Vihreiden historia

Ville Ylikahri

Esittelen niitä liikkeitä, joiden voidaan katsoa olevan nykyisen Vihreän liiton syntymisen taustalla.

YMPÄRISTÖLIIKKEET

VAIHTOEHTOLIIKKEET

POLIITTINEN VIHREÄ LIIKE

VIHREÄ LIITTO

Luonnonsuojelun synty

Koskematon luontoRomantiikan ihanteetYosemite 1864, Yellowstone 1872

kansallispuistoiksiSuomessa 1903 Punkaharju, 1907

senaatin suojametsäkomitea, 1923 luonnonsuojelulaki

Suomen luonnonsuojeluyhdistys 1938

Ympäristöliikkeen synty

Rachel Carson: Äänetön kevät (Silent Spring) 1962, suomennos 1963pidetään ympäristöliikkeen

lähtölaukauksena"If man were to follow the teachings of

Miss Carson, we would return to the Dark Ages, and the insects and diseases and vermin would once again inherit the earth."

linnut kuolivat ympäristömyrkkyihin – DDT kiellettiin USA:ssa 1972

Rooman klubi: kasvun rajat 1972

laajempi ympäristökeskustelu alkoi

GreenpeaceSai alkunsa USAn Alaskan vesillä tekemien

ydinkokeiden vastustamisesta.”Don't Make A Wave. It's Your Fault If Our Fault

Goes” – Greenpeace v. 1972Kveekari- ja rauhanaktivismitausta: rikoksien

todistaminen

Ensimmäiset vihreät puolueet

United Tasmania Group 1972Popular Movement for the Environment Sveitsi

1972PEOPLE - Ecology party - Green party Iso-

Britannia 1973Saksan Vihreät Die Grünen

vuoden 1968 liikehdinnän jatkoa: punainen-Danny Cohn-Bendit

ydinvoiman, ydinaseiden ja NATOn vastustusarvoliberalismiensimmäinen vaalimenestys 1983maailman merkittävin vihreä puolue

Suomalaiset vaihtoehtoliikkeet

Suomessa vuosi 1968 kanavoitui taistolaisuuteen – ylipolitisoitunut 1970-luku

Vaihtoehtoliikkeet olivat osittain vastareaktiota tälle kehitykselle: Kasvisruoka – Oraansuojelijat ry Ydinvoiman vastustus – EVY Vammaisliike – Kynnys ry Vaihtoehtolehdet – Perusta ry, Uuden

Ajan Aura, Komposti, Suomi-lehti Liikennepoliittinen yhdistys

Enemmistö rauhanliike, naisliike, metsiensuojelu,

kehitysmaa-aktivismi, ekokommuunitEpämuodollisuus, ei jäykkiä

rakenteita

Koijärvi 1979Osmo Soininvaara:”Minun Koijärvi-liikkeeni alkoi pääsiäislauantaina 14.4.1979, kun uutiset kertoivat, että kuivatusta ajavat maanviljelijät olivat käyneet kaivamassa Koijärveen isomman laskuojan pääsiäismaanantain aamuna. Olivat tietysti ajatelleet, että virallinen Suomi pystyy reagoimaan vasta tiistaina, mutta eivät tulleet ajatelleeksi, että se on päivän ainoa uutinen, jota toistettiin tunnin välein. Ja se uutinen suututti. Esimerkiksi Ville Komsin, joka hetken rauhoituttuaan päätyi (takaisin) rauhanomaisen vastarinnan tielle, ja laati suunnitelman, miten mennään porukalla patoamaan oja ja leiriydytään sen varrelle vartioimaan sitä.”

- rauhanomainen vastarinta- erilaisten porukoiden tutustuminen toisiinsa- aloitteen ottaminen omiin käsiin- suuri julkisuus ympäristöaiheille

Vihreät kunnallispolitiikassa Helsinki-liike

”Ei City-ydinvoimalaa Vuosaareen” vaaleissa 1976 1,7% äänistä Ville Komsi valtuustoon 1980 vuonna 1984 Vihreät, 7 paikkaa

Tampere Kauppahallin virastotalon valtaus 1981, Pirkanmaan

perinnepoliittinen yhdistys Vihreä vaihtoehtoinen Tampere-lista 1984, 4 paikkaa kiista Tampellan alueen suojelusta

Turku vuonna 1984, 3 paikkaa

Vuoden 1992 kunnallisvaalit läpimurto: kannatus 6,9% (+4,5) vihreitä lähes 200 kunnassa (aiemmin vain 60 kunnassa)

Pauli Välimäki Kauppahallin virastotalon valtauksessa 1981 ja samassa paikassa 2000-luvulla pormestarin erityisavustajana.

