhdas laulutaito. Kurssilla harjoitellaan ää-nenmuodostuksen perustaitoja ja syvennetään moniäänisen, pääosin säestyksettömän laulun taitoa. Esiintymisiin ja harjoitusjaksoihin voi sisältyä ilta- ja viikonlopputyöskentelyä.

MUP17 Kitaran vapaasäestys: Kurssilla harjoitellaan kitaran vapaansäestyksen alkeita, avokieli- ja bar-reesointuja sekä melodian soittoa pääosin tabulatuureista. Tavoitteena on saavuttaa perustai-dot kitaralla säestämiseen yksin ja osana yhtyettä.

MUP18 Äänentoisto: Live-äänentoiston perusteet. Puheen, laulun ja soiton äänentoistoon sekä äänen-toistolaitteiden perustoimintoihin tutustuminen. Käytännön työskentelyä koulun tapahtumissa. Kurssiin voi sisältyä ilta- ja viikonlopputyöskentelyä.

MUP19 Musiikin tietotekniikka: Tutustutaan audio-, sekvensseri- ja notaatio-ohjelmistoihin ja miditek-nologian perusteisiin sekä erilaisiin pienohjelmistoihin. Kurssiin voi sisältyä ilta- ja viikonloppu-työskentelyä.

MUP20 Äänityskurssi: Perehdytään musiikin äänittämisen perusteisiin ja tutustutaan studiotyöskente-lyyn. Kurssi sisältää pääosin projektiluonteista ilta- ja viikonlopputyöskentelyä. Edeltävänä suo-rituksena MUP 18 - 19.

MUP21-22 Valo- ja esitystekniikka: Kurssilla perehdytään erilaisten valo- ja esitystekniikkalaitteiden toi-mintaan, asennuksiin ja käyttömahdollisuuksiin. Suunnitellaan ja toteutetaan koulun konsert-tien ja tapahtumien valaistuksia sekä esitystekniikkarakenteita. Kurssilla on mahdollisuus pe-rehtyä DJ-laitteiston käyttöön. Kurssi sisältää pääosin projektiluonteista ilta- ja viikonlopputyös-kentelyä.

MUP23-24 Musiikin teoria ja säveltapailu 1-2: Kurssilla opiskellaan musiikin teorian ja säveltapailun pe-rusteita musiikkioppilaitosten tutkintovaatimusten tason 2 (MUP 23) ja tason 3 (MUP 24) mu-kaisesti. Kursseista saa suoritusmerkinnän musiikkioppilaitoksen hyväksytysti suoritetuista opinnoista (ks. muiden musiikkiopintojen hyväksiluku).

MUP25-26 Musiikkitieto: Kurssilla opiskellaan taidemusiikin ja jazzin historiaa musiikkioppilaitosten pe-rustason (MUP 25) ja opistotason (MUP 26) tutkintovaatimusten mukaisesti. Kursseista saa suoritusmerkinnän musiikkioppilaitoksen hyväksytysti suoritetuista opinnoista (ks. muiden mu-siikkiopintojen hyväksiluku).

MUP27-29 Soitinopinnot: (ks. muiden musiikkiopintojen hyväksiluku). Soitinopintojen kurssit koostuvat lukioaikaisista pää- ja sivusoittimien (myös laulu) yksilöope-

tuksena opiskelluista opinnoista. Soitinopintojen kurssit suoritetaan ensisijaisesti hyväksiluetta-vina musiikkioppilaitosten, kansalais- ja työväenopistojen tai yksityisopetuksen soitinopintoina. Soitinopintoja hyväksiluetaan lukioaikaisen opetusajan mukaan. Musiikkioppilaitoksen soi-

42

tinopinnot hyväksiluetaan ensisijaisesti tasosuoritusten mukaan. Edellä mainittujen hyväksi-luettavien soitinopintojen puuttuessa lukio järjestää soitinopinnot yksilöopetuksena siten, että lukioaikana opiskelijalle kertyy soitinopintoina opetusajan mukaan yksi kurssisuoritus (38x45min). Lukion järjestämää soitinopetusta annetaan pääsääntöisesti yleisimmissä populaa-rimusiikin yhtyesoittimissa (piano, akustinen kitara, sähkökitara, basso, rumpusetti) ja laulussa sekä pianon vapaan säestyksen opetuksena. Soitinopintojen soittotuntien ajankohta sovitaan opiskelijan ja soitonopettajan kanssa pääsääntöisesti lukukaudeksi kerrallaan. Opiskelija ei voi saada opetusta soittimessa, jota hän opiskelee jossain muussa oppilaitoksessa.

