Auralan Setlementti ry

TOIMINTAKERTOMUS 2015

Auralan Setlementti ry:n toimintakertomuksessa esitetään vuoden 2015 toimintaa sekä luodaan katsaus vuoteen 2016. Kiitos Auralan monipuolisesta palvelutarjonnasta kuuluu asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä erityisesti Auralan työntekijöille, vapaaehtoistoimijoille ja luottamushenkilöille.

TOIMINTAVUOSI 2015 JA KATSAUS VUOTEEN 2016

Toimintavuotta 2015 leimasivat toisaalta säästötoimenpiteet ja toisaalta uudistuminen ja kehittämistyö. Auralan asema Turussa vapaata sivistystyötä järjestävänä oppilaitoksena ja haluttuna yhteistyökumppanina on vahva.

SäästötoimenpiteetKoska kansalaisopistojen valtionosuus pieneni ja Auralan kiinteistöjen kunnossapito vaatii lähivuosina isoja panostuksia, päätettiin vuonna 2015 säästää toimintamenoista.

Päiväkodin omavalmistuskeittiöstä luovuttiin ja kilpailutuksen jälkeen ruokapalvelut päätettiin ostaa Naperokeittiöltä.

Kesällä 2015 irtisanottiin Yrjänän tilojen vuokrasopimus Turun kaupungin kanssa ja opetus keskitettiin omiin tiloihin opistotalossa ja kerrostalon alakerrassa.

Kansalaisopiston opetustuntimäärä väheni 1820 tuntia, joka oli suunniteltua vähennystarvetta enemmän. Tähän oli syynä yhteistyön loppuminen usean vakiintuneen yhteistyökumppanin kanssa, mikä taas johtui näiden oman toiminnan lakkaamisesta tai vähentymisestä. Myös Yrjänässä järjestettyjen kurssien siirtäminen opistotaloon ja kerrostalon alakertaan vähensi kursseja, jotta kaikki opetus saatiin mahtumaan opiston omiin tiloihin. Keramiikkapajan tiloja järjesteltiin uudelleen, mikä johti keramiikkakurssien vähenemiseen.

1

KehittämistyöVaikka Auralassa toteutettiin säästöjä, toiminnan kehittämisestä ei tingitty. Auralan strategia vuosille 2016-2020 uudistettiin. Samalla laadittiin toiminnan painopistealueet ja niiden kehittämissuunnitelmat.

Uutena tapahtumana toteutettiin 18.4.2015 hyvinvointimessut, joka kokosi noin 300 hyvinvoinnista kiinnostunutta osallistujaa luentojen, lajiesittelyjen ja esittelypöytien pariin. Tapahtuma toteutettiin koko Auralan yhteistyönä ja toimintaa järjestettiin päiväkoti-ikäisistä senioreihin, pääkohderyhmän ollessa kuitenkin työikäiset. Tapahtuma oli onnistunut ja se päätettiin toteuttaa jatkossa joka toinen vuosi.

Auralan senioritoiminnan kehittymiselle on ollut suuri merkitys Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalla ”Ikäihmisen arvokas elämä” (IKARE) –hankkeella. Ryhmätoiminnan järjestäminen asuinalueilla on tavoittanut uusia osallistujia ja toiminta on lisännyt osallistujiensa hyvinvointia, torjunut yksinäisyyttä ja mahdollistanut osallistumisen toimintaan myös sellaisille, joille liikkuminen Auralaan tai keskustassa järjestettävään senioritoimintaan on syystä tai toisesta hankalaa. Ryhmätoiminnan järjestämisessä on kiinnitetty huomiota sisältöjen suunnitteluun ja laadukkaaseen ohjaukseen. Vuoden 2015 aikana erityisesti tekniikkaryhmät keräsivät paljon osallistujia. Hankkeessa onkin pidetty tärkeänä senioreiden digiyhteiskuntataitojen edistämistä.

Pakolais- ja maahanmuuttajatyö

Syksyllä 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Vuoden aikana Suomeen saapui noin 32 000 turvapaikanhakijaa kun edellisinä vuosina turvapaikanhakijoiden määrä oli vakiintunut noin 3500-4000 hakijaan. Suomeen perustettiin uusia vastaanottokeskuksia ja myös Suomen Setlementtiliiton konserniin kuuluva Viittakivi Oy vastasi tarpeeseen perustaen vastaanottokeskukset Heinolaan, Lahteen ja Savonlinnaan. Lisäksi Kalliolan ja Puijolan setlementeillä sekä Setlementti Vuolteella on majoitus- tai koulutustoimintaa turvapaikanhakijoille. Setlementit ympäri Suomen pitivät tärkeänä tehtävänään osallistua turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen, ovathan setlementit aina toimineet heikompiosaisten hyväksi sekä auttaneet uusia asukkaita sopeutumaan.

Auralan Setlementti ry:n hallitus piti tärkeänä, että Aurala osallistuu turvapaikanhakijoiden suomen kielen opetuksen ja vapaa-ajantoiminnan järjestämiseen sekä asenneilmapiirin muokkaamiseen turvapaikanhakijoita tukevaan suuntaan. Erillistä rahoitusta toiminnalle ei vielä syyslukukaudella ollut saatavissa, mutta toimintaa päätettiin aluksi järjestää yhdistyksen omalla rahoituksella. Hallitus päätti, että

2

Aurala hakee aktiivisesti rahoitusta turvapaikanhakijoiden sekä maahanmuuttajien kouluttamiseen ja kotouttamiseen.

Joulukuussa Aurala ja Ok-opintokeskus järjestivät yhteistyössä Auralassa keskustelutilaisuuden järjestöille ja yhdistyksille toiminnan järjestämisestä turvapaikanhakijoille. Tavoitteena oli kartoittaa, minkälaista toimintaa eri yhdistykset järjestävät, ja näin välttää päällekkäisyyttä ja toisaalta edistää yhteistyötä.

Syksyllä Auralan henkilökuntaa osallistui turvapaikanhakijatilannetta koskeviin koulutuksiin sekä useisiin keskustelu- ja yhteistyöryhmiin. Auralassa seurataan jatkuvasti muuttuvaa tilannetta ja järjestetään opetusta ja toimintaa tarpeen mukaan.

