Elisa · Web viewToinen kirjallinen Kalevalan liittyvä löytö on 1200- luvulta Novgorodin...

Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä 24.2.2011, Seppo Liukko Sivu 1 / 28

Tässä: Kalevala –aika ja – historiaa, artikkeli n.30 siv. Artikkeli selvityksineen liittyy Liukko- nimihistoriaan, tarkemmin Seppo Liukko kotisivuilta

Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa)Suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.

Tarkoitukseni on selvittää Kalevala - kulttuurin historiallista taustaa. Onko Kalevalaisen kulttuurin todellista historiaa (esihistoriaa) mahdollisuus selvittää lähdetietojen pohjalta? Usein väitetään Kalevala - eepos on vain kirja.

Kalevala - eepos ja Kalevala kulttuurin todellisuus?

Kuka yrittää selvittää Kalevalaisen kulttuurin historiaa, ottaa vaikean tehtävän. On vaikea konkretisoida Kalevala – eepoksen historiallista taustaa. Onko se nykytietämyksen perusteella mahdollista tutkia?

Yleensä sanotaan, että Kalevalaista historiaa - tai mitään Kalevalaista suomalaisten esihistoriaa ei ole olemassa.

Tutkimuskysymykset:

Onko Kalevala Kirja vain mytologiaa, ilman mitään ”historiaa”? Onko se vain jotain tutkimatonta varhaisaikojen suusanallista epiikkaa (kertomarunoutta)? Mitkä voisivat olla ne syyt tai tarpeet, että Kalevala- kulttuuria olisi tarvittu jo kivikauden ajoista alkaen?

Kalevalan käsittelyssä käytetyt määritelmät yleensä poissulkevat tavallaan historianäkemyksen, kun puhutaan mytologiasta tai myyteistä.Mytologia: Myyttien tutkimusta. Myytti: Taianomainen, tarina, satu.Onko Kalevala - kulttuuri, jopa perätön juttu?

http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/


Onko Kalevala vain kirja? Mitä peräisin? Onko se Elias Lönnrotin kirjoittama? Mihin sellainen ”suomalaisten tarina” voisi perustua?- ei kai sellainen voi olla tyhjästä syntynyt (yli 110.000 säettä SKVR- arkistoissa)?

SL väite: Suomalaisten Kalevala - kulttuurilla on ollut niin vahva ja pitkäaikainen esihistoriallinen tausta, että se on säilynyt vieraan vallan vaikutuksen yli, vaikka puhdasoppisuuden yhtenä tavoitteena oli Kalevalaisen kulttuurin kitkeminen (asiasta mm. Vahtola 2004:160, Suomen Historia).

Kalevala - kulttuuri ei ole yksistään myytti.

Tässä artikkelissa esitetään evidenssiä, miten, milloin ja missä Kalevala - kulttuuri on mahdollisesti syntynyt ja vaikuttanut suomensukuisten väestöjen henkisenä elementtinä. Mikä on todellisuus Kalevala myyttiin, onko Kalevala – aikaa ollut suomalaisilla väestöillä? Onko Kalevala kulttuuria ollut esihistoriallisena aikana, ennen ruotsinvaltaa ja ennen Kalevala - kirjan kirjoittamista?

Näyttö: Historiallisen ajan Kalevalaisuus on varmasti perusteltavissa mm. kirjallisten tietojen avulla (esimerkkejä tässä artikkelissa). Kalevalaisen kulttuurin esihistoriaa on tarkasteltava poikkitieteellisesti mm. jatkuvuusteorian, arkeologisten kulttuurien, genetiikka ja etymologiatutkimusten kautta, jolloin on mahdollista selvittää suomensukuisten laajan alueen ja jatkuvuusteorian suuri merkitys Kalevalaisen kulttuurin muodostumiseen ja muuttumiseen metsästäjien ajan, maanviljelyn ja kristinuskon vaikutusten vuoksi.

Onko olemassa suomalaisten Kalevalaista esihistoriaa?

Voitaisiinko Kalevala - kulttuuria tutkia nykyisen esihistorian, arkeologian, genetiikan, kielitieteen, paikannimistötutkimuksen ja muiden tutkimustulosten pohjalta?

Kuinka vanhaa Kalevalaisuus on? - Onko kirjallisia lähteitä? Historiallisia dokumentteja todella löytyy, joten on mahdollista todentaa Kalevala kulttuurin olemassa olo ainakin historiallisena aikana 1100– 1800 luvuilla.


Suomalaisten Kalevala - tutkijoiden mm. Kuusi – Anttonen toteavat mm. tyylitutkimuksensa avulla että arkaaisin osa Kalevala kerronnasta viittaa jopa metsästäjäkulttuurien aikaan ja Kalevalamittainen kerronta viittaisi kantasuomalaiseen aikaan, eli esihistoriaan. Muitakin esihistoriaan liittyviä tutkimustuloksia on olemassa, joita on sovellettavissa Kalevalaisen historian selvityksessä. On olemassa myös joitakin kansainvälisiä kronikkatietoja, jotka viittaavat Kalevala kulttuurin olemassaoloon, ajalta ennen kirjoitettua historiaa. Kronikkatieto on suullisen muistitiedon perusteella kirjoitettua perimätietoa, joka on aina tarkistettava. Kalevalainen perimätieto on näitä artikkelissa mainittuja kronikkakirjoituksia huomattavasti vanhempaa ja kirjoitettu pääsääntöisesti talteen vasta 1800- luvulla. Kuitenkin myös Kalevalaisen runouden keräysaineisto sisältää itsessään hyvin vanhaa suomensukuisten suullista perimätietoa, mutta sen tulkitseminen nykyajassa, näistä kuvaannollisista ajatuksista, on tietenkin lähes mahdotonta. Tällaista esihistorian ns. kirjoittamatonta historiaa on siksi tutkittava eri tieteen alojen, vertailevien metodien avulla. Tällaista vertailutietoa tarjoavat mm. arkeologia ns. faktatietojen pohjalta sekä väestöliikkeisiin kytkeytyvän tiedon perusteella. Uusimpana geenitutkimukset, joissa on selvitetty eri väestöjen vanhimman geneettisen haplotyyppien markkereita, joka osaltaan selvittää tapahtuneita väestöliikkeitä ja siten myös näiden väestöjen mahdollisten uusien kielien ja elinkeinojen vaikutusta alkuperäisten väestöjen aikaisemmin puhumaan kieleen. Tällöin on mahdollista selvittä mm. lainasanojen siirtymissuuntaa ja lainasanojen merkitystä kieleen, sekä näiden muutosten ajankohtaa (terminus ante quem). Samalla on mahdollisuus perustellusti selvittää murteiden syntymistä sekä onko tapahtunut ko. väestölle kielenvaihto. Näillä seikoilla on huomattavaa merkitystä myös Kalevalaisen kulttuurin esihistorian tarkastelussa. Myös kielitieteen viimeisimpien etymologia - tutkimustietojen perusteella, voidaan tarkastella suomensukuisten Kalevala- ajan elinkeinon muutoksia ja murteiden kehittymistä, mikäli puhuttu kieli ei vaihtunut. Sillä luotettavaa etymologista näyttöä on olemassa mm. lainasanaston iästä ja paikannimistön muodostumisesta. Tässä artikkelissa tuodaan esiin mm. miten nykyinen paikannimistö liittyy Kalevalaiseen suomensukuisten kulttuuriin jo n. 3000 vuotta ennen ajanlaskua.


