VisitKarelia.fi -teemajulkaisu

Ilomantsissa pääsiäistä vietetään kaikilla aisteilla.

s. 30

Pohjois-Karjalan teemajulkaisu | Kevät 2012

Ilon maakunta on menestys-tarinoita täynnä.

s. 32

Pohjois-Karjalassa hurmaavat arjen sujuvuus, luonto ja ihanat ihmiset.s. 6

* Sultsina on riisipuurolla täytetty tortillamainen kääryle. Pohjois-Karjalassa pääset nauttimaan näistä ja monista muis-ta maakunnan herkuista.

Pohjois-Karjala on Suomen itäisin maakun-ta, jonka keskuskaupunki on Joensuu. Maa-kunnan muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Näiden lisäksi Poh-jois-Karjalaan kuuluvat Ilomantsin, Juuan, Ke-sälahden, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Valtimon kunnat.

• Kuntia 14, joista kaupunkeja viisi

• Maakuntakeskus Joensuu

• Kärkitoimialat metsä- ja puu-, elintarvike-, muovi-, metalli- ja kiviteollisuus

• Pohjois-Karjalan kärkiyrityksiä ovat mm.: Abloy oy, John Deere, Kesla oyj, Stora Enso, Tulikivi 0yj, Nunnanlahden Uuni oy, Suomen Kiitoautot oy, Autotalo Laakkonen, Tokmanni, Broman Group/Varaosamaailma, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Mantsinen Group Ltd oy.

• Koulutusmahdollisuudet: Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkea- koulu, Pohjois-Karjalan koulutuskunta- yhtymä

• Koli on Etelä- ja Keski-Suomen korkein kohta (347 m)

• Manner-EU:n itäisin piste sijaitsee Ilomantsin kunnassa

• Yhteistä rajaa Venäjän kanssa 302 km, Niiralan rajanylityspaikalla 1,3 miljoonaa ylitystä vuosittain

• 10 % maakunnan asukkaista on tutkintoa suorittavia opiskelijoita

• Matkailukohteita mm. kansallismaisema Koli, Bomban karjalaiskylä Nurmeksessa, Outokummun kaivosmuseo, Suomen Kivi- keskus Juuassa, Kiteen eläinpuisto ja Joen- suun Taitokortteli sekä Ruunaan kosket

• Kesäisiä tapahtumia mm. Joensuun Ilosaari- rock, Rääkkylän Kihaus Folk ja Lieksan Vaski- viikko

• Liikuntatapahtumia mm. Karelia-Soutu, Vaarojen maraton, Pogostan Hiihto, Ahman- hiihto, Kolin maisemahiihto ja Ruunaan Koskihiihto

165 890

+297

21 585

2 200

Väkiluku (1.1.2012)

Muuttovoitto (vuonna 2011)

km2 on kokonaispinta-ala, josta noin 70 % on metsää

järveä, joista maakuntajärvi Pielinen on Suomen neljänneksi suurin

Pohjois-Karjalan maakunta

Pohjois-Karjala sultsinankuoressa*

Kokonaisväkiluvun kasvu (vuonna 2011)

+24

Joensuun kaupunki

73 772

569

148

Väkiluku (1.1.2012)

Uusia asuntoja (vuonna 2011)

Tontteja luovutettiin (vuonna 2011)

27 %Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita

(yli 15 v väestöstä)

• Kaupunginteatterissa katsojia 27 760 (2011)

• Museoissa kävijöitä 51 577 (2011)

• Osallistumiskertoja nuorisotoimen tapah- tumiin ja toimintaan 62 227 (2011)

2

visitkarelia.fi

Nurmes

Lieksa

Juuka

Koli

Polvijärvi

Outokumpu

Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka

Pielinen

Koitere

Höytiäinen

Pyhäselkä

Orivesi

Joensuu

Helsinki

Tukholma

Pietari

Moskova

Kontiolahti

Joensuu

Valtimo

Kesälahti

Kitee

Rääkkylä

Liperi

Ilomantsi

Tohmajärvi

Tallinna

SortavalaPetroskoi

73

6

6

75

75

74

Outokumpu 47 km

Kitee 69 km

Lieksa 93 km

Nurmes 126 km

Kuopio 137 km

Mikkeli 209 km

Lappeenranta 234 km

Jyväskylä 247 km

Tampere 394 km

Helsinki 437 km

• Lentäen noin 1 tunti

Sortavala 134 km

Petroskoi 370 km

Pietari 410 km

Tallinna 500 km

• Lentäen noin 1,5 tuntia

Etäisyys Joensuusta

9

3

Uusi lentoreitti Joensuusta TallinnaanEstonian Air aloittaa liikennöinnin Tallinna–Joensuu reitillä 26. maa-liskuuta. Kaupunkien välillä lennetään neljästi viikossa, joka maanan-tai, keskiviikko, perjantai ja sunnuntai. Matka kestää noin puolitois-ta tuntia ja lentojen hinnat alkavat 50 eurosta. Uutta reittiä lennetään 33-paikkaisella Saab 340-potkuriturbiinikalustolla.

Joensuun lentoasemalta on ennestään hyvät kulkuyhteydet pääkau-punkiseudulle, sillä Finnair ja Flybe lentävät jo Joensuusta Helsinkiin yhdeksän kertaa viikossa. Uusi reitti avaa pohjoiskarjalaisille suoran Tallinnan väylän lisäksi myös edulliset jatkoyhteydet Keski-Euroop-paan ja maailmalle. Pohjois-Karjala on nyt myös helpommin koko Baltian tavoitettavissa.

Lisätietoja: www.finnavia.fi www.estonian-air.com

Yhteishaku on käynnissä!Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Kolmella kampuksella, Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa, opis-kelee noin 15 000 ihmistä. Monialaisessa yliopistossa voi valita yli 100 pääaineen väliltä neljästä tiedekunnasta: filosofisesta tiedekunnasta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnasta, terveystieteiden tie-dekunnasta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnas-ta. Monialaisuus on avainasemassa, sillä tieteenalojen välillä tehdään paljon yhteistyötä ja -tutkimusta.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa noin 4000 opiskelijaa suorit-taa parhaillaan AMK-tutkintoaan. Halusitpa insinööriksi, medianomik-si, tradenomiksi, muotoilijaksi, musiikkipedagogiksi, agrologiksi, restonomiksi, fysioterapeutiksi, sairaanhoitajaksi, sosionomiksi tai ter-veydenhoitajaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa saat moni-puolisen koulutuksen, johon sisältyy myös aimo annos käytännönlä-heistä yhteistyötä seudun eri toimijoiden kanssa.

Haku päävalinnassa, eli ylioppilas- tai vastaavalla tutkinnolla, päättyy 3.4.2012 klo 16.15. Tutustu koulutustarjontaan osoitteissa www.uef.fi ja www.pkamk.fi

Osallistu sähköiseen hakuun osoitteessa www.yliopistohaku.fi

Pohjois-Karjalan väestö kasvaa!Lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen laskun jälkeen, vuonna 2011 Pohjois-Karjalan väkiluku kääntyi vihdoin nousuun. Muuttovoitosta Pohjois-Karjala on saanut nauttia kolmen vuoden ajan, mutta maa-kuntaan muuttavien määrä on ollut kasvussa jo lähes toistakymmen-tä vuotta. Viime vuosina Pohjois-Karjalaan on muuttanut 4000–5000 uutta asukasta vuodessa. Vuoden 2011 maakunnan väkiluku oli komea 165 890.

Lisätietoja: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Outokummusta AarrekaupunkiOutokummussa pinnan alla kytee: sankaritarut heräilevät pikkuhil-jaa eloon ja aarteenmetsästäjät valmistautuvat seikkailuun vanhan kaivoskaupungin muuttuessa Aarrekaupungiksi. Vanhalle kaivos-alueelle avataan ensi vuonna koko perheen seikkailu- ja elämyspuis-to, jossa vierailijat pääsevät erilaisten vihjeiden ja tehtävien avulla seikkailemaan aarteenetsinnän merkeissä.

Seikkailemaan pääsee onneksi jo ennen kansainvälisestikin uniikin tee-mapuiston avajaisia. Esimakua jännitykseen on tarjolla tästä keväästä lähtien, kun Vanhan kaivoksen alueella aletaan järjestää geokätkentään pohjautuvia löytöretkiä. Löytöretkissä fakta ja fiktio sekoittuvat ja histo-ria ja kansantarut yhdistyvät ainutlaatuiseksi vuorovaikutteiseksi seik-kailuksi, josta nauttivat niin luokkaretkeläiset kuin yrityksetkin.

Kesällä Outokummussa seikkaillaan myös kameroiden edessä, kun suomalaisen Aarniahauta-seikkailuelokuvan kuvaukset pyörähtävät käyntiin. Elokuva saa ensi-iltansa keväällä 2013.

Lisätietoja: www.aarrekaupunki.fi

Outokummun vanhan kaivoksen matkailukeskukselle haetaan yrit-täjää! Lisätietoja: www.hilma.fi

visitkarelia.fi

4

JulkaisutiedotJulkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjel-ma 2011–2013

Valokuvat: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuun kaupunki, Pikes 0y, Keti 0y, Karelia Expert Matkailupalvelu 0y, Stefano Unterthiner, Outokummun kaupunki, Liperin kunta, Minna Dufton, Vilma Lehtinen, Harri Mäenpää, Eija Hiltunen, Niko Nyrhinen, Ismo Pekka-rinen, Kimmo Perkkiö, Tarja Cronberg kuva-arkisto, PKKY, Topi Ylä-Mononen, Tea Karvinen, JKMM Arkkitehdit, Anna Jetsu, Joensuun Kaupunginteatteri, Joensuun Popmuusikot ry, Joensuun Tiedepuisto, Hotelli-kuntoutuskeskus Pääskynpesä, Valio oy, Porokylän leipomo oy, PK-Levy oy, Mika Vanhanen kuva-arkisto, Sanomalehti Karjalainen, PKSSK, Abloy oy, Shutterstock.

Suunnittelu ja taitto: Place Marketing oy

Painopaikka: PunaMusta oy, painosmäärä: 110 000 kpl

Sisältö

Vietä karjalainen pääsiäinen!Ilomantsissa järjestetään pääsiäisen aikaan paljon nähtävää ja koettavaa koko perheelle. Majoitu mukavasti joko hotelli-kuntoutuskeskus Pääs-kynpesässä tai Anssilan maatilalla ja vietä ikimuistoinen pääsiäinen!

Lauantaista maanantaihin (2 vrk) 7.–9.4.2012Hotelli-kuntoutuskeskus Pääskynpesä 235 € 1 hh, 185 € 2 hh / hlö, 4 hh /hlöAnssilan maatila 120 € / hlö

Perjantaista maanantaihin (3 vrk) 6.–9.4.2012Hotelli-kuntoutuskeskus Pääskynpesä 345 € 1 hh, 275 € 2 hh / hlö, 4 hh / hlöAnssilan maatila 185 € / hlö

Hintaan sisältyy: 2/3 vrk:n majoittuminen, 2/3 x aamiainen ja 1/2 x päivällinen. Pääskynpesässä lisäksi kuntosalin, sauna- ja allasosaston käyttö. Sunnuntaina 8.4. klo 11–15 pääsiäisateria Ravintola Parppeinpirtis-sä, lippu Runonlaulajan Pirttiin, jossa klo 13 kanteletuokio ja klo 14 näytte-lyn esittely, lippu Nukke- ja nalletaloon klo 13–16. Lisäksi 3 vrk:n paketissa lauantaina 7.4. iltapäivätee sultsinan kera Iljalan pappilassa.

Lisätiedot ja varaukset: puh. 0400 240 072, [email protected] Tutustu pääsiäistarjouksiin ja varaa matkasi osoitteessa VisitKarelia.fi Lue lisää pohjoiskarjalaisesta pääsiäisestä s. 28

Pärnävaaraan aukeaa koiraurheilukeskusVuosien varrella sekä huippuhiihtäjät että tavalliset kuntoilijat ovat sivakoineet Pärnävaaran urheilukeskuksen erinomaisilla hiihtoreiteil-lä ja laajalla stadionalueella on järjestetty monenlaisia kisoja. Alueel-ta löytyvät lisäksi loistavat ampumahiihdon harjoittelupaikat ympäri vuoden ja kesäisin Pärnävaaran asfaltoitu viiden kilometrin reitti tarjoaa mahdollisuudet rullaluisteluun ja rullasuksihiihtoon.

Tänä keväänä urheilukeskuksen lajivalikoima monipuolistuu entises-tään, kun alueelle valmistuu koiraurheilukeskus agility-lajin harrastajil-le. Pärnävaaralla on nähty erilaisia koiratapahtumia jo aikaisemminkin, sillä alueella on järjestetty useita eri rotujen koiranäyttelyitä sekä erilai-sia koirakilpailuja. Palveluskoirat ja koiravaljakkohiihtäjät harjoittele-vat myös omilla harjoitusvuoroillaan urheilukeskuksen alueella.

www.parnavaara.jns.fi

Pohjois-Karjala sultsinankuoressa 2

Asu ja elä 6

Missä sydän, siellä koti 8

Paluumuuttajasiskot 9

Asukkaiden sanoin 10

Penttilänrannassa uusi ja vanha kohtaavat 12

Energiatehokkaan puurakentamisen edelläkävijä 13

Täydellinen tila 14

Strasbourgista saareen ja takaisin 15

Ammattitaito syventyy työelämälähtöisesti 16

Pohjois-Karjalassa opiskelijakin elää herroiksi 18

Toiveilla on taipumus toteutua 19

Matkaile 20

Mökkilomalle Pohjois-Karjalaan 22

Herajärven kierros laajeni 60 kilometriin 24

Koli Cultura – kansainvälistä puuarkkitehtuuria ja hyvinvointimatkailua 25

Pohjoiskarjalainen ammattiteatteri täyttää 100 vuotta 26

Tapahtumia 2012 27

Ilomantsissa pääsiäinen on parhaimmillaan 28

Työskentele 30

Yhteistyö edistää yrittäjyyttä 32

PKO tarjoaa taas ennätysmäärän kesätyöpaikkoja 34

Terveyslomalle Pääskynpesään 35

Tyytyväisen lehmän herkkumaito 36

Porokylän Leipomo kasvaa karppauksesta 37

Legendaarinen Porin Matti valmistetaan Nurmeksessa 37

Kansainvälisesti palkittua ympäristökasvatusta 38

Arcusys rekrytoi sosiaalisen median kautta 39

Tekemisen meininkiä ja yhteistyötä 40

Tulevaisuus on innovaatioissa 41

Palkittua laatuhoivaa idyllisessä ympäristössä 42

Tervetuloa tapaamaan meitä! 43

5

Kevään ensimmäisenä aamuna Niemisen perhe heräsi pihapihlajassa asustelevan tiaisperheen äänenavaukseenArki Pohjois-Karjalassa maistui Niemisen perheelle kuin karja-lanpiirakat Rääkkylän vaarille. Nukketalon prinsessat mahtuivat vihdoin ratsastamaan kartanonsa pihapiirissä ja ralliradan pi-tuus kolminkertaistui, kun sisarukset saivat vihdoin omat huo-neensa. Äidin puutarhaharrastuksellekin jäi enemmän aikaa, kun kylvötyöt saattoi hoitaa omalla pihalla kaukaisen siirtolapuutar-hapläntin sijaan. Välimatkoissa voittaja oli kuitenkin Niemisen perheen isä, jonka toimisto sijaitsi nyt kätevästi kodinhoitohuo-neen kyljessä.

