VUOSIKERTOMUS 2012

Viestintäviraston

vuosikertomus 2012

VUOSIKERTOMUS 2012 2

Pääjohtajan katsaus

Viestintävirasto tavoittelee visionsa mukaisesti varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa. Toiminta-ajatuksenamme on olla rohkea

viestintämarkkinoiden ja -palvelujen valvoja ja edistäjä kansalaisten ja

elinkeinoelämän hyväksi.

Vuonna 2012 edistimme valvonnan ja

sääntelyn keinoin viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintaa varman ja vaivat-

toman viestinnän turvaamiseksi kaikille Suomessa. Matkaviestinverkon liittymi-en määrä ylitti toimintavuonna yhdek-

sän miljoonan liittymän rajan. Samaan aikaan kiinteän verkon puhelinliittymien

määrä laski alle yhteen miljoonaan ja laajakaistaliittymien määrä pysyi 1,6 miljoonassa. Matkapuhelinpalvelujen

hinnat pysyivät lähes ennallaan, kun sen sijaan tiedonsiirtopalvelujen hinnat

laskivat. Viestintäpalvelujen tarjonnan monipuo-

lisuuden edistämiseksi valvoimme säh-köisen viestinnän tukkumarkkinoiden

toimintaa ja sääntelimme niitä asetta-malla teleyrityksille tukkumarkkinoita

koskevia velvoitteita. Aloimme myös kehittää hinnoittelumenetelmiä, jonka tarkoituksena on tuottaa menetelmä

viestintäverkon säänneltävien, vuokrat-tavien yhteyksien enimmäishintojen

määrittämiseksi ja yritysten hinnoitte-lun lainmukaisuuden arvioimiseksi.

Sähköisesti siirrettävän tiedon määrä on kasvanut merkittävästi, mikä on

vastaavasti lisännyt langattoman tie-donsiirron ja sitä kautta taajuuksien kysyntää. Valmistelimme vuonna 2012

laajakaistaiselle matkaviestinverkolle sovitun 800 megahertsin taajuusalueen

huutokauppaa, joka toteutetaan vuoden 2013 alkupuolella.

Peruspalvelujen saatavuuden varmis-

tamiseksi asetimme yleispalveluvelvoit-teita puhelin- ja laajakaista- sekä posti-

palveluille sekä valvoimme niiden to-teutumista. Yleispalvelu tarkoittaa pe-rustasoisia viestintäpalveluja, joiden

tulee olla saatavissa kaikkialla Suomes-sa.

Viestintäverkkojen ja palvelujen toimin-tavarmuuden edistämiseksi uusimme

televerkkoja koskevia määräyksiä. Ta-voitteenamme on parantaa kuluttajien

laajasti käyttämien viestintäpalvelujen, kuten matkaviestinpalvelujen toimintaa vika- ja häiriötilanteissa. Tavoit-

teenamme on myös parantaa loppu-käyttäjien saamaa tietoa vika- ja häiriö-

tilanteista ja mahdollistaa aikaisempaa kattavamman tilannekuvan viestintä-

verkoista. Käynnistimme vuoden 2012 alussa vi-

raston historian suurimman rakenne-muutoksen, televisiomaksutoiminnan

alasajon. Perustana muutokselle on val-tioneuvoston tekemä periaatepäätös Yleisradion uudesta rahoitusmallista,

jonka mukaan nykyinen tv-maksu pois-tuu ja sen tilalle tulee vuoden 2013

alusta Yle-vero. Toiminnan alasajon haasteesta huolimatta keräsimme tv-maksutuloja yli tavoitteen.

Asta Sihvonen-Punkka

Pääjohtaja

VUOSIKERTOMUS 2012 3

Viestintävirasto - varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa

Viestintäviraston vuoteen 2020 ulottuva toimintastrategia linjaa viraston strate-

giset tavoitteet, niihin liittyvät painopis-teet ja toimenpiteet, kriittiset menes-

tystekijät sekä viraston toimintaa oh-jaavat periaatteet. Uusi strategia otet-tiin käyttöön lokakuussa 2011.

Uuden toimintastrategian myötä käyn-

nistettiin virastossa vuonna 2012 laaja organisaation kehittämishanke. Sen tavoitteena on varmistaa viraston uu-

den strategian tehokas toteutus, viras-ton toiminnan ja sen resurssien käytön

joustavuus ja yhteistyön lisääminen läpi viraston sekä asiakaskeskeisyyden li-

sääminen. Uusi organisaatio otettiin käyttöön vuoden 2013 alussa. Samalla

virastossa otettiin käyttöön uusi tulos-palkkiojärjestelmä.

