Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti final6 heidi_ kivelä

1

Sisältö

1. Tiivistelmä.........................................................................................................................3

Abstract....................................................................................................................................4

Sammanfattning.......................................................................................................................5

2. Johdanto........................................................................................................................... 6

3. Viisi vuotta työelämässä olleiden työllisyystilanne on hyvä..............................................7

3.1 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät yleisimpiä työtehtäviä......................10

3.2 Vastaajat kokevat työnsä luonteeltaan itsenäiseksi ja vastuulliseksi...............13

3.3 Bruttokuukausipalkkojen mediaani on 4200 euroa..........................................14

4. Kauppatieteiden maisterin tutkintoon ollaan tyytyväisiä...............................................22

4.1 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet eivät aina kohtaa.................23

5. Valmistuneiden työllisyystilanne vuonna 2007 oli hyvä..................................................27

5.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ aloitettiin usein jo opiskeluaikana........29

5.1.1 Pääainetausta ohjaa valmistumisen jälkeisen työn luonnetta..........................32

5.2 Joka neljäs vastaaja ollut työttömänä viisivuotisen työuransa aikana.....................35

5.2.1 Suurin osa kouluttautunut myös valmistumisen jälkeen..................................37

6. Yksikkökohtaisissa tuloksissa ei ole havaittavissa suuria eroavaisuuksia........................39

6.1 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.......................................................................39

6.1.1 Sijoittuminen työelämään.................................................................................39

6.1.2 Palautetta opinnoista.......................................................................................44

6.2 Itä-Suomen yliopisto................................................................................................47



6.3 Svenska handelshögskolan (Hanken).......................................................................54



2

6.4 Jyväskylän yliopisto..................................................................................................62



6.5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto........................................................................69



6.6 Oulun yliopisto.........................................................................................................76



6.7 Tampereen yliopisto................................................................................................83



6.8 Turun kauppakorkeakoulu.......................................................................................91



6.9 Vaasan yliopisto.......................................................................................................98


6.9.2 Palautetta opinnoista.....................................................................................103

6.10 Åbo Akademi..........................................................................................................105

6.10.1 Sijoittuminen työelämään...............................................................................106

6.10.2 Palautetta opinnoista.....................................................................................110

7. Taustatiedot..................................................................................................................113

7.1 Kyselyyn vastanneet..............................................................................................114

Kuvioluettelo........................................................................................................................116

Liite 1: Kyselylomake............................................................................................................120

3

1. Tiivistelmä

Raportin sivuilta paljastuu, ettei jo useamman vuoden jatkunut talouden taantuma ole

vaikuttanut nuorten ekonomien työllistymiseen. Pääset myös lukemaan, kuinka

kauppatieteiden maisterit ovat valmistumisensa jälkeen suunnanneet erityisesti rahoituksen

ja taloushallinnon tehtäviin ja kuinka palkkaerot naisten ja miesten välillä ovat yhä

todellisuutta.

Viisi vuotta työelämässä–kyselyyn vastaajien työllisyys- ja työttömyysluvut olivat syksyllä

2012 samat kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä, joka suunnattiin vuonna 2005

valmistuneille kauppatieteiden maistereille. Verrattaessa muilta akateemisilta aloilta viisi

vuotta sitten valmistuneisiin kauppatieteilijät ovat työmarkkinoilla hyvässä asemassa, sillä

yhden prosentin työttömyysluvullaan vain lääketieteellisen tai oikeustieteellisen

koulutuksen käyneet ovat edellä nollan prosentin työttömyydellään.

Työelämään liittyvissä kyselyissä palkkatason vaihtelut ovat monen uteliaisuuden kohteena.

Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn näyttää mediaanipalkan keskitaso nousseen

noin 140 euroa ollen kyselyhetkellä 4 200 euroa. Kuten aiemminkin, naiset ansaitsevat

edelleen miehiä vähemmän. Erityisen suuret palkkaerot ovat yksityisen sektorin suurissa

yrityksissä, kun taas pienempiä julkisella puolella. Raportissa on pohdittu myös palkkaeroon

johtavia syitä.

Kyselyyn vastanneet ekonomit ovat pääosin tyytyväisiä yliopistotutkintoonsa

kokonaisuutena. Kuitenkin arvioidessa yksittäisten, työelämässä tarvittavien tietojen ja

taitojen kehittymistä yliopistoaikana löytyi paljon kehitettävää eri osa-alueilla. Esimerkiksi

neuvottelutaidot nousivat jokaisen yliopiston kohdalla yhdeksi suurimmista kehityskohteista

arvioitaessa koulutuksen työelämärelevanssia. Toisaalta, muun muassa oman alan

teoreettinen osaaminen sekä ruotsin kielen taito nousivat esille asioina, joita yliopisto

kehittää liikaa verrattaessa työelämässä kohdattuihin vaatimuksiin.

Suurin osa vuonna 2007 valmistuneista kauppatieteiden maistereista on työllistynyt

pääkaupunkiseudulle. Yleisimpänä työnantajana heillä on suuri, yli 250 henkeä työllistävä

yksityinen yritys tai valtionyhtiö.

4

Abstract

The report reveals that the ongoing recession has not had an effect on the employment rate

of the recent business school graduates. These graduates have after graduation mostly

applied for roles within finance and accounting. The gap between male and female salary

has also remained noticeable.

The employment and unemployment rates of those who responded to the ‘first five years of

career’ survey were similar in the autumn of 2012 as they were in the survey conducted two

years before, targeting the business school graduates of 2005. In comparison to academic

graduates from other fields of education, business school graduates have a fairly strong

position in the labour market. With their 1 percent unemployment rate, business graduates

are surpassed only by medical and law school graduates (0 percent unemployment).

In career related surveys the fluctuations of salary levels are often a point of interest. In

comparison to the previous survey conducted two years ago, the median salary seems to

have increased by EUR 140 to EUR 4,200. As in the past, female business school graduates

receive smaller compensations in general as their male peers. This gap is especially

significant in the private sector. The report addresses the reasons behind the salary gap.

The business school graduates that responded to the survey are in average satisfied with

their university degree. However, the report shows multiple areas of improvement within

the development of specific career related skills and knowledge during the studies. For

instance, learning negotiation skills arose as one of the main points of improvement when

assessing the career relevance of university education in all the universities. On the other

hand, the theoretical skills within own subject of and language skills in Swedish were

pointed out as areas that are overemphasized in academic education compared with the

skills that are perceived a most relevant in work life.

5

Sammanfattning

Ur rapporten framgår det att recessionen som varit rådande redan under flera års tid inte

påverkat de unga ekonomernas sysselsättning. Efter utexamineringen har ekonomie

magistrarna sökt sig speciellt till finansierings- och ekonomiförvaltningsuppgifter.

Löneskillnaden mellan män och kvinnor är fortfarande synlig.

Sysselsättnings- och arbetslöshetsgraden för respondenterna i undersökningen Viisi vuotta

työelämässä (Fem år i arbetslivet) är på samma nivå som i undersökningen från 2011, som

riktade sig till ekonomie magistrar utexaminerade år 2005. I jämförelse med övriga

personer, som avlagt akademisk examen för fem år sedan, har ekonomerna en stark

ställning på arbetsmarknaden. Arbetslöshetsgraden är en procent. Endast de medicinska

och juridiska utbildningarna har klarat sig bättre. Dessa har bägge en arbetslöshetsgrad på

noll procent.

Variationen i lönenivån i arbetslivsundersökningarna intresserar många. I jämförelse med

undersökningen som gjordes för två år sedan har medianlönen stigit med ungefär 140 euro

och låg vid svarstidpunkten på 4200 euro. Precis som tidigare förtjänar kvinnorna mindre än

männen. Speciellt stora är löneskillnaderna i stora företag inom den privata sektorn. I

rapporten dryftas också orsaker som ligger bakom löneskillnaden.

Ekonomerna som besvarat enkäten är i huvudsak nöjda med sin universitetsexamen. Då de

utvärderade enskilda kunskaper och färdigheter som behövs i arbetslivet, framkom det dock

att undervisningen kunde utvecklas på många punkter. T.ex. förhandlingsteknik ansågs vara

ett av de viktigaste utvecklingsområdena vid alla universitet. Å andra sidan tycks

universiteten satsa mer på den egna branschens teoretiska kunnande och kunskaper i

svenska än vad respondenterna upplevt att arbetslivet krävt.

Största delen av de utexaminerade ekonomie magistrarna år 2007 är sysselsatta i

huvudstadsregionen. Den vanligaste arbetsgivaren är ett stort, med över 250 anställda,

privat storföretag eller ett statligt bolag.

6

2. Johdanto

Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto on kehittänyt yliopistojen

yhteisen tutkimusmallin (uraseuranta), jonka avulla voidaan seurata korkeakoulutettujen

työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista viiden vuoden kuluttua valmistumisesta.

Uraseurannan keskeisimpänä päämääränä on tuottaa tietoa ennen kaikkea akateemisesti

koulutettujen työllistymisen laatuun liittyvistä tekijöistä.

Suomen Ekonomiliitto SEFE seuraa säännöllisesti ekonomien sijoittumista työelämään.

Yhteistyössä Aarresaari-verkoston kanssa on julkaistu raportti kahden vuoden välein (Viisi

vuotta työelämässä, vuosina 2007, 2009 ja 2011). Tämä raportti on jatkoa edellä mainituille

raporteille ja tässä esitetyt tiedot täydentävät kuvaa ekonomien työelämään sijoittumisesta.

SEFE seuraa ja tuottaa säännöllisesti tietoa myös esimerkiksi vastavalmistuneiden tilanteesta

työmarkkinoilla. Rissasen (2013) koostamaa raporttia vastavalmistuneiden

kauppatieteilijöiden työllistymisestä on hyödynnetty tässä raportissa taustamateriaalina.

Tässä raportissa tarkastellaan vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien

työllistymistä, työuran alkua ja vastaajien mielipiteitä koulutuksesta. Raportin kolmannessa

luvussa käsitellään viisi vuotta työelämässä olleiden kauppatieteilijöiden työllisyystilannetta

sekä esimerkiksi palkkausta. Neljäs luku käsittelee kyselyyn vastaajien suhtautumista

yliopistokoulutukseen erityisesti suhteutettuna työelämän tarpeisiin. Viidennessä luvussa

pureudutaan tarkemmin vastaajien työuran alkuvaiheisiin sekä urakehitykseen kuluneiden

viiden vuoden aikana. Kuudes luku puolestaan käsittelee kutakin kauppatieteellistä

koulutusyksikköä kerrallaan pureutuen valmistuneiden vastauksiin koulutusyksiköittäin.

Raportin loppupuolella esitellään tarkemmin aineistoa ja sen käsittelyä.

7

3. Viisi vuotta työelämässä olleiden työllisyystilanne on hyvä

Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden työllisyysaste oli kyselyhetkellä

syksyllä 2012 hyvä. Vakituisessa kokopäivätyössä on 79 prosenttia vastaajista, kun taas

toiseksi suurimman ryhmän, perhevapailla olevien, osuus on yhdeksän prosenttia

vastaajista. 32 vastaajaa oli kyselyhetkellä määräaikaisessa työsuhteessa, mihin

tavanomaisimpia syitä olivat luonteeltaan projekti- tai kausiluontoinen työ tai sijaisuudet.

Työttömänä työnhakijana oli kuusi vastaajaa, eli vain 0,8 prosenttia vastaajista, mikä on

hieman vähemmän verrattuna kahden vuoden takaiseen tutkimukseen. Verrattaessa

kaikkien ekonomien yhteiseen työttömyystilanteeseen, viisi vuotta työelämässä olleiden

tilanne näyttää aavistuksen paremmalta. Vuonna 2012 työttömänä oli 4,1 prosenttia kaikista

ekonomitaustaisista työikäisistä.1

Näyttää kaiken kaikkiaan siltä, ettei talouden jatkuva epävarmuus ole vaikuttanut nuorten

ekonomien työllisyystilanteeseen. Peilattaessa tätä kyselytulosta vuonna 2012

valmistuneiden kyselyn (Rissanen 2013) tuloksiin voi huomata, ettei työllisyystilanne

talouden taantumasta huolimatta näyttänyt huonolta myöskään vastavalmistuneiden

kauppatieteiden maistereiden näkökulmasta.

1 Akavan koulutusrekisteri 12/2011 ja Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvut keskimääräisesti vuoden 2012 aikana

8

83%

1% 4%

1%1%

9%

1%

Vakituinen tai määräaikainen kokopäivätyö

Vakituinen tai määräaikainen osa-aikatyö

Itsenäinen yrittäjä/ ammatinharjoit-taja/ freelancer

Työtön työnhakija

Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkin-toon tai arvosanaan)

Perhevapaa (äitiys-/ isyys-/ vanhempain-/ hoitovapaa)

Muu tilanne

1 Työmarkkina-asema kyselyhetkellä syksyllä 2013, %

Yksityisen sektorin suuret työnantajat näyttävät edelleen olevan suurimpia kauppatieteiden

maistereiden työllistäjiä. Yli puolet eli 352 kyselyyn vastannutta ekonomia oli kyselyhetkellä

työsuhteessa yli 249 työntekijää työllistävään yksityiseen yritykseen tai valtionyhtiöön.

Verrattuna kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn päätyönantajaryhmien jakauma

on pysynyt lähes samana. Tämän ja aiempien tutkimusten valossa voidaankin karkeasti

sanoa, että noin puolet kauppatieteiden maistereista työllistyy suuriin yksityisiin yrityksiin

tai valtionyhtiöihin. Verrattaessa tutkimuksen kohteena olevien vuonna 2007

valmistuneiden maisterien nykyistä työnantajaa suhteessa valmistumisen jälkeiseen

ensimmäiseen työnantajaan ei suuria eroja ole havaittavissa. Pienten ja keskisuurten

yritysten joukosta on muutaman prosenttiyksikön verran siirtymää suuryritysten tai

valtionyhtiöiden palvelukseen, mutta muiden ryhmien osalta tilanne on pysynyt lähes

samana.

Verrattaessa naisten ja miesten keskinäistä sijoittumista työmarkkinoille voidaan sanoa

%, N=713

9

miesten olevan erityisen vahvasti yksityiselle sektorille keskittyneitä. Naisia puolestaan on

aavistuksen suurempi prosenttiosuus töissä julkisella puolella sekä niin sanotulla

kolmannella sektorilla (järjestöt, säätiöt, yhteisöt).

Yksity

inen

yrity

s, v

altionyh

tiö tai

om

a yr

itys

Julk

inen

sek

tori (ku

nta

, val

tio)

Kolm

as sek

tori

0102030405060708090

MiehetNaiset

3 Erot naisten ja miesten sijoittumisessa työmarkkinoilla, %

Yksit

yine

n yr

itys t

ai v

altio

nyhti

ö, y

li 24

9 ty

önte

kijä

ä

Yksit

yine

n yr

itys t

ai v

altio

nyhti

ö, a

lle 2

50

ja y

li 49

työn

teki

jää

Yksit

yine

n yr

itys t

ai v

altio

nyhti

ö, a

lle 5

0 ty

önte

kijä

ä

Kunt

a, k

unta

yhty

mä,

kun

nalli

nen

liike

-la

itos (

esim

. sai

raan

hoito

piiri

)

Amm

attiko

rkea

koul

u

Valti

o, v

altio

n lii

kela

itos

Ylio

pist

o

Järje

stö,

seur

akun

ta, s

äätiö

tai v

asta

ava,

its

enäi

nen

julk

isoik

eude

lline

n la

itos t

ai

yhte

isö

Om

a yr

itys,

vast

aano

tto, t

oim

inim

i tm

s.

Muu

työn

anta

ja

0

20

40

60 51

15 145 1 6 3 3 3 0

%N=696

N: 1252

10

3.1 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät yleisimpiä työtehtäviä

Nykyisen työtehtävän luonne on useimmilla vastaajilla vaihtunut viiden vuoden aikana

merkittävästi. Esimerkiksi johto- ja esimiestehtävien osuus on kasvanut 11 prosentista 26

prosenttiin vastaajien keskuudessa. Läpi viisivuotisen ekonomiuran yleisimpiä ekonomin

tehtäviä ovat olleet rahoitus- ja taloushallinnon tehtävät.2

Tutkimuksen valossa voidaan sanoa, että neljä eri tehtäväkenttää erottuu selvästi

tarkasteltaessa ekonomien erilaisia työtehtäviä. Rahoitus ja taloushallinto, suunnittelu-,

kehitys- ja hallintotehtävät, johto- ja esimiestehtävät sekä markkinointiin ja myyntiin liittyvät

tehtävät ovat yleisiä työtehtäviä niin vastavalmistuneiden kuin viisi vuotta työelämässä

olleidenkin ekonomien parissa. Mainitut työtehtävät myös esiintyvät suosituimpina

tarkasteltaessa eri yliopistojen välisiä trendejä työtehtäviin jakautumisessa, eikä suuria eroja

eri yliopistoyksiköiden välillä tässä suhteessa esiinny. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn

verrattuna rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät ovat kirineet yleisimpinä työtehtävän

2 Kuviossa 4 vastaajat saivat valita useamman eri tehtäväalueen

Rahoitu

ksen ja

taloush

allinnon te

htävät

Suunnitt

elu-, k

ehity

s- tai

hallinto

tehtäv

ät

Johto

- ja es

imies

tehtäv

ät

Markkin

ointi ja m

yynti

Konsulto

inti tai k

oulutus

Toim

istoteh

tävät

Asiaka

styö/ p

otilastyö

Viestintä-

ja m

ediat

yö

Muu työn lu

onne

Opetus t

ai ka

svatu

s

Tutki

mus

Lainopilli

nen ty

ö

Taite

ellinen

työ

Kirkollin

en ty

ö0

5

10

15

20

25

30

35

4032

3026

2219

14

86 6 5 5 4

1 0

33

24 22 21 19

12 11

6 5 5 4 30 0

Nykyisen päätyön luonneEnsimmäisen päätyön luonne

4 Ensimmäisen ja nykyisen päätyön luonteiden vertailu, %

11

luonteena ohi johto- ja esimiestehtävien. Muutoin vuonna 2007 valmistuneiden yleisimmät

tehtävät ovat samoja verrattuna vuonna 2005 valmistuneiden työtehtäviin.

Sukupuolten väliset erot nykyisen päätyötehtävän luonteessa ovat pienehköjä, ainoastaan

johto- ja esimiestehtävissä työskentelee lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi osuus miehiä

kuin naisia. Mielenkiintoista on, että rahoituksen ja taloushallinnon tehtävissä työskentelee

täsmälleen neljännes sekä kyselyyn vastanneista miehistä että naisista, joskin näiden

tehtäväalueiden kirjo on laaja ja sen sisällä vastaajat voivat sijoittua monenlaisiin tehtäviin.

Tutk

imus

Opetus t

ai ka

svat

us

Johto

- ja e

simies

tehtä

vät

Konsulto

inti ta

i koulu

tus

Asiaka

styö/ p

otilasty

ö

Mar

kkin

ointi ja

myy

nti

Suunnitt

elu-,

kehity

s- ta

i hall

into

tehtä

vät

Viestintä

- ja m

ediat

yö

Toim

istote

htävä

t

Taite

ellin

en ty

ö

Lain

opillinen

työ

Kirkollin

en ty

ö

Rahoitu

ksen

ja ta

loush

allin

non tehtä

vät

Muu ty

ön luonne0

5

10

15

20

25

30

MiehetNaiset

5 Sukupuolten erot nykyisten työtehtävien jakautumisessa, %

Hieman yli puolet vastaajista (51%) eli 352 ekonomia kertoo hyödyntävänsä työssään

jatkuvasti yliopistokoulutuksessa oppimiaan taitoja. Toinen puoli, (46%) vastaajista

mainitsee hyödyntävänsä opiskelemiaan taitoja jonkin verran. Hieman vajaa 30 vastaajaa

(4%) ei tunnusta tarvitsevansa opittua osaamistaan juuri lainkaan. Verrattuna valmistumisen

jälkeiseen ensimmäiseen työhön, jolloin 37% hyödynsi jatkuvasti ja 55% jonkin verran

koulutuksessa oppimiaan taitoja, nykytyössään selvästi suurempi osa vastaajista voi

jatkuvasti hyödyntää ekonomikoulutuksessa oppimiaan taitoja.

