web.lib.aalto.fiNordea vuonna 2000 ..................................... 1 Nordean...

Vuosikertomus 2000

Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren

alueen johtava finanssipalvelu-

konserni. Konsernilla on kuusi liike-

toiminta-aluetta: Vähittäispankki,

Corporate and Institutional Banking,

Varallisuudenhoito, Investment

Banking, Henki- ja eläkevakuutus sekä

Vahinkovakuutus. Nordealla on noin

10 miljoonaa asiakasta, 1 260 konttoria ja

125 vakuutuspalvelupistettä 22 maassa.

Konserni on maailman johtava Internet-

pankkipalveluiden tarjoaja ja sillä on

yli 2,2 miljoonaa verkkopankkiasiakasta.

Nordea noteerataan Helsingin,

Kööpenhaminan ja Tukholman pörsseissä.

Nordea vuonna 2000 ..................................... 1

Nordean tavoitteet ......................................... 3

Tärkeitä tapahtumia....................................... 4

Tunnusluvut ................................................... 5

Osakkeenomistajille....................................... 6

Nordean osake ............................................... 12

Taloudellinen kehitys Pohjoismaissa ........... 16

Liiketoimintaympäristö.................................. 19

Pohjoismaiden ja Itämeren alueen

johtava finanssipalvelukonserni ............... 21

Liiketaloudelliset ja toiminnalliset

tavoitteet ..................................................... 22

Johtava asema verkkopankki-

toiminnassa ............................................... 24

Yhdistymisprosessi......................................... 26

Pohjoismaiset ideat valtaavat Nordean ........ 29

Liiketoiminta-alueisiin perustuva

tuloslaskelma.............................................. 30

Tulos liiketoiminta-alueittain ........................ 34

Organisaatio ................................................... 36

Liiketoiminta-alueet:

Vähittäispankki...................................................... 38

Corporate and Institutional Banking ..................... 47

Varallisuudenhoito ................................................. 53

Investment Banking ............................................... 58

Henki- ja eläkevakuutus ........................................ 61

Vahinkovakuutus ................................................... 65

Konsernin varainhallinta ............................... 70

Christiania Bank og Kreditkasse................... 73

Henkilöstö ...................................................... 75

Tietotekniikka ................................................. 79

Juridinen rakenne........................................... 81

Konsernin hallinto ........................................ 82

Hallitus............................................................ 84

Konsernijohto ................................................. 86

Taserakenne .................................................... 88

Kiinteistöt........................................................ 90

Riskienhallinta................................................ 92

Taloudellinen pääoma.................................... 104

Tilinpäätösperiaatteet ......................................... 106

Käsitteet .......................................................... 109

Tilinpäätös

Nordea-konserni .................................................... 110

Nordea AB (publ)

Toimintakertomus ................................................. 143

Voitonjakoehdotus ......................................... 149

Tilintarkastuskertomus .................................. 150

Luottoluokitukset ........................................... 151

Yhtiökokous.................................................... 152

Osavuosikatsaukset ...................................... 152

Internet-osoite................................................ 152

Osoitteita

Sisältö

Tässä vuosikertomuksessa "Nordealla"tarkoitetaan Nordea AB:tä (publ),Nordea-konsernia tai Nordea-konserninliiketoimintaa. Merkitys käy ilmi tekstinasiayhteydestä. Nordea-konsernista

käytetään myös käsitettä "konserni".Nordea-konsernin juridinen rakenne onesitetty sivulla 81.

• MeritaNordbanken ja Unidanmark fuusioituivat.

• Konserni osti Christiania Bank og Kreditkassen.

• Luotiin uusi yhteispohjoismaisista liiketoiminta-alueista

muodostuva organisaatio.

• Liikevoitto nousi 17 prosenttia 2 435 miljoonaan euroon.

• Rahoituskate ja palkkiotuotot kasvoivat.

• Moody’s korotti Nordeaan kuuluvien pankkien luottoluokituksia.

• Nordean Internet-pankkipalveluiden käyttäjämäärä ylitti 2 miljoonaa.

• Thorleif Krarup aloitti konsernijohtajana 1. tammikuuta 2001,

Hans Dalborgista hallituksen varapuheenjohtaja.

Vesa Vainio jatkaa hallituksen puheenjohtajana.

Nordea vuonna 2000

Nordea . Vuosikertomus 2000 3

VisioOlemme Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni, ja meillä onhyvät kasvumahdollisuudet.

TavoitteetOlemme johtavassa asemassa tai kasvamme voimakkaasti ja kannattavasti kaikilla niillämarkkinoilla ja kaikissa niissä tuoteryhmissä, joissa kilpailemme. Olemme johtava yritysmonikanavamarkkinoinnissa ja Internet-pohjaisten finanssiratkaisujen tarjoajana.

TehtäväAutamme asiakkaitamme täyttämään toiveensa. Samalla kun tuotamme lisäarvoa asiakkaillemme, luomme sitä myös osakkeenomistajillemme.

Tarjoamme mahdollisuuksia, joiden avulla pidämme palveluksessamme, kehitämme ja houkuttelemme konserniin pätevää sekä osaavaa henkilöstöä.

Pohjoismaat ovat kotimarkkinamme ja Itämeren alue kasvumarkkinamme. Toimimme kansainvälisesti, jotta voimme tukea asiakkaitamme heidän toiminnassaan ja samalla hyödyntää ydinosaamistamme.

Arvot ja kulttuuriTuotamme lisäarvoa jakamalla ja vaihtamalla ideoita Pohjoismaiden kesken. Toimimmevalitsemillamme liiketoiminta-alueilla yhtenä pohjoismaisena konsernina.Ymmärrämmeasiakkaitamme ja pyrimme ennakoimaan heidän tarpeensa.

Liiketaloudelliset ja toiminnalliset tavoitteetTarjoamme osakkeenomistajillemme tuoton, joka on verrattavissa parhaiden eurooppalaistenpörssinoteerattujen finanssipalveluyritysten tuottoon.

Organisaatiota ja johtamista koskevat periaatteetPäätökset tehdään lähellä asiakkaita ja henkilöstöä sekä ottaen huomioon konsernissa noudatettavat yleiset periaatteet ja rajoitukset.

Jokaisella esimiehellä ja henkilöstöön kuuluvalla on työssään selkeät tavoitteet. Meistä ontärkeää seurata toimintamme tuloksia ja antaa oikeudenmukaista palautetta.

Tärkeimpinä asioinamme pidämme asiakaslähtöisyyttä ja toimintamme jatkuvaa parantamista.

Nordean tavoitteet lyhyesti

Nordea . Vuosikertomus 20004

Tammikuu• Lähes 96 prosenttia Meritan osak-

keenomistajista hyväksyi osakevaihto-tarjouksen, jonka avulla konserninomistusrakennetta yksinkertaistettiin –syntyi Nordic Baltic Holding (NBH).

• Konserni osti ranskalaisen SociétéGénéralen Latvian ja Liettuan toiminnot.

• Langattomat pankkipalvelut WAP-puhelimella aloitettiin Suomessa.

Helmikuu• Maizels, Westerberg & Co ja

MeritaNordbankenin Corporate andStructured Finance yhdistyivät MNBMaizelsiksi.

• Nordean kiinteistöomistusten kirjan-pitoarvo aleni 1,3 miljardia euroa, kunkonserni myi kiinteistöyhtiö AleksianKeskinäinen EläkevakuutusyhtiöIlmariselle.

Maaliskuu• Unidanmark ja MeritaNordbanken

sopivat yhdistymisestä.

Huhtikuu• Nordic Baltic Holdingin (NBH) varsi-

nainen yhtiökokous hyväksyi yhdisty-misen Unidanmarkin kanssa.

• Yli 97 prosenttia Unidanmarkin osak-keenomistajista hyväksyi NBH:n osa-kevaihtotarjouksen ja konsernienyhdistymisen.

Kesäkuu• Moody’s korotti NBH-konserniin kuu-

luvien pankkien luottoluokituksia.

Elokuu• Konserni sai The Banker’s -lehden pal-

kinnon maailman parhaasta sähköisenliiketoiminnan strategiasta.

Lokakuu• Norjan valtion Pankkisijoitusrahasto

päätti myydä omistamansa ChristianiaBank og Kreditkassen (CBK:n) osak-keet NBH:lle.

• Konserni sai hallintaansa yli 90 pro-senttia puolalaisen Bank Komunalnynosakekannasta.

• Konsernin hallitus teki päätöksenvahinkovakuutusten myynnin aloitta-misesta Suomessa.

Marraskuu• Konserni sai hallintaansa lähes 99 pro-

senttia CBK:n osakekannasta.

• Solo-tori vietiin Tanskan markkinoille.

• NBH:n ylimääräinen yhtiökokoushyväksyi konsernin uuden nimen.

Joulukuu• Kahden miljoonan verkkopankki-

asiakkaan raja ylittyi.

• Norjan hallitus myönsi Nordealle toi-miluvan, mikä mahdollisti CBK:n kokoosakekannan ostamisen.

• Nordea laski liikkeelle 1,2 miljardineuron vaihtovelkakirjalainan pääoma-kantansa vahvistamiseksi.

• Nordea osti puolalaisen henkivakuu-tusyhtiö Heros Lifen.

• Tietoteknisten järjestelmien luotetta-vuus ja toimivuus korostui Ruotsissaesiintyneiden keskustietokoneen häi-riöiden vuoksi.

Tammikuu 2001• Uusi konsernijohtaja Thorleif Krarup

aloitti tehtävässään 1. tammikuuta.

Tärkeitä tapahtumia


Tunnusluvut – Nordea-konserni

Liiketoiminta-alueisiin perustuva tuloslaskelma 1)

Pro forma Pro forma

10–12 7–9 4–6 1–3 10–12 1–12 1–12

Miljoonaa euroa 2000 2000 2000 2000 1999 2000 1999

Rahoituskate 811 785 779 723 702 3 098 2 755

Palkkiotuotot ja -kulut 370 333 384 377 349 1 464 1 164

Vakuutustoiminnan nettotuotot 122 167 118 203 261 610 613

Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 73 74 91 145 111 383 243

Muut tuotot 58 48 127 108 80 341 378

Tuotot yhteensä 1 434 1 407 1 499 1 556 1 503 5 896 5 153

Henkilöstökulut -482 -459 -460 -445 -422 -1 846 -1 650

Muut kulut -433 -335 -385 -352 -406 -1 505 -1 401

Kulut yhteensä -915 -794 -845 -797 -828 -3 351 -3 051

Tulos ennen luottotappioita 519 613 654 759 675 2 545 2 102

Luottotappiot, netto -22 -20 -20 -17 -23 -79 -91

Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen

yritysten tuloksesta -1 31 23 9 28 62 117

Liikevoitto ennen liikearvopoistoja 496 624 657 751 680 2 528 2 128Liikearvopoistot -23 -21 -27 -22 -15 -93 -39

Liikevoitto 473 603 630 729 665 2 435 2 089Kiinteistöjen luovutustappiot 0 0 0 -40 -145 -40 -145

Eläkesäätiön/-kassan ylikatteen palautus 8 7 9 8 65 32 65

Verot -149 -182 -163 -197 -102 -691 -346

Vähemmistöosuus 0 -1 0 -2 -2 -3 -2

Tilikauden tulos 332 427 476 498 481 1 733 1 661

Pro forma1)

Tunnusluvut 2000 1999 1999

Osakekohtainen tulos, euroa 0,58 0,55 0,53

Osakekurssi 2), euroa 8,10 5,84 5,84

Osakekohtainen oma pääoma 2), euroa 3,74 3,43 2,68

Osakkeiden määrä 2), miljoonaa 2 982 2 987 2 091

Oman pääoman tuotto, % 16,1 18,0 20,9

Oman pääoman tuotto, ilman liikearvoa 3), % 19,4 19,5 21,7

Luotonanto 2), miljardia euroa 129 104 68

Yleisön talletukset 2), miljardia euroa 79 65 42

Oma pääoma 2), miljardia euroa 11 10 6

Taseen loppusumma 2), miljardia euroa 224 186 104

Hoidossa oleva varallisuus 2), miljardia euroa 105 89 –

Kulu/tuotto-suhde, pankkitoiminta 4), % 55 59 55

Yhdistetty kulusuhde, vahinkovakuutus 5),% 110 5) 102 –

Ensisijaisen oman pääoman osuus riskisijoituksista 2),% 6,8 9,0 8,3

Vakavaraisuussuhde 2),% 9,4 11,1 12,0

Riskisijoitukset (pankkitoiminta) 2), miljardia euroa 132 105 68

Rahoituskate/tase keskimäärin, % 1,8 1,6 1,8

Liikevoitto/tase keskimäärin, % 1,2 1,2 1,4

Osinko, Ruotsin kruunua 2,00 6) mmmmmmmmt 1,75

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) 14,0 10,6 11,0

1) Aikaisemmin esitettyihin lukuihin on tehty pieniä ryhmittelymuutoksia.2) Kauden lopussa, sisältää CBK:n luvut.3) Ilman liikearvopoistoja ja jäljellä olevaa liikearvoa, joka on vähennetty omasta pääomasta. 4) Ennen luottotappioita ja liikearvopoistoja.5) Ilman hirmumyrskyn aiheuttamia kuluja yhdistetty kulusuhde oli vuoden 2000 neljännellä neljänneksellä 110 %, kolmannella neljänneksellä 104 %, toisella neljänneksellä 97 %,

ensimmäisellä neljänneksellä 107 % ja vuoden 2000 tammi-joulukuussa 105 %.6) Ehdotettu osinko vuodelta 2000.

Nordean muodostaneilla yhtiöillä oliyhteinen visio Pohjoismaiden ja Itämerenalueen johtavasta finanssikonsernista.Visiosta tuli totta alle neljässä vuodessa.

Pohjoismaiset ideatPohjoismaista finanssipalvelukonserniarakennettaessa peruslähtökohtana onollut pohjoismaisten liiketoimintojennopea yhdistäminen kaikilla osa-alueilla.Pohjoismaiden asukkaat ovat riittävänsamanlaisia toimimaan yhdessä, riittävänerilaisia oppimaan toistensa kokemuksistaja riittävän lukuisia muodostaman kiin-nostavat kotimarkkinat. Nordeassa mejaamme ja vaihdamme pohjoismaisia ideoita.

Nordean toiminnan ydin on auttaa asiak-kaita toteuttamaan toiveensa ja tavoit-teensa. Meillä on yhteisiä pohjoismaisiaarvoja, kuten vapaus, nykyaikaisuus jahuoli ympäristöstä. Me jatkamme poh-joismaista uuden luomisen perinnettä.

Pohjoismaisen rakenteen luominenOmistusyhtiöt Merita ja NordbankenHolding yhdistettiin Nordic BalticHoldingiksi (NBH) alkuvuodesta 2000. Seoli ensimmäinen merkittävä konsernira-

kenteen muutos viime vuonna. Meritan jaNordbanken Holdingin osakkeenomista-jat tekivät kahdesta kansallisesta yrityk-sestä Pohjoismaiden johtavan finanssipal-velukonsernin. NBH:n yksinkertaisempijuridinen rakenne loi konsernille edelly-tykset jatkaa laajentumista.

Maaliskuun 6. päivänä julkistettinMeritaNordbankenin ja Unidanmarkinfuusio. Unidanmark oli syntynyt tanska-laisten Unibankin ja Tryg-Baltican yhdis-tyttyä vuonna 1999.

Osapuolet olivat samaa mieltä kaikistakeskeisistä rakenteellisista, strategisista jatoiminnallisista tavoitteista. Fuusio oli rat-kaiseva askel kohti pohjoismaisen kon-sernin muodostamista.

NBH:n ja Unidanmarkin osakekurssitnousivat huomattavasti NBH:n tehtyäostotarjouksensa Unidanmarkin osak-keenomistajille. Osakkeenomistajat, jotkaedustivat 97 prosenttia osakkeista, hyväk-syivät NBH:n tarjouksen ensimmäisellätarjouskierroksella.

Konsernin keskeisimmät johtotehtävättäytettiin muutaman viikon kuluessa.

Visio on toteutettu

Vuonna 2000 Nordic Baltic Holding saavutti kiistattoman johtoaseman

Pohjoismaiden ja Itämeren alueen finanssipalveluissa. Konserni sai myös

uuden nimen. Uusi nimi Nordea muodostuu sanoista Nordic Ideas eli

pohjoismaiset ideat. Merkittävä rakenteen uudistaminen ja yhdistymis-

prosessit, keskittyminen perusliiketoimintaan sekä kasvu strategisilla liike-

toiminta-alueilla loivat lisäarvoa ja lisäsivät niin asiakkaiden kuin

henkilöstönkin tyytyväisyyttä.



Yhdistämistoimet toteutti uusi linjaorga-nisaatio, mikä takasi nopean ja sujuvantoiminnan. Ennen kesää kaikkien liiketoi-minta-alueiden toimintasuunnitelmat olihyväksytty. Uusi liiketoiminta-alueVahinkovakuutus täydentää perinteistenpankkituotteiden ja -palveluiden valikoi-maa. Konsernin osana sitä koskevatsamat kunnianhimoiset liiketaloudellisetja toiminnalliset tavoitteet kuin muitakinliiketoiminta-alueita.

Työtä Christiania Bank og Kreditkassenmukaansaamiseksi konserniin jatkettiinvuoden aikana. CBK:n hallitus ja johtosuosittivat osakkeenomistajilleen NBH:ntarjouksen hyväksymistä. Tarjouksenhyväksymiseen vaikutti merkittävästihenkilöstön ja asiakkaiden antama aktii-vinen tuki.

Tehdyt päätökset perustuivat perinpohjai-seen valmistelutyöhön. Ennen kuinNorjan parlamentti teki asiasta päätök-sen, Norjassa käytiin laaja keskustelufinanssialan tulevista toimintaperiaatteistaja valtion omistaman Christiania Bankinmyynnistä. Osakkeenomistajat, jotkaedustivat lähes 99 prosenttia osakkeista,hyväksyivät tarjouksen hintaan 49 Norjankruunua osakkeelta Norjan valtionPankkisijoitusrahaston ja Nordic BalticHoldingin välisen sopimuksen mukaises-ti. Ennen vuoden loppua saatiin tarvitta-vat luvat.

Alueellinen kasvu jatkuuSamalla kun Nordea loi uuden pankki- javakuutustoiminnan sisältävän konsernira-kenteensa pohjoismaisilla kotimarkkinoil-laan, se vahvisti asemaansa Puolan jaBaltian maiden kasvavilla markkinoilla.Konsernin liiketoiminta Liettuassa,Latviassa ja Virossa laajenee jatkuvasti.Puolassa konsernin palveluksessa on yli 1 200 henkilöä, jotka työskentelevät kah-dessa pankissa ja kahdessa vakuutusyh-tiössä. Tulevaisuudessa tuotteet ja jakelu-kanavat yhtenäistetään ja yhdistetään.

Nordea on lisäksi nykyisin johtava poh-joismainen yksityispankkipalveluiden tar-joaja Luxemburgissa.

Lisäarvoa osakkeenomistajillePohjoismaat ja Itämeren alue ovat Euroo-pan kasvualuetta, jossa taloudellinen

aktiivisuus oli korkeaa vuoden 2000 alku-puoliskolla ja korot ja valuuttakurssitpysyivät varsin vakaina.Vuoden loppu-puoliskolla tietotekniikkasektoriin koh-distuneet odotukset romahtivat ja talou-dellisen kasvun ennustettiin hidastuvan.Molemmat suuntaukset saivat alkunsaYhdysvalloista.

Nordean liiketoiminta kasvoi ja kannatta-vuus säilyi hyvänä. Konsernin liikevoittonousi 17 prosenttia 2 435 miljoonaaneuroon, ja oman pääoman tuotto oli 16,1 prosenttia (19,4 prosenttia ilman lii-kearvoa). Korko- ja palkkiotuotot kasvoi-vat vakaasti. Kun hankitun liiketoiminnanvaikutukset vähennetään, kulut nousivatvain 3 prosenttia. Luottotappiot olivatennätyksellisen matalalla tasolla.Luottokelpoisuusluokitukset paranivat jaVarainhallinnan jälleenrahoitus oli kus-tannuksiltaan aikaisempaa edullisempaa.

Osakekohtainen tulos oli 0,58 euroa, elikasvua edellisvuodesta on 5 prosenttia.Konsernin markkina-arvo oli vuodenlopussa 24 miljardia euroa ja NBH:n/Nordean osakekurssi nousi vuoden aika-na 43 prosenttia. Hallitus ehdottaa osin-koa jaettavaksi 2,00 Ruotsin kruunuaosakkeelta eli 40 prosenttia tilikaudentuloksesta verojen jälkeen. Osinkokasvaa edelliseen vuoteen verrattuna 14,3 prosenttia.

Strateginen keskittyminenNordea on sitoutunut tuottamaan finans-siratkaisuja yhdessä asiakkaidensa kanssa.Mitä laajempi tuotevalikoima, ammattitai-to ja investointien perusta meillä on, sitäuseampia tuotteita voimme viedä maastatoiseen ja sitä parempia tuotteita sekäpalveluita voimme kehittää.

Johdonmukaisilla toimilla olemme onnis-tuneet parantamaan asiakastyytyväisyyttä.Esimerkkejä niistä ovat kanta-asiakasoh-jelmiemme toteuttaminen ja sijoituksetmaailman johtavan verkkopankin kehittä-miseen. Nordealla on nyt yli kaksi miljoo-naa verkkopankkiasiakasta ja verkkopan-kissa yli kuusi miljoonaa tapahtumaakuukaudessa. Finanssipalvelualanammattilehti The Banker palkitsi konser-nin maailman parhaasta verkkopankki-strategiasta.

8

Vähittäispankin liikevoitto nousi edellis-vuodesta merkittävästi. Kasvu oli lähes 50 prosenttia edellisestä vuodesta.Hoidossa oleva varallisuus lisääntyi huo-mattavasti ja Varallisuudenhoito sai useitapalkintoja. Corporate and InstitutionalBanking ja Investment Banking paransivatkannattavuuttaan. Henki- ja eläkevakuu-tus kasvoi voimakkaasti ja toi markkinoil-le uusia tuotteita.Vahinkovakuutuksenperuskannattavuus parani.

Ammattitaito ja sitoutuminenKiitos johdon ja henkilöstön ammattitai-don ja sitoutumisen Nordea on pystynythoitamaan päivittäisen liiketoiminnanmenestyksekkäästi, vaikka meneillään onollut laajavaikutuksinen rakennemuutos.

Lisäarvoa osakkeenomistajille ja asiakkaillevoidaan luoda vain silloin, kun henkilöstösaa oman osansa arvonnoususta. Siksiminua ilahduttaa, että henkilöstön tyytyväisyys konsernissa paranee koko ajan, että henkilöstö saa osansa voitosta tänäkin vuonna ja että käytössä on myöskilpailukykyinenjohdon kannus-tinohjelma.

KiitosParhaimmillaan liiketoiminnassa ei tunneta pisteitä – korkeintaan ajatusviiva.Näin oli myös vuodenvaihteessa, kun luovutin konsernijohtajan tehtävät seu-raajalleni.

Haluan kiittää kaikkia konsernissa työs-kenteleviä kärsivällisyydestä, tuesta jarohkaisusta. Seuraajalleni ThorleifKrarupille toivotan parhainta onnea tehtävässään.

Hans Dalborg


Tehtävä suoritettavana

Aluksi haluan kiittää Hans Dalborgiahänen keskeisestä roolistaan Nordeanrakentamisessa.

Vahva perusta kasvulle ja kannattavuudelleSuurella koolla on finanssipalveluissamerkitystä monelta kannalta. Nordeallaon 9 miljoonaa henkilöasiakasta,600 000 pientä ja keskisuurta yritys-asiakasta sekä suuria yritys- ja yhteisö-asiakkaita. Tuotevalikoimamme on laaja ja palveluksessamme on 38 000 erittäinammattitaitoista henkilöä. Konsernilla onvahva ja sitoutunut johto, joka toteuttaaNordean tavoitteita, strategiaa ja yritys-kulttuuria kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Nordealla on hyvät edellytykset palvellasekä henkilöasiakkaita paikallisessa kil-pailussa että suuria ja vaativia pohjois-maisia asiakkaita kansainvälisessä kilpai-lussa. Maailmanlaajuisesti toimiville yri-tyksille ja rahoituslaitoksille olemme

luonnollinen valinta pohjoismaiseksikumppaniksi.

Nordean osake on yksi tärkeimmistäeurooppalaisista finanssialan osakkeista.Se on mukana maailmanlaajuisissaindekseissä. Nordean markkina-arvo on korkeampi kuin toiseksi suurimmanpohjoismaisen finanssipalvelukonsernin.Nämä tekijät takaavat osakkeen hyvänlikviditeetin.

Sitoutuminen synergiahyötyjentoteuttamiseen ja arvon luomiseenasiakkailleAsiakkaiden ja osakkeenomistajien onsaatava hyöty Nordean asemasta pohjois-maisena markkinajohtajana.

Vuonna 2001 keskitytään toteuttamaanNordean muodostaneissa fuusioissatodettuja synergiahyötyjä.

MeritaNordbankenin ja Unidanmarkin

Perusta on luotu. Nyt tehtävämme on välittää hyöty Nordean alueellisesta

johtoasemasta asiakkaille ja osakkeenomistajille. Johtavan asemamme

vuoksi tavoitteemme ei voi olla mikään muu kuin olla ensimmäinen tai

toinen tai kasvaa kannattavasti markkinoita nopeammin kaikessa mitä

teemme. Tavoitteen toteuttamiseksi meidän on noudatettava selkeää kasvu-

strategiaa, säilytettävä johtoasemamme, ajateltava pohjoismaisesti mutta

toimittava paikallisesti, kehitettävä sähköisiä palvelujamme ja parannet-

tava yhteistoimintaa asiakkaidemme kanssa – tämä kaikki yhdentyneen

konsernin yhteisten arvojen ja yhteisen yrityskulttuurin pohjalta.


yhdistyessä yksilöitiin synergiahyötyjä 200 miljoonan euron edestä. Niistä noinpuolen odotetaan toteutuvan vuoden2001 loppuun mennessä.Vähittäispankki-toiminnasta odotetaan lisäksi 50 miljoo-nan euron synergiahyötyjä. ChristianiaBankin liittyminen konserniin tuottaa 110 miljoonan euron lisähyödyt.Synergioiden toteuttamisessa konserni onaikataulussa.

Kun kyseessä on konserni, joka on raken-nettu kasvuhakuisilla fuusioilla, lisätuototvastaavat noin kolmannesta synergiahyö-tyjen kokonaismäärästä. Tämän mukai-sesti liiketoiminta-alueiden yhdentymistä,parhaiden käytäntöjen omaksumista japarhaiden tuotteiden vaihtamista seura-taan tarkasti.

Johtamisen ja kasvun strategiaNordea on markkina-asemaltaan ja kool-taan alueensa johtava finanssipalvelukon-serni ja sen vuoksi meidän täytyy pyrkiäolemaan ensimmäinen tai toinen kaikessamitä teemme tai kasvamaan kannattavastimarkkinoita nopeammin.

Strategiassa tärkeintä on huomion oikeakohdentaminen. Konsernilla on kuusi lii-ketoiminta-aluetta, jotka toimivat neljälläpohjoismaisella kotimarkkina-alueella jakasvavilla Itämeren alueen markkinoilla.Siksi meidän täytyy kohdentaa huomiom-me toiminnassamme alueisiin, joillasynergiat ja parhaiden käytäntöjen käyt-töönotto luovat eniten lisäarvoa. Tämäedellyttää kykyä tehdä vaikeita valintoja,halua investoida ja valmiutta täydentäviinrakenteellisiin aloitteisiin.

Markkinajohtajuus ja kasvu liittyvätyhteen ja Nordealla on selkeä kasvustra-tegia. Ensisijaisesti haluamme kasvaayhdessä nykyisten asiakkaidemme kans-sa. Esimerkkeinä tästä ovat Vähittäis-pankin pyrkimykset asiakasohjelmienyhtenäistämiseen ja pohjoismaiset inves-toinnit Solo-konseptiin.

Toinen kasvustrategia on keskittyä pitkänaikavälin kasvualueisiin kuten sähköisiinpankkipalveluihin.Varallisuudenhoidollaon riittävä asiakaspohja ja osaaminen, jase voi toimia yhtenä konsernin kasvunmoottorina. Corporate and InstitutionalBanking vahvistaa asemiaan merkittävänä

tekijänä markkinoilla. InvestmentBankingin tavoitteena on tehdäArosMaizelsista eturivin pohjoismainenyritys toimialallaan.

Kolmas kasvualue, jolla tavoitteena onmyös pitkän aikavälin kasvu, ovat Puolanja Baltian maiden kasvavat kotimarkkinat.Pohjoismaisten asiakkaiden palvelunlisäksi laajennamme paikallisten asiakkai-den palvelua, tuomme markkinoille uusiatuotteita ja otamme käyttöön uusia jake-lukanavia.

Yhteiset pohjoismaiset arvotMenestyksen edellytyksenä on yhtenäi-nen konserni, jolla on yhteiset arvot jayhtenäiset tunnukset. Nämä arvot koske-vat kaikkia ydinliiketoimintoja, ja kaikkiydinliiketoiminnat kytketään myösNordean brandiin. Paikalliset liike- ja tuo-temerkit säilytetään niin kauan kuin se onliiketoiminnallisesti järkevää.

Jokaisella työntekijällä on oikeus olla osakonsernin kulttuuria ja velvollisuus toimiaNordean arvojen mukaan. Asiakkaidentulee tietää, että Nordea edustaa pohjois-maisia ideoita, joilla autamme asiakkaitatäyttämään toiveensa ja tavoitteensa.

Nordea suhtautuu muutoksiin myöntei-sesti.Vain todellisten muutosten kauttavoimme auttaa asiakkaitamme luomaanlisäarvoa ja siten tuottaa lisäarvoa osak-keenomistajillemme. Haluamme, ettäasiakkaamme pystyvät saavuttamaantavoitteensa paremmin yhdessä meidänkanssamme ja että osaamisemme ja pal-velujemme helppokäyttöisyys avaa heilleuusia mahdollisuuksia. Toimimme eetti-sesti ja varjelemme huolellisesti luotta-musta, joka on jokaisen finanssialan yri-tyksen toiminnan perusedellytys.

Pohjoismainen ja paikallinen –sähköinen ja henkilökohtainenNordea on konserni, ei kansallisten pank-kien ja vakuutusyhtiöiden muodostamaliittoutuma eikä yhteenliittymä.Konsernin rakennetta tukevat yhtenäisetperiaatteet raportoinnissa, laskentatoi-messa ja talousohjauksessa sekä yhteinenkonserniesikunta, branding ja kehittyväyhteinen yrityskulttuuri. Juridisten raken-teiden mukauttaminen on kirjattu tavoit-teeksi.


Suuri koko ja toiminnan yhdentäminenauttavat varmistamaan toiminnan tehok-kuuden sekä tuotteiden ja palveluidenkilpailukyvyn. Palvelumme on paikallistaja pyrimme edelleen vahvistamaan henki-lökohtaisia kumppanuussuhteita kasvat-taaksemme liiketoimintaa yhdessä asiak-kaidemme kanssa. Olemme toiminnas-samme pohjoismaisia mutta markkinoillapaikallisia aina tarvittaessa.

Sähköiset palvelut yleistyvät, ja se muut-taa finanssipalveluja pysyvästi. Tämänäkyy varsinkin parempana tuottavuutenasekä uusina tuotteina ja palveluina.Sähköiset palvelut tuovat asiakkaille uusiavaihtoehtoja. Uusien kilpailijoiden kynnystulla markkinoille on matalampi ja asiak-kailla on enemmän mahdollisuuksia vaih-taa pankkia tai vakuutusyhtiötä.

Sähköisten palveluiden lisääntyessä kas-vaa myös asiantuntevien ja luotettavienneuvontapalveluiden kysyntä sekä henki-lösuhteiden merkitys. Niitä arvostavathenkilö-, yritys- ja yhteisöasiakkaat niinperinteisessä pankkipalvelussa kuin sijoi-tustoiminnassa ja vakuutuksissakin.

Tehtävämme on löytää paras mahdollinentasapaino toiminnassamme. Haluamme

pysyä alueellisena johtajana sopeuttamal-la toimintaamme jatkuvasti paikallisiinmarkkinaoloihin. Haluamme myös ollasekä yksi maailman johtavista verkkopan-keista että luotettava kumppani.

Sitoutunut muttei koskaan liian tyytyväinenNäiden asioiden toteuttamiseen olemmesitoutuneet. Voidaksemme lunastaalupauksemme konsernin täytyy olla hou-kutteleva työnantaja, jotta se voisi kilpaillaammattitaitoisesta ja itselleen korkeitatavoitteita asettavasta henkilöstöstä sekäpitää osaavat henkilöt palveluksessaan.

Nordean tulevaisuus on haastava. Askelaskeleelta konsernimme toiminta yhte-näistyy, synergiat ja kasvustrategiat toteu-tuvat ja meistä tulee aidosti pohjoismai-nen konserni.

Emme koskaan väitä olevamme täydelli-siä. Mutta toiminnallamme osoitamme,että olemme sitoutuneet saamaan aikaantuloksia.

Thorleif Krarup


OsakekehitysNordean osake on likviditeetiltään parasfinanssialan osake ja ylipäänsä likvideim-piä osakkeita Pohjoismaissa. Markkina-arvoltaan Nordea on nykyisin Pohjois-maiden suurimpia pörssinoteerattuja yrityksiä. Nordean markkina-arvo oli 24 miljardia euroa helmikuun puolivälissävuonna 2001.

Nordean osake noteerataan Tukholmassa(Ruotsin kruunuina ja euroina), Helsin-gissä (euroina) ja Kööpenhaminassa(Tanskan kruunuina).

JohdannaiskauppaNordean osakkeilla voidaan käydä kaup-paa myös osto- ja myyntioptioina, futuu-risopimuksina ja osakelainoina Tukhol-man optiomarkkinoilla (Tukholman pörs-sissä).Välittäjät laskevat liikkeelle myöspitkäaikaisia merkintäoptioita, joita oste-taan ja myydään Tukholman pörssissä.

Osakekurssi vuonna 2000Vuoden 2000 aikana Nordean kurssinousi Tukholman pörssissä 43 prosenttia.Osakkeen hinta oli 50,00 Ruotsin kruu-nua 30. joulukuuta 1999 ja 71,50 Ruotsinkruunua 29. joulukuuta 2000. Tukholmanpörssin pankki- ja vakuutusindeksi nousivuoden aikana 33,2 prosenttia ja DowJones Stoxx Europe -pankki-indeksi 10,2 prosenttia.

Nordean osakkeen korkein kurssi,76,00 Ruotsin kruunua, noteerattiin 31. lokakuuta ja alin kurssi,41,80 Ruotsin kruunua, 15. maaliskuuta.

Osakkeenomistajien saama kokonaistuottoOsakkeenomistajien saama kokonaistuot-

Nordean osake

Nordean toiminnan ensisijainen tavoite on tuottaa osakkeenomistajille

lisäarvoa, joka on samaa tasoa kuin Euroopan parhailla pörssinoteeratuilla

finanssipalveluyhtiöillä. Lisäarvo muodostuu markkina-arvosta ja osingosta.

Luomme lisäarvoa keskittymällä ydinosaamiseemme ja tavoittelemalla

toiminnan korkeaa laatua, optimaalista pääomarakennetta, hallittua

riskinottoa sekä vakaata tuottojen kasvua.

0 30 60 90 120 150

Danske BankCommerzbank

Standard CharteredDresdner

HalifaxNordea

SanpaoloSociété Générale

Abbey NationalUniCredito Italiano

Banca IntesaHypoVereinsbank

ABN-AMROBNP Paribas

FortisBBVA

BSCHDeutsche Bank

BarclaysCredit Suisse

Lloyds TSBRoyal Bank of Scotland

UBSING

HSBC

Eurooppalaisten pankkien markkina-arvoja,10. tammikuuta 2001

Miljardia euroa

Lähde: ArosMaizels European Banks Scorecard


to oli 46,5 prosenttia vuonna 2000. Koko-naistuotoksi lasketaan osakekurssin muu-tos vuoden aikana olettaen, että maksettuosinko sijoitetaan takaisin yhtiön osakkei-siin. Nordea maksoi osinkoa 1,75 Ruotsinkruunua osakkeelta 25. huhtikuuta 2000.

LikviditeettiNordean osakkeen likviditeettiä paransi-vat MeritaNordbankenin kahteen omis-tusyhtiöön perustuneen omistusraken-teen purkaminen alkuvuonna 2000 jayhdistyminen Unidanmarkin kanssakeväällä 2000. Näin kolme osakettayhdistettiin yhdeksi.

Vuoden 2000 Nordean osakkeiden koko-naisvaihto Tukholman pörssissä oli 88 372 miljoonaa Ruotsin kruunua, mikävastaa 1 485 miljoonaa osaketta. Nordeaoli seitsemänneksi eniten vaihdettu osakeTukholmassa. Toisen vuosipuoliskonosakekaupasta noin 66 prosenttia käytiinTukholman, 18 prosenttia Helsingin ja 16 prosenttia Kööpenhaminan pörssissä.

IndeksikehitysVuonna 2000 Nordean osake sisältyiuseampaan kansalliseen, eurooppalaiseenja maailmanlaajuiseen indeksiin kuinaikaisemmin. Samalla sen painoarvo kas-voi. Indeksien julkaisijoilla on viime aikoi-na ollut tapana lisätä indeksilaskelmiinns. vapaasti kelluva osa, jossa esimerkiksivaltion osakeomistus vähennetään osak-keen painoarvoa laskettaessa. Tämä saat-taa alentaa jonkin verran Nordean painoajoissakin indekseissä.

Yksinkertaisempi omistusrakenne,yhdistymisprosessiTammikuussa 2000 Meritan osakkeetvaihdettiin Nordbanken Holdingin osak-keiksi. Tarjousajan loppuun mennessälähes 96 prosenttia Meritan osakkeistaedustavat osakkeenomistajat olivat hyväk-syneet tarjouksen. Näin saatiin aikaanyksinkertaisempi omistusrakenne, joka olivälttämätön edessä olleiden rakennejär-jestelyjen vuoksi.Yhteinen osake, jokanoteerataan Tukholmassa ja Helsingissä,korvasi MeritaNordbankenin aikaisem-pien kahden omistusyhtiön osakkeet.

Nordbanken Holding muutti nimensätilapäisesti Nordic Baltic Holdingiksi tammikuussa 2000. Marraskuussa 2000nimi muutettiin Nordeaksi.

Pakollisessa lunastustarjousmenettelyssäosakkeensa vaihtoivat lisäksi osakkeen-omistajat, jotka edustivat 3,6 prosenttiaosakkeista, joten vaihtotarjouksen hy-väksyneiden osakkeiden määrä nousi yh-teensä 99,6 prosenttiin. Lunastusmenet-telyjen jälkeen Nordic Baltic Holding laskiliikkeelle noin 816 miljoonaa uutta osa-ketta, joten osakkeiden kokonaismääränousi lähes 2 091 miljoonaan.

Yhdistyminen Unidanmarkin kanssaMeritaNordbankenin ja Unidanmarkinyhdistyminen julkistettiin 6. maaliskuuta2000.

Yhdistyminen toteutettiin osakevaihtotar-jouksena. Unidanmarkin osakkeenomis-

0

2

4

6

8

10

Pohjoismaisten pankkiosakkeiden vaihto pörsseissäheinäkuu–joulukuu 2000

Miljardia euroa

Nordea

Danske Bank

SEB

50

100

150

200

NordeaDow Jones Europe Stoxx -pankki-indeksi

Nordean osakekurssin kehitys vuonna 2000

maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu

31. joulukuuta 1999 =100

Handelsbanken

FSPB


tajille tarjottiin mahdollisuus vaihtaaosakkeensa Nordean liikkeelle laskemiinuusiin osakkeisiin. Tarjouksessa 12,704 Nordean osaketta vastasi yhtäUnidanmarkin osaketta.

Tarjouksen täydellinen hyväksyminenmerkitsi, että Unidanmarkin osakkeen-omistajat edustavat 30 prosenttia jaNordean aikaisemmat osakkeenomistajat70 prosenttia Nordean äänivallasta ja osakepääomasta. Nordean varsinainenyhtiökokous hyväksyi yhdistymisehdo-tukset 11. huhtikuuta ja Unidanmarkinyhtiökokous 21. maaliskuuta. Muut tarvit-tavat hyväksynnät saatiin maalis- ja huh-tikuussa.

Unidanmarkin osakkeenomistajat ottivatosakevaihtotarjouksen vastaan myöntei-sesti, ja 99,2 prosenttia osakkeista hyväk-syi tarjouksen. Nordea laski liikkeelle

lähes 888 miljoonaa uutta osaketta, joihinmiltei 70 miljoonaa Unidanmarkin osa-ketta vaihdettiin. Jäljellä olevien osakkei-den pakkolunastus päättyi tammikuussa2001.

Omien osakkeiden takaisinostoHuhtikuussa 2000 pidetty varsinainenyhtiökokous valtuutti hallituksen päättä-mään konsernin omien osakkeiden takai-sinostosta siten, että omassa omistuksessaolevien osakkeiden määrä ei ylitä 10 pro-senttia osakekannasta. Konserni ei ole os-tanut osakkeita tähän päivään mennessä.

Hallitus on päättänyt ehdottaa huhtikuus-sa 2001 pidettävälle varsinaiselle yhtiö-kokoukselle, että omien osakkeiden ostoaja myyntiä koskeva valtuutus uusitaan.

Omien osakkeiden ostoon oikeuttavanvaltuutuksen tarkoituksena on mahdollis-taa konsernin varojen jakaminen uudel-leen osakkeenomistajille, ja siten vaikut-taa osaltaan konsernin resurssien tehok-kaampaan käyttöön, sekä mahdollistenjohdon kannustinohjelman aiheuttamiensitoumusten suojaaminen.

Osakekohtainen tulos ja oma pääomaTilivuoden tulos oli 2 435 miljoonaa euroa(20 611 miljoonaa Ruotsin kruunua),mikä vastaa 0,58 euroa osakkeelta.

Nordea AB:n suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajatOsuus pääomasta

31. joulukuuta 2000 Osakkeiden lukumäärä ja äänistä, %Ruotsin valtio 542 015 102 18,2Tryg-Baltica smba 185 609 801 6,2Unidanmark Trust 102 529 423 3,4Alecta 1) 66 891 143 2,2Robur fonder 58 443 350 2,0Nordean osakerahastot 39 248 701 1,3SHB fonder 31 831 437 1,1SEB fonder 31 021 260 1,0AMF Pension 24 000 000 0,8ATP 23 067 513 0,8AFA Försäkring AB 21 801 900 0,7Första AP-fonden 20 931 590 0,7Andra AP-fonden 20 931 590 0,7Tredje AP-fonden 20 931 590 0,7Fjärde AP-fonden 20 931 590 0,7Nordbankenin voitto-osuussäätiö 19 186 300 0,6Skandia 18 203 075 0,6SPP Livförsäkring AB1) 16 693 460 0,6PFA 15 404 823 0,5Solidium Oy (Suomen valtio) 13 474 666 0,5

1) Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Alecta (entinen Keskinäinen vakuutusyhtiö SPP) jaSPP Livförsäkring AB 31. tammikuuta 2001.

Lähde: Suomen ja Ruotsin arvopaperikeskukset, SIS Ägarservice ja Unidanmarkin osakasluettelo.

Osakkeenomistajat vuoden2000 lopussa

Ruotsin valtio (18,2 %)

Ruotsalaiset yhteisöt (18,8 %)

Tanskalaiset yhteisöt (14,0 %)

Suomalaiset yhteisöt (10,2 %)

Suomalaiset yksityishenkilöt (6,2 %)

Tanskalaiset yksityishenkilöt (4,0 %)

Ruotsalaiset yksityishenkilöt (2,1 %)

Muut omistajat (26,5 %)

Osakekohtaiset tiedotPro forma

2000 1999Osakekohtainen tulos, euroa 0,58 0,55Osakekurssi1), euroa 8,10 5,84Oma pääoma / osake1) 3,74 3,43Osinko, Ruotsin kruunua 2,002) 1,75Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) 14,0 10,6

1) Kauden lopussa.2) Ehdotettu osinko vuodelta 2000.

Osakepääoman muutokset Osakkeiden

Hinta Uusien nimellisarvon Osakepääoma,Ruotsin osakkeiden muutos, miljoonaa Osakkeiden miljonaa

Päivämäärä kruunua määrä Ruotsin kruunua määrä Ruotsin kruunua

17. joulukuuta 1997 Uusmerkintä 7,00 1 275 267 441 8 926,9 1 275 267 441 8 92728. tammikuuta 2000 Osakepääoman

alentaminen -3 188,2Uusmerkintä 4,50 815 800 287 3 671,1 2 091 067 728 9 410 1)

25. huhtikuuta 2000 Osakepääomanalentaminen -2 091,1Uusmerkintä 3,50 869 776 488 3 044,2 2 960 844 216 10 363

9. kesäkuuta 2000 Uusmerkintä 3,50 18 348 501 64,2 2 979 192 717 10 42729. elokuuta 2000 Uusmerkintä 2) 3,50 3 006 359 10,5 2 982 199 076 10 43811. joulukuuta 2000 Uusmerkintä 2) 3,50 59 764 0,2 2 982 258 840 10 43810. tammikuuta 2001 Noteeraus-

valuutan vaihto4) 0,40 euroa3) 2 982 258 840 (milj. euroa) 1 18220. helmikuuta 2001 Uusmerkintä2) 0,40 euroa 8 408 3 332,26 euroa 2 982 267 248 (milj. euroa) 1 182 5)


Osakeomistuksen jakautuminenOsakkaiden Osuus Osakemäärä, Osuus

Osakemäärä, kpl lukumäärä, kpl osakkaista, % kpl osakkeista, %1–1 000 437 703 83,70 135 015 358 4,531 001–10 000 80 660 15,42 188 898 399 6,3310 001–100 000 3 810 0,73 89 477 256 3,00100 001–1 000 000 536 0,10 177 332 336 5,951 000 001– 236 0,05 2 391 535 491 80,19

Yhteensä 522 945 100,0 2 982 258 840 100,00

Tiedot tanskalaisista osakkaista 31. tammikuuta 2001.

Oma pääoma / osake (kaikkien vaihto-oikeuksien käyttämisen jälkeen) oli vuoden lopussa 3,74 euroa (33,71 Ruotsinkruunua).

OsinkoNordean hallitus ehdottaa, että osinkonajaetaan 2,00 Ruotsin kruunua osakkeelta.Muunnettuna tilinpäätöspäivän valuutta-kurssiin osingot ovat yhteensä 675 mil-joonaa euroa, eli 40 prosenttia tilikaudentuloksesta verojen jälkeen. Osingon-maksun täsmäytyspäiväksi esitetään 17. huhtikuuta 2001 ja osingon maksu-päiväksi 20. huhtikuuta 2001.

1) Ennakoitu taseessa 31.12.1999, rekisteröity 28.1.2000.2) Vaihtovelkakirjojen perusteella.3) 0,39632 euroa.4) Ruotsin kruunuista euroiksi.5) 1 181 925 126,33 euroa.

OsakkeenomistajatTammikuun alussa vuonna 2001 Nordeallaoli noin 525 000 osakkeenomistajaa, elineljänneksi eniten osakkeenomistajia kai-kista noteeratuista pohjoismaisista yrityk-sistä. Tanskassa on noin 230 000,Suomessa 1) 218 000 ja Ruotsissa 77 000osakkeenomistajaa.

Suurin osakkeenomistaja on Ruotsin val-tio, joka omistusosuus on 18,2 prosenttia.Edellisen sivun taulukossa luetellaan vuoden 2000 lopussa tiedossa olleet 20 suurinta osakkeenomistajaa.

1) Helsingin pörssin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Nordea noudattaa Helsingin pörssin sisäpiiriohjeen suosituksia. Sisäpiirirekisteriä ylläpitää Ruotsin Rahoitustarkastus.


Taloudellinen kehitysPohjoismaissa

Öljyn hinnan jyrkkä nousu vaikuttimyönteisesti Venäjän talouteen ja paransisiten myös Baltian maiden taloudellistatilannetta. Euroopan ja Yhdysvaltain raha-politiikan tiukentuminen, energianhinto-jen nousu ja osakemarkkinoiden heikke-neminen olivat selkeitä merkkejä maail-mantalouden vaimenemisesta vuoden2000 toisella puoliskolla ja vuoden 2001alussa.

Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoillatämä näkyi joukkovelkakirjatuottojen jaosakehintojen laskuna. Euro heikkenidollariin nähden melkein koko vuoden, mutta vahvistui vuoden 2001alussa.

Taloudellinen kasvu Tanskassa elpyi vuon-na 2000 edellisen vuoden jyrkän laskunjälkeen. Bruttokansantuotteen kasvu kiih-tyi voimakkaan investointitoiminnanmyötä. Tanskassa vuoden 1999 joulukuus-sa riehuneen hirmumyrskyn aiheuttamienvahinkojen vuoksi etenkin rakennusalaninvestoinnit lisääntyivät huomattavasti.

Yksityisen kulutuksen osuus BKT:n kas-vusta oli vaatimaton vuonna 2000. Tämäjohtui etupäässä autojen myynnin rajustavähenemisestä, kun autokantaa oli edel-tävinä vuosina uusittu. KysyntäEuroopassa jatkui tasaisena koko vuoden,ja vienti kasvoi huolimatta kilpailukyky-

ongelmista. Suuret investoinnit lisäsivätmyös tuontia, mutta kauppatase jäi siltipositiiviseksi ja vaikutti siten myönteisestikasvuun.

Vaihtotase koheni ulkomaankaupanhyvän kehityksen myötä. Tanskan melkokorkea kolmen prosentin inflaatio aiheu-tui enimmäkseen ulkoisista tekijöistä, var-sinkin korkeasta öljyn hinnasta.Työttömyys on alentunut vuodesta 1993alkaen ja työttömyysluvut pienenivätedelleen vuonna 2000, ja niiden arvioi-daan jo olevan rakenteellisen työttömyy-den tason alapuolella. Tanskan työmark-kinoilla olikin työvoimapula vuonna 2000.

Tanskalaiset äänestivät EMUn kolman-teen vaiheeseen liittymistä vastaan 28. syyskuuta vuonna 2000.Vaalien tulok-sen odotettiin yleisesti nostavan korkota-soa ja lisäävän painetta Tanskan kruunuakohtaan. Äänestystuloksen negatiivisiltavaikutuksilta on kuitenkin tähän mennes-sä enimmäkseen vältytty. Pitkän aikavälintuotot pysyivät lähes muuttumattominaennen kansanäänestystä ja sen jälkeen.Valtion 10 vuoden joukkovelkakirja-lainojen tuottoero vastaaviin saksalaisiinjoukkolainoihin pienentyi 30–35 pistee-seen kansanäänestyksen jälkeen ja lyhyetkorot asettuivat 35–40 pistettä euroalueenkorkojen yläpuolelle.

Taloudellinen kehitys Pohjoismaissa oli suotuisaa vuonna 2000.

Maailmantalous saavutti suhdannehuipun, kun kehittyvän talouden maat

toipuivat Aasian kriisistä, kun kasvu Yhdysvalloissa jatkui voimakkaana ja

kun Euroopassa vallitsi noususuhdanne ensimmäisen vuosipuoliskon

aikana.


Tanskan kruunun arvo on ollut keskikurs-sinsa vahvemmalla puolella suhteessaeuroon syyskuun 28. päivästä lähtien.Kruunun kurssikehitys kansanäänestyk-sen jälkeen on osoitus luottamuksestaTanskan talouteen ja kiinteään valuutta-kurssipolitiikkaan.Suomen talouden näkymät olivat varsinvaloisat uuden vuosituhannen alkaessa.Vuonna 2000 BKT kasvoi yli 5 prosenttia.Tietotekniikka- ja televiestintäsektorinhämmästyttävän vahva kasvu toimi jäl-leen talouselämän veturina. Tästä sekto-rista onkin tullut Suomen teollisuudentärkein toimiala. Myös perinteisten teolli-suuden alojen kehitys kääntyi nousuunvuoden 2000 aikana. Aasian ja Venäjänkriisien jälkimainingit alkoivat hiipua jaeuron heikkeneminen tuki suomalaistentuottajien kansainvälistä kilpailukykyä.Tavaraviennin volyymi kasvoi lähes 20 prosenttia.

Tilanne kotimarkkinoilla oli myös hyvä,vaikkei mitään erityisiä kohokohtia ollut.Yksityinen kulutus jatkoi tasaista noin 4 prosentin kasvuaan. Kasvu on jatkunutsamanlaisena 1990-luvun puolivälistäalkaen. Kuluttajien odotukset heikkenivätjonkin verran syksyn aikana. Syynä tähänolivat todennäköisesti kohonneet korot,erityisesti energiahinnoissa tuntuva inflaatio ja epävarma tilanne työehtosopi-musneuvotteluissa.

Vuoden 2001 alkaessa nämä häiriötekijätoli saatu hallintaan. Kulutuksen ja asun-tokaupan tulevaisuuden näkymät ovat jäl-

leen vakaat. Investoinnit kiinteään pää-omaan lisääntyivät vuoden loppupuolis-kolla.Yritykset ovat viime vuosina keskit-tyneet enimmäkseen yrityskauppoihin,mutta nyt tuotanto- ja palvelusektoreillaon ryhdytty jälleen investoimaan.

Aika ajoin esille on noussut huoliSuomen talouden ylikuumenemisesta.Näyttää kuitenkin siltä, että vakavaa yli-kuumenemisen vaaraa kansallisella tasol-la ei ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa.Niin Euroopan keskuspankin omaksumapolitiikka kuin kotimainen finanssipoli-tiikkakin tuntuvat sopivan Suomen talou-delle.

Norjassa ennätyksellisen vahvan kasvun jalaskevan työttömyyden kausi, joka jatkuilähes koko 1990-luvun ajan, loppui vuosi-tuhannen päättyessä. Työvoimapula jat-kuu huolimatta mannertalouden vaati-mattomista kasvuluvuista vuosina 1999 ja2000. Kolmen viime vuoden aikanaNorjan taloudessa merkittävää on ollutvaihto- ja kauppataseiden sekä julkisentalouden tilan paraneminen. Näihin onvaikuttanut öljyn ja maakaasun hinnan-nousu, jota on jatkunut vuoden 1999alusta saakka. Vuonna 1998 vaihtotasees-sa oli pieni vaje, mutta nyt tilanne onpäinvastainen ja vaihtotaseen ylijäämävuonna 2000 oli ennätyksellisesti noin 12 prosenttia BKT:stä.

Valtion saamat suuret öljytulot ja tiukkafinanssipolitiikka ovat antaneet mahdolli-suuden säästää suuria summia valtion

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

RuotsiSuomiTanskaNorja

Valtion 10 vuoden obligaatioiden tuotto

maalis- kesä- syys- joulu- helmi-kuu 00 kuu kuu kuu kuu 01

%

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

Ruotsi (STIBOR)Suomi (EURIBOR)Tanska (CIBOR)Norja (NIBOR)

3 kuukauden korkotasot Pohjoismaissa

%

maalis- kesä- syys- joulu- helmi-kuu 00 kuu kuu kuu kuu 01


öljyrahastoon. Rahastolla oli ulkomaistavarallisuutta noin 400 miljardia Norjankruunua vuoden 2000 lopussa. Norjanvaltiolla on näin huomattava nettovaralli-suus.

Vuoden 1999 alkupuolelta lähtien raha-politiikan painopiste on siirtynyt kohtivaluutan vakauttamista ja vähemmän pai-noa on annettu valuuttakurssin tasolle.Korkoja alennettiin, jotta ei syntyisi deflaatiota, ja talous alkoikin elpyä vuo-den lopulla.

Elpymistä tuki viennin huomattava kasvuvuoden 2000 alkaessa. Inflaatio oli ongel-ma vuonna 2000, sillä se kohosi vuosita-solla 3,5 prosenttiin ja ylitti keskuspankinasettaman tavoitteen 1,5 prosenttiyksiköl-lä. Keskuspankki reagoi tähän nostamallakorkoja kaikkiaan 1,5 prosenttiyksiköllähuhtikuusta syyskuuhun. Finanssipolitii-kalla ei pyritä tällä kertaa vilkastuttamaantaloutta.

Ruotsin talous jatkoi 4 prosentin kasvuaanjo toisena vuonna peräkkäin. Suomen jaRuotsin talouselämän kehityksessä onuseita yhteneväisyyksiä: vahva kasvu, jokaperustuu paljolti tietotekniikka- ja tele-viestintäsektoriin, kasvava työllisyys, rei-lusti ylijäämäinen ulkomaankauppa javakaa julkinen talous.Vientiteollisuudellevirtasi tilauksia tasaisesti vuoden loppuunsaakka ja tavaraviennin volyymi kasvoi 11 prosenttia vuonna 2000. Palvelujenvienti kasvoi hitaammin, mutta kokoviennin kasvu oli silti 9,5 prosenttia.

Samanaikaisesti kotimainen kysyntälisääntyi tasaisesti enimmäkseen yksityi-

sen kulutuksen voimakkaan kasvunansiosta. Investointien kasvu heikkenijonkin verran ja oli 5–6 prosenttia vuonna 2000. Paraneva työllisyys, alhaisetkorot, tuntuva reaalipalkkojen nousu javerohelpotukset lisäsivät kotitalouksienkäytettävissä olevia tuloja. Asuntojen hin-nat nousivat 7–8 prosenttia, mikä pönkittikuluttajien luottamusta, kun taas osakkei-den hinnat laskivat vuoden loppua kohti.Heikoista osakemarkkinoista huolimattakotitalouksien rahastosijoittaminen jamuu vastaava säästäminen pysyi vahvanakoko vuoden. Rahastosäästämisen koko-naismäärä nousi noin 100 miljardiinRuotsin kruunuun vuonna 2000. Kasvuunvaikutti uuden eläkemaksujen säästämis-ohjelman lisääminen kansalliseen van-huuseläkejärjestelmään.

Ruotsin inflaationäkymät ovat olleet suo-tuisat korkeasta öljyn hinnasta huolimat-ta.Vaikka tämä osittain johtuukin väliai-kaisista tekijöistä, Ruotsin keskuspankkipystyi pitämään repokoron alhaisellatasolla. Korko oli 3,75 prosenttia helmi-kuusta joulukuuhun asti, jolloin se nostet-tiin neljään prosenttiin.

Joukkovelkakirjalainojen tuotot alenivathuomattavasti viime vuonna pysytellenenimmäkseen hieman saksalaisten jouk-kovelkakirjalainojen tuottotasojen alapuo-lella toisella vuosipuoliskolla. Ruotsinkruunun arvo heilahteli voimakkaasti jaheikkeni loppuvuotta kohden Yhdysval-tain dollarin kurssiheilahtelujen, eläke-säästämiseen liittyvien pääomavirtojen ja muiden pääomataseen muutostenvuoksi.


Yhdistyminen jatkuiFuusiot ja yritysostot ovat olleet yleisiäPohjoismaiden finanssipalvelumarkkinoil-la viime vuosina, niin myös vuonna 2000.Finanssialan keskittyminen on Pohjois-maissa edennyt pidemmälle kuin useim-missa muissa maissa, ja sama suuntausjatkui. Kansainväliset yritykset vahvistivatmyös asemiaan Pohjoismaiden finanssi-palvelumarkkinoilla, etenkin investointi-pankkitoiminnassa, sijoitusrahastoissa,varallisuudenhoidossa ja verkkopankki-toiminnassa.

Yhdistymisen tarvetta lisää jatkuvasti kas-vava paikallinen, pohjoismainen ja kan-sainvälinen kilpailu. Mahdollisuus saavut-taa taloudellisesti merkittäviä ja järkeviäsynergiaetuja kannustaa niinikään yhdis-tymiseen. Merkitystä on myös koolla japääomakannalla.

Yritykset pyrkivät laajentamaan asiakas-kuntaansa ja tehostamaan tuotantoa sekäjakelua. Ne etsivät parhaita toimintatapo-ja ja lisäävät finanssituotteiden ja -palve-luiden ristiinmyyntiä. Huomiota kiinnite-tään varsinkin voimakkaasti kasvaviin lii-ketoimintoihin, joita ovat varallisuuden-hoito, investointipankkitoiminta ja henki-vakuutus.

Finanssipalvelualalla on tullut yleiseksiyhdistyä toisessa maassa toimivan yrityk-sen kanssa juridisista ja logistisista esteistäsekä kulttuurieroista huolimatta. Eri tuote-ryhmien yhdisteleminen on myös yleisty-nyt, kun pankit fuusioituvat vakuutusyh-tiöiden tai varallisuudenhoitajien kanssa.

Nordea on edelläkävijä, ja se pyrkii vah-vistamaan johtavaa asemaansa.

… myös Baltian maissaMonet suuret pohjoismaiset finanssipal-veluyritykset on perustaneet viime vuosi-

na konttoreita ja yhteisyrityksiä Baltianmaihin sekä Puolaan. Pankki- ja vakuu-tustoiminnan investointeihin sekäInternetin kehittämiseen käytettiin run-saasti varoja myös vuonna 2000.

Monet finanssipalveluyritykset ovat päät-täneet seurata asiakkaitaan Baltian mai-hin, joissa toimii yhä enemmän pohjois-maisia kaupallisia yrityksiä ja joiden kas-vuvauhti on nopeimpia Euroopassa.Kohderyhmänä ovat tähän asti olleetpohjoismaiset asiakkaat, mutta nyt liike-toimintaa pyritään laajentamaan myöspaikallisiin henkilö- ja yritysasiakkaisiin.

Nordea omistaa enemmistön kahdestapuolalaisesta liikepankista sekä henki- javahinkovakuutusyhtiöstä.Vuonna 2000Nordea laajensi edelleen toimintaansaBaltian maissa avaamalla uusia pankki-konttoreita.

Sähköisten palveluiden yleistyminen – keskeinen osa asiakaslähtöistä pankkipalveluaPohjoismaissa tietokoneiden ja Internetinkäyttö on erittäin yleistä, ja sähköistenpankkipalveluiden edellytykset ovat siksiparemmat kuin missään muualla.Useimpien pohjoismaisten finanssipalve-luyritysten palveluvalikoimaan kuuluvatsähköiset palvelut ja verkkopankki.

Verkkopankkitoiminta on kehittynyt tie-dottamisesta verkkosivuilla ja yksinker-taisten pankkitapahtumien hoitamisestavaltavasti eteenpäin. Nykyisin verkkopan-kit ovat henkilökohtaisia ja integroitujaInternet-portaaleja, jotka kattavat useim-mat finanssituotteet ja -palvelut.Sähköisistä palveluista ja verkkopankistatulee siten keskeinen osa asiakaslähtöistäpankkipalvelua.

Liiketoimintaympäristö

21Nordea . Vuosikertomus 2000

Visio johtavasta asemasta Olemme Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni.Meillä on hyvät kasvumahdollisuudet javahvistamme asemaamme suurenaeurooppalaisena finanssilaitoksena.

Tavoitteena markkinoiden kärkisijatOlemme johtavassa asemassa tai kasvam-me voimakkaasti ja kannattavasti kaikillaniillä markkinoilla ja kaikissa niissä tuote-ryhmissä, joissa kilpailemme. Olemmejohtava yritys monikanavamarkkinoinnis-sa ja Internet-pohjaisten finanssiratkaisu-jen tarjoajana.

Tehtävänä asiakkaiden toiveidentoteuttaminenAutamme asiakkaitamme täyttämään toi-veensa. Olemme yhteispohjoismainenkonserni, toimimme yhteispohjoismaisestija meitä on helppo lähestyä. Samalla kuntuotamme lisäarvoa asiakkaillemme, luom-me sitä myös osakkeenomistajillemme.Tuotamme lisäarvoa keskittymällä ydin-osaamiseemme ja tavoittelemalla toimin-nassa korkeaa laatua, optimaalista pää-omarakennetta, hallittua riskinottoa sekävakaata tuloksen kasvua.

Meillä on tarvittava asiakaskunta ja pää-oma, jotta voimme hyötyä suuresta koostaja tehdä tarvittavat investoinnit voidak-semme kilpailla nykyisessä ja tulevassaympäristössämme. Täytämme asiakkaidenjatkuvasti muuttuvat tarpeet ja tekniikansekä viranomaisten asettamat vaatimukset.Tarjoamme mahdollisuuksia, joiden avullapidämme palveluksessamme, kehitämmeja houkuttelemme konserniimme ammat-titaitoista sekä osaavaa henkilöstöä.

Pohjoismaat ovat kotimarkkinamme.Tarjoamme suuren valikoiman finanssi-tuotteita ja -palveluita pohjoismaisillehenkilö-, yritys- ja yhteisöasiakkaille sekäjulkiselle sektorille. Itämeren alue, johonkuuluvat Puola ja Baltian maat, katsotaankonsernin kasvumarkkinoiksi. Olemme

pohjoismaisten ja kansainvälisten kes-kisuurten sekä suurten yritys- ja yhteisö-asiakkaiden ensisijainen liikekumppanitällä alueella. Tarjoamme jatkuvasti laaje-nevan valikoiman finanssituotteita ja -palveluita näiden maiden henkilö-,yritys- ja yhteisöasiakkaille.

Pohjoismaiden ja Itämeren alueen ulko-puolella palvelemme yritysasiakkaitammeomien yksikköjemme tai yhteistyökump-paniemme avulla. Olemme johtava kan-sainvälinen shipping-alan pankki.Yhteis-työkumppaneiksemme Pohjoismaidenulkopuolella valitsemme sellaisia yritys- jayhteisöasiakkaita, myös pankkeja, jotkatukevat ydinliiketoimintojamme.

Viemme pohjoismaiset ja valikoidut eu-rooppalaiset varallisuudenhoidon tuotteetja palvelut kansainvälisten yhteisöasiak-kaiden saataville. Tarjoamme Yksityis-pankin tuotteita ja palveluita varakkaillehenkilöasiakkaille valitsemissammeEuroopan maissa.

Arvot ja kulttuuri Tuotamme lisäarvoa jakamalla ja vaihta-malla ideoita Pohjoismaiden kesken.Toimimme valitsemillamme liiketoiminta-alueilla yhtenä pohjoismaisena konsernina.

Ymmärrämme asiakkaitamme ja pyrimmeennakoimaan heidän tarpeensa sekä ke-hitämme finanssiratkaisujamme ja asia-kaspalveluamme sen mukaisesti.

Osaamisemme avulla ennakoimme uutta,kehitämme uusia palveluja ja tarjoammejatkuvasti uusia ja parempia mahdolli-suuksia asiakkaillemme.

Työssämme arvostamme avointa keskus-telua sekä pohjoismaista vapauden, tasa-vertaisten mahdollisuuksien ja ympäris-tön arvostamisen perinteitä. Tiedotammeavoimesti, rehellisesti ja oleellisista asiois-ta. Olemme turvallinen, osaava ja rehtikumppani.

Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavafinanssipalvelukonserni

22 Nordea . Vuosikertomus 2000

Liiketaloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Osakekohtainen tuotto ja oman pääoman tuottoNordea pyrkii säilyttämään asemansayhtenä Euroopan johtavista pörssinotee-ratuista finanssipalvelualan yhtiöistä sekäosakekohtaisella tuloksen kasvulla ettäoman pääoman tuotolla mitattuna.Tavoitteena on, että oman pääoman tuot-to ylittää euron riskittömän koron kah-deksalla prosenttiyksiköllä.

PääomaPääomaa kohdistetaan Nordean liiketoi-minta-alueille liiketoiminnan riskien sekätoiminnallisten ja strategisten tavoitteidenmukaisesti. Konsernin kokonaispääomantulee olla riittävä toiminnan kehittämi-seen terveellä tavalla. Liian suuri pääomavaikeuttaa hyvän luokituksen ja rahoituk-sen kustannustehokkuuden saavuttamis-ta. Pankkitoiminnassa riittäväksi ensisijai-sen oman pääoman määräksi katsotaan6,5 prosenttia riskisijoituksista.Vahinko-vakuutustoiminnalle kohdistettu pääomavastaa 45 prosenttia maksutulosta ja hen-kivakuutustoiminnalle kohdistettu pää-oma 5 prosenttia varauksista.

OsinkoNordean tavoitteena on jakaa hyvää osin-koa. Tasoon vaikuttavat vuosittain mark-kinoiden tuotto-odotukset ja toiminnankehittämiseen tarvittavan ensisijaisenoman pääoman määrä yhtiössä. Tavoiteon jakaa osinkona yli 40 prosenttia tili-kauden tuloksesta vuosittain.

TuototNordea pyrkii vakaaseen ja monipuoli-seen tuottojen kasvuun palkkiotuottojenosuutta lisäämällä.

KulutNordea pyrkii hyvään kustannustehok-kuuteen, joka on eurooppalaisten pörs-sinoteerattujen finanssipalveluyhtiöidenkeskinäisessä vertailussa parhaiden joukossa. Pankkitoiminnan kulu/tuotto-suhteen tavoitetta on tiukennettu ja sesaa olla enintään 50 prosenttia ennenluottotappioita ja liikearvopoistoja.Vahinkovakuutuksen korvaussuhde saaolla enintään 100 prosenttia.

RiskienhallintaNordean tavoitteena on rajattu ja ohjatturiskinotto. Samalla pyritään jatkuvastiluomaan mahdollisuuksia parantaa tulos-ta ja oman pääoman tuottoa hyväksyttä-vissä olevien riskilimiittien rajoissa.Luotonannossa noudatetaan tiukkoja laa-tuvaatimuksia. Tavoitteena on, että luotto-tappiot eivät keskimäärin suhdannekier-ron aikana ylitä 0,4 prosenttia luottojen jatakausten määrästä. Markkinariskit,mukaan lukien korko-, valuutta- ja osa-keriski, eivät saa ylittää yhden vuosinel-jänneksen arvioituja tuottoja. Hallin-nolliset, juridiset ja tekniset riskit pide-tään hallituissa rajoissa kohtuullisin kustannuksin.

Nordean toiminnan lähtökohtana on tuottaa osakkeenomistajille lisäarvoa,

joka on samaa tasoa kuin Euroopan parhailla pörssinoteeratuilla finanssi-

palveluyhtiöillä. Lisäarvo osakkeenomistajille muodostuu markkina-arvos-

ta ja jaetusta osingosta.


AsiakaskuntaNordea täyttää asiakkaiden palvelutasolle,tuotevalikoimalle, hinnoille ja saatavuu-delle asettamat vaatimukset ja odotukset.Nordea on tärkeimpien asiakasryhmienosalta parhaiden finanssialan yhtiöidenjoukossa asiakastyytyväisyyttä ja -uskolli-suutta mitattaessa.

HenkilöstöPätevä henkilöstö on ensisijaisen tärkeäNordean menestymisessä. Henkilöstönodotetaan olevan sitoutunutta, asiantun-tevaa ja osaavaa työssään. Lisäarvon luo-miseen ja tuottotavoitteisiin liittyvät kan-

nustin- ja voitonjakojärjestelmät paranta-vat johdon ja henkilöstön suoritustasoa.Henkilöstön asiantuntemuksen ja moti-vaation yksilölliset sekä imagotutkimuksi-na tehdyt mittaukset ovat osoittaneethenkilöstön olevan erittäin tyytyväistä.

TiedottaminenNordean tavoitteena on kuulua tiedotta-jana finanssialan parhaiden pörssinotee-rattujen yritysten joukkoon Euroopassa.Osakkeenomistajille, asiakkaille, henki-löstölle ja yleisölle tiedottamisessa tavoit-teena on avoimuus, selkeys ja keskitty-minen olennaiseen.

Liiketaloudelliset ja toiminnalliset tavoitteetPro forma

2000 1999 TavoiteOsakkeenomistajan saama kokonaistuotto 46,5 % . . Parhaiden eurooppalaisten pörssi-

noteerattujen finanssipalvelu-konsernien tasoa

Oman pääoman tuotto 16,1 % 18,0 % $ euron riskitön korko + 8 % Ensisijaisen oman pääoman osuusriskisijoituksista 6,8 % 9,0 % $ 6,5 %Osingon maksu 40 % . . $ 40 % tuloksesta Pankkitoiminnan kulu/tuotto-suhde 55 % 59 % # 50 % Luottotappiot ja luottotappiovaraukset keskimäärin 0,08 % 0,10 % # 0,4 % luotoista ja takauksistaYhdistetty kulusuhde, vahinkovakuutus 110 % 1) 102 % # 100 %

1) Ilman vuoden 1999 hirmumyrskyn aiheuttamia kuluja yhdistetty kulusuhde oli 105 %.

Internetin merkitys palvelujen tarjonnassatulee lisääntymään. Nordean tuotteet japalvelut ovat asiakkaiden saatavilla ajastaja paikasta riippumatta.

Yli 2,1 miljoonaa Nordean asiakasta käyttiverkkopankkipalveluja vuonna 2000. Näitäpalveluja käyttävien asiakkaiden määrä onkasvanut voimakkaasti vuoden aikana eri-tyisesti Ruotsissa, mutta myös muissaPohjoismaissa. Merkittävän kasvun odote-taan jatkuvan tulevinakin vuosina. Tavoit-teeksi on asetettu, että 2,7 miljoonaaasiakasta käyttää sähköisiä palveluja vuo-den 2001 loppuun mennessä.

Pelkästään vuoden 2000 joulukuussa konsernin verkkopalveluihin kirjauduttiin5,6 miljoonaa kertaa ja 6,1 miljoonaamaksua hoidettiin Internetissä.

Lisäksi 170 000 asiakasta käytti Solonpuhelinpankkipalveluja.

Konserni ottaa Solo-palvelut käyttöönkaikilla kotimarkkinoillaan vahvistaak-seen edelleen markkinajohtajan ase-maansa. Solo on ollut käytössä Suomessajo useiden vuosien ajan ja Ruotsissa vuo-desta 1999 lähtien. Solo-palvelut tuodaanTanskan markkinoille vuoden 2001ensimmäisen neljänneksen aikana jaNorjassa myöhemmin samana vuonna.Sähköisen maksun hyväksyvien verkko-kauppiaiden määrä on jo lähes 1 500.

Verkkopankkitoimintaan tehdyt inves-toinnit ovat mahdollistaneet varsinmonien palveluiden tehokkaan automati-soinnin, millä puolestaan saadaan kus-tannussäästöjä ja tehostetaan toimintaa.Samanaikaisesti uusista käyttäjä- ja pal-velusopimuksista kertyvät tuotot ovatlisääntyneet nopeasti, ja tältä pankkitoi-minnan osa-alueelta odotetaan paljontulevaisuudessa.

Internetin käyttö hyödyttää asiakkaita,kun tarjolla on uusia palveluja ja kun nii-den saatavuus paranee. Se luo myös uusia

Nordean verkkopankkiasiakkaiden määräJoulukuu 2000 Joulukuu 1999 Muutos

Tanska 250 594 163 000 87 594Suomi 975 877 763 213 212 664Norja 145 517 76 200 69 317Ruotsi 732 456 345 581 386 875Baltia ja Puola 3 595 383 3 212

Yhteensä 2 108 039 1 348 377 759 662

Sisäänkirjautumiset Nordean verkkopankkiinJoulukuu 2000 Joulukuu 1999 Muutos

Tanska 1 314 608 701 783 612 825Suomi 2 820 983 2 480 669 340 314Norja (arvio) 400 000 150 000 250 000Ruotsi 1 031 000 516 000 515 000

Yhteensä 5 566 591 3 848 452 1 718 139


Johtava asema verkkopankki-toiminnassa

Internet mullistaa finanssipalvelualaa. Nordea on tässä kehityksessä

edelläkävijä, ja se pyrkii edelleen vahvistamaan asemaansa verkko-

palveluiden ja langattomien palvelujen kehittäjänä.


mahdollisuuksia liiketoimintaan konser-nin yritys- ja henkilöasiakkaiden välille.

Konserni palkkaa uutta henkilöstöätehostaakseen sähköisten pankkipalvelui-den kehittämistä edelleen. Painopiste onräätälöidyissä ratkaisuissa, joista koituuhyötyä sekä henkilö- että yritysasiak-kaille.

Nordean asema johtavana Internet-pank-kipalvelujen tarjoajana tulee olemaan yhäkeskeisempi laajenemisessa, kannatta-vuudessa ja lisäarvon luomisessa osak-keenomistajille.

Nordea on tiukentanut pankkitoiminnankulu/tuotto-suhdetavoitteitaan. Se onollut mahdollista, koska sähköisten palve-luiden käytön lisääntymisen odotetaanalentavan kuluja ja antavan uusia tuottoja.

Internet vakuutustoiminnassaVakuutustuotteiden ja -palveluiden tarjo-aminen Internetissä lisää asiakastyytyväi-syyttä ja alentaa kustannuksia sekä hen-kilö- että yritysasiakastoiminnoissa.

Vuoden 2000 aikana Internetissä tehtyjenkorvausvaatimusten määrä kasvoi 50 pro-senttia. Uusien Internetissä otettujenvakuutusten määrä kaksinkertaistui.

Internetiä voidaan käyttää vakuutustuot-teiden jakelussa, korvausvaatimustenkäsittelyssä sekä kaikissa palveluissa janeuvonnassa.

Täydelliseen vakuutuspalveluun ollaantuomassa uusia verkkopohjaisia työpro-sesseja. Esimerkkinä voidaan mainitavalokuvien lähettäminen Internetin väli-tyksellä korvausvaatimusten arviointiavarten.

Konsernin vahinkovakuutuspalveluita tar-jotaan Suomessa yksinomaanInternetissä. Myös pankkikonttorit käyttä-vät Internetiä vakuutusten myynnissä.Kaikki palvelut ovat Internet-pohjaisia ja perustuvat siihen, että asiakas jättääInternetissä yhteydenottopyynnön pankil-le. Uuden tekniikan ansiosta kulut piene-nevät ja palvelujen saatavuus sekäasiakastyytyväisyys lisääntyvät.

Nordean verkkopankissa maksetut laskutJoulukuu 2000 Joulukuu 1999 Muutos

Tanska 597 135 357 432 239 703Suomi 3 545 784 2 856 000 689 784Norja 508 227 330 132 178 095Ruotsi 1 531 400 741 000 790 400

Yhteensä 6 182 546 4 284 564 1 897 982

Nordean verkkopankissa osakekauppaa käyvien asiakkaiden määräJoulukuu 2000 Joulukuu 1999 Muutos

Tanska 69 555 30 000 39 555Suomi 67 059 36 206 30 853Norja 13 233 7 567 5 666Ruotsi 1) 56 575 25 000 31 575

Yhteensä 206 422 98 773 107 649

1) Luvuissa on mukana 18 000 puhelinpankkiasiakasta.

0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

NordeaSuomiTanskaRuotsiNorja

Miljoonaa

Verkkopankkiasiakkaiden määrä joulukuu 1996–joulukuu 2000

joulu- kesä- joulu- kesä- joulu- kesä- joulu- kesä- joulu-kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu96 97 97 98 98 99 99 00 00


Yhdistymisprosessi

MeritaNordbankenin ja Unidanmarkinyhdistyminen julkistettiin 6. maaliskuutaja 16. lokakuuta Norjan valtion Pankki-sijoitusrahasto hyväksyi konsernin osto-tarjouksen Christiania Bankin osakkeista.

Tanskan ja Norjan viranomaiset hyväksyi-vät fuusiot ja kaikki muutkin tarjousehdottäyttyivät. Liiketoimintojen yhdistäminenaloitettiin, kun tarjoukset oli hyväksyttyUnidanmarkin osalta huhtikuussa jaChristiania Bankin osalta joulukuussa.

Yhdeksän ensimmäisen yhteisen toimin-takuukauden aikana luotiin uusi liiketoi-mintaorganisaatio, joka muodostuu kuu-desta liiketoiminta-alueesta, tuki- ja pal-velutoiminnoista sekä konserniesikunnas-ta.Yhdistymisen tuomien 310 miljoonaneuron synergiaetujen toteuttaminen onalkanut.

Liiketoiminnan yhdistäminenUusi konsernijohto aloitti toimintansahuhtikuun puolivälissä ja yhdistymispro-

Vuonna 2000 Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavan finanssi-

palvelukonsernin rakentaminen eteni ratkaisevasti.

Shipping, Offshore & Oil Services liittyi uutena yksikkönä Corporate andInstitutional Banking -liiketoiminta-alueeseen.

Solo-tori ja sähköinen Solo-maksu otettiin käyttöönTanskassa. Nordea-nimi ja -brandi otettiin käyttöön.

Päätettiin tuoda Tryg-Baltican vahinkovakuutustuotteet Suomenmarkkinoille. Sijoitussidonnaisia eläkevakuutustuotteita alettiin markkinoida Norjassa.

Kansainväliset sivukonttorit Singaporessa, Lontoossa ja New Yorkissa yhdistyivät.Päällekkäiset pohjoismaiset sivukonttorit lopetettiin. Päätös ylimmän johdon kannustin-ohjelmasta. Vähittäispankin konttoriverkoston rakenne yhtenäistettiin ja benchmarkingvoitiin aloittaa. Investment Bankingin toiminta oli kokonaan yhdistetty ja New Yorkin toimipiste avattiin.

Yhteiset ohjausperiaatteet, mittausmenetelmät ja terminologia otettiin käyttöön luotto- jamarkkinariskien sekä tilinpäätös- ja talousohjaustietojen käsittelyssä. Uusi arvopaperistamis-ohjelma ”Viking” otettiin käyttöön ja sen markkinointi asiakkaille aloitettiin.

Private Bankingin yksiköt yhdistyivät Luxemburgissa. Asiakassiirtoja konsernin pankkien kesken. Yhteinen trading-toiminta valuutta- ja korkotuotteille. Nopea konsernin sisäinen maksujärjestelmä otettiin käyttöön.Moody’s nosti Merita Pankin, Nordbankenin ja Unibankin luokituksia.

Liiketoiminnan yhdistäminen Tammikuu 2001

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Kesäkuu 2000

Asiakasohjelmat otettiin käyttöön Tanskassa. Moody’s nosti CBK:n luo-kitusta. Yhteinen yksikkö Säästämisenja sijoittamisen palvelut perustettiinRuotsissa.


jektit käynnistettiin. Kesällä julkistettiinliiketoimintaorganisaatio ja toisen portaanjohtajanimitykset. Liiketoimintastrategiatvalmistuivat samaan aikaan ja Merita-Nordbankenin ja Unidanmarkin fuusionyksityiskohdista sekä 200 miljoonaneuron synergiatavoitteista oli päästy sopi-mukseen.Yhdistymissuunnitelmientoteuttaminen alkoi.

Kun toimilupa Norjassa saatiin joulu-kuussa, CBK:n liiketoimintoja alettiinyhdistää nopeassa tahdissa konserniin.Ennen joulua kerrottiin Nordean liiketoi-mintarakenteen täsmennyksistä ja johto-tason nimityksistä. Corporate andInstitutional Banking -liiketoiminta-alueelle perustetaan erillinen liiketoimin-tayksikkö Shipping, Offshore & OilServices. Kansainväliset sivukonttorityhdistyvät vuoden 2001 aikana.

SynergiaedutKun MeritaNordbankenin ja Unidan-markin yhdistyminen julkistettiin, syner-giahyötyjen laskettiin olevan 200 miljoo-naa euroa vuodessa ennen veroja kolmenvuoden kuluessa.Vähittäispankki- javakuutustoiminnasta arvioitiin saatavanaikaisemmin arvioidun lisäksi 50 miljoo-nan euron vuosittaiset synergiaedutennen veroja.

Liiketoiminnan ja konserniesikunnanyhdistämisestä sekä tietotekniikan kehit-tämisestä arvioitiin kertyvän ensimmäisenvaiheen kustannussäästöjä 140 miljoonaa

euroa ja tuottoja 60 miljoonaa euroa. Myösrahoituskulujen arvioitiin pienenevän pa-remman luottoluokituksen ansiosta.

Liiketoiminta-alueiden toiminta onyhdistetty ja parhaillaan yhtenäistetääntuote- ja palveluvalikoimaa kaikilla liike-toiminta-alueilla. Tarkoituksena on ottaakäyttöön parhaiksi osoittautuneet toimin-tatavat. Noin puolen synergiaeduista odotetaan toteutuvan vuoden 2001 aika-na ja ne saadaan pääasiassa liiketoimin-nan yhdistämisestä Corporate andInstitutional Banking -liiketoiminta-alueella. Pohjoismaisten ja kansainvälistensivukonttoreiden yhdistäminen sekä trading-toimintojen keskittäminen vuoden 2000 aikana tuovat kustannus-säästöjä vuodesta 2001 lähtien.

Nordean ja CBK:n yhdistymisen laske-taan tuovan 110 miljoonan euron vuotui-set synergiahyödyt ennen veroja kolmenvuoden aikana. Kustannussäästöt ovat 50 miljoonaa euroa ja ne saadaan lähinnäCorporate and Institutional Banking -liiketoiminta-alueelta ja tietojärjestel-mien yhdistämisestä.

Miljoonaa euroaVuosittaiset synergiaedut, joiden arvioidaantoteutuvan kolmen vuoden kuluessa

Kulut Tuotot YhteensäMeritaNordbanken ja Unidanmark 140 60 200Christiania Bank og Kreditkasse ja Nordea 50 60 110

Yhteensä 190 120 310

Lisäksi on arvioitu saatavan 50 miljoonan euron synergiaedut.


Konsernin uusi nimi – Nordea – on jatkuva muistutus siitä, mikä on

tärkeintä konsernissamme. Toiminta perustuu pohjoismaisten ideoiden

jakamiseen ja vaihtamiseen, jotta parannamme tehokkuutta, asiakas-

suhteiden hoitoa ja tuotekehitystä.

Pohjoismaiset ideat valtaavatNordean

Brandin rakentaminenNordean nimestä ja liikemerkistä kasvaavähitellen brandi, joka edustaa konserninarvoja, yrityskulttuuria ja päämääriä.Brandia alettiin rakentaa ilmoituskam-panjalla tammikuussa 2001.

Konserni itse ja liiketoiminta-alueistaCorporate and Institutional Banking jaVarallisuudenhoito käyttävät Nordeannimeä ja liikemerkkiä. Nykyiset vähittäis-pankki-, vakuutus- ja investointipankki-brandit säilyvät niin kauan kuin se on lii-ketaloudellisesti järkevää. Näitä liike-merkkejä käytetään yhdessä Nordeanbrandin kanssa osoittamaan, että olemmeyksi konserni ja että meillä on yhteinenvisio sekä yhteiset arvot. Nimiprosessi

viedään läpi koko organisaatiossa ennenvuoden loppua. Siihen mennessä kontto-reiden ja vakuutuspalvelupisteiden ulko-asuun on lisätty Nordea osoittamaanyksiköiden kuulumista konserniin,samalla kun nykyiset nimikyltit säilyvätennallaan.

Nordean yrityskulttuuriKonserniin yhdistyneiden yhtiöiden kulttuurit ovat hyvin samankaltaisia.Se lisää mahdollisuuksia etsiä yhteisiäratkaisuja, jotka hyödyttävät konserninasiakkaita. Nordea kehittää asiakkaillesopivia ja selkeitä ratkaisuja kannusta-malla henkilöstöä levittämään tietoa pohjoismaisista ideoistaan muualle konserniin.


Liiketoiminta-alueisiin perustuva tuloslaskelma

Pro forma Muutos

Miljoonaa euroa 10–12 7–9 4–6 1–3 2000 1999 %

Pankkitoiminta

Rahoituskate 811 785 779 723 3 098 2 755 12

Palkkiotuotot ja -kulut (liite 1) 370 333 384 377 1 464 1 164 26

Arvopaperikaupan ja valuutta-

toiminnan nettotuotot 73 74 91 145 383 243 58

Muut tuotot 58 48 127 108 341 378 -10

Vakuutustoiminta 122 167 118 203 610 613 -1

Tuotot yhteensä 1 434 1 407 1 499 1 556 5 896 5 153 14

Kulut yhteensä (liite 2) -915 -794 -845 -797 -3 351 -3 051 10

Tulos ennen luottotappioita 519 613 654 759 2 545 2 102 21

Luottotappiot, netto -22 -20 -20 -17 -79 -91 -13

Osuus pääomaosuusmenetelmällä

yhdisteltyjen yritysten tuloksesta -1 31 23 9 62 117 -47

Liikevoitto ennen liikearvopoistoja 496 624 657 751 2 528 2 128 19Liikearvopoistot -23 -21 -27 -22 -93 -39 138

Liikevoitto 473 603 630 729 2 435 2 089 17Kiinteistöjen luovutustappiot 0 0 0 -40 -40 -145

Eläkesäätiön/-kassan ylikatteen palautus 8 7 9 8 32 65

Verot -149 -182 -163 -197 -691 -346

Vähemmistöosuus 0 -1 0 -2 -3 -2

Tilikauden tulos 332 427 476 498 1 733 1 661 4

Liite 1: Palkkiotuotot ja -kulutPro forma Muutos

Miljoonaa euroa 10–12 7–9 4–6 1–3 2000 1999 %

Arvopaperivälitys 68 55 87 93 303 239 27

Varallisuudenhoito/rahastot 130 122 128 125 505 302 67

Arvopapereiden liikkeeseenlasku 16 15 24 20 75 44 70

Luotonanto 81 73 68 66 288 289 0

Talletukset ja maksujenvälitys 117 103 111 101 432 365 18

Valuutanvaihto 16 16 17 19 68 50 36

Muut palkkiotuotot 16 13 15 13 57 51 12

Kulut -74 -64 -66 -60 -264 -176 50

Palkkiotuotot ja –kulut 370 333 384 377 1 464 1 164 26

Liite 2: Kulut yhteensäPro forma Muutos

Miljoonaa euroa 10–12 7–9 4–6 1–3 2000 1999 %

Henkilöstökulut 1) 482 459 460 445 1 846 1 650 12

Tietotekniikkakulut 2) 80 49 68 73 270 255 6

Markkinointikulut 41 21 29 21 112 89 26

Posti, puhelin- ja toimistokulut 67 49 56 51 223 188 19

Vuokrakulut, rakennukset ja kiinteistökulut 89 75 73 73 310 294 5

Muut kulut 156 141 159 139 590 575 -3

Kulut yhteensä 2) 915 794 845 797 3 351 3 051 10

1) Josta tulokseen perustuvia henkilöstökuluja 140 120 172) Tietotekniikkakulut kokonaisuudessaan 670 630 6


Tulos ilman sijoitustoiminnan tuottoja ja kuluja

Alla olevassa tuloslaskelmassa sijoitustoiminnan tuotot on niiden vaihtelevuuden vuoksi esitetty erillään muista tuotoista. Rahoituskate

on esitetty ilman arvopaperikauppaan liittyviä korkotuottoja ja -kuluja. Sijoitustoiminnan tuottoihin sisältyvät muut kuin kaupankäyntiin

liittyvät sijoitustuotot sekä tähän toimintaan liittyvät korkotuotot ja -kulut ja muut kulut.

Miljoonaa euroa 10–12 7–9 4–6 1–3 2000

Rahoituskate 757 733 707 641 2 838

Palkkiotuotot ja -kulut 368 320 386 380 1 454

Arvopaperikauppa 94 108 72 141 415

Muut pankkitoiminnan tuotot 36 35 29 34 134

Vakuutustoiminnan tuotot 129 102 138 82 451

Kulut -907 -785 -840 -788 -3 320

Tulos ilman sijoitusten tuottoja ja kuluja 477 513 492 490 1 972

Varainhallinta, sijoitussalkku 34 30 105 98 267

Muu pankkitoiminta 20 17 71 56 164

Vakuutustoiminta -12 53 -14 115 142

Sijoitustoiminnan tulos 42 100 162 269 573

Tulos ennen luottotappioita 519 613 654 759 2 545

Nordea-konserni muodostettiin vuonna2000, kun MeritaNordbanken jaUnidanmark fuusioituivat ja kun konserniosti Christiania Bank og Kreditkassen(CBK). Tässä vuosikertomuksessa esite-tyssä tuloksessa ei ole mukana CBK:n liiketoimintaa, mutta vuoden 2000 joulu-kuun lopun taseen lukuihin CBK sisältyy.Vuoden 1999 luvut ovat pro forma -lukuja, joissa Unidanmark on mukana.

Tilikauden voitto kasvoi 4 prosenttia 1 733 miljoonaan euroon. Oman pääoman tuotto oli 16,1 prosenttia (18,0 prosenttia). Ilman liikearvopoistojaja jäljellä olevaa liikearvoa se oli 19,4 prosenttia (19,5 prosenttia). Osake-kohtainen tulos parani 5 prosenttia 0,58 euroon.

TuototTuotot kasvoivat 14 prosenttia ja olivatyhteensä 5 896 miljoonaa euroa.

Rahoituskate nousi 12 prosenttia ja oli 3 098 miljoonaa euroa. Lyhyiden markki-nakorkojen nousu vaikutti myönteisestiottolainauksen marginaaleihin. Luoton-anto kasvoi 3 prosenttia (ilman CBK:ta),mikä vaikutti myös rahoituskatteen kasvuun.

Palkkiotuotot ja -kulut kasvoivat 26 prosenttia ja olivat 1 464 miljoonaaeuroa. Palkkiotuottojen kasvu johtuilähinnä arvopaperivälityksen ja rahasto-säästämisen suotuisasta kehityksestä vuoden ensimmäisellä puoliskolla.


Vakuutustoiminnan tuotot olivat 610 mil-joonaa euroa (613 miljoonaa euroa).Tanskassa joulukuussa 1999 riehuneenhirmumyrskyn aiheuttamilla vahingoillaoli 73 miljoonan euron negatiivinen tulos-vaikutus vuonna 2000.

Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat 383 miljoonaa euroa (243 miljoonaa euroa). Osakkeista kertyituottoja 149 miljoonaa euroa (341 miljoo-naa euroa), mukaan lukien Radiolinjanosakkeiden myynnistä saatu 46 miljoonaneuron myyntivoitto huhtikuussa.

Korollisilla arvopapereilla käydyn kaupantulos oli 55 miljoonaa euroa (-234 miljoo-naa euroa) ja valuuttatoiminnan tulos 174 miljoonaa euroa (135 miljoonaaeuroa).

KulutKulut olivat yhteensä 3 351 miljoonaaeuroa. Ilman vuoden 1999 lopun yritys-ostojen vaikutusta, pääasiassa Vestaa,kulut nousivat 3 prosenttia. Kasvu johtuisuurelta osin suoritusperusteisista henki-löstökuluista.

Varallisuudenhoidon investoinnit ja kas-vanut liiketoiminta Baltian maissa jaPuolassa vaikuttivat osaltaan kuluja lisää-västi.

Tietotekniikkainvestoinnit olivat yhteensä670 miljoonaa euroa muodostaen 20 pro-senttia kokonaiskuluista.Vuoteen 1999

verrattuna sijoitukset tietotekniikkaankasvoivat 6 prosenttia pääasiassaInternet-pohjaisen liiketoiminnan inves-tointien ja fuusioihin liittyvien hankkei-den sekä Suomessa euron käyttöönotonvuoksi.

Matalat luottotappiotLuottotappiot olivat 79 miljoonaa euroa(91 miljoonaa euroa) vastaten 0,08 pro-senttia luottokannasta.

MuutOsakkuusyhtiöiden tulos pieneni edelli-sestä vuodesta 55 miljoonaa euroaDanbyg Holding -kaupan ja MeritaInvestin omistusten myynnin vuoksi.

Kiinteistöomistusten myynnistä aiheutu-neet tappiot olivat 40 miljoonaa euroa jane aiheutuivat kiinteistösijoitusyhtiöAleksian myynnistä vuoden ensimmäisel-lä neljänneksellä.

Konsernin ruotsalaisen eläkesäätiön yli-katteen palautus oli 32 miljoonaa euroavuonna 2000.

VerotVerot vuonna 2000 olivat 691 miljoonaaeuroa, mikä vastaa 28,5 prosentin veroas-tetta. Edellisen vuoden suhteellisen mata-la veroaste 17,2 prosenttia johtui pää-asiassa kiinteistöjen arvonmuutoksiin jakiinteistötoiminnan uudelleenjärjestelyi-hin liittyneistä tappiokirjauksista.


OikeudenkäynnitNordea ei ole osallisena missään oikeu-denkäynnissä. Konserniin kuuluvat yhtiötovat kuitenkin osallisina eräissä pankkiennormaalia liiketoimintaa koskevissa riita-asioissa, joista useimmat koskevat suh-teellisen pieniä rahasummia. Millään niis-tä ei arvioida olevan olennaista kielteistävaikutusta konsernin toimintaan tai sentaloudelliseen asemaan.

Euroopan komissio lähetti kesäkuussaMerita Pankille väitetiedoksiannon, jokakoskee kansallisten setelien vaihdostaperittäviä maksuja euroalueella.Väite-tiedoksiannossaan Euroopan komissiokatsoo suomalaisten pankkien ja Pankki-

yhdistyksen sopineen keskenään euro-alueen kansallisten setelien vaihdostaperittävistä maksuista siirtymäkaudenaikana (1.1.1999–31.12.2001). Asia onvireillä Euroopan komissiossa.Vastauk-sessaan komissiolle Merita Pankki onkiistänyt väitteet. Mikäli syytökset vah-vistetaan, komissio saattaa määrätä pankeille sakkoja.

Aiemmissa vuosikertomuksissa maini-tussa Yggdrasil AB:n ja Nordbankeninvälisessä riita-asiassa Tukholman käräjä-oikeus hylkäsi 1. syyskuuta 1998Yggdrasilin kanteen.Yggdrasil on valit-tanut käräjäoikeuden tuomiosta hovi-oikeuteen.

Tulos liiketoiminta-alueittain

Nordealla on kuusi liiketoiminta-aluetta: Vähittäispankki, Corporate and

Institutional Banking, Varallisuudenhoito, Investment Banking, Henki- ja

eläkevakuutus sekä Vahinkovakuutus. Liiketoimintaa harjoittavilla

yksiköillä on tulosvastuu. Konsernin varainhallintaa hoitaa Varainhallinta.

Asiakasvastuu, johon kuuluu riski- jatulosvastuu omista asiakkaista, on keskei-sellä sijalla Nordeassa. Hajautettu tulos-vastuu tarkoittaa sitä, että asiakkaanasiointi konsernissa sisältyy kokonaisuu-dessaan asiakasvastuullisen yksiköntuloslaskelmaan ja taseeseen.Asiakasvastuulliselle yksikölle kohdiste-taan osuus omasta pääomasta ja yksiköntulosta arvioidaan suhteessa sille asetet-tuun oman pääoman tuottotavoitteeseen.Kohdistetun oman pääoman tuoton las-kennassa käytetty veroprosentti on 28.

Varallisuudenhoito, Investment Banking jaHenki- ja eläkevakuutus toimivat myöstuotevastuullisina yksikköinä. Ne vastaa-vat siitä, että asiakasvastuullisten yksiköi-den käytettävissä on kilpailukykyinen jakannattava tuotevalikoima. Tuotevastuul-lisia yksiköitä tarkastellaan tuotekohtai-sen tuloksen avulla. Siihen sisältyvätkaikki tuotteesta aiheutuneet tuotot jakulut konsernin sisällä.

Liiketoiminta-alueille kohdistetaan omaapääomaa voimassa olevien kansainvälis-ten vakavaraisuussäännösten mukaan.Sen määrä vastaa ensisijaisen oman pää-oman 6,5 prosentin osuutta riskisijoituk-sista. Henki- ja eläkevakuutukselle koh-distettu pääoma on 5 prosenttia varauk-sista ja vahinkovakuutustoiminnalle koh-

distettu pääoma 45 prosenttia maksutu-losta.

Vuoden 2001 aikana otetaan käyttöönmalli, jonka avulla pystytään paremminarvioimaan liiketoimintayksiköiden pää-omatarpeet suhteessa riskeihin. Malliottaa huomioon luotto-, markkina-,vakuutus- ja toiminnalliset riskit. Mallinavulla optimoidaan pääoman käyttö liike-toiminta-alueiden kesken.

Oheisessa taulukossa esitetään liikevoittoliiketoiminta-alueittain asiakasvastuulli-suuden perusteella. Niiltä liiketoiminta-alueilta, joilla on tuotevastuu ja joidentuotekohtaisista tuotoista suuri osa kohdistetaan muille liiketoiminta-alueille,esitetään myös tuotekohtaiset tulokset.

Varallisuudenhoidolla on asiakasvastuuyksityispankin yksiköistä ja osakesalkku-jen hallinnointipalveluista. Lisäksi sillä ontuotevastuu sijoitusrahastotuotteista.Oheisessa taulukossa esitetty liikevoittosisältää asiakasvastuulliset yksiköt ja tuo-tekohtainen tulos käsittää myös kaikkituotot konsernin sijoitusrahastotuotteista,mukaan lukien Vähittäispankin konttori-verkoston myynti- ja jakelukulut.

Investment Bankingilla on asiakasvastuukaikista corporate finance -toiminnoista ja


Miljoonaa euroaTulos liiketoiminta-alueittain vuonna 2000 1)

Liiketoiminta-alueetCorporate

& Insti- Varalli- Invest- Henki-Vähittäis- tutional suuden ment ja eläke- Vahinko- Varain-

pankki Banking hoito Banking2) vakuutus3) vakuutus3) hallinta Muut Yht.Asiakasvastuulliset yksiköt:Tuotot 3 616 859 256 197 152 429 304 83 5 896Kulut -2 047 -425 -136 -136 -80 -376 -35 -116 -3 351Luottotappiot -97 -16 34 -79Pääomaosuusmenetelmälläyhdistellyt yhtiöt 1 61 62Liikearvo -93 -93Liikevoitto 1 472 419 120 61 72 53 269 -31 2 435josta:

– 10–12 345 74 27 12 -3 -23 34 7 473– 7–9 423 119 25 2 22 45 34 -67 603– 4–6 351 114 29 22 9 5 99 1 630– 1–3 353 112 39 25 44 26 102 28 729

Oman pääoman tuotto 24 % 14 % 9 % 8 % 16,1 %Kulu/tuotto-suhde 57 % 49 % 53 % 69 % 11 % 55 %Yhdistetty kulusuhde 110 % 110 %Tuotevastuulliset yksiköt:Tuotot 566 246 186Kulut -260 -120 -113Tuotekohtainen tulos, 306 126 73josta:

– 10–12 68 20 -2– 7–9 75 22 15– 4–6 69 31 8– 1–3 94 53 52

1)CBK ei ole mukana liiketoiminta-alueiden luvuissa, ellei sitä erikseen mainita. Yhteistä tulosraportointia on kehitetty edelleen ja siksi liiketoiminta-alueiden vuosineljänneksen tulokset on ryhmitelty erikseen.

2)Liiketoiminta-alue Investment Bankingin tuotekohtaisella tuloksella tarkoitetaan osakekaupan tulosta (ilman Corporate Financea).

3)Maksutulo, sijoitustuotot, korvauskulut, maksetut korvaukset ja varausten muutos on ilmoitettu nettomääräisinä. Tuotot henki- ja eläkevakuutuksen tuotteista (186 milj. euroa), vahinkovakuutuksen asiakasvastuullisten yksiköiden tuotot (429 milj. euroa) sekä konsernioikaisut (-5 miljoonaa euroa) sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa esitettyihin vakuutustoiminnan tuottoihin (610 miljoonaa euroa).


suurien yhteisöasiakkaiden osakekaupois-ta sekä tuotevastuu koko konsernin osa-kekaupasta. Liiketoiminta-alueen liike-voittoon sisältyvät asiakasvastuullisetyksiköt, mutta Investment Bankingin tuo-tevastuu käsittää vain konsernin osake-kauppaan liittyvät tuotot ja kulut.Corporate finance -toiminta ei sisällytähän tuotetulokseen.

Henki- ja eläkevakuutuksella on asiakas-vastuu toiminnasta Tanskassa ja Norjassaja muilta osin tuotevastuu henkivakuutus-tuotteista. Liiketoiminta-alueen liikevoittosisältää siten vain toiminnan Tanskassa jaNorjassa. Tuotetulos käsittää konserninkoko henki- ja eläkevakuutustuotteidenyhteenlasketun tuloksen.

Kuuden liiketoiminta-alueen lisäksi tau-lukossa esitetään Varainhallinnan tulos.Varainhallinta vastaa konsernin omienarvopaperisalkkujen hallinnoinnista jasisäisestä pankkitoiminnasta. Sarakkeessa"Muut" esitetään ne tuotot ja kulut, joitaei ole kohdistettu liiketoiminta-alueille.Näitä ovat tuotot kiinteistöomistuksista jaliiketoimintaan liittyvistä osake-omistuk-sista, konserniesikunnan kulut, liikearvo-poistot, keskitetyt luottotappiovarauksetja osuudet pääomaosuusmenetelmälläyhdisteltyjen yritysten tuloksesta.


OrganisaatioTammikuu 2001

Hallitus

Konsernin tuki- ja palvelutoiminnot Konserniesikunta

Konsernijohtaja

Konserni-tarkastus

• Taloushallinto• Konsernin luotonanto ja

riskienvalvonta• Konsernin tietotekniikka• Konsernin varainhallinta• Investor Relations

• Suurasiakkaat• Shipping, Offshore &

Oil Services• International

Division• Markets• Global Operations

Services• Kaupan rahoitus, vien-

ti- ja erityisrahoitus

• Equities• Corporate

Finance• Liike-

toiminnantuki

• Investment Managementja yhteisöasiakkaat

• Säästämisen ja sijoittamisen palvelut sekäsijoitusrahastot

• Nordic Private Banking• LTS&L, Private Banking,

and Mutual Funds – Norja• European Private Banking

Tanska Suomi Norja Ruotsi

Alue- Alue- Alue- Alue-pankit pankit pankit pankit

Baltian ja Puolan aluepankki

• Yritysasiakkaat• Kotitaloudet ja vahinko- • Tuote-

vakuutus yhtiöt• Säästämisen ja

sijoittamisen palvelut• Elektroninen

pankkitoiminta

• Taloudellinen suunnittelu ja valvonta• Markkinointituki• Tuotanto ja tuottavuus

• Tanska• Suomi• Norja• Ruotsi• Puola• Muut maat

• Tanska• Suomi• Norja• Puola• Muut maat

Invest-ment

Banking

Varallisuudenhoito Vähittäispankki Henki- jaeläke-

vakuutus

Vahinko-vakuutus

• Compliance Officer• Konsernin henkilöstöhallinto• Konserni-identiteetti ja

-viestintä• Konsernin lakiasiat• Johdon sihteeristö ja strateginen

suunnittelu

Corporate andInstitutional

Banking


Konsernijohtaja Thorleif Krarup**

* Konsernijohdon jäsen.** Konsernin johtoryhmän ja

konsernijohdon jäsen.

Corporate and Institutional BankingMarkku Pohjola**

Suurasiakkaat:Henrik Mogensen

Suomi: Jussi Laitinen

Tanska: Jørgen Høholt

Norja: Ola Forberg

Ruotsi: Holger

Otterheim

Shipping, Offshore& Oil Services:Carl E. Steen

InternationalDivision:Claes Östberg

Markets: Peter Nyegaard

Global Operations Services:Siv Svensson

Kaupan rahoitus,vienti- ja erityis-rahoitus:Kari Kangas

Henki- ja eläkevakuutusIb Mardahl-Hansen*

Tanska:Ib Mardahl-Hansen*

Suomi:Seppo Ilvessalo

Norja:Jørund Vandvik

Ruotsi:Gunnar Andersson

Puola

Muut maat:Peter Green Lauridsen

Konsernin tuki- japalvelutoiminnotArne Liljedahl**

Taloushallinto:Arne Liljedahl**

Jarmo Laiho, varam.KonsernilaskentaBo Ranhamn

Konsernin talousohjausErik Öhman

Konsernin luotonanto ja riskienvalvonta:Carl-Johan Granvik**

LuototGöran Pettersson

Markkinariskien hallintaNiels Kjær

Toimintariskien hallintaErik Palmén

Riskien mallintaminenLouise Lindgren

VahinkovakuutusHugo Andersen**

Tanska:Stine Bosse,

Peter Falkenham

Suomi:Kimmo Kilpinen

Norja:Trygve Bruvik

Puola:Kazimierz Ortynski

Muut maat:Ivar Sperling

Konsernin tieto-tekniikka:Bengt-Åke Eriksson

TuotantoEsa Niskanen

InfrastruktuuriPer Stensö

VakuutusjärjestelmätKarsten Dalsgaard

PankkijärjestelmätKurt Nørrisgaard

Kristian Stockmann

Konsernin varain-hallinta:Jakob Grinbaum*

Sijoitukset ja riskitJesper Christiansen

Konsernin varainhan-kinta ja sisäinen pankkiFanny Borgström

Treasury Analysis CentreGunilla Domeij-Hallros

Investor Relations:Björn Westberg,

Sigurd Carlsen,

1. huhtikuuta 2001

alkaen

KonserniesikuntaThorleif Krarup**

Compliance Officer:Sonja Lohse

Konserninhenkilöstöhallinto:Peter Forsblad

Konserni-identiteettija -viestintä:Torben Laustsen

Konsernin lakiasiat:Tord Arnerup

Johdon sihteeristö ja strateginen suunnittelu:Flemming Dalby Jensen

KonsernitarkastusGöran Karlsson

Investment BankingTom Ruud**

Equities:Finn B. Pedersen

Corporate Finance:Björn Carlsson

Liiketoiminnan tuki:Gert Aage Nielsen

VarallisuudenhoitoChristian Clausen*

InvestmentManagement jayhteisöasiakkaat:Ole Jacobsen

Säästämisen jasijoittamisen palvelut sekäsijoitusrahastot:Staffan Grefbäck

Nordic PrivateBanking:Eira Palin-Lehtinen

LTS&L, PrivateBanking, and MutualFunds – Norja:Jan Petter Borvik

European Private Banking:Jhon Mortensen

VähittäispankkiLars G Nordström**

Tanska: Peter Schütze*

Aluepankit: Jørn Kr. Jensen,

Peter Lybecker,

Michael Rasmussen

Suomi: Kari Jordan*

Aluepankit:Harri Sailas, Pekka

Ojala, Jukka Perttula

Norja: Baard Syrrist*

Aluepankit:Alex Madsen, Sigvart

Hovland, Inge Støve,

Egil Valderhaug

Ruotsi: Magnus Falk*

Aluepankit: Hans Jacobson, Johan

Sylvén, Sten Lindblad,

Arne Bernroth

Baltian ja Puolanaluepankki:Thomas Neckmar

Yritysasiakkaat:Juha-Matti Mikkola

Kotitaloudet javahinkovakuutus:Roland Olsson

Säästämisen jasijoittamisen palvelut:Staffan Grefbäck,

Eira Palin-Lehtinen

Elektroninenpankkitoiminta:Bo Harald*

Taloudellinen suun-nittelu ja valvonta:Claus K. Møller,

Lena Eriksson,

Jarle Haug

Markkinointituki:Maj Stjernfeldt

Tuotanto ja tuottavuus:Flemming Lademann,

Timo Linnavuori


Nordealle on tärkeää aistia asiakkaanmuuttuvat tarpeet ja tarjota helppokäyt-töisiä finanssipalveluja kannattavastiuseampien kanavien kautta.

Tekniikan kehittyessä perinteiset pankki-konttorit muuttuvat nopeasti maksupai-koista neuvontakeskuksiksi.

Uudessa tilanteessa myös Nordean kont-toreiden johtajien rooli muuttuu. Konttorion edelleenkin liiketoimintamme tulostatekevä ydin, mutta kun vastuu paikallisis-ta markkinoista laajenee, konttorinjohtajavastaa myös uusista palvelupisteistä jaasiakkaiden käytettävissä olevista uusistajakelukanavista.

Kun pankkitoiminta siirtyy konttoreistaInternetiin ja muihin sähköisiin väli-neisiin, asiakaskäyttäytyminen muuttuuratkaisevasti: laskut maksetaanInternetissä, käteistä rahaa nostetaanautomaateista tai toimipisteistä, saldotie-dustelut hoidetaan helposti automaattistapuhelinpalvelua käyttäen ja osakkeitaostetaan ja myydään Internetin välityksel-lä ajasta ja paikasta riippumatta.

Osaava henkilökunta, joka vapautuurutiinityöstä konttoreissa, siirtyy asiakas-lähtöiseen myynti- ja neuvontatoimin-taan.

Vähittäispankki

Vähittäispankki palvelee sekä henkilöasiakkaita että yrityksiä.

Liiketoiminta-alueen tehtävänä on näille asiakkaille suunnattujen

monipuolisten rahoitusalan tuotteiden ja palvelujen kehittäminen,

markkinointi ja jakelu.

Tanska Suomi Norja RuotsiPuola ja Baltia

4 maata3 aluepankkia 3 aluepankkia 4 aluepankkia 4 aluepankkia

Vähittäispankki

Markkinointituki

Taloudellinensuunnittelu ja

valvonta

Tuotanto ja tuottavuus

Yritysasiakkaat

Kotitaloudet ja vahinkovakuutus

Säästämisen ja sijoittamisenpalvelut

Elektroninen pankkitoiminta

Tuote-yhtiöt


OrganisaatioLiiketoiminta-alue muodostuu maan-tieteellisestä organisaatiosta, tukiyksiköstäja keskitetyistä yksiköistä. Liiketoiminta-alueeseen kuuluu Tanskan, Suomen,Ruotsin ja vuoden 2001 tammikuun alusta alkaen Norjan vähittäispankki.