Uuden strategian pohjalta päivitettiin kertomusvuonna viestintästrategia vas-

taamaan viraston strategisia tavoitteita. Viestintästrategiassa linjatut, viraston

strategiaa tukevat viestinnälliset tavoit-teet ovat: sisäisen kulttuurin ja viestin-nän kehittäminen, tunnettuuden lisää-

minen ja asiantuntijamielikuvan vahvis-taminen. Toimintavuonna käynnistettiin

myös tietohallintostrategian päivitys.

Viestintäviraston organisaatio 1.1.2013.

VUOSIKERTOMUS 2012 4

Toiminta

Vuoden 2012 keskeisimpiä toimintoja tarkastellaan seuraavassa kolmen stra-

tegisen tavoitteen kautta, jotka tähtää-vät siihen, että viestintäpalvelujen tar-jonta maassamme monipuolistuu, vies-

tinnän peruspalvelujen saatavuus para-nee ja viestintäverkkojen ja -palvelujen

toimintavarmuus ja turvallisuus kehit-tyvät.

Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu

Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin

Viestintävirasto antoi huomattavan markkinavoiman päätökset kiinteään verkkoon pääsystä (tilaajayhteysmark-

kina) sekä laajakaistatukkutuotteesta. Päätökset kevensivät sääntelyä mm.

laajakaistapalvelujen markkinalla vä-hämerkityksellisten yhtiöiden osalta ja tiukensivat sitä merkittävimpien toimi-

joiden osalta. Lisäksi Viestintävirasto analysoi vuoden aikana kiinteästä ver-

kosta nousevan ja kiinteään verkkoon laskevan puheliikenteen markkinat.

Viestintävirasto kehitti kuitutilaajayhte-yksien hinnoittelumenetelmää yhteis-

työssä teleyritysten kanssa. Hinnoitte-lumenetelmiä ryhdyttiin kehittämään

ottamalla huomioon tuore oikeuskäy-täntö, komission vaatimukset ja kehit-tyvä lainsäädäntö. Lisäksi vuoden aika-

na kehitettiin myös matkaviestinverkon laskevan liikenteen hinnoittelun arvioin-

timenetelmää. Viestintävirasto antoi ensimmäiset pää-

tökset laajakaistapalvelujen tiedonsiir-tonopeuden vaihteluvälin kohtuullisesta

ilmoittamistavasta mobiililaajakaistaa koskevissa kuluttajasopimuksissa.

Lisäksi valtaosa laajakaistapalveluja

koskevista kuluttajasopimuksista tar-kastettiin laajakaistan nopeutta koske-vien ehtojen osalta.

Viestintävirasto tarjoaa taajuudet

uusille käyttötarkoituksille

Valtioneuvosto vahvisti, että toimiluvat digitaalisen laajakaistaisen 800 MHz:n

matkaviestinverkon käyttöön myönne-tään taajuushuutokaupalla. Toiminta-

vuoden alussa Viestintävirasto avusti liikenne- ja viestintäministeriötä taa-

juuspoliittisen periaatepäätöksen val-mistelussa ja aloitti taajuushuutokau-pan tekniset järjestelyt. Vuoden 2012

alussa virasto avasi huutokauppasivus-ton, jossa on tietoa huutokauppapro-

jektin edistymisestä ja huutokauppaan liittyvä säännöstö. Viestintävirasto käynnisti taajuushuutokaupan tammi-

kuun 2013 lopulla.

Viestintävirasto toteutti kertomusvuon-na kaupallisten radioiden peittoaluelaa-jennuksia. Kaupallisten radioiden toimi-

luvalliseen käyttöön myönnettiin yli 30 uutta taajuutta sekä Ylen käyttöön nel-

jä uutta taajuutta parantamaan vanho-jen radiokanavien kuuluvuutta.

Vuoden 2012 aikana virasto osallistui sähköisen median viestintäpoliittisen

ohjelman valmisteluun, jossa arvioitiin maanpäällisen television tulevaisuutta vuoden 2016 jälkeen sekä mm. yleistä

markkinakehitystä, kuluttajavaikutuksia ja nykyisen toimilupajärjestelmän ke-

hittämistarpeita. Virasto myös tutki älykkäiden radioverkkojen eli niin sano-tun kognitiivisen radion mukanaan

tuomaa radiotaajuuksien tehokkaampaa käyttöä. Viestintävirasto myönsi toimin-

tavuonna ensimmäisenä Euroopassa radioluvan kognitiiviselle radiojärjes-telmälle Turun alueelle.

