Vuosiraportti 2012

– 14 –

Fredrikantupa, päärakennus

Työntekijät kohteessa, työpäivät

Aittala, Teemu 14 Badragan, Timotei 1 Flemming, Mikko 2 Helander, Raine 11 Hirvelä, Janne 1,5 Kiela, Esa 10 Koskinen, Markku 1 Lindroos, Krister 6 Simola, Markku 3 Ylitalo, Jyri 12,5

– 15 –

TaustaaRyttarsin torppa, nykyisin Fredrikantuvaksi kutsuttu kiinteistö kuuluu Tiilihaan kaupunginosaan. Torppa on mainittu jo 1694 nimellä Ryttarsin lesken torppa, jolloin paikalla toimineen, kukoistavan kapakkaliikkeen takia torppa oli uhattuna jo silloin. Torpassa on sen jälkeen asunut väkeä rakuunaleskestä suutariin. 1800- luvun lopussa täällä avattiin siirtomaatavarain kauppa ja sen jälkeen täällä on toiminut kahvila ja majoitus-toimintaakin. Turun palaessa 1827 torpan vuokrasi Fredrika Tengström, myöhemmin Runeberg, äitinsä kanssa. Tästä syystä torppaa nimitetään nykyään Fredrikantuvaksi. Vuonna 1919 torppa myytiin Lantmanna-bankenille (”Maamiespankki”), joka toimi kiinteistössä 3-4 vuotta, minkä jälkeen se siirtyi kunnan haltuun. Torppaa uhkasi purku 1970-luvulla.

Vauriokartoitus

Runko

Runko on hirsirakenteinen. Lounaisnurkassa maanpinta viettää seinää vasten ja ulottuu osittain ulkolaudoitukseen, mikä seurauksena

rungon lahovaurioita on syytä epäillä. Talon ympäri seinustalla kasvaa tiiviisti syreenipensaita. Maali hilseilee vesilistasta länsipäädyssä ja eteläseinästä vesilista puutuu kokonaan. Toinen ulko-ovien parista roikkuu. Alapohjassa on eristeenä 30 cm vuorivillaa muovin päällä suoraan maassa. Oletettavasti on vanha hiekka-täyttölattia vaihdettu tähän.

Katto

Vaalea betonitiilikatto.Katon etelälappeen räystästä on korjattu ja tiiliä vaihdettu muutama vuosi sitten, mutta muualla osa

betonikattotiilistä on hauraita ja rikkinäisiä. Pohjoispuolella lape on hieman painunut ja räystäältä puuttuu kattotiiliä. Räystäslauta on irti ja osittain lahovaurioitunut. Länsipäädyn räystäslaudoitus on maalaamatta ja vesikouru puuttuu pohjoispuolella. Ullakolla välipohjan läpiviennissä on hiekkalaatikon hiekka korvattu vuorivillalla.

Ikkunat

Ikkunat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Puitteet on maalattu joku vuosi sitten ja lasiruudut ovat ehjät. Ullakolle on varastoitu lisää ikkunoita, osittain erilaisella puitejaolla.

Kivijalka

Kivijalan muodostavat ladotut kivet. Länsi- ja eteläpuolella maanpinta nousee liian ylös.

– 16 –

Toimenpidesuunnitelma

Runko

Pensaikkoa poistetaan seinustalta ja pintamaa kaivetaan pois ja korvataan osittain hiekalla niin että maan-pintaa saadaan laskettua ainakin 20 cm puurakenteista. Eteläpuolen julkisivulaudoitusta, jossa maata puu-rakenteita vasten, avataan, tutkitaan rungon kunto ja korjataan tarvittavalta alueelta. Vesilista korjataan ja samanlainen uusi asennetaan eteläpuolelle. Uusi vesilista tehdään höylätystä mäntysydänpuusta. Kallistus vähintään 20 astetta.

Katto

Pohjoislapetta suoristetaan kiiloilla ullakolla. Räystäs korjataan ja puuttuvat tai rikkinäiset tiilet korvataan kiinteistölle varastoiduilla varatiilillä, joita on n. 200 kpl. Päädyn räystäslauta maalataan pellavaöljymaalilla ja puolipyöreä, peltinen vesikouru asennetaan pohjoisräystäälle.

Vesikourut puhdistetaan ja niiden kiinnitys tarkistetaan.

Katto suoristettiin tunkeilla ja tuettiin sisäpuolelta kiiloilla. Raine Helander ja Esa Kiela korjaavat pohjoislappea.

Pohjoislappeen räystäs. Kohonnut maapinta lounaisnurkassa.

– 17 –

Toteutus

Runko

Pensaikkoa raivattiin ja maata poistettiin kivijalan ympäriltä lähinnä etelä- ja länsipuolelta, missä maanpinta nousi 15-20 cm julkisivulaudoitusta vasten. Pintamaa poistettiin kivijalan ympäriltä niin että maanpinta jäi n. 20 cm laudoituksen alapuolelle. Kaivauksissa löytyi mukulakivikiveys ja kivinen porrasaskelma sisäänkäynnin edestä. Nämä olivat jossain vaiheessa piilotettu betonilaattojen alle.

Lounaisnurkan läheisyydessä julkisivulaudoitus oli huonokuntoinen, joten se poistettiin. Laudoitusta on aikaisemminkin korjattu, jolloin julkisivulaudoitus on katkaistu noin metrin korkeudelta. Alin hirsikerta oli kokonaisuudessaan läpilaho aina kuistin nurkkaan asti. Seuraava hirsikerta oli alapuoleltaan laho noin kah-den metrin matkalta kuistin suuntaan. Lahovaurioitunut osa poistettiin (n. 10 cm korkeudelta) ja korvattiin terveellä puulla. Alin hirsi korvattiin terveellä, paikalleen sovitetulla vanhalla hirrellä ja kummatkin nurkat salvottiin vanhoihin nurkkiin. Hirrenvälit tilkittiin pellavarivellä. Vuorilaudoitus paikattiin uusilla, saman-kaltaisilla laudoilla. Uusi vesilista asennettiin.

Esa Kiela kaivaa kivijalan esille.Jyri Ylitalo ja Teemu Aittala sovittamassa hirsiä.

– 18 –

Katto

Kuistin vesikourujen päät ulottuivat tiivisti seinää vasten, joten kouruja lyhennettiin n. 5 cm seinän kunnossa-pitoa ja ylivuotoa ajatellen. Lappeen eteläpuoli ei vaatinut toimenpiteitä. Pohjoislapetta suoristettiin ullakol-ta käsin kiiloja ja tunkkeja apuna käyttäen. Räystäältä poistettiin kolme kattotiilikertaa, jolloin aluskatteena toimiva pärekatto todettiin olevan kunnossa, mutta räystäällä ruoteet ja tuuletusrimat olivat haljenneita ja osittain lahovaurioituneita. Myös aluslaudoitus ja kattotuolien päät olivat lahoja. Ylempi räystäslauta puuttui länsipäädyssä, itäpäädyssä alemman räystäslaudan alapuoli oli noin puolen metrin pituudelta laho, mikä paikattiin. Lappeen räystäslauta irrotettiin ja alin aluslauta vaihdettiin. Räystäslauta uusittiin jolloin räystäs samalla tuli oikaistua.

Säleaita

Vanha säleaita purettiin ja tilalle rakennettiin korkeampi. Runkotolpat oli hyvässä kunnossa, joten ne jatket-tiin, ja niihin upotettiin uudet 50*100 mm vaakapuut, joihin säleet naulattiin.

Timotei Badragan ja uusi säleaita.

– 19 –

Kustannukset

Käytetyt rakennusmateriaalit

Puutavara- Räystäslaudat ja tuulilaudat: 40 m hienosahattu mänty 21*120 mm. Hankintapaikka Tecdoma Oy- Säleaidan puutavara; 100 m hienosahattu 21*75 mm kuusilauta. Hankintapaikka Kirjalan Puu ja

Saneeraustyö- Hirret hankittiin Curation varaosapankin kautta- Laudoituksen korjaukseen käytettiin eri leveyttä olevia ylijäämäpaloja

Maalit- Tuuli- ja räystäslaudat maalattiin maalarinvalkoisella Lappi-pellavaöljymaalilla. Räystään alapuoli maalattiin itsekeitetyllä keltamultamaalilla.