Tampellan alueen suunnitelmat edustivat aseveliakselin toimintaa puhtaimmillaan: puretaan vanha ja maksimoidaan rakennusliikkeidenvoitot.

Tampellan alue nykyään.

Värjäämön tilalla oleva uusi asuinrakennus.

Purettu Värjäämö.

Vihreä liitto eduskunnassa 1983-

Vihreät kansanedustajat

1983 Vihreät vaihtoehtolistat Hki Ville Komsi Uusimaa Kalle Könkkölä ”Eduskunnan villein ja

kallein”

1987: 4 miestä1991: jättivoitto2011: romahdus

0

2

4

6

8

10

12

14

16

1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011

Vihreä kansanedustajat

Vihreät 1980-luvulla Väentapaamiset, joissa puhuttiin ja puhuttiin Vihreä lanka –lehti keskustelufoorumina Pohdittiin järjestäytymismuotoa

vapaa muoto, yhdistys vai puolue?

Ekologisuus vs. sosiaaliset kysymykset Linkola ja Paloheimo vs. Soininvaara Linkolan saama huomio mediassa sai kiirehtimään

järjestäytymistä.

Vihreä liitto ry 1987, Vihreä liitto rp 1988 ekologisiiven Vihreät rp 1988 Vihreät kokosivat voimansa uudelleen kahdessa vuodessa. Ekologinen puolue vihreät jäi marginaaliin, Elonkehä -lehti

Vihreiden alamäki on aina ollut ovella

"Historialliseksi vihreiden Turun kokouksen tekee se, että nyt saavutettiin kehityksessä ilmeisesti tietty kulminaatiopiste, josta tuskin voi alkaa muu kuin alamäki. Täällä kävi kiistatta selväksi, että vihreät tulevat pysymään erimielisenä, epämääräisenä ja jopa epäilyttävänä joukkiona, joka ei nouse koskaan messiaaksi, maailman pelastajaksi.“ Aimo Massinen, Turun Päivälehti 4.6.1985

Pentti Linkola

syntynyt 1932 Helsingissä, asuukalastajana Vanajavedellä, lintututkija Julkaisuja mm.:

Isänmaan ja ihmisen puolesta mutta ei ketään vastaan (1960)

Unelmat paremmasta maailmasta (1971)Toisinajattelijan päiväkirja (1979)Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1989)

Maapallon suojelun tulisi olla kaiken inhimillisen toiminnan ehdoton lähtökohta.

Demokratian vastaisuus, väkivaltaiset ratkaisut”Eloonjäämisoppi” Turun väenkokouksessa 1985

Pentti Linkola

”Vihreät, tuo odotettu uusi kajastus, herättää minussa vilunväristyksiä. Kokouksissaan nuo nuoret makailevat pitkin lattioita, he eivät kestä edes istuvassa asennossa. Nämä jo vauvaiästä liikaa proteiinia saaneet, kaksimetrisiksi vanuneet vetelät pojat,ja heidän silmät ristissä pannulappujanypläävät tyttönsä,olisikoheistä kapinaan?”

”Vihreässä liikkeessäkin enemmistö äheltääja jaarittelee sellaisista kysymyksistä,joilla ei ole mitään tekemistä elämänsäilymisen kanssa.”(Johdatus 1990-luvun ajatteluun)

Osmo Soininvaarasyntynyt vuonna 1951 Helsingissä.Liberaalisen kansanpuolueen jäsen 1968, Helsinki-

liike 1976, Koijärvi Julkaisuja mm.:

Suomi 1980-luvulla: pehmeän kehityksen tie (1980)

Ratkaiseva aika (1986)Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi (1994)Vauraus ja aika (2007)

Laajoista ympäristöpohdinnoista hyvinvointivaltion kehittämiseen.Tyrmäsi Linkolan ohjelman ja vaati sosiaalista näkökulmaa vihreisiin.

Osmo Soininvaara

”Linkolan ohjelma kaatuu kolmeen virheeseen:Ensinnäkin se alkukantainen maatalous, jota hän

suosittaa ratkaisuksi ei pystyisi elättämään maailmassa kuin ehkä kymmenesosan nykyisestä väestöstä.

Toiseksi hänen suosittamansa pakkoyhteiskunta on toteuttamiskelvoton ja tarpeeton.

Kolmanneksi hänen tarjoamansa vaihtoehto on niin lohduton, että moni varmaan kokee paremmaksi olla välittämättä putouksesta ja nauttia niin kauan kuin voi.

Todennäköisintä on, että maailma jatkaa kulkuaan niin kuin tähänkin asti. Olemme Linkolan kanssa samaa mieltä, mitä siitä seuraa.”

(Ratkaiseva aika 1986)

Vihreän liiton jäsenmääräkehitys 1989-2011

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Jäsenmaksumäärien kehitys piireittäin 1999-2008

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi

Pirkanmaa Oulu Häme Keski-Suomi

Kaakkois-Suomi

Pohjois-Savo

Vaasa Etelä-Savo

Satakunta Pohjois-Karjala

Lappi VihreätNaiset

ViNO

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Vihreä organisaatio: miltä se näyttää?

valtakunnallinenhenkilöjäsen-

yhdistys

VIHREÄ LIITTO

paikallis-yhdistys

paikallis-yhdistys

paikallis-yhdistys

piirijärjestö

paikallis-yhdistys

paikallis-yhdistys

valtakunnallinen liittojärjestö

I Pilari:Alueellinen perusrakenne

II Pilari:Valtakunnalliset liitot

III Pilari:Valtakunnallisethenkilöjäsenyhdistykset

Puolueen toimielimet

PUOLUE-VALTUUSKUNTA

PUOLUE-HALLITUS

PUOLUEKOKOUS

Ylin päätösvalta: hyväksyy periaateohjelman,

strategian ja poliittisen ohjelman

hyväksyy säännöt hyväksyy toimintasuunnitelman

ja budjetin valitsee puoluejohdon

Poliittinen linjanveto: hyväksyy ohjelmat hyväksyy ja erottaa jäsenyhdistykset yhdessä eduskuntaryhmän kanssa

päättää hallitusyhteistyöstä ja ministereistä

valitsee presidenttiehdokkaan

Puolueen käytännön toiminta: vastaa taloudesta ja

hallinnosta ohjaa ja suunnittelee toimintaa valitsee puoluetoimiston

työntekijät ja päättää toimenkuvista

valitsee puolueen työryhmät päättää vaaliliitoista valitsee eurovaaliehdokkaat

VA

LIT

SE

E

Vihreän liiton puheenjohtajat

1987 Kalle Könkkölä 1987-1991 Heidi Hautala 1991-1993 Pekka Sauri 1993-1995 Pekka Haavisto 1995-1997 Tuija Brax 1997-2001 Satu Hassi 2001-2005 Osmo Soininvaara 2005-2009 Tarja Cronberg 2009- Anni Sinnemäki 2011- Ville Niinistö

• Hki vs. muu Suomi

• ”pyhä perhe”

Vihreät hallituksessa1995-1999 Ympäristöministeri Pekka Haavisto Natura 2000 –ohjelma ja luonnonsuojelulain uudistus Metsälain uudistus Vanhojen metsien suojeluohjelma Rakennuslain uudistus lisäsi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia

1999-2002 Ympäristöministeri Satu Hassi ja puolikas peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Hallitusohjelmaan kehy-rahojen nosto, Itämeren suojelu ja vaalirahoituksen avoimuus Satu Hassin panos kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Soininvaaran lukuisat uudistuksen sos. ja terv.palveluihin Ero hallituksesta ydinvoimapäätöksen takia 2002

2007-2011 Oikeusministeri Tuija Brax ja työministeri Cronberg/Sinnemäki Vaalirahoituksen uudistus Ekologinen verouudistus Ilmastopolitiikka Pieniä parannuksia vähimmäisturvaan

2011- Ympäristöministeri Ville Niinistö ja kehitysministeri Heidi Hautala

Europarlamentin vihreä ryhmä

Green Alternative European Link group 1984-, Greens 1989-, Greens/EFA 1999-

Suomesta Heidi Hautala 1995-2003, 2009-2011, Matti Wuori 1999-2004, Uma Aaltonen 2003-2004, Satu Hassi 2004-, Tarja Cronberg 2011-

Vaihteleva vaikutusvalta ja eri maiden vihreiden menestys

Euroopan ja maailman Vihreät

European Green Party EGPperustettiin Roomassa 2004European Federation of Green Parties

perustettiin Kirkkonummella 1993, Pekka Haavisto puheenjohtajana

Global Greensperustettu 2001 Australiassa