VUOSIKERTOMUS 2012 5

Viestinnän peruspalvelujen

saatavuus paranee

Viestintävirasto edistää nopeiden

laajakaistaverkkojen rakentamista

Laajakaistahanketta edistettiin anta-malla vuoden aikana yli 20 tukipäätöstä

ja myöntämällä tukea lähes 7 miljoonaa euroa, josta maksatukseen meni vajaat

3 miljoonaa euroa. Viestintäviraston suurin yksittäinen laajakaistahankkeen tukipäätös, yli 1,5 miljoonaa euroa,

myönnettiin Utsjoen laajakaistahank-keelle loppuvuodesta 2012.

Loppuvuonna virastossa tehtiin noin

100 markkina-analyysiä maakuntaliitto-jen käyttöön. Nämä analyysit ovat edel-lytys sille, että maakuntaliitot voivat

julistaa yksittäisten laajakaistahankkei-den tuen haettavaksi.

Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin-, tv- ja laajakaista-palvelujen

vähimmäistasosta

Puhelin- ja laajakaistapalvelut

Viestintävirasto käynnisti vuoden aika-na valtakunnallisen markkina-analyysin

yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioimiseksi kussakin kunnassa. Yleis-

palveluilla tarkoitetaan kaikkiin koteihin tai yritysten toimipaikkoihin turvattuja perustasoisia viestintäpalveluja, joita

ovat nykyisin puhelinliittymä ja yhden megan laajakaistayhteys. Lisäksi vam-

maisille henkilöille on taattu heidän tar-vitsemansa puhelinpalveluja vastaavat palvelut. Viestintävirasto ehdottaa

yleispalveluyritysten nimeämistä entistä laajemmalle alueelle Suomessa. Lisäksi

virasto ehdottaa, että kuulo- ja puhe-vammaisten henkilöiden tarvitsemien viestintäpalvelujen tarjontaan nimetään

yleispalveluyritykset. Uudet yleispalve-lupäätökset annetaan vuoden 2013 al-

kupuolella.

Virasto sai kertomusvuoden aikana noin

200 yhteydenottoa koskien puhelin- tai laajakaistayleispalvelun saatavuutta tai hinnoittelua. Kansalaisten tietoisuudes-

sa yleispalvelusta ja sen sisällöstä sekä oikeuksista on parannettavaa.

Postipalvelut

Vuonna 2011 voimaan tulleen uuden postilain myötä Viestintäviraston tehtä-

väksi tuli arvioida tarve nimetä yleis-palveluyritys postipalvelujen yleispalve-

lun tarjontaan. Viestintävirasto antoi määräykset postin yleispalvelun tarjo-ajien kustannuslaskentajärjestelmistä

ja järjestelmien kuvauksista sekä tar-kastuksista. Määräykset tulivat voimaan

1.1.2012. Viestintävirasto arvioi vuoden aikana

postin toimipisteverkon lainmukaisuu-den. Yksittäisen toimipisteen sijainnista

ja asiointimatkan pituudesta annettiin vuoden aikana neljä päätöstä. Viestin-tävirasto myös valmistautui nettokus-

tannusten laskemiseen uuden lasken-tamenetelmän mukaisesti.

Viestintäverkkojen ja -

palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät

Yleisen viestintäverkon tietoturvalli-suuspoikkeamat

Teleyritykset raportoivat vuonna 2012 Viestintävirastolle 40 tietoturvaloukka-

usta tai tietoonsa saamaa tietoturvauh-kaa, jotka ylittivät ilmoituskynnyksen.

Vuoden aikana merkittävimpiä tietotur-valoukkauksia olivat teleoperaattorin

toimitiloihin tehty murto, teleoperaatto-rin nimipalvelimiin kohdistunut tieto-

murto sekä operaattorin hallintaverkos-sa paljastunut haittaohjelmatartunta. Merkittävää oli myös palvelunestohyök-

käysten kohdistuminen useisiin me-diataloihin sekä tapaukset, joissa DNS-

VUOSIKERTOMUS 2012 6

palvelimia käytettiin hyökkäystehon

vahvistukseen. Myös VoIP-vaihteisiin kohdistuneet tietomurrot jatkuivat vuo-den aikana ja aiheuttivat taloudellista

vahinkoa tilaaja-asiakkaille ja teleyri-tyksille. Viestintävirasto julkaisi kaksi

ohjetta VoIP-palvelujen tietoturvalliseen käyttöön.