Yli 70 prosenttia (74%) vastaajista sen sijaan kokee, että heidän nykyiset työnsä vastaavat

heidän omaa koulutustasoaan hyvin. Myös tässä viiden vuoden työkokemus on tehnyt

12

tehtävänsä, sillä vastavalmistuneina vain hieman yli puolet (53%) koki työtehtävänsä

vastanneen koulutustasoaan.

Työn va

ativu

ustaso

oli koulutu

staso

a selv

ästi al

haisem

pi

Työn va

ativu

ustaso

oli koulutu

staso

a ositt

ain al

haisem

pi

Työ va

stasi

hyvin ko

ulutusta

soa

Työ oli k

oulutuks

een näh

den va

ativa

mpaa01020304050607080

216

74

813

28

53

5

Nykyinen työEnsimmäinen työ

N: 713 (1.työ), 692 (nyk. työ)

6 Ensimmäisen työn ja nykyisen työn sekä koulutuksen vastaavuus, %

Vuonna 2007 valmistuneista ekonomeista noin viidesosa työskentelee tehtävissä, jotka eivät

vastaa heidän koulutustasoaan. Tähän on moninaisia syitä, joista päällimmäisenä esille

nousee muutoin mielenkiintoinen työ, jonka tarjoamat haasteet ovat erilaisia kuin

koulutukseen liittyviä. Muita esille nousevia syitä koulutustasoa alempiin työtehtäviin ovat

muun muassa vaikeus saada koulutusta vastaavaa työtä, parempi palkka tai muut työehdot

sekä jatkaminen samoissa tehtävissä kuin jo ennen valmistumista. Yliopistokohtaisia eroja

ei niinkään ole havaittavissa verrattaessa eri yliopistoista valmistuneiden kauppatieteiden

maisterien työtehtävien ja koulutustason vastaavuutta viiden vuoden työuran jälkeen.

13

Jatk

aa t

yöss

ä, jo

ssa

oli j

o en

nen

valm

istu

mis

ta

Ei o

le s

aanu

t ko

ulut

usta

soa

vas

taav

aa

työt

ä

Työ

on m

uute

n m

iele

nkiin

tois

empa

a

Palk

ka ja

/tai

työ

ehdo

t ov

at p

arem

mat

Muu

kou

lutu

s on

ohj

annu

t ny

kyis

iin

teht

äviin

Ei o

le h

alun

nut

toim

ia k

oulu

tust

a va

staa

viss

a tö

issä M

uu s

yy

05

101520253035

1418

29

15

3 3

17%

N=150

7 Syyt koulutustasoa vastaamattoman työn vastaanottamiseen, %

3.2 Vastaajat kokevat työnsä luonteeltaan itsenäiseksi ja vastuulliseksi

Viisi vuotta työelämässä olleet ekonomit ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työnsä eri osa-

alueisiin (kuvio 8). Lähes kaikki vastaajat kertovat työnsä olevan itsenäistä ja vastuullista.

Työ on m

ielen

kiinto

ista

Työ m

ahdolli

staa u

ralla

eten

emise

n

Työ m

ahdolli

staa o

saam

isen ke

hittäm

isen

Työte

htävä

t ova

t monip

uolisia

Työ on it

senäis

tä ja

vastu

ullista

Työ ta

rjoaa

sopiva

sti haa

steita

0

10

20

30

40

50

60

Täysin samaa mieltäSamaa mieltäHieman samaa mieltäHieman eri mieltä

8 Työhön liittyvät haasteet, %

14

Hieman yllättäen useimmat vastaajat kokivat työsuhteen jatkuvuutensa varmaksi. Lähes

koko valmistumisensa jälkeisen ajan jatkunut taloudellinen epävarmuus ei ole viiden

valmistumisen jälkeisen vuoden aikana näyttänyt vaikuttavan vuonna 2007 valmistuneisiin

ekonomeihin. Suurin osa vastaajista myös kokee, että työn ja muun elämän välillä vallitsee

tasapaino. Ajateltaessa yhä kovenevia työelämän paineita sekä kiristyvää tilannetta

työmarkkinoilla tämä tutkimustulos on positiivinen uutinen. Työssä jaksamisen ja työurien

pidentämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että työ ja vapaa-aika kulkevat tasapainossa

keskenään.

3.3 Bruttokuukausipalkkojen mediaani on 4200 euroa

Kokopäivätyössä olevien, viisi vuotta sitten valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden

bruttokuukausipalkan mediaani säännöllisine lisineen syksyllä 2012 oli 4200 euroa. Mediaani

on 140 euroa korkeampi kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa vuonna 2005

valmistuneista. Tarkasteltaessa eri yliopistoista valmistuneiden palkkojen mediaaneja

näyttävät Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneet olevan hivenen edellä

muualta maasta valmistuneita (palkkojen mediaani 4700 euroa).

Työ on henkisesti liian kuormit-

tavaa

Työtä on liikaa Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa

Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee

tasapaino

Työura on tavoitteiden

mukainen

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Täysin samaa mieltäSamaa mieltäHieman samaa mieltäHieman eri mieltäEri mieltäTäysin eri mieltä

9 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, %

15

Aalto BIZ (N=115)

Tampere (N=42)

Turku (N=55)

Hanken (N=72)

Lappeenranta (N=47)

Itä-Suomi (N=31)

Oulu (N=39)

Vaasa (N=111)

Jyväskylä (N=66)

Åbo (N=23)

3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000Alakvartiili - mediaani - yläkvartiili

10 Kokopäivätyössä olevien bruttokuukausipalkan (säännöllisine lisineen) jakauma yliopistotaustoittain syksyllä 2012

Yleisellä tasolla tarkasteltuna palkkaluokat näyttävät jakautuvan tasaisesti melko laajalle

asteikolle. 20 prosenttia vastaajista ansaitsee yli 5500 euroa, mutta noin 20 prosenttia

vastaajista ansaitsee alle 3500 euroa palkkataulukon mediaanin ollessa 4200 euroa.

Palkkojen laaja vaihtelevuus viisi vuotta työelämässä olleiden keskuudessa vaihtelee paitsi

opiskellun pääaineen ja työsektorin mukaan, myös erilaisten urapolkujen ja erivauhtisen

työtehtävissä etenemisen myötä.

16

Alle 3000 e 3000-3499 e

3500-3999 e

4000-4499 e

4500-4999 e

5000-5499 e

5500 e-0

5

10

15

20

25

7

12

20

18

13

10

20

%N=601

11 Bruttokuukausipalkka kokopäivätyössä säännölliset lisät mukaan lukien, %

Johtaminen

ja orga

nisointi (N

:85)

Markkin

ointi (N:82)

Kansan

talousti

ede (

N:28)

Tietojär

jestel

mätied

e (N:28)

Laske

ntatoim

i tai ra

hoitus (

N:163)

Yritys

juridiik

ka, ta

lousoike

us (N:35)

Yrittäjy

ys (N

:13)

Logis

tiikka (

N:19)

Kansai

nvälin

en lii

ketoim

inta (N

:15)2000.0

2500.0

3000.0

3500.0

4000.0

4500.0

5000.0

5500.0

6000.0

keskiarvomediaani

12 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen pääainetaustoittain, %

17

Kuukausipalkkojen jakauma kulkee suhteellisen lähellä toisiaan vertailtaessa eri

pääainetaustaisten ekonomien bruttokuukausipalkkoja. Korkeimpiin bruttotuloihin ovat

päässeet rahoitustaustaiset vastaajat.

keskiarvo alakvartiili mediaani yläkvartiili0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

naisetmiehet

13 Naisten ja miesten väliset kuukausipalkkaerot

Verrattaessa kahden vuoden takaiseen kyselyyn, eivät naisten ja miesten väliset palkkaerot

ole juurikaan kaventuneet. Erot sekä palkkakeskiarvoissa että palkkojen mediaaneissa ovat

lähes täsmälleen samaa luokkaa kuin vuonna 2011 toteutetussa kyselyssä. Huomattavaa on,

että miesten palkkakeskiarvoa vetää ylöspäin eniten ansaitsevat, jotka 10 000 – 16 000

euron kuukausiansioillaan saavat huomattavasti suurempia tuloja kuin eniten ansaitsevat

naiset (7000 – 12 000 euroa). Kahden vuoden takaisen kyselyn tapaan suurin palkkaero

sukupuolten välillä on yksityisen sektorin isoissa yrityksissä, kun taas pienin kunnan ollessa

työnantajana. Kuntasektorilla palkkaeroja tasaa nimenomaan palkkahaitarin yläpää, joka ei

nosta palkkoja yhtä korkealle kuin yksityisellä sektorilla.

Viisi vuotta työelämässä olleiden kohdalla syyt palkkaepätasa-arvoon vaikuttavat olevan

samantyyppisiä kuin muillakin kauppatieteiden maistereilla. Ekonomiliiton selvityksissä on

huomattu, että naiset pyytävät jopa useita satoja euroja vähemmän palkkaa kuin miehet.

Siinä missä mies pyytää mahdollisimman paljon, nainen pyytää palkkahaarukan alaosan

18

palkkaa. Naiset myös pyytävät harvemmin palkankorotusta ja työskentelevät miehiä

yleisemmin erilaisissa tukitoiminnoissa, kuten henkilöstöhallinnossa, viestinnässä tai

markkinoinnissa. Näissä tehtävissä palkkataso on alempi kuin talous- ja

liiketoimintatehtävissä, joihin miehet yleisemmin suuntaavat. Jakautuminen eri työtehtäviin

näkyy jo opiskeluvaiheessa, kun miehet tyypillisemmin suuntautuvat ”kovien aineiden”

kuten laskentatoimen ja rahoituksen pariin, kun taas naiset valitsevat mieluummin

esimerkiksi markkinointia ja johtamista. Lisäksi yksi merkittävimmistä syistä palkkaeroille on,

etteivät naiset pyri yhtä aktiivisesti vaativampiin tehtäviin kuin miehet. Uravalmentajat ja

rekrytoijat ovat todenneet, että miehelle avoimen työtehtävän hakemiseen riittää, jos hän

täyttää yhdenkin vaatimuksen viisikohtaisesta listasta. Nainen puolestaan epäröi hakemista

ja osaamistaan, mikäli täyttää vain neljä viidestä tehtävässä vaaditusta osaamisalueesta.

Tarkasteltaessa työsektorin mukaista palkkausta, näyttäytyy julkisen sektorin matalampi

palkkataso selkeänä. Tällä sektorilla, mukaan lukien kunnat, kuntayhtymät, eri korkeakoulut

sekä valtio, kuukausipalkkojen keskiarvo jää alle 4000 euron. Vastaavasti yksityisessä

yrityksessä työskentelevien bruttokuukausipalkkojen keskiarvo ylittää 4000 euroa yrityksen

koosta riippumatta. Korkeimpiin palkkoihin näyttävät yltävän suurissa, yli 250 työntekijää

työllistävissä yksityisissä yrityksissä tai valtionyhtiöissä työskentelevät ekonomit. Oman

yrityksen tai toiminimen nimiin täyspäiväisesti työskenteleviä ei viisi vuotta työelämässä

olleista kauppatieteiden maistereista löydy kuin 20, mutta heidän

mediaanikuukausipalkkansa pärjää hyvin vertailussa muilla tahoilla työskenteleville. Toki

palkkojen keskihajonta on yrittäjien keskuudessa kaikista sektoreista suurin: kuukausipalkat

voivat olla mitä tahansa nollasta eurosta kymmeneen tuhanteen euroon tai yli.

19

Yksit

yinen

yrity

s tai

valtionyh

tiö, yli 2

50 työntek

.

Yksit

yinen

yrity

s, 50-2

49 työntek

.

Yksit

yinen

yrity

s, all

e 50 ty

öntek.

KuntaValti

oAM

K

Yliopist

o

Järjes

tö, s

äätiö

Oma yrit

ys, to

iminim

i0100020003000400050006000

keskiarvoalakvartiilimediaaniyläkvartiili

14 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työnantajasektorin mukaan

Yksi

tyin

en y

rity

s ta

i val

tiony

htiö,

yli

250

työn

tek.

Yksi

tyin

en y

rity

s, 5

0-24

9 ty

önte

k.

Yksi

tyin

en y

rity

s, a

lle 5

0 ty

önte

k.

Kunt

a

Valti

o

AM

K

Ylio

pist

o

Järj

estö

, sää

tiö

Om

a yr

itys,

toim

inim

i3000320034003600380040004200

mediaani

15 Bruttokuukausipalkkojen mediaanit eri työnantajasektoreilla

20

Pohdittaessa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja voidaan yksi selitys löytää myös miesten

hivenen suuremmasta prosenttiosuudesta yksityisen sektorin palveluksessa, jossa

palkkataso vaikuttaa olevan julkista puolta sekä kolmatta sektoria korkeampi. Kuten

kappaleessa 2.0 olevasta kuviosta 3 käy ilmi, naiset ovat hieman miehiä enemmän

työllistyneet matalampien palkkaluokkien työmarkkinasektoreille.

Tarkasteltaessa bruttokuukausipalkkojen jakautumista pääasiallisimman työtehtävän

mukaan nousevat johto- ja esimiestehtävissä työskentelevät odotetusti palkkatasoltaan

korkeimmalle. Keskimääräisesti matalimmat kuukausipalkat ovat tutkimustyössä, asiakas- ja

potilastehtävissä sekä toimistotehtävissä työskentelevillä. Kuvioissa 16 ja 17 voi verrata

bruttokuukausipalkkojen jakautumisen vaihtelua vuonna 2005 ja 2007 valmistuneiden

kohdalla viiden vuoden kuluttua valmistumisesta.3

Tutki

mus

Opetus t

ai kasv

atus

Johto-ja es

imies

tehtäv

ät

Konsultointi ta

i koulutus

Asiakas

työ/potilas

työ

Markkin

ointi ja m

yynti

Suunnittelu

-, keh

itys ta

i halli

ntotehtäv

ät

Viestintä-

ja med

iatyö

Toim

istoteh

tävät

Lainopilli

nen ty

ö

Rahoitu

ksen ja

taloushalli

nnon tehtäv

ät

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

KeskiarvoAlakvartiiliMediaaniYläkvartiili

16 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työtehtävien mukaan

3 Vuonna 2005 valmistuneiden kohdalla ei ole saatavilla kaikkia kvartiilitietoja (kuvio 17)

21

Tutki

mus

Opetus ta

i kasva

tus

Johto-ja es

imies

tehtäv

ät

Konsultointi ta

i koulutus

Asiakas

työ/potilas

työ

Markkin

ointi ja myyn

ti

Suunnittelu

-, keh

itys ta

i halli

ntotehtäv

ät

Viestintä-

ja med

iatyö

Toim

istoteh

tävät

Lainopillin

en ty

ö

Rahoitu

ksen ja

taloushalli

nnon tehtäv

ät

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

KeskiarvoAlakvartiiliMediaaniYläkvartiili

17 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työtehtävien mukaan vuonna 2005 valmistuneilla syksyllä 2010

22

4. Kauppatieteiden maisterin tutkintoon ollaan tyytyväisiä

Neljännes kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista kertoo olevansa erittäin

tyytyväisiä yliopistokoulutukseen työuransa kannalta. Lähes kaikki tutkimukseen

osallistuneet eli 91% vastaajista kokee tutkintonsa positiivisena ollen siihen erittäin

tyytyväisiä (25%), tyytyväisiä (44%) tai melko tyytyväisiä (22%).

Erittäin ty

ytymätö

n

Tyytym

ätön

Hieman tyyty

mätön

Melko

tyyty

väinen

Tyytyv

äinen

Erittäin ty

ytyvä

inen0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

1 1

7

22

44

25

%

N=711

18 Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta, %

Tarkasteltaessa tyytyväisyyttä yliopistotutkintoon yliopistokohtaisesti antavat Tampereen

yliopistosta valmistuneet maisterit korkeimman keskiarvon (5.0) tutkinnolleen.4 Tosin

hajonta kaikkien yliopistojen sisällä vaihtelee välillä 4,6 – 5,0, joten yliopistokohtaiset erot

ovat pienet. Tampereelta valmistuneista 72 prosenttia oli erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen

tutkintoonsa, kun taas heikoimman keskiarvon saavuttaneesta Jyväskylän yliopistosta

valmistuneiden joukosta 59 prosenttia on erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä tutkintoonsa.

4 Kyselyssä käytetty asteikko 1-6, jossa 1=erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3= melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti

23

4.1 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet eivät aina

kohtaa

Kyselylomakkeeseen vastaajilta kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä nykyisessä

työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu kyseisiä tietoja ja taitoja kehitti. Saadut vastaukset

mahdollistavat koulutuksen työelämärelevanssin arvioinnin, joskin on muistettava, että

vastaajien opiskeluajasta on kulunut yli viisi vuotta ja tänä aikana koulutuksessa on

tapahtunut varmasti monenlaisia muutoksia.

Oman ala

n teoree

ttinen osaa

minen

Tiedonhan

kintat

aidot

Ryhmäty

ötaidot y

m. sosia

aliset

taidot

Organiso

inti- ja ko

ordinointitaidot

Projektinhalli

ntataid

ot

Taloussu

unnittelun ja

budjetoinnin tu

ntemus

Tieto- ja

viestintät

ekniika

n taidot

Ruotsin kie

len vie

stintätaid

ot

Muiden kie

lten vie

stintätaid

ot

Opetus-,

koulutus- j

a ohjau

staidot

0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

5.0

6.0

Merkitys työssäYliopisto kehitti

19 Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen

Kyselyn perusteella näyttää siltä, että sekä neuvottelutaidot (keskiarvojen erotus 1,7) että

organisointi- ja koordinointitaidot (keskiarvojen erotus 1,5) ovat työelämässä tarvittavia

valmiuksia, johon yliopistokoulutus on antanut heikoimmat valmiudet suhteessa koettuun

tarpeeseen. Osuvimmin yliopistokoulutus on valmistanut opiskelijoita englannin kielen

viestintätaitojen käyttäjiksi (keskiarvojen erotus 0,3) sekä taloussuunnittelun, budjetoinnin

ja yritystoiminnan perusteiden tuntijoina (erotus 0,1). Yliopisto on myös kehittänyt

valmiuksia, joille kyselyyn vastaajat eivät viiden vuoden työuransa aikana ole juuri käyttöä

löytäneet. Tällaisia valmiuksia ovat olleet ruotsin kielen viestintätaidot (keskiarvojen erotus -

24

0,9) sekä jossakin määrin myös oman alan teoreettisen osaamisen hyödyntäminen (erotus -

0,2).

Tutkimuksessa esitetty vertailu vastausten ”merkitys työssä – opiskelu kehitti” välillä antaa

mahdollisuuden peilata saatuja keskiarvoja keskenään ja tulkita tuloksista työelämässä

vaadittavia osa-alueita, joihin yliopistokoulutus on tai ei ole pystynyt vastaamaan. Kuten

mainittua, on muistettava, että kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden vastaukset koskevat yli

viiden vuoden takaista opiskeluaikaa.

Oman alan teoreettinen osaaminenAnalyyttisen ja systemaattisen ajattelun taidot

TiedonhankintataidotOngelmanratkaisutaidot

Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidotNeuvottelutaidot

Organisointi- ja koordinointitaidotEsimiestaidot

ProjektinhallintataidotLainsäädännön tuntemus

Taloussuunnittelun ja budjetoinnin tuntemusYritystoiminnan perusteiden tuntemus

Tieto- ja viestintätekniikan taidotSuomen kielen viestintätaidotRuotsin kielen viestintätaidot

Englannin kielen viestintätaidotMuiden kielten viestintätaidot

EsiintymistaitoOpetus-, koulutus- ja ohjaustaidot

-1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2

20 "Merkitys työssä - opiskelu kehitti" keskiarvojen erotus

KTM -tutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden mielestä kuviossa 16 esitellyistä vaihtoehdoista

työtehtävissä tärkeimmät taidot ovat ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot ynnä muut

sosiaaliset taidot, organisointi- ja koordinointitaidot sekä analyyttiset, systemaattisen

25

ajattelun taidot. Näiden taitojen keskiarvo on tutkimuksessa vähintään 5,3.5 On

havaitsemisen arvoista, että taidot ovat täysin samat kuin vuonna 2011 toteutetussa

kyselyssä lähes samoin keskiarvoin.