Onko Kalevala - kulttuuri suomensukuisten esihistoriaa?Kalevalainen kulttuuri on yksinomaan suomensukuisten (laajalta) alueelta alkanutta suomenkielistä kulttuuria.

Kalevala - kulttuurin historiaselvitystä (SL):

Mikä olisi Kalevalaisuuden lähtökohta?

Tässä artikkelissa perustellaan Kalevala-ajan alkaneen jo metsästäjien aikana. Tutkijoiden mielipiteet Kalevalan vanhimman osan arkaaisuudesta osoittavat, että Kalevala – aika on vanhempaa ainesta, kuin tunnettu Gilgames - eepos.à vertailu myöhemmin (Gilgames- eepos; maanviljely - kaupunki kulttuurin ajalta- Uruk)

KALEVALA – kaudet (Kalevala tutkimus)

KALEVALAINEN TYYLIKAUSI. Prof. Matti Kuusen käyttöönottama termi kaudesta, jonka henkinen kansanperinne tyylipiirteiltään ja tendensseiltään eroaa muiden tyylikausien perinteestä (vrt. arkaainen – esisuomalainen tyyli: on vanhin tyyli joka on ajoitettavissa ajalle ennen maanviljelyä Euroopassa).

Prof. Matti Kuusen vuoden 1949 väitöskirja Sampo-eepos > Kalevala Kulttuurin Historiatutkimus. Kalevalaisessa runoudessa erotetaan (tutk.perust.):

1-esisuomalainen (kalevalamitan syntyä varhempi)

2-varhaiskalevalainen (Suomeen muuttoa varhempi) (SL: Suomeen muutto? Tarkennus nykytiedoilla; uutta tietoa mm. suomensukuisten jatkuvuusteoriasta- Kayser-Lao, Rees-Frost, Hakala)

3-sydänkalevalainen (ristiretkiä varhempi Kalevalamitta),

4-keskiajankalevalainen (uskonpuhdistusta vanhempi), sekä

5-myöhäiskalevalainen (uuden ajan alun) tyylikausi.

Aluksi artikkelin tiivistelmä ja Kalevala- ajan ajoitushypoteesi (jatkuvuusteorian pohjalta)

Kalevala- aika, Seppo Liukko


Suomensukuisten väestöjen väestöliikkeistä, etymologista ja genetiikasta uutta tietoa, vrt. 1900, jonka perusteella on tehtävissä alla oleva Kalevala - aikajana.

1) Arkaainen Kalevala – aika, metsästäjä- kalastajien arkaainen tyyli, mahdollisesti jo 12.000- 5000 eaa. aikana, laajan alueen suomensukuisen -kielisen väestön käytössä - suomensukuisten jatkuvuusteoria, arkaainen osa jatkui Suurriistan metsästyksestä, metsästykseen ja Kampakeramiikan ajoille saakka (todennus; Arkeologia – genetiikka – väestöliikkeet - folklore tyyli)

2) Kaskimaanviljelyn talonpoikainen Kalevala - aika alkoi n. 3000 - 1500 eaa. vasarakirvesgermaanien maanviljely ja esigermaanin lainasanat , uutta ainesta Kalevalaisuuteen Itämeren suomen kielen alueella varhaiskantasuomi > kantasuomeen (todennus; Etymologia – arkeologia – väestöt - kieli)

3) Kalevalanmitta – aika n. 1500eaa. - 500 (1200) jaa. Tämä on Kalevalamittaisen kerronnan itämerensuomalaista aikaa, kantasuomen-kielisellä alueella (Baltia-Suomi) (tod. Kalevalan nimet vrt. etymologia - ja paikannimitutkimus)

4) Kalevala - ajan kriittiset ajat n. 1200 jaa. – 1700 jaa. Keskiajan ruotsinvalta jaà K. Vaasan ja - poikien uskonpuhdistuksiin saakka, talonpoikainen Kalevala kulttuuri ahtaalla (tod. historiallista tietoa mm. M. Agricola)

5) Kalevala ajan päättyminen, Kultakausi n. 1600 – 1800 - suomalaisten oppineiden ja pappien Kalevalaisen aineiston keräily alkoi, Kalevala säilyi, myös suomalaisten aateliston herääminen. (Tod. Kalevala SKVR keräykset, ennen Kalevalaa, ja huomattavasti enemmän kuin Kirjassa. Kalevala on muutakin kuin kirja, 110.000 säettä)

Tämän edellä olevan aikajana tapahtumien todentamiseen ja ajoitukseen liittyen esitetään artikkelin asiasisältö ja - lähteet ko. SL:n väitteen eli todennäköisen Kalevala- ajan perustelemiseksi.