Viime vuosina yleistyneet haktivisti-tyyppiset palvelunestohyökkäykset eli

kansalaistottelemattomuuden ilmaise-minen tietoliikenteen ja tietojärjestel-

mien häirinnän keinoin näkyivät teleyri-tysten omissa ja ennen kaikkea asiak-kaiden järjestelmissä.

Viestintävirasto vahvistaa kansallista

tietoturvaa

Viestintävirasto osallistui kansallisen kyberturvallisuusstrategian valmiste-

luun. Tammikuussa 2013 julkaistussa strategiassa esitetään Kyberturvalli-

suuskeskuksen perustamista Viestintä-virastoon nykymuotoista CERT-FI:tä vahvistamaan.

Valtiovarainministeriön, liikenne- ja

viestintäministeriön ja Viestintäviraston kesken jatkettiin keskusteluja valtion-hallintoa ja julkista hallintoa uhkaavien

tietoturvaloukkausten käsittelyn (nk. GovCERT-toiminto) järjestämisestä.

Viestintävirasto laati esityksen tietotur-valoukkausten havainnointi- ja varoi-tusjärjestelmän toteuttamisesta valtion

keskushallinnon yhteisten ICT-palvelujen suojaksi.

Valtionhallinnon tietojärjestelmien turvallisuus

Kansallisena tietoturvaviranomaisena (NCSA-FI, National Communications

Security Authority) Viestintävirasto suo-ritti osittain tai kokonaan tarkastukset kaikille hyväksynnän vaatimille valtion-

hallinnon ja yritysten tietojärjestelmille kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden

osalta. Lisäksi Viestintävirasto suoritti

kansallisten salaustuotteiden evaluoin-

teja niiden kansallisen ja kansainvälisen vaatimustenmukaisuuden todentami-seksi.

Kesäkuun alussa 2012 tuli voimaan uu-

det lait viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyiden tarkasta-misesta sekä ulkopuolisten arviointilai-

tosten hyväksynnästä. Lait laajensivat viraston NCSA-FI:n toiminnan koske-

maan myös valtionhallinnon ja viran-omaisen lukuun palvelua tuottavien ta-

hojen tietoturvallisuuden vaatimuksen-mukaisuuden todentamisen. NCSA-FI suoritti osittain tai kokonaan tarkastuk-

set niille valtionhallinnon tietojärjestel-mille tai tietoliikennejärjestelyille, joista

oli tehty hyväksyntäpyyntö Viestintävi-rastolle.

Tietoturvallisuusjärjestelmien kansainvälisen hyväksyttävyyden

tukeminen

NCSA-FI on tehnyt yhteistyösopimuksia kansallisten ja kansainvälisten yhteis-

työkumppanien kanssa. Kansainvälisten yhteistyösopimusten avulla taataan tie-

toturvallisuuteen liittyvien tuotesertifi-ointien vastavuoroiset hyväksynnät maiden välillä sekä avaimistojen ja

kryptografisen materiaalin hallinnan vaatimustenmukaisuus.

Verkkotunnuspalvelun toimintavarmuus kehittyy

Fi-verkkotunnusten tietojärjestelmien käytettävyys säilyi erittäin korkealla

tasolla. Vuoden aikana verkkotunnusten asiointijärjestelmän kehittämistä jatket-tiin ottamalla käyttöön muun muassa

open data -rajapinta, jonka kautta verkkotunnusrekisterin julkisia tietoja

(mm. myönnetyt tunnukset, haltijat, tunnusten voimassaolo) voidaan saat-taa järjestelmään rekisteröityneiden

tahojen käyttöön.

VUOSIKERTOMUS 2012 7

Vuonna 2012 myönnettiin noin 52 000

uutta fi-verkkotunnusta. Vuoden lopus-sa voimassa olevia fi-verkkotunnuksia oli noin 300 000.

Viestintävirasto terävöittää teknistä

ohjausta ja valvontaa

Viestintävirasto on laatinut katsauksen Viestintäviraston teletoiminnan teknisen

ohjauksen hankkeista 2012. Tarkoituk-sena on aktivoida yhteistyötä teleyritys-

ten ja Viestintäviraston kesken teknisen sääntelyn osalta.