Maakunnallisen kiinteistö- ja tonttipörssin löydät osoitteesta: tonttiporssi.visitkarelia.fi6

Asu ja elä | visitkarelia.fi

Uusi koti. Uusi elämä. Pohjois-Karjala.

7

Missä sydän, siellä koti

Sujuvampaa arkea ja luonnonrauhaa

Ohjelmassa seurataan viittä tarinaa, mm. ke-sälahtelaista kauppiaspariskuntaa sekä tak-sinkuljettajaa Kolilta. Syitä muuttaa takai-sin Pohjois-Karjalaan on ollut monia. Yksi on palannut jatkamaan perheyrityksen tarinaa, toinen on halunnut tarjota lapsilleen rauhal-lisen ja turvallisen kasvuympäristön luonnon läheisyydestä. Kesällä Espoosta Joensuuhun muuttava Kuivalaisen perhe hakee Pohjois-Karjalasta sujuvampaa arkea.

– Toivomme helpotusta lapsiperheen arkeen sekä leppoisampaa elämän sykettä ja mei-ninkiä. Pohjois-Karjalassa elämä näyttäytyy rauhallisena, viisihenkisen perheen äiti Anri Kuivalainen kertoo. Tilava omakotitalo löytyi kaupunkialueelta läheltä palveluja ja lasten harrastuksia. Liikkuva perhe osaa arvostaa suurta pihaa ja ympäröivää luontoa. Joen-suussa perheen tukena ovat myös lasten iso-vanhemmat.

Tekemistä riittää ja aikaa piisaa

Vaikka sarja kertoo paluumuuttajista, osal-le puolisoista seutu on asuinpaikkana vieras. Muutto uudelle paikkakunnalle vaatii rohke-utta ja sinnikkyyttä, onneksi töitä on järjesty-nyt kaikille halukkaille.

– Jokainen on sanonut, että kyllä töitä teke-välle löytyy! Toki joissain asioissa voi joutua joustamaan, mutta kunhan on aktiivinen niin hommia on, sarjan ideoinut toimittaja-käsikir-joittaja Minna Dufton vakuuttaa.

Syksyllä Yle TV2:lla käynnistyvässä ohjelmas-sa näytetään nimenomaan nuorten paluu-muuttajien arkea sellaisena kuin se on. Katso-ja päättää itse, haluaako kokea samaa. Ketään kuvatuista ei muutto ole kaduttanut, vaan päinvastoin: elämä Pohjois-Karjalassa koetaan kokonaisvaltaisemmaksi ja onnellisemmaksi.

– Kun katsoo kelloa Pohjois-Karjalassa, yllät-tyy, että sehän on vasta tuon verran. Ihmisil-lä on aikaa harrastaa, viettää aikaa perheen kanssa sekä haaveilla ja olla vain. Se on suun-naton rikkaus, Dufton toteaa.

Pohjoiskarjalainen vastaanotto on lämmin

Vaikka kuvauspäivät ovat pitkiä, sydämelliset henkilöt ja heidän koskettavat tarinansa anta-vat tekijöille virtaa.

– Kuvattavat tekivät meille yksi päivä kuha-keittoa ja karjalanpiirakoita, jotta jaksaisimme, ja saman perheen mummi kutoi meille kaikille sukat, Dufton naureskelee. Yhteisöllisyys on-kin yksi pohjoiskarjalaisten ominaispiirteistä. Täällä toisista pidetään huolta. Kuivalainen on samaa mieltä:

– Huomasimme hiihtolomalla, miten ihmiset ovat avosylin ottamassa meitä vastaan. Siellä pyyteettömästi tarjotaan apua ja tunnutaan aidosti välittävän ihmisistä.

10-osaista TV-sarjaa kuvataan parhaillaan ja sarja alkaa YLE TV2:ssa elo-syykuussa.

Pohjois-Karjalassa paluumuutosta on tullut jo ilmiö. Uudessa tv-sarjassa seurataan, miltä uusi elämä tutulla kotiseudulla maistuu. Helmikuussa käynnistyneissä kuvauk- sissa yksi asia on jo varmistunut: ilo ja onni todella elävät Pohjois-Karjalassa!

TV-sarjassa seurataan mm. sekatavarakauppias Hermanni Niemisen pohjoiskarjalaista arkea kauppa-auton kyydissä.

Tule tapaamaan Paluumuuttajat- ohjelman Hermanni Niemistä ja muitapohjoiskarjalaisiaOmaMökki -messuille Pohjois-Karjalan osastolle 7r39 Helsingin Messu-keskukseen 29.3.–1.4.!

www.facebook.com/Sekatyöliike Suokuokka Oy

8


Paluumuuttajasiskot

Palaaminen kotiseuduille on antanut tilaa ja vapautta uudenlaisten unelmien toteuttamiseen Minna (vas.) ja Anna Kähköselle.

– Aamuisin työmatkaa kävellessäni nautin tun-teesta että työ, arki ja vapaa-aika ovat vihdoin sopusoinnussa. Elämä tuntuu kokonaiselta.

Suomessa ja ulkomailla, kymmenissä paikoissa, sa-nojensa mukaan ”Napapiirin pohjoispuolelta Kau-riin kääntöpiirin eteläpuolelle” asunut Anna on vii-me syksystä seikkailut omalla metsätilallaan.

– Minulle on merkityksellistä, että saan kokea luonnon kaikilla aisteilla, kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina arjessani ja kotona. Sa-moin se, että ”tiluksillani” on tilaa tuusata, ra-kentaa, remontoida ja harrastaa.

Sielunmaisemassa tilaa unelmille

Molemmat kehuvat sitä, miten helposti kaikki sitten sujuikaan.

Kotikonnuilleen palanneet siskokset Minna ja Anna Kähkönen nauttivat Nurmeksessa luonnonläheisestä ja ”ihmisen kokoisesta” arjestaan. Etelä-Suomesta kolme vuotta sit-ten muuttanut Minna asettui nostalgisen kauniiseen Puu-Nurmekseen ja perusti oman yrityksen.

– Ilmapiiri on täällä muuttunut entistä innok-kaammaksi, pirskahtelevaksi, ja oli hirveän helppo muuttaa, Anna nauraa.

– Kun lopulta uskaltauduin ajattelemaan, että voisihan sitä asua muutenkin kuin ruuhkan keskellä, niin asiat alkoivat loksahdella pai-koilleen yllättävän nopeasti, muistelee Minna.

Taideteollisen alan suunnittelijana toiminut Minna opiskeli ensi töikseen Pohjois-Karjalan aikuisopistossa yrittäjän ammattitutkinnon. Mainos- ja muotoilutoimisto Aamu&Virkku täyttää maaliskuussa vuoden ja Galleria-Tai-delainaamo avasi ovensa tunnelmallisella Vanhalla Asemalla viime syksynä.

Annalle paluumuutto oli aina itsestäänsel-vyys. Yksi askel kotiinpäin oli valmistuminen

yhteisöpedagogiksi Humanistisesta ammat-tikorkeakoulusta Joensuusta muutama vuosi sitten. Tutkinto niputti yhteen kirjon työ- ja vapaaehtoistyökokemusta sekä osaamista nuoriso- ja järjestötoiminnassa.

– Saamani mielenkiintoinen työ Pielisen Karjalan kehittämiskeskus oy:n hankkeessa ratkaisi kodin ostoasian viime syksynä. Silloin oli paljon hyvää flowta. Haluamme mieheni kanssa mahdollisim-man omavaraisen elämän, ja semmoisen ”Suomi-filminostalgia meets rock n’roll”-puuhamaan.

www.aamuvirkku.fi

9

Asukkaiden sanoin

Kun asuntomme alkoi lasten myö-tä käydä ahtaaksi, aloimme etsiä tilavampaa kotia Nurmeksen kes-kustan ja koulujen, harrastusten ja palveluiden tuntumasta. Löysim-mekin tunnelmallisen asuinpai-kan Puu-Nurmeksesta vanhasta valokuvaamosta. Tilan alkuperästä kertoo mm. välikaton ikkuna, jonka kautta luonnon valo tulvii sisään. Kaunis luonto on Pohjois-Karjalan ykkösasia. Tänä aamunakin, kun aurinko paistoi pakkasyön jäljiltä kirkkaasti ja puista leijaili lumiki-teitä, näytti siltä kuin ilma olisi ollut täynnä timantteja.

Eila Soikkeli perheenäiti ja vanhustyön johtaja Nurmeksesta

Kansallispuiston kyljessä eläminen lähenee kai lottovoittoa, kun on mahdollisuus asua, rentoutua ja tehdä töitä näissä maisemissa. Kii-tollisin mielin toimin alueella myös oppaana matkamuistomyymäläni ohella. Pohjois-Karjalan alueella on vielä puhdasta luontoa ja vesis-töä, metsissä ja maisemapaikoilla voi vaeltaa osana historian siipien havinaa ja sukupolvien jatkumoa. Ihmisten kanssa on helppo tulla toimeen, ja pieni yhteisöllinen kylä tarjoaa kodikkaan ja turvallisen kasvupohjan sekä lapsille että aikuisille. Täällä mahtuu elämään!

Minna Saarelainen, kolmen Kolilla kasva-neen lapsen äiti ja Saga Spirit Oy:n yrittäjä

10


On erinomaista ja turvallista saada ikääntyä syntymämaa-kunnassaan Pohjois-Karjalassa. Täällä voimme harrastaa lähimmäistemme ja ystäviem-me, eritoten vertaisikäistemme, kanssa itsellemme mieluisia asioita kuten liikuntaa, musiik-kia, Lions-toimintaa ja mökkei-lyä. Ihmissuhteiden vaaliminen on myös terveyden edistämistä, samoin muistojen kerääminen valokuvina tai omaa elämän-kertaa kirjoittamalla, muistoksi myös tuleville sukupolville.

Erkki ja Liisa Huopio, aktiiviset seniorit Joensuusta

Kotiin tullessa hyvänolon tunne on niin vahva, ettei sitä pysty sanoin kuvailemaan. Siitä pitäisi oikeastaan tehdä biisi. Eihän tämän parempaa voi olla!

Tuomas Holopainen, muusikko, Nightwish, Kitee

11

Penttilänrannassa uusi ja vanha kohtaavat Kaivinkone kuopii maata ja nostaa kovaäänisesti kauhallisen kuorma-auton kyy-tiin. Työmiehet kokoavat rakennustelineitä kolisten, jossain pora jyrsii asfalttia määrätietoisesti ja työnjohtaja nostaa työmaakypäräänsä pyyhkiäkseen hikeä otsaltaan. Penttilän historiallisen sahan alueelle rakennetaan uutta asuinaluetta kovaa vauhtia.Kaupunginosa kaiken keskellä

Upeiden luontomaisemien äärelle kivenhei-ton päähän keskustan palveluista kohoaa uu-den ajan ympäristöystävällinen kaupunginosa vailla vertaa. Katu- ja vesihuoltoverkostotyöt käynnistivät perusinfran rakentamisen viime vuonna ja ensimmäiset tontinluovutukset on jo tehty. Asukkaat pääsevät uusiin koteihinsa jo ennen uutta vuotta.

Pikkuhiljaa uusvanha asuinalue yhdistyy myös osaksi kaupunkikeskustaa. Tulevan pa-rin vuoden aikana rakentuvaa uutta kevyen liikenteen siltaa pitkin pääsee joen yli muuta-massa minuutissa ja kaavaillusta pienvenesa-tamasta taas on helppo ottaa kurssi Pyhäselän kala-apajille ihan lähivuosina. Koulut, päivä-kodit, keskussairaala, rautatie- ja linja-auto-asemat, lukuisat ravintolat ja monet marketit löytyvät parin kilometrin säteellä. Monimuo-toinen keskustakin palveluineen on vain kiven heiton päässä. Luonto- ja ulkoilureitit lähtevät suoraan kotiovelta, ja uimarannat palvelevat niin auringonottajia kuin avantouimareita-kin vain lyhyen kävelymatkan tai pyörälenkin päässä.

Jälkiä historiasta

Vielä 1980-luvulla Joensuun Pielisjoen rannas-sa toimi Penttilän saha, 1871 perustettu saha-laitos, joka oli hetken aikaa jopa Pohjoismai-den suurin. Sahatyöläisten kaupunginosassa elettiin yhteisöllisesti ja energiatehokkaasti pitkälle yli sata vuotta. Uusissa kaavaratkai-suissa on otettu historiasta mallia molempien asioiden suhteen. Penttilänrannan suunnitte-lussa on haettu edelläkävijäratkaisuja energi-ankulutuksen ja ympäristökuormituksen mini-moimiseksi sekä pyritty tukemaan yhteisöllistä ilmapiiriä uudenlaisilla kaavaratkaisuilla. Vaikka alue pistetään tyystin uusiksi, historia näkyy uudessa kaupunginosassa konkreetti-sestikin: sahan raamit jäävät Penttilänrantaan muistomerkeiksi ja kadut sekä aukiot nime-tään perinteistä saha-aluetta muistaen.

Taide koristaa kortteleita

Penttilänrannan mukana Joensuun taidetar-jontakin lisääntyy. Asuinaluelle tuotetaan taidetta niin sanotulla prosenttiperiaatteella eli alueelle tehdään taidehankintoja prosen-tilla rakennuskustannuksista. Kun inves-toinnit nousevat satoihin miljooniin, karttuu taidebudjettikin miljooniin. Taiteeseen inves-

toitu prosentti ei ole pois mistään, sillä se on otettu huomioon laskelmissa alusta saakka. Julkisivuihin, rappukäytäviin, piha-aluille ja puistoihin ilmestyvät teokset elävöittävät asuinaluetta ja tarjoavat paitsi alueen asuk-kaille, myös joensuulaisille lisää nähtävää ja koettavaa. Penttilänrannan taiteilijapankkiin on ilmoittautunut jo 185 ammattitaiteilijaa eri puolelta Suomea. Varvinpuiston taideteoksen tekijän paikasta kilpaillaan parhaillaan.

Asuntojen myynti käy kuumana

Penttilän Pajamäen rinteeseen nousee upei-ta uusia koteja. Komeiden honkien katveesta, puistoon rajoittuvilta tonteilta avautuvat lois-teliaat näkymät joelle ja Pyhäselälle asti.

Ennakkomarkkinointiin tulee jatkuvasti uusia kohteita ja kysyntä on ollut paikka paikoin ko-vaa. Tarjolla on laaja valikoima erikokoisia ja -hintaisia laadukkaita kerrostalokoteja, jotka on valjastettu energiaa ja kukkaroa säästävillä uusimmilla teknisillä ratkaisuilla.