Myös sukupuolten väliset, pienehköt mielipide-erot työssä merkityksellisten taitojen osalta

ovat säilyneet ennallaan kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Miehet kokivat

esimiestaidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemisen sekä englannin kielellä viestimisen

hivenen merkityksellisemmiksi taidoiksi työelämässä kuin naiset, jotka puolestaan

painottivat organisointi- ja koordinointitaitoja, tiedonhankintataitoja, tietoja

viestintätekniikan taitoja sekä projektinhallintataitoja enemmän kuin miehet.

Tutkimukseen vastanneiden kauppatieteiden maisterien mielestä yliopisto-opinnot

kehittivät parhaiten tiedonhankintataitoja, analyyttisia, systemaattisen ajattelun taitoja,

englannin kielen viestintätaitoja sekä oman alan teoreettista osaamista. Näiden keskiarvot

olivat vähintään 4,4. Annetuista vaihtoehdoista vähiten yliopisto-opinnot kehittivät

esimiestaitoja, neuvottelutaitoja sekä opetus-, koulutus- tai ohjaustaitoja. Muutoksia

kahden vuoden takaiseen kyselyyn ei ole havaittavissa.

Opiskelupaikkakunnittain tarkasteltuna yliopistojen väriset erot lomakkeessa mainittujen

tietojen ja taitojen kehittäjinä ovat kymmenysten sisällä. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn

verrattuna Åbo Akademi on nostanut sijoitustaan viimeiseltä sijalta parhaat keskiarvot

saaneeksi yliopistoksi. Myös Hanken, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu sekä Turun

kauppakorkeakoulu ovat vuonna 2007 valmistuneiden opiskelijoidensa mielestä onnistuneet

hienosti lomakkeessa kysyttyjen tietojen ja taitojen kartuttamisessa. Yliopistojen välisiin

painotuseroihin opintojen aikana kehittyneissä taidoissa perehdytään tarkemmin kunkin

koulutusyksikön kohdalla luvussa 5.

5 Asteikko 1-6; 1=erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3= melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti

26

Aalto (N

=130)

Hanke

n (N=6

6)

Itä-Su

omi (N=3

2)

Jyväs

kylä

(N=7

4)

Lappee

nranta

(N=5

2)

Oulu (N=4

5)

Tamper

e (N=4

8)

Turk

u (N=6

7)

Vaasa

(N=1

33)

Åbo (N=2

7)3.6

3.7

3.8

3.9

4.0

4.1

21 Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten opiskelu kehitti kaikkia mainittuja tietoja ja taitoja yhteensä

27

5. Valmistuneiden työllisyystilanne vuonna 2007 oli hyvä

80 prosenttia kyselyyn vastanneista oli työsuhteessa valmistumishetkellään vuonna 2007.

Vastaajista 11 prosenttia jatkoi opiskelun loputtua työttömänä työnhakijana ja seitsemän

prosenttia puolestaan opiskelijoina. Työttömyysprosentti vuonna 2007 vastavalmistuneiden

kohdalla on pudonnut verrattuna kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn jolloin se

oli 15,1. On mielenkiintoista, että verrattaessa vuonna 2012 valmistuneille suunnattuun

kyselyyn (Rissanen 2013) työllisyysluvut ovat lähes samat kuin vuonna 2007 valmistuneilla.

Vuonna 2007 yleinen taloustilanne oli aivan eri kuin vuonna 2012. Vuonna 2007 ekonomien

yleinen työttömyysprosentti oli 3,7 prosenttia6, joten vastavalmistuneet eivät aivan yltäneet

kaikkien ekonomitaustaisten työssäkävijöiden yleiselle työllisyystasolle. Toisaalta tilanne on

korjaantunut viiden vuoden aikana, sillä kyselyhetkellä vuonna 2007 valmistuneiden

maisterien työttömyysprosentti oli ekonomien yleistä työttömyysprosenttia alemmalla

tasolla.

Työss

ä

Työtö

n työnhak

ija

Pääto

imin

en o

piskelu

(johta

a tutk

into

on tai a

rvosa

naan)

Perhev

apaa

(äiti

ys-/

isyys

-/ va

nhempain

-/ hoito

vapaa

)

Työsk

ente

ly ap

urahall

a

Muu ti

lanne

0

20

40

60

8080

11 7 2 0 1

%

22 Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien tilanne valmistumishetkellä

6 Akavan koulutusrekisteri 12/2011 ja Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvut keskimääräisesti vuoden 2012 aikana

28

Pääainekohtainen vertailu osoittaa, että opintotausta on jonkin verran yhteydessä

työllistymisnopeuteen valmistumisvaiheessa. Rahoituksen tai tilintarkastuksen opiskelijoista

kukaan ei ollut työttömänä työnhakijana valmistuessaan vuonna 2007. Huomionarvoista on

myös kansantalouden pääaineesta valmistuneiden maistereiden korkea työttömyyslukema

valmistumisvaiheessa. Yli 30 % tästä ryhmästä ilmoittautui valmistuessaan työttömäksi

työnhakijaksi. Verrattuna vuonna 2005 valmistuneisiin maistereihin näyttää vuonna 2007

valmistuneilla olleen paremmat näkymät työmarkkinoilla. Siinä missä vuonna 2005

valmistuneista oli valmistumishetkellä työsuhteessa 72,7 % ja työttömänä työnhakijana 15,1

%, olivat vastaavat osuudet vuonna 2007 valmistuneiden kohdalla 80,0 % (työsuhteessa) ja

10,6 % (työnhakijana).

Tarkasteltaessa valmistumishetken tilannetta yliopistoittain yleisimmin töitä olivat löytäneet

Tampereen (92%) ja Vaasan (85%) yliopistoista valmistuneet. Matalimmat työssä olevien

valmistuneiden osuudet olivat Itä-Suomen (67%) ja Jyväskylän (71%) yliopistoista

valmistuneilla. Mielenkiintoista on, että kahden vuoden takaisessa kyselyssä Jyväskylän

yliopistosta vuonna 2005 valmistuneet olivat parhaiten työllistettyjä valmistumishetkellä

(82%), mutta nyt työssä olevien prosenttiosuus oli pudonnut yhdeksi matalimmista ja

työttömien työnhakijoiden osuus kasvanut suurimmaksi (23%) vertailtaessa muihin

yliopistoihin. Matalimmat työttömien työnhakijoiden osuudet olivat Aalto-yliopistosta (6%),

Hankenilta (6% ) tai Tampereen yliopistosta (6%) valmistuneilla.

Sukupuolten väliset erot työllistymisessä näyttävät kyselyn perusteella olleen vähäisiä

vuonna 2007. Naiset näyttävät olleen hieman yleisemmin työsuhteessa, mutta toisaalta

valmistumisvaiheessa naisia on ollut suurempi osuus myös työttöminä työnhakijoina.

Miesten osalta on mielenkiintoista huomata heistä reilun kymmenesosan jääneen

valmistumisvaiheessa työvoiman ulkopuolelle jatkaen päätoimisina opiskelijoina tai ollen

perhevapaalla. Kyselyssä ei eroteltu työvoiman ulkopuolelle jäämisen syytä, mutta voi

olettaa suurimman osan työvoiman ulkopuolelle jääneistä miehistä jatkaneen päätoimisina

opiskelijoina, eikä niinkään perhevapaalla.

29

Työssä Työttömänä Työvoiman ulkopuolella

Muu tilanne0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Naiset (N: 415)Miehet (N: 272)

23 Naisten ja miesten työllisyys valmistumisvaiheessa, %

Suurimmalla osalla niistä vastaajista, jotka eivät aloittaneet heti valmistumisensa jälkeen

työelämässä, kului alle puoli vuotta työelämään siirtymiseen. Työllistymiseen saakka

jatkuneen päätoimisen opiskelun tai perhevapaiden lisäksi vastaajat ilmoittivat syiksi

työllistymisen venymiselle muun muassa myöhemmin alkamaan sovitut työsuhteet,

ulkomaille muuton sekä kesätöissä toimimisen. Lisäksi muutama vastaaja oli suorittanut

kauppatieteiden maisterin tutkinnon eläkkeellä ollessaan, eikä näin enää siirtynyt

työelämään valmistuttuaan.

Alueelliset työmarkkinat heijastuvat voimakkaasti työllistymiseen uran alkuvaiheessa.

Alueelliset työmarkkinat myös vaikuttavat opintojen aikaisen työkokemuksen laatuun, mikä

puolestaan heijastuu valmistumisen jälkeiseen työllisyyteen. Niinpä eri yliopistoista

valmistuneiden työllistymisen vertailusta heti valmistumisen jälkeen ei kannata vetää

pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

5.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ aloitettiin usein jo

opiskeluaikana

Kuten edellä on mainittu, neljä viidestä vastaajasta oli jo valmistumishetkellään vuonna

2007 työsuhteessa. Siksi on hyvä huomata, että otsikon mukainen ”ensimmäinen

valmistumisen jälkeinen työ” tarkoittaa monen kohdalla jo opiskeluaikana aloitettua

30

työsuhdetta. Lähes kaksi kolmannesta eli 63 prosenttia vastavalmistuneista aloitti

varsinaisen työuransa suoraan vakituisessa kokopäivätyössä, kun taas vajaa kolmannes

siirtyi opinnoistaan määräaikaiseen työsuhteeseen. Vakituisissa työsuhteissa aloittaneiden

osuus oli vuonna 2007 valmistuneiden joukossa jopa korkeampi kuin vuonna 2005

valmistuneiden kohdalla, jolloin osuus oli 57 prosenttia.V

akit

uine

n ko

kopä

ivät

yö

Vak

itui

nen

osa-

aika

työ

Mää

räai

kain

en k

okop

äivä

työ

Mää

räai

kain

en o

sa-a

ikat

yö

Itse

näin

en y

ritt

äjä/

am

mati

nhar

-jo

ittaj

a/ fr

eela

ncer

Työl

liste

tty/

työ

harj

oitt

elu0

10203040506070 63

2

31

2 2 1

%

N=713

24 Ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonne, %

Vakituisissa työsuhteissa aloittaneiden osuus on korkea verrattuna monelta muulta

koulutusalalta valmistuneisiin. Yhtenä merkittävimmistä selittäjistä on työnantajasektori,

sillä kauppatieteilijät työllistyvät pääasiallisesti yksityiselle sektorille, jossa vakituiset

työsuhteet ovat tutkimusten (esimerkiksi Korhonen ja Sainio 2006) mukaan huomattavasti

yleisempiä kuin julkisella puolella.

Kuten mainittu, kauppatieteilijät työllistyvät pääsääntöisesti yksityiselle sektorille. Vuonna

2007 valmistuneista peräti 81 prosenttia löysi ensimmäisen työpaikkansa yksityisestä

yrityksestä tai valtionyhtiöstä. Verrattaessa vastaajien nykyisiin työnantajiin on suhde

yksityisten työnantajien ja muiden välillä pysynyt lähes ennallaan, sillä syksyllä 2012 80

prosenttia vastaajista työskenteli yksityisessä yrityksessä tai valtionyhtiössä. Verrattuna

ekonomiuran alkuvaiheisiin vastaajien urapolut ovat hivenen kallellaan pienistä ja

keskisuurista yrityksistä suuryrityksiin ja valtionyhtiöihin.

31

Yksityi

nen yritys

tai valti

onyhtiö, yli 249 työ

ntekijää

Yksityi

nen yritys

tai valti

onyhtiö, alle 2

50 ja yli 4

9 työntek

ijää

Yksityi

nen yritys

tai valti

onyhtiö, alle 5

0 työntek

ijää

Kunta, kuntay

htymä, k

unnallinen liik

elaitos (e

sim. sa

iraanhoitopiiri)Ammatti

korkeako

ulu

Valtio, va

ltion liikelai

tos Yliopisto

Järjestö

, seurak

unta, sää

tiö tai vas

taava,

itsenäin

en julkisoikeu

dellinen lait

os tai yh

teisö

Oma yritys

, vastaa

notto, toiminimi tm

s.Muu työ

nantaja

0

10

20

30

40

50 47

16 18

40

4 5 3 2 0

%N=715

25 Ensimmäisen työn päätyönantaja, %

Verrattaessa ensimmäisen työpaikan sijaintia opiskelupaikkakuntaan on helppo huomata,

kuinka pääkaupunkiseudun työmahdollisuudet vetävät vastavalmistuneita kauppatieteiden

maistereita puoleensa. Erityisen selkeä trendi muutossa työn perässä pääkaupunkiseudulle

näkyy Turussa, Tampereella ja Lappeenrannassa opiskelleilla, kun taas kauempana

pääkaupunkiseudusta opiskelleille (Itä-Suomi, Oulu) muutto on näyttänyt olevan hieman

isompi kynnys ja suurehko osuus heistä on jäänytkin opiskelumaakuntaansa valmistumisen

jälkeen. Työn perässä ulkomaille muuttaneita on noin 10 prosenttia molempien

ruotsinkielisten yliopistojen (Hanken, Åbo Akademi) opiskelijoista, muista yliopistoista

ulkomaille on muuttanut huomattavasti pienempi osuus. Hankenin kohdalla on hyvä

huomata, ettei kyselyssä ole eroteltu Helsingissä ja Vaasassa opiskelleita, minkä vuoksi ei

voida tarkasti tietää, jäikö opiskelija opiskelumaakuntaansa vai muuttiko muualle Suomeen.

32

Aalto B

IZ

Hanke

n

Itä-S

uomi

Jyvä

skylä

Lappee

nranta

Oulu

Tam

pere

Turk

uVaa

saÅbo

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

OpiskelumaakuntaUusimaaMuu SuomiUlkomaat

26 Ensimmäisen työpaikan sijainti verrattuna opiskelupaikkakuntaan, %

5.1.1 Pääainetausta ohjaa valmistumisen jälkeisen työn luonnetta

Ensimmäisen työpaikan pääsääntöistä työtehtävien luonnetta on avattu jo luvussa 2.1.

Suurin muutos verrattuna ensimmäistä ja nykyistä työtehtävien luonnetta on tapahtunut

selkeässä siirtymisessä kohti johto- ja esimiestehtäviä sekä suunnittelu-, kehitys- ja

hallintotehtäviä.

33

Tutkim

us

Opetus t

ai kasva

tus

Johto

- ja esim

iestehtä

vät

Konsulto

inti tai k

oulutus

Asiaka

styö/ p

otilastyö

Mark

kinointi ja

myy

nti

Suunnitt

elu-, kehity

s- ta

i hallin

tote

htävä

t

Viestintä

- ja m

ediatyö

Toimist

otehtä

vät

Taiteellin

en työ

Lainopilli

nen työ

Kirkollin

en työ

Rahoituks

en ja ta

loushallin

non tehtä

vät

Muu ty

ön luonne

0

5

10

15

20

25

30

4 37

11

4

1513

1

10

0 2 0

26

4

%N=714

27 Ensimmäisen työtehtävän pääasiallinen luonne, %

Vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri työllistyy yleisimmin erilaisiin

asiantuntijatehtäviin. Alla olevassa taulukossa on esitetty erilaisilla pääainetaustoilla

valmistuneiden maistereiden kaksi yleisintä ensimmäisen työtehtävän pääsääntöistä

luonnetta.

Pääainetausta Ensimmäisen työn pääluonneJohtaminen ja organisointi (N:106) Markkinointi ja myynti, suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävätMarkkinointi (N:118) Markkinointi ja myynti, toimistotehtävätKansantaloustiede (N:33) Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, tutkimusTietojärjestelmätiede (N:50) Suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät, konsultointi tai koulutusLaskentatoimi ja rahoitus (N:163) Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, konsultointi tai koulutusYritysjuridiikka, talousoikeus (N:45) Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, toimistotehtävätYrittäjyys (N:14) Opetus tai kasvatus, johto- ja esimiestehtävätLogistiikka (N:27) Konsultointi tai koulutus, johto- ja esimiestehtävätKansainvälinen liiketoiminta (N:18)

Suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät, markkinointi ja myynti, toimistotehtävät

28 Ensimmäisen työn luonne pääaineittain

34

Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen ensimmäisessä työssä näyttää vuonna 2007

valmistuneiden kohdalla toteutuneen erinomaisesti.

Ei ole

voin

ut hyö

dyntä

ä juuri

lainka

an

Hyödyn

si jo

nkin ve

rran

/ ositt

ain

Hyödyn

si jat

kuva

sti0

10

20

30

40

50

60

8

55

37

%

N=713

29 Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen ensimmäisessä työssä, %

53 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi ensimmäisen työnsä vastanneen

vaatimustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. 41 prosenttia vastaajista puolestaan arvioi

työn olleen vaativuustasoltaan selvästi tai osittain koulutustasoa alhaisempaa, vain viisi

prosenttia aloitti valmistumisen jälkeen koulutustasoaan vaativammissa tehtävissä.

Verrattaessa sukupuolten välisiä eroja valmistumisen jälkeisen työtehtävän vaativuudessa

on hivenen suurempi osuus miehistä työllistynyt koulutustasoa vastaavaan tai hivenen

haastavampaan työhön kuin naiset. Naisista puolestaan hieman miehiä suurempi osuus on

ensimmäisessä työpaikassaan työllistynyt koulutustasoaan selvästi tai osittain alhaisempaan

työhön.

35

Työn va

ativu

ustaso

oli k

oulutu

staso

a selv

ästi al

haisem

pi

Työn va

ativu

ustaso

oli k

oulutu

staso

a ositt

ain al

haisem

pi

Työ va

stasi

hyvin

koulu

tusta

soa

Työ o

li koulu

tuks

een n

ähden

vaati

vam

paa0

102030405060

MiehetNaiset

30 Sukupuolten väliset erot ensimmäisen työn ja koulutustason vastaavuudessa, %

5.2 Joka neljäs vastaaja ollut työttömänä viisivuotisen työuransa

aikana

Viisi vuotta valmistumisesta –kyselyyn vastatessaan kauppatieteilijät olivat olleet

työelämässä valmistumisensa jälkeen keskimäärin neljä vuotta ja 11 kuukautta. Koulutusta

vastaavaa työtä tutkimukseen vastanneet maisterit ovat tehneet keskimäärin neljä vuotta ja

seitsemän kuukautta.

Viiden vuoden työelämän aikana kauppatieteiden maistereilla on ollut keskimäärin kaksi

työsuhdetta. Erillisiä työ- tai virkasuhteita puolestaan oli keskimäärin 2,8, mikä on jopa

hieman vähemmän kuin kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa. Aiemmissa vastaavissa

kyselyissä on käynyt ilmi, että verrattaessa kaikilta eri aloilta valmistuneisiin akateemisiin

korkeakoulutettuihin mainitut luvut ovat kauppatieteilijöiden kohdalla yleistä keskiarvoa

alempana, mistä voidaan vetää johtopäätös KTM-tutkinnon tarjoamasta vakaasta alustasta

työuralle.

Joka neljäs vastaaja on ollut työttömänä työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana.

Osuus on pysynyt ennallaan kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn verrattuna.

Kolme neljästä työttömyysjakson kokeneesta on kuitenkin ollut työttömänä vain kerran.

Työttömyysajan mediaani työttömillä on ollut kolme kuukautta, mikä on täsmälleen sama

36

verrattuna kahden vuoden takaisen kyselyn työttömyysaikojen pituuden mediaaniin.