Virasto selvitti yhteissääntelyn käyttö-mahdollisuuksia teletoiminnan ohjaami-

sessa. Virasto myös selvitti sääntelyyn liittyviä toimintamalleja ja käynnisti

keskustelut Kilpailuviraston ja FiCom ry:n kanssa itse- ja yhteissääntelyn edellytyksistä.

Viestintäviraston tilannekuvahanketta

edistettiin. Hankkeessa toteutettiin mm. viranomaisten ja teleyritysten käyttöön tarkoitetun häiriönhallintajärjestelmän

ja viraston sivustolla myöhemmin jul-kaistavan häiriökarttasovelluksen testi-

versiot. Virasto tehosti vuoden aikana teleyritysten ilmoitusprosessia vioista ja häiriöistä.

Osana teknistä valvontaa Viestintävi-

rasto selvitti ja poisti radiohäiriöitä hä-tä- ja turvallisuusliikenteestä ja viran-

omaisverkoista, yhteiskunnan toimin-nan kannalta tärkeistä radioverkoista sekä yleisistä televerkoista. Virasto

myös osallistui Lontoon olympia- ja pa-ralympiakisojen taajuuksienkäytön val-

vontaan. Lisäksi virasto valvoi radio- ja telepäätelaitteiden vaatimustenmukai-suutta tarkastuksin ja mittauksin.

Fi-verkko-

tunnuksia on jo yli 300 000

VUOSIKERTOMUS 2012 8

Toimintaympäristö

Sidosryhmäyhteistyötä kaikkien osapuolten eduksi

Virasto tekee sidosryhmiensä kanssa tiivistä yhteistyötä useissa asiantuntija-

työryhmissä. Viestintäviraston keskei-sistä sidosryhmätahoista koostuvan neuvottelukunnan asiantuntemusta ja

toimialaosaamista hyödynnettiin muuan muassa alustavien tulostavoitteiden

valmistelussa. Vuonna 2012 Viestintäviraston vetovas-

tuulla oli yli 20 tekniseen ohjaukseen vaikuttanutta työryhmää. Vuoden aika-

na kokoontui myös huomattavan mark-kinavoiman (HMV) velvoitteita ja val-vontaa koskeva työryhmä, markkinatie-

totyöryhmä ja kuluttajatyöryhmä.

Viestintävirasto järjesti useita tietotur-vallisuuteen liittyvää seminaaria sidos-ryhmille. Virasto järjesti myös erilaisia

info- ja keskustelutilaisuuksia muun muassa tilaajayhteys- ja laajakaista-

tukkumarkkinan analyysien tuloksista sekä HMV-sääntelystä ja investoinneis-ta. Lisäksi virasto järjesti erityisesti an-

tenniasentajille suunnatun seminaarin radiohäiriöiden selvittämisestä ja televi-

siovastaanoton antenniratkaisuista.

Sidosryhmätutkimuksessa kiitosta asi-antuntemuksesta ja yhteistyökyvystä

Viestintävirasto toteutti sidosryhmätut-kimuksen marraskuussa 2012. Viestin-

täviraston vahvuutena oli edellisvuosien tapaan henkilökunta; sen asiantunte-vuus ja yhteistyökyky. Tutkimuksessa

Viestintäviraston yleisarvosana oli 3,7 asteikolla 1-5.

Kansainvälinen yhteistyö

tärkeä vaikuttamisen väylä

Viestintävirasto tekee tiivistä yhteistyö-

tä niin maailmanlaajuisesti kuin Euroo-pan tasolla.

Viestintävirasto osallistui kertomus-vuonna Kansainvälisen televiestintälii-

ton (ITU) järjestämiin kolmeen suureen konferenssiin: WRC (World Radio Con-ference), WTSA (World Telecommunica-

tion Standardization Assembly) ja WCIT (World Conference on International Te-

lecommunications). Viraston tehtävänä on huolehtia, että konferenssien pää-

tökset ovat Suomen etujen mukaisia. WRC-konferenssissa merkittävin päätös

oli 700 MHz taajuusalueen osoittaminen langattomille laajakaistaverkoille vuo-

den 2015 konferenssin jälkeen. Lisäksi konferenssissa sovittiin langattomien laajakaistaverkkojen lisätaajuuksien

etsimisestä ja niiden mahdollisesta osoittamisesta tähän käyttöön vuoden

2015 konferenssissa. Viestintävirasto osallistui myös Maail-

man postiliiton (UPU) kongressiin. Maa-ilman postiliitossa sovitaan kansainväli-

sen postiliikenteen pelisäännöistä, ku-ten postilähetysten kauttakulun vapau-desta, kansainvälisistä päätemaksuista

sekä tulli- ja turvallisuussäännöistä.