Lisätiedot unelmiesi kodista: www.yit.fi www.rakennushassinen.com | www.jl-rakentajat.fi

12


Energiatehokkaan puurakentamisen edelläkävijä

Katse pientalotuotannosta suurempiin rakennuskohteisiin

Puurakentamisella on Suomessa pitkät, vuosisa-taiset perinteet, ja valtaosa maamme pientalois-ta ja vapaa-ajan rakennuksista rakennetaan yhä edelleen puusta. Puun käyttöä voidaan silti edel-leen kasvattaa varsinkin suuren mittakaavan rakentamisessa, kuten kerrostalo- ja toimitila-rakentamisessa sekä julkisessa rakentamisessa. Parhaillaan Suomessa on käynnissä useita kym-meniä puukerrostalohankkeita ja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa neuvottelujen alla on toista-kymmentä puurakentamiskohdetta.

Puun käyttö lisääntyy koko ajan myös muissa suurissa rakennuskohteissa sekä lähiötalojen energiakorjauksissa. Syitä puun suosimiseen ovat esimerkiksi sen tuomat uudet ratkaisut ilmastonmuutoksen hillintään ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, mutta myös kustannustehokkuus ja nopeus, jonka puurakentaminen on mahdollistanut.

Puurakentamiselle vauhtia hanketoiminnalla

Puurakentamisen merkittävä lisääminen edellyttää kuitenkin alan osaamisen ja teol-

Rakentaminen nähdään yhtenä voimakkaimmin kasvavista puun käyttökohteista niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Pohjois-Karjalalle puurakentamisen suosion kasvu merkitsee uusia mahdollisuuksia maakunnan mittavien metsävaro-jen hyödyntämiseen sekä uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseen.

listen tuotantoteknologioiden kehittämistä sekä puurakentamisen osaajien verkostoitu-misen edistämistä. Tätä varten Pohjois-Karja-laan ollaan rakentamassa kokonaisvaltaista puurakentamisen liike- ja innovaatiotoimin-nan keskittymää. Koko maakunnan kattavaa “Pohjois-Karjalasta energiatehokkaan puura-kentamisen edelläkävijä”-hanketta hallinnoi Joensuun Tiedepuisto, joka vastaa Pohjois-Karjalan osaamiskeskuksen toiminnasta.

Hankkeen tavoitteena on kasvattaa puuraken-tamisesta Pohjois-Karjalaan uusi teollinen tuki-jalka niin kotimaassa kuin vientimarkkinoilla. Hyvän perustan kehitystyölle tarjoavat met-sämaakunnan teollinen ja tutkimuksellinen osaaminen metsien hyötykäytön ja teollisen puunjalostuksen saralla. Teollisten puuraken-tamisen järjestelmien kehittämisessä hyö-dynnetään lisäksi kansainvälistä osaamista ja verkottumista, jotka mahdollistavat maailmal-la hyviksi koettujen ratkaisujen soveltamisen Suomen olosuhteisiin. Yritysten tuotekehitystä tuetaan hankkimalla kohdennettua tietoa asi-akkaiden ja asukkaiden tarpeista ja näkemyk-sistä sekä potentiaalisten vientimarkkinoiden vaatimuksista ja mahdollisuuksista.

Uusista innovaatioista hyötyvät ympäristö ja ihmiset

Ensimmäiset näytöt määrätietoisen kehi-tystyön tuloksista tarjoaa Liperin Ylämyllyl-le kohoava Pohjois-Karjalan ensimmäinen puurakenteinen passiivienergiakerrostalo. Talo-Team Oy:n rakennuttaman, teknisesti ainutlaatuisen puukerrostalon merkittävän energiatehokkuuden taustalla on maakun-nassa luotu, uusi uraauurtava seinärakenne. VTT:n testaaman seinärakenteen kehittäjä on liperiläinen talotehdas Energiakodit Oy, joka valmistaa passiivitalon vaatimukset täyttä-viä talopaketteja suurelementeistä. Yrityksen luomassa innovatiivisessa seinärakentees-sa ei ole kylmäsiltoja ja ilmavuodot on saatu minimoitua tehokkaasti. Tämän ansiosta Ylä-myllyn passiivitalon lämmityskustannukset ovat kolme kertaa nykyisiä energiamääräyk-siä pienemmät, mikä ympäristöarvojen lisäksi tuottaa talon asukkaille todellista taloudellis-ta hyötyä.

Alla kuvassa Metla-talo, joka oli valmistuessaan vuon-na 2004 ensimmäinen suuri puusta valmistettu, kolmi-kerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa.

13

Täydellinen tila

Yleensä studiot sorvataan alun perin ihan muu-hun käyttöön tarkoitettuihin tiloihin. Perkkiön SF Soundin yli 250 neliön studio on perustuk-siaan myöten viritetty juuri äänimaailmojen luontiin. Avarat, monikäyttöiset tilat, huippu-laitteisto sekä joenrantaympäristö ovat paketti, mitä muualta maastamme ei hevillä löydy.

–Tänne mahtuu soittamaan koko bändi tai isompikin orkesteri eikä tarvita erillisnau-hoituksia. Ison soittotilan ympärillä olevista kaikista äänityshuoneista näkee toisiinsa ja tietenkin tarkkaamoon, esittelee äänialan pit-känlinjan ammattilainen Kimmo Perkkiö.

Pehmeitä kaikuja ja sihiseviä soundeja

Akustiikan huippuammattilaisen John Flyn-nin osaamisen ansiosta SF Soundin studion jokainen milli on tarkkaan harkittu. Tasosta kertoo jotain se, että Flynnin suunnittelemis-sa studioissa ovat soittaneet esimerkiksi Sting, Genesis ja Coldplay.

”Wau!” on yleisin kommentti huippustudion ovella. Eikä ihme. Maailmanluokan äänitysstudion on suunnitellut akustiikan kansainvälinen huippunimi John Flynn. Pielisjoen rannassa, vartin päässä Joensuusta Kimmo Perkkiön uudenkarhean stu-dion ovat testanneet jo muun muassa Eläkeläiset.

Äänitystilojen metrin paksuiset seinät ovat kolmiosaiset. Jokainen seinäkerros seisoo omalla anturallaan rungon resonoimisen estä-miseksi. Äänihuoneiden kookkaat väli-ikkunat ovat myös kolminkertaiset. Lähes seitsemän metriä korkeassa soittotilassa on pehmeä kai-ku, minkä varmistavat osaltaan tilan muodot.

– Halusin pehmeän huonekaiun. Pinnat on vii-meistelty akustointimateriaaleilla, jotka luo-vat lämpimän ja kiinteän soundin.

Äänitysparatiisin yksi seinä on lähes kokonaan lasia. Ikkunasta, vai pitäisikö sanoa seinästä, avautuu vehreä lampimaisema, jossa jokiranta-penkereellä nököttää sauna. Kiukaan mustien urkujen sihinästä ja rannasta nautitaan ääni-tyssessioiden välillä. Luovuuden lähteeseen-sä artistit voivat kurkata myös läheisellä vael-luspolulla tai vajaan tunnin ajomatkan päässä kansallismaisemassa Kolilla. Joensuun eläväi-seen musiikkimaailmaan, vaikka ravintola Ke-rubiin, studiolta hurauttaa vartissa.

Rock, rauha ja rakkaus

Kymmenien musiikki-, elokuva-, ja tv-tuotan-tojen miksaushuoneen tahtipuikkoa heilutta-nut Perkkiö on tunnettu äänituottaja, jonka leiristä löytyy liuta alan kärkinimiä. Vastikään tulivat markkinoille SF Soundin osin äänittä-mät elokuvat Kulman pojat ja Taistelu Näsin-linnasta 1918 sekä Eläkeläisten uusin levy.

Perkkiö on kotoisin Kokkolasta. Monen mutkan ja Englannin yliopistovuosien jälkeen Joensuu veti puoleensa. Etelä-Suomesta kotoisin olevan puolisonsa Perkkiö löysi Ilosaarirockista.

– Joensuun elävä musiikkimaailma yhdisti meidät. Täällä ”maalla” turvallisemmissa olois-sa haluamme myös kasvattaa lapsemme.

www.sfsound.fi

14


Strasbourgista saareen ja takaisin

Europarlamentaarikko Tarja Cronberg tulee kotiinsa Teerisaareen Polvijärvelle lähes joka viikonloppu. Lähtöpiste vain vaihtelee milloin Brysselistä, milloin Strasbourgista, milloin jos-tain vielä kauempaa. Syy matkantekoon on yksinkertainen:

– Teerisaari on kotini. Se on edellytys globaa-lille toiminnalleni ja kansainväliselle työlleni. En voisi tehdä tällaista työtä, ellei minulla olisi juuria. Vuodesta 1970 lähtien olen rakentanut, maalannut, korjannut ja luomuviljellyt Teeri-saaressa. Se tulee aina olemaan kotini, vaikka minulla on tällä hetkellä asunto myös Brysse-lissä ja Tanskassa lasteni luona. Monipaikkai-suus on jo meillä Suomessa yleistä. Tällainen global-local -asuminen on tulevaisuudessa varmasti entistä tärkeämpää, kun ihmiset liik-kuvat työn mukana. Se on myös malli maaseu-dun kehittymiselle, sanoo Cronberg.

Veden yli

Yli 40 vuotta Teerisaari on toiminut kiintopis-teenä tälle monien tieteiden ja maantieteellis-ten rajojen ylittäjälle.

“Asun saaressa kuin erämaan eläjä, lämmitän kotini puilla ja suosin lähiruokaa. Samalla työskentelen yhtä tehokkaasti kuin maailman johtavat tutkijat.”

– Veden ylitys Teerisaareen on minulle aina tär-keää. Se tuo minulle rauhan, vie minut eri maa-ilmaan. Kun pitkän matkan jälkeen astun saa-reen, keskelle luontoa, on kuin tulisin paratiisiin.

Uteliaisuus ja halu hahmottaa maailmanlaa-juisia kokonaisuuksia ovat vieneet kemian insinöörinä aloittanutta kauppatieteen ja tek-niikan tohtoria muun muassa Ruotsista Tans-kaan sekä USA:sta Etelä-Amerikkaan, mut-ta tuoneet aina takaisin Teerisaareen. MEP Cronberg keskittyy turvallisuuteen ja ydin-aseisiin, ja toimii muun muassa Iran-valtuus-kunnan puheenjohtajana. Rauha arjen raken-teiden ohella on ollut yksi hänen toimintansa tärkeimmistä teemoista esimerkiksi kansan-edustajana, työministerinä, Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana, Kööpenhaminan Rau-hantutkimuslaitoksen (COPRI) johtajana se-kä kansainvälisenä tutkijana. Vain muutamia tuoreimpia toimia mainitaksemme.

Rentoutumista ja ruuanlaittoa

Talvisin lähin naapuri on kilometrien metsä-autotien päässä. Kesäisin naapureita näkyy

enemmän lahden toiselle puolen. Teerisaaren tilalla käy paljon vieraita maailman eri kol-kilta, siellä järjestetään juhlia, sukulaiset ja ystävät kyläilevät. Tarja nauttii myös paljon yksinolosta lukien, metsässä liikkuen ja vaik-ka saunoen.

Cronberg elää kuten opettaa. Vihannekset ja kasvikset tulevat mantereen viljelijänaapuril-ta, kala löytää tiensä ruokapöytään saarinaa-purin ja monipuolinen riista lähialueen met-sästäjien saaliista.

– Rentoudun laittamalla ruokaa, ja olen todel-la hyvä siinä. Olen tosi kova sienestämään ja syksyisin kuljen paljon metsässä. Talvella hiih-dän ja kesällä liikun vesillä. Tärkeintä on kui-tenkin hiljentyminen, rauha ja mahdollisuus keskittyä.

www.tarjacronberg.fi

15

Ammattitaito syventyy työelämälähtöisesti

Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkin-to valmistaa oppilaat työskentelemään alan erityisosaamista vaativissa tehtävissä, oman työnsä asiantuntijana ja kehittäjänä. Jatko-koulutuspaikka edellyttää sosiaali- ja terve-ys-alan ammatillisen perustutkinnon, alan täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä vähin-tään viiden vuoden työkokemuksen psykiatri-sesta hoidosta.

Työtä vastaavaa koulutusta alan tarpeisiin

Aikuisopiston koulutusta toteutetaan ja kehi-tetään yhteistyössä työelämän kanssa. Koulu-tuksen tueksi on perustettu yhteistyöryhmä, jonka tehtävä on tuoda koulutusta ja työelä-mää yhä lähemmäksi toisiaan.

– Työryhmässä on mukana pääasiassa Poh-jois-Karjalan alueen psykiatrisia sairaanhoi-tajia, jotka työskentelevät kuntien, erikoissai-raanhoidon ja yksityisten palveluntarjoajien palveluksessa. Lisäksi jäseninä on aiemmin tutkinnon suorittaneita. Ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa jäsenten työpaikoilla ja sa-malla tutustutaan kunkin toimialan ajankoh-taisiin asioihin ja haasteisiin, Pohjois-Karjalan aikuisopistossa psykiatrisen hoidon erikois-ammattitutkinnon vastaavana opettajana toi-miva Kirsi Keskisärkkä selittää.

Yhteistyötä tehdään myös muilla tavoilla. Työ-elämän yksiköt toimivat opiskelijoiden työs-säoppimispaikkoina ja tutkinnonsuorittajien näyttöympäristöinä. Keskisärkkä oli itsekin hiljattain työelämäjaksolla Paiholan sairaa-lassa päivittämässä omaa osaamistaan ja kar-toittamassa työelämän ajankohtaisia koulu-tustarpeita. Jakson tuloksena tarkentui mm. ajatus yhteisesti järjestettävästä käytännön työelämään valmistavasta koulutuksesta.

Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto on yksi Pohjois-Karjalan aikuisopiston kymmenestä hyvinvoinnin koulutusalalla suoritettavista tutkinnoista. Koulutuksel-le on tarvetta, sillä tulevina vuosina alalla ennakoidaan työvoimapulaa. Tiivis yh-teistyö seudun yksikköjen ja yrittäjien kanssa valmistaa työhön myös käytännössä.

Yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia

– Koulutusyhteistyö on tärkeää vuorovai-kutuksen ja tiedon jakamisen kannalta. Kun työn sisältönä on ihmiseen kohdistuva toi-minta, on tärkeää, että oppiminen ei ole vain teoriatiedon omaksumista, opetussairaalan statuksella toimivan Paiholan sairaalan osas-tonhoitaja ja työryhmän jäsen Kirsti Sainola-Rodriguez kertoo. Hänestä työelämäyhteis-työryhmä on vuorovaikutteinen, kehittävä ja innostava foorumi koulutuksen ja alan arki-työn välillä.

Yhteistyöryhmään kuuluu myös alan yrit-täjä, psykiatrinen sairaanhoitaja Hannu Ur-janheimo ilomantsilaisesta Kuntoutumis- ja päiväkeskus Ilonasta. Urjanheimo liputtaa yrityksen ja koulutuksen yhteistyön puoles-ta: hänestä siitä on hyötyä kaikille osapuolil-

Tästä se alkaa. Kirsi Keskisärkkä (vas.) ja Kirsti Saino-la-Rodriguez suunnittelevat Paiholan sairaalan henki-löstölle koulutusta.

le. Urjanheimo on muutenkin ollut aktiivisesti mukana aikuisopiston koulutuksessa: yrittäjä on toiminut psykiatrisen hoidon erikoisam-mattitutkinnon asiantuntijaluennoitsijana. Lisäksi alan opiskelijat ovat viettäneet psy-kiatrisen kuntoutuksen teemapäivää kuntou-tumis- ja päiväkeskus Ilonassa.

Pohjois-Karjalan aikuisopiston hyvinvoinnin koulutusalalla voi suorittaa myös vanhustyön ja puhevammaisten tulkin erikoisammattitut-kinnon. Syksyllä 2012 uutena tutkintona alkaa kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto.

Lisätietoja: www.pkky.fi

16


PKKY– Pohjois-Karjalan koulutuskun-

tayhtymä on pohjoiskarjalaisten kuntien omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio

– Pohjois-Karjalan ammattiopistot ja aikuisopistot sijaitsevat Joen-suussa, Kiteellä, Lieksassa, Niit-tylahdessa, Nurmeksessa, Outo-kummussa ja Valtimolla

– Keskeisiä koulutusmuotojamme ovat: • ammatillinen peruskoulutus • ammatillinen aikuiskoulutus • oppisopimuskoulutus • vapaa sivistystyö • kesäyliopistotoiminta • muu työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta

17

Pohjois-Karjalassa opiskelijakin elää herroiksi

Lapin Tervolasta kotoisin oleva Kiimamaa opiskelee kolmatta vuotta kasvatus- ja yh-teiskuntatieteitä. Luentojen ja tenttien lisäksi opintoihin kuuluu paljon käytännössä oppi-mista: työharjoittelujaksoja on joka vuosi.

– Harjoittelut ovat olleet todella hyviä koke-muksia, kyllä ne ovat ehdottomasti vahvista-neet kiinnostustani alaa kohtaan, Kiimamaa kertoo.

Onnistuneen ammatinvalinnan ohella muka-vat opiskelukaverit tekevät koulunkäynnistä entistä mielekkäämpää. Eri koulutusohjelmi-en opettajaopiskelijat tekevät paljon yhteis-työtä, ja Kiimamaa on myös aktiivinen ainejär-jestön jäsen. Talven aikana on järjestetty mm. lautapeli-iltoja, leffailtoja, pikkujoulujuhlat, rusettiluistelutapahtuma ja laskiaisen mäen-laskutapahtuma.

2,5 vuotta sitten Antti Kiimamaa pakkasi laukkunsa ja lähti Pohjois-Karjalaan opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon. Tuleva opinto-ohjaaja on valintaansa tyyty-väinen – Joensuussa koulutus, palvelut ja vapaa-ajan tarjonta ovat huippuluokkaa, sydämellisistä asukkaista puhumattakaan.

Opiskelijakaupungissa tapahtuu aina

Kavereita on löytynyt myös osa-aikaisen myy-jän työn sekä jalkapallon kautta. Kiimamaa kehuu Joensuun harrastusmahdollisuuksien kirjoa: jalkapallon lisäksi Kiimamaa harrastaa frisbeegolfia, uintia sekä hiihtoa. Kavereiden kanssa tulee myös soiteltua musiikkia silloin, kun muulta puuhalta ennättää.

– Joensuussa on keikkoja aika hyvin tarjolla ja Ilosaarirockissa tulee käytyä joka kesä. Täällä on hyvä elokuvateatteri ja loppusyksystä jär-jestetty Rokumentti Rock Film Festival -tapah-tumasta pidin todella paljon. Käyn myös jalka-pallo-otteluissa ja koripallomatseissa. Tuntuu, että aina on jotain viihdettä tarjolla, Kiima-maa naureskelee.

Joensuun Elli oy

– Opiskelija-asunnot oy Joen-suun Elli perustettiin vuonna 1971

– Joensuun kaupungin omistus-osuus on 99%

– 1771 asuntoa– 3500 asukasta (n. 25% Joen-

suun opiskelijoista)– Suomen halvimpia opiskelija-

asuntoja– 35 kohdetta, puolet keskustan

tuntumassa– Oma kiinteistöhuolto ja porras-

siivous– Suomen opiskelija-asunnot

SOA ry:n jäsen

Hae Itä-Suomen yliopistoon 3.4. mennessä osoitteessa www.yliopistohaku.fi

Loistava asunto ja mahtavat asukkaat

Kiimamaa on yksi noin 3500 Joensuun opiske-lijasta, jotka ovat saaneet vuokra-asuntonsa Opiskelija-asunnot oy Joensuun Elliltä. Par-haillaan hän jakaa kolmion opiskelukaverinsa kanssa Kanervalassa, Joensuun Ellin uusim-missa asunnoissa. Kiimamaa on kotiinsa todel-la tyytyväinen, sillä se sijaitsee viiden minuutin pyörämatkan päässä koululta ja keskustasta ja vuokrakin on todella edullinen. Voiton vie kui-tenkin pohjoiskarjalaisten avoin luonne:

– Pohjoiskarjalaiset ovat todella vastaanotta-via ja kiinnostuneita. Ihmiset täällä ovat eh-dottomasti seudun paras asia, vaikka kaikki muukin on kohdallaan, Kiimamaa vakuuttaa.

Lisätietoja: www.uef.fi | www.joensuunelli.fi

18


Toiveilla on taipumus toteutua

Pohjois-Karjalassa asuntoja kiinteistökohteet vaihtavat omistajaa toisinaan todella nope-asti. Maakunnan eteläisempää Suomea edul-lisemmat hinnat ja monipuolinen tarjonta antavat paljon mahdollisuuksia luoda persoo-nallisia asumisen ja elämisen muotoja.

Mitä saisi olla?

Isossa maakunnassa on mistä valita. OP-Kiin-teistökeskuksen ammattilaiset auttavat sinua löytämään unelmiesi kodin, kesämökin, met-säpalstan tai sijoitusasunnon. Ja Pohjois-Kar-jalassa onnistut pienemmälläkin panostuk-sella.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudun asunnon hinnalla täältä voi ostaa kerrostaloasunnon ja kesämökin, ja rahaa jää vielä muuhun elämi-seen. Kauppa käy koko ajan, ja kiinnostavan kohteen osuttua kohdalle kannattaa toimia heti, summaa Joensuun seudun OP-Kiinteistö-keskuksen toimitusjohtaja Helvi Varpiola.

Kannattavaa kauppaa

Metsään sijoittaminen on Pohjois-Karjalassa tuottoisaa. Omalle palstalle pääsee alle valta-kunnallisen keskihinnan.

– Metsämme kasvavat yhtä hyvin kuin Etelä-Suomessa. Laatokan lämmittävästä vaikutuk-sesta johtuen Keski-Karjala kuuluu lehtovyö-hykkeeseen. Reheviä alueita on maakunnassa muuallakin kuten vaikka Kolin ympäristössä, Kiteen seudun OP-Kiinteistökeskuksen myyn-tipäällikkö ja metsäammattilainen Mikko Rautiainen kertoo.

Pohjois-Karjala on isojen järvien maakunta, ja joitakin vesireittejä pitkin pääsee kaukomail-le asti. Hyviä kalavesiä, riista- ja marjamaas-toja on runsain mitoin. Rautiainen muistuttaa myös pienistä järvistä ja lammista, joiden ran-ta-asukkaaksi pääsee edullisemmin. Vaikka metsä- ja rantapaikkojen myynti painottuu ke-säaikaan, kauppaa tehdään talvellakin.

– Meillä on koko ajan vapaa-ajan kohteita ns. hiljaisessa myynnissä eli niitä ei markkinoida

Siintääkö haaveissasi punainen tupa ja perunamaa vai suunnitteletko asunto- sijoittamista? Kaipaatko kätevää kaupunkiasumista mukavasti mökkeilyllä tai metsäpalstapuuhilla höystettynä? Soiko mielessäsi ”…kotiseudulle Pohjois-Karjalaan…”? Kaupankäynnin vilkkaudesta päätellen et ole ainoa.

julkisesti ennen kuin lumien sulettua, paljas-taa Rautiainen.

Vastuullista välitystoimintaa

Vaikka kauppaa käydään jonkin verran yksi-tyisestikin, turvallisemmin uuteen kotiin pää-see ammattitaitoisen välittäjän avulla. Myyjä vastaa aina kohteen ominaisuuksista, mutta kiinteistövälittäjällä on ns. selonottovelvolli-suus.

– Välittäjämme tarkistavat kaikki kohtee-seen liittyvät oleelliset asiat kuten tietojen ja asiakirjojen oikeellisuuden. Erityisesti jos ei tarvitse lainaa, kannattaa ottaa ammattilai-nen avuksi. Vaadittavat asiakirjat laadimme ammattitaidolla ja turvallisesti, Varpiola pai-nottaa.

Kaikki palvelut samalla ovenavauksella

Op-Kiinteistökeskukset tarjoavat kattavat asuntoja kiinteistöpalvelut läpi koko Pohjois-Karjalan. Omistuskohteiden lisäksi välitetään asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja sekä mo-nenlaisia toimitiloja. Kaikki muu kaupankäyn-nissä tarvittava löytyy saman katon alta kai-ken kattavasta asuntolainasta vakuutuksiin ja notariaattipalveluihin.

www.opkk.fi

19

Pikku-Mikon hämmästykseksi sulavien lumikinosten alta ei paljastunutkaan asfalttiaPääsiäislomalla Mikko huomasi, että hänen lisäkseen myös kevät oli saapunut Pohjois-Karjalaan. Varikset rakensivat pesiään ja pehmeät pajunkissat puhkesivat kilpaa pitkin pajunoksia. Täällä idässä kevät tarkoitti sitä, että serkkujen takapihan pikkupuroissa saattoi järjestää kaarnavenekisoja ja ihastella talvihorroksesta vasta-heränneitä sisiliskoja ja sammakoita – mitä nyt karjalai-selta pääsiäisenvietolta ehti. Olisipa elo aina näin iloista!

Varaa mökkilomasi kätevästi verkosta: visitkarelia.fi20

Matkaile | visitkarelia.fi

Uusi matka. Uusi elämä. Pohjois-Karjala.

21

Mökki-lomalle Pohjois-Karjalaan

Oikeanlaisen levollisen mielen-tilan löytää helpoiten vuokra-mökiltä. Pohjois-Karjalan ke-vättalvisissa mökkimaisemissa komeilevat metsäiset vaarat, lu-miset rinteet ja lakeat järvet.

Lomailu on vaivatonta, kun mö-kin huoltamisen ja kunnostami-sen sijaan voi keskittyä rentoon yhdessäoloon ja talviaktiviteet-teihin oman perheen kanssa. Lä-hes kaikissa mökeissä on sauna sekä kamiina tai takka lämpöä ja tunnelmaa tuomassa. Vuokra sisältää kalustuksen lisäksi ruo-kailuastiat ja -välineet, vuode-vaatteet sekä polttopuut.

Lisää mökkejä pääsiäisen ajalle tai pääsiäisviikonlopulle: visitkarelia.fi

Purnuranta

22


Lakanat ja pyyhkeet voi vuokrata tilauksesta, vaikka valmiiksi vuo-teisiin pedattuna. Mökille saa halutessaan myös ruoat valmiina.

Vuokramökkien tarjonta keskit-tyy Kolin kansallispuiston ym-päristöön, jossa kaksi lasket-telukeskusta, hoidetut ladut ja monipuoliset ulkoilureitit ovat lomailijoiden käytettävissä.

Omaa rauhaa kaipaavalle muu-alta Pohjois-Karjalasta löytyy monipuolisia kohteita luonnon ja erämaiden läheisyydessä.

KultarantaNäppärä omarantainen hirsimökki 8 henkilöl-le Pielisen rannalla Kolilla.

• 70 m2, 3 mh, parvi

Hatun HuilausKaunis omarantainen hirsimökki 7+2 henki-lölle Hattujärven rannalla Ilomantsissa.

• 90 m2, 2 makuuhuonetta

Koli Country Club 3Mukava 4 henkilön rivitalohuoneisto Loma-Kolilla lähellä rinteitä ja hiihtolatuja.

• 55 m2, makuuhuone, parvi, vaatteiden kuivauskaappi

PurnurantaTasokas hirsimökki Pielisen rannalla 4+2 hen-kilölle lähellä Kolin latuja ja rinteitä.

• 80 m2, 2 makuuhuonetta, parvi, vaatteiden kuivauskaappi

Pääsiäis- lomalle

460 € /4 vrk* Sis. loppusiivouksen ja liinavaatteet

Koodi: 4748/Koli Country Club 3

350 €440 €

/3 vrk*/4 vrk*

Koodi: 2612/CJOE063 Kultaranta

562 €665 €

/3 vrk*/4 vrk*

Koodi: 2767/CJOE070 C Purnuranta

340 €410 €

/3 vrk*/4 vrk*

Koodi: 10023/ILO102 Hatun Huilaus

*Tarjoukset voimassa 6.–9.4.2012. Kaikissa mö-keissä astian- ja pyykinpesukone, varaava takka, suihku sekä wc. Varauksiin lisätään 15 € euron palvelumaksu. Loppusiivous ja liinavaatteet on mahdollista varata erikseen, mikäli ne eivät sisälly vuokraan.

Lisää matkatarjouksia: visitkarelia.fi

23

Herajärven kierros laajeni 60 kilometriinKukka-ahoja, järvenrantaa, puroja, soita, monenlaisia metsiä ja järvimaisemia. Kolin mäkisissä maastoissa ja kansallispuiston upeissa maisemissa kulkeva Hera-järven kierros koukuttaa retkeilijöitä ensi kesänä uusin reitein.

Vuoden valtakunnalliseksi retkikohteeksi va-littu reitti koostuu kahdesta rengasreitistä, jotka voi kulkea valiten reitin pituudeksi 60 km, 40 km tai 30 km. Laajennus tuo retkeili-jälle uusia reittivaihtoehtoja ja tarjoaa paljon luontoelämyksiä useammankin päivän retkel-le. Lisäpituuden lisäksi reitille on saatu uusia laavuja, taukopaikkoja, infotauluja ja pysä-köintialueita.

Uudistus ei kuitenkaan muuttanut Herajärven kierroksen peruspiirteitä. Herajärven kiertä-vällä rengasreitillä retkeilijän on helppo pa-lata lähtöpisteeseen, eikä lisäkyytejä tarvita. Matkan voi tehdä kokonaan julkisilla liiken-nevälineillä: junalla tai lentäen Joensuuhun ja Joensuusta julkisen liikenteen kimppataksilla vaikka Kolin kansallispuistoon, Luontokeskus Ukon pihaan.

Reitti vaatii malttia, mutta palkitsee taival-tajan mahtavilla maisemilla. Reitti kulkee yli kymmenien vaarojen, joilta maisemat avautu-vat suurelle Pieliselle tai suojaisemmalle Hera-järvelle. Reitin eteläosasta näkyvät Kolin hui-put aivan uudesta suunnasta. Päivämatkoja

suunniteltaessa on hyvä muistaa, että etene-misnopeus ylä- ja alamäissä on helposti verk-kaisempi kuin tasaisilla reiteillä.

Reitin matalimmalle kohdalle Pielisen rannan tuntumaan on asennettu reitin yksi uutuus. Noin 15 metriä leveän Herajoen voi ylittää kahluuvaijerin avulla. Rykiniemen nuotiopai-kan yhteyteen, Kolin kansallispuiston alueel-le, rakennettu kahluuvaijeri on harvinainen Itä-Suomen retkeilyreiteillä. Runsaan veden aikaan vettä voi joessa olla yli polvenkorkeu-delle, jolloin kahluuvaijeri antaa hyvän tuen joen ylitykseen. Kuivemmalla kaudella joen yli voi päästä loikkimaan kiveltä kivelle myös kuivin jaloin.

Ensimmäiset retkeilijät saapuvat kierrokselle toukokuussa. Kausi jatkuu aina jäiden tuloon asti, jolloin vetolautta ja kahluuvaijeri vesistön-ylityksiä varten laitetaan talviteloille.

Lisätietoja: www.luontoon.fiwww.koli.fi | www.vaellus.info

24


Koli Cultura – kansainvälistä puuarkkitehtuuria ja hyvinvointimatkailua

Keskuksen mallitalon, Kumppanuuksien ta-lon, rakentaminen käynnistyy jo kuluvana vuonna 2012. Talossa toteutetaan ja testataan Koli Cultura -keskukseen suunnitellut puu-arkkitehtuuri-, sisustus- ja teknologiaratkai-sut. Uudenlainen puurakentamisen ja ekolo-gisen designin malli on käytettävissä myös muissa kohteissa kuin Koli Culturassa. Kump-panuuksien talo nousee Kolin Purnuniemeen nimensä mukaisesti vahvojen kumppanuuk-sien voimalla.

Laadukas suunnittelu on saanut vahvaa kan-sallista ja kansainvälistä tunnustusta ja tukea. Koli Cultura on yksi kolmesta Suomen kärki-kohteesta Nordic Innovationin hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää matkailun vih-reitä innovaatioita Pohjois- ja OECD-maissa. Koli Culturan kehittämistyötä tukevat myös Kolin kansallispuistoa hoitava Metsähallitus ja Pohjois-Karjalan biosfäärialue, joka kuuluu UNESCOn maailmanlaajuiseen ihminen- ja luonto-ohjelmaan. Hanketta esiteltiin vast-ikään kansainväliselle yleisölle helmikuun loppupuolella Bilbaossa puun monipuolista käyttöä edistävän laajan eurooppalaisen RoK-FOR-hankkeen puuarkkitehtuuriin keskitty-vässä konferenssissa.

Rakentamista luonnon ja yksilön ehdoilla

Koli Cultura -keskuksen arkkitehtuuri- ja ti-lasuunnittelutiimiin kuuluvat alansa huiput arkkitehtuurin, sisustuksen, designin ja ma-teriaalisuunnittelun saralla. Ekologisuus on kaiken lähtökohta ja suunnittelussa korostuu Kolin ainutlaatuinen kansallis- ja kulttuuri-maisema. Käytettävät materiaalit ja ratkaisut tukevat sekä ihmisen että luonnon hyvinvoin-tia. Materiaalivalinnoissa myös terveysvaiku-tukset ja esimerkiksi allergiat huomioidaan: päämateriaaleina käytetään puuta ja muita luonnollisia vaihtoehtoja. Materiaalivalinnat mahdollistavat hiljaisuuden ja toimivan akus-tiikan. Taide ja design nivoutuvat sisustuk-seen. Kokonaisuus on esteetön ja huomioi yk-silön tarpeet.

Keskus edustaa uudenlaista vastuullisen mat-kailun konseptia, jossa ympäristön huomioi-mista ei koeta taakkana vaan lisäarvona, jo-ka tukee matkaajan positiivisia kokemuksia. Tarjolle tulee monenlaisia elämyksiä ja aitoja rentoutumismahdollisuuksia mm. luonnonko-kemuksien, kulttuurin ja Kolin huikeissa mai-semissa hiljentymisen merkeissä.

Koli Culturan suunnittelusta vastaavat kansainvälisesti menestyneet huipputoimistot, JKMM Arkkitehdit, arkkitehtitoi-misto Harris-Kjisik ja LOCI Maisema-arkkitehdit sekä vuoden 2011 sisustussuunnittelija Vertti Kiven toimisto dSign Vertti Kivi & Co.

Koli Cultura on 2015 valmistuva innovatiivinen ja ympäristövastuullinen luonto-matkailu- ja kulttuurikeskus Kolilla. Kansainvälistä tunnustusta saanut suunni-telma testataan mallitalon muodossa.

Menestyneet lumilautailijaveljekset, Petja ja Peetu Piiroinen, ovat osakkaina Koli Culturan Kumppa-nuuksien talossa, koska haluavat omalla esimer-killään hidastaa ilmastonmuutosta. Kuvassa Petja Piiroinen puhumassa Koli Culturan ja kestävän mat-kailun puolesta Matka 2012 -messuilla.

Lisätietoja: www.luontoon.fiwww.koli.fi | www.vaellus.info

Lisätietoja: www.kolicultura.fi

25

Pohjoiskarjalainen ammattiteatteri täyttää 100 vuotta

Teatterin historiaa osaamisen kautta

Ammattiteatteri syntyi Joensuuhun vuonna 1912 Joensuun Työväen Teatterin muodossa. Tänä päivänä Pohjois-Karjalan Teatteriyhdis-tyksen ylläpitämän Joensuun Kaupunginteat-terin lavalla ja lavan takana työskentelee noin 50 henkilöä. Pohjois-Karjalan museon Työmaa-na teatteri -juhlanäyttelyssä teatterin taivalta valotetaankin pääasiassa eri ammattien kautta. Näytteillä on mm. puvuston ja tarpeiston aar-teita sekä teatteritekniikkaa, lavasteita ja mai-nosjulisteita vuosien varrelta. Lisäksi vierailijat pääsevät kuuntelemaan 17 entisen ja nykyisen teatterilaisen kertomuksia teatterityöstä.

Yksi rakentaa työkseen eläimiä…

Katri Tuukkanen innostui teatterista jo ar-tesaanikouluaikoina tehdessään oppilastyötä

Mikkelin Oopperayhdistykselle. Tuukkanen opiskeli alaa lisää ja aloitti teatteriuransa Var-kauden teatterissa vuonna 1995. Joensuussa hän on työskennellyt puvustonhoitajana vuo-desta 2005.

Puvustamon työ on mielenkiintoista ja haas-tavaa. Puvustuksen työ alkaa näytelmäteks-tin lukemisesta, jonka jälkeen tyylilajit ja ai-kakausi käydään läpi ohjaajan kanssa. Ideoita Tuukkanen hakee mm. elokuvista ja kirjois-ta, joiden pohjalta hän tekee roolihahmois-ta luonnokset. Suunnittelussa täytyy ottaa huomioon roolin asettamat vaatimukset ku-ten nopeat vaihdot. Haastavimpia projekteja ovat runsastöiset musikaalit ja historialliset näytelmät sekä eläinten valmistus. Tuukka-sen mukaan paras onnistumisen hetki puvus-tonhoitajalle on se, kun näkee kokonaisuuden näyttämöllä valmiina.

… toinen kuiskii ja keittää kahvia rekvisiitaksi

Sirja Heiskari tutustui Joensuun Kaupungin-teatterin lavastamoon vuonna 2007 opintojen harjoittelujaksolla. Sijaisuuksien kautta hän sai teatterilta kuiskaaja-tarpeistonhoitajan vi-ran vuonna 2010. Kuiskaajana Heiskari kertoo tasapainoilevansa näyttelijöiden ja tekstin vä-lissä: hän on näyttelijöiden tukena, mutta sa-malla valvoo, että tekstissä pysytään. Näytök-sissä kuiskaajaa harvemmin tarvitaan, mutta hän on tärkeä henkinen tuki näyttelijöille.

Tarpeistonhoitajan hommiin kuuluu vastata rekvisiitasta, olipa kyse tavarasta tai vaikka-pa ruoasta. Väliajalla Heiskari myös siirtää vanhan ja uuden rekvisiitan paikoilleen sekä tarvittaessa siivoaa lavaa. Rikkoutuneen tilal-le on hankittava uutta vastaavaa. Työ vaatii järjestelmällisyyttä – rekvisiitasta on tultava osa näyttämörutiinia näyttelijöille. Heiskari nauttii teatterityöstä suunnattomasti, vaikka hänestä kyseessä on ennemminkin elämän- tapa kuin perinteinen työ.

Työmaana teatteri -juhlanäyttely Pohjois- Karjalan museossa 3.6. saakka.

Hae näyttelijäntyön koulutusohjelmaan Pohjois-Karjalan opistoon 11.6. mennessä!

Lisätietoja: www.pkky.fi/pkoja www.vakivahva.net

www.kaupunginteatteri.jns.fi

Joensuun Kaupunginteatteri viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa. Juhla-vuoden kunniaksi luvassa on kotimaisia kantaesityksiä, keskustelutilaisuuksia, historiikki, tekijä- ja teosesittelyjä sekä Pohjois-Karjalan museossa järjestetty Työmaa-na teatteri -juhlanäyttely. Etevä ja innostunut henkilökunta takaavat, että Joensuussa teatteri kukoistaa tulevaisuudessakin.

26


Tapahtumia 2012

15.4. Kolin rinnekauden päättäjäiset, Koli

18.–21.4. SciFest 2012, Joensuu

5.5. Joensuu Maraton, Joensuu

12.5. Lasten käsityökarnevaalit Taitokorttelissa, Joensuu

12.–13.5. Kalamarkkinat, Joensuu

19.5. VilliGrilliSika-grillausfestivaali, Joensuu

18.–19.5. Nykysirkusfestivaali, Joensuu

8.–10.6. Karjalan Messut, Joensuu

13.6. Joensuu City Run

16.6. Osuuskaupparock, Joensuu

21.6.–1.7. Möhkön retkiviikko, Ilomantsi

29.6.–1.7. Potsipäivät, Tohmajärvi

30.6.–8.7. Kolin Retkiviikko, Koli

6.–7.7. Kihaus Folk, Rääkkylä

7.–8.7. Puhoksen Perinnepäivät, Kitee

13.–15.7. Ilosaarirock, Joensuu

14.–15.7. Pielisen Messut, Valtimo

17.–22.7. Metsästysammunnan SM-kisat, Lieksa

20.–28.7. Lieksan Vaskiviikko, Lieksa

23.–27.7. Kansainvälinen kudonta-symposium, Joensuu

22.–27.7. Karelia-Soutu, Lieksa/Ilomantsi, Joensuu

16.–18.8. Parafest, Joensuu

9.–12.8. Joensuun 17. Gospel-festivaalit, Joensuu

30.8.–2.9. Nurmeksen Elokuvajuhlat, Nurmes

15.9. Vuonislahden 25. Muikku-markkinat, Lieksa

21.–23.9. Koli Ruska Blues

29.9. Koli 347, Koli

6.10. Vaarojen Maraton, Koli

16.–28.10. Valtakunnalliset Jazzpäivät, Joensuu

27.–28.10. Taikasormet -kädentaito -messut, Joensuu

Joensuussa 13.–15.7.2012

27

Ilomantsissa pääsiäinen on parhaimmillaan

Pääsiäinen alkaa paastosta

Ilomantsissa pääsiäisenvietto on jo aloitettu. Lähes joka viides ilomantsilainen kuuluu orto-doksiseen seurakuntaan ja heistä suuri osa val-mistautuu pääsiäiseen suurella paastolla, jonka aikana mm. vältetään eläinperäistä ruokaa.

– Ennen juhlaa pidättäytyminen tekee juh-lasta sitäkin suuremman, ravintola Parppein-pirtin Hannu Lappalainen selittää. Koska itä-suomalainen ruokaperinne perustuu pitkälti kasvisruokaan, on ravintolassa tarjolla useita vaihtoehtoja myös paastoaville. Toki paasto on myös henkinen asia, aika itsetutkiskelulle ja huonoista tavoista irtautumiselle. Matkal-la kohti vuoden suurinta juhlaa kirkollisia ta-pahtumiakin on enemmän.

Koko perheen pääsiäinen

Palmusunnuntaina Ilomantsissa valmistetaan yhdessä vitsoja ja virpojat valtaavat kadut. Suuren viikon aikana odotus on käsin koske-teltavissa ja pitkäperjantaina Ilomantsi hil-jentyy selvästi. Juhla huipentuu pääsiäisyön ristisaattoon. Koska seurakunnan nuorimmat jäsenet ovat silloin jo unten mailla, vietetään pääsiäissunnuntaina lasten pääsiäistä, jolloin mm. kuljetaan pikkuristisaatossa ja jaetaan suklaamunia.

– Pääsiäisviikon aikana palveluksissa käydään läpi Jeesuksen kärsimys ja tunnelmaa leimaa odotus. Ja sitten se suuri riemu pääsiäisyö-

Ilomantsi on Suomen ortodoksisin kunta, ja pääsiäinen ortodoksisen vuoden suu-rin juhla. Riemun juhla näkyy runsaina ruokapöytinä, vireänä virpomisperinteenä sekä täysinä kirkkosaleina. Pääsiäisviikolla on runsaasti ohjelmaa näyttelyistä konsertteihin, mutta juhlan ehdoton kohokohta on pääsiäisyön ristisaatto, jossa luterilaiset ja ortodoksit juhlivat pääsiäistä rinta rinnan.

nä! Suuressa viikossa on draamaa, Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, isä Ioannis Lampropoulos kuvailee. Hän uskoo ristisaaton suosion johtuvan sen avoimesta ja osallistavasta luonteesta, kaikki ovat tervetul-leita mukaan. – Ristisaatto on osa katkeama-tonta jumalanpalvelusta, se on liike, aktiivinen tapa osallistua jumalanpalvelukseen. Ja ennen kaikkea se on juhlan merkki.

Pashaa vai mämmiä?

Itäinen ja läntinen pääsiäisperinne näkyvät myös pääsiäispöydässä, etenkin jälkiruoissa. Pasha ja kulitsa (hiivataikinasta valmistettu veh-nänen) ovat tyypillisiä pääsiäisruokia Venäjäl-lä mutta Lappalainen kertoo, että herkut ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan myös Suomessa. Mämmi puolestaan on peruja katoli-laisesta paastosta – koska pitkäperjantaina ei so-pinut sytyttää tulta, syötiin silloin mämmiä.

Parppeinpirtissä pöytään katetaan pääsiäis-herkkuja ja perinneruokia joka makuun. Tar-jolla on mm. karitsanpaistia, loimulohta, ka-nanmunia, pashaa, babaa, salaatteja, sillejä ja vaikka mitä muita herkkuja. Erikoisuutena ovat karjalaiset piiraat eli piiroot. Parppein-pirtissä taidetaan mm. karjalanpiiroot, sultsi-nat, vatruskat, muikkupiiroot ja sulhaspiiroot. Hyvän piiroon salaisuus on Lappalaisen mu-kaan yksinkertainen: tuoreus ja kotitekoisuus.Lappalaisen oma pääsiäissuosikki on lammas, mutta ravintolanpitäjän mielestä tärkeämpää kuin mitä syö on miten syö.

– Pääsiäispöydässä parasta on, että sen voi jakaa hyvien ystävien kanssa. Kun saamme juhlia pää-siäistä rauhallisesti ja ateria on ikään kuin yhtei-nen, kyllä se kruunaa juhlan. Silloin pääasia ei ole itselle ottaminen vaan ruoan jakaminen rak-kaiden kesken, Lappalainen korostaa.

Juhlanviettoa oman maun mukaan

Talkoohengen sekä LEADER-rahoituksen avuin järjestetty pyhän Elian kirkon 120-vuo-tisjuhlanäyttely esittelee kirkon historiaa tekstiilien, pukujen, esineiden ja tapahtumien kautta. Näyttely aukeaa yleisölle Suurena tors-taina, mutta viralliset avajaiset pidetään pää-siäissunnuntaina Parppeinvaaralla Runon-laulajan pirtissä arkkipiispa Leon johdolla. Pääsiäispyhinä järjestetään myös useita mu-siikkitapahtumia kanteletuokioista sävelhar-tauksiin.

Vaikka ohjelman perustana ovat kirkolliset ta-pahtumat, tarjoavat useat paikalliset yritykset pääsiäispuuhaa. Ohjelmaa järjestetään vielä pääsiäisen jälkeenkin, kun kaikki Ilomantsin kuorot kokoontuvat 22.4. konserttiin. Valtaosa tapahtumista on ilmaisia ja koska valinnanva-raa on paljon, voi jokainen rakentaa pääsiäi-sestään juuri sellaisen kuin haluaa.

Tutustu pääsiäisen matkatarjouksiin osoitteessa: visitkarelia.fi/paasiainen

28


Tutustu pääsiäisen ohjelmaan sivulla 5 tai osoitteessa: visitkarelia.fi/paasiainen

29

Eräänä päivänä majatalonpitäjien tytär Anni sen hoksasi: kotiseudullahan häntä odotti helmi!

Kun ravintolapäällikön hommissa tuli 10 vuotta täyteen, Anni tajusi kyllästyneensä tekemään töitä muille ja asumaan kaukaa kotoa. Hitsaaja-asen-tajana työskennellyt Jarnokin kaipasi jo vaihtelua arvaamattomille keikkatöilleen, jotka veivät häntä milloin mihinkin Suomen kolkkaan. Niinpä paris-kunta palasi takaisin kotikonnuilleen Valtimolle upeiden vaaramaisemien keskelle ja otti Annin vanhempien majatalon Puukarin Pysäkin hoidet- tavakseen.

Viisaasta päätöksestä tuli koko perheen menestys-tarina. Nyt Anni nauttii merkityksellisestä työstään rakkaalla kotiseudullaan ja nuorena tätinsä maa-tilalla töitä paiskineella Jarnolla riittää puuhaa yrityksen luomutilalla. Korhosten nauttiessa yrit-täjyydestä Annin vanhemmat viettävät ansaittuja eläkepäiviään. Samalla perheen pikkuiset saivat isovanhemmista itselleen mitä parhaimmat lasten-vahdit.

Tutustu Majatalo Puukarin Pysäkkiin osoitteessa www.puukarinpysäkki.fi30

Työskentele | visitkarelia.fi

Uusi työ. Uusi elämä. Pohjois-Karjala.

31

Yhteistyö edistää yrittäjyyttäPohjois-Karjalassa on erinomaiset mahdolli-suudet uuden yritystoiminnan aloittamiseen sekä jo toimivan yrityksen kehittämiseen. Eri puolilla maakuntaa on tarjolla valmista tilaa ja verkostoja, jotka mahdollistavat yritystoi-minnan nopean käynnistämisen.

Joensuun Tiedepuisto palvelee kokonaisvaltaisesti

Joensuun Tiedepuisto tarjoaa kasvuhaluisille teknologia- ja asiantuntijayrityksille aktiivi-sen yhteisön verkostoitumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Viimeisen, tänä kevää-nä valmistuvan laajennuksen myötä Tiede-puistossa on yritystilaa kaikkiaan noin 40 000 m2. Viisikerroksinen nelosvaihe sisältää uutta toimitilaa noin 5 600 m2, joihin työpisteitä tu-lee yhteensä noin 500. Vuokrattavat toimiti-lat ovat kooltaan 9–1000 m2 ja niiden muun-neltavuutta on tehostettu monin teknisin ratkaisuin. Erityistä huomiota on kiinnitetty rakennuksen sisäilman laatuun ja energia- tehokkuuteen.

Monipuolisten, laadukkaiden ja eri tarpeisiin muuntuvien tilojen lisäksi Joensuun Tiede-puisto tarjoaa kokonaisvaltaisia asiantunti-japalveluita yritysten liiketoiminnan kehit-tämiseen. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattuja kehityspalveluja täy-dentävät uudistuneet hautomopalvelut. Tie-depuisto toimii myös sillanrakentajana yri-tysten sekä erilaisten tutkimus-, koulutus- ja

asiantuntijaorganisaatioiden välillä. Kaikkien Tiedepuiston toimijoiden käytössä ovat myös keskuksen laajat kansainväliset verkostot.

Metallinyrkki vastaa kilpailuun verkostoitumalla

Metallinyrkki on pohjoiskarjalaisten metalli- ja konepajayritysten muodostama verkosto, jonka ydin on kuuden nurmeslaisen huippu-yrityksen ryhmä. Nämä kuusi ovat palvelleet Suomen metalli-, konepaja- ja kaivannaiste-ollisuuden kärkeä yhdessä jo parikymmen-tä vuotta. Metallinyrkin ydinyritykset ovat Nurmeksen Metalli oy, Nurmeksen Työstö ja Tarvike oy, Pielisen Metalli ky, Saher-Aidat oy, PK-Levy oy ja Katatec oy, jotka yhä edelleen laajentuvat ja kasvattavat omaa alihankinta-verkostoaan.

– Askelmerkit Metallinyrkin synnylle asetet-tiin jo 90-luvulla. Silloin nähtiin, että alueen metalliteollisuutta täytyy vahvistaa ja saada tyhjillään olleisiin teollisuustiloihin uutta toi-mintaa ja työpaikkoja. Tuolloin käynnistyneen yhteistyön ansiosta moni yritys on kasvanut kooltaan ja osaamiseltaan, ja yhteistyön mer-kitys on korostunut jopa laitehankinnoissa. Pyrimme käyttämään mahdollisimman pal-jon verkostossa olevien yritysten konekapasi-teettia ja osavalmistusta omissa toimituksissa. Näin saamme koneiden käyttöastetta nos-tettua ja kustannustehokkuutta kasvatettua. Alueen yritykset ovat erikoistuneet tietyille

tuotannonaloille, millä taataan paras kilpailu-kyky kovenevilla markkinoilla, kertoo Pielisen Metalli ky:n toimitusjohtaja Kari Turunen.

Puhos panostaa teollisuuden toimintaedellytyksiin

Kiteen Puhoksessa on vapaana valmista teh-dastilaa sekä teollisuuden tonttimaata logisti-sesti erinomaisella sijainnilla. Valtatie kuuden vieressä sijaitsevalla alueella on rautatieyhte-ys ja oma syväsatama. Niiralan kansainväli-sen raja-aseman kautta myös Venäjän kasva-vat markkinat avautuvat niin maanteitse kuin kiskoja pitkin.

Puhoksessa on pitkät perinteet tuotannol-lisesta teollisuudesta, ja siellä toimii useita kansainvälisiä yrityksiä. Valmis kaava ja infra tukevat Puhoksen kehittämistä edelleen puu-tuote- ja puurakennusteollisuuden sekä bio-polttoainejalosteteollisuuden keskittymäksi. Sitoutuvaa, osaavaa työvoimaa on saatavilla, samoin työvoiman koulutusta. Yritysten on mahdollista saada Suomen parhaat investoin-ti- ja kehittämistuet, joiden haussa ja muissa-kin yrittämiseen liittyvissä kysymyksissä, aut-tavat elinkeinoyhtiö KETI oy:n asiantuntijat.

www.josek.fi | www.keti.fi | www.pikes.fi

Puhos

32


Joensuun Tiedepuiston sekä FastROI Oy:n henkilökuntaa Joensuun Tiedepuiston juuri valmistuneen laajennuksen valopihalla.

33

– PKO:ssa ajattelemme, että osuuskauppa voi juuri niin hyvin tai huonosti kuin maakunta ympärillämme. Strategiaamme on kirjattu kes-keiseksi arvoksi ja toiminnan tarkoitukseksi myös alueen elinvoimaisuuden kehittäminen, toimitusjohtaja Juha Kivelä kertoo.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on osuuskau-palle yhteiskuntavastuuasia, ja nuorten työl-listäminen ja työelämään valmentaminen kannattava sijoitus maakunnan hyvinvoinnil-le. Siksi kesätyöntekijöiden määrää on sään-nönmukaisesti kasvatettu joka vuosi. Tarjolla on sekä Tutustu työelämään ja tienaa -kesä-harjoittelupaikkoja 14–17-vuotiaille että pitkä-aikaisempia kesätyöpaikkoja. Työtehtäviä löy-tyy laidasta laitaan 11 kunnan alueelta, yli 70 toimipaikasta liikenneasemista hotelleihin ja lomakeskuksista kahviloihin.

Joustava työpaikka on nuorten mieleenPKO on nuortenkin keskuudessa pidetty työn-antaja ja osuuskauppa vaalii nuorta työvoi-maansa. Itse asiassa yli neljännes PKO:n 1000 työntekijästä on alle 25-vuotiaita. Monen ura-polku onkin alkanut kesätyöpaikasta.

– Olemme siinä mielessä kiitollisessa tilantees-sa, että yliopistokaupunki tarjoaa paljon hyviä työntekijöitä ja samalla sesonkiluonteiset työ-suhteet sekä vuorotyö palvelevat seudun opis-kelijoiden tarpeita, Kivelä selittää.

PKO järjestää myös yli 1500 opintoviikon edes-tä työharjoittelua maakunnan opiskelijoille. Koska PKO:n palvelutarjonta on niin moni-puolista, on osuuskaupan sisällä mahdollista siirtyä yksiköstä tai jopa toimialasta toiseen – myös uudelle paikkakunnalle tai S-ryhmän sisällä jopa ulkomaille. Henkilöstöetuihin kuu-luvat myös palkitsevat alennukset ja liikunta-edut.

PKO tarjoaa taas ennätysmäärän kesätyöpaikkojaPohjois-Karjalan Osuuskauppa on seudun merkittävin palvelualan työllistäjä. Osuuskaupalle nuorten työllistäminen on sydämen asia ja sen kyllä huomaa: kesätyöpaikkoja on tänä vuonna tarjolla yli 600.

Osaavaa työvoimaaTyökokemus seudulta on arvokas meriitti, sil-lä pohjoiskarjalaiset tunnetaan yleisesti ah-kerina ja velvollisuudentuntoisina työnteki-jöinä. Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt PKO:lle Avainlipun merkiksi suomalaisesta työstä ja osaamisesta. Uutta työvoimaa rekry-toidessa arvostetaan erityisesti tunnollisuut-ta, reippautta, halua oppia sekä hyviä sosiaali-sia vuorovaikutustaitoja. Venäjänkielen taito on plussaa, sillä venäläinen asiakaskunta kas-vaa jatkuvasti.

– Esimerkiksi Prisman kassat ovat erittäin kielitaitoisia. Meinaa sydän pakahtua, kun kuulee, miten helposti kieli vaihtuu ja miten paljon se merkitsee venäläiselle asiakkaalle, kun hän saa palvelua omalla kielellään, Kivelä kuvailee ylpeänä. PKO onkin yksi Suomen me-nestyneimmistä osuuskaupoista, kiitos siitä kuuluu osaltaan myös henkilöstölle.

34


Pääskynpesän kuntoutuskeskus Ilomantsissa on toiminut alalla jo 20 vuotta. Se on tunnettu am-mattitaitoisesta ja ystävällisestä henkilökunnas-taan erityisesti kuntoutusasiakkaiden keskuu-dessa. Kuntoutustoimintaan osallistuvat muun muassa ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti ja monta muuta alansa erityis-osaamista vaativaa ammattilaista.

Nyt tätä osaamista ja palvelutarjontaa pake-toidaan myös matkailijoiden käyttöön. Syk-syllä myyntiin avautuvat terveyslomat, jotka sisältävät hierontaa, kosmetologin palveluja, kalevalaista jäsentenkorjausta, yrttikylpyjä, parafiinihoitoja ja intialaista päänhierontaa sekä paljon muuta. Valikoima täydentyy kai-ken aikaa.

Hyvinvointimatkailijalle laadukkaiden palve-lujen ohella järvenrantasijainti ja ympäröivät vaaramaisemat ovat olennainen osa viihty-vyyttä. Ohjatun liikunnan lisäksi hyvinvoin-timatkailijalla on loistavat puitteet harrastaa omatoimiliikuntaa, sillä lenkkeilypolut ja hiih-

Terveyslomalle Pääskynpesään

toladut alkavat jo ulko-ovelta. Lapsiperheille tärkeitä asioita ovat hotellin rauhallisuus ja turvallinen ympäristö allasosaston ja rannan vesiriemuista puhumattakaan.

Pääskynpesän kaikki tilat ovat esteettömiä, joten liikuntaesteisten majoittuminen sujuu helposti. Ikäihmisille ja muille asumisen tuki-toimia tarvitseville Pääskynpesässä majoit-tuminen on hyvä valinta, sillä muun muassa hoitajapalvelut ovat käytettävissä, myös yöllä. Tämä on tärkeä asia esimerkiksi yksin mat-kustaville tukitoimia tarvitseville henkilöille sekä omaishoitajille, jotka voivat tuetun ym-päristön ansiosta lomailla yhdessä läheisensä kanssa ja saada näin aikaa myös itselleen.

Lisätietoa: www.paaskynpesa.fi

Pohjois-Karjalassa asuminen on edullista ja elintilaa riittää. Luonto on läsnä kiireisimmissä kaupunkikeskuksissakin ja loistavien palveluiden ansiosta arki sujuu mutkattomasti. Valinnanvaraa on laidasta laitaan, moderneista keskusta-asunnoista idyllisiin rantataloihin.

Suunnista oitis osoitteeseen VisitKarelia.fi tutustumaan tarjontaan ja osallistu-maan kisaan, jossa voit voittaa mökkiviikonloppumatkan neljälle Pohjois-Karjalaan, komeiden maisemien keskelle!

Voita mökkiviikonloppu!

Ahdastaako?

35

Onnellisista vasikoista varttuu tyytyväisiä lehmiä

- Hyvinvoiva lehmä tekee työnsä paremmin. Kun lehmä saa käyttäytyä luonnollisesti ja la-jilleen tyypillisesti, oleilla ja märehtiä rauhas-sa, se tuottaa enemmän maitoa, ilomantsilai-nen nuori emäntä Mirka Vattulainen kertoo.

Mistäs on lehmän hyvinvointi tehty? Se on tehty puhtaasta ja mukavasta asuintilasta, riittävästä rehusta ja vedestä, lehmäystävien seurasta sekä hyvästä terveydenhoidosta. Kai-ken kruunaa tietenkin karjansa hyvinvoin-nista rakkaudella huolehtiva tilanväki. Kuten Vattulaisten nuoripari Mirka ja Antti sekä hei-dän apunaan isännän äiti, Ritva. Helmikuussa syntynyt Otto-vauvakin pääsee ajan mittaan mukaan yhteisiin puuhiin.

Lehmä, joka kuunteli radiota

Nykyajan uusissa, suurissa navetoissa lehmät saavat liikkua vapaasti ja elellä omaan tahtiin-sa. Vattulaisten lehmät saivat uuden navetan viime vuoden marraskuussa. Muutto ja lehmä-määrän tuplaantuminen 80:een sujui yllättä-vän hyvin.

– Erityisesti nuoret eläimet ovat todella uteli-aita. Ne oppivat nopeasti uuden navetan tavat ja tulivat uteliaana lypsyasemallekin. Nyt van-hemmatkin rouvat jo osaavat, ja kaikki naut-tivat esimerkiksi harjakoneen rapsuttelusta omatoimisesti. Tunnelma on meillä hyvin rau-hallinen. Itse vaan meinasin kerran törmätä lehmään, joka oli lypsyn jälkeen siihen viereen pysähtynyt vielä radiota kuuntelemaan, Mir-ka nauraa.

Vaikka ikääntymisen myötä Pohjois-Karjalas-sakin sammuu valot monissa navetoissa, niin jäljelle jäävissä ja uusissa navetoissa koko kas-vaa, katto on korkealla ja uusia tekijöitä tulee tiloille. Kirkonkylällä kasvanut Mirkakin opis-keli oppisopimuksella maatalousyrittäjäksi Antin kotitilalle emännäksi lupauduttuaan.

Pellolta pöytään – Polaria Pohjois-Karjalasta

Aamulla kello 5.00 jälkeen suhahtavat Vattu-laisillakin ensimmäiset maidot Valion vuokra-säiliöön, mistä maitoauto hakee ne joka toinen päivä. Vattulaisten tila on yksi vajaasta tuhan-nesta pohjoiskarjalaisesta tilasta, joiden maito jalostuu juustoiksi Valion Joensuun tehtaalla. Kaikki herkuttelemamme Polar®-juusto tulee Joensuusta. Samoin myös Valio Salaneuvos® ja Valio Viola® -tuorejuusto matkaavat ruoka-pöytiin Joensuun tehtaalta.

– Puhtaalta pohjoiskarjalaiselta pellolta pöy-tään, voidaan maidon matka tiivistetysti ku-vata. Aukottomassa kylmäketjussamme kulki-essaan maito käy läpi jopa satoja tarkastuksia, ja makutestejä myös, summaa Valion Joen-suun tehtaanjohtaja Petri Tikander.

Maitoa on jalostettu Joensuussa jo yli sata vuotta. Maitotilat omistavat Valion osuuskun-tiensa kautta. Valioryhmän työllistävä vaiku-tus on suoraan ja välillisesti Pohjois-Karjalas-sa noin 2000 henkeä.

– Jokainen maitolitra tuo hyvinvointia maa-kuntaamme. Olemme ennen kaikkea suoma-lainen yritys, joka tuottaa hyvinvointia maa-hamme, tiivistää tehtaanjohtaja Tikander.

1. Aamulypsy Vattulaisten navetassa.

2. Valion tankkiauto hakee maidon.

3. Tehtaalla maito pumpataan 100 000 litran siiloon, pastöroidaan ja separoidaan.

4. Maito kaadetaan viiteen 20 000 litran juustokattilaan. Hapate ja juoksute lisätään. Heraa poistetaan.

5. Massa jaetaan annostelulaitteella nelis-kanttisiin juustomuotteihin. Heraa puriste-taan pois muutaman tunnin ajan.

6. Juustoharkot lasketaan suolaveteen suolautumaan reiluksi vuorokaudeksi.

7. Harkot pakataan kypsytyskalvoihin. 13 kg:n harkot kypsyvät vaihtuvissa lämpö- tiloissa 5–9 viikkoa. – Kypsymisen aikana juuston maistelijat tutkivat mm. makua, kypsyyttä ja oikeita kolojen määrää.

8. Valmiit juustot pilkotaan 100–750 g -kuluttajapakkauksiin.

9. Valion jakeluautojen kyydissä Joensuun tehtaalta lähtee päivässä yli 100 000 kpl erilai-sia juustoja Valion jakeluvarastoihin.

10. Sieltä Valion autot vievät juustot ruokakauppoihin – ja kauppias nostaa ne hyllylle.

Juuston 10 askelta lypsyltä kauppaan

Tyytyväisen lehmän herkkumaito

Astumme aurinkoiseen uuteen navettaan. Kukas sieltä pomppii meitä vastaan? Viikon vanha veijari, Jamali! Meidät nähdessään se kirmaa takaisin poikimakarsinaan, toisten pikkuisten ja äiti-ammujen luo. Ihan kuin tietäisi olevansa joronjäljillä.

36


Kun karppaustrendi vuosi sitten saavutti Suo-men, pohjoiskarjalainen Porokylän Leipomo pisti hihat heilumaan. Tuotekehitys käynnis-tettiin heti ja vaalea Skarppileipä ehti hyllyi-hin jo elokuussa. Silloin tarjolla oli ainoastaan yksi toinen vähähiilihydraattinen leipä.

– Tehtävänä oli luoda leipä ilman jauhoja, Po-rokylän Leipomon toimitusjohtaja Timo Vää-nänen naureskelee. – Olihan se haastavaa, mutta olemme saaneet tuotteestamme paljon hyvää palautetta. Moni pitää meidän vaihto-ehtoa parhaimpana, Väänänen jatkaa.

Skarpissa vehnäjauhot on korvattu mm. päh-kinäjauhoilla ja -rouheella. Marraskuun alus-sa ilmestynyt Ruiskarppi on leivottu hapan-juuripohjaan ja sisältää mm. ruisjauhoja ja vehnägluteenia. Reseptit näyttävät purevan, sillä Lieksassa ja Nurmeksessa leivotaan jo 6000–7000 karppileipää viikossa. Jopa 15% lei-pätuotannosta koostuu vähähiilihydraattisis-ta tuotteista.

– Perinteisen leivän oloinen Ruiskarppi on kaksikosta suositumpi ja ruisleivän menek-ki on muutenkin nousussa, Väänänen kertoo. Porokylän Leipomon uutuuksiin lukeutuu myös Pikku Karjalanpiirakka, jonka kuori on leivottu täysin rukiiseen. Lisäksi valikoimaan on tämän vuoden aikana luvassa luomutuot-teita. Lisäaineettomuuskin on pienelle leipo-molle tervetullut trendi, Porokylän Leipomon käsintehdyissä tuotteissa kun ainoa lisäaine on suola.

Porokylän Leipomo on myynniltään mark-kina-alueensa suurin yksityinen leipomo ja kauppa kasvaa kohisten myös muualla Suo-messa. Etelässä uusi tulokas on otettu avosuin vastaan ja karppileipien suosio näkyy selvästi myynnissä: viime vuonna liikevaihto läheni jo 9 miljoonaa.

Kun nurmeslaisen PK-Levyn Pasi Karjalai-nen sattui kyselemään valmistajalta varaosia omaan Porin Mattiinsa, kävi ilmi, että legen-daarisen uunin tuotanto oltiin lopettamassa. Valmistaja halusi jättää Porin Matin hyviin käsiin ja niinpä PK-Levy aloitti tulisijan uus-tuotannon vuonna 2010. Porin Matti on yksi Rosenlewin Porin konepajan tunnetuimpia tuotteita ja Suomen myydyimpiä tehdasval-misteisia tulisijoja. Alkuperäinen lämmitysuu-ni suunniteltiin 30-luvun lopulla ja 60-luvun alussa Timo Sarpaneva viimeisteli muotoilun sellaiseksi kuin se tänä päivänä tunnetaan.

Porin Matit valmistetaan yhä perinteiseen tapaan perinteisellä rakenteella, joka kestää vuosikymmeniä.

– Sen verran on asiakkaiden vaatimuksiin taivuttu, että lasiluukku ja useita värivaihto-ehtoja löytyy, Pasi Karjalainen kertoo. Lisäk-si uunia on hiukan hienosäädetty nykyisten päästö- ja hyötysuhdevaatimusten tasolle. Muutokset ovat kuitenkin olleet pieniä, sillä Porin Matti on aina polttanut puuta sääste-

Legendaarinen Porin Matti valmistetaan Nurmeksessa

liäästi. Uuni saakin asiakaskunnassa eniten kehuja lämmitysominaisuuksistaan.

Uustuotannon ohella PK-Levyn varaosapal-velu on ollut suosittu, onhan perinteisiä tu-lisijoja käytössä tuhansia, ja laadukkaan de-signtuotteen kunnostus kannattaa. Koska kyseessä on uuni, on turvallisuus erityisen tärkeää ottaa huomioon. PK-Levyn palveluun kuuluvat siksi myös lämmityksen kokonaisar-viointi, hormineuvonta, paloturvallisuusasiat sekä kuljetusjärjestelyt.

Porokylän Leipomo kasvaa karppauksesta

Lisätietoja: www.porinmatti.fi

Lisätietoja: www.porokylanleipomo.fi

Tule katsomaan Porin Mattia ja muita pohjoiskarjalaisia Oma-Mökki -messuille Pohjois-Karjalan osastolle 7r39 Helsingin Messu-keskukseen 29.3.–1.4.!

37

Kansainvälisesti palkittua ympäristökasvatusta

ENO- Environment Online on 12–18-vuotiail-le tarkoitettu kansainvälinen verkkokoulu, jonka avulla opiskellaan ympäristöön liitty-viä aihekokonaisuuksia. Lukuvuosi jakaantuu neljään ympäristöteemaan, jotka käsittelevät lähiympäristöä, luonnonympäristöä, elinta-pojamme ja kulttuuriympäristöä. Tarkemmat sisällöt vaihtelevat lukuvuosittain: tänä vuon-na keskeisenä teemana nousee ilmastonmuu-tos. Opiskelukieli on pääasiassa englanti, joten ympäristökasvatuksen kautta myös kielitai-to kohenee. Sisällöt perustuvat suomalaiseen opintosuunnitelmaan ja ne joko integroidaan muihin oppiaineisiin tai tarjotaan valinnaisi-na kursseina koulutasosta riippuen.

ENO:n toiminnassa painotetaan myös teema-päiviä ja tapahtumia. Tunnetuin ENO-tapah-tuma on vuosittainen ENO kansainvälinen puunistutuspäivä, jota vietetään aina syksyllä 21.9. sekä keväällä, tänä vuonna 22.5.

– Toistaiseksi taimia on istutettu 7 miljoonaa, mutta tavoitteena on 100 miljoonaa puuta vuoteen 2017 mennessä Suomen 100-vuotis-juhlavuoden kunniaksi, Vanhanen kertoo. Pui-den istutus on konkreettinen teko ympäristön puolesta, sillä se mm. tarjoaa elinympäristön useille lajeille, sitoo hiiltä ja puhdistaa pinta- ja pohjavesiä.

Aktiivisia ja vastuullisia maailmankansalaisia

ENO perustuu havainnointiin, keskusteluun, vuorovaikutukseen ja aktiivisuuteen. Toimin-nallisuus on ollut oppilaiden mieleen, sillä se havainnollistaa teemoja, ja erilaisten aktivi-teettien kuten musiikin ja näytelmien kaut-ta oppimisesta tulee kokonaisvaltaista ja so-vellettavaa. Vanhasen mieleen on jäänyt eräs kuudesluokkalainen tyttö, joka kolmipäiväi-sen kulutusseurannan ja hiilijalanjäljen laske-misen tuloksena kertoi kokeneensa jonkinlai-sen herätyksen ja vihdoin ymmärtäneensä, miten hänen omat valintansa vaikuttavat ym-päristöön. Australialainen koulu taas löysi ja korjasi tiloistaan vuotavan hanan vedenkulu-tusteemojen innoittamana.

Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, mutta teoissa olisi parantamisen varaa. Joensuun Enon koulun luokanopettaja Mika Vanhanen ryhtyi tuumasta toimeen ja kehitti yhden tunnetuimmista suomalaisista opetusalan innovaatioista: ympä-ristötietoisuutta edistävän ENO-verkkokoulun.

Kansainvälisyys on ollut yhdistävää. Kump-panikoulujen kanssa keskustellessa oppilaat havainnoivat usein asioita ulkomailta ja sitä kautta vasta kotimaastaan.

– Vaikka olemme eri puolilla maailmaa, teem-me samoja asioita, yritämme ratkaista samoja ongelmia samaan aikaan. Se edistää yhteisölli-syyttä ja tasa-arvoa, Vanhanen selittää.

Samalla opitaan eri kulttuureista ja ystävys-tytäänkin. ENO hyödyntää oppilaille tuttuja palveluja kuten Facebookia ja blogeja, sillä ne mahdollistavat verkostojen ylläpidon ja luon-nollisen kanssakäymisen välimatkoista huo-limatta ja vielä ilmaiseksi. Moni oppilas on ENO:sta intoutuneena lähtenyt opiskelemaan ympäristöalaa.

Yhden miehen hankkeesta kansainväliseksi menestykseksi

ENO syntyi vuonna 2000, ja ensimmäisenä vuonna mukana oli 50 koulua 30 maasta. Nyt verkostoon kuuluu jo yli 7000 koulua 141 maassa. Verkkokoululle on myönnetty useita kansainvälisiä palkintoja, ja viime mar-raskuussa Vanhanen sai Valtion tiedonjulkis-tamispalkinnon. Kesäkuussa ENO on mukana Rio+20 -ilmastokokouksessa, jossa verkkokou-lun kirja julkaistaan. Menestys on ollut hui-keaa, mutta on se vaatinut työtäkin.

– Täytyy uskoa asiaansa, olla rohkea, sitkeä ja kärsivällinen. Ja hyvät verkostot, ne ovat ehdottoman tärkeitä, Vanhanen painottaa. ENO:n kautta verkostojen voima on todistet-tu. Yhteistyön ohella Vanhanen peräänkuulut-taa yritteliäisyyttä, tekeminenhän on kaiken A ja O. ENO Flash mob iskee

28.3. klo 17–18 ympäri maailmaa, Suomessa ainakin Joensuussa. Pidä silmäsi auki!

Lorem ipsum dolor sit amet.

Lisätietoja: www.enoprogramme.org www.enotreeday.net

Mika Vanhanen istuttaa mangroventaimia Kuala Gulassa, Malesiassa vuonna 2010.

38


Arcusys rekrytoi sosiaalisen median kauttaJoensuulainen Arcusys on innovatiivinen tietotekniikan palveluyritys, joka on no-peasti kasvanut yhdeksi it-alan suurimmista itäsuomalaisista toimijoista. Avoimen lähdekoodin asiantuntijapalveluihin sekä tietojärjestelmäratkaisuihin erikoistunut Arcusys rekrytoi vuonna 2011 reilut viisitoista osaajaa ja kasvu jatkuu edelleen. Vuo-den 2012 tammi-helmikuun aikana henkilöstön määrä on kasvanut jo viidellä, minkä ansiosta Arcusysin henkilöstömäärä ylittää viidenkymmenen it-ammattilaisen rajan.

Osaavan henkilöstön löytämiseksi Arcusys käyttää ensisijaisesti hyväkseen sosiaalis-ta mediaa. Toimitusjohtaja Jussi Hurskaisen mukaan verkon kautta tavoittaa helpoimmin ja kustannustehokkaimmin niin alan valmiit ammattilaiset kuin it-alan opiskelijat.

– Media-arsenaalimme kattaa kaikki tärkeim-mät sosiaalisen median kanavat. Google+, Facebook, Twitter ja LinkedIn ovat aktiivi-sesti käytössä ja tuovat laadukkaita kontak-teja. Kotimaan osaajien lisäksi noita kanavia seuraavat myös ulkomaalaiset it-asiantuntji-at, joiden määrä meillä on jatkuvasti kasva-nut. Tällä hetkellä Arcusysin palveluksessa on jo lähes kaksikymmentä ulkomailta tullutta työntekijää. Tuoreimmat tulijat ovat kotoisin Saksasta, Unkarista ja Kiinasta, Jussi Hurskai-nen kertoo.

Noviiseja ja konkareita sopivassa suhteessa

Vahvan kokemuksen omaavien ammattilais-ten lisäksi Arcusys on kiinnostunut myös vas-ta uransa alkuvaiheissa olevista ihmisistä. Sitä varten yritys osallistuu erilaisiin rekrytointi-messuihin ja opiskelijatapahtumiin sekä kier-tää korkeakouluissa ympäri maan tekemässä itseään tutuksi.

– Rekrytointitarpeemme on edelleen kasvus-sa, joten yhteydet opiskelijoihin ovat meille tärkeitä. Yhtä lailla tärkeää on tietysti myös yrityksen tunnettuus ja maine työnantaja-na kokeneempien it-konkareiden keskuudes-sa. Vaalimme yhteisöllisyyttä ja arvostam-me avoimuutta sekä kannustavaa ilmapiiriä. Meillä keskustelu ja kaverin auttaminen ovat arkipäivää läpi koko organisaation. Yrityskult-tuuriimme kuuluu se, että hyvistä tekijöistä pidetään hyvää huolta. Jaksamisesta huoleh-timinen on ihan konkreettista. Esimerkiksi koko henkilöstömme on erillisen hoitoturva-vakuutuksen piirissä, toimitusjohtaja Jussi Hurskainen valottaa Arcusysin henkilöstö- politiikkaa.

Joensuu vetää puoleensa

Hurskaisen mielestä yrityksen sijainti Joen-suussa vaikuttaa myönteisesti uusien työn-tekijöiden saamiseen ja heistä kiinni pitämi-seen. Joensuussa ja koko maakunnan alueella on erinomaiset mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon, ja elämisen mutkattomuus viehättää varsinkin ruuhka-Suomesta tulijoita. Erityistä kiitosta on saanut työmatkojen vaivattomuus, kun matka kotoa työpaikalle taittuu polku-pyörällä vartissa.

– Oma vapaa-aikani kuluu pääosin perheen parissa omakotitalossa asuvan arkisissa puu-hissa. Ajan salliessa harrastan myös pyöräilyä, hiihtoa ja muuta ulkoilua. Hiukan yllättäen olen huomannut viihtyväni myös teatterissa ja olen lyhyen ajan sisällä käynyt katsomassa peräti kolme esitystä Joensuun kaupunginte-atterissa. Pikapuoliin on vuorossa Nightwis-hin konsertti ja kesällä tietysti Ilosaarirock, jossa olen käynyt jo reilusti yli kymmenen vuoden ajan joka kesä. Ilosaarirock on myös keski-iältään noin kolmekymppisen henkilös-tömme suosikkitapahtumia, johon saapuvat erityisen mielellään myös Petroskoin yksik-kömme työntekijät.

Jussi Hurskaisen luotsaama Arcusys Oy on noussut Suomen viidenkymmenen nopeimmin kasvavan tek-nologiayrityksen joukkoon ja nimetty myös Kauppa-lehden Menestyjäyritykseksi 2011.

www.arcusys.fi

39

Tekemisen meininkiä ja yhteistyötä

Uraauurtava sopimus laadittiin työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöllä niin, että työn-tekijät olivat alusta asti suunnittelemassa sen sisältöä. Paragrafit piirrettiin paperiin talossa, jossa on pitkät perinteet aktiivisesta vuorovai-kutuskulttuurista. Pohjois-Karjalan sairaan-hoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) työsuojeluvaltuutettu Mikko Simo-nen kertoo erityisesti paluumuuttajien kiittä-vän organisaatiota hyvästä yhteishengestä.

– Monet sanovat, että meillä on motivoivaa työskennellä keskustelevan ilmapiirin vuoksi. Aidon vuorovaikutuksellisuuden ansiosta Myö ja Työ -sopimus muotoutui todella kattavaksi ja monipuolisesti erilaisia teemoja sisältäväksi.

Jaettu vastuu

Vastavuoroisesta kulttuurista kertoo sopi-muksen ajatus siitä, että työhyvinvoinnin

Työnilo on lisäbonus, joka jaettaessa kasvaa. Tekemisen meininkiä haluttiin entises-tään vahvistaa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymäs-sä. Tuloksena syntyi Suomen ensimmäinen Myö ja Työ -työhyvinvointisopimus.

edistäminen ja ylläpitäminen on jokaisen asia. Ajatuksen allekirjoittaa myös pari vuotta sit-ten Etelä-Suomesta kotiseudulle perheensä kanssa palannut sairaanhoitaja Päivi Tuomi-nen. Hän porhaltaa haastatteluun kuntosalil-ta, pirteänä aloittamaan työvuoroaan:

– Meillä on tosi hyvä kuntosalietu. Myös se, että yhdessä vastuullisesti suunnittelemme työvuoro-ja, helpottaa paljon lapsiperheellisen arkikuviota.

Työhyvinvointipäällikkö Helena Hanhisen mukaan hoitohenkilökunta on hyvin kehit-tämismyönteistä, ja monet suorittavat työn ohessa hoitotyön jatko-opintoja Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.

Sissinä sisään

Gastrokirurgisella osastolla työskentelevä Tuominen on tyytyväinen paluumuuttaja.

Muuttopäätöksen synnyttyä töitä löytyi heti ensimmäisellä puhelinsoitolla. Päivi aloitti sis-sinä eli sisäisenä kiertävänä sijaisena.

– Tänne oli helppo tulla mukaan työyhteisöi-hin. Työskentelen kiertävänä sijaisena, mutta minulla on toimi. Aluksi oli mielenkiintoista tutustua taloon yhden päivän sijaisuuksilla eri osastoilla. Nykyisellä osastollani olen ollut kohta 1,5 vuotta ja voin vapaasti vaihtaa muu-alle halutessani.

www.pkssk.fi www.facebook.com/pkssk.rekrytointi

40


Tulevaisuus on innovaatioissa

Abloy lunastaa paikkansa suomalaisten brän-dien kärkijoukossa tuomalla markkinoille jatkuvasti uusia, innovatiivisia ratkaisuja lu-kitukseen ja mukavaan ovista kulkemiseen. Uutta luova toiminta nojaa Abloyn sadan vuo-den kokemukseen lukitusturvallisuudesta ja kykyyn katsoa avoimin silmin tulevaisuuteen.

Lukitusturvallisuuden edelläkävijänä Abloy tarjoaa sekä kuluttajille että ammattimaisille asiakkailleen ratkaisuja, jotka edustavat alan ehdotonta huippua. Tällaisia ovat muun mu-assa kodin langaton keskuslukitusjärjestelmä ABLOY CONTROL+ sekä elektromekaaninen lukitusjärjestelmä ABLOY PROTEC CLIQ, jos-sa lukot avautuvat vain oikealla mekaanisella avaimella ja oikealla elektronisella tunnisteel-la. Lisäksi on kehitetty ABLOY PROTEC CLIQ Etähallintajärjestelmä, jonka avulla älyavain-ten hallinta on mahdollista vahvasti suojatun internet-yhteyden välityksellä riippumatta sii-tä, missä päin maailmaa ja miten kaukana hal-littavat lukostot sijaitsevat.

Etähallintajärjestelmä on niittänyt palkinto-ja kansainvälisillä ja kotimaisilla turvallisuus-alan messuilla. Vuonna 2011 tuote palkittiin IFSEC-messuilla Englannissa vuoden kulun-valvontatuotteena, Aasian turvallisuusalan messuilla Singaporessa parhaana kulunval-vontatuotteena sekä kotimaisilla FinnSec-messuilla merkittävän turvallisuusalan tuot-teen Ohto-kunniamaininnalla.

ABLOY CONTROL+ -keskuslukitusjärjestel-män avulla kodin kaikki ovet voi avata tai lukita yhdellä näppäimen painalluksella. Käytännölli-nen kaukoavaus on tullut kuluttajille jo laajasti tutuksi auton avaimista, joten järjestelmän käyt-töönotto on vaivatonta. Saman kaukoavaimen voi liittää kodin, autotallin ja esimerkiksi toimis-ton ja kesämökin lukkoihin. Käyttäjä voi itse poistaa kadonneen kaukoavaimen käytöstä ja ohjelmoida uusia avaimia käyttöön.

Abloylla kehitystyö on jatkuvaa toimintaa, joka ei pääty uuden tuotteen markkinoille tuloon. Lähtökohtana on aina asiakas. Asiakkaiden, sekä kuluttajien että ammattilaisten, toiveet ja tarpeet välittyvät tuotekehitykseen asiakaspin-nassa työskentelevien henkilöiden kautta.

Miten rakennusten ovia avataan ja suljetaan tulevaisuudessa? Mitä teknologioita on olemassa hyödynnettäväksi uudenlaisissa sovelluksissa? Miten kodin lukitus-ta voisi ohjata ja valvoa etäyhteyden kautta vaikkapa kännykällä? Muun muassa tällaisten kysymysten parissa painivat Abloyn tuotekehittäjät Joensuun tehtaalla, jossa on valmistettu ABLOY®-tuotteita vuodesta 1968 lähtien.

www.abloy.fi www.abloy.com

41

Palkittua laatuhoivaa idyllisessä ympäristössäKeski-Karjalan hoito- ja tukikodeissa tehdään työtä suurella sydämellä. Aktiivisen kouluttau-tumisen lisäksi toimintatapoja, tekniikkaa ja erikoisosaamista kehitetään vauhdilla. Työn ta-so on valtakunnallisesti tunnustettua: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto (SuPer) ja La Carita -säätiö palkitsivat helmikuussa tohmajärveläi-sen Hoitokoti Pikkupihan sen ”asukaslähtöisyy-den, kotoisuuden ja turvallisuuden” vuoksi.

– Meillä toteutuu sellainen kodikkuus ja lä-heisyys, joista isommissa paikoissa vain haa-veillaan. Hoidamme vanhuksia kuten haluai-simme meitä hoidettavan, kertoo Pikkupihan lähihoitaja, yrittäjä Elina Martiskin.

Erikoisosaamista ja edelläkävijyyttä

Idyllisten olosuhteiden ohella paikallisyrittä-jällä on yleensä seudulla tarvittua ja kehitet-tyä osaamista, mitä muualta ei saa.

– Erikoisosaamisellamme hoidamme mm. vaikeita neurologisia sairauksia sairastavia. Kehitämme systemaattisesti myös demen-

tiahoitoa sekä mielenterveyskuntoutujien terapeuttista yhteisöhoitoa, kertoo toimitus-johtaja, sairaanhoitaja Juhani Kuittinen Kaner-vikkola Kodista ja Hoitokoti Eerikasta Kiteeltä.

Maamme ensimmäisten joukossa Kiteellä Koi-vikon Tukikodilla käytetään luontointerven-tioita apuna nuorten mielenterveys- ja päih-dekuntoutuksessa sekä lastensuojelulasten tukemisessa.

– Kehitämme mm. nuorille uusia maaseudun tarjoamia työtoiminnan muotoja tuottamalla kasviksia myyntiin asti, kuvaa sairaanhoitaja, toimitusjohtaja Kirsi Nenonen.

Karjalainen yhteisöllisyys

Vanhusten paljon puhuttua yksinäisyyttä ei tarvitse pelätä ainakaan Kesälahden Vanhus-tentukiyhdistyksen Elinkaaritalolla. Martto-jen puuhaamien piirakanpaistohetkien lisäksi myös Eläkeliiton paikallisyhdistys on mukana vapaaehtoistyössä talon kehitysvammaisten ja ikäihmisten ilona.

– Vanhukset ovat iloisia uudenlaisista ystä-vyyksistä ja ulkoilukavereistakin, kertoo toi-minnanjohtaja Mirja Anttonen.

Yhteisöllisyys ulottuu samalla tavoin myös parin kilometrin päässä sijaitsevien Hoitokoti Annalan ja Annalakodit Oy:n toimintaan. Pe-rinteistä kyläilykulttuuria vaalitaan esimer-kiksi kummiluokan kanssa.

– Yhteyksiä muuhun verkostoon kehitetään tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Tästä eräänä esimerkkinä etälääkärinkierto, kertoo toiminnanjohtaja Outi Kiljunen.

[email protected] | www.hoitokotieerika.fi www.koivari.fi | www.elinkaaritalo.fi www.hoitokotiannala.fi

42


Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Karjalankatu 12 75500 Nurmes Puh. 040 104 5930 [email protected] www.pikes.fi

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 Joensuu Puh. (013) 267 4700 [email protected] www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Oy Länsikatu 15 80110 Joensuu Puh. 020 721 8770 [email protected] www.josek.fi

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Kiteentie 13 A 82500 Kitee Puh. (013) 411 400 [email protected] www.keti.fi

Tervetuloa tapaamaan meitä!

Lyhyin tie Pohjois-Karjalaan: visitkarelia.fi

VisitKarelia.fi ja Pohjois-Karjalan monet kasvot ovat mukana muun muassa seuraavissa tapahtumissa:

• Sairaanhoitajapäivillä Helsingin Messukeskuksessa 22.–23.3.2012• OmaMökki-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 29.3.–1.4.2012• Karjalan Messuilla Joensuussa 8.–10.6.2012

Karelia Expert Matkailupalvelu Oy on Poh-jois-Karjalan matkailun alueorganisaatio, jo-ka vastaa alueen yhteisestä matkailumark-kinoinnista, tuotekehityksestä, kokous- ja kongressipalvelujen tuottamisesta, matkailu-palvelujen myynnistä sekä matkailuneuvon-nasta. Palvelemme kaikkia Pohjois-Karjalan matkailijoita ympäri vuoden Joensuun Careli-cumissa ja muissa toimipisteissämme ympäri maakunnan.

Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Koskikatu 5, 80100 Joensuu Puh. 0400 239 549 [email protected] www.visitkarelia.fi

Tarjoamme yritysneuvontaa Pohjois-Karjalaan sijoittumista suunnitteleville yrityksille ja tulomuuttopalveluja muuttohalukkaille. Etsimme tarvittavat asiantuntijat ja viranomaiset kunnista ja eri organisaatioista, jotta muuttoja sijoittuminen maakuntaan sujuisivat mahdollisimman vaivattomasti.

43

VisitKarelia.fi -teemajulkaisu

Documents

Transcript of VisitKarelia.fi -teemajulkaisu