KansalaistoimintaPohjola-salissa käynnistettyä kansalaistoimintaa jatkettiin järjestämällä perhekerhoa ja torstaikaffet-aamukahvitilaisuutta, jonka suosio tasaisesti kasvoi. Keväällä järjestettiin kaksi kirpputoria ja syksyllä järjestettiin kaksi ”Kiireenkarkotusperjantaita” lähialueen asukkaiden aktivoimiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Kansalaistoimintaan osallistuminen on toistaiseksi ollut laimeaa.

RemontitKesällä opistorakennuksen aula sai kokonaan uuden ilmeen. Lattiapinta uusittiin, seinät ja katto maalattiin, tehtiin uudet naulakot ja hankittiin uudet kalusteet ja verhot. Raikas aula on saanut hyvän vastaanoton opiskelijoiden keskuudessa.

AURALAN SETLEMENTTI RY

Auralan Setlementti on Turussa setlementtitoimintaa ylläpitävä yleishyödyllinen yhdistys, joka kuuluu jäsenenä Suomen Setlementtiliittoon. Yhdistys on perustettu vuonna 1939.Vuonna 2015 toimintamuodot olivat:

1. Auralan kansalaisopisto2. Auralan päiväkoti3. Auralan setlementti- ja senioritoiminta4. Kansalaistoiminta

Kansalaisopiston ja päiväkodin toiminnat perustuvat niistä annettuihin lakeihin ja ovat julkisen palvelun luonteisia. Ne toimivat omien johtokuntiensa alaisina ja ovat viranomaisten valvomia. Molempien

3

kuluihin on saatu rahoitusta julkisista varoista. Senioritoimintaa on järjestetty sekä osana opiston toimintaa että RAY-hankkeiden voimin.

Auralan piirissä tehtävästä lapsi- ja nuorisotyöstä vastaa erillinen yhdistys, Auralan Nuoret ry. Yhdistyksen järjestämää toimintaa on vapaa-ajan kerhotoiminta, koululaisten iltapäivä- ja kesäkerhotoiminta sekä Turun seudun Tyttöjen Talon toiminta.

Auralan Setlementti ry ja Auralan Nuoret ry ovat Suomen Setlementtiliitto ry:n jäseniä, joten kaikki toimintayksikkömme toimivat aktiivisesti yhteistyössä Setlementtiliiton ja muiden Setlementtiliiton jäsenyhdistysten toimijoiden kanssa.

Auralan Setlementti ry kannustaa Pohjolan ja Raunistulan asukkaita kansalaistoimintaan antamalla yhdistyksen tiloja asukkaiden yhteistoiminnan käyttöön pientä korvausta vastaan ja auttamalla asukkaita tapahtumien ja toiminnan järjestämisessä. Aktiivinen rooli toiminnan ideoimisessa ja toteuttamisessa on asukkailla itsellään. Auralan tehtävänä on tukea, innostaa ja toimia eräänlaisena ”vauhtiin panijana”, ”tuupparina”. Kansalaistoiminnan tavoitteena on edistää alueen yhteisöllisyyttä, vahvistaa paikallisyhteisöjä ja kehittää alueen asukkaille tärkeitä asioita yhdessä.

Yhdistyksen toiminnan tarkoitus

Yhdistys perustaa toimintansa alla lueteltuihin setlementtiliikkeen perustehtäviin. Erityisesti sitoudutaan vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten selviämistä edistävään toimintaan.

yksilön elämänhallinnan edistäminen elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja lähimmäisyyden

edistäminen yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista

edistävien toimintamuotojen kehittäminen

4

Yhdistyksen hallinto

Yhdistyksen hallitus on toimintavuoden aikana kokoontunut seitsemän kertaa. Hallitukseen ovat vuonna 2015 kuuluneet:

Sosiaalityön professori Leo Nyqvist, puheenjohtaja Aikuispedagogi Päivi Räisänen, varapuheenjohtaja Varatuomari Matti Manner Insinööri Seppo Lehtinen Kauppateknikko Aimo Tuominen Vapaaehtoistyöntekijä Seppo Paarte Kokemuskouluttaja Pirjo Seppälä Varajäsenet: pastori Kari Kanala, projektipäällikkö Elina Vuorio Hallituksen esittelijä/sihteeri Sannaleena Härkönen Läsnäolo- ja puheoikeudella Setlementtiliiton pääsihteeri Pentti Lemmetyinen sekä kunniapuheenjohtaja Kalevi Hietanen, työntekijöiden edustajana Kirsi Kiviniitty-Karppinen.

Työvaliokuntaan ovat kuuluneet Leo Nyqvist, Päivi Räisänen, Seppo Paarte, Elina Vuorio (27.10. 2015 alkaen) sekä Sannaleena Härkönen.

Tilintarkastuksen on hoitanut Anne Malin Pricewaterhouse Coopers-yhteisöstä. Yhdistyksen toiminnanjohtajana ja taloudenhoitajana on toiminut Sannaleena Härkönen. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 21.4.2015 ja syyskokous 9.12.2015.

Yhdistyksen työntekijät

Toiminnanjohtaja Sannaleena HärkönenSetlementti- ja seniorityövastaava Birgitta Mäkinen Toimistosihteeri Hanna Suojanen

Yhdistyksen talous

Yhdistyksen talous muodostuu kansalaisopiston, päiväkodin, asuinrakennuksen ja projektien toiminnasta. Kansalaisopisto saa valtionapua ja päiväkodin hoitomaksut perustuvat palveluseteleihin sekä yksityisen hoidon tukimaksuihin.

Yhdistys on saanut avustusta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymältä. Tämä tuki on käytetty Auralan setlementti- ja seniorityöhön. Turun kaupunki on tukenut Auralaa yhdistysavustuksella, joka on käytetty kansalaisopiston toimintaan. Lisäksi yhdistys on saanut avustusta opetushallitukselta ja opetusministeriöltä.