Huolto ja kunnossapitoPihan maanpinta muovataan viettämään pois talosta sitten kun on selvitetty viemärin ja vesiputkien paikat. Maan pinnan ei sallita nousta korkeammalle – lehdet ja muu kerääntyvä maa-aines poistetaan säännöllisesti. Ikkunat huolletaan tarvittaessa – kittilista pellavaöljykitillä ja maalina pellavaöljymaali. Katto puhdistetaan säännöllisesti varoen tiilien rikkoutumista (lapetikkaat hyvä keino). Pensaikon ei anneta kasvaa metriä lä-hemmäs seinää.

Seuraavan suuremman korjauksen yhteydessä tulisi harkita alapohjan vuorivillan ja muovin poistamista ja korvaamista hiekalla. Tällöin ei tule asentaa minkäänlaista kosteussulkua lattialautojen alle – ei edes paperia. Uusintamaalaus tehdään keltaisella keittomaalilla – irtoava vanha maali poistetaan.

Hankkeen kustannukset Kaupungin kustannuksetTyötunnit / osanottajat 496,80 5887,08Työnohjaustunnit /työsuunnittelija 51,00 1134,75Kuljetukset (km-korvaukset) 18,80Materiaalikustannukset 7,13 1793,72Ostopalvelut 396,23KOKONAISKUSTANNUKSET 1160,68 8077,03KORJAUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 9237,71

– 20 –

Fredrikantuvan tiilinen ulkorakennus


Aittala, Teemu 11 Badragan, Timotei 5 Flemming, Mikko 13,5 Helander, Raine 19,5 Hirvelä, Janne 3 Kiela, Esa 7 Lindroos, Krister 8 Simola, Markku 14 Ylitalo, Jyri 5

– 21 –

Taustaa

Rakennus punatiilestä, ullakko-osa puurakenteinen. Toisessa päässä ulkohuussi, lopussa kaksi ilmeisesti varasto tilana toiminutta tilaa. Varastohuoneista puiset tuuletusputket ullakolle, mistä tuuletus tuuletushatun kautta. Luultavasti tiilirakennus on toiminut kylmävarastona.

Rakennusajankohdasta ei tietoa.

Vauriokartoitus

RunkoTiiliseinä on ehjä, kuten myös puurakenne. Yksi oven sarana roikkuu irrallisena ja ovien väri on haalistunut. Rakennus on täynnä rojua.

KattoVesikatto on savikattotiilestä. Osa kattotiilistä on huonossa kunnossa, noin 20 rikkinäistä kattotiiltä per lape. Pohjoislappeella vesivuoto, seurauksena lahovaurioita sekä katon aluslaudoituksessa että yhdessä katto-tuolissa.

Tuuletushatusta on jäljellä vain tikkuja. Päätyjen räystäsladoissa on lahovaurioita ja tuulilaudat puuttuvat kokonaan. Pitkän julkisivun räystäslaudassa maali hilseilee.

Vanha ilmastointihormi.

– 22 –

Korjaussuunnitelma

RunkoRakennuksesta siivotaan rojut yhdessä vuokralaisen kanssa. Oven sarana korjataan ja ovet maalataan tervan, tärpätin ja vernissan sekoituksella, johon lisätään kimröökiä.

KattoTiilikate avataan paikoitellen aluskatteen ja aluslaudoituksen kunnon tarkistamiseksi. Kattotuoli ja vaurioi-tuneet laudat pohjoislappeella korjataan. Tuuletushattu uusitaan kokonaan alkuperäisen mallin mukaisesti. Päätyjen räystäslaudat vaihdetaan ja uudet tuulilaudat asennetaan paikoilleen ja maalataan pellavaöljy-maalilla.

Krister Lindroos korjaa pohjoislappeen aluslaudoitusta. Raine Helander ja Esa Kiela asentaa alushuopaa.Korjattu yläjuoksu ja uusi kitapuu. Tuulilaudat maalattiin pellavaölymaalilla.

– 23 –

Toteutus

RunkoRakennus siivottiin rojusta ja oven sarana korjattiin.

KattoKaikki kattotiilet purettiin, numeroitiin ja pinottiin rivien mukaisesti uudelleen asennuksen helpottamiseksi. Ruoteet ja tuuletusrimat olivat 10*20 mm:n rimoista ja tuuletusrimat melko harvassa. Ruoteissa oli lahoja halkeamisvaurioita ja olivat antaneet periksi. Aluskatteena ollut huopa olivat kummallakin lappeella vaurioi-tuneet, tuuletushatun läheltä huopa oli kokonaan repeytynyt.

Sekä vanhat ruoteet että alushuopa poistettiin kokonaan. Aluslaudoitus koostuu 4’’ ja 5’’ laudanpätkistä, useimmat hyvässä kunnossa. Vain pohjoislappeella vesivuotokohdassa oli lahovauriota, joka levinnyt myös kattotuoliin ja yläjuoksuun. Aluslaudoitus tuettiin kattotuolin kummaltakin puolen, kattotuloin pohjois-puoleinen osa ja kitapuu vaihdettiin. Lahovaurioitunut yläjuoksun osa paikattiin 60 cm pituisella, 50x100 mm mäntypuulla. Myös lahonneet kohdat aluslaudoituksessa paikattiin.

Uusi alushuopa laitettiin vaaka-asennuksena. Uudet ruoteet ja tuuletusrimat, 22*50 mm, asennettiin lyö-mällä sekä rima että ruode yhdellä naulalla ristikkäiskohdista. Rikkoutuneet kattotiilet vaihdettiin Curation välitysmyynnin kautta saaduilla samankaltaisilla savikattotiilillä. Räystäs- ja tuulilaudat uusittiin ja maalattiin maalarinvalkoisella Lappi- pellavaöljymaalilla (F157).

Vanha tuuletushattu poistettiin kokonaisena ja tämän mallin mukaan tehtiin uusi, joka maalattiin punai-seksi keittomaalilla kuten aikaisempikin ja asennettiin katolle.


Puutavara- Tuuletusrimat ja ruoteet; 240 m mäntyrimat 21*50 mm, hankintapaikka Paraisten Puutyö- Tuulilaudat; 35 m hienosahattu mänty 22*120 mm, hankintapaikka Tecdoma Oy

Huolto- ja kunnossapitoTiilikatto puhdistetaan lehdistä ja sammaleesta vuosittain ja tarkistetaan läpivientien kunto. Maanpinnan ei anneta nousta, vaan seinänvierille kerääntyvät lehdet ja roskat haravoidaan pois.

KustannuksetHankkeen kustannukset Kaupungin kustannukset

Työtunnit / osanottajat 689,35 8168,8Työnohjaustunnit /työsuunnittelija 69 1535,25Kuljetukset (km-korvaukset) 148,6Materiaalikustannukset 110,16 1735,31Ostopalvelut 285,5KOKONAISKUSTANNUKSET 1794,01 10189,61KORJAUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 11983,62

– 24 –

Fredrikantupa, puinen ulkorakennus


Flemming, Mikko 3 Helander, Raine 12 Hirvelä, Janne 12 Kiela, Esa 15 Koskinen, Markku 11,5 Lindroos, Krister 8 Simola, Markku 10 Ylitalo, Jyri 9

– 25 –

TaustaaRakennusvuosi tuntematon. Muutostöitä 1931, jolloin rakennuksessa on löytynyt harmaakivinen holvikellari.

Vauriokartoitus

KattoVesikate on poltettua savikattotiiltä, malli ns. Sandfall.

Katolla on noin viisikymmentä rikkinäistä kattotiiltä, mutta kaikki harjatiilet ovat ehjät. Tuulilaudat puuttu-vat ja päädyn räystäslaudat ovat vaurioituneet. Länsilappeella on vanha vuoto, joka on korjattu sisäpuolelta kattohuovalla ja vaneripalalla, mikä on johtanut kattovedet vuotokohdasta alaspäin ja kaikki sen alapuolella on lahonnut: ruodelaudat, räystäät, yläjuoksu, pystytolppa, seinälaudoitus ja alajuoksu.