Nordealla on alueen laajimmat vähittäis-pankkipalvelut ja sillä on henkilöasiakkai-ta vuoden 2001 tammikuun alussa 9 mil-joonaa CBK mukaan lukien. Konserninasiakaskuntaan kuuluu lisäksi yli 600 000yritys- ja yhteisöasiakasta.Vuoden 2000lopussa Nordealla oli 1 256 pankkikont-toria ja 2,1 miljoonaa Internetin ja puheli-men avulla pankkiasiat hoitavaa asiakastaCBK mukaan lukien.

Aluepankkitoiminnan kokonaisvolyymivuoden 2000 lopussa (luotonanto/takauk-set ja talletukset/rahastot) oli 163,9 mil-jardia euroa.

AluepankitVähittäispankilla on viisitoista aluepank-kia ja lisäksi Yksityispankin yksiköt, jotkakeskittyvät vaativien sijoittaja-asiakkaidenpalvelemiseen. Toiminta Virossa, Latvias-sa, Liettuassa ja Puolassa muodostaayhden aluepankin.

Konttorit ja aluepankit ovat asiakasvas-tuullisia yksiköitä, joilla on siten riski- jatulosvastuu omista asiakkaistaan. Tuototja kulut kohdistetaan näille yksiköille, jaoman pääoman tuotto lasketaan asiakas-vastuuyksikön tasolle asti. Päätöksentekoon hajautettu. Laadun ja kustannuste-hokkuuden takaamiseksi käytetään yhte-näisiä työskentelytapoja ja asiakasohjel-mia.

Yhtenäinen organisaatio kaikille tukitoiminnoilleVähittäispankin tuote- ja markkinointior-ganisaatio kehittää asiakasohjelmia jahelppokäyttöisiä tuotteita, jotka soveltu-vat asiakkaiden tarpeisiin ja laajaan sekä

0

5

10

15

20

Rahastot

Miljardia euroa

joulu-kuu 99

maalis-kuu00

kesä-kuu00

syys-kuu00

joulu-kuu00

Suomi

Ruotsi

Tanska

0

5

10

15

20

25

Talletukset

Miljardia euroa

Suomi

Ruotsi

Tanska

Asiakkaiden lukumäärä 31.12.2000Baltian maat

Suomi Ruotsi Tanska ja Puola Norja NordeaAsiakaskunta (1 000)

Henkilöasiakkaat 3 035 3 643 1 692 37 526 8 933Yritykset 340 127 77 8 59 611

Verkkopankkiasiakkaat (1 000) 976 732 251 4 146 2 109Konttoreiden lukumäärä 464 261 356 20 155 1 256

joulu-kuu 99

maalis-kuu00

kesä-kuu00

syys-kuu00

joulu-kuu00

Miljoonaa euroaVähittäispankkitoiminta markkinoittain

Vähittäis- Puola ja pankki Suomi Ruotsi Tanska Baltian maat

Rahoituskate 2 491 908 774 789 20Palkkiotuotot ja -kulut ja muut tuotot 1 125 356 452 309 8

Tuotot yhteensä 3 616 1 264 1 226 1 098 28

Kulut yhteensä -2 047 -586 -757 -682 -22

Tulos ennen luottotappioita 1 569 678 469 416 6Luottotappiot -97 -38 -27 -32 0

Liikevoitto 1 472 640 442 384 6Kulu/tuotto-suhde 57 % 46 % 62 % 62 % 78 %


tehokkaaseen jakeluun. Organisaatioonkuuluvat seuraavat toiminnot:

Yritysasiakkaat Toiminto vastaa Vähittäispankin yritys-asiakkaiden palvelukokonaisuuksista janäille asiakkaille tarkoitetuista rahoitus-ja talletustuotteista.

Kotitaloudet ja vahinkovakuutus Toiminto vastaa henkilöasiakkaille tarkoi-tetuista asiakasohjelmista, talletustuot-teista ja lainoista.Yksikön tehtävänä onmyös kehittää ja tukea vahinkovakuutus-tuotteiden myyntiä.

Säästämisen ja sijoittamisen palvelut Tämä Vähittäispankin ja Varallisuuden-hoidon yhteinen yksikkö vastaa tuotteista,jotka on tarkoitettu pitkäaikaiseen säästä-miseen esimerkiksi rahastoihin, henkiva-kuutuksiin, sijoitussidonnaisiin vakuutuk-siin ja arvopapereihin. Private Banking -toiminto vastaa yksityispankin asiakas-ohjelmien kehittämisestä.

Elektroninen pankkitoiminta Toiminto vastaa suorien jakelukanavienkuten verkkopankin ja puhelinpalvelu-keskusten rakenteesta, sisällöstä ja palve-luista.Yksikön vastuualueeseen kuuluvatmyös maksuliikenne, kassanhallintapal-velut ja kortit.

Markkinointituki Toiminnon vastuulla ovat markkinointi-viestintä, suoramainonta, puhelinmarkki-nointi, graafinen suunnittelu, markkina-tutkimus ja asiakassegmentointi.

Tuotanto ja tuottavuus Toiminto on vastuussa Vähittäispankinkeskitettyjen tuotantoyksiköiden toimin-nasta ja tuotantoprosessien kehittämises-tä, joka perustuu eri maiden parhaidenkäytäntöjen vertailuun.

TuoteyhtiötUseimpien Vähittäispankin tuoteyhtiöidentärkein tehtävä on tuottaa palveluita, joitamyydään konttoreiden asiakkaille sopiviajakelukanavia käyttäen. Tuoteyhtiöt toimi-vat asiakasvastuullisten yksiköiden ali-hankkijoina.

Vuoden 2000 tulos Tulos parani voimakkaasti. Sekä rahoitus-kate että palkkiotuotot kasvoivat kaikissamaissa.

Suomessa ja Tanskassa rahoituskatteensuotuisa kehitys oli lähinnä talletustenkorkomarginaalin kasvun ansiota. Kasvuperustui pitkälti yleiseen lyhyiden korko-jen nousuun. Kaikilla markkinoilla luo-tonanto henkilö- ja yritysasiakkaillelisääntyi voimakkaasti.

Miljoonaa euroaVähittäispankki vuonna 2000

10–12 7–9 4–6 1–3 2000

Liikevoitto 345 423 351 353 1 472Oman pääoman tuotto, (%) 20 27 24 26 24Kulu/tuotto-suhde, (%) 58 53 58 57 57Asiakaskunta: henkilöasiakasta, miljoonaa 8,4

yritysasiakasta 550 000Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) 19 300


Palkkiotuotot kasvoivat nettomääräisestivielä enemmän kuin rahoituskate.Kaikkien kolmen maan kehitys oli positii-vinen ja erityisesti säästämiseen liittyvientuotteiden myynnin tulos oli hyvä.

Suomen ja Tanskan kulukehitys oli maltil-linen. Sen sijaan Ruotsissa uusien jakelu-kanavien käyttöönotto kasvatti kuluja.Koko Vähittäispankin kulu/tuotto-suhdeoli 57 prosenttia.

Luottotappiot olivat edelleen pienet kai-kissa maissa vuonna 2000. Kohdistetunoman pääoman tuotto verojen jälkeennousi 24 prosenttiin.

Verrattuna vuoden 1999 pro forma -lukui-hin tulos parani 46 prosenttia.

MarkkinakehitysVähittäispankin toimintaympäristö olisuotuisa vuonna 2000. Taloudellinentilanne kaikissa Pohjoismaissa oli hyvä.Rahoituslaitosten välinen kilpailu jatkuiedelleen tiukkana, ja uusia verkkopank-keja tuli markkinoille.

Rahasto- ja vakuutusmarkkinat laajenivatja Nordean volyymit kasvoivat kaikissakolmessa maassa. Markkinoiden pitkänaikavälin kehitys näyttää vakaalta, jarahasto- ja vakuutustoiminnan merkitysVähittäispankille korostuu.

Nordean markkina-asema Tanskan jaSuomen yksityispankkimarkkinoilla onvahva. Ruotsissa odotetaan nopeaa kasvua tällä alueella.

VerkkopankkiNykyaikaiset pankkipalvelut perustuvatyhä enemmän sähköisten kanavien käyt-töön. Internet-palvelut, sekä kiinteät ettäerityisesti matkapuhelinpalvelut, antavatasiakkaille vapauden päättää missä ja mil-loin he hoitavat pankkiasiointinsa.Nordean tavoitteena on Internet-teknolo-gian avulla parantaa palvelujen saata-vuutta ja ohjata toiminnot kustannuste-hokkaisiin jakelukanaviin. Nordean koti-markkinoilla Internetin ja matkapuhelin-ten käyttäjien määrä on maailman huip-putasoa ja heidän lukumääränsä näyttääedelleen kasvavan.

Vuoden 2000 elokuussa brittiläinen The Banker -lehti myönsi konsernille palkin-non maailman parhaasta sähköisen pank-kitoiminnan strategiasta. The Banker -lehden tuomaristo piti konserniaInternet-pankkitoiminnan edelläkävijänä.

HenkilöasiakkaatMerkittävä tapahtuma henkilöasiakkaidenkannalta oli talletusten verotuskäytännönmuuttuminen Suomessa. Kesäkuusta2000 lähtien verottomia talletuksia eienää ole. Tämän seurauksena pankkitalle-tusten kokonaismarkkinat ovat pienenty-neet Suomessa. Rahasto- ja vakuutus-säästämisen vahva kasvu on kuitenkinkorvannut menetykset. Pankkitalletus-markkinat ovat kehittyneet samansuun-taisesti myös Ruotsissa, jossa ne aiemminolivat varsin vakaat. Tanskassa sen sijaantalletusten määrä on vielä nousussa.

YritysasiakkaatNordean markkinaosuus yritysasiakkaistaja yritysasiakaskunta on pysynyt vakaanaSuomessa ja Ruotsissa. Tanskassa osuuson kasvanut jonkin verran. Baltian maissaja Puolassa asiakkaiden määrä on vuosi-tasolla kasvanut kolmanneksella.Suomessa Nordea on selkeästi johtavayritysten pankki, kun taas Tanskassamarkkinaosuus on toiseksi ja Ruotsissakolmanneksi suurin.

%Rahastojen markkinavolyymien kasvu

2000 1999Suomi 31 109Ruotsi 5 52Tanska 26 64

Yhteensä 11 58

%Markkinaosuudet

Suomi Ruotsi TanskaHenkilöasiakkaiden talletukset 35 21 261)

Luotot henkilöasiakkaille 32 12 241)

Yritysten talletukset 48 15 261)

Luotot yrityksille 45 17 241)

Kiinnelainat ja asuntoluotot 35 16 11Rahastot 29 18 27Henkivakuutukset 36 6 10

1) Tanskassa henkilöasiakkaiden ja yritysten markkinaosuuksia ei ole eroteltu.


Asiakaskunta ja strategiat –toiminta ja myynti

HenkilöasiakkaatHenkilöasiakkaat on jaettu asiointivolyy-min mukaan kolmeen ryhmään: suuriin,keskikokoisiin ja muihin asiakkaisiin.

Päämääränä on säilyttää nykyiset asiak-kaat ja lisätä heidän asiointiaan pitkälläaikavälillä. Pitkäaikaiset asiakassuhteet jaasiakkaiden tyytyväisyys parantavat osal-taan toiminnan kannattavuutta.

Nordean asiakasohjelmat ovat onnistu-neet hyvin ja saaneet asiakkaiden keskuu-dessa laajan hyväksynnän. Avain-asiakkaille tarjotaan erityiskoulutuksensaaneen henkilökohtaisen pankkineuvo-jan palveluja. Laajan tietämyksensäansiosta palveluneuvojat pystyvät opasta-maan asiakkaitaan ja näiden perheitä kai-kissa raha-asioissa. Asiakasohjelmat toi-mivat Ruotsissa ja Suomessa, ja ne otet-tiin käyttöön Tanskassa tammikuussa2001.

Konsernin henkilöasiakasohjelmia onvertailtu keskenään ja yhteinen pohjois-mainen yksityistalousmarkkinoille suun-nattu strategia otetaan käyttöön vähitel-len. Asiakkaat segmentoidaan nykyistäselkeämmin ja heidän etuuksiaan paran-netaan.

Henkilöasiakkaille suunnattu myynti onpainottunut lähinnä rahastoihin, vakuu-tuksiin, asuntolainoihin ja sähköisiinpankkipalveluihin.

Lainamarkkinat kasvavat edelleen, erityi-sesti asuntolainojen osalta. Lainojenmyynti on onnistunut hyvin ja volyymitovat lisääntyneet kaikissa kolmessa maas-sa. Tanskassa ja Ruotsissa Nordean mark-kinaosuudet ovat kasvussa. Suomessamarkkinaosuus on edelleen suuri, vaikkase onkin laskenut.

Kaikissa kolmessa maassa menestymistäon auttanut yhteistyö kiinteistövälittäjienkanssa. Tanskassa Nordea omistaaDanboligin (franchise) ja SuomessaHuoneistokeskuksen. Ruotsissa konser-nilla on ollut yhteistyösopimusMäklarsamfundetin, Ruotsin suurimmankiinteistöalan yhteisön kanssa vuodesta1997.

Kaikkien kolmen maan asuntolainamark-kinoiden välillä on suuria eroja, muttatuotekehitys on yhteistä. Merita toiSuomen markkinoille pitkän asuntolainanvuoden 1998 alkupuolella. Uudet, takai-sinmaksuajaltaan yli 15-vuotiset lainatovat olleet niin suosittuja, että niidenosuus kaikista vuoden aikana myönne-tyistä asuntolainoista oli kolmannes.

Tanskassa otettiin vuoden aikana käyt-töön uusi asuntolainamuoto,"Nedsparing".

0

10

20

30

40

50

Markkinaosuudet

Suomi Ruotsi Tanska

1) Maksutulo, uudet ja vanhat vakuutukset, yritysten ja yksityis-henkilöiden henkivakuutukset.

%

Henkilöasiakkaiden talletukset

Luotot henkilöasiakkaille

Yritysten talletukset

Luotot yrityksille

Kiinnelainat ja asuntoluotot

Rahastot

Henkivakuutus 1)

Yritysasiakkaat

Suuryritykset

Suuret ja keskisuuret yritykset, joita konsernissa palvelevat asiakas-vastuulliset johtajat

Pienyritykset

Henkilöasiakkaat

Yksityispankin asiakkaat /Avainasiakkaat

Kanta-asiakkaat

Suuret

Keskisuuret

Muut

Tavoitteena on saada asiakkaat nousemaan ylöspäin pyramidissa.

Sitä tarjotaan asunnonomistajille, joilla eiole asuntolainaa. Jäädessään eläkkeelle hevoivat käyttää asuntoaan vakuutena lai-naan ja asua sen turvin kodissaan, vaikkaheillä ei ole muita tuloja kuin eläke.Ruotsissa puolestaan otettiin vuoden 2000aikana käyttöön vaihtuvakorkoinen laina,johon liittyy limiitti. Se tarjoaa asiakkaallemahdollisuuden vaihtuvakorkoiseen lai-naan, jonka korko ei koskaan nouse tie-tyn tason yläpuolelle.

Pohjoismaihin liittyvä liiketoiminta ja tal-letusten sekä asuntolainojen myynti yksi-tyishenkilöille lisääntyivät nopeastiBaltian maissa ja Puolassa. Tase kasvoi113 prosenttia verrattuna vuoteen 1999.

Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännölli-sesti. Henkilöasiakkaiden tyytyväisyys onlisääntynyt Suomessa huomattavasti.Ruotsissa suurten asiakkaiden tyytyväi-syys on paranemassa ja Tanskassa se onpysynyt korkealla tasolla. Kaiken kaikki-aan pankki on parantanut asemaansasuhteessa tärkeimpiin kilpailijoihinsa.

YritysasiakkaatYritysasiakkaiden ja henkilöasiakkaidenpalvelukonsepteissa noudatetaan samaastrategiaa. Asiakasyritykset ryhmitelläänkoon ja palvelutarpeen mukaan.Suurimpia asiakkaita palvelevat asiakas-vastuulliset johtajat alueellisissa yrityspal-veluyksiköissä ja yrityskonttoreissa.Pyrkimyksenä on lisätä pitkäaikaisiaasiakassuhteita ja parantaa asiakastyyty-väisyyttä kehittämällä jatkuvasti asiakas-vastuullisten johtajien taitoja.

Baltian maissa ja Puolassa konsernilla onpohjoismaisten yritysten palvelupisteitä,joita kutsutaan nimellä Nordic Desk.

Erityisen tärkeänä pidetään yritysasiak-kaiden maksuliikenteeseen ja rahoituk-seen ja niille suunnattuun markkinointiinja myyntiin liittyvien Solo- ja Internet-palveluiden kehittämistä. Kaikilta osa-alueilta on saatu hyviä tuloksia.

Yritysasiakkaiden keskuudessa tehdyistätutkimuksista on saatu lupaavaa palautet-ta. Suomessa asiakastyytyväisyys on pysy-nyt korkealla tasolla. Ruotsissa se onlisääntynyt joka vuosi, ja vuonna 2000Nordbankenin yritysasiakkaiden tyytyväi-

syys ylitti markkinoiden keskiarvon. MyösTanskassa asiakkaat ovat entistä tyytyväi-sempiä pankkiinsa.

Baltian maat ja PuolaItämeren alue, johon kuuluvat Puola jaBaltian maat, on konsernille kasvavamarkkina-alue. Nordean tavoitteena onolla alueella toimivien pohjoismaisten jakansainvälisten yritysten ja yhteisöjenensisijainen kumppani. Nordea tarjoaalaajan valikoiman rahoitustuotteita ja -palveluja henkilö- ja yritysasiakkailleBaltian alueella.

Nordean toiminnan ripeä kehittyminenBaltian maissa ja Puolassa jatkui vuonna2000. Société Généralen Latvian jaLiettuan toimintojen ostaminen lisäsihuomattavasti liiketoimintaa Latviassa javauhditti toiminnan aloittamistaLiettuassa.

MeritaNordbankenin ja Unidanmarkinfuusio toi konserniin uuden puolalaisenpaikallispankin, joka tullaan yhdistämäänBank Komunalnyyn. Konsernin omistusBank Komunalnysta kasvoi osakeannin jajulkisen ostotarjouksen myötä. Konserniomistaa nyt 94 prosenttia BankKomunalnyn osakkeista.

Vuoden 2001 ensisijaisiin tavoitteisiin kuu-luu uusien pohjoismaisten henkilö- ja yri-tysasiakkaiden hankkiminen, verkkopank-kitoiminnan laajentaminen, fyysisen ver-koston parantaminen sekä sähköisten pal-velujen ottaminen käyttöön kaikissa maissa.

Säästämisen ja sijoittamisen palvelutsekä Yksityispankki Kun kaikki Vähittäispankkiin kuuluvasäästämistoiminta hoidetaan yhdessäorganisaatiossa, konsernin toimintamallipysyy selkeänä ja Nordean asiakkaillevoidaan tarjota kiinnostavia tuotteita.

Ensisijaisen tärkeäksi alueeksi on määri-telty korkealuokkaiset yksityispankkipal-velut (Private Banking), jotta konserninasemaa myös varakkaiden asiakkaidenpankkina voidaan vahvistaa.

Johtava verkkopankkiNordean valtteihin pankkikilpailussa kuu-luu suuri asiakasjoukko, joka on jo tottu-nut hoitamaan tavanomaisen pankki-



asiointinsa Internetissä. Tämä helpottaauusien palveluiden nopeaa kehittämistä jaaivan uusien verkkopankkipalvelujenkäyttöönottoa, mikä luo lisäarvoa sekähenkilö- että yritysasiakkaille.

Yli 2 miljoonaa asiakastaVuoden 2000 aikana Nordea vahvisti ase-maansa yhtenä maailman johtavista verk-kopankeista. Nordean sähköisillä Solo-pankkipalveluilla oli yli kaksi miljoonakäyttäjää vuonna 2000, ja verkkopankki-asiakkaiden määrä lisääntyi 760 000 asiakkaalla.

Nordean sähköiset Solo-pankkipalvelutlujittivat asemaansa maailman enitenkäytettyjen verkkopankkipalveluiden jou-kossa vuonna 2000.

Solo-tori – yhteispohjoismainen kauppapaikkaSolon arvoa asiakkaille korostaa mahdol-lisuus tehdä sähköisiä ostoksia turvalli-sesti. Nordealla on yli 1 500 sopimustakauppiaiden kanssa, jotka hyväksyvätSololla tehdyt maksut. Kauppiaista yli 500on edustettuna Solo-torilla, sähköiselläkauppapaikalla, johon on pääsy NordeanInternet-sivuilta. Solo-tori ja sähköisetmaksut otettiin käyttöön Tanskassa vuo-den 2000 marraskuussa, ja yli kaksikym-mentä tanskalaista yritysasiakasta on teh-nyt sopimuksen sähköisistä maksuistaUnibankin kanssa.

Solon sähköisten palveluiden valikoimaankuuluvat myös sähköinen laskutus, tun-nistus, allekirjoitus ja palkka.

Korttien käyttö lisääntyyPankki- ja luottokorttien suosio kasvaayhä.Vuoden 2000 aikana Nordea myi 330 000 uutta korttia. Korttien kokonais-määrä nousi lähes 5,3 miljoonaan.

Palvelujen jakelukanavat Asiakkaiden tarpeet ja käyttäytyminenmuuttuvat nopeasti. Uusien jakelu-kanavien ansiosta asiakkaalla on yhä suu-remmat mahdollisuudet päättää milloin,missä ja miten hän hoitaa raha-asiansa.

Nordean monikanavaisen jakelustrategianeräänä keskeisenä kehittämisperiaatteenaon palveluiden sisällön ja käyttöperiaat-teiden samankaltaisuus riippumatta siitä,mitä kanavaa asiakas käyttää. Tämä lisäätehokkuutta, asiakastyytyväisyyttä ja ris-tiinmyyntiä.

Perinteisten pankkikonttoreiden lukumää-rä on vähentynyt viime vuosina samallakun on perustettu uusia palvelupisteitä jajakelukanavia. Nordealla on 1 256 pankki-konttoria mukaan lukien 62 kauppakes-kuksissa sijaitsevaa palvelupistettä.

Nordea lisää palveluidensa saatavuuttamyös puhelinpalvelukeskusten ja puhelin-pankkien avulla. Ne huolehtivat puheli-mitse tai verkossa tapahtuvista asiakkaiden

0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0


Miljoonaa

Sisäänkirjautumiset verkkopankkiinjoulukuu 1996–joulukuu 2000

joulu- kesä- joulu- kesä- joulu- kesä- joulu- kesä- joulu-kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu 96 97 97 98 98 99 99 00 00

0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0


Miljoonaa

Verkkopankissa maksetut laskutjoulukuu 1996–joulukuu 2000

joulu- kesä- joulu- kesä- joulu- kesä- joulu- kesä- joulu-kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu 96 97 97 98 98 99 99 00 00


yhteydenotoista. Tätä osa-aluetta kehite-tään jatkuvasti konttorien tueksi niin auki-oloaikana kuin sen ulkopuolella. Puhelin-palvelukeskukset hoitavat myös puhelin-myyntiä ja asiakastapaamisten varauksia.

Vuonna 2000 Solo-asiakkaiden määrä jaSolo-palveluiden käyttö kasvoivatnopeasti.

Joulukuussa 2000 Nordean asiakkaat kir-jautuivat Internet-palveluihin 5,6 miljoo-naa kertaa ja maksoivat yli 6 miljoonaalaskua verkkopankissa.

Asiakkaat ovat saaneet koko joukon uusiapalveluita, sekä Internet-pohjaisia ettämatkapuhelimella käytettäviä. Ne ovathyödyttäneet asiakkaita ja lisänneet käy-tön mukavuutta. Erityisesti osakekauppa-ja sijoitusrahastopalvelut ovat kasvaneetodotettua enemmän. Sähköiseen kaupan-käyntiin liittyvien palveluiden käyttö eiole sen sijaan vastannut odotuksia.Suomessa ja pian myös muissa Pohjois-maissa Solo-asiakkaat voivat tehdä luot-tohakemuksia Internetissä ja saada niillehyväksymisen nopeasti.

Solon seuraava sukupolvi, joka perustuuyksilölliseen palveluun ja entistä laajem-paan matkapuhelimen käyttöön, lisääedelleen asiakastyytyväisyyttä. Solon käy-tön ja Solo-asiakkaiden määrän kasvusekä uusien kansainvälisten korttien tuo-minen markkinoille ja niiden myynti ovatluoneet uusia tulonlähteitä ja vähentäneetmaksujen ja tapahtumien käsittelyyn, hal-lintoon ja tiedottamiseen liittyviä kuluja.

Uudet palvelupisteet täydentävätpostikonttoreita RuotsissaTammikuun 29. päivänä vuonna 2001Nordea ilmoitti tehneensä uuden yhteis-työsopimuksen Ruotsin postilaitoksenkanssa. Sopimus antaa edelleen mahdol-lisuuden tarjota rajoitetusti peruspankki-palveluita 900 postikonttorissa ja maaseu-dulla postinkantajien avulla. Uusi sopi-mus on kaksivuotinen ja sen Nordealleaiheuttamat kustannukset tulevat ole-maan huomattavasti pienemmät kuinaikaisemman sopimuksen noin 85 miljoo-nan euron vuosittaiset maksut.

Täydentääkseen omaa palveluverkos-toaan ja postikonttoreissa tarjottavia pal-

veluita konserni on tehnyt sopimuksetkolmen uuden yhteistyökumppanin,Axfoodin, Shellin ja Forexin kanssa.Tarkoituksena on perustaa yli 1 000 uuttaasiakaspalvelupistettä vuonna 2001. Myösmuiden uusien yhteistyökumppaneidenhankkimista harkitaan.

Yhdistymisprosessi Yhdistymisprosessin tuomia synergiaetujaon tunnistettu seuraavilla alueilla: • uusien tuotteiden ja palveluiden

käyttöönotto rajojen yli• yhdessä kehitettyjen tuotteiden ja

palveluiden asteittainen käyttöönotto• kokemusten vaihto verkkopankki-

palveluissa• asiakaspalveluohjelmien yhtenäis-

täminen • päällekkäisten toimintojen pois-

taminen

MeritaNordbankenin ja Unidanmarkinyhdistymisprosessi etenee hyvin jaVähittäispankki on aikataulussa synergia-etujen toteuttamisessa. Solo-konsepti ontuotu tanskalaisten asiakkaiden ulottuvilleja tulevana kautena etenkin verkkopankkitarjoaa uusia tuotteita ja palveluita.

Tuotteita ja konsepteja on yhtenäistettykaikissa kolmessa maassa ja yhteistenpalvelukonseptien kehittäminen sekäbenchmarking etenee ripeästi eri alueilla.

Suunnitelmat Christiania Bankin yhdistä-miseksi Vähittäispankin organisaatioonon tehty.

Tuoteyhtiöt

KiinnitysluottoyhtiötKiinnitysluottoyhtiöt tarjoavatVähittäispankin konttoriverkon kauttavalikoiman pitkäaikaisia ja kilpailuky-kyisiä rahoitusratkaisuja yksityishenkilöil-le, yrityksille sekä julkiselle sektorille.

Kiinnitysluottoyhtiöitä ovat:Nordbanken Hypotek AB (publ)Unikredit A/S

RahoitusyhtiötRahoitusyhtiöiden tärkeimpiä tuotteitaovat leasing, osamaksu, myyntisaatavienrahoitus, sopimusluotot, yritysluottokortit,kulutusluottokortit ja kulutusluotot.


Tuotteita markkinoi Vähittäispankin kont-toriverkosto. Niitä välittävät myös auto-kauppiaat ja vähittäismyyjät, jotka tarjoa-vat rahoitusta suoraan asiakkaalle omanmyyntinsä yhteydessä.Vuonna 2000Merita Asiakasrahoitus Oy fuusioitiinMerita Rahoitus Oy:hyn.

Rahoitusyhtiöitä ovat:Merita Rahoitus OyNordbanken Finans ABUnileasingUnifinansUnifactoring

Kiinteistönvälitysyhtiöt:Huoneistokeskus Oy tarjoaa kiinteistön-välityspalveluja. Sen toimialaan kuuluvatasuntojen ja kiinteistöjen osto-, myynti-sekä vuokraustoimeksiannot Suomessa.

Yhdessä Vähittäispankin konttoreidenkanssa Huoneistokeskus tarjoaa myösasunnonvaihtajille täyden palvelun.

Danbolig toimii yhteistyössä Vähittäis-pankin konttoriverkoston kanssaTanskassa ja vastaa kiinteistönvälittäjienverkostosta. Se pyrkii lisäämään myyntiäVähittäispankin asiakkaille, jotka ovatostamassa tai myymässä kiinteistöjä.

Muut yhtiötNordbanken Industrikredit AB (publ) onerikoistunut pienten ja keskisuurten yri-tysten pitkäaikaiseen rahoitukseen.Yhtiötullaan suunnitelman mukaisesti fuusioi-maan Nordbankeniin vuonna 2001.

Merita Capital Oy:n toimialana on pää-omarahoitus.


Liiketoiminta-alue Corporate andInstitutional Banking palvelee suuria yritysasiakkaita ja rahoituslaitoksia.

Corporate and Institutional Banking ke-hittää ja tarjoaa joukon tuotteita ja palve-luita koko Nordean yritys- ja yhteisö-asiakkaille.

Konsernin ulkomaisten sivukonttorien jaedustustojen verkosto sekä maailmanlaa-juinen yhteistyö muiden pankkien kanssatukevat pohjoismaisten asiakkaiden kan-sainvälistä liiketoimintaa.

Liiketoiminta-alueen henkilöstömäärä on2 600, kun mukaan ei lasketa Christiania

Corporate and InstitutionalBanking

Corporate and Institutional Banking vastaa konsernin palveluista suurille

yritysasiakkaille, shipping-asiakkaille ja rahoituslaitoksille. Se tarjoaa

myös kansainväliseen kauppaan liittyviä tuotteita ja johtaa Nordean

kansainvälisen verkoston toimintaa.

Corporate and Institutional Banking

Suurasiakkaat International Division Global OperationsServices

Shipping, Offshore & Oil Services 1) Markets Kaupan rahoitus, vienti-

ja erityisrahoitus

1) Shipping, Offshore & Oil Services aloitti toimintansa erillisenä yksikkönä 1.1.2001.

Asiakkaat • Suuret pohjoismaiset yritykset • Pohjoismaiset rahoituslaitokset • Shipping-, offshore- ja öljyalan asiakkaat

kaikkialla maailmassa • Kansainväliset rahoituslaitokset • Yritysasiakkaat Nordean kotimarkkinoiden

ulkopuolella

Tuotteet ja palvelut • Kansainväliset maksut ja

cash management -palvelut• Kansainvälinen rahoitus ja valuuttalainat • Kaupan rahoitus, vienti- ja projektirahoitus • Korko-, valuutta- ja johdannais-

tuotepalvelut • Pääomamarkkinapalvelut • Yrityshankintojen rahoitus • Säilytyspalvelut


Bankin yksiköitä. Henkilöstöstä noin 350työskentelee Pohjoismaiden ulkopuolella.

Pohjoismainen strategia fuusioiden jälkeen Corporate and Institutional Banking nou-dattaa pohjoismaista toimintastrategiaa jaorganisaatio perustuu yli rajojen toimi-viin, toimintokohtaisiin vastuualueisiin.

Konsernissa kehitetään pohjoismaisiatuote- ja palvelukonsepteja ja hyödynne-tään yhteisiä osaamis- ja pääomaresurs-seja. Näin luodaan alueen johtava pankkipohjoismaisilla markkinoilla toimivilleyrityksille ja rahoituslaitoksille.

Christiania BankCBK:n liiketoiminnan yhdistäminenNordeaan tuo kaivatun lisän Corporateand Institutional Banking -liiketoiminta-alueen strategiaan tarjota parhaita poh-joismaisia pankkipalveluita yritys- jayhteisöasiakkaille.

CBK:n Shipping, Offshore & Oil Services-toiminto on kansainvälisestikin arvioitu-na alansa johtavia toimijoita. Se jatkaatoimintaansa Nordeassa ja laajentaa liike-toiminta-alueen pohjoismaista tuote-valikoimaa.

Tulos parani vuonna 2000 ja fuusio toi synergiaetujaOlosuhteet olivat suotuisat Nordean liike-toiminnalle vuonna 2000. Taloudellinenkasvu oli huomattavaa, yritysten uudel-leenjärjestelyt etenivät ripeästi, kansain-välisten arvopaperisäilytyspalveluidenkysyntä lisääntyi entisestään ja valuutta-markkinoilla kurssivaihtelut vilkastuttivatkaupankäyntiä.

Corporate and Institutional Banking -lii-ketoiminta-alueen tulosparannus edelli-sestä vuodesta oli merkittävä. Liikevoittooli 419 miljoonaa euroa ja oman pääomantuotto 14 prosenttia. Nettomääräiset luot-

totappiot olivat 16 miljoonaa euroa. Uusiavarauksia epävarmoihin saataviin tehtiin 112 miljoonaa euroa. Aikaisemmin kirjat-tuja luottotappioita palautui 68 miljoonaaeuroa. Nettomääräiset luottotappiot sisäl-tävät maariskivarausten purkuja.

Luottokanta oli vuoden lopussa 22 mil-jardia euroa eli hieman pienempi kuinMeritaNordbankenin ja Unibankin yh-teenlaskettu luottokanta fuusiohetkellä.

MeritaNordbankenin ja Unidanmarkinyhdistymisen tuomat synergiaedut toteu-tuivat suunnitelmien mukaan ja ne ovatparantaneet tulosta huomattavasti.Kokonaissynergiat vuonna 2000 olivatlähes 20 miljoonaa euroa, josta kustan-nussäästöjä oli noin 15 miljoonaa euroa.

Tärkeimpiä synergian lähteitä ovat• kansainvälisten sivukonttorien

yhdistäminen• pohjoismaisten konttoreiden

yhdistäminen• Markets-toiminnon kaupankäynti-

toimintojen yhdistäminen• lisääntyneen kilpailukyvyn tuomat

tuotot.

SuurasiakkaatSuurasiakkaat-yksikkö palvelee suuriayritysasiakkaita ja finanssipalvelulaitoksiakuten eläkesäätiöitä ja vakuutusyhtiöitä.Christiania Bankin oston jälkeen ship-ping-asiakkaat kuuluvat uuden Shipping,Offshore & Oil Services -toiminnon vas-tuulle 1. tammikuuta 2001 alkaen.

MeritaNordbankenin ja Unidanmarkinfuusio on vahvistanut yksikön markkina-asemaa entisestään.Vuonna 2000 konser-ni sai hoidettavakseen useita toimeksian-toja, jotka koskivat muun muassa kassan-hallintaa yli rajojen ja emissioita velka-pääomamarkkinoilla. Tarjouskilpailujenvoittaminen olisi todennäköisesti ollutvaikeaa ilman fuusiota.

Miljoonaa euroaCorporate and Institutional Banking vuonna 2000

10–12 7–9 4–6 1–3 2000

Liikevoitto 74 119 114 112 419Oman pääoman tuotto, (%) 9 15 15 15 14Kulu/tuotto-suhde, (%) 48 49 50 51 49Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) 2 600


Yritysrahoituksessa kilpailutilanne onjonkin verran helpottunut, ja marginaalitovat hieman terveemmällä tasolla.

Yksikkö on ottanut käyttöön uudenasiakassuhteiden hoitotavan parantaak-seen asiakaspalvelun laatua. Toimintamallion keskeinen työväline tavoiteltaessastrategisia kumppanuuksia ja johto-asemaa suurten pohjoismaisten yritys-asiakkaiden palvelussa.

Kustannussäästöjä saatiin lopettamallaMeritaNordbankenin sivukonttoritKööpenhaminassa ja Oslossa sekäUnibankin sivukonttorit Tukholmassa jaHelsingissä.

Parantuneet marginaalit, osin vilkkaanyrityskauppatoiminnan ansiosta lisäänty-nyt liiketoiminta, fuusion tuomat syner-giaedut ja ylipäänsä liiketoiminnalle suo-tuisat olosuhteet ovat parantaneetSuurasiakkaat-yksikön tulosta.

Cash ManagementCash Management -yksikkö kehittää kassanhallintapalveluja ja kassanhallin-nan asiakaspalvelukonsepteja.Vuoden2001 alusta yksikkö on kuulunutSuurasiakastoimintoon.

Konsernin mahdollisuudet tarjota kassan-hallintapalveluita ovat parantuneet fuu-sioiden ansiosta.Vuonna 2001 Nordea tuokaikkiin Pohjoismaihin uusia yhteisiätuotteita.

Nordea pyrkii Pohjoismaiden markkina-johtajaksi myös nopeasti kehittyvässä yri-tysten välisessä sähköisessä kaupankäyn-nissä. Syyskuussa 2000 konserni liittyiIdentrus-hankkeeseen, joka on uranuur-taja kansainvälisen digitaalisen varmen-nejärjestelmän luomisessa. Hankkeenavulla lisätään luottamusta ja uskotta-vuutta yritysten välisessä verkko-kaupassa.

International DivisionKansainvälinen toiminto hoitaa konserninsuhteita kansainvälisiin rahoituslaitoksiin.Nordean ainutlaatuisessa "kaikki palve-lut yhdestä pankista" -ohjelmassa kon-sernin palveluita ja tuotteita markkinoi-daan rahoituslaitoksille ja ulkomaisilleyrityksille yhden yhteyspisteen kauttakaikkialle Pohjoismaihin.

Kansainvälinen toiminto järjestää lisäksipohjoismaisille yritysasiakkaille kansain-välisiä rahoituspalveluja Nordean koti-markkinoiden ulkopuolella. Nordea onedustettuna 22 maassa, joista 18 sijaitseekotimarkkinoiden ulkopuolella.Markkinoilla, joilla Nordea ei itse oleedustettuna, konserni tarjoaa kansainväli-siä kassanhallintapalveluja yhteistyössämuiden pankkien kanssa:• IBOS-yhteistyössä tarjotaan palveluja

Euroopassa,Yhdysvalloissa ja Japanissa • Aasiassa ja joissakin muissa maissa

palveluista sovitaan eräiden kansain-välisten pankkien kanssa.

Keski- ja Itä-Euroopan sekä LatinalaisenAmerikan kattavat yhteistyösopimuksetsolmitaan vuonna 2001.

Useat suuret rahoituslaitokset valitsivatvuonna 2000 Nordean clearing-kumppa-nikseen pohjoismaisissa valuutoissa jasäilytystoiminnassa.

MeritaNordbankenin ja Unidanmarkinyhteisen organisaation luominen fuusionjälkeen nopeasti on vaatinut merkittäviäponnistuksia. Kustannussäästöjä saatiinyhdistämällä pankkien New Yorkin,Lontoon ja Singaporen konttorit kussakinkaupungissa.

Maariskivarausten purkaminen luottonä-kymien paranemisen ja riskien pienene-misen vuoksi kasvatti tulosta 28 miljoo-naa euroa.

Tulokseen vaikuttivat myönteisesti myös"kaikki palvelut yhdestä pankista" -ohjel-man menestys rahoituslaitosten keskuu-dessa ja arvopaperisäilytyspalveluidensuuret volyymit.

MarketsMarkets-toiminto vastaa konserninvaluutta-, korkoja johdannaistuotekau-pasta sekä velkapääomamarkkinakaupas-ta. Toiminto palvelee pohjoismaisia yritys-ja yhteisöasiakkaita sekä valikoituja asiak-

Nordean kansainvälinen toiminta• Sivukonttorit: New York, Lontoo, Singapore,

Frankfurt, Berliini ja Hampuri • Osakkuuspankki: International Moscow Bank• Edustustoja maailmalla: Shanghaihin avataan edustusto vuonna 2001


kaita maailmanlaajuisesti. Kaupankäyntion keskittynyt lähinnä Kööpenhaminaan,Helsinkiin, Tukholmaan, Lontooseen jaNew Yorkiin. Toimintaa on myösGöteborgissa, Malmössä, Odensessa,Århusissa ja Aalborgissa.

Vuoden 2000 päätavoite oli luoda yhte-näinen pohjoismainen toimintatapaMeritaNordbankenin ja Unidanmarkinfuusion jälkeen. Samanaikaisesti haettiinkustannustehokkuutta ja säilytettiin saa-vutettu markkina-asema.

Asiakaslähtöisyys on ollut keskeinen teki-jä organisaation yhdistämisessä.Yhteistenasiakasohjelmien käyttöönotosta saatiinmyönteisiä tuloksia vuonna 2000. Kaikkitutkimustoiminta yhtenäistettiin uudessaorganisaatiossa.

Markets hyötyi pohjoismaisen pääoma-markkinarahoituksen kasvusta ja sai hoi-dettavakseen huomattavia toimeksiantoja,ei ainoastaan paikallisissa valuutoissavaan myös euromarkkinoilla. Konserninkyky myydä arvopapereita kokoPohjoismaiden markkinoilla sekä kan-sainvälisesti osoittautui vahvaksi. Uusiarvopaperistamisohjelma "Viking" otet-tiin käyttöön ja sen markkinointi asiak-kaille aloitettiin.

Vuonna 2001 toiminto tulee edelleenkehittämään asiakaslähtöisyyttä sekä toi-mintaa pääoma- ja johdannaismarkki-noilla. Myös sähköisen kaupankäynninmahdollisuuksia parannetaan ja yhtenäi-sen tietotekniikkaratkaisun luominen kai-kille pohjoismaisille Markets-toiminnonyksiköille aloitetaan.

Asiakaslähtöiseen kaupankäyntiin keskit-tyminen lisäsi tuottoja ja vähensi tulok-seen liittyviä heilahteluja.Yhdistettyjentoimintojen markkinariskit ovat pienenty-neet huomattavasti.Yhdistymisprosessijohti sekä kulujen pienenemiseen ettätuottojen kasvuun, ja toiminnan tulosparani huomattavasti vuonna 2000.

Global Operations ServicesGlobal Operations Services -toimintoonon koottu kaupankäyntiselvityksenresurssit ja tietämys. Se vastaa myös arvo-paperien säilytystoiminnasta. Toiminto

hoitaa ensisijaisesti korkoja valuutta-kaupan sekä kansainvälisten maksujenselvitykseen liittyviä prosesseja.

Arvopapereiden säilytyspalvelutPohjoismaisten säilytyspalvelujen kysyntäon vilkastunut sitä mukaa kun kansainvä-liset sijoittajat ovat lisänneet kiinnostus-taan pohjoismaisia osakkeita kohtaan.Vuoden 2001 tavoite on kehittää pohjois-maisia säilytyspalveluja edelleen.

Myös pohjoismaisille ja Baltian maidensijoittajille suunnattujen kansainvälistensäilytyspalvelujen kysyntä on lisääntynythuomattavasti sekä tapahtumien että säi-lytettävien varojen määrillä mitattuna.Nordea on saanut useita uusia kansain-välisiä säilytysasiakkaita ja tarjoaa nykyään näitä palveluja asiakkaille yli 80 maassa.

Säilytyspalvelujen tulevaisuuden näkymätovat hyvin myönteiset.

Trading and Treasury OperationsTrading and Treasury Operations -yksikkövastaa ensisijaisesti valuutta-, johdannais-tuote- ja arvopaperikauppojen selvityk-sestä ja keskuspankkiclearingista.

Vuoden 2000 loppupuoliskolla käynnis-tettiin hankkeita, joiden tarkoituksena onyhteisten tietoteknisten back-office rat-kaisujen löytäminen koko konsernille.Paras toimintamalli kauppojen käsittelyynja toimintariskin hallintaan otetaan käyt-töön vuoden 2001 aikana.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

200019991998

Yhteisöasiakkaiden säilytyksessä oleva varallisuus

Säilytystapahtumien määrä

Varallisuus(miljardia euroa)

Tapahtumia(miljoonaa)

Arvopapereiden säilytyspalvelut


Suomessa kehitettiin ja toteutettiin yhte-näinen, automatisoitu ratkaisu Solollatehtävien valuuttakauppojen käsittelyyn.

Kansainvälinen maksuliikenneKansainvälinen maksuliikenne -yksikköhoitaa kaikki konsernin kansainvälisetmaksut.

Yksikkö tarjoaa asiakkailleen kehittämi-ään konsernin sisäisiä nopeita ulkomaan-maksupalveluja.

Suomalaisille asiakkaille myydään verk-kopohjaisia palveluja lähtevien ulkomaanmaksujen hoitamiseen. Nämä ovatensim-mäisiä tämäntyyppisiä palvelujamaailmassa.Yli kolmannes ulkomaanmaksuista hoi-detaan tämän palvelunavulla. Aiemmin maksut hoidettiin kont-toreissa manuaalisesti.

Kaupan rahoitus, vienti- ja erityisrahoitusKaupan rahoitus, vienti- ja erityisrahoitus-toiminto tarjoaa kaupan rahoituspalvelui-ta, tavanomaisia viennin rahoitukseen liit-tyviä tuotteita, viennin erityisrahoitusta,projektirahoitusta, yritysostojen rahoitustaja muuta erityisrahoitusta.Yksikkö vastaamyös kansainvälisten luottojen sekä vien-ti- ja valuuttalainojen hallinnoinnista.

Kaupan rahoituksen volyymi kasvoi 15 prosenttia 7,2 miljardiin euroon, mikäjohtui sekä pohjoismaisten yritysten vien-nin kasvusta että tuonnin lisääntymisestä.Moniin kehittyviin markkinoihin liittyvätriskit pienenivät vuoden aikana, minkä

vuoksi tuottojen lisäys ei aivan vastannutvolyymien kasvua. Toisaalta innovatiivisetratkaisut kansainvälisten kaupallistentakausten tarjonnassa osoittautuivatonnistuneiksi.

Kaikissa Nordean yksiköissä otetaan vuodesta 2001 alkaen vaiheittain käyttöönuusi, yhteinen kaupan rahoituksen järjes-telmä, joka lisää tehokkuutta. Tämänlisäksi asiakkaat tulevat vuoden aikanasaamaan kaikissa maissa kaupan rahoi-tuksen palveluja Internetin välityksellä.

Vienti- ja projektirahoitus kehittyi suotui-sasti. Luottovolyymi kasvoi 9 prosenttia2,4 miljardiin euroon lähinnä televiestin-tä- ja energiasektorien viennin voimak-kaan kasvun ansiosta. Konsernin keskit-tyminen pohjoismaisten vientihankkeidenrahoittamiseen on mahdollistanut riskinjakamisen pohjoismaisten vienninrahoi-tuslaitosten kanssa. Tätä onkin käytettysäännöllisesti hyväksi.

Yrityskauppojen rahoitus -yksikkö toimiiaktiivisesti pohjoismaisten yritystenuudelleenjärjestelyissä.Vuonna 2000 uusiapääomasijoitusrahastojen kanssa tehtyjärahoitusjärjestelyjä oli 22 kappaletta jaluototuksen kokonaisvolyymi oli 1,2 miljardia euroa. Toimintaa on Tans-kassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.Lisäksi Suomeen perustettiin asian-tuntijayksikkö, joka aloitti toimintansavuoden 2001 tammikuun alussa.

Luottohallintoyksikkö käsitteli ennätys-määrän tapahtumia vuoden aikana.

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

20001999

Kansainvälisten maksujen lukumäärä

tuhatta

Lähtevät maksut

Saapuvat maksut

0

10

20

30

40

50

60

70

80

20001999

Automaattisesti käsitellyt kansainvälisetasiakasmaksut

Lähtevät maksut

Saapuvat maksut

%


Varallisuudenhoito

InvestmentManagement

ja yhteisö-asiakkaat

Säästämisen jasijoittamisen palvelut sekä

sijoitusrahastot

Nordic Private

Banking

LTS&L, Private Banking

and MutualFunds – Norja

European Private

Banking

Liiketoiminnan tuki

Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat yhtei-söasiakkaiden varallisuudenhoito, sijoi-tusrahastot ja Private Banking -toiminta.Varallisuudenhoidolla ja Vähittäispankillaon lisäksi yhteinen yksikkö, joka tarjoaaVähittäispankin asiakkaille sijoittamiseen,säästämiseen ja henkivakuutuksiin liitty-viä tuotteita. Nordealla on varallisuuden-hoitajana vahva asema ja monipuolinenasiakaskunta kotimarkkinoillaan sekä tar-koin valikoitua toimintaa Pohjoismaidenulkopuolella.

Markkinatilanne Säästäminen kasvoi Pohjoismaissa voi-makkaasti ja kilpailu lisääntyi. Asiakkaidenvaatimustaso nousee heidän siirtyessäänperinteisestä säästämisestä sijoitus- javakuutustuotteiden pariin ja erityisesti osa-kepohjaisiin tuotteisiin. Markkinoilla toi-mivien yritysten on jatkuvasti parannettava

palvelutarjontaansa säilyttääkseen asiak-kaansa. Painopiste siirtyy kotimaisista tuot-teista kansainvälisiin ja yksinkertaisistakorkosijoituksista osakkeisiin ja muihinmonimutkaisempiin tuotteisiin. Kehitysjohtaa entistä laajempaan varallisuuden-hoitopalveluiden käyttämiseen, luo uusialiiketoimintamahdollisuuksia ja jarruttaapalkkioiden supistumista. NordeanVarallisuudenhoito hyödyntää markkinati-lannetta ja investoi sekä ammattitaitoiseenhenkilöstöön että tuotekehitykseen tuot-taakseen asiakkailleen lisäarvoa.

Hoidossa oleva varallisuus Hoidossa oleva varallisuus kasvoi 18 pro-senttia 104,8 miljardiin euroon. Lisäystäedellisestä vuodesta oli 15,8 miljardiaeuroa. Kaikkien varallisuuslajien määräkasvoi.Varallisuuden lisäyksestä 3,1 mil-jardia euroa tuli CBK:sta.

Varallisuudenhoito

Nordea on yksi Pohjoismaiden suurimmista varallisuudenhoitajista. Konser-

ni tarjoaa kattavan valikoiman varallisuudenhoitopalveluja kaikille asia-

kasryhmille. Liiketoiminta-alueena Varallisuudenhoito toimii yhtenä poh-

joismaisena organisaationa. Vuonna 2000 hoidossa olevan varallisuuden

määrä kasvoi 18 prosenttia, mikä noudattaa 20 prosentin kasvutavoitetta.

Investment ManagementInvestment Management -yksikkö tarjoaavarallisuudenhoitopalveluja yhteisöasiak-kaille.Yksikkö hallinnoi lisäksi Nordea-konsernin yli 200 sijoitusrahastoa sekäsuurinta osaa konsernin omien henki- javahinkovakuutusyhtiöiden varallisuudes-ta. Investment Management -yksikkö toi-mii kaikissa Pohjoismaissa. Pohjoismaidenulkopuolella yhteisöasiakkaita palvellaanFrankfurtissa ja New Yorkissa.

Investment Management -yksikön hoi-dossa on 75 miljardin euron varallisuus jasillä on johtava asema pohjoismaisillamarkkinoilla.

Investment Managementin salkunhoidonperustana ovat itse kehitetyt osakesijoi-tusprosessit Thematic Investment Process(TIP) ja Active Growth Approach (AGA),joilla molemmilla on saavutettu hyviätuloksia. Lisäksi käytössä on Luxem-burgissa sovellettava arvo-osakkeita pai-nottava sijoitusprosessi. Korkosalkun hoi-dossa on erityisesti panostettu eri riskiele-menttien arvostamiseen ja jo aiemminhyväksi havaittuja luottoriskin hallinta-prosesseja on kehitetty edelleen.

Sijoitustoiminnan tuotot huomionkohteenaNordean varallisuudenhoidon tavoitteenaon sijoitustoiminnan tuotolla mitattunakuulua markkinoiden parhaaseen neljän-nekseen.Varallisuudenhoidon käyttämät

sijoitusprosessit saivat tunnustusta, kunuseat sijoitustoimialan konsultit antoivatInvestment Managementin temaattiseensijoittamiseen erikoistuneelle TIP-tiimilleerinomaisen luokituksen eurooppalaistenosakesijoitusten hoidosta. Tunnustuksenantajien joukossa oli Frank RussellCompany, yksi maailman johtavista sijoi-tuskonsulteista.

Ruotsalainen talousalan julkaisu Spar-översikt valitsi Tukholman AGA-tiimin"Vuoden 2000 sijoitusrahastonhoitajaksi".Tunnustuksen perusteena oli sijoitustoi-minnan hyvä menestys ja erityisestionnistuminen eurooppalaisten, aasialais-ten ja maailmanlaajuisesti varansa hajaut-tavien osakerahastojen hoidossa.

Lisäksi Dagens Industri ja Morningstar.semyönsivät AGA-tiimin eurooppalaistenosakkeiden salkunhoitoryhmälle "StarManager of the Year" -tunnustuksen ryh-män hoitamien osakesalkkujen erinomai-sen menestyksen ansiosta vuonna 2000.Kaksi Luxemburgin Value-tiimin hoitamista rahastoista sai myös viisi tähteä Standard & Poor’sin Micropal-arvioinnissa.

Osakemarkkinoiden epävarmuus vuoden2000 jälkipuoliskolla korosti menestyksel-listen sijoitusprosessien merkitystä sal-kunhoidossa. Kiristyvä kilpailu lisäsi painetta omaisuudenhoidon palkkioihin,erityisesti perinteisissä kotimaisissa

Hoidossa olevanvarallisuuden kasvulähteetvuonna 2000

Yhteisöasiakkaat (12 %)

Vakuutus (sisäinen) (34 %)

Sijoitusrahastot (36 %)

Yksityispankkitoiminta (18 %)

0

20

40

60

80

100

120

2000199919981997

Miljardia euroa

Hoidossa oleva varallisuus

Yhteisöasiakkaat

Vakuutus (sisäinen)

Sijoitusrahastot

Yksityispankkitoiminta


korkosalkuissa. Investment Management -yksikkö on lisännyt osakkeiden ja mui-den korkeampituottoisten sijoitustenosuutta asiakassalkkujen hoidossa, mikäon mahdollistanut suhteellisen kannatta-vuuden säilymisen entisellä tasollaan.Varallisuudenhoitopalveluiden kysyntävuonna 2000 oli suurta sekä Pohjois-maissa että Pohjoismaiden ulkopuolella,mistä osoituksena oli Frankfurtissa jaNew Yorkissa toimivien asiakasyksiköidenkautta saatu varallisuuden lisäys viimevuonna.

Varallisuudenhoito teki tuotekehitystä jamyyntiä koskevan yhteistyösopimuksenamerikkalaisen Liberty Fund Groupinkanssa. Sopimuksen myötä markkinoilletuotiin yhteisesti hoidettavat eurooppa-laisiin ja amerikkalaisiin korkeatuottoisiinyrityslainoihin (ns. High Yield -lainat)varansa sijoittavat rahastot. LisäksiLiberty myy Nordean hoitamia rahastojaYhdysvaltain markkinoilla.

SijoitusrahastotNordealla on johtava asema pohjoismai-silla sijoitusrahastomarkkinoilla. Kasvuylitti markkinoiden keskiarvon kaikillaneljällä markkina-alueella. Konserninosuus sijoitusrahastomarkkinoista kasvoihieman yli yhden prosenttiyksikönTanskassa ja Norjassa, 0,4 prosenttiyksik-köä Ruotsissa ja 0,2 prosenttiyksikköä

Suomessa. Ruotsissa1) Nordean osuusrahastojen nettomerkinnöistä oli toiseksisuurin, ja ellei Premiepensionssparandet-järjestelmää oteta lukuun, Nordea olimarkkinajohtaja.

Ruotsin sijoitusrahastomarkkinat ovaterittäin kehittyneet ja kilpailu on rajua.Uudet toimijat saavuttavat markkina-osuuksia vanhojen kustannuksella. Tästähuolimatta Nordea kasvatti markkina-osuuttaan, sillä rahastojemme tuotto ylittimarkkinoiden keskimääräisen tuoton,kun seitsemännen AP-rahaston markki-noille tulon vaikutusta ei oteta huomioon.

Henkilöasiakkaiden sijoitusrahastomark-kinat kasvoivat vuonna 2000 ennätykselli-sesti Tanskassa, Suomessa ja Norjassa.Ruotsin markkinoiden suhteellinen osuus

0

50

100

150

200

20001999

Pohjoismaiset sijoitusrahastot

Miljoonaa euroa

Tanska

Suomi

Norja

Ruotsi

Pohjoismaisten sijoitusrahastojen markkinaosuudet vuonna 2000

Nordea (21 %)

Danske Bank (7 %)

SEB (12 %)

Handelsbanken (6 %)

FSPB Robur (19 %)

Muut (35 %)

Varallisuuden jakautuminenvuoden 1999 lopussa

Kansainväliset osakkeet (28 %)

Kansainväliset korkosijoitukset (2 %)

Pohjoismaiset osakkeet (33 %)

Pohjoismaiset korkosijotukset (37 %)

Kansainväliset osakkeet (32 %)

Kansainväliset korkosijoitukset (6 %)

Pohjoismaiset osakkeet (28 %)

Pohjoismaiset korkosijotukset (34 %)

Varallisuuden jakautuminenvuoden 2000 lopussa


1) Ilman seitsemättä AP-rahastoa.

pohjoismaisista markkinoista aleni 65 prosentista 61 prosenttiin.Vuodenlopussa Nordea sijoittui markkinaosuu-dellaan Suomessa ensimmäiseksi, Tans-kassa toiseksi, Ruotsissa kolmanneksi jaNorjassa neljänneksi.

Pohjoismaissa Nordea oli ainoa, jolla onmerkittävä varallisuusmassa nopeasti kasvavilla markkinoilla sekä Suomessa,Norjassa että Tanskassa.

Pohjoismaiden ulkopuolella konserninkeskieurooppalaista rahastojen myyntiver-kostoa vahvistettiin perustamalla yksikköLuxemburgiin ja keskittymällä välittäjienkäyttöön saksankielisellä alueella.Vuoden2000 lopussa konsernin sijoitusrahastojenhoidossa oleva varallisuus (Norja mukaanlukien) oli 36,1 miljardia euroa, lisäystä 19 prosenttia vuodesta 1999.

Säästämisen ja sijoittamisen palvelutVarallisuudenhoito ja Vähittäispankki ovatperustaneet yhteisen yksikön vahvistaak-seen Nordean asemaa Pohjoismaidenjohtavana säästämistuotteiden tarjoajanaja luodakseen pohjaa tulevalle kasvulle.Säästämisen ja sijoittamisen palvelut -yksikkö aloittaa täysimittaisen toiminnanvuonna 2001. Se on merkittävä panostus,jolla pyritään muokkaamaan henkilö-asiakkaille tarjotut säästämispalvelut tule-vaisuuden vaatimusten mukaisiksi.

Konsernin toiminnallinen rakenne yksin-kertaistuu, kun Vähittäispankin asiakkai-

den säästäminen hoidetaan asiakaslähtöi-sesti kokonaisuudessaan yhdessä organi-saatiossa.

Asiakkaiden erikoistarpeet ja riskiprofiilitotetaan huomioon ja heille tarjotaanNordean talletus-, sijoitus- ja henkivakuu-tustuotteet yhtenä kokonaisuutena useaneri jakelukanavan kautta. Konserni kehit-tää ja monipuolistaa pohjoismaisille hen-kilöasiakkaille tarjoamiaan säästämistuot-teita. Säästämisen ja sijoittamisen palvelut-yksikön tulos sisältyy Vähittäispankintulokseen eikä sitä esitetä Varallisuuden-hoidon yhteydessä. Liiketoiminta-alueenhoidossa olevaan varallisuuteen ei olesisällytetty Vähittäispankin asiakkaidenvarallisuutta, kun taas Private Bankinginhoidossa oleva varallisuus sisältyy siihen.

Nordic Private BankingNordic Private Banking tarjoaa yksilöllisiävarallisuudenhoitopalveluita varakkailleyksityishenkilöille ja keskisuurille yhtei-söille Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.Private Banking -palvelun käyttöönottoavalmistellaan myös Norjassa.

Yksiköllä on Suomessa 31, Ruotsissa 18 jaTanskassa 28 toimipaikkaa. Korkealuok-kaisten Private Banking -palveluiden jat-kuva kehittäminen on määritelty ensisi-jaisen tärkeäksi. Pyrkimyksenä on vakiin-nuttaa nykyinen asiakaskunta ja saadalisää uusia varakkaita yksityisasiakkaita.

Viimeksi perustettu Ruotsin yksikkö ontässä avainasemassa. Nordic Private

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Sijoitusrahastomarkkinat, kasvu 1999–2000

Tanska Suomi Ruotsi Norja

Nordea

Markkinat

0

5

10

15

20

25

30

Sijoitusrahastot, Nordean markkinaosuudet

Tanska Suomi Ruotsi 1) Norja

1999

2000 1) Ilman seitsemättä AP-rahastoa.


% %


Banking toimii myös Varallisuudenhoidonja Vähittäispankin yhteisenä yksikkönä,poikkeuksena kuitenkin Nordea PrivateWealth Management Suomessa ja TrevisePrivate Banking Ruotsissa.

Yhteistoiminnan avulla konserni pystyytarjoamaan tärkeimmille asiakkailleenmonipuolisia palveluita. Päällekkäiseltätyöltä vältytään, eikä asiakkaiden "omis-tamisesta" kiistellä.Yksityispankkientulokset sisältyvät Vähittäispankin tulok-seen, eikä niitä sen vuoksi esitetäVarallisuudenhoidon yhteydessä.

Nordic Private Banking -yksikön hoidossaoleva asiakkaiden varallisuus oli 20,6 mil-jardia euroa vuoden 2000 lopussa, poislukien sijoitusrahastot, henkivakuutuksetja talletukset.

European Private BankingNordea on markkinajohtaja varallisuu-denhoitopalvelujen tarjoamisessa Pohjois-maiden ulkopuolella asuville pohjois-maisille henkilöasiakkaille.Yksikön pää-toimipaikka on Luxemburgissa, ja sillä ontoimintaa myös Sveitsissä, Saksassa,Itävallassa, Espanjassa, Ranskassa,Belgiassa ja Mansaarella.

Yksityishenkilöiden varallisuudenhoito-markkinat kasvoivat maailmalla edelleenja asiakkaiden kiinnostus entistä kehitty-neempiä palveluita kohtaan lisääntyi.Yksikön toiminta laajeni erityisesti ensim-mäisellä vuosipuoliskolla.

Ainutlaatuisen pohjoismaisen profiloitu-misensa ansiosta Nordea on saanut viimevuosina yhä enemmän myös ei-pohjois-maisia asiakkaita lähinnä saksankieliseltäalueelta. Kesällä 1999 yksikkö perusti toi-mipaikan Zürichiin parantaakseen palve-luaan näille asiakkaille.

European Private Banking -yksikön hoidossa olevan varallisuuden määrä kasvoi 6,2 miljardiin euroon vuoden 2000 lopussa.

NorjaNorjan markkinat avaavat uusia mahdol-lisuuksia, kun Christiania Bank liittyi kon-serniin vuoden 2001 tammikuussa. K-Fondene AS on Norjan johtavia sijoitus-rahastoyrityksiä. Sen markkinaosuus kas-voi vuonna 2000 yhden prosenttiyksikönja oli vuoden lopussa 9 prosenttia.Hoidossa olevan varallisuuden määrä oli1,6 miljardia euroa.

Yhteisöasiakkaita palvelevan K-Kapital-forvaltning AS:n hoidossa oleva varalli-suus oli vuoden lopussa 1,5 miljardiaeuroa.

Yksityispankkitoiminnalla on Norjassamerkittävät kasvumahdollisuudet ja sitätullaan kehittämään CBK:n vahvoja yri-tysmarkkinayhteyksiä hyväksi käyttäen.Lisäksi konserni keskittyy Norjassa yksi-tyistalouksien säästämiseen ja ottaa käyt-töön Säästämisen ja sijoittamisen palvelut-yksikön asiakasohjelmat.

Vuoden 2000 tulosVarallisuudenhoito investoi vuonna 2000merkittävästi ammattitaitoisen henkilös-tön palkkaamiseen ja kouluttamiseensekä tietotekniikkaan. Investointien avullaNordea vahvistaa asemiaan ja voi tarttuatoimialan tarjoamiin uusiin mahdolli-suuksiin. Investointien vuoksi vuodenkulut yhteensä nousivat 136 miljoonaaneuroon. Tuotot olivat 256 miljoonaa euroaja liiketoiminta-alueen liikevoitto oli siten120 miljoonaa euroa. Tuotetulos, johonsisältyivät myös kaikki tuotot ja kulutNordea-konsernin sijoitusrahastotuotteis-ta, oli 306 miljoonaa euroa.

Miljoonaa euroaVarallisuudenhoito vuonna 2000

10–12 7–9 4–6 1–3 2000Liikevoitto, asiakasvastuulliset yksiköt 27 25 29 39 120Kulu/tuotto-suhde, % 58 57 56 43 53Tuotekohtainen tulos 68 75 69 94 306Hoidossa oleva varallisuus, miljardia euroa 1051) 107 104 102 105 1)

Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) 750

1) Mukaan lukien 3,1 miljardia euroa CBK:ssa.


ArosMaizelsin asiakkaita ovat pohjois-maiset yhteisöt, rahoituslaitokset, yrityk-set, julkinen sektori, yksityishenkilöt sekäsuuri joukko kansainvälisiä sijoittajia.

Vähittäispankin asiakkaita palveleeNordean konttoriverkosto. ArosMaizelstoimittaa konttoreille tutkimustietoa osak-keista ja toteuttaa osakekaupat pörssissä.

EquitiesEquities-toimintaan kuuluu osakkeiden jajohdannaistuotteiden osto ja myynti sekäniihin liittyvä tutkimus.Yksikkö vastaa yh-teisöjen osakekaupasta ja osaketuotteidentarjonnasta Vähittäispankin asiakkaille.

Suomessa ArosMaizelsilla oli suurinmarkkinaosuus Helsingin pörssissä vuon-na 2000 tapahtumamäärillä mitaten.Tanskassa Kööpenhaminan pörssin mark-kinaosuuksia ei julkaista, mutta todennä-köisesti ArosMaizelsin 17 prosentin

markkinaosuus oli toiseksi suurin. Ruot-sissa ArosMaizels oli kahdeksanneksisuurin välittäjä.

Pohjoismaisten ja muiden eurooppalais-ten asiakkaiden päivittäiset toimeksiannothoidetaan pohjoismaisissa toimipaikoissa,kun taas amerikkalaisia, brittiläisiä jajapanilaisia asiakkaita palvelevat paikal-liset toimipaikat.

ArosMaizels on huomattava kansainvälis-ten osakkeiden välittäjä, ja se on Lon-toon, Frankfurtin ja Amsterdamin pörs-sien jäsen.

Tutkimustiimi, johon kuului yli 60 ana-lyytikkoa vuoden lopussa, on hajautettukaikkiin neljään maahan. Analyytikot ovat ryhmittyneet toimialoittain ja hei-dän alueensa kattavat yli 90 prosenttia pohjoismaiden yritysten markkina-arvosta.

Investment Banking

Nordea tarjoaa investointipankkipalveluja ArosMaizels-nimellä.

ArosMaizelsin liiketoimintayksikköjä ovat osakemarkkinoilla toimiva

Equities ja yritysjärjestelyihin erikoistunut Corporate Finance.

Liiketoiminta-alueella työskenteli vuoden 2000 lopussa 500 henkilöä.

ArosMaizels

Liiketoiminnan tuki

Equities Corporate Finance


Corporate Finance Corporate Finance tarjoaa asiakkailleenlaajan valikoiman palveluita, joihin kuulu-vat osakeannit, listautumisannit, privateplacement -järjestelyt, yksityistämiset,M&A-järjestelyt, rakennejärjestelyt, pro-jektirahoitus ja muut taloudelliset neu-vontapalvelut.

ArosMaizels kuuluu Pohjoismaiden johta-viin yritysrahoitusneuvonantajiin.Corporate Financen palveluksessa on 100 alan ammattilaista. CBK:n CorporateFinance -yksikön liittäminenArosMaizelsiin tulee edelleen vahvista-maan sen asemaa.

Vuoden 2000 aikana ArosMaizels olimukana 49 osakejärjestelyssä, joidenkokonaisarvo oli yli 48 miljardia euroa.ArosMaizels oli pääjärjestäjä 37 toimek-siannossa.Vuoden aikana saatiin päätök-seen yli 30 M&A-järjestelyä, joidenyhteisarvo oli yli 9 miljardia euroa.

Riippumattomat luokituslaitokset arvioi-vat ArosMaizelsin yhdeksi Pohjoismaidenparhaista M&A-järjestelyjen hoitajistasekä volyymilla että liiketoimien määrällämitattuna. Hoidettavien projektien määrälisääntyi vuoden aikana ja uusia hankkei-ta on runsaasti näköpiirissä. ToimintaTanskassa ja energiasektorilla sekä rajatylittävät pohjoismaiset liiketapahtumatovat tuntuvassa kasvussa.

CBK:n Corporate Finance -yksikön liityt-tyä konserniin ArosMaizelsilla on vahvapaikallinen asema kaikissa neljässä Poh-joismaassa ja Lontoossa. Se on myös kes-keinen neuvonantaja niin Pohjoismaidenvälisissä liiketapahtumissa kuin suurissaPohjoismaihin liittyvissä yritysrahoitusjär-jestelyissä, joissa asiakkaina ovat euroop-palaiset ja pohjoisamerikkalaiset yritykset.

Pohjoismaiset osakemarkkinat Suotuisan ensimmäisen vuosineljännek-sen jälkeen osakemarkkinat hiljeniväthuomattavasti. Erittäin lujille joutui tieto-tekniikkasektori, minkä seurauksenaNasdaq-indeksi menetti joulukuuhunmennessä puolet maaliskuun puolivälinhuippuarvostaan.

Negatiivinen kehitys heijastui myös poh-joismaisille markkinoille, jotka seurasivatlaskevaa trendiä. Tosin Tanskassa kurssitalenivat vasta vuoden viimeisellä neljän-neksellä.

Listautumis- ja osakeantimarkkinoillavolyymien heilahtelut ovat tavanomaisia,kun taas muiden neuvontapalvelujenkysyntä on vakaampaa.Vuoden alkupuo-lella markkinaolosuhteet olivat suotuisatlistautumis- ja osakeanneille kaikilla koti-markkinoilla.

Osakemarkkinoiden taantuman seurauk-sena listautumismarkkinat heikkenivätdramaattisesti toisella vuosipuoliskolla.Pohjoismaisia M&A-järjestelyjä tehtiinrunsaasti ja niiden määrä lisääntyi kokovuoden. Tämän suuntauksen odotetaanjatkuvan myös vuonna 2001.

StrategiatArosMaizels vahvistaa ja laajentaa edel-leen pohjoismaista liiketoimintaansa, jotatäydentää toiminta Isossa-Britanniassa jaYhdysvalloissa. Erityisen tärkeitä ovatyhteispohjoismaiset hankkeet.

Liiketoiminta perustuu pitkäaikaisiinasiakassuhteisiin, vahvaan toimialan tun-temukseen ja korkeaan laatuun niin neu-vonnassa kuin toteutuksessakin.

Tukholma Helsinki Kööpenhamina Oslo

Markkinaosuudet pörsseissä

ArosMaizels/Nordea (4 %) ArosMaizels/Nordea (16 %) ArosMaizels/Nordea (17 %) ArosMaizels/Nordea (8 %)


YhdistymisprosessiArosMaizels sulautui yhdeksi yksiköksikaikissa kolmessa maassa vuoden 2000syyskuussa.

Yksiköiden yhdistämisestä saatiin 3 mil-joonan euron kustannussäästöt vuonna2000.

EquitiesArosMaizels ja Nordbanken aloittivatyhteisten toimipaikkojen perustamisenRuotsissa vuoden toisella puoliskolla.Nämä neljä toimipaikkaa tarjoavat henki-löasiakkaille erityisesti osakesijoituspalve-luita. Toimipaikoista ensimmäinen aloittitoimintansa tammikuussa 2001.

Brittiläisen investointipankin RobertFleming & Co. Ltd:n kanssa aikanaanperustettu yhteinen yritys purettiin vuo-den toisella neljänneksellä. Tämän vuoksiArosMaizels perusti toimipaikatLontooseen ja New Yorkiin. New Yorkintoimipiste aloitti toimintansa syyskuun2000 lopussa ja Lontoon toimipiste avat-tiin vuoden 2001 alkupuolella.

Corporate FinanceCorporate Finance -toiminnossa toteutet-tiin kaksi rakennejärjestelyä vuoden aika-na. Merita Corporate Finance ja Maizels,Westerberg & Co fuusioituivat MNB

Maizelsiksi tammikuussa. Myöhemminvuoden aikana yhdistyivät MNB Maizelsja Aros Securities.

Corporate Finance palkkasi lisää henki-löstöä varsinkin Tukholmaan.

Vuoden 2000 tulos Erityisesti ensimmäisen vuosipuoliskonsuotuisten markkinaolosuhteiden ansios-ta investointipankkitoiminnan tulos nousi61 miljoonaan euroon. Se on miltei kak-sinkertainen vuoden 1999 pro forma -lukuihin verrattuna.

Investointipankkitoiminnan tuotot kas-voivat huomattavasti edellisestä vuodesta.Sekä Equities-yksikön että CorporateFinance -toiminnan tuotot lisääntyivät.

Kulut kasvoivat suoritusperusteisten hen-kilöstökulujen lisääntymisen vuoksi.Tavanomaiset palkka- ja muut kulut olivatsamalla tasolla kuin vuonna 1999.Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevien yksik-köjen yhdistämisestä saatiin sen sijaankustannussäästöjä.Vähittäispankin osake-kauppajärjestelmiä uudistettiin Ruotsissa,mikä puolestaan lisäsi tietotekniikkakulu-ja. Investointien tavoitteena on ollut tur-vata ArosMaizelsin asema johtavana poh-joismaisena investointipankkina.

Miljoonaa euroaInvestment Banking vuonna 2000

10–12 7–9 4–6 1–3 2000Liikevoitto 12 2 22 25 61Kulu/tuotto-suhde, % 78 91 62 58 69Tuotekohtainen tulos, osakekauppa 20 22 31 53 126Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) 500


Henki- ja eläkevakuutus

Liiketoiminta-alue vastaa konsernin henki- ja eläkevakuutustuotteista ja

-palveluista, joihin kuuluvat riskien vakuuttaminen, pitkäaikaissäästämi-

nen ja sijoitustuotteet.

MarkkinatKansalliset markkinat eroavat toisistaanpalvelujen rakenteen, sisällön ja kehi-tysasteen suhteen. Kilpailu on pääasiassakansallista, koska eri maiden säännökset,verotuskäytäntö ja eläkejärjestelmät poik-keavat huomattavasti toisistaan. Henki- jaeläkevakuutuksia yksityisasiakkaille, yri-tyksille ja yhteisöille tarjoavat yhtiöt toi-mivat yhä aggressiivisemmin myös pitkä-aikaissäästämisen markkinoilla. Pankkienmyymien vakuutusten suosio kasvaa sekäPohjoismaissa että koko Euroopassa.

Poliittinen ja taloudellinen ympäristö suo-sii yritysten ja yksityishenkilöiden laaja-mittaista säästämistä henki- ja eläkeva-kuutuksiin.Yksilöllisten säästämistuottei-den, kuten sijoitussidonnaisten vakuutus-ten, suosio on edelleen kasvussa.Sijoitukset kansainvälistyvät ja pitkälle

kehitettyjen sijoitustuotteiden ja osakkei-den kysyntä kasvaa.

Kehitys markkinoittain

SuomiHenkivakuutusmarkkinat jatkoivat kas-vuaan Suomessa. Kasvuksi arvioitiin 30 prosenttia ja henkivakuutuksen maksu-tulo oli suurempi kuin koskaan aikaisem-min. Kesäkuussa pankkitalletusten verotusmuuttui, ja se vauhditti osaltaan vaihto-ehtoisten säästämistuotteiden myyntiä.

RuotsiViime vuonna henkivakuutusmarkkinoi-den myynti kasvoi 10–20 prosenttia vaih-dellen segmenteittäin.Yksilöllisen eläke-säästämisen (IPS) suosio kasvoi selvästinopeammin kuin perinteisten eläke-

Yhteispohjoismaiset osaamiskeskukset

Asset and Liability ManagementJakeluSijoitussidonnaiset vakuutuksetVakuutusmatemaattiset palvelutInternet

Henki- ja eläkevakuutus

MeritaHenkivakuutus

(Suomi)

Livia (Ruotsi)

Vesta(CBK)(Norja)

Tryg-Baltica(Tanska)

Heros Life(Puola)

Nordea Life &Pensions

(Luxemburg ja Mansaari)


vakuutusten. Joulukuussa 2000 perustet-tiin osakeyhtiömuotoinen Livia II.Yhtiöaloitti toimintansa tammikuussa 2001.

Norja Yrityseläkemarkkinat ovat kasvaneetviime vuosina. Lokakuusta 2000 lähtienVesta Link on tarjonnut sijoitussidonnai-sia tuotteita henkilöasiakkaille.Vuonna2001 Vesta Liv aloittaa verovähennyskel-poisten kiinteämaksuisten eläkevakuu-tuksien myynnin, joka on nyt mahdollistalainmuutosten vuoksi.Yritysmarkkinoidenodotetaan siten kasvavan huomattavastilähivuosina.

TanskaSijoitussidonnaisten vakuutusten ja yrityksille suunnattujen eläkeohjelmienmarkkinat ovat kasvaneet tasaisesti viimevuosina, ja suuntauksen odotetaan jatku-van.Yksilöllisissä eläkevakuutuksissa mer-kittävää kasvua ei liene odotettavissa.

PuolaTryg-Baltica osti Heros Life -yhtiön, jakaupan lopullista hyväksyntää odotetaanmaaliskuuhun 2001 mennessä. Tämäinvestointi varsin houkutteleville Puolanmarkkinoille tukee Nordean kansain-välistä strategiaa.

Muut maatKonsernin SAFE-yhtiöt Luxemburgissa jaMansaarella tarjoavat eläkevakuutuksiayhä kasvavalle ulkomailla työskentelevienpohjoismaalaisten joukolle.Vuoden 2001alusta SAFE-yhtiöiden nimeksi tuleeNordea Life & Pensions.

Pitkäaikaiset suuntauksetVahva osaaminen ja markkina-asema pitkäaikaissäästämisessä, erityisestihenki- ja eläkevakuutuksessa, muodostaafinanssipalvelukonserneissa keskeisenmenestystekijän.

Henki- ja eläkevakuutuksen maksutulonkasvu heijastuu Varallisuudenhoidon jaVähittäispankin liiketoimintavolyymiin jatuottoihin.

AsiakaskuntaHenki- ja eläkevakuutus tarjoaa palveluitaja tuotteita kaikille markkinasegmenteilleeli henkilö-, yritys- ja yhteisöasiakkaille.

StrategiatLyhyellä aikavälillä (1–2 vuotta) Henki- jaeläkevakuutus hyödyntää parhaiksihavaittuja toimintatapoja kullakin mark-kina-alueella. Tämä toteutetaan yhdistä-mällä ydinliiketoimintojen johtoa ja luo-malla osaamiskeskuksia. Pitkällä aikavä-lillä (3–4 vuotta) Henki- ja eläkevakuutusyhdistää vähitellen liiketoimintojaan.Henki- ja eläkevakuutuksessa pyritäänolemassa olevan liiketoiminnan kasvatta-miseen, mutta samalla ollaan valmiitaostamaan kannattavia yrityksiä kasvaviltamarkkinoilta.

Henki- ja eläkevakuutus kasvattaaNordean osakkeenomistajille jaettavaatuottoa seuraavilla tavoilla:• keskittymällä kasvuun ja kustannus-

tehokkuuteen• kasvattamalla Varallisuudenhoidon

liiketoimintavolyymia• kasvattamalla Vähittäispankin ja

Vahinkovakuutuksen jakelu- ja liike-toimintavolyymia

• tarjoamalla ja kehittämällä kilpailuky-kyisiä henki- ja eläkevakuutustuotteitaja -palveluita sekä ottamalla johtavanaseman Pohjoismaissa yritysten eläke-ohjelmien ja sijoitussidonnaisten tuot-teiden myynnissä.

JakeluPankkivakuutus, eli vakuutus- ja eläketuot-teiden sekä -palveluiden tarjoaminen kon-sernin pankkiasiakkaille, on merkittävä osaHenki- ja eläkevakuutuksen toimintaa.

Henki- ja eläkevakuutus pyrkii saavutta-maan markkinaosuuden, joka vastaaVähittäispankin ja Vahinkovakuutuksenmarkkinaosuuksia kullakin markkina-alueella. Tavoite saavutetaan tarjoamallatuotteet ja palvelut monien kannattavienkanavien kautta. Myynnin ja palvelun hoi-tavat Vähittäispankki,Vahinkovakuutus,asiamiehet ja meklarit. Lisäksi Internet onosoittautunut Henki- ja eläkevakuutuksen

%Markkinaosuudet Perinteiset Sijoitussidonnaiset

Henkilö- Yritys Henkilö- Yritys-asiakkaat asiakkaat asiakkaat asiakkaat

Tanska 16 9 67 31Norja 1 8 1 0Suomi 53 2 38 18Ruotsi 8 0 9 1

Luvut ovat osittain arvioita. Taulukossa ei ole mukana CBK:n henkivakuutustoimintaa eikä Heros Lifeä. Tanskan luvut ovat vuodelta 1999.


asiakkaiden palvelussa hyväksi välineeksija lupaavaksi myyntikanavaksi.

Uudet tuotteet ja palvelut• Nordea Life & Pensions -yhtiön sijoi-

tustuotteet tuodaan Ruotsin markki-noille.

• Ulkomailla työskenteleville pohjois-maalaisille luodaan kattavat asiakas-ohjelmat.

• Internet-palveluista on tulossa yhä tärkeämpi kilpailutekijä.

• Vesta Link on myynyt sijoitussidonnai-sia tuotteita lokakuusta 2000 lähtien.

YhdistymisprosessiHenki- ja eläkevakuutus käynnisti useitayhdistymisprojekteja saavuttaakseensynergiaetuja, hyödyntääkseen niitänopeasti ja kootakseen voimansa markki-noilla. Projekteja olivat sijoitussidonnaisettuotteet, yritysten eläkeohjelmat, Internetja langaton Internet, Nordea Life &Pensions (Luxemburg ja Mansaari), Puola,jälleenvakuuttaminen ja monikansallinentoimintojen yhdistäminen sekä liiketoi-minta-alueen juridisen ja verotuksellisenrakenteen analysointi.

CBK:n yhdistyminen konserniin tuo mu-kanaan aivan uuden tilanteen Norjassa.Yhteinen johto on jo nimitetty ja strategi-nen rakenne luotu. Liiketoiminnot tullaanyhdistämään täysin.

Yhteispohjoismaiset osaamiskeskuksettoteuttavat yhdistymisprojekteja.Keskukset käynnistävät tarvittavia kon-sernitason projekteja ja seuraavat paikal-lista sekä kansainvälistä kehitystä ydin-osaamiseensa kuuluvilla alueilla.

VakuutusmaksutuloVuoteen 1999 verrattuna vakuutusmaksu-tulo kasvoi Tanskassa 11, Ruotsissa 26,Suomessa 71 ja Norjassa 19 prosenttia.Jyrkkä kasvu Suomessa oli osittain seu-rausta Merita Pankin suuresta markkina-osuudesta ja muutoksista asiakkaidensäästämiskäyttäytymisessä, kun pankki-talletusten koron verotus muuttui.Vakuutusmaksutulo Norjassa kasvoi 82 prosenttia, kun kilpailijoilta siirtyneenliiketoiminnan bruttovaikutus oli otettuhuomioon.

Hoidossa oleva varallisuusVuonna 2000 Henki- ja eläkevakuutuksensijoitusten tuotto oli 5,3 prosenttia. Tulossaavutettiin huolimatta maailmantalou-den kasvun hidastumisesta, joka vaikuttiosakemarkkinoihin kielteisesti varsinkinYhdysvalloissa ja Japanissa. Joukkovelka-kirjamarkkinat kehittyivät myönteisestivuonna 2000.

Osakesijoitusten tuotto oli 6 prosenttia.Tämä johtui pääasiassa tanskalaistenosakkeiden suuresta painosta. Osake-sijoitusten tuotto ylitti 12 prosenttiyksi-köllä MSCI Maailma -indeksin, joka laskiyli 6 prosenttia vuonna 2000.

Uusia sijoituksia tehtiin vuoden aikana 2 599 miljoonaa euroa, josta 20 prosenttiasijoitettiin osakkeisiin, 44 prosenttia jouk-kovelkakirjoihin ja kiinteistöihin sekä 36 prosenttia sijoitussidonnaisiin koh-teisiin. Edellisiin vuosiin verrattuna osak-keiden suhteellinen osuus ei kasvanut.

Televiestintä- ja teknologiaosakkeidenosuutta pienennettiin vuoden ensim-

Miljoonaa euroaKokonaisvakuutusmaksutulo

1999 2000Perin- Sijoitus- Perin- Sijoitus-teiset sidonnaiset Yht. teiset sidonnaiset Yht.

Tanska 494 45 539 521 81 602Norja 130 – 130 231 5 236Muut 2 3 5 2 12 14Asiakasvastuullisetyksiköt yhteensä 1) 626 48 674 754 98 852Suomi 555 255 810 987 392 1 379Ruotsi 136 406 542 155 528 683Tuotevastuullisetyksiköt yhteensä 2) 1 317 709 2 026 1 897 1 017 2 914

Vertailun helpottamiseksi Vesta Liv on mukana vuoden 1999 luvuissa.1) Tällä hetkellä Tanska, Norja ja Muut.2) Kaikki yhtiöt.

Sijoitusten jakautuminen

Osakkeet (31 %)

Joukkovelkakirjat (46 %)

Kiinteistöt (6 %)

Sijoitussidonnaiset vakuutukset (17 %)


Miljoonaa euroaSijoitusvarallisuus

Joukko- Sijoitus-Osakkeet velkakirjat Kiinteistöt sidonnaiset Yhteensä Tuotto

Tanska 4 406 4 462 799 552 10 220 8,4 %Norja 395 855 88 10 1 347 2,3 %Suomi 526 2 409 201 1 057 4 193 1,5 %Ruotsi 602 1 003 65 1 138 2 808 -0,5 %Muut 5 22 0 391 417 10,8 %Yhteensä 5 934 8 750 1 152 3 149 18 985Tuotto 324 547 97 -58 911Tuotto (%) 6,0 6,8 10,0 -2,1 5,3

Taulukossa ei ole mukana CBK:n henkivakuutustoimintaa eikä Heros Life -yhtiötä.

Miljoonaa euroaHenki- ja eläkevakuutus vuonna 2000

Asiakasvastuulliset yksiköt Tuotevastuulliset yksiköt10–12 7–9 4–6 1–3 2000 10–12 7–9 4–6 1–3 2000

Kokonaisvakuutusmaksutulo 278 205 163 204 850 710 584 778 838 2 910Vakuutustekninen tulos 1 4 5 4 14 0 0 5 7 12Sijoitusten tuotto -4 18 4 40 58 -2 15 3 45 61Liikevoitto / tuotekohtainen

tulos -3 22 9 44 72 -2 15 8 52 73Oman pääoman tuotto (%) -2 11 5 23 9

Osakkeet 4 806 5 268 5 300 5 251 5 934 6 403 5 958 6 148Joukkovelkakirjat 5 339 5 645 5 171 5 196 8 750 8 975 8 428 8 252Kiinteistöt 887 1 008 994 993 1 152 1 196 1 184 1 157Sijoitussidonnaiset vakuutukset 953 392 380 399 3 149 2 607 2 425 2 283Sijoitukset yhteensä 11 985 12 313 11 845 11 839 18 985 19 181 17 995 17 840Vastuuvelka 11 2381) 11 444 11 019 10 923 19 2761) 18 077 17 324 16 752Henkilöstömäärä

(henkilötyövuotta) 350 470

mäisellä neljänneksellä MSCI Maailma -indeksin mukaiseksi.

Vuoden 2000 tulosHenki- ja eläkevakuutuksen tuottoja laskettaessa on otettu huomioon kunkinmaan tuotonjakoa vakuutuksenottajien jaoman pääoman välillä koskeva käytäntö.Vuoden 2000 tuotetulos oli 73 miljoonaaeuroa.

Tanskassa tulos on suhteellinen osuussijoitustoiminnan tuotosta lisättynä3 prosenttiyksiköllä. Tulos oli 59 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat tanskalaisten osakkeiden huomattavankurssinousun vuoksi. Sijoitustoiminnantuotoista 415 miljoonaa euroa kohdis-tettiin Tanskassa asiakashyvitystasoitus-maksuihin. Niiden avulla voidaan varmistaa tulevaisuudessa oman pää-

oman tuotto ja vakaa tuotto vakuutuksen-ottajille.

Norjassa vuoden 2000 tulos oli 12 miljoo-naa euroa.Vakuutuksenottajille päätettiinjakaa 70 prosenttia vuoden voitosta.

Suomessa toiminta oli hieman tappiollistasijoitusten heikon tuoton ja tulevien vuo-sien asiakashyvityksiä varten tehtyjenvarausten jälkeen.Varauksia kasvatettiin,koska vakuutussopimusten määrä kasvoivoimakkaasti vuonna 2000.

Ruotsissa perinteisiä henkivakuutuksiamyy keskinäinen vakuutusyhtiö Livia, jakaikki sen tuotot kohdistetaan vakuu-tuksenottajille. Merita Henkivakuutuksensijoitussidonnaisen henkivakuutusliike-toiminnan tulos Ruotsissa oli 3 miljoonaaeuroa vuonna 2000.

1) CBK ja Heros Life mukaan lukien.

Vahinkovakuutuksen volyymista suurinosa kertyy Tanskasta ja Norjasta, muttaPuolan toimintojen ja jälleenvakuutuksenkasvu sekä vakuutusten myynnin aloitta-minen Suomessa muuttavat toiminnanmaantieteellistä jakautumaa tulevina vuosina.

Vuonna 2000 paras tulos saatiinTanskasta, kun ei oteta huomioon joulu-kuussa 1999 riehuneen hirmumyrskynaiheuttamia vahinkoja. Kaikilla markki-noilla yhdistetyn kulusuhteen tavoitteeksion asetettu enintään 100 prosenttia.

Vuoden 1999 lopussa Tryg-Baltica ostinorjalaisen vakuutusyhtiö Vestan.Vestanmarkkinaosuus on 18 prosenttia, ja se onkolmanneksi suurin yritys Norjan vahin-kovakuutusmarkkinoilla. Puolassa kon-sernin omistus Energo-Asekuracjassa onkasvanut jatkuvasti ja on nyt 51 prosent-tia, minkä vuoksi Energo-Asekuracjasisällytetään konsernitilinpäätökseen vuo-desta 2000 alkaen. Tryg-Baltica

Internationalin toiminta Lontoossa onorganisoitu uudelleen ja Tryg-Baltica-kon-serni omistaa sen nyt kokonaan.

Tryg-Baltica International on erikoistunutkansainvälisillä jälleenvakuutusmarkki-noilla sellaisiin lyhytaikaisiin vakuutus-sopimuksiin, joista sillä on vaadittavaaasiantuntemusta.

Vahinkovakuutus

Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat Nordean Vahinkovakuutuksen ensi-

vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminta. Nordea on Pohjoismaiden toiseksi

suurin vahinkovakuuttaja.

1999 2000

Kokonaisvakuutusmaksutulo

Miljoonaa euroa

Tanska (843)

Jälleenvakuutus (32)

Tanska (856)

Norja (563)

Jälleenvakuutus (118)

Puola (53)

Tryg-BalticaTanska

VestaNorja

Merita Vahinko-vakuutus

Suomi (sivukonttori)

EAPuola

TBIJälleenvakuutus

Vahinkovakuutus


Liiketoimintaympäristö ja kilpailijatPohjoismaiden vahinkovakuutusmarkki-nat ovat kansainvälisesti vertailtuna erit-täin voimakkaasti keskittyneet.VarsinkinNorjassa ja Suomessa on vähän vahinko-vakuutusyhtiöitä, kun taas Tanskan mark-kinoilla on paljon kapeaan tuotevalikoi-maan erikoistuneita yrityksiä suurtenvakuutusyhtiöiden lisäksi.

Viime vuosina Tryg-Baltican vakuutustenmyynti Unibankin konttoreissa on osoit-tautunut menestykselliseksi Tanskassasekä jakelutehokkuudella että asiakas-uskollisuudella mitattuna. Tämä yhteis-työkonsepti on tulossa myös Suomen jaNorjan markkinoille.

Tanskassa pankki- ja vakuutustoiminnanvälinen yhteistyö on lisännyt sellaistenhenkilöasiakkaiden määrää, jotka ovattehneet vakuutussopimuksen pankissa.Näitä asiakkaita on nyt yli 100 000.

Tanskassa saatuja kokemuksia hyödynne-tään Suomessa ja Norjassa, ja ristiin-myynnin odotetaan lisääntyvän.

Markkinatilanne Norjassa on viime vuo-sina ollut heikko. Markkinoiden uskotaannyt olevan valmiit hyväksymään välttä-mätön hintojen korotus, ja yhdistetynkulusuhteen 100 prosentin tavoite lieneesaavutettavissa kahdessa vuodessa.

MarkkinakehitysPohjoismaiden vahinkovakuutusmarkki-nat eivät enää kasva. Puolan markkinatsen sijaan kasvavat edelleen.

Tilanne on samankaltainen myös kaikissakolmessa Baltian maassa, joissa vahinko-vakuutustoiminnan aloittamista Nordeanstrategian mukaisesti harkitaan. Toimin-nan käynnistäminen yhdessä tai useam-massa Baltian maassa on mahdollista,mikäli se katsotaan riittävän kannatta-vaksi.

Terveydenhuoltoon liittyvät vakuutuksettulevat täydentämään olemassa olevia liiketoimintoja Pohjoismaissa ja Puolassa.Näiden vakuutusten uskotaan tarjoavanhuomattavia mahdollisuuksia, varsinkinkun Pohjoismaiden sosiaaliturvajärjestel-mät ovat suurten haasteiden edessä.

Pitkän ajan suuntaukset Internetin käytön myötä vakuutusyhtiötvoivat saada aikaan kustannussäästöjä.Säästöjä kertyy erityisesti vanhojen asiak-kaiden palvelemisessa, mutta myösuusien asiakkaiden hankinnassa.• Markkinointi käynnistettiin Inter-

netissä vuoden 2000 ensimmäiselläneljänneksellä.

• Uudet verkkosivut osoitteessa tryg.dkavattiin vuoden 2000 joulukuun alussa.

• Vahinkovakuutus tuli Unibankin PCbank -palveluun vuoden 2001 alussa.

Uusia mahdollisuuksia tuo myösInternetin ja Customer RelationshipManagement -konseptin (CRM eliasiakassuhteen hoito) yhdistäminen.Vahinkovakuutus on parhaillaan käynnis-tämässä uusia CRM-järjestelmiäTanskassa ja Norjassa. Niiden odotetaankasvattavan myyntiä, koska niiden kauttapalvelut ovat helposti asiakkaiden saata-vana.

Vahingonkorvausten käsittely perustuuentistä enemmän uusiin teknisiin ratkai-suihin. Yhtenä esimerkkinä tästä onvahinkojen arviointi Internetissä nähtä-vien valokuvien avulla. Internetiä käyte-tään erityisesti moottoriajoneuvoille sat-tuneiden vahinkojen arvioinnissa ja kor-vaamisessa. Työmenetelmiä kehitetäänedelleen asiakkaan ajan ja vakuutusyhtiönkustannusten säästämiseksi.

AsiakaskuntaTanskassa ja Norjassa tarjotaan kattavatuotevalikoima sekä yksityisille koti-talouksille että yritysasiakkaille moni-

0

5 000

10 000

15 000

20 000

Viikoittaiset sisäänkirjautumiset osoitteeseenwww.tryg.dk

1998 1999 1–3 4–6 7–9 10–12 tammi-2000 kuu

2001


kanavaista myynti- ja palvelustrategiaakäyttäen. Puolassa kehittämisen paino-piste on henkilöasiakassegmentissä.

StrategiatTuottoa pidetään volyymiä tärkeämpänäkaikilla markkinoilla.Yhdistetyn kulusuh-teen tavoitteeksi on asetettu enintään 100 prosenttia. Tanskasta saadut koke-mukset osoittavat, että tavoitteen saavut-taminen on mahdollista myös erittäin kil-pailluilla markkinoilla, ja vastaavia tavoit-teita on sen vuoksi asetettu myös muillemarkkinasegmenteille. Aikataulut vaihte-levat kuitenkin markkina-alueittain.Tanskassa toiminnan tuloksen arvioidaanolevan markkinoiden keskitasoa.Markkinaosuus on pysynyt ennallaan 22 prosenttina.

Kun strategiana on lisätä sellaisten asiakkaiden määrää, jotka käyttävät kon-sernin palveluita laajasti, asiakasuskolli-suuden luominen ja asiakastyytyväisyy-den ylläpitäminen on Pohjoismaiden henkilöasiakasmarkkinoilla oleellista.Tanskassa vakuutusasiakkaiden vaihtu-vuus tärkeimmissä tuoteryhmissä oli 11 prosenttia vuonna 2000, kun se edel-lisvuonna oli 16 prosenttia.

Suomessa vahinkovakuutusten myyntialoitetaan vuoden 2001 ensimmäiselläpuoliskolla. Myynti Suomessa kohdistuuMerita Pankin asiakaskuntaan ja myynti-ja palvelukanavina käytetään Internetiäsekä Merita Pankin konttoreita.

Vahinkovakuutusvalikoiman laajentamistaharkitaan jatkuvasti.Vakuutuskannan laa-tua ja sijoitusten kannattavuutta koskevatvaatimukset rajoittavat kasvumahdolli-suuksia Pohjoismaissa.

YhdistymisprosessitUnidanmark ja Tryg-Baltica yhdistyivätvuonna 1999. Fuusion vaatimat toimenpi-teet on saatettu loppuun ja suunnitelmanmukaiset synergiahyödyt myynti- ja pal-velukanavissa, läsnäolossa markkinoilla javarallisuudenhoidossa on saatu aikaan.

Unidanmarkin ja MeritaNordbankeninyhdistymisen myötä syntyi runsaastiuusia liiketoimintamahdollisuuksia vahin-kovakuutuksessa. Niiden hyödyntämiseenpäästään ensin Suomessa, missä MeritaPankin tehokas myynti- ja palveluverkos-to sekä Tryg-Baltican kokemus vahinko-vakuutustuotteista ja niiden myynnistäpankkikonttoreiden kautta antanee mer-kittäviä mahdollisuuksia.

Norjassa on mahdollisuus yhteistyöhönChristiania Bankin ja Vestan välillä.Yhteistyön odotetaan käynnistyvän vuon-na 2001.

Puolassa suunnitellaan kiinteän yhteis-työn aloittamista Bank Komunalnyn,BWP-Unibankin, Energo-Asekuracjan jaäskettäin ostetun Heros Lifen kesken.

Tanskassa monikanavainen myynti- japalvelustrategia, yhteistyö Unibankinkanssa ja edelleen jatkunut sisäisten taustatoimintojen uudelleenjärjestelyovat johtaneet joidenkin palvelupisteidenlakkauttamiseen sekä henkilöstön vähen-tämiseen ja samalla vakuutuskannanhuomattavaan kasvuun toimihenkilöäkohti.

0

5

10

15

20

25

30

Pankin kautta tehdyt uudet vakuutus-sopimukset vuonna 2000

(tuhatta)Vahinkovakuutuksen asiakasmäärä

Tanska Norja Puola Yht.Henkilö-asiakkaat 765 355 222 1 342Yritysasiakkaat 180 45 20 245Yhteensä 945 400 242 1 587

1–3 4–6 7–9 10–12


%

Vuoden 2000 tulosVakuutusteknisen tuloksen suotuisa kehi-tys jatkui vuonna 2000. Tulos oli 45 mil-joonaa euroa ilman joulukuussa 1999 riehuneen hirmumyrskyn aiheuttamiavahinkoja.

Henkilöasiakkaiden vakuutusmarkkinoi-den kehitys oli yleisesti myönteistäTanskassa ja Norjassa. Yritysten vakuu-tusten kannattavuutta on pyritty lisää-mään eri keinoin sekä Norjassa ettäTanskassa.

Puolassa Energo-Asekuracjan tulos onmarkkinoiden huipputasoa, mutta yrityson edelleen toimintansa alussa.Markkinoiden ja Energo-Asekuracjanmarkkinaosuuden kasvu enteilevät lupaa-via tulevaisuuden näkymiä.

Maksutulo Maksutulo on kehittynyt myönteisesti.Kokonaismaksutulo oli 1 589 miljoonaaeuroa, josta jälleenvakuuttajien osuus oli221 miljoonaa euroa. Maksutulo jälleen-vakuuttajien osuuden jälkeen kasvoi ja oli319 miljoonaa euroa vuoden 2000 ensim-mäisellä neljänneksellä ja 371 miljoonaaeuroa vuoden viimeisellä neljänneksellä.Konsernin vahinkovakuutuksen maksu-tulo on vakaa Tanskassa, 791 miljoonaaeuroa ja Norjassa, 444 miljoonaa euroa.

Tanskan vahinkovakuutuksessa kasvu olivoimakkainta pankkivakuutuksessa, mikävaikuttaa myönteisesti asiakasuskollisuu-teen ja uusien vakuutussopimuksien syn-tymiseen. Norjassa vahinkovakuutuksenkeskimääräinen maksutulo asiakastakohti on suurehko, mutta asiakkaidenmäärä vielä verraten pieni.

KorvausmenoTanskan vahinkovakuutus on kehittynytmyönteisesti ja sen korvaussuhde oli 75 prosenttia ilman vuoden 1999 hirmu-myrskyn aiheuttamia vahinkoja. Norjassakorvaussuhde oli 85 prosenttia.Vuonna2000 vakuutusmaksuja nostettiin Norjassavoimakkaasti. Korvausten määrässä onmukana Tanskan vuoden 1999 hirmu-myrskyn vuoksi tehty varaus, 73 miljoo-naa euroa.

Miljoonaa euroaMarkkina-arvo Sijoitusvarallisuus

Joukko-Osakkeet velkakirjat Kiinteistöt Yhteensä Tuotto

Tanska 274 1 041 325 1 640 9,8 %Norja 153 713 85 951 6,5 %Yhteensä 427 1 754 410 2 591

Tuotto 54 115 36 205Tuotto (%) 9,6 8,1 9,5 8,7


Miljoonaa euroaVahinkovakuutus vuonna 2000

10–12 7–9 4–6 1–3 2000Kokonaisvakuutusmaksutulo 429 395 389 376 1 589Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajienosuuden jälkeen 371 341 338 319 1 369Osuus sijoitustoiminnan nettotuotoista 29 33 28 28 118Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen -307 -277 -257 -303 -1 144Vakuutustoiminnan liikekulut -106 -90 -87 -88 -371Vakuutustekninen tulos -13 7 22 -44 -28Sijoitustoiminnan tulos -10 38 -17 70 811)

Tulos ennen veroja -23 45 5 26 53Yhdistetty kulusuhde (%) 110 107 102 122 110Oman pääoman tuotto (%) -4 31 4 19 8Osakkeet 427 498 514 620Joukkovelkakirjalainat 1 754 1 711 1 713 1 520Kiinteistöt 409 407 404 413Sijoitukset yhteensä 2 590 2 616 2 631 2 553Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) 4 550

Yhdistetty kulusuhde ilman hirmumyrskyn aiheuttamia vahinkoja (%) 110 104 97 107 105

1) Kuuden miljoonan euron kuluvähennyksen jälkeen.

LiikekulutKulukehitys noudatti aiempien vuosienalenevaa trendiä. Kulusuhde oli viimevuonna 27,1 prosenttia ja kulut 371 mil-joonaa euroa. Suhdeluvuissa ei ole otettuhuomioon kertaluonteisia irtisanomiskor-vauksia, joiden vaikutus kulusuhteeseenolisi ollut 0,5 prosenttiyksikköä.

Sijoitusten tuototSijoitustoiminnan kokonaistuotto vastaa8,7 prosentin tuottoa. Sekä osake- ettäkiinteistösijoitukset vaikuttivat positiivi-sesti kokonaistuottoon, joka ylitti vertailu-perusteena olevat benchmarking-arvot.

SijoituksetSuurin osa varoista on sijoitettu tanska-laisiin ja norjalaisiin joukkovelkakirjoihin.Keskimääräinen joukkovelkakirjasalkunjuoksuaika on 3,7 vuotta, ja se pysyi milteimuuttumattomana koko vuoden.

Vuoden lopussa osakkeiden osuus sijoi-tuksista oli vähän yli 16 prosenttia, kun se vuoden alussa oli 30 prosenttia.Pohjoismaiden ulkopuolisia osakkeita(lähinnä euroalueen osakkeita) oli hiemanyli 50 prosenttia osakesijoituksista.



Konsernin varainhallinta

Konsernin varainhallinta (Treasury) vastaa konsernin omista sijoituksista

ja muuhun kuin vakuutustoimintaan liittyvästä riskitradingista, konsernin

varainhankinnasta sekä varainhallintaan liittyvästä tutkimustyöstä.

Sillä on toimintaa Helsingissä, Kööpenhaminassa, Oslossa, Tukholmassa,

Lontoossa, New Yorkissa, Singaporessa, Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa.

MeritaNordbankenin ja Unidanmarkinvarainhallintatoiminnot yhdistettiinkevään 2000 aikana ja uudet yhtenäisetstrategiat ja toimintaperiaatteet otettiinkäyttöön.Vuoden lopussa valmistui suun-nitelma CBK:n varainhallinnan liittämi-sestä yhteiseen toimintoon ja yhdistämis-prosessi käynnistettiin.

Sijoitukset ja riskitSijoitukset ja riskit -toiminto pyrkii saa-maan vuosittain parhaan mahdollisentuoton rahoitusmarkkinatuotteiden jaosakesalkun aktiivisesta hallinnoinnistasekä kaupankäynnistä.

Sijoitukset ja riskit -toiminnon suoritustamitataan sen sijoitussalkun kokonais-tuoton ja vertailusalkkujen, pitkäaikaistenosakeomistusten ja osakerahastojen

tuottoerolla. ALCO (Asset and LiabilityCommittee) vahvistaa vertailusalkut,joita käytetään vertailupohjana kaikillatoiminnon osa-alueilla.

Sijoitukset ja riskit -toiminto muodostuurahoitusmarkkinasijoituksia sekä riskitra-dingia ja osakesijoituksia hoitavista yksi-köistä. Rahoitusmarkkinasijoitukset -yksikkö hallinnoi strategisia korkotuote-salkkuja, kuten eräpäivään asti pidettäviäsalkkuja, sekä vakuus- ja likviditeetti-tarkoituksiin käytettäviä ja lähinnä kaupan-käyntiin tarkoitettuja salkkuja. Riski-trading-yksikkö käy kauppaa kaikilla likvi-deillä korko-, rahamarkkina- ja valuutta-tuotteilla. Osakesijoitukset-yksikkö hallin-noi kaupankäyntiin tarkoitettua osake-salkkua, jäljellä olevia pitkäaikaisia osake-omistuksia ja konsernin rahastosijoituksia.

Konserninvarainhallinta

Sijoitukset ja riskit Konsernin varainhankinta jasisäinen pankki

Treasury Analyses Centre

Tukitoiminnot


Vuonna 2000 organisaatiota uudistettiin jasuurin osa toiminnasta keskitettiin Tuk-holmaan ja Kööpenhaminaan. Samallalaadittiin yhteinen liiketoimintastrategia,joka perustui aikaisempien organisaati-oiden parhaisiin osatekijöihin.Vuodenlopussa CBK:n K-Holding yhdistettiinSijoitukset ja riskit -toimintoon.

Konsernin varainhankintaKonsernin varainhankinta hoitaa konser-nin ulkoista varainhankintaa ja määritte-lee hinnan konsernin sisäisille kassavir-roille. Sen vastuulla on konsernin pankki-toiminnan korkoja likviditeettiriskienhallinta. Se pyrkii markkinoiden kustan-nustehokkaimpaan ja kilpailukykyisim-pään varainhankintaan. Fuusion seurauk-sena varainhankinnassa lasketaan saata-van 14 miljoonan euron synergiahyödytvuonna 2001.

Toiminto vastaa konsernin varainhankin-taohjelmista ja velkaemissioista. Se hoitaasuhteet luokituslaitoksiin ja vastaa kon-sernin velkapapereihin sijoittavista asiak-kaista.Varainhankinta edustaa konserniakaikissa liiketoimissa keskuspankkien,clearing-laitosten ja vastaavien markkina-osapuolten kanssa.

Vuonna 2000 yhtenäistettiin sisäisen pan-kin toiminnot koko konsernissa. Sisäistäpankkia ollaan perustamassa myösPuolaan. Konsernin varainhankinnan jakoordinoinnin tehostamista jatkettiinedelleen vuoden aikana. YhdysvalloissaNordean Commercial Paper -ohjelmatyhdistetään yhdeksi enimmäismäärältään10 miljardin dollarin ohjelmaksi.Heinäkuun alusta lähtien asiakkaat ovatvoineet merkitä joukkovelkakirjoja verk-kopankki Soloa käyttäen. Pääomakannanvahvistamiseksi liikkeeseen laskettiin 1,2 miljardin euron lainat, joilla on muitalainoja huonompi etuoikeus.

Treasury Analyses CentreTreasury Analyses Centre käsittää konser-nin taseriskien hallinnan (ALM), mid-office-yksikön ja projektit-yksikön. ALMpyrkii tehostamaan ja tukemaan tase-hallintaa kaikkialla konsernissa.Yksikkölaatii konsernin taserakennetta, maksu-valmiutta ja rakenteellista korkoriskiäkoskevia raportteja ja analyyseja. Niitäkäyttävät lähinnä organisaation eri tasoil-

la ja eri maissa tasehallinnasta vastaavattyöryhmät (ALCO, ALM Council ja pai-kalliset ALM-työryhmät).

Vuonna 2000 otettiin käyttöön uusi tase-riskien hallintaa koskeva organisaatio,johon kuuluvat kussakin maassa toimivatALM-työryhmät. Samalla hyväksyttiinuudet yhteiset toimintaohjeet ja periaat-teet maksuvalmiusriskin sekä rakenteelli-sen korkoriskin mittaamiseen konsernis-sa. Lisäksi otettiin käyttöön uudet maksu-valmiuslimiitit.

Riskimittarien ohella ALM otti käyttöönuuden menetelmän taseen analysointiintarkoitetun järjestelmän ennustuskyvynparantamiseksi. Lisäksi siirtohinnoittelunperiaatteet yhtenäistettiin. Mid-office vas-taa Varainhallinnan päivittäisen markki-nariskin ja tuloksen laskemisesta.Raportointia ja toimintatapoja on yhte-näistetty vuoden aikana.

Projektit-yksikkö on mukana kaikissaVarainhallinnan liiketoimintaan ja tieto-tekniikkaan liittyvissä hankkeissa.Vuonna2000 painopistealueena on ollut yhtenäis-tää Varainhallinnan käyttämät kaupan-käynti- ja mid-office-järjestelmät.

YhdistymisprosessiVuoden aikana tehtiin päätökset uudestaorganisaatiosta, jossa CBK on mukana.Toimintojen yhtenäistäminen eteneesuunnitelmien mukaan. Synergiahyötyjensaavuttaminen on työssä keskeisellä sijalla.

KorkoriskiJoulukuun lopussa Varainhallinnan tra-ding-positioihin sisältynyt hintariski oli 98,1 miljoonaa euroa olettaen, että mark-kinakorot muuttuisivat yhdensuuntaisesti yhdellä prosenttiyksiköllä.

Pysyvät vastaavat ja osakkeetVuoden lopussa pysyviin vastaaviin luet-tavia korollisia arvopapereita oli 4,7 mil-jardin euron arvosta. Niiden toteutuma-ton arvonnousu oli 45 miljoonaa euroa.Vaihtuviin vastaaviin luettavien, hankinta-arvoon tai todennäköiseen luovutusar-voon arvostettavien osakeomistusten arvooli 0,1 miljardia euroa. Niiden markkina-arvo oli 0,2 miljardia euroa, johon sisältyitoteutumatonta arvonnousua 107 miljoo-naa euroa.


Vuoden 2000 tulosLiikevoitto oli 269 miljoonaa euroa, jokasyntyi kokonaisuudessaan sijoitus- jakaupankäyntitoiminnasta. Osake-salkkujen korkea tuotto osakemarkkinoi-den laskusuunnasta huolimatta johtuuhuomattavista kertaluonteisista myynti-voitoista.

Miljoonaa euroaVarainhallinta

Kiinteä-tuottoiset Osake- Sisäinen

Tammi-joulukuu 2000 arvopaperit salkut pankki YhteensäTuotot 154 124 26 304Kulut -6 -2 -27 -35Liikevoitto 148 122 -1 269Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) 105


Christiania Bank og Kreditkasse ASA(CBK) on Norjan suurimpia finanssikon-serneja. Sen tase oli 29 miljardia euroavuoden 2000 lopussa.Vuoden 2000 tulosoli 0,3 miljardia euroa, joka ei ole mukanaNordean konsernituloslaskelmassa.

CBK tarjoaa kattavan valikoiman finanssi-palveluita. Perinteisten pankkipalvelui-den, kuten talletusten, luotonannon jamaksupalvelun lisäksi asiakkaiden saata-vissa ovat muun muassa sijoitusrahastot,henkivakuutustuotteet, omaisuuden-hoito-, valuutta- ja pääomamarkkinapal-velut sekä perintä- ja neuvontapalvelut.

Christiania Bank og Kreditkasse –vahva vähittäispankki – merkittäväkansainvälinen shipping-pankkiCBK:lla on vahva asema pääasiallisellamarkkina-alueellaan Norjassa ja se onjohtava kansainvälisen laivanrahoituksenjärjestäjä. Sillä on koko maan kattavakonttoriverkosto ja yksi Norjan johtavistaInternet-pankeista. CBK:lla on kaikkiaan70 000 yritysasiakasta ja 560 000 vähittäis-pankin asiakasta, ja sen osuus Norjanpankkimarkkinoista on noin 13 prosenttia.

CBK:n ja sen tytäryritysten kokoaikaisenhenkilöstön määrä oli vuoden 2000lopussa yhteensä 4 063. Henkivakuutus-yhtiö Norske Liv AS:ssä ja K-Fondsforsik-ring AS:ssä kokoaikaista henkilöstöätyöskenteli 210.

CBK on kuulunut Nordeaan vuoden 2000lopusta lähtien, kun Norjan viranomaisetmyönsivät 18. joulukuuta 2000 Nordealletoimiluvan, joka oikeutti CBK:n osake-kannan ostoon.

Tärkeimmät tapahtumat, jotka johti-vat CBK:n liittymiseen Nordeaan:

20. syyskuuta 1999:Nordea julkisti ostotarjouksensa CBK:nkoko osakekannasta.

20. lokakuuta 1999:CBK:n hallitus antoi tarjousta koskevanlausunnon. Arvioituaan tilannetta koko-naisuudessaan hallitus suositteli osak-keenomistajille tarjouksen hyväksymistä.

22. toukokuuta 2000:Norjan hallitus ilmoitti, että valtion omis-tama osuus CBK:sta myydään liiketalou-dellisin perustein.Valtion Pankkisijoitus-rahasto (GBIF) sai tehtäväkseen myydäosakkeet.

19. kesäkuuta 2000:Nordea antoi uuden ostotarjouksenCBK:n osakekannasta.

Kesä-lokakuu 2000:Hallitus johti myyntiprosessia, jolle CBKantoi tukensa.

16. lokakuuta 2000:Norjan valtion Pankkisijoitusrahastoilmoitti päättäneensä myydä valtion omis-tamat CBK:n osakkeet Nordealle hintaan49 Norjan kruunua osakkeelta.

10. marraskuuta 2000:Nordea ilmoitti omistavansa 98,7 prosent-tia CBK:n osakekannasta.

18. joulukuuta 2000:Norjan viranomaiset myönsivät Nordealletoimiluvan.

28. joulukuuta 2000:CBK:sta tuli osa Nordea-konsernia.

Tammikuu 2001:Pakkolunastusmenettely.

Christiania Bank og Kreditkasse

Osaamiselle, myönteisille asenteille jatyöviihtyvyydelle on asetettu tavoitteet, janiiden käytännön toteutus on aloitettu.Käyttöönotettu palkkiojärjestelmä tarjoaasuorituskykyyn perustuvia taloudellisiakannustimia.

Henkilöstön osaamisesta vastaavat linja-johto ja henkilöstö yhdessä. Konserninhenkilöstöhallinto on hajautettu ja toimiikunkin maan lakien ja sopimusten mukai-sesti. Se koordinoi henkilöstöhallinnon jahenkilöstön kehittämistä kaikilla yhteis-pohjoismaisilla liiketoiminta-alueilla sekätukee liiketoiminta-alueiden toimintaa.

Muuttuvat työnkuvatPerinteisestä pankkipalvelusta vastaavanhenkilöstön määrä vähenee jatkuvasti,kun asiakkaat hoitavat yhä useamminmaksunsa ja muut pankkiasiansa uuttatekniikkaa käyttäen. Tekniikan avulla voi-daan myös yhtenäistää ja tehostaa hallin-nollista työtä.

Monilla muilla alueilla henkilöstön määräon sen sijaan kasvussa. Näitä alueita ovatesimerkiksi varallisuudenhoito, sähköisetpankkipalvelut ja vakuutustoiminta.Konsernin laajeneminen Baltian maihin jaPuolaan tuo sekin uusia työtilaisuuksia.

Monet uusista haastavimmista tehtävistäedellyttävät erikoisosaamista ja siten hen-

kilöstön uudelleenkoulutusta. Jatkuvakouluttaminen on tarpeen myös näidenalueiden nopean kehittymisen vuoksi.

Houkutteleva työnantajaYdinliiketoimintojen jatkuva kasvu onsaavutettavissa vain sitoutuneen ja päte-vän henkilöstön avulla. Tietotekninenosaaminen ja korkeatasoinen asiakasneu-vonta ovat konsernin tulevaisuudenmenestystekijöitä. Johto kannustaakinhenkilöstöä omaehtoiseen kouluttautumi-seen. Nordea-konserni puolestaan tarjoaakilpailukykyiset työehdot ja erinomaisetmahdollisuudet lisäkoulutukseen ja ura-kehitykseen.

Pohjoismaisilla työmarkkinoilla on käyn-nissä suuri muutos. Kilpailu pätevistä jakyvykkäistä henkilöistä on lisääntynyt jase muuttuu yhä kansainvälisemmäksi.Hyvien henkilöiden saaminen konserninpalvelukseen riippuu sen mahdollisuuk-sista tarjota• haastavia työtehtäviä ja mahdollisuuk-

sia hyödyntää hankittua osaamista • hyvät mahdollisuudet urakehitykseen

ja osaamisen kartuttamiseen• kilpailukykyisen palkan ja muun suori-

tukseen perustuvan palkitsemisen• avointa vuoropuhelua johdon ja henki-

löstön kesken• myönteisen yhteistyöilmapiirin työyh-

teisössä.

Henkilöstö

Konsernin tavoitetta vahvistaa asemaansa Pohjoismaiden johtavana

finanssikonsernina tukee johdonmukainen henkilöstöstrategia. Sen

tarkoituksena on parantaa henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista sekä

lujittaa henkilöstön sitoutumista konserniin. Henkilöstöstrategian

sisältämät tavoitteet ovat konsernin tulevaisuuden menestystekijöitä.


Konsernin kiinnostavuutta työnantajanaseurataan säännöllisesti sisäisten jaulkoisten mielipidemittausten avulla.

Toiminta tärkeimmillä osa-alueilla

TanskaUnibankissa otettiin käyttöön uusi palk-kausjärjestelmä (Uniløn) kevään ja kesänaikana. Tavoitteena on kehittää pankki-alan palkkarakennetta siten, että pätevienhenkilöiden palkkaaminen työmarkki-noilta helpottuu ja samalla lisää osaamis-ta Unibankissa. Uudessa järjestelmässäpalkka määräytyy vastuun, työn vaativuu-den, päätöksenteossa osoitetun pätevyy-den ja suorituskyvyn perusteella.

Unibank on kehittänyt intranetiin perus-tuvan e-learning-sovelluksen, joka tukeekursseja ja lisää tehokkuutta sekä helpot-taa etäopiskelua.

HR Partner -konseptia kehitettiin edel-leen. Tarkoituksena on parantaa esimies-ten osaamista henkilöstöasioiden hoidos-sa. Konseptin mukaan jokaiselle yksiköllenimetään yhteyshenkilö henkilöstöhallin-non organisaatiosta. Tämä yhteyshenkilötukee ja ohjaa esimiehiä henkilöstö- jakoulutusasioissa.

SuomiSuomessa otettiin vuoden aikana käyt-töön HR Partner -konsepti, jonka tarkoi-tuksena on parantaa liiketoiminta-alueilletarjottavia henkilöstöhallinnon palveluita.

Henkilöstön kehittämisessä keskityttiinuusien asiakaspalvelumallien käyttöön-oton vaatimaan koulutukseen.

Esimiesten kehittämisessä pyrittiin otta-maan paremmin huomioon liiketoiminta-alueiden tarpeet.Vuoden aikana luotiinyhteyshenkilöverkosto turvaamaan ajan-tasainen tieto liiketoiminta-alueen kehit-tämistarpeista, mikä tekee mahdolliseksikehittämispanosten ja -resurssien oikeansuuntaamisen.

Vuotuiset henkilöstön ilmapiirimittauksetosoittivat työviihtyvyyden parantuneen.

RuotsiHenkilöstöhallinto organisoitiin uudel-leen vuoden aikana. Pyrkimyksenä onparantaa palvelujen laatua ja tehostaasisäisiä hallinnollisia rutiineja.

Osaamisen kehittäminen on keskeisiä kil-pailutekijöitä ja osa jokapäiväistä toimin-taa.Vuoden aikana käynnistettiin kokokonsernin kattava harjoittelijaohjelma,jonka avulla pyritään varmistamaan, ettäkonsernilla on tulevaisuudessa riittävästi

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

Nordean johtajat – miesten ja naisten osuudet31. joulukuuta 2000

Ruotsi (NB)

Tanska (Unibank)

Tanska (Tryg-Baltica)

Suomi (Merita)

Miehiä Naisia0

3 000

6 000

9 000

12 000

15 000

Nordean koulutusrakenne31. joulukuuta 2000

Ruotsi (NB)

Tanska (Unibank)

Tanska (Tryg-Baltica)

Suomi (Merita)

Perus-koulu

Lukio Ylempitutkinto


esimies- ja asiantuntijaosaamista. Lisäksikäynnistettiin "Open Mentor Programmefor Women" -ohjelma. Ohjelmalla pyri-tään edistämään miesten ja naisten yhtä-läisiä mahdollisuuksia työelämässä.Toinen tärkeä henkilöstön kehittämistäkorostava ohjelma onMedarbetarutveckling 2000, joka pyrkiiparantamaan henkilöstön osaamista jamotivaatiota ja sen avulla lisäämäänasiakastyytyväisyyttä.

Johdon kehittäminenNordean tulevaisuuden johtajapoten-tiaalin kartoitus on aloitettu. Kartoituksenavulla pyritään vuonna 2001 arvioimaanjärjestelmällisesti käytössä olevat resurssitja laatimaan suunnitelmat tämän tärkeänryhmän kehittämiseksi. Kartoituksenyhteydessä välttämättömiä ovat

• suorituskyvyn, johtamistaitojen ja kehi-tyksen arviointi

• ylempiin johtotehtäviin sopivien hen-kilöiden valinta

• koulutustarpeen arviointi ja henkilö-kohtaisten urasuunnitelmien laadinta

• johdon koulutusohjelman käynnistä-minen

• työkierto-ohjelmat kehittymisen ja rekrytoinnin välineenä.

Tulevaisuuden haasteetKonsernin kunnianhimoiset tavoitteetvaativat paljon johdolta ja henkilöstöltä.Erityisesti korostuu esimiesten kyvykkyyskehittää konsernin toimintaa. Jotta liike-toiminnan kasvutavoitteet saavutettaisiin,olennaista on, että yrityskulttuuri ondynaaminen ja kannustaa uuden kohtaa-miseen.

Yksilösuoritusten korkea taso on edelleenratkaiseva tekijä konsernin kilpailukyvynturvaamiseksi. Sen vuoksi toiminnassaetusijalla ovat• halu oppia uutta ja kehittää olemassa

olevia taitoja• kokemusten vaihto menetelmien ja

tuotteiden parantamiseksi• avoin vuoropuhelu• valmius siirtyä yrityksen sisällä tehtä-

västä toiseen laajemman kokemuksenhankkimiseksi.

VoittopalkkiojärjestelmäMeritaNordbankenin ja Unidanmarkinvoittopalkkiojärjestelmät pysyivät muut-tumattomina.Voittopalkkiojärjestelmät on suunniteltu palkitsemaan koko hen-kilöstöä, kun konsernin tulos ylittää silleennalta asetetun tavoitteen.Vuoden 2000 tuloksesta henkilöstöllejaettiin 45 miljoonaa euroa. Nämä varatkäytettiin Nordean osakkeiden ostoon tai maksettiin henkilöstörahastoille.

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

Joulukuu 2000Joulukuu 1999

Työpaikkojen ja henkilöstön määrätNordeassa 31. joulukuuta 2000

Henkilöstömäärä

Työpaikkojen määrä (kokoaikaiset)

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000

–24

25–29

30–34

35–39

40–44

45–49

50–54

55–59

60–

Ikäjakauma31. joulukuuta 2000

Miehet

Naiset

Ikä



Synteettinen osakeohjelmaHallitus päätti vuonna 2000 ottaa käyt-töön kannustinohjelman noin 300:llekonsernin ylimpään johtoon kuuluvallehenkilölle. Järjestelmä ei vaikuta osakkei-den määrään.

Järjestelmä on kaksivuotinen synteettinenosakeohjelma, joka on sidottu osakkeidenkokonaistuottoon alkaen 1. tammikuuta

2001.Vuotuisen kokonaistuoton kasvuntäytyy ylittää 7,2 prosenttia, jotta ohjel-maan kuuluvat johtajat saisivat lisäpalk-kiota. Kahden vuoden palkkaa vastaavaenimmäispalkkio voidaan saavuttaa, kunkokonaistuoton kasvu on 30 prosenttiavuodessa. Kokonaiskustannukset ovatenimmillään noin 80 miljoonaa euroailman henkilösivukuluja.


Tietotekniikka

Tietotekniikan näkökulmasta vuosi alkoi erinomaisesti, kun uudelle vuosi-

tuhannelle siirryttiin ilman ongelmia konsernin toiminnoissa. Järjestelmä-

kehityksen keskeinen alue on itsepalvelu, erityisesti sähköiset pankkipalve-

lut. Myös palveluiden saatavuuden ja tuotannon tehostamisella on voitu

tukea kasvavaa Internet-asiakkaiden joukkoa. Vuoden aikana toteutuneet

kaksi fuusiota antoivat mahdollisuuden tietotekniikan ja liiketoiminta-

alueiden yhdistämiseen sekä synergioihin, jotka saavutetaan omaksumalla

parhaat menetelmät ja hyödyntämällä suurtuotannon etuja.

FuusiotMeritaNordbankenin ja Unidanmarkintietoteknisiä järjestelmiä alettiin yhtenäis-tää maaliskuussa, työ saatettiin päätök-seen kesäkuussa ja uusi organisaatio otet-tiin käyttöön elokuussa. Projekti oli vaati-va, sillä pankkien tietotekniikkayksikötolivat lähes samankokoiset.Yhdistäminenedellytti yhteisiä johtamisperiaatteita, toi-mintatapoja ja tiivistä yhteistyötä uusienliiketoiminta-alueiden kanssa.

Lokakuussa CBK liittyi konserniin.Järjestelmien yhtenäistäminen sujui mut-kattomammin, kun vastaperustetulleNordealle oli ehditty laatia tietotekniikkaakoskevat periaatteet.

Synergiahyödyt perustuvat parhaiden käy-täntöjen omaksumiseen, suuren koon hyö-dyntämiseen ja yhteisiin ratkaisuihin kai-kissa maissa aina kun se on mahdollista.Nämä kaksi fuusiota ovat nostaneetNordean tietotekniikkatoiminnotPohjoismaiden suurimpien joukkoon niinhenkilöstömäärän, liiketoiminnan volyy-

min kuin kapasiteetinkin suhteen.Suuruudella on merkitystä, kun on vastat-tava liiketoiminta-alueiden nopeasti kas-vavien uusien palvelujen tietotekniikka-tarpeisiin.

Teknologia ja järjestelmien yhdistäminenNordea käyttää samanlaista teknologiaakoko toimialueellaan, ja siksi teknistenjärjestelmien päällekkäisyyksien vähentä-minen on tärkeää.Valmistelevaa työtä ontehty tietotekniikkastrategian sopeuttami-seksi uusiin liiketoimintastrategioihin.Toiminto on määritellyt yhteisen kompo-nenttipohjaisen toimintatavan, jossa käy-tetty teknologia lyhentää uusien järjestel-mien kehittämiseen tarvittavaa aikaa jahelpottaa näin pohjoismaista yhdenty-mistä sekä konsernin olemassa olevien järjestelmien yhdistämistä.

Vuoden 2001 kehityssuunnitelmiin liitty-vistä investoinneista yksi kolmannes onsähköisiin palveluihin, toinen yhdistämis-projekteihin ja kolmas muihin hank-

keisiin kohdistuvia investointeja.Yhteisiärajat ylittäviä ratkaisuja tullaan sovelta-maan kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Yhteisen käyttöliittymän rakentaminen jakäyttöönotto sähköisessä pankkipalve-luissa on yksi vuoden 2001 tärkeimmistäkehitysprojekteista rajat ylittävän tekniseninfrastruktuurin rakentamisen lisäksi.

Saatavuus ja tuotantoNordealla on omat tietotekniikan tuotan-toyksikkönsä Ruotsissa, Suomessa jaTanskassa. Norjassa tietotekniikkatuotan-to on pääosin ulkoistettu.

Tietokonejärjestelmiin kohdistuva kuor-mitus on lisääntynyt erityisesti Internet-pohjaisten palveluiden osalta, ja kapasi-teettia on siksi hankittu lisää.Kapasiteettia lisätään edelleen vuoden2001 alkupuolella.

Kun otetaan huomioon muutoksen vauh-ti, palveluiden saatavuus on ollut hyvä,lukuun ottamatta vuoden 2000 viimeisiä

ja vuoden 2001 ensimmäisiä päiviäRuotsissa.Vuoden vaihtuminen sujuiongelmitta. Ruotsissa esiintyneet ongel-mat estivät muun muassa pankkiauto-maattien ja korttien käytön sekä Internet-maksut. Nordbanken AB (publ) on toi-mittanut häiriötä koskevan raportinRuotsin rahoitustarkastusviranomaisille jaraportti on julkaistu myös Nordbankeninkotisivulla. Palveluiden saatavuus on ensi-sijaisen tärkeää ja sen vuoksi toimintotulee tekemään perinpohjaisen selvityk-sen siitä, miten riski tällaisista katkoistavoidaan minimoida.

Tiedontuotanto 2000Internet-asiakkaat 2 100 000Pankkien omat työasemat 35 500Verkkopalvelimet 2 800Tulosteet, miljoonaa sivua 208Tulosteiden postitukset, miljoonaa 129Tiedon käsittelykyky, MIPS 8 700Tiedon varastointikapasiteetti, GB 29 000


Konserniyritykset

CBK tai Christiania BankChristiania Bank og Kreditkasse ASA.

Merita Merita Oyj, joka fuusioitui NordeaCompanies Finland (NCF) Oyj:hinjoulukuussa 2000.

MeritaNordbankenNordea-konserni ennen Unidanmarkinyhdistämistä ja CBK:n hankkimista.

NBH-konserni tai Nordic BalticHolding -konserniNordic Baltic Holding, jonka uusi nimi on Nordea, ja sen tytäryrhtiöt.

Nordbanken HoldingNordbanken Holding AB (publ), jonkauusi nimi oli ensin Nordic Baltic Holding,nykyisin Nordea.

NordeaJulkisesti noteerattu omistusyhtiö NordeaAB (publ), Nordea-konserni tai Nordea-konsernin liiketoiminta. Merkitys selviääasiayhteydestä.

Nordea-konserniNordea AB (publ) ja sen tytäryhtiöt.

Nordic Baltic Holding tai NBHNordic Baltic Holding (NBH) AB (publ),jonka uusi nimi on Nordea.

Tryg-BalticaTryg-Baltica A/S.

Tryg-Baltica -konserniTryg-Baltica A/S ja sen tytäryhtiöt mukaanlukien Vesta.

Unibank Unibank A/S.

UnidanmarkNordea Companies Denmark (NCD) A/S,(entinen Unidanmark A/S) ja sen tytär-yhtiöt.

UnikreditUnikredit Realkreditaktieselskab.

VestaVesta Forsikring AS ja Vesta Liv AS sekäniiden tytäryhtiöt.

Juridinen rakenne

Nordea AB (publ)(entinen Nordic Baltic Holding)

Ruotsi

Nordea Companies Finland (NCF)(entinen MeritaNordbanken)

Suomi

NordbankenRuotsi

Christiania Bankog Kreditkasse

Norja

Merita PankkiSuomi

Tryg-BalticaForsikring

skadesforsikringsselskabTanska

Vesta ForsikringNorja

UnibankTanska

Tryg-BalticaTanska

Nordea Companies Denmark (NCD)(entinen Unidanmark)

Tanska

Nordean juridinen rakenne koostuu kahdesta alakonsernista. Konsernirakennetta pyritään edelleen yksinkertaistamaan tavoitteena paras mahdollinentuki liiketoiminnalle.


Konsernin hallinto

HallitusNordean yhtiöjärjestyksen mukaan halli-tukseen kuuluu vähintään kuusi ja enin-tään viisitoista osakkeenomistajien varsi-naisessa yhtiökokouksessa valitsemaajäsentä sekä yksi väliaikainen varajäsen,joksi on valittu nykyinen konsernijohtaja.Varsinaisten jäsenten toimikausi kestääkaksi vuotta.Vuosittain valitaan puolethallituksen jäsenistä. Hallituksessa ovatseuraavat henkilöt:

Vesa Vainio, puheenjohtajaHans Dalborg, varapuheenjohtajaDan AnderssonEdward AnderssonRune BrandingerClaus Høeg MadsenBernt Magnusson Jørgen Høeg PedersenTimo PeltolaThorleif Krarup, konsernijohtaja, varajäsen

Lisäksi hallitukseen kuuluvat seuraavathenkilöstöjärjestöjen valitsemat jäsenet:

Bertel FinskasLene HaulrikKaija Roukala-Hyvärinen

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti puolet vuo-den 2000 varsinaisessa yhtiökokouksessavalituista hallituksen jäsenistä valittiinvuodeksi. Jäsenet, joiden toimikausi kestää vuoden 2001 varsinaiseen yhtiö-kokoukseen asti, ovat Dan Andersson,Edward Andersson, Rune Brandinger,Claus Høeg Madsen ja Timo Peltola.VesaVainio, Hans Dalborg, Jørgen HøegPedersen ja Bernt Magnusson valittiinkahdeksi vuodeksi eli heidän toimikau-tensa kestää vuoden 2002 varsinaiseenyhtiökokoukseen asti. Thorleif Krarup onvarajäsen vuoden 2001 varsinaiseenyhtiökokoukseen asti.

Hallitukseen valitaan henkilöitä, joilla ontarvittava asiantuntemus, kokemusta hal-litustyöskentelystä ja niistä yhteiskuntaa,liiketoimintaa ja kulttuuria koskevistaolosuhteista, jotka vallitsevat konserninpääasiallisilla toiminta-alueilla. Lisäksihallituksen jäseniksi voidaan valita kaksihenkilöä, joille tällaisia erityisvaatimuksiaei aseteta. Myös konsernijohtaja on halli-tuksen jäsen.

Vuoden 2001 varsinaiselle yhtiökokouk-selle ehdotetaan, että hallituksen jäsentenvalinnassa otetaan huomioon ChristianiaBank og Kreditkasse ASA:n liittyminenkonserniin.

Nordean hallitus piti 23 kokousta vuodenaikana. Hallituksen käsittelemät asiat valmistelee hallituksen puheenjohtajisto,johon kuuluvat puheenjohtaja, vara-puheenjohtaja ja konsernijohtaja.Puheenjohtajisto kokoontuu yleensä jokatoinen viikko.

Nordean hallituksessa on myös kolmevaliokuntaa:

Luottovaliokunta Valiokunta valvoo Nordea-konsernin luo-tonannon toimivuutta ja laatua.Vuonna2000 luottovaliokunnan muodostivat hal-lituksen jäsenet Vesa Vainio (puheenjohta-ja), Edward Andersson, Rune Brandinger,Claus Høeg Madsen (vuoden 2000 varsi-naisesta yhtiökokouksesta lähtien), JacobPalmstierna (vuoden 2000 varsinaiseenyhtiökokoukseen asti), Hans Dalborg jaThorleif Krarup (vuoden 2000 varsinaises-ta yhtiökokouksesta lähtien).

TarkastusvaliokuntaValiokunta valvoo konsernin sisäistä tar-kastusta ja valmistelee tilintarkastukseenliittyvät asiat hallituksen käsiteltäviksi.


Vuonna 2000 tarkastusvaliokunnan muo-dostivat hallituksen jäsenet RuneBrandinger (puheenjohtaja), Claus HøegMadsen (vuoden 2000 varsinaisestayhtiökokouksesta lähtien), Juha Niemelä(vuoden 2000 varsinaiseen yhtiökokouk-seen asti), Timo Peltola (vuoden 2000 var-sinaisesta yhtiökokouksesta lähtien),Hans Dalborg ja Thorleif Krarup (vuoden2000 varsinaisesta yhtiökokouksesta läh-tien).

PalkkiovaliokuntaValiokunta tekee hallitukselle konserni-johtajan ja sisäisen tarkastuksen johtajantyösopimusehtoja koskevat esitykset.Konsernijohtaja kuuntelee valiokunnankantaa päättäessään konsernin johtoryh-män ja konsernijohdon sekä muun ylim-män johdon työsopimusehdoista.Vuonna2000 palkkiovaliokunnan muodostivat

hallituksen jäsenet Vesa Vainio (puheen-johtaja), Jørgen Høeg Pedersen (vuoden2000 varsinaisesta yhtiökokouksesta läh-tien), Jacob Palmstierna (vuoden 2000varsinaiseen yhtiökokoukseen asti) jaHans Dalborg. Konsernijohtaja ei osallistuitseään koskevien työsopimusehtojenkäsittelyyn.Valiokunta kokoontuu tarvit-taessa puheenjohtajiston kokoustenyhteydessä.

Nordean hallituksen työskentelykieli onenglanti, joten hallitusmateriaali ja pöytä-kirjat kirjoitetaan sekä kokoukset pide-tään englannin kielellä. Paikallisten pank-kien ja vakuutusyhtiöiden työskentelykielion kunkin maan oma kieli. Olennaisetosakkeenomistajien tarvitsemat tiedotovat saatavana suomeksi, ruotsiksi, nor-jaksi, tanskaksi ja englanniksi.



Hallitus

Vesa VainioPuheenjohtaja

Hallituksen jäsen vuodesta 1998.

Syntynyt 1942. Nordean hallituksen

puheenjohtaja.

Keskuskauppakamarin hallituksen

puheenjohtaja ja Wärtsilä Oyj:n hal-

lituksen varapuheenjohtaja. Nokia

Oyj:n ja UPM-Kymmene Oyj:n halli-

tuksen jäsen.

Osakeomistus: 4 162 Nordea

Hans DalborgVarapuheenjohtaja

Hallituksen jäsen vuodesta 1998.

Syntynyt 1941. Nordean hallituksen

varapuheenjohtaja (toimitusjohtaja ja

konsernijohtaja 31.12.2000 saakka).

Kungliga Operan AB:n ja AB Ång-

panneföreningenin hallituksen

puheenjohtaja. Stockholms

Konserthusstiftelsenin,

Östekonomiska Institutetin ja AB

Svenska Spelin hallituksen jäsen.

Ingenjörsvetenskapsakademin jäsen.


Thorleif KrarupKonsernijohtaja, varajäsen

Hallituksen varajäsen vuodesta 2000.

Syntynyt 1952. Nordean toimitus-

johtaja ja konsernijohtaja (1.1.2001

lähtien). Tanska-Amerikka-säätiön

jäsen.

Osakeomistus: 0

Bernt MagnussonHallituksen jäsen vuodesta 1998.

Syntynyt 1941. AssiDomän AB:n,

Swedish Match AB:n ja Dyno Nobel

ASA:n hallituksen puheenjohtaja.

Net Insight AB:n hallituksen vara-

puheenjohtaja.Volvo Car AB:n,

AvestaPolaritin, Höganäs AB:n,

Emtunga International AB:n,

Förvaltningsaktiebolaget Stattumin

ja Ruotsin Teollisuuden Keskusliiton

hallituksen jäsen. Euroopan jälleen-

rakennus- ja kehityspankin neuvon-

antaja.


Claus Høeg MadsenHallituksen jäsen vuodesta 2000.

Syntynyt 1945. Lakiasiaintoimisto

Jonas Bruunin asianajaja. A/S

Wissenbergin, Rådgivende

Ingeniørerin, Genpack A/S:n, ISS

Danmark A/S:n ja Singer Danmark

A/S:n hallituksen jäsen.


Lene HaulrikHallituksen jäsen vuodesta 2000.

Syntynyt 1959. Henkilöstön edustaja.



Rune BrandingerHallituksen jäsen vuodesta 1998.

Syntynyt 1931. Södra Skogsägarna-

metsänomistajayhdistyksen entinen

toimitusjohtaja. Elektronikgruppen

AB:n, AB Trätekin ja SwIT

Yrkesutbildningin hallituksen jäsen.

Atle Karolin Verkstads AB:n ja

JobAgent AB:n hallituksen jäsen.


Bertel FinskasHallituksen jäsen vuodesta 2000.



Jørgen Høeg PedersenHallituksen jäsen vuodesta 2000.

Syntynyt 1938. Københavns Engros

Grøntorvin toimitusjohtaja.

Ejendomsselskabet Axelborg I/S:n,

RVT Fondenin ja Ergo Team A/S:n

hallituksen jäsen.


Tilintarkastajat

Vuoden 1999 yhtiökokouksen valitsematilintarkastaja, jonka toimikausi onneljä vuotta:

KPMG

Päävastuullinen tilintarkastajaCaj NackstadTukholma, syntynyt 1945

Auktorisoitu tilintarkastaja

Ruotsin Rahoitustarkastuksenmääräämä tilintarkastaja

Olle GunnarssonKungsbacka, syntynyt 1940

Auktorisoitu tilintarkastaja

Kaija Roukala-HyvärinenHallituksen jäsen vuodesta 2000.


Osakeomistus: 135 Nordea

Timo PeltolaHallituksen jäsen vuodesta 1998.

Syntynyt 1946. Huhtamäki van Leer

Oyj:n toimitusjohtaja. Keskinäinen

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen

hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Suomen Kulttuurirahaston ja

Osuuskunta Suomen Messujen

hallintoneuvoston jäsen.

AvestaPolarit Oyj:n hallituksen jäsen.


Edward AnderssonHallituksen jäsen vuodesta 1999.

Syntynyt 1933. Professori emeritus.

Neomarkka Oyj:n, Helvar Merca Oy

Ab:n ja Henkivakuutusyhtiö Suomen

hallituksen jäsen. Kauniaisten

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja,

Sigrid Juseliuksen säätiön, Ella ja

Georg Ehrnroothin säätiön ja

Föreningen Konstsamfundetin halli-

tuksen puheenjohtaja.


Dan AnderssonHallituksen jäsen vuodesta 1998.

Syntynyt 1948. Ruotsin Ammatti-

liittojen Keskusjärjestön pää-

ekonomisti.

Osakeomistus: 0

Osakeomistuksessa on mukana

myös perheenjäsenten omistamat

osakkeet.


Konsernijohto

Thorleif Krarup*Konsernijohtaja

Syntynyt 1952.

Osakeomistus: 0

Hugo Andersen*Johtaja, Vahinkovakuutus

Syntynyt 1946.


Christian ClausenJohtaja, Varallisuudenhoito

Syntynyt 1955.


Arne Liljedahl*Konsernin talousjohtajaKonsernin tuki- japalvelutoimintojen johtaja

Syntynyt 1950.


Kari JordanJohtaja, Suomen vähittäispankki

Syntynyt 1956.


Bo HaraldJohtaja, Elektroninenpankkitoiminta

Syntynyt 1948.


Tom Ruud*Johtaja, Investment Banking

Syntynyt 1950.

Osakeomistus: 0

Baard SyrristJohtaja, Norjan vähittäispankki

Syntynyt 1950.

Osakeomistus: 0

Peter SchützeJohtaja, Tanskan vähittäispankki

Syntynyt 1948.



Jakob GrinbaumJohtaja, Konsernin varainhallinta

Syntynyt 1949.


Ib Mardahl-HansenJohtaja, Henki- ja eläkevakuutus

Syntynyt 1951.


Markku Pohjola*Johtaja, Corporate andInstitutional Banking

Syntynyt 1948.


Lars G Nordström*Johtaja, Vähittäispankki

Syntynyt 1943.


Carl-Johan Granvik*Johtaja, Konsernin luotonanto jariskienalvonta

Syntynyt 1949.


Magnus FalkJohtaja, Ruotsin vähittäispankki

Syntynyt 1942.


Konsernijohdon jäsenet nimitettiin

vuonna 2000 lukuun ottamatta Tom

Ruudia ja Baard Syrristiä, jotka

nimitettiin tammikuussa 2001.

Osakeomistuksessa on mukana myös

perheenjäsenten omistamat osak-

keet.

* Konsernin johtoryhmän jäsen.


Taserakenne

Vuonna 2000 jatkettu konsernin pitkän aikavälin strategian toteuttaminen

vaikutti olennaisesti konsernin laajuuteen ja taserakenteeseen.

Yhdistyminen Unidanmarkin kanssa huhtikuussa ja Christiania Bank og

Kreditkassen (CBK) osto joulukuussa yli kaksinkertaisti taseen loppusum-

man ja vahvisti konsernin asemaa täyden palvelun finanssikonsernina.

Kiinteistöomaisuuden ja pitkäaikaistenosakeomistusten karsimista jatkettiinvuoden aikana.

Varat

LuotonantoLuotonanto yleisölle oli vuoden 2000lopussa 129 miljardia euroa, joka on 57 prosenttia taseen loppusummasta (66 prosenttia vuoden 1999 lopussa).

Luottoja luottolaitoksille oli 21 miljardiaeuroa eli 9 prosenttia (9) taseen loppu-summasta.

Korolliset arvopaperitKonsernin omistamien korollisten arvo-papereiden määrä oli yhteensä 28 miljar-dia euroa vuoden 2000 lopussa. Tästämäärästä pysyviin vastaaviin luettaviaarvopapereita, jotka arvostetaan hankin-tamenoon, oli 6 miljardia euroa. Näidenarvopapereiden toteutumaton arvonnou-su oli 0,1 miljardia euroa.

Osakkeet ja osuudetSijoitusosakkeita, ilman vakuutusliiketoi-minnan omistamia osakkeita, oli yhteensä0,9 miljardia euroa vuoden 2000 lopussa.Tästä markkinahintaan arvostettuja aktii-visen kaupankäynnin kohteena oleviaosakkeita oli 0,3 miljardia euroa.

Hankintamenoon tai sitä alempaan mark-kina-arvoon arvostettuja muita osakkeitaoli 0,6 miljardin euron arvosta.Osakeomistusten toteutumaton arvon-nousu oli yhteensä 0,1 miljardia euroa.

Osakkeet ja osuudet pääomaosuus-menetelmällä yhdistellyissä tytär- ja osak-kuusyrityksissä olivat 0,5 miljardia euroa.

KiinteistötNordean kiinteistöomistus muodostuupääasiassa kiinteistöistä Pohjoismaissa.Kiinteistötoiminta ei kuulu konserninydinliiketoimintoihin. Siksi kiinteistösijoi-tuksia tehdään lähinnä vain konserninomaa käyttöä varten tai vakuutuksenotta-jien hyväksi. Muista kiinteistöistä tullaanvähitellen luopumaan.

VakuutustoimintaVakuutustoiminnan osuus konsernintaseen loppusummasta oli vuoden 2000lopussa 10 prosenttia eli 22 miljardiaeuroa.

Muut varatMuut varat olivat 21 miljardia euroa.Niihin sisältyi 4 miljardia euroa sijoituk-sia, joissa riski on asiakkailla. Koko mää-rästä 9 miljardia euroa oli johdannaissopi-muksiin liittyviä arvostuseriä ja 3 miljardiaeuroa siirtosaamisia.


Velat ja pääoma

Yleisön talletuksetYleisön talletukset olivat 79 miljardiaeuroa, joka on 35 prosenttia konserninkaikesta varainhankinnasta (40 prosenttiavuoden 1999 lopussa).

Muut velat yleisölleYleisön talletusten ja oman pääomanlisäksi tarvittavia varoja hankitaan pää-asiassa laskemalla liikkeeseen erilaisiarahamarkkinatuotteita sekä obligaatio- jadebentuurilainoja. Konsernilla on useitalainaohjelmia eri markkinoilla.Vuodenlopussa liikkeeseen laskettuja velkakirjojaoli 65 miljardia euroa, mihin sisältyidebentuurilainoja 7 miljardia euroa jamuita velkoja 2 miljardia euroa.Luottolaitoksilta saadut luotot ovat myöstärkeä rahoituslähde varsinkin lyhytaikai-sessa rahoituksessa.Vuoden 2000 lopussavelat luottolaitoksille olivat 29 miljardiaeuroa.

Vakuutustoiminnan velatVakuutustoiminnan velat ja varaukset olivat 21 miljardia euroa.

Muut velatMuiden velkojen määrä oli 19 miljardiaeuroa. Tästä johdannaissopimusten arvos-tuseriä oli 9 miljardia euroa ja siirtovelko-ja 3 miljardia euroa.

Oma pääomaOma pääoma oli vuoden alussa 5,1 mil-jardia euroa varsinaisessa yhtiökokouk-sessa vuonna 2000 päätetyn osingon-jaon jälkeen. MeritaNordbankenin jaUnidanmarkin fuusion yhteydessä toteu-tettu osakevaihto lisäsi omaa pääomaa 4,6 miljardia euroa. Tilivuoden tulos oli1,6 miljardia euroa. Oma pääoma olivaluuttakurssimuutosten vuoksi tehdynvähäisen oikaisun jälkeen 11,1 miljardiaeuroa vuoden lopussa. Tästä määrästävapaa oma pääoma oli 5,0 miljardiaeuroa.

VakavaraisuusVakavaraisuussäännösten tarkoituksenaon viime kädessä turvata pankkijärjestel-män vakaus edellyttämällä, että oma pää-oma suhteessa pankkitoiminnan luotto-ja markkinariskeihin ylittää tietyn vähim-mäismäärän. Säännökset ovat keskeinenosa pankkien valvontajärjestelmää, jotasovelletaan miltei kaikissa teollistuneissamaissa.Vakavaraisuusasteen eli vakavarai-suuspääoman suhteen riskisijoituksiin onoltava vähintään kahdeksan prosenttia.

Konsernin kasvustrategia edellyttää riit-tävää vakavaraisuustasoa kaikissa olo-suhteissa.Vuoden aikana tehtyjen merkit-tävien rakennemuutosten jälkeen ensi-sijaisen oman pääoman suhde riskisijoi-tuksiin oli 6,8 prosenttia (8,3 prosenttia)ja vakavaraisuusaste 9,4 prosenttia (12 prosenttia).


Kiinteistöt

Nordean omistamista kiinteistöistä pääosa sijaitsee Pohjoismaissa.

Kiinteistötoiminta ei kuulu konsernin ydinliiketoimintaan ja konserni on

strategiansa mukaisesti viime vuosina myynyt lukuisia kiinteistöjään.

Kiinteistöomistuksien karsimista jatke-taan lukuun ottamatta omassa käytössäolevia kiinteistöjä ja vakuutuksenottajienhyväksi tehtyjä kiinteistösijoituksia.Kiinteistöjen tuottolukuja ei esitetä, koskane eivät antaisi oikeaa kuvaa toiminnantuloksesta kannan merkittävien muutos-ten johdosta.

TanskaTanskalaisten konserniyritysten kiinteistö-omaisuuden kirjanpitoarvo on 1,8 miljar-dia euroa ja kokonaispinta-ala1) 1,7 mil-joonaa neliömetriä. Pääosa omistuksista,1,3 miljardia euroa, on vakuutuksenotta-jien hyväksi tehtyjä kiinteistösijoituksia.Suurin osa kiinteistökannasta on konser-nin ulkopuolelle vuokrattuja liike- jaasuinkiinteistöjä.

Kiinteistötoiminnasta vastaa tytäryhtiöTryg-Baltica Ejendomme.Viime vuosinaon rakennettu useita toimistorakennuk-sia, jotka on vuokrattu pitkäaikaisin sopi-muksin.

Kiinteistöt muodostavat sijoitussalkun jasitä kasvatetaan asetettujen investointita-voitteiden mukaisesti. Kasvu keskittyypääasiassa henkivakuutustoimintaan,jossa kiinteistösijoitukset ovat osa eläke-rahastojen pitkän aikavälin sijoitus-strategiaa.

SuomiSuomessa myytiin vuoden 2000 aikanakiinteistöjä 1,6 miljardilla eurolla. Jäljelläolevan kiinteistöomaisuuden kirjanpitoar-vo on 1,3 miljardia euroa ja pinta-ala1)

noin 1,1 miljoonaa neliömetriä. Suurinosa kiinteistöistä ei ole konsernin käytös-sä ja konsernin strategian mukaisesti niis-tä luovutaan vähitellen.

Kiinteistötoiminnasta Suomessa vastaapääasiassa Merita Kiinteistöt Oy.

Omassakäytössä

olevat kiin-teistöt

SijoitusSuun-nitelma

Kiin-teistö-

omaisuus

Säilytetään

Myydään

Myydään

Säilytetään/lisätään

Vakuutuksen-ottajien hy-väksi tehdytkiinteistö-sijoitukset

Muut kiinteistöt

Omistuksetkiinteistö-sijoitus-yhtiöissä

1) Ilmoitetuissa kokonaispinta-alaluvuissa ei ole mukana kiinteistösijoitusyhtiöiden omistamia kiinteistöjä.


Huhtikuussa 2000 Merita Kiintestöt myikiinteistösijoitusyhtiö Aleksian osakekan-nan Keskinäinen EläkevakuutusyhtiöIlmariselle. Myynnin yhteydessä osa-puolet sopivat myyvänsä osan Ilmarisellesiirtyneistä kiinteistöistä yhteistyössäedelleen markkinoille.Yhtiöt tekivät voi-tonjakosopimuksen myynnistä kertyvästämyyntivoitosta. Aleksian myynti alensikonsernin kiinteistöomistusten kirjanpito-arvoa 1,3 miljardia euroa. Myynnistä vuo-delle 2000 aiheutunut tappio, 40 miljoo-naa euroa, on esitetty tuloslaskelmassaliikevoiton jälkeen.

Aleksian sekä muiden kiinteistöjen myyn-nin (kirjanpitoarvoltaan 0,3 miljardiaeuroa) jälkeen Merita Kiinteistöjen omis-tamien kiinteistöjen kirjanpitoarvo on 0,8miljardia euroa, kiinteistösijoitusyhtiöidenosakkeiden kirjanpitoarvo 0,3 miljardiaeuroa ja Merita Henkivakuutuksen kiin-teistöomistusten kirjanpitoarvo 0,2 miljar-dia euroa.

Suunnitelman mukaan Merita Kiinteistötfuusioidaan Merita Pankki Oyj:hin huhti-kuussa 2001.

NorjaCBK:n kiinteistöomaisuuden kirja-arvoon 0,2 miljardia euroa. Kiinteistöjenkokonaispinta-ala1) on noin 0,2 miljoonaaneliömetriä, josta yli 80 prosenttia onkonsernin omassa käytössä. Muut kiin-teistöt ovat pääosin kokonaan vuokrattujaliikekiinteistöjä.

Norske Liv AS:n kiinteistöomistusten kirjanpitoarvo on 0,3 miljardia euroa jakiinteistöjen kokonaispinta-ala noin 0,2 miljoonaa neliömetriä. Suurin osa

tiloista on ulkopuolisille vuokrattuja liiketiloja. Kiinteistötoimintaa hoitaaNorske Liv henkivakuutusyhtiönEiendom-yksikkö.

RuotsiNordbanken Fastigheter AB omistaaRuotsissa kiinteistöjä, joissa Nordbankenon päävuokralaisena. Omistuksia kesk-itetään vähitellen suuriin kiinteistöihinTukholmassa, Göteborgissa, Malmössä ja muissa suurissa kaupungeissa. Kiin-teistöjen kirjanpitoarvo on 0,3 miljardiaeuroa.

Nordbanken Fastigheter hallinnoi myösFörsäkringsaktiebolaget Livian omistamiakiinteistöjä, joiden kirjanpitoarvo on 0,1 miljardia euroa.Yhteensä NordbankenFastigheter AB:llä on hallinnoitavanaan0,2 miljoonaa neliömetriä1), josta noin 65 prosenttia on konsernin omassa käy-tössä.

Fastighets AB Stämjärnet vastaa saatavienturvaamiseksi hankittujen kiinteistöjenhallinnosta ja myynnistä Ruotsissa.Kiinteistöjen kirjanpitoarvo laski 14 mil-joonaan euroon vuonna 2000 toteutettu-jen myyntien jälkeen.

Miljardia euroaKiinteistöomaisuusKirjanpitoarvo, 31. joulukuuta 2000 1999Omassa käytössä olevat kiinteistöt 1,4 1,4Omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä 0,4 0,4Muut kiinteistösijoitukset 0,6 2,1Vakuutuksenottajien hyväksi

tehdyt kiinteistösijoitukset 1,6 1,6Yhteensä 4,0 5,5

1) Ilmoitetuissa kokonaispinta-alaluvuissa ei ole mukana kiinteistö-sijoitusyhtiöiden omistamia kiinteistöjä.


Riskienhallinta

Kaikkien riskien täytyy sisältyä hyväksyttyihin ja valvottuihin limiitteihin.

Keskitetyt riskienhallintayksiköt ohjeistavat ja tukevat liiketoiminta-

yksiköihin hajautettua valvontaa.

Riskienhallintamenetelmien kehittämistäjatkettiin vuoden aikana. Luottoriskit ovatkonsernin suurin yksittäinen riskiryhmämarkkina-, toiminta- ja vakuutusriskienohella.

Konsernin riskejä on mitattu ja raportoituyhteisten periaatteiden mukaisesti vuoden2000 kesäkuun alusta lähtien. Riskien-hallinnan perusperiaatteita selostetaan jäl-jempänä tarkemmin.

Jokainen liiketoiminta-alue on ensi sijassavastuussa toimintaansa liittyvien riskientunnistamisesta ja valvonnasta. Konserninluotonanto ja riskienvalvonta -toimintovastaa riskien mittausta koskevien peri-aatteiden ja ohjeiden laatimisesta sekäkeskitetystä valvonnasta ja raportoinnista.

Riskienhallinnan keskeinen tehtävä onriskien varhainen tunnistaminen, rapor-tointi ja valvonta. Nordeassa pyrkimyk-senä on, ettei mikään yksittäinen tapah-tuma voi vakavasti vahingoittaa konsernintaloudellista asemaa.

Nordean hallitus vastaa konsernin riskira-joista ja niiden seurannasta. Hallituksenasettamissa toiminnallisissa tavoitteissaon määritelty riskilimiitit, jotka muodos-tavat toiminnan kehykset.• Luottotappiot ja tehdyt luottotappiova-

raukset keskimäärin eivät saa suhdan-nekierron aikana ylittää 0,4 prosenttialuottojen ja takausten määrästä.

• Markkinariskit, mukaan lukien korko-,valuutta- ja osakeriskit, eivät saa ylittääkolmen kuukauden tulosodotuksia.

• Hallinnolliset, juridiset ja tekniset riskiton pidettävä hallittuina kohtuullisinkustannuksin.

• Vakuutusriskejä koskevat rajoitukset onmääritelty hallituksen hyväksymässäjälleenvakuutusohjelmassa.

VastuualueetHallitus hyväksyy kaikki tärkeimmät toi-mintaperiaatteet, ohjeet ja riskilimiitit.Hallitukselle raportoidaan säännöllisestiriskejä ja riskienhallintaa koskevista toi-menpiteistä. Hallituksen luottovaliokuntakeskustelee ja päättää luotonantoperiaat-teista ja yleisohjeista kuukausittaisissakokouksissaan.

Konsernin johtoryhmä vastaa konserni-johtajan valtuuttamana riskienhallinnastaja käy säännöllisesti läpi riskiraportit.Johtoryhmä on lisäksi asettanut konserni-johdon jäsenistä seuraavat riskienhallinta-valiokunnat:• Asset and Liability Management

Committee (ALCO), joka vastaa kon-sernin pääomarakenteesta, limiittienkohdistamisesta riskejä ottaville yksi-köille ja riskienmittausperiaatteista.

• Riskikomitea, jonka vastuulla on ris-kien seuranta ja riskienmittaus-menetelmät kaikilla riskialueilla.


• Liiketoiminta-alueiden luottovalio-kunnat (Corporate and InstitutionalBanking sekä Vähittäispankki), jotkapäättävät suurimmista luotoista.

Jokainen liiketoimintayksikkö vastaa ris-kienhallinnasta omalta osaltaan, minkälisäksi konsernin luotonanto ja riskienval-vonta -toiminto valvoo säännöllisesti ris-kejä. Toiminnon johtaja on konsernin joh-toryhmän jäsen. Luotto-, markkina- jatoimintariskeistä vastaa kustakin oma ris-kienhallintayksikkö. Riskien mallintamis-yksikkö kehittää menetelmiä kvantitatii-visten riskien mittaamiseksi ja hallinnoi-miseksi.

Riskienhallinta on organisoitu liiketoi-minta-alueilla siten, että liiketoiminta-alueen johto ja konsernin luotonanto jariskienvalvonta -toiminto saavat käyt-töönsä tarvittavat tiedot riskitilanteesta.

LuottoriskitLuottoriski on riski siitä, että Nordeansopimusosapuolet eivät täytä velvoittei-taan eivätkä vakuudet turvaa konserninsaatavia. Nordean luottoriskikäsite koos-tuu vastapuoli-, maa- ja selvitysriskeistä.Pääosa näistä riskeistä on peräisin luo-tonannon eri muodoista.

Tärkeintä riskienhallinnassa on huolehtialuotonantoprosessin laadusta ja kurinalai-suudesta. Nordean luottoprosessia ohjaa-vat vahvistetut luottopolitiikat ja luotto-ohjeet. Ne tukevat ja säätelevät liiketoi-minta-alueiden työtä. Päivittäistä toimin-taa ohjaavat myös luottokäsikirjat, toimin-taohjeet ja sovitut työmenetelmät.

Riskienhallinta ja valvontaKonsernin päätöksentekoprosessinmukaisesti useimmille asiakaskokonai-suuksille on vahvistettu luotonantoarajoittava limiitti ja luotonannon ehdot.Niissä määritellään muun muassa vaadit-tavat vakuudet, luoton erääntymiseenjohtavat ehdot, hinta, juoksuaika ja lyhen-nykset. Pienimmistä luotoista päätöksettehdään tapauskohtaisesti.

Hallitus on vahvistanut luotonannossakäytettävät päätösvaltuudet. Niitä sovel-letaan sekä Vähittäispankissa ettäCorporate and Institutional Bankingissä

ja ne noudattavat lainsäädännön eri pankeille asettamia vaatimuksia.Päätöksentekoprosessi on esitetty ohei-sessa kuviossa. Kunkin päätöksentekoeli-men valtuudet on määritelty erikseen jane liittyvät asiakaslimiittiin sekä sen sisäl-tämän vakuudettoman osan määrään.

Toinen Nordean käyttämä ja täydentäväkeino luottoriskin rajoittamiseksi on eri-tyislimiittien asettaminen tietyille toimi-aloille. Toimialalle laaditaan omat luoton-antoperiaatteet, joissa määritellään alanyritysten rahoittamisessa noudatettavaterityisehdot. Toimialojen vastuiden jaolosuhteiden muutosten seuraaminen onliiketoiminta-alueiden erityisyksikköjenvastuulla.

Luottoriskin rajoittamisessa on oleellista,että limiiteistä päätettäessä on otettuhuomioon asiakkaan tai asiakasryhmäntakaisinmaksukyky. Luottositoumustenperusteellinen harkinta varmistetaansiten, että asiakasvastuullinen yksikkötekee kaikki luottopäätökset.Yksikkö joutuu jatkuvasti arvioimaan asiakkaankykyä täyttää sitoumukset. Arvioinnissaotetaan huomioon asiakkaan tilanteeseenvaikuttavat kansantaloudelliset ja liike-taloudelliset tekijät.

Luottoriskiä voidaan rajoittaa ensimmäi-sen kerran luottopäätöstä tehtäessä.Päätöksenteon jälkeen riskiä rajoitetaanvalvonnalla.Valvonta jakautuu kahteenosaan, jolloin luonnollista on ensinnäkinseurata poikkeamia sovituista ehdoista.Toinen valvonnan muoto on tunnistaaasiakkaan taloudellisessa tilanteessa ilme-nevät heikkenemisen merkit, kuten kan-nattavuuden aleneminen, maksuvalmius-ongelmat tai vaikeudet terveen pääoma-rakenteen säilyttämisessä.

Valvonta on liiketoiminta-alueiden hoita-ma jatkuva prosessi. Perusperiaatteenmukaan ylempi yksikkö valvoo alempanaolevaa yksikköä.Valvontaa hoitavat henki-löt, jotka eivät ole sidoksissa liiketoimin-taan. Näin varmistetaan, että päätöksettehdään sovittujen periaatteiden, ohjeidenja muiden säännösten mukaisesti. Lisäksivalvonnassa tunnistetaan epävarmatasiakassitoumukset ja varmistetaan, ettäne hoidetaan oikealla tavalla.


LuottopäätöksetKuten edellä todettiin, asiakasvastuullinenyksikkö vastaa asiakkaan tilaa koskevienheikkouden merkkien tunnistamisesta.Tämän seurauksena asiakkaan luokitustamuutetaan tarvittaessa konsernin sisäi-sessä luokitusjärjestelmässä.

Jos asiakas ei selviydy sovittujen sitou-musten hoidosta, mahdollisen tappionvaralle tehdään yleensä varaus, ja asiakassiirretään samalla sisäisessä luokitusjär-jestelmässä alempaan ryhmään.Mahdollisen luottotappion minimoimi-seksi laaditaan toimintasuunnitelma.Epävarmoihin luokitellaan myös ne asiak-kaat, jotka edelleen hoitavat velvoitteen-sa, mutta joiden luotonmaksukyvynarvioidaan heikentyneen. Tällaisten asiak-kaiden sitoumuksia varten tehdään varausja niiden seuraamiseksi tehdään erikseentoimintasuunnitelma.

Valvonnan tuloksista raportoidaan kon-sernin ylimmälle johdolle. Konsernin luo-tonanto ja riskienvalvonta -toiminto vas-taa luottoriskitilanteen muutosten rapor-

toinnista riskikomitealle, konsernin johto-ryhmälle ja hallitukselle. Epävarmat saa-tavat ja muut suuret muutokset raportoi-daan kuukausittain. Neljännesvuosittainlaaditaan laajempi selvitys, joka pohjau-tuu liiketoiminta-alueiden luottoriskienperusteelliseen selvittämiseen.

MittausmenetelmätLuottoriskien mittaamisen kehittämiseksion tehty paljon työtä viime vuosina jatilastollisia menetelmiä käytetään aikai-sempaa laajemmin. Kiinnostus mittaus-menetelmien kehittämiseen johtuu mm.siitä, että tulevat uudet vakavaraisuus-direktiivit mahdollistavat yhtiön sisäistenmallien käyttämisen luottoriskien arvioin-nissa. Silloin myös objektiivisten riskienarviointimenetelmien merkitys kasvaa.Tällaisia malleja voidaan käyttää myöshinnoitteluun ja riskipainotettuun mit-taukseen.

Nordea käyttää menetelmää, joka perus-tuu odotettavissa olevien tappioiden janiiden kattamiseen tarvittavan pääomantilastolliseen arviointiin. Odotettavissaolevien tappioiden mittaus voidaan jakaakolmeen osaan: sopimusrikkomuksentodennäköisyys, sopimusta seuraava las-kennallinen tappio ja vastuut sopimusrik-komushetkellä.

Sopimusrikkomuksen todennäköisyys onmitta, joka luokittelee vastapuolten luot-tokelpoisuuden. Useimpien sopi-musosapuolten kohdalla tämän mittauk-sen pitäisi perustua Nordean sisäiseenluokitukseen, joka pyrkii arvioimaantakaisinmaksukykyä eli ennustamaansopimusrikkomuksen todennäköisyyden.

Sopimusrikkomuksesta aiheutuva tappioosoittaa, miten paljon vastuun määrästävoidaan saada takaisin, jos sitoumuksenhoito laiminlyödään. Määrä riippuu esi-merkiksi vakuuksien kattavuudesta, vel-voitteensa laiminlyövän osapuolen talou-dellisesta asemasta ja mahdollisistarakenteellisista järjestelyistä.Vakuudenkattavuuden arviointi on tehtävä huolelli-sesti ja arvioinnissa on otettava huomioonvakuuden tyyppi sekä herkkyys sen arvonmahdolliselle muuttumiselle.

Sopimusrikkomuksesta aiheutuvan riskinarviointi on tärkeä niiden riskien mittaus-

Nordea AB – Hallituksen luottovaliokuntaMenettelytavat/Valvonta/Ohjeistus

LuottovaliokuntaVähittäispankki

LuottovaliokuntaCorporate and Instutional Banking

VähittäispankkiLuottoryhmä

Suur-asiakkaat

Luottoryhmä

InternationalDivision

Luottoryhmä

Shipping Offshore &Oil Services

Division

LuottoryhmäAluepankkiPäätöksentekoelin

AluePäätöksentekoelin

KonttoriPäätöksentekoelin

Christiania Bank og Kreditkassen hallitus

Nordbankenin hallitusNordbankenin hallituksen luottovaliokunta

Merita Pankin johtokunta

Unibankin hallitus

menetelmä, joissa riskin todellista määrääei tiedetä ja se täytyy arvioida. Tällaisiariskejä ovat johdannaistuotteisiin liittyvätluottorajat ja vastapuoliriskit. Luotto-rajojen kohdalla oletetaan, että vaikeuk-sissa olevat sopimusosapuolet käyttävätluottoa keskimääräistä enemmän. Joh-dannaissopimuksissa riski vaihtelee nii-den kohteena olevan varallisuuden mark-kinahintojen muuttuessa, joten riskinmit-tauksessa on käytettävä tilastollisia arvioi-ta mahdollisista markkinahintojen muu-toksista.

Nordeassa tätä riskiä mitataan nykyisinkiinteänä prosenttilukuna ("add-on"),joka riippuu sopimuksen tyypistä ja juok-suajasta. Sitä sovelletaan kohde-etuudennimellisarvoon, ja sopimuksen kokonais-riski on siten kunkin hetken markkina-arvon ja sen mahdollisen muutosriskinyhteenlaskettu määrä.

Vuonna 2000 toteutettiin useita toimen-piteitä luottoriskin mittausmenetelmienuudistamiseksi. Kuluvana vuonna teh-dään tarvittavia lisäparannuksia, jottamenetelmien laatu ja riittävä kattavuusvoidaan taata. Koko konsernin luottojakoskevasta tietokannasta saatavat tiedothelpottavat suuresti luottoriskien mittaa-mista tilastollisten menetelmien avulla.

Luottoriskin määrittämisessä tärkein tekijäon konsernin kehittämä oma sisäinen luo-kitusmalli. Nordean tavoitteena on sisäi-nen luokitusjärjestelmä, joka toimii samal-la tavoin koko konsernissa. Eri segmen-teissä, kuten suurasiakkaiden ja keskisuur-ten yritysten luokittelussa, käytetään eri-laisia malleja. Eri mallien laskemat velvoit-teiden laiminlyönnin todennäköisyydettallennetaan yhteen mitta-asteikkoon,jotta saadaan yhdenmukainen käsityskoko luottokannan laadusta. Suurin osatästä työstä tehtiin jo vuoden 2000 aikanaja työ saadaan valmiiksi vuonna 2001.Tavoitteena on lisätä luokitusjärjestelmä-luokkia tarkkuuden parantamiseksi.

Konsernin henkilöasiakkaiden luottokel-poisuusluokitus perustuu tarvittaessa pis-teytysjärjestelmään.

Muiden rahoituslaitosten luokituksiakäsitellään erillisessä mallissa, joka perus-tuu ulkoisiin luokituksiin. Jos ulkoista

luokitusta ei ole saatavana, rahoituslaitok-selle annetaan sisäinen luokitus.

Luottoriskianalyysi

LuotonantoLuottokanta kasvoi vuoden aikana 85 prosenttia 129 miljardiin euroon. Suurikasvu johtui pääasiassa Unibankin jaChristiania Bankin liiketoimintojen yhdis-tämisestä konserniin. Luotonannossa eitapahtunut suuria rakenteellisia muutok-sia.Yritysluottojen osuus koko luotonan-nosta kasvoi jonkin verran ja henkilö-asiakkaille myönnettyjen luottojen osuussupistui (ks. oheiset taulukot).

Nordean kotimarkkinoiden ulkopuolisilleasiakkaille myönnettyjä luottoja oli 16 prosenttia koko luotonannosta. Suurinosa näistä luotoista oli Nordean pohjois-maisten asiakkaiden liiketoimintaan liitty-vää rahoitusta.

YrityksetYritysluottojen toimialajakauma muuttuihieman viime vuodesta. Kiinteistötoimin-nan osuus on kuitenkin edelleen suurin,ja siinä asuntorahoitus on hallitsevassaasemassa.Valtaosa muista kiinteistö-luotoista on myönnetty suurille, taloudel-liselta asemaltaan vahvoille asiakkaille.


Miljoonaa euroaLuotonanto henkilöasiakkaille

31.12.2000 31.12.1999Asuntolainat 35 299 19 706Kulutusluotot 13 163 6 643Yhteensä 48 462 26 349

Miljoonaa euroaLuotonanto julkisyhteisöille

31.12.2000 31.12.1999Kunnat 2 149 1 829Valtio 329 24Muut julkisyhteisöt 241 365Yhteensä 2 719 2 218

Miljoonaa euroaLuotonannon asiakasrakenne

31.12.2000 % 31.12.1999 %Yritykset 77 436 60,2 39 644 58,1Henkilöasiakkaat 48 462 37,7 26 349 38,6Julkinen sektori 2 719 2,1 2 218 3,3Yhteensä 128 617 100,0 68 211 100,0


Televiestintäsektorilla suuret pohjoismai-set operaattorit ja valmistajat sekä näidenalihankkijat ovat suurimpia asiakkaita.Operaattorit ovat pääasiassa pohjoismai-sia yrityksiä ja luotonanto operaattoreidenviennin rahoitusta, joten vientitakuut kat-tavat suurelta osin Nordean saatavat.Vastuiden määrä oli 7,8 miljardia euroajoulukuun 2000 lopussa. Luotonanto por-taalien ja online-palveluiden tarjoajille,ohjelmistojen valmistajille sekä tietotek-niikkakonsulteille on määrältään vähäistä.

Yritysluotoista noin 60 prosenttia onmyönnetty asiakkaille, joiden vastuidenmäärä on yli 13 miljoonaa euroa. Näistäuseimpien asiakkaiden luottoluokitus onkorkea ja monet niistä ovat pörssinotee-rattuja yrityksiä.

HenkilöasiakkaatLuotonanto henkilöasiakkaille kasvoi 22,1 miljardia euroa. Ilman uusia konser-niyhtiöitä kasvu oli 1,5 miljardia euroa eli6 prosenttia. Asuntoluottojen osuus kokoluotonannosta henkilöasiakkaille pienenivähän ja oli 73 prosenttia (75).

Luotonanto luottolaitoksilleMuille luottolaitoksille myönnettyjä luot-toja oli vuoden 2000 lopussa 21,6 miljar-

dia euroa (9,1 miljardia euroa). Suurin osaoli luotonantoa OECD-maissa toimivillepankeille.

OngelmaluototVuoden lopussa epävarmojen saatavienmäärä oli luottotappiovarausten jälkeen797 miljoonaa euroa eli suunnilleen samakuin vuotta aikaisemmin, vaikka luotto-kanta kasvoi. Nettomääräisesti epävarmo-jen luottojen osuus luotonannosta aleni 1,2 prosentista 0,6 prosenttiin. Unibankinja CBK:n osuus epävarmoista saatavistaoli vähäinen ja varaukset kattoivat siitäsuurimman osan. Luottotappiovarauksiaoli 74 prosenttia epävarmoista saatavistavuoden 2000 lopussa, kun vastaava lukuedellisvuonna oli 65 prosenttia.

MaariskiMaariskissä on kysymys mahdollisistaongelmista rahojen siirrossa pois maastaluottojen tai korkojen suorittamiseksi.Muutokset taloudellisessa ja poliittisessaympäristössä saattavat vaikeuttaa varojenkotiuttamista.

Näiden riskien arvioinnissa keskitytääntarkastelemaan taloudellisten ja poliittistentilanteiden muutoksia, joilla on merkitystäluottoriskien kannalta.Velallisen takaisin-

Miljoonaa euroaLuotonannon maantieteellinen jakauma

31.12.2000 %Pohjoismaat 107 494 83,6Baltia ja Puola 427 0,3EU-maat 10 578 8,2OECD-maat 5 919 4,6OECD:n ulkopuoliset maat 4 199 3,3Yhteensä 128 617 100,0

Miljoonaa euroaLuotot yrityksille toimialoittain

31.12.2000 % 31.12.1999 %Kiinteistötoiminta 18 607 24,0 11 030 27,8Rakennustoiminta 3 379 4,4 2 544 6,4Maatalous ja kalastus 2 924 3,8 100 0,3Liikenne, kuljetukset 3 587 4,6 1 696 4,3Shipping 7 241 9,4 1 363 3,4Kauppa ja palvelut 8 384 10,8 3 720 9,4Teollisuus 14 819 19,1 6 419 16,2Rahoitustoiminta 5 040 6,5 442 1,1Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 4 013 5,2 4 730 11,9Muut yritykset 9 443 12,2 7 600 19,2Yhteensä 77 437 100,0 39 644 100,0

Luotot yrityksille lainamäärän mukaanjaoteltuna1)

31.12.2000Euroa %

0–67 000 1,867 001–134 000 2,3

134 001–1 340 000 12,91 340 001–13 400 000 22,5

13 400 001–13,400,000 60,5Yhteensä 100,0

1) CBK pois lukien.


maksukykyä arvioidaan tavalliseen tapaan.Maariskien arvioinnissa Nordea käyttäämallia, joka perustuu EIU:n (EconomistIntelligence Unit) maariskiarviointeihin.Sitä käytetään OECD:n ulkopuolisia jamuitakin maita tarkasteltaessa, kun riskiinvarautuminen katsotaan tarpeelliseksimaan taloudellisen ja poliittisen tilanteenvuoksi.

Varausten tarvetta laskettaessa brutto-määräisistä saamisista vähennetään yksit-täisiin vastuisiin kohdistetut varaukset jakansallisten vientiluottolaitosten sekämuiden vastaavien laitosten myöntämättakuut.Varausten määrä riippuu saamis-ten määrästä ja maiden arvioidusta riski-tasosta.

Vuoden 2000 lopussa maariskivaraustenmäärä oli 143 miljoonaa euroa. CBK ei olevielä mukana luvuissa, sillä CBK:ssa maa-riski on sisältynyt sen arvioon kokonais-riskistä.Vuonna 2000 riskivarauksiapienennettiin, kun luokitukset paranivatniissä maissa, joissa Nordealla oli vastui-ta. Riskinalaisten vastuiden määrä olivuoden lopussa 1,6 miljardia euroa. Tästä 0,6 miljardia oli Aasian maihin, 0,6 miljar-dia euroa Latinalaiseen Amerikkaan ja 0,4 miljardia euroa Keski- ja Itä-Euroopanmaihin myönnettyjä luottoja.

Miljoonaa euroaOngelmaluotot

31.12.2000 31.12.1999Epävarmat saamiset, brutto 3 053 2 252Luottotappiovaraukset -2 256 -1 460Epävarmat saamiset, netto 797 792Matalakorkoiset saamiset 29 13Ongelmaluotot yhteensä 826 805

Varaukset epävarmoista saamisista, brutto (%) 73,9 64,8Epävarmat saamiset, netto/luotonannosta (%) 0,6 1,2Saamisen turvaamiseksi hankittu omaisuus 31 60

Miljoonaa euroaOngelmaluotot, 31. joulukuuta 2000

Henkilö-Yritykset asiakkaat Yhteensä

Epävarmat saamiset, brutto 2 428 625 3 053Luottotappiovaraukset -1 842 -414 -2 256Epävarmat saamiset, netto 586 211 797Matalakorkoiset saamiset 9 20 29Ongelmaluotot yhteensä 595 231 826Varaukset epävarmoista saamisista, brutto (%) 75,8 66,3 73,9Epävarmat saamiset, netto/luotonannosta (%) 0,8 0,4 0,6

Ongelmaluotot, 31. joulukuuta 2000Epävarmat saamiset, brutto, Miljoonaa % luotonannostatoimialoittain euroa toimialallaKiinteistötoiminta 340 1,8 Rakennustoiminta 103 3,1 Maatalous ja kalastus 124 4,2 Liikenne, kuljetukset 182 5,1 Shipping 192 2,6 Kauppa ja palvelut 392 4,7 Teollisuus 371 2,5 Rahoitustoiminta 56 1,1 Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 280 7,0 Muut yritykset 346 3,7 Yhteensä 2 386 3,1

Miljoonaa euroaYritysasiakkaiden luottoihin kohdistettujenluottotappiovarausten jakauma toimialoittain

31.12.2000 % 31.12.1999 %Kiinteistötoiminta 216 11,9 252 18,5Rakennustoiminta 91 5,0 163 12,0Maatalous ja kalastus 111 6,1 5 0,4Liikenne, kuljetukset 122 6,7 51 3,8Shipping 175 9,7 27 2,0Kauppa ja palvelut 289 16,0 282 20,8Teollisuus 334 18,5 175 12,9Rahoitustoiminta 54 3,0 65 4,8Vuokraustoiminta, konsultointi ja

muut yrityspalvelut 177 9,7 172 12,7Muut yritykset 244 13,4 166 12,1Yhteensä 1 813 100,0 1 358 100,0

Miljoonaa euroaSaatavat eräiltä riskialttiilta alueilta,netto, 31. joulukuuta 2000 (ei sisällä kohdis-tettuja luottotappiovarauksia eikä CBK:ta)

YhteensäAasia 640josta

Japani 40Kiina 148Singapore 171Thaimaa 24Indonesia 38Malesia 3

Itä-Eurooppa ja Venäjä 373josta

Viro 103Latvia 90Liettua 20Puola 109Venäjä 14

Latinalainen Amerikka 574josta

Brasilia 231Chile 58Argentiina 60

MuutTurkki 140


Taseen ulkopuoliset sitoumuksetTaseen ulkopuoliset sitoumukset ovatmerkittävä osa liiketoimintaa. Ne ovatosaksi rahoituspalveluja, kuten takauksia,rembursseja ja luottolupauksia, osaksirahoituspalveluihin liittyviä johdannaisso-pimuksia. Johdannaissopimuksissa sitou-dutaan valuutan ostoon tai myyntiin tiet-tynä ajankohtana tulevaisuudessa(valuuttatermiinit), korkosidonnaistenarvopapereiden vastaavaan kauppaan(korkofutuurit/-termiinit) sekä koronvaih-tosopimuksiin (swapit). Nordean asiak-kaat käyttävät niitä pankin ollessa vasta-puolena, mutta pankki käyttää niitä myösomassa toiminnassaan kaupankäynti- jasuojaustarkoituksessa.

Vuoden 2000 lopussa taseen ulkopuolisetsitoumukset olivat 16,7 miljardia euroariskipainotettuina vakavaraisuussääntöjenmukaisesti. Tästä 2,1 miljardia euroa olijohdannaissopimuksia.

JohdannaissopimuksetTavallisimpia johdannaissopimuksia ovatvaluuttatermiinit. Niitä tarjotaan laajalleasiakaskunnalle valuuttariskeiltä suojau-tumista varten.

Pääosa voimassa olevista johdannaissopi-muksista arvostetaan jatkuvasti markki-na-arvoonsa, joten ne vaikuttavat tulok-seen. Muita johdannaissopimuksia käsi-tellään tilinpäätösperiaatteiden mukaisestisuojaustarkoituksessa tehtyinä sopimuk-sina ja ne arvostetaan hankinta-arvoon.

Johdannaissopimukset vaikuttavat pankinmarkkinariskin ja luottoriskin määrään.Johdannaissopimusten luottoriskiä nimi-tetään usein vastapuoliriskiksi.

Riskejä mitataan ja rajoitetaan vakiintu-neiden periaatteiden mukaan. Johdan-naissopimusten vaikutusta markkinaris-kiin mitataan ja rajoitetaan osana kokomarkkinariskiä. Sitä luottoriskiä, joka syn-tyy käytäessä johdannaissopimuksillakauppaa vastapuolen kanssa "over thecounter" (OTC-kauppa), rajoitetaan pan-kin normaalilla luotonantomenettelyllä,ts. asetetaan tarvittava limiitti sille vasta-puolelle, jonka kanssa johdannaissopimussolmitaan.

Oheisessa taulukossa esitetään kunkinsopimustyypin kokonaismäärät nimellis-arvoisina. CBK on mukana luvuissa.

SelvitysriskiSelvitysriski määritellään riskiksi menet-tää pääoma selvitysprosessissa. Selvitys-riski syntyy, kun Nordea siirtää pääomaatai antaa peruuttamattoman maksumää-räyksen pääoman siirtämiseksi olettaen,että tapahtuman toinen osapuoli hoitaavelvoitteensa.

Kaikki vastapuolet arvioidaan luoton-antoprosessissa. Clearing-yritykset, kir-jeenvaihtajapankit ja säilytyksenhoitajatvalitaan siten, että selvitysriskin mahdolli-suus on mahdollisimman pieni. Nordeapyrkii vähentämään selvitysriskiä netotus-

Miljoonaa euroaJohdannaissopimukset

Suojaamistarkoituksessa31. joulukuuta 2000 Yhteensä tehdyt sopimukset MuutKorkojohdannaisetTermiinisopimukset 373 808 2 946 370 862Ostetut optiot 12 660 5 12 655Asetetut optiot 13 778 17 13 771Koronvaihtosopimukset 270 621 22 590 248 031Yhteensä 670 877 25 558 645 319ValuuttajohdannaisetTermiinisopimukset 246 363 14 599 231 764Ostetut optiot 7 285 0 7 285Asetetut optiot 8 180 0 8 180Valuutanvaihtosopimukset 18 724 5 638 13 086Yhteensä 280 552 20 237 260 315Osakejohdannaiset 2 558 1 182 1 376Yhteensä 953 987 46 977 907 010

sopimusten ja muiden vakiomuotoistensopimusten avulla.

Nordea on lisäksi osakkaana CLSServices Ltd:ssä. CLS Services on ensim-mäinen maailmanlaajuisesti toimiva lai-tos, joka tarjoaa jäsenilleen ulkomaanra-han määräisten tapahtumien selvityspal-velua maksu vastaan maksu -periaatteel-la. Nordea suunnittelee aloittavansavaluuttakauppojen selvityksen CLSServices Ltd:n kautta vuonna 2002.

MarkkinariskiNordeassa markkinariski määritelläänmahdolliseksi markkina-arvon menetyk-seksi rahoitusmarkkinoilla tapahtuneidenkorko-, valuuttakurssi- ja osakekurssi-muutosten sekä raaka-aineiden hintake-hityksen vuoksi. Markkinariskit jaetaankorko-, valuutta-, osake- ja raaka-aine-riskeihin.

Nordeassa markkinariskille ovat alttiinaVarainhallinnan kaupankäynti- ja sijoitus-salkut sekä vakuutustoiminnan sijoitus-salkku. Corporate and InstitutionalBanking sekä Investment Banking -liike-toiminta-alueilla on myös vähäinenasiakaspalvelu- ja markkinatakaustoimin-taan liittyvä riski.

Markkinariskiä arvioidaan euromääräises-ti. Taulukoiden luvuissa on mukana CBK.

Markkinariskien valvontaMarkkinariskien hallinnan pääsääntö on,että varojen, velkojen ja johdannaissopi-musten on mahdollisimman suuressamäärin vastattava toisiaan. Tämä koskeeesimerkiksi valuutta- ja korkorakennetta.Pankkitoimintaan kuuluu kuitenkinmarkkinariskien ottaminen harkituissarajoissa.

Hallitus määrittelee riskitason ja riskienmittausmenetelmät sekä markkinariskienkokonaislimiitit, kun taas ALCO päättäälimiittien kohdistamisesta liiketoiminta-alueille. Liiketoiminta-alueiden limiititasetetaan liiketoimintastrategioiden mukaisesti. Markkinariskien limiitit käy-dään läpi vähintään kerran vuodessa bud-jetoinnin yhteydessä.

Konsernin luotonanto ja riskienvalvonta -toiminnon markkinariskiyksiköllä on

päävastuu konsernin markkinariskin seu-rannasta, analysoinnista ja raportoinnistasekä konsernin sisäisen riskienhallinnankehittämisestä.Yksikkö raportoi säännöl-lisesti esimerkiksi riskien kehityksestä jakeskittymistä hallitukselle, konsernin joh-toryhmälle ja riskikomitealle. Konserninluotonanto ja riskienvalvonta -toiminnonjohtajalle raportoidaan konsernin markki-nariskeistä päivittäin.

Kunkin päivän päätteeksi markkinariskilasketaan Nordean keskitetyn markkina-riskijärjestelmän avulla. Se perustuuyhteiseen tietokantaan. Liiketoiminta-alueiden controllerit vastaavat oman alueensa markkinariskien tunnistamisestaja valvonnasta ja heidän tulee varmistaa,että markkinariskilaskelmat tehdäänoikeiden tietojen pohjalta. Liiketoiminta-alueiden controllerit ja markkinariskitoi-minto tekevät tiivistä yhteistyötä päivittäi-sessä markkinariskien valvonnassa.Keskitetty järjestelmä helpottaa yhtenäis-tä markkinariskien laskentaa konsernissaja kokonaismarkkinariskin analysointia.


Miljoonaa euroaNordean markkinariskit vuoden 2000 lopussa

Riskinmittaus RiskiKorkoriski, koko salkku1) VaR 99,9Korko-optioriski, koko salkku Simulointi 7,7Osakeriski, noteeratut osakkeet VaR 142,7Osakeoptioriski Simulointi 4,6Valuuttariski, kaupankäyntisalkut VaR 4,3Valuuttaoptioriski, kaupankäyntisalkut Simulointi 5,3Raaka-aineriski 20 % 0,0

1) Sisältää 47,9 miljoonan euron korkoriskin pääosin eräpäivään asti pidettäväksi tarkoitetusta arvopaperi-salkusta, jota ei kirjata markkina-arvoon.

Lineaarisen markkinariskin jakauma Nordeassa vuoden 2000 lopussa

Korkoriski (40 %)

Osakeriski (58 %)

Valuuttariski (2 %)


Tilastoja vuoden 2000 markkinariskeistäei ole saatavissa huhtikuussa 2000 tapah-tuneen fuusion vuoksi.Yhtenäiset riskien-mittausmenetelmät ovat olleet Nordeassakäytössä 1. kesäkuuta alkaen ja täysinyhtenäiset riskimallit joulukuun puoli-välistä lähtien.Vuoden 2001 alussa yhteis-ten riskimallien käyttö aloitetaan myösCBK:ssa.

MittausmenetelmätRiskienhallinnan onnistuminen edellyttääoikeita ja riittäviä tietoja markkinariskeis-tä. Nordeassa mittausmenetelmien valintaon tehty tämän varmistamiseksi. Kun eiole olemassa yksittäistä riskimittaria, jollavoitaisiin mitata kaikkia markkinariskejä,Nordeassa käytetään useita erilaisiamenetelmiä, kuten Value-at-Risk-analyy-siä (VaR), stressitestiä, skenaariosimu-lointia ja muita ei-tilastollisia menetelmiä.

VaR-analyysia käytetään Nordeassa mit-taamaan kaikkia lineaarisia korko-,valuutta- ja osakeriskejä. Se on tärkeinyksittäinen mittausmenetelmä.VaR-mitta-luku arvioi markkina-arvon suurimmanmahdollisen alenemisen, joka voi tietyllätodennäköisyydellä syntyä tiettynä ajan-jaksona markkinaolosuhteiden ollessatavanomaiset.VaR-mallia käyttäen saa-daan riippumaton arviointi otetun riskinsuuruudesta ja sen avulla voidaan vertail-la eri riskiryhmien riskilukuja. Perus-olettamus on, että muutoksia tulevaisuu-dessa tapahtuu samalla tilastollisellatodennäköisyydellä kuin aikaisemmin.Nordeassa käytetään hintojen ja korkojenkahden vuoden historiatietoihin perustu-vaa VaR-mallia, 99 prosentin luottamusvä-liä ja 10 päivän pitoaikaa.

Kuten kaikki tilastolliset mallit, NordeanVaR-mallin arviot perustuvat useisiin olet-tamuksiin ja luotettavaan historialliseentietoon.VaR-mallin luotettavuutta testa-taan säännöllisillä mennyttä kehitystäkoskevilla testeillä Baselin pankkivalvon-takomitean laatimien ohjeiden mukaises-ti. Näissä testeissä VaR-lukuja verrataantodellisten ja kuviteltujen salkkujen todellisiin voittoihin/tappioihin sekäsimuloituihin voittoihin/tappioihin.

Nordean VaR-malleissa otetaan huo-mioon vain lineaarinen riski, minkä vuok-si skenaariosimulaatioita käytetään epä-

lineaaristen tekijöiden vaikutusten selvit-tämiseen optioissa ja optiosidonnaisissasopimuksissa. Markkinaparametrienmuutosten simuloinnilla syntyy erilaisiaskenaarioita. Jokaiselle skenaariolle laske-taan optiosalkun tappio/voitto, mukaanlukien lineaaristen instrumenttien suo-jaukset, ja huonoin tulos eli markkina-arvon suurin arvonalennus ilmaisee riskin.

VaR-analyysia ja skenaariosimulointiatäydennetään Nordeassa erilaisilla ei-tilastollisilla menetelmillä lisätietojen saa-miseksi mahdollisen tappion suuruudes-ta. Riskien seurannassa ja rajoittamisessaon käytössä useita lähestymistapoja.

VaR mittaa riskiä tavanomaisissa markki-naoloissa. Nordea täydentää tämän vuok-si VaR-analyysiä stressitesteillä, joillaarvioidaan äärimmäisissä markkinaolo-suhteissa mahdollisesti esiintyviä riskejä.Toisin kuin VaR-analyysissä, stressitesteis-tä saadaan tietoa mahdollisen tappionsuuruudesta, kun VaR-luku on ylitetty.Testejä tehdään sekä historiallisten ettäsubjektiivisesti valittujen skenaarioidenperusteella nykyisten riskipositioidenmukaisesti. Stressitestejä tehdään ja niistäraportoidaan kuukausittain.

KorkoriskiKorkoriskillä tarkoitetaan markkina-arvonmenetystä tai nettokorkotuoton supistu-mista korkotasoon vaikuttavien markki-naolosuhteiden muutoksen vuoksi.Markkina-arvon menetyksiä aiheuttavaakorkoriskiä nimitetään kurssiriskiksi janettokorkotuoton vähenemistä aiheutta-vaa korkoriskiä korkokateriskiksi. Kurssi-riskin yleislimiitit määritellään lineaaris-ten riskien osalta VaR-analyysin ja epä-lineaaristen riskien osalta skenaario-simuloinnin avulla.

Vuonna 2000 käytetyt vaihtuvien vastaa-vien mittaus- ja valvontaperiaatteet ovatyhteiset kaikille kiinteäkorkoisille tuotteil-le. Tätä lähestymistapaa käytetään kaik-kien merkittävien salkkujen riskien tar-kastelussa ja sen avulla saadaan parempikäsitys korkoriskin kokonaismäärästä.Rakenteellista korkokateriskiä mitataanmarkkinakorkotason yhden prosenttiyksi-kön muutoksen vaikutuksena korkokat-teeseen 12 kuukauden ajanjaksolla.


Korkokateriski lasketaan koko taseen jajohdannaisten perusteella olettaen, etteijakson aikana tehdä markkinatransaktioi-ta. Korkokateriski kuvastaa epätasapai-noa, joka syntyy kun saamisten ja velko-jen sekä johdannaisten uudelleenhinnoit-telujakaumat eivät täysin vastaa toisiaan.Konsernin hallitus on määrännyt limiitinkorkokateriskille. Kuten oheisesta uudel-leenhinnoittelujakaumasta ilmenee,markkinakoron yhden prosentin nousu eijuurikaan vaikuta rahoituskatteeseen seu-raavien 12 kuukauden aikana.

OsakeriskiOsakeriskillä tarkoitetaan mahdollistatappiota, joka syntyy osakkeiden ja osa-kesidonnaisten tuotteiden markkina-arvojen heilahtelusta markkinaolosuhtei-den muutosten seurauksena.Vuonna 2000otettiin käyttöön uudistettu VaR-malli,jossa käytetään historiallista simulointiailman olettamusta normaalista hintojenvaihtelusta.VaR mittaa kaikki Nordeanpörssinoteeratut osakeomistukset.Osakeriskin yleiset limiitit perustuvatlineaarisen riskin osalta VaR-analysiin jaepälineaarisen riskin osalta skenaario-simulointiin. Osakkeet, joita ei noteeratapörssissä raportoidaan kirjanpitoarvoon.

ValuuttariskiValuuttariski määritetään arvonmuutosris-kiksi, joka on seurausta valuuttakurssienmuutoksista.Valuuttariskin kokonaislimii-tit on asetettu kaupankäyntiin tarkoitettu-

jen valuuttojen lineaarisen riskin osaltaVaR-analyysillä ja epälineaarisen riskinosalta skenaariosimuloinnilla.

Raaka-aineriskiRaaka-aineriskillä tarkoitetaan raaka-aineiden hinnan vaihteluista aiheutuvaatappion vaaraa. Raaka-aineriskin koko-naislimiitti perustuu herkkyysmittauk-seen.Vuonna 2000 Nordealla ei ollut avoimia raaka-ainepositioita.

MaksuvalmiusriskiNordean maksuvalmiusriskin hallinnantarkoituksena on varmistaa, että konser-nin varat aina riittävät sen sitoumustentäyttämiseen ilman liiallisia kustannuksia.Maksuvalmiusriskin hallintaan kuuluuolennaisesti myös tarpeellisen maksuval-miusvarannon pitäminen sekä rahoitus-lähteiden hajauttaminen ottaen samallahuomioon eri lähteiden kustannukset.

Maksuvalmiusriskin hallinta kattaa sekälyhytaikaisen että rakenteellisen maksu-valmiusriskin hallinnan. Lyhytaikaistamaksuvalmiusriskiä seurataan mittarilla,joka kuvaa miten suuri jälleenrahoitustar-ve enimmillään on seuraavien 30 päivänaikana. Rakenteellista maksuvalmiusriskiäpuolestaan seurataan pysyvien velkojen japysyvien varojen välisenä erona.

Pysyviin varoihin luetaan lähinnä yleisölleja luottolaitoksille myönnetyt luotot, joidenjuoksuaika on yli kuusi kuukautta. Pysyviä

Miljoonaa euroaUudelleenhinnoittelujakauma 31. joulukuuta 2000

Uudelleenhinnoittelujakso IlmanKonserni- korkosidon-

tase < 3 kk 3–6 kk 6–12 kk 1–2 v 2–5 v >5 v naisuutta Yht.VaratKorkoa tuottavat varat 167 907 124 270 12 832 7 341 10 780 8 621 4 062 0 167 907Kaupankäyntisalkku 11 840 11 840 0 0 0 0 0 0 11 840Taseen ulkopuoliset erät 221 514 111 650 99 267 45 843 16 942 10 251 0 505 466Korkoa tuottamattomat erät 44 718 0 0 0 0 0 0 44 718 44 718Varat yhteensä 224 464 357 623 124 482 106 608 56 624 25 563 14 313 44 718 729 931VelatKorolliset velat 172 734 136 432 16 050 6 948 8 278 3 800 1 227 0 172 735Taseen ulkopuoliset erät 218 552 111 909 98 795 45 460 20 035 10 715 0 505 466Korottomat varat 51 730 0 0 0 0 0 0 51 730 51 730Velat yhteensä 224 464 354 984 127 959 105 742 53 738 23 835 11 942 51 730 729 931

Periodijakauma 2 640 -3 477 866 2 885 1 728 2 371 -7 013Kumulatiivinen jakauma 2 640 -837 28 2 914 4 642 7 013 0


velkoja ovat ensisijassa talletukset yleisöltäja luottolaitoksilta sekä joukkovelkakirjat,joiden juoksuaika on yli kuusi kuukautta.Hallitus on asettanut limiitin lyhytaikaisel-le maksuvalmiusriskille ja tavoiterajanrakenteelliselle maksuvalmiusriskille.Molempien mittareiden mukainen maksu-valmiusriski raportoidaan säännöllisestihallitukselle sekä riskikomitealle.

ToimintariskitToimintariskillä tarkoitetaan tappioriskiä,joka voi aiheutua sisäisten prosessienpuutteellisuuksista tai virheistä, henkilös-töstä, järjestelmistä ja valvontamenetelmis-tä tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavis-ta seikoista. Toimintariskiksi luetaan myösmahdollinen maineen vahingoittuminen.Toiminnallisten riskien onnistuneessaennaltaehkäisyssä tärkeitä tekijöitä ovattehokas sisäinen valvonta ja laadunvar-mistus, joka koostuu riskienhallinnasta,taitavasta johtamisesta ja ammattitaitoi-sesta henkilöstöstä.

Rahoituspalvelut ovat pääasiassa tiedonkäsittelyä, minkä vuoksi tietoturvallisuu-teen (esimerkiksi järjestelmien käytönvalvontaan) kiinnitetään erityistä huo-miota. Kriisinhallinnan valmiudet jaennakkoon laaditut toimintasuunnitelmatovat tärkeitä keinoja onnettomuustilan-teissa toimittaessa. Henkilöstön ja asiak-kaiden fyysisestä turvallisuudesta onmyös huolehdittava.

Toiminnan laajentuessa prosesseista tuleeentistä monimutkaisempia ja korkeanlaadun järjestelmällinen varmistaminenon yhä tärkeämpää. Konsernin luotonan-to ja riskienvalvonta -toiminnon toimin-tariskiyksikkö vastaa näiden osa-alueidentarkkailusta ja seurannasta.

Riskienhallinta ja valvontaJokainen liiketoiminta-alue on vastuussatoimintariskiensä hallinnasta ja rajoitta-misesta. Konsernin toimintariskiyksikkövastaa tarvittavien menetelmien kehittä-misestä ja ylläpidosta. Tässä tehtävässäsitä avustavat konsernin turvallisuudestaja tietoturvasta vastaavat yksiköt. Tiivistäyhteistyötä tehdään myös Nordean kon-sernitarkastuksen ja compliance-toimin-tojen kanssa.

Toimintariskien hallintaan kuuluvat toi-mintaohjeet ja säännöt, koko organisaa-tion kattava yhteyshenkilöiden verkosto,tekniset ratkaisut ja menetelmät toiminta-riskien seuraamiseksi ja rajoittamiseksisekä määrää ja laatua koskevat riskirapor-tit. Nordean eri yksiköiden toimintaperi-aatteet, Norja mukaan lukien, yhtenäiste-tään vuoden 2001 aikana.

Erityistä huomiota kiinnitetään riskien jalaatunäkökulmien analysointiin tuotteitakehitettäessä sekä muita prosesseja jaorganisaatiota muutettaessa. Riskien itse-arviointi pyritään kehittämään jatkuvastikäytössä olevaksi seurantamenetelmäksikaikkialla konsernissa. Tarkoituksena ontunnistaa riskit ja puuttua niihin jo var-haisessa vaiheessa. Toimintariskeistäraportoidaan järjestelmällisesti ja ne kerä-tään tietokantaan, jota käytetään analyy-sien pohjana.Vakuutusohjelmia käytetäänriskien rajoittamiseen, ja riskeiltä suojaa-vien pääomamarkkinasopimusten kehi-tystä seurataan tarkasti.

Vakuutusriski – vahinkovakuutusVakuutusriski syntyy, kun vakuutuskor-vausten määrä jälleenvakuuttajien osuu-den jälkeen ylittää vastaavien vakuutus-maksutulojen määrän. Tällaiset tappiotvoivat olla joko seurauksia katastrofeista,joissa yksittäisestä tapahtumasta aiheutu-nut tappio ylittää jälleenvakuuttajien kat-taman arvon, tai ne voivat johtua yleisistäriskitason muutoksista. Muutoksia voivataiheuttaa esimerkiksi yleisen taloudellisentilanteen, kilpailuasetelmien, lainsäädän-nön tai yleisen käytännön muuttuminen.

MittausmenetelmätYksittäisten asiakkaiden ja eri asiakasryh-mien vakuutusriskiä seurataan jatkuvasti.Vakuutusmatemaatikot mittaavat asiakas-ryhmittäin riskin ja tarkistavat tarvittaessakorvausten varalta tehtyjen varausten jatariffien suhdetta. Liiketoimintayksi-köiden vastuuhenkilöt saavat näiden mit-tausten perusteella laaditun yhteenvedonyleisestä riskitasosta ja riskin kehittymi-sestä kussakin asiakasryhmässä.

Asiakaskohtaisessa seurannassa mitataanyksittäisen asiakkaan kannattavuutta.Henkilöasiakkaiden kohdalla arviointi


perustuu aikaisempien vahinkojen esiin-tymistiheyteen. Suurten yritysasiakkaidenosalta mittaukset ovat yksityiskohtaisem-pia ja lähtökohtana tässäkin on aikaisem-pien vahinkojen määrä.Vakuutusriskin katastrofitekijää analysoi-daan säännöllisesti. Tavoitteena on var-mistaa, että jälleenvakuutussuoja tämän-kaltaisia riskejä vastaan on jatkuvasti riit-tävä. Analyysia päivitetään aina, kunuutta tietoa on saatavilla. Tanskassa joulu-kuussa 1999 riehuneen hirmumyrskynseurauksena myrskyriski on arvioituuudelleen ja jälleenvakuutussuojaa onlisätty.

Riskienhallinta ja valvontaVakuutustoiminnan riskiä valvotaan pää-asiassa tariffien, riskipositioiden (asiakkai-den hyväksyntää koskevat säännöt), jäl-leenvakuutussopimusten ja riskivarausten(vahinkovakuutuksen tasoitusvastuu jahenkivakuutuksen asiakashyvitystasoitus-vastuu) avulla.

Vahinkovakuutussopimusta tehtäessäkerätään oleellista tietoa asiakkaan vahin-kotilanteesta. Aikaisemmin sattuneidenvahinkojen määrää verrataan uudenvakuutuksen vastuumäärään. Mittauk-sissa otetaan huomioon useiden toimi-alojen ja asiakasryhmien yleinen riskitaso.Tämän arvioinnin perusteella riski-positiota valvotaan

• asettamalla yleiset velkalimiitit• rajoittamalla velkalimiitit tietyille

alueille• lisäämällä ehtoja, jotka rajoittavat tiet-

tyjä riskin osia tai jättävät vakuutuksenulkopuolelle tiettyjen tapahtumienaiheuttamat vahingot

• vaatimalla riskien toteutumista ehkäi-seviä toimia (tulipalojen ja varkaudenvaralta, työskentelyolosuhteet jne.)

Kun vakuutuksia tehdään suurille tuotan-tolaitoksille, riskien arvioinnissa ja rajoit-tamisessa käytetään apuna yrityksen omiaasiantuntijoita.

Riskiä rajoitetaan myös jälleenvakuutuk-sen keinoin.Yksittäisissä vakuutussopi-muksissa jälleenvakuutusta käytetäänrajoittamaan yksittäisiä suuria riskejä.Toisaalta koko vakuutuskannan osaltasillä suojaudutaan vahinkojen kumuloitu-miselta, kun yksittäinen tapahtuma, kutenhirmumyrsky, vaikuttaa moneen vakuu-tussopimukseen. Jälleenvakuutusperi-aatteiden mukaan mikään yksittäinen taisatunnainen tapahtuma ei saa aiheuttaaodottamattomia pääomatappioita.

Vakuutustoiminnan riskienhallinta rajoit-taa myös vakuutustoiminnan tuottojenheilahtelujen vaikutusta.


Mallissa tarkastellaan konsernin erilaisiariskejä eli luotto-, markkina-, toiminta- javakuutusriskiä.Vuonna 2000 tavoitteenaon ollut kehittää konsernin sisäistä vaka-varaisuusmallia edelleen siten, että riski-sopeutetun, taloudellisen pääoman(RAPM) tuotto voisi korvata oman pää-oman tuoton (ROE) sisäisenä ohjausväli-neenä. Nordea pyrkii julkistamaan talou-dellisen pääoman kohdistamisen liiketoi-minta-alueille vuoden 2001 aikana.

Riskisopeutettu pääomaRiskisopeutettu pääoma on se arvioitupääoma, minkä liiketoimintayksikkö tar-vitsee kattaakseen odottamattomat tap-piot. Riskisopeutettu pääoma lasketaankullekin liiketoiminta-alueelle luotto-,markkina-, toiminta- ja vakuutusriskihuomioon ottaen. Laskemisessa käyte-tään historiallisiin tietoihin perustuviatilastollisia menetelmiä.

LuottoriskiOdottamattomien luottotappioiden katta-miseen vaadittava riskisopeutettu pääomalasketaan konsernin sisäisen luottoluoki-tusjärjestelmän perusteella. Matriisissa,jonka toisella akselilla on sisäinen luoki-tus ja toisella saamisen juoksuaika, tarvit-tava oman pääoman kerroin on laskettukullekin asiakasluokituksen ja juoksuajan

yhdistelmälle. Pääomakertoimen suuruusriippuu tappion arvioidusta todennäköi-syydestä ja suuruudesta. Riskisopeutettupääoma lasketaan siten, että jokaisenasiakasluokituksen ja juoksuajan yhdistel-män luottoriskimäärä kerrotaan lasketullapääomavaatimuskertoimella.

MarkkinariskiMarkkinariskien aiheuttamien odottamat-tomien tappioiden kattamiseen tarvitta-van taloudellisen pääoman laskeminenperustuu ensisijaisesti konsernin Value atRisk -malliin (VaR-analyysiin).

ToimintariskiKun pääomaa kohdistetaan toimintaris-keihin, käytetään liiketoimintakohtaistamallia, jossa otetaan huomioon eri toi-mintojen riskiprofiilien erot. Erityistä huo-miota kiinnitetään raha- ja pääomamark-kinoiden toimintaan, säilytyspalveluihinja verkkopankkitoimintaan.

VakuutusriskiOdottamattomien vakuutustoiminnantappioiden kattamiseksi tarvittavan talou-dellisen pääoman laskeminen perustuuVaR-analyysiin. Analyysin avulla VaR las-ketaan erikseen ei-katastrofiluonteisille jakatastrofiluonteisille riskeille.

Taloudellinen pääoma

Nordea käyttää riskisopeutetun eli taloudellisen pääoman kohdistamisessa

mallia, jonka avulla optimoidaan konsernin pääoman käyttö ja oman

pääoman tarkoituksenmukainen kohdentaminen eri liiketoiminta-alueille.


Konsernin tilinpäätös laaditaan Ruotsin luottolaitosten ja arvopa-

periyritysten tilinpäätöksestä annetun lain säännösten sekä Ruotsin

Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti.

Kuitenkin kiinteistöjen myyntitappiot ja arvonalennukset esitetään

tuloslaskelmassa omana eränään liikevoiton jälkeen, mikä voidaan

tulkita poikkeamaksi Ruotsin kirjanpitolautakunnan suosituksesta

RR4. Menettely perustuu MeritaNordbanken-ryhmän perustami-

sen jälkeen joulukuussa 1998 tehtyyn päätökseen, jonka mukaan

ryhmän suomalaisista kiinteistöomistuksista luovutaan ennalta

suunniteltua nopeammassa aikataulussa. Menettelyn tarkoituksena

on antaa selkeä kuva tehdyn päätöksen vaikutuksista.

KonsernitilinpäätösKonsernitilinpäätös laaditaan Ruotsin kirjanpitolautakunnan suosi-

tusten mukaisesti ja siihen sisältyvät emoyhtiö Nordea AB (publ)

("Nordea") ja sellaiset tytäryritykset, joiden äänivallasta emoyhtiö

omistaa yli 50 prosenttia. Konsernitilinpäätökseen ei yhdistellä

kiinteistöosakkuusyrityksiä (omistusosuus 20–50 prosenttia).

Keskinäisenä henkivakuutusyhtiönä toimiva Livförsäkrings-

aktiebolaget Livia ei myöskään sisälly konsernitilinpäätökseen.

Nordea Companies Finland (NCF) -konserni (entinen

MeritaNordbanken-konserni) yhdistellään muuhun Nordea-kon-

serniin pooling-menetelmää noudattaen, ts. NCF-konsernin varat

ja velat yhdistellään sellaisenaan tekemättä muita kuin tilinpäätös-

periaatteiden yhtenäistämisestä johtuvia oikaisuja, joten liikearvoa

ei muodostu. Muilta osin konsernitilinpäätös laaditaan hankinta-

menomenetelmää noudattaen.

Ne tytäryritykset, jotka eivät ole luottolaitoksia, arvopaperiyrityksiä

tai vakuutuslaitoksia eivätkä näiden toimintaa palvelevia yrityksiä,

samoin kuin osakkuusyritykset, joissa ääniosuus on 20–50 prosent-

tia, yhdistellään pääomaosuusmenetelmää noudattaen.

Tilivuoden aikana hankittujen yritysten tulos sisältyy tuloslaskel-

maan ainoastaan siltä ajalta, jonka yritys on ollut konsernin omis-

tuksessa. Tilivuoden aikana myytyjen yritysten tulos ei sisälly kon-

sernitilinpäätökseen.

Huhtikuussa 2000 Nordea hankki omistukseensa Nordea

Companies Denmark (NCD) A/S:n (entinen Unidanmark A/S) osa-

kekannan. NCD-konsernin toiminta on yhdistelty tilikauden tulok-

seen 1. huhtikuuta 2000 lähtien siten, että tuloslaskelman erät on

yhdistelty liikevoittoon koko vuodelta 2000, ja ennen omistusaikaa

kertynyt tulos on vähennetty yhtenä eränä liikevoiton jälkeen.

Nordean kokonaan omistama tytäryritys Nordea Companies

Finland (NCF) Oyj (entinen MeritaNordbanken Oyj) osti vuoden

2000 lopussa Christiania Bank og Kreditkasse ASA:n (CBK) osake-

kannan. Sen tase on yhdistelty tilinpäätökseen 31. joulukuuta 2000.

Pankkitoimintaa harjoittavien alakonsernien luvut konsolidoidaan

rivi riviltä, mutta vakuutustoimintaa harjoittavien alakonsernien

kohdalla käytetään yksinkertaistettua menetelmää. Konserni-

tilinpäätös laaditaan euroina ja se esitetään säännösten edellyttä-

mällä tavalla myös Ruotsin kruunuina. Konserniyritysten tase-erät

muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ja tuloslaskelman

erät vuoden keskimääräiseen kurssiin. Muuntoerot merkitään suo-

raan konsernin omaan pääomaan.

LiiketapahtumatLiiketapahtumat kirjataan sille päivälle, jona tapahtumaan liittyvät

oikeudet ja vastuut siirtyvät osapuolelta toiselle. Raha-, joukkovel-

kakirja-, osake- ja valuuttamarkkinoilla tehdyt kaupat kirjataan

sopimuksen tekopäivälle.

Talletus- ja luottotapahtumat, mukaan lukien arvopaperien myynti

tai osto sitovin takaisinosto- tai takaisinmyyntisopimuksin, kirja-

taan kassaperusteisesti.

Varat ja velat kirjataan pääsääntöisesti bruttomääräisinä.

Nettokirjaus on mahdollista silloin, kun saatavan kuittaus perustuu

lakisääteiseen oikeuteen ja toteutetaan samanaikaisesti.

Arvopaperikauppoihin perustuvat saatavat ja velat kirjataan tasee-

seen nettomääräisinä niiden kauppojen osalta, jotka selvitetään ja

maksetaan arvopaperivälittäjien kautta.

LeasingKonserni harjoittaa pääasiassa rahoitusleasingiä. Rahoitus-

leasingtapahtumia kirjattaessa leasingkohteiden kirjanpitoarvo

merkitään luotonannoksi vuokralleottajalle. Tuotot leasing-

toiminnasta kirjataan poistoilla vähennettyinä korkotuottoihin.

TakaisinostosopimuksetTakaisinostosopimuksella tarkoitetaan sopimusta tietyn

omaisuuserän, yleensä korkoa tuottavan arvopaperin, myynnistä ja

myöhemmästä takaisinostosta ennalta määrättyyn hintaan.

Tällaiset sopimukset käsitellään luotonantona eivätkä ne aiheuta

muutoksia taseen arvopaperiomistuksiin. Luovuttava osapuoli

sisällyttää takaisinostosopimuksen kohteena olevat arvopaperit

alkuperäiseen tase-erään ja merkitsee saadun kauppahinnan

velaksi (repo).Vastaanottava osapuoli kirjaa maksamansa kauppa-

hinnan saatavaksi luovuttavalta osapuolelta (käänteinen repo).

Myyntihinnan ja takaisinostohinnan välinen erotus jaksotetaan

korkoihin sopimuksen juoksuajalle. Takaisinostosopimuksin myy-

dyt omaisuuserät ilmoitetaan kohdassa "Omien velkojen vakuu-

deksi annettu omaisuus".

Pysyvät ja vaihtuvat vastaavatPysyviksi vastaaviksi luokitellaan lainasaatavat ja arvopaperit, jotka

aiotaan ja voidaan pitää eräpäivään saakka. Nordean lainasaatavat

sisältyvät kokonaisuudessaan tähän ryhmään. Ne merkitään

taseessa hankintamenoon, josta on vähennetty todetut ja todennä-

köiset luottotappiot sekä maariskivaraukset. Ongelmaluottojen ja

luottotappioiden käsittelyä selostetaan jäljempänä.

Pysyviin vastaaviin kuuluvia arvopapereita ovat osakkeet konsernin

liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavissa yrityksissä sekä korkoa

tuottavat arvopaperit, jotka jo hankintahetkellä sisällytetään erik-

seen hallinnoitavaan salkkuun. Nämä arvopaperit arvostetaan han-

kinta-arvoon / kertyneeseen hankinta-arvoon ottaen huomioon

mahdollinen pysyvästä arvonalentumisesta aiheutuva arvonalen-

nustarve. Omaisuuserien siirto pysyvistä vastaavista vaihtuviin vas-

taaviin on mahdollista vain poikkeustapauksissa, ja tehtyjen siirto-

jen tulosvaikutus esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Muut arvopaperit luokitellaan vaihtuviin vastaaviin. Aktiivisen kau-

pankäynnin kohteena olevat, eli kaupankäyntisalkkuun sisältyvät

arvopaperit ja johdannaissopimukset arvostetaan todennäköiseen

luovutushintaan. Kuitenkin suojaamistarkoituksessa tehdyt joh-

dannaissopimukset ja vastaavat suojattavat erät arvostetaan han-

kinta-arvoon kuten jäljempänä selostetaan.

Kaupankäyntisalkku sisältää lähes kaikki korkosopimukset sekä

erikseen määritellyt osakesopimukset. Muut vaihtuvat vastaavat

arvostetaan hankinta-arvoon tai sitä alempaan todennäköiseen

luovutusarvoon.

Korkosopimusten ja saamistodistusten hankinta-arvoksi merkitään

hankintahetken korolla diskontattu tulevien maksuvirtojen nykyar-

Tilinpäätösperiaatteet


vo. Hankinta-arvon ja nimellisarvon välinen erotus jaksotetaan jäl-

jellä olevalle juoksuajalle ja jaksotukset merkitään rahoituskattee-

seen siten, että kertynyt hankinta-arvo eräpäivänä vastaa sopimus-

ten nimellisarvoa.

Unibankin korkoa tuottaville arvopapereille ei ole kuitenkaan voitu

laskea kertynyttä hankinta-arvoa. Tämä vaikuttaa jonkin verran

erien luokitteluun korkotuottojen ja arvopaperikaupan ja valuutta-

toiminnan nettotuottojen välillä sekä tuottojen jakautumiseen

toteutuneisiin ja toteutumattomiin tuottoihin.

Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyistä koronvaihtosopi-

muksista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut sisältyvät erään

"Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot".

Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset sisältyvät muihin

varoihin ja vastaavat velat muihin velkoihin. Myös suojaamistarkoi-

tuksessa tehtyihin, hankintamenoon arvostettaviin koron-

vaihtosopimuksiin perustuvat siirtyvät korkosaamiset ja -velat esi-

tetään taseen kohdassa "Muut varat" ja "Muut velat".

Omien velkasitoumusten ennenaikainen takaisinlunastusOmien velkasitoumusten ennenaikaisesta takaisinmaksusta, toisin

sanoen omien arvopapereiden lunastamisesta, aiheutuvat voitot ja

tappiot tuloutetaan välittömästi. Toteutuneet voitot ja tappiot

aiheutuvat kirjanpitoarvon ja lunastushinnan erotuksesta ja ne

kuvastavat markkinahinnoissa tapahtuneita muutoksia. Nämä erät

esitetään kohdassa "Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan netto-

tuotot".

Lunastettujen obligaatioiden mahdollinen myynti käsitellään uute-

na liikkeeseenlaskuna.Velkasitoumusten takaisinlunastus merki-

tään vain konsernitilinpäätökseen. Kaupankäynti- tai suojaustar-

koituksessa tehtyjen sitoumusten lunastusta ei käsitellä omien vel-

kojen takaisinlunastuksena. Omien velkasitoumusten lunastusvoit-

tojen/-tappioiden välitön tuloutus merkitsee sitä, että nimellisarvon

ja kirjanpitoarvon erotuksesta aiheutuneet aikaisemmin tehdyt kor-

kotuottojen ja -kulujen jaksotukset peruutetaan.

Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset ja suojattavat erätMikäli suojaamistarkoituksessa tehty rahoitussopimus suojaa

rahoituserää, jota ei arvosteta markkina-arvoon, se arvostetaan

laskennallisesti.

Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten ja vastaa-

vien suojattavien erien arvonmuutoksia ei kirjata edellyttäen, että

suojaavan ja suojattavan erän arvonmuutoksista aiheutuva tulos-

vaikutus olennaiseksi osaksi neutraloituu. Neutraloituvan voiton

mahdollisesti ylittävät toteutumattomat tappiot merkitään välittö-

mästi taseeseen ja tuloslaskelmaan.

Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velatUlkomaan rahan määräiset saatavat ja velat muunnetaan euroiksi

käyttäen tilinpäätöspäivän virallisten osto- ja myyntikurssien keski-

arvoja. Emoyhtiön ulkomaan rahan määräiset velat, jotka liittyvät

tytäryritysosakkeiden suojaamiseen, arvostetaan hankintahetken

vaihtokurssiin.

Ulkomaan rahan määräiset termiinisopimukset arvostetaan sopi-

muksen jäljellä olevaa juoksuaikaa vastaavan pituisiin ter-

miinikauppoihin sopimuspäivänä sovellettavaan valuuttakurssiin.

Suojaamistarkoituksessa hankitut valuuttajohdannaiset ja vastaavat

suojatut erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Ongelmaluotot ja saatavien turvaamiseksi hankittu omaisuusTilinpäätöksen liitetiedoissa on selostus ongelmaluotoista.

Ongelmaluotoilla tarkoitetaan matalakorkoisia ja järjestämättömiä

saatavia sekä saatavien turvaamiseksi hankittua omaisuutta.

Matalakorkoiset saamiset tarkoittavat luottoja, joiden korko on

neuvoteltu alemmaksi, jotta tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutunut

luotonottaja saisi mahdollisuuden parantaa tilannettaan. Tällöin

myönnytysten ehtona yleensä on menetettyjen korkotuottojen kor-

vaaminen myöhemmässä vaiheessa. Luotto luokitellaan matalakor-

koiseksi, mikäli sen korko on alennettu tasolle, joka on sama tai

alempi kuin vastaava rahoituskustannus. Matalakorkoisia saamisia

ei lueta järjestämättömiin saamisiin.

Saatava merkitään järjestämättömäksi, kun korko, lyhennys tai tilin

ylitys on ollut erääntyneenä ja suorittamatta yli 60 päivää tai muu-

toin on syytä olettaa, ettei saatavasta saada suoritusta, ja kun saatu

vakuus ei riittävällä varmuudella kata pääoman ja erääntyneen

koron määrää.

Kun saatava merkitään järjestämättömäksi, sen korot ryhdytään kir-

jaamaan kassaperusteisesti. Kertynyttä korkosaatavaa ei enää merkitä

tuotoksi, ja aiemmin kirjatut korkosaatavat peruutetaan. Aikaisem-

milta tilikausilta kertynyt korkosaatava merkitään luottotappioksi.

Konserni voi ottaa haltuunsa saatavan turvaamiseksi pantattua

omaisuutta tai vastaanottaa omaisuutta saatavan maksuna.

Tällainen omaisuus on myytävä mahdollisimman pian ja viimeis-

tään silloin, kun myynnistä ei aiheudu konsernille tappiota.

Erittely saatavan turvaamiseksi hankitusta omaisuudesta esitetään

tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tällainen omaisuus arvostetaan han-

kinta-arvoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutusarvoon.

Saatavan turvaamiseksi hankittujen kiinteistöjen osalta todennä-

köiseksi luovutusarvoksi katsotaan varovaisesti arvioitu myyntihin-

ta, josta on vähennetty myyntikustannukset.

LuottotappiotLuottoihin perustuvista saamisista vähennetään toteutuneet ja

todennäköiset luottotappiot sekä maariskivaraukset.

Luottotappio katsotaan toteutuneeksi, kun tappion määrä on lo-

pullisesti todettu tai tappio on käynyt erittäin todennäköiseksi sen

jälkeen, kun konkurssipesän hoitaja on laatinut arvion konkurssis-

sa jaettavasta omaisuudesta, kun on sovittu akordista tai kun saata-

vasta on muulla tavoin luovuttu.

Saatavan arvoa alennetaan todennäköistä luottotappiota vastaaval-

la määrällä, jos vakuuden arvo ei kata järjestämättömän luoton

määrää eikä luotonottajan maksukyvyn arvioida parantuvan riittä-

västi lähimmän kahden vuoden aikana. Saatavan arvoa alennetaan

tällöin määrään, joka siitä vakuuden arvo huomioon ottaen voi-

daan olettaa saatavan. Jos vakuutena on julkisesti noteerattu arvo-

paperi, vakuuden arvon määritys perustuu noteerattuun hintaan.

Noteeraamattomien arvopaperien osalta vakuuden arvo määritel-

lään todennäköisen luovutushinnan perusteella. Jos vakuutena on

kiinnitys kiinteistöön, kiinteistön arvo määritellään samoin kuin

saatavien turvaamiseksi hankittujen kiinteistöjen osalta.

Yksityishenkilöille myönnettyjen luottojen osalta todennäköisistä

luottotappioista aiheutuva arvonalennustarve määritellään eräiltä

osin kollektiivisesti toteutuneen tappiokehityksen mukaisesti luot-

totyypeittäin (asuntoluotot, muut vakuudelliset luotot, käyttötili-

luotot ja muut vakuudettomat luotot).

Maariskivaraukset perustuvat EIU:n (The Economist Intelligence

Unit, London) maariskiarvioihin sekä konsernin nettosaamisiin

asianomaisissa maissa olevilta vastapuolilta (lukuunottamatta

CBK:ta).

Velan vakuudeksi annettuihin takauksiin liittyvät tappiovaraukset

sisältyvät taseessa pakollisiin varauksiin. Mahdollinen takautumis-

oikeus otetaan huomioon arvioitaessa takausvastuusta aiheutuvia

kustannuksia.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeetPysyviin vastaaviin luokiteltavat aineettomat ja aineelliset hyödyk-

keet arvostetaan hankinta-arvoon vähennettynä suunnitelman

mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot määritellään

omaisuuden arvioidun käyttöajan mukaan. Mikäli hyödykkeen

todennäköisen luovutusarvon arvioidaan olevan pysyvästi kirjanpi-

toarvoa alempi, tehdään vastaava arvonalennus.

LiikearvoNCD:n ja CBK:n yhdistämiset nykyiseen Nordeaan olivat konser-

nin rakentamisen kannalta perustavaa laatua ja strategisesti tärkei-

tä. Siksi yhtiöiden hankinnasta vuonna 2000 syntynyt liikearvo

poistetaan 20 vuodessa. Muu liikearvo poistetaan 5–10 vuodessa.

Koneet ja kalustoPoistot koneista ja kalustosta tehdään tasapoistoina. Laitteistojen

mukana hankitut ohjelmistot poistetaan laitteiston osana. Muut

ohjelmistot kirjataan hankintavuoden kuluksi.

RakennuksetPoistot rakennuksista (ei kuitenkaan vakuutustoimintaan liittyvistä

sijoituksista) tehdään tasapoistoina enintään 75 vuodessa.

Kiinteistöihin kohdistetut konserniaktiivat poistetaan eri poistopro-

senttien mukaan kunkin kiinteistön jäljellä olevana poistoaikana.

EläkekulutEnnen liikevoittoa esitettävät eläkekulut sisältävät eläkevakuutus-

ja muut maksut eläkevakuutusyhtiöille ja niille eläkelaitoksille,

jotka vastaavat osasta konsernin eläkesitoumuksia. Erään sisältyy

myös laskennalliset eläkekulut sellaisista sitoumuksista, jotka kate-

taan eläkelaitoksille suoritetuilla kannatusmaksuilla. Liikevoiton

jälkeen esitettävässä "Eläkekulujen oikaisu"-erässä laskennalliset

eläkekustannukset peruutetaan ja erään sisällytetään maksetut

eläkkeet, eläkelaitoksilta saatu hyvitys ja niihin tehdyt siirrot.

VerotusTilikauden tuloksesta maksettava vero sekä laskennallisen verove-

lan ja -saamisen muutos merkitään tuloslaskelmaan.Vero lasketaan

maakohtaisesti kunkin maan säädösten ja veroprosenttien mukaan.

Vakuutustoiminta

Tuotot ja kulutVahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo ilmoitetaan suoriteperus-

teisesti vakuutuskauden mukaisesti. Henkivakuutuksen vakuutus-

maksutuloon luetaan vuoden aikana maksetut kerta- ja jatkuva-

maksuiset erät.

Vahinkovakuutuksen tekniseen laskelmaan muusta kuin vakuutus-

teknisestä laskelmasta siirretyt sijoitustoiminnan tuotot ovat vas-

tuuvelalle laskettua korkotuottoa. Käytetty korko on alle kolmen

vuoden joukkovelkakirjalainojen keskimääräinen vuosituotto.

Henkivakuutuksen vakuutustekniseen laskelmaan muusta kuin

vakuutusteknisestä laskelmasta siirretyt sijoitustoiminnan tuotot

ovat vakuutuksenottajan osuus sijoitusten kokonaistuotosta.

Vahinkovakuutuksen korvauskuluina esitetään tilikauden aikana

maksetut korvaukset oikaistuina korvausvastuun muutoksella ja

aikaisempiin vuosiin liittyvillä ylisuurten varausten purulla.

Vakuutusten hankintamenoja ei zillmeerata. Hallintokulut, mukaan

lukien palkat ja verot, ilmoitetaan suoriteperusteisesti.

Sijoitukset Sijoitukset kirjataan yleensä markkina-arvoon. Tanskassa ja

Norjassa perinteisen henkivakuutuksen (eli sijoitukset, joiden osal-

ta sijoitusriskin kantaa vakuutusyhtiö) joukkovelkakirjat ja muut

korkoa tuottavat arvopaperit arvostetaan hankintamenoon, josta

on vähennetty jäljellä olevan juoksuajan mukainen arvonmuutos

(laskennallinen arvo). Suomessa perinteisen henkivakuutuksen

sijoitukset kirjataan hankintamenoon.

Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuuna esitetään se osa vakuutusmaksutuloa, jota

vastaava riski kohdistuu tuleviin tilikausiin. Korvausvastuu kattaa

taseen laatimispäivänä tiedossa olevat, ennen tilinpäätöshetkeä

sattuneet vahingot, joita ei ole vielä korvattu.Vastuumäärään lisä-

tään aikaisempaan kokemukseen perustuen ennen tilinpäätöshet-

keä sattuneita, vielä ilmoittamattomia vahinkoja kattava määrä.

Tasoitusmäärän muutokset lasketaan tilastollisesti. Niillä tasoite-

taan tulevaisuuden korvauskuluja niissä vakuutusluokissa, joissa

kokemuksesta tiedetään vahinkojen määrän vaihtelevan vuosittain.

Luotto- ja takausvakuutuksessa sekä työntekijän tapaturmavakuu-

tuksessa on noudatettu Ruotsin Rahoitustarkastuksen varauksia

koskevia sääntöjä.

Henkivakuutusyhtiöiden pääaktuaarit ovat laskeneet henkivakuu-

tuksen vastuuvelan.Vastuuvelkaan on otettu mukaan kaikki henki-

vakuutuskantaan liittyvät velat, mukaan lukien vakuutuksenottajille

kohdistetut hyvitykset.

Henkivakuutusyhtiöiden asiakashyvitysvarauksella tasoitetaan

tulevaisuuden hyvityksiä ja varmistutaan niiden jatkuvuudesta.

Vakuutuksenottaja kantaa sijoitusriskin sijoitussidonnaisten vakuu-

tusten vastuuvelan osalta.


Nämä käsitteet koskevat tässä vuosikertomuksessa käytettyjä ter-

mejä (mukaan lukien pro forma -tiedot).

Ensisijainen oma pääoma (Tier 1 -pääoma)Oma pääoma vähennettynä liikearvoilla vakuutusyhtiöiden omat

pääomat pois lukien. Ensisijaisesta omasta pääomasta vähennetään

oman pääoman osuus varauksista. Ensisijaiseen omaan pääomaan

voidaan myös lukea valvontaviranomaisten hyväksymät velat, joilla

on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (pääomalainat ja hyb-

ridipääomalainat).

Ensisijaisen oman pääoman osuusEnsisijaisen oman pääoman suhde riskisijoituksiin.

Kulu/tuotto-suhde ennen luottotappioita Liikekulujen- ja tuottojen suhde ilman liikearvoa. Tuottoihin on

luettu myös osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritys-

ten tuloksesta.

Oma pääoma / osakeTaseen mukainen oma pääoma mukaan lukien pääoman korotuk-

set (kaikkien merkintäoikeuksien käyttämisen jälkeen) jaettuna

osakkeiden lukumäärällä (kaikkien merkintäoikeuksien käyttämi-

sen jälkeen).

Oman pääoman tuotto Tilikauden tulos suhteessa keskimääräiseen omaan pääomaan

(ennen vähemmistöosuuksia). Keskimääräinen oma pääoma on

uusmerkintä- ja osinko-oikaistu ja se sisältää vähemmistöosuudet.

Riskisijoitukset Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten sitoumusten vakavarai-

suussääntöjen mukaisesti laskettu riskipainotettu arvo, jossa on

otettu huomioon luottoja markkinariskit. Sijoitukset vakuutus-

yhtiöihin ja osakkeisiin, jotka on vähennetty ensisijaisesta omasta

pääomasta eivät sisälly riskisijoituksiin.

Tulos/osake (osakekohtainen tulos)Tilikauden tulos jaettuna osakkeiden lukumäärällä kaikkien

merkintäoikeuksien käyttämisen jälkeen.

VakavaraisuussuhdeVakavaraisuuspääoman suhde riskisijoituksiin.

VakavaraisuuspääomaVakavaraisuuspääoma on ensisijaisen oman pääoman ja debentuu-

rilainoista koostuvan toissijaisen pääoman yhteismäärä, josta on

vähennetty täysin omistettujen vakuutusyhtiöiden osakkeiden kir-

janpitoarvo.Vakuutusyhtiöillä on kokonaan omat pääomavaati-

muksensa.

Yhdistetty kulusuhde, vahinkovakuutusKorvaus- ja liikekulujen suhde nettomääräisiin vakuutusmaksu-

tuottoihin.Vastuuvelan muutosta ei ole otettu huomioon korvaus-

kuluissa.

Käytetyt valuuttakurssit

1 euro = Ruotsin kruunua 2000 1999

Tuloslaskelmakurssi (keskimääräinen) 8,4631 8,8150

Tilinpäätöskurssi 8,8313 8,5625

1 euro = Tanskan kruunua

Tuloslaskelmakurssi (keskimääräinen) 7,4532 7,4358

Tilinpäätöskurssi 7,4631 7,4432

1 euro = Norjan kruunua

Tuloslaskelmakurssi (keskimääräinen) .. ..

Tilinpäätöskurssi 8,2335 ..

1 euro = 5,94573 markkaa (kiinteä kurssi)

Käsitteet


TuloslaskelmaNordea-konserni

Miljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

Liite 2000 1999 2000 1999

Liiketoiminnan tuototKorkotuotot 1 9 676 4 734 81 892 41 734

Korkokulut 1 -6 578 -2 936 -55 676 -25 886

Rahoituskate 1 3 098 1 798 26 216 15 848

Osinkotuotot 2 128 27 1 086 240

Palkkiotuotot ja -kulut 3 1 464 822 12 392 7 243

Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 4 383 105 3 243 926

Muut tuotot 5 213 273 1 799 2 407

Liiketoiminnan tuotot yhteensä 5 286 3 025 44 736 26 664

Liiketoiminnan kulutYleiset hallintokulut

Henkilöstökulut 6 -1 582 -787 -13 390 -6 938

Muut hallintokulut 7 -1 159 -771 -9 808 -6 799

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja

aineettomista hyödykkeistä 8 -210 -156 -1 806 -1 374

Liiketoiminnan kulut yhteensä -2 951 -1 714 -25 004 -15 111

Tulos ennen luottotappioita 2 335 1 311 19 732 11 553Luottotappiot, netto 9 -68 -26 -575 -229

Saamisen turvaamiseksi hankitun

omaisuuden arvonmuutokset 10 -11 4 -96 34

Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen

yritysten tuloksesta 11 60 97 507 863

Liikevoitto, pankkitoiminta 2 316 1 386 19 568 12 221Tulos ennen veroja, vakuutustoiminta 12 94 . . 800 . .Liikevoitto 2 410 1 386 20 368 12 221

Kiinteistöjen luovutustappiot/arvonalennukset -40 -145 -338 -1 283

Eläkekulujen oikaisut 13 57 65 492 573

Verot 14 -691 -205 -5 856 -1 804

Vähemmistöosuus -3 -3 -26 -31

Unidanmark-konsernin tulos

1–3, 2000 -180 – -1 516 –

Tilikauden voitto 1 553 1 098 13 124 9 676


Tase


Liite 31.12.2000 31.12.1999 31.12.2000 31.12.1999

VastaavaaKäteiset varat ja saamiset keskuspankeilta 15 2 341 2 693 20 676 23 056

Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 16 4 173 4 931 36 855 42 220

Saamiset luottolaitoksilta 17 21 344 9 095 188 494 77 879

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 18 128 617 68 210 1 135 851 584 050

Joukkovelkakirjat ja muut korolliset arvopaperit 21 23 769 9 329 209 910 79 877

Osakkeet ja osuudet 23 932 658 8 227 5 631

Sijoitukset, joissa riski on asiakkailla 24 3 737 – 33 004 –

Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä 25 420 331 3 707 2 832

Osakkeet ja osuudet tytäryrityksissä 26 35 335 311 2 867

Aineettomat hyödykkeet 27 2 522 142 24 741 1 212

Aineelliset hyödykkeet 28 2 153 3 033 19 014 25 968

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 29 2 571 1 338 22 706 11 458

Muut varat, pankkitoiminta 30 9 869 3 882 87 157 33 254

Varat, vakuutustoiminta 31

– Sijoitukset 18 099 . . 159 835 . .

– Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset 2 769 . . 24 458 . .

– Muut varat 1 113 . . 9 835 . .

Vastaavaa yhteensä 224 464 103 977 1 984 781 890 304

Omien velkojen vakuudeksi annettu omaisuus 32 7 574 6 572 66 893 56 273

VastattavaaVelat luottolaitoksille ja keskuspankeille 33 28 809 13 354 254 418 114 345

Yleisön talletukset 34 78 879 42 074 696 607 360 263

Muut velat yleisölle 35 1 932 1 924 17 063 16 473

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 36 56 409 28 094 498 167 240 557

Muut velat, pankkitoiminta 37 16 022 6 756 141 489 57 834

Vakuutustoiminnan velat 31

– Velat joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 175 . . 1 548 . .

– Vakuutustekninen vastuuvelka 16 914 . . 149 369 . .

– Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka 2 769 . . 24 455 . .

– Muut velat 936 . . 8 267 . .

Siirtovelat ja saadut ennakot 38 2 747 1 427 24 259 12 222

Pakolliset varaukset 39 1 166 672 10 293 5 752

Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 40 6 545 4 099 57 805 35 103

Vähemmistöosuus 56 51 497 440

Velat yhteensä 213 359 98 451 1 884 237 842 989

Oma pääoma 41

Osakepääoma 1 182 1 099 10 438 9 410

Ylikurssirahasto 4 269 983 37 700 8 417

Muut sidotut rahastot 700 629 6 185 5 386

Vapaat rahastot 3 401 1 717 33 097 14 426


Oma pääoma yhteensä 11 105 5 526 100 544 47 315Vastattavaa yhteensä 224 464 103 977 1 984 781 890 304

Vastuusitoumukset 42 10 162 7 035 89 740 60 234

Muut sitoumukset 43 526 143 379 532 4 646 518 3 249 752

Muut liitteetOngelmaluotot 19

Saamisen turvaamiseksi hankittu omaisuus 20

Korolliset arvopaperit 22

Vakavaraisuus 44

Johdannaissopimukset 45

Tase-erien todennäköinen luovutusarvo 46

Tase-erät valuutoittain 47

Liiketoiminnan tuottojen maantieteellinen jakauma 48

Konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle jätetty

konserniyritys 49


Rahoituslaskelma


2000 1999 2000 1999

Varsinaisen liiketoiminnan kassavirta ennen varsinaiseen

liiketoimintaan kuuluvien saamisten ja velkojen muutosta 2 492 1 933 21 092 17 043

Varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvien saamisten ja velkojen muutos -33 089 -4 639 -280 035 -40 893

Varsinaisen liiketoiminnan kassavirta -30 597 -2 706 -258 943 -23 850

Investointien kassavirta -1 892 -2 246 -16 012 -19 798

Rahoitustoiminnan kassavirta 34 768 6 600 296 043 55 992

Tilikauden kassavirta 1) 2 279 1 648 21 088 12 344

Likvidit varat tilikauden alussa 3 552 1 904 30 408 18 064

Likvidit varat tilikauden lopussa 5 831 3 552 51 496 30 408

1) Josta Unidanmarkin ja CBK:n hankintaUnidanmarkin osakkeet, käteismaksu -71 – -626 –CBK:n hankinta -3 326 – -29 373 –Tilikauden kassavirta 4 043 – 35 702 –


Tilinpäätöksen liitteet

Liite 1: Korkotuotot ja -kulutMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

KorkotuototSaamiset luottolaitoksilta 1 687 530 14 281 4 673

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 681 3 536 56 542 31 168

Korolliset arvopaperit

Vaihtuvat vastaavat 857 319 7 256 2 815

Pysyvät vastaavat 350 333 2 960 2 932

Muut korkotuotot 101 16 853 146

Korkotuotot yhteensä 9 676 4 734 81 892 41 734

KorkokulutVelat luottolaitoksille ja keskuspankeille 1 802 716 15 251 6 312

Yleisön talletukset 1 677 699 14 191 6 160

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 731 1 315 22 973 11 590

Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 344 191 2 909 1 687

Muut korkokulut 24 15 352 137

Korkokulut yhteensä 6 578 2 936 55 676 25 886

Rahoituskate 3 098 1 798 26 216 15 848

Saamisten ja talletusten keskikorkoSaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

Kanta keskimäärin 108 548 65 537 958 619 561 162

Keskikorko, % 6,1 5,4 6,1 5,4

Talletukset ja muut velat yleisölle

Kanta keskimäärin 68 436 42 503 604 380 363 933

Keskikorko, % 2,5 1,6 2,5 1,6

Konsernin tase keskisaldoin 2000 1999

Korko Korko

Miljoonaa euroa % Miljoonaa euroa %

Vastaavaa, pankkitoimintaSaamiset luottolaitoksilta 22 508 7,5 10 483 5,1

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 108 548 6,2 65 537 5,4

Korolliset arvopaperit 25 654 4,7 13 399 4,9

Muut korolliset varat 4 374 2,3 2 944 0,6

Korolliset varat yhteensä 161 084 6,0 92 363 5,1

Korottomat varat 15 731 – 8 105 –

Vastaavaa yhteensä, pankkitoiminta 176 815 5,5 100 468 4,7

Vastattavaa, pankkitoimintaVelat luottolaitoksille ja keskuspankeille 27 609 6,5 15 215 4,7

Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle 68 436 2,5 42 503 1,6

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 47 739 5,7 24 696 5,3

Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 5 097 6,7 3 433 5,6

Muut korolliset velat 3 829 0,6 2 771 0,6

Korolliset velat, yhteensä 152 710 4,3 88 618 3,3

Korottomat velat 14 877 – 6 495 –

Velat yhteensä, pankkitoiminta 167 587 3,9 95 113 3,1Oma pääoma 11 161 5 355

Vastattavaa, pankkitoiminta 178 748 3,7 100 468 2,9

Rahoituskate/taseen loppusumma keskimäärin, % 1,8 1,8


Liite 2: OsinkotuototMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Osakkeet ja osuudet 128 1) 27 1 086 1) 240

Yhteensä 128 27 1 086 240

1) Sisältää osinkoja Svenska Exportkreditiltä 38 miljoonaa euroa (320 miljoonaa Ruotsin kruunua) ja CBK:lta 20 miljoonaa euroa (170 miljoonaa Ruotsin kruunua).

Liite 3: Palkkiotuotot ja -kulutMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

PalkkiotuototArvopaperit 883 401 7 473 3 532

Luotonanto 288 207 2 437 1 824

Ottolainaus ja maksuliikenne 432 247 3 656 2 176

Muut palkkiotuotot 125 63 1 055 557

Yhteensä 1 728 918 14 621 8 089

PalkkiokulutMaksuliikenne 121 70 1 026 613

Arvopaperit 76 13 647 116

Muut palkkiokulut 67 13 556 117

Yhteensä 264 96 2 229 846

Palkkiotuotot ja -kulut 1 464 822 12 392 7 243

Liite 4: Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuototMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Toteutuneet voitot/tappiotOsakkeet/osuudet ja muut osakesidonnaiset erät 167 166 1 416 1 457

Korolliset arvopaperit ja muut korkosidonnaiset erät -66 24 -551 210

Velkojen lunastus – – – –

101 190 865 1 667

Toteutumattomat voitot/tappiotOsakkeet/osuudet ja muut osakesidonnaiset erät -18 -8 -150 -68

Korolliset arvopaperit ja muut korkosidonnaiset erät 121 -148 1 021 -1 301

103 -156 871 -1 369

Muut 5 0 42 3

Valuuttakurssimuutokset 174 71 1 465 625

Yhteensä 383 105 3 243 926


Liite 5: Muut tuototMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Osakkeiden ja osuuksien luovutusvoitot 45 18 381 157

Osakkeiden ja osuuksien luovutusvoitot, konserniyritykset – 16 – 140

Kiinteistöjen luovutusvoitot 17 – 139 –

Tuotot saamisen turvaamiseksi hankitusta omaisuudesta 1 2 9 14

Kiinteistötuotot 87 169 735 1 494

Muut 63 68 535 602

Yhteensä 213 273 1 799 2 407

Liite 6: HenkilöstökulutMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Palkat ja palkkiot (erittely alla) 1 165 575 9 861 5 073

Eläkekulut (erittely alla) 143 59 1 213 521

Sosiaalikulut 176 112 1 490 983

Maksut henkilöstörahastoon 45 35 378 309

Muut henkilöstökulut 53 6 448 52

Yhteensä 1 582 787 13 390 6 938

Palkat ja palkkiot:Hallituksille ja konsernijohdolle 6 5 49 40

Muulle henkilöstölle 1 159 570 9 812 5 033

Yhteensä 1 165 575 9 861 5 073

Eläkekulut:Laskennalliset eläkekulut 15 17 131 152

Eläkevakuutusmaksut 128 42 1 082 369

Yhteensä 143 59 1 213 521


Konsernin henkilöstömäärä keskimäärin

Henkilötyövuotta 2000 1999

Merita Pankki -konserni 11 564 11 730

Nordbanken-konserni 7 196 6 753

Tryg Baltica -konserni 2 913 –

Unibank-konserni 9 820 –

Muut yritykset 725 819

Yhteensä 32 218 19 302

Josta

naisia 20 507 . .

miehiä 11 711 . .

Josta: muualla kuin Ruotsissa 24 784 12 519

Henkilöstömäärä yhteensä, 31.12., CBK mukaanlukien (2000) 39 068 18 897

Ruotsin luottolaitosten ja arvopaperiyritysten tilinpäätöksestä annetun lain mukaista maakohtaista jaottelua henkilöstöstä ja palkoista ei ole

sisällytetty tähän painettuun vuosikertomukseen. Tiedot ovat pyydettäessä saatavissa konsernin taloushallinnosta.

Laskennallisiin eläkekuluihin sisältyy erityinen palkkavero.

Maksetun veron määrä esitetään tuloslaskelman erässä

"Eläkekulujen oikaisut".

Hallituksen jäsenten ja konsernijohdon eläkkeistä aiheutuneet kus-

tannukset olivat yhteensä 5 miljoonaa euroa. Edellä mainittuihin

liittyvät eläkevastuut ovat yhteensä 10 miljoonaa euroa.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiotVuoden 2000 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti hallituksen

puheenjohtajana toimineelle Jacob Palmstiernalle maksettiin

28 117 euron suuruinen kiinteä palkkio.

Vesa Vainio toimi hallituksen varapuheenjohtajana vuoden 2000

varsinaiseen yhtiökokoukseen asti ja hallituksen puheenjohtajana

sen jälkeen. Hänelle maksettiin 144 639 euron suuruinen kiinteä

palkkio. Lisäksi Vesa Vainio sai toimestaan Merita Oyj:n toimitus-

johtajana palkkaa ja palvelusuhteestaan MeritaNordbanken -kon-

serniin palkkiota yhteensä 719 380 euroa, josta 202 043 euroa oli

tulosperusteista palkkiota vuodelta 1999. Tämän lisäksi Vesa

Vainiolla on auto- ja asuntoetu. Hänen aikaisemmasta tehtävästään

Meritan pääjohtajana on voimassa oleva eläkevastuu. Hän on

oikeutettu vanhuuseläkkeeseen, joka on 60 prosenttia eläke-

palkasta koko eläkeajalta.

Hallituksen varapuheenjohtajana 31.12.2000 saakka toimineelle

Jørgen Høeg Pedersenille maksettiin 62 034 euron kiinteä palkkio.

Muille hallituksen jäsenille, jotka eivät ole Nordean palveluksessa,

maksettiin kullekin 29 540 euron suuruinen kiinteä palkkio ja palk-

kiot hallituksen sekä valiokuntien kokouksista. Hallituksen jäsenil-

le maksetut palkkiot olivat yhteensä 518 494 euroa.

Niille hallituksen jäsenille, jotka eivät ole Nordean palveluksessa, ei

ole sovittu maksettavaksi erorahaa, eläkettä eikä muita vastaavan-

laisia suorituksia.

Konsernijohdolle maksetut palkkiotKonsernijohtajan työehdot ovat hallituksen palkkiovaliokunnan

laatimat ja hallituksen vahvistamat. Muiden konsernijohdon jäsen-

ten työehdoista päättää konsernijohtaja kuunneltuaan palkkiova-

liokunnan kantaa.

Vuonna 2000 konsernijohtajana toimineelle Hans Dalborgille

(Nordean toimitusjohtaja) maksettiin yhteensä 846 711 euroa, josta

196 736 euroa oli tulosperusteista palkkiota vuodelta 1999. Lisäksi

Hans Dalborgilla oli auto- ja asuntoetu.

Muille konsernijohdon jäsenille maksettiin yhteensä 5,3 miljoonaa

euroa, josta 0,8 miljoonaa euroa oli tulosperusteista palkkiota vuo-

delta 1999. Edellä mainituilla oli lisäksi autoetu ja joissakin tapauk-

sissa myös asuntoetu.

Suomalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten konsernijohdon jäsenten

työehtoja koskevien sopimusten mukaisesti he ovat oikeutettuja

kuuden kuukauden irtisanomisajan palkkaan. Heille maksettava

eroraha ei saa ylittää 18 kuukauden palkkaa. Maksettavasta mää-

rästä vähennetään maksukauden 18 viimeiseltä kuukaudelta mah-

dollisesti muusta toimesta saatava palkka. Tanskalaisten konserni-

johdon jäsenille maksetaan irtisanomisajan palkkaa 12 kuukaudel-

ta ja erorahaa 12 kuukaudelta, mikäli he eivät ole tänä aikana kil-

pailevien yritysten palveluksessa.

Mikäli nykyisen konsernijohtajan, Thorleif Krarupin työsopimus

päättyy ennenaikaisesti, hänelle maksetaan irtisanomisajan palkkaa

12 kuukaudelta ja erorahaa 24 kuukaudelta. Hänen on jäätävä

eläkkeelle täytettyään 62 vuotta ja hän on oikeutettu saamaan elä-

kettä, joka on 60 prosenttia eläkepalkasta koko eläkeajan.

Työsopimuksen mukaan hänellä on oikeus jäädä eläkkeelle täytet-

tyään 55 vuotta ja saada eläkettä 65 prosenttia eläkepalkasta siihen

saakka kun hän täyttää 62 vuotta.

Konsernijohdon suomalaisilla, norjalaisilla ja ruotsalaisilla jäsenillä

on oikeus siirtyä eläkkeelle täytettyään 60 vuotta ja tanskalaisilla

konsernijohdon jäsenillä täytettyään 62 vuotta. Entiselle konserni-

johtajalle, Hans Dalborgille maksetaan eläkettä 75 prosenttia elä-

kepalkasta 60 vuoden iästä 65 vuoden ikään asti. Sen jälkeen van-

huuseläke muodostaa 65 prosenttia korvauksesta perusmäärään

130 saakka (Ruotsissa) ja sen yli menevältä osalta 32,5 prosenttia.

Muiden konsernijohdon ruotsalaisten jäsenten osalta eläke on 65

vuoden ikään saakka 70 prosenttia eläkepalkasta. Sen jälkeen heil-

le maksetaan virkaeläkejärjestelmän mukainen vanhuuseläke.

Konsernijohdon suomalaisten jäsenten eläke on 60 prosenttia,

muiden tanskalaisten jäsenten 50 prosenttia ja norjalaisten jäsen-

ten 70 prosenttia eläkepalkasta koko eläkeajalta.

Luotot hallituksen jäsenille ja konsernijohdolleHallituksen jäsenille ja konsernijohdolle myönnettyjen luottojen

yhteismäärä oli tilivuoden lopussa 2,2 miljoonaa euroa.


Liite 7: Muut hallintokulutMiljoonaa euroa Miljonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Tietotekniikkakulut 239 1) 139 2 023 1) 1 222

Markkinointikulut 93 66 786 578

Posti- ja puhelinkulut 114 74 969 655

Muut hallintokulut 2) 303 189 2 557 1 666

Korvaukset Ruotsin Postille 86 80 729 709

Vuokrakulut 153 89 1 296 783

Kiinteistökulut 81 95 686 838

Muut 90 39 762 348

Yhteensä 1 159 771 9 808 6 799

1) Sisältää käyttö-, huolto- ja ylläpitokustannukset sekä konsulttipalkkiot. Tietotekniikkakulut yhteensä olivat 670 miljoonaa euroa (5 670 miljoonaa Ruotsin kruunua).

Miljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua2) Tilintarkastajille maksetut palkkiot ja kulukorvaukset 2000 1999 2000 1999

KPMG

Tilintarkastukset 2 2 16 15

Muut toimeksiannot 2 2 17 21

PriceWaterhouseCoopers

Tilintarkastukset 0 0 3 1

Muut toimeksiannot 0 – 4 –

Deloitte & Touche

Tilintarkastukset 0 – 3 –

Muut toimeksiannot 1 – 5 –

Yhteensä 5 4 48 37

Liite 8: Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistäMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Aineelliset hyödykkeetKoneet ja kalusto 77 73 655 643

Rakennukset 67 51 571 448

Aineettomat hyödykkeetKonserniliikearvon poistot

Unibank 35 – 317 –

Vakuutusyhtiöt 31 – 274 –

Christiania Bank – – – –

Kansallis-Osake-Pankki 13 13 107 112

Muut konserniliikearvopoistot 14 26 119 233

Muut aineettomat hyödykkeet 7 4 63 36

Yhteensä 244 167 2 106 1 472

– josta vakuutustoiminnan liikearvo -31 – -274 –

– josta pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yhtiöiden liikearvo -3 -11 -26 -98

Yhteensä 210 156 1 806 1 374


Liite 9: Luottotappiot, nettoMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

Arvonalennukset 652 257 5 522 2 265

Palautukset -584 -231 -4 947 -2 036

Yhteensä 68 26 575 229

ErittelytSaatavakohtaisesti arvostetut saamiset

Toteutuneet luottotappiot 751 803 6 353 7 078

Tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot,

joista on aikaisemmin tehty luottotappiovaraus -701 -788 -5 931 -6 947

Tilikauden aikana tehdyt luottotappiovaraukset 567 219 4 794 1 927

Palautukset toteutuneista luottotappioista -82 -43 -692 -375

Luottotappiovarausten peruutukset -437 -142 -3 696 -1 247

Tilikauden aikana saatavakohtaisesti arvostetuista saamisisista, netto 98 49 828 436

Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetut saamiset

Toteutuneet luottotappiot 19 21 163 184

Palautukset toteutuneista luottotappioista -14 -13 -116 -117

Luottotappiovarausten peruutukset / uudet luottotappiovaraukset -18 -11 -149 -97

Tilikauden aikana saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista saamisista, netto -13 -3 -102 -30

MaariskitMaariskivarausten peruutukset / uudet maariskivaraukset -18 -20 -156 -177

VastuusitoumuksetTakauksista ja muista vastuusitoumuksista aiheutuneet tappiot, netto 1 0 5 0

Yhteensä 68 26 575 229

Liite 10: Saamisen turvaamiseksi hankitun omaisuuden arvonmuutoksetMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Toteutunut arvonmuutos

Saamisen turvaamiseksi hankittu kiinteistöomaisuus 0 0 -1 4

Muu saamisen turvaamiseksi hankittu omaisuus – 2 – 14

0 2 -1 18

Toteutumaton arvonmuutos

Saamisen turvaamiseksi hankittu kiinteistöomaisuus 0 -2 -2 -15

Muu saamisen turvaamiseksi hankittu omaisuus 11 -4 99 -37

11 -6 97 -52

Yhteensä 11 -4 96 -34

Liite 11: Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyistä yhtiöistäMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Tytäryhtiöt 10 48 85 427

Osakkuusyhtiöt 50 49 422 436

Yhteensä 60 97 507 863


Liite 12: Tulos ennen veroja, vakuutustoiminta Miljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

VahinkovakuutusVakuutusmaksutuotot jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen 1 364 11 542

Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen 117 994

Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen -1 140 -9 649

Vakuutustoiminnan liikekulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen -370 -3 129

Vakuutustekninen tulos -29 -242

SijoitustoimintaKorot ym. 143 1 210

Toteutuneet ja toteutumattomat voitot 68 577

Sijoitustoiminnan kulut -6 -50

Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirto -123 -1 041

Sijoitustoiminnan tulos 82 696

Tulos ennen veroja, Vahinkovakuutus 53 . . 454 . .

Henki- ja eläkevakuutusVakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen 2 755 23 313

Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen 779 6 590

Korvauskulut, maksetut korvaukset ja varausten muutos -3 079 -26 056

Asiakashyvitystasoitusvastuun muutos jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen -341 -2 882

Vakuutustoiminnan liikekulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen -102 -863

Vakuutustekninen tulos 12 102

SijoitustoimintaKorot ym. 692 5 860

Toteutuneet ja toteutumattomat voitot 244 2 069

Sijoitustoiminnan kulut -11 -95

Eläketuotoista maksettava vero ym. -83 -706

Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirto -781 -6 613

Sijoitustoiminnan tulos 61 515

Tulos ennen veroja, Henki- ja eläkevakuutus 73 . . 617 . .

Tulos ennen veroja ja konsernioikaisuja 126 . . 1 071 . .

Konsernioikaisut (liikearvopoistot) -32 . . -271 . .

Tulos ennen veroja, vakuutustoiminta 94 . . 800 . .

Liite 13: Eläkekulujen oikaisutMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Laskennalliset eläkekulut 15 17 131 152

Maksetut eläkkeet -32 -32 -268 -281

Maksut eläkelaitoksille / palautukset eläkelaitoksilta 74 81 629 708

Ruotsissa maksettava erityinen palkkavero – 0 – -1

Muut – -1 – -5

Yhteensä 57 65 492 573


Liite 14: Tilikauden voitosta maksettava veroMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Tulovero 1) 470 282 3 986 2 479

Laskennalliset verot 221 -77 1 870 -675

Yhteensä 691 205 5 856 1 804

1) Josta

aikaisempien tilikausien tuloksesta maksettu vero -1 15 -6 130

osakkuusyritysten tuloksesta maksettu vero 9 1 76 6

Liite 15: Käteisvarat ja saamiset keskuspankeilta Vaihtuvat vastaavat

Erään luetaan kassa ja vaadittaessa maksettavat saamiset Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan keskuspankeilta.

Liite 16: Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistuksetMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Vaihtuvat vastaavat

Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat valtion velkasitoumukset 1 599 2 212 14 123 18 937

Muut keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat arvopaperit 1 142 852 10 084 7 297

Pysyvät vastaavat

Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat valtion velkasitoumukset 1 432 1 867 12 648 15 986

Muut keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat arvopaperit – – – –

Yhteensä 4 173 4 931 36 855 42 220

MaturiteettitietojaJäljellä oleva juoksuaika (kirjanpitoarvo)

Alle 1 vuosi 3 167 2 643 27 971 22 633

1–5 vuotta 729 1 892 6 434 16 198

5–10 vuotta 252 394 2 228 3 368

Yli 10 vuotta 25 2 222 21

Yhteensä 4 173 4 931 36 855 42 220

Keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika, vuotta 1,2 1,7 1,2 1,7

Liikkeeseenlaskijan mukainen jaottelu liitteessä 22


Liite 17: Saamiset luottolaitoksilta Miljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Pysyvät vastaavat

Keskuspankki 326 12 2 880 104

Muut ruotsalaiset pankit 891 2 584 7 869 22 128

Ulkomaiset pankit 19 899 5 804 175 737 49 696

Muut luottolaitokset 495 695 4 370 5 951

Yhteensä 21 611 9 095 190 856 77 879

Josta eläkesäästötalletukset (liite 24) -267 – -2 362 –

Yhteensä 21 344 9 095 188 494 77 879


Alle 3 kk 16 847 7 533 148 779 64 502

3 kk–1 vuosi 1 528 884 13 492 7 569

1–5 vuotta 1 431 255 12 641 2 183

Yli 5 vuotta 1 805 423 15 944 3 625

Yhteensä 21 611 9 095 190 856 77 879


Liite 18: Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltäMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Pysyvät vastaavat 128 617 68 210 1 135 851 584 050

Yhteensä 128 617 68 210 1 135 851 584 050

Rahoitusleasing, bruttoinvestoinnit 2 860 2 587 25 255 22 155

Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot 460 359 4 066 3 077


Vaadittaessa maksettavat

Alle 3 kk 32 468 18 377 286 732 157 349

3 kk–1 vuosi 14 877 12 235 131 386 104 764

1–5 vuotta 40 444 23 721 357 172 203 109

Yli 5 vuotta 40 828 13 877 360 561 118 828

Yhteensä 128 617 68 210 1 135 851 584 050



Liite 19: OngelmaluototMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Järjestämättömät saamiset, joiden korko kirjataan tuloksi suoriteperusteen mukaan 1) 78 8 685 72

Epävarmat saamiset, brutto, joiden korko kirjataan tuloksi kassaperusteen mukaan 3 053 2 252 26 963 19 287

./. luottotappiovaraukset -2 256 -1 460 -19 921 -12 503

Epävarmat saamiset, netto 797 792 7 042 6 784

Matalakorkoiset saamiset 29 13 258 108

Ongelmaluotot yhteensä 2) 826 805 7 300 6 892

Maariskivaraus 143 158 1 262 1 357

Maariskivarauksen kattamat saamiset 1 723 1 351 15 219 11 570

./. maariskivaraus -113 -131 -997 -1 124

Netto 1 610 1 220 14 222 10 446

Takauksia koskeva pakollisiin varauksiin

kirjattu maariskivaraus (liite 39) 30 27 266 233

1) Järjestämättömät saamiset, joiden vakuuksien arvo ylittää selvästi saamisen pääoman ja kertyneen koron määrän.2) Vastaavat pro forma -luvut vuodelta 1999: epävarmat saamiset, brutto 3 367 miljoonaa euroa; luottotappiovaraukset 2 439 miljoonaa euroa; epävarmat saamiset, netto,

928 miljoonaa euroa ja matalakorkoiset saamiset 25 miljoonaa euroa.

Liite 20: Saamisen turvaamiseksi hankittu omaisuusMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Vaihtuvat vastaavatKirjanpitoarvo/markkina-arvo

Osakkeet ja osuudet 11 27 101 229

Rakennukset ja maa-alueet (erittely alla) 18 33 155 282

Muu omaisuus 1 – 8 –

Yhteensä 30 60 264 511

Nettotuotto Rakennukset ja maa-alueet

Vuokratuotot 2 3 20 30

Käyttökustannukset -1 -2 -11 -19

Käyttökate 1 1 9 11

Prosenttia keskimääräisestä kirjanpitoarvostaRakennukset ja maa-alueet 0,9 1,2

Osakkeet ja osuudet 0,3 2,3

Muu omaisuus 0,0 –

Yhteensä 0,5 1,4


Liite 21: Joukkovelkakirjat ja muut korolliset arvopaperit Miljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Vaihtuvat vastaavat

Julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat 4 492 655 39 672 5 608

Muiden liikkeeseenlaskemat 16 219 4 750 143 233 40 671

Pysyvät vastaavat

Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat 540 512 4 768 4 383

Muiden liikkeeseenlaskemat 4 094 3 412 36 159 29 215

Yhteensä 25 345 9 329 223 832 79 877

Josta eläkesäästötalletukset (liite 24) -1 576 – -13 922 –

Yhteensä 23 769 9 329 209 910 79 877


Alle 1 vuosi 14 314 3 294 126 412 28 198

1–5 vuotta 6 520 5 631 57 578 48 218

5–10 vuotta 1 303 398 11 510 3 411

Yli 10 vuotta 3 208 6 28 332 50

Yhteensä, eläkesäästötalletukset mukaan lukien 25 345 9 329 223 832 79 877



Liite 22: Korolliset arvopaperit yhteensä, liitteet 16 ja 21Miljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Vaihtuvat vastaavat

Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat valtion velkasitoumukset ym. 6 091 2 867 53 796 24 545

Joukkovelkakirjalainat ja muut arvopaperit 17 361 5 602 153 316 47 968

Yhteensä 23 452 8 469 207 112 72 513

Pysyvät vastaavat

Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat valtion velkasitoumukset ym. 1 972 2 379 17 416 20 369

Joukkovelkakirjat ja muut arvopaperit 4 094 3 412 36 159 29 215

Yhteensä 6 066 5 791 53 575 49 584

Kirjanpitoarvo yhteensä, ennen eläkesäästötalletusten vähennystä (liite 24) 29 518 14 260 260 687 122 097

Nimellisarvo yhteensä 1) 29 612 14 173 261 515 121 352

Kirjanpitoarvon ja nimellisarvon erotus:

Suurempi kirjanpitoarvo 160 63 1 411 539

Pienempi kirjanpitoarvo -66 -150 -583 -1 284

Netto 94 -87 828 -745

MaturiteettitietojaJäljellä oleva korkosidonnaisuusaika (kirjanpitoarvo)

Alle 1 vuosi 17 481 5 937 154 384 50 831

1–5 vuotta 7 248 7 523 64 011 64 416

5–10 vuotta 1 556 792 13 738 6 779

Yli 10 vuotta 3 233 8 28 554 71

Yhteensä 29 518 14 260 260 687 122 097

Keskimääräinen jäljellä oleva korkosidonnaisuusaika, vuotta 2,4 1,9 2,4 1,9

Jako liikkeeseenlaskijan mukaanVaihtuvat vastaavatKirjanpitoarvo

Ruotsin valtio 940 1 441 8 305 12 342

Ruotsin kunnat 21 98 182 841

Ruotsalaiset asuntoyhteisöt 1 680 2 211 14 840 18 935

Muut ruotsalaiset liikkeeseenlaskijat

Muut kuin rahoituslaitokset 503 357 4 445 3 056

Rahoituslaitokset 121 769 1 065 6 587

Muut valtiot 5 151 260 45 491 2 220

Muut ulkomaiset liikkeeseenlaskijat 15 036 3 333 132 784 28 532

Yhteensä 23 452 8 469 207 112 72 513

1) Nimellisarvo on saamisesta eräpäivänä maksettava arvo.


Liite 22: Korolliset arvopaperit yhteensä, liitteet 16 ja 21 (jatkoa)


2000 1999 2000 1999

Todennäköinen luovutushintaRuotsin valtio 940 1 441 8 305 12 342






Muut valtiot 5 151 259 45 491 2 220


Yhteensä 23 454 8 452 207 127 72 368

Kertynyt hankintahintaRuotsin valtio 922 1 445 8 144 12 371






Muut valtiot 5 169 256 45 652 2 191


Yhteensä 23 413 8 498 206 760 72 755

Pysyvät vastaavatKirjanpitoarvo / kertynyt hankintahinta

Ruotsin valtio 599 935 5 291 8 007




Muut kuin rahoituslaitokset 0 0 0 0

Rahoituslaitokset 0 0 0 1

Muut valtiot 3 296 3 063 29 118 26 224

Yhteensä 6 066 5 791 53 575 49 584

Todennäköinen luovutushintaRuotsin valtio 631 958 5 576 8 202




Muut kuin rahoituslaitokset 0 0 1 0

Rahoituslaitokset 0 0 0 1

Muut valtiot 3 324 3 066 29 354 26 250

Yhteensä 6 148 5 801 54 297 49 670


Liite 23: Osakkeet ja osuudetMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Vaihtuvat vastaavatKaupankäyntiosakkeet (sis. eläkesäästötalletukset) 2 192 101 19 351 863

Saamisen turvaamiseksi hankitut osakkeet 11 18 100 150

Muut 1) 489 479 4 318 4 109

Pysyvät vastaavatMuut osakkeet ja osuudet 1) 79 60 698 509

Yhteensä 2 771 658 24 467 5 631

josta eläkesäästötalletukset (liite 24) -1 839 – -16 240 –

Yhteensä 932 658 8 227 5 631

Josta julkisesti noteeratut osakkeet (sis. eläkesäästötalletukset) 2 538 556 22 413 4 756

Muut 233 102 2 054 875

Yhteensä 2 771 658 24 467 5 631

1) Erittely sivulla 140.

Liite 24: Sijoitukset, joissa riski on asiakkaallaMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Unibankin taseeseen sisältyy asiakkaiden eläkesäästötalletuksia, joiden tuotto on suoraan sidoksissa niiden sijoitusten tuottoon, joihin varat

on sijoitettu. Koska nämä varat ovat juridisesti pankin omaisuutta, ne on sisällytetty konsernitaseeseen. Seuraavassa erittely näistä sijoituk-

sista:

VastaavaaSaamiset luottolaitoksilta 267 2 362

Joukkovelkakirjat ja muut korolliset arvopaperit 1 576 13 922


Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 3 23

Muut varat, pankkitoiminta 52 457

Vastaavaa yhteensä 3 737 – 33 004 –

VastattavaaYleisön talletukset 3 557 31 413

Muut velat, pankkitoiminta 27 240

Siirtovelat ja saadut ennakot 153 1 351

Vastattavaa yhteensä 3 737 – 33 004 –

Eläkesäästötalletusten tuotto 121 – 1 020 –


Liite 25: Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissäMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Pysyvät vastaavat

Rahoituslaitokset 126 27 1 115 238

Muut 294 304 2 592 2 594

Yhteensä 420 331 3 707 2 832

Josta julkisesti noteeratut osakkeet – 48 – 410

Erittely sivulla 141.

Liite 26: Osakkeet ja osuudet tytäryrityksissäMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Pysyvät vastaavat

Osakkeet rahoituslaitoksissa – – – –

Muut 35 335 311 2 867

Yhteensä 35 335 311 2 867

Josta julkisesti noteeratut osakkeet – – – –

Erittely sivulla 142.

Liite 27: Aineettomat hyödykkeetMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Konserniliikearvo

Unibank 1) 514 – 6 270 –

Vakuutusyhtiöt 1) 556 – 5 651 –

Christiania Bank 1 326 – 11 714 –

Kansallis-Osake-Pankki 63 76 557 648

Muu konserniliikearvo 26 27 230 238

Muut 37 39 319 326

Yhteensä 2 522 142 24 741 1 212

1) Erittely sivulla 134, liite 41.

Liikearvo

Hankinta-arvo 1. tammikuuta 164 139 1 404 1 193

Hankinnat vuoden aikana 2 460 25 24 198 211

Tilikauden aikana tehdyt suunnitelman mukaiset poistot -90 1) -28 -791 1) -257

Aikaisempina vuosina kertyneet suunnitelman mukaiset poistot -60 -33 -514 -261

Valuuttakurssimuutokset 11 – 125 –

Suunnitelman mukainen jäännösarvo/kirjanpitoarvo 2 485 103 24 422 886

Muut aineettomat hyödykkeet, kirjanpitoarvo 37 39 319 326

Yhteensä 2 522 142 24 741 1 212

1) Lukuun ottamatta pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yhtiöiden liikearvoa 3 miljoonaa euroa (26 miljoonaa Ruotsin kruunua).


Liite 28: Aineelliset hyödykkeetMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Vaihtuvat vastaavat 19 33 163 282

Pysyvät vastaavat 2 134 3 000 18 851 25 686

Yhteensä 2 153 3 033 19 014 25 968

Vaihtuvat vastaavatSaamisen turvaamiseksi hankittu omaisuus 1)

Rakennukset ja maa-alueet 18 33 155 282

Muut varat 1 – 8 –

Yhteensä 19 33 163 282

Pysyvät vastaavat

Koneet ja kalustoHankintameno tilikauden alussa 786 655 6 939 5 607

Ostot tilikauden aikana 244 222 2 140 1 901

Myynnit/luovutukset tilikauden aikana -115 -91 -1 012 -780

Siirrot omaisuuslajien välillä -23 -73 -202 -628

Tilikauden aikana tehdyt suunnitelman mukaiset poistot -77 -77 -684 -663

Tilikauden aikana myytyihin/luovutettuihin koneisiin ja

kalustoon kohdistuvat kertyneet poistot 33 9 289 76

Arvonalennukset ja -palautukset vuoden aikana 0 0 0 1

Aikaisempina vuosina kertyneet suunnitelman mukaiset poistot -514 -373 -4 543 -3 189

Suunnitelman mukainen jäännösarvo/kirjanpitoarvo, netto 334 272 2 927 2 325

Tilikauden aikana tehdyt suunnitelman ylittävät poistot – – – –

Aikaisempina vuosina kertyneet suunnitelman ylittävät poistot – – – –

Maa-alueet ja rakennukset Hankintameno tilikauden alussa 4 194 4 379 37 033 37 492

Ostot tilikauden aikana 991 314 8 748 2 688

Myynnit tilikauden aikana -2 479 -425 -21 891 -3 648

Siirrot omaisuuslajien välillä 496 -107 4 380 -903

Tilikauden aikana tehdyt suunnitelman mukaiset poistot -67 -51 -593 -433

Arvonalennukset ja palautukset vuoden aikana 2 -30 15 -259

Tilikauden aikana myytyihin rakennuksiin kohdistuvat kertyneet poistot 70 48 618 414

Aikaisempina vuosina kertyneet suunnitelman mukaiset poistot -574 -567 -5 023 -4 851

Aikaisempina vuosina kertyneet arvonalennukset -844 -844 -7 456 -7 230

Aikaisempina vuosina kertyneet arvonkorotukset 11 11 95 95

Vähennyksiin kohdistuvat arvonmuutokset – 0 – -4

Suunnitelman mukainen jäännösarvo/kirjanpitoarvo 1 800 2 728 15 924 23 361

1) Ks. liite 20, saamisen turvaamiseksi hankittu omaisuus.

Liite 29: Siirtosaamiset ja maksetut ennakotMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Siirtyvät korkotuotot 2 241 1 007 19 793 8 620

Muut siirtosaamiset 296 309 2 620 2 648

Maksetut ennakot 34 22 293 190

Yhteensä 2 571 1 338 22 706 11 458


Liite 30: Muut varatMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Johdannaissopimukset

Korkojohdannaiset 4 073 1 963 35 973 16 812

Valuuttajohdannaiset 4 361 1 007 38 513 8 623

Muut 124 32 1 094 280

Arvopaperivälityksen saamiset 198 280 1 749 2 400

Laskennalliset verosaamiset 134 194 1 186 1 664

Verosaamiset 16 8 141 68

Muut 963 398 8 501 3 407

Yhteensä 9 869 3 882 87 157 33 254

Liitee 31: Vakuutustoiminnan tase 1)


2000 1999 2000 1999

VastaavaaAineettomat hyödykkeet 5 40

Sijoitukset

Kiinteistösijoitukset 1 853 16 364

Osakkeet ja osuudet tytär- ja osakkuusyrityksissä 0 1


Korolliset arvopaperit 9 987 88 192

Muut 24 220

Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset

Kiinteistöomaisuus – –

Osakkeet ja osuudet tytär- ja osakkuusyrityksissä 6 51

Osakkeet 2 565 22 661

Korolliset arvopaperit 186 1 640

Muut 12 106

Rahat ja pankkisaamiset 855 7 551

Muut varat 253 2 244

Vastaavaa yhteensä 21 981 – 194 128 –

VastattavaaOma pääoma 1 187 10 489

Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 175 1 548

Vakuutustekninen vastuuvelka 16 914 149 369

Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka 2 769 24 455

Muut velat 936 8 267

Vastattavaa yhteensä 21 981 – 194 128 –

1) Livia ei sisälly lukuihin, katso liite 49.


Liite 32: Annetut vakuudetMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Omista veloista annetut vakuudet

Kiinteistökiinnitykset 1 190 7 1 631

Leasingsopimukset 256 273 2 262 2 334

Arvopaperit ym. 6 748 6 028 59 598 51 614

Muut annetut vakuudet 569 81 5 026 694

Yhteensä 7 574 6 572 66 893 56 273

Yllä mainitut vakuudet liittyvät seuraaviin velkaeriin

Velat luottolaitoksille 5 847 5 551 51 636 47 531

Talletukset 807 613 7 129 5 247

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 82 147 724 1 261

Muut velat ja sitoumukset 18 20 154 172

Yhteensä 6 754 6 331 59 643 54 211

Liite 33: Velat luottolaitoksille ja keskuspankeilleMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Ruotsin keskuspankki 1 358 0 11 990 2

Muut ruotsalaiset pankit 1 003 3 463 8 859 29 653

Ulkomaiset pankit 25 785 8 822 227 716 75 535

Muut luottolaitokset 663 1 069 5 853 9 155

Yhteensä 28 809 13 354 254 418 114 345

Josta konserniyritykset – – – –


Vaadittaessa maksettavat 2 655 1 135 23 451 9 725

Alle 3 kk 21 036 9 060 185 775 77 567

3 kk–1 vuosi 4 420 2 745 39 031 23 507

1 – 5 vuotta 570 146 5 034 1 247

Yli 5 vuotta 128 268 1 127 2 299

Yhteensä 28 809 13 354 254 418 114 345



Liite 34: Yleisön talletuksetMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Yhteensä 78 879 42 074 696 607 360 263

Ruotsin valtion talletustakauksen piiriin kuuluvat talletukset sisältyvät talletuksiin ottamatta huomioon yksittäisen talletuksen määrän ylä-

rajaa. Talletukset ovat vaadittaessa maksettavia. Myös IPS-eläkesäästötalletukset kuuluvat tähän erään, samoin kuin Unibankin eläkesäästö-

talletukset, joita oli 3 557 miljoonaa euroa (31 413 miljoonaa Ruotsin kruunua) (liite 24).