Työttömyydestä kertovat luvut ovatkin pysyneet samoina sekä tässä että vuosien 2009 ja

2011 kyselyissä, mikä kertoo kauppatieteiden maisterien vakaasta asemasta työmarkkinoilla

heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

Työllistymistä vaikeuttaneita asioita eritellessä esille nousivat puutteelliset suhdeverkostot,

alueellinen työmarkkinatilanne sekä työkokemuksen puute vastaajien kokemuksen mukaan

muita syitä tärkeämmiksi tekijöiksi. Kohdan ”Jokin muu syy työllistymisvaikeuksiin”

vastanneet kertoivat työttömyyden aiheuttajiksi muun muassa ylikoulutuksen, minkä

johdosta työnantajat eivät ole uskaltaneet palkata koulutustasoa alhaisempiin tehtäviin

työntekijän pikaisen kyllästymisen pelossa. Jotkut vastaajat ovat kokeneet hankaliksi

yritykset vaihtaa alaa opiskeluja vastaaviin työtehtäviin, joista kuitenkaan ei ole mittavaa

työkokemusta. Negatiivista palautetta keräsi myös suomalaisen työelämän epärealistinen

olettamus siitä, että yliopistosta valmistuessaan tuoreilla maistereilla tulisi olla monen

vuoden työkokemus spesifiltä alalta.

Työkokemuksen puutePuutteelliset työnhakutaidot

Puutteelliset suhdeverkostot

Tutkinto ja sen aineyhdistelmä

Tutkinnon huono tunnettuus

Alan heikko työmarkkinatilanne

Alueellinen työmarkkinatilanne

Katkot määräaikaisissa työsuhteissaPuutteellinen työelämätietous

Omien tavoitteiden epätietoisuus

Oman osaamisen epävarmuus

Ei ole löytynyt itseä kiinnostavaa työtä

Sukupuoli

Perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy

Valmistumisajankohta

Jokin muu syy työllistymisvaikeuksiin

0.0

5.03.5

1.93.3

2.1

1.5

2.8

3.11.61.62.3

2.42.4

1.6

1.71.6

4.6

31 Työllistymisvaikeuksia aiheuttaneet tekijät

37

Vuonna 2007 valmistuneista kauppatieteilijöistä perhevapailla on ollut 29 prosenttia

kyselyyn vastanneista. 51 miesvastaajaa eli 16,9 prosenttia miehistä on ollut perhevapaalla

viisivuotisen työuransa aikana. Heillä yleinen perhevapaallaoloaika on ollut 1-2 kuukautta.

Naisvastaajista 32,9 prosenttia on puolestaan ollut viiden valmistumisen jälkeisen vuotensa

jälkeen perhevapaalla.

alle 1 vuoden 1v-2v 2v-3v 3v-4v Yli 4v0

10

20

30

40

50

60

32 Naisvastaajien perhevapaillaoloaika, %

5.2.1 Suurin osa kouluttautunut myös valmistumisen jälkeen

Kaksi kolmannesta vastaajista ilmoitti osallistuneensa valmistumisensa jälkeen jonkinlaiseen

koulutukseen. Suurimmalla osalla näistä kyseessä oli työnantajan järjestämä tai kustantama

koulutus. Nämä osuudet ovat pysyneet lähes samoina verrattuna viime vuosien vastaaviin

kyselyihin. Koulutuksiin osallistumisessa ei ole suuria eroja verrattuna eri sukupuolten tai eri

ikäryhmien kesken, joskin naiset ovat viime vuosina olleet muutaman prosenttiyksikön

verran aktiivisempia koulutuksiin osallistujia.

38

Osal

listu

nut t

yöna

ntaj

an jä

rjest

ämää

n ta

i kus

tant

amaa

n ko

ulut

ukse

en

Osal

listu

nut t

yövo

imak

oulu

tuks

een

Osal

listu

nut/

suor

ittan

ut a

mm

atillis

en

eriko

istum

iskou

lutu

ksen

, pät

evöi

-ty

misk

oulu

tuks

en tm

s.

Suor

ittan

ut o

pint

oja

täht

äim

essä

toin

en

kork

eako

ulut

utkin

to

Suor

ittan

ut ti

etee

llisiä

/ tai

teel

lisia

ja

tko-

opin

toja

Suor

ittan

ut m

uun

koul

utuk

sen

tai

tutk

inno

n

Ei o

le o

sallis

tunu

t kou

lutu

ksee

n

010203040506070 58

210 6 7 6

32

%N=850

33 Osallistuminen koulutukseen vuoden 2007 tutkinnon suorittamisen jälkeen, %

Yleisimpiä ammatillisen erikoistumis- tai pätevöitymiskoulutuksen opiskelualoja ovat olleet

opettajaksi tai KHT-tilintarkastajaksi7 pätevöityminen sekä ns. APV-näyttökoe.8 Ne vastaajat,

jotka ilmoittivat suorittaneensa opintoja tähtäimessään toinen korkeakoulututkinto, ovat

yleisimmin suunnanneet oikeustieteelliselle alalle, joskin myös kasvatustieteet,

tietojenkäsittelytieteet sekä teknillinen ala ovat olleet suosittuja. Tieteellisiä jatko-opintoja

suorittaneita on vuonna 2007 valmistuneista vain seitsemän prosenttia, mikä jatkaa selkeää

laskevaa trendiä jatko-opintojen aloittamisessa. 2005 valmistuneista 11 prosenttia ja 2003

valmistuneista 14 prosenttia oli siirtynyt jatko-opintojen pariin valmistumisensa jälkeen.

Koulutukseen osallistumattomien osuus on noussut verrattuna aiempiin kyselyihin, sillä

vuonna 2007 vastanneista kolmannes ei ole osallistunut työurallaan yhteenkään

koulutukseen (vuonna 2005 valmistuneiden kohdalla luku oli 23 prosenttia). Kuitenkin

työnantajan järjestämiin koulutuksiin osallistuneiden prosenttiosuus on pysynyt vakiona,

mikä osaltaan kumoaa epäilyä taloudellisen tilanteen aiheuttamista työantajien järjestämien

koulutusten vähentämisistä.

7 Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastajatutkinto8 Finanssialan keskusliiton suosittelema sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2)

39

6. Yksikkökohtaisissa tuloksissa ei ole havaittavissa suuria

eroavaisuuksia

Joitakin yksikkökohtaisia tuloksia on jo tuotu esiin aiemmin raportissa, mutta tämä luku

käsittelee vielä keskeisimmät tulokset koulutusyksiköittäin. Muutaman koulutusyksikön

kohdalla vastaajien pieni määrä rajoittaa johtopäätösten tekoa. Pääasiallisesti tässä luvussa

verrataan kustakin koulutusyksiköstä valmistuneita tai heidän mielipiteitään suhteessa

muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin ja heidän mielipiteisiinsä. Taulukoissa kohta

”muut” siis tarkoittaa muista kuin käsiteltävästä koulutusyksiköstä valmistuneita

kauppatieteilijöitä. Lisäksi kyselyhetken työtä koskevissa taulukoiden sarakkeissa tai riveissä

on huomioitu vain työssä olevat vastaajat, koska esimerkiksi perhevapaalla olevien

vastaajien perhevapaan alkamisajankohtaa ei ole kysytty.

6.1 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Kyselyyn vastasi 133 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistunutta kauppatieteiden

maisteria, mikä on 34 prosenttia kaikista vuonna 2007 kyseistä koulusta valmistuneista

maistereista. Vastaajista 55 prosenttia oli naisia. Vastaajien iän keskiarvo

valmistumishetkellä oli 28,1 vuotta.

6.1.1 Sijoittuminen työelämään

Aalto-yliopistosta valmistuneet kauppatieteilijät olivat jo valmistumishetkellä olleet melko

hyvin työllistettyjä. Valmistumishetkellä myös työttömien työnhakijoiden osuus oli muuta

aineistoa matalampi. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus oli valmistumishetkellä sama

kuin kyselyhetkellä, mutta vapaallaolon peruste oli lähes kokonaan vaihtunut päätoimisesta

opiskelusta perhevapaaseen.

Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn muutoksia on tapahtunut lähinnä heti

valmistumisen jälkeisessä työelämään siirtymisessä. Vuonna 2005 valmistuneista noin 70

prosenttia jatkoi suoraan työsuhteessa 16 prosentin jäädessä työnhakijoiksi. Vuonna 2007

40

valmistuneiden kohdalla osuudet näyttävät positiivisemmilta, sillä vain kuusi prosenttia

valmistuneista oli ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.

Valmistumishetki, Aalto

Valmistumishetki, muut

Kyselyhetki, Aalto Kyselyhetki, muut0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

82 80

89 88

611

1 1

9 9 9 103 1 2 1

TyössäTyöttömänäTyövoiman ulkopuolellaMuu tilanne

34 Työmarkkinatilanne (%), Aalto-yliopisto

Kuten aiemmatkin kyselyt, myös tämänkertainen kysely todistaa yksityisten yritysten tai

valtionyhtiöiden vetävän kauppatieteilijöitä puoleensa. 85 prosenttia Aalto-yliopistosta

valmistuneista työskenteli kyselyhetkellä yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön palveluksessa,

mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin muista yliopistoista valmistuneiden kohdalla.

41

Yksit

yinen

yrity

s tai

valti

onyhtiö, y

li 249 ty

öntekij

ää

Kunta, k

untayh

tym

ä, ku

nnallin

en lii

kelai

tos (

esim

. sair

aanhoito

piiri)

Amm

attiko

rkea

koulu

Valtio, v

altion lii

kelai

tos

Yliopist

o

Järje

stö, s

eura

kunta

, sää

tiö tai v

asta

ava,

itsen

äinen

julki

soike

udellin

en la

itos t

ai yh

teisö

Oma y

ritys

, vas

taan

otto, toim

inim

i tm

s.

Muu ty

önanta

ja0

20

40

60

8085

2 1 2 2 3 3 1

80

5 1 6 3 3 3 0

AaltoYht.

35 Päätyönantaja kyselyhetkellä (%), Aalto-yliopisto

Kuten kuviosta 34 huomaa, jäävät lähes kaikki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta

valmistuneet kauppatieteilijät töihin pääkaupunkiseudulle tai sen lähiympäristöön. Viiden

vuoden työuran aikana kyselyyn vastanneista osa on siirtynyt ulkomaille, kuten Ruotsiin,

Englantiin ja Sveitsiin, uusien haasteiden pariin. Silti kuvio todistaa pääkaupunkiseudun

työmarkkinoiden vetovoiman, eikä Helsingissä valmistuneiden ole juuri tarvinnut muuttaa

työn perässä toiselle paikkakunnalle.

Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

10091

27

86

3

11

ValmistumishetkiKyselyhetki

36 Aalto-yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)

42

Tarkasteltaessa Aalto-yliopistosta valmistuneiden pääasiallisen työtehtävän luonteen

muutosta valmistumishetken ja viiden vuoden työelämätaipaleen välillä selviää, että

muutosta on tapahtunut erityisesti kohti vastuullisempia työtehtäviä. Johto- ja

esimiestehtävien osuus samoin kuin suunnittelu-, kehitys- ja konsultointitehtävissä olevien

osuus on noussut selvästi verrattuna valmistumishetkeen. Samanaikaisesti esimerkiksi

toimistotehtävissä sekä konsultointi- ja koulutustehtävissä toimivien osuudet ovat

vähentyneet. Verrattaessa kyselyhetken työtehtävien luonnetta Aalto-yliopistosta ja muista

yliopistoista valmistuneiden kesken käy ilmi, että Aalto-yliopistolaisia on hivenen muita

vähemmän johto- ja esimiestehtävissä sekä hivenen muita enemmän markkinoinnin ja

myynnin sekä suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävien parissa.

Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät

Suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät

Johto- ja esimiestehtävät

Markkinointi ja myynti

Konsultointi tai koulutus

Muu työn luonne

Toimistotehtävät

Opetus tai kasvatus

Tutkimus

Asiakastyö/ potilastyö

Viestintä- ja mediatyö

Lainopillinen työ

Taiteellinen työ

Kirkollinen työ

0 5 10 15 20 25 30 35

Muut, valmistumishetkiAalto, valmistumishetkiMuut, kyselyhetkiAalto, kyselyhetki

37 Työtehtävien luonne (%), Aalto-yliopisto

Yksi syy Aalto-yliopistosta valmistuneiden korkeahkoon palkkatasoon saattaa olla

suurimman osan sijoittuminen työelämään pääkaupunkiseudulle, jossa palkkataso on

yleisesti hieman muuta maata korkeampi. Jopa yli kolmannes, 35 prosenttia, Aalto-

yliopistoista valmistuneista ansaitsi kyselyhetkellä yli 5500 euroa kuukaudessa, mikä on

reilusti suurempi osuus kuin muualta valmistuneiden kohdalla.

43

Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

5144

4000

4700

5915

4619

3600

4200

5144

Aalto-yliopistoMuut yliopistot

38 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (%), Aalto-yliopisto

Työn sisältöön ja mielekkyyteen liittyvien väittämien osalta ei ole havaittavissa merkittäviä

eroja verratessa Aalto-yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden mielipiteitä

työstään. Aalto-yliopistosta valmistuneet kokevat työnsä hieman mielenkiintoisemmaksi,

työsuhteen jatkuvuutensa varmemmaksi ja kokevat olevansa tavoitteidensa mukaisella

työuralla hieman muista yksiköistä valmistuneita useammin. Toisaalta he kokevat hivenen

useammin työtä olevan liikaa, eikä työn ja muiden elämänalueiden välillä koeta olevan aivan

niin hyvää tasapainoa kuin muista yliopistosta valmistuneiden kohdalla.

44

Työ on mielenkiintoista

Työ mahdollistaa uralla etenemisen

Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen

Työtehtävät ovat monipuolisia

Työ on itsenäistä ja vastuullista

Työ tarjoaa sopivasti haasteita

Työ on henkisesti liian kuormittavaa

Työtä on liikaa

Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa

Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino

Työura on tavoitteiden mukainen

0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0

Muut yliopistotAalto

39 Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (%), Aalto-yliopisto

6.1.2 Palautetta opinnoista

Noin neljännes (23%) Aalto-yliopistosta valmistuneista kyselyyn vastanneista ilmoitti

olevansa erittäin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuran kannalta. Tutkinto Aalto-

yliopistosta on vastaajien keskuudessa koettu arvokkaaksi, sillä lähes kaikki vastaajat olivat

tutkintoonsa melko tyytyväisiä, tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Vain seitsemän prosenttia

vastaajista suhtautui lähtökohtaisesti negatiivisesti tutkintonsa hyödyllisyyteen työuran

kannalta. Tosin tutkinnon arvostus Aalto-yliopistosta valmistuneiden keskuudessa noudattaa

samaa trendiä myös muualta maasta valmistuneiden kesken, eikä suuria

koulutusyksikkökohtaisia eroavaisuuksia ole havaittavissa.

Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työelämässä sekä

sitä, kuinka yliopisto-opinnot näitä tietoja ja taitoja kehittivät. Aalto-yliopistosta

valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat organisointi- ja

koordinointitaidot, ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot sekä ongelmanratkaisutaidot ja

analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot. Näiden taitojen keskiarvo oli vähintään 5,3.

Myös esiintymis- ja neuvottelutaidot sekä englannin kielen viestintä koettiin tärkeiksi

45

taidoksi työelämässä. Vähiten merkitykselliseksi koettiin ruotsin ja muiden kielten

viestintätaidot, joiden vastausten keskiarvot ovat 2,2 ja 1,8.

Kuten kahden vuoden takaisessa vastaavassa kyselyssä, tälläkin kertaa yliopisto-opiskelu

kehitti Aalto-yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä parhaiten englannin kielen

viestintätaitoja sekä analyyttista, systemaattista ajattelua. Vastaajien mielestä yliopisto-

opinnot Aalto-yliopistossa kehittivät vähiten esimiestyötaitoja sekä neuvottelutaitoja, jotka

toisaalta kumpikin saivat suhteellisen korkean keskiarvon kysyttäessä kyseisten taitojen

merkitystä työelämässä.

Kuviossa 37 on verrattu Aalto-yliopistosta valmistuneiden arvioita kunkin tiedon ja taidon

kohdalla siitä, kuinka opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista valmistuneiden vastaajien

arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Aalto-yliopistossa näyttää kehittävän tutkinnon

suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan varsin hyvin. Kokonaisarvio on edellisen

vastaavan kyselyn tapaan neljänneksi paras, kun kaikista koulutusyksiköistä valmistuneiden

mielipiteet on huomioitu (kuvio 20).

46

Oman alan teoreettinen osaaminenAnalyyttinen, systemaattinen ajattelu

TiedonhankintataidotOngelmanratkaisukyky

Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Neuvottelutaidot



Taloussuunnittelu ja budjetointiYritystoiminnan perusteiden tuntemus



EsiintymistaidotOpetus-, koulutus- ja ohjaustaidot

0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5

MuutAalto

40 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (%), Aalto-yliopisto

”Merkitys työssä – opiskelu kehitti”-vastausten erotuksesta on helppo havaita, että

yliopisto-opinnot Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa jättivät eniten parantamisen varaa

neuvottelutaitojen, organisointi- ja koordinointitaitojen sekä projektinhallintataitojen osalta,

mikäli ajatellaan opintojen työelämälähtöisyyttä. Vastaavasti Aalto-yliopistossa vastaajat

ovat oppineet ruotsin kieltä, muita kieliä sekä oman alan teoreettista osaamista arvionsa

mukaan jopa enemmän kuin työelämän kannalta olisi ollut tarpeellista.

47










-2 -1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5

41 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" vastausten erotus, Aalto-yliopisto

6.2 Itä-Suomen yliopisto

Kyselyyn vastasi 33 Itä-Suomen yliopistosta valmistunutta kauppatieteiden maisteria, mikä

on 48 prosenttia kaikista vuonna 2007 kyseistä koulusta valmistuneista maistereista.

Lukumääräisesti 33 vastaajaa on alin vastaajamäärä yhdestä yliopistosta koko aineistossa.

Sukupuolten osuudet menevät vastaajien kesken tasan, sillä heistä puolet oli naisia ja puolet

miehiä. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 28,7 vuotta.


Valmistumishetkellä vuonna 2007 kyselyyn vastanneiden Itä-Suomen yliopistosta

valmistuneiden tilanne vaikutti aineiston synkimmältä: 12 prosenttia vastaajista oli

työttöminä ja vain 67 prosenttia työsuhteessa. Huomattavan suuri osa valmistuneista (15%)

myös jatkoi päätoimista opiskelua ja jäi siten työvoiman ulkopuolelle valmistuttuaan

kauppatieteiden maisteriksi. Viidessä vuodessa tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä

48

yksikään kyselyyn vastanneista Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista maistereista ei ollut

kyselyhetkellä työttömänä ja työsuhteessa olevien osuus oli suurin koko aineistosta. Tämä

mielenkiintoinen käänne työmarkkinatilanteessa Itä-Suomen yliopiston kohdalla toteutui

myös kahden vuoden takaisessa vastaavassa kyselyssä.

Valm

istum

ishet

ki, I

tä-S

uomi

Valm

istum

ishet

ki, m

uut

Kysel

yhet

ki, I

tä-S

uomi

Kysel

yhet

ki, m

uut0

102030405060708090

100

67

80

9788

12 11

0 1

21

93

100 1 0 1


42 Työmarkkinatilanne (%), Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet olivat kyselyhetkellä useimmiten työsuhteessa

yksityiseen yritykseen tai valtionyhtiöön. Kyselyyn vastanneet jakautuvat melko tasaisesti

yleisen, valtakunnallisen trendin mukaisesti eri sektoreille. Valtiolla tai valtion

liikelaitoksessa työskentelee muuta vertailuaineistoa suurempi osuus, eikä kukaan

vastanneista Itä-Suomesta valmistuneista ollut kyselyhetkellä yrittäjänä.

49

Yksit

yinen

yrity

s tai

valti

onyhtiö

Kunta, k

untayh

tym

ä

Amm

attiko

rkea

koulu

Valtio, v

altion lii

kelai

tos

Yliopist

o

Järje

stö, s

eura

kunta

, sää

tiö tai m

uu yhte

isö

Oma y

ritys

, toim

inim

i

Muu ty

önanta

ja0

102030405060708090

78

3 39 6

0 0 0

80

5 1 6 3 3 3 0Itä-SuomiMuut

43 Päätyönantaja (%), Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista noin puolet on jäänyt valmistuttuaan

työskentelemään opiskelupaikkakunnilleen Kuopioon tai Joensuuhun. Kyselyn valossa

alueellinen työpaikkojen jakautuminen vaikuttaa hyvältä, sillä jokainen vastaaja on

työsuhteessa, puolet heistä on löytänyt töitä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnista

ja vain viidennes vastaajista on muuttanut Uudellemaalle työn tai muun elämän osa-alueen

perässä. Yksikään vastanneista ei ole muuttanut töiden perässä ulkomaille. Verrattaessa

esimerkiksi Aalto-yliopiston kasvatteihin, joista 11 prosenttia oli kyselyhetkellä työssä

ulkomailla, on tilasto mielenkiintoinen.

Uusi

maa

Opis

kelu

maa

kunta

(Pohjo

is-K

arja

la ta

i Pohjo

is-S

avo)

Muu S

uomi

Ulk

omaa

t0102030405060


44 Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)

50

Tarkasteltaessa muutoksia vuonna 2007 valmistuneiden pääasiallisissa työtehtävissä viiden

vuoden aikana käy ilmi, että lähes kolmannes kyselyyn vastanneista Itä-Suomen yliopistosta

valmistuneista työskenteli päätyönään suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä.

Verrattaessa kyselyyn vastanneiden päätehtäviä valmistumisen jälkeen ja viiden vuoden

työelämätaipaleen kohdalla on markkinointi- ja myyntitehtäviin siirtynyt sekä johto- ja

esimiestehtäviin noussut huomattava osuus vastanneista. Kun ensimmäisenä päätyönään

vain kuusi prosenttia vastaajista toimi johto- ja esimiestehtävissä, kyselyhetkellä heitä oli 15

prosenttia. Toimistotehtävissä ei ole työskennellyt yksikään Itä-Suomesta valmistunut

valmistumisensa jälkeen. Toki Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kyselyyn vastaajien

pienehköstä määrästä johtuen kovin voimakkaita johtopäätöksiä vastausten perusteella ei

voida tehdä.






Muu työn luonne

Toimistotehtävät

Opetus tai kasvatus

Tutkimus



Lainopillinen työ

Taiteellinen työ

Kirkollinen työ

0 5 10 15 20 25 30

Muut, valmistumishetkiItä-Suomi, valmistumishetkiMuut, kyselyhetkiItä-Suomi kyselyhetki

45 Työtehtävien luonne (%), Itä-Suomen yliopisto

Tarkasteltaessa Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkkoja

kyselyhetkellä käy ilmi, että palkkataso on jäänyt hivenen muista koulutusyksiköistä

valmistuneiden yhteistä keskiarvoa alemmas. Verrattaessa esimerkiksi kyselyyn

51

vastanneisiin Aalto-yliopistosta valmistuneisiin, joista lähes jokainen on jäänyt

pääkaupunkiseudulle työhön, on heillä lähes 1000 euroa suurempi keskimääräinen

bruttokuukausipalkka kuin Itä-Suomen yliopiston kasvateilla, joista yli 50 prosenttia on

jäänyt työskentelemään opiskelumaakuntaansa.


3500

4000

4500

5000

5500

4219

3650

4000

47504619

3600

4200

5144

Itä-SuomiMuut yliopistot

46 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Itä-Suomen yliopisto

Tarkasteltaessa Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden tyytyväisyyttä

nykyiseen työhön paljastuu, että he viihtyvät yleisesti ottaen työssään hyvin ja kokevat

työuransa tavoitteiden mukaiseksi jopa kaikkien koulutusyksikköjen yhteistä keskiarvoa

useammin. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kokevat myös keskimäärin muista

yliopistoista valmistuneita vähemmän negatiivisia tuntemuksia työhön liittyen, kuten

epävarmuutta työsuhteen jatkuvuudesta tai työn henkistä liikakuormittavuutta.

52








Työtä on liikaa




0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0

Itä-SuomiMuut yliopistot

47 Tyytyväisyys nykyiseen työhön (%), Itä-Suomen yliopisto


Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työelämässä sekä

sitä, kuinka yliopisto-opinnot näitä tietoja ja taitoja kehittivät. Itä-Suomen yliopistosta

valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat organisointi- ja

koordinointitaidot sekä ongelmanratkaisutaidot. Näiden kaikkien taitojen keskiarvo oli

vähintään 5,4. Myös esiintymis-, ryhmätyö ja neuvottelutaidot sekä suomen kielen viestintä

koettiin tärkeiksi taidoiksi työelämässä. Vähiten merkityksellisiksi koettiin ruotsin ja muiden

kielten viestintätaidot, joiden vastausten keskiarvot ovat 2,2 ja 1,8. Mielenkiintoista on, että

Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kokivat suomen kielen osaamisen tärkeimmäksi ja

englannin kielen osaamisen vähiten tärkeäksi verrattaessa kaikista koulutusyksiköistä

valmistuneiden vastausten keskiarvoja keskenään.

Tarkasteltaessa vastauksia yliopiston kehittämistä tiedoista ja taidoista nähdään, että Itä-

Suomen yliopistosta valmistuneiden osaamisen koettiin yritystoiminnan tuntemuksen,

tiedonhankintataitojen, esimies- ja neuvottelutaitojen sekä analyyttisen, systemaattisen

ajattelun ominaisuuksien kohdalla kehittyneen keskimäärin muista koulutusyksiköistä

valmistuneita enemmän. Vastaavasti Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kokivat

taitojensa kehittyneen selvästi keskimääräistä vähemmän muun muassa muiden kielten

viestinnässä, organisointi- ja koordinointitaidoissa sekä ryhmätyötaidoissa.

53










0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 5.0

MuutItä-Suomi

48 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Itä-Suomen yliopisto

”Merkitys työssä – opiskelu kehitti”-vastausten erotuksesta on helppo havaita, että

yliopisto-opintojen Itä-Suomen yliopistossa koettiin kehittäneen eri kielten osaamista

enemmän kuin valmistuneet ovat työelämässä tarvinneet. Vastaavasti yliopistosta

valmistuneet kokevat jääneensä opiskeluissaan paitsi erityisesti riittävästä

neuvottelutaitojen, organisointi- ja koordinointitaitojen sekä projektinhallintataitojen

opetuksesta, jotka vastaajat ovat työurallaan kokeneet tärkeiksi taidoiksi.

54










-1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5

49 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" -vastausten erotus, Itä-Suomen yliopisto

6.3 Svenska handelshögskolan (Hanken)

Kyselyyn vastasi 86 Svenska handelshögskolanista valmistunutta kauppatieteiden maisteria,

mikä on 40 prosenttia kaikista vuonna 2007 kyseistä yliopistosta valmistuneista maistereista.

Vastaajien sukupuolijakauma kertoo naisten olleen hivenen aktiivisempia vastaajia, sillä

vastanneista 55 prosenttia oli naisia ja 45 prosenttia miehiä. Vastaajien iän keskiarvo

valmistumishetkellä oli 26,7 vuotta, mikä on nuorien valmistuneiden iän keskiarvo kaikkien

eri koulutusyksikköjen kesken verratessa. Vastauksissa ei ole eritelty Helsingissä ja Vaasassa

opiskelleita vastaajia erikseen, mikä on syytä huomioida esimerkiksi analysoitaessa

työpaikan vuoksi muuttamista opiskeluiden jälkeen.

55


Hankenilta valmistuneiden kauppatieteiden maisterien työtilanne on näyttänyt hyvältä koko

viisivuotisen työuran ajan. Valmistumishetkellä kuusi prosenttia vastaajista oli

ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, mutta kyselyhetkellä yksikään vastaaja ei ollut

vailla töitä. Siinä missä valmistumishetkellä suurin osa (9 %) työvoiman ulkopuolella olleista

ilmoitti olevansa päätoiminen opiskelija ja vain kaksi prosenttia perhevapaalla,

kyselyhetkellä yksikään ei ollut enää opiskelijana, mutta perhevapaalla oli 13 prosenttia

vastaajista.

Valm

istum

ishet

ki, H

anke

n

Valm

istum

ishet

ki, m

uut

Kysel

yhet

ki, H

anke

n

Kysel

yhet

ki, m

uut0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

83 8087 88

611

0 1

11 913 10

0 1 0 1


50 Työmarkkinatilanne (%), Hanken

56

Kyselyyn vastanneet hankenlaiset ovat työllistyneet keskimääräisesti vielä muitakin

koulutusyksikköjä useammin yksityisten yritysten tai valtionyhtiöiden palvelukseen.

Yksityisen sektorin vetovoimasta hankenlaisten keskuudessa kertoo myös se, että toiseksi

suurin osuus heistä, viisi prosenttia, on työllistänyt itse itsensä oman yrityksen tai

toiminimen parissa.

Merkittävä osuus Hankenilta valmistuneista on työurallaan suunnannut työn perässä

ulkomaille. Kyselyyn vastanneista lähes neljännes (22 %) on muuttanut työn perässä

ulkomaille, jossa suosituimpana kohteena on ollut Tukholma. Toki esimerkiksi työperäinen

muutto Ruotsiin on Hankenilta valmistuneille äidinkielenkin takia luonteva siirtymä. Kuvion

49 vertailua vaikeuttaa hieman se, ettei Hankenin Helsingissä ja Vaasassa opiskelleiden

vastauksia ole eritelty toisistaan, joten muun Suomen tilasto-osuudessa näkyy joidenkin

vastaajien Vaasa-taustaisuus ja kotimaakuntaan jäänti opiskeluiden jälkeen. 17 prosenttia

vastaajista olikin kyselyhetkellä töissä Vaasan seudulla.

Yksit

yinen

yrity

s tai

valti

onyhtiö

Kunta, k

untayh

tym

ä

Amm

attiko

rkea

koulu

Valtio, v

altion lii

kelai

tos

Yliopist

o

Järje

stö, s

eura

kunta

, sää

tiö tai m

uu yhte

isö

Oma y

ritys

, toim

inim

i

Muu ty

önanta

ja0

102030405060708090

100

HankenMuut

51 Päätyönantaja (%), Hanken

57

Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat0

10

20

30

40

50

60

70


52 Hankenilta valmistuneiden työpaikan sijainti (%), Hanken

Neljännes kyselyyn vastanneista hankenlaisista oli kyselyhetkellä markkinoinnin ja myynnin

tehtävien parissa, mikä on yli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin muista

koulutusyksiköistä valmistuneiden kohdalla yhteensä. On mielenkiintoista, että viiden

vuoden työuran aikana hankenlaisten osuus nimenomaan markkinoinnin ja myynnin sekä

konsultoinnin ja koulutuksen parissa on kasvanut merkittävästi. Sen sijaan suunnittelu-,

kehitys- ja hallintotehtävien parissa työskentelevien osuus on pudonnut valmistumisen

jälkeisestä ajasta verrattuna kyselyhetkeen. Huomionarvoista on myös, että johto- ja

esimiestehtävissä sekä rahoituksen ja taloushallinnon parissa työskentelee muihin

koulutusyksikköihin verrattuna keskimääräistä vähemmän hankenlaisia.

58






Muu työn luonne

Toimistotehtävät

Opetus tai kasvatus

Tutkimus



Lainopillinen työ

Taiteellinen työ

Kirkollinen työ

0 5 10 15 20 25 30

Muut, valmistumishetkiHanken, valmistumishetkiMuut, kyselyhetkiHanken kyselyhetki

53 Työtehtävien luonne (%), Hanken

Hankenilta valmistuneiden bruttokuukausipalkat jakautuvat suhteellisen tasaisesti kaikkia

koulutusyksikköjä koskevan keskimääräisen vertailun kanssa. Hankenlaisten

bruttokuukausipalkan mediaani jää noin 500 euroa alemmas kuin Aalto-yliopistosta

valmistuneiden vastaajien, mihin on vaikeaa keksiä muuta suoraa selitystä, kuin erot

kyselyhetken työpaikan maantieteellisessä sijainnissa. Aalto-yliopistosta valmistuneista 86

prosenttia työskenteli kyselyhetkellä Uudellamaalla, jossa on keskimäärin muuta Suomea

korkeampi palkkataso. Hankenilta valmistuneista puolestaan vain noin 55 prosenttia

työskenteli Uudellamaalla ja lähes viidennes Vaasan seudulla, jossa palkkataso ei tyypillisesti

yllä pääkaupunkiseudun tasolle.

59


3500

4000

4500

5000

5500

4849

3643

4200

5325

4619

3600

4200

5144

HankenMuut yliopistot

54 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Hanken

Hankenilta vuonna 2007 valmistuneiden tyytyväisyys nykyiseen työhönsä noudattaa

suhteellisen tarkasti keskimääräistä tyytyväisyyttä eri koulutusyksiköistä valmistuneiden

välillä.








Työtä on liikaa




0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0

HankenMuut yliopistot

55 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Hanken

60


Hankenilta valmistuneiden kauppatieteiden maisterien mielestä työelämässä

merkityksellisimmät taidot ovat tyypillisimmin ongelmanratkaisu- ja ryhmätyötaidot. Näiden

keskiarvot vastaajien keskuudessa olivat 5,2. Hankenlaiset kokevat vastausten perusteella

kysytyt tiedot ja taidot vähemmän merkitykselliseksi työelämässä kuin muista yliopistoista

valmistuneet keskimäärin. Oikeastaan ainoastaan ruotsin ja muiden kielien merkitystä

työelämässä hankenlaiset pitävät kaikkien yliopistojen keskiarvoa korkeampana.

Kuviosta 53 näkee, kuinka yliopisto-opiskelu Hankenilla kehitti monia tietoja ja taitoja

enemmän kuin muissa yliopistoissa keskimäärin. Eri kielten kehittyminen on koettu paljon

keskimääräistä tehokkaammaksi, mikä on toisaalta luonnollista koulun kielitaustan tietäen.

Vastaajat kokivat myös esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittyneen eri yliopistojen

keskiarvoja enemmän. Keskimääräistä heikommin yliopistotutkinto Hankenilta on

puolestaan kehittänyt esimerkiksi oman alan teoreettista osaamista sekä

tiedonhankintataitoja.

61










0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0

Muut yliopistotHanken

56 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Hanken

Hankenilta vuonna 2007 valmistuneet jäivät vastaustensa perusteella kaipaamaan yliopisto-

opetuksestaan selvästi eniten koulutusta neuvottelutaidoissa, mikä vastaa muistakin

yliopistoista valmistuneiden vastausten jakaumaa. Yritystoiminnan perusteiden tuntemisen

opetus on vastausten perusteella onnistuttu Hankenilla optimoimaan hyvin, sillä sen

merkitys työssä on koettu yhtä suureksi, kuin miten hankenlaiset ovat kokeneet yliopiston

tätä ominaisuutta kehittäneen.

62










-2 -1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2

57 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" -vastausten erotus, Hanken

6.4 Jyväskylän yliopisto

Kyselyyn vastasi 79 Jyväskylän yliopistosta valmistunutta kauppatieteiden maisteria.

Vastausprosentti yliopiston kohdalla oli 40, mikä on yleistä keskiarvoa (37,9) parempi.

Vastaajista hieman suurempi osuus, 58 prosenttia, oli naisia. Vastaajien iän keskiarvo



Valmistumishetkellä vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden kauppatieteiden

maisterien tilanne työmarkkinoilla näytti maan keskiarvoa heikommalta. Työttöminä

työnhakijoina olikin lähes neljännes kyseisestä yliopistosta valmistumassa olevista

maistereista. Kuitenkin viidessä vuodessa Jyväskylän yliopistosta valmistuneet ovat

63

saavuttaneet valtakunnallisen keskiarvotason niin, että eri työmarkkinatilanteissa olevien

prosenttiosuudet ovat lähes samat verrattaessa Jyväskylästä valmistuneiden osuuksia

muualta maasta valmistuneiden osuuksiin.

Valmist

umishetk

i, Jyv

äsky

lä

Valmist

umishetk

i, muut

Kysely

hetki, J

yväs

kylä

Kysely

hetki, m

uut0

102030405060708090

100

7180

87 88

23

111 1

5 9 11 101 1 1 1


58 Työmarkkinatilanne (%), Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopistosta valmistuneet olivat kyselyhetkellä työllistyneet selvästi keskiarvoa

vähemmän yksityiselle sektorille, kun taas kuntasektorilla ja erilaisten järjestöjen,

seurakuntien sekä säätiöiden palveluksessa on selvästi muun maan keskiarvoa enemmän

Jyväskylästä valmistuneita kauppatieteilijöitä.

64

Yksit

yinen

yrity

s tai

valtionyh

tiö

Kunta, ku

ntayhtym

ä

Ammattiko

rkea

koulu

Valtio, v

altion lii

kelai

tos

Yliopist

o

Järjes

tö, s

eura

kunta,

sääti

ö tai m

uu yhtei

sö

Oma yrit

ys, to

iminim

i

Muu ty

önantaj

a0

102030405060708090

68

113 3 4 6 5 0

80

5 1 6 3 3 3 0JyväskyläMuut

59 Päätyönantaja (%), Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän seudulle opiskelujen jälkeen työskentelemään jäi lähes puolet vastaajista.

Uudellemaalle, lähinnä pääkaupunkiseudulle, opiskelujen jälkeen muutti yli 40 prosenttia

vastaajista, eikä luku ole viiden vuoden työuran aikana muuttunut juuri lainkaan. Yleisesti

ottaen Jyväskylästä valmistuneiden työurat ovat jakautuneet maantieteellisesti melko

laajalle alueelle ympäri Suomen.

Uusimaa Opiskelumaakunta Muu Suomi Ulkomaat0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50


60 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)

65

Jyväskylästä valmistuneet kauppatieteilijät ovat valmistumisensa jälkeen työskennelleet

selvästi muiden koulutusyksikköjen yhteistä keskitasoa vähemmän rahoituksen ja

taloushallinnon tehtävissä. Sen sijaan he olivat kyselyhetkellä työllistyneet selvästi maan

keskiarvoa useammin myynnin ja markkinoinnin tehtäviin, joissa päätehtävinään työskenteli

lähes neljännes Jyväskylästä valmistuneista kauppatieteiden maistereista. Myös erilaisiin

suunnittelu- ja kehitystehtäviin he olivat kyselyhetkellä työllistyneet selvästi muista

koulutusyksiköistä valmistuneita useammin.





Toimistotehtävät


Tutkimus

Muu työn luonne


Opetus tai kasvatus

Lainopillinen työ


Kirkollinen työ

Taiteellinen työ

0 5 10 15 20 25 30

Muut, valmistumishetkiJyväskylä, valmistumishetkiMuut, kyselyhetkiJyväskylä kyselyhetki

61 Työtehtävien luonne (%), Jyväskylän yliopisto

Tarkasteltaessa Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkkoja selviää, ettei

heidän palkkatasonsa ole viiden vuoden ekonomiuran aikana yltänyt aivan muun maan

keskiarvotasolle. Palkkojen keskiarvo on noin 600 euroa matalampi kuin vuonna 2007 eri

koulutusyksiköistä valmistuneiden ekonomien keskimääräinen palkka. Osaltaan tätä selittää

Jyväskylästä valmistuneiden keskimääräistä vähäisempi osuus korkean palkkatason

tehtävissä rahoituksen ja taloushallinnon alalla. Myös noin 60 prosenttia kyselyyn

66

vastanneista Jyväskylästä valmistuneista on työllistynyt muualle kuin pääkaupunkiseudulle,

missä palkkataso on yleisesti ottaen muuta maata korkeampi.


1000

2000

3000

4000

5000

6000

4032

3249

3985

44544619

3600

4200

5144

JyväskyläMuut yliopistot

62 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€) ,Jyväskylän yliopisto

Vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta valmistuneet kauppatieteilijät vaikuttavat keskimäärin

olevan tyytyväisiä työhönsä ja työuraansa. Kuitenkin he kokevat työhönsä liittyviä positiivisia

ajatuksia hieman muista koulutusyksiköistä valmistuneiden keskiarvoa vähemmän.

Esimerkiksi työuransa he kokevat muita vähemmän tavoitteidensa mukaiseksi ja nykyisen

työnsä mahdollistavan uralla etenemisen keskimääräistä vähemmän. Jyväskylästä

valmistuneet myös kokevat työhönsä liittyviä negatiivisia tuntemuksia keskimääräistä

useammin. Esimerkiksi nykyisen työnsä jatkuvuuden epävarmuuden he kokevat hieman

muualta maasta valmistuneiden keskiarvoa korkeammaksi. Samoin he kokevat muita

useammin, että työtä on liikaa ja se on henkisesti liian kuormittavaa. Kuitenkin he kokevat

muualta valmistuneiden yhteistä keskitasoa useammin, että työn ja muun elämän välillä

vallitsee tasapaino.

67








Työtä on liikaa




0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0

JyväskyläMuut yliopistot

63 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Jyväskylän yliopisto


Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien mielestä

tärkeimmät työelämässä vaadittavat taidot ovat tyypillisimmin ongelmanratkaisutaidot sekä

ryhmätyötaidot ja muut sosiaaliset taidot.

Jyväskylässä valmistuneet kokivat oppineensa yliopistoaikana keskimääräistä enemmän

tiedonhankintataitoja sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja. He ovat myös

kokeneet oppineensa keskimääräistä enemmän projektinhallintataitoja, tietoteknistä

osaamista sekä suomen ja englannin kielellä viestimistä. Selkeästi muiden

koulutusyksiköiden yhteistä keskiarvoa vähemmän Jyväskylässä opiskelleet kokivat

oppineensa taloussuunnittelun ja budjetoinnin taitoja sekä lainsäädännön tuntemusta.

68










0 1 2 3 4 5 6

Muut yliopistotJyväskylä

64 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Jyväskylän yliopisto

”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” -vastausten erotuksesta nähdään, että Jyväskylän

yliopistossa opiskelleet kyselyyn vastaajat kokivat neuvottelutaitojen ja organisointi- ja

koordinointitaitojen olleen sellaisia työelämässä tarvittavia taitoja, joiden opetus

yliopistossa jäi suhteessa kauimmas työelämän vaatimuksista. Kuten muistakin yliopistoista

valmistuneiden kohdalla, myös Jyväskylästä valmistuneet kokivat ruotsin ja muiden kielten

69

opetuksen suhteessa tarpeettoman laajaksi verrattuna työelämässä kohdattuihin

vaatimuksiin. Jyväskylästä valmistuneet kokivat myös oppineensa oman alan teoreettista

osaamista enemmän kuin työelämässä sille on ollut käyttöä.










-1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2

65 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”– vastausten erotus, Jyväskylän yliopisto

6.5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kyselyyn vastasi 53 vuonna 2007 valmistunutta

kauppatieteiden maisteria. Tämä on 37 prosenttia kaikista kyseistä yliopistosta tuona

vuonna valmistuneista kauppatieteilijöistä. Lappeenrannasta valmistuneiden vastaajien

kohdalla jakauma on hivenen naisvastaajiin painottunut, sillä 58 prosenttia vastaajista oli

70

naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistuessa oli 31,3 vuotta, mikä on korkein keskiarvo

kaikkien eri koulutusyksikköjen kesken vertailtaessa.


Lappeenrannasta vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien tilanne

työmarkkinoilla noudattelee pitkälti maan yleistä keskiarvoa vuonna 2007 valmistuneiden

kesken. Ilahduttavasti myös LUT:sta valmistuneiden työttömyysprosentti on viiden vuoden

työuran aikana laskenut merkittävästi, eikä kukaan kyselyyn vastanneista ollut

kyselyhetkellä työttömänä työnhakijana.

Valmist

umishetk

i, Lap

peenra

nta

Valmist

umishetk

i, muut

Kysely

hetki, L

appee

nranta

Kysely

hetki, m

uut0102030405060708090

100

79 8087 88

1511

0 149 13 10

2 1 0 1


66 Työmarkkinatilanne (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Yleistä keskitasoa suurempi osuus Lappeenrannasta valmistuneista on työllistynyt kuntien

palvelukseen. Yksityiselle sektorille on työllistynyt neljä viidestä, mikä vastaa eri

koulutusyksikköjen yhteistä keskitasoa. Yksikään Lappeenrannasta valmistuneista ei ole

perustanut omaa yritystä tai toiminimeä, eikä työskentele järjestön tai muun vastaavan

yhteisön nimiin.

71

Yksit

yinen

yrity

s tai

valtionyh

tiö

Kunta, ku

ntayhtym

ä

Ammattiko

rkea

koulu

Valtio, v

altion lii

kelai

tos

Yliopist

o

Järjes

tö, s

eura

kunta,

sääti

ö tai m

uu yhtei

sö

Oma yrit

ys, to

iminim

i

Muu ty

önantaj

a0

102030405060708090 80

122 2 4 0 0 0

80

5 1 6 3 3 3 0LappeenrantaMuut

67 Päätyönantaja (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Yli puolet Lappeenrannasta valmistuneista työskenteli kyselyhetkellä Uudellamaalla, lähinnä

pääkaupunkiseudulla. Uudellamaalla työskentelevien osuus oli noussut sitten

valmistumishetken, kun taas opiskelumaakunnassa tai muualla Suomessa työskentelevien

osuus oli vähentynyt viiden vuoden työuran aikana. Pääkaupunkiseudun työmarkkinat ovat

siis vetäneet puoleensa. Ulkomaille työskentelemään ei ole muuttanut yksikään kyselyyn

vastanneista, Lappeenrannasta valmistuneista kauppatieteilijöistä.


10

20

30

40

50

60


68 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti

72

Valmistumishetkellä vuonna 2007 noin kolmasosa Lappeenrannasta valmistuneista

vastaajista työllistyi rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin. Viiden vuoden kuluessa osuus

on hieman laskenut, mutta on silti suurempi kuin eri koulutusyksiköistä valmistuneiden

kohdalla keskimäärin. Johto- ja esimiestehtävissä työskentelevien osuus on yllättäen

merkittävästi suurempi kuin muun maan yhteinen keskitaso. Tämä on yllättävää myös

verrattaessa kahden vuoden takaiseen kyselyyn, jossa Lappeenrannasta valmistuneet

työskentelivät johto- ja esimiestehtävissä jopa merkittävästi muun maan keskitasoa

vähemmän. Sen sijaan markkinoinnin ja myynnin sekä suunnittelu-, kehitys- tai

hallintotehtävien parissa on työskennellyt keskimääräistä vähemmän Lappeenrannasta

vuonna 2007 valmistuneita maistereita.






Muu työn luonne

Toimistotehtävät

Opetus tai kasvatus

Tutkimus



Lainopillinen työ

Taiteellinen työ

Kirkollinen työ

0 5 10 15 20 25 30 35

Muut, valmistumishetkiLappeenranta, valmistumishetkiMuut, kyselyhetkiLappeenranta kyselyhetki

69 Työtehtävien luonne (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkkoja

tarkasteltaessa käy ilmi, että he pärjäävät hyvin palkkavertailussa muista koulutusyksiköistä

valmistuneisiin.

73


1000

2000

3000

4000

5000

6000

4811

3561

4100

46204619

3600

4200

5144

LappeenrantaMuut yliopistot

70 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2007 valmistuneet kauppatieteilijät kokevat

työnsä mielenkiintoiseksi ja työtehtävänsä monipuolisiksi hivenen yleistä keskitasoa

yleisemmin. Ilahduttavaa on, että he myös kokevat, että työn ja muiden elämänalueiden

välillä vallitsee tasapaino keskimääräistä enemmän. Negatiivisista tuntemuksista kysyttäessä

Lappeenrannasta valmistuneiden vastaukset kulkevat pitkälti käsi kädessä muun maan

keskiarvojen kanssa. Vastaukset ovat myös pitkälti yhteneväisiä verrattuna kahden vuoden

takaiseen vastaavaan kyselyyn.

74








Työtä on liikaa




0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0

LappeenrantaMuut yliopistot

71 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Lappeenrannan teknillinen yliopisto


Kauppatieteiden maisterin tutkinto Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta 2000-luvulla on

vastausten perusteella kehittänyt etenkin tiedonhankintataitoja (4,9), oman alan

teoreettista osaamista (4,6) sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja (4,6).

Lappeenrannasta vuonna 2007 valmistuneet kokivat esimiestaitojen, eri kielien

viestintätaitojen sekä neuvottelutaitojen kehittyneen vähiten opiskeluaikana. Verrattuna

kahden vuoden takaiseen kyselyyn nämä taitoja tietoalueet ovat pysyneet kutakuinkin

samoina, eikä suuria vaihteluja vastausten keskiarvoissa ole havaittavissa verrattaessa

kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.

75










0 1 2 3 4 5 6

Muut yliopistotLappeenranta

72 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

”Merkitys työssä – yliopisto kehitti” -vertailussa on nähtävissä, että vuonna 2007

valmistuneet kauppatieteilijät Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ovat työurallaan

kokeneet eniten jääneensä paitsi riittävästä neuvottelutaitojen, organisointi- ja

koordinointitaitojen, projektinhallintataitojen sekä ongelmanratkaisukyvyn opetuksesta.

Kuten muidenkin yliopistojen kohdalla, myös Lappeenrannan yliopistosta on koettu

saatavan ruotsin ja muiden vieraiden kielien opetusta sekä oman alan teoreettisen

osaamisen oppeja enemmän kuin työuralla niitä on päästy hyödyntämään.

76

Mielenkiintoisesti vastaajat ovat myös kokeneet oppineensa yritystoiminnan perusteita

enemmän kuin ovat työurallaan tarvinneet.










-1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2

73 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti” –vastausten erotus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

6.6 Oulun yliopisto

Kyselyyn vastasi 48 Oulun yliopistosta vuonna 2007 valmistunutta kauppatieteiden

maisteria. Tämä on 36 prosenttia kaikista kyseisenä vuonna Oulusta valmistuneista

kauppatieteiden maistereista, joita siis yhteensä oli 133. Kyselyyn vastanneista naisia oli

hieman yli puolet, 54 prosenttia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 29,6

vuotta, mikä on hieman keskimääräistä, muihin yliopistoihin verrattua valmistumisikää (28,9

vuotta) korkeampi.

77


Noin 15 prosenttia vastaajista oli työttömänä valmistumishetkellään vuonna 2007. Osuus on

hivenen koko maan kaupallisen alan yhteistä keskitasoa (11 %) korkeampi, mutta se on yli

puolet matalampi kuin edellisessä kyselyssä, jossa 31 prosenttia Oulun yliopistosta

valmistuneista kauppatieteiden maistereista oli valmistumishetkellään työttömänä

työnhakijana. Ilahduttavasti kuitenkin viiden vuoden työuran aikana kaikki vuonna 2007

valmistuneet olivat työllistyneet, eikä kyselyhetkellä yksikään vastaajista ollut työttömänä

työnhakijana.

Valmistumishetki, Oulu


Kyselyhetki,Oulu Kyselyhetki, muut0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

7580

88 88

1511

0 18 9 10 10

2 1 2 1


74 Työmarkkinatilanne (%), Oulun yliopisto

Vain noin kaksi kolmannesta Oulun yliopistosta vuonna 2007 valmistuneesta

kauppatieteilijästä oli kyselyhetkellä yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön palveluksessa.

Osuutta voidaan pitää kauppatieteellisellä alalla pienenä, vaikka muiden koulutusalojen

kohdalla se voikin kuulostaa suurelta. Julkinen puoli sekä kolmas sektori näyttävätkin

vetävän Oulusta valmistuneita kauppatieteiden maistereita muualta maasta valmistuneita

voimakkaammin puoleensa, sillä myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä oli havaittavissa

sama trendi. Toki Oulusta valmistuneidenkin kohdalla yksityinen sektori on selvästi suurin

päätyönantajaryhmä.

78

Yksit

yinen

yrity

s tai

valtionyh

tiö

Kunta, ku

ntayhtym

ä

Ammattiko

rkea

koulu

Valtio, v

altion lii

kelai

tos

Yliopist

o

Järjes

tö, s

eura

kunta,

sääti

ö tai m

uu yhtei

sö

Oma yrit

ys, to

iminim

i

Muu ty

önantaj

a0

102030405060708090

61

7 414

4 5 5 0

80

5 1 6 3 3 3 0OuluMuut

75 Päätyönantaja (%), Oulun yliopisto

Oulun yliopistosta valmistuneista lähes 50 prosenttia on jäänyt valmistuttuaan

työskentelemään Oulun seudulle. Osuus on laskenut muutamalla prosenttiyksiköllä sitten

valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan, ja näyttää siltä, että suurin osa Oulun

seudulta pois muuttaneista on siirtynyt työn tai muun elämäntilanteen perässä

pääkaupunkiseudulle. Verrattuna esimerkiksi Lappeenrannan tai Jyväskylän yliopistoista

valmistuneisiin, joista lähes 50 prosenttia on päätynyt työskentelemään

pääkaupunkiseudulle, suhteellisen pieni osuus Oulusta valmistuneista, vajaa kolmannes, on

päätynyt työskentelemään pääkaupunkiseudulle. Tähän varmasti osaltaan vaikuttaa Oulun

maantieteellinen sijainti suhteellisen kaukana pääkaupunkiseudusta. Myös kaksi vuotta

sitten toteutetussa kyselyssä saatiin samankaltaisia viitteitä Oulusta valmistuneiden

kauppatieteiden maisterien suhteellisen vähäisestä muutosta pääkaupunkiseudulle.

79


10

20

30

40

50

60


76 Oulun yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)

Yliopisto-opintojen aikana 35 prosenttia vastaajista luki pääaineenaan laskentatoimea, joten

taloushallinnon parissa työskentelevien suuri määrä on tätä taustaa vasten ymmärrettävä.

Huomattavan suuri osuus Oulun yliopistosta valmistuneista kauppatieteilijöistä on

työllistynyt erilaisten tutkimustehtävien pariin, mutta apurahatutkijoiksi yliopistolle he eivät

ole jääneet.






Muu työn luonne

Toimistotehtävät

Opetus tai kasvatus

Tutkimus



Lainopillinen työ

Taiteellinen työ

Kirkollinen työ

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Muut, valmistumishetkiOulu, valmistumishetkiMuut, kyselyhetkiOulu kyselyhetki

77 Työtehtävien luonne (%), Oulun yliopisto

80

Oulun yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkkojen taso on yksi matalimmista eri

koulutusyksikköjen välillä vertailtaessa. Palkkataso on jopa yllättävän matala ottaen

huomioon vastaajien suurehkon osuuden rahoituksen ja taloushallinnon tehtävissä.

Kuitenkin Oulun yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden mediaanipalkka kyselyhetkellä oli

yli 500 euroa korkeampi kuin vuonna 2005 Oulun yliopistosta valmistuneiden bruttopalkan

mediaani vastaavalla hetkellä.


1000

2000

3000

4000

5000

6000

4098

3400

4000

47004619

3600

4200

5144

OuluMuut yliopistot

78 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Oulun yliopisto

Vaikka palkkataso Oulun yliopistosta valmistuneilla näyttääkin olevan muualta maasta

valmistuneita matalampi, ovat he eri koulutusyksikköjen välistä keskiarvoa tyytyväisempiä

työhönsä. Erityisesti he tuntevat työhönsä liittyviä negatiivisia tuntemuksia keskimääräistä

vähemmän.

81








Työtä on liikaa




0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0

OuluMuut yliopistot

79 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Oulun yliopisto


Oulun yliopistosta valmistuneiden mielestä työssä merkityksellisimmiksi taidoiksi koettiin

ryhmätyötaidot ja muut sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky, tiedonhankintataidot sekä

analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot. Kaikkien näiden keskiarvo oli vähintään 5,2.

Opiskelu Oulun yliopistossa puolestaan näyttää eniten kehittäneen opiskelijoiden

tiedonhankintataitoja, analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja sekä oman alan

teoreettista osaamista. Näiden keskiarvot puolestaan olivat vähintään 4,6. Yleisesti ottaen

myös Oulun yliopiston kohdalla näyttää siltä, etteivät yliopisto-opinnot ole täysin taanneet

valmistuneille maistereille työelämässä vaadittavia tietoja, taitoja ja osaamista.

82










0 1 2 3 4 5 6

Muut yliopistotOulu

80 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Oulun yliopisto

”Merkitys työssä – yliopisto kehitti” -vastauksista voi päätellä, että erityisesti

neuvottelutaitojen sekä projektinhallintataitojen opetuksen kohdalla yliopisto-opinnot

Oulun yliopistossa eivät ole antaneet riittäviä eväitä työelämään. Molempia taitoja vastaajat

arvioivat tärkeiksi työelämässä, mutta ovat antaneet matalan arvion niiden kehittymiselle

opiskeluaikana. Kuten muutkin yliopistot, myös Oulun yliopisto tuottaa ruotsin kielen sekä

83

muiden kielten taitoja sekä oman alan teoreettista osaamista enemmän kuin valmistuneet

kauppatieteiden maisterit ovat työelämässä noita taitoja kokeneet tarvitsevansa.










-2 -1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5

81 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”–vastausten erotus, Oulun yliopisto

6.7 Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistosta valmistui vuonna 2007 135 kauppatieteiden maisteria. Heistä

kyselyyn vastasi 49 henkilöä, jolloin vastausasteeksi muodostui hieman koko maan

keskiarvoa alempi 36 prosenttia. Vastaajista 55 prosenttia oli naisia ja 45 prosenttia miehiä.

Vastaajien keskimääräinen ikä valmistumishetkellä oli 28,6 vuotta.

84


Tampereen yliopistosta valmistuneiden työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 2007

oli kyselyn korkein, 92 prosenttia. Työttömänä työnhakijana oli vain kuusi prosenttia

kyselyyn vastanneista. Työllisyysluku pysyi hyvänä myös kyselyhetkellä, viisi vuotta

valmistumisen jälkeen, sillä yksikään vastanneista ei ollut työttömänä työnhakijana.

Työvoiman ulkopuolella, lähinnä perhevapailla, oli kyselyhetkellä muihin koulutusyksikköihin

verrattuna keskimääräistä harvempi Tampereelta valmistunut. Myös kahden vuoden

takaisessa kyselyssä Tampereelta vuonna 2005 valmistuneet olivat sijoittuneet työelämään

keskimääräistä vastavalmistunutta kauppatieteiden maisteria paremmin. Tällöin 82,7

prosenttia valmistuneista löysi valmistuessaan töitä, kun kaikkien koulutusyksiköiden

yhteinen osuus tällöin oli 72,7 prosenttia.

Valmist

umish

etki,

Tam

pere

Valmist

umish

etki,

muut

Kysely

hetki,

Tam

pere

Kysely

hetki,

muut0

102030405060708090

100 92

80

9488

611

0 129

410

0 1 2 1


82 Työmarkkinatilanne (%), Tampereen yliopisto

Tampereelta valmistuneet ovat jakautuneet eri työnantajasektoreille melko tasaisesti koko

maan yhteisen keskitason mukaisesti. Hieman keskimääräistä suurempi osuus Tampereelta

valmistuneista työskentelee valtion tai valtion liikelaitoksen palveluksessa, mutta esimerkiksi

yksityisellä sektorilla työskentelevien kohdalla Tampereen yliopistosta valmistuneet ovat

linjassa muista koulutusyksiköistä valmistuneiden kanssa. Verrattuna kahden vuoden

takaiseen kyselyyn kuusi prosenttiyksikköä suurempi osuus Tampereelta vuonna 2007

85

valmistuneista on sijoittunut valtion palvelukseen kuin vuonna 2005 valmistuneista, kun taas

järjestöjen, seurakuntien tai säätiöiden palveluksessa oli neljä prosenttiyksikköä vähemmän

2007 kuin 2005 valmistuneita.

Yksit

yinen

yrity

s tai

valtionyh

tiö

Kunta, ku

ntayhtym

ä

Ammattiko

rkea

koulu

Valtio, v

altion lii

kelai

tos

Yliopist

o

Järjes

tö, s

eura

kunta,

sääti

ö tai m

uu yhtei

sö

Oma yrit

ys, to

iminim

i

Muu ty

önantaj

a0

102030405060708090 80

2 010

4 2 2 0

80

5 1 6 3 3 3 0TampereMuut

83 Päätyönantaja (%), Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistosta valmistuneet kauppatieteiden maisterit ovat selkeästi

suuntautuneet työskentelemään joko pääkaupunkiseudulle tai Tampereen talousalueelle.

