Yhdessäoloa, melua ja osallisuutta - sosiaalinen meida ja nuoret

Yhdessäoloa, melua ja osallisuutta - sosiaalinen

media ja nuoret

Tomi Kiilakoski

Jyväskylä. LuovaMä. 27.11.2012

Lähtökohta

• Martin Heidegger (1954) aikamme ei ole teknologinen

aikakausi sen takia, että se on koneen aikakausi.

Päinvastoin, aikamme on koneen aikakausi sen takia, että

se on teknologinen aikakausi.

• Uudelleenmuotoillen: Kulttuurimme ole teknologian

aikakausi Internetin vuoksi, vaan se on Internetin aikakausi

sen vuoksi, että se on jo lähtökohtaisesti teknologinen

aikakausi.

27.11.2012 Tomi Kiilakoski

Teknologia arkea rakentavana

puitteena

• Nykyelämää ei voi ymmärtää ilman teknologiaa –

teknologia ja sosiaalinen kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat

toisiinsa

• Kaplan (2009): Mistä tahansa löydämme ihmisiä,

löydämme suhteita teknologioihin; mistä tahansa

löydämme teknologiaa, löydämme suhteita ihmisiin

• Vuorovaikutus, rakastuminen, ostokset, työnteko,

harrastukset ovat teknologiaan sidoksissa olevia

aktiviteetteja


Sosiaalinen media: huoli


Sosiaalinen media ja perinteinen

media

- Perinteinen media toimii ’muutamalta monelle’-

periaatteella. Joukko toimittajia toimii

portinvartijana ja valikoi yleisölle, mikä on

uutinen ja millaista sisältöä he haluavat.

- David Buckingham: Aikuisilla ja nuorilla on eri

käsitys siitä, mikä on uutinen.

- Sosiaalinen media toimii ’monelta monelle’-

periaatteella. Yleisö sekä tuottaa että

vastaanottaa sisällön.


Nuorten netin käyttö

• Nuorisobarometri 2009:

– 4/5 nuorista käyttää nettiä päivittäin. Kaksi vuotta sitten

puolet.

– Harvempi kuin yksi nuori kymmenestä käyttää nettiä

vähemmän kuin päivittäin tai lähes päivittäin.

– Keskimäärin nettiä käytetään n. 120 minuuttia päivässä

(nuorisobarometri 2009, 91)

– Yleisin kulttuurisen toiminnan muoto on omien

valokuvien julkaiseminen netissä


Yhdessäolo.

• Virtuaaliset tilat ovat sosiaalinen ympäristö, jossa nuoret

viettävät osan vapaa-aikaansa.

• Katujen kontrolli (esim. Kiikelin saari Oulussa) vs.

virtuaalisuuden vapaus: verkko tuo nuorille autonomiaa,

jota portinvartijoiden fyysisessä maailmassa ei ole.

• Nuorten katukokemuksessa halu olla yhtä aikaa piilossa ja

näkösällä, verkossa mahdollisuus olla yhtä aikaa

julkisuudessa ja kätkeytyä sieltä (esimerkiksi avataria

käyttämällä)


Tilastokeskus: Internet vuonna

2011


Pelaamisen muutos: konsopelit

2002 ja 2009 (Tilastokeskus)


Virtuaalisen ja sosiaalisen

yhteenkietotuminen

• Erottelu kasvokkaiseen ja virtuaaliseen on muuttumassa keinotekoiseksi – Samojen nuorten kanssa ollaan sekä netissä että kasvokkain. Ne

ovat molemmat sosiaalisen kanssakäymisen muotoja.

• Erilaiset välineet osallistuvat arkielämän ympäristöjen rakentamiseen ja muodostavat kiinteän kokonaisuuden sosiaalisessa ympäristössä. (ks. Heidegger 2000.)

• Nuoret kiinnittyvät edelleen alueelleen ja kokevat sekä Helsingissä että Lapissa kuuluvansa tietylle alueelle. Netti ei irrota nuoria ympäristöstään. (Ollila 2008, 202.)

• Nuorten ystävyyssuhteet eivät lillu verkossa, vaan verkko jatkaa arkisosiaalisuutta. (Aaltonen ym. 2011.)


Sosiaalinen media ja nuorten

maailma

• Näyttää siltä, että monet perinteiset

kategoriat eivät toimi kovin hyvin verkossa

tai ylipäätään medioituneessa maailmassa

– Yksin tehtävä / Sosiaalinen kohtaaminen

– Virtuaalinen / todellinen

– Tietokoneiden työkäyttö / viihdekäyttö

– Leikki / tavoitteellinen toiminta

– Informaali oppiminen/ non-formaali oppiminen

– Kasvatus / viihde (vrt. edutainment)


Melu. Sosiaalinen media

nuorisokulttuurisena areenana

• Nuoret toimivat monissa tapauksissa uuden

kommunikaatioteknologian käyttöönoton

pioneereina.

• Nuoret ovat voineet saavuttaa Internetissä asemaa,

jota aikuistaholta kontrolloidussa perinteisessä

ympäristössä ei ole ollut mahdollista saada.

(Weber & Dixon 2007.)

• Tuo nuorisokulttuuriset näyttämöt esille tavalla,

joka aiemmin ei ole ollut mahdollista.


Sosiaalinen media oppimisen

paikkana

• Muodollinen oppiminen: virallisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa oppimista, jota usein säädellään opetussuunnitelmalla

• Epämuodollinen oppiminen: järjestettyä toimintaa, jossa ei useinkaan jaeta todistuksia

• Arkipäivän oppiminen: muiden asioiden lomassa tapahtuva oppiminen

• On väitetty, että alati muuttuvassa nyky-yhteiskunnassa oppimista on hankalampi kontrolloida. Oppiminen tapahtuu enemmän satunnaisen hakeutumisen kuin tietoisen prosessin kautta.


Sosiaalinen media: hälyä ja

säröääniä

• Nuorten netinkäyttötaito lisää myös riskien

mahdollisuuksia.

• Viharyhmät, pro ana- ryhmät esimerkkeinä

siitä, ettei aikuisten kasvatusvastuu häviä

verkossa

• Netin kautta hankitun tiedon välityksellä

voidaan kasvattaa itseä ja toisia

monenlaisiin, vahingollisiinkin suuntiin.


Osallisuus. Pelaamisen sosiaaliset tilat (Crowe

& Bradford)

• Virtuaaliset peliympäristöt ovat sosiaalisia areenoita, joissa

voidaan liittyä toisten samanmielisten joukkoon, osallistua

ja saada kuulumisen kokemuksia.

• Mielikuvituksen käytön kautta pelaaminen vapauttaa

mielikuvituksen leikkimään: nuorta kahlitsevat arjen

rajoitukset voi asettaa leikin, ironian tai vain

uudellenmuotoilun kohteeksi.

• Virtuaaliset ympäristöt muovautuvat yhä keskeisemmiksi

toimintaympäristöiksi, joissa voi hengailla ja jossa voi

muodostaa tilakokemuksia.


Vertaissuhteiden muutos

• Uudet teknologiat vaikuttavat identiteetin muodostukseen sekä

vertaissuhteiden ylläpitoon – molemmat keskeisiä teemoja nuorille

• Ryhmäsuhteet tarjoavat ontologista turvaa sekä vaikuttavat moraalin,

tiedon ja tunteiden kehitykseen.

• Tunnetuki, ystävyydet ja sosiaalinen vertailu ovat osa virtuaalista

toimintaa ja täyttää klassisia yhteisöllisyyden määreitä.

• On line-yhteisöjä määrittää vapaaehtoisuus, off line- yhteisöjä

ruumillisuus ja läheisyys.

• On line- yhteisöissä perinteiset identiteetin ankkurit (kuten ikä,

sukupuoli, etnisyys) eivät välttämättä päde.


Pelaaminen ja osallistuminen

• 1990-luvun jälkipuoliskolla pelibisneksen

toimintatavan muutos: kontrolloiduista

ympäristöissä modaukseen ja itse

muokkaamiseen

– Peliyhteisön pelin täydentäjänä.

– Siirsi pelikulttuurin sosiaalisia piirteitä

verkkoon.


Pelaamisen sosiaalisuus 1.

• Pelaaminen on lähtökohtaisesti sosiaalista:

– Pelaaminen liittää lapsia ja nuoria toisiinsa samalla

tapaa kuin muutkin kiinnostuksen kohteet: keskustelua,

kiintymystä, kulttuureja.

– Pelaamisen ympärille muodostuu sosiaalisia verkostoja,

joilla voi olla pysyvyyttä silloinkin, kun itse pelaaminen

loppuu (Leppäkorpi 2012)

– ”Olen tutustunut useaan, nykyään hyvään ystävääni

verkossa, muutaman olen tavannut Wow:issa ja hetken

juttelun jälkeen alkanut pitää muutenkin yhteyttä.”

(Saariluoma ym. 2009. 257.)


Pelaamisen sosiaalisuus 2.

• Pelaaminen tuottaa uudenlaisia sosiaalisuuden muotoja ja

uudenlaista oppimista.

– Digitaalinen luku- ja kirjoitustaito

– Kansalaisyhteiskunta tilana, jossa tuotetaan yhteisiä

identiteettejä ja monet toimintaperiaatteet ovat

mahdollisia.

• Pelaajatyypin muutos kohti rakentaja-pelaajaa, joka työstää

itse sisältöjä sekä käyttää muiden tekemiä sisältöjä

(Kangas 2011).

– Muuntaa pelikulttuureja osallistuvampaan suuntaan, jossa yhteisö

rakentaa peliin lisäelementtejä ja luo tätä kautta uutta.


Sosiaalinen media kasvuympäristön

luonnollisena osana

• lapsille ja nuorille sosiaalinen media sekä muu teknologia (kuten mp3soittimet, pelikonsolit, tvkanavat ja muu teknologinen välineistö) muodostaa kasvuympäristön, johon he mukautuvat

• sukupolvien välinen ero: on eri asia kohdata medioiden maailma olemassaolevana kasvuympäristönä, kuin tutustua siihen kokemukseen tulevana uutena elementtinä

• Berger & Luckmann: Primäärisosiaalisaation ja sekundäärisosialisaation ero


Miksi sosiaalisesta mediasta tulisi

olla kiinnostunut

1. Sosiaalinen media ja virtuaalinen kanssakäyminen on tullut osaksi nuorten arkea. Se muodostaa tiedonhaun ja tiedontuotannon kentän.

2. On toistaiseksi epäselvää, miten aikuisvetoinen toiminta (kuten puolueet, kuntien tiedotus, järjestöjen toiminta) pystyy käyttämään niitä välineitä, jotka nuorille ovat luontaisia.

3. Jos nuorten kanssa toimivat ovat sosiaalisessa mediassa, saadaan nuorista tietoa, jota muutoin ei ole mahdollista saada.

4. Jos aikuiset osallistuvat vastuullisina työntekijöinä sosiaaliseen mediaan, tulee myös näissä puitteissa näkyviin aikuinen ja ammatillinen tapa toimia.


Sosiaalinen media ja kasvatus

• Ne paikat, joissa voidaan keskustella aikuisten ja nuorten

välillä aidon dialogisessa hengessä nuorten verkon

käytöstä ja heidän siellä kohtaamistaan ilmiöistä tai

toiminnasta, ovat valitettavasti vähissä.

• Teknologiseen maailmaan kasvattaminen edellyttää sitä,

että pystytään käyttämään eri medioita oman hyvän

edistämiseen.

• Haasteena on yhtä aikaa elää teknologian kanssa ja

hyödyntää sen avaamia mahdollisuuksia, mutta pystyä

analysoimaan sen ilmentymiä kriittisesti ja pohtia, mitä

seuraamuksia niillä on demokraattiselle kulttuurille.


Perustuu teokseen Kasvatus teknologisessa

maailmassa (Nuorisotutkimusseura 15.12.2012)


Yhdessäoloa, melua ja osallisuutta - sosiaalinen meida ja nuoret

Documents

Transcript of Yhdessäoloa, melua ja osallisuutta - sosiaalinen meida ja nuoret