MUP30-32 Orkesteri- ja kuorotoimintaan osallistuminen: (ks. muiden musiikkiopintojen hyväksiluku) Lukion ulkopuolisiin orkesteri- ja kuoro-opintoihin osallistuvat opiskelijat voivat saada lukioai-kaisesta osallistumisestaan hyväksiluettavia kurssisuorituksia yhteensä kolme kurssia. Lukion ulkopuolisesta kuorotoiminnasta kursseja voi saada enintään lukion omina opintoina suoritet-tujen kuorokurssien verran. Orkesteri- ja kuorotoimintakurssit voi suorittaa musiikkioppilaitos-ten ja muiden vastaavien yhteistyötahojen toimintaan osallistumalla. Kurssisuorituksen saami-sen perusteena on lukuvuosittainen opetusaika, pääsääntöisesti 1 kurssi/lukuvuosi. Edellytyk-senä on säännöllinen toimintaan osallistuminen ja toiminnan tavoitteellisuus sekä lukioaikai-silta opinnoilta ja opetukselta vaadittava riittävän korkea musiikillinen taso. Toiminnan tulee sisältää myös esiintymisiä. Musiikkioppilaitosten osalta suoritukset todetaan opintorekisteriot-teesta. Muiden yhteistyötahojen osalta suoritusmerkintää haetaan erillisellä lomakkeella.

Arviointi: Kurssit MUP1 - MUP4 ja MUP6 numeroarviointi, kurssit MUP5 ja MUP7 – MUP32 hyväksytty (S).

Muiden musiikkiopintojen hyväksiluku Musiikkilinjalla opiskeleva voi hyväksilukea muualla suorittamiaan lukioaikaisia soitin-, orkesteri-, kuoro- sekä musiikin teoria- ja historiaopintoja osaksi lukio-opintojaan. Muualla suoritettavilla opinnoilla kor-vattavissa olevat kurssit on merkitty kurssikuvauksiin ja tarkemmin alla olevaan taulukkoon. Hyväksiluet-tavia soitin-, orkesteri- ja kuoro-opintoja ei voi sisällyttää pakollisiin kahdeksaan kurssiin. Kuorotoimin-nan perusteella hyväksiluettavia kursseja voi saada enintään lukion omina opintoina suoritettujen kuo-rokurssien verran.

Musiikkioppilaitoksen opinnot vastaavuus lukion kursseissa

Pääsoitin perustaso 3 1 kurssi MUP27

opistotaso (I) 2 kurssia MUP28 - 29

Sivusoitin perustaso 2 1 kurssi MUP28 - 29

Musiikin perusteet perustaso 3 1 kurssi MUP23

opistotaso (I) 1 kurssi MUP24

Musiikkitieto perustaso 1 kurssi MUP25

opistotaso 1 kurssi MUP26

Orkesterisoitto/kuorolaulu 1 kurssi/lukuvuosi MUP30 - 32

Musiikkioppilaitoksen opinnot hyväksiluetaan pääsääntöisesti tutkintosuoritusten perusteella. Pääsoitti-men, musiikin perusteiden ja musiikkitiedon opistotason suorituksista saa edellä mainittujen lukiokurs-sien lisäksi perustaso 3:n mukaisesti hyväksiluettavat lukiokurssit, mikäli perustaso 3:n suoritukset on suoritettu ennen lukio-opintojen alkamista.

Muut kuin musiikkioppilaitoksen opinnot vastaavuus lukion kursseissa

Soitinopinnot opetusajan mukaan* 1-3 kurssia MUP27 - 29

Yhteissoitto ja kuorolaulu opetusajan mukaan* 1-3 kurssia MUP 30 - 32

* Yksi lukion kurssi edellyttää 38 x 45 minuutin opetusaikaa

43

5.23 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja tavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselle taideoppimiselle. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä omassa elämässään ja yhteis-kunnassa. Kuvataideopetuksessa havainnoidaan, tuotetaan, tulkitaan ja arvotetaan kuvia visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja hyödyntämällä. Opetuksessa perehdytään ajankohtaisiin visuaalisen kulttuu-rin ilmiöihin, toimintatapoihin ja osallistumisen muotoihin. Opiskelijoita kannustetaan välineiden, materiaalien ja ilmaisun keinojen kokeilemiseen sekä niiden luo-vaan soveltamiseen. Opiskelijoiden kulttuurista osaamista syvennetään yhdessä museoiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Kuvataideopetus luo valmiuksia opiskelijan lukion jälkeisille opinnoille. Opetuksen tavoitteet Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elä-mässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa

rakentaa kulttuuri-identiteettiään erilaisia kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla

syventää monilukutaitoaan ja kulttuurista osaamistaan

ilmaisee havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisesti

syventää kuvallisen tuottamisen taitojaan materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja tarkoituksenmukaisesti käyttäen

harjaantuu tavoitteelliseen, teemalliseen ja prosessinomaiseen työskentelyyn, itsearvi-ointiin ja yhteistyöhön

käyttää tutkivaa lähestymistapaa kuvallisessa työskentelyssä

osaa soveltaa kuvallisen viestinnän keinoja

tulkitsee kuvataidetta kuvatulkinnan menetelmiä ja käsitteistöjä käyttäen

tarkastelee taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yh-teiskunnalle eri aikoina ja eri kulttuureissa

Pakolliset kurssit KU1 Kuvat ja kulttuurit: Kurssilla perehdytään kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöihin

omia kuvia tekemällä. Kurssin aikana kerrataan ja syvennetään kuvan tekemisen perusasioita ja tarkastellaan omia ja muiden kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuu-rin ajankohtaisia ilmiöitä. Kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria tutkitaan yksilön, yhtei-sön ja yhteiskunnan näkökulmista itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä. Opiskelija tarkastelee erilai-sia kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen. Tär-keänä tavoitteena on oman kuvallisen ilmaisun kehittäminen.

KU2 Muotoillut ja rakennetut ympäristöt: Kurssilla perehdytään omakohtaisen työskentelyn kautta rakennetun ympäristön ja muotoilun käsitteisiin. Kurssi keskittyy arkkitehtuuriin, muotoiluun ja ympäristöön. Tavoitteena on ymmärtää taiteen merkitys erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa. Kurssin aiheita ovat rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen ja media-ympäristöt kuvallisen tuottamisen lähtökohtana. Kurssilla tutkitaan arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaisia ilmiöitä.

Syventävät kurssit KU3 Osallisena mediassa: Omakohtaista työskentelyä median eri sisältöjen parissa. Kurssilla pereh-

dytään median ilmaisukeinoihin tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Kurssin aikana median

44

käsitteistö ja kuvatyypit tulevat tutuiksi. Opiskelija tutustuu mediakulttuurien henkilökohtaisiin ja yhteiskunnallisiin merkityksiin. Tavoitteena on ymmärtää visuaalisuuden merkitys mediavies-tinnässä, mediaympäristöissä ja mediaesityksissä, sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa. Keskeisenä sisältönä ovat median ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset. Kurssi hyväksytään yrittä-jyyskasvatuksen ja medialukiodiplomin suorittajille kurssisuoritukseksi.

KU4 Taiteen monet maailmat: Tavoit-teena on ymmärtää kuvataiteen merkitys ja kulttuurinen moni-naisuus eri aikoina ja eri kulttuu-reissa. Keskeisinä sisältöinä kuva-taiteen käsitteistö, tulkinnan kei-not sekä ajankohtaiset ilmiöt. Ta-voitteena on oppia käyttämään erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja omassa kuvalli-sessa työskentelyssä. Kurssin ai-kana syvennetään omaa kuvail-maisua ja visuaalista osaamista. Kurssi sopii erityisesti kuvataiteen lukiodiplomikurssin tekijöille.

KU5 Valokuvaus: Digitaalisen järjestelmäkameran mahdollisuudet ja keinot luovassa valokuvauk-sessa. Kurssilla opetellaan kameran ominaisuuksia ja käyttöä. Opiskelija tutustuu valokuvauk-sen perusasioihin kuten sommitteluun ja eri ilmaisukeinoihin sekä kuvankäsittelyn perusteisiin. Oman kameran käyttö on suositeltavaa. Opintoretket voivat olla osa kurssin sisältöä. Tarkaste-lemme kuvakerronnan eri keinoja ja soveltamista omassa valokuvailmaisussa. (Koulukohtainen)

KU6 Piirustus ja taidegrafiikka: Piirtämisen eri tekniikat ja välineet. Opiskelija kehittää ja syventää omaa ilmaisua ja havainnointikykyä eri piirtimiä käyttäen. Kurssilla syvennetään kuvan tekemi-sen keskeisten elementtien kuten viivan, varjostustekniikan ja sommittelun hyödyntämistä omassa ilmaisussa. Kurssin aikana tutustumme yhteen tai useampaan eri taidegrafiikan mene-telmään. Keskeisinä tavoitteina on oman ilmaisun ja teknisen osaamisen syventäminen ja kehit-täminen. (Koulukohtainen)