Yleisesti:

FOLKLORE on perimätietoa


• Folklorella tarkoitetaan henkistä kansankulttuuria yleensä ja etenkin suullista perinnettä; nimitys johtuu englannin sanoista folk, "kansa" ja lore, "perimätieto".

• Folklore on kulttuuriviestintää: sen sanoma voi välittyä sekä pystysuoraan sukupolvelta toiselle että vaakasuoraan sosiaalisissa ryhmissä tai maantieteellisiltä alueilta toiselle.

Kalevalainen perimätieto on suomensukuisten väestöjen laajan alueen viestintää alueelta toiselle.

Kalevala kulttuurin aika (perimätieto)

Esihistoriassa:

Kalevala aika on pääteltävissä tosiasioiden pohjalta (väite- hypoteesi)

*Arkaainen Kalevala – aika (suom.kiel.) kerronta Suurriistan metsästäjien 12.000 jälkeinen aika, n. 3000 eaa. saakka, Kivikauden - Kampakeramiikan ajan suomensukuisten metsästyskulttuurin aikaa, jatkuvuusteorian mukaisten suomensukuisten laajojen alueiden välistä suullista viestintää.

Itämerensuomen alueella - uutta kulttuuria saapui vasarakirvesgermaanien välityksellä, samassa yhteydessä Baltiaan ja Suomeen saapui maanviljely.Maanviljelyn ja esigermaanikielten yhteisvaikutuksesta mm. Kalevalaiseen nimistöön siirtyi n. 3000 eaa. - 1500 eaa. aikana esigermaanin lainasanoista muodostuneita nimiä - ja paikannimiä (Baltia ja Suomi).

Kalevalaisten kyläyhteisöjen muodostuminen Lounais - Suomeen kaskiviljelyn alkuajoilla. Kalevalamittainen korkeatasoisempi kerronta muodostui ja otettiin käyttöön Itämeren suomensukuisten kaskiviljelyalueilla n. 1500 eaa. - 1200 jaa. Pakanallisen ajan kyläyhteisön talonpojat harjoittivat Kalevalaisia menoja, jotka olivat silloin vielä kansanuskon henkisessä merkityksessä, keskiajan lopulle saakka. Tästä on historiallisesti merkittävänä mainintana mm. M. Agricolan toteamat kaskiviljelijä – kalevanpojat, jotka ovat jo pronssikaudellta alkaen harjoittaneet


kaskiviljelyä Suomessa. Kalevalaisuus on ollut talonpoikaista kyläkulttuuria jo pronssi- rautakauden kylien muodostumisesta alkaen.

Historiassa:

Kalevalan olemassaolo on todistettavissa (lähdeaineistoa):

Kalevalaisuus vieraan vallan alle; Kalevalamittaisen loitsujen käyttö talonpoikaisväestön Kalevalaiset menot jatkuivat ruotsinvallan aikana 1100 - 1600- luvulle saakka, vähentyen jatkuvasti.

Kristillinen vaikutus; Kalevalaisten pyhien paikkojen lahjoitukset kirkolle (FMU) Puhdasoppisuuden vaikutus, Kalevalaisuus kuolemantuomiolla uhalla kiellettyä toimintaa, Kalevalamittaiset runot ehtyivät, viimeisin Elinan Surmaruno Vesilahdelta (Liukko- Laukko- Suomela ks. tarkemmin Seppo Liukko kotisivut). Kalevalaisuus siirtyi Raja- Karjalaan turvaan ruotsinvallan keskuksien ympäriltä 1600- luvulla.

Kalevalaisuus suomalaisuuden pohjaksi; Kalevalaisuuden säilyminen – keräysaika, näitä seurasivat kansallistunteen muodostumisen ja taiteen kultakausi. Muinaissuomalainen Kalevalainen nimistö on myös todellista paikannimistöä - ja nimistöä nykyisissäkin kartoissa Suomessa ja Liettuassa (mm. Liuko- Lauko- nimistö)

Artikkelin perusteet väitteelle, että Kalevala - kulttuuri on ollut todellista suomensukuisten viestintää kivikaudelta alkaen.

Onko Kalevalaisen kulttuurin perimätiedossa yhtymäkohtia todellisuuteen?

Onko paikannimistö yksi mahdollisuus tutkia Kalavalaista aikaa?Miksi jokin nimi on ajoitettavissa, etymologisesti? Miksi jokin paikannimistö voidaan tunnistaa tapahtuneeksi esim. 2000 vuotta ennen ajanlaskua? Ovat tällaisia paikannimiä (yleensä Kalevalaisia nimiä), jotka esiintyvät Kalevalaisessa kerronnassa?

Tällainen yhtymäkohta, jota voidaan tutkia, on kaskiviljelyn aloituksen aika. Koska silloin suomensukuisten alueelle on saapunut uusi vieraskielinen kulttuuri, joka on samalla levittänyt maanviljelyä n. 3200- 2200 eaa. aikana.Tämän Baltiaan ja Suomeen saapuneen vasarakirveskulttuurin kieli oli esigermaani.


Tarkemmin sanottuna nämä olivat tulijat (miesrymien migraatiot) kaksikielisiä osasivat suomensukuisia kieliä ja esigermaania. Kieli ei vaihtunut. Mutta, näiden esigermaanin lainasanoista on suomensukuisten kielien alueella muodostunut sellaisia muinaissuomalaisia nimiä, jotka kytkeytyvät Kalevalaiseen nimistöön ja ovat pohjaltaan esigermaanisia lainasanoja.

