Viljankuivauksen tehostaminen

Viljankuivauksen tehostaminen

prof. Jukka Ahokas 13.2.2014

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Maataloustieteiden laitos

Sisältöä

• Viljan laadun parantaminen • Laadukkaan viljan

tuottaminen • Kuivurin kapasiteetin

lisääminen • Nopeampi kuivaus

• Energiatehokkuuden parantaminen

• Vähemmän energiaa veden poistamiseen

• Kuivurityypin vaikutus • Viljan säilöminen

Viljan laatu ja säilyvyys

Viljan pilaantuminen johtuu seuraavista tekijöistä:

Mikrobien kehittymisestä (mikrobi = mikro-organismi = pieneliö, joka erottuu mikroskoopilla, esim. sieni, bakteeri, virus)

Viljan omasta entsyymitoiminnasta ja hengityksestä

Jyvät jatkavat kehitystään puinnin

jälkeenkin. Jyvä hengittää, käyttää varastoitunutta hiilihydraattiansa ja luovuttaa hiilidioksidia. Tästä elintoiminnosta syntyy kosteutta ja lämpöä.

Mikrobit ja kosteus Tärkein mikrobin kasvuun vaikuttava tekijä

on kosteus. Jos se on tarpeeksi alhainen: Muut tekijät eivät pysty vaikuttamaan. Kun ilman kosteus ylittää 62 %, sienten

kasvu on mahdollista Kosteuden ylittäessä 90 % myös

bakteerien kasvu on mahdollista. Mikrobit käyttävät olemassa oloonsa

materiaalin ravinteita ja kosteutta. Ne pystyvät absorboimaan siitä tarvitsemansa veden.

Tämä absorbointikyky häviää ja mikrobien kasvu loppuu, jos: materiaali kuivataan niin kuivaksi, etteivät

mikrobit pysty irrottamaan siitä vettä vesi jäädytetään materiaaliin lisätään aineita, jotka sitovat

veden ja estävät siten mikrobien veden saannin

Viljan säilyvyys

Lundin G. & Jonsson N. Lagring av spannmål i utomhussilor– åtgärder för att hindra återfuktning och mögelbildning. JTI informerar nr 108, 2005

Kosteus % Pilaantuminen alkaa

Teknisten ominaisuuksien muuttuminen alkaa

Kuivaus aloitettava

yli 30 1 vrk 1 – 2 vrk 12 h kuluessa

20 – 30 3 – 5 vrk 2 – 3 vrk 25 % 24 h kuluessa 20 % 48 h kuluessa

Hyvälaatuinen vilja

http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tuotanto_ja_viljelytietoa/huoneentaulut/Punahome_netti.pdf

Viljan säilytys terässiilossa


Ongelma: • Vesivuoto, märkä ’nälli’

tai huonosti jäähdytetty vilja voi aikaansaada paikallisen viljan homehtumisen ja lämpenemisen, joka leviää koko siiloon!

• Myös ulkosiilon lämpötilavaihtelut aikaansaavat kostumista.

Terässiilo ulkona Vilja on hyvä lämmöneriste => viljasiilossa voi

olla suuret lämpötilaerot

Ulkona olevan terässiilon kuoren lämpötila

vaihtelee lämpötilan ja auringon paisteen

mukaan

Lämpötilaero aikaansaa ilman virtauksen

siilon sisällä

Seurauksena on usein lämpimän ilman nousu

siilon kattoon. Vesi tiivistyy kylmään viljaan tai

kylmään kattoon ja tippuu viljan päälle =>

yläpinta lähtee homehtumaan

Etenkin suurijyväisillä viljoilla ilma pystyy

liikkumaan helposti (maissi)


Kylmä ilma laskeutuu alas

Lämmin ja kostea ilma tiivistyy kylmään kattoon ja tippuu

pisaroina viljan päälle

Pilaantuminen alkaa kosteassa viljassa

Kylmä ilma laskeutuu alas

Lämmin ilma nousee ylös

Viljan pilaantuminen siilossa Viljan pilaantuminen voi alkaa yksittäisistä kohdista (’hot

spot’)

Vilja alkaa lämpenemään ja pilaantumaan yhdestä

pisteestä

Pilaantuminen aikaansaa kosteuden ja lämmön tuoton

mikä laajentaa pilaantumista.