5

Auralan talous perustuu merkittävissä määrin yhdistyksen omaan toimintaan ja sen tuloksellisuuteen. Vuoden 2015 tilinpäätös oli 63 425 euroa. Tulosta käytetään Auralan kiinteistöjen kunnostamiseen.

AURALAN KANSALAISOPISTO

Taustatiedot

Auralan Setlementti ry. ylläpitää vapaata sivistystyötä koskevan lainsäädännön mukaan toimivaa Auralan kansalaisopistoa. Auralan kansalaisopiston ylläpitämisluvassa opiston koulutustehtävä on asetettu seuraavasti: Auralan kansalaisopiston järjestämä koulutus perustuu setlementtiliikkeen arvopohjaan. Koulutuksen painoalueet ovat kielet, tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät aineet, taide- ja taitoaineet, terveyttä ja hyvää ikääntymistä edistävät aineet sekä yhteiskunta, kulttuuri ja kirjallisuus. Opisto järjestää kansalaistaitoihin liittyvää koulutusta erityistä tukea tarvitseville.

Auralan kansalaisopisto on setlementtiopisto. Suomessa toimii tällä hetkellä 16 setlementtikansalaisopistoa, joiden toiminta on arvostettua ja mittavaa. Opetuksessa ja oppimisympäristössä näkyvät tärkeät setlementtiarvot: yhteisöllisyyden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon kunnioittaminen. Opetus tukee ihmisenä kasvamista ja edistää elämänhallintataitoja. Keskeistä on myös elämän kestävä oppiminen, joka näkyy Auralassa monimuotoisena ja runsaana senioritoimintana. Kaikkein pienimmät asiakkaat ovat vauvaikäisiä, joten koko elämänkaaren kirjo näkyy opiston toiminnassa. Opetusta toteutetaan lämminhenkisessä ja vuorovaikutusta tukevassa ympäristössä yhteistoiminnallisin menetelmin.

Auralan kansalaisopisto kuuluu alueelliseen Ilo oppia -kansalaisopistoverkostoon. Verkoston muita jäseniä ovat Auranlaakson kansalaisopisto, Kaarinan kansalaisopisto, Lieto-opisto, Loimaan työväenopisto, Naantalin opisto, Paimion kansalaisopisto ja Raision työväenopisto. Verkostolla on yhteisiä kehittämishankkeita, joiden avulla lisätään sekä päätoimisten että tuntityöntekijöiden osaamista ja opistojen toiminnan laatua. Tärkeä yhteistyöverkosto on myös Turun Vapaan sivistystyön oppilaitosverkosto, johon kuuluvat Auralan lisäksi Ok-opintokeskus, Turun kesäyliopisto, Paasikivi-opisto, Turun työväenopisto, Åbo svenska arbetarinstitut ja Turun kristillinen opisto.

6

Selvitys setlementtiopistojen yhteistyöstä

Suomen Setlementtiliitto sai 9.4.2015 valmiiksi selvityksen setlementtiopistojen toiminnallisesta yhteistyöstä ja sen mahdollisesta tiivistämisestä. Setlementtiliitto pyysi opistoja ylläpitävien setlementtien hallituksilta kannanottoa selvitykseen. Auralan hallitus päätti kokouksessaan 22.6.2015, että Auralan Setlementti ry ei ole mukana valtakunnallisessa setlementtiopistohankkeessa tässä vaiheessa. Muutama kansalaisopistoa ylläpitävä setlementti teki päätöksen jatkaa selvitystyötä yhteisen setlementtiopiston perustamisesta. Jatkosuunnittelu on kuitenkin toistaiseksi ollut vähäistä.

Rahoitusjärjestelmän uudistus

Kansalaisopistojen rahoitusjärjestelmä uudistettiin ja uusi malli tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Valtion talousarvion suoritemäärästä (tuntimäärästä) kiinteän osan muodostaa 90 % ja liikkuvan osan 10 % suoritteista. Kiinteän osan jakosuhde perustuu vuoden 2014 valtionosuusrahoitukseen. Liikkuvan osan suuruuteen vaikuttaa toiminta-alueen väestöpohjassa tapahtuvat vuotuiset muutokset: väestön kokonaismäärä, työttömien määrä, vieraskielisten ja 63 vuotta täyttäneiden määrä. Mikäli opiston kolmen vuoden toteutuneiden tuntien keskiarvo jää alle myönnettävissä olevan suoritemäärän, opistolle myönnetään korkeintaan keskiarvon mukainen määrä suoritteita. Mahdollisesti näin vapautuvat tunnit lisätään liikkuvaan osaan muille kansalaisopistoille jaettaviksi.

Rahoitusjärjestelmän muutos ei vaikuttanut Auralan kansalaisopiston valtionosuuteen merkittävästi. Hyvää järjestelmässä on se, että jatkossa opetustuntimäärän kasvattamista ei palkita yhä kasvavalla valtionosuudella, mikä aikaisemmin johti opistojen väliseen kilpailuun oppituntien tuottamisessa ja opetuksesta merkittävä osa järjestettiin ilman valtionosuutta. Nyt ei ole enää painetta järjestää opetusta yli valtionosuudessa määrätyn oppituntimäärän. Järjestelmä myös parantaa valtionosuuden ennakoitavuutta.

Toimintaa turvapaikanhakijoille

Syksyä leimasi turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu. Suomen Setlementtiliitto ja Kansalaisopistojen liitto virittivät keskustelua kansalaisopistojen tehtävänkuvasta turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Myös useita koulutustilaisuuksia järjestettiin.

7

Auralan luottamushenkilöt ja työntekijät pitivät tärkeänä, että Aurala järjestää turvapaikanhakijoille vapaa-ajantoimintaa ja koulutusta sekä osallistuu myönteisen asenneilmapiirin muodostamiseen. Auralan kansalaisopisto järjesti suomen kielen opetusta syyslukukauden aikana 54 tuntia noin 50 eri henkilölle Pansiossa, Hövelin palvelukeskuksessa sijaitsevassa tyhjässä liikehuoneistossa. Osallistujat tulivat pääosin Pernon koulun hätämajoitustilasta. Opetuksen haasteena oli osallistujien osaamistason heterogeenisyys ja osallistujien vaihtuvuus. Osallistujamäärä väheni huomattavasti joulukuussa Pernon koulun hätämajoitustilan lakkauttamisen myötä. Päätettiinkin seurata muuttuvaa tilannetta sekä kartoittaa suomen kielen opetuksen tarvetta tarkemmin, ennen kuin opetusta jatketaan. Syyslukukaudella Aurala tarjosi turvapaikanhakijoille myös mahdollisuuden pelata ohjatusti jalkapalloa viikoittain sekä järjesti kaksi elokuvailtaa Auralassa ja yhden keilailuillan Kupittaan keilahallissa.