RunkoTaloa ympäröi jälkeenpäin valettu betonisokkeli, minkä ansioista eteläseinän alajuoksu on lahonnut koko-naan pois ja länsiseinän laudoituksen alahelmassa on lahovaurioita. Rakennuksen länsipuolella puut ja ver-sot kasvavat seinässä kiinni, lounasnurkassa iso vaahtera. Kaakkoisnurkka on painunut. Pohjoisseinää päin on kasattu iso lehtikomposti.

Painunut nurkka ja rikkinäiset kattotiilet. Kattovuoto paikattu sisäpuolelta.Betonisokkeli on lahottanut alahelman. Puut kasvavat seinässä kiinni.

– 26 –

Korjaussuunnitelma

KattoRikkonaiset kattotiilet vaihdetaan ehjiin samanlaisiin ja lahovauriot vuodon kohdalla korjataan. Räystäs-laudat korjataan tai uusitaan kokonaan. Uudet tuulilaudat asennetaan. Nämä maalataan maalarinvalkoisella pellavaöljymaalilla.

Runko ja perustusPuut kaadetaan rakennuksen vierustalta (iso vaahtera vaatinee toimenpideluvan) ja versot ja lehtikomposti siivotaan pois. Betonivaippa perustusten ympäriltä poistetaan. Kaakkoisnurkkaa nostetaan ja nurkkakivi asennetaan alle. Eteläseinän lahonnut alajuoksu uusitaan samoin ja laudoituksen alahelma paikataan. Seinä-laudoitus maalataan punamultakeittomaalilla, nurkkalaudat ja ovien vuorilaudat sekä ovet ja niiden yläpuo-lella olevat ikkunat valkoisella pellavaöljymaalilla.

Toteutus

KattoKattotyöt aloitettiin rakentamalla työpukit pitkästä puusta. Katon koko kate päätettiin purkaa, koska rikki-näisiä kattotiiliä oli tasaisesti molemmilla lappeilla. Tiilet ladottiin alas, ehjät ja rikkinäiset eri pinoon. Vanhat tuuletusrimat ja ruoteet oli tehty n. 12*20 mm rimoista, useimmat tuuletusrimat oli halki naulojen kohdalta, muutamissa oli lahovaurioita. Ruoteet olivat kaikki taipuneet tiilien painon alla ja tuuletusrimojen pitkän välin takia ja osa oli poikki. Kaikki tuuletus- ja ruoderimat poistettiin. Aluskatehuopa oli osittain ehjä, mutta repeytymiä löytyi runsaasti. Katon kaltevuus ja huovasta irtoava hiekka ja pöly teki liikkuminen katolla erit-täin hankalaksi, joten päätimme poistaa huovan. Aluslaudoitus oli hyvässä kunnossa, vain länsilappeella jou-duimme vaihtamaan lautoja; ylhäällä harjan vasemmassa päässä ja lappeen keskeltä, missä outo paikkaus oli tehty sisäpuolelta kattohuovalla ja vaneripalalla.

Markku Koskinen, Esa Kiela ja Jyri Ylitalo purkavat kattotiiliä.

Viimeisiä kattotiiliä puretaan. Kuvassa Markku Simola ja Raine Helander.

Esa Kiela ja Jyri Ylitalo asentamassa uutta nurkkakiveä.

Esa Kiela ja Mikko Flemming valmistelevat rakennuksen nostoa.

– 27 –

Uudet tuuletusrimat ja ruoteet tehtiin 21*50 mm sahatusta rimasta. Rikkinäiset kattotiilet korvattiin samanlaisilla, joita löytyi Curation välitysmyynnistä. Tiilet ladottiin takaisin, kolmas rivi alhaalta sidottiin rautalangalla ruoteeseen. Vanhat harjatiilet olivat kaikki ehjät, joten ne ladottiin lopuksi takaisin omille paikoilleen.

RunkoEteläseinän ja koillisnurkan alahelmaa peittävä kukkapenkki lapioitiin pois, samassa poistettiin talon ym-päriltä laudoituksen päälle jälkeenpäin valettu betonisokkeli. Eteläpäädyn huoneen lattia oli tehty 50*150 mm lankuista, jotka poistimme päästääksemme alajuoksuun ja seinärakenteisiin. Lattian alta paljastui vanha harmaakivinen holvikellari. Eteläseinän alajuoksusta ei ollut enää mitään jäljellä, lukuun ottamatta lounais-nurkassa noin metrin pätkä. Eteläseinä tuettiin nostoa varten laudoista tehdyllä vinotuella sisäpuolelta ja kolmella kakkosnelosella yläjuoksuun, molempiin nurkkiin ja keskeltä. Alahelmasta sahattiin lahonnut laudoituksen helma noin metrin korkeudelta käyttäen pyörösahaa ja ohjauslautaa. Kolmella nostotunkilla nurkkaa nostettiin sen verran että alajuoksu saatiin vaihdettua ja vajonneen koillisnurkan puuttuva nurkka-kivi asennettua. Koillisnurkkaa nostettiin noin 12 cm. Alajuoksu uusittiin käyttäen samaa, lukkiutuvaa salvos-tekniikkaa, jossa alajuoksun parrut ovat salvottua toisiinsa ja runkotolpan päässä oleva tappi lukitsee liitok-sen. Länsiseinällä, oudon paikkauksen alla, jouduttiin korjaamaan ylä- ja alajuoksuja. Neljä lahoa julkisivu-lautaa meni kokonaan vaihtoon. Eteläseinän laudoitusta jatkettiin alahelmasta ja raot rimoitettiin. Lopuksi seinät maalattiin punamultamaalilla.


Puutavara- Alajuoksun parru, tuuletusrimat ja ruoteet, hankintapaikka Paraisten Puutyö- 350 m mäntyrimat 21*50 mm- 5,7 m mäntyparru 100*100 mm- Ulkovuorilaudoitus ja rimat, räystäs- ja tuulilaudat, hankintapaikkaTecdoma Oy- 80 m hienosahattu 25*150 mm ulkovuorilaudoitus- 30 m hienosahattu mänty 21*40 mm rimat- 35 m hienosahattu mänty 22*120 mm räystäs- ja tuulilaudat

Huolto ja kunnossapito

Katto puhdistetaan vuosittain lehdistä ja sammaleesta varoen tiilien rikkoontumista. Maan pinnan ei anneta nousta, vaan kerääntyvät lehdet yms. poistetaan vuosittain. Rakennuksen lähellä poistetaan säännöllisesti uusia puuntaimia. Uusintamaalauksessa käytetään italianpunaista punamultaa (keittomaalia), räystäisiin pellavaöljymaalia.

KustannuksetHankkeen kustannukset Kaupungin kustannukset

Työtunnit / osanottajat 656,8 7783,08Työnohjaustunnit /työsuunnittelija 63,5 1407,31Kuljetukset (km-korvaukset) 139,8Materiaalikustannukset 110,15 1464,73Ostopalvelut 479,5KOKONAISKUSTANNUKSET 1657,26 9727,31KORJAUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 11384,57

– 28 –


Aittala, Teemu 3 Badragan, Timotei 7 Flemming, Mikko 12,5 Lindroos, Krister 1,5 Ylitalo, Jyri 0,5

Kirkkotalli

– 29 –

Taustaa

Telttakattoinen ulkorakennus, nimensä perusteella toiminut ”kirkkotallina”, periferiasta kirkkoon tulleiden hevosten tallina. Katto vaaleaksi maalattua pätkäpeltiä, huipulla tuuletushattu. Naapurikiinteistön autotalli muodostaa talonjatkeen länsipuolella.

Nykyään talli on lisäeristetty ja toimii Åbolands hantverk rf:n myyntipuotina.

Vauriokartoitus

KattoPeltikatossa ja syöksytorvissa ruosteläikkiä – ei reikiä vielä.

Runko ja julkisivuRankorakenteinen runko, myöhemmin eristetty vuorivillalla, bitumipaperi laudoituksen alla. Julkisivut on maalattu muutamia vuosia sitten, luultavasti Teknos Nordica. Maalaus on suoritettu melko runsaalla kädellä, mutta kunnossa. Betoniporras pohjoissivulla seinälaudoituksessa kiinni ja portaan takaisessa seinässä löytyy-kin lahovaurioita. Ruohomatto kivijalan vieressä nousee liian lähelle seinärakenteita.