Liite 35: Muut velat yleisölleMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Yhteensä 1 932 1 924 17 063 16 473


Vaadittaessa maksettavat 4 215 33 1 839

Alle 3 kk 889 1 459 7 848 12 490

3 kk–1 vuosi 461 208 4 074 1 777

1 – 5 vuotta 95 42 842 367

Yli 5 vuotta 483 – 4 266 –

Yhteensä 1 932 1 924 17 063 16 473


Liite 36: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjatMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjatSijoitustodistukset 22 817 14 025 201 503 120 085

Yritystodistukset 1 037 1 222 9 157 10 461

Vähittäismarkkinoille suunnatut joukkovelkakirjat 81 444 713 3 801

Muut joukkovelkakirjat 32 223 12 076 284 573 103 412

MuutPankkivekselit ym. 251 327 2 221 2 798

Yhteensä 56 409 28 094 498 167 240 557


Vaadittaessa maksettava 251 327 2 221 2 798

Alle 1 vuosi 29 194 18 703 257 817 160 149

1– 5 vuotta 13 402 8 884 118 358 76 072

5–10 vuotta 1 297 180 11 459 1 538

Yli 10 vuotta 12 265 – 108 312 –

Yhteensä 56 409 28 094 498 167 240 557



Liite 37: Muut velatMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Johdannaissopimukset

Korkojohdonnaiset 3 964 1 877 35 003 16 076

Valuuttajohdannaiset 4 487 878 39 630 7 518

Muut 100 68 886 586

Arvopaperivälityksen velat 224 241 1 977 2 068

Lyhyeksi myydyt arvopaperit 201 1 595 1 776 13 657

Lähdeverot 40 25 354 211

Posti- ja pankkisiirtovelat 109 76 961 651

Ostovelat 108 68 954 579

Verovelat 94 9 830 76

Muut 6 695 1 919 59 118 16 412

Yhteensä 16 022 6 756 141 489 57 834

Liite 38: Siirtovelat ja saadut ennakotMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Siirtyvät korot 1 848 766 16 322 6 560

Muut siirtovelat 706 517 6 237 4 428

Saadut ennakot 193 144 1 700 1 234

Yhteensä 2 747 1 427 24 259 12 222

Liite 39: Pakolliset varauksetMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Laskennalliset verovelat 633 438 5 593 3 747

Uudelleenjärjestelyvaraus 219 33 1 934 282

Maariskit, takaukset 30 44 266 379

Eläkevaraukset 165 18 1 457 154

Vuokravastuut 12 17 104 149

Muut 107 122 939 1 041

Yhteensä 1 166 672 10 293 5 752

Konsernin eläkevastuut katetaan pääosin vakuutussopimuksin. Ruotsissa eläkesitoumukset on pääosin turvattu eläkelaitoksiin siirretyin

varoin. Joistakin sitoumuksista aiheutuva vastuu (lähinnä CBK) on merkitty tilinpäätöksessä velaksi.

Omaisuuden käypä arvo Eläkesitoumukset

Miljoonaa euroa 2000 1999 2000 1999

Eläkesäätiöt 1 494 1 594 1 129 1 100

Josta emoyhtiö – – – –


Liite 40: Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloillaMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Debentuurilainat, joilla on eräpäivä 4 703 2 286 41 540 19 574

Ikuiset debentuurilainat 1 101 1 124 9 721 9 627

Hybridipääomalainat 741 689 6 544 5 902

Muut velat, joilla on huonompi etuoikeus – – – –

Yhteensä 6 545 4 099 57 805 35 103

Debentuurilainoilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla. Määräaikaisilla debentuurilainoilla on parempi etuoikeus kuin ikuisilla

debentuurilainoilla ja hybridipääomalainoilla. Kummankin ryhmän sisällä lainojen etuoikeus on sama.

Liite 41: Oma pääomaMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Sidottu oma pääomaOsakepääoma 1 182 1 099 10 438 9 410

Ylikurssirahasto 4 269 983 37 700 8 417

Toteutumattomien voittojen rahasto 1) 12 3 108 25

Sidotut rahastot 688 626 6 077 5 361

Vapaa oma pääomaVapaat rahastot 1 480 773 13 073 6 224

Aikaisempien tilikausien voitto 1 921 944 20 024 8 202


Yhteensä 11 105 5 526 100 544 47 315

1) Josta

Korollisia arvopapereita koskevat 23 0 201 2

Osakesidonnaisia sopimuksia koskevat 4 4 38 34

Valuuttakurssisidonnaisia sopimuksia koskevat -10 – -87 –

Pakollisia varauksia koskevat (laskennallinen verovelka) -5 -1 -44 -11

Kertynyt toteutumattomien voittojen rahasto 12 3 108 25


Oman pääoman muutokset 2000Sidottu

oma pääoma Vapaa oma pääoma

Aikaisempien Oma

Miljoonaa euroa Osake- Ylikurssi- tilikausien voitto Tilikauden pää-

Konserni pääoma rahasto Muut ja vapaat rahastot tulos oma

Oma pääoma tilikauden alussa 1 099 983 629 2 815 5 526

Osingonjako -427 -427

Osakepääoman ja ylikurssirahaston vähennys -244 -983 1 227 –

Osakevaihto 352 4 254 4 606

Osakesarjojen yhdistäminen sekä

velkakirjalainojen konvertointi 1 15 0 10 26

Omat osakkeet 1) -93 -93

Tilikauden muutos toteutumattomien voittojen rahastossa 9 -9 –

Siirrot sidotun ja vapaan oman pääoman välillä 121 -121 –

Valuuttakurssierot -26 -59 -1 -86

Tilikauden tulos 1 553 1 553

Oma pääoma tilikauden lopussa 1 182 4 269 700 3 401 1 553 11 105

Suomen liityttyä Euroopan rahaliittoon vuonna 1999 Nordea-konsernin raportointivaluutta on ollut euro ja säännösten edellyttämällä tavalla

myös Ruotsin kruunu. Ruotsin lainsäädännön mukaan yritykset voivat käyttää euroa ainoana kirjanpito- ja raportointivaluuttana.

Nordean varsinainen yhtiökokous päätti huhtikuussa 2000, että 1. tammikuuta 2001 alkaen yhtiön osakepääoma ilmoitetaan euroina. Tämän

päätöksen mukaisesti emoyhtiön oma pääoma, velat ja varat raportoidaan euroissa. Erät on muunnettu euroiksi Euroopan Keskuspankin

vahvistamaan muuntokurssiin (8,8313). Osakeomistus tytäryhtiöissä on muunnettu euroiksi käyttäen samaa kurssia. Muuntokurssin vahvis-

tuttua Unidanmarkin osakkeiden lopullinen hankintahinta on voitu laskea, minkä seurauksena liikearvo laski aikaisemmin arvioidusta.

Liikearvon määrää kasvatti Tryg-Baltican laskennallisen verovelan kirjaaminen Nordean tilinpäätöksessä nimellisarvoon diskontatun arvon

sijaan, kuten Tanskan vakuutusyhtiölainsäädäntö edellyttää. Näiden kahden muutoksen liikearvoa vähentävä vaikutus on 229 miljoonaa

euroa. Unidanmarkin yhdistämisestä tehtävät liikearvopoistot ovat siksi jatkossa vuosittain 11 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna

2000.

Sidottu

oma pääoma Vapaa oma pääoma

Aikaisempien Oma

Miljoonaa Ruotsin kruunua Osake- Ylikurssi- tilikausien voitto Tilikauden pää-

Konserni pääoma rahasto Muut ja vapaat rahastot tulos oma

Oma pääoma tilikauden alussa 9 410 8 417 5 386 24 102 47 315

Osingonjako -3 659 -3 659

Osakepääoman ja ylikurssirahaston vähennys -2 091 -8 417 10 508 –

Osakevaihto 3 108 37 568 40 676

Osakesarjojen yhdistäminen sekä

velkakirjalainojen konverointi 11 132 0 84 227

Omat osakkeet 1) -822 -822

Tilikauden muutos toteutumattomien voittojen rahastossa 82 -82 –

Siirrot sidotun ja vapaan oman pääoman välillä 1 067 -1 067 –

Valuuttakurssierot -350 4 033 3 683


Oma pääoma tilikauden lopussa 10 438 37 700 6 185 33 097 13 124 100 544

1) Unidanmarkin fuusiohetkellä omistamat osakkeet.


Liite 42: VastuusitoumuksetMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Takaukset

Lainatakaukset 3 052 3 509 26 949 30 048

Muut takaukset 6 166 1 606 54 450 13 753

Remburssit

Myönnetyt käyttämättömät remburssit 691 215 6 103 1 844

Muut vastuusitoumukset 253 1 705 2 238 14 589

Yhteensä 10 162 7 035 89 740 60 234

Liite 43: Muut sitoumuksetMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Sitoumukset tulevista maksuista 0 – 2 –

Muut korko-, osake- ja valuuttasidonnaiset johdannaissopimukset 499 117 364 010 4 407 852 3 116 843

Luottolupaukset 10 596 7 304 93 573 62 540

Käyttämättömät limiitit 14 600 8 218 128 933 70 369

Muut sitoumukset 1 830 – 16 158 –

Yhteensä 526 143 379 532 4 646 518 3 249 752

Liite 44: VakavaraisuusMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

Vakavaraisuuspääoma ehdotetun voitonjaon jälkeen

Ensisijainen oma pääoma 8 969 5 671 79 211 48 555

Toissijainen oma pääoma 1) 5 075 2 688 44 814 23 019

./. muiden rahoituslaitosten osakkeet ja debentuurilainat,

joita ei ole konsolidoitu -1 622 -151 -14 319 -1 295

Vakavaraisuuspääoma yhteensä 12 422 8 208 109 706 70 279

Riskisijoitusten ja markkinariskien riskipainotettu määrä

Luottoriskit alla olevan erittelyn mukaan 124 770 65 336 1 101 877 559 444

Markkinariskit alla olevan erittelyn mukaan 7 405 3 116 65 395 26 678

Riskipainotettu määrä yhteensä 132 175 68 452 1 167 272 586 122

Ensisijainen oma pääoma / riskisijoitukset, % 6,8 8,3Vakavaraisuus, % 9,4 12,0

1) Katso liite 40. Hybridipääomalainat sisältyvät ensisijaiseen omaan pääomaan. Toissijaiseen omaan pääomaan sisältyvät ikuiset debentuurilainat sekä määräaikaiset debentuurilainat jäljellä olevan juoksuajan johdosta tehtyjen vähennysten jälkeen.


Luottoriskien riskipainotettu määrä

Tase-erät Taseen ulkopuoliset erät

Miljoonaa euroa 31.12.2000 Riskipaino-

Kirjan- Riskipaino- Nimellis- Luottovasta- Riskipaino- tettu määrä

Riskiluokka pidossa tettu määrä arvo arvo tettu määrä yhteensä

A 0 % 76 354 – 70 463 – – –

B 20 % 23 680 4 736 49 193 3 215 643 5 379

C 50 % 37 930 18 965 2 799 239 120 19 085

D 100 % 86 500 86 500 25 058 13 806 13 806 100 306

Yhteensä 224 464 110 201 147 513 17 260 14 569 124 770

Tase-erät Taseen ulkopuoliset erät

Miljoonaa Ruotsin kruunua, 31.12.2000 Riskipaino-

Kirjan- Riskipaino- Nimellis- Luottovasta- Riskipaino- tettu määrä

Riskiluokka pidossa tettu määrä arvo arvo tettu määrä yhteensä

A 0 % 676 777 – 622 277 – – –

B 20 % 209 128 41 826 434 439 28 392 5 678 47 504

C 50 % 334 968 167 484 24 720 2 111 1 056 168 540

D 100 % 763 907 763 907 221 295 121 926 121 926 885 833

Yhteensä 1 984 780 973 217 1 302 731 152 429 128 660 1 101 877

Riskiluokkiin kuuluu:

A Saamiset OECD:hen kuuluvilta valtioilta/keskuspankeilta tai ruotsalaisilta kunnilta ja niiden takaamat saamiset.

B Saamiset OECD-maissa sijaitsevilta kunnilta, pankeilta/rahoituslaitoksilta ja niiden takaamat saamiset sekä lyhytaikaiset saamiset

muilta pankeilta/rahoituslaitoksilta.

C Saamiset, joiden vakuutena on asuinkiinteistöön kohdistuva kiinnitys.

D Muut saamiset.

Markkinariskien riskipainotettu määrä 2000Milj. euroa Milj.

Ruotsin

kruunua

2000 2000

Korkoriskit

Erityisriskit 2 411 21 290

Yleisriskit 1 886 16 657

Osakekurssiriskit 949 8 384

Selvitysriskit 46 409

Vastapuoliriskit 2 113 18 655

Valuuttakurssiriskit – –

Yhteensä 7 405 65 395


Liite 45: JohdannaissopimuksetTaseeseen kirjatut Taseen ulkopuoliset

Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Todennäköinen luovutushinta

Miljoonaa euroa yhteensä Positiivinen Negatiivinen Positiivinen Negatiivinen

Korkojohdannaiset

Koronvaihtosopimukset 270 621 3 594 -3 581 533 -490

Termiinisopimukset 351 219 245 -253 40 -41

Korkotermiinit 22 589 15 -25 – -6

Asetetut optiot 13 788 8 -50 0 -15

Ostetut optiot 12 660 52 -8 14 –

Yhteensä 670 877 3 914 -3 917 587 -522

Yhteensä, miljoonaa Ruotsin kruunua 5 924 710 34 563 -34 593 5 186 -4 878

josta clearattu vuonna 2000

Osakejohdannaiset 359 14 -13 0 0

Asetetut optiot 636 53 -41 32 -60

Ostetut optiot 1 563 39 -53 158 -32

Yhteensä 2 558 106 -107 190 -92

Yhteensä, miljoonaa Ruotsin kruunua 22 589 937 -946 1 667 -814

Valuuttajohdannaiset

Valuuttamääräiset koronvaihtosopimukset 18 724 1 149 -786 435 -507

Valuuttatermiinit 246 363 4 053 -4 355 942 -1 062

Asetetut optiot 8 180 2 -111 – -4

Ostetut optiot 7 285 110 -7 9 –

Yhteensä 280 552 5 314 -5 259 1 386 -1 573

Yhteensä, miljoonaa Ruotsin kruunua 2 477 641 46 929 -46 446 12 253 -13 889

Johdannaissopimukset yhteensä 953 987 9 334 -9 283 2 163 -2 217Johdannaissopimukset yhteensä,

miljoonaa Ruotsin kruunua 8 424 940 82 429 -81 985 19 106 -19 581

Suurin osa konsernin johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen käyvästä arvostaan. Positiiviset arvot sisältyvät muuhun omaisuuteen ja

negatiiviset arvot muihin velkoihin. Taseen ulkopuoliset johdannaissopimukset ovat suojaamistarkoituksessa tehtyjä sopimuksia, jotka arvos-

tetaan hankintahintaan. Positiiviset ja negatiiviset arvostustulokset vastaavat näissä tapauksissa suojattavien tase-erien todennäköisen luovu-

tushinnan ja kirjanpitoarvon käänteistä erotusta.


Liite 46: Tase-erien todennäköinen luovutusarvoMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

Oikaistu Oikaistu

Kirjanpito- todennäköiseen Kirjanpito- todennäköiseen

31.12.2000 arvo luovutushintaan arvo luovutushintaan

Saamiset luottolaitoksilta 21 344 192 188 494 1 696

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 128 617 326 1 135 851 2 879

Korolliset arvopaperit 27 942 164 246 765 1 448

Osakkeet ja osuudet 932 84 8 227 741

Sijoitukset, joissa riski on asiakkailla 3 737 – 33 004 –

Osakkeet ja osuudet tytär- ja osakkuusyrityksissä 455 – 4 018 –

Aineettomat hyödykkeet 2 522 – 24 741 –

Aineelliset hyödykkeet 2 153 – 19 014 –

Muut varat, pankkitoiminta 14 781 – 130 539 –

Varat, vakuutustoiminta 21 981 125 194 128 1 104

Varat yhteensä 224 464 891 1 984 781 7 868

Velat luottolaitoksille 28 809 247 254 418 2 181

Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle 80 811 55 713 670 486

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 62 954 133 555 972 1 175

Muut velat, pankkitoiminta 19 991 – 176 538 –

Velat, vakuutustoiminta 20 794 113 183 639 998

Velat yhteensä 213 359 548 1 884 237 4 840

Johdannaissopimukset, netto -54 -475

Oikaisu todennäköiseen luovutusarvoon 289 2 553

Rahoituserät arvostetaan taseessa todennäköiseen luovutusarvoon, lukuun ottamatta kolmea poikkeusta: pysyviin vastaaviin luokitellut arvo-

paperit, suojaustarkoituksessa tehdyt sopimukset ja sijoitusosakkeet.Yllä on esitetty yhteenveto kirjanpitoarvoista ja niiden oikaisusta toden-

näköiseen luovutusarvoon. Arvostettaessa saamisia, talletuksia ja muita velkoja yleisölle, oikaisueränä on huomioitu korkosidonnaisuuseh-

tojen mukaiset, eli markkinakoron muutosten aiheuttamat arvonmuutokset. Käytetyt diskonttokorot perustuvat kyseisten juoksuaikojen

markkinakorkoihin. Arvopaperit arvostetaan markkina-arvoon tai todennäköiseen luovutusarvoon. Kiinteistöt arvostetaan todennäköiseen

luovutusarvoon.Yllä mainittuja arvostusmenetelmiä käyttäen esitetään suojausmenettelyn bruttovaikutus sekä pysyviin vastaaviin luokiteltu-

jen arvopapereiden arvostus. Esitettyyn nettosummaan ei sisälly eläkesäätiöiden ylikatetta.

Laskelma ei kuvaa Nordean markkina-arvoa.

Liite 47: Tase-erät valuutoittain31.12.2000, miljardia euroa Eurovaluutat SEK DKK NOK USD Muut Yhteensä

VastaavaaSaamiset luottolaitoksilta 2,3 1,5 1,4 1,9 6,9 7,6 21,6

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 29,2 38,6 30,0 16,4 14,1 0,3 128,6

Korolliset arvopaperit 7,6 9,1 7,3 1,9 2,7 0,9 29,5

Muut saamiset 6,9 10,9 17,1 5,2 2,9 1,8 44,8

Vastaavaa yhteensä 46,0 60,1 55,8 25,4 26,6 10,6 224,5

VastattavaaVelat luottolaitoksille 2,8 5,1 2,4 1,4 15,9 1,2 28,8

Talletukset ja muut velat yleisölle 26,5 13,1 18,4 12,0 8,7 2,1 80,8

Korolliset arvopaperit 10,8 16,8 12,0 1,5 23,8 -1,9 63,0

Muut velat ja oma pääoma 3,6 15,2 10,3 11,7 0,2 10,9 51,9

Vastattavaa yhteensä 43,7 50,2 43,1 26,6 48,6 12,3 224,5

Taseen ulkopuoliset erät -3,1 -9,6 -12,5 1,5 22,1 1,6 –

Nettopositio valuutoittain -0,8 0,3 0,2 0,3 0,1 -0,1 –


Liite 48: Liiketoiminnan tuottojen maantieteellinen jakauma

Nordean toiminta on keskittynyt Pohjoismaiden ja Itämeren alueen markkinoille ja tuotot ovat lähes kokonaisuudessaan peräisin tästä toi-

minnasta. Pelkästään konsernin kotimaisten asiakkaiden palvelemiseksi tarkoitettua ulkomaan toimintaa harjoitetaan edustustojen, välittä-

jien ja kirjeenvaihtajaverkoston kautta.

Liite 49: Konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle jätetty tytäryhtiö Livförsäkrings AB Livia Miljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

2000 1999 2000 1999

TuloslaskelmaVakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen 155 136 1 308 1 200

Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen 48 232 404 2 043

Korvauskulut, maksetut korvaukset ja varausten muutos -232 -194 -1 962 -1 706

Asiakashyvitystasoitusvastuun muutos jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen 40 -165 341 -1 457

Vakuutustoiminnan liikekulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen -11 -9 -91 -80

Vakuutustekninen tulos 0 0 0 0

SijoitustoimintaKorot ym. 61 49 513 435

Toteutuneet ja toteutumattomat voitot 0 194 3 1 707

Sijoitustoiminnan kulut -2 -2 -16 -14

Eläketuotoista maksettava vero ym. -11 -9 -97 -84

Sijoitustoiminnan netto-osuuden siirto -48 -232 -403 -2 044

Sijoitustoiminnan tulos 0 0 0 0

Tulos ennen veroja 0 0 0 0

Verot – – – –


TaseVastaavaaAineettomat hyödykkeet

Sijoitukset

Kiinteistösijoitukset 65 50 570 431

Osakkeet ja osuudet 602 610 5 317 5 221

Korolliset arvopaperit 930 888 8 217 7 605

Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset – – – –

Rahat ja pankkisaamiset 68 28 602 241

Muut varat 35 24 307 200

Vastaavaa yhteensä 1 700 1 600 15 013 13 698

VastattavaaOma pääoma 9 10 80 83

Vakuutustekninen vastuuvelka 1 678 1 580 14 820 13 529

Muut vastuut 13 10 113 86

Vastattavaa yhteensä 1 700 1 600 15 013 13 698

Henkilöstömäärä keskimäärin 51 37

Liviaa ei ole konsolidoitu, koska se toimii keskinäisenä vakuutusyhtiönä. Vakuutustoimintalain mukaan vakuutusyhtiön voittoa ei voi jakaa osakkeenomistajille. Saadut voitot tulee jakaa kokonaisuudessaan bonuksina vakuutuksenottajille.


Erittelyt liitteisiin

Erittely liitteeseen 23: Osakkeet ja osuudetMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

Kirjanpito- Markkina- Kirjanpito- Markkina- Ääniosuus,31.12.2000 arvo arvo arvo arvo %

Vaihtuvat vastaavatMuut osakkeetAtle AB 8 55 71 486 7

Orkla A/S 33 53 291 468 0

Kiinteistösijoitus Oy Citicon 42 42 371 371 43

Sponda Oyj 39 39 344 344 12

Muut listatut 127 143 1 121 1 263 –

Bastionen A/S 24 24 212 210 21

Sponsor Fund I Ky 21 21 185 185 46

Muut ei noteeratut 195 195 1 723 1 724 –

Yhteensä 489 572 4 318 5 051

Pysyvät vastaavatMuut osakkeet ja osuudetOM Gruppen AB 35 75 309 662 3

Københavns Fondbörs A/S 1 1 9 9 11

Hex Oy 5 5 44 44 12

Muut ei noteeratut 38 38 336 336 –

Yhteensä 79 119 698 1 051


Erittely liitteeseen 25: Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissäMiljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua Ääniosuus,

31.12.2000 Kotipaikka Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo %

LuottolaitoksetExportfinans AS Norja 77 683 27

Luottokunta Suomi 28 246 27

International Moscow Bank Venäjä 13 115 21

BWP-Unibank S.A. Puola 4 39 45

Eurocard Oy Suomi 3 23 31

Visa Norge AS Norja 1 9 20

Yhteensä 126 1 115

MuutNordisk Renting AB Ruotsi 80 707 40

Oy Realinvest AB Suomi 72 636 49

Dividum Oy Suomi 59 521 47

Värdepapperscentralen AB Ruotsi 28 247 25

Axcel IKU Invest A/S Tanska 11 96 33

PBS Holding A/S Tanska 9 75 28

Automatia Pankkiautomaatit Oy Suomi 7 62 33

Bankgirocentralen BGC AB Ruotsi 5 44 27

Suomen Asiakastieto Oy Suomi 4 35 32

Muut 19 169

Yhteensä 294 2 592

Yhteensä 420 3 707

Lakisääteiset tiedot ovat pyynnöstä saatavissa Nordean konsernilaskennasta.


Erittely liitteeseen 26: Osakkeet ja osuudet tytäryrityksissä

Tämä erittely sisältää suurimmat tytäryhtiöt.Yksityiskohtainen erittely ja lakisääteiset tiedot yritysten asiakkaiden lukumääristä, rekisterinu-

meroista, kotipaikoista ja omasta pääomasta ovat saatavissa Nordean konsernilaskennasta.


Kirjanpito- Oma Kirjanpito- Oma Ääniosuus,31.12.2000 Kotipaikka arvo pääoma 1) arvo pääoma 1) %

Nordea Companies Finland (NCF) Oyj Suomi 3 107 5 861 27 442 51 762 100,0

Nordea Companies Denmark (NCD) A/S Tanska 4 677 3 394 41 302 29 974 100,0

Pankit, PohjoismaatChristiania Bank og Kreditkasse ASA Norja 3 315 2 118 29 277 18 702 100,0

Merita Pankki Oyj Suomi 1 491 2 349 13 165 20 746 100,0

Nordbanken AB Ruotsi 1 413 2 249 12 477 19 362 100,0

Unibank A/S Tanska 2 595 2 595 22 916 22 883 100,0

Muut pankit ja luottolaitoksetBank Komunalny SA Puola 40 352 94,0

NB Industrikredit AB Ruotsi 193 1,703 100,0

Merita Rahoitus Oy Suomi 236 2,086 100,0

Nordea Finance Latvia Ltd. Latvia 2 16 100,0

Nordea Finance Lit Ltd. Liettua 2 15 100,0

Nordbanken Finans AB Ruotsi 116 1 024 100,0

Norgeskredit AS Norja 247 2 183 100,0

K-Finans AS Norja 15 134 100,0

Unifactoring A/S Tanska 8 71 100,0

Unifinans A/S Tanska 29 258 100,0

Unikredit Realkreditaktieselskab Tanska 675 5,959 100,0

Unileasing A/S Tanska 97 858 100,0

VakuutusyhtiötChristiania Forsikring AS Norja 47 414 100,0

K-Fondforsikring AS Norja 7 59 100,0

Livsförsäkring AB Livia 2) Ruotsi 9 80 100,0

Livia II Ruotsi 31 270 100,0

Merita Henkivakuutusyhtiö Oy Suomi 93 821 100,0

Norske Liv AS Norja 48 422 100,0

Tryg-Baltica A/S Tanska 931 931 8 219 8 219 100,0

Vesta Forsikring AS Norja 330 2 916 100,0

MuutArosMaizels Investment Bank A/S Tanska 35 309 100,0

ArosMaizels AB Ruotsi 23 201 100,0

ArosMaizels Ltd. Iso-Britannia 13 112 100,0

ArosMaizels Corporate Finance Oy Suomi 7 60 100,0

ArosMaizels Oyj

(entinen ArosMaizels Equities Oy) Suomi 6 57 80,0

K-Fondene AS Norja 3 27 100,0

K-Kapitalförvaltning AS Norja 3 22 100,0

Nordea Investment Management Oy

(entinen Merita Asset Management Oy) Suomi 3 29 100,0

Merita Rahastoyhtiö Oy Suomi 4 36 100,0

Nordbanken Kapitalförvaltning AB Ruotsi 10 87 100,0

Tytäryhtiöosakkeet Miljoonaa euroa Miljoonaa Ruotsin kruunua

Huoneistokeskus Oy Suomi 18 160 100,0

Livia 2) Ruotsi 9 80 100,0

Muut 8 71

Yhteensä 35 311

1) Oma pääoma osingonmaksun jälkeen.

2) Konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle jätetty tytäryhtiö, katso liite 49.


Vuonna 2000 Nordea AB:stä (publ) (Nordea) tuli Nordea

Companies Finland (NCF) Oyj:n (entinen MeritaNordbanken Oyj)

ainoa omistaja. Nordea omisti 31. joulukuuta 2000 myös 99,5 pro-

senttia Nordea Companies Denmark (NCD) A/S:stä (entinen

Unidanmark A/S). Pakkolunastusmenettely jäljellä olevista osak-

keista päättyi tammikuussa 2001.

Tulos ja taloudellinen tilanneNordean tulos vuodelta 2000 oli 14 864 miljoonaa Ruotsin kruu-

nua, kun se edellisenä vuonna oli 1 485 miljoonaa Ruotsin kruu-

nua.Yhtiön oma pääoma oli 78 532 miljoonaa Ruotsin kruunua

vuoden lopussa.

HenkilöstöVuonna 2000 henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli yksi.

Nordean uudesta konsernijohtajasta tuli emoyhtiön toimitusjohtaja

1. tammikuuta 2001.

Osakepääoma ja osakkeiden lukumääräNordean osakepääoma oli vuoden 2000 lopussa 10 438 miljoonaa

Ruotsin kruunua, osakkeiden lukumäärä 2 982 258 840 ja osakkeen

nimellisarvo 3,50 Ruotsin kruunua.

Kaikilla osakkeilla on yhtäläiset oikeudet yhtiön varoihin ja tulok-

seen. Osakkeiden äänioikeutta yhtiökokouksessa ei ole rajoitettu.

Tiedossa ei ole osakkeenomistajien välisiä osakassopimuksia.

Nordean yhtiökokouksessa huhtikuussa 2000 päätettiin, että vuo-

den 2001 tammikuun 1. päivästä yhtiön raportointivaluutta on euro

ja että yhtiön osakepääoma ja osakkeen nimellisarvo ilmaistaan

euroissa. Nordean osakepääoma oli siten 1 181 921 794,07 euroa ja

osakkeen pyöristetty nimellisarvo 0,39632 euroa 1).

Osakkeenomistajat ja osakekohtaiset tiedotTiedot Nordean osakkeesta esitetään sivuilla 12–15.

VaihtovelkakirjalainaNordean liikkeelle laskemassa vaihtovelkakirjalainassa jokaisella

velkakirjan haltijalla on oikeus vaatia vaihtoa Nordean uusiin osak-

keisiin vaihtohintaan 5,60 euroa.

Laina erääntyy maksettavaksi 17. elokuuta 2042, johon päivään

saakka velkakirjoja voidaan vaihtaa. Nordealla on kuitenkin oikeus

maksaa laina takaisin kokonaan tai osittain 30 päivän irtisanomis-

ajalla 17. elokuuta 2002 alkaen ja milloin tahansa sen jälkeen.

Mikäli kaikki vaihtovelkakirjat vaihdetaan osakkeiksi, osakkeiden

määrä voi kasvaa enintään 20 166 045 osakkeella.

YhtiökokousNordea AB:n (publ) varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina

10. huhtikuuta 2001 kello 14.00 Ruotsin aikaa Aula Magnan juh-

lasalissa, Tukholman yliopistossa (Stockholms universitet),

Frescativägen 10, Tukholma. Osakkeenomistajilla on myös oikeus

osallistua yhtiökokoukseen reaaliaikaisen videoyhteyden välityksel-

lä kello 15.00 Suomen aikaa Finlandia-talon kongressisiivessä,

osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki, ja kello 14.00 Tanskan

aikaa SAS Radisson Hotellissa, osoitteessa Amager Boulevard 70,

Kööpenhamina.

Ilmoittautuminen Yhtiökokoukseen osallistuvan osakkeenomistajan on oltava mer-

kittynä Ruotsin arvopaperikeskuksen (VPC AB) ylläpitämään osa-

keluetteloon viimeistään perjantaina 30. maaliskuuta 2001 ja ilmoi-

tettava osallistumisestaan Nordea AB:lle (publ).

Osakkeenomistajan, jonka osakkeet ovat hallintarekisterissä

Ruotsissa, joilla on FDR-osaketalletustodistuksia Suomessa tai joi-

den osakkeet on rekisteröity Værdipapircentraleniin Tanskassa, on

sen vuoksi rekisteröitävä osakkeensa tilapäisesti omiin nimiinsä

voidakseen osallistua yhtiökokoukseen.

Osakkeet VPC AB:n rekisterissä RuotsissaYhtiökokoukseen on ilmoittauduttava viimeistään 5. huhtikuuta

2001 kello 13.00 Ruotsin aikaa osoitteeseen Nordea AB (publ),

Koncernjuridik, H 50, S-105 71 Stockholm tai puhelimitse nume-

roon +46 8 614 97 10 tai telefaksilla numeroon +46 8 614 87 70 tai

Internetissä osoitteessa www.nordea.com.

Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on merkitty hallintarekisteriin,

on ilmoitettava rekisteröinnistä hallintarekisterin pitäjälle hyvissä

ajoin, jotta se ennätetään tehdä ennen 30. maaliskuuta 2001.

FDR-osaketalletustodistukset SuomessaRekisteröinti ja ilmoittautuminen yhtiökokoukseen on tehtävä

hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 29. maaliskuuta 2001 kello

16.00 Suomen aikaa osoitteeseen Merita Pankki Oyj, 2590

Liikkeeseenlaskijapalvelut, 00020 Nordea-Merita tai puhelimitse

numeroihin (09) 165 88229 tai (09) 165 88230 tai telefaksilla nume-

roon (09) 637 256 tai Internetissä osoitteessa www.nordea.com.

Tanskan arvopaperikeskuksessa (Værdipapircentralen)rekisteröidyt osakkeetRekisteröinti ja ilmoittautuminen on tehtävä Unibankin konttoriin

tai Unibank A/S:n johtokunnan sihteeristölle, osoitteeseen

Unibank A/S, Direktionssekretariatet, Postbox 850, DK-0900

København C viimeistään 29. maaliskuuta 2001 kello 12.00 Tanskan

aikaa tai Internetissä osoitteeseen www.nordea.com.

Ilmoittautumisen yhteydessä osakkeenomistajaa pyydetään kerto-

maan, missä kokouspaikassa hän osallistuu yhtiökokoukseen. Jos

osakkeenomistajalla on osakkeita rekisteröityinä useammassa kuin

yhdessä maassa, hänen on mainittava tästä ilmoittautuessaan

yhtiökokoukseen.

Osinko ja täsmäytyspäiväHallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 2,00 Ruotsin

kruunua osakkeelta. Osingon täsmäytyspäiväksi ehdotetaan

17. huhtikuuta 2001. Jos yhtiökokous hyväksyy hallituksen esityk-

sen, Ruotsin arvopaperikeskuksen (VPC AB) arvioidaan maksavan

osingot 20. huhtikuuta 2001.

1) Osakepääoma korotettiin 1 181 925 126,33 euroon 20. helmikuuta 2001, minkä jälkeen osakkeiden lukumäärä on 2 982 267 248.

Nordea AB (publ)

Toimintakertomus 2000

Nordea AB (publ) on Nordea-konsernin emoyhtiö.

Sen rekisterinumero on: 556547-0977 ja kotipaikka Tukholma.


TuloslaskelmaNordea AB (publ)

Miljoonaa Ruotsin kruunua

Liite 2000 1999

Liiketoiminnan tuotot

Liiketoiminnan kulutHenkilöstökulut 2 -14 -0

Liiketoiminnan muut kulut 3, 4 -152 -26

Liiketappio -166 -26

Rahoitus- ja sijoitusomaisuuden tuototSaadut osinkotuotot 3 2 657 1 473

Ennakko-osinko 3 12 470 –

Korkotuotot 3 95 69

Korkokulut 3 -186 -26

Palkkiokulut 3 -6 –

Tulos rahoituserien jälkeen 14 864 1 490

Voitto ennen veroja 14 864 1 490

Tilikauden verot 0 -5

Tilikauden voitto 14 864 1 485


Tase


Liite 2000 1999

Vastaavaa

Pysyvät vastaavatTytäryhtiöosakkeet 5 68 744 27 465

Pitkäaikaiset saamiset 6 1 132 1 114

Pysyvät vastaavat yhteensä 69 876 28 579

Vaihtuvat vastaavatLyhytaikaiset saamiset 6 12 531 48

Lyhytaikaiset sijoitukset 6 – 1 000

Saamiset pankeilta 260 407

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 12 791 1 455Vastaavaa yhteensä 82 667 30 034

Vastattavaa

Oma pääoma 7

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 10 438 9 410

Ylikurssirahasto 37 700 1) 8 417

Vapaa oma pääoma

Vapaat rahastot 13 073 6 224

Edellisten tilikausien voitto 2 457 972

Tilikauden voitto 14 864 1 485

Oma pääoma yhteensä 78 532 26 508

VelatVelat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 8 967 1 114

Muut velat 9 3 168 2 412

Velat yhteensä 4 135 3 526Vastattavaa yhteensä 82 667 30 034

Muita eriäAnnetut vakuudet (pakkolunastusmenettelyn

seurauksena pantatut varat) – 214

Vastuusitoumukset – 9

Muut sitoumukset (lunastustarjous, Merita Oyj:n vaihtovelkakirjalaina) – 115

1) Sisältää vaihtovelkakirjojen vaihdosta joulukuun lopulla aiheutuneen oman pääoman lisäyksen, 0,4 miljoonaa Ruotsin kruunua, joka on maksettu, mutta jota ei ole rekisteröity.


Rahoituslaskelma


2000 1999

Varsinainen liiketoimintaTulos rahoituserien jälkeen 14 864 1 490

Oikaisut kassavirtaan kuulumattomista eristä -14 557 2 117

Oikaisut rahoitustoiminnan kassavirtaan -2 657 -1 473

Maksetut tuloverot -10 -16

Varsinaisen liiketoiminnan kassavirta ennen varsinaiseen liiketoimintaan

kuuluvien saamisten ja velkojen muutosta -2 360 2 118

Varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvien saamisten muutos 1 212 778

Varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvien velkojen muutos 55 18

Varsinaisen liiketoiminnan kassavirta -1 093 2 914

Investointien kassavirta 2 036 -1 776

Rahoitustoiminnan kassavirta -876 -977

Tilikauden kassavirta 67 161

Likvidit varat kauden alussa 193 32

Likvidit varat kauden lopussa 260 193

Lisätietoja

Likvideihin varoihin luetaan pankkisaamiset pois lukien sulkutili 31.12.2000 31.12.1999 31.12.1998

260 193 32

Pakkolunastusmenettelyn vakuudeksi sulkutilille pantatut varat 31.12.2000 31.12.1999 31.12.1998

– 214 207

Korot ja osingot 2000 1999

Saadut korkotuotot 92 51

Maksetut korkokulut 182 14

Saadut osingot 2 657 1 473

Maksetut osingot 3 659 2 091

Merkittävät seikat, joilla ei ole ollut vaikutusta kassavirtaanKuten vuoden 1999 vuosikertomuksessa käy ilmi, vuoden 1999 tilinpäätöksessä otettiin huomioon merkittävät muutokset yhtiön pääoma-

rakenteessa ja liikkeelle lasketut vaihtovelkakirjat, joihin Merita Oyj:n liikkeeseen laskemat vaihtovelkakirjat vaihdettiin.

Vuonna 2000 toteutettiin kaksi liikkeeseenlaskua, joilla rahoitettiin Nordea Companies Denmark (NCD) A/S:n (entisen Unidanmark A/S:n)

osakkeiden hankintaa. Tämän seurauksena osakepääoma nousi 40 676 miljoonalla Ruotsin kruunulla. Lisäksi vaihtovelkakirjojen vaihdot

kasvattivat osakepääomaa 144 miljoonaa Ruotsin kruunua.

Tuloslaskelmaan vuodelta 2000 on merkitty 12 470 miljoonan Ruotsin kruunun ennakko-osinko.

Yllä mainituilla seikoilla ei ollut vaikutusta yhtiön kassavirtaan vuona 1999–2000.


Tilinpäätöksen liitteet

Liite 1: Tilinpäätösperiaatteet

Tilinpäätös on laadittu Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti.

Osakkeiden vaihdosta ja tytäryhtiöosakkeiden hankinnasta ja lunastuksesta aiheutuneet kulut on aktivoitu. Nordea Companies Denmark

(NCD) A/S:n vielä lunastamattomiin osakkeisiin liittyvät lunastuskulut on huomioitu.

Liite 2: Henkilöstökulut

Yhtiön hallitukselle maksamat palkat ja palkkiot olivat 7,8 miljoonaa Ruotsin kruunua (0,1 miljoonaa Ruotsin kruunua). Muiden palkkioiden

määrä oli 0,1 miljoonaa Ruotsin kruunua (-). Sosiaalikuluja oli 0,5 miljoonaa ja eläkekuluja 5,9 miljoonaa Ruotsin kruunua (-).

Yhtiön toimitusjohtajalla tai hallituksen jäsenillä ei ole yhtiön myöntämiä luottoja.

Tarkemmat tiedot toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille maksetuista palkoista ja palkkioista sekä heihin liittyviä irtisanomiskorvauksia ja

eläkkeitä tai muita etuja koskevista sitoumuksista esitetään konsernitilinpäätöksen liitteessä 6.

Liite 3: Konsernin sisäiset erät

Kaikki korkotuotot, korkokulut, osinkotuotot sekä ennakko-osingot olivat konsernin sisäisiä eriä vuonna 2000, lukuun ottamatta

60,3 miljoonan Ruotsin kruunun (18,6 miljoonaa) korkokuluja, jotka liittyivät pääasiassa vaihtovelkakirjaan. Palkkiokuluista 4,8 miljoonaa

Ruotsin kruunua (-) ja liiketoiminnan muista kuluista 2,5 miljoonaa Ruotsin kruunua (3,1 miljoonaa) oli konsernin sisäisiä eriä.

Liite 4: Tilintarkastuskulut

Yhtiön tilintarkastajille vuodelta 2000 maksetut palkkiot, varaus mukaan lukien, olivat 1,3 miljoonaa Ruotsin kruunua (1,4 miljoonaa

kruunua). Summa sisältää myös Ruotsin Rahoitustarkastuksen määräämälle tilintarkastajalle maksetut korvaukset. Lisätietoja esitetään

konsernitilinpäätöksen liitteessä 7,

Liite 5: OsakeomistuksetOsakkeiden Nimellis- Kirjanpito- Markkina- Ääniosuus

31.12.2000 lukumäärä arvo arvo arvo %

Nordea Companies Finland

(NCF) Oyj 1)

Kantaosakkeet 1 120 000 000 Yhteensä Yhteensä – 100

Etuoikeutetut osakkeet 280 000 000 2 355 27 442 – 100milj. euroa milj. Ruotsin kruunua

Nordea Companies Denmark

(NCD) A/S 1) 70 221 343 7 022 41 302 – 99.5 2)

milj. Tanskan kruunua milj. Ruotsin kruunua

Nordic Baltic Holding

(NBH) AB 1) 1 000 0,1 0,1 – 100milj. Ruotsin kruunua milj. Ruotsin kruunua

1) Yhtiö Kotipaikka RekisterinumeroNordea Companies Finland (NCF) Oyj Helsinki 725.985Nordea Companies Denmark (NCD) A/S Kööpenhamina 13824746Nordic Baltic Holding (NBH) AB Tukholma 556592-7950

2) Vuoden 2000 lopussa, ennen tammikuussa 2001 loppuun saatettua pakkolunastusta.


Liite 6: SaamisetMiljoonaa Ruotsin kruunua

31.12. 2000 1999

Pysyvät vastaavatNCF:n vaihtovelkakirjalaina 1 132 1 114

Vaihtuvat vastaavatLyhytaikaiset saamiset Nordbanken AB:ltä – 1 000

Lyhytaikaiset saamiset muilta konserniyhtiöiltä 12 470 –

Verosaamiset 16 6

Muut lyhytaikaiset saamiset 17 16

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 28 26

Yhteensä 13 663 2 162

Liite 7: Oman pääoman muutoksetOsake- Ylikurssi- Vapaa oma

Miljoonaa Ruotsin kruunua pääoma1) rahasto pääoma Yhteensä

Oma pääoma tilikauden alussa 9 410 8 417 8 681 26 508

Osakepääoman ja

ylikurssirahaston vähennys -2 091 -8 417 10 508 –

Uusmerkintä 3 108 37 568 40 676

Uusmerkintä,

vaihtovelkakirjalainojen vaihdot 11 132 143

Osingonjako -3 659 -3 659


Oma pääoma tilikauden lopussa 10 438 37 700 30 394 78 532

1) Yhtiön osakepääoma oli 10 437 905 940 Ruotsin kruunua 31.12.2000 (2 982 258 840 osaketta nimellisarvoltaan 3,50 Ruotsin kruunua).

Maksettu osakepääoma kasvoi 0,4 miljoonaa Ruotsin kruunua joulukuun lopulla osakkeiksi vaihdettujen vaihtovelkakirjojen vuoksi.

Tämä summa jaetaan osakepääomaan ja ylikurssirahastoon uusmerkinnän rekisteröinnin jälkeen.

Liite 8: Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloillaMiljoonaa Ruotsin kruunua

31.12. 2000 1999

Vaihtovelkakirjalaina 967 1 114

Nimellisarvo yhteensä 112 882 739,96 euroa

Laina erääntyy maksettavaksi 17. elokuuta 2042 siltä osin, kun sitä ei ole vaihdettu osakkeiksi ennen eräpäivää.Yhtiöllä on oikeus maksaa

lainan pääoma ja kertyneet maksamattomat korot takaisin kokonaan tai osittain 17.8.2002 tai milloin tahansa sen jälkeen 30 päivän

irtisanomisajalla.Vaihtokurssi on 5,60 euroa.

Liite 9: Muut velatMiljoonaa Ruotsin kruunua

31.12. 2000 1999

Pitkäaikaiset velat 6 –

Lyhytaikaiset velat tytäryhtiöille 1) 2 818 222

Muut lyhytaikaiset velat 282 43

Siirtovelat 62 2 147

Yhteensä 3 168 2 412

1) Vuonna 2000 myönnetyt luottolimiitit: Nordbanken AB:ltä: 1 000 miljoonaa Tanskan kruunua, 300 miljoonaa euroa, 2 600 miljoonaa Ruotsin kruunuaMerita Pankki Oyj:ltä: 300 miljoonaa euroa, käyttämättä vuoden 2000 lopussa


Yhtiön taseen mukaan voitonjakoon käytettävissä oleva määrä on:

Miljoonaa Ruotsin kruunuaVapaat rahastot 13 073

Aikaisempien tilikausien voitto 2 457

Tilikauden voitto 14 864

Yhteensä 30 394

Hallitus ja konsernijohtaja ehdottavat, että voittovarat käytetään

seuraavasti:


Osakkeenomistajille maksetaan osinkona

2,00 Ruotsin kruunua osakkeelta 5 965

Voittovarojen tilille jätetään 24 429

Yhteensä 30 394

Voitonjakoehdotus

Konsernin voitonjakokelpoinen oma pääoma on 46 221 miljoonaa Ruotsin kruunua.Voitonjakoehdotuksen mukaisen voitonjaon jälkeinen

konsernin vapaa oma pääoma on 40 257 miljoonaa Ruotsin kruunua.

26. helmikuuta 2001

Vesa Vainio, Hans Dalborg, Dan Anderssonpuheenjohtaja varapuheenjohtaja

Edward Andersson Rune Brandinger Bertel Finskas

Lene Haulrik Claus Høeg Madsen Bernt Magnusson

Jørgen Høeg Pedersen Timo Peltola Kaija Roukala-Hyvärinen

Thorleif Krarupkonsernijohtaja


TilintarkastuskertomusNordea AB:n (publ) (rekisterinumero 556547-097) yhtiökokoukselle.

Olemme tarkastaneet Nordea AB:n (publ) tilinpäätöksen konserni-

tilinpäätöksineen ja kirjanpidon sekä hallituksen ja toimitusjohta-

jan hoitaman hallinnon tilivuodelta 2000. Hallitus ja toimitusjohta-

ja vastaavat kirjanpitoasiakirjoista ja hallinnosta. Meidän vastuul-

lamme on antaa lausunto tilinpäätöksestä ja hallinnosta suoritta-

mamme tarkastuksen perusteella.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän ruotsalaisen tilintarkastustavan

mukaisesti. Sen mukaisesti olemme suunnitelleet ja suorittaneet

tilintarkastuksen riittävässä laajuudessa todetaksemme, ettei tilin-

päätös sisällä olennaisia virheitä. Tarkastus käsittää valikoitujen

tositteiden tutkimisen tilinpäätösasiakirjoissa esitettyjen määrien ja

muiden tietojen osalta. Siihen sisältyy myös tilinpäätösperiaattei-

den tarkastus sekä varmistuminen siitä, että hallitus ja toimitus-

johtaja ovat noudattaneet niitä, samoin kuin tilinpäätösaineistossa

esitettyjen tietojen arviointi kokonaisuutena. Olemme tutustuneet

yhtiössä tehtyihin olennaisiin päätöksiin, suoritettuihin toimen-

piteisiin ja vallinneisiin olosuhteisiin voidaksemme todeta, onko

joku hallituksen jäsenistä tai toimitusjohtaja yhtiöön nähden kor-

vausvelvollinen tai onko hän muutoin toiminut osakeyhtiölain,

tilinpäätöslain, luottolaitoksia ja arvopaperiyhtiöitä koskevan tilin-

päätöslain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Käsityksemme mukaan

tarkastuksemme antaa riittävät perusteet alla esitetylle lausunnolle.

Yhtiön ja konsernin tilinpäätökset on laadittu tilinpäätöslain ja

luottolaitoksia sekä arvopaperiyhtiöitä koskevan tilinpäätöslain

asianomaisten säännösten mukaisesti. Ne antavat Ruotsissa voi-

massa olevien kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti oikeat ja riittävät

tiedot yhtiön ja konsernin taloudellisesta asemasta ja toiminnan

tuloksesta tilivuodelta.

Puollamme sitä, että yhtiökokous vahvistaa emoyhtiön ja konser-

nin tuloslaskelman ja taseen, että voittovarat käytetään hallituksen

toimintakertomuksessa esitetyllä tavalla ja että hallituksen jäsenille

ja toimitusjohtajalle myönnetään vastuuvapaus tilivuodelta 2000.

Tukholmassa 28. helmikuuta 2001

KPMG

Caj Nackstad Olle Gunnarsson

Auktorisoitu tilintarkastaja Auktorisoitu tilintarkastaja

(Ruotsin Rahoitustarkastuksen

määräämä tilintarkastaja)


Kesäkuussa Moody's Investors Servicekorotti Merita Pankin, Nordbankenin jaUnibankin pitkäaikaiset luokituksetA1:stä Aa3:een MeritaNordbankenin jaUnidanmarkin yhdistymisen ansiosta.Syyskuussa Standard & Poor's RatingsGroup korotti Merita Pankin jaNordbankenin pitkäaikaiset luokituksetA:sta A+:aan ja antoi Unibankille pitkäai-kaisen luokituksen A+. Merita Pankilla,Nordbankenilla ja Unibankilla on sitensamat luokitukset.

Lokakuussa, kun oli ilmoitettu Nordeanostavan Christiania Bank og Kreditkassenkoko osakekannan, kaikki luokituslaitok-

set vahvistivat konserniin kuuluvienpankkien luokitukset. 17. lokakuuta 2000Moody’s otti tarkkailuunsa mahdollisenkorotuksen varalta Christiania Bankin jaNorgeskredittin A2-pitkäaikaiset luoki-tukset. Tammikuussa 2001 Moody’sintarkkailujakso päättyi ja Moody’s korottiChristiania Bankin luokituksen A2:staA1:een. Christiania Bankin jaNorgeskredittin luottoluokitusnäkymätvahvistettiin positiivisiksi.

Luottoluokitukset

Moody’s S & P Fitch A.M. BestLyhyt- Pitkä- Lyhyt- Pitkä- Lyhyt- Pitkä-

aik. aik. aik. aik. aik. aik.1)

Merita Pankki P-1 Aa3 A-1 A+ F1 A+Nordbanken P-1 Aa3 A-1 A+ F1 A+Unibank P-1 Aa3 A-1 A+ F1 A+Christiania Bank P-1 A1 1) A-1 F1 A+Nordbanken Hypotek P-1 Aa3 A-1Unikredit Aa2Norgeskreditt P-1 A2 1)

Vakuutustoiminnan taloudellisetvahvuusluokituksetDansk Kaution 2) A1)

Tryg-Baltica International 3) A- (erinomainen)Tryg-Baltica International (UK) 4) A- (erinomainen)Tryg-Baltica Forsikring 5) A2

1) Positiivisin näkymin.2) Dansk Kautionsforsikrings-Aktieselskab.3) Tryg-Baltica Forsikring, internationalt forsikringsselskab A/S.4) Tryg-Baltica International (UK) Ltd.5) Tryg-Baltica Forsikring A/S (vahinkovakuutusyhtiö).



YhtiökokousNordea AB:n (publ) varsinainen yhtiö-kokous pidetään tiistaina 10. huhtikuuta2001 kello 14.00 Ruotsin aikaa osoitteessaAula Magna, Tukholman yliopisto,Frescativägen 10, Tukholma. Kokoukseenon mahdollista osallistua reaaliaikaisenvideoyhteyden välityksellä kello 14.00Tanskan aikaa Kööpenhaminassa osoit-teessa SAS Radisson Hotel, AmagerBoulevard 70 ja Helsingissä kello 15.00Suomen aikaa osoitteessa Finlandiatalo,Kokoussiipi, Mannerheimintie 13 e.

Osakkeenomistajien, jotka haluavat osal-listua yhtiökokoukseen, tulee rekisteröidäosakkeensa omiin nimiinsä viimeistäänperjantaina 30. maaliskuuta ja ilmoittaaosallistumisestaan viimeistään torstaina29. maaliskuuta (tanskalaiset ja suomalai-set osakkeenomistajat) ja viimeistääntorstaina 5. huhtikuuta (ruotsalaiset osak-keenomistajat). Lisätietoja sivulla 143.

Osavuosikatsaukset vuonna 2001Nordea julkaisee vuoden 2001 osavuosi-katsaukset seuraavasti:Tammi – maaliskuu 25. huhtikuutaTammi – kesäkuu 22. elokuutaTammi – syyskuu 30. lokakuuta

SijoittajayhteydetBjörn WestbergSigurd Carlsen, 1. huhtikuuta 2001 alkaen SE-105 71 Stockholm, SverigePuhelin: +46 8 614 7850Faksi +46 8 614 8710Sähköposti:[email protected]@nordea.com

Internet-osoiteOsavuosikatsaukset ja lehdistötiedotteetovat saatavana Internetistä osoitteessawww.nordea.com.

Christiania Bankin, Merita Pankin,Nordbankenin, Tryg-Baltican, Unibankinja Vestan vuosikertomukset voidaan tilataverkkosivuilta. Nordean julkaisemat vuo-sikertomukset ja osavuosikatsaukset ovatsaatavana myös seuraavista paikoista:

Ruotsi:Puhelin: +46 8 614 7851Faksi: +46 8 614 8710Postiosoite: Investor Relations Nordea

SE-105 71 StockholmSähköposti:[email protected]

Suomi:Puhelin: (09) 165 42 646Faksi: (09) 612 12 64Postiosoite: Investor Relations Nordea

00020 NORDEA MERITA

Tanska:Puhelin: +45 3333 6648Faksi: +45 3333 4873Postiosoite: Investor Relations Nordea

PO. Box 850, DK-0900Copenhagen C

Vuoden 2000 vuosikertomusTämä Nordea AB:n (publ) vuosikertomuskäsittelee Nordea-konsernin toimintaa.Konsernin juridinen rakenne on esitettysivulla 81.Vuosikertomus on laaditturuotsiksi ja käännetty suomeksi, norjaksi,tanskaksi ja englanniksi.

Tilikauden tulos ja muut tilinpäätöstiedoton esitetty tässä vuosikertomuksessaeuroina. Joitakin tietoja on annettu myösRuotsin kruunuina.

Kuvat ovat pääosin konsernin markki-nointi- ja mainosaineistoa ja esittävät tyypillisiä, mutta eivät todellisia tilanteita.

Nordea AB (publ)Hamngatan 10SE-105 71 Stockholm

Puhelin: +46 8 614 78 00Faksi: +46 8 10 50 69

www.nordea.com

Lay-out: Konserni-identiteetti ja -viestintä

Tuotanto: Nordean Graafinen palvelu, n3prenör jaTypocenter Oy

Kuvat: Per Brogaard

Paino: Frenckellin kirjapaino

NordeaHamngatan 10SE-105 71 StockholmPuhelin: +46 8 614 78 00Faksi: +46 8 10 50 69www.nordea.com

Christiania Bank og KreditkasseMiddelthunsgt. 17N-0368 OsloPuhelin: +47 22 48 50 00Faksi: + 47 22 48 59 65www.kbank.no

Merita PankkiAleksanterinkatu 36 BHelsinki00020 NORDEA-MERITAPuhelin: (09) 1651Faksi: (09) 165 42838www.merita.fi

NordbankenHamngatan 10SE-105 71 StockholmPuhelin: +46 8 614 70 00Faksi: +46 8 10 50 69www.nb.se

UnibankStrandgade 3PO 850DK-0900 Copenhagen CPuhelin: +45 33 33 33 33Faksi: +45 33 33 48 73www.unibank.dk

ArosMaizelsEngelbrektsplan 1SE-114 98 StockholmPuhelin: +46 8 407 90 00Faksi: + 46 8 407 93 93www.arosmaizels.com

Tryg-BalticaKlausdalsbrovej 601DK-2750 Ballerup Puhelin: +45 44 20 20 20Faksi: +45 44 20 66 00www.tryg-baltica.dk

VestaFolke Bernadottes vei 50 Box 7070N-5020 BergenPuhelin: +47 55 17 10 00Faksi: +47 55 17 15 10www.vesta.no

LIVIARegeringsgatan 42SE-105 71 StockholmPuhelin: +46 787 67 00Faksi: +46 8 411 98 51www.nb.se/livia/

Merita HenkivakuutusAsemakuja 2Espoo 00020 NORDEA-MERITAPuhelin: (09) 165 27601Faksi: (09) 859 4622www.merita.fi

Nordea-konsernin osoitteet

MS

I29

0

web.lib.aalto.fiNordea vuonna 2000 ..................................... 1 Nordean...

Documents

Transcript of web.lib.aalto.fiNordea vuonna 2000 ..................................... 1 Nordean...