Syinä tähän on:

märän viljan laitto kuivan päälle

katon vuotaminen

lumen tuiskuaminen sisälle

kosteuden pääsy siiloon rikkinäisen pohjan kautta

ilmassa olevan veden kondensoituminen

lämpötilaerojen takia

FARMING AHEAD No. 131 November 2002

Hyvälaatuinen vilja

Märkä ja lämmin vilja on otollinen mikrobien kasvualusta

Mikrobit tuottavat toksiineja Toksiineja voidaan torjua kuivaamisella

Riskin ollessa suuri kuivaaminen on aloitettava

mahdollisimman nopeasti

Jos riskialtista viljaa joudutaan välivarastoimaan,

varastoinnin aikana viljaa pitää tuulettaa

(kylmäilmakuivaus)

Ulkona olevien terässiilojen viljan säilymistä kannattaa seurata

Lämminilmakuivurin kapasiteetti Kuivurin kapasiteetti pitää laskea

kokonaisuutena, jolloin siihen vaikuttavat mm Kuivurin tilavuus Uunin teho Elevaattoreiden tehot Puskurivaraston käyttö Jäähdytyssiilon käyttö Kuivuriautomatiikka Erän kuivausaika/vuorokausirytmi Viljan kosteus Viljelysuunnitelma ja viljojen kypsymisaika

Jos ajatellaan koko viljankorjuuketjua, kuivuri ei saisi hidastaa sadonkorjuuta

Korjuusää • Puinnin kriteeri 80% ilman suhteellinen kosteus

• Puintipäivän pituus on elokuussa n 10 h/vrk • Puintipäivän pituus on syyskuussa n 6 h/vrk

•Puinnit alkavat Etelä-Suomessa keskimäärin 10. elokuuta • 10 % puinneista on alkanut vasta syyskuussa

Esim. Korjuujakso elokuun puolivälistä syyskuun loppuun = 45 vrk. Kriteeri 2 ja 80% todennäköisyys => korjuupäiväkerroin on 0,45 => 20 korjuukelpoista päivää. Puintipäivän pituus on 8 h/vrk => 160 h käytettävissä

Laine A. Konekapasiteetin mitoitus ja konekustannukset viljan ja nurmirehun tuotannossa. TTS julkaisuja 349

Kuivurin koko

Kuivauseriä vuorokaudessa on keskimäärin 2 kpl Puintikelpoisia päiviä on

keskimäärin 20 kpl korjuukautena Jos kuivurin kapasiteetin pitää olla

puintikapasiteetin suuruinen, saadaan esim. 20 pv ja 2 erää/pv = 40 erää/satokausi Koko korjattavan sadon pitäisi

siten mahtua 40 erään. Jos sää on huonompi, eriä on

myös vähemmän

Kuivurin koko toisella tavalla Lähdetään siitä, että kuivurin pitää pystyä kuivaamaan

puimurin puima sato vuorokauden aikana. Jos leikkuupuimuri pui keskimäärin 1 ha/h tunnissa,

päivässä puidaan 10 ha sato eli märkäsadon ollessa 4 t/ha saadaan päivässä 40 t viljaa. Jos kuivauseriä on kaksi, yhteen erään pitää mahtua 20 t viljaa ja esimerkiksi 60 kg hehtolitrapainon mukaan tämä tarkoittaa 33 m3 kuivurisiiloa yhtä puimuria kohden.

Uunin koko

Uunin koon valinnassa vaikuttavat seuraavat asiat: Liian suuri nopeus (suuri

ilmamäärä) vie jyviä poistoilman mukana Lämpötilan nousu,

puhallusilman määrä ja uunin teho ovat toisistaan riippuvia Mitä suurempi ilmamäärä

puhaltimella on, sitä nopeammin kosteus poistuu Mitä korkeampi

kuivauslämpötila, sitä nopeampi kuivuminen

Puuni = qm ΔT ci

Uunin teho Puuni riippuu kuivauslämpötilasta ja uunin ilmamäärästä.

Kuivurin koko Kuivurin koko vaikuttaa siihen kuinka paljon viljaa

saadaan kerralla kuivuriin Uunin koolla vaikutetaan siihen kuinka nopeasti vesi

poistuu viljasta Viljan alkukosteus määrittää kuinka paljon vettä on

poistettava (kuinka kauan erän kuivaus kestää)

http://enpos.weebly.com/materiaali.html

Uunin tehon vaikutus 40 m3 kuivuri ja kuivauslämpötila 70 C

Esim. Ilmamäärän lisääminen 30 % lyhentää kuivausaikaa 25 %

Viljan jäähdytys

Kuivausilman lämpeneminen kesti 7 min, kuivaus 7 h ja jäähdytys 1 h. Jäähdytys tarvitsee lähes aina saman ajan, kuivumisaika riippuu viljan alkukosteudesta. Tässä tapauksessa säästettäisiin 1 h aika, jos jäähdytyssiilo olisi erillinen.