Eteläjulkisivulla on sisäpuolelta umpeen lyöty ovi sekä naapurikiinteistön autotallin ovet. Ovet ovat hel-mastaan lahovaurioisia maan pinnan läheisyydestä johtuen. Eteläjulkisivussa on myös ikkuna, josta puuttuu karmi ja joka on kiinnitetty vuorilaudoitukseen, eikä siis ole avattava. Sisäpuite on kiinnitetty kahdella pie-nellä dykkert-naulalla. Aukon ympärille, puitteiden välissä on runkoon naulattu ohut lauta, joka vääntynyt niin että päivä paistaa läpi. Itäseinällä on umpeen naulattu ovi ja vanhat tallinovet, joiden sisäpuolelle tehty näyteikkuna.

Osassa eteläjulkisivun vuorilaudoituksessa on lahoa ja halkeamia.

Timotei Badragan, Krister Lindroos ja kirkkotallin eteläseinä.Korjattu eteläseinä. Mikko Fleming tutkii kirkkotallin seinärakenteita.

– 30 –


KattoRuoste poistetaan mekaanisesti, katto ja syöksytorvet maalataan.

JulkisivutMaan pintaa lasketaan käsin kaivamalla ja kasvillisuutta poistetaan. Hiekkaa tilalle, ei kuitenkaan yhtä kor-kealle. Mahdollisuuksien mukaan betoniporrasta siirretään ulospäin tai porras poistetaan kokonaan. Etelä-puolen vuorilaudoitus irrotetaan varovasti ja tutkitaan eristeen ja runkorakenteiden kunto. Ikkuna-aukko/karmi rakennetaan uudestaan niin, että ikkuna saadaan avattavaksi ja ettei sadevesi valu seinään.

Korjaustyön toteutusPintamaata poistettiin kivijalan ympäriltä, jolloin muodostui n. 40 cm syvä oja, joka osittain täytettiin kau-pungin puisto-osaston tuomalla hiekalla. Betoniporrasta ei voitu siirtää, joten se rikottiin poiskuljetuksen mahdollistamiseksi.

Eteläseinän vuorilaudoitus irrotettiin kummastakin vauriokohdasta. Alla oleva bitumipaperi oli suhteel-lisen ehjä ja vuorivillaeriste kuiva. Rungossa oli aikaisempia lahovaurioita, jotka korjattiin vaihtamalla osia. Eristeet ja bitumipaperi asennettiin takaisin. Vuorilaudoitus listoineen voitiin osittain käyttää uudestaan, osittain vaihdettiin uuteen samanlaiseen. Korjattu osa julkisivusta maalattiin samansävyiseksi itse tehdyllä pellavaöljymaalilla. Lukko kunnostettiin tervapolttamalla.

IkkunaIkkuna irrotettiin ja ohut, vääntynyt lauta korvattiin tukevammalla (höylätty 21*110 mm). Laudan ja rungon väli tiivistettiin pellavaeristeellä. Lauta maalattiin Lappi maalarinvalkoisella. Ulkoikkuna kiinnitettiin paikoil-leen neljällä sormihaalla ja sisäikkuna neljällä siipisäpillä. Tarvittaessa ikkunan voi nyt sekä avata että irrottaa. Lopuksi asennettiin ikkunan ulkopuoliset peitelistat ja ikkunan yläpuolelle asennettiin lisäksi uusi vesilauta vanhan ollessa läpilaho.

Ruostunut lukko ennen käsittelyä … ja tervapolton jälkeen.

– 31 –

Toteutumattomat työtKaton ja syöksytorvien ruosteenpoisto ja maalaus.

Huolto- ja kunnossapitoMaan pinnan nousun estäminen haravoimalla lehdet ja muut orgaaniset materiaalit seinän vierustalta sään-nöllisesti. Uusien puuntaimien poistaminen.

Katon ruosteenpoisto ja maalaus pellavaöljymaalilla siveltimellä.Laajemman korjauksen yhteydessä tulisi harkita eristemateriaalit uudestaan. Paitsi vuorivillaa, löytyy

esimerkiksi alapohjasta superlonpatja. Orgaaniset, hengittävät eristeet suositeltavia: sahan/kutterinpuru, pellavaeriste, paperimassaeristeet.


Puutavara- Vuorilaudoitus ja rimat, hankipaikka Tecdoma Oy- 30 m hienosahattu 25*170 mm ulkovuorilaudoitukseen- 30 m hienosahattu 19*40 mm rimoihin- Runkokorjaukseen, hankintapaikka Paraisten puutyö- 15 m sahattu 50*100 mm

Ovien alahelmojen lahovauriot. Betoniporras liian lähellä seinää.

Hankkeen kustannukset Kaupungin kustannuksetTyötunnit / osanottajat 197,45 2339,78Työnohjaustunnit /työsuunnittelija 18 400,50Kuljetukset (km-korvaukset) 13,20Materiaalikustannukset 341,05OstopalvelutKOKONAISKUSTANNUKSET 413,7 2680,83KORJAUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 3094,53

Kustannukset

– 32 –

Vanha kunnantupa

Kohteen työntekijät, työpäivät

Aittala, Teemu 37 Flemming, Mikko 20 Helander, Raine 53 Hirvelä, Janne 29 Kiela, Esa 57 Koskinen, Markku 8 Lindroos, Krister 25 Simola, Markku 11,5 Ylitalo, Jyri 11,5

– 33 –

TaustaaRakennettu kunnantuvaksi ns. sveitsiläistyylisenä ja hirsirunkoisena vuosina 1874-1876. Kunnantupaan kes-kitettiin kaikki kunnalliset toiminnot. Rakennus on yhä kaupungin omistuksessa. Vuosikymmenet 1970–80 rakennus toimi kirjastona, nykyään rakennuksessa on taidenäyttelytilat alakerran itäpäässä ja loput tiloista on vuokrattu erinäisille kulttuuriyhdistyksille. Ainakin vuonna 1987 on sisätiloihin tehty muutos- ja korjaustöitä ja samoihin aikoihin on julkisivu maalattu lateksimaalilla vaaleanpunaiseksi. Rakennus on kaavassa suojeltu.

Vauriokartoitus

KattoKatemateriaalina käytetyt noin 6 mm paksut liuskepaanut (Eterniitti-liuskeet?) näyttävät ainakin pohjois-lappeella hyväkuntoisilta, vaurioita ei näkynyt kuistin katolta katsottuna. Kuistin katon bitumihuopalaatoissa ei näy vaurioita. Räystäslaudat ovat paikoin irrallaan ja paikoittain lahoja. Kuistin päällä olevan kattolyhdyn viereiset räystäslaudat on korvattu kattohuovalla. Räystään koristekonsolit ovat pohjoispuolella lähes irti. Kuistin länsipään sisäkulmassa sadevesikourun pääty on seinässä kiinni ja vesi valuu kourusta pitkin seinän vuorilaudoitusta. Samassa kohdassa palotikkaiden kiinnitys johtaa vettä seinän sisään. Ullakko on lisä-eristetty vuorivillalla.

RunkoJulkisivumaali hilseilee pahasti kaikilla seinillä. Lateksimaali on tuulettamattomalle puuseinälle liian tiivis, mikä on aiheuttanut vuorilaudoituksessa lahovaurioita. Laudoituksessa on paikoin myös halkeamia. Vesilista on joskus korvattu painekyllästetyllä laudalla jossa liian pieni kaltevuus, jolloin se johtaa vettä seinään. Lista on paikoin laho, ja sen alta löytyy sienikasvustoa.

Luoteessa pääjulkisivuseinämän ja kuistin sisänurkka on laho palotikkaiden kohdalla. Lahovaurioiden syntymiseen on yhteisvaikutuksen tulos; lateksimaalin tiiviys, sadevesikourujen väärästä kiinnityksestä, palo-tikkailta valuvasta vedestä ja kiinnityspulttien rei`istä, vesilistan kaltevuudesta, betonimanttelista, varjoisesta paikasta ja maan viettävyydestä seinää kohden.

Valeikkunoiden lasit ovat maalattu ulkopuolelta ja väri hilseilee laseista. Yksi ruutu on rikki ja puitteiden maali irtoaa.