CERT-FI:n yhteistyöllä saavutettiin hy-

viä tuloksia useiden merkittävien tieto-turvaloukkausten koordinoinnissa.

CERT-FI:n Autoreporter-järjestelmä käsitteli vuonna 2012 noin 180 000

Suomea koskevaa raporttia. CERT-FI osallistui aktiivisesti eurooppalaisen val-tiollisten CERT-toimijoiden EGC-ryhmän

toimintaan erityisesti haittaohjelmien analysointiin ja haittaohjelmiin liittyvän

tilannekuvakoordinoinnin osalta.

VUOSIKERTOMUS 2012 9

Lisäksi virasto osallistui EU:n ja NATOn

järjestämiin yhteistoimintaharjoituksiin. Vuoden aikana myös jatkettiin yhteis-pohjoismaisen CERT-yhteistyöverkoston

tiivistämistä.

Viestintävirasto osallistui aktiivisesti EU:n viestintäkomitean, taajuuskomite-an ja taajuuspolitiikkaryhmän työhön.

Lisäksi virasto osallistui EU:n radio- ja telepäätelaitteiden markkinavalvonta-

ja vaatimustenmukaisuuden arviointi-komitean työhön. Viestintävirasto osal-

listui niin ikään Euroopan posti- ja tele-hallintoviranomaisten yhteistyöjärjestön CEPTin työryhmiin.

Viestintävirasto osallistui vuoden aikana

aktiivisesti BERECin (Body of European Regulators for Electronic Communica-tions) toimintaan. BERECin yksi vuoden

keskeisimmistä teemoista liittyi verk-koneutraliteettiin. BEREC julkaisi muun

muassa ohjeet palvelun laadusta, tutki verkkoneutraliteettiin liittyviä kilpailu-vaikutuksia sekä arvioi verkkoneutrali-

teetin ja IP-yhteenliittämisen suhdetta.

Viestintävirasto osallistui postipalveluja käsittelevän eurooppalaisten sääntely-viranomaisten ryhmän (ERGP) toimin-

taan painopisteinä nettokustannusten määrittäminen, arvonlisäverovapauden

vaikutukset postimarkkinoilla, yhteisten kustannusten kohdentamisen säännöt sekä postiverkkoon pääsyn sääntelyti-

lanne.

Eurooppalaisessa standardointiorgani-

saatiossa ETSIssä vaikutettiin mm. sii-hen, että 112-hätätekstiviestien ja koh-dennettujen viranomaistiedotteiden vä-

littämiseen saataisiin aikaan yleiseu-rooppalaiset vaatimukset.

Radiotaajuuksiin liittyvissä asioissa neuvoteltiin naapurimaiden kanssa, jot-

ta esimerkiksi matkaviestinoperaattorit voivat rakentaa verkkonsa kattavasti

raja-alueilla. Lisäksi koordinointisopi-muksella voidaan varmistaa, että Suo-

men puolella oleviin järjestelmiin ei tule haitallisia häiriöitä naapurimaasta.

Viestintävirasto osallistui Euroopan tie-toturvallisuusviranomaisen ENISAn toi-

mintaan ja sen sähköisen viestinnän direktiivipaketin tietoturvailmoituksia ja vähimmäistietoturvavaatimuksia mää-

rittelevien työryhmien työhön. Lisäksi viraston NCSA-FI teki yhteistyötä useis-

sa asiantuntijaryhmissä.

Ympäristöasiat tärkeitä myös

Viestintävirastossa

Viestintävirasto on ottanut huomioon

ympäristönäkökohdat myös omassa toiminnassaan. Sähkönkulutuksen, len-

tokilometrien, kirjekuljetusten ja pape-rinkulutuksen määrät ovat pienentyneet ja tämän seurauksena myös viraston

kokonaishiilijalanjälki on pienentynyt.

VUOSIKERTOMUS 2012 10

Talous ja resurssit

Henkilöstön kehittämiseen panostetaan –

työtyytyväisyys hyvä

Viestintävirastossa käytiin televisio-

maksutoimintaa koskeva yhteistoimin-tamenettely vuonna 2012. Perustana

on valtioneuvoston tekemä periaate-päätös Yleisradion uudesta rahoitusmal-lista, jonka mukaan nykyinen tv-maksu

poistuu ja sen tilalle tulee vuoden 2013 alusta Yle-vero. Virasto tuki tv-

maksuhallinnon henkilöstön työllisty-mistä ja jaksamista valtion muutostur-vamallien mukaisesti.