Auralan kansalaisopisto hakee aktiivisesti rahoitusta opetuksen järjestämiseksi turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille. Henkilökunta on verkostoitunut ja hakeutunut yhteistyöhön muiden maahanmuuttajien parissa toimivien oppilaitosten ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena on löytää aikaisempaa vahvempi toimijuus turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien vapaa-ajantoiminnan ja opetuksen järjestäjänä. Auralan panostaa vahvasti myös maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhteistoimintaan.

JohtokuntaOpiston johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Opiston johtokuntaan ovat kuuluneet:

Aikuispedagogi Päivi Räisänen (puheenjohtaja) Professori Arto Jauhiainen Johtava diakoniatyöntekijä Helena Korhonen Palvelutalon johtaja Sirkku Koskinen Vapaaehtoisohjaaja Seppo Paarte (varapuheenjohtaja) Lehtori Eeva-Kaija Lemmetyinen Kasvatustieteen ylioppilas Hanni Tuominen Johtokunnan sihteerinä on toiminut rehtori Sannaleena Härkönen.

Opiston työntekijät

Toiminnanjohtaja-rehtori Sannaleena Härkönen, suunnittelija Lotta Mankonen, koulutussihteeri Susanna Viherä, koulutussihteerin sijainen Mirkka Mattheiszen, atk-tuki/opettaja Raymond Jonckheer-Nurmi, setlementti- ja seniorityövastaava Birgitta Mäkinen, vahtimestari Paula

8

Kivekäs 31.3.2015 saakka, toimistosihteeri Hanna Suojanen ja siistijä Marja Niemelä. Lisäksi opistossa työskentelee vuosittain 80-100 määräaikaista tuntiopettajaa, ohjaajaa ja luennoitsijaa.

Työkaudet, tilastoluvut ja talous (sulkeissa edellinen vuosi)

Keväällä ensimmäiset kurssit alkoivat 5.1.2015 ja viimeiset päättyivät 17.6.2015. Syksyllä ensimmäiset kurssit alkoivat 24.8.2015 ja viimeinen päättyi 20.12.2015.

Opetukseen osallistujia oli yhteensä 7829 (8 289), joista naisia oli 6531 (6 830) ja miehiä 1298 (1 459). Netto-opiskelijoita, eli yksittäisiä henkilöitä, oli 4 395 (4 566). Vuoden 2014 tilinpäätöksessä netto-opiskelijoiden lukumääräksi oli ilmoitettu 4110. Myöhemmin kuitenkin havaittiin, että tähän oli jäänyt laskematta alle kuuden tunnin pituisiin koulutuksiin osallistuneet sekä lapsille ja nuorille järjestettyyn opetukseen osallistuneet. Oikea netto-opiskelijamäärä vuonna 2014 oli 4566.

Valtionosuutta opisto sai 9187 (9 788) tuntiin ja valtionosuuteen oikeuttavia opetustunteja järjestettiin 10 245 (12 065). Koulutuksia toteutui yhteensä 407 (522), joista lapsille tai nuorille järjestettyjä oli 50 (55) ja niissä tunteja oli 1 908 (1 299).

Kansalaisopiston tunnusluvut 2012-2015 ja arvio 2016 (v. 2016 astuu voimaan uusi rahoitusjärjestelmä) 2012 2013 2014 2015 2016

Valtionosuustunnit 9 207 9 388 9 788 9 187 10 145Pidetyt tunnit 11 903 12 463 12 065 10 245 11 000Kurssien lukumäärä 508 521 522 407 420Brutto-opiskelijat 9 298 9 056 8 289 7 829 8 000Netto-opiskelijat 4 938 6 139 4 566 4 395 4 500

Vuonna 2015 pidettyjen opetustuntien ja opiskelijamäärän pudotusta selittää usean yhteistyökumppanin kanssa järjestettyjen kurssien loppuminen. Syynä yhteistyön päättymiseen on ollut yhteistyökumppaneiden oman toiminnan lakkaaminen tai vähentyminen. Yrjänä-salin vuokrasopimuksen lakkaaminen vähensi opetuksen määrää, koska opetustiloja oli käytettävissä vähemmän. Keramiikkatilan käytön rajaaminen vähensi keramiikan opetusta.

Valtionavun lisäksi opisto on saanut tukea Turun kaupungilta, opetushallitukselta ja opetusministeriöltä.

9

Tapahtumat

Hyvinvointimessut ja kevätnäyttelyAuralassa järjestettiin uutuutena 18.4.2015 Health and Happiness Day -hyvinvointimessut. Tapahtumassa esiteltiin opiston hyvinvointitarjontaa mm. terveyden edistämisen oppiaineisiin ja terveysliikuntaan liittyvien näytetuntien muodossa. Lisäksi messuilla järjestettiin psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä luentoja.

Halukkailla oli mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta terveysneuvontapisteissä ammattilaisten opastamana (teemoina painonhallinta, diabetes, fysioterapia ja tekniset liikuntapelit). Muista messutapahtumista voi vielä mainita mm. tuote-esittelyt, smoothie-maistiaiset, kevätkonsertin ja näytehoitopisteen. Lapset saivat puuhata päiväkodin järjestämällä liikuntaleikkiradalla ja vaihtaa kirjoja kirjanvaihtotorilla.

Samana päivänä järjestettiin opiston perinteinen kevätnäyttely, jossa esiteltiin kädentaitojen ja taideaineiden tuotoksia menneeltä lukuvuodelta. Messupäivä järjestettiin koko Auralan yhteistyönä ja toimintaa oli kaikenikäisille.

SenioripäiväSenioripäivän järjestivät yhteistyössä Auralan Setlementti ry, IKARE-hanke, Auralan kansalaisopisto, ja Maarian seurakunta. Senioripäivää vietettiin tiistaina 21.8. ja se keräsi noin 400 osallistujaa. Ohjelmassa oli musiikkia, muotinäytös, arvontaa, kansalaisopiston opintoneuvontapiste sekä eri yhdistysten ja yritysten toiminnan esittelyä.

JoulumyyjäisetJoulumyyjäiset järjestettiin Pohjola-salissa. Tilaisuudessa esiintyivät Tiernapojat ja laulettiin yhteislauluja Teijo Pöyhösen säestämänä.

10

Yhteistyökumppanit

SetlementtiyhteistyöAuralan kansalaisopisto teki vuonna 2015 yhteistyötä Setlementtiliiton ja sen jäsenyhdistysten kanssa. Setlementeissä on nykyisin yhteensä 16 kansalaisopistoa.

OppilaitosyhteistyöAuralan kansalaisopisto kuuluu Ilo oppia – kansalaisopistoverkostoon ja Turun vapaan sivistystyön oppilaitosverkostoon. Opiston muita oppilaitosyhteistyökumppaneita olivat vuonna 2015 Turun työväenopisto, Åbo svenska arbetarinstitut, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Humak – humanistinen ammattikorkeakoulu ja Bovallius-ammattiopisto.

YhdistysyhteistyöOpisto teki yhteistyötä myös monien yhdistysten kanssa: Kansalaisopistojen liitto KOL, Turun Seudun Tanssioppilaitos ry, Turun Nuori Teatteri ry, Turun esperanto-yhdistys ry, Steppiyhdistys Step IT, Turun Joogayhdistys ry, Turun Eläkkeensaajat ry, Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry, Turun seudun yksinhuoltajat ry, Lounais-Suomen Diabetes ry, Narsistien uhrien tuki ry, Lions Ladyt, Telakka- ja konepajaeläkeläiset ry ja VREL Turun osasto ry, Turun Kaupunkilähetys ry ja Lounais-Suomen neuroyhdistys ry.

Muut yhteistyökumppanitMuita opiston yhteistyökumppaneita olivat vuonna 2015 mm. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Maarian seurakunta, Turun kaupungin kirjastot, Turun kaupungin kotouttava toiminta, Maarian pappila, Turun psykiatrian kuntoutuspoliklinikka, SosPed säätiön Pelirajat’on -hanke ja Venäjänkielinen perheteatteri.

11

Kansalaisopiston kehittämishankkeet

Erilaiset tavat oppia ja opettaa”Konstit on monet sano eukko kun kissalla pöytää pyyhki”Konstit ovat monet myös oppimisessa ja opettamisessa! Tämä Opetushallituksen rahoittama laatu- ja kehittämishanke päättyi 31.12.2015. Hankkeessa opettajat saivat ohjausta tietotekniikan, verkko-oppimisympäristöjen ja sosiaalisen median hyödyntämisessä ”veturiopettajien” avulla. Veturiopettajat ovat hankeopistoissa työskenteleviä opettajia, jotka ovat jo kokeneita opetusteknologian ja verkko-oppimisympäristöjen hyödyntäjiä. Hankkeessa testattiin myös e-trainer -palvelua osana hyvinvointi- ja tietotekniikkakursseja. E-trainer -palvelu antoi lisäohjausta ja tukea opiskelijoille sähköpostitse tai blogin avulla. Oppimistaitojen kehittymistä tuettiin erilaisin luennoin, tietoiskuin ja ohjauksin.

OpintoseteliavustusOpetushallitus on myöntänyt Auralan kansalaisopistolle opintoseteliavustusta käytettäväksi maahanmuuttajien, työttömien, senioriväestön ja eläkkeellä olevien, alhaisen pohjakoulutuksen omaavien sekä oppimisvaikeuksia kokevien opiskelijoiden opintomaksujen korvaamiseen tai alentamiseen.

Onni oppiaOnni oppia on ILO OPPIA! -kansalaisopistoverkoston yhteinen kehittämishanke, joka toteutetaan Lounais-Suomen avi:n myöntämällä Osaava-rahoituksella vuosien 2015-2016 aikana. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa verkoston aiemmissa Osaava-hankkeissa kehitetty toiminta ja verkostoyhteistyön rakenteet osaksi hankkeessa luotavaa ILO OPPIA!- vuosikelloa. Opetus- ja asiakaspalveluhenkilöstön osaamista kehitetään vuosittaisen kehittämisfoorumin, aineryhmäkohtaisten kehittämistiimien ja vertaisoppijuuden kautta. Osana Onni oppia-hanketta myös yhtenäistetään verkostotasolla sivutoimisten tuntiopettajien perehdytyskäytännöt sekä kirjataan ja kuvataan verkoston ydinprosessit ILO OPPIA!-vuosikelloon.

12

AURALAN PÄIVÄKODIN TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2015

Auralan päiväkoti on Auralan Setlementti ry:n ylläpitämä päivähoitolaitos, joka sijaitsee Auralan toimitalossa Satakunnantiellä. Päiväkodissa on vuonna 2015 toiminut 21-paikkainen kokopäiväryhmä yli 3-vuotiaille ja 8-paikkainen kokopäiväryhmä alle 3-vuotiaille. Päiväkodissa toimii myös esikoulu. Lapset ovat olleet päivähoidossa palvelusetelillä.

JohtokuntaJohtokunta on kokoontunut kaksi kertaa.