Räystään koristekonsolit.Valeikkuna.

Ongelmallinen luoteisnurkka.

– 34 –

KivijalkaKivijalan koillisnurkassa on merkkejä liikkumisesta, laastissa halkeamia ja irtonaisia kiviä. Kuistin puolella tuuletusaukot puuttuvat koska jälkeenpäin tehty betonimantteli on valettu suoraan laudoituksen ja tarkis-tusluukkujen päälle. Portaat ja luiska on rakennettu liian lähelle taloa ja estävät seinien kunnossapidon sekä tarkistusluukkujen avaamista sekä aiheuttavat roiskevettä seinille. Luiskan alle nurkkaan on kerääntynyt / kasattu lehtikasa. Länsipäädyn kivijalassa on paksu kerros betonilaastia, joka on halkeillut ja osittain irronnut.

Eteläjulkisivun kivijalassa on kaksi ovea, jotka johtavat ryömintätilaan. Molemmissa maali hilseilee, ja toi-nen on karmineen siirtynyt niin että oven avaaminen ei enää onnistu. Talon alla vallitsee siivoamaton seka-sorto; mm. kaupungin vanhoja asiakirjoja, kakluunin osia, ikkunoita, ovia, metalliromua ja lasia on vuosien mittaan kerätty talteen.

Betonisokkelin koekaivaus. Kivijalan vääntynyt ovi.Huoltoluukkua peittävä betonisokkeli … ja ramppi.

– 35 –


KattoKuistin sadevesikourut lyhennetään, ja samalla tarkistetaan kaikkien kourujen kiinnitys ja kaltevuus. Roskat siivotaan kouruista. Pohjoispuolen irronneet räystäslaudat kiinnitetään ja lahonneet korvataan uusilla. Tik-kaat kunnostetaan ja niiden kiinnitys varmistetaan. Estetään sadeveden valuminen tikkaita pitkin seinään hitsaamalla alakiinnityksiin tippaesteet.

RunkoVääntynyt vesilista korvataan uudella, männyn sydänpuusta höylätyllä vesilistalla, jossa on vähintään 20 asteen kaltevuus. Seinä avataan luoteisnurkassa, jotta vaurioiden laajuus selviää. Hirsikorjaus suunnitellaan vaurioiden laajuuden mukaan. Lahonnut vuorilaudoitus uusitaan, käyttäen samaa höylättyä profiilia ja puun laatua. Lateksimaali poistetaan seinästä ja se maalataan uudelleen pellavaöljymaalilla.Valeikkunoiden puitteet irrotetaan ja lasista poistetaan maali. Rikkinäiset lasit vaihdetaan ja lasit maalataan sisäpuolelta. Kittisaumat tarkistetaan ja korjataan ja puitteen ulkopinta maalataan.

KivijalkaKuistin betonivaippa poistetaan ja tutkitaan siitä johtuvien vahinkojen laajuus, jotka mahdollisuuksien mu-kaan korjataan. Kivijalan mahdollista liikkumista seurataan esimerkiksi tekemällä sisäpuolella mittauspisteitä tai kipsivaluja halkeamien yli. Rampin alta siivotaan lehdet pois. Portaat ja luiska tulisi siirtää ja suunnitella uudestaan niin etteivät ne estä talon kunnossapitoa. Kivijalan ovet suoristetaan ja maalataan. Ryömintätila siivotaan, kaupunki poistaa asiakirjat.

Lahovauriot seinätikkaiden takana.

Lahonnut rossipohja.

– 36 –

Korjaustöiden toteutus

KattoKuistin räystäät kiinnitettiin uudelleen, ja yksi lahonnut kukkopuu uusittiin. Kuistin sadevesikouruista tyhjen-nettiin roskat, ja niiden kaato korjattiin. Samalla päädyt lyhennettiin noin viisi senttimetriä, jotta ne eivät olisi kiinni seinässä.

Runko, ulkotyötEteläjulkisivun kivijalassa oikeanpuolinen ovi irrotettiin karmeineen seinästä, jolloin todettiin että vasen karmi puu ja kynnys olivat lahonneet korjauskelvottomiksi. Vaihdoimme tilalle 48*148 mm samoihin mittoi-hin tehdyt palat, jonka jälkeen kiilasimme karmin paikalleen kiilakivillä. Kaupungin virkamiehet poistivat asiakirjat ryömintätilasta.

Tutkimme mahdollisuutta poistaa kuistin betonivaippa ja teimme koekaivaukset kahdesta kohtaa; kuistin länsipuolella betoni jatkui 65 cm maanpinnan alapuolelle, pohjoispuolella noin 80 cm syvyyteen. Todettiin että ei ole mahdollisuutta poistaa betonivaippa hankkeen puitteessa.

Itä-, länsi- ja eteläseinältä poistettiin vesilistana toiminut vääristynyt lauta. Eteläseinän alahirressä oli lahovaurioita n. 5 cm syvyyteen ja ne korjattiin talttaamalla lahoa pois ja paikkaamalla 50 mm lankulla, joka kiinnitettiin puutapeilla. Uutta vesilistaa teimme sahaamalla 50*170 mm höylätystä lankusta syrjät 20 asteen kulmaan. Vesilista kiinnitettiin 6*200 mm sinkityillä uppokantaisilla ruuveilla, joille esiporattiin 6 mm reikä ruuville ja 12 mm tulppaa varten upotus.

Luoteisnurkassa kuistin viereltä poistettiin laudoituksen alimmat laudat. Kattotikkaiden kohdalta laudoista ei ollut jäljellä kuin lateksilla päällystettyä lahoa. Irrotettiin laudoitusta aina ikkunan alareunaan asti. Ala-juoksu ja puolet seuraavasta hirrestä olivat lahonneet lattiatäytteeseen asti.

Eteläjulkisivusta ja luoteisnurkasta poistettiin tikkaat. Niistä hiottiin hilseilevä maali ja ruoste pois.Luoteisnurkan tikkaiden alatukiin hitsattiin tippakorvakkeet estämään veden valuminen seinälle. Etelä-

julkisivun tikkaista katkaistiin alatuet, ne käännettiin vinosti ylöspäin ja hitsattiin takaisin. Näin tikkaat evät johda vettä seinäkiinnitykseen. Lopuksi tikkaat maalattiin Rostex primerilla ja pintamaalilla.

Runko, sisätyötHuone oli täynnä tavaraa, joten jouduimme tyhjentämään sen ennen varsinaisia korjaustöitä. Lattiaa avattiin pohjoisseinän viereltä. Kolmen muovimaton alta löytyi 28 mm lastulevy joka oli naulattu ja ruuvattu koola-ukseen. Koolaus oli lyöty viiden tuuman nauloilla ponttilaudoitukseen, joka oli päällystetty stragulamatolla. Koolauksen välissä ei ollut eristettä. Ponttilaudat oli naulattu lappeelleen makaaviin lankkuihin, jotka kellui-vat hiekkapetillä. Hiekan alla oli noin 20 cm paksu kerros sammalta rossipohjan päällä. Todettuamme lattian-kannattimien päiden olevan lahoja ja lattia siten kokonaisuudessaan tulisi avata, päätettiin ottaa imuauto hiekan ja eristeen poistamiseksi. Tyhjennyksen jälkeen totesimme, että rossipohjana oli irtonaiset, halkaistus-ta puusta tehdyt lankut lattiakannattajien päällä. Rossilautoina toimivat lankut olivat lahot, joten ne poistet-tiin.

Lattiakannattajien päät oli salvottu alajuoksuun ja sen mukana lahonneet. Muuten kannattajat oli hyvässä kunnossa. Muurasimme harkoista tukipilarit lattiakannattajien ja väliseinän alle. Harkkojen alle alustaksi lai-toimme 40*40 cm betonilaatat. Muuraukseen käytimme kuivabetonia ja 6 mm kamparautaa raudoitukseen. Myös väliseinän alle muurattiin tukipilari. Kun kannattajat oli tuettu rakensimme uuden rossipohjan lattiasta irrotetusta ponttilaudoista.