Vuoden 2012 aikana aloitettiin Viestin-

tävirastossa organisaation kehittämis-hanke. Sen tavoitteena on varmistaa viraston uuden strategian tehokas to-

teutus, viraston toiminnan ja sen re-surssien käytön joustavuus ja yhteis-

työn lisääminen läpi viraston sekä asia-kaskeskeisyyden lisääminen. Uusi orga-

nisaatio otettiin käyttöön vuoden 2013 alussa.

Viraston tulospalkkiojärjestelmää kehi-tettiin vuoden 2012 aikana ja uudistettu

tulospalkkiojärjestelmä on käytössä vuoden 2013 alusta alkaen.

Viestintäviraston henkilöstön työhyvin-voinnin taso oli toimintavuoden aikana

hyvä. Henkilöstön työtyytyväisyys oli VM Baro -tutkimustulosten perusteella muuta valtionhallintoa paremmalla ta-

solla. Henkilöstön työtyytyväisyys oli 3,51 asteikolla 1-5.

Viestintäviraston henkilöstön määrä

vuonna 2012 oli 251,1 henkilötyövuot-ta.

Talous tasapainossa

Viestintävirasto kattaa pääosan menois-

taan keräämillään tuloilla. Viestintävi-rasto on valtion talousarviossa netto-budjetoitu virasto. Maksullisen toimin-

nan tuottojen arvio vuoden 2012 talo-usarviossa oli 29 miljoonaa euroa ja

toteutuma 27,1 miljoonaa euroa. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot

kertyvät radiolähettimien taajuusmak-suista, viestintäverkon numerointimak-

suista ja verkkotunnusmaksuista. Myös valtion televisio- ja radiorahastolta las-kutettu korvaus rahastoon kerättävien

maksujen perimisestä on maksullisen toiminnan tuloa.

Veronluonteisten maksujen tuloarvio vuonna 2012 oli 5,9 miljoonaa euroa ja

toteutuma 6,2 miljoonaa euroa.

Veronluonteisia tuloja ovat viestintä-markkinamaksut, tietoturvamaksut,

postitoiminnan valvontamaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan valvonta-maksut.

Toiminnan kulut vuonna 2012 olivat

34,7 miljoonaa euroa, kun kulut edelli-senä vuonna olivat 33,9 miljoonaa eu-roa. Kulujen nousu johtuu henkilöstöku-

lujen kasvusta, jonka aiheutti mm. laa-jeneva NCSA-toiminta.

Taseen loppusumma vuonna 2012 oli 14,1 miljoonaa euroa.

VUOSIKERTOMUS 2012 11

27 090 000

9 143 000

2 229 000

3 445 000

2 646 000

9 627 000

0 10 000 000 20 000 000 30 000 000

Yhteensä

Korvaus valtion tv- ja radiorahastosta

Muut maksut

Internetin verkkotunnusmaksut

Viestintäverkon numerointimaksut

Taajuusmaksut

Maksullisen toiminnan tuottojen jakauma maksulajeittain (euroa)

6 169 000

184 000

1 188 000

1 489 000

484 000

2 824 000

0 2 000 000 4 000 000 6 000 000

Yhteensä

Varmennemaksut

Tv- ja radiotoiminnan valvontamaksut

Postitoiminnan valvontamaksut

Tietoturvamaksut

Viestintämarkkinamaksut

Veronluonteisten maksujen jakauma maksulajeittain (euroa)

VUOSIKERTOMUS 2012 12

34 990 000

-291 000

2 454 000

2 295 000

9 313 000

3 049 000

17 867 000

303 000

-5 000 000 5 000 000 15 000 000 25 000 000 35 000 000

Yhteensä

Valmistus omaan käyttöön

Pääomakustannukset

Muut kustannukset

Palvelujen ostot

Vuokrat

Henkilöstökustannukset

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Viraston kokonaiskustannukset (euroa)

VUOSIKERTOMUS 2012 13

Tuotto ja kululaskelma

1.1.2012 - 31.12.2012 1.1.2011 - 31.12.2011

TOIMINNAN TUOTOT

Maksullisen toiminnan tuotot 27 090 124,07

28 187

365,50

Muut toiminnan tuotot 45 685,69

27 135

809,76 51 475,20

28 238

840,70

TOIMINNAN KULUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -303 311,62 -267 664,04

