10.5.2019

Työtä, kasvua ja hyvinvointia korkeakoulutuksesta

Ammattikorkeakoulutuksen merkitys kasvaa, kun osaamisvaatimukset työmarkkinoilla nousevat. Suomi tarvitsee merkittävästi lisää korkeakoulutettuja vastaamaan työmarkkinoiden kysyntään. Ammattikorkeakoulutkinnon suorittaneet työllistyvät erittäin hyvin ja heistä on pulaa monilla aloilla. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisääminen on Suomelle välttämättömyys ja ammattikorkeakouluille mahdollisuus vaikuttavuutensa lisäämiseen entisestään.

Ammattikorkeakoulutus on kustannustehokas tapa vastata työelämän tarpeisiin. Tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen sekä innovaatiotoiminnan laajentaminen edellyttävät osaavia opettajia ja asiantuntijoita. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat rahoituksen osaavan henkilöstön palkkaamisen. Koulutusta ei voi tehostaa rajattomasti.

Esityksemme hallitusohjelmaan koskevat

ammattikorkeakoulujen ja TKI-toiminnan rahoitusta,

koulutusperäistä maahanmuuttoa,

jatkuvaa oppimista ja

sosiaali- ja terveysalan harjoittelumaksujen poistamista.

Petri Lempinentoiminnanjohtajapuhelin 040 7667 805

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on 25 ammattikorkeakoulun yhteistyöfoorumi ja etujärjestö. Ammattikorkeakoulut kouluttavat 145 000 opiskelijaa ja työllistävät lähes 10 000 henkilöä. Ammattikorkeakoulututkintoja suoritetaan vuosittain 28 000.

ARENEn esitykset hallitusneuvottelijoille:

Korkeakoulututkintojen määrän lisääminen edellyttää 100 miljoonan euron lisäystä ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Indeksikorotukset palautetaan, jotta ammattikorkeakoulujen rahoitus pysyy kustannusten nousun tasolla.

Arene esittää 100 miljoonan euron lisäystä ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen ja rahoituksen indeksikorotusten ottamista käyttöön. Lisäyksen avulla lisätään koulutuspaikkoja, puretaan korkeakoulujen hakijasumaa ja vahvistetaan innovaatiotoimintaa. Yli puolet uusista työntekijöistä tarvitsee ammattikorkeakoulututkinnon. Korkeakoulututkintojen ja opiskelijoiden lisääminen nykyisestä ei ole mahdollista ilman korkeakoulujen perusrahoituksen kasvattamista. Samalla tarvitaan koulutuspaikkojen uudelleen suuntaamista työvoimakysynnän mukaisesti, tehokkaampaa opintojen läpäisyä ja laajempaa muunto- ja täydennyskoulutuksen tarjontaa. Myös korkeakoulujen opiskelijavalinnat on syytä ottaa uudelleen tarkastelun kohteeksi.

Innovaatiotoimintaa suunnataan tukemaan pk-yritysten uudistumista ja kasvua. 50 miljoonaa euroa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöhön kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi.

Arene esittää 50 miljoonan euron lisäystä pk-yritysten innovaatiotoimintaan. Tällä tuettaisiin yritysten osallistumista alueellisiin tai alakohtaisiin osaamisen keskittymiin (ekosysteemit), joita korkeakoulut koordinoivat. Kumppanuuksien lisäksi voidaan tukea yrityksen osaamisen ja yritystoiminnan kehittämistä (palvelut, tuotteet) innovaatioyhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on tukea pk-yritysten uudistumista ja kasvua.

Suomi tarvitsee koulutusperäistä maahanmuuttoa. Helpotetaan kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloa ja täällä pysymistä valmistumisen jälkeen.

Suomen kiihtyvään osaajapulaan tarvitaan koulutusperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa on edistettävä ja maahantulon esteitä poistettava. Myös valmistuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia jäädä Suomeen tulee kohentaa. Lisäksi ulkomaalaisten opiskelijoiden kotoutumista ja työllistymistä Suomeen on tuettava kielikoulutusta ja integroitumista edistäviä palveluita lisäämällä.

Valmistellaan vuoteen 2030 ulottuva jatkuvan oppimisen strategia, joka sisältää ohjauspalveluiden uudistamisen ja kehittämisen.

Toteutetaan opintotilien kokeiluja koulutuksen hankkimiseen korkeakouluista ja oppilaitoksista.