KU7 Muotoilu ja kuvanveisto: Kolmiulotteinen työskentely eri materiaalein. Kurssilla harjoitellaan veistosten sekä käyttöesineiden tekoa ja suunnittelua eri materiaaleista. Materiaaleina ovat esimerkiksi savi, kipsi ja paperimassa sekä erilaiset kierrätysmateriaalit Opiskelija tunnistaa tai-deteoksen ja käyttöesineen eron. Tärkeänä tavoitteena on kehittää omaa kolmiulotteista hah-motuskykyä ja työskentelyä. Kurssin aikana tutustutaan muotoilun, kuvanveiston ja keramiikan menetelmiin. (Koulukohtainen, lv. 2019-2020)

KU8 Taidemaalaus: Maalauksen eri tekniikat. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa maalauksen valit-semallaan tekniikalla. Materiaaleina ovat esimerkiksi akryyli-, öljy- ja akvarellivärit sekä muste. Kurssin aikana kokeillaan eri maalaustekniikoita ja tutustutaan maalaustaiteen ajankohtaisiin ilmiöihin. Tavoitteena on kehittää ja syventää omaa maalaustekniikkaa ja ilmaisua. (Koulukoh-tainen, lv. 2018-2019)

Soveltavat kurssit KU9 Kuvataiteen lukiodiplomi (KULD2): Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näy-

tön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kuvataiteessa. Kuvataiteen lu-kiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija osoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin laaja-alaista osaamistaan tuottamalla, tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisesti erilaisia ku-via. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan lukiodiplomille asettamiin tavoitteisiin sekä hänen valitsemaansa tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan. Kuvataiteen lukiodiplomi

45

muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta ku-vaavasta portfoliosta. Ennen kuvataiteen lukiodiplomia pitää suorittaa vähintään neljä kuvataidekurssia. Diplomiteh-tävät ovat valtakunnallisia ja opetushallituksen laatimia. Kuvataiteen lukiodiplomi suositellaan suoritettaviksi kolmannen tai neljännen vuosikurssin toisessa jaksossa. Suoritusmerkinnän saa-vat kaikki jotka suorittavat hyväksytysti diplomitehtävän. Diplomitehtävän arvioi oma opettaja sekä toinen asiantuntija-arvioija ja siitä saa päättötodistuksen liitteenä erillisen todistuksen, arvosanalla 4-10. Lukiodiplomin arvosanasta on hyötyä ja se otetaan huomioon pisteytyksessä korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu ja opistotasolla alakohtaisesti media-, viestintä-, taideteolli-suus-, taide- ja käsiteollisuusaloilla sekä opettajankoulutuksessa. Kurssille voi osallistua ja saada kurssimerkinnän, vaikkei tekisi erikseen arvioitavaa lukiodiplomia.

KU10 Taiteen merkitys: Länsimaisen kuvataiteen yleiset suuntaukset ja niiden ominaispiirteet, kes-keisimmät taiteilijat ja heidän teoksensa. Arviointi tapahtuu kirjallisen kokeen ja oman kuvalli-sen työskentelyn perusteella. Kurssi on mahdollista suorittaa itsenäisesti, jos aiemmin suoritettujen

kuvataiteen kurssien keskiarvo on vähintään 8. Kurssi sopii hyvin esimerkiksi taidehistoriasta kiin-nostuneelle tai kuvataiteen lukiodiplomikurssia suorittavalle opiskelijalle. (Koulukohtainen)

Syventävä teemaopintokurssi TO1 KU11 Kuvataide ja kemia

Sisältöinä erilaiset kemialliset reaktiot eri aineissa, materiaalien ominaisuudet ja käyttö taiteel-lisessa ilmaisussa. Kurssilla painotetaan tutkivaa työskentelyotetta ja opitaan kokeilemalla. Kurssin tavoitteena on tutkia erilaisten sidosaineiden ja pigmenttien ominaisuuksia ja käyttöta-poja taiteellisessa työskentelyssä. Kurssin aikana opiskelija koostaa työskentelystään portfolion, joka havainnollistaa mahdollisimman hyvin tutkimus- ja työskentelyprosessia.

Arviointi: Kuvataiteen arviointi on kannustavaa, vuorovaikutteista ja opiskelijan kuvataiteellista osaa-

mista kehittävää. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu myös itsearviointia. Arviointi kohdistuu visuaaliseen havaitsemiseen ja ajatteluun, kuvalliseen tuottamiseen ja visuaalisen kulttuurin tulkintaan. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen ke-hittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset.