Kalevalainen kulttuuri ja vasarakirveskulttuurit ovat olleet Suomessa samanaikaista tapahtumaa Vasarakirveskulttuurien esigermaanikielen vaikutus todellisen paikannimistöön ja samalla Kalevalaiseen nimistöön on todettavissa etymologiatutkimuksilla, lainasanaston siirtymisajankohtien. Samanaikaisuus on todettavissa myös paikannimistötutkimuksen metodien ja genetiikan viimeisimpien tutkimustuloksien avulla, kun näitä tietoja samalla verrataan ja yhdistetään todellisiin arkeologisiin tutkimustuloksiin. Kalevala- kulttuurin aikaisempi olemassaolo ja vasarakirveskulttuurien saapuminen näille Kalevalaisen kulttuurin suomensukuisten alueille Baltiaan ja Suomeen, on nähtävissä genetiikka-, arkeologia- ja etymologiatutkimuksen lisäksi myös yleensä suomensukuisten kielten muutoksien perusteiden pohjalta (esigermaanin lainasanat ja vaikutus mm. suomensukuisten väestöjen murteisiin, itämerensuomi: varhaiskantasuomi > kantasuomi jne..). Kalevalainen - kulttuuri on ollut olemassa vasarakirveskulttuurien saapumisen aikana, ja Kalevalaiseen – arkaiseen kerrontaan on tullut myös uutta ainesta vasarakirveskulttuurien maanviljelyn alkuajoista alkaen mm. kaskiviljelyn vaikutuksesta.

Kaskiviljelyn aloitus Suomessa on tapahtunut Kalevalaisena aikana, tämä on ko. kulttuurien yhtymäkohta, jonka kautta Kalevalaa on mahdollista tutkia.

Kaskiviljely ja maanviljelysanasto liittyvät vasarakirvesgermaanien tuloon: -> Onko Kalevalassa esigermaanisia lainasanoja > nimiä /paikannimiä?

Löytyykö Kalevalaisia nimiä, jotka ovat esigermaanikielten lainasanoja. Tutkittavissa etymologisesti à PERUSTELUT – lähteitä (ks. asiantuntijoiden tutkimuslainaukset)


Evidenssiä: Vasarakirveskulttuurit samanaikaista tapahtumaa, kuin Itämeren suomalaisten kantasuomalainen Kalevala- aika (n. 2800- 1600 eaa.)

Nykysuomen etymologinen sanakirja, prof. Kaisa Häkkinen 2004.mm. kaski; tuhka; äiti ; liuti* ovat (esi-) germaanisia lainasanoja (em. lainasanat kaskiviljelyn ajoilta).

Prof. Eero Kiviniemi 1974:78. Paikannimistötutkimuksen professori Kiviniemi on vuonna 1974 maininnut, että Suomesta voisi olla mahdollista löytää kaksi - kolmetuhatta vuotta vanha suomalaisten käytössä ollut nimi

Vanhimmat kylien nimet Suomessa (Baltia) ovat pronssikaudelta (Unto Salo)

Paikannimistö jotka ovat muodostuneet suomenkielisten käyttöön esigermaanisista lainasanoista, esim. iu- diftongin sisältävät sanat, ovat vanhimpia vasarakirveskulttuurin aikaisia lainasanoja, jonka vuoksi ne ovat tutkittavissa etymologisesti àks. Liukolan kylä pronssi- rautakaudelta Nousiainen-Masku-Rusko (nyk. Vahto).

Esigermaaniset lainasanat; Näiden lainasanojen lainanantajakieli voidaan yhdistää ns. vasarakirves- kulttuuriin, joka levisi Itämeren seuduille n. 2000 eKr.”.. Professori Kaisa Häkkinen

Alla arkeologien ja historiankirjoittajien määritelmä, milloin vasarakirveskulttuurit ovat tulleet Suomeen Baltian kautta n. 3200- 2200 eaa. aikana (mm. Huurre /Vahtola)

àArkaainen Kaleva on metsästyskulttuurien ajoilta ennen aikaa 3000 eaa.

KALEVALA - tutkimuksia -> lähteitä

Arkaainen Kalevala

• Turun yliopiston Kalevala- instituutin johtaja prof. Lauri Honko toteaa kirjassaan Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan SKS, 2001: 69


• Kalevala vielä vanhempaa kuin Gilgames eepos (kuvaa Urukin aikaa n. 2600- 2800 eaa.Ja kirjoitettu sumeriksi n. 2200 eaa.):

• s.69: " Niinpä ikivanhana mainittu sumerilaisten Gilgames -eepos on tässä suhteessa uudenaikaisempi kuin Kalevala”.

• Kalevalaisen perinteen ikä on vanhempi kuin sumerilaisten Gilgames- eepos, joka on n. 4700 vuotta vanhaa kerrontaa.

Jtk. Kalevala kirjallisissa lähteissä à

Kirjallisia lähteitä Kalevalaiseen historiaan

Vanhinta Kalevalaan liittyvää kirjallista kronikkatietoa - löytyy 600-luvulta mm. Beofull ja Widsith – kirjattua tietoa suomalaisista milloin yhdistetty Kalevala kulttuuriin. (Vrt. Tacitus v. 98 tiesi vain sisämaan metsästäjä Finnit).

Exeterin tuomiokirkon katedraalikirjastosta (MS 3501, ff84b-87a) Englannista

• Tämä kirjallinen tieto tarkoittaa, että on muidenkin kuin suomalaisten tuntemaa Kalevalaisuutta ollut olemassa, ainakin jo 600- luvulla.

Angolosaksisessa muinaisrunossa on ajalta n. 600 jaa. merkittynä mm. : "Ja Caelic hallitsi finnejä " sekä toisessa kohdassa scridefinnit. Widsith - runon säkeessä 20 ja 76 mainitaan Caelic sekä säkeessä 79 scridefinnit.

àTässä finnit ovat Lounais- Suomalaisia – pääasiassa rannikon kaskimaanviljelijöitä (ks. Museoviraston kartta – vasarakirveskulttuurien alueet Suomessa - myöh.). Vrt. kuten Mikael Agricola 1551 mainitseeà Calevanpojat kaskiviljelijöitä.