Lämpöpatterit ja vesiputket irrotettiin, samoin poistettiin loisteputket ja sähkökaapelit.Sisäseinillä oli puukuitulevyjä, jotka meidän piti poistaa päästäksemme hirsiin. Levyjen alta löytyi ikävä

yllätys: asbestilevyt, joilla koko huone oli vuorattu, sisäkattoa myöten. Kaupungin isännöitsijän kanssa sovimme asbestisaneerauksesta, jonka suoritti Asbestmen Oy. Kun asbestilevyt oli poistettu, näkyi koolauk-sen takana sisäkatolla 25*50 cm valkoiset kuitulevyt (ns. Halltex-levyt) ja seinillä helmipontista tehty rinta-paneeli. Koolaukset poistettiin varovasti katosta ja seiniltä.

Hirsiseinä tuettiin nostoa varten 100*100 mm parruista tehdyllä nostotuilla ikkunan molemmin puolin.

– 37 –

Tukipilareita valettiin lattiakannattajien alle.

Uunin perustus ja uusi rossipohja.

Eteläjulkisivun seinätikkaiden kiinnitys ja uusittu vaakapaneeli.

Luoteisnurkan seinätikkaiden hitsattu tippaeste.

Tuet pultattiin seinän läpi 50*100 mm följariin. Tunkeilla nostettiin seinää sen verran että otettiin ”löysät pois”, jonka jälkeen tuet varmistettiin kahdella parrunpätkällä tunkin molemmin puolin. Ketjusahalla ja osit-tain käsin poistettiin lahonnut alajuoksu ja seuraavasta hirrestä laho osa.

Uudet hirret hankittiin Curation välitysmyynnin kautta. Alahirsi sovitettiin/vedettiin täyspitkänä (5,4 m) paikoilleen, ja seuraava hirsi tehtiin kahdessa osassa. Hirrenvälit tilkittiin pellavariveellä. Alahirsi pultattiin kulmaraudalla väliseinään niin että rauta jää sisäpuolelle, eristettyyn alapohjaan. Lattiakannattajat jatkettiin hakaliitoksella tukipilarien kohdalla, ja liitettiin alajuoksuun lohenpyrstösalvoksella. Rossipohja päällystettiin bitumipaperilla ja sen päälle rakennettiin koolaus ja tila täytettiin puhallusvillalla (Varsinais-Suomen eriste-puhallus). Puhallusvilla peitettiin ilmansulkupaperilla jonka jälkeen lattia rakennettiin 32*140 mm pontatusta laudoista.

Koolauksen alta paljastui ovien alkuperäinen sijainti, sillä karmit oli jätetty paikoilleen. Alkuperäiset pario-vet löytyivät talon alta, joten ne pestiin ja laitettiin paikoilleen valeoviksi. Vanhan kulkuoven edestä, eteisen puolella siirrettiin kaappi jotta ovi saataisiin takaisin vanhalle paikalle. Alkuperäistä ovea ei löydetty, mutta samalta aikakaudelta oleva ovi kunnostettiin ja asennettiin paikalleen. Kynnys jouduttiin uusimaan. Järjeste-lyllä huoneeseen saatiin alkuperäinen tasapaino ja eteinen tilavammaksi.

Osa rintapaneelista oli poistettu levytyksen yhteydessä, joten helmiponttia jouduttiin tilaamaan höylää-möstä, kuten myös rintapaneelin päälle tuleva profiililista ja ikkunoiden ja ovien vuorilaudat. Vanhaa jalka-listaa löytyi koolauksen alla kahdella seinällä, ja loput sahasimme itse höylätystä laudasta.

Rintapaneelin yläpuolella hirsirunko päällystettiin pinkopahvilla ja saumat paperoitiin itsekeitetyllä vehnä-jauholiisterillä. Katon kuitulevyt vauriokohdat korjattiin paperoimalla ja/tai paperi/liisterimassalla ja maalat-tiin sävytetyllä, vähäpigmenttisellä itsetehdyllä maalilla.

Muurissa ollut halkeama täytettiin laastilla ja halkeama pohjamaalattiin pellavaöljymaalilla. Lopuksi muuri maalattiin kokonaan rintapaneelin maalilla.

Sähköt asensi Paraisten Sähkö Oy, ja lämpöpatterit Airiston putkityö Oy.

– 38 –

Näkymä huoneeseen.

Vasemmalla sisääntuloovi, oikealla pariovet.

Rintapaneelin vaakalista.

– 39 –


Maalit ja tasoitteet sisäpinnoissa

Sisäkatto- Haltex-kattolevytyksen täydennys haltex-levyilla Curation varaosapankista.- Pintojen tasaaminen ekovilla-liisteri/liitu-sekoituksella. Paikkakohdat pohjustettiin pohjamaalilla. Katon pohjamaalaus ohuella, itsetehdyllä pohjamaalilla (vernissa / titaanidioksiidi / sinkkioksiidi / pineenitär- pätti / petrooliöljy).- Pintamaali Into -matta sisämaali / Uulatuote, jonka sävytimme rautaoksidinkeltaisella ja luonnonterralla. (Öljypastasekoitus hankala – emme suosittele). Maalaus telalla.- Kattolistat maalattiin samoin.

Seinien pinkopahvi - Seinien pinkopahvituksen ja paperoinnin ohjaus ostopalveluna, T:mi Teet Otstavel.- Pohjamaalaus itsetehdyllä, ohuella maalilla (vernissa / vähän titaanidioksidia ja tärpättiä). Sinkkioksidia ei käytetty paperin kovettumisen ehkäisemiseksi.- Pintamaalaus Into matta sisämaali, sävytysväri Purjo (sävytys liikkeessä). Maalaus kuviotelalla – kuviointi ei kuitenkaan onnistunut, joten väristä käytännössä tasainen. Aikaisempi pinkopahvi vihreän keltainen.

Rintapaneeli- Rintapaneelin täydennys samanlaisella helmipontilla. Uudet osat pohjamaalattiin (vahingossa) pinko- pahvin pohjamaalilla – tarkoituksena oli suorittaa maalaus normaalilla pohjamaalilla (sinkki-titaani-vernissa)- Vanha paneeli soodapestiin ja huuhdeltiin.- Pintamaalaus itsetehdyllä pellavaöljymaalilla (vernissa, sinkkioksidi / titaanidioksidi), sävytys rautaoksidin keltaisella ja luonnonterralla mahdollisimman lähelle paneelin alkuperäistä väriä

Lattia ja jalkalistat- Pohjamaalaus ohuella, itsetehdyllä pellavaöljymaalilla, sävytys luonnonterralla, hieman sinkkidioksidia- Välimaali samalla, johon lisätty luonnonhartsivenelakkaa 10%- Lattian pintamaali itsetehdyllä, kuultavalla pellavaöljymaalilla, jossa venelakkaa 30% ja sävytys kasselin- ruskealla. Jalkalistoja ei maalattu kolmatta kertaa

Ovi ja vuorilistat- Pohjamaalaus itsetehdyllä, ohuella pellavaöljymaalilla (vernissa / titaanidioksidi / sinkkioksidi, pineeni tärpätti)- Tasoite pellavaöljytasoite/Tikkurila- Hionta ja välimaalaus (hiomaalaus) itsetehdyllä pellavaöljymaalilla, sävytys umbra- Pintamaali itsetehdyllä pellavaöljymaalilla, sävytys kuin yllä

Muuri- Muuria maalattiin rintapaneelin pintamaalillaI- tsetehtyihin maaleihin lisättiin kuivikkeeksi serotiinia 1%- Tikkaiden pintakäsittely: Rostex Primer ja Rostex pintamaali

– 40 –

Puutavara- Ulkoseinäpaneeli, vesilistan lankku ja helmipontti tilattiin höylättynä Tecdoma Oy:lta- 60 m seinäpaneelia- 80 m mäntyä 50*150 mm sydänpuuta jossa toinen puoli höylätty (vesilista) - 100 m helmiponttia- Ikkunoiden ja ovien vuorilista ja rintapaneelin päällä oleva profiililista, hankintapaikka Kirjalan Puu- ja Saneeraustyö Oy- 40 m peitelista - 25 m profiililista- Pontatut lattialaudat hankittiin Paraisten puutyöltä, missä ne ensin ajettiin tasohöylän läpi jotta reunojen pyöristykset saatiin pois.- Lattialautoja hankittiin 25 m²

ulkovuoripaneeli

helmipontti

peitelista

vesilista

rintapaneelin vaakalista

– 41 –

Toteutumattomat työtHankkeen puitteessa ei ollut mahdollista poistaa rakennuksen maalikerros, vaikka se olisi talolle elintärkeää että lateksi poistetaan ensi tilassa. Myös kuistin betonisokkeli ja seinässä kiinni oleva ramppi tulisi poistaa viipymättä.

