VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA

5/2010

Nuha muuntuu signaaleiksiKatalyysi tehopuhdistajana

Lukutaito aapista laajempaa

Yhden firman mies

2 aktuumi 5/2010

Vuodenvaihteen lähestyessä suo-malaiset saavat olla varuillaan jo-katalvisen influenssa-aallon iski-essä. Sairaus koettelee vuosittain

noin 5–15 prosenttia maan väestöstä.Inf luenssan aiheuttaa hengitysteiden

kautta leviävä virus. Se on biologinen järjes-telmä, jolla ei ole omaa solurakennetta tai aineenvaihduntaa. Siksi virus käyttää lisään-tyessään hyväkseen ihmiskehon soluja.

Kun virus aloittaa toimintansa, se tunnis-taa ensin isäntäsolun pinnalla olevan virus-reseptorin ja kiinnittyy siihen. Virusresepto-rit ovat normaaleja solun pinnan molekyy-lejä, joita virus on oppinut hyödyntämään päästäkseen solun sisälle. Virus tunkeutuu

INfLUENSSAVIrUS KOETTELEE KEhOAisäntäsoluun käyttäen hyväksi solun endo-sytoosimekanismia, eli reittiä, jolla solu nor-maalisti hankkii ravinteita ympäristöstään. Jos solun pinnalla ei ole virukselle sopivaa reseptoria, se ei pääse solun sisälle.

Jos virus kuitenkin pääsee sisään, ottaa se solun aineenvaihdunnan saman tien ko-mentoonsa ja vapauttaa perintöaineksensa käynnistääkseen uusien virusten rakenneo-sien tuotannon. Näin isäntäsolu infektoituu ja muuttuu niin sanotuksi virustehtaaksi. Lopulta uudet virukset vapautuvat isäntä-solusta, ja useimmiten hyväksikäytetty so-lu kuolee. Kun viruksia on syntynyt kehos-sa riittävän suuri määrä, ihminen sairastuu.

Virukset ovat kooltaan hyvin pieniä, vain

15–400 nanometriä eli metrin miljardis-osaa. Yksittäisiä viruksia ei voida havaita va-lomikroskoopilla, vaan niiden tarkasteluun tarvitaan voimakkaasti suurentava elektro-nimikroskooppi.

Viruksen aiheuttamaan influenssaan sai-rastunut ihminen kokee oireet nenässään ja muissa hengitysteissä. Erilaisten nenäoirei-den tarkkaan tutkimiseen Oulussa kehitet-tyä menetelmää esitellään tässä Aktuumissa.

Tek s t i : Maa r i t Mää t t äKuva: Co rb i s

3

5 Heimeuudistetaanyliopistoja

6 Katalyysipuhdistaailmanjaikkunat

9 Nobel-palkintovaipatentti?

10 Vaurauttajaköyhyyttä–ensimmäisetoululaiset

12Oululaiskeksinnöllätarkkuuttanuhatutkimukseen

14 Biotutkijaläheneetaidetta

16 Lukutaitoonaakkosialaajempaa

18Aktuumit

20 Eimikäänyhdenmiehenshow

22Pohjoinenlääketieteenyhteisöpitääyhtä

24 Varainhankintavauhdittuitoisenavuotenaan

26Lyhyet

28Väitökset

30 Perussuomalaistenpillipiiparilumoaa

31Tapahtuu

4 aktuumi 5/2010

JULKAISIJAOulun yliopisto

PÄÄTOIMITTAJATapio Mäkinen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖTiina Pistokoski

TOIMITUSNEUVOSTO

Erkki AlasaarelaSakari Jussi-Pekka

Sanna JärveläErkki KarvonenKaroliina Kekki

Leila RisteliOlli Silvén

Tapio MäkinenTiina Pistokoski

TAITTO/KUVANKÄSITTELY/KANSIPetri Ovaskainen

GRAAFINEN SUUNNITTELUV-P Viklund/Avalon Oy

OSOITTEET Liisa Salmela

Osoitteenmuutokset osoitteeseen aktuumi oulu.fi

Mikäli olet rekisteröitynyt alumniverkos-toon, tee osoitteenmuutos myös alumni-

rekisteriin https://alumni.oulu.fi.

YhTEYSTIEdOTsähköposti: aktuumi oulu.fi

www.oulu.fi/aktuumiPuhelin 08 553 4091

PAINATUS Painos 6200

Joutsen Median Painotalo

Kannen kuva:Rodeo/Barbro Wickström

ISSN 0788-7132

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia.

Nro5joulukuu201020.vsk

aktuumi

6 10 1216

5

p ä ä k i r j o i t u sJuha Sarkkinen

hei me uudistetaan yliopistoja!Yliopistojen merkitys yhteiskunnan kehityksen moottoreina on tiedostettu laajalti. Ei siis ihme, että yliopistoja uudistetaan innolla maailman joka kolkassa.

Useassa Euroopan maassa on toteutettu yliopistoreformit. Yliopistojen autonomi-aa on lisätty, johtamis- ja rahoitusjärjestelmiä muutettu ja valikoivaa rahoitusta käyte-tään yhä enemmän. Esimerkiksi Saksassa yhdeksän arvioinnin kautta valittua yliopis-toa saavat muita paremman rahoituksen.

Venäjällä kaksi yliopistoa, Moskova ja Pietari, on nimetty kansallisiksi yliopistoiksi ja niillä on parhaat toimintaedellytykset. Seitsemän fuusioiden kautta muodostettua federaatioyliopistoa kuuluvat erityisrahoituksen piiriin kuten myös 30 tutkimusyli-opistoa. Muiden noin 600 yliopiston rahoitus on siirretty aluehallinnon vastuulle. Yliopistoja kannustetaan yhteistyöhön yritysten kanssa.

Kiinassa yliopistoja kehitetään kahdella 1990-luvulla käynnistetyllä mahtiohjel-malla. Tavoitteena on synnyttää Kiinaan sata maailmanluokan yliopistoa 21. vuosisa-dan aikana. Valitut sata yliopistoa ovat hyvin resursoituja. Niissä on 80 % tohtori-opiskelijoista, ne saavat 70 % tutkimusrahoituksesta ja niissä sijaitsee 96 % valtion keskuslaboratorioista. Muiden kuin huippuyliopistojen osalta rahoitusvastuuta on siirretty maakunnille. Ohjelmiin kuuluvat yliopistot voivat hyvin: niiden tutkimus- ja oppimisympäristöt ovat erinomaiset ja ne pystyvät rekrytoimaan huippututkijoita. Muut noin 1700 yliopistoa sitä vastoin ovat vaikeuksissa.

Eri maissa toteutettujen yliopistoreformien yleiset tavoitteet ja keinot niiden saa-vuttamiseksi näyttävät olevan varsin samanlaiset yhteiskunta- tai korkeakoulujärjes-telmästä riippumatta. Yliopistojen tutkimuksen ja koulutuksen laatua, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä halutaan kaikkialla nostaa. Yliopistot näh-dään olennaisena osana innovaatiojärjestelmää.

Tavoitteisiin pyritään panostamalla lahjakkuuksiin, synnyttämällä kansainvälisiä huippuyksiköitä, lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä sekä keskittämällä tutkimusta ja koulutusta. Valikoiva rahoitus on otettu laajalti käyttöön. Yliopistojen omaa pää-täntävaltaa on lisätty, mutta valtion rahoitus on yhä enenevässä määrin riippuvainen saavutetuista tuloksista.

Kun 1970-luvulla yliopistoihin vaadittiin demokraattista johtamis- ja hallinto-järjestelmää, niin nyt suunta on aivan päinvastainen. Yliopiston johdon ja hallituk-sen asemaa on vahvistettu ja vastuuta lisätty.

Suomen yliopistoreformi ei siis ole kansainvälisesti ainutlaatuinen vaan sisäl-tää samoja elementtejä kuin reformit muualla maailmassa. Mikä tähän on johta-nut? Osaamiseen pohjautuva talous ja globalisaatio. On siirrytty suljetuista sisä-markkinoista avoimeen globaaliin markkinatalouteen.

Kunkin maan menestymisen kannalta on tärkeää, että sen korkeakoulujärjes-telmä on kansainvälisesti laadukas ja kilpailukykyinen. Kilpailu yliopistojen välillä tulee olemaan entistä kovempaa. Vähäväkisessä Suomessa ei voi olla kovin monta maa-ilmanluokan yliopistoa ja kehitys tulee meilläkin johtamaan profiililtaan erityyppisiin yliopistoihin.

Lauri LajunenrehtoriOulun yliopisto

6 10 1216

6 aktuumi 5/2010

KataLYYsi puhdistaa ILmAN JA IKKUNAT

7

� Katalyysi on kemiallinen ilmiö, jota hyödynnetään monissa

arjen käyttötavaroissa, kuten autojen katalysaattoreissa ja

hiustenkihartimissa. Sillä puhdistetaan sisäilmaa saunoissa ja

toimistoissa. Teollisuudessa sitä on käytetty pitkään, ja siitä

odotetaan merkittäviä uusia ratkaisuja ympäristöteknologiaan.

Tek s t i : Ra i ja TuominenKuva t : Plug i/Pek ka Jaak ko la ja O.W. K innunen / S tud io P.S .V.

KataLYYsi puhdistaa ILmAN JA IKKUNAT

Katalyytti on aine, joka kiihdyt-tää kemiallisen reaktion nopeut-ta kulumatta itse reaktiossa. Jo 1800-luvulla katalyysiprosessia käytettiin muun muassa alkoho-

lin valmistuksessa. Ensimmäiset teolliset so-vellukset syntyivät 1900-luvun alkupuolella.

Auton katalysaattori lienee yksi tutuim-mista katalyysisovelluksista. Pakosarjassa oleva katalysaattori muuttaa muun muassa savusumua aiheuttavan typpioksidin typek-si, jota on ilmakehässä luonnostaankin. hii-limonoksidi muuttuu katalyytin avustamana hiilidioksidiksi.

”Tutkimme yhdessä Kuopion yliopiston kanssa autojen pakosarjasta ilmaan tulevi-en pienhiukkasten terveysvaikutuksia ja pa-kokaasukatalyyttien mahdollisuuksia myös pienhiukkasten hallinnassa”, prosessi- ja ym-päristötekniikan osaston varajohtaja, pro-fessori riitta Keiski Oulun yliopiston teknil-lisestä tiedekunnasta kertoo.

Katalyyttisiä menetelmiä ja katalyytteinä käytettyjä aineita on runsaasti. Katalyyttei-nä voivat toimia muun muassa jalometallit sekä muut alkuaineet ja niiden yhdisteet. Tutkijat puhuvat heterogeenisesta katalyy-sistä, kun katalyytti on erilaisessa olomuo-dossa kuin reagoiva aine. homogeenisesta katalyysistä puhutaan, kun aineet ovat sa-

massa olomuodossa, esimerkiksi nestei-nä. Biokatalyytteinä toimivat muun muassa entsyymit ja bakteerit.

Vesi ja pinnat puhtaiksiLentokoneen sisäilman puhdistuksessa ka-talyysiä käytetään ilmakehästä koneeseen tulevan otsonin muuttamisessa hapeksi. Sama menetelmä toimii myös toimistoissa, joissa kopiokoneet ja tulostimet tuottavat ihmiselle haitallista otsonia.

haitallisia aineita sisäilmaan tuottavat myös muun muassa palotorjunta-aineilla suojatut tekstiilit. Niistä haihtuvia yhdisteitä, kuten hiilivetyjä, voidaan hajottaa valokata-lyysin avulla.

”Valokatalyysin hyödyntäminen on uut-ta. Sitä käytetään myös muun muassa puh-dasvesilaitoksilla tuhoamaan haitallisia mik-robeja vedestä”, Keiski kertoo. Katalyysin avulla saadaan epäpuhtaasta vedestä juo-makelpoista.

”Valokatalyysiä käytetään myös pintojen puhtaana pitämiseen. Kun esimerkiksi ik-kuna pinnoitetaan ohuella titaanikalvolla ja kun lasin pinta on kostea ja siihen osuu au-ringonvaloa, pinnat pitävät itsensä puhtai-na.” Samaa menetelmää voidaan käyttää muissakin rakennusmateriaaleissa, joten si-

Katalyysia voidaan hyödyntää biojalostamoissa. Professori Riitta Keiskin mukaan tarvitaan paljon katalyysitutkimusta, jotta biomassasta voidaan valmistaa tehokkaasti haluttuja ke-mikaaleja ja polttoaineita.

8 aktuumi 5/2010

Kemian vuosi 2011 � Tuleva vuosi 2011 on YK:n ja UNESCO:n nimeämä kansainvälinen kemian vuosi. Sitä vietetään eri puolilla maailmalla tapahtumilla, joissa esitellään kemian saavutuksia ja merkitystä elinympäristössä ja arkielämässä.

� Kemian vuodesta ja Suomen tapahtumista saa lisätietoja Suomen Kemian Seuran ylläpitämiltä verkkosivuilta: www.kemia2011.fi

joukossa on tekeillä useita aiheeseen liitty-viä väitöskirjoja. mukana katalyysitutkimuk-sessa on tutkijoita myös ranskasta, Venäjäl-tä, Tsekistä ja marokosta.

”Tutkimme muun muassa ongelmallista hiilidioksidia, miten sitä voidaan käyttää hy-väksi, miten se voidaan erottaa savukaasus-ta ja muuttaa arvokkaiksi kemikaaleiksi tai polttoaineeksi. hiilidioksidista voidaan ka-talyysin avulla valmistaa metanolia ja muita korkeampia hiilivetyjä.”

haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) katalyyttinen hapetus on yksi uu-demmista tutkimusalueista. VOC-yhdisteitä syntyy muun muassa liikenteessä ja joillakin teollisuudenaloilla. Katalyysin avulla pyritään estämään VOC-yhdisteiden pääsy ilmaan, sillä ne vaikuttavat ilmastonmuutokseen kymmenen kertaa enemmän kuin hiilidiok-sidit. Samalla tutkijat pyrkivät ratkaisemaan muun muassa sen, miten haisevien rikkiyh-disteitä saadaan poistettua.

VOC-yhdisteitä prosessi- ja ympäristö-tekniikan osasto tutkii yhdessä alan yritys-ten kanssa. Yhteistyöstä syntyi viime vuon-na SkyPro Oulu -osaamisklusteri. Tavoit-teena on jatkossa uuden ilmatoimialan tut-kimusyksikön perustaminen koordinoimaan yhteistyötä ja toteuttamaan teollisuuden toimeksiantoja nopealla aikataululla.

materiaalifysiikan tutkijat kehittävät hii-linanoputkikatalyyttejä, joita voidaan hyö-dyntää muun muassa, kun vetyä tuotetaan

tä hyödyntää muun muassa veneteollisuus. Katalyysin avulla voidaan keittiön hengi-

tysilmasta poistaa rasvan kiehumisessa syn-tyviä haitallisia yhdisteitä tai saunan kiukaas-sa epätäydellisen palamisen tuloksena syn-tyvää häkää ja typen oksideja. Käytetäänpä katalyyttisiä reaktioita myös hiusten kiharti-missa lämmön tuojina.

Butanolista bensan korvikeYksi teollisuuden aloista, joissa katalyysia on käytetty pisimpään, on öljynjalostusteolli-suus. Siinä katalyytteinä käytetään zeoliitte-ja tai alumiinioksidipohjaisia kiinteitä happo-katalyyttejä. Niiden avulla raakaöljyssä ole-via molekyylejä saadaan pienennettyä, ja öl-jystä syntyy erilaisia polttoainejakeita. Näin voidaan raakaöljystä valmistaa bensiiniä ja dieseliä ja poistaa siitä rikkiä, typpeä ja epä-puhtauksia.

Katalyysiä voidaan hyödyntää myös bioja-lostamoissa. ”Kun biomassasta tuotetaan polttoaineita ja kemikaaleja, prosessi on huomattavasti haastavampi kuin polttoai-neen valmistus fossiilisesta materiaalista. Tämä johtuu siitä, että biomassa on hyvin heterogeenista. massan koostumukseen vaikuttaa muun muassa se, mikä raaka-aine on kyseessä, missä se on kasvanut ja miten sitä on lannoitettu”, Keiski kuvaa.

”Tarvitaan paljon katalyysitutkimusta, jotta biomassasta saadaan tehtyä tehok-kaasti haluttuja kemikaaleja ja polttoainei-ta. Tällä alalla on valtavan paljon innovaatio-mahdollisuuksia.”

Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristö-tekniikan osastossa tutkitaan ja kehitetään myös biokatalyysiä hyödyntäviä tuotanto-prosesseja: ”Puusta voidaan valmistaa buta-nolia heterogeenisen katalyysin sekä bioka-talyysin avulla bakteerien toimiessa katalyyt-teinä. Butanoli voi toimia korvaavana polt-toaineena bensakäyttöisissä moottoreissa.”

”Suomessa ei kovin paljon asiaa tutkita, mutta meillä on yhteistyössä Oulun yliopis-ton kemian laitoksen ja mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratorioiden sekä Åbo Akademin kanssa menossa kaksikin projektia. Olemme saaneet niihin rahoitus-ta Tekesistä ja Suomen Akatemiasta.”

haitta-aineet hyödyllisiksiKatalyysitutkimuksen Oulun yliopistossa aloitti prosessi- ja ympäristötekniikan osas-ton professori Väinö Veijola jo 1960-luvulla. Veijolan oppilas, professori riitta Keiski väit-teli aiheesta ensimmäisenä oululaistutkijana.

”Katalyysi on ympäristöteknologian alu-eella keskeinen tutkimuskohde”, Keiski jat-kaa. Parhaillaan Keiskin jatko-opiskelijoiden

biomassasta. ”Vety on tärkeä aine esimer-kiksi polttokennojen energialähteenä. Ai-emmin vetyä on valmistettu fossiilisista raa-ka-aineista, mutta nyt sitä voidaan kata-lyyttien avulla valmistaa biomassasta. Tässä olemme tehneet aivan uusia avauksia hiili-nanoputkien avulla.”

riitta Keiski näkee katalyysitutkimuksen mahdollisuudet monien ympäristöongelmi-en ratkaisemisessa ja kestävien tuotanto-prosessien kehittämisessä. ”maailmanlaa-juisesti katalyysitutkimuksella on merkitystä taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden kehittymiselle.” �

9

k o m m e n t t i

Tiina Pistokoski

� Yliopiston tehtäviä ovat tieteellinen tut-kimus ja siihen perustuva opetus. hiljattain on yliopistolakiin kirjattu myös yhteiskun-nallinen palvelutehtävä. Näillä kaikilla osa-alueilla yliopistoilla on paljon annettavaa yhteiskunnalle.

Viime vuosien keskustelu yliopistojen kehittämisestä viittaa lähinnä teknillisiin ja kaupallisiin tieteenaloihin ja erityisesti nii-den sovelluksiin. Sinänsä tärkeät innovaatiot ja keksinnöt ponnistavat yleensä kuitenkin nykyiseltä tieteelliseltä perustalta ja luovat harvoin uutta tietoa. Soveltavan toiminta-pohjan ylläpitäminen ja kehittäminen edel-lyttävät aktiivista tieteellistä perustutkimus-ta, jonka tulosten ei välttämättä voi odot-taa tuottavan välitöntä kaupallista hyötyä.

Esimerkiksi kun Neil Bartlett valmisti en-simmäisen jalokaasujen kemiallisen yhdis-teen vuonna 1962, se oli tieteellinen kurio-siteetti, joka ei sen ajan tietämyksen mu-kaan ollut mahdollinen. Nyt yli 40 vuotta myöhemmin ksenondifluoridi on turvalli-nen lähtöaine orgaanisten yhdisteiden teol-lisessa fluorauksessa ja korvaa siten perin-teisen korroosiota aiheuttavan ja vaarallisen fluorikaasun. fluorausreaktion kaupallisesta soveltamisesta voidaan mainita esimerkkinä muun muassa fluoripohjaiset suksivoiteet.

Kemian perustutkimuksen motivaatio nousee materiaalitieteestä. Yhteiskunnan kannalta tärkeitä tulevaisuuden läpimurto-ja kemiassa ovat esimerkiksi uudet ja tehok-kaat aurinko- ja polttokennot, vedyn varas-tointi ja käyttö polttoaineena, uudet lääke-aineet ja tehokkaat vedenpuhdistuskemi-kaalit. Analyyttinen kemia puolestaan on keskeinen osa monen tieteenalan tutkimus-ta. Nykyaikaiset analyysimenetelmät anta-vat kvantitatiivisen pohjan esimerkiksi ym-päristömme tilan parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Kaikkien näiden tavoittei-den toteuttamisessa tarvitaan pitkäjänteis-tä ja monitieteellistä lähestymistä sekä kan-sainvälistä että kansallista yhteistyötä.

Sovelletun tutkimuksen painotuksen kas-vaessa voi olla vaara, että teknillisiin keksin-

töihin tähtäävässä yliopistossa ei ole tilaa niille tieteenaloille, joiden työn tulokset ei-vät ole välittömästi hyödynnettävissä. Kult-tuurin vaaliminen ja kehittäminen sekä yh-teiskunnallisen keskustelun ylläpitäminen ovat myös yliopiston avaintehtäviä, joista ei tule tinkiä.

Yliopistojen tieteellisen tason kehittämi-nen edellyttää runsaasti rahallisia resursse-ja, jotta tutkijat ja opettajat saavat mahdol-lisuuden keskittyä perustehtäviinsä ilman, että valtaosa työajasta kuluu yhä lisääntyvi-en hallintorutiinien suorittamiseen. Kilpailu-tetun rahoituksen voimakas kasvaminen on puolestaan johtanut raskaaseen byrokra-tiaan, jossa suuri osa henkisistä ja ajallisista resursseista kuluu hakemusten laatimiseen ja hankkeiden etenemisen raportointiin.

Yliopiston on oltava miellyttävä ja turval-linen työympäristö, jossa lyhytjänteiset ta-louden vaihtelut eivät johda liian nopeisiin suunnanmuutoksiin. Elinkeinoelämän tar-peiden korostuminen ei saa johtaa tilantee-seen, jossa ajetaan alas kokonaisia tieteen-aloja, jotka eivät tyydytä talouden lyhytjän-teisiä vaatimuksia.

Galileo Galilei, Antoine Laurent de La-voisier, Charles Darwin, Albert Einstein ja monet muut ovat voimakkaasti vaikut-taneet maailmankuvamme muovautumi-seen, mutta ovat usein joutuneet toimi-maan oman aikansa yliopistojen ulkopuolel-la ja joskus jopa ilman virallisen yhteiskun-nan hyväksyntää. Yliopistolaitoksemme on pystyttävä tunnistamaan ja tukemaan tule-vaisuutemme tekijöitä, vaikka heidän saavu-tustensa arvo voi olla kaukana edessäpäin ja jopa kokonaan irti aineellisen elintason ko-hottamisesta.

Risto LaitinenOulun yliopiston epäorgaanisen ja

analyyttisen kemian professori Suomen Professoriliiton

hallituksen puheenjohtaja

Nobel-palkinto vai patentti?

10 aktuumi 5/2010

gin perustamiseksi tarvittiin riittävän vahva talonpoikainen asutus, jotta se kykeni tuot-tamaan elintarpeita myös kaupunkilaisille”, Jouko Vahtola selittää.

Oulu syntyyVuonna 1605 Kaarle IX käski perustaa Ou-lun kaupungin: kruunu pystyi nyt paremmin hallitsemaan kauppaa pitkien etäisyyksi-en seudulla. Samaan aikaan kruunu rakensi myös Oulun linnan Linnansaareen; Oulu oli sotajoukkojen tukipaikka Jäämeren ja Poh-jois-Venäjän politiikassa.

Ouluun muutti etupäässä talonpoikia pohjoisen maaseudulta ja heistä tuli kau-pungissa porvareita, kauppiaita ja käsityö-läisiä. Väkeä tuli myös muista kaupungeis-ta joukossaan ulkomaalaisia. ”Ensimmäisis-tä asukkaista ei ole rekistereitä, mutta heitä tuli kaupungiksi erotetulle alueelle lisää var-sin nopeasti”, Jouko Vahtola mainitsee.

Porvarit kävivät kauppaa talonpoikien kanssa ja pitivät myös itse karjaa kaupun-gin alueella elantonsa turvaksi. Suurporva-rit asettuivat kaupungin korkeammalle alu-eelle Pokkitörmälle sataman ja kauppa-

� Talonpoikaisasutus tiivistyi noin 300 vuotta ennen Oulun

kaupungin syntymistä. Ensimmäinen oululainen saattoi olla

rikas, kirjoja lukeva porvari, kaupunkilaistunut talonpoika tai

laivaston viemä nuorukainen.

Tek s t i : Minna Pe l t o laKuva t : Ou lun kaupunk i

VAUrAUTTA JA KöYhYYTTÄ – ensimmäiset ouLuLaiset

ovat muistona nimet Laanila, Taskila ja Pik-karala”, Vahtola kartoittaa Oulun nykyisten kaupunginosien nimien taustoja.

Asutus tiivistyyOulun seudun väkimäärä kasvoi hitaasti, koska ruotsi ja Novgorodin tasavalta tais-telivat pohjoisista alueista. ”hansakauppiaat veivät kuitenkin kalaa ja turkiksia eteläiseen Eurooppaan ja vähitellen kaikki kiinnostui-vat pohjoisesta”, selittää Perämeren kau-pungistumisen tutkija, arkeologi risto Nur-mi Oulun yliopistosta.

1500-luvulla Oulun seudun asutus kasvoi: vuonna 1548 Oulunsuun kylässä, nykyisen Oulun ja muhoksen rajalla, oli 36 taloa. Lai-tasaaressa, nykyisellä muhoksella, oli 22 ta-loa, Oulunsalossa 36 taloa. Yhteensä väkeä oli ehkä noin 700. Kaikki kylät kuuluivat Li-mingan pitäjään.

1500-luvun lopussa Oulunsuussa oli 50 taloa, Laitasaaressa 50 taloa ja Limingas-sa alueen suurimpana kylänä 60 taloa. Kun mukaan laskettiin myös Ii, haukipudas ja Kello, Oulun seudulla oli kaupungin syntyes-sä noin 400 taloa ja 3000 henkeä. ”Kaupun-

Oulun seudun asutuksesta en-nen 1300-lukua ei ole varmaa tietoa. Seudulla oli todennäköi-sesti pysyvää asutusta jo 2500

vuotta sitten, sen kertoo Kaakkurin kalmis-to aseineen ja arvoesineineen. Tuoreem-paa, jatkuvaan asutukseen viittaavaa arke-ologista esineistöä ei ole löydetty.

”Oulu syntyi joka tapauksessa Oulun-suun kylän kiinteän talonpoikaisasutuksen yhteyteen. Oulujoen rantamilla oli 1300-lu-vulla peräkkäin hirsitaloja, peltoja ja niittyjä. Ihmiset saivat tuolloin elantonsa maatalou-desta ja lohenpyynnistä”, kuvailee Suomen ja Skandinavian historian professori Jouko Vahtola Oulun yliopistosta.

Kun ruotsin kruunu alkoi tukea siirtolai-suutta, pohjoiseen tuli enemmän ihmisiä, etupäässä Varsinais-Suomesta ja Karjalasta. ”Värttö ja Iinatti ovat karjalaisia henkilönni-miä. hämäläisten eräretkiin viittaavat Oulu-järvi ja Oulujoki: hämäläinen nimi oulu tar-koittaa tulvavettä. Ulkomaan kaupan muka-na alueelle asettui saksalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä kauppiaita. hintta-nimi tulee to-dennäköisesti hinze-lempinimestä. Savo-laisia tuli 1500-luvulla kymmenittäin, heistä

Todennäköisesti Saksassa 1500-luvun loppupuolel-la valmistetun ratasluk-koaseen kilpi löydettiin Oulusta Kajaaninka-dulta tehdyissä arke-ologisissa kaivauksis-sa vuonna 2004

11

aittojen äärelle. Nykyinen torinrannan ho-tellialue oli hahtiperän satama-aluetta. Kau-punkitalot olivat noin 35 neliön kokoisia pirtteineen ja eteiskammareineen.

Jouko Vahtolan sanoin Oulu oli ”ympäris-töään tiiviimmin asuttu maalaiskylä”. Ensim-mäinen asemakaava oli säännötön ja nou-datti pitkälle maaston muotoja.

Ensimmäinen suuri tulipalo roihusi 1652 ja vei suuren osan Oulusta mennessään. Pa-lon jälkeen tuli voimaan Claes Claessonin suunnittelema ruutuasemakaava.

Kauppaa kaupungissa ja TukholmaanKauppaa ja käsityötä harjoittaakseen kau-punkilaisten piti anoa porvarisoikeudet. maalaisten tuli käydä kauppaa kaupungissa, maalla se oli kiellettyä. ”Talonpojat myivät ylijääminään voita, kalaa, lihaa, vuotia, tur-kiksia, hylkeenrasvaa, puuta ja eneneväs-ti tervaakin. Porvarit veivät niitä laivoillaan Tukholmaan. Tukholmasta tuli takaisin suo-laa ja kankaita, rautaa, työkaluja, viiniä, olut-ta, tupakkaa ja paloviinaa”, Jouko Vahtola kuvaa.

Niin kutsutuista luvattomista talonpoi-kaiskauppiaista oli Tukholmalle jatkuva rie-sa. risto Nurmen mukaan paikalliset eivät ottaneet kaupankäyntiä niinkään rikokse-

VAUrAUTTA JA KöYhYYTTÄ – ensimmäiset ouLuLaiset

na. ”Vallalla saattoi olla jopa ajatus: mitä rik-kaampi porvari, sitä enemmän hän on käy-nyt luvatonta kauppaa”, hän kertoo.

Ammattikäsityöläiset, kuten kulta- ja ho-peasepät, nahkurit, suutarit ja tynnyrinteki-jät, olivat myös tärkeä ryhmä. maaseudulla käsitöitä tehtiin omiin tarpeisiin.

Oulu oli suhteellisen varakas kaupun-ki, mutta vauraudella oli taipumus keskit-tyä. Varakkailla oli myös raadissa suuri valta. ”rikkaiden lisäksi oli paljon työväkeä, me-rimiehiä, palvelusväkeä, köyhyyttä ja irralli-suutta. Irtolaisia yritettiin rekrytoida töihin ja sotilaiksi tai ajettiin pois. Sosiaalihuolto oli olematon”, Jouko Vahtola kuvaa.

Raastupa täyskäytössäEnsimmäiset viralliset tiedot oululaisista löy-tyvät vuoden 1627 karjaveroluettelosta. Sii-nä on 125 porvarisperhekuntaa: esimerkiksi Klemetti Pörhö Torniosta omisti kaksi he-vosta ja kolme lehmää.

”rikkaimpia perheitä olivat Bochmöller, Borsdorph, forbus, Jenderjan, viimeksi mai-nitulla oli suuri kirjasto. Varakkaat oululaiset pyrkivät pitämään yllä sivistystä ja kulttuuria ankeissakin oloissa”, Vahtola jatkaa.

Eurooppalaisen porvariskulttuurin muo-dot tulivat Ouluun Tukholmasta. Se tarkoit-ti esimerkiksi musisointia viuluilla, uruilla ja

posetiiveilla, sisustusta, kirjojen lukemista, hääiloja.

”Amerikkalainen tupakka valloitti koko Euroopan varsin nopeasti 1500-luvun lo-pulta lähtien. hoveissa se oli muoti-ilmiö. monet tuotteet olivat ylellisyyttä, mutta tupakka levisi koko yhteiskuntaan”, risto Nurmi valaisee.

Kirkko ja uskonto olivat puhdasoppisuu-den ajalla silti keskeisiä. Kulttuurielämän yti-messä olivat kirkko ja koulu.

”Elämä oli toisaalta kristillistä ja hillittyä, toisaalta Oulussa myös riideltiin ja rellestet-tiin. Kulttuuri oli hyvin välitöntä ja ihmisten suhteet mutkattomat; toisten moksimises-ta sai varmasti jonkinlaista huviakin. mus-telmista joutui raastuvassa maksamaan vä-hintään sakkoja niiden koon ja määrän mu-kaan”, Jouko Vahtola naurahtaa.

1600-luku oli silti hitaan väestönkasvun vuosisataa; katovuosien ja tautien lisäksi lai-vastoon otettiin sotaisena vuosisatana Ou-lustakin paljon miehiä. ”Vuonna 1650 Ou-lussa oli ehkä noin 250 pienehköä perhe-kuntaa, asukkaita 500–1000. Turussa, Suo-men suurimmassa kaupungissa, oli noin 3000 asukasta”, Vahtola arvioi.

Vuosisadan lopussa iskivät kaiken lisäksi suuret nälkävuodet. Oulu sai odottaa isom-paa kasvua ja vaurastumista vielä 1700-lu-vun puoleen väliin saakka. �

12 aktuumi 5/2010

� Viidesosa suomalaisista kärsii hengitystä haittaavista nenäoireis-

ta. Oululaistutkijoiden keksinnön avulla nenän hengitysvastus saa-

daan ensimmäistä kertaa mitattua jatkuvana signaalina. Tulokset

auttavat hoitavaa lääkäriä parhaan hoidon määrittelyssä ja antavat

tietoa hoidon vaikutuksista.

Tek s t i : Ra i ja TuominenKuva: Onn i K innunen , S tud io P.S .V.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien profes-sori Olli-Pekka Alho ja lääketieteellisen tekniikan professori Tapio Seppänen keksivät tavan mitata nenässä kulke-van hengitysilman vastusta jatkuvana signaalina. Patentin saanut NoseLab-järjestelmä mittaa hengitysilmavirran vastusta nenän alueella muun muassa sieraimeen asennetun ohuen katetrin ja venymävöiden avulla ja esittää tulokset absoluuttisina mittalukuina.

NoseLab. mittaus rekisteröi nenän hengi-tysvastuksen normaalitilanteessa ja lisäksi erilaisten altisteiden, kuten histamiinialtis-tuksen ja nenää avaavan suihkeen antami-sen aikana. hengitysvastus mitataan pääasi-assa rintakehän ja vatsan ympärille asete-tuilla venymävöillä sekä toiseen sieraimeen asetetulla ohuella katetrilla.

mittauksessa käytetään apuna polygrafia-tallenninta, jonka avulla tehdään muun mu-assa uniapneatutkimuksia. Uutta on se, et-tä NoseLab-järjestelmä yhdistää laitteen lä-hettämät signaalit uudella tavalla: järjestelmä antaa tarkkaa, mitattua tietoa siitä, kuinka paljon nenäalue vastustaa ilmavirtaa. Yksik-könä tutkimuksessa käytetään sekuntiPascal / litra.

”mittauksella saamme aikaan absoluutti-sen asteikon. Tulosten perusteella voidaan verrata eri ihmisten nenähengityksen vas-tusta tai saman ihmisen tuloksia ennen ja jälkeen hoidon”, Alho kertoo.

set kokemukset eivät anna kovinkaan luo-tettavaa tietoa nenän toiminnasta lääkärille.

”Ihminen vertaa tuntemuksiaan aiempiin kokemuksiinsa. Pahoihinkin nuhaoireisiin tottunut ihminen pitää oireita lievinä, ja kun oireet muuttuvat, hän vertaa muuttunutta tilannetta aiempaan”, Alho selventää.

haettaessa syitä nenäoireisiin lääkärin tekemää kliinistä tutkimusta tukevat aller-giatestit, laboratoriokokeet ja kuvantamis-tutkimukset. Lisäksi nenäoireita on voitu tä-hän saakka tutkia poikkileikkausmittauksin. Siinä potilas hengittää pari kertaa mittalait-teeseen, jonka avulla saadaan tietoa hengi-tysvirran kulkeutumisesta. Alhon mukaan poikkileikkausmittaus on hyvin rajallinen eikä anna tarvittavaa tietoa ilmavirran kul-keutumisesta nimenomaan nenässä.

Tuntemuksista tietoonNoin viisitoista vuotta sitten Alho alkoikin ideoida laitetta, joka antaisi tarkkaa tietoa nenän tukkoisuudesta. hän puhui ajatuksis-taan tutulle VTT:n tutkijalle, tekniikan tohto-ri Tapio Seppäselle, joka toimii nykyisin lää-ketieteellisen tekniikan professorina Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osastossa.

Syntyi mittausjärjestelmä, joka sai nimen

Koko maailmassa yli 500 miljoonaa ihmistä ja Suomessa noin miljoona ihmistä kärsii pitkäaikaisesta nuhas-ta ja nenän tukkoisuudesta.

”Allergiset nenäoireet ovat lisääntyneet elintason nousun ja kaupungistumisen myö-tä. Nenäoireita ja tukkoisuutta aiheuttavat myös nenän rakenneviat, tulehdukset ja ne-nän limakalvoja ärsyttävät ulkoiset tekijät kuten tupakointi”, Oulun yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautien professori, lääketie-teen tohtori Olli-Pekka Alho kertoo.

Vaikka nenäoireet saattavat tuntua har-mittomilta ja lievään nuhaan ja tukkoisuu-teen helposti tottuu, tukkoisuus saattaa ai-heuttaa vakaviakin terveysongelmia:

”Nenän huono toiminta ja allergiat voi-vat liittyä huonoon keuhkojen toimintaan, uniapnean pahenemiseen ja sydän- ja veri-suonisairauksiin”, Alho kuvaa.

”Osa potilaista on tottunut oireisiin, mut-ta osalla ne vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämänlaatuun. Tukkoisuus aiheuttaa väsy-mystä, alisuoriutumista ja keskittymisvaike-uksia. Lisäksi tukkoisuus voi altistaa toistu-ville tulehduksille.”

Nuhaoireiden tutkiminen on perustu-nut paljolti potilaan kertomiin tuntemuksiin. Korvalääkärin mukaan potilaan subjektiivi-

13

”Ala- ja ylähengitystiet muodostavat yh-dessä mutkittelevan putken, jossa on eri määrä virtausvastusta eri kohdissa. Kirjal-lisuuden mukaan nenä voi aiheuttaa jopa puolet vastuksesta. Aiemmin ei ollut me-netelmiä, joilla juuri nenän alueen hengitys-alueen vastusta numeerisesti ja tarkasti oli-si voinut mitata jatkuva signaalina”, Seppä-nen kuvaa.

Alho muistuttaa, että nenä on muuta-kin kuin se, mikä näkyy päällepäin: nenä on noin kahdeksan senttimetriä syvä, tila-vuudeltaan ja muodoltaan monimutkainen hengityselin. NoseLab mittaa hengitysilman vastusta nielusta alkaen.

Järjestelmä laatii tuloksista analyysin hoi-tavalle lääkärille. Tulosten perusteella lää-käri näkee, johtuvatko potilaan nenäoireet ylipäätään nenästä vai esimerkiksi nieluun nousevista mahahapoista. Jos mittaukset osoittavat selkeää tukkoisuutta, lääkäri sel-vittää tukkoisuuden syyt ja hoitoa haetaan

OULULAISKEKSINNöLLÄ tarKKuutta nuhatutKimuKseen

sen mukaan. Jos tukkoisuus johtuu esimer-kiksi vinosta nenän väliseinästä tai liian suu-riksi kasvaneista kuorikoista, hoitona voi-daan käyttää leikkausta tai lämpökäsittelyä.

harrastuksesta yhtiöksiNoseLab sai alkunsa Alhon ja Seppäsen harrastuneisuudesta. miehet kehittivät jär-jestelmää vapaa-aikanaan omalla kustan-nuksellaan ja rakensivat itse ensimmäi-sen prototyypinkin. Viime vuosikymme-nellä markkinoille tullut polygrafiatallennin helpotti mittausjärjestelmän kehitystyötä. Jo olemassa olevan, toimivan tallentimen myötä keksijät saattoivat keskittyä ohjel-mistokehitykseen.

Vuosi sitten mittausjärjestelmälle myön-nettiin Suomessa ja ruotsissa patentti. Pa-tentin lisäksi NoseLab on saanut myös vi-ranomaishyväksynnän. Järjestelmä on pilo-toitu yhdessä ODL Terveys Oy:n kanssa.

Pilotointihankkeessa kymmenet asiakkaat saivat mittauksen avulla apua nuhaongel-miinsa.

Kaikesta huolimatta saattaa kulua vielä toiset kymmenen vuotta, ennen kuin mit-tausjärjestelmä on yleisessä käytössä. En-nen kuin NoseLab kuuluu terveyskeskus-ten tai sairaaloiden palveluun, tarvitaan ny-kyisten mittaustulosten lisäksi lukuisia tutki-muksia ja julkaisuja, Alho kertoo.

Oulun yliopisto edesauttaa tutkimus-työssä. Tarkoitus on selvittää muun muas-sa sitä, mitä liitännäissairauksia nenän tuk-koisuuteen liittyy. Poikkitieteellisessä tut-kimuksessa yhdistetään lääketieteellisen ja teknillisen tiedekunnan voimat. Väitöstöi-tä ja pienempiä opinnäytetöitä on tekeillä kummassakin tiedekunnassa.

Varsinainen tuotekehitystyö ja yritystoi-minta tapahtuu NuhaLaboratorio-osake-yhtiössä, jonka keksijät perustivat vuonna 2005. �

14 aktuumi 5/2010

mian osaaminen on edelleen tärkeää, koska osaamispohjan täytyy olla laaja.”

Silloin tällöin Pihlajaniemi huomaa ihmet-televänsä, miten voimme elää niinkin van-hoiksi kuin nykypäivänä elämme. ”Vanhe-nemisen ja sairauksien säätelymekanismit ovat ihmiskehossa hurjan monimutkaiset. Luontoäiti on tehnyt ihmisestä mutkikkaan kokonaisuuden.”

Löytämiensä molekyylien osalta Pihlaja-niemen ryhmä edustaa maailman kärkeä.

BiotutKija LÄhENEE TAIDETTA

� Menestyvä tutkija joutuu

omistamaan työlle ison osan

ajastaan. Palkintona on elintär-

keiden tutkimusongelmien edis-

tyminen. Oulun yliopiston tut-

kimusrehtori, professori Taina

Pihlajaniemi kokee tieteen ole-

van lähellä taidetta.

Tek s t i : Minna Pe l t o laKuva: Juha Sa rk k in en

Taina Pihlajaniemen ryhmä tekee perus-tutkimusta ihmiselimistön rakenteiden ja kudosten toiminnan selvittämiseksi. Käyttöön on tullut yhä monipuolisempia menetelmiä vaikeiden kokonaisuuksien selvittämiseksi ja tutkimustyö on muut-tunut yhä haasteellisemmaksi.

Sidekudostutkimukseen keskittyneen professori Taina Pihlajaniemen työ muuttui suuresti vuoden 2010 alus-sa, kun hän siirtyi Biocenter Oulun

johdosta Oulun yliopiston tutkimusrehto-riksi viideksi vuodeksi. Aikaisempi pitkäai-kainen vastuu biotieteiden menestyksestä vaihtui kaikkien Oulun yliopiston tutkimus-alojen koordinointiin.

”Vaihdoin ikään kuin useat pienemmät työt yhteen isoon. Tutkimusrehtorina teh-tävänäni on kehittää koko yliopiston tutki-mustoimintaa. Ehkä organisaatioille on ter-veellistäkin, että johtaja välillä vaihtuu”, Pih-lajaniemi kommentoi.

Kevään 2010 aikana Pihlajaniemi uudisti työryhmissä Oulun yliopiston tutkimus- ja koulutusstrategiaa sekä lisäsi ja tarkensi yli-opiston painopistealueita. Tämä on tarkoit-tanut valtavaa määrää palavereja ja keskus-teluja.

”henkilökohtaisesti tärkein työni on edel-

leen sidekudostutkimus ja tutkimusryhmän vetäminen, ja nämä työt jatkuvat edelleen. Toki omiin tutkimusintresseihin ei jää nyt paljon aikaa. Oman tutkimuksen edistämi-nen vaatii töiden integroimista.”

Pihlajaniemi ei yritä olla uudessa tehtä-vässään kaikkien alojen osaaja vaan toivoo synnyttävänsä hyviä keskusteluyhteyksiä eri toimijoiden kanssa. ”Olen tyytyväinen sii-hen, että nyt minulla on uusia, isoja haas-teita ja saan laajentaa osaamistani koko yli-opistokenttään.”

”Luontoäiti teki ihmisestä monimutkaisen”Taina Pihlajaniemen tutkimusryhmä on tut-kinut vuodesta 1985 solun ulkoisten pro-teiinien vaikutusta solun toimintaan. ryh-mä on löytänyt vuosien varrella useita uusia kollageeneja eli sidekudoksen proteiineja ja tarkastellut niiden tehtäviä. ”Työ on yhdis-telmä molekyylibiologiaa ja fysiologiaa”, Pih-lajaniemi selvittää.

Tällä hetkellä ryhmä tarkastelee hermoli-hasliitoksen toimintaa ja sairauksia, ihon ra-kenteiden ja kantasolujen toimintaa, sydä-men ja sen sidekudoksen toimintaa, sideku-doksen roolia syövän synnyssä – laajemmin ilmaistuna elimistön rakenteiden ja kudos-ten toimintaa.

”Olemme nyt ehkä mielenkiintoisimmas-sa vaiheessa kuin koskaan, koska biotutki-muksen edellytykset ovat kehittyneet pal-jon. Tutkimus on siir tynyt kolmen vuosi-kymmenen aikana biokemiasta ja proteiini-en tutkimisesta geenitekniikkaan ja siitä laa-jojen kokonaisuuksien tarkasteluun. meillä on käytössä monipuolinen menetelmien kirjo, joiden avulla voimme ymmärtää hyvin vaikeita kokonaisuuksia, elimien, geenien ja sairauksien toimintaa. Se tarkoittaa myös aiempaa paljon haasteellisempaa kysymyk-senasettelua”, hän kuvaa. ”Toki hyvä bioke-

15

t u t k i j a k u v a

Taina Pihlajaniemi � Syntymäaika ja -paikka: 1957 Nivala � Koulutus: lääketieteen ja kirurgian tohtori

� Työ: Oulun yliopiston tutkimusrehtori 2010–2015, lääketieteellisen biokemian professori 1990–

� Perhe: aviomies ja kolme lasta � harrastukset: Lukeminen, ruoanlaitto, puutarhanhoito

Yhteistyösuhteita on muun muassa Yh-dysvaltoihin, Isoon-Britanniaan ja Saksaan. ”Nykyään tutkijoiden on olennaista toimia osana globaalia yhteisöä. Kukaan ei enää ”nyhvää” yksin, vaan asiantuntija-apua hae-taan tarvittaessa maailmalta.”

Oppilaasta kollegaksi Kollageeni-sidekudostutkimukseen Taina Pihlajaniemi suuntautui jo lääketieteen opin-

tojen alkuvaiheessa. Toisena opiskeluvuonna 1977 innostavana luennoitsijana oli profes-sori Kari Kivirikko, jonka tutkimusryhmään rekrytoitiin vuosittain uusia opiskelijoita.

”En ollut suunnitellut sitä, mutta oli to-della fantastista mennä mukaan yhteen Suomen johtavista tutkimusryhmistä. Sii-tä sai hyvät eväät jatkoa varten. Inspiroivat mentorit ovat suuri voimanlähde, ja opet-taja-oppilassuhde muuttuu sitten vähitellen kollegasuhteeksi.”

Pihlajaniemi valmistui lääkäriksi 1981 ja lähti kolmeksi vuodeksi tutkijatohtoriksi Yh-dysvaltoihin. Kivirikon lisäksi hänen innoit-tajiinsa kuuluu yhdysvaltalainen geenitutkija Darwin J. Prockop.

”Opin Yhdysvalloissa molekyylibiologiset ja geenitekniset menetelmät; silloinhan gee-nitekniikka räjähti valloilleen. Sen jälkeen tein valinnan ryhtyä tutkijaksi, koska meneil-lään oli niin paljon kiinnostavia asioita.”

Pihlajaniemen tutkimusryhmä tekee pe-rustutkimusta, mikä on myös Oulun yliopis-ton keskeisimpiä tehtäviä. Tutkimusryhmien tehtävä on huolehtia, että työn löydöksistä tehdään keksintöilmoitukset. Pihlajaniemen ryhmä on saanut useita patentteja; esi-merkkinä uusi diagnostiikka lihasten toimin-nasta autoimmuunitaudeissa. ”Biotekniikan sovelluksille on tulevaisuutta hyvin monilla aloilla, kuten lääketieteessä, ravinnontuo-tannossa, ympäristöalalla ja jopa elektronii-kassa”, hän luettelee.

debattia rikkaruohojen keskelläTaina Pihlajaniemi on haastatteluissa koros-tanut, että tutkijana on vaikea menestyä il-man kovaa työntekoa. Tämä tarkoittaa Pih-lajaniemelle sitä, että hän ei pidä varsinaisia lomia. Työ, perhe ja harrastukset hoituvat samanaikaisesti, ei virkamiesmäisesti työ- ja vapaa-aikaan eritellen.

”Tiede ja taide ovat mielestäni lähellä toisi-aan: työstä ei pääse koskaan varsinaisesti irti. rikkaruohoja nyppiessä käyn mielessäni de-battia vaikkapa keskeneräisestä komiteara-portista, hiihtoladulla suunnittelen puhetta.”

Esimerkiksi suosituimpana lomakuukau-tena heinäkuussa hän teki kolme työmat-kaa, ruotsiin, Saksaan ja Sveitsiin, mutta piti myös enemmän vapaata. Tiedemaailma ei ole heinäkuussakaan lomalla, vaikka hallinto on. ”minulle tutkijan elämäntapa sopii, en yleensä ole tavattoman stressaantunut”, ai-kaansaava professori hymyilee. �

16 aktuumi 5/2010

LuKutaito ON AAKKOSIA LAAJEmPAA

Plugi/Pentti Sormunen

17

Lukemaan oppiminen on suuri hetki lapselle ja myös vanhemmille, jotka pääsevät seuraamaan hieman hapa-roivia ensimmäisiä sanoja ja pientä

sormea liukumassa aapisen sivuilla. Lukutai-don oivaltamisen hetki on joka lapselle yk-silöllinen. myös tiedostamisen taso omista lukemisen kyvyistä vaihtelee.

”Osa lapsista kokee lukemisen taidon taianomaisena hetkenä, jolloin oppiminen tapahtuu kuin varkain. Toisille lapsille oppi-minen on hyvin tietoinen tapahtuma”, kas-vatustieteiden professori riitta-Liisa Korkea-mäki kuvaa.

Lukemaan oppiminen on kaiken muun oppimisen ja myös yhteiskunnassa toimi-misen edellytys. Tekstinlukutaito on väline, joka avaa mahdollisuuksia kaikkeen muu-hun. Lukutaidossa on kuitenkin kyse paljon muustakin kuin pelkästä kirjainten laittami-sesta peräkkäin mielekkäiden sanojen muo-dostamiseksi.

mekaaninen lukutaito, jossa kirjaimet muodostavat sanoja ja sanat lauseita, ei vie-lä tarkoita, että lapsi ymmärtäisi merkityk-siä. Vaikka nykyään monet lapset oppivat lukemaan jo ennen kouluikää, lukutaito ei ole itsestään selvää. mekaanisen lukutaidon lisäksi ymmärtävän lukutaidon saavuttami-nen on jatkuva haaste.

Kasvatuksen pitää viime kädessä antaa lapsille ja nuorille välineet ymmärtää maa-ilmaa ja toimia siinä. Vaikka tekstin lukemi-nen on välttämätön taito, riittääkö elämäs-sä pelkkä lukutaito?

”Ei”, vastaavat Oulun yliopiston kasva-tustieteiden tiedekunnan emeritaprofesso-ri rauni räsänen ja professori maria Järvelä. ”Lukutaito tulee ymmärtää laajasti. Esimer-kiksi koulutuksen pitäisi pystyä tarjoamaan erilaisia lukutaitoja, niin kulttuurista, ekolo-gista kuin sosiaalistakin lukutaitoa. myös yh-teiskunnalliset taidot ovat tärkeitä. Globa-lisoituvassa maailmassa tarvitsemme jatku-vasti ymmärrystä muista kulttuureista, siis kulttuurinlukutaitoa”.

Taitoa jo ennen kouluaLukeminen on perustaito, jonka lapset odot-tavat omaksuvansa koulussa. Lapsilta kysyt-täessä kouluun menemisen pääsyy on juu-ri lukemaan oppiminen. Usein lapset kuiten-kin oppivat lukemaan jo esiopetuksessa, jos-sa lukemaan oppimiseen annetaan mahdol-lisuus mutta ei vaadita sitä. Suomen kielessä kirjain-äänne- yhteys on hyvin säännöllinen, minkä vuoksi se on helposti opittavissa.

”Kulttuuriympäristömme on täynnä kylt-tejä, kuvia, logoja ja niin edelleen. Lapset al-kavat kehittää lukutaitoa niiden avulla jo en-nen kouluun menoa.”, Korkeamäki toteaa. Lisäksi yleistyvä tietotekniikan käyttö, eri-laiset mobiiliympäristöt ja digitaaliset tekstit vaativat uusia lukutaitoja, joihin lapset tulee hänen mukaansa ohjata. ”Syntyvät uudet taidot ovat osa uusia kansalaistaitoja”, hän tähdentää.

Uudet lukutaidot asettavat omat haas-teensa myös koululaitokselle. ”Koulutuksen

� Lukemista Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä opettaneen lukkarin hahmo oli pelottava ja kangisti veljekset niin, et-tä lukutaito jäi heiltä Eeroa lukuun otta-matta oppimatta. Enää ei opettaja ole ku-rissa ja nuhteessa kasvattaja eikä lukemis-ta opeteta ”aapistoa jämäten” ja kirjaimia sanellen.

Oulun yliopiston kasvatustieteiden pro-fessorin riitta-Liisa Korkeamäen mukaan opettajan rooli on muuttunut niin, että hän ohjaa oppimisessa eteenpäin hyvin eri vaiheissa olevia oppilaita. Opettajan am-mattitaitoa on, että hän huomaa lapsen maailman, hänen mielenkiintonsa kohteet ja oppimisprosessin vaiheet.

Jotta opetus voi muuttua, ymmärryk-

sen oppimisesta ja opetuksesta on muu-tuttava. Siihen keskeisesti vaikuttavat Kor-keamäen mukaan oppimisen tutkimus ja tutkimusperusteinen opettajankoulutus, jonka tavoitteena on saada omaan työ-hönsä tutkivasti suhtautuvia opettajia.

”Ennen opettajankoulutus antoi opet-tajalle ”valmiita reseptejä”, joiden mu-kaan toimitaan. Nykyään opettajankoulu-tus tarjoaa erilaisia lähestymistapoja oppi-miseen. Opettajan on kyettävä tunnista-maan erilaiset oppijat ja menetelmät, joita sovelletaan kullekin sopivaksi”, hän täh-dentää.

Sähköinen media ja uusi teknologia aset-tavat myös oman haasteensa opettajalle. Yhä useamman lapsen maailma ja mielen-

kiinnon kohteet ovat virtuaalisessa maa-ilmassa. ”Jo alle kouluikäiset lapset voivat tuottaa tarinoita nettiin, jossa niillä on val-tava lukijakunta.  Tällaisten multimodaalis-ten tekstien tuottaminen ja niiden merkitys lapselle ja oppimiselle on suuri. Siksi säh-köistä mediaa pitäisi hyödyntää myös ope-tuksessa.”

riitta-Liisa Korkeamäen mukaan opet-tajankoulutuksen on valmistauduttava sähköisen median ja uuden teknologian asettamiin haasteisiin. Siksi täydennys-koulutukseen, opettajankoulutukseen ja tutkimukseen uusissa oppimisympäristöis-sä on panostettava entisestään.

on katsottava pitkälle tulevaisuuteen, jopa useiden sukupolvien päähän. mitä tietoja ja taitoja lapsenlapsemme tarvitsevat? Tämän vuoksi kasvatustieteellinen tutkimus on tär-keää. Tulevaisuudessa tarvitaan erilaisia tai-toja ja kasvatustieteen on pystyttävä enna-koimaan näitä tarpeita”, Järvelä ja räsänen toteavat.

Suomessa lukutaitoon vaikuttavat koulu-laitoksen ohella myös vahva lukemisen pe-rinne. Sanomalehdet, kirjastolaitos ja mo-net muut seikat kuten televisio-ohjelmien tekstitys kehittävät lukutaitoa tiettyyn pis-teeseen saakka. Vaikka Järvelän ja räsäsen mukaan PISA-tutkimuksessa on omat puut-teensa, se kertoo suomalaisen koulutuksen korkeasta tasosta. Siihen ovat vaikuttaneet monet tekijät, joista kasvatustieteellinen tutkimus on yksi. Korkeatasoista tutkimusta on syytä tehdä jatkossakin.

Lukutaito kehittyy jatkuvasti. Opette-lemme päivittäin uudestaan lukemaan esi-merkiksi erilaisia tietoteknisiä laitteita. ”Tie-totekniikan omaksuminen korostuu ”vim-painmaailmassa”. Se edellyttää niiden toi-mintaperiaatteiden hallintaa, joka on omalla tavallaan niiden lukutaitoa,” sanoo räsänen. Teknologia mahdollistaa paljon, mutta eri-laisten välineiden myönteinen käyttö vaatii myös harjoittelua. räsänen muistuttaa, että ihminen oppii joka päivä uutta. Oppiminen on elinikäistä, eikä lukemisenkaan oppimi-nen lopu koskaan.

Samuli Tarvainen

rESEPTEISTÄ KEITTO-TAITOON

18 aktuumi 5/2010

a k t u u m i t

Kiusaamiskäyttäytymiseen osallistuneilla nuorilla on suurempi riski sairastua vakaviin mielenterve-yshäiriöihin. Kiusaamisen vaikutuksia voidaan ha-vaita sekä kiusaajissa että kiusatuissa.

Lääketieteen kandidaatti Anu-helmi Luukko-nen totesi psykiatrian väitöskirjatutkimuksessaan, että nuorilla, jotka altistuvat kiusaamiskäyttäy-tymiselle, on muita suurempi riski itsensä vahin-goittamiseen useilla eri tavoilla. haavoittuvaisim-pia ovat kiusaavat tytöt ja kiusatut pojat. Sen si-jaan kiusaamisen ja toisiin kohdistuvan väkivallan yhteys on lievempi.

Tutkimus osoitti, että kiusaajilla ja kiusaaja–kiu-satuilla on enemmän päihde- ja käytöshäiriöitä. Säännöllinen tupakointi ja alkoholin käyttö ovat molemmilla sukupuolilla yhteydessä toisten kiu-saamiseen. Lisäksi tytöillä on lisääntynyt riski kan-nabiksen ja muiden huumeiden käyttöön.

Pojilla kiusatuksi joutuminen on yhteydessä masennukseen, psykooseihin, ahdistuneisuushäi-riöihin ja fyysisiin sairauksiin, kuten allergiaan, ast-maan ja epilepsiaan.

Sekä kiusaavilla että kiusatuilla tytöillä on kas-vanut vakavien itsemurhayritysten riski. Tutkimus osoitti myös, että kiusaaminen on yhteydessä vä-kivaltarikoksiin, mutta tätä selittävät merkittäväs-ti nuorten mielenterveyshäiriöt.

Kiusaaminen yhteydessä nuorten mielenterveyshäiriöihin

Tero Sivula

Peräkkäisten keskiarvojen me-netelmään (CmE) perustuvilla keskittyneen signaalin ilmaisu- ja vaiennusmenetelmillä on saa-tu hyviä tuloksia taistelussa häi-riösignaaleja vastaan. Tekniikan lisensiaatti Johanna Vartiaisen väitöstutkimuksessa löydettiin myös täysin uusi kahta kynnys-tä käyttävä havaitsemismene-telmä (LAD).

Langattoman viestinnän kas-vaessa taajuudet ruuhkautuvat. Tietoliikennejärjestelmissä on usein tilanteita, joissa esiintyy päällekkäin sekä leveäkaistainen että keskittynyt signaali, joka häiritsee leveäkaistaista tietolii-kennejärjestelmää. Keskittyneet

signaalit eivät ole aina informaa-tiosignaaleja, vaan ne voivat olla peräisin myös elektronisista lait-teista tai luonnonilmiöistä.

Tutkimuksessa löydettyä uut-ta LAD-menetelmää voidaan tulevaisuudessa soveltaa muun muassa matkaviestinjärjestel-miin, langattomiin lähiverkkoihin ja kognitiiviseen radioon. Tule-vaisuuden kognitiivi- eli älyradi-oissa laitteet etsivät ja käyttä-vät vapaina olevia radiokanavia. Oulussa demonstroitiin kevääl-lä 2010 WArP-alustoilla (Wi-reless Open-Access research Platform) kognitiiviradioita hyö-dyntävää matkapuhelinyhteyttä ensimmäisenä maailmassa.

uudesta menetelmästä apua häiriösignaalien eristämiseen

Tekes rahoittaa Oulun yliopis-ton kahta kansainvälistä tutki-musprojektia ja niiden myötä Ouluun tulevien ulkomaisten huippututkijoiden työskentelyä fiDiPro-ohjelmassaan.

Professori Anita Lloyd Spetz ruotsista tekee tutkimusta Ou-lun yliopiston mikroelektronii-kan ja materiaalifysiikan labo-ratorion ja professori heli Jan-tusen kanssa projektissa, jonka tavoitteena on kehittää pieniko-koisia kannettavia anturiraken-teita. Niillä on tarkoitus mitata ilmasta nanopartikkeleita muun muassa niiden koon, kokojakau-man ja koostumuksen mukaan. Antureissa käytetään uusia ma-teriaaleja, kuten nanokuituja ja nano-ohutkalvoja, sekä pak-kausteknologiaratkaisuja.

Professori ryuji Kohno Japa-nista on työskennellyt Oulun yliopistossa fiDiPro-professori-na vuodesta 2007 lähtien ja jat-kaa tutkimusta uudella kaudella Centre for Wireless Commu-nications -tutkimuskeskukses-sa yhteistyössä professori Ja-ri Iinatin kanssa. Tutkimuksen kohteena on langattomien tek-nologioiden käyttö uusissa ter-veydenhuollon ratkaisuissa ja sairaaloissa. Yksi langattomien teknologioiden mahdollisuus on muun muassa toteuttaa mitta-ukset potilaan kehosta koto-na ja lähettää saatu tieto auto-maattisesti terveyskeskukseen hoitohenkilökunnalle. ryuji Kohno kehittää tutkimukses-saan uusia lähetinvastaanotin- ja verkkoratkaisuja.

Kaksi Fidipro-professoria tekesiltä oulun yliopistoon

Professori John Koivukangas ryhmineen Oulun yliopiston neurokirurgian klinikasta on huomioitu Yhdysvaltain neuro-kirurgiyhdistyksen AANS:n ar-vioinnissa yhtenä merkittävis-tä aivokirurgian kehittämiseen 160 viime vuoden aikana vai-kuttaneista tutkijoista.

AANS:n arviointiraporttiin on koottu 61 keskeistä havain-toa ja keksintöä aivokirurgian kehityksessä alkaen vuodesta 1842. Koivukankaan ryhmä on kehittänyt neuronavigaatiota, eräänlaista aivokirurgin suun-nistinta vuodesta 1989.

Koivukankaan ryhmän tutki-mustulokset ovat vaikuttaneet aivoleikkausten kehittämiseen täsmähoidon suuntaan. Tutki-jaryhmä julkaisi kehittämänsä menetelmät vuonna 1993.

Neurokirurgian klinikka on myös pysynyt tutkimuksen etu-rivissä täsmähoidon kehittämi-sessä ja käyttöönotossa. Kaikissa suomalaisissa neurokirurgian yk-siköissä on nykyään neuronavi-

gaattorilaitteita, ja ryhmän me-netelmät ovat käytössä yli 5000 sairaalassa eri puolilla maailmaa.

monitieteisessä neuronavi-gaattoriprojektissa työskenteli-vät professori Koivukankaan li-säksi konetekniikan insinööri Yrjö Louhisalmi sekä tietotek-niikan insinöörit Jyrki Alakuija-la ja Jarkko Oikarinen, jotka te-kivät diplomityönsä ja keskeiset väitöskirjatyönsä neurokirurgian tutkimusyksikössä. Kaikki neljä tutkijaa toimivat myös minne-sotan yliopiston neurokirurgian klinikassa vuosina 1992–93, kun Yhdysvalloissa tehtiin ensimmäi-siä pilottileikkauksia.

American Association of Neu-rological Surgeons, AANS:n jul-kaisussa on muina merkittävinä aivokirurgian saavutuksina mai-nittu muun muassa röntgensä-teiden kehittäjä Wilhelm rönt-gen sekä Pohjoismaista Lars Lek-sell stereotaksian kehittäjänä ja Trondheimin yliopiston ryhmä kolmiulotteisen ultraäänikuvauk-sen kehittäjänä.

Nykyisillä koskien kunnostus-ohjelmilla ei ole onnistuttu pa-lauttamaan lohikalojen luon-nollisia elinolosuhteita eikä li-säämään purovesien lajistollista monimuotoisuutta.

Koskikunnostusten ekologisia vaikutuksia Oulujoen, Iijoen ja Kiiminkijoen latvapuroilla tutki väitöskirjassaan filosofian mais-teri Pauliina Louhi. Tutkimuksen mukaan lohikalojen kannalta tu-lisi kunnostuksissa huomioida muun muassa ilmaston vaihte-lun vaikutukset kalan elinkier-ron eri vaiheisiin, mätiin, joki-poikasiin ja nousukaloihin. Esi-merkiksi kuivuuden varalta tulisi kaloille rakentaa suojapaikkoja. Purojen sammalia tulisi vahin-goittaa mahdollisimman vähän, koska ne tarjoavat kaloille suo-jaa virtaukselta ja pedoilta.

john Koivukangas ryhmineen vaikuttanut merkittävästi aivokirurgiaan

Koskikunnostus ja sen tavoite tulisi Louhen tutkimuksen mu-kaan määritellä tarkasti ennen töiden aloittamista. Suunnitte-lu edellyttää laajaa ja pitkäai-kaista kohteen seurantaa, jotta voidaan löytää onnistumiseen tai epäonnistumiseen johta-neet tekijät. Kunnostusten seu-ranta puuttuu kuitenkin toistai-seksi sekä Suomessa että muis-sa maissa.

1980-luvulta lähtien tehdyis-sä jokikunnostuksissa pyritään palauttamaan vuosisadan alussa tukinuittoa varten tehdyissä uo-maperkauksissa heikennetty jo-kiuomien rakenteellinen moni-muotoisuus. Uomiin palautetaan rantavyöhykkeeltä perkauksissa poistetut kivet ja muut esteet, rakennetaan lohikaloille sopivia kutusoraikkoja ja puretaan virta-

Koskikunnostuksia kehitettävä seurannalla

maa ohjaavia rakenteita.Tutkimuksessa tarkasteltiin

myös purojen valuma-alueella tapahtuvien maankäytön muu-tosten vaikutuksia vesistöön. Kunnostusojitusten yhteydessä

tehtyjen vesiensuojelutoimien, kuten ojakatkojen, laskeutusku-oppien ja pintavalunnan todet-tiin pidättävän tehokkaasti virta-vesien pohjalla kulkeutuvaa kiin-toainesta.

19

a k t u u m i t

Tavallisesti kuluttaja ai-koo käyttää mobiilipalvelui-ta, jos hänellä on positiivi-sia asenteita palveluita koh-taan, hän kokee ne hyödyl-lisiksi ja luottaa palveluntar-joajaan. Kuluttajien kokema epävarmuus puolestaan voi olla esteenä mobiilipalvelui-den käytölle. hieman yllät-täen myös liiallinen helppo-käyttöisyys koetaan negatii-visena seikkana.

Oulun asuntomessuilta kerätystä aineistosta kävi il-mi, että ensimmäiset käyt-tökokemukset ovat usein hyvin ratkaisevia kuluttajien arvioidessa palvelua. risto-la uskoo, että ensimmäiset käyttökokemukset korostu-vat, sillä mobiilipalvelut ovat suurelle yleisölle vielä suh-teellisen tuntemattomia. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt tekivät messuilla muistiinpanoja mobiilimes-supäiväkirja-palvelun avulla.

mobiilipalveluilta halutaan tukea arkeen

Teknologialla on nykyisin yhä suurempi rooli ihmisten ar-jessa. Kuluttajat haluavatkin kauppatieteiden maisteri An-nu ristolan väitöstutkimuksen mukaan mobiilipalveluiden tu-kevan juuri arjen toimintoja. Niiden halutaan myös koros-tavan yksilöllisyyttä, vaikka yh-teisöllisyys onkin usein apuna palveluiden käytössä.

Plug

i/Aa

rre

Rin

ne

Plugi/Jari Kippola

20 aktuumi 5/2010

Suomalaiselle johtamiselle Kuisma Niemelä antaa hyvän yleisarvosanan. ”Vuorovaikutusta ja tiedon kulkua voi edelleen kehittää. Johtaja tuskin koskaan kuuntelee ja läpikäy asioita liikaa.”

� Suomen Osuuskauppojen Kes-

kuskunta SOK haki viime keväänä

uudeksi pääjohtajaksi luotettavaa

muutosjohtajaa. Valinta osui Oulun

yliopistossa opiskelleeseen, pitkän

johtajauran SOK:ssa tehneeseen

Kuisma Niemelään. Rauhallinen

mies pyrkii pitämään alaisilleen

vision kirkkaana.

Tek s t i : Minna Pe l t o laKuva: Lau r i Manne rmaa

EI mIKÄÄN YhDEN mIEhEN ShOW

21

a l u m n i

Suomen Osuuskauppojen Keskus-kunnan SOK:n tuoreen pääjohta-jan Kuisma Niemelän piti päättää keväällä kahdessa viikossa, ottaa-ko hän 9 000 työntekijän ja 8,5

miljardin euron yrityksen johdettavakseen. Edellinen johtaja Arto hiltunen ilmoitti jou-lukuussa jättävänsä paikan terveyssyistä.

”En lähtenyt pääjohtajaksi henkilökoh-taisessa urakehitysmielessä. S-ryhmä ei ole yhden henkilön show vaan yritysten ver-kosto. Kävimme hyviä keskusteluja asiois-ta, joita pidän tärkeänä. henkilökohtainen ratkaisu piti sitten tehdä lopulta nopeasti”, kertoo Niemelä, jonka edellytykset johtaa ryhmää olivat johdon mukaan erinomaiset.

Suuren organisaation johtajana Niemelän on muiden johtajien tapaan nähtävä selke-ästi asioita, jotka edesauttavat organisaati-on tulevaisuutta.

”minun täytyy nähdä yhtä aikaa eritasoi-sia asioita verkostossamme. Yritysten si-touttamiseen ja asioiden läpikäymiseen on tässä työssä varattava aikaa. Pyrin pitämään toiminta-ajatusta ja visiota kirkkaana. Stra-tegiatyö on jatkuvaa arviointia, jotta olisim-me kilpailukykyisiä”, Niemelä kuvaa.

”Satsaan tiedolla johtamiseen”Johtajan pitää pystyä kuvaamaan ja viesti-mään näkemystään: mitä yksinkertaisem-min, sen parempi. Näin organisaatiossa syn-tyy jaettu ymmärrys siitä, miksi toimimme näin. ”myös esimiehiä ja keskijohtoa tukee parhaiten selkeällä näkemyksellä.”

Niemelä on kokenut, että alaiset arvos-tavat johtajassa itsensä likoon laittamista, osallistamista ja hengenluomista yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. ”Olen kiinnos-tunut kenttämme asioista, olen yhteydessä siihen eri kanavien ja vuorovaikutustorien kautta. Pyrin pysymään ajan tasalla. Tiedolla johtamiseen satsaan todella paljon.”

Yleisessä kehitystyössä ja muutosjohta-misessa Niemelä ei näe eroa. ”mitä muutos on, ellei kehittämistä? hyvääkin voidaan ai-na parantaa. Yritys ei saa tuudittautua”, hän muistuttaa.

Keskelle isoa muutostaKuisma Niemelä pääsi SOK:n kaupalliseen kenttäkoulutukseen 24-vuotiaana heti Ou-lun yliopistosta valmistumisen jälkeen. Vuo-

Kuisma Niemelä � Syntymäaika ja -paikka: 1958 rovaniemi

� Koulutus: filosofian maisteri, Oulun yliopisto 1983

� Työ: SOK:n palveluksessa vuodesta 1983, pääjohtaja huhtikuusta 2010

� Perhe: vaimo ja tytär � harrastukset: eränkäynti, hiihto, lukeminen

den päästä hän johti tavarataloja, ensin Kit-tilässä, sitten Kemijärvellä. Ura jatkui koti-kaupunkiin rovaniemelle Pohjois-Suomen Osuuskaupan johtajaksi, siitä Kuopioon ja muutaman helsingin-vuoden jälkeen Jyväs-kylään Keskimaa Osuuskunnan johtoon.

1980-luvulla SOK kävi läpi suurta raken-nemuutosta. Toiminnan säilyttämiseksi or-ganisaatio luopui omasta teollisuudesta ja loi alueosuuskaupparakenteen. Ketjutoi-minta ja asiakasomistajuus syntyivät.

”Työni oli alkuvuosina muutosjohtamista siinä mielessä, että minun piti osaltani saada esimiehet ja työntekijät sitoutumaan uusiin näkemyksiin ja motivoida heitä. Itsellä tuli olla vahva näkemys siitä, että valitut suun-nat ovat fiksuja”, Niemelä kartoittaa. ”Pel-kästään johtajuus ei silloinkaan houkuttanut minua uralla eteenpäin, vaan elävä, dynaa-minen toiminta tällä toimialalla.”

Taloustiede kiehtoiNopeasti edenneelle uralleen Kuisma Nie-melä sai hyvän pohjan Oulun yliopistosta. hän opiskeli neljä vuotta kansantaloutta ja yrityksen taloustiedettä, silloin vielä huma-nistisessa tiedekunnassa. Sivuaineina olivat tilastotiede ja sosiologia.

”Taloustiede oli minusta kiehtova ko-konaisuus, pääpaino oli yritystaloudessa ja -strategioissa. Johtamisesta tuli luettua vain yleistasolla. Koulutus oli työhöni todella hyvä perusoppi ja auttoi ymmärtämään taloutta.”

Yritysjohtajana Niemelä tukee ajatusta yritysten ja yliopistojen yhteistyöstä. Yhtei-set aihiot tutkimusteemoihin tai vaikkapa liiketoimintasuunnitelmien rakentamiseen olisi hänen mielestään hyvä löytää. ”Tällai-set yhteistyöhankkeet ovat usein molem-minpuolinen oppimisprosessi.”

Niemelä tapaa edelleen vanhoja opiske-lukavereita kävelylenkillä kerran kuukau-dessa helsingin Luukissa. ”meitä on va-jaan kymmenen opiskelukaverin piiri, jot-ka olemme pitäneet läheisemmin yhteyttä. Juttelemme ajankohtaisista yhteiskunnan ja talouden asioista, urheilusta ja tietenkin yh-teisistä ajoistamme.”

Lappilainen tekee, mitä sopiiAprillipäivänä alkanut työ toi Niemelälle ison elämänmuutoksen, vaikka työpaikka on py-synyt samana 27 vuotta ja johtamisesta on

vankka kokemus. ”Ehdimme asua perheen kanssa Jyväskylässä 11 vuotta ja nyt muu-tin helsinkiin. Asumme edelleen kahdella paikkakunnalla. Uuteen työhön perehtymi-nen on hektistä aikaa, mutta kokonaisuus on kiehtova ja haastava”, hän kuvaa.

Parhaan tunteen työstään Niemelä saa, kun homma sujuu: liiketoiminta on onnistu-nut ja ympärillä näkyy pääasiassa iloisia ih-misiä. ”raskasta on, jos ei ole onnistunut myymään henkilöstölle muutoksen välttä-mättömyyttä, omasta panostuksesta huoli-matta. Tämä työ on minulle kuitenkin elä-mäntapa, on ollut jo pitkään. Suuren yrityk-sen johtaminen on sellaista.”

Uusiin tehtäviin Niemelälle on tarjoutu-nut tilaisuuksia SOK:n toimintojen muut-tuessa ja kehittyessä. ”Olen ollut onnekas. Vaikka paikkakunnan vaihtaminen on työ-lästä, se on ollut myös suuri mahdollisuus ja rikkaus. Olen päässyt arvioimaan ja arvot-tamaan omaa toimintaani erilaisissa ympä-ristöissä, miettimään, mitkä ovat arvokkai-ta juttuja.”

Suomi ja erilaiset yrityskulttuurit ovat tul-leet Niemelälle tutuiksi. Eroja löytyy. ”Kun Lapissa joku asia sovitaan, se tehdään vaik-kapa parin viikon aikana. Savossa asia ei eh-kä olekaan sovittu, vaikka suunnittelu ja mukaan ottaminen ovat toimineet hyvