VUOSIKATSAUS 2017 - ESEES E O | Vuosikatsaus 2017 5. GWh, mikä oli 2 GWh vähemmän kuin vuonna...

VUOSIKATSAUS

2017ETELÄ-SAVON ENERGIA OY

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Vuosi 2017 oli hieman edellisvuotta lämpi-mämpi, ja pitkän ajan keskiarvoa vertail-taessa varsin lämmin. Vuosittain seurattava lämmöntarveluku oli 4 352 (4 440 vuonna 2016). Lämmöntarveluku kertoo lämmitys-tarpeen määrästä, ja budjetti oli laadittu lämmöntarveluvun 4 150 mukaan.

4. 5.Etelä-Savon Energia Oy | Vuosikatsaus 2017

GWh, mikä oli 2 GWh vähemmän kuin vuonna 2016 (394 GWh). Kaukolämmön erillistuo-tantokohteiden osuus tästä oli vuonna 2017 yhteensä 9,3 GWh (9,6 GWh). Teollisuuslämpöä ja -höyryä myytiin 26 GWh (25 GWh). ESEn lämmön kokonaismyynti oli näin ollen 418 GWh (419 GWh).

Elokuun loppuun mennessä ESE myi sähköä 167,7 GWh, eli vajaan toimintavuoden vuok-si määrä jäi selvästi edellisvuotta (258 GWh) pienemmäksi. Määrästä myytiin vähittäismyyn-tinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 124 GWh (196 GWh), eli yhtiö myi noin 74 % omalla jakeluverkkoalueellaan myydystä sähköstä. Oman jakeluverkkoalueen ulkopuolelle myytiin 43 GWh (61 GWh).

Pursialan voimalaitos tuotti sähköä 139 GWh (163,4 GWh), ja osakkuusvoimalaitosten osuus oli 66,6 GWh (67,2 GWh). Pursialan voimalaitok-sen sähköntuotannon teoreettinen vuosikapa-siteetti on noin 400 GWh.

ESE-Verkko Oy:n vuoden 2016 sähkönsiirto-määrä oli 339 GWh (339 GWh vuonna 2016), eli siirtomäärä oli samalla tasolla kuin edel-lisvuotena. Liikevaihto toteutui kuitenkin noin 230 000 euroa budjetoitua parempana ja tulos merkittävästi budjetoitua parempa-na. Tuottotason suuret muutokset johtuvat korkojen laskusta sekä sähkömarkkinalaissa

Euroopan unionissa ei tapahtunut päästökaup-paan liittyviä mainittavia muutoksia. Sähkön pörssihinta pysyi alhaisena energiatehokkuu-den parantumisen, matalan taloussuhdanteen ja tuetun uusiutuvan tuulienergian suurten tuotantomäärien vuoksi. Suomen aluehin-nan keskiavo oli 33,19 €/MWh vuonna 2017. Toiminnallisesti vuosi onnistui hyvin ilman erityisiä ympäristöä kuormittavia häiriöitä tai ongelmia.

Kaukolämpöä myytiin toimintavuonna 392

määritellystä uudesta valvontamallista. Mikäli korkotaso ei nouse ja valvontamalli säilyy enti-sellään, siirtoliiketoiminnan tuottotaso laskee tulevaisuudessa.

ESE-Tekniikka Oy:n liiketoiminta koostuu huolto- ja asennustoiminnoista. Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa (3,4 miljoonaa euroa vuonna 2016). Voitto ennen satunnaisia eriä oli 40 200 euroa, ja se oli merkittävästi edellisvuotta pienempi. Tuloksen heikentymistä selittävät edellisenä vuotena rakennettu Haminan Mäkelänkankaan aurin-kopuisto sekä ESE-Verkon asennustoiminnan yksikköhintojen lasku vuonna 2017.

VOIMALAITOKSEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN

ESEn tulokseen vaikuttaa merkittäväs-ti Pursialan voimalaitoksen toiminta. Voimalaitokselle rakennetun kaukolämpöakun ansiosta on saatu uusittua ajosuunnitelmia ja pienennettyä polttoainekäyttöjä. Tämä on tar-koittanut myös uusia ajomalleja voimalaitok-sen kaikille kolmelle kattilalle. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vähän lauhde- ja apu-jäähdytinsähköä ja optimoida lämmöntuotanto kaukolämpöakkua hyödyntäen. Käytännössä kalliin lauhdesähkön tuotanto on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan pienentänyt polttoaineen kokonaiskäyttöä vuositasolla. Erityisesti tähän pyrittiin asentamalla Pursialan kakkoskattilaan ns. reduktioventtiilit, joiden avulla voidaan tarvittaessa välttää sähköntuo-tanto kokonaan ja käyttää kattilaa pelkkänä lämpölaitoksena.

Tuottavuutta parannetaan myös uudella polt-toainestrategialla, jonka mukaisesti pyritään pääsemään eroon ns. tienvarsikasoista ja ottamaan polttoaine vastaan vain omaan ter-minaaliin tai suoraan voimalaitokselle. Lisäksi kuluneen vuoden aikana valmistui projekti, jossa uusittiin Pursialan voimalaitoksen poltto-aineen vastaanotto. Investointi maksaa lähes 14 miljoonaa euroa, mutta parantaa huomatta-vasti laitoksen käytettävyyttä ja huoltovarmuut-ta pitkälle tulevaisuuteen.

6. Etelä-Savon Energia Oy | Vuosikatsaus 2017

Oy avasi Mikkelin Graanille toisen biokaasun tankkausaseman. ESE hankki vuonna 2017 useita kaasuajoneuvoja, ja vuonna 2018 niitä hankitaan lisää. ESE on aktiivisesti mukana luomassa Suomeen päästötöntä kotimaista liikennekulttuuria.

HINNAT

ESE uudisti 1.1.2017 kaukolämmön hinnoittelu-rakenteensa siirtymällä kaukolämmön kausi-hinnoitteluun. Malli perustuu vuodenaikoihin, ja hinta muuttuu kuukausittain tuotantokus-tannusten mukaan. Hintamuutos tehtiin sekä Rento- että Nuuka-tuotteisiin.

ESE-Verkko korotti sähkön siirtohintaa 1.1.2017 keskimäärin 7,9 %. Korotuksen jälkeen hinnat ovat 2,5 % korkeammat kuin vuonna 2013. Kaukolämmön ja sähköenergian hintoihin ei tehty muutoksia.

Kaukolämmön energianhintaa ja perusmaksua korotettiin 1.1.2018 2,3 %.

TALOUS

Konsernin liikevaihto laski hieman vuoden 2016 tasosta ja oli 48,3 miljoonaa euroa (51,3 miljoonaa euroa vuonna 2016). Liiketoiminnan tulos oli jälleen edellisvuotta parempi 3,5 miljoonaa euroa (2,6 miljoonaa euroa vuonna 2016). Suurin syy tuloksen parantumiseen on Pursialan voimalaitoksen toiminnan merkittävä tehostuminen. Toki toimintaa on tehostettu läpi koko organisaation kaikissa liiketoiminnoissa.

Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä muille sidosryhmille vuodesta 2017.

Erkki Karppanen

toimitusjohtaja

SÄHKÖN MYYNTI

Vuoden merkittävimpiä saavutuksia oli maa-kunnallisen yhteistyön aloittaminen Suur-Savon Sähkö Oy:n kanssa sähkönmyynnin turvaami-seksi. Etelä-Savon Energia on toiminut säh-könmyyjänä loppuasiakkaille koko historiansa, yli 100 vuoden ajan. Toimiala on kuitenkin voimakkaassa ja nopeassa murroksessa, ja siksi oli tärkeää perustaa uusi Lumme Energia Oy.

Lumme Energia Oy on Etelä-Savon Energia Oy:n (20,6 %) ja Suur-Savon Sähkö Oy:n (79,4 %) yh-dessä omistama sähkönmyynti- ja palveluyhtiö, johon siirtyi 1.9.2017 liiketoimintoja molemmis-ta omistajayhtiöistä. Lumme Energia Oy myy sähköenergiaa koko valtakuntaan, mutta toimii myös omistajiensa ja kumppaneidensa palvelu-yhtiönä esimerkiksi asiakaspalvelu-, laskutus- ja perintäasioissa. Lumme Energia kehittää lisäksi pientuotantoa ja sähköautojen latauspisteitä sekä tuottaa palveluita laajasti sähköverkko- ja kaukolämpöyhtiöille.

UUDET ENERGIARATKAISUT

Aurinkoliiketoimintojen liikevaihto ja tulos jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Suurin ponnistus oli Pitkäjärven aurinkopuiston rakentaminen. ESE lahjoittaa aurinkopuistosta myytyjen pa-neeleiden tuoton kahdenkymmenen vuoden ajan hyväntekeväisyyteen Sun Mikkelin kautta. Pitkäjärven aurinkovoimalaitos toimii myös tutkimusalustana, missä voidaan tutkia erilaisia aurinkopaneeleita sekä telineratkaisuja.

Valvomo- ja joustotuotteiden kehitystyö on ollut aktiivista, ja ensimmäiset kaupalliset toi-mitukset otetaan käyttöön vuonna 2018. Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että aurinkoliiketoi-minnoista onkin tulossa ESEn voimakkaimmin kasvavaa liiketoimintaa lähivuosina.

Biokaasuun liittyvät liiketoiminnat kehittyivät strategian mukaisesti merkittävästi vuonna 2017. BioHauki Oy:n biojalostamo vihittiin käyttöön Haukivuorella 22. elokuuta, ja lop-puvuodesta käynnistyivät BioSairila Oy:n biojalostamon rakennustyöt. Lisäksi BioSairila

ENERGIALIIKETOIMINTA

Vuonna 2017 Energialiiketoiminnoissa tehtiin suuria muutoksia. Vuoden alussa pe-rustettiin Uudet Liiketoiminnot, johon siirtyi henkilöstöä niin ESE-Tekniikka Oy:stä kuin hallinnostakin. Sähkönmyyntiliiketoiminnot siirtyivät 1.9.2017 alkaen liiketoimintakau-palla Lumme Energia Oy:hyn, joka perus-tettiin yhdessä Suur-Savon Sähkö Oy:n kanssa. Henkilöstöä Lumme Energiaan siirtyi 10, joista vakituisia oli 7.

SÄHKÖNMYYNTI

Vuoden merkittävimpiä saavutuksia oli maa-kunnallisen yhteistyön aloittaminen Suur-Savon Sähkö Oy:n kanssa sähkönmyynnin turvaamiseksi. Etelä-Savon Energia on toiminut sähkönmyyjänä loppuasiakkaille koko histo-riansa, yli 100 vuoden ajan. Sähkönmyynnin suurimpia muutoksia oli vuonna 1995 toteu-tettu sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailul-le, jolloin sähkön siirto sekä energian myynti erotettiin toisistaan. Kilpailu sähköenergian myynnissä on voimistunut varsinkin kuluvalla vuosikymmenellä.

Suomessa toimii laskentatavasta riippuen 70–100 sähkönmyyjää. Hintakilpailu on rajua, ja uuden Datahubin myötä markkinoille tullee lähivuosina lisää uusia kansainvälisiä toimijoita. Myös järjestelmäkustannukset ovat nousseet rajusti. Näihin haasteisiin Lumme Energia Oy on vastaus ja vankka eteläsavolainen turva. Yhtiön ensimmäiset kuukaudet ovat lähteneet hyvin liikkeelle muutosten sekä mahdollisuuk-sien merkeissä.

Lumme Energia Oy on Etelä-Savon Energia Oy:n (20,6 %) ja Suur-Savon Sähkö Oy:n (79,4 %) yh-dessä omistama sähkönmyynti- ja palveluyhtiö, johon siirtyi 1.9.2017 liiketoimintoja molemmis-ta omistajayhtiöistä. Lumme Energia Oy myy sähköenergiaa koko valtakuntaan, mutta toimii myös omistajiensa ja kumppaneidensa palvelu-yhtiönä esimerkiksi asiakaspalvelu-, laskutus- ja perintäasioissa. Lumme Energia kehittää lisäksi pientuotantoa ja sähköautojen latauspisteitä sekä tuottaa palveluita laajasti sähköverkko- ja kaukolämpöyhtiöille.

Lumme Energiaan siirtynyt henkilöstö on muuttanut yhteisiin tiloihin Mikkelin Otto Mannisenkadulle. Vuorikatu 19:n aikaisemmat asiakaspalvelutilat on otettu uuteen käyttöön. Lumme Energia Oy vastaa myös sähkönmyyn-tiin liittyvästä hankinta- ja suojaustoiminnasta.

KAUKOLÄMPÖ

Vuosi 2017 oli kaukolämpörakentamisessa liki yhtä kiireinen kuin edellinenkin. Uutta kau-kolämpölinjaa rakennettiin Mikkelissä noin 4 km, josta nettolisäystä verkostoon oli 3,1 km. Merkittäviä kohteita olivat kesän 2017 asun-tomessualue, valtatie 5:n loput rakennustyöt Mikkelin kohdalla, Kalevankankaan urheilukes-kittymän rakentaminen sekä sairaala-alueen rakennustyöt. Lisäksi rakennettiin useampia uusia kerrostaloja ja palvelutaloja.

Ristiinan taajamassa saatiin toimimaan uusi Kitereentien biolämpökeskus, ja lisäksi saatiin rakennettua automatiikka jo olemassa olleen Koulukeskuksen lämpökeskuksen kanssa. ESE rakensi Ristiinaan myös aurinkokeräinkentän yhdessä mikkeliläisen Savo-Solar Oy:n kanssa.


AURINKO

Aurinkoliiketoimintojen suurin ponnistus oli Pitkäjärven aurinkopuiston rakentaminen. Sähköntuotanto alkoi heinäkuussa, ja laitos on valmis. Laitos nimettiin Sun Mikkeliksi, ja kump-paneiksi on jo saatu useita yrityksiä ja yksityis-henkilöitä. ESE lahjoittaa myytyjen paneeleiden tuoton hyväntekeväisyyteen Sun Mikkelin kaut-ta kahdenkymmenen vuoden ajan. Pitkäjärven aurinkovoimalaitos toimii myös tutkimusalus-tana, missä voidaan tutkia erilaisia aurinko-paneeleita sekä telineratkaisuita. Laitosalue toimii lisäksi mm. auringonsäteilyn mittausalu-eena sekä valvomotuotteiden pilottikohteena. Yhteistyötä on myös eri koulutusorganisaatioi-den kanssa.

Valvomo- ja joustotuotteiden kehitystyö on ollut aktiivista, ja ensimmäiset kaupalliset toimitukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2018. ESEllä on myös tuulivoiman ja kauko-lämmön joustoihin liittyviä kehityshankkeita, ja aurinkoliiketoiminnoista onkin tulossa yhtiön kasvavin liiketoiminta.

Uusi biohakkeen ja aurinkoenergian yhteistuo-tannolla tehty kaukolämpö toi Mikkelin kaupun-gille EU:n ja Euroheat & Powerin ylläpitämän kansainvälisen Celsius Cityn pääpalkinnon. Ristiinasta onkin tullut suomalaisen kauko-lämpöosaamisen päästötön malliesimerkki. Myös Metsäkoulun yhteydessä ollut öljypoh-jainen lämmöntuotanto korvataan uudella hakelämpökeskuksella, jonka käyttöönotto on heti vuoden 2018 alkupuolella. Metsäkoulu on ESEn viimeinen pelkästään öljyyn perustuva lämmityskohde.

Myös Rokkalan lämpökeskuksella siirryttiin ke-vyeen polttoöljyyn, ja ESE luopui vuonna 2017 raskaan polttoöljyn käytöstä. Tällä on merkittä-viä vaikutuksia mm. rikkipäästöihin. Vuosi 2018 on Etelä-Savon Energian kaukolämmön 60-vuo-tisjuhlavuosi, jonka aikana järjestetään useita teeman mukaisia tilaisuuksia. Varsinainen pääjuhla on 1.10.2018.

Uusien teknologioiden saralla on rakennettu Mikkelin jäähallin ja uuden Stadiumin ym-pärille kylmäratkaisua, johon sisältyy myös energian talteenottoa. Uusi jäähdytyslaitteisto otetaan käyttöön vuonna 2018, ja samalla jäähallin ammoniakkilaitteet siirtyvät ESElle. Kylmätoimintoja on määrä laajentaa myös tulevaisuudessa, ja Kalevankangas on merkit-tävä pilottikohde ESEn uusien liiketoimintojen tutkimisessa.

BIOKAASU

Biokaasuliiketoiminta kasvoi Etelä-Savon Energiassa merkittävästi vuonna 2017. ESEn yli 50-prosenttisesti omistama Biohauki Oy sai rakennustyöt valmiiksi Haukivuorella, ja biokaasun tuotanto sekä jakelu ovat alkaneet. Lisäksi biokaasua voidaan polttaa lämmöksi, mikä hyödynnetään Haukivuoren taajaman kaukolämpöverkossa. ESEn osin omistama BioSairila Oy avasi Mikkelin Graanille toisen bio-kaasun tankkausaseman. ESE hankki vuonna 2017 useita kaasuajoneuvoja, ja vuonna 2018 niitä hankitaan lisää. ESE on näin ollen aktiivi-sesti mukana luomassa Suomeen päästötöntä kotimaista liikennekulttuuria.

KAUKOLÄMMÖN MYYNTI, RAKENNUSTILAVUUS, 1000 X M3

KAUKOLÄMMÖN TILAUSTEHO

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2015 2016 20170 0

0

2015 2015

2015

2016 2016

2016

2017 2017

2017

502 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

50

100

100

150

150

200

200

250

250

300

300

350

400

354,8 GWh

253,0 MWh

10 263

393,4 GWh

265,5 MWh

265,5 MWh

392,6 GWh

267,6 MWh

267,6 MWh


koko vuoden ajan alhaisena, vaikkakin hieman edellisvuotta korkeampana. Vuoden keskiarvo oli 33,19 €/MWh. Tämän vuoksi Pursialan säh-köntuotanto oli valtaosin vastapainesähköä, ja lauhdesähkön tuotanto pyrittiin minimoimaan.

POLTTOAINEET

Polttoaineita hankitaan suoraan tuotanto-laitoksille toimitettuna, ja tämän lisäksi var-muusvarastoidaan pääasiassa rankapuuta ja rankahaketta polttoaineterminaaleihin. Myös polttoturvetta ja polttoöljyä varmuusvarastoi-daan. Pääosa polttoaineista tulee käyttöpaikalle metsä- ja turvealan toimijoiden toimittamana. Olennainen osa voimaliiketoiminnan kiinteiden polttoaineiden hankintaa on alueen teollisten toimijoiden toimittama teollisuuden puutähde. Konserniyhtiö OOO ESEltä hankitun poltto-aineen osuus voimaliiketoiminnan kaikista polttoaineista oli noin 5 %. Voimaliiketoiminnan vuoden 2017 polttoaineista 78,3 % oli ener-giapuuta, 20,4 % polttoturvetta ja 1,3 % polttoöljyä.

KUNNOSSAPITO

Voimalaitosten käytettävyydet olivat vuoden aikana hyvät. Pursiala 1:n käytönaikainen ener-giakäytettävyys oli 99,8 % ja Pursiala 2:n 98,9 %. Vuotuiset kesäajan huoltoseisokit saatiin pääosin vietyä läpi suunnitellusti. Tästä poikke-si olennaisesti vain Pursiala 1, jonka voimalai-tosyksikön huolto kesti ajateltua pidempään. Syynä oli se, että kattilan muurausten korjaa-mistarve oli odotettua suurempi.

YMPÄRISTÖASIAT

Voimaliiketoiminnan vuoden 2017 hiilidiok-sidipäästöt olivat yhteensä 59 898 tonnia. Ilmaisena jaettavat päästöoikeudet riittivät kat-tamaan merkittävän osan sähkön- ja lämmön-tuotannon päästöistä. Lauhdesähkön tuotan-non minimoiminen on parantanut toiminnan kokonaishyötysuhdetta. .

VOIMALIIKETOIMINTA

Etelä-Savon Energia Oy:llä on kaukoläm-mön ja sähkön yhteistuotantolaitos Mikkelin Pursialassa. Pursialan voimalaitoskokonaisuu-den muodostaa kaksi voimalaitosyksikköä ja yksi lämmityskattila. Tämän lisäksi kaukolämpöverk-koon on kytketty Tikkalan lämpö- ja höyrykeskus sekä seitsemän huippu- ja varalämpökeskusta. Kaikkia kattiloita käytetään Pursialan voima-laitoksen valvomosta käsin. Kaukolämpö tuo-tetaan Mikkelin kaukolämpöverkkoon, ja sähkö myydään markkinahinnalla sähköpörssiin. Voimaliiketoiminnalla on lisäksi teollisuusläm-mön ja -höyryn myyntiin liittyvää yhteistyötä alueen teollisten toimijoiden kanssa.

TUOTANTO

Vuosi 2017 oli 20 edeltävän vuoden keskiarvoon verrattuna hieman lämpimämpi. Varsinaiset talvikuu-kaudet olivat hyvin lauhoja, kun taas kevät-, kesä- ja syyskuukaudet olivat keskimääräistä viileämpiä. Kevät oli kuiva, mutta keskikesästä vuoden loppuun sadanta oli suurta.

Kaukolämmön tuotannon toteuma oli voimaliiketoi-minnassa 419 GWh ja sähkön tuotannon toteuma 139 GWh. Teollisuuslämmön ja -höyryn tuotanto oli yhteensä 26 GWh. Sähköpörssin aluehinta pysyi

Polttoöljy

Polttoturve

Energiapuu

POLTTOAINEET, YHT. 736 GWH

576,1 GWh

150,5 GWh

9,6 GWh

POLTTOAINEEN VASTAANOTON UUSIMINEN

Pursialan voimalaitoksen polttoaineenvastaan-otto saatiin uusittua vuoden loppuun men-nessä. Vastaanottoon rakennettiin läpiajettava kolmipaikkainen vastaanottorakennus, seu-lomo-murskaamo, 7 500 kuutiometrin hake-siilo ja kuljetinjärjestelmä. Vastaanotto mah-dollistaa puskurivarastoitavan polttoaineen osittaisen säilyttämisen katon alla avokentän sijaan. Uudet rakenteet ja uusi toiminta-malli parantavat myös puskurivarastoinnin huoltovarmuustasoa.


Muutoin määräaikaisia työsuhteita on joko vakinaistettu tai jatkettu. Maastosuunnittelijan tehtävä päätettiin kokeilun jälkeen vakinaistaa vuonna 2017.

Kalustoon lisättiin pitkä perävaunu työmaa-tarvikkeiden kuljettamista varten. Mikkelin yliopistokeskuksen kanssa aloitettiin kärkimie-hille suunnattu Kymppi-koulutus, ja toiminnan-kehityshanketta jatkettiin siirtymällä tableteilla toimiviin sähköisiin pöytäkirjoihin.

HUOLTOPALVELUT

Energiansäästöön tähtäävä Mikkelin kaupun-gin valaisinvaihtoprojekti saatiin päätökseen. Lisäksi saatiin päätökseen liikennevaloristeyksi-en keskusohjausjärjestelemän uudistushanke.

ASENNUSPALVELUT

Mikkelin Pitkäjärvelle rakennettiin Etelä-Savon Energia Oy:n omistama 300 kWp:n aurinkosäh-kövoimalaitos. Lisäksi asennettiin pienempiä aurinkosähköyksiköitä asuinrakennusten ja julkisten rakennusten yhteyteen.

Metsä-Sairilan jäteaseman alueella saneerattiin sisäistä jakeluverkkoa.

ESE-Verkon töiden osuus liikevaihdosta oli noin 847 000 euroa, mistä suurin osa muodostui yksikköhintaisista työkohteista Emolan, Visulahden sekä Lehmuskylän alueel-la. Muuntamoita uusittiin Jäähallilla sekä Urheilupuistossa.

Mikkelin kaupungin valaistusverkkoa sanee-rattiin Raviradantien katuremontin yhtey-dessä, ESE-Verkon työkohteiden yhteydessä Lehmuskylässä, Lähemäellä ja Emolassa sekä Järvi-Suomen Energia Oy:n kohteiden yhtey-dessä Anttolassa, Haukivuorella ja Ristiinassa. Katuvalojen uudisrakentamista tehtiin Asuntomessualueella, Tuukkasen alueella Vemmelkaaressa sekä Nikarantiellä Tuskussa.

Teollisuuskohteista voidaan mainita Mölnlycken

Budjetinseurannan mukainen tulos oli 13 800 euroa, mikä alitti budjetoidun 79 600 eurolla. Tulosta painoivat ESE-Verkon yksikköhinto-jen putoaminen kilpailutuksen myötä sekä aurinkosähkötyöryhmän yliresursointi. Myös kiinteät kustannukset olivat noin 113 000 euroa budjetoitua suuremmat mm. aurinkosähkötyö-ryhmän varustamisen vuoksi.

Henkilöstössä suurimmat muutokset tapah-tuivat asentajapuolella, jossa palkattiin vaki-tuiseen työsuhteeseen yksi asentajaryhmä.

ESETEKNIIKKA OY

Kuluneen vuoden liikevaihto ylitti bud-jetoidun neljänneksellä ja oli 2,7 mil-joonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat Mikkelin kaupungin valaistuskohteisiin saatu lisärahoitus sekä ESE-Verkko Oy:n lisätyökohteet.

laajennuksen muuntamo ja keskijännitekojeis-to sekä ESEn voimalaitoksen polttoaineenvas-taanoton keskijännitekaapelointi.

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN JÄLKEEN

Parhaillaan tarkastetaan Mikkelin kaupungin valaistuverkon keskuksia.

YHTIÖN TULEVAISUUDESTA

ESE-Tekniikka Oy pyrkii tarjoamaan aurinkolii-ketoiminnoille tarvittavat operatiiviset resurssit aurinkosähköhankkeiden tarpeisiin ja laajen-tamaan siten liiketoimintaa. Lisäksi etsitään yhteistyökumppania sähköverkkoon liittyvien KVR-urakoiden toteuttamiseen ja osallistu-taan lähialueella toteutettavan hankkeen tarjouslaskentaan.

Näiden lisäksi tarkastellaan yhteistyömahdol-lisuuksia muiden kaupunkikonserniyhtiöiden kanssa.

LIIKEVAIHDON JAKAUMA 2017

Huoltopalvelut

Asennustoiminta

83 %

17 %


kV:n maakaapeliverkkoon.

Uusia puistomuuntamoita asennettiin 14 kap-paletta ja uutta sähköverkkoa rakennettiin 27 km. Vuoden aikana purettiin 17 vanhaa muun-tamoa ja 16 km sähköverkkoa.

Suurimmat työkohteet olivat kaapelointityöt Siekkilän ja Kirjalan sähköasemien välisellä alueella, Emolassa, Savisillassa, Rantakylässä ja Visulahdessa.

Uusia kulutusliittymiä tuli 62 kappaletta ja pientuotannon liittymiä 24 kpl. Pientuotannon liittymämäärä oli yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden aikana ei ollut pahoja myrskyjä, ja kes-keytysaika pysyi edelleen hyvin pienenä. Suuri osa katkoista oli suunniteltuja työkeskeytyksiä.

HINNOITTELU

Vuodeksi 2017 siirtohintoja korotettiin 7,9 %. Korotuksen jälkeen ESE-Verkon siirtohinnat ovat noin 2,5 % korkeammat kuin vuonna 2013.

ESE-Verkon edelliseltä valvontajaksolta siir-tynyt ylituotto poistui vuonna 2016 alkaneen uuden valvontajakson kahden ensimmäi-sen vuoden aikana, ja ESE-Verkko on nyt alituottotilanteessa.

ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

ESE-Verkko Oy:n toiminta jatkuu ennallaan ja omaa verkkoaluetta kehittäen. Rakentamista ohjaa sähkömarkkinalain mukaisesti vuosiksi 2015–2019 laadittu sähköverkon kehittämis-suunnitelma, jonka seuraava seurantaraportti toimitetaan Energiavirastolle kesäkuussa 2018.