Huolto ja kunnossapito

Sadevesikourut ja syöksytorvet puhdistetaan vuosittain, varsinkin pohjoispuolella, jossa ison tammen lehdet nopeasti täyttävät kourut.

Tammen latvusto leikataan säännöllisesti ettei puu kasva isommaksi.Kivijalan ympäriltä poistetaan puun taimet vuosittain.

Hankkeen kustannukset Kaupungin kustannuksetTyötunnit / osanottajat 1985,65 23529,95Työnohjaustunnit /työsuunnittelija 203 4516,75Kuljetukset (km-korvaukset) 155,80Materiaalikustannukset 137,91 8452,46Ostopalvelut 599,19 7344,64KOKONAISKUSTANNUKSET 5409,65 39327,05KORJAUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 44736,7

Kustannukset

– 42 –

Vanha Osuuskauppa


Aittala, Teemu 48,5 Badragan, Timotei 94,5 Flemming, Mikko 50,5 Helander, Raine 19 Hirvelä, Janne 36 Kiela, Esa 23 Koskinen, Markku 72,5 Lindroos, Krister 66 Simola, Markku 53,5 Ylitalo, Jyri 52,5

– 43 –

TaustaaLukkarinkujalla sijaitsevaa vanhaa osuuskauppa -rakennusta on kauppakäyttöön laajennettu vanhasta, Räätälinkujan suuntaisesta parituvasta. Paraisten Osuuskauppa toimi rakennuksessa 1800-1900-lukujen vaihteessa. Piharakennus on kaunis, kaksikerroksinen tiilirakennus, jossa myös puurakenteinen, keltamullattu itäpääty. Muutostöiden yhteydessä rakennuksen julkisivu sai nikkarityylisiä koristeita, jugendin orgaaniseen muotokieleen muunneltuna. Tällä hetkellä rakennus on vuokralla Åbolands hantverk rf:lle.

Vauriokartoitus

KattoVesikate pätkäpeltiä, joka vuotaa ainakin yhdestä kohtaa. Vuokralainen on ilmoittanut asiasta kaupungille ja asettanut vuotokohdan alle vesiämpärin, jonka tyhjentää säännöllisesti. Sisäkatossa näkyy vesivaurion merk-kejä. Jalkaränni on vaurioitunut länsi- ja etelälappeella ja syöksytorvet eteläsivulla ovat huonossa kunnossa ja osia on puuttunut jo vuosia.

Julkisivu ja runkoMaali hilseilee lateksimaalille tyypillisesti suurina levyinä. Liian tiivis maali on aiheuttanut lahovaurioita julki-sivussa. Koillisseinän paneeli pihanpuolella on jossain vaiheessa vaihdettu ja maali on siinä homeen peitossa. Pihan pohjoisseinässä on lahovaurioita kiviportaan vieressä. Rakennuksen pohjoissivulla on maan pintaa ko-rotettu kivijalan yli, mikä aiheuttaa pintaveden valumisen rakenteisiin ja ylläpitää kosteutta niissä. Kaakkois-nurkan syöksytorvesta puuttuu ulosheittäjä, joten vesi valuu pitkin nurkkaa. Vesilista on koko julkisivun ym-päri alkanut kallistua sisäänpäin ja on osittain aivan laho.

Ikkunapuitteet on maalattu lateksilla ja kittilistat ovat etelä- ja itäpuolella huonossa kunnossa. Ikkuna-puitteet ovat yleensä ottaen kunnossa, joskin joitain lasiruutuja on halki ja pieniä lahovaurioita löytyy ikkunapuitteista.

Itäpuolella julkisivua reunustaa tiheä pensaikko. Rakennuksen alle ei ole kulkua.

Lahonnut vesilista. Sateella vesi valuu talon rakenteisiin. Syöksytorvi vailla ulosheittäjää.

– 44 –

Korjaussuunnitelma

KattoKaton tutkimiseksi sekä syöksytorvien ja jalkarännin korjaukseen käännytään peltisepänliikkeen puoleen.

Runko ja julkisivuLateksimaali poistetaan mekaanisesti käsin. Vaurioitunut paneeli korjataan. Alimman hirsikerran kunto tutki-taan ja vauriokohdat paikataan tai hirsi vaihdetaan. Tiensä päähän tullut vesilista poistetaan ja tilalle asenne-taan uusi sydänpuusta höylätty, vähintään 20 asteen kallistuksella.

Pensaikko itäseinustalla poistetaan ja pohjoispuolella lasketaan maanpintaa. Alapohjaan avataan tarkistusluukku.

IkkunatIkkunapuitteista poistetaan lateksimaali ja niiden kunto tarkistetaan. Rikkinäiset lasiruudut vaihdetaan käyt-täen vanhaa lasia. Kittilistaa täydennetään tai kitataan uudestaan. Puitteet maalataan pellavaöljymaalilla.

Pihanpuolen hirressä lahovaurioita. Pihanpuolen hirrestä poistettu laho.Pihanpuolen paikattu hirsi. Pihanpuolen seinä paneloitu.

– 45 –

Korjauksen toteutus

Runko ja julkisivuTyöt aloitettiin karsimalla talon ympäriltä pensaita. Hilseilevän, paksun lateksikerroksen poistaminen seiniltä oli talolle elintärkeää, joten työhön ryhtyi heti neljä miestä. Aluksi maali poistettiin kuumailmapuhaltimella ja kaapimella, kunnes käyttöön saatiin maalausliikkeeltä vuokraamalla kaksi käsikäyttöistä speedheater-infrapunalämmitintä. Maali irtosi tällä menetelmällä hyvin, koska lateksikerroksen alla oleva pellavaöljymaali kupli lämmön avulla irti seinästä. Suorilta pinnoilta malli kaavittiin 50 mm terällä, ja paneelin profiilista muo-toon hiotulla terällä. Infrapunalämmitin toimi parhaiten suorilla pinnoilla, koristelistoihin ja rimoihin käytet-tiin kuumailmapuhallinta.

Vesilista ja alimmat paneelilaudat olivat varsinkin itä- ja eteläjulkisivulla pahasti lahonneet, joten ne poistettiin, käyttökelpoiset paneelilaudat numeroitiin ja varastoitiin paikkaustarvetta ajatellen. Länsi- ja pohjoisseinän paneelit olivat paremmassa kunnossa, mutta vesilista oli joko vääntynyt tai laho, joten se uusittiin kokonaan. Alajuoksu oli länsi- ja pohjoisseinällä hyväkuntoinen lukuun ottamatta sisäpihan kivi-portaiden kohdalla, jossa oli lahoa. Itäpäädyn alahirressä lahoa oli noin 5 cm syvyyteen, joten se paikattiin lankulla. Hirrestä lovettiin ketjusahan ja taltan kanssa laho pois sekä tarvittava määrä tervettä puuta, jotta lankku sopisi tiiviisti hirteen. Lankku sovitettiin ja kiinnitettiin ensin ruuveilla, minkä jälkeen hirren ja lankun väliin laitettiin pellavarive ja lankku kiinnitettiin uudestaan hirteen puutapeilla.

Kolmessa nurkassa alimpien hirsien nurkkasalvokset piti uusia ja hirret vaihdettiin noin puolentoista met-rin matkalta nurkasta. Uutta vaakapaneelia asennettiin noin 130 metriä, ja pystylistoista uusittiin 50 metriä. Avasimme pohjoisseinän itäosaa, missä vesi oli päässyt rakenteisiin. Tämä osa seinästä on tolpparakenteinen ja eristetty kutterilastulla. Alajuoksu ja tolppien alapäät vaihdettiin ja seinä eristettiin uudelleen kutteri-lastuilla. Samalla korjattiin seinän viereinen rossipohja, ja sinne lisättiin myös tarkistusluukku jonka kautta pääsee talon alle. Harkoista rakennettiin tukipilari seinän viereisen lattiakannattajan alle.