Kurssit arvioidaan numeroarvosanalla lukuun ottamatta kuvataiteen diplomikurssia (KU9), josta omaa koulua varten annetaan suoritusmerkintä. Päättötodistuksen liitteenä diplomityöstä an-netaan erillinen todistus, jossa on sekä sanallinen että numeroarviointi.

Ohjeita opiskeluun ja kurssien suoritusjärjestykseen: KU1 suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisenä vuonna. KU1 kurssi on kaikille pakollinen, jonka jälkeen kuvataiteen kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Koulukohtaiset kurssit (KU5, KU6, KU7, KU8, KU10) ovat työpajatyyppisiä, joiden keskeisenä tarkoituksena on oman luovan ilmaisun löytäminen, tukeminen ja vahvistaminen. Koulukohtaiset kurssit on suunnattu pääsääntöisesti toisen vuoden opiskelijoille. Kuvataiteen lukiodiplomikurssiin voi osallistua suoritettua sitä ennen vähintään neljä kuvataiteen kurssia. Neljä on valtakunnallinen minimi, mutta mitä enemmän pohjakursseja on suoritettuna, sitä laajemmalla ja syvällisemmällä osaamisella diplomikurssin voi suorittaa. Kuvataiteen lukiodiplomitehtävät pohjautuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kuvataidekursseihin (KU1, KU2, KU3 ja KU4).

Opiskelijoiden ei tarvitse tuoda omia välineitä tai materiaaleja koululle. Kuhunkin kurssiin liitty-vän materiaalimaksun maksamalla saa käyttää koulun tarvikkeita. Materiaalimaksu maksetaan opettajalle kurssin alkaessa.

46

5.24 Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskeli-jalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtymä- ja muutostilanteissa kohti jatko-opintoja ja työelämää. Opinto-ohjauksen kurssit OP1 ja OP2 ovat kaikille pakollisia kursseja, joista OP1 suoritetaan 1. lukio-vuonna ja OP2 on hajautettu 2. ja 3. vuodelle. Kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Pakolliset kurssit OP1 Minä opiskelijana: : Opiskelija tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin ja rakenteisiin sekä yliop-

pilastutkintoon ja itseensä oppijana. Sisältöinä esim: henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), alustava yo-suunnitelma, omien opiskelutaitojen kehittäminen, oman oppimisen arvi-ointi.

OP2: Jatko-opinnot ja työelämä: Opiskelija perehtyy keskeisiin jatkokoulutukseen, ammattialoihin ja urasuunnitteluun liittyviin tietolähteisiin, ohjauspalveluihin ja hakujärjestelmiin sekä pohtii omaa ammatillista suuntautumistaan prosessinomaisesti. Sisältöinä esim: HOPSin ja YO-suunni-telman päivitys, jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla, yrittäjyys, työnhaku- ja työelämätaidot, jatko-opintoihin tutustuminen ja jatko-opintosuunnitelma.

Soveltavat kurssit OP3: Lue –kurssi: Luku- ja kirjoitustaidon tehostaminen: Opiskelijan tukeminen oman oppimistyylin

löytämisessä ja opiskelutaitojen parantaminen. Opiskelijan itsetuntemuksen ja myönteisen mi-näkuvan vahvistaminen. Kurssilla voidaan arvioida opiskelijan lukivaikeutta yo-tutkintoa varten. Kurssi toteutetaan yhdessä erityisopettajan, äidinkielen opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia. Vaikeudet voivat il-metä mekaanisen lukemisen vaikeutena, lukemisen hitautena, luetun ymmärtämisen vaikeu-tena, kirjoitusvirheinä ja lauserakennevirheinä. Ilmiöt voivat tulla esiin äidinkielen ja vieraiden kielten opiskelussa. Kurssi on tarkoitettu ensimmäisen vuoden opiskelijoille, eikä sitä voi suorit-taa itsenäisesti.

OP4: Tutor-kurssi: Tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia toimia omassa koulussaan nuorem-pien opiskelijaryhmien opastajana sekä erilaisissa tilaisuuksissa oppilaitoksen esittelijänä. Tu-tor-kurssi ajoittuu 1. vuoden keväälle ja 2. opiskeluvuodelle. Tarvittaessa kurssille halukkaiden keskuudessa suoritetaan valintaa. Kurssista saa suoritusmerkinnän lisäksi erillisen todistuksen.