Kokeilu on merkityksellinen vain hyvin resursoituna, joten sen laajuus riippuu rahoituksen määrästä. Kokeilut rahoitetaan nykyisen koulutuksen rahoituksen ulkopuolella ja ne täydentävät koulutuksen muuta rahoitusta. Kokeiluihin voidaan kytkeä Työllisyysrahasto, joka esittää työttömyysvakuutusmaksujen pienentämistä 0,6 prosenttiyksiköllä vuonna 2020. Kokeiluihin osallistuminen on mahdollista myös työttömänä työnhakijana.

Kehitetään koulutuksen, ohjauksen ja osaamiskartoitusten digitaaliset alustat.

Alustat tukevat myös työssä ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen tunnistamista ja osaamistarpeiden tunnistamista työpaikoilla. Osaamiskartoituksia laajennetaan henkilökohtaiseksi elinikäisen oppimisen suunnitelmaksi osana ohjauspalveluiden kokonaisuutta. Alustat tuottavat tietoa kansallisiin tietovarantoihin käytettäväksi koulutuksen kehittämisessä.

Avataan avointa ammattikorkeakouluopetusta tutkintojen osia laajemmaksi.

Lisätään ammattikorkeakoulujen kykyä reagoida työelämän osaamistarpeisiin avaamalla avointa ammattikorkeakouluopetusta tutkintojen osia laajemmaksi. Nykyisin avoin AMK-opetus on rajattu tutkintojen osiin. Avoin AMK-opetus rahoitetaan korkeakoulujen perusrahoituksesta.

Jatkuva oppiminen yhdistää työelämän, sosiaaliturvan ja koulutuksen uudistamisen. Jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen kuuluvat:

mahdollisuus oppia työpaikalla / yrittäjänä (työelämä), mahdollisuus osallistua koulutukseen aikuisena (koulutuspolitiikka) sekä oppimisen aikaisen toimeentulo, jos oppijalla ei ole palkka- tai yrittäjätuloa

(sosiaaliturva).

Kouluttautuminen kasautuu hyvin koulutettuihin ja Suomessa on hyvin tunnistettu heikosti koulutetut ja erityisesti miehet aliedustettuna kohderyhmänä. Heidät on huomioitava koulutuksen, rahoituksen, ohjauspalveluiden ja etuuksien kehittämisessä. Samanaikaisesti on tunnistettava, että työn murros ja teknologinen kehitys vaikuttavat kaikkiin työmarkkinoilla oleviin, joten jatkuvaa oppimista ei voi rajata vain työttömien tai heikosti koulutettuihin.

Jatkuvan oppimisen palveluiden ja etuuksien kehittämisessä on tavoiteltava nopeaa työllistymistä, jolloin oppiminen jatkuu työsuhteen alkamiseen jälkeen. Työssä olevien osalta

tavoitteena on minimoida poissaolot työstä koulutuksen vuoksi, jolloin tavoitteena on työssä oppimisen, osa-aikaisen opiskelun tai erilaisten monimuotokoulutusten kehittäminen.

Poistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitteluista perittävät maksut.

Sosiaali- ja terveysalan (julkiset) työnantajat perivät ammattikorkeakouluilta korvauksia opiskelijoiden pakollisista harjoitteluista. Korvausten yhteissumma on STM:n keväällä 2018 tekemän selvityksen mukaan noin 8 miljoonaa vuodessa. Niihin menee yli prosentti ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta, mikä on pois opiskelijoiden saamasta opetuksesta ja ohjauksesta.

STM:n mukaan ammattikorkeakoulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä oli vuonna 2017 yli 13 700 harjoittelusopimusta, joista 70 prosentin perusteella maksettiin korvauksia. Yksittäisiä harjoittelujaksoja on vuosittain ollut yli 35 000.

Sosiaali- ja terveysalallakaan ei ole yhtenäistä käytäntöä maksujen perimisestä. Maksut perustuvat vakiintuneeseen tapaan, eivät säädöksiin.

Valtio korvaa lääketieteen opiskelijoiden harjoittelut. Ammatillisen koulutuksen reformi poisti lähihoitajaopiskelijoiden koulutussopimuksista (aiempi työssäoppiminen) perityt maksut. Ammattikorkeakoulujen harjoittelumaksujen poistaminen oli tarkoitus toteuttaa osana SOTE-uudistusta, joka kaatui keväällä 2019.

Ammattikorkeakoulutus pitää saada saman kohtelun piiriin yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Harjoittelumaksujen poistaminen vähentäisi harjoitteluihin liittyvää hallintoa.

Harjoittelu on pakollinen osa ammattipätevyyden hankkimista, mutta se samalla tarjoaa työnantajille mahdollisuuden hyvien opiskelijoiden rekrytointiin. Opiskelijat ovat työyhteisölle voimavara.