Jakeluvarmuutta parannetaan rakentamalla säävarmaa kaapeliverkkoa. Keskijänniteverkon kaapelointiaste on nyt 61 %, ja asemakaa-va-alueiden kaapelointi on jo nyt hyvin kattavaa.

Asemakaava-alueiden keskijänniteverkko on kokonaan kaapeloitu vuoden 2020 loppuun

Sähkön siirtomäärä oli 338 GWh (339 GWh vuonna 2016). Viime vuosina siirtomäärä on vaihdellut hyvin vähän.

VERKONRAKENNUS, PERUSPARANNUS JA KUNNOSSAPITO

Verkonrakennuksessa jatkettiin edelleen 20 kV -verkon maakaapelointia ja vanhojen muun-tamoiden uusintaa. Töiden tuloksena yli 600 asiakkaan sähkönjakelu siirtyi säävarmaan 20

ESEVERKKO OY

ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta omalla sähköverkkolupa-alueellaan. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää sähkönjakeluverkkoa, johon on liitetty 24 500 käyttöpaikkaa. Jakeluverkon pituus on 1 080 km ja siihen kuuluu seitsemän 110 kV:n sähkö- ja kytkin-asemaa ja kolme 20 kV:n kytkinasemaa.

mennessä.

RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Merkittävin riski on poikkeuksellisen voimak-kaan myrskyn aiheuttamat laajat verkostotu-hot, pitkät jakelukeskeytykset ja suuret korjaus- ja korvauskustannukset. Riskiä pienennetään kaapelointia lisäämällä ja saamalla nopeasti mahdollisimman suuri osa asiakkaista kaapeli-verkon alueelle. Vahinkoriskeihin ja rahoitusris-keihin on varauduttu vakuutuksilla.

Suurimmat toimintaan liittyvät epävarmuuste-kijät ovat viranomaisvalvonnan ja sähkömark-kinan muutokset sekä teollisuusasiakkaiden sähkönkäytön muutokset.

Sähkönsiirron taloudellista tulosta valvotaan ja toimialan yhtiöille lasketaan vuosittain suurin sallittu tuotto, jota arvioidaan kumulatiivisesti neljän vuoden valvontajaksolla. Yhtiöllä ei saa olla kahta peräkkäistä valvontajaksoa, jotka näyttävät laskennallista ylituottoa.

YMPÄRISTÖ

ESE-Verkko Oy on mukana ESE-konsernin serti-fioidussa toimintajärjestelmässä, johon kuuluu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Konserni julkaisee vuosittain ympäristöraportin, jossa kuvataan kaikkien toimintojen ympäristöasiat.

Ympäristönsuojelu on osana kaikkea verkon rakentamis- ja kunnossapitotyötä, ja verkon kehitystä ohjaa osaltaan tunnistettujen ympä-ristöriskien rajoittaminen.

0

50

100

150

200

250

300

350343 GWh 331 GWh 333 GWh 337,5 GWh


Puunkorjuu ja -kuljetus hoidetaan urakoitsijoi-den kalustolla. Russkij Les:n metsistä korjattu ainespuu päätyy paikallisille sahoille ja kui-tupuun ostajille. Hakkuissa kertyy runsaasti ainespuuksi kelpaamatonta puuta, joka on poistettava hakkuualueilta metsäpalovaaran vuoksi. Ainespuuksi kelpaamattomat pölkyt jalostetaan metsäenergiahakkeeksi.

Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2017 oli kevyesti voitollinen ja hieman budjetoitua hei-kompi. Yhtiön toimintaan eivät suoraan vaikuta ruplan kurssin vaihtelut, mutta välillisesti niillä on hieman vaikutusta Venäjän metsäalan toi-mintaympäristöön. Myös puunkorjuun kannal-ta huonot talvikaudet tuovat omat ongelmansa, kun puuta kuljetetaan metsästä jalostukseen.

OOO Russkij Les:llä on FSC®-metsäsertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana toimii OOO Lesnaja sertifikatsija. Metsäsertifikaatin periaatteet määrittelevät ympäristön kannalta hyvän, sosiaalisesti hyödyllisen ja taloudellisesti kan-nattavan metsänhoidon keskeiset elementit ja vaatimukset. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2017 ongelmitta.

Metsänvuokra-alueen pinta-ala on noin 75 000 hehtaaria, ja alueen vuotuinen hakkuuoikeus on 78 700 kuutiometriä. Hakkuuoikeudesta 62 500 m3 on avohak-kuuta ja 16 200 m3 harvennushakkuuta. Metsänvuokrasopimukseen sisältyy metsänhoi-to- ja palontorjuntavelvoitteita.

Vuoden 2017 hakkuumäärät olivat yhteensä 38 054 m3. Hakkuu suoritettiin kokonaan urakoit-sijoiden kalustolla. Urakoitsijat myös ostivat hakkaamansa puun.