Novgorodin tuohikirjoitus ja Mikael AgricolaKalevala – aika ollut jo ns. laajan alueen suomensukuisilla ennen vasarakirveskulttuurien saapumista, ainakin Kampakeraamisella ajalla (tästä myös tarkemmin myöhemmin)


Toinen kirjallinen Kalevalan liittyvä löytö on 1200- luvulta Novgorodin suomalais- alueilta. Kalevalainen ns. salamaloitsu on tuohikirjeessä nro 292. Kirjoitettu Novgorodin slaavin kyrillisin kirjaimin, mutta kieli on vepsäläisten (ks. mm. vepsän viidennes)

Kolmanneksi myös piispa Mikael Agricola toteaa Kalevalaisuuden (ennen Kalevala kirjaa).

• Kalevalainen kansanusko oli hämäläisten jokapäiväistä elämää , vielä 1551 Davidin Psalttarissa mainittu hämäläisten eli Kalevalaisten "epäjumalien" luettelo.

Kalevalainen kansanusko oli talonpoikaisiin menoihin liittyvää toimintaa keskiajalla (mm. Vahtola, Suomen Historia).

Kaski- maanviljely elinkeinon liittyminen Kalevalaiseen kerrontaan

Vasarakirvesgermaanit 3200- 2000 eaa., tutkijoiden lausumia:

Torsten Edgren tulkitsi jo vuonna 1970, että vasarakirveskansa Suomeen tullessaan muodostui maanviljelijöistä, mutta ei ehkä suuremmin karjankasvattajista (Savon Historia I, Esihistoria, Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander1988:91-95).

Jouko Vahtola (lainausta lyhennetty)

• …maahanmuuttajat nuorakeraamiset eli vasarakirveskulttuurin kautena 3200- 2350 eaa. aiheuttivat Suomen lounais- osissa voimakkaan muutoksen, suorastaan käännekohdan..

• …. toivat kielessään indoeurooppalaisia lainasanoja.

• Kehittyvään suomenkieleen tuli maanviljelyyn ja karjanhoitoon viittaavia sanoja, kuten, kaski, kasvaa, itää, huhta (kaski), siemen, ohra, puuro, ja mm. härkä. Sanat edellyttävät kaskeamista ja karjanhoitoa .

Tarkemmin Prof. Jouko Vahtola, Suomen Historia 2004: 14-15


Mikael Agricola (maininta vahvistaa, että kaskiviljelyajan Kalevanpojista on historiallinen maininta ennen Kalevala kirjaa)

Agricolan kirjoituksessa on tämän artikkelin kannalta myös merkittävä maininta Kalevanpojista. Se on viittaus Kalevanpoikiin eli Kalevalaisiin kaskiviljelyajan hämäläisiin.

Tässä alla mainitussa Mikael Agricolan kirjoituksessa Calevanpoikien metsänkaato, kaskenpoltto ja niittyjen viljely, kuvaa vanhaa kaskiviljely Kalevala –aikaa:

"Epejumalat monet tesse muinen palveltin cauan ja lesse. Neite cumarsit Hemelaiset seke Miehet ette Naiset. Nämet olit Epejumalat cuin he rucolit. Eikö se Cansa wimmattu ole joca neite wsko ja rucole. Calevanpoiat Niittut ia mwdh löit."

Kirjoitus viittaa kaskiviljelyyn ja Kalevanpoikiin à Kaskiviljely aloitus Suomessa ja Baltiassa 2500eaa. > 1500 jaa.(MA kirjoittanut tekstin vuonna 1551 Psalttari teoksessaan):

KALEVANPOJAT OLIVAT KASKIVILJELIJÖITÄ

Kalevalainen aika ja kaskiviljelyn aloitus ovat samanaikaista tapahtumaa:

Kaskiviljelyn aloittaminen tapahtui vasarakirveskulttuurien eli nuorakeramiikan aikana Suomessa ja Baltiassa Lainaus Viron esihistoriasta- 2007:

”Pohjois- Viron nuorakeraamisilta löytöpaikoilta mm. järvien rannoilta ja soista on löydetty ohran ja vehnän siitepölyä, joka on ajoitettu n. vuoteen 2000 eaa.”

Prof. Aivar Kriiska 2007: 73-81.

• Nuorakeramiikan vasarakirvesgermaaneja muutti Baltiasta Viron kautta Suomeen n. 2800- 2000 eaa.

Ks. kartta nuorakeramiikan aikaisen asutuksen laajuus Suomessa Museovirasto.


Maanviljelyn aloitusalueet Suomessa = ns. mv- Kalevala kulttuurin alueet

Siitepölyanalyysi osoittaa, että myös Turun alueella on viljelty viljaa jo 4000 vuotta sitten. Paikannimistöön ja arkeologiaan nojautuva tutkimus kysyy " keitä olivat nämä kaskeajat silloin jo ns. Kiukaisten kulttuurin aikana?"

Tällaisen kysymyksen esittää suomenruotsalainen paikannimistötutkija Kurt Zilliacus kirjasssa "Finska skären", ks. HS. fi - Kirjat, 9.12.1990.

à Virolaiset Kalevalaa vastaavat kansanrunot mm. Kalevipoeg:n kirjan loitsut kertovat näistä kaskiviljelijöistä ja näiden vierailuista Suomessa.

Kalevalamitta on ollut käytössä jo itämerensuomen aikana (Ks. alla professori tason tutkijat)


Kalevalamittaisen kerronnan/ - loitsuamisen ikä on noin 3000- vuotta (Balttia vielä suomesukuisten kielien aluetta).Kalevalamitta on muodostunut n. 1500-500 eaa.

Prof. Pertti Anttonen ja Matti Kuusi, Kalevala Lipas, SKS, 1999

”Kalevalamitta näyttää syntyneen myöhäiskantasuomalaisena aikana, 2500- 3000 vuotta sitten”

Ko. Kalevalamitta vaiheen kehitysaika oli pronssikaudella, silloin myös kylien muodostumisen alkaa Länsi- Suomessa (Prof. Unto Salo, Ajan ammoisista ajoista)

Vanhin ns. arkaaisin osa Kalevalaista kerrontaa kuvaa jo aikaa ennen maanviljelyä (viimeistään *Kampakeramiikan ajalla 5200- 3000 eaa.)

Milloin ko. vanhin Kalevalaisuus olisi voinut alkaa? Vanhemman Kalevalaisen kulttuuriajan selvittämiseksi on tarkasteltava onko se mahdollista? Onko suom.kieli riittävän vanhaa?

Miten perimätieto kertoo vanhemmista ajoista

Kalevalaan liittyvät vertailevat tiedot on mahdollista tarkentaa arkeologia- ja geeni- ja muiden tieteiden avulla.

Tähän vastaa mm. suomensukuisten jatkuvuusteoria.

• Suomensukuisia väestöjä on ollut ennen vasarakirves- kulttuureja Euroopassa, Suomessa ja Baltiassa ja ennen ko. kampakeramiikan aikaa àKs. Myöh. kartta suomensukuisten alueet 4500 eaa. Ja 900 jaa.

Kampakeramiikkaa TikkurilassaKuva: Suomensukuisten aika n. 3000 eaa. Tikkurilan Satomäki.Tämä on ollut aikaa hieman ennen vasarakirveskulttuurien vaikutusta. Arkaaista Kaleva - aikaa Suomessa.


Geneettiset ja arkeologiset tutkimukset osittavat:

Suomensukuisten ovat Euroopan alkuperäväestöjä ja suomensukuisten jatkuvuusteoria on mahdollista

Euroopan alkuperäisväestöjä ovat toisaalta Euroopan vaaleaihoiset suomensukuiset (the Finns) Alppien pohjoispuolella ja toinen "alkuperä" lähtee Alppien eteläpuolelta

13.8. 2008 julkaistu hollantilainen tutkimus;

Suomalaisista suurin osa polveutuu jo muinoin Suomen alueelle jääkauden jälkeen asettuneesta väestöstä (= suomensukuisten jatkuvuusteoria)

Dr . M. Kayser , O. Lao * 2008

http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/artikkelit/Visual%20Science%20New%20York%20Times%20artikkeli%20suomalaiset%20geenit%20%20Euroopassa%2013.8.08.htm








The map also identifies the existence of two genetic barriers within Europe. One is between the Finns and other Europeans. ...The other is between Italians and the rest. This may reflect the role of the Alps in impeding free flow of people between Italy and the rest of Europe."

Suomensukuisten jatkuvuusteoriaSuomensukuiset ovat Euroopan alkuperäväestöjä

Määritelmä vahvistaa samalla suomensukuisten jatkuvuusteorian Euroopassa jääkauden jälkeisenä aikana laajalla -alueella ja sieltä Suomen alueelle n. 10.700 vuotta sitten.

Suomensukuisten genetiikka peräisin Ukrainan - refugin suurriistanmetsästäjien Tat C / N1c ja R1a pohjalta

SUOMESSA: arkeologisten tutkimusten perusteella on todettu, että Lahden Ristolan / Orimattilan kivikautisilla alueilla asuneet ovat saapuneet arkeologisten vertailutietojen perusteella etelästä Kundan – kulttuurin suomensukuisten alueelta

Ks. mm. väitöskirja, Hannu Takala 2004.

Suomen kielen professori Pauli SaukkonenSuomensukuiset ovat alkuperäisasukkaita (LGM)

"Baltia , Suomi, Venäjän Karjala ja Skandinavia ovat ainoita maita, jotka ovat saaneet koko väestöpohjansa varmasti vasta jääkauden jälkeen, ja se näkyy myös itämerensuomalaisessa kielellisessä erillisyydessä (Viitso 2000).

Eivät sinne rynnänneet ensimmäisinä eteläisen Euroopan ihmiset, vaan heidän edellään jään reunan läheisyydessä eläneet (suomensukuiset).

Alkuperäisväestö on ja elää tutkituissa geenilinjoissa ja sen alkuperä voidaan jäljittää. "Tuntematonta" väestöä ei ole enää olemassakaan, ei siihen voida vedota, sillä genetiikka on antanut kaikille nimet. Professori, Pauli Saukkonen 2006:107


à On samalla lausuma suomensukuisten jatkuvuusteoriaan

Eurooppalaisten suomalainen alkuperä- Kalevalaisen kulttuurin juuret

Juuri ilmestynyt tutkimus ja sen kartta Euroopasta osoittaa selkeästi, että suomensukuisten vaaleus on ulottuu vieläkin yli jääkauden maksimin ja sen jälkeiselle jäänjättöalueelle pohjoiseen Ukrainan refugista:

Tutkimus Jonathan Rees* 2002 ja kartat 1 ja 2; 1) Peter Frost 2006; vaaleasilmäisten alueet Euroopassa

(sinisilmäiset suomalaisia) 2) Peter Frost 2006; vaaleahiuksiset alueet Euroopassa).

*Tutkimus 27.9.2002 Prof. Jonathan Rees, University of Edinburg (BBC News, WORLD EDITION): Researchers predict the last truly natural blonde will be born in Finland – the country with the highest proportion of blondes .

Vaaleat hiukset (blondit) Euroopassa: -alkuperäiset suomalaiset levittäneet vaaleutta Eurooppaan neoliittisen vallankumouksen aikana tulleille indoeurooppalaisille.

Alla kartta 1. prof. P. Frost

http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/artikkelit/c13a.%20lyhyt-Kalevalakulttuurin-aika-Suomessa.htm


















http://cogweb.ucla.edu/ep/Frost_06.html


Vaaleus on suomalaisten perimää eurooppalaisissa:Suomensukuisten vaaleaihoinen-, vaalea hiuksinen- ja vaalea (sini–) silmäinen perimä eurooppalaisissa, se on lähtöisin Ukrainan refugista

Sinisilmäisyys Euroopassa. Alla kartta 2. prof. P. Frost


McEvedy 1967 kartta 4500 eaa. tilanne.Indoeurooppalaisen mv- väestön nousu Finn alueille on alkanut


Maanviljely ja indoeurooppalainen kieli Eurooppaan n. 5500 eaa. (tarkennukset)

• Renfrew

• Maanviljely levisi Eurooppaan indoeurooppalais- kielisen väestöjen saapuessa Euroopasta kaakkoon olevilta Anatolian - Iranin alueilta (jstkn kaakkoon= Indo > Anatolia-Iran hedelmällinen pulikuun alueelta)

• Tämän neoliittisen (vallankumouksellisen) invaasion nimenä oli Euroopassa aluksi nauhakeraaminen kulttuuri ja myöhemmin vasarakirves- nuorakeraaminen kulttuuri (mm. vasarakirveet ja tasapohjaiset keramiikka astiat).

• Jyvä : kantagermaanissa jevo, muinaisintiassa yava, vilja, ohra, muinaisiranissa yava-, indoeurooppalaisessa kantakielessä jevo- Siitä tuli suomalaisugrilainen kantasana jeva (jyvä). (Sanojen synty, 1991).

• Keski- Euroopan alueen suomensukuisille metsästäjäväestöille tapahtui samanaikaisesti elinkeinonvaihto maanviljelyyn ja kielenvaihto indoeurooppalaisiin kieliin

Nuorakeramiikka Weikselin alueelta pohjoiseeneli ie- kielisen maanviljelyn leviäminen Baltiaan ja Suomeen

- Nauhakeraamisen kulttuurin maanviljelyn leviäminen hidastui, ilmojen kylmetessä

Nuorakeramiikka eli vasarakirveskulttuuri:

• Toisen aallon maanviljelykielen ja indoeurooppalaisen esigerm. kielen samanaikainen leviäminen tapahtui n. 3000- 2200 eaa. aikana Weikselin germaanialueelta mm. Baltiaan ja Suomeen (Skandinavia).


• Kuva alla. Museovirasto Vasarakirveskulttuurin alueet Suomessa

Neoliittisen vallankumouksen toisen aallon vaikutukset Baltiaan ja Suomeen

Levittäjänä oli pienempiä miesryhmiä (liuti* > liuta)

Koivulehto: joukkoa- ryhmää kuvaavat sanat esigerm. ennen 2000eaa., joiden vaikutuksesta maanviljelyn kaskiviljely ja esigerm. lainasanoja Pohjoiseen

Ko. alueiden suomensukuinen kieli ei vaihtunut à syy

- miesryhmien assimiloituminen, äidit alkuperäisiä suomensukuisia –kieli säilyi, ks. Genetiikka ero isä- äitilinjoilla

Suomessa kieli ei vaihtunut, mutta esigermaanikielten lainasanojen vaikutuksesta 2800- 2000 eaa. aikana.

- syntyi uusi murre, - kantasuomi.

Baltiassa ja Suomessa KIELI EI VAIHTUNUT: Esigermaaniset miesryhmät assimiloituivat suom. naisten kanssa

Arkeologisten tosiasioiden perusteella:

Vasarakirveskulttuuri Suomeen etelästä Baltian kautta, ja mahdollisesti myös Suomen kautta myös Ruotsiin.Saapumisaika Suomeen n. 2500 eaa. alkaen

Matti Huurre, 2004, 9000 vuotta Suomen Esihistoriaa s. 72.

Onko Kalevala aikaa tutkittavissa etymologia tutkimuksen kautta?


Aikaisemmin on osoitettu, että vasarakirveskulttuurin esigermaanisia ryhmiä saapui suomensukuiselle ja –kieliselle Kalevala kulttuurin alueelle n. 3200-2200 eaa. aikana.

Kalevalaisiin nimiin siirtyi mm. iu- diftongi.Milloin tämä etymologisesti tutkittavissa oleva sanavartalon osa on saapunut suomensukuisille alueille Baltiaan ja Suomeen?

Alkuperäisessä suomenkielessä ei ole ollut iu- diftongeja ennen ensimmäisten vasarakirveskulttuurien vaikutusaikaa Suomessa

Vielä varhaiskantasuomessa ei ollut diftongeja lainkaan, toteaa prof. Tapani Lehtinen, Kielen vuosituhannet, SKS, 2007:139.

Vasarakirves- esigermaanin lainasanoja Suomeen 2800- 2000 eaa. mm. iu – diftongin sisältävät sanat

Koska varhaiskantasuomen kielessä ei ole ollut diftongeja lainkaan, eikä ruotsinkielessä ja eikä nyk.baltinkielessä

iu / ui – diftongeja

Siksi tällaisen sanavartalon osan –iu-diftongin on kantasuomeen täytynyt tulla ensimmäisten varhaisimpien vasarakirveskulttuurien saapumisen ja niiden lainasanojen yhteydessä.

àiu-diftongi kytkeytyy myös vasarakirveskulttuurien aikaisiin Kalevalaisiin nimiin

Vasarakirveskulttuuri mv- elinkeino ja esigerm.kieli Baltiaan ja Suomeen lainasanoina - kieli ei vaihtunut

Tämä mm. liuti - sanavartalon ui- diftongin esiintyminen ainoastaan vanhemmissa esigermaanikielissä selittää, miksi ko. lainsanojen (nimet – ja paikannimet) on täytynyt tulla suomensukuisten kielten alueelle maanviljelyä levittäneiden vasarakirvesgermaanien assimiloitumisen seurauksena


iu- diftongin sisältäviä nimiä -paikannimiä on otettu käyttöön varhaiskantasuomalaisella alueella, mm. Balttia ja Suomi

• Joukkoa kuvaava sana lainautui* pronssikaudella, ehkä 1000 eaa. - germaaniselta kielialueelta varhaiskantasuomeen, sanan levikistä päätellen, sillä

• diftongi* Suomessa on vanhempaa kuin sen skandinaavinen kehitys *Paikan ja joukon tulo kieleen, Koivulehto 1981:205

• Liukko - nimessä esiintyvä iu - diftongi ei voi olla ruotsinkielistä (skandinaavista) alkuperää:

Liukko- nimi on Kalavalainen nimi (etymologia)

Liukko - nimi ei ole ruotsinkielistä pohjaa, koska alkuperäisessä varhaiskantasuomessa ei ollut diftongia, mutta jo kantasuomessa on diftongi. Silloin diftongin on täytynyt tulla suomenkieleen varhaisimman migraation vaikutuksesta, eli vasarakirvesgermaanien lainasanojen mukana n. 2500-2000 eaa., siis aikana ennen skandinaavien muuttoliikettä Suomeen.