Markkinointipäällikkö Mirja Arko varapuheenjohtajaPäiväkodin johtaja Satu Heinonen sihteeriKorvauspäällikkö Markus HeiskanenToiminnanjohtaja Sannaleena HärkönenYliopisto-opettaja Silja Keva puheenjohtaja

Työntekijät

Satu Heinonen, lastentarhanopettaja ja päiväkodin johtaja, Kirsi Kiviniitty-Karppinen lähihoitaja, Eva Kasurinen emännän sijainen 31.3.2015 asti, Jouni Niemelä lastentarhanopettajan sijainen 3.8.2015 alkaen, Minna McArdle sosionomi, Marja Niemelä siistijä, Tuija Oinonen päivähoitaja, Pia Suvanto päivähoitaja, Anne Tähkäpää emäntä toimivapaalla 31.3.2015 asti. Päivähoidon lainsäädäntö määrittää sekä työntekijöiden lukumäärän että koulutuksen. Työntekijöitä on toimintavuonna ollut keskimäärin seitsemän. Työntekijöiden rikostaustat on selvitetty lain edellyttämällä tavalla. Henkilökunta on osallistunut aktiivisesti koulutuksiin.

ToimintaKevätkauden toiminta alkoi 7.1. ja päättyi 30.6.2015. Syyskausi alkoi 3.8. ja päättyi 31.12.2015.

Päiväkoti oli suljettuna koko heinäkuun ajan.

Tilasto: Läsnäolopäivät

kokopäivä 0-2v 3-5v 6v yhteensä 1432 2506 140 4078

13

14

Tavoitteet

Päiväkodin varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma pohjautuu Turun kaupungin varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmiin. Suunnitelmia päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti.

Päiväkodin yleistavoitteena on tukea lasten koteja hoito-, opetus- ja kasvatustehtävässä sekä edistää lapsen yksilöllistä kasvua yhdessä kotien kanssa. Toimintamuotona on ollut pienryhmätoiminta. Lapsen kasvun kansioon kerätään lapsen omia töitä, valokuvia, haastatteluja ja sadutuksia. Kasvun kansio tuo näkyväksi lapsen ajattelua ja oppimista.

Koko Auralan yhteinen teema on vuonna 2015 ollut hyvinvointi, minkä päiväkoti on huomioinut toiminnassaan ja tapahtumissaan.

Yhteistyö

VanhemmatYhteisiä kasvatustavoitteita on luotu vanhempien ja lasten tutustumisella päiväkotiin ennen hoidon aloittamista, alkukeskusteluilla, päivittäisillä keskusteluilla, esiopetuskeskusteluilla ja varhaiskasvatuskeskusteluissa, sekä vanhempien osallistumisella päiväkodin juhliin ja vanhempainiltaan. Vanhempainillassa on luotu pohjaa kasvatuskumppanuudelle syventämällä päivähoidon ja vanhempien kohtaamista.

Päiväkodit ja koulutRaunistulan koulun opettajien ja alueen muiden esiopettajien kanssa on pidetty oppilashuollollisia kokoontumisia. Esikoululaisten kanssa on käyty tutustumassa Raunistulan ja Kähärin kouluihin ja tammikuussa esiopetusikäisten vanhemmille järjestettiin kouluvalmiusilta alueellamme. Raunistulan lastenseimen lapset ja henkilökunta olivat viettämässä meidän kanssamme ystävänpäivää.

Erityislastentarhanopettaja on vieraillut päiväkodissa useampia kertoja seuraamassa lasten toimintaa ja keskustelemassa henkilökunnan ja vanhempien kanssa.

Kokoontumisilla luomme verkostotoimintaa koulujen, toisten päiväkotien ja terveydenhuollon kanssa, turvaamaan lapsille joustavampaa siirtymistä esiopetuksesta kouluun.

15

16

SeurakuntaMaarian seurakunta on järjestänyt pääsiäisvaelluksen Raunistulan seurakuntatalolla, kevätkirkon ja joulukirkon Maarian kirkossa päiväkodin lapsille.

Auralan eri yksikötKoska Auralassa on toimintaa kaikenikäisille, mahdollistuu helposti sukupolvien välinen kohtaaminen. Päiväkodissa onkin muun muassa leivottu yhdessä Auralan senioriasiakkaiden kanssa. Kansalaisopiston monipuolinen toiminta taas näkyy mahdollisuutena tarjota yli 3-vuotiaille tanssin opetusta ja esikouluikäisille tietotekniikan opetusta. Auralan eri yksiköt järjestivät huhtikuussa yhteistyössä Health and Happiness Day –hyvinvointipäivän, jossa päiväkoti järjesti lapsille ja perheille suunnattua ohjelmaa. Samassa yhteydessä järjestetyssä kevätnäyttelyssä oli esillä päiväkodin lasten tuotoksia. Lapset ovat myös saaneet opetella julkista esiintymistä leikkimällä ja laulamalla Auralassa järjestetyissä tilaisuuksissa.

Toiminta Toimintaa ohjaavat mm päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma.

Lasten varhaiskasvatuksen ja oppimisen toimintatapoina ovat olleet leikki, aamupiiri, oppituokiot, kirjalliset tehtävät, erilaiset kädentaitoharjoitukset, työtehtävät, laulu- ja musiikkihetket, eettiset keskustelut, haastattelut, luovat toiminnot, juhlat, pöytäteatterit, retket sekä motoriset toiminnot.

Motorisista toiminnoista mainittakoon satuliikunta, sählyn peluu, temppuradat, Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulu, Nuoren Suomen Vauhtivarpaat -kampanja ja pihaseikkailu, Metsämörri-retket, pulkkamäkiretket, luistelu sekä opetukselliset perushoidon tilanteet päivittäin. Esiopetusikäiset kävivät kevätkaudella uimakoulua Impivaaran uimahallissa päiväkodin oman uimaopettajan johdolla. Esiopetusikäiset osallistuivat alueen yhteiseen liikuntatapahtumaan Teräsrautelan kentällä.

Sadonkorjuujuhlaa vietimme päiväkodin pihassa maistellen syksyn satoa. Kevätretken teimme seikkailupuistoon. Päiväkodin kevätjuhlaa juhlimme Saarronniemessä ja joulujuhlaa vietimme kansalaisopiston salissa, jonne joulupukkikin tuli meitä tervehtimään.

17

Pihaseikkailun yhteydessä toukokuussa järjestimme kahvitarjoilun äitien kunniaksi. Isänpäivää juhlistimme tarjoamalla aamiaista isille. Isovanhempien päivää vietimme kahvitellen sekä opiston salissa seuraamalla Kas kummaa -nukketeatterin esittämää ”Peten ja Paten rohkeus löytyy”. Lisäksi on tehty retkiä muun muassa teatteriin, torille, leikkipuistoihin ja museoihin.