OOO RUSSKIJ LES

OOO Russkij Les on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama metsänvuokra- ja hakkuuyhtiö, jonka yhtiömuoto on raja-vastuuyhtiö. Yhtiön metsänvuokra-alueet ja toimisto sijaitsevat Leningradin alueel-la Tihvinän kaupungissa, joka sijaitsee Pietarin metropolikaupungista noin 200 km itään. Yhtiö työllistää suoraan 3 henki-löä kokoaikaisesti ja urakoitsijoiden kautta sesongin mukaan noin 20 henkeä lisää.

Vuoden 2014 alusta lukien on toimittu kump-paniverkostossa, jossa hakkeen raaka-ainetta saadaan monesta eri lähteestä yhteensä riittä-vä volyymi.

Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2017 oli tappiollinen. Tämä johtui emoyhtiön euro-määräisen lainan kurssivaikutuksesta, jonka aiheutti ruplan heikentyminen. Koska ruplan kurssi oli kuitenkin tuontitoiminnan kannalta keskimäärin edullinen, operatiivinen toiminta oli kannattavaa.

OOO ESE:llä on FSC®-alkuperäketjusertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana läpi ketjun toi-mii DNVGL Business Assurance Oy Ab. Alkuperäketjun sertifikaatti tarkoittaa puun alkuperän todentamista ja seuraamista metsäs-tä tuotantolaitokselle. Sertifikaatti auditoitiin ja uudelleensertifioitiin vuonna 2017 ongelmitta.

Suomeen tuotiin vuonna 2017 energiahaket-ta yhteensä 57 763 irtokuutiometriä. Hake saapuu junanvaunukuljetuksina, ja Suomen puolella on käytössä omat terminaalit Imatran Kurkvuoressa ja Mikkelin Metsä-Sairilassa. Hake kuljetetaan rajan läheisyydestä Mikkeliin me-no-paluukuljetuksin kuorma-autoilla. Aumattu ja peitetty puskurivarasto palvelee keskitalvella hyvin voimalaitoksen huippukuorman aikaista tarvetta.

Polttoaineen hankintaverkoston kehittämisek-si on tehty ratkaisuja eri toimijoiden kanssa.

OOO ESE

OOO ESE on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama haketus- ja logistiikka-yhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiö järjestää metsäenergiapuun termi-naalihaketustoiminnot ja junanvaunulo-gistiikan metsähakkeen viemiseksi Suomen puolelle. Lisäksi yhtiö tarjoaa haketuspal-veluita yhteistyökumppaneille sekä kehittää toimintaa yhdessä emoyhtiön kanssa. Yhtiö työllistää 5 henkilöä kokoaikaisesti. Yhtiö hankki vuoden aikana yhden hakkurin lisää vahvistamaan toiminnan varmuutta.

KONSERNIYHTIÖIDEN LIIKEVAIHDON KEHITYS(1000 €)

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

ETELÄ-SAVON ENERGIA OY ESE-VERKKO OY

2015

2016

2016

2014

ESE-TEKNIIKKA OY


KONSERNI TULOSLASKELMA

TILINPÄÄTÖS 2017

BUDJETTI 2017

TILINPÄÄTÖS 2016

TILINPÄÄTÖS 2015

LIIKEVAIHTO 48 360 52 405 51 348 49 212

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 2 556 102 1 772 1 973

MATERIAALIT JA PALVELUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 22 075 28 012 25 896 26 811

Ulkopuoliset palvelut 3 711 2 905 3 611 2 819

HENKILÖSTÖKULUT

Palkat ja henkilösivukulut 6 088 5 380 6 260 5 859

Eläkekulut 1 134 854 1 099 1 085

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 8 855 8 945 8 438 7 883

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 4 001 3 258 4 122 3 985

KULUT YHTEENSÄ 45 864 49 354 49 426 48 442

LIIKEVOITTO 6 769 3 153 5 335 4 028

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korko- ja rahoitustuotot 356 387 526 405

Arvonalentumiset 166

Korko- ja rahoituskulut 2 605 2 713 2 661 2 864

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

4 355 826 3 201 1 570

VÄLITTÖMÄT VEROT - 788 - 165 - 776 - 749

LASKENNALLISEN VEROVELAN OSUUS - 183 175 389

VÄHEMMISTÖOSUUDET 104

TILIKAUDEN VOITTO 3 489 661 2 606 1 212

VUOSIKATSAUS 2017 - ESEES E O | Vuosikatsaus 2017 5. GWh, mikä oli 2 GWh vähemmän kuin vuonna...

Documents

Transcript of VUOSIKATSAUS 2017 - ESEES E O | Vuosikatsaus 2017 5. GWh, mikä oli 2 GWh vähemmän kuin vuonna...