VUOSIKERTOMUS - Finnlines...Olemme laskeneet, että edestakaisella matkalla optimaalisessa...

2011VUOSIKERTOMUS

MATKUSTAJALIIKENNE, SIVU 12

SISÄLTÖSISÄLTÖ

Finnlines vuonna 2011 2Finnlines vuonna 2011 2Toimitusjohtajan katsaus 4Toimitusjohtajan katsaus 4Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet 6Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet 6Toimintaympäristö 8Toimintaympäristö 8Varustamotoiminta ja merikuljetukset 10Varustamotoiminta ja merikuljetukset 10Matkustajaliikenne 12Matkustajaliikenne 12Satamatoiminnot 14Satamatoiminnot 14Ympäristö ja turvallisuus 16Ympäristö ja turvallisuus 16Henkilöstö 19Henkilöstö 19TilinpäätösTilinpäätös Hallituksen toimintakertomus 22 Hallituksen toimintakertomus 22 Konsernin laaja tuloslaskelma 26 Konsernin laaja tuloslaskelma 26 Konsernitase 27 Konsernitase 27 Laskelma konsernin oman Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 28 pääoman muutoksista 28 Konsernin rahavirtalaskelma 29 Konsernin rahavirtalaskelma 29 Emoyhtiön tuloslaskelma 30 Emoyhtiön tuloslaskelma 30 Emoyhtiön tase 31 Emoyhtiön tase 31 Emoyhtiön rahoituslaskelma 32 Emoyhtiön rahoituslaskelma 32 Viiden vuoden lukusarjat 33 Viiden vuoden lukusarjat 33 Tunnuslukujen laskentakaavat 34 Tunnuslukujen laskentakaavat 34 Neljännesvuosiluvut 35 Neljännesvuosiluvut 35 Osakkeet ja osakkeenomistajat 36 Osakkeet ja osakkeenomistajat 36 Hallituksen voitonjakoehdotus 38 Hallituksen voitonjakoehdotus 38 Tilintarkastuskertomus 39 Tilintarkastuskertomus 39 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 40Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 40Hallitus 46Hallitus 46Johtoryhmä 47Johtoryhmä 47Laivasto 48Laivasto 48Tietoa osakkeenomistajille 50Tietoa osakkeenomistajille 50Yhteystiedot 51Yhteystiedot 51Grimaldi-konserni 52Grimaldi-konserni 52

SATAMATOIMINNOT, SIVU 14VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET, SIVU 10

FINNLINES ON POHJOIS-EUROOPAN SUURIMPIA roro- ja matkustajaliikennevarustamoita.

Yhtiö on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ja on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on maailman suurimpia rahti- ja matkustajaliikennettä harjoittavia varustamoita Euroopassa (Motorways of the Sea). Finnlines pystyykin tarjoamaan linjaliikennepalveluja myös Välimeren, Länsi-Afrikan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan Atlantin rannikon satamiin.

Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia 14 ropax-aluksella kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä.

Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa, Luxemburgissa ja Puolassa sekä edustusto Venäjällä. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin, Turun ja Kotkan satamissa.

2

Antwerpen

Amsterdam

TravemündeLyypekki Sassnitz

Rostock

Gdynia

Bilbao

HullImmingham

Wallhamn

RaumaNaantali

Turku

Kapellskär

KotkaHelsinki

Ventspils

Göteborg

Malmö

Pietari

Aarhus

FINNLINES 2011

LINJAKARTTA 31.12.2011

3FINNLINES 2011

2011

Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana monet ulkoiset häiriöt vaikuttivat haitallisesti

liikenteeseen. Ennalta arvaamattomat ahtaajalakot ja ankarat jääolosuhteet Itämerellä

aiheuttivat useita tilapäisiä aikataulumuutoksia, uudelleen reitityksiä ja katkoksia liiken-

teessä. Polttoainehinnat pysyivät erittäin korkealla tasolla koko raportointikauden ajan.

Huhti- ja toukokuussa liikenteeseen tuli kaksi, MS Finnbreeze ja MS Finnsea, kuudesta

uudisrakennuksesta. Alukset liikennöivät Suomen lipun alla. MS Longstone ja MS Beachy

Head palautettiin omistajalleen. Vuoden 2011 aikana Finnlinesilla oli omassa liikentees-

sään keskimäärin 25 alusta, kun niitä vuonna 2010 oli 24.

Finnsteve-yhtiöt eli Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab,

aloittivat yt-neuvottelut Kotkan, Turun ja Helsingin satamissa kaikkien henkilöstöryhmien

kanssa vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Nämä neuvottelut johtivat yhteensä noin

160 työsuhteen päättymiseen vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.

Liikevaihto 2006–2011(Miljoonaa euroa)

800

600

400

200

0 07 08 09 10 11

IFRS IFRS(Miljoonaa euroa) 2011 2010Liikevaihto 605,2 561,1Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 84,5 85,9Liiketulos (EBIT) 21,0 25,6Tilikauden tulos -2,5 2,2Tulos/osake (EPS), euroa -0,05 0,05Osinko/osake, euroa 0,00* 0,00Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1Gearing (velkaantumisaste), % 199,8 198,8

Liiketulos, EBIT, 2006–2011(Miljoonaa euroa)

80

60

40

20

0

–20

–40 07 08 09 10 11

Liikevaihdon jakauma2011

Varustamotoiminta ja merikuljetuksetSatamatoiminnot

7 %

93 %

* Hallituksen osinkoehdotus.

4

Olosuhteet olivat viime vuonna vaikeat: erittäin ankara talvi, jolle

vetää vertoja ainoastaan vuoden 1987 talvi, huimasti kasvavat

energiakulut ja epävakaat markkinat. Kuitenkin sitoutumisemme

tuotantomme ja organisaatiomallimme tehostamiseen on aikaan-

saanut merkittävää edistystä kehittäessämme yhtiötä entistä

paremmaksi.

Vuonna 2011 valmistuivat kaksi ensimmäistä laivaa,

MS Finnbreeze ja MS Finnsea, kuuden uudisrakennuksen sar-

jasta. Molemmilla aluksilla on pysyvä yhteys Suomeen. Ne eivät

ainoastaan purjehdi Suomen lipun alla vaan ovat erittäin inno-

vatiivisia laivoja sekä toiminnallisesti että ympäristön kestävän

kehityksen kannalta.

Niiden tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu nostettavat au-

tokannet kahdella tasolla, joiden ansiosta voimme käsitellä

enemmän autoja kuin normaalisti tämän kokoluokan laivoilla.

Polttoainetehokkaat koneet alentavat myös laivojen hiilijalanjälkeä.

Olemme laskeneet, että edestakaisella matkalla optimaalisessa

kumipyörä- ja paperilastissa nämä laivat pystyvät huomattaviin

CO2- ja SO4-päästöjen vähennyksiin rahtitonnia kohden.

Näillä uusilla ’merten sankareilla’ on ollut myös merkittävä

taloudellinen vaikutus Finnlinesille, koska olemme voineet luovut-

taa pois vähemmän optimaalista ja kallista rahdattua tonnistoa.

Olemme samalla viestittäneet markkinoille, että roro-segmentti,

kuten myös perinteinen ropax-toimintakin, on edelleenkin liiketoi-

mintamme ydintä.

Uudet alukset ja niiden tulevat sisarlaivat vahvistavat myös jo

nyt erinomaisia suhteitamme Suomen tärkeimpiin paperiteolli-

suusyrityksiin ja eurooppalaisiin autonvalmistajiin. Laivojen kus-

tannustehokkuus ja luotettavuus tukee näiden yritysten vientipon-

nisteluja ja avaa ikkunoita tulevaisuuteen.

Tästä pääsemme näppärästi pyrkimyksiimme luoda synergioi-

ta olemassa olevilla markkinoillamme. Eräs sellainen on Helsingin

ja Kotkan sekä Pietarin alueiden yhdistäminen uusien säännöllis-

ten yhteyksien avulla. Tämä luo meille entistä paremmat mah-

dollisuudet edistää kansainvälisiä tavaravirtoja linkittämällä ne

Antwerpenin kautta Grimaldi-konsernin verkostoon ja sitä kautta

Euroopan ulkopuolisille markkinoille.

Mitä tulee ropax-liikenteeseemme, olemme ajanmukaistaneet

matkustajatiloja useilla aluksilla vastataksemme kasvavaan kysyn-

tään. Olemme myös ottaneet käyttöön uuden eBooking-varaus-

järjestelmän, joka on osoittautunut onnistuneeksi. Samalla kun

olemme edelleen optimoineet kuluja ropax-tuotantomalleissamme

tarjouksemme huolintasektorille toi meille vuoden 2011 lopulla uu-

sia lasteja, jotka ovat aikaisemmin kulkeneet maanteillä. Tämä on

voitto sekä meille että ympäristölle.

Odotan tältä vuodelta vieläkin enemmän uudistuksia, koska

olemme varautuneet parantamaan palveluamme ja kohottamaan

edelleen profi iliamme.

Haluaisin ilmaista kiitollisuuteni asiakkaillemme, osakkeen-

omistajillemme sekä henkilöstöllemme maalla ja merellä siitä

vahvasta ja sitoutuneesta tuesta, jota olette meille viime vuoden

aikana osoittaneet. Teidän ansiostanne saamme olla kehittämäs-

sä tästä hienosta yrityksestä yhtä Pohjois-Euroopan tehokkainta,

nykyaikaisinta ja kannattavinta laivayhtiötä.

Uwe Bakosch

Toimitusjohtaja

Innovaatiot. Synergia. Optimointi. Kulukuri. Nämä ovat viime vuoden aikana olleet ne neljä tukipylvästä, joiden varassa olemme markkinoilla toimineet. Niiden avulla voimme parantaa Finnlinesin valmiutta kohdata tulevat haasteet ja mahdollistaa sille paikan nykyaikaisten kansainvälisten laivayhtiöiden kärkiluokassa aina pitkälle tulevaisuuteen.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2011

5FINNLINES 2011FINNLINES 2008

7FINNLINES 2011

TOIMINTA-AJATUSFinnlines edistää kansainvälistä kauppaa tarjoamalla tehokkaita ja laadukkaita merikuljetus- ja satamapalveluja

lähinnä eurooppalaiselle teollisuudelle, kaupalle ja kuljetusalalle sekä tarvematkustajille.

TALOUDELLISET TAVOITTEETFinnlinesin tavoitteena on taata laadukkaalla liiketoiminnalla pitkän aikavälin kannattavuus, tuottaa omistajilleen lisäarvoa ja

pitää rahoitusrakenne terveenä. Vuosittaisessa osingonjakoesityksessään hallitus ottaa tuloskehityksen ohella huomioon

konsernin rahoitusrakenteen, tulevaisuuden näkymät sekä investointi- ja kehittämistarpeet.

ARVOT

ASIAKASKESKEISYYS

Asiakkaamme valitsevat meidät osaamisemme, kokemuksemme ja luotettavuutemme vuoksi. Tyytyväinen asiakas on

Finnlinesin kestävän menestyksen perusedellytys. Tunnistamalla rahtiasiakkaiden sekä matkustajien tarpeet yhtiö pystyy

jatkuvasti kehittämään palvelutuotteitaan ja tuomaan asiakkailleen konkreettista lisäarvoa.

VASTUULLISUUS

Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövastuullisuus on osa yhtiömme päivittäistä toimintaa.

Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan yhtiön kaikessa toiminnassa.

TULOKSELLISUUS

Saavutamme tavoitteemme. Laadukkaalla liiketoiminnalla takaamme pitkän aikavälin kannattavuuden ja lisäarvon

tuottamisen.

HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS

Finnlines on luotettava ja innostava työnantaja, joka kohtelee henkilöstöään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

STRATEGISET TAVOITTEET

Nykyistä vahvempi asema Itämeren ja Pohjanmeren rahtiliikenteessä

• Panostamme toimintamme tehokkuuteen nykyisillä liikennealueillamme.

• Avaamme uusia reittejä markkinatilanteen mukaan.

• Olemme aktiivisesti mukana alan konsolidoitumiskehityksessä.

• Hyödynnämme Grimaldi-konsernin verkoston synergiaetuja.

Nykyistä vahvempi asema Itämeren matkustajaliikenteessä

• Tarjoamme matkustajille nopeat ja vaivattomat yhteydet Suomen, Ruotsin, Puolan ja Saksan välillä suurilla ja

tehokkailla ropax-aluksillamme.

Nykyistä vahvempi asema Venäjän tavaraliikenteessä

• Olemme johtava varustamo kauttakulkuliikenteessä.

• Kehitämme ja markkinoimme aktiivisesti Keski-Euroopan ja Venäjän Itämeren satamien välisiä suoria kuljetuksia.

Kannattavuuden kasvu

• Pyrimme parantamaan tuottavuuttamme. Tärkeimpiä keinojamme on keskittyä liikenteessä reitteihin,

joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä.

• Tehostamme toiminnan ohjausta ja informaation hallintaa.

• Hoidamme hyvin ympäristö- ja turvallisuusasiat.

• Panostamme henkilöstön osaamiseen.

TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET

8

Vuoden 2011 aikana yleinen taloudellinen tilanne Finnlinesin päämarkkina-alueilla parani jonkin verran, mutta vuosi päättyi epävakaissa tunnelmissa ja näkyvissä oli monia epävarmuustekijöitä. Euroopan taloudellinen tilanne on vuonna 2012 edelleen epävakaa.

FINNLINESIN LAIVASTO

Keskimäärin Finnlines operoi 26 alusta vuoden aikana. Näistä

noin 25 alusta oli Finnlinesin omassa säännöllisessä linjaliiken-

teessä ja yksi rahdattuna ulos. Aluksista 21 oli konsernin omista-

maa ja viisi rahdattua. Näistä 26 aluksesta 15 on ropax-alusta ja

11 roro-alusta.

Maaliskuussa konsernin omistama MS Finnarrow palautui ta-

kaisin rahtaajalta. MS Baltica palautettiin omistajalleen huhtikuus-

sa. Joulukuussa MS Longstone ja MS Beachy Head palautettiin

omistajilleen.

Kaksi ensimmäistä kuudesta Kiinassa rakennettavasta 10 500

dwt:n uudisrakennuksesta, MS Finnsea ja MS Finnbreeze, luo-

vutettiin keväällä (huhti- ja toukokuussa) ja asetettiin välittömästi

Finnlinesin Pohjanmeren liikenteeseen.

Vuoden lopussa alusten koko lastikapasiteetti oli noin 70 000

kaistametriä. Suurin osa, 68 000 kaistametriä, oli konsernin

omassa liikenteessä.

Konsernin tonniston keskimääräinen ikä oli kymmenen vuotta.

REITTIVERKOSTO

Vuonna 2011 Finnlinesilla oli yli 20 säännöllisen linjaliikenteen

käyntisatamaa sekä Itä- että Pohjanmeren alueilla. Viikottaisia

lähtöjä oli keskimäärin noin 120 (sisältäen TRE-, FinnLink- ja

NordöLink-liikenteet). FinnLinkillä on useita päivittäisiä yhteyksiä

Suomen ja Ruotsin ja NordöLinkillä Ruotsin ja Saksan välillä.

Uusi reitti Suomen Kotkasta/Helsingistä Belgian Zeebruggeen

ja Zeebruggesta edelleen Espanjan Bilbaoon avattiin maalis-

kuussa. Lokakuussa TransRussiaExpress (TRE) paransi palvelua

tarjomalla Saksa–Latvia–Venäjä -liikenteessään kaksi viikkoläh-

töä. Käyntisatamat ovat edelleen Lyypekki ja Sassnitz Saksassa,

Ventspils Latviassa ja Pietari Venäjällä.

TOIMINTA -YMPÄRISTÖ

9FINNLINES 2011FINNLINES 201

10

VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET

Yhtiö kuljetti tammi–joulukuun aikana noin 641 000 (629 000

vuonna 2010) lastiyksikköä, 72 000 (56 000) autoa (ei sisällä

matkustajien autoja) sekä lisäksi noin 2 239 000 (2 039 000) ton-

nia rahtia, jota ei voida mitata yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin

635 000 (648 000) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa.

Varustamotoiminta ja merikuljetukset -toiminnon liikevaihto oli

kertomusvuonna 563,3 (513,7) miljoonaa euroa ja sen palveluk-

sessa oli vuodenvaihteessa 1 456 (1 392) henkilöä.

HansaLinkin liikenteessä Helsingin, Puolan ja Saksan välil-

lä on viisi Star-luokan ropax-alusta, joilla on 20 lähtöä viikossa.

HansaLink kuljettaa pääosan yksikköliikenten lastivolyymeista

Suomen ja Manner-Euroopan välillä. HansaLink palvelee common

carrier -periaatteella Länsi-Euroopan markkinoita Travemünden,

kaakkoista liikennekäytävää Rostockin ja itäistä Eurooppaa

Gdynian kautta.

Helsingin ja Travemünden välisellä reitillä liikennöidään nopeal-

la aikataululla, jossa on päivittäiset lähdöt kumpaankin suuntaan

matka-ajan ollessa 28 tuntia. Aikataulut on optimoitu palvelemaan

sekä rahdin että matkustajien tarpeita. Helsinki–Gdynia–Rostock

-liikenteessä on kolme lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan.

Useiden satamien yhdistäminen aikatauluun on avannut uusia

mahdollisuuksia sekä rahti- että matkustajaliikenteelle.

Kuljetettuihin lastimääriin vaikuttivat haitallisesti häiriöt

Vuosaaren satamassa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja ylei-

nen epävakaa taloustilanne jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Finnlinesilla on roro-liikennettä Itämerellä, Pohjanmerellä sekä

Biskajanlahdella.

Ensimmäiset kaksi kuudesta tilatusta uudisrakennuksesta

luovutettiin vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla, mikä paransi

sekä palvelutasoa että kapasiteettia ja mahdollisti entistä monipuo-

lisemman lastin kuljettamisen. Uudet avatut reitit ja lisätty lähtötihe-

ys (Kotka/Helsinki–Zeebrugge–Bilbao -reitti ja lisälähtö Kotkasta

Saksaan) vahvistivat kilpailuasemaa. Erityisen positiivista oli tiivis-

tynyt yhteistyö Grimaldi Groupin, mm. Atlantic Container Linen

kanssa, mikä tarjosi entistä enemmän logistisia ratkaisuja asiakkail-

le. Myös vuonna 2010 käynnistetyt Venäjän ja Pohjanmeren markki-

na-alueen väliset reitit vakiintuivat vuonna 2011.

FinnLink liikennöi Suomen Naantalin ja Ruotsin Kapellskärin

välillä kolmella ropax-aluksella. Nämä laivat tarjosivat yksikkölii-

kenteelle kolme päivittäistä lähtöä kumpaankin suuntaan. Nopea

Finnlines on alansa johtavia toimijoita Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella. Vahva asema perustuu erinomaiseen palveluun ja asiakkaiden tarpeiden mukaiseen tuotekonseptiin. Finnlinesin tarjoama suuri vuorotiheys, lastikapasiteetti ja informaatiopalvelut tuovat asiakkaille joustavuutta, toimitusvarmuutta ja hyvää ennakoitavuutta.

kahdeksan tunnin yhteys ja rahtiasiakkaiden tarpeiden mukainen

aikataulu ovat pitäneet reitin erittäin kilpailukykyisenä. Linjalla

kuljetetut yksikkömäärät pysyivät suunnilleen edellisen vuoden

tasolla.

Reitin matkustajaliikenne jatkui kolmella aluksella. Tärkeimpänä

kohderyhmänä olivat henkilöautoilla ja matkailuvaunuilla liikkuvat

matkustajat. Linjan matkustajamäärä pysyi suunnilleen edellisvuo-

den tasolla. Kaksi ns. Clipper-luokan alusta ja yksi pienempi ropax-

alus tarjosivat asiakkaille tehokkaan palvelun ympäri vuoden.

NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Ruotsin Malmön ja

Saksan Travemünden välillä. Kolme alusta, MS Finnpartner,

MS Finntrader ja MS Finneagle, tarjoavat 20 viikottaista lähtöä

kumpaankin suuntaan. Matka-aika on yhdeksän tuntia ja lasti-

kapasiteetti yli 100 000 kaistametriä viikossa. Mittavan tonnis-

ton uudelleenjärjestelyn seurauksena MS Finnarrow korvasi

MS Finneaglen maalis- ja syyskuun välisenä aikana, ja samanai-

kaisesti MS Finnsailor tuli mukaan reitille. Tämän seurauksena

viikkolähtöjen määrää kasvoi 10 prosentilla.

Puhdas matkustajaliikenne jatkoi vahvaa kasvuaan, minkä joh-

dosta liikevaihto kasvoi noin 20 prosenttia.

Huomattava investointi tehtiin myös kansipalveluiden edelly-

tysten parantamiseksi, jotta niiden tehokkuutta ja houkuttavuut-

ta lisättäisiin: ruokasalin noutopöytäalue uudistettiin niin, että

sujuvuus parani ja ruokailijat saivat lisää tilaa käyttöönsä. Myös

myymälä uusittiin ja valikoimaa laajennettiin.

Lisäksi kevään aikana Malmöön lauttaliikenne ja terminaalitoi-

minnot muuttivat uusiin toimitiloihin Malmöön Norra Hamneniin.

Muuton ansiosta linja pystyi tehostamaan toimintoja, ja uuden

terminaalin huomattavan suuri lisäkapasiteetti tekee mahdollisek-

si kehittää palveluja edelleen. Muutto uusiin tiloihin on lyhentänyt

ajoaikaa päätieltä ja parantanut rahti- sekä tarvematkustajien

check-in -toimintoa. ’Autogaten’ avulla kuorma-autot ja tavarat

voivat kirjautua sisään automaattisesti käyttämällä informaatio- ja

kameratekniikkaa tunnistukseen. Uudet toimitilat antavat linjalle

myös mahdollisuuksia hyödyntää matkustajille tarjottuja lisäetuja

ja siten vahvistaa Malmön asemaa Ruotsin ja Manner-Euroopan

välisenä porttina.

Intercarriers, josta Finnlines omistaa 51 prosenttia, tarjosi pien-

tonnistopalveluja Saimaalta ja joistakin Venäjän sisävesisatamista

eri puolille Eurooppaa.

11FINNLINES 2011 1111FINFINNLINLINESNES 20201111

13FINNLINES 2011FINFINNLINLINESNES 201

MATKUSTAJALIIKENNEFinnlinesista, jonka 14 ropax-alusta liikennöi 11 sataman ja kuuden maan välillä, on tulossa tärkeä matkustajapalveluiden tarjoaja Itämerellä.

Vuoden 2011 aikana matkustajaliikenne jatkui vakaana huolimatta

markkinoiden heikkenemisestä tietyillä reiteillä sekä toimintoja

haitanneista ahtaajien lakoista. Tuhkapilven aiheuttama poikkeuk-

sellinen tilanne huhtikuussa 2010 tarjosi lisävolyymeja, mikä näkyi

määrien laskuna vuonna 2011.

Kaikilla reiteillä kuljetettujen (rahtiin liittyvien ja yksityisten)

matkustajien kokonaismäärä laski kaksi prosenttia ja oli 635 000

(648 000 vuonna 2010) matkustajaa.

Koska keskimääräinen tulos matkustajaa kohden kasvoi, mat-

kustajaliikenteen liikevaihdon kehitys oli myönteinen.

Seitsemällä ropax-laivalla tehtiin matkustajatiloissa uudistuksia

ja muutoksia kansipalveluiden parantamiseksi ja matkustusmu-

kavuuden lisäämiseksi sekä parempien kaupallisten edellytysten

luomiseksi.

Uusi matkavarausjärjestelmä eBooking otettiin käyttöön alkuvuo-

den aikana. Erityisesti online-varausominaisuudet tarjoavat pohjan

terveelle tulevalle kehitykselle.

14

Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa yhtiö tarjoaa roro-palve-

luja, konttiterminaali- ja varikkopalveluja sekä vientiterminaalipal-

veluja ja Kotkassa konttien lastausta, varikkopalveluita ja sellun

lastausta konventionaalisiin aluksiin.

Vuonna 2011 Finnlinesin satamatoimintojen liikevaihto oli 67,7

(72,3) miljoonaa euroa ja se työllisti 620 (703) henkilöä vuoden

lopussa. Satamatoiminnot-yksikkö kärsi alhaisista lastivolyymeista

ja kovasta kilpailusta, ja vuoden 2011 aikana käytiin kaikkia henki-

löstöryhmiä koskevat yt-neuvottelut kaikissa kolmessa satamassa.

SATAMATOIMINNOT HELSINGISSÄ

Vuoden 2008 lopulla toimintansa aloittanut Vuosaaren sata-

ma on osoittautunut tehokkaaksi maailmanluokan satamaksi

nykyaikaisen ja pitkälle kehitetyn infrastruktuurinsa ansiosta.

Yhtiön neljän konttinosturin kapasiteetti ja teho riittävät vaivatto-

masti hoitamaan konttimäärien tulevan kasvun. Vientiterminaalit

mahdollistavat lastinkäsittelyn kaikissa sääolosuhteissa. Lisäksi

uusi tuontiterminaali logistiikka-alueella monipuolistaa ja tehostaa

lisäpalvelutarjontaa.

LASTIMÄÄRIEN KEHITYS HELSINGISSÄ

Finnsteve-yhtiöiden Vuosaaren satamassa käsittelemät kokonais-

lastimäärät laskivat edellisvuotisista ja joidenkin palveluiden hin-

tataso oli edelleen jossain määrin epätyydyttävällä tasolla, mikä

johtui kireästä kilpailutilanteesta satamassa.

Vuonna 2011 Helsingin sataman kautta kuljetetut kokonaislas-

timäärät kasvoivat kaksi prosenttia verrattuna vuoden 2010 mää-

riin ja olivat 11,1 miljoonaa tonnia. Yksikökköliikenteen vientikul-

jetukset lisääntyivät kaksi prosenttia ja olivat 4,9 miljoonaa tonnia

ja tuontikuljetukset kasvoivat neljä prosenttia ollen 5,2 miljoonaa

tonnia. Perävaunut ja rekat lisääntyivät kuusi prosenttia ja olivat

520 214 yksikköä. Konttiliikenne väheni kaksi prosenttia ja sen

määrä oli Helsingin satamatilaston mukaan 384 856 TEU:ta.

Finnlines-konsernin satamatoimintoja hoitaa Finnsteve-yhtiöt (Finnsteve, Containersteve, FS-Terminals ja FL Port Service). Finnsteve-yhtiöt on merkittävä säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemia suuryksikköpalveluita tarjoava satamaoperaattori Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan satamissa. Helsinki on Suomen tärkein kappaletavaraliikenteen tuonti- ja vientisatama. Turun ja Naantalin satamista on nopeimmat meritieyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä. Kotkan satama on erikoistunut varastointi- ja konttilastauspalveluihin. Finnsteven tytäryhtiö FL Port Services hoitaa kaikkien Helsingin satamaan saapuvien alusten kiinnityksen ja sataman sisäisen liikenteen.

SATAMATOIMINNOT TURUSSA JA KOTKASSA

Yhtiöllä oli toimintoja Länsisatamassa, Pansion satamassa,

Kantasatamassa ja Naantalin satamassa. Tarkastelukauden

aikana yhtiön käsittelemät lastimäärät olivat lähellä vuonna 2010

Turussa käsiteltyjä määriä. Naantalissa käsiteltiin vain yhtiön

oman FinnLink-linjan lastia.

Vuonna 2011 Turun sataman kautta kuljetetut kokonaislasti-

määrät laskivat 6,5 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna ja olivat

2,8 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteen vienti- ja tuontimäärät

laskivat 12,9 prosenttia 12 025 TEU:hun, joka edustaa vain

pientä osaa sataman läpi kulkeneesta kokonaislastimäärästä.

Perävaunut ja rekat vähenivät 0,4 prosenttia ja olivat 109 553

yksikköä vuonna 2011. Rautatievaunuliikenne väheni Turun

satamatilaston mukaan 20 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna.

Rautatievaunuliikenne lopetettiin kokonaan vuoden 2011 lopussa.

Sellun vienti Kotkasta väheni 25,4 prosenttia. Koska konttilii-

kenne oli vähentynyt olemattomiin jo monen vuoden ajan, yhtiö

myi molemmat nosturit ja sulki varikon vuoden 2011 lopussa.

Yt-neuvottelut käytiin sekä vuoden alussa että lopussa, mistä oli

seurauksena huomattava henkilöstön vähennys. Kotkan liiketoi-

minta keskittyi varastointiin, kontitukseen sekä sellun lastaami-

seen konventionaalisiin aluksiin.

SATAMATOIMINNOT

15FINNLINES 2011

16

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS 2011

Laivaliikenne Satamatoiminnot* (Tonneissa) 2011 2010 2011 2010

Polttoainetta 398 300 385 400 1 800 1 950

Hiilidioksidipäästöjä (CO2) 1 242 200 1 202 500 4 800 6 084

Rikkidioksidipäästöjä (SO2) 6 950 8 600

Typen oksidipäätöjä (NOx) 23 000 22 300

Laivoja liikenteessä 25 24

*Luvut sisältävät Helsingin, Kotkan, Turun ja Naantalin satamatoiminnot.

17FINNLINES 2011

>>

Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Meriliikenne on energiatehokas vaihtoehto, koska meritse kuljetetaan suuria lastimääriä, mutta CO2-päästöt ovat muiden kuljetusmuotojen päästöjä pienemmät. Tavarakuljetusten siirtyminen maanteiltä merelle vähentää myös ruuhkia ja melua. Finnlines optimoi kuljetuksensa, reittinsä ja aikataulunsa saavuttaakseen kapasiteetin suurimman mahdollisen käyttöasteen. Samalla minimoidaan kuljetettua yksikköä kohden laskettava ympäristövaikutus.

Kaikki alukset ja satamatoiminnot täyttävät myös kansainväli-

sen ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility

Security Code) vaatimukset.

Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka

sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toimintaoh-

jeet onnettomuustilanteiden varalle. Samoin satamissa on kalus-

toa tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan.

Vaarallisten lastien käsittelystä on tiukat ohjeet.

Merenkulkuviranomaiset ja luokituslaitokset tarkastavat ja au-

ditoivat laivoja säännöllisesti.

Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta laivat pitävät säännöl-

lisesti sekä omia sisäisiä hätätilanneharjoituksia sekä yhteishar-

joituksia viranomaisten, kuten merivoimien, rajavartiolaitoksen ja

pelastuslaitosten kanssa. ISPS-säännöstön mukaisesti harjoitel-

laan, miten toimitaan terroriuhan sattuessa.

ENERGIAN KULUTUS JA PÄÄSTÖT ILMAAN

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus on laskenut huomattavasti viime

vuosina. Erityisvalvonta-alueilla, ts. Itämerellä, Pohjanmerellä ja

Englannin kanaalissa, raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja on

nykyään 1,0 prosenttia.

Satamassa sähkö tuotetaan yleensä apukoneilla. Alusten käyt-

tämän polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Määräys

koskee kaikkia EU-maiden satamia, kun laiva on laiturissa yli kaksi

tuntia.

Polttoaineen laatua seurataan ottamalla näytteitä, jotka lähete-

tään tarvittaessa laboratorioon testattavaksi.

IMO suunnittelee laivapolttoaineen rikkipitoisuusrajan alenta-

mista erityisvalvonta-alueilla 0,1 prosenttiin vuodesta 2015 alka-

en. Eurooppalainen teollisuus on ilmaissut huolensa päätöksen

johdosta, koska nousevien kustannusten katsotaan vääristävän

logistiikkaketjun kilpailua, kun Pohjois-Euroopan lähimerenkulun

kustannukset nousevat. Riskinä on, että kohoavat polttoainekulut

aiheuttavat lastin siirtymisen mereltä ympäristöä enemmän rasit-

taviin liikennemuotoihin.

Rikittömän polttoaineen vaihtoehtona on rikinpoistolaittei-

den asentaminen, jolloin voidaan käyttää raskasta polttoöljyä.

Finnlines on tutkinut tehokkaita ja teknisesti toimivia keinoja, jotka

täyttävät säännöt.

Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on edelleen 4,5 prosent-

tia. Suunnitelmana on laskea rajaa 3,5 prosenttiin vuonna 2012 ja

edelleen 0,5 prosenttiin vuonna 2020.

Merenkulkuala on keskustellut hiilidioksidipäästöjen vähen-

tämisestä päästökauppajärjestelmän avulla tai soveltamalla

YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

Sertifi oitu ympäristöjärjestelmä tarjoaa työnkalun, jonka avulla

voidaan seurata ja mitata kaikkia ympäristövaikutteisia toimintoja

ja palveluja. Järjestelmä varmistaa myös sen, että ympäristö-

työ täyttää tinkimättömästi alan lainsäädännön ja määräykset.

Kaikkiaan 16 Finnlinesin lipun alla purjehtivaa laivaa sisältyy ISO

14 001 -standardin mukaiseen ympäristösertifointiin. Vuonna

2011 myös Finnsteve sertifi oi ISO 14001 -standardiin pohjautu-

van ympäristöjärjestelmänsä.

SIDOSRYHMÄT

Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryh-

mät ovat lippu-, satama- ja isäntävaltion viranomaiset, omista-

jat, satamaoperaattorit ja alihankkijat sekä satamien ja väylien

lähiasukkaat. Ympäristöasiat ovat myös entistä suositumpi loppu-

työn aihe merenkulkualan kouluissa.

Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) useiden tutkimuslai-

tosten ja laivayhtiöiden kanssa koordinoima Alg@line-yhteistyö

on esimerkki tutkimusprojekteista, joihin Finnlines osallistuu.

MS Finnmaid-laivalla on mittauslaitteisto, joka seuraa jatkuvasti

Suomi–Saksa-reitillä Itämeren tilaa, mm. lämpötilaa, suolapitoi-

suutta ja leväkukintoja.

LAINSÄÄDÄNTÖ

Merenkulkua säätelevät kansainväliset, alueelliset ja kansalliset

säännöt. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International

Maritime Organisation) ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännös-

töjä. Marpol 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteiden ja käy-

mälävesien mereen laskemista sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä.

SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää

mm. laivan rakentamiseen, varustamiseen ja käyttämiseen liittyviä

sääntöjä. Sekä Marpolia että SOLAS-sopimusta täydennetään

jatkuvasti. Helsinki-komissio (HELCOM) on antanut omia, alueel-

lisia merenkulkua koskevia suosituksia. Yhtiön omia satamatoi-

mintoja ohjaa kansallinen lainsäädäntö.

TURVALLISUUS

Turvallisuus on edelleen merenkulun tärkeimpiä ympäristönä-

kökohtia. Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM-

säännöstö), joka sisältää vaatimukset turvallisen käytön ja

ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen

ja Ruotsin lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta 1996

sekä roro-aluksilla vuodesta 1998. Kansainvälisesti säännöstö

tuli voimaan muutamaa vuotta myöhemmin.

18

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS (JATKUU)

maailmanlaajuista CO2-veroa. Lopullisia päätöksiä ei ole vielä

tehty. Myös uusia laivoja koskevaa energiatehokkuusindeksiä

(Energy Effi ciency Design Index) on valmisteltu, mutta roro- ja

ropax-laivoja koskeva indeksi ei vielä ole valmis. Kaikille yli 400

GT:ia suuremmille laivoille tarvitaan energian käytön tehokkuutta

koskeva suunnitelma (Ship Energy Effi ciency Management Plan)

vuoden 2013 alusta.

HELCOMissa on keskusteltu typpioksidipäästöjen rajoituksis-

ta ja MARPOLin VI- liitteeseen on suunniteltu uusia sääntöjä.

Finnlines on edelleen panostanut polttoaineen ja energian ku-

lutuksen vähentämiseen optimoimalla reittiä, nopeutta, lastausta

ja konetehoa.

Laivojen polttoainetalouden parantamisessa Finnlines käyt-

tää laivoillaan myös sähköisiä apuvälineitä. MS Finnmaidillä on

käytössä matkansuunnitteluohjelmisto Onboard Napa Power.

Ohjelmistossa on myös speed pilot -toiminto, joka säätää aluksen

nopeutta suunnitelman mukaan. MS Finnladylla on Eniramin viip-

pauksen optimointiohjelmisto Dynamic Trim Assistant. Sen avulla

miehistö voi ajaa laivaa optimiviippauksessa.

Kiinassa vuosina 2011–2012 valmistuvissa kuudessa lai-

vassa polttoainesäästöihin päästään potkurien ja peräsinten

uudelleensuunnittelulla.

Vuonna 2011 Finnlinesin meriliikenteessä kului 398 300 tonnia

raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä, mikä merkitsee noin kolmen

prosentin lisäystä edelliseen vuoteen. Satamatoimintojen poltto-

aineen kulutus oli 1 800 tonnia. Luku sisältää Helsingin, Turun,

Naantalin ja Kotkan toiminnot. Vähennystä oli noin kahdeksan

prosenttia.

JÄTTEET JA JÄTEVEDET

Euroopan Unionin alusjätedirektiivin mukaisesti aluksella syntyvät

kiinteät jätteet ja öljyiset vedet on liitetty ”ei erityismaksua” -järjes-

telmän piiriin. Maksujärjestelmän tavoitteena on estää jätteiden

laiton mereen laskeminen, joten jokaiselta satamassa käyvältä

alukselta peritään maksu riippumatta siitä, onko jätettä vai ei.

Samojen satamien välistä säännöllistä liikennettä harjoittava alus

voi hakea poikkeusta jättöpakosta, jos alus hoitaa jätehuoltonsa

pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Finnlinesilla on omat erilliset

sopimukset jätehuoltoyhtiöiden kanssa.

Finnlines tekee yhteistyötä jätehuoltoalan yritysten kanssa

lisätäkseen kierrätettävän jätteen määrää. Suurimmat lajiteltavat

jakeet ovat energiajäte, lasi, paperi, pahvi ja metalli. Vaarallinen

jäte, kuten jäteöljy, öljyiset suodattimet, maali, paristot ja sähkölai-

teromu, viedään satamassa erilliseen keräyspisteeseen.

MARPOL sisältää määräyksiä mustan veden, eli käymäläjä-

teveden, käsittelystä. Finnlinesin ropax-laivat toimittavat mustan

veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon aina, kun verkko ulot-

tuu satamaan. Muulloin käytetään tankkiautoja. Harmaan veden,

ts. keittiö- ja suihkuvesien, käsittelystä ei ole määräyksiä, mutta

Finnlines pumppaa myös harmaan veden jätevesiverkkoon, kun

palvelu on saatavilla.

Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuh-

distuslaitteistot, jotka erottavat jätevedestä maihin siirrettävän

lietteen.

MUUT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT

Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka

separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin. Sääntöjen

mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on alle 15

ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit.

Pilssivettä siirretään myös maihin.

Polttoöljyjen lisäksi laivoissa käytetään voitelu- ja hydrauliöljy-

jä. Finnlines on osin korvannut mineraaliöljyt bioöljyillä, jotka eivät

vahingoita ympäristöä.

Aluksen pohjaan kiinnittyvät vesieliöt hidastavat aluksen kulkua,

lisäävät polttoaineen kulutusta ja ilmapäästöjä. Alusten pohjat

harjataan ja pestään määrävälein. Finnlinesin omistamien alusten

vedenalainen runko maalataan normaalisti maaleilla, joista ei liuke-

ne myrkyllisiä aineita mereen.

Alusten painolastiveden mukana saattaa kulkeutua lajikkeita,

jotka ovat ekologisesti haitallisia vieraassa ympäristössä, jossa

ne tuhoavat alkuperäislajeja. Vuoden 2011 lopussa painolastivet-

tä koskevan yleissopimuksen oli allekirjoittanut 30 maata, jotka

edustavat noin 26 prosenttia maailman tonnistosta. Sopimuksen

voimaantulo edellyttää 30 maan allekirjoitusta, jotka edustavat

35 prosenttia tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa laivan on

joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteis-

to. Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi.

Finnlines on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja.

19FINNLINES 2011

FINNLINES-KONSERNI

Maahenkilöstön määrän lasku johtui toimenpiteistä, jotka suori-

tettiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana satamayhtiöissä.

Suurin lisäys taas oli seurausta konsernin matkustajapalveluiden

jatkuvasta, vuonna 2010 alkaneesta henkilöresurssien vahvistami-

sesta sekä keskitetyn osto-osaston perustamisesta. Tähän kas-

vuun vaikutti lisäksi myös Oy Finnlink Ab:n kaikkien jäljellä olevien

työntekijöiden siirtyminen Finnlines Oyj:iin.

Satamahenkilöstön määrä väheni Finnsteve-yhtiöissä

(Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab, FS-Terminals Oy Ab ja

FL Port Services Ab) lakisääteisten yt-neuvottelujen seurauksena,

jotka käytiin vuoden 2011 aikana. Kolmannella vuosineljänneksellä

Containersteve aloitti Kotkassa kaikkien henkilöstöryhmien kans-

sa uudet yt-neuvottelut, joihin oli syynä Kotkan satamatoimintojen

raskaasti tappiollinen toiminta.

Merihenkilöstön keskimääräisen määrän lisäys johtui pääasi-

assa kahden uuden roro-laivan kansi- ja konepuolen miehistöstä.

MS Finnarrow’n palautuminen omaan liikenteeseen ulkopuoliselta

rahtaajalta kasvatti myös merihenkilöstön määrää.

Konsernin henkilöstökulut pysyivät suunnilleen samalla tasolla

kuin edellisenä vuonna.

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN

Henkilöstön kehityksen painopiste oli operatiivisissa ja turval-

lisuuteen liittyvissä asioissa erityisesti merihenkilöstön osalta.

Keskeisimmät koulutusalueet Suomessa ja Ruotsissa olivat

edelleen turvallisuus, ammatillisen pätevyyden ylläpitäminen ja am-

mattitaidon monipuolinen kehittäminen sekä pelastusharjoitukset

hätätilanteiden varalta. Koulutukseen sisältyi mm. sammutustyö,

joukkojen hallinta ja kriisinhallinta, vaarallisten aineiden käsittely ja

muut turvallisuuteen liittyvät asiat.

Kaikkia maapuolen työntekijöitä kannustettiin kehittämään

ammattitaitoaan työssä oppimisen ja tehtäväkierron kautta.

Urakehitykseen liittyen konserni edistää ja kehittää ensisijaisesti

sisäisten henkilöstöresurssien johtamistaitoa mahdollistaakseen

henkilökohtaisen urakehityksen ja kasvun.

REKRYTOINTI

Finnlinesin henkilöstöpolitiikan mukaisesti avoimet toimet jul-

kaistaan pääsääntöisesti aina ensin sisäisesti. Tämä edistää

tehtäväkiertoa ja lisää työtyytyväisyyttä sekä kehittää henki-

löstön osaamista. Vuonna 2011 rekrytointi yhtiön ulkopuolel-

ta vähennettiin minimiin ja pääpaino oli ensisijaisesti tehtävien

uudelleenjärjestelyissä.

HENKILÖSTÖ

>>

20

Henkilöstö (jatkuu)

Avainluvut 2011 2010Henkilöstö keskimäärin 2 076 2 096Liikevaihto/henkilö, euroa 291 526 267 730Henkilöstökulut/henkilö, euroa 55 301 57 006Operatiivinen liikevoitto/henkilö, euroa 8 918 10 181Henkilöstön vaihtuvuus, % 29 18Henkilöstön sairaus- ja poissaolojen kehitys, muutos-% 6 6Koulutuspäiviä yhteensä 2 249 1 878Henkilöstön määrä toiminnoittain keskimäärin 2011 2010Maahenkilöstö Varustamotoiminnot 452 438 Satamatoiminnot 620 703Merihenkilöstö 1 004 954Jatkuvat toiminnot yhteensä 2 076 2 096Myydyt toiminnot Konserni yhteensä 2 076 2 096Yhtiöiden maahenkilöstö 31.12.2011 oli 1 007 ja merihenkilöstö 1 034. Yhteensä 2 041.Henkilöstöryhmät 2011 2010Toimihenkilöt 26 % 26 %Merihenkilöstö 48 % 46 %Ahtaajat ja työnjohtajat 26 % 28 %Naisia ja miehiä Varustamotoiminnot Satamatoiminnot MerihenkilöstöNaisia 48 % 5 % 22 %Miehiä 52 % 95 % 78 %Henkilöstö maittain 2011 2010Suomi 56 % 63 %Saksa 6 % 5 %Ruotsi 36 % 27 %Muut 2 % 5 %Henkilöstön keski-ikä, vuotta 42 43Keskimääräinen työsuhteen pituus, vuotta. 5 8Henkilöstötuloslaskelma (tuhatta euroa) 2011 2010Liikevaihto 605 208 561 108Henkilöstökulut Todellisen työajan kulut 81 903 83 682 Henkilöstön uusiutuminen (lomat, rekrytointi) 20 583 19 665 Henkilöstön kehittäminen 322 251 Henkilöstöedut ja -velvoitteet 11 997 15 875Henkilöstökulut yhteensä 114 805 119 474Muut liiketoiminnan kulut 471 890 420 297Liikevoitto ennen muita liiketoiminnan tuottoja (operatiivinen liikevoitto) 18 513 21 338Liiketoiminnan muut tuotot 2 515 4 287Liikevoitto 21 028 25 625Neljännesvuosiluvut, henkilöstön määrä keskimäärin I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011

Jatkuvat toiminnot 2 098 2 231 2 086 2 076

21FINNLINES 2011

2011TILINPÄÄTÖS

22

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

YHTIÖ

Finnlines on Pohjois-Euroopan suurimpia linjaliikennevarus-

tamoita. Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja

Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia ns. ro-

pax-aluksilla kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä. Lisäksi

yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingissä, Turussa ja Kotkassa.

Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa,

Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa, Luxemburgissa ja Puolassa

sekä edustusto Venäjällä. Finnlines on Suomessa listattu pörssi-

yhtiö ja osa italialaista Grimaldi-konsernia.

MARKKINAKEHITYS

Markkinavolyymien kasvu hidastui vuoden 2011 loppua kohti.

Liikenneviraston tilastojen mukaan Suomeen meritse kontti-, rek-

ka- ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät kasvoivat kuusi

prosenttia vuoden 2011 tammi–joulukuun aikana ja Suomesta ul-

komaille meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät 12 prosent-

tia edellisvuoteen verrattuna (tonneissa mitattuna). Vuoden 2010

ja 2011 ensimmäisen neljänneksen Suomen vienti- ja tuontimää-

rien vertailukelpoisuutta vaikeuttaa vuoden 2010 maaliskuussa

ollut ahtaajien lakko. Shippaxin julkaisemien tilastojen mukaan

Etelä-Ruotsin ja Saksan välillä meritse kuljetetut perävaunu- ja

rekkamäärät supistuivat tammi–joulukuussa yhden prosentin vuo-

teen 2010 verrattuna. Saman jakson aikana yksityinen ja rahtiin

liittyvä matkustajaliikenne supistui Suomen ja Ruotsin välillä kaksi

prosenttia. Suomen ja Saksan välillä vastaava supistus oli 11

prosenttia (Liikennevirasto). Vuoden 2010 toisella neljänneksellä

tulivuoren purkauksesta johtunut tuhkapilvi aiheutti rajoituksia

ilmatilan käytössä, lisäten silloin poikkeuksellisesti yksityismat-

kustajien määrää.

OLENNAISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA

LIIKENNE

Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana liikenteeseen vaikutti-

vat monet ulkoiset häiriöt. Ennalta odottamattomat ahtauslakot ja

erittäin vaikeat jääolosuhteet Itämerellä aiheuttivat useita tilapäisiä

aikataulumuutoksia, uudelleenreitityksiä ja katkoksia liikenteessä.

Viimeinen neljännes oli haasteellinen epäsuotuisista sääoloista

sekä heikoista lastivolyymeista johtuen.

Polttoaineen hinta pysyi korkeana koko katsauskauden ajan,

mutta nousi selvästi vuoden 2011 toisella puoliskolla.

Huhti- ja toukokuun aikana kaksi kuudesta roro-uudisraken-

nuksesta (MS Finnbreeze ja MS Finnsea) aloittivat liikennöinnin

purjehtien Suomen lipun alla. Finnlinesilla oli omassa liikentees-

sään keskimäärin 25 alusta, kun niitä vuonna 2010 oli 24.

Tammi–joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 641 000

(629 000 vuonna 2010) lastiyksikköä, 72 000 (56 000) henkilö-

autoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 239 000

(2 039 000) tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä.

Lisäksi kuljetettiin noin 635 000 (648 000) yksityistä ja rahtiin

liittyvää matkustajaa.

YHTIÖKOKOUS

Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous 19.4.2011 vahvisti tilin-

päätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

vastuuvapauden tilivuodelta 2010.

Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei vuodelta 2010

makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi.

Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele

Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Antti Pankakoski,

Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Hallitus valitsi keskuu-

destaan puheenjohtajakseen Emanuele Grimaldin ja varapuheen-

johtajakseen Diego Pacellan.

Tilintarkastajaksi vuodelle 2011 valittiin KHT-yhteisö Deloitte &

Touche Oy.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista

yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla

annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 000

osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yh-

tiökokoukseen asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 14.4.2010

antaman osakeantivaltuutuksen.

TALOUDELLINEN KEHITYS

Finnlines-konsernin liikevaihto oli 605,2 (561,1 edellisenä

vuonna) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 7,9 prosenttia.

Varustamotoiminta ja merikuljetukset-toimialan liikevaihto oli

563,3 (513,7) miljoonaa euroa ja satamatoiminot-toimialan lii-

kevaihto oli 67,7 (72,3) miljoonaa euroa. Sisäinen segmenttien

välinen liikevaihto oli 25,8 (24,9) miljoonaa euroa.

Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia

(EBITDA) oli 84,5 miljoonaa euroa (85,9, sisältäen 5,7 miljoonaa

euroa kertaluonteisia palautuksia), jossa on vähennystä 1,6 pro-

senttia. Alusvuokrakulut ovat vähentyneet 5,5 miljoonaa euroa ja

olivat määrältään 28,4 (33,8) miljoonaa euroa.

Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 21,0 miljoona eu-

roa (25,6, sisältäen 5,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä).

Rahoitustuotot olivat 0,9 (3,8) miljoonaa euroa ja rahoituskulut

-27,4 (-25,7) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) oli -5,4

(3,7) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli -0,05 (0,05)

euroa. Suomessa sovellettava verokanta laski 26 prosentista

24,5 prosenttiin 1.1.2012 alkaen. Vuonna 2011 veroprosentin

muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus on 3,3 miljoonaa

euroa.

Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on

esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Viiden vuoden luku-

sarjat sivulla 33.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin investoinnit olivat 64,4 (82,2) miljoonaa euroa ja ne

koostuivat etupäässä uudisrakennusten maksuista (57,3 miljoo-

naa euroa). Poistot olivat 63,5 (60,1) miljoonaa euroa.

Kaksi kuudesta uudisrakennuksesta (MS Finnbreeze ja

23FINNLINES 2011

>>

MS Finnsea) luovutettiin kiinalaiselta telakalta maaliskuussa

2011. Laivat otettiin käyttöön Finnlinesin liikenteessä huhti- ja tou-

kokuussa. Seuraavat kaksi laivaa (MS Finnsky and MS Finnsun)

on luovutettu vuoden 2012 alussa. Viimeisten kahden laivan

on suunniteltu valmistuvan vuoden 2012 toisella vuosipuolis-

kolla. Kesäkuussa konserni myi terminaalirakennuksen Turun

Pansiossa ja joulukuussa kaksi konttinosturia Kotkan satamas-

sa. Liiketoimilla ei ollut merkittävää vaikutusta katsauskauden

tulokseen.

Korollisten nettovelkojen määrä oli 854,8 (852,6) miljoonaa

euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste oli 29,1 (29,1) pro-

senttia ja velkaantumisaste (gearing) oli 199,8 (198,8) prosenttia.

Yhtiö on noudattanut kaikkia lainasopimuksiinsa liittyviä talou-

dellisia kovenantteja. Kauden lopussa rahavarat yhdessä myön-

nettyjen, käyttämättömien luottolimiittien sekä uudisrakennuksille

varattujen nostamattomien luottojen kanssa olivat yhteensä 103,1

miljoonaa euroa.

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli tarkastelukauden aikana keski-

määrin 2 076 (2 096) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuu-

lui 1 072 (1 141) ja merihenkilöstöön 1 004 (954) henkilöä.

Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli yhteensä 2 041

(2 143), josta maahenkilöstöä 1 007 (1 166) ja merihenkilöstöä

1 034 (977).

Maahenkilöstömäärän vähentyminen johtui satamatoimin-

noissa vuonna 2011 tapahtuneista henkilöstösupistuksista, jotka

olivat seurausta vuonna 2010 alkaneista ja vuoden 2011 ensim-

mäisellä neljänneksellä päättyneistä yt-neuvotteluista. Lisäksi

SeaRail-liikenne loppui Turun satamassa.

Henkilöstökulut (mukaan lukien sosiaalikulut) olivat tarkastelu-

kauden aikana 107,9 (110,6) miljoonaa euroa.

Tilikauden ja vertailukauden henkilöstökuluja on käsitelty tar-

kemmin sivulla 20.

KONSERNIRAKENNE

Uusien laivojen omistusta varten yhtiö on perustanut kolme uutta

tytäryhtiötä Luxemburgiin. Katsauskauden lopussa konserniin

kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä.

TUTKIMUS JA KEHITYS

Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja

tuoda käyttöön uusia käytännön ratkaisuja ja toimintatapoja, joi-

den avulla yhtiö pystyy täyttämään asiakkaidensa tarpeet entistä

paremmin ja kustannustehokkaammin. Vuonna 2011 painopis-

te on ollut rakenteilla olevien laivojen energiatehokkuudessa ja

liikenteessä olevien alusten entistä energiatehokkaammassa

käytössä.

Uusien IT-työkalujen käyttöönotto matkustajaliikenteen

myynnille ja markkinoinnille sekä ostotoiminnoille vietiin loppuun

vuonna 2011.

Yhtiö kehittää myös aktiivisesti lastinkäsittelymenetelmien

turvallisuutta. Riittävä lastin kiinnitys on ensiarvoisen tärkeää,

jotta varmistetaan turvalliset lastinkäsittelytoiminnot ja turvalli-

suus merellä. Yhdessä ammatillisen koulutuksen tarjoajista sekä

lastinkiinnityksen asiantuntijoista Suomessa, Saksassa, Italiassa

ja Ruotsissa koostuvan ryhmän kanssa Finnlines osallistuu

CARING-projektiin: lastin kiinnitys lastivahinkojen ennalta eh-

käisemiseksi maanteillä, merellä, rautateillä ja ilmassa. Projektia

on osittain rahoittanut Euroopan Unionin Leonardo da Vinci

-ohjelma ja se tuottaa ajantasaista oppi- ja ohjemateriaalia lastin

kiinnityksen laadun parantamiseksi. Siihen sisältyy myös ’Cargo

Calculator’, joka auttaa määrittämään riittävän lastinkiinnityksen,

sekä ’Online Survey’, joka sisältää tieto-taitoa ja lastiturvallisuus-

asioiden kanssa työskentelevien ihmisten kannanottoja.

Vuonna 2011 Finnlines pani alulle energiansäästöohjelman,

jonka tarkoituksena on saada kaikkien laivojen päällystö mukaan

analysoimaan ja tunnistamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet

energiansäästölaitteiden optimoimiseksi päivittäisessä toiminnas-

sa. Tavoitteena on minimoida energiakulut ehdottoman välttämät-

tömään minimiin, johon sisältyy myös kaikki satamassa aiheutuvat

kulut. Yhdessä kahden järjestelmätoimittajan kanssa Finnlines

aloitti työn automaattisen matkaraportointijärjestelmän kehittämi-

seksi, joka sisältää tiedot polttoaineen kulutuksesta, päästöistä

ja suorituskyvystä. Tavoitteena on aikaansaada työkalu laivojen

suorituskyvyn vertailemiseksi ja liikenteestä vastaavan johdon

päätöksenteon tueksi.

OSAKKEET

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2011 oli 93 642 074

euroa, joka jakaantui 46 821 037 osakkeeseen. Kauden aikana

yhtiön osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä

yhteensä 1,5 (2,9) miljoonaa kappaletta. Yhtiön koko osakekan-

nan markkina-arvo joulukuun lopussa oli 360,5 (373,2) miljoo-

naa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,05 (0,05) euroa.

Oma pääoma per osake oli 9,12 (9,14) euroa. Grimaldi Groupin

omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa

66,97 prosenttia.

Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on tarkem-

min käsitelty sivulla 36.

RISKIT JA RISKIEN HALLINTA

Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit ovat:

Roro-tonniston ylikapasiteetin riski vähenee verrattuna maa-

ilman kauppalaivaston yeiseen ylikapasiteettiin, koska roro- ja

ropax-tonniston romutus on kiihtynyt ja sen odotetaan ylittävän

tilattujen uudisrakennusten määrän. Vuoden 2012 alussa kaksi

aikarahdattua alusta luovutettiin omistajilleen kun kaksi uudis-

rakennusta liittyi Finnlinesin laivastoon. Vuoden 2012 lopussa

kolmen aikarahdatun aluksen vuokrasopimukset päättyvät ja ne

luovutetaan omistajilleen kun taas kaksi uudisrakennusta liittyy

laivastoon. Maailman ja Euroopan talouden epävarmuus kasvoi

syksyn 2011 aikana.

24

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS (JATKUU)

Finnlines seuraa jatkuvasti asiakkaidensa vakavaraisuutta ja

maksukäyttäytymistä ja tällä hetkellä niihin liittyviä merkittäviä

riskejä ei ole havaittavissa.

Finnlines ylläpitää luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistami-

seksi nykyisessä liiketomintaympäristössä.

Yksityiskohtaisempaa tietoa Finnlinesin taloudellisista riskeistä

löytyy Tilinpäätöksestä 2011.

Riita-asiat on esitetty erikseen Tilinpäätöksen 2011 osiossa

Riita-asiat.

Konsernin riskienhallinnan menettelytapoja esitellään laa-

jemmin konsernin internet-sivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja

ohjausjärjestelmä.

OLENNAISET RIITA-ASIAT

Kaksi kolmesta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (”AKT”)

yhtiön satamatoimintoja hoitavaa tytäryhtiötä vastaan nostamasta

korvauskanteesta koskien viikonlopputyön korvauksia on edelleen

prosessissa. Yhtiö arvioi että, jäljelläolevan kahden aukiolevan

kanteen mahdollinen vastuu ei ylittäne 0,5 miljoonaa euroa.

Kahden aluksen edelleenrahtaus Benfl eet Shipping

Limited’lle, Kypros (’SSI’) aiheutti Finnlinesille aikarahtien mene-

tyksiä ja kuluja yhteensä 0,3 miljoonaa euroa SSI:n irtisanottua

rahtaukset kesällä 2009. Finnlines jatkaa välimiehen yhtiön hyväk-

si tekemien ratkaisuiden täytäntöönpanoa.

Sponda Kiinteistöt Oy (“Sponda”) on haastanut Finnlinesin

Helsingin käräjäoikeuteen. Riita koskee osapuolten 2005 al-

lekirjoittamien vuokrasopimuksien päättämisiä. Helsingin käräjä-

oikeus antoi 23 helmikuuta 2012 tuomion hyväksyen Spondan

vaatimukset ja velvoittanut yhtiön korvaamaan Spondalle 0,9

miljoonaa euroa korkoineen. Yhtiö analysoi tuomiota ja mahdollis-

ta valitusta Helsingin hovioikeuteen.

Finnlinesin Saksan tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja on jou-

lukuussa 2009 nostanut Lübeckin kaupungin käräjäoikeudessa

yhtiötä vastaan kanteen, joka koskee hänen toimisuhteensa päät-

tämistä. Lübeckin käräjäoikeus on antanut elokuussa päätöksen

tytäryhtiön eduksi. Tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja on valittanut

päätöksestä. Asian käsittely on kesken.

Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen (”Ilmarinen”) yhtiötä

vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin Hovioikeus

kumosi marraskuussa 2011. Ilmarinen jätti tammikuun 2012

lopussa valituslupahakemuksen ja valituskirjelmän Korkeimmalle

oikeudelle koskien Helsingin hovioikeuden antamaa tuomiota.

Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden

mukaan voidaan esittää, että 1. tammikuuta 2006 asti voimas-

sa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukai-

sia. Yhtiö on esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen

Helsingin käräjäoikeuteen Suomen valtiota vastaan vahinkojen

korvaamiseksi ja maksujen palauttamiseksi vuosien 2001–2004

osalta. Vaadittava summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Konserni

ei ole tulouttanut summaa.

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS

Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia

ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida kaikkien toimintojen

ympäristövaikutukset.

Finnlines panostaa polttoainetalouden parantamiseen op-

timoimalla reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. Kahdessa

laivassa on koekäytössä elektroniset apuvälineet matkasuunnit-

telua varten. Kiinassa valmistuvissa laivoissa polttoainesäästöjä

saavutetaan potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelulla.

Erityisvalvonta-alueilla raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on 1,0

prosenttia. EU-satamissa alusten käyttämän polttoaineen rikkipi-

toisuusraja on 0,1 prosenttia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö

IMO (International Maritime Organisation) suunnittelee laivapolt-

toaineen rikkipitoisuusrajan alentamista erityisvalvonta-alueilla 0,1

prosenttiin vuodesta 2015 alkaen myös merellä, mutta voimaantu-

loa yritetään siirtää vähintään viidellä vuodella eteenpäin laajoilla

kansainvälisllä toimilla.

Vuoden 2011 lopussa painolastivettä koskevan yleissopimuk-

sen oli allekirjoittanut 30 maata, jotka edustavat 26,4 prosent-

tia maailman tonnistosta. Sopimus tulee voimaan, kun sen on

allekirjoittanut 30 maata, jotka edustavat 35 prosenttia maailman

tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa laivan on joko vaihdettava

painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jäl-

keen käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi. Finnlines on selvittänyt

laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja.

Kaikkiaan 16 Finnlinesin lipun alla purjehtivaa laivaa sisältyy

ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristösertifointiin. Vuonna

2011 myös Finnsteve sertifi oi ISO 14001 -standardiin pohjautu-

van ympäristöjärjestelmänsä.

YHTIÖN HALLINTO (CORPORATE GOVERNANCE)

Finnlines soveltaa syksyllä 2010 päivitettyä Suomen listayhtiöiden

hallinnointikoodia. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa

yhtiön kotisivulla (www.fi nnlines.com).

25FINNLINES 2011

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen jätti tammikuussa 2012

valituslupahakemuksen ja valituskirjelmän korkeimmalle oikeudel-

le koskien Helsingin hovioikeuden 29.11.2011 antamaa tuomiota,

jolla hovioikeus kumosi Helsingin käräjäoikeuden 3.3.2010 anta-

man tuomion ja hylkäsi kaikki Ilmarisen Finnlines Oyj:tä kohtaan

esittämät vaatimukset.

Kotkan henkilöstön kanssa käydyt yt-neuvottelut, jotka alkoivat

vuoden 2011 lopussa ja jotka päättyivät tammikuussa 2012, johti-

vat yhteensä 23 henkilön irtisanomisiin.

VUODEN 2012 NÄKYMÄT

Hallitus olettaa, että vuosi 2012 on edelleen epävakaa ja haas-

teellinen. Yhtiö on hyvin valmistautunut kohtaamaan markkinoiden

asettamat haasteet.

OSINKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei vuodelta 2011 jaeta

osinkoa yhä heikon taloudellisen tuloksen ja meneillään olevan

investointiohjelman takia.

26

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

* Suomessa yhteisöveroprosentti laski 26 prosentista 24,5 prosenttiin 1. tammikuuta 2012 alkaen. Vuonna 2011 veroprosentin muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus on 3,3 miljoonaa euroa.

Kaikki konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

1 000 euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010Liikevaihto 605 208 561 108

Liiketoiminnan muut tuotot 2 515 4 287

Materiaalit ja palvelut -247 262 -202 964 Henkilöstökulut -107 948 -110 635 Poistot ja arvonalentumiset -63 512 -60 322 Liiketoiminnan muut kulut -167 972 -165 850Liiketoiminnan kulut yhteensä -586 695 -539 770Liiketulos (EBIT) 21 028 25 625

Rahoitustuotot 911 3 793Rahoituskulut -27 370 -25 734Tulos ennen veroja (EBT) -5 431 3 683

Tuloverot * 2 925 -1 450

Tilikauden tulos -2 506 2 234

Muut laajan tuloksen erät:Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot -3 -7Rahavirtasuojauksen muutokset Käyvän arvon muutokset -95 1 418 Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin 2 004 Verot, netto -496 -369 Verokannan muutoksen vaikutus -48

Tilikauden laaja tulos yhteensä -1 145 3 276

Tilikauden tuloksen jakautuminen:Emoyhtiön omistajille -2 517 2 243Määräysvallattomille omistajille 10 -9

-2 506 2 234

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:Emoyhtiön omistajille -1 155 3 285Määräysvallattomille omistajille 10 -9

-1 145 3 276

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)

Laimentamaton/ laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos -0,05 0,05

27FINNLINES 2011

KONSERNITASE, IFRS



1 000 euroa 31.12.2011 31.12.2010VARATPitkäaikaiset varatAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 258 306 1 263 626Liikearvo 105 644 105 644Muut aineettomat hyödykkeet 8 049 9 736Sijoituskiinteistöt 0Osuudet osakkuusyrityksissä 0Muut rahoitusvarat 4 582 4 562Saamiset 1 250 1 820Laskennalliset verosaamiset 4 395 4 225

1 382 225 1 389 613Lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 8 903 6 567Myyntisaamiset ja muut saamiset 76 660 69 900Verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen 73 82Rahavarat 4 263 6 452

89 898 83 001Varat yhteensä 1 472 123 1 472 614

OMA PÄÄOMAEmoyhtiön omistajille kuuluva oma pääomaOsakepääoma 93 642 93 642Ylikurssirahasto 24 525 24 525Arvonmuutosrahasto -2 409 -3 773Muuntoerot 114 117Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 21 015 21 015Kertyneet voittovarat 290 017 292 534

426 905 428 060Määräysvallattomien omistajien osuus 877 867Oma pääoma yhteensä 427 782 428 927

VELATPitkäaikaiset velatLaskennalliset verovelat 76 015 89 459Korottomat velat 8 12Eläkevelvoitteet 2 462 2 310Varaukset 4 562 4 562Korolliset velat 665 496 701 606

748 544 797 951Lyhytaikaiset velatOstovelat ja muut velat 102 181 88 130Verotettavaan tuloon perustuva verovelka 65 104Varaukset 30 30Lyhytaikaiset korolliset velat 193 521 157 473

295 797 245 736Velat yhteensä 1 044 341 1 043 687Oma pääoma ja velat yhteensä 1 472 123 1 472 614

28

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS



1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osake- pääoma

Ylikurssi- rahasto

Muunto-erot

Arvon-muutos- rahasto

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto

Kertyneet voitto-varat Yhteensä

Määräys-vallat-

tomienomistajien

osuus

Oma pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1. 2010 93 642 24 525 124 -4 822 21 015 290 291 424 775 876 425 651Laaja tulos:

Tilikauden tulos 2 243 2 243 -9 2 234Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot -7 -7 -7Rahavirtasuojauksen muutokset Käyvän arvon muutokset 1 418 1 418 1 418 Verot, netto -369 -369 -369Tilikauden laaja tulos yhteensä -7 1 049 2 243 3 285 -9 3 276Oma pääoma 31.12.2010 93 642 24 525 117 -3 773 21 015 292 534 428 060 867 428 927

1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osake- pääoma

Ylikurssi- rahasto

Muunto-erot

Arvon-muutos- rahasto

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto

Kertyneet voitto-varat Yhteensä

Määräys-vallat-

tomienomistajien

osuus

Oma pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2011 93 642 24 525 117 -3 773 21 015 292 534 428 060 867 428 927Laaja tulos:

Tilikauden tulos -2 517 -2 517 10 -2 506Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot -3 -3 -3Rahavirtasuojauksen muutokset Käyvän arvon muutokset -95 -95 -95 Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin 2 004 2 004 2 004 Verot, netto -496 -496 -496 Verokannan muutoksen vaikutus -48 -48 -48Tilikauden laaja tulos yhteensä -3 1 364 -2 517 -1 155 10 -1 145Oma pääoma 31.12.2011 93 642 24 525 114 -2 409 21 015 290 017 426 905 877 427 782

29FINNLINES 2011

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS



1 000 euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010Liiketoiminnan rahavirratTilikauden tulos -2 506 2 234Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 62 036 59 092 Realisoitumattomat kurssivoitot (-)/-tappiot (+) 334 -2 300 Rahoitustuotot ja -kulut 26 125 24 242 Verot -2 925 1 450Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos -7 172 -7 672 Vaihto-omaisuuden muutos -2 336 -37 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 14 196 18 941 Varausten muutos 152 -1 045Maksetut korot -23 452 -24 284Saadut korot 506 251Maksetut verot -11 264 -929Muut rahoituserät -2 854 -2 156Liiketoiminnan nettorahavirta 50 839 67 787

Investointien rahavirrat *Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -62 398 -81 839Investoinnit osakkeisiin -22Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 9 359 2 603Myydyt tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöosakkeet 1 650Sijoitusten myynti 59 159Saadut osingot 11 18Investointien nettorahavirta -52 991 -77 409

Rahoituksen rahavirratLainojen nostot 41 440 44 120Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen nettolisäys 28 102 33 744Lainojen takaisinmaksut -70 209 -69 379Myönnettyjen lainojen lisäykset / takaisinmaksut 637 1 482Rahoituksen nettorahavirta -30 9 967

Rahavarojen muutos -2 181 344Rahavarat tilikauden alussa 6 452 6 103Valuuttakurssien muutosten vaikutus -8 5Rahavarat tilikauden lopussa 4 263 6 452

* Aktivoidut vieraan pääoman menot -2 465 tuhatta euroa (2010: -2 033 tuhatta euroa) sisältyvät investointeihin.

30

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS



Euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010Liikevaihto 468 028 269,51 359 543 638,55

Liiketoiminnan muut tuotot 6 013 782,66 10 371 763,83

Materiaalit ja palvelut -213 003 047,21 -167 512 814,95Henkilöstökulut -26 795 466,08 -23 958 215,30Poistot ja arvonalentumiset -30 001 880,14 -29 890 879,90Liiketoiminnan muut kulut -183 838 758,73 -135 777 150,38Liiketulos 20 402 900,01 12 776 341,85

Rahoitustuotot ja -kulut -15 413 988,89 -16 735 891,85

Tulos ennen satunnaisia eriä 4 988 911,12 -3 959 550,00

Satunnaiset erät -7 280 000,00 1 613 139,00

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -2 291 088,88 -2 346 411,00

Tilinpäätössiirrot 2 291 083,30 2 346 391,59Tuloverot 5,58 19,41

Tilikauden tulos 0,00 0,00

31FINNLINES 2011

EMOYHTIÖN TASE, FAS



Euroa 31.12.2011 31.12.2010VASTAAVAA

Pysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet 6 936 040,21 8 476 531,85Aineelliset hyödykkeet 661 409 707,72 725 708 900,25Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 308 626 003,61 308 594 503,61 Muut sijoitukset 4 379 744,61 4 379 744,61

981 351 496,15 1 047 159 680,32

Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuus 6 563 384,29 4 429 973,54Pitkäaikaiset saamiset 435 027 449,78 376 747 345,52Lyhytaikaiset saamiset 55 595 710,71 47 321 611,81Rahat ja pankkisaamiset 2 045 846,85 4 610 689,03

499 232 391,63 433 109 619,90

Vastaavaa yhteensä 1 480 583 887,78 1 480 269 300,22

VASTATTAVAA

Oma pääomaOsakepääoma 93 642 074,00 93 642 074,00Ylikurssirahasto 24 525 353,70 24 525 353,70Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 21 451 776,50 21 451 776,50Edellisten tilikausien voitto 92 747 356,47 92 747 356,47Tilikauden tulos 0,00 0,00Oma pääoma yhteensä 232 366 560,67 232 366 560,67

Tilinpäätössiirtojen kertymä 209 013 097,26 211 304 180,56

Vieras pääomaPitkäaikainen vieras pääoma Korollinen 749 322 212,75 784 289 289,79

749 322 212,75 784 289 289,79

Lyhytaikainen vieras pääoma Korollinen 220 481 321,30 192 743 620,21 Koroton 69 400 695,80 59 565 648,99

289 882 017,10 252 309 269,20

Vieras pääoma yhteensä 1 039 204 229,85 1 036 598 558,99

Vastattavaa yhteensä 1 480 583 887,78 1 480 269 300,22

32

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS

Euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010Liiketoiminnan rahavirtaTilikauden tulos 0,00 0,00

Oikaisut:Poistot ja arvonalentumiset 30 001 880,14 29 890 879,90Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja tappiot (+) -5 622 113,25 -291 487,55Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -7 519 907,20Rahoitustuotot ja -kulut 15 413 988,39 16 735 891,85Tuloverot -5,58 -19,41Muut oikaisut 4 988 916,70 -3 959 530,59

44 782 666,90 34 855 827,00Käyttöpääoman muutos:Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) -2 133 410,75 679 265,10Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) vähennys (+) -11 474 134,74 -1 734 239,16Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-) 10 004 491,43 15 034 611,60

41 179 612,84 48 835 464,54

Maksetut korot -25 884 724,62 -26 501 326,46Saadut korot 12 691 430,45 9 681 223,97Muut rahoituserät -2 434 365,62 -1 782 031,30Maksetut verot -165,10 11 495,97

-15 627 824,89 -18 590 637,82

Liiketoiminnan rahavirta 25 551 787,95 30 244 826,72

Investointien rahavirtaInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -54 639 026,78 -33 151 063,25Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 187 817,45 379 138,56Ostetut tytäryhtiöosakkeet -31 500,00 -97 286,32Myydyt tytäryhtiöosakkeet 115,40Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 1 650 000,00Luovutustulot muista sijoituksista 7 440,80Lainasaamisten takaisinmaksut 40 875 455,15 17 608 804,08Investointien rahavirta -13 607 254,18 -13 602 850,73

Kassavirta ennen rahoitusta 11 944 533,77 16 641 975,99

Rahoituksen rahavirtaMaksullinen osakeantiLyhytaikaisten lainojen nostot 28 101 990,35 33 744 462,53Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -8 158 611,36 -33 479 605,04Pitkäaikaisten lainojen nostot 41 440 000,00 48 721 130,44Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -68 612 754,94 -65 224 539,86Saadut ja annetut konserniavustukset -7 280 000,00 1 613 139,00Rahoituksen rahavirta -14 509 375,95 -14 625 412,93

Rahavarojen muutos -2 564 842,18 2 016 563,06Rahavarat 1.1. 4 610 689,03 2 518 097,41Yritysjärjestelyjen rahavarat 76 028,56Rahavarat 31.12. 2 045 846,85 4 610 689,03



33FINNLINES 2011

VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT



* Sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot.** Vuonna 2011 laskettu hallituksen osinkoehdotuksen mukaisesti.

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 34.

2011 2010 2009 2008 2007Miljoonaa euroa IFRS IFRS IFRS IFRS IFRSLiikevaihto 605,2 561,1 494,4 735,7 685,5Liiketoiminnan muut tuotot 2,5 4,3 13,4 2,4 15,3Liiketulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 84,5 85,9 37,4 98,1 121,9 % liikevaihdosta 14,0 15,3 7,6 13,3 17,8Liiketulos (EBIT) 21,0 25,6 -23,6 35,4 68,8 % liikevaihdosta 3,5 4,6 -4,8 4,8 10,0OsakkuusyhtiötTulos ennen veroja (EBT) -5,4 3,7 -51,4 -3,2 40,1 % liikevaihdosta -0,9 0,7 -10,4 -0,4 5,9Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista -2,5 2,2 -41,7 1,0 34,4 % liikevaihdosta -0,4 0,4 -8,4 0,1 5,0Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista Tilikauden tulos -2,5 2,2 -41,7 1,0 34,4 % liikevaihdosta -0,4 0,4 -8,4 0,1 5,0Bruttoinvestoinnit * 64,4 82,2 28,0 236,3 391,3 % liikevaihdosta 10,6 14,6 5,7 32,1 57,1Oman pääoman tuotto-% (ROE) -0,6 0,5 -9,7 0,2 8,0Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 1,6 2,2 -1,7 2,9 6,9Taseen loppusumma 1 472,1 1 472,6 1,446,4 1 534,4 1 402,3Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1 29,4 28,5 31,1Gearing (velkaantumisaste), % 199,8 198,8 198,3 205,5 167,4Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2 076 2 096 2 050 2 436 2 335

2011 2010 2009 2008 2007IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS

Tulos/osake (EPS), euroa -0,05 0,05 -0,96 0,01 0,82Tulos/osake (EPS) optioiden laimennusvaikutuksella oikaistuna, euroa -0,05 0,05 -0,96 0,01 0,82Oma pääoma/osake, euroa 9,12 9,14 9,07 10,51 10,45Osinko/osake, euroa ** 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Osinko/tulos, % ** 0 0 0 0 0,5Efektiivinen osinkotuotto,,% ** 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Hinta/voittosuhde (P/E) n/a 166,4 n/a n/a 18,3Osakkeen pörssikurssi vuoden lopussa, euroa 7,70 7,97 6,90 6,45 15,25Markkina-arvo vuoden lopussa, miljoonaa euroa 360,5 373,2 323,1 262,5 620,6Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä, keskimäärin (1 000 kpl) 46 821 46 821 44 385 41 528 41 528Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. (1 000 kpl) 46 821 46 821 46 821 41 528 41 528Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1 000 kpl) 46 821 46 821 46 821 40 692 40 692

34

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT IFRS



Tulos per osake (EPS), euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo

Oma pääoma per osake, euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa

Osinko per osake, euroa = Tilikaudelta jaettu osinko

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Osinko per tulos, % = Tilikaudelta jaettu osinko x 100Tulos ennen veroja +/– määräysvallattomien omistajien osuus konsernin

tuloksesta +/– laskennallisen verovelan muutos – tilikauden verot

Efektiivinen osinkotuotto, % = Osinko / osake x 100Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa

P/E -luku = Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa

Tulos / Osake

Oman pääoman tuotto (ROE), % = Tilikauden tulos x 100Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = Tulos ennen veroja + korkokulut + muut vieraanpääoman kulut x 100Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)

Velkaantumisaste (gearing), % = Korolliset velat - rahavarat x 100Oma pääoma yhteensä

Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma yhteensä x 100Taseen loppusumma - saadut ennakot

35FINNLINES 2011

NELJÄNNESVUOSILUVUT, IFRS



Miljoonaa euroa Q1/2011 Q1/2010 Q2/2011 Q2/2010 Q3/2011 Q3/2010 Q4/2011 Q4/2010Liikevaihto segmenteittäinVarustamotoiminta ja merikuljetukset yhteensä 126,5 110,9 148,9 138,9 151,7 135,9 136,3 127,9 Myynti ulkopuolisille 126,3 111,2 148,7 138,8 151,5 135,8 135,7 127,3 Myynti satamatoiminnoille 0,2 -0,3 0,2 0,1 0,2 0,1 0,6 0,6Satamatoiminnot yhteensä 18,7 14,8 18,0 21,5 15,7 17,7 15,3 18,4 Myynti ulkopuolisille 12,8 10,3 11,5 14,1 9,7 11,6 9,1 11,9 Myynti varustamotoiminta ja merikuljetuksille 5,9 4,4 6,5 7,4 6,0 6,0 6,2 6,4Konsernin sisäinen liikevaihto -6,1 -4,2 -6,6 -7,5 -6,2 -6,1 -6,8 -7,0Liikevaihto yhteensä 139,0 121,5 160,2 152,8 161,2 147,5 144,8 139,3

Liiketulos segmenteittäinVarustamotoiminta ja merikuljetukset 2,9 5,9 11,8 16,5 15,2 12,3 0,9 4,6Satamatoiminnot -3,0 -4,5 -1,9 -2,1 -2,3 -3,0 -2,6 -4,2Liiketulos yhteensä -0,1 1,4 9,9 14,4 12,9 9,3 -1,6 0,5

Rahoitustuotot ja -kulut -6,0 -5,3 -7,1 -5,2 -6,8 -6,1 -6,5 -5,3Tulos ennen veroja -6,1 -3,8 2,7 9,2 6,1 3,2 -8,2 -4,9Tuloverot 1,5 0,6 -1,5 -2,4 -2,1 -1,4 5,0 1,8Tilikauden tulos -4,6 -3,3 1,2 6,8 4,0 1,8 -3,1 -3,1

Konsernin tunnuslukuja neljänneksittäinLiiketulos liikevaihdosta, % -0,1 1,2 6,2 9,4 8,0 6,3 -1,1 0,3Tulos per osake, euroa -0,10 -0,07 0,03 0,15 0,08 0,04 -0,07 -0,07Ulkona olevien osakkeiden keskim. lukumäärä, 1 000 kpl 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821

36

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Finnlines Oyj:llä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on

yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläinen oikeus osinkoon.

Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on 50 miljoonaa

euroa ja enimmäispääoma 200 miljoonaa euroa, missä rajoissa

osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Yhtiön kaupparekis-

teriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2011 oli

93 642 074 euroa. Koko osakekanta oli 46 821 037 kappaletta.

OSAKKEET

Finnlines Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki

Oy:ssä. Vuoden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin 1,5 miljoonaa

kappaletta. Yhtiön hallussa ei ollut omia osakkeita. Osakkeen ylin

hinta oli 8,15 euroa ja alin 7,00 euroa. Vuoden lopussa koko osa-

kekannan markkina-arvo oli 360,5 miljoonaa euroa.

OSAKKEENOMISTAJAT

Finnlinesillä oli vuoden 2011 lopussa 1 984 osakkeenomistajaa.

Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omisti yhtiön osakkeis-

ta 81,70 prosenttia. Hallintarekisteröityneitä osakkeenomistajia

oli 14,33 prosenttia. Italialaisen Grimaldi-konsernin omistus

Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa

66,97 prosenttia.

Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin 31.12.2011 * % osakkeista

Yksityiset yritykset 0,89

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3,23

Julkisyhteisöt 11,46

Kotitaloudet 2,47

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,60

Hallintarekisteröidyt 14,33

Muut ulkomaalaiset 67,01

Yhteensä 100,00

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän kehitys 31.12.2005–31.12.2011

Tapahtuma OptiolajiKäytetyt

optiotMerkityt

osakkeet

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä

Omat osakkeet

Osakkeiden kokonaismäärä

31.12.2005 40 656 758 40 656 758

20.1.2006

Merkintä 2001B 1 500 3 000 40 659 758 40 659 758

10.4.2006 2001A 7 500 15 000

Merkintä 2001B 8 600 17 200 40 691 958 40 691 958

31.12.2006 40 691 958 40 691 958

31.12.2007 40 691 958 40 691 958

31.12.2008 40 691 958 40 691 958

25.06.2009Osakeanti 6 129 079 46 821 037 46 821 037

31.12.2009 46 821 037 46 821 037

31.12.2010 46 821 037 46 821 037

31.12.2011 46 821 037 46 821 037

*Lähde: Euroclear Finland Oy

37FINNLINES 2011

Suurimmat osakkaat 31.12.2011 * Kpl %

Grimaldi-konserni, Napoli 31 354 646 66,97

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 953 667 10,58

Mandatum Life Henkivakuutusosakeyhtiö 773 500 1,65

Pohjola Vakuutus Oy 290 000 0,62

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 256 666 0,55

Valtion Eläkerahasto 250 833 0,54

Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake 120 000 0,26

Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto 90 800 0,19

Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 86 841 0,19

Yleisradion Eläkesäätiön sijoitusrahasto 74 666 0,16

10 suurinta yhteensä 38 251 619 81,70

Hallintarekisteröidyt omistusosuudet 6 710 005 14,33

Muut osakkaat 1 859 413 3,97

Osakemäärä yhteensä 46 821 037 100,00

Johdon osakeomistus 1 311 294 2,80

*Lähde: Euroclear Finland Oy

** Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy

Finnlinesin osakkeen kuukausivaihto ja keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä 2007–2011 **

Kpl (miljoonaa) Euroa

OsakekurssiOsakkeiden vaihto

Osakekannan markkina-arvo 31.12.Miljoonaa euroa

800

600

400

200

0 07 08 09 10 11

Tulos/osake (EPS), Euroa

1,5

1

0,5

0

–0,5

–1

–1,5 07 08 09 10 11

Oma pääoma/osake, Euroa

12

8

4

0 07 08 09 10 11

3.5 —

3.0 —

2.5 —

2.0 —

1.5 —

1.0 —

0.5 —

0 —

— 20

— 15

— 10

— 5

— 0

2007 20112008 2009 2010

38

Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat 31.12.2011:

Kertyneet voittovarat EUR 92 747 356,47Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto EUR 21 451 776,50Tilikauden tulos EUR 0,00Jakokelpoiset varat EUR 114 199 132,97

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Helsingissä, 28. päivänä helmikuuta 2012

Emanuele Grimaldi

Hallituksen puheenjohtaja

Gianluca Grimaldi Diego Pacella Antti Pankakoski

Olav K. Rakkenes Jon-Aksel Torgersen

Uwe Bakosch

Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 28.2.2012

Deloitte & Touche Oy

KHT-yhteisö

Mikael Leskinen

KHT

HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS



39FINNLINES 2011

FINNLINES OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Finnlines Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011.

Tilinpäätös sisältää konsernin laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot

sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja

riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakerto-

mus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten

mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito

on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimin-

takertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen

Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme

tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyt-

tä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingon-

korvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä lu-

vuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen

valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.

Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mut-

ta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellet-

tujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)

mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuk-

sen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta

asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 28. helmikuuta 2012

Deloitte & Touche Oy

KHT-yhteisö

Mikael Leskinen

KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Tilintarkastuskertomus, joka on annettu yhtiön kotisivuilla www.fi nnlines.com esitetyistä hallituksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä

31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta.

40

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

Finnlines Oyj noudattaa Suomen osakeyhtiölain, NASDAQ

OMX Helsinki Oy:n antamia listattuja yhtiöitä koskevia sekä

yhtiöjärjestykseensä kirjattuja sääntöjä ja määräyksiä. Finnlines

soveltaa myös 1. lokakuuta 2010 voimaan tullutta Suomen lis-

tayhtiöiden hallinnointikoodia. Koodi on luettavissa sähköisesti

osoitteessa www.cgfi nland.fi . Finnlinesin hallitus on hyväksynyt

tämän Finnlines Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmän ja se täyden-

tää Finnlinesin hallituksen kertomusta, joka alkaa sivulta 22.

POIKKEAMINEN HALLINNOINTIKOODIN SUOSITUKSESTA

Hallituksen kokoonpano poikkeaa hallinnointikoodin suosi-

tuksesta nro 9, joka muun muassa suosittaa, että hallituksen

jäseninä tulisi olla molempia sukupuolia. Yhtiön tavoitteena on

varmistaa, että hallitus on pätevä ja että sillä on riittävästi tietoa

yhtiön toimialan, liiketoiminnan ja markkinoiden erityispiirteis-

tä. Merenkulkualalla on maailmanlaajuisesti hyvin vähän naisia

johtavassa asemassa ja siksi hallitus ei ole pystynyt löytämään

sopivaa ehdokasta. Näin ollen 19. huhtikuuta 2011 pidetyssä

yhtiökokouksessa ei ollut pätevää naispuolista ehdokasta hallituk-

sen jäseneksi. Yhtiön pitkän aikavälin tavoite on kuitenkin täyttää

hallintokoodin suositukset tässäkin suhteessa.

HALLINTOELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Finnlines-konsernia johtaa yhtiökokouksen valitsema hallitus

ja toimitusjohtaja. Heidän tehtävänsä on pääosin määritelty

Suomen osakeyhtiölaissa. Vastuu päivittäisestä operatiivisesta

toiminnassa on laajennetun johtoryhmän jäsenillä, joiden tukena

on asianomainen henkilöstö ja palvelutoiminnot.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous. Se päättää asioista,

jotka Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu-

vat yhtiökokouksen päätettäviksi. Niihin kuuluvat mm. tilinpäätök-

sen vahvistaminen, jaettavista osingoista päättäminen, vastuu-

vapauden myöntäminen yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle

tilikaudelta, yhtiön hallituksen ja tilintarkastajien ja nimittäminen

sekä heidän palkkioistaan päättäminen.

Finnlines Oyj:n yhtiökokous pidetään vähintään kerran vuo-

dessa, viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Kutsu yhtiöko-

koukseen julkaistaan hallituksen päättämässä valtakunnallisen

levikin omaavassa sanomalehdessä sekä yhtiön kotisivuilla aikai-

sintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokousta ja viimeistään 21

päivää ennen yhtiökokousta. Osakkeenomistajilla on lain mukaan

oikeus ehdottaa asialistalle yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvia

asioita, jos osakkeenomistaja ilmoittaa siitä hallitukselle kirjalli-

sesti hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta niin, että asia voidaan

lisätä yhtiökokouskutsuun. Ehdotuksen katsotaan tulleen riittävän

ajoissa, jos hallitus on saanut siitä tiedon viimeistään neljä viikkoa

ennen yhtiökokouskutsun julkaisemista.

Yhtiökokous 2011

Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja

myönsi hallituksen jäsenille sekä yhtiön toimitusjohtajalle ja joh-

dolle vastuuvapauden tilikaudelta 2010.

Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei osinkoa

makseta.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi.

Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele

Grimaldi, Diego Pacella, Gianluca Grimaldi, Antti Pankakoski,

Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Hallitus valitsi puheen-

johtajakseen Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen

Diego Pacellan.

Tilintarkastajaksi vuodelle 2011 valittiin KHT-yhteisö Deloitte &

Touche Oy.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista

yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla

annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 000

osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yh-

tiökokoukseen asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 14.4.2010

antaman osakeantivaltuutuksen.

Yhtiökokoukseen liittyvät dokumentit on esitetty verkkosivuillamme:www.fi nnlines.com/yritys > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Yhtiökokous.

HALLITUS

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta

järjestämisestä. Hallituksessa on vähintään viisi (5) ja enintään

yksitoista (11) jäsentä. Hallituksen jäsenet nimittää yhtiökokous

vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumat-

tomia ja vähintään kahden tätä enemmistöä edustavan on oltava

riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tiedot

hallituksen kokoonpanosta, jäsenistä ja heidän riippumattomasta

asemastaan on luettavissa Finnlinesin kotisivulta. Toimitusjohtaja

ei ole hallituksen jäsen.

Hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen tulee sisältyä

yhtiökokouskutsuun.

Hallitukselle ilmoitetut jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiöko-

kouskutsussa, jos ehdotus on hallituksen tekemä tai jos ehdokas-

ta kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosent-

tia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja ehdokas on

antanut kirjallisen suostumuksensa valintaan. Yhtiökokouskutsun

toimittamisen jälkeen mahdollisesti asetetut ehdokkaat julkiste-

taan erikseen.

41FINNLINES 2011

>>

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapu-

heenjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja päättää

keskeisimmistä menettelytavoista, tavoitteista ja strategioista.

Hallituksen työssään soveltamat periaatteet on esitetty hallituk-

sen hyväksymissä toimintaohjeissa. Hallitus käsittelee kaikki

asiat koko hallituksen läsnä ollessa. Hallituksella ei ole erillisiä

toimikuntia. Hallitus käsittelee kaikki ne asiat, joista hallitus lain,

muiden säädösten ja yhtiöjärjestyksen mukaan nimenomaisesti

vastaa. Yhtiön liiketoiminnan koosta johtuen on katsottu tehok-

kaaksi, että koko hallitus käsittelee kokouksissaan yhteisesti

myös tarkastus-, nimitys- ja palkkiovaliokunnalle kuuluvat tehtävät.

Hallituksen laatiman kirjallisen työjärjestyksen keskeinen

sisältö on seuraava:

• Tilinpäätös ja osavuosikatsaukset

• Yhtiökokoukselle esitettävät asiat

• Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän

(Executive Committee) jäsenten nimittäminen ja vapauttami-

nen tehtävistään

• Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden hyväksyminen ja ta-

loudellisen valvonnan järjestäminen

• Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa mainittujen tarkas-

tusvaliokunnalle kuuluvien muiden asioiden käsittely

• Konsernin strategisen suunnitelman ja pitkän aikavälin tavoit-

teiden vahvistaminen

• Konsernin vuotuisen liiketoimintasuunnitelman ja budjetin

hyväksyminen

• Päättäminen investoinneista, yritysostoista sekä omaisuuden

luovutuksista, jotka ovat merkittäviä ja joissa poiketaan kon-

sernin strategiasta

• Pitkäaikaisen lainan ottaminen ja takauksen tai muun vastaa-

van sitoumuksen antaminen

• Riskienhallinnan periaatteet

• Konsernin organisaatiorakenne

• Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten

palkka- ja eläke-etujen hyväksyminen

• Toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen.

Päätöstä vaativien asioiden lisäksi hallituksen kokouksiin

toimitetaan ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta

ja riskeistä.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan. Hallitus

kokoontuu 6–8 kertaa vuodessa etukäteen päätetyn aikataulun

mukaan. Näiden kokousten lisäksi hallitus kokoontuu tarpeen

vaatiessa.

Hallitus vuonna 2011

Hallitukseen kuului vuonna 2011 kuusi jäsentä:

• Emanuele Grimaldi, hallituksen puheenjohtaja, syntynyt vuon-

na 1956, Degree in Ec. and Comm., Managing Director ofG-

rimaldi Compagnia di Navigazione S.p.a.

• Diego Pacella, hallituksen varapuheenjohtaja, syntynyt vuon-

na 1960, Degree with honours in Mech. Eng., Managing Di-

rector of Industria Armamento Meridionale (INARME)

• Gianluca Grimaldi, syntynyt vuonna 1955, Degree in Ec. and

Comm., Managing Director of Atlantica di Navigazione S.p.a.

• Antti Pankakoski, syntynyt vuonna 1954, OTK, toimitusjohtaja

Altia Oy

• Olav K. Rakkenes, syntynyt vuonna 1945, Master’s License,

Board Member of Atlantic Container Line AB

• Jon-Aksel Torgersen, syntynyt vuonna 1952, MBA, CEO of

Astrup Fearnley AS

Vuonna 2011 Finnlinesin hallitus kokoontui yhdeksän kertaa.

Hallituksen kokousten osallistumisprosentti oli keskimäärin 98,1

prosenttia.

Hallituksen riiippumattomuus

Kukaan hallituksen jäsenistä ei työskentele yhtiössä. Kaikki halli-

tuksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Kaksi jäsentä, Antti

Pankakoski ja Jon-Aksel Torgersen, ovat riippumattomia yhtiöstä

ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Yksityiskohtaista tietoa hallituksen jäsenistä on sivulla 46.

TOIMITUSJOHTAJA JA VARATOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön hallitus nimittää konsernille toimitusjohtajan. Toimitus-

johtaja johtaa yhtiön päivittäistä liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjär-

jestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan.

Tässä työssä häntä avustaa johtoryhmä. Nykyinen toimitusjohtaja

on Uwe Bakosch (syntynyt vuonna 1958, Maritime Law Diploma).

Hänen vuosipalkkansa on 400 000 euroa. Peruspalkan lisäksi

hän on oikeutettu bonukseen, joka on korkeintaan 60 prosenttia

vuosipalkasta. Tämä bonus on sidottu budjetoituun konsernitu-

lokseen (EBT). Toimitusjohtajan eläkeikä perustuu paikallisiin

lakeihin eikä hänellä ole erityistä eläkejärjestelmää. Lisätietoja

toimitusjohtajasta on sivulla 47.

Hallitus nimittää tarvittaessa varatoimitusjohtajan. Yhtiön

talous- ja rahoitusjohtaja (CFO), kauppatieteiden maisteri Seija

Turunen toimii yhtiön varatoimitusjohtajana.

Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä

Yhtiön johtoryhmään (Executive Committee) kuuluvat hallituk-

sen puheenjohtaja, toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja

sekä operatiivinen johtaja, kauppatieteiden maisteri Håkan

Modig. Hallitus nimittää johtoryhmän jäsenet. 1.1.2012 asetettu

johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Johtoryhmä tukee toimitus-

johtajaa hänen työssään konsernin hallinnon koordinoimisessa,

42

HALLINTO- JA OHJAUSJÄR JESTELMÄ (JATKUU)

konsernitason strategioiden ja suositusten toteuttamisessa sekä

käytännön ratkaisujen löytämisessä hallituksen määrittelemien

tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhtiöllä on lisäksi laajennettu johtoryhmä, johon kuuluu

toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, operatiivinen johtaja

sekä tärkeimpien yksiköiden edustajat. Laajennettu johtoryhmä

kokoontuu tavallisesti kerran kuukaudessa.

Laajennetun johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjoh-

taja. Se käsittelee konsernin liiketoimintaan liittyviä strategisia

asioita, palvelutuotteita, konsernin rakennetta ja ohjausjärjestel-

mää sekä valvoo yhtiön toimintaa. Liiketoimintayksiköiden johtajat

ovat vastuussa yksiköidensä myynnistä ja kannattavuudesta.

Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenten elä-

keikä perustuu paikallisiin lakeihin eikä heillä ole erityistä

eläkejärjestelmää.

Tiedot johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenistä ja heidän vastuualueistaan on luettavissa Finnlinesin kotisivuilla:www.fi nnlines.com/yritys > Finnlines > Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä.

Laajennettu johtoryhmä vuonna 2011

Laajennettu johtoryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukau-

dessa. Tärkeimmät laajennetun johtoryhmän käsittelemät asiat

liittyivät markkinakehitykseen, yhtiön kannattavuuteen, kustan-

nuksiin, liiketoimintastrategiaan sekä kilpailukyvyn parantamiseen.

Markkinoiden kehitys, lastimäärät ja kapasiteetti sekä asiakas-

suhteet erittäin epävakaassa taloudellisessa ympäristössä kuu-

luivat myös keskeisiin laajennetussa johtoryhmässä käsiteltyihin

aiheisiin. Muita tärkeitä käsiteltyjä asioita olivat optimointi ja tuot-

tavuus sekä sisäisten prosessien ja toimintatapojen kehittäminen.

Palkitseminen

Hallitus tai sen puheenjohtaja nimittää toimitusjohtajan välittö-

mät alaiset ja päättää heidän palkkauksestaan. Hallitus päät-

tää myös johdon mahdollisista erillisistä tulosperusteisista

palkkiojärjestelmistä.

Laajennetun johtoryhmän jäsenet kuuluvat bonus-järjestel-

mään, joka on sidottu yhtiön vuositulokseen (EBT) ja josta hallitus

päättää vuosittain. Bonus voi olla korkeintaan 40 prosenttia

laajennetun johtoryhmän jäsenen vuosipalkasta. Toimitusjohtajan

ja varatoimitusjohtajan bonus voi olla korkeintaan 60 prosenttia

vuosipalkasta. Bonukset maksetaan käteisenä. Johtoryhmän

jäsenillä ei ole erillistä bonus-järjestelmää.

Yhtiön osakkeen arvoon perustuvia bonusjärjestelmiä ei ole.

Mikäli yhtiö päättää irtisanoa toimitusjohtajan, hän on kuuden

kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi oikeutettu 24 kuukau-

den palkkaa vastaavaan erorahaan. Vastaavat ajat varatoimitus-

johtajan osalta ovat kuusi kuukautta ja 18 kuukautta.

Palkkiot vuonna 2010 ja 2011

Vuonna 2010 hallitukselle maksettiin vuotuiset palkkiot seu-

raavasti: puheenjohtajalle 50 000 euroa, varapuheenjohtajalle

40 000 euroa ja muille jäsenille 30 000 euroa. Keväällä 2011

yhtiökokous päätti, että hallituksen vuotuiset palkkiot pysyvät

ennallaan.

Tarkempi erittely johdon sopimuksista, vuonna 2010 ja 2011 maksetuista palkoista, palkkioista ja eduista on esitetty vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa 34. Lähipiiritapahtumat ja Finnlinesin Palkka- ja palkkioselvitys 2011, Finnlinesin kotisivuilla: www.fi nnlines.com/yritys > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Palkka- ja palkkioselvitys.

Sisäinen tarkastus

Konsernin sisäistä tarkastusta hoitaa yhtiön sisäinen tarkastusyk-

sikkö, joka raportoi toimitusjohtajalle.

Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on analysoida yhtiön toi-

mintaa ja prosesseja sekä sen valvontamekanismien tehokkuutta

ja laatua. Yksikkö auttaa Finnlinesin saavuttamaan tavoitteensa

arvioimalla ja parantamalla sisäisen valvonnan ja hallinnollisten

prosessien tehokkuutta systemaattisen ja kurinalaisen toiminta-

tavan avulla. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää, ovatko

yhtiön riskienhallinta, sisäiset valvonta- ja hallintoprosessit johdon

suunnitelman ja esityksen mukaisesti riittävät ja toimivat varmista-

maan että:

• Riskit tunnistetaan ja hallitaan oikein.

• Eri hallintoryhmien välinen vuorovaikutus toimii tarpeen mu-

kaan.

• Merkittävä taloudellinen, johtamiseen liittyvä ja operatiivinen

tieto on täsmällistä, luotettavaa ja oikea-aikaista.

• Työntekijöiden toiminta on menettelytapojen, standardien, toi-

mintatapojen ja voimassa olevien lakien mukaisia.

• Resursseja hankitaan taloudellisesti, käytetään tehokkaasti ja

suojataan riittävästi.

• Ohjelmat ja suunnitelmat toteutetaan asianmukaisesti ja tavoit-

teet saavutetaan.

• Laatua ja jatkuvaa parantamista edistetään yhtiön sisäisissä

valvontaprosesseissa.

• Merkittävät yhtiön sisäiseen valvontaan vaikuttavat lainsäädän-

töön tai säännöksiin liittyvät asiat tunnistetaan ja huomioidaan

asianmukaisesti.

Sisäisen tarkastuksen päällikkö laatii vuotuisen suunnitelman

käyttäen soveltuvaa riskiperustaista menetelmää ja ottaen huomi-

oon potentiaaliset riskit tai johdon määrittämät valvontaan liittyvät

asiat. Tarkastusten laajuus tilivuoden aikana suunnitellaan niin,

että se on edustava ja painopiste on liiketoiminta-alueilla, joilla on

43FINNLINES 2011

>>

suurimmat riskit. Toimitusjohtaja hyväksyy suunnitelman. Sisäinen

tarkastaja suorittaa myös hallituksen puheenjohtajan, toimitusjoh-

tajan tai hallituksen antamia erityistehtäviä.

Sisäinen tarkastaja suorittaa operatiivisten yksiköiden

sisäisiä tarkastuksia operatiivisista yksiköistä riippumattomas-

ti. Tarkastustyössään sisäinen tarkastaja noudattaa hallinto- ja

ohjausjärjestelmää, eettisiä periaatteita, menettelytapoja ja muita

yhtiön ohjeita sekä sisäisen tarkastuksen ammattimaiselle harjoit-

tamiselle yleisesti hyväksyttyjä standardeja.

Tarkastusraportit lähetetään toimitusjohtajalle, talous- ja ra-

hoitusjohtajalle sekä hallituksen puheenjohtajalle. Toimitus johtaja

ja talous- ja rahoitusjohtaja pitävät vähintään kerran vuodessa

sisäisen tarkastuksen päällikön kanssa suljetun istunnon, jossa

käsitellään suoritettujen tarkastusten tuloksia ja seuraavan kau-

den suunnitelmia. Tarpeelliset asiat saatetaan myös hallituksen

tietoon.

RISKIENHALLINTA

Finnlinesin sisäisen valvonnan tarkoituksena on tukea yhtiötä

sen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteiden saavuttamiseen

liittyvät riskit on tunnistettava ja arvioitava, jotta niitä voidaan hal-

lita. Riskien tunnistaminen ja arviointi on siten sisäisen valvonnan

edellytys Finnlinesissa.

Sisäiset valvontamekanismit ja -menettelytavat varmistavat

johdolle, että riskienhallintatoimenpiteet toteutetaan suunni-

telmien mukaisesti. Tietoisia ja huolellisesti arvioituja riskejä

otetaan valittaessa strategioita, esim. liiketoimintaa laajennetta-

essa, markkina-asemaa parannettaessa ja uusia liiketoimintoja

luotaessa.

Taloudellisia, operatiivisia ja vahinkoa tai menetyksiä aihe-

uttavia riskejä vältetään tai rajoitetaan. Toimintojen jatkuvuus

varmistetaan turvaamalla kriittiset toiminnot ja keskeiset resurssit.

Kriisinhallinnan, jatkuvuuden varmistamisen ja onnettomuuksien

varalle laaditaan suunnitelmat. Riskienhallintaan liittyvät kulut ja

resurssit ovat suhteessa saavutettaviin hyötyihin.

Finnlinesin hallitus vastaa konsernin yleisen riskitason määrit-

tämisestä ja sen turvaamisesta, että yhtiöllä on riittävät työkalut ja

resurssit riskien hallintaan. Toimitusjohtaja laajennetun johto-

ryhmän avustuksella vastaa riskien hallinnan organisoinnista ja

turvaamisesta kaikissa Finnlinesin toiminnoissa.

Yhtiön pääkonttoriin on keskitetty vastuu konsernin käyt-

töomaisuudesta, investoinneista, rahoituksesta, taloudesta,

henkilöstöhallinnosta, viestinnästä, tietojärjestelmistä ja ostotoi-

minnoista. Konsernin talous- ja rahoitusjohtajan (CFO) alaisuu-

dessa toimii Talousosasto, jonne on keskitetty koko konsernin

maksuliikenne, ulkoinen laskenta ja sisäinen laskenta. Hallitus

päättää konsernin valuutta- ja korkosuojauksista kullekin rapor-

tointikaudelle ja hyväksyy konsernin ulkopuoliset pitkäaikaiset

lainajärjestelyt.

Konsernin lakiasiain- vakuutusyksikön vastuulla ovat käyttö-

omaisuus ja toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat riskit sekä va-

kuutusten hallinnointi ja koordinointi. Pääosa konserniin sidotusta

pääomasta muodostuu sen laivastosta. Laivat vakuutetaan aina

täyteen arvoon. Haverit ja konevauriot voivat aiheuttaa toiminnan

keskeytyksiä, jotka on katettu loss of earnings -vakuutuksilla.

Luottotappioriskin minimoimiseksi konsernin asiakkai-

den taloudellinen tilanne ja luottokelpoisuus ovat jatkuvassa

seurannassa.

Jokaiselle tulosyksikölle on nimetty vastuullinen controller, joka

raportoi asianomaisen yksikön johtajalle ja talous- ja rahoitus-

johtajalle (CFO). Finnlinesin eri yksiköiden johtajat vastaavat

yksiköiden taloudellisesta tuloksesta ja käyttöpääomasta. He

asettavat yksiköilleen operatiiviset tavoitteet ja huolehtivat re-

surssien tehokkaasta käytöstä sekä toiminnan mittaamisesta ja

kehittämisestä.

Finnlinesin merkittävimmät strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit on kuvattu vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa 32. Taloudellisten riskien hallinta.

TALOUDELLISEN RAPORTOINTIPROSESSIN

SISÄINEN VALVONTA

Valvonta on prosessi, joka arvioi Finnlinesin sisäisen valvonta-

järjestelmän laatua ja suorituskykyä. Valvontaa suoritetaan sekä

jatkuvasti että erillisten arviointien avulla, joihin kuuluvat sisäiset

tarkastukset, tilintarkastukset ja laatuauditoinnit. Kukin liiketoi-

mintayksikkö vastaa siitä, että asianmukaisia lakeja ja säännöksiä

noudatetaan sen vastuualueella.

Sisäinen tarkastustoiminto avustaa toimitusjohtajaa ja halli-

tusta arvioimaan ja varmistamaan sisäisen valvonnan ja riskien

hallinnan riittävyyttä ja tehokkuutta suorittamalla säännöllisiä

tarkastuksia konsernin yksiköissä ja tukitoiminnoissa vuotuisen

suunnitelman mukaan. Finnlinesin tilintarkastaja ja muut tarkas-

tajat, kuten laatuauditoijat, suorittavat yhtiön sisäisen valvonnan

arviointeja.

Yhtiön taloudellista tulosta arvioidaan jokaisessa hallituksen

kokouksessa. Hallitus tarkistaa kaikki osavuosi- ja vuosiraportit

ennen niiden julkaisemista. Riskien arviointiprosessin ja valvon-

tatoiminnan tehokkuutta seurataan jatkuvasti eri tasoilla. Tähän

kuuluu tuloksen arviointi ja vertailu budjettiin ja suunnitelmiin.

Vastuu tehokkaan valvonnan ylläpidosta ja toimivasta riskien-

hallintajärjestelmästä sekä taloudellisen raportoinnin sisäisestä

valvonnasta on toimitusjohtajalla (CEO). Yhtiön sisäinen valvonta

perustuu konsernin rakenteeseen, jossa konsernin toiminnot

on jaettu kahteen segmenttiin ja eri liiketoiminta-alueisiin sekä

44

HALLINTO- JA OHJAUSJÄR JESTELMÄ (JATKUU)

tukitoimintoihin. Konsernin toiminnot laativat toimintaohjeet, jotka

määrittävät vastuut ja valtuudet sekä käsittävät eri alueiden, kuten

talous, kirjanpito ja investoinnit, ostot ja myynti, valvonnan.

Yhtiöllä on valvontajärjestelmä. Taloudellisen raportoinnin

sisäiselle valvonnalle on määritelty standardivaatimukset. Johto

odottaa, että kaikki työntekijät noudattavat moraalisesti ja eetti-

sesti korkeita normeja, ja nämä odotukset on viestitetty työnteki-

jöille sisäisiä kanavia pitkin.

Konsernin talousyksikkö valvoo, että taloudellisen raportoinnin

prosesseja ja valvontaa noudatetaan. Se seuraa myös ulkoisen ja

sisäisen taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Tilintarkastajat

vahvistavat vuositilinpäätöksen oikeellisuuden.

Hallitus valvoo lakisääteistä tilintarkastusta ja konsernitilintar-

kastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhtei-

sön riippumattomuutta yhtiöön nähden erityisesti liitännäispalve-

luiden osalta ja laatii ehdotuksen tilintarkastajien valinnasta.

Hallitus käy vuosittain läpi sisäisen valvonnan ja riskien-

hallintajärjestelmän pääpiirteiden kuvauksen suhteessa talou-

delliseen raportointiprosessiin, joka sisältyy tähän hallinto- ja

ohjausjärjestelmään.

TIETOHALLINTO

Tehokas sisäinen valvontajärjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikais-

ta ja luotettavaa tietoa, jotta johto voi seurata yhtiön tavoitteiden

saavuttamista. Taloudellisen informaation lisäksi tarvitaan myös

ei-taloudellista tietoa, joka liittyy sekä sisäisiin että ulkoisiin ta-

pahtumiin ja toimintoihin.

Tietohallinnolla on tärkeä asema Finnlinesin sisäisessä valvon-

tajärjestelmässä. Tietojärjestelmillä on ratkaiseva merkitys tehok-

kaan sisäisen valvonnan kannalta, koska useat valvontatoiminnot

perustuvat tietokoneohjelmiin.

Finnlinesin liiketoimintaprosesseihin sisältyvät valvontatoimin-

not ovat ensiarvoisen tärkeitä yhtiön tehokkaan sisäisen valvon-

nan varmistamiseksi. Liiketoimintaprosessien valvontatoiminnot

auttavat turvaamaan, että kaikki Finnlinesin sisäisen valvonnan

tavoitteet ja erityisesti yhtiön toiminnan tehokkuuteen ja kannatta-

vuuteen sekä maineen ylläpitämiseen liittyvät tavoitteet saavu-

tetaan. Liiketoimintayksiköt ja tietohallinto vastaavat siitä, että

niiden vastuualueilla määritellyt konsernitason prosessit ja valvon-

tatoiminnot toteutetaan ja niitä noudatetaan. Mikäli konsernitason

prosesseja ja valvontatoimintoja ei ole, liiketoimintayksiköt ja tie-

tohallinto vastaavat, että tehokkaat liiketoimintaprosessit riittävine

valvontatoimintoineen on kuvattu ja toteutettu.

Finnlinesin tietojärjestelmien toimivuus turvataan laajojen ja

huolellisesti laadittujen tietoturvaohjelmien ja varajärjestelmien

avulla.

SISÄPIIRIOHJEET

Finnlines noudattaa lakisääteisiä sisäpiirimääräyksiä sekä

NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeita julkisille osakeyhti-

öille sekä Suomen Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita.

Finnlinesin julkiseen sisäpiiriin kuuluvat pysyvästi hallituk-

sen jäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, operatiivinen

johtaja, hallituksen sihteeri sekä päävastuullinen tilintarkastaja.

Laajennetun johtoryhmän jäsenet ja muu henkilöstö työtehtävien-

sä mukaan kuuluvat yhtiön omaan ei-julkiseen sisäpiiriin.

Lisäksi merkittävien hankkeiden (esim. yrityskauppojen)

osalta laaditaan hankekohtaiset sisäpiiriluettelot, joissa hankkeen

suunnitteluun ja valmisteluun osallistuvat henkilöt määritellään

hankekohtaisiksi sisäpiiriläisiksi. Hankekohtaisen sisäpiiriluette-

lon perustamisesta päättää yhtiön toimitusjohtaja.

Yhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeil-

la 14 päivää (Finnlines suosittelee kuitenkin 30 päivää) ennen

välitilinpäätöksen tai vuositilinpäätöksen julkaisemista. Yhtiön

sisäpiirirekisteriä ylläpitää konsernin lakiasiainyksikkö.

Yhtiön ilmoitusvelvollisten pysyvien sisäpiiriläisten sekä

näiden lähipiirin omistustiedot ovat saatavissa Suomen

Arvopaperikeskuksen SIRE-järjestelmästä, jonne on yhteys myös

Finnlinesin kotisivuilta.

Tietoa Finnlinesin sisäpiiriläisten omistuksista ja kaupankäynnistä on Finnlinesin kotisivuillawww.fi nnlines.com/yritys > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Sisäpiirirekisteri.

TILINTARKASTUS

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava KHT-yhteisö.

Yhtiökokous nimittää tilintarkastajan tarkastamaan kuluvan tili-

vuoden tilit ja toimeksianto päättyy seuraavaan yhtiökokoukseen.

Tilintarkastaja vastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätöksen ja

kirjanpidon asiakirjojen sekä emoyhtiön hallinnon tarkastuksesta.

Tilinpäätöksen jälkeen tilintarkastaja antaa lakisääteisen tilintar-

kastuskertomuksen yhtiön osakkeenomistajille sekä raportoi

myös säännöllisesti tuloksesta hallitukselle. Yleisten pätevyysvaa-

timusten lisäksi tilintarkastajan tulee täyttää myös tietyt lakisäätei-

set riippumattomuusvaatimukset, mikä takaa riippumattoman ja

luotettavan tilintarkastuksen.

45FINNLINES 2011

Tilintarkastaja vuonna 2010

Vuonna 2010 yhtiökokous nimitti tilintarkastajaksi KHT-yhteisö

Deloitte & Touche Oy:n, jonka nimeämä päävastuullinen tilintar-

kastaja on KHT Mikael Leskinen. Vuonna 2010 tilintarkastajille

maksettiin konsernin, emoyhtiön ja tytäryhtiöiden lakisääteisestä

tilintarkastuksesta 241 tuhatta euroa. Samana vuonna maksettiin

70 tuhatta euroa muista asiantuntijapalveluista.

Tilintarkastaja vuonna 2011

Vuonna 2011 yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi vuodel-

le 2011 uudelleen KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy:n ja KHT

Mikael Leskinen nimitettiin päävastuulliseksi tilintarkastajaksi.

Päätettiin, että tilintarkastuspalkkio maksetaan laskun mukaan.

Vuonna 2011 tilintarkastajille maksettiin konsernin, emoyhtiön

ja tytäryhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta 191 tuhat-

ta euroa. Samana vuonna maksettiin 95 tuhatta euroa muista

asiantuntijapalveluista.

TIEDOTTAMINEN

Keskeiset Finnlinesin hallintoa ja johtamista koskevat tiedot jul-

kaistaan yhtiön kotisivuilla. Yhtiön kaikki pörssi- ja lehdistötiedot-

teet ovat heti julkaisemisen jälkeen nähtävissä yhtiön kotisivuilla.

46

HALLITUS

EMANUELE GRIMALDI

• Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja

• Hallituksen jäsen vuodesta 2006

• Syntynyt 1956

• Degree in Economics and Commerce, University of Naples, 1980, Italy

• General Certifi cate of Education (scientifi c studies), Military School Nunziatella in Naples, Italy

• Grimaldi Compagnia di Navigazione S.p.a., Managing Director

• Industria Armamento Meridionale S.p.a., Managing Director

• Atlantica di Navigazione S.p.a., President

Muut tehtävät:

• Minoan Lines, Greece, President

• Malta Motorways of the Sea Ltd, President

• European Community Shipowners’ Associations, Board Member

• Atlantic Container Line AB, Board Member

• Executive Committee of Confi tarma Member

• Finnlines Oyj:n osakkeita: 500 000*

GIANLUCA GRIMALDI


• Yhtiöstä riippumaton jäsen

• Syntynyt 1955

• Degree in Economics and Commerce at the University of Naples, Italy

• Grimaldi Compagnia di Navigazione S.p.a., President

• Industria Armamento Meridionale S.p.a., President

• Atlantica di Navigazione S.p.a., Managing Director

Muut tehtävät:

• Minoan Lines, Greece, Board Member

• Malta Motorways of the Sea, Board Member


• Antwerp Euro Terminal n.v. – Antwerp (Belgium), President

• Finnlines Oyj:n osakkeita: 800 000*

OLAV K. RAKKENES



• Syntynyt 1945

• Master’s Licence, Maritime College of Tromsø, Norway

Muut tehtävät:


• Swedish Shipowner’s association, Board member

• Through Transport Mutual Club, Board Member

• Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 *

ANTTI PANKAKOSKI


• Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen-omistajista riippumaton jäsen

• Syntynyt 1954

• OTM, Helsingin yliopisto

• Altia Oyj, toimitusjohtaja

Muut tehtävät:

• Kristina Cruises Oy, hallituksen jäsen

• Helsingin osuuskauppa Elanto, hallituksen jäsen

• Finnlines Oyj:n osakkeita: 0*

DIEGO PACELLA

• Hallituksen varapuheenjohtaja



• Syntynyt 1960

• Degree in Mechanics Engineering at the University of Naples, Italy

• Grimaldi Compagnia di Navigazione SpA, Managing Director

• Industria Armamento Meridionale SpA (INARME), Managing Director

• Atlantica SpA. di Navigazione, Managing Director

• Grimaldi Group, Finance Director

Muut tehtävät:

• Hellenic Seaways Maritime S.A.,Board Member

• Minoan Lines, Greece, Board Member

• Malta Motorways of the Sea Ltd, Board Member


• Finance Committee of Confi tarma, Member


JON -AKSEL TORGERSEN


• Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen-omistajista riippumaton jäsen

• Syntynyt 1952

• Master in Business Administration, University of St. Gallen, Switzerland

• Astrup Fearnley AS, CEO

Muut tehtävät:

• Atlantic Container Line AB, Chairman

• Awilco LNG ASA, Board Member

• I.M. Skaugen ASA, Board member

• Puheenjohtaja ja jäsen useiden yhtiöiden hallituksissa


*Osakkeiden määrä 31.12.2011. Lisätietoa hallituksen jäsenistä www.fi nnlines.com.

47FINNLINES 2011

JOHTORYHMÄ 1.1.2012

LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ 1.1.2012 ALKAEN (EDELLÄMAINITTUJEN LISÄKSI)

CHRISTER BACKMAN / ANTONIO RAIMO, FinnLink

R AUHA BATO-LIUKKONEN, Group HR

CHRISTER BRUZELIUS, Ship Management

THOMAS DOEPEL, Group Purchasing

VILLE HAAPASAARI, HansaLink

STAFFAN HERLIN; Marketing, Sales and Customer Service

CLAUS HØGH, Scandinavia ro-ro

KIMMO KOSTIA, IT, Hardware

SANTERI LAAKSO, Financial Department

ANTONIO RAIMO, NordöLink

PETTER RUDA, Controlling

ROLF SCHINDLER, TransRussiaExpress

KAJ TAKOLANDER, Sales and Marketing, Passenger Services

KIELO VESIKKO, Operations, Passenger Services

TAPANI VOIONMAA, Group General Counsel

VESA VÄHÄMAA, IT, Software

EMANUELE GRIMALDI

• Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja


• Syntynyt 1956

• Finnlines Oyj:n osakkeita 500 000*

UWE BAKOSCH

• Toimitusjohtaja (President / CEO)

• Finnlines Deutschland GmbH, toimitusjohtaja 2009–

• Rederi AB Nordö-Link, toimitusjohtaja 2009–

• Syntynyt 1958

• Maritime Law diploma, English University Durban, South Africa

• Finnlines Oyj:n osakkeita 11 280*

*Osakeomistus 31.12.2011. Lisää tietoja johtoryhmän jäsenistä

www.fi nnlines.com.

SEIJA TURUNEN

• CFO, varatoimitusjohtaja• Johtaja, Satamatoiminnot 2010–• Finnsteve-yhtiöt, toimitusjohtaja 2010–• Syntynyt 1953• Kauppatieteiden maisteri• Finnlines Oyj:n osakkeita 0*

HÅKAN MODIG

• COO

• Charter Contract / Fleet Management

• North Sea and Germany ro-ro

• Syntynyt 1964

• Kauppatieteiden maisteri

• Finnlines Oyj:n osakkeita 0*

48

FINNLINESIN LAIVASTO 31.12.2011

FINNSTAR (2006)

FINNMAID (2006)

FINNLADY (2007)

EUROPALINK (2007)

NORDLINK (2007)

Pituus 218,8 mLeveys (mallattu) 30,5 mDWT 9 653 tGT 45 923Kaistametrejä 4 216 mMatkustajia 500Nopeus 25 solmuaJääluokka 1A Super

STAR-LUOKKA (5 ALUSTA)

HANSA-LUOKKA (4 ALUSTA)

TRANSRUSSIA (1994)

TRANSEUROPA (1995)

Pituus 183 mLeveys 28,7 mDWT 9 761 tGT 32 534Nopeus 21,3 solmuaKaistametrejä 3 200 m Matkustajia 114Jääluokka 1A Super

FINNPARTNER (1995 / 2007)

FINNTRADER (1995 / 2007)

Pituus 183 mLeveys (mallattu) 28,7 mDWT 8 865 tGT 33 313Nopeus 21 solmuaKaistametrejä 3 050 Matkustajia 274Jääluokka 1A Super

UUDISRAKENNUKSET (2 ALUSTA)

FINNBREEZE (2011)

FINNSEA (2011)

Pituus 188,4 mLeveys (mallattu) 26,5 DWT 10 500 tGT 28 002Kaistametrejä 3 326 mNopeus 20 solmuaJääluokka 1ATelakka Jinling, China

49FINNLINES 2011

MUUT OMISTETUT ALUKSET

GT / Kaistametrejä / Matkustajia Valmistumisvuosi

Finnarrow 25 996 / 2 400 / 200 1996Finnsailor 20 921 / 1 350 / 119 1987 / 1996Translubeca 24 727 / 2 100 / 84 1990

CLIPPER-LUOKKA (3 ALUSTA)

FINNCLIPPER (1999)

FINNFELLOW (2000)

Pituus 188,3 mLeveys (mallattu) 28,7 mDWT 7 800 tGT 33 958 / 33 724Kaistametrejä 3 118 / 3 215Matkustajia 440Nopeus 22 solmuaJääluokka 1A

FINNEAGLE (1999)

Pituus 183,3 mLeveys (mallattu) 28,7 mDWT 7 800 tGT 29 841Kaistametrejä 2 459Matkustajia 400Nopeus 22 soluaJääluokka 1A

UUDISRAKENNUKSET (4 ALUSTA VUONNA 2012)

FINNSKY (2012)

FINNSUN (2012)

FINNTIDE (2012)

FINNWAVE (2012)

Pituus 188,4 mLeveys (mallattu) 26,5 mDWT 10 500 tGT 28 002Kaistametrejä 3 326Nopeus 20 solmuaJääluokka 1A Telakka Jinling, China

RAHDATUT

GT / Kaistametrejä Valmistumisvuosi

Birka Carrier 12 251 / 1 775 1998Birka Express 12 251 / 1 775 1997Birka Trader 12 251 / 1 775 1998

GT / Kaistametrejä Valmistumisvuosi

Finnkraft 11 530 / 1 899 2000Finnhawk 11 530 / 1 899 2001 Finnmill 25 732 / 3 262 2002 / 2009Finnpulp 25 732 / 3 262 2002 / 2009

DWT: Deadweight tonnage, kuollut painoGT: Gross Tonnage, bruttovetoisuus

50

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

TULOSJULKISTUSAIKATAULU JA

KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA 2012

• Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä 3.4.2012

• Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen päättyy 12.4.2012

• Varsinainen yhtiökokous 17.4.2012

OSAVUOSIKATSAUKSET

Finnlinesin osavuosikatsaukset julkaistaan vuonna 2012

seuraavasti:

• tammi–maaliskuu 10.5.2012

• tammi–kesäkuu 26.7.2012

• tammi–syyskuu 6.11.2012

ILMOITTAUTUMINEN VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN

Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 17.4.2012 klo

12:00 Scandic Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri

6, Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomis-

tajalla, joka on viimeistään 3.4.2011 merkitty osakkeenomista-

jaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua kokoukseen, on

ilmoittauduttava viimeistään 12.4.2011 klo 16:00 mennessä joko

kirjallisesti osoitteeseen: Finnlines Oyj, Osakerekisteri, PL 197,

00181, puhelimitse numeroon 010 343 4404, sähköpostilla osoit-

teeseen: IR@fi nnlines.com tai faksilla numeroon 010 343 4425.

OSOITTEENMUUTOKSET

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ystävälli-

sesti ilmoittamaan siihen pankkiin, jossa osakkeenomistajalla on

arvo-osuustili.

TALOUDELLISET JULKAISUT

Osavuosikatsaukset ja muut taloudelliset tiedotteet julkaistaan

suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus, osavuosikatsaukset

ja muut keskeiset tiedotteet julkaistaan myös yhtiön kotisivuilla

osoitteessa www.fi nnlines.com.

JULKAISUJA VOI TILATA OSOITTEESTA

Finnlines Oyj, Konserniviestintä

PL 197, 00181 Helsinki

puhelin: 010 343 50

faksi: 010 343 4425

sähköposti: IR@fi nnlines.com

51FINNLINES 2011

YHTEYSTIEDOT

FINNLINES OYJ

Porkkalankatu 20 A

00180 Helsinki

PL 197

00181 Helsinki

puh. 010 343 50

faksi 010 343 5200

www.fi nnlines.com

FINNLINES DEUTSCHLAND GMBH

Einsiedelstraße 43–45

DE-23554 Lübeck

P.O. Box 102222

DE-23527 Lübeck, Germany

puh. +49 (0)451 1507 0

faksi +49 (0)451 1507 222

FINNLINES, VENÄJÄ

FINNLINES DEUTSCHLAND GMBH

Representative Offi ce St. Petersburg

Rizhskyi Prospekt 41B

RU-190020 St. Petersburg, Russia

puh. +7 (0)812 680 1070

faksi +7 (0)812 680 1069

FINNLINES BELGIUM N.V.

Blikken – Haven 1333

BE-9130 Verrebroek, Belgium

puh. +32 (0)3 570 9530

faksi +32 (0)3 570 9550

FINNLINES DANMARK A/S

Østhavnsvej 11

DK-8000 Aarhus C, Dennmark

puh. +45 (0)86 206 650

faksi +45 (0)86 206 659

FINNLINES POLSKA CO. LTD.

1 C Solidarnosci Av.

PL-81336 Gdynia, Poland

puh. +48 (0)58 627 4239

faksi +48 (0)58 627 4249

FINNLINES UK LTD.

Finhumber House

Queen Elizabeth Dock

Hedon Road

GB-Hull HU9 5PB, UK

puh. +44 (0)1482 377 655

faksi +44 (0)1482 787 229

REDERI AB NORDÖ-LINK

Grimsbyvägen 8

SE-21120 Malmö, Sweden

P.O. Box 106

SE-20121 Malmö, Sweden

puh. +46 (0)40 176 800

faksi +46 (0)40 176 801

FINNSTEVE OY AB

Komentosilta 1

00980 Helsinki

PL 225

00181 Helsinki

puh. 010 565 60

faksi 09 685 7253

52

GRIMALDI-KONSERNI

Grimaldi-konserni on erikoistunut roro-, autonkuljetus- ja laut-

taliikenteeseen, josta sillä on pitkä, vuodesta 1947 asti jatkunut

kokemus. Yhtiö tuottaa integroituja logistiikkapalveluja, jotka

liittyvät osana maailman suurimmille autonvalmistajille tarjottuihin

merikuljetuksiin. Konsernin merikuljetuspalveluihin kuuluvat myös

kontti- ja yksikkölastikuljetukset sekä matkustajaliikenne.

Grimaldi-konserni tuli mukaan autojen merikuljetuksiin vuonna

1969, jolloin se aloitti säännöllisen liikenteen Italian ja Englannin

välillä kuljettaen Fiat-autoja Britannian markkinoille. Konserni

saavutti nopeasti suurimpien autovalmistajien luottamuksen nii-

den valittua Grimaldin alukset kuljettamaan tuotantoaan Pohjois-

Euroopasta Välimeren maihin. Vuosien kuluessa konserni kehittyi

nopeasti ja tällä hetkellä sen laivat käyvät yli 110 satamassa 47

maassa Välimerellä, Pohjois-Euroopassa, Länsi-Afrikassa sekä

Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Maa- ja merihenkilöstön määrä on

lähes 8 000 henkeä.

Nykyisin Grimaldi-konserni kuljettaa vuosittain yli 3,068 mil-

joonaa autoa, 1,562 miljoonaa kumipyöräyksikköä sekä yli 2,800

miljoonaa matkustajaa 102 (95 omistettua) nykyaikaisella roro/

monitoimilaivalla, autonkuljetusaluksella ja lautoilla, joista 30 on

rakennettu viimeisen viiden vuoden aikana.

Grimaldi-konserniin kuuluu kahdeksan suurta varustamoa,

mm. Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the

Sea (MMS), Finnlines ja Minoan Lines. Grimaldi-konserni on

66,97 prosentin osuudellaan suurin omistaja suomalaisessa

Finnlines-varustamossa, joka harjoittaa ropax- and roro-liikennet-

tä Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa ja jolla on satamaterminaalit

Suomessa. Grimaldi-konsernilla on 87,63 prosentin osuus lisäksi

kreikkalaisesta Minoan Lines -lauttayhtiöstä, joka harjoittaa ro-

pax-liikennettä Italian ja Kreikan sekä Pireuksen ja Kreetan välillä.

Grimaldi-konserni on myös multimodal-operaattori, joka tarjo-

aa ovelta ovelle -logistiikkapalveluja. Tätä varten sillä on strate-

gisten kumppaniensa kanssa 18 autoja konttiterminaalia (yli 4

miljoonaa neliömetriä) Välimeren, Pohjois-Euroopan ja Länsi-

Afrikan satamissa sekä autojen ja konttien kuljetuksia hoitavia

kuljetusyrityksiä.

Viime vuosina Grimaldi-konserni on investoinut Merten

Moottoriteiden (Motorways of the Sea) kehittämiseen Välimerellä

ja tuonut liikenteeseen uusia nykyaikaisia ropax-aluksia. Tällä

hetkellä konsernin perävaunuja, autoja ja matkustajia kuljettavien

alusten reittiverkostoon kuuluu Italia, Espanja, Malta, Tunisia,

Marokko, Libya ja Kreikka.

Grimaldi-konsernin kansainvälinen asiakaskunta, johon kuuluu

mm. General Motors, Fiat Auto, Ford and Land Rover, arvostaa

yleisesti konsernin tarjoamia korkealuokkaisia palveluja.

Grimaldi-konserni on ensimmäinen italialainen laivayhtiö, jolle

on myönnetty SMS, ISO 9001 and ISO 14001 turvallisuus-, laa-

tu- ja ympäristösertifi kaatit.

Grimaldi-konserni lukuina (2011)

Aluksia liikenteessä 102Kuljetettua rahtia 3,068 miljoonaa autoa (C.E.U.), 1,562 miljoonaa kumipyöräyksikköä & kontteja (FEU)Kuljetettuja matkustajia 2,730 miljoonaaTerminaaleja 18 (noin 4,4 miljoonaa m2)Logistiikkayrityksiä 4Käyntisatamia 112 (47 maassa ja 4 maanosassa)Henkilöstö 7 900 (sisältää laivojen miehistöt)Haarakonttoreita 63

Kuvat:Wilfried Anders, Nils Bergmann, Kimmo Brandt, Dirk Hourticolon, Thorsten Kaehling, Seppo Kaksonen, Helsingin satama / Mikael Kaplar, Laura Korhonen, Rami Lappalainen, Katia Lievens, Lennert Schrader, Ulrich Schrotmann, Christiane Schröder / Wolfgang Reiher, Emanuel Sparring, Eeva Sumiloff, Jarmo Teinilä, Timo Virojärvi, Finnlinesin arkisto ja Finnlines valokuvakilpailun satoa.

Finnlines Oyj

Porkkalankatu 20, 00180 Helsinki

PL 197, 00181 Helsinki

puhelin 010 343 50, faksi 010 343 5200

www.fi nnlines.com

VUOSIKERTOMUS - Finnlines...Olemme laskeneet, että edestakaisella matkalla optimaalisessa...

Documents

Transcript of VUOSIKERTOMUS - Finnlines...Olemme laskeneet, että edestakaisella matkalla optimaalisessa...