0

25

50

75

100

0 2 4 6 8

Kuivauslämpötila Viljan lämpötilaPoistoilman lämpötila

Aika H

Läm

pötil

a °C

Kuivauslämpötilan vaikutus

Esimerkki viljan kuivumisesta. 130 C lämpötilaa käytettäessä erä kuivunut puolet nopeammin.

Loppukosteuden vaikutus

Esimerkki viljan kuivumisesta. 16 % kosteuteen 3 h ja 14 % kosteuteen lähes 6 h.

Kuivauskapasiteetin nostaminen

Kosteuden poistonopeuden lisääminen Suurempitehoinen uuni

Korkea kuivauslämpötila

Ylikuivaamisen varominen Erillinen jäähdytyssiilo Puskurivarasto

Tuuletettu varasto säilyttää viljan laadun

Säästömahdollisuuksia

Kuivauksen energian kulutusta on teknisesti mahdollista vähentää jopa yli 50% Öljystä voidaan luopua

siirtymällä uusiutuviin polttoaineisiin - Vilja voidaan kuivata kokonaan kotimaisella polttoaineella Kuivaamisesta voidaan

kokonaan luopua jos käytetään muita säilöntätapoja Hyötyykö viljelijä tästä

taloudellisesti – Talous on eri asia kuin energiansäästö !

16 %

32 %10 %

Polttoöljy (68,9 snt/l)

Sähkö (8,9 snt/kWh)

8 %

200 hl

Korko (5%)

Poisto (poistoajat: koneisto 15 ja rakennus 25 vuotta)

Vakuutus ja kunnossapito (1,5%)

Polttoöljy (68,9 snt/l)

Sähkö (8,9 snt/kWh)

Työ

Kasvintuotanto

Kyntö11 %

Tasausäestys2 %

Kylvö-muokkaus

5 %

Siemen7 %

Kalkin levitys0 %

Kylvö2 %

Ruiskutus (2 x)2 %

Puinti11 %

Kuljetuspellolta talous-

keskukseen0 %

Kuivaus11 %

N30 %

P3 %

K3 %

Kalkin valmistus

8 %

Rikka-kasvientorjunta-aine

3 %

Tautien torjunta-aine

1 %

Kasvunsääde1 %

Agrokemikaalit49 %

Ohran tuotannon energiapanosten jakauma,kokonaispanos 14 GJ/ha

Energian säästö

Öljypolttimen säätö, vaikutus 0 – 15 % Kuivaus hyvän sään aikaan,

vaikutus 0 – 20 % Kuivurin eristäminen, vaikutus 10

– 20 % Korkea kuivauslämpötila, vaikutus

10-15 % Ylikuivaamisen välttäminen,

vaikutus 10-20% Poistoilman lämmön talteenotto,

vaikutus jopa yli 50 %

Polttimen säätäminen

Öljypolttimen säätö, vaikutus 0 – 15 %

Laskentaperuste Vilja-ala 100 haPuintikosteus 22 %Varastointikosteus 13 %Sato 3500 kg/ha

EnergiansäästöKustannus € 400Säästö 5,0 %

Säästö €/v 190Takaisinmaksuaika v 2,1

Öljypolttimet ovat usein hyvässä kunnossa, suuttimet pitää vain muistaa vaihtaa muutaman vuoden välein.

Kuivaaminen hyvän sään aika

70 C

15 C

5 C Tässä esimerkissä kylmällä säällä tarvitaan lähes 20% enemmän energiaa!

Ilmaa lämmitettävä 55 C

Ilmaa lämmitettävä 65 C

Ilman kosteus Ilman kosteus vaikuttaa siihen, kuinka paljon se

pystyy sitomaan lisäkosteutta. Lämminilmakuivurissa tällä ei ole kovin suurta

merkitystä. Kun ilma lämmitetään 70 °C lämpötilaan, sen suhteellinen kosteus on vain muutaman prosentin luokkaa ja kuivauskyky on aina hyvä.

Kylmäilmakuivurissa tällä on merkitystä, koska ilmaa ei lämmitetä ja sen suhteellinen kosteus ei muutu. Kostea ilma ei pysty sitomaan vettä ja jo kuivunut

vilja voi kostua, jos siihen puhalletaan liian

kosteaa ilmaa.

Ilman kosteus

Esimerkki ilman kosteuden vaikutuksesta - Piste 1:10 C ja 80 % - Piste 4: 10 C ja 95% Kosteus sinänsä ei vaikutua paljoakaan lämminilmakuivuriin Monesti kostea ilma on myös kylmää, jolloin sillä on merkitystä

Eristäminen Kuivurin eristäminen, vaikutus 10 – 20 %

20 C - 20 C 70 C 10 C

Talo Kuivuri Eristäminen lyhentää myös kuivausaikaa !

EnergiansäästöKustannus € 2000Säästö 10,0 %

Säästö €/v 379Takaisinmaksuaika v 5,3

Lähde TTS

Pintalämpötiloja Kuivurin puhallusilman puoleisen

päädyn pintalämpötilat ovat n 30 – 50 C

Tästä aiheutuu 200 – 300 W/m2 lämpövirta 10 m2 peltipinta aiheuttaa 2 – 3 kW

lämpöhäviön

Puhallusputken pintalämpötilat ovat 50 – 60 C ja lämpövirta on 400 – 500 W/m2 5 m pitkän ja 0,63 m halkaisijaltaan

olevan putken vaipan ala on n 10 m2

ja lämpöhäviö on 4 – 5 kW

Eristäminen

Kuivurin lämpöhäviö

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 5000

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Drying time min

Powe

r/Los

s kW

Heat power

Heat loss

Viljan ja kuivurin lämpeneminen

Kuivurin lämpöhäviö

Tuloksia Syksyn 2011 koetuloksia Erä Alkukosteus [%] Kaasun kulutus

eristämättömässä kuivurissa [m3]

Kaasun kulutus eristetyssä kuivurissa [m3]

Energian säästö [%]

1 24 209 182 13

2 21 209 156 25

3 22 144 134 7

4 17 99 71 28

5 15,5 78 65 17

6 19,5 128 98 23

7 16 72 51 29

Keskiarvo 20 %

Korkea kuivauslämpötila Korkea lämpötila nopeuttaa

kosteuden siirtymistä jyvässä

ytimestä pintaan

Kuuma ilma pystyy sitomaan

enemmän vettä viljasta

Lämpötilan nosto

Pienentää energian kulutusta

Lisää kuivurin kapasiteettia

Lisää kuivurin lämpöhäviöitä

– eristys nousee tärkeäksi

Siemenviljaa ja leipäviljaa ei

saa kuivata liian kuumalla

ilmalla Poistuva vesimäärä

Tuloksia kuivausilman lämpötilan noston vaikutuksesta

Lähde: Suomi et al. 2003. Viljan korjuu ja varastointi laajenevalla viljatilalla. Maa- ja elintarvike 31.

Viljan lämmönkestävyyteen vaikuttaa Viljan kosteus. Hyvin kostean viljan

kuivuessa jyvään syntyy jännityksiä,

jotka voivat rikkoa jyvän rakenteen ja

aiheuttavat vaurioita

Lämmölle altistumisaika. Jyvä lämpenee

nopeasti kuivausilman lämpötilaan ja

vauriot lisääntyvät, jos altistumisaika

pitenee.

Kuivurin rakenne. Rakenne ja

toimintatapa ratkaisevat kuinka kauan

jyvä altistuu korkealle lämpötilalle.

Viljalaji tai -lajike. Viljalajike vaikuttaa

viljan kestävyyteen.

Rehuvilja

Huom. Lämpötila on jyvän ytimen lämpötila Liikkuva vilja ei lämpene ytimeen asti

Korkea kuivauslämpötila ja viljan lämpötila

Kuivauslämpötilan vaikutus ohran itävyyteen

Lähde: Suomi et al. 2003. Viljan korjuu ja varastointi laajenevalla viljatilalla. Maa- ja elintarvike 31.

Kuivausilman lämpötila 119°C, nopea kierto Korkea lämpötila tuhoaa itävyyden !

Puintikosteus

• Märkä vilja tarvitsee enemmän energiaa kuivaukseen

• Voiko sopivaa puintikosteutta odottaa?

Kuivauskosteus

• Kauppaviljan pitää olla alle 14% • Takaa pitkäaikaisen

säilyvyyden • Omaan käyttöön 16%

kosteus riittää, jos vilja käytetään ’talven’ aikana • Viljan pitää olla kylmää • Viljan lämpenemistä

pitäisi seurata

Esimerkki kuivurista

• Jyvän pinnalla oleva vesi irtoaa nopeasti • Kun kosteuden pitää siirtyä ytimestä pintaan kuivuminen hidastuu ja

energian tarve lisääntyy • Loppupuolella kosteuden poistuminen on hidasta ja energiantarve suurta

Kuivauskosteus

Esimerkiksi 19% vilja kuivataan 14% kosteuteen => 33 l/ha, 16% kosteuteen 20 l/ha. Säästetään lähes 40%!

Kotimainen polttoaine

Kotimainen polttoaine ei säästä energiaa mutta voi säästää rahaa Hake

Polttoaine pitää varata ennakkoon Vaatii investointeja, uusi uuni, automaattinen polttoaineen syöttö,

automaattinen tuhkan poisto Biopolttoöljy

Voidaan hyödyntää nykyisiä uuneja Kannattavaa vain jos saadaan rouhe ’käytettyä’

Vilja Huonokuntoisen viljan käyttö lämmitykseen Onko viljan poltto eettisesti hyväksyttävää ?

Lämpökeskuksen hyödyntäminen Kuivurin tehontarve on paljon suurempi kuin rakennusten tehon

tarve => lämpökeskuksen lämmöllä voidaan vain ”auttaa” kuivuria Vesipattereiden ja lämpöputkien asentaminen on kallista

Hakkeen kannattavuus

Energian käytön tehostaminen

Kuivurin eristäminen Kustannustehokas toimenpide

Energian kulutus pienenee

Kuivausaika lyhenee

Vilja kuivuu tasaisemmin

Ylikuivauksen välttäminen Kauppa- ja siemenvilja < 14%

Oma rehuvilja <16 %

Korkea kuivauslämpötila Omaan käyttöön menevän

rehuviljan kuivaus

Kuivurityyppejä

Kuumailmakuivuri Eräkuivuri

Jatkuvatoiminen kuivuri

Kylmäilmakuivuri Kuivaava viljasiilo

Kylmäilmakuivaus Kuluttaa 1/4:n lämminilmakuivauksen

energiamäärästä Hyvä vastaanotto-kapasiteetti → voidaan

hyödyntää parhaat puintikelit "Varastokuivuri"

Pitkä kuivausaika Vilja ei hiodu → alempi hl-paino Vilja ei kierrä jatkuvasti esipuhdistimen

kautta → enemmän roskia Ei kauppakelpoista viljaa ilman

lisälämpöä Soveltuu huonosti, jos on monia lajeja ja

lajikkeita Kuivuminen epätasaista

Tasapainokosteus

Materiaalin ja sitä ympäröivän ilman välillä tapahtuu kosteuden siirtymistä, kunnes tasapaino saavutetaan ja materiaali ei luovuta eikä ota vastaan kosteutta.

Saavutettu tasapainokosteus riippuu:

• Lämpötilasta

• Ilman suhteellisesta kosteudesta

• Materiaalin fyysisestä kunnosta

Viljan tasapainokosteus

0

5

10

15

20

25

30

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Jyvä

n ko

steu

s %

Ilman kosteus %

Vilja

Rypsi


Esimerkki syksyn säistä

Tasapainokosteus 13 – 14 %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1-8-

2005

15-8

-200

5

29-8

-200

5

12-9

-200

5

26-9

-200

5

10-1

0-20

05

24-1

0-20

05

Lämpötila Kosteus

Vastapaine ja teho

Viljan aiheuttama vastapaine riippuu kerrospaksuudesta Suuri kerrospaksuus merkitsee suurta vastapainetta => tarvitaan keskipakopuhallin

Kuivuminen Viljan kosteus

Kuivausilma

Lämpötila Ilman kosteus

- + - + - +

Lämpötila- ja kosteusprofiilit kuivausilman kulkiessa viljakerroksen läpi

Kuivunut vyöhyke

Puhallintyypit

Yksinkertaisessa ’potkuripuhaltimessa’ ulkokehä on kapea ja se ei pysty antamaan kovin suurta painetta (n 700 – 1000 Pa) Aksiaalipuhaltimessa voi olla

leveä ulkokehä ja myös suuntaussiivistö, jolloin se pystyy antamaan suuremman paineen ja paremman hyötysuhteen Keskipakoispuhaltimilla saadaan