Syventävä teemaopintokurssi TO3 OP5: Opiskelijakuntakurssi: Tavoitteena on, että opiskelija kasvaa aktiiviseksi ja vastuuta kantavaksi

kansalaiseksi ja omalla työpanoksellaan ylläpitää koulun hyvää ilmapiiriä ja kehittää koulun toi-mintaa. Kurssin suorittamiseen kuuluu aktiivinen osallistuminen opiskelijakunnan hallituksen toimintaan (ainakin yhden lukuvuoden ajan). Opiskelijakunnan tehtävänä on suunnitella, edis-tää ja osallistua erilaisten koulun tapahtumien järjestämiseen sekä koulun arjessa että juhlassa (vanhempainillat, teemapäivät ja välipalamyynti ym. virkistystoiminta). Kurssista saa suoritus-merkinnän lisäksi erillisen todistuksen.

Arviointi: Kurssit arvioidaan arvosanoin hyväksytty (S) / hylätty (H).

47

5.25 Erillisten oppimäärien kurssit

5.25.1 Tietotekniikka

Soveltavat kurssit

AT1 Tieto- ja viestintätekniikan peruskurssi: Vahvistetaan opiskelijoiden omien laitteiden käyttöä pedagogisiin tarkoituksiin. Opetellaan YO-tutkinnon sähköisen koejärjestelmän käyttöliittymää opiskelijoiden omilla laitteilla. Harjoitellaan opiskelun kannalta tärkeiden ohjelmien ja oppimis-ympäristöjen käyttöä. Keskeisiä ovat Abitti -järjestelmässä käytössä olevat ohjelmat (mm. teks-tinkäsittely- taulukkolaskenta- ja kuvankäsittely). Kurssi suunnataan 1. vuoden opiskelijoille si-ten, että kaikille opiskelijoille taataan tarvittavat valmiudet ensimmäisen vuoden aikana.

5.26 Teemaopinnot

Valtakunnalliset syventävät kurssi TO1 Monitieteinen ajattelu, sivu 29 ja 45 TO2 Tutkiva työskentely teknologialla, sivu 26 TO3 Osaaminen arjessa, sivu 33 ja 46

5.27 Lukiodiplomit

Valtakunnalliset syventävät kurssi KULD2 Kuvataiteen lukiodiplomi (KU9), sivu 44 LILD4 Liikunnan lukiodiplomi (LI9), sivu 36 MELD5 Median lukiodiplomi (AI16), sivu 8 MULD6 Musiikin lukiodiplomi (MU6), sivu 38,40

6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Tässä kappaleessa tuodaan esiin lukiokoulutuslainsäädännön ja lukion opetussuunnitelman oppiaineen arviointiin liittyviä keskeisimpiä asioita ja niiden sovellusohjeita. Opetussuunnitelma kokonaisuudessaan on luettavissa lukion kotisivuilta.

6.1 Arvioinnin tavoitteet Opiskelija-arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistu-loksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-oppilaitosten, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelija-arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvostelu, arvosanan antami-nen, on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työs-kentelytapojen tarkistamiseen.

48

Arvostelu perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Kunkin oppiaineen yhteydessä määritellään yleiset arvosteluperusteet. Arvostelussa pyritään mahdollisimman suureen luotettavuu-teen ja oikeudenmukaisuuteen. Näin voidaan antaa opiskelijalle aineksia realistisen minäkuvan kehitty-miseen. Opiskelijalle selvitetään etukäteen arvostelun ja arvosanan muodostumisen perusteet. Opiskelijaa ohja-taan myös itsearviointiin.