TikkaatSeinätikkaat irrotettiin ja niistä hiottiin hilseilevä maali ja ruoste pois, ja alakiinnikkeisiin hitsattiin tippa-esteet. Pintakäsittelyksi valittiin tervapoltto. Ensin tikkaat lämmitettiin noin 400 asteeseen, jonka jälkeen pintaan siveltiin useita tervakerroksia. Tervapolton jälkeen pinta käsiteltiin vielä itsetehdyllä seoksella jossa oli pellavaöljyä, vernissaa, kimröökiä ja grafiittia. Lopuksi tikkaat kiinnitettiin uusilla pulteilla.

Mikko Flemming kiinnittää seinätikkaita.

– 46 –

MaalausTalo maalattiin pellavaöljymaalilla valmistajan ohjeiden mukaan. Pohjamaaliin lisättiin 35 % pineenitärpät-tiä ja 50 % raakaa pellavaöljyä. Pohjamaalin kuivuttua maalattiin toinen kerros ohentamattomalla maalilla. Sateinen kesä ja syksy toi lisää haastetta maalaukseen, pinnat tutkittiin aina kosteusmittarilla ennen maalaa-mista.

IkkunatEtelä- ja itäjulkisivulla irrotettiin ikkunapuitteet kittausta ja maalaamista varten, mutta pohjoisseinällä ikku-noiden avaamisen esti sisäpuoliset kalterit ja kiinteä, paikalle rakennettu kaappi. Maalinpoisto, kittaus ja maalaus suoritettiin näissä ikkunat paikallaan. Muut ikkunat irrotettiin ja kunnostettiin verstaalla. Lateksi kaa-vittiin pois ja puitteiden kunto tarkastettiin.

Ullakon ikkunat pohjoispuolella olivat kittilistaa myöten kunnossa. Etelä- ja itäpuolen ikkunat olivat huonoimmassa kunnossa. Puitteiden puuosia korjattiin, alapuite uusittiin. Eteläpuolen karmitkin korjattiin. Irralliset ja rikkinäiset lasiruudut irrotettiin, minkä jälkeen kittiura maalattiin 30% vernissa ohennetulla Lappi-pellavaöljymaalilla. Uudet lasiruudut leikattiin käytetystä vedetystä lasista ja asennettiin aluskitillä ja lasituslangalla.

Kitti valmistettiin itse vernissasta ja liidusta, joka työstettiin sopivan jäykäksi – aluskitti löysempi, kittilista jäykempi. Myös Tikkurilan valmiskittiä kokeiltiin (pellavaöljykitti) paikalla kunnostettavissa ikkunoissa pohjois seinällä. Kitin kuivuttua puitteet pohjamaalattiin Lappimaalilla ohennettuna kuten yllä, ja välimaalaus ohentamattomalla Lappi-maalilla. Lopuksi ikkunat maalattiin ulkopuolelta itse tehdyllä pellavaöljymaalilla punaisiksi .

Timotei Badragan, Jyri Ylitalo ja Teemu Aittala korjaamassa eteläjulkisivua.Markku Koskinen ja Timotei Badragan maalaavat itäpäätyä.

Avattu nurkka. Korjattu nurkka.

– 47 –


MaalitPaneeli: Ottosons Färgmakeri / Vetegrå + titanvit 1:1 (Kympin Palokärki OY)Koristelistat: Ottosons Färgmakeri, sävy NCS S4040-Y70RIkkunat: Pohjamaali: Lappi, 30 % vernissa, välimaali Lappi ohentamatonPintamaali: Vernissa, rautaoksidinpunainen, sinkkioksidi

Puutavara- Kaikki puutavara, talvella kaadetun männyn sydänpuuta, hankintapaikka Tecdoma Oy- 30 m 22*145 mm höylätty julkisivun vaakalautoihin- 50 m 22*150 mm höylätty julkisivun vaakalautoihin- 50 m 22*220 mm höylätty julkisivun pystylautoihin- 20 m 22*230 mm höylätty julkisivun pystylautoihin- 40 m 50*200 mm sahattu hirsikorjauksiin- 70 m 50*125 mm jossa toinen puoli höylätty, vesilistaan- 160 m profiilipaneeli vaakalaudoitukseen

Huolto ja kunnossapito Maan pintaa alennetaan heti keväällä 2013 rakennuksen pohjoispuolella, pintavesi johdetaan rakennuksesta pois. Samalla vanha lämmitysöljytankki poistetaan sisäpihalta.

Julkisivun maalaus suoritetaan loppuun keväällä 2013, eli Lukkarinkujan puoleinen julkisivu maalataan välimaalilla, koristeet punaisella, sävy NCS S4040-Y70R ja koko rakennus pintamaalilla kuten välimaalaus. Maalataan ohuelti, siveltimillä työstäen. Maalausta ei tehdä täydessä auringonpaisteessa ja maalausolo-suhteiden tulee olla kuivat.

Vesikaton pätkäpelti vuotaa, vuotokohtaa eivät kattopeltisepät löytäneet, joten sitä ei voitu korjata. Pakka-nen esti vettä valuttamalla etsiä vuotokohta. Tarkistettava keväällä. Todennäköisesti ainakin osa kattopellistä uusittava – miten ja millaisella pellillä neuvoteltava alueen julkisivutoimikunnan kanssa.

Säännölliset tehtävät huollotAlapohjan tuuletusluukut avataan aikaisin keväällä, ulkolämpötilan noustessa plussan puolelle. Luukut sulje-taan talven tullessa, eli kun lämpötila laskee pysyvästi pakkasen puolelle.

Vuosittain tarkistetaan ikkunoiden, rännien ja vesikourujen ja vesilistojen kunto, sadeveden valuminen pois.

Ikkunat huolletaan tarvittaessa, eteläpuolella useammin. Maalaus pellavaöljymaalilla ja kittaus pellavaöljy-kitillä. Lasien vaihdon yhteydessä hankitaan vanhaa, joko vedettyä tai puhallettua lasia.

Maan pinnan ei sallita nousta lähelle puurakenteita ja kasvavat puun taimet poistetaan vuosittain.

Korjattu ikkunanpuite.

Hankkeen kustannukset Kaupungin kustannuksetTyötunnit / osanottajat 4119,85 48820,22Työnohjaustunnit /työsuunnittelija 412 9167Kuljetukset (km-korvaukset) 24,6Materiaalikustannukset 207,55 9474,24Ostopalvelut 3634,14KOKONAISKUSTANNUKSET 9399,15 61928,6KORJAUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 71327,75

Kustannukset

Avattu nurkka. Korjattu nurkka.

– 48 –


Teemu Aittala 0,25Krister Lindroos 0,5

Sininen talo

– 49 –

Toteutetut toimenpiteetSadevesikourut tarkistettiin ja putsattiin. Talon vieressä olevan ison kuusen neulaset täyttävät luoteisnurkan kourun ja syöksytorven nopeasti, ja syöksytorvi jouduttiin irrottamaan jotta puhdistus onnistuisi. Kuistin sade vesikourut lyhennettiin 5 cm koska ne olivat seinässä kiinni.

Ullakolla käytiin tarkistamassa katon mahdolliset vuotokohdat, mutta merkkejä vuodoista ei löydetty.

Kustannukset

Sininen talo

Hankkeen kustannukset Kaupungin kustannuksetTyötunnit / osanottajat 7,3 86,05Työnohjaustunnit /työsuunnittelija 1 22,25Kuljetukset (km-korvaukset)MateriaalikustannuksetOstopalvelutKOKONAISKUSTANNUKSET 22,25 86,05KORJAUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 108,3

Huolto ja kunnossapito Sadevesikourut tulee puhdistaa säännöllisesti. Kattoa ja seinää vaurioittavat kuusenoksat on karsittava. Itä-päädyn kadunpuoleinen kaivanto tyhjennettävä vuosittain. Eteläpuolella portaiden edessä olevan vesilistan kallistus korjattava.

Vuosiraportti 2012

Documents

Transcript of Vuosiraportti 2012