aksiaalipuhaltimia suurempia paineita ja koko on pienempi

Puhallintyyppi

Potkuripuhallin kestää kohtuudella n 700 Pa vastapaineen

Paksu kerros ja suuri ilmamäärä tarvitsevat keskipakoispuhaltimen

Viljankuivauksen suosituksena on vähintään 600 m3/h/m2 ilmamäärä

Mitä suurempi ilmamäärä, sitä nopeampi kuivuminen

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5

Vast

apai

ne P

a

Kerrospaksuus m

200 400 600 800 1000 Potkuri/Keskipakois

Ilmam

äärä

m3/

h/m

2

Kerrospaksuus

Paksu kerros lisää kuivausaikaa ja energian kulutusta

Toisaalta paksu kerros merkitsee myös suurta viljamäärää

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5

Kui

vaus

aika

h

kWh/

kg v

esi

Kerrospaksuus m

Energia 500 m3/h/m2 Energia 800 m3/h/m2

Aika 500 m3/h/m2 Aika 800 m3/h/m2

Kuivaava viljasiilo Jos viljakerroksen paksuus > 1m

→ keskipakoispuhallin välttämätön

Märkä vilja yli 60 cm kerroksessa

kuorettuu ja pintakerros homehtuu Paksuissa kerroksissa viljan

sekoittaminen on välttämätöntä ja sen pitää olla tehokasta

Suuri kuivuri → suuri liitäntäteho Rationaalinen viljan käsittely

edellyttää koneistamista → investointikustannukset nousevat

Korkean kerroksen kuivauksessa

ja sekoituksessa rikkaruohonsiemenet heikentävät kuivumista => tarvitaan puhdas vilja

Mattila J. KUIVAAVAT VILJASIILOT SUOMESSA, Hämeen Ammattikorkeakoulu Westlin H. Utvärdering av ett silotorksystem för spannmål utrustat med omrörare. SLU Institutionen för biometri ock teknik

Jatkuvatoiminen kuivuri Vilja virtaa jatkuvana virtana

kuivurin läpi Ylhäältä syötetään märkää

materiaalia ja alhaalta poistuu kuivunut materiaali

Edut Tehokas Voidaan automatisoida helposti Voidaan käyttää 24 h

vuorokaudessa Viljan jäähdytyksestä vapautuva

lämpö voidaan hyödyntää Haitat

Hyvin märkä vilja voi aiheuttaa ongelmia (ei ehdi kuivua kerta-ajolla)

Viljaa pitäisi olla jatkuvasti saatavilla

Lajin vaihto aiheuttaa edellisen prosessin lopetuksen ja uuden aloittamisen

Loewer, Bridges & Bucklin. On-Farm Drying and Storage Systems

Eräkuivuri Eräkuivurissa kuivataan erä

kerrallaan Edut: Yksinkertainen rakenne Kuivattavaa viljaa ei tarvita

jatkuvasti Haitat: Tarvitaan aina tietty määrä

viljaa erää varten Tarvitsee valvontaa ja

työtä kuivaamisen lopetukseen ja täyttöön

Muita säilöntätapoja

Happosäilöntä Happo aiheuttaa turvallisuus- ja syöpymäriskin Oma työvaihe

Murskesäilöntä Vilja murskataan valssimyllyllä Oma työvaihe Toimii parhaiten kostealla viljalla Happo aiheuttaa työturvallisuus ja materiaaliriskin Varastoidaan tiiviisiin siiloihin peitettynä ja

painotettuna

Ilmatiivis säilöntä Vaatii ilmatiiviin rakenteen ja ’käsittelyn’ Edullinen menetelmä suurilla viljamäärillä Suuret pääomakustannukset, pienet

käyttökustannukset Ei tarvita säilöntäaineita

Muut säilöntätavat

Palva R. Tuoresäilöntä on entistä kiinnostavampi vaihtoehto. Teho 5/2008

Säilöntätapojen energian kulutus

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

Ener

gian

kul

utus

, kJ

kg-1

[ka]

Polttoaine

Sähkö

Rakenteet

Säilöntäaine

Muovi

Murskausvaihtoehtoja

0

100

200

300

400

500E

nerg

ian

kulu

tus,

kJ

kg-1

[ka]

Polttoaine

Sähkö

Rakenteet

Säilöntäaine

Muovi

Lisätietoa

http://www.energia-akatemia.fi/Sivut/default.aspx

Viljankuivauksen tehostaminen

Documents

Transcript of Viljankuivauksen tehostaminen