6.2 Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opis-kelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kunkin jakson jälkeen opiskelija ja alle 18 –vuotiaan opiskelijan huoltaja voi tarkastella kurssilla ja jak-solla opiskelijan menestymistä sähköisestä järjestelmästä. Pyydettäessä annetaan kirjallinen todistus menestymisestä kurssilla ja/tai kirjallinen jaksotodistus. Arvioinnin muodot ovat numeroarviointi, suoritusmerkintä ja sanallinen arviointi. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettä-viä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty kurssi merkitään arvosanalla 4. Suoritusmerkinnässä käytetään kirjaimia S, H , K ja A. Hyväksytystä suoritetusta kurssista käytetään merkintää S. Hylätystä kurssista käytetään merkintää H. Keskeytetystä kurssista käytetään merkintää K. Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on suoritettava osallistumalla uudelleen kurssille. Täydennettävästä kurssista käytetään merkintää A. Opiskelijalta puuttuu tällöin jokin suoritus jakson päättyessä. Kyseessä voi olla esim. tutkielma, ainekirjoitus tai koe. Pääsääntöisesti kurssiin kuuluvat suo-ritukset tulee tehdä jakson aikana. Suoritusten siirtämiselle täytyy aina olla hyvä syy. Suoritusten puut-tuminen ei vaikuta oikeuteen osallistua kurssikokeeseen. Hyväksyttävästä syystä siirretyt suoritukset pitää tehdä seuraavan jakson aikana. Mikäli täydennyksiä ei suoriteta määräaikana, kurssi arvioidaan ilman niitä. Arvosana riippuu tällöin siitä, miten kurssin arviointi on määritelty. Jos esim. opiskelijan kurssisuorituksesta puuttuu tutkielma, joka on määritelty välttämättömäksi suoritukseksi, arvosanaksi tulee K. Poissaoloilla on vaikutusta arvosanaan. Opiskelijan tulee selvittää poissaolonsa. Jos opiskelijalla on kolme selvittämätöntä poissaoloa, hänelle annetaan kirjallinen huomautus WILMAAN. Jos opiskelija ei tämän jälkeen viikon kuluessa selvitä poissaolojaan, arvosanaksi tulee K. Jos opiskelijalla on jakson päät-tyessä (eli koeviikon päättyessä) selvittämättömiä poissaoloja (1 – 2), ne voivat alentaa arvosanaa. Myös runsaat selvitetyt poissaolot voivat vaikuttaa arvosanaan alentavasti, mikäli niitä ei korvata jollakin muulla sovitulla tavalla. Sairaspoissaolon tai päällekkäisen kouluntyön korvaavuuksista neuvotellaan opettajan kanssa erikseen. Ne eivät ole kurssin keskeyttämisen syitä. Opiskelijaa varoitetaan etukäteen mahdollisesta kurssin keskeyttämisestä. Opettaja selvittää kurssin alussa, millä tavalla poissaolot vaikut-tavat arviointiin. Mikäli opiskelija on sairauden vuoksi poissa kurssikokeesta, hänen on tervehdyttyään tuotava kouluun lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus. Tällöin hän suorittaa kurssikokeen seuraavassa tai sitä seuraa-vassa uusintakuulustelussa. Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn (4 tai H) arvosanan, hän voi uusia kokeen yhden kerran välittö-mästi seuraavassa tai sitä seuraavassa uusintakuulustelussa. Mikäli hän tällöinkin saa kurssista hylätyn arvosanan, hänen on suoritettava kurssi uudelleen, mikäli hän haluaa korottaa arvosanaa.

49

Opinnoissa eteneminen Kurssikoe suoritetaan pääsääntöisesti koeviikolla. Itsenäisesti suoritettavan kurssin päättökoe järjeste-tään opettajan kanssa sovittavana ajankohtana. Jos opiskelija tietää, että hän ei pääse tulemaan kokeeseen, hänen on annettava asiasta hyväksyttävä selitys ja sovittava opettajan kanssa uudesta koepäivästä. Jos opiskelija on poissa kokeesta, hänen on välittömästi annettava hyväksyttävä selitys poissaololle eli lääkärin tai terveydenhoitajan todistus sai-raudesta. Tällöin opiskelija säilyttää oikeuden tehdä koe myöhemmin. Siirretty koe on tehtävä viimeis-tään seuraavalla koeviikolla tai sen jälkeisessä uusintakuulustelussa. Jos koe siirretään hyväksyttävästä syystä, kurssi arvioidaan merkinnällä A. Jos opiskelija on poissa kokeesta (joko alkuperäisestä tai siirretystä kokeesta), mutta poissaololle ei ole hyväksyttävää selitystä, kurssi arvioidaan ilman koesuoritusta. Arvosanaksi voi tässä tapauksessa tulla K tai jokin muu arvosana. Arvosana A muutetaan joksikin muuksi arvosanaksi aina viimeistään seuraavan jakson uusintapäivän jäl-keen. Uusintakuulustelupäivä on kunkin jakson jälkeen. Viimeinen viides uusintakuulustelupäivä on syksyllä elokuussa. Opiskelija voi korottaa myös jo hyväksyttyä kurssiarvosanaa korotuskuulustelussa, joka pidetään syyslu-kukauden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tällöin on mahdollista korottaa vain yhtä edellisen lukuvuoden aikana suoritetun kurssin arvosanaa. Arvosanaa voi korottaa myös osallistumalla uudelleen kurssille. Paras arvosanoista jää voimaan. Jos opiskelija haluaa keskeyttää kurssin, hänen on ilmoitettava siitä kurssin opettajalle viimeistään koeti-laisuudessa.

6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi Opiskelijan oppiaineen oppimäärä muodostuu hänen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukai-sesti opiskelluista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kurs-seista. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelijan opiskelemia joista voi olla hylättyjä kurssi- pakollisia ja arvosanoja enintään valtakunnallisia syventäviä kursseja, 1–2 kurssia 0 3–5 kurssia 1 6–8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman pe-rusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa, lu-kuunottamatta teemaopintoja.

50

"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioase-tus 810/1998, 8 § 3 mom.) Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi:

koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä

opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat op-piaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, on hän oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritetyt muut lukion tehtävään liittyvät soveltavat opinnot arvioidaan siten kuin asianomaisen oppiaineen yhteydessä määrätään.

6.4 Lukion oppimäärän suoritus Kurssiarvosanat ovat pohjana aineenopettajan määrittäessä opiskelijan päättöarvosanaa. Opiskelijalla on tällöin oltava hyväksytysti suoritettuna vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen op-pimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajalla on mah-dollisuus myös korottaa arvosanaa. Mahdollisuutta laskemiseen ei ole. Arvosana ei välttämättä ole kurs-siarvosanojen keskiarvo, vaan opettaja harkitsee, missä määrin opiskelija on saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Tavallisesti viimeiset arvosanat painavat eniten. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun (tentti), johon voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Matemaattisten aineiden osalta paino-tus on kirjallisessa osuudessa. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjel-masta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvioinnista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, korotetaan arvosanaa. Saman oppiai-neen korotuskuulusteluun saa osallistua vain kerran. Opiskelijalla on oikeus korotustenttiin joko ennen ylioppilaskirjoituksia tai sen jälkeen. Opiskelijoita ohjataan käyttämään suullisia kuulusteluja hyväkseen ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisessa.

51

Ulvilan lukion tuntijako ja opinto-ohjelman valintakortti

syventävät soveltavat kurssit

Äidinkieli 1 2 3 4 5 6 7 12 6 8 9 12 16 10 - 15 17

Kielet A1 Englanti 1 2 3 9 4 5 6 10 11 14 7 8 12 13 14

A2 Saksa / Ranska 1 2 3 4 5 6 7 8 9

(Ympyröi B1 Ruotsi 1 2 8 3 4 5 6 9 10 11 5 7 9

valitsemasi B2 Saksa 1 2 3 4 5 6 7 8

kielet) B2 Espanja 1 2 3 4 5 6 8

B2 Ranska 1 2 3 4 5 6 8

B3 Saksa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

B3 Ranska 1 2 3 4 5 6 7 8 10

B3 Espanja 1 2 3 4 5 6 7 8 10

B3 Venäjä 1 2 3 4 5 6 7 8

Matematiikka Pitkä matem. tai 1 2 3 4 5 15 6 7 8 10 11 12 16 9 13 14 17

Lyhyt matem. 1 2 3 10 4 5 6 11 7 8 9

Biologia 1 2 3 3 4 5 6 9 7 8

Maantiede 1 2 2 3 4 5 6

Fysiikka 1 2 3 4 5 6 7 8 12 9 10 11

Kemia 1 2 3 4 5 6 7

Uskonto tai 1 2 3 4 5 6 7 7 8

1 2 3 4 5 6

Filosofia 1 2 3 4 5

Historia 1 2 6 8 3 4 5 6 7 3 4 5 8 9

1 6 2 3 4 5 6 7 2 3 4 5 7 8 9

Psykologia 1 2 3 4 7 5 6 7 9 8

Terveystieto 1 2 3 4

Taideaineet Musiikki ja/tai 1 (2) 3 4 5 6 7

(3 pak.) Kuvataide 1 (2) 3 4 5 (2) 3 4 5 3 5 9 6 7 8 10

Liikunta 1 5 2 4 6 9 3 7 8

Opinto-ohjaus 1 3 5 0,5 4 5 0,5

Tietotekniikka 1

1 2 3

1. - 3. vuosi

kurssi kurssi kurssi kurssi

1. vuosi

pakolliset

Musiikkilinjan kurssit ohjataan erikseen

2. vuosi 3. vuosi

Elämänkatsomustieto

Yhteiskuntaoppi

Yhteiset oppiaineet

Teemaopinnot TO

52

Hae opiskelemaan

Ulvilan lukion

yleislinjalle tai musiikkilinjalle.

Painotamme myös

yrittäjyyttä, joten

voit perustaa vaikka

oman yrityksen!

Meillä voit suorittaa

lukiodiplomeja

kuvataiteessa,

musiikissa, mediassa

ja liikunnassa.

www.opintopolku.fi

MeillässLukion rehtori 0400-134 814

Opi Opinto-ohjaaja 0400-134 816