Muut paikkakunnat Suomessa eivät ole vetäneet puoleensa vastaavalla vetovoimalla.

86


10

20

30

40

50

60


84 Tampereen yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)


vuoden aikana käy ilmi, että rahoituksen ja taloushallinnon sekä myynnin ja markkinoinnin

ala ovat vetäneet Tampereelta valmistuneita voimakkaimmin puoleensa. Verrattuna

Tampereen yliopistosta vuonna 2005 valmistuneisiin suurempi osuus vuonna 2007

valmistuneista työskentelee johto- ja esimiestehtävissä, mutta pienempi osuus rahoituksen

ja taloushallinnon parissa. Muutoin osuuksissa tämän kyselyn ja edellisen kyselyn välillä ei

ole suuria eroja.

87






Muu työn luonne

Toimistotehtävät

Opetus tai kasvatus

Tutkimus



Lainopillinen työ

Taiteellinen työ

Kirkollinen työ

0 5 10 15 20 25 30

Muut, valmistumishetkiTampere, valmistumishetkiMuut, kyselyhetkiTampere kyselyhetki

85 Työtehtävien luonne (%), Tampereen yliopisto

Tampereelta valmistuneiden bruttokuukausipalkat olivat kyselyhetkellä hieman muista

koulutusyksiköistä vuonna 2007 valmistuneiden bruttokuukausipalkkoja korkeampia.

Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn ovat Tampereelta valmistuneiden viisi vuotta

työelämässä olleiden kauppatieteiden maisterien palkat nousseet merkittävästi. Sekä

keskiarvopalkka että mediaanipalkka ovat noin 500 euroa korkeammat kuin vuonna 2005

Tampereen yliopistosta valmistuneiden kohdalla.

88


1000

2000

3000

4000

5000

6000

4662

3873

4500

5500

4619

3600

4200

5144

TampereMuut yliopistot

86 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Tampereen yliopisto

Työn sisältöön ja mielekkyyteen liittyvien väittämien kohdalla mielipide-erot ovat vähäisiä

Tampereen yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden kohdalla. Kahden

vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna vastauksissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia.








Työtä on liikaa




0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0

TampereMuut yliopistot

87 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Tampereen yliopisto

89


Tampereen yliopistosta vuonna 2007 valmistuneet antoivat kyselyssä yliopistolleen parhaan

keskiarvon (5,0)9 kysyttäessä tyytyväisyyttä yliopistotutkintoon työuran kannalta. Työssä

merkityksellisimmiksi taidoiksi Tampereelta valmistuneet ovat havainneet

ongelmanratkaisutaidot sekä ryhmätyö- ja muut sosiaaliset taidot. Näiden kohdalla

vastausten keskiarvo oli 5,4. Vastaajien mielestä yliopisto-opiskelu sen sijaan kehitti eniten

oman alan teoreettisen osaamisen sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja

(vastausten keskiarvot vähintään 4,7).

On mielenkiintoista, että Tampereelta valmistuneet antoivat kyselyssä yliopistolleen

parhaan keskiarvon kysyttäessä tyytyväisyydestä yliopistotutkintoon työuran kannalta,

vaikka samat vastaajat ovat antaneet koulutusyksiköiden välistä keskiarvoa matalammat

arviot kysyttäessä yksittäisten tietojen ja taitojen kehityksestä yliopistoaikana.

Huomionarvoista onkin, että ainoastaan viidessä eri kohdassa Tampereen yliopistosta

valmistuneet ovat kokeneet kehittyneensä yliopistoaikana keskimääräistä enemmän.

9 asteikolla 0,0-6,0

90










0 1 2 3 4 5 6

Muut yliopistotTampere

88 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Tampereen yliopisto

Verrattaessa ”merkitys työssä – yliopisto kehitti” -vastausten erotusta käy ilmi, että

Tampereen yliopistosta valmistuneet kokevat yliopisto-opiskelun kehittäneen työelämässä

vaadittavia taitoja melko hyvin. Esimerkiksi lainsäädännön tuntemusta, yritystoiminnan

perusteiden tuntemusta sekä taloussuunnittelua ja budjetointia yliopisto-opiskelu kehitti

melko optimaalisesti ajatellen työelämän tarpeita. Työelämälähtöisesti tarkasteltuna

suurimmat puutteet koulutuksessa Tampereella ovat näyttäneet olevan neuvottelutaitojen

sekä esiintymistaitojen kehittymisessä.

91










-1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5

89 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”-vastausten erotus, Tampereen yliopisto

6.8 Turun kauppakorkeakoulu

Turun kauppakorkeakoulusta valmistui vuonna 2007 218 kauppatieteiden maisteria, joista

kyselyyn vastasi 68 henkilöä. Vastausasteeksi muodostui 31 prosenttia, mikä on

kauppatieteiden kohdalla kyselyn matalin vastausaste. Reilu enemmistö, kaksi kolmasosaa,

vastanneista on naisia, ja vain kolmasosa miehiä, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa vastausten

vertailtavuuteen. Vastanneiden keskiarvoikä valmistumishetkellä oli 28,0 vuotta.


Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2007 valmistuneet kauppatieteiden maisterit löysivät

paikkansa työmarkkinoilta valmistumishetkellä lähes samoin kuin muistakin

92

koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin. Valmistumishetkellä työsuhteessa oli 78

prosenttia ja työttöminä työnhakijoina 12 prosenttia vastaajista. Yksikään vastaajista ei ollut

työttömänä enää kyselyhetkellä. 15 prosenttia vastaajista oli kyselyhetkellä työvoiman

ulkopuolella, kaikki heistä perhevapailla, vaikkakin on muistettava, että naisten korkea osuus

kyselyyn vastaajina varmasti lisää prosenttiosuuksia jonkin verran. Verrattuna kahden

vuoden takaiseen kyselyyn valmistumishetken työllistymisessä ei ole suuria eroja

havaittavissa.

Valmist

umishetk

i, Turk

u

Valmist

umishetk

i, muut

Kysely

hetki, T

urku

Kysely

hetki, m

uut0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

78 8084

88

12 11

0 110 9

1510

0 1 1 1


90 Työmarkkinatilanne (%), Turun kauppakorkeakoulu

80 prosenttia Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista oli kyselyhetkellä työsuhteessa

yksityiseen yritykseen. Heidän sijoittumisessaan eri työnantajasektoreille ei ole havaittavissa

juuri lainkaan eroja verrattuna muista koulutusyksiköistä valmistuneiden yhteisiin

keskiarvoihin.

93

Yksit

yinen

yrity

s tai

valti

onyhtiö

Kunta, k

untayh

tym

ä

Amm

attiko

rkea

koulu

Valtio, v

altion lii

kelai

tos

Yliopist

o

Järje

stö, s

eura

kunta

, sää

tiö tai m

uu yhte

isö

Oma y

ritys

, toim

inim

i

Muu ty

önanta

ja0

102030405060708090 80

1 010

3 3 1 0

80

5 1 6 3 3 3 0TurkuMuut

91 Päätyönantaja (%), Turun kauppakorkeakoulu

Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille

maantieteellisesti näyttää samansuuntaiselta kuin Tampereen yliopistosta valmistuneiden.

Myös Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden muuttoliike on ollut selkeästi

pääkaupunkiseudulle kuluneiden viiden ekonomivuoden aikana. Kuten Tampereelta

valmistuneiden kohdalla, myös Turusta valmistuneille selkeät päävaihtoehdot ovat joko

pääkaupunkiseutu tai Turun talousalue, eikä muualle maahan ole suunnannut kuin

yksittäisiä vastaajia.

94


10

20

30

40

50

60

70


92 Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)


vuoden aikana käy ilmi, että Turun yliopistosta valmistuneiden työtehtävät ovat

painottuneet erityisesti rahoituksen ja taloushallinnon, konsultoinnin ja koulutuksen sekä

suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävien pariin. Sen sijaan johto- ja esimiestehtävissä oli

heti valmistumishetkellä selvästi muualta maasta valmistuneiden keskiarvoa vähemmän

Turun yliopistosta valmistuneita, ja sama linja on jatkunut läpi viisivuotisen ekonomiuran,

sillä myös kyselyhetkellä ero Turusta ja muualta valmistuneiden kesken oli lähes sama.

95






Muu työn luonne

Toimistotehtävät

Opetus tai kasvatus

Tutkimus



Lainopillinen työ

Taiteellinen työ

Kirkollinen työ

0 5 10 15 20 25 30

Muut, valmistumishetkiTurku, valmistumishetkiMuut, kyselyhetkiTurku kyselyhetki

93 Työtehtävien luonne (%), Turun kauppakorkeakoulu

Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien palkkataso näyttää vastaavan

muista koulutusyksiköistä valmistuneiden bruttopalkan keskiarvoa lähes täsmälleen.

Kyselyhetkellä vuonna 2007 valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani oli 4300 euroa,

kun se vuonna 2005 valmistuneiden kohdalla oli kahden vuoden takaisessa kyselyssä 4085

euroa. Palkkataso on siis noussut kahdessa vuodessa yli 200 euroa.

96


1000

2000

3000

4000

5000

6000

4509

3665

4300

50154619

3600

4200

5144

TurkuMuut yliopistot

94 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Turun kauppakorkeakoulu

Turun kauppakorkeakoulun osalta ei ole saatavissa vastauksia työn sisältöön liittyvien

väittämien kohdalla. Syynä on se, että kyseinen yksikkö ei halunnut sisällyttää omalle

kyselylomakkeelleen tätä teemaa koskenutta kysymystä.


Kysyttäessä tyytyväisyyttä yliopistotutkintoon työuran kannalta Turun

kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien osalta keskiarvo oli 4,8, joka on täsmälleen

sama kuin muista yksiköistä valmistuneiden yhteinen keskiarvo oli. Turun

kauppakorkeakoulusta vuonna 2007 valmistuneet ovat kokeneet työssä

merkityksellisimmiksi taidoiksi ongelmanratkaisukyvyn, analyyttisen, systemaattisen

ajattelun taidot, ryhmätyötaidot ja muut sosiaaliset taidot sekä organisointi- ja

koordinointitaidot. Näiden vastausten keskiarvo oli vähintään 5,3. Yliopiston he puolestaan

ovat kokeneet kehittäneen parhaiten tiedonhankintataitoja, tietoja viestintätekniikan

taitoja sekä englannin kielen viestintätaitoja. Näiden vastausten keskiarvot olivat vähintään

4,6.

Verrattuna muihin koulutusyksikköihin Suomessa vaikuttaa siltä, että Turun

kauppakorkeakoulussa koulutus on kehittänyt keskimääräistä paremmin erityisesti tietoja

viestintätekniikan taitoja. Muita eroja muiden koulutusyksiköiden yhteisiin keskiarvoihin ei

käytännössä ole.

97










0 1 2 3 4 5 6

Muut yliopistotTurku

95 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Turun kauppakorkeakoulu

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon sisältö Turun kauppakorkeakoulussa näyttää kyselyn

perusteella olevan melko hyvin optimoitu työuran vaatimuksia ajatellen. Tarkasteltaessa

”merkitys työssä – yliopisto kehitti”-vastausten erotuksia näyttää siltä, että suurin vaje

koulutuksessa on ollut opetus-, koulutus- ja ohjaustaidoissa, projektinhallintataidoissa,

neuvottelutaidoissa sekä ongelmanratkaisukyvyssä, mikäli vastauksia tarkastellaan

työelämätarpeiden näkökulmasta. Kuitenkin näissäkin erotukset ovat kyselyn pienimpien

98

joukossa. Koulutus on vastannut erittäin hyvin työuran tarpeita useammankin tietoja

taitoalueen kohdalla, sillä vastausten erotuksen ollessa -0,5 - +0,5 voidaan puhua

koulutuksen onnistuneen hyvin kehittämään osaamisalueita työelämätarpeiden

näkökulmasta.










-2 -1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2

96 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”-vastausten erotus, Turun kauppakorkeakoulu

6.9 Vaasan yliopisto

Vaasan yliopistosta kyselyyn vastasi 139 vuonna 2007 valmistunutta kauppatieteiden

maisteria. Vastausasteeksi muodostui 57, joka on selvästi kyselyn paras kauppatieteellisten

yksiköiden joukossa. Yhteensä Vaasan yliopistosta valmistui 245 kauppatieteiden maisteria

vuonna 2007. Naisten osuus vastaajista oli 60 prosenttia. Vastaajien keskiarvoikä

99

valmistumishetkellä oli 30,1 vuotta, joka oli toiseksi korkein vertailtaessa eri

koulutusyksikköjen kesken.


Valmistumishetkellä vuonna 2007 85 prosenttia kyselyyn vastanneista, Vaasan yliopistosta

valmistuneista kauppatieteilijöistä oli työsuhteessa, kun työttömien osuus oli yhdeksän

prosenttia, joka on hieman pienempi kuin muiden koulutusyksiköiden yhteinen vastaava

osuus. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn valmistumishetken työllisyys oli

vuonna 2007 valmistuneiden kohdalla 10 prosenttiyksikköä parempi kuin vuonna 2005

valmistuneilla. Myös työttömien osuus valmistumishetkellä oli selkeästi alempi eron ollessa

seitsemän prosenttiyksikköä.

Valmistumishetki, Vaasa


Kyselyhetki, Vaasa

Kyselyhetki, muut0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

8580

87 88

9 11

2 15

9 9 10

1 1 2 1


97 Työmarkkinatilanne (%), Vaasan yliopisto

Vaasan yliopistosta valmistuneista oli kyselyhetkellä itsenäisinä yrittäjinä kuusi prosenttia

vastaajista, joka on kyselyn suurin osuus verrattaessa eri koulutusyksikköjen kesken.

Yksityisellä sektorilla työskenteli 75 prosenttia vastaajista, mikä on hieman keskimääräistä

pienempi osuus.

100

Yksit

yinen

yrity

s tai

valtionyh

tiö

Kunta, ku

ntayhtym

ä

Ammattiko

rkea

koulu

Valtio, v

altion lii

kelai

tos

Yliopist

o

Järjes

tö, s

eura

kunta,

sääti

ö tai m

uu yhtei

sö

Oma yrit

ys, to

iminim

i

Muu ty

önantaj

a0

102030405060708090

75

71

82 1 6

0

80

5 1 6 3 3 3 0VaasaMuut

98 Päätyönantaja (%), Vaasan yliopisto

Vaasan yliopistosta vuonna 2007 valmistuneista kauppatieteiden maistereista 24 prosenttia

jäi valmistuttuaan työskentelemään Pohjanmaan maakuntaan. Vaasan yliopistosta

valmistuneet kauppatieteilijät ovat kaikkien koulutusyksikköjen kesken vertailtaessa

levittäytyneet työelämään tasaisimmin ympäri Suomen. Useimmat muualla kuin

pääkaupunkiseudulla tai opiskelumaakunnassa työskentelevät ovat löytäneet töitä Etelä- tai

Pohjois-Pohjanmaalta eli jääneet silti suhteellisen lähelle opiskelupaikkakuntaansa.


10

20

30

40

50

60


99 Vaasan yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)

101

Tarkasteltaessa Vaasan yliopistosta valmistuneiden kauppatieteilijöiden pääasiallisia

työtehtäviä sekä valmistumis- että kyselyhetkellä käy ilmi, että noin kolmannes

vastavalmistuneita työssä olleista maistereista työskenteli valmistuttuaan rahoituksen ja

taloushallinnon tehtävien parissa. Osuus on seitsemän prosenttiyksikköä suurempi kuin

vuonna 2005 valmistuneiden kohdalla kahden vuoden takaisessa kyselyssä ja myös vuonna

2007 valmistuneiden valtakunnallista keskiarvoa suurempi. Muutoin Vaasan yliopistosta

vuonna 2007 valmistuneet ovat sijoittuneet työmarkkinoille eri tehtäviin lähes käsi kädessä

muiden koulutusyksiköiden yhteisen keskitason kanssa.






Muu työn luonne

Toimistotehtävät

Opetus tai kasvatus

Tutkimus



Lainopillinen työ

Taiteellinen työ

Kirkollinen työ

0 5 10 15 20 25 30 35

Muut, valmistumishetkiVaasa valmistumishetkiMuut, kyselyhetkiVaasa kyselyhetki

100 Työtehtävien luonne (%), Vaasan yliopisto

Jos menevät Vaasan yliopistosta valmistuneiden pääasialliset työtehtävät lähes käsi kädessä

valtakunnallisten keskiarvojen kanssa, niin menee myös palkkataso. Bruttokuukausipalkoissa

ei ole havaittavissa merkittäviä eroja eri kauppatieteellisistä koulutusyksiköistä ja Vaasan

102

yliopistosta valmistuneiden välillä. Verratessa kahden vuoden takaiseen kyselyyn vuonna

2007 valmistuneet saivat kyselyhetkellä, viiden vuoden ekonomiuran jälkeen keskimäärin

400 euroa suurempaa bruttokuukausipalkkaa kuin vuonna 2005 valmistuneet viiden

ekonomivuoden jälkeen saivat. Kuitenkin mediaanipalkat ovat täsmälleen samat 4000 euroa

niin vuonna 2005 kuin vuonna 2007 valmistuneillakin.


1000

2000

3000

4000

5000

6000

4575

3500

4000

50004619

3600

4200

5144

VaasaMuut yliopistot

101 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Vaasan yliopisto

Työn sisältöön liittyvien väittämien osalta Vaasan yliopistosta valmistuneiden vastaukset

kulkivat jälleen melko käsi kädessä eri koulutusyksikköjen välisen keskiarvon kanssa. He

kokivat hieman muita useammin työnsä ja muiden elämän osa-alueiden välillä vallitsevan

tasapainon. Toisaalta useassa eri työhön liittyvässä väittämässä eri koulutusyksikköjen

välinen keskiarvo on hieman korkeampi kuin Vaasan yliopistosta valmistuneiden vastausten

keskiarvot. Suuria eroja ei kuitenkaan ole havaittavissa.

103








Työtä on liikaa




0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0

VaasaMuut yliopistot

102 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Vaasan yliopisto


Vaasan yliopistosta valmistuneiden kauppatieteilijöiden mielestä työssä merkityksellisimpiä

taitoja, joita he ovat yliopisto-opiskelun aikana oppineet, ovat ongelmanratkaisutaidot,

ryhmätyötaidot ja muut sosiaaliset taidot sekä organisointi- ja koordinointitaidot. Näiden

kaikkien osalta keskiarvo on vähintään 5,2. Vastaavasti vastaajat kokivat yliopisto-opiskelun

Vaasan yliopistossa kehittäneen eniten tiedonhankintataitoja, oman alan teoreettista

osaamista sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja. Näiden osalta keskiarvo on

vähintään 4,4.

Verrattaessa yliopisto-opiskelun kehittämiä osa-alueita Vaasan yliopiston ja muiden

koulutusyksiköiden välillä huomataan, että Vaasassa opiskelleet ovat kokeneet oppineensa

erityisesti lainsäädännön tuntemusta sekä esimiestaitoja keskimääräistä enemmän.

Vastaavasti muista koulutusyksiköistä valmistuneet ovat vastausten perusteella kehittyneet

Vaasassa opiskelleita keskimäärin enemmän esimerkiksi esiintymistaidoissa sekä eri kielten

viestintätaidoissa.

104










0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5

Muut yliopistotVaasa

103 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Vaasan yliopisto

Tarkasteltaessa ”merkitys työssä – yliopisto kehitti” -vastausten erotuksia käy ilmi, samoin

kuin monien muidenkin koulutusyksikköjen kohdalla, että Vaasan yliopistosta valmistuneet

ovat työelämässä eniten kaivanneet neuvottelutaitoihin, ongelmanratkaisukykyyn,

organisointi- ja koordinointitaitoihin sekä esiintymistaitoihin liittyvää osaamista, joita

yliopisto-opiskelu ei riittävästi kehittänyt. Työelämän tarpeisiin Vaasan yliopiston

kauppatieteiden opetus vastasi erityisen hyvin englannin kielen viestintätaitojen,

105

yritystoiminnan perusteiden, taloussuunnittelun ja budjetoinnin sekä lainsäädännön

tuntemuksen opetuksessa. Kuten muidenkin yliopistojen, myös Vaasan yliopiston on koettu

tuottaneen työelämää ajatellen liikaa ruotsin ja muiden kielten sekä oman alan teoreettista

osaamista.










-1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2

104 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”-vastausten erotus, Vaasan yliopisto

6.10 Åbo Akademi

Åbo Akademista valmistui vuonna 2007 70 kauppatieteiden maisteria. Heistä kyselyyn

vastasi 30 henkilöä. Vastaajien määrä on pienin koko aineistosta, vaikkakin

prosenttiosuutena Åbo Akademista valmistuneet vastasivat eri koulutusyksiköistä toiseksi

aktiivisimmin. Vastaajien sukupuolijakauma on painottunut selkeästi naisiin, sillä vain 30

prosenttia vastaajista oli miehiä. Vuonna 2007 valmistuneiden keskiarvoikä


106


Kyselyhetkellä kaikki työsuhteessa olleet Åbo Akademista valmistuneet vastaajat olivat

vakituisessa, kokopäiväisessä työsuhteessa. Viidennes vastaajista oli poissa työelämästä.

Valmist

umish

etki,

Åbo A

kadem

i

Valmist

umish

etki,

muut

Kysely

hetki,

Åbo A

kadem

i

Kysely

hetki,

muut0

102030405060708090

100

76 80 8088

7 110 1

13 920

104 1 0 1


105 Työmarkkinatilanne (%), Åbo Akademi

Kuviossa 104 on esitetty Åbo Akademista vuonna 2007 valmistuneiden jakautuminen eri

työnantajasektoreille kyselyhetkellä.

Yksit

yinen

yrity

s ta

i val

tionyhtiö

Kunta, k

untayh

tym

ä

Am

matti

kork

eako

ulu

Valtio, v

altion li

ikel

aito

s

Ylio

pisto

Järje

stö, s

eura

kunta

, sää

tiö tai m

uu yhte

isö

Om

a yr

itys, to

imin

imi

Muu ty

önanta

ja0102030405060708090 83

0 07 3 7

0 0

80

5 1 6 3 3 3 0Åbo AkademiMuut

106 Päätyönantaja (%), Åbo Akademi

107

Viiden vuoden ekonomiuran aikana yli 15 prosenttia Åbo Akademista valmistuneista

kyselyyn vastaajista on muuttanut työn tai muun elämäntilanteen perässä

pääkaupunkiseudulle.


5

10

15

20

25

30

35

40

45


Kuva 107 Åbo Akademista valmistuneiden työpaikan sijainti (%)

Merkittävä osa Åbo Akademista valmistuneista vastaajista on työllistynyt konsultoinnin ja

koulutuksen pariin.

108






Muu työn luonne

Toimistotehtävät

Opetus tai kasvatus

Tutkimus



Lainopillinen työ

Taiteellinen työ

Kirkollinen työ

0 5 10 15 20 25 30

Muut, valmistumishetkiÅbo Akademi valmistumishetkiMuut, kyselyhetkiÅbo Akademi kyselyhetki

108 Työtehtävien luonne (%), Åbo Akademi

Kuviosta 107 voi nähdä Åbo Akademista valmistuneiden bruttokuukausipalkkatason viisi

vuotta valmistumisen jälkeen. Muista koulutusyksiköistä valmistuneiden palkkojen yhteinen

keskitaso on Åbo Akademista valmistuneiden palkkatasoa hieman korkeampi.

109


1000

2000

3000

4000

5000

6000

4387

36253980

46204619

3600

4200

5144

Åbo AkademiMuut yliopistot

109 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Åbo Akademi

Vastaukset työn sisältöön liittyviin väittämiin paljastavat, etteivät Åbo Akademista vuonna

2007 valmistuneet ole yltäneet aivan eri koulutusyksiköiden yhteiselle keskitasolle

tarkasteltaessa tyytyväisyyttä työn eri osa-alueisiin.








Työtä on liikaa




0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0

ÅboMuut yliopistot

110 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Åbo Akademi

110


Åbo Akademista valmistuneiden kauppatieteilijöiden mielestä työssä merkityksellisimpiä

taitoja, joita he ovat yliopisto-opiskelun aikana oppineet, ovat organisointi- ja

koordinointikyvyt, suomen ja ruotsin kielen viestintätaidot, ongelmanratkaisutaidot sekä

analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot. Näiden osalta keskiarvo on vähintään 5,1.

Vastaavasti vastaajat kokivat yliopisto-opiskelun Åbo Akademissa kehittäneen eniten ruotsin

kielen viestintätaitoja, tiedonhankintataitoja sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun

taitoja. Näiden osalta keskiarvo on vähintään 4,7.

Verrattaessa yliopisto-opiskelun kehittämiä osa-alueita Åbo Akademin ja muiden

koulutusyksikköjen välillä huomataan, että ÅA:ssa opiskelleet ovat kokeneet oppineensa

muun muassa lainsäädännön tuntemusta ja ruotsin kielen viestintätaitoja keskimääräistä

enemmän.

111










0 1 2 3 4 5 6

Muut yliopistotÅbo

111 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Åbo Akademi

Åbo Akademista vuonna 2007 valmistuneet jäivät vastaustensa perusteella kaipaamaan

yliopisto-opetuksestaan selvästi eniten koulutusta organisointi- ja koordinointi- sekä

neuvottelutaidoissa, mikä vastaa muistakin yliopistoista valmistuneiden vastausten

jakaumaa. Kuitenkin monien aineiden opetus on vastausten perusteella onnistuttu Åbo

Akademissa optimoimaan hyvin, sillä ”merkitys työssä – yliopisto kehitti” -vastausten erotus

on useammassakin eri kohdassa alle 0,5. Toisin kuin suomenkielisissä yliopistoissa

112

opiskelevat, eivät ruotsinkielisen Åbo Akademin opiskelijat tunteneet oppineensa liikaa

ruotsin kielen viestintätaitoja.










-1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2

112 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti” -vastausten erotus, Åbo Akademi

113

7. Taustatiedot

Raportoitu aineisto on osa yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden, eli niin sanotun

Aarresaari-verkoston keräämää uraseurantadataa. Uraseurantadata sisältää vastaajia

kaikilta koulutusaloilta – tässä raportissa tarkastelun kohteena ovat vuonna 2007

kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet. KTM-tutkinnon suorittaneita vastaajia

aineistossa on 718. Kaikkiaan kauppatieteellisellä koulutusalalla suoritettiin vuonna 2007

yhteensä 1813 ylempää korkeakoulututkintoa.

Mainittuna vuonna KTM-tutkinto oli mahdollista suorittaa seuraavissa yliopistoissa (suluissa

raportissa käytettävät lyhenteet). Helsingin kauppakorkeakoulu muuttui 1.1.2010 Aalto-

yliopiston kauppakorkeakouluksi, minkä johdosta raportissa käytetään koulutusyksikön

nykyistä nimeä. Myös Turun kauppakorkeakoulu yhdistyi 1.1.2010 osaksi monialayliopistoa,

eli Turun yliopistoa. Lisäksi Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen

yliopistoksi 1.1.2010, jonka jälkeen saman koulutusyksikön tutkinnon on voinut suorittaa

sekä Kuopiossa että Joensuussa. Yhdistymisen myötä tässä raportissa käytetään nimeä Itä-

Suomen yliopisto.

Koulutusyksikön nimi LyhenneSvenska handelshögskolan (Hanken)Helsingin kauppakorkeakoulu (nyk. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) (Aalto)Kuopion yliopisto, Joensuun yliopisto (nyk. Itä-Suomen yliopisto) (ISY)Jyväskylän yliopisto (JY)Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT)Oulun yliopisto (OY)Tampereen yliopisto (TaY)Turun kauppakorkeakoulu (nyk. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu) (TSE)Vaasan yliopisto (VY)Åbo Akademi (ÅA)

113 Kauppatieteellisten koulutusyksikköjen nimet ja lyhenteet

Uraseurantahankkeen yleisenä periaatteena on, että kaikista kyselylomakkeen kysymyksistä

vähintään neljä viidestä on kaikille vastaajille yhteisiä. Tämän lisäksi kullakin yliopistolla on

mahdollisuus ottaa mukaan myös omiin erityistarpeisiinsa liittyviä kysymyksiä. Näitä

mahdollisia ylimääräisiä kysymyksiä ei ole käsitelty tässä raportissa. Esimerkki

kyselylomakkeesta on raportin liitteenä 1.

114

Aineiston analysoinnissa on käytetty pääasiassa kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten

prosenttiosuuksia, keskilukuja ja graafisia esityksiä. Pääasiallisena vertailuryhmänä on

käytetty vuonna 2005 valmistuneita kauppatieteilijöitä. Vuonna 2007 valmistuneiden

työmarkkinatilannetta valmistumishetkellä on verrattu myös vuonna 2012 valmistuneiden

työmarkkinatilanteeseen valmistumishetkellä. Taustamuuttujina on käytetty sukupuolta,

ikää, yliopistoa sekä seuraavassa alaluvussa mainittuja pääaineryhmiä.

7.1 Kyselyyn vastanneet

Kyselyyn vastanneet suorittivat KTM-tutkinnon vuonna 2007. Heidän työuriaan selvitettiin

viisi vuotta valmistumisen jälkeen syksyllä 2012. Tutkimus toteutettiin postikyselynä ja tähän

liittyvistä käytännön järjestelyistä vastasi kunkin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelu.

Kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeen ohella myös verkossa. Saatujen

vastausten talletus tehtiin keskitetysti Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä.

Näin pyrittiin minimoimaan tallennusprosessin aikana mahdollisesti esiintyvät vastausten

erilaiset tulkinnat.

Koulutusyksikkö Yhteensä (N) Vastausprosentti10 Naiset (%) Miehet (%)Hanken 86 40 55 45Aalto 133 34 55 45ISY 33 48 50 50JY 79 40 58 42LUT 53 37 58 42OY 48 36 54 46TaY 49 36 55 45TSE 68 31 66 34VY 139 57 60 40ÅA 30 4311 70 30Koko aineisto 718 37,9 58 42

114 Vastanneiden lukumäärät ja vastausprosentit yliopistoittain

Kauppatieteilijöiden vastausaste tässä, kuten aiemmassakin vastaavassa kyselyssä, yksi

akateemisten alojen matalimmista kaikki koulutusalat huomioiden. Vastausprosentti tässä

kyselyssä on lähes neljä prosenttiyksikköä alhaisempi kuin kahden vuoden takaisessa

10 Vastausasteet on laskettu tutkinnon suorittaneista. Kyselyn saaneista vastausasteet ovat joitakin prosenttiyksikköjä korkeammat.11 Åbo Akademista valmistuneiden kohdalla puuttuu 11 vastaajan koulutusalatieto, mikä saattaa vääristää otannan vastausprosenttia

115

kyselyssä. Kyselyyn vastanneista naisten osuus on 58 prosenttia, minkä vuoksi naiset ovat

hieman yliedustettuina aineistossa.

Kauppatieteellinen koulutusala on tässä raportissa jaettu pääaineittain yhdeksään ryhmään.

Pääaineen lisäksi kriteerinä on käytetty myös vastaajien lukumäärää, jotta analysointi olisi

mielekästä. Kaikki ne pääaineet, joiden joissa vastaajien lukumäärä jäi alle 14, muodostavat

ryhmän ”muut pääaineet”. Ryhmät ja niiden vastanneiden lukumäärät ovat taulukossa

tämän tekstin alapuolella. Koska pääaineiden nimet vaihtelevat hieman yliopistoittain,

viitataan raportissa kyseiseen pääaineryhmään, joka voi siis sisältää nimeltään erilaisia

pääaineita. Laskentatoimi ja rahoitus muodostivat kyselylomakkeella yhteisen

pääainevaihtoehdon, eikä siten pelkkää laskentatointa tai rahoitusta pääaineenaan

opiskelleiden vastauksia kyselyn perusteella voida erottaa toisistaan.

Pääaineryhmä Vastaajat (N)Johtaminen ja organisointi 106Markkinointi 118Kansantaloustiede 33Tietojärjestelmätiede 50Laskentatoimi ja rahoitus 163Yritysjuridiikka, talousoikeus 45Yrittäjyys 14Logistiikka 27Kansainvälinen liiketoiminta 18Muut pääaineet 79Koko aineisto 714

115 Vastaajat pääaineryhmittäin

Kuvioluettelo

1 Työmarkkina-asema kyselyhetkellä syksyllä 2012.................................................................6

2 Työssäolleiden vastaajien jakautuminen eri työnantajasektoreille.......................................7

116

3 Erot naisten ja miesten sijoittumisessa työmarkkinoilla........................................................8

4 Ensimmäisen ja nykyisen päätyön luonteiden vertailu..........................................................8

5 Sukupuolten erot nykyisten työtehtävien jakautumisessa....................................................9

6 Ensimmäisen työn ja nykyisen työn sekä koulutuksen vastaavuus.....................................10

7 Syyt koulutustasoa vastaamattoman työn vastaanottamiseen...........................................11

8 Työhön liittyvät haasteet.....................................................................................................11

9 Tyytyväisyys nykyiseen työhön............................................................................................12

10 Kokopäivätyössä olevien bruttokuukausipalkan (säännöllisine lisineen) jakauma

yliopistotaustoittain syksyllä 2012.........................................................................................13

11 Bruttokuukausipalkka kokopäivätyössä säännölliset lisät mukaan lukien.........................14

12 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen pääainetaustoittain............................................14

13 Naisten ja miesten väliset kuukausipalkkaerot..................................................................15

14 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työnantajasektorin mukaan...............................16

15 Bruttokuukausipalkkojen mediaanit eri työnantajasektoreilla..........................................17

16 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työtehtävien mukaan.........................................18

17 Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta...........................................................19

18 Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen................................20

19 "Merkitys työssä - opiskelu kehitti" keskiarvojen erotus...................................................21

20 Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten opiskelu kehitti kaikkia mainittuja tietoja ja

taitoja yhteensä......................................................................................................................23

21 Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien tilanne valmistumishetkellä. .24

22 Eri sukupuolten työllisyys valmistumisvaiheessa...............................................................25

23 Ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonne......................................................................27

24 Ensimmäisen työn päätyönantaja.....................................................................................28

25 Ensimmäisen työpaikan sijainti verrattuna opiskelupaikkakuntaan..................................29

26 Ensimmäisen työtehtävän pääasiallinen luonne...............................................................29

27 Ensimmäisen työn luonne pääaineittain...........................................................................30

28 Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen ensimmäisessä työssä............................30

29 Sukupuolten väliset erot ensimmäisen työn ja koulutustason vastaavuudessa................31

30 Työllistymisvaikeuksia aiheuttaneet tekijät.......................................................................33

31 Osallistuminen koulutukseen vuoden 2007 tutkinnon suorittamisen jälkeen...................34

32 Työmarkkinatilanne (%), Aalto-yliopisto............................................................................36

117

33 Päätyönantaja kyselyhetkellä (%), Aalto-yliopisto.............................................................36

34 Aalto-yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)...................................................37

35 Työtehtävien luonne (%), Aalto-yliopisto..........................................................................38

36 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (%), Aalto-yliopisto.................................................38

37 Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (%), Aalto-yliopisto.....................................................39

38 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (%), Aalto-yliopisto.............41

39 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" vastausten erotus, Aalto-yliopisto............................42

40 Työmarkkinatilanne (%), Itä-Suomen yliopisto..................................................................43

41 Päätyönantaja (%), Itä-Suomen yliopisto..........................................................................44

42 Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%).........................................44

43 Työtehtävien luonne (%), Itä-Suomen yliopisto................................................................45

44 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Itä-Suomen yliopisto........................................46

45 Tyytyväisyys nykyiseen työhön (%), Itä-Suomen yliopisto.................................................47

46 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Itä-Suomen yliopisto..........48

47 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" -vastausten erotus, Itä-Suomen yliopisto.................49

48 Työmarkkinatilanne (%), Hanken.......................................................................................50

49 Päätyönantaja (%), Hanken...............................................................................................51

50 Hankenilta valmistuneiden työpaikan sijainti (%), Hanken................................................52

51 Työtehtävien luonne (%), Hanken.....................................................................................53

52 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Hanken.............................................................54

53 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Hanken............................................................................54

54 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Hanken..............................56

55 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" -vastausten erotus, Hanken......................................57

56 Työmarkkinatilanne (%), Jyväskylän yliopisto....................................................................58

57 Päätyönantaja (%), Jyväskylän yliopisto............................................................................59

58 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)...........................................59

59 Työtehtävien luonne (%), Jyväskylän yliopisto..................................................................60

60 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€) ,Jyväskylän yliopisto..........................................61

61 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Jyväskylän yliopisto.........................................................62

62 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Jyväskylän yliopisto...........63

63 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti” –vastausten erotus, Jyväskylän yliopisto.................64

64 Työmarkkinatilanne (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto..........................................65

118

65 Päätyönantaja (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto..................................................65

66 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti.....................66

67 Työtehtävien luonne (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto........................................67

68 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Lappeenrannan teknillinen yliopisto................67

69 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Lappeenrannan teknillinen yliopisto...............................68

70 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Lappeenrannan teknillinen

yliopisto..................................................................................................................................69

71 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti” –vastausten erotus, Lappeenrannan teknillinen

yliopisto..................................................................................................................................70

72 Työmarkkinatilanne (%), Oulun yliopisto...........................................................................71

73 Päätyönantaja (%), Oulun yliopisto...................................................................................72

74 Oulun yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)..................................................73

75 Työtehtävien luonne (%), Oulun yliopisto.........................................................................73

76 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Oulun yliopisto.................................................74

77 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Oulun yliopisto................................................................75

78 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Oulun yliopisto..................76

79 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”–vastausten erotus, Oulun yliopisto.........................77

80 Työmarkkinatilanne (%), Tampereen yliopisto..................................................................78

81 Päätyönantaja (%), Tampereen yliopisto...........................................................................79

82 Tampereen yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%).........................................79

83 Työtehtävien luonne (%), Tampereen yliopisto.................................................................80

84 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Tampereen yliopisto.........................................81

85 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Tampereen yliopisto.......................................................81

86 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Tampereen yliopisto..........83

87 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”-vastausten erotus, Tampereen yliopisto.................84

88 Työmarkkinatilanne (%), Turun yliopiston kauppakorkeakoulu........................................85

89 Päätyönantaja (%), Turun yliopiston kauppakorkeakoulu.................................................86

90 Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)................86

91 Työtehtävien luonne (%), Turun yliopiston kauppakorkeakoulu.......................................87

92 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Turun yliopiston kauppakorkeakoulu...............88

93 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Turun yliopiston

kauppakorkeakoulu................................................................................................................89

119

94 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”-vastausten erotus, Turun yliopiston

kauppakorkeakoulu................................................................................................................90

95 Työmarkkinatilanne (%), Vaasan yliopisto.........................................................................91

96 Päätyönantaja (%), Vaasan yliopisto..................................................................................92

97 Vaasan yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)................................................92

98 Työtehtävien luonne (%), Vaasan yliopisto.......................................................................93

99 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Vaasan yliopisto...............................................94

100 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Vaasan yliopisto............................................................95

101 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Vaasan yliopisto...............96

102 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”-vastausten erotus, Vaasan yliopisto......................97

103 Työmarkkinatilanne (%), Åbo Akademi...........................................................................98

104 Päätyönantaja (%), Åbo Akademi....................................................................................98

105 Åbo Akademista valmistuneiden työpaikan sijainti (%)...................................................99

106 Työtehtävien luonne (%), Åbo Akademi..........................................................................99

107 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Åbo Akademi................................................100

108 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Åbo Akademi..............................................................101

109 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Åbo Akademi.................102

110 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”-vastausten erotus, Åbo Akademi.........................103

111 Kauppatieteellisten koulutusyksikköjen nimet ja lyhenteet..........................................104

112 Vastanneiden lukumäärät ja vastausprosentit yliopistoittain.......................................105

113 Vastaajat pääaineryhmittäin.........................................................................................106

Liite 1: Kyselylomake

Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti final6 heidi_ kivelä

Documents

Transcript of Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti final6 heidi_ kivelä