Omavalmistuskeittiöstä luopuminen

Oma valmistuskeittiö oli toiminnassa 31.3.2015 asti, jonka jälkeen Naperokeittiö Oy on toimittanut päiväkotiin lounaan ja välipalan, aamupala tehtiin omassa keittiössä.

HarjoittelijatPäiväkodissa on ollut työkokeilussa henkilöitä mm. Työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Turun AKK:n ja Kaarinan sosiaalialan oppilaitoksen kautta on ollut opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla ja koululaisia on ollut työelämään tutustumassa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Turun yhdistyksen tuella olemme tarjonneet yhden kuukauden kesätyöpaikan nuorelle henkilölle.

AURALAN SETLEMENTTI- JA SENIORITOIMINTA (SetSen-toiminta) 2015

Auralan setlementti- ja seniorityön toiminta-alueita ovat vapaaehtois- ja kansalaistoiminta, maahanmuuttajatoiminta, harrastus- ja opintotoiminta sekä kehittämishankkeet. Kehittämishankkeilla edistetään osallisuutta ja hyvinvointia sekä luodaan uusia yhteisöllisiä toimintatapoja paikallisista tarpeista lähtien. Setlementin arvot ja toimintatavat tukevat yksilöllistä ikääntymistä, kannustavat omien voimavarojen löytämiseen sekä rohkaisevat yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja toimijuuteen.

Senioritoimintaa kehitetään yhteistyössä Turun kaupungin, seurakuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden setlementtien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on toiminnan vaikuttavuus, jatkuvuus, innovatiivisuus, tiedon jakaminen sekä päällekkäisten toimintojen välttäminen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on vuosittain tukenut Auralan setlementti- ja senioritoimintaa sekä maahanmuuttajatoimintaa.

18

Auralan setlementti- ja senioritoiminnan (SetSen) vetäjänä toimi Birgitta Mäkinen. Ryhmän muina jäseninä olivat Elina Vuorio, Outi Tikkanen, Helena Malmivirta, Sannaleena Härkönen ja syksyllä 2015 ryhmä täydentyi Katri Rinteellä. Ryhmä kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. SetSen-ryhmä toimii IKARE-hankkeen (Ikäihmisen arvokas elämä, Ray) ohjausryhmänä.

Toimintaryhmiä

Auralan kansalaisopisto järjestää monipuolista koulutustoimintaa senioreille muun muassa kielissä, tietotekniikassa, kädentaidoissa, liikunnassa ja tanssissa. Matkailu- ja retkeily –opintopiirin retkille sekä teatteri- ja konserttiretkille osallistuttiin aktiivisesti. Kultaisen Iän –opintopiiri on opiston pitkäikäisimpiä ryhmiä. Lisäksi Nättinummessa kokoontuu vapaaehtoisten vetämänä maksuton seniorien keskusteluryhmä. Ikäihmisen arvokas elämä (IKARE, Ray) -hankkeen järjestämä maksuton toiminta on laajentanut Auralan tarjontaa myös uusiin kaupunginosiin ja on merkittävästi edistänyt osallisuutta.

Kansalaistoimintaa lisättiin vähitellen. Vuoden aikana järjestettiin viikoittain perhekerhoa, sekä keväällä aamukahvi- ja syksyllä torstaikaffet –keskusteluhetkiä. Keväällä järjestettiin kaksi kertaa kirpputori ja kaksi kertaa ”Kiireenkarkotusperjantai”.

Yhteistyökumppaneita

Suomen Setlementtiliitto, Turun ammattikorkeakoulu, Kaupunginosaviikkojen tukiyhdistys ry, Maarian seurakunta, Mikaelin seurakunta, SPR Maarian osasto, Maarian kirjasto, Nättinummen Isännöinti Oy, Runosmäen kirjasto, Paattisten osuuspankki, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut, Turun seudun VALIKKO-ryhmä (27 Turun alueella toimivaa sosiaali- ja terveysalan yhdistystä), Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala, Horsmat ry, Pohjolan Pihat, Rikosuhripäivystys ry, Varsinais-Suomen Kylät ry, SPR Maarian osasto, ILOA- ryhmä (ryhmään kuuluu kolmannen sektorin senioritoimintaa tekeviä yhdistyksiä), Turun Tyttöjen Talo ja Turun Sotaveteraanit ry.

Tapahtumat, tilaisuudet

Vuoden aikana järjestettiin useita maksuttomia tilaisuuksia: Birgitta Mäkisen 60 – vuotisjuhlakonsertti, jossa esiintyi laulu – ja soitinyhtye Sikermä, Kansainvälinen naistenpäivän juhla (6.3.), Pohjolan Pihat tapahtuma (16.5.) ja Pohjola-Raunistulan kaupunginosaviikot (11. – 17.5.), Maarian senioritapahtuma (19.5.), Auralan senioripäivä (25.8.) ja

19

Auralan joulujuhla (13.12.). Yhdistyksen toimintaa esiteltiin Valikko-ryhmän yhteisillä Hansamessuilla Hansakorttelissa (10.9.).

AURALAN SETLEMENTTI- JA SENIORITOIMINNAN HANKKEETIKÄIHMISEN ARVOKAS ELÄMÄ - IKARE

Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Ikäihmisen arvokas elämä -hankkeen (IKARE 2013–2016) kolmas toimintavuosi oli erittäin vilkas. Ikareen toimintaan osallistui vuoden aikana 458 eri henkilöä. Hanke järjesti ohjattua toimintaa koko vuonna 1070,5 tuntia +65-ikäisille turkulaisille, viidellä eri alueella ja seitsemässä eri toimintapaikassa (Taulukko 1).

Ikareen toimintaa 2015. Osallistujien määrä eri henkilöinä eri toiminnoissa. Jos sama henkilö osallistuu esimerkiksi neljään eri retkeen, lasketaan hänet vain yhdeksi osallistujaksi.

Ryhmät Osallistujat Ohjatut tunnit TekniikkaryhmätVempain 1 8 57 84Vempain 2 5 36 48Älytön kapula 6 41 60Digikamera 2 15 20Vempaintuet 2-3* 159 138,5

350,5Kulttuuri ja yhteiskuntaParlamentit 3-4** 63 256Kirjallisuus/lukupiirit 2 26 52Keskiviikkokerho 1 11 36Historiakerho 1 25 21Laulupiiri 2 57 66Akryylimaalauskerho 1 11 48Moderni taide -ryhmä 1 5 13,5

492,5Ulkoilu ja retketUlkopelit 2 (kesä) 29 42Rollaattorikävely 1 8 13Sauvakävelyryhmät 4*** 60 144Retket 8 90 49

248*Kolme tukipistettä keväällä ja syksyllä, kaksi kesällä, **Parlamentteja kokoontui neljä kevät- ja syyskaudella, kesällä kolme, ***sauvakävelyryhmiä oli keväällä ja syksyllä neljä, kesällä yksi yhdistetty.

Hankealueena on asuinyhteisöt Turun pohjoisosissa: Nättinummi-Hepokulta, Paattinen-Jäkärlä, Pansio-Perno, Pohjola-Raunistula ja Runosmäki. Hanke on toiminut koko alueella ensimmäisestä hankevuodesta lähtien.

Hankkeen kohderyhmänä on +65 -vuotiaat kotona asuvat turkulaiset. Hankkeen aloittaessa (2013) +65 kotona asuvien turkulaisten määrä oli noin 36 500. Vuoden 2015 alkuun mennessä kohderyhmän koko oli kasvanut Turussa noin 2000:lla henkilöllä. Ikäihmisten määrän kasvulla

20

on ollut epäilemättä vaikutuksensa hankkeeseenkin. Asuinalueilla järjestettävään Ikareen toimintaan on saanut osallistua asuinpaikasta riippumatta.

Kohderyhmä tavoitettiin edullisesti, mutta monipuolisesti tiedottamalla. Jokaisesta alueesta tehtiin mainokset alueittain kevääksi, kesäksi ja syksyksi, ja niitä jaettiin suoraan talouksiin. Myös Auralan omassa lehdessä oli ilmoitus hankkeen toiminnasta. Tiedottamisessa hyödynnettiin lisäksi kaikki maksuttomat kanavat mahdollisimman tehokkaasti: Turun Sanomien menovinkit, yhdistysten yhteinen julkaisu (kevään, kesän ja syksyn) Menovinkit senioreille, hankkeen nettisivut, hankkeen Twitter-tili (292 twiittausta/2015) ja Facebook-sivut (70 päivitystä/2015). Lisäksi tiedottamista tehtiin hankkeen työntekijöiden toimesta erilaisissa tapahtumissa ja yhdistysten yhteistyöpalavereissa.

Ikareen toimintaa olivat tuottamassa 2015 kaksi päätoimista työntekijää, yksi osa-aikainen ja yksi siviilipalvelusmies puoliaikaisesti. Kesä- ja heinäkuussa tarjottiin kesätyötä kuukauden verran kahdelle opiskelijalle. Lisäksi erityisryhmiin palkattiin ohjaajiksi eri alojen osaajia. Hankkeelle teki vuoden aikana (2015) vapaaehtoistyötä yhdeksän vapaaehtoista, jotka joko ohjasivat itsellisesti tai apuohjaajana Ikareen viikoittain kokoontuvia ryhmiä. Vapaaehtoiset tekivät vuoden aikana yhteensä 163,5 tuntia, minkä arvo olisi tuntipalkallisena työnä teetettynä ollut noin 5 300 euroa sivukuluineen.

Kesätoiminta osoittautui tarpeelliseksi kaikissa asuinyhteisöissä. Kesätoimintaa järjestettiin Pansiossa, Nättinummessa ja Pohjolassa. Se tavoitti 2015 yhteensä 162 eri henkilöä, joista 47 henkilöä osallistui useampaan kuin yhteen ryhmään. Kesätoiminnan merkitys käy ilmi hyvin vertaamalla kevään, kesän ja syksyn osallistujamääriä samankaltaisissa toiminnoissa (Taulukko 2)

Taulukko 2. Osallistujamäärien vertailua Ikare-hankkeen kevät-, kesä- ja syksytoiminnoissa eri henkilöinä. Suluissa olevat luvut osoittavat kokoontuvien ryhmien määrän.

Toiminta Kevät Kesä SyksyTekniikkaryhmät 64 (9) 44 (6) 36 (5)

Keskusteluparlamentit 43 (4) 41 (3) 45 (4)

Sauvakävelyt 30 (4) 31 (1) 32 (4)

21

Hanke sai Raha-automaattiyhdistykseltä 145 000 euron tukipäätöksen vuodelle 2015. Edelliseltä vuodelta siirtyi lisäksi 13 717 €, jossa osa oli käyttämätöntä hankerahaa, osa hankkeelle saatua ennakkomaksua.

Hankkeen kulut olivat 2015 yhteensä 143 684 euroa. Suurin kuluerä olivat henkilöstökulut (106 412 €), seuraavaksi toimintakulut (8 097 €), työntekijöiden matkakulut (5 172 €), taloushallinto (4 142 €), toimisto- ja puhelinkulut (3 232€) sekä markkinointi- ja ilmoituskulut (2 780 €).

Toimintakuluja koitui erilaisten ryhmien toiminnasta, mm. niihin tulostettavista materiaaleista ja alueiden yhteisretkistä. Retkistä kerättiin osallistumismaksua, mikä osaksi kattoi myös kuluja. Matkakulut kertyivät suurelta osin työntekijöiden liikkumisesta eri kaupunginosien ja Auralan välillä.

Taloushallinnon kulut olivat tavallista suuremmat Raha-automaattiyhdistyksen vaadittua kaikilta suuremman tuen saajilta (yli 50 000 €/vuosi) tilintarkastajien tekemää AUP-raportointia. Hankkeen rahoista jäi silti osa käyttämättä ja siirtyi viimeiselle hankevuodelle.

22