Miksi Liukko - nimistö ei ole ruotsinkielen vaikutuksesta syntynyttä nimistöä? Koska:

a) ruotsinkieli on nuorempaa kuin vasarakirveskulttuurien (esi-) germaanikieli, jossa on ollut ko. diftongi ja b) ruotsinkielessä ei ole iu- diftongia (toinen diftongin vokaaleista pyrkii liudentumaan).

Esim. esigerm. sana liuti* > liuta > liuko (prof. E. Kiviniemi)

• Liuti- tarkoittaa liutaa, joukkoa ryhmää, näistä paikannimet;

• Suomessa ja Baltiassa (proprit) Liuko - Liukko

Baltian väestö Itämeren suomalaisten Kalevala aikaa:


Kalevalaiset nimet (ks. Liukko –nimihistoria, myös Baltiassa)

• Liukko nimi esiintyy n. 30 kalevalaisessa loitsussa

Baltian väestö on alkuperältään myös suomensukuista ja kielistä väestöä, mihin kampakeraamisen kulttuurin laajat alueet viittaisivat (ks. Museovirasto ja geenitutkimus mm. M-L. Savontaus).

Ko. ajan kantasuomi -itämerensuomi; esigerm- ja suomen alkuperäiset sanat jääneet baltin kieleenà kielenvaihdossa

àBaltian väestön kieli vaihtunut n. 400-800 jaa. Slaavin vaikutuksesta (kartta)

Slaavien nousu pohjoiseen – germaanit länteenBaltin ja Novgorodin suomensuk.kieli on slaavin vaikutuksesta vaihtunut, Novgorodista pohjoiseen, itään ja etelään on vielä monia suomensukuisia väestöjä - Alla Wikipedian kartta n. 800- 900 jaa.


Baltialaiset ovat alkuperäisiä suomensukuisia väestöjä

Suomalaisten isälinjoista n. 60% ja balttien n. 40%, olisi tätä Y-kromosomin haplotyypin markkeria Tat C, se osoittaisi osaltaan, että baltit ovat suomensukuisen kielen indoeurooppalaisiin kieliin vaihtaneita väestöjä

em.. lainaus: Suomalaisten geneettiset alkujuuret, Idästä vai lännestä, Huopana, Lappalainen, Savontaus 2006;12 (1);63-81).

Baltian kielenvaihto slaavin on vaikutusta.Slaavilaiset tulleet vasta 400-800 Baltian alueelle, vrt Novgorod >venäjä, Baltia > balttoslaavi.

Itämeren altaan suomensukuisten Kalevala kerronta oli jo Kalevalamittaista


Johtopäätelmä:

Suomensukuisten Kalevalainen kulttuurin aika on ollut mahdollista (Jatkuvuusteorian merkitys) Seppo Liukko.

Yhteenveto (evidenssiä):

Kalevala- aika:Kalevalainen kulttuuri on alkanut metsästyskulttuurien aikana

Arkaainen osa; on metsästys- kalastukseen perustuvaa kerrontaa n. 5000- 2500 eaa.

Varhaisen maanviljelyn- metsästyksen yhteinen vaikutus, Kalevalaiseen kerrontaan 2500 eaa.- 1500 jaa. Mm. em.mainitut kaskiviljelyn – kalevanpojat.Kalevalaiset talojen - ja paikannimistö on edelleen suomalaisilla - paikannimistö ja nimiparisiirrynnäiset mv-alueet L-S.

• Kalevalainen esigerm. lainasanat Baltiassa ja Suomessa jo 2500- 500 eaa. (nimiä mm. SKVR luetteloissa)-esimerkkinä Kalevalaiset nimet (SKVR) Liukko – ja Laukko nimet on otettu käyttöön suomensukuisten alueilla mm. Suomessa ja Baltiassa esim. Liettuassa jo vasarakirves-kulttuurien aikana viim. Kiukaisten kulttuurin aikana. Talonpoikais- kyläyhteisö- kalevalamittainen kerronta Lounais-Suomessa 1000 eaa. – 1200 jaa.Kalevala kulttuurin Pyhien paikkojen (pakko-) lahjoitukset FMU– 1200-1400Puhdasoppisuus lait- kieltäminen (tuomiot)Kalevala kulttuuri oli siirtynyt Raja-Karjalaan 1600 alussa—1800

• Kuva alla: Akseli Gallen - Kallela


Näiden PowerPoint diojen selvitysartikkeli - Kalevala kulttuurin todellista historiaa- löytyy Seppo Liukko kotisivulta (linkki Seppo Liukko kotisivuille ). Ks. myös artikkeliin liittyvänä em. kotisivuilta nimitutkimuksen perusteella tarkemmin: Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen – kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta.

Liukko - nimi on Kalevalainen nimi (mainitaan n. 30 loitsussa SKS /SKVR arkistot)

Alla karttakuva Liukko - nimipesyeen levinneisyydestä Suomessa:

http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/


Kalevalaisen historian perusteita, Seppo Liukko 24.2.2011

© Teksti ja kuvat Seppo Liukko

tästä SEPPO LIUKKO KOTISIVUN ETUSIVULLE: => http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/

http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/index.htm

Elisa · Web viewToinen kirjallinen Kalevalan liittyvä löytö on 1200- luvulta Novgorodin...

Documents

Transcript of Elisa · Web viewToinen kirjallinen Kalevalan liittyvä löytö on 1200- luvulta Novgorodin...