Henkilöstökulut -17 867 234,58

-16 815

549,62

Vuokrat -3 049 424,75

-2 964

597,32

Palvelujen ostot -9 313 160,09

-9 797

991,13

Muut kulut -2 294 480,60

-2 284

258,62

Valmistus omaan käyttöön (-) 290 638,35 409 509,28

Poistot -2 213 002,08

-34 749

975,37

-2 214

372,76

-33 934

924,21

JÄÄMÄ I

-7 614

165,61 -5 696 083,51

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot 14 441,71 22 326,06

Rahoituskulut -156,68 14 285,03 -274,46 22 051,60

SATUNNAISET TUOTOT JA KU-

LUT

Satunnaiset tuotot 1 009,13 499,11

Satunnaiset kulut 0,00 1 009,13 0,00 499,11

JÄÄMÄ II

-7 598

871,45 -5 673 532,80

SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA

KULUT

Tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00

Kulut

Elinkeinoelämälle -2 947 119,00

-2 947

119,00 0,00 0,00

VUOSIKERTOMUS 2012 14

JÄÄMÄ III

-10 545

990,45 -5 673 532,80

TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAK-

SUISTA

Verot ja veronluonteiset maksut 6 233 610,00 5 693 245,00

Perityt arvonlisäverot 3 558,78 8 873,60

Suoritetut arvonlisäverot -3 122 129,51 3 115 039,27

-3 415

506,77 2 286 611,83

TILIKAUDEN TUOTTO-

/KULUJÄÄMÄ

-7 430

951,18 -3 386 920,97

VUOSIKERTOMUS 2012 15

Tase

31.12.2012 31.12.2011

VASTAAVAA

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ-

AIKAISET SIJOITUKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat oikeudet

1 252

316,96

1 144

294,81

Muut pitkävaikutteiset menot

3 542

417,55

2 896

967,42

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

5 442

823,05

10 237

557,56

5 392

088,90 9 433 351,13

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Koneet ja laitteet

1 607

280,62

1 752

399,13

Kalusteet 102 118,92 1 709 399,54 118 906,61 1 871 305,74

KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT

PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Käyttöomaisuusarvopaperit 0,00 0,00 0,00 0,00

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT

PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ

11 946

957,10

11 304

656,87

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

LYHYTAIKAISET SAAMISET

Myyntisaamiset

2 105

877,82

2 065

340,98

Siirtosaamiset 57 663,30 84 595,93

Muut lyhytaikaiset saamiset 135,29 0,00

Ennakkomaksut 350,00 2 164 026,41 0,00 2 149 936,91

RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOI-

TUSVARAT

Kassatilit 1 175,30 2 146,30

Tiliviraston tulotilit 2 679,19 3 854,49 25 524,73 27 671,03

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 2 167 880,90 2 177 607,94

VASTAAVAA YHTEENSÄ

14 114

838,00

13 482

264,81

31.12.2012 31.12.2011

VUOSIKERTOMUS 2012 16

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

VALTION PÄÄOMA

Valtion pääoma 1.1.1998 -4 536 724,10 -4 536 724,10

Edellisten tilikausien pääoman muu-

tos -5 776 631,62 -7 395 981,11

Pääoman siirrot 357 571,03 5 006 270,46

Tilikauden tuotto-/kulujäämä -7 430 951,18 -17 386 735,87 -3 386 920,97 -10 313 355,72

VIERAS PÄÄOMA

PITKÄAIKAINEN Muut pitkäaikaiset velat 3 352 004,36 3 352 004,36 2 266 604,08 2 266 604,08

LYHYTAIKAINEN

Talousarvion ulkopuolella olevien valtion

rahastojen yhdystilit 14 420 337,51 7 876 977,07

Saadut ennakot 5 707 502,18 5 628 731,44

Ostovelat 1 511 415,16 2 023 324,16

Tilivirastojen väliset tilitykset 449 721,02 351 958,17

Edelleen tilitettävät erät 648 039,27 384 918,82

Siirtovelat 5 404 814,00 5 249 403,52

Muut lyhytaikaiset velat 7 740,37 28 149 569,51 13 703,27 21 529 016,45

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 31 501 573,87 23 795 620,53

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 14 114 838,00 13 482 264,81

Yhteystiedot PL 313

Itämerenkatu 3A

00181 Helsinki

puh: 09 69 661

fax: 09 6966 410

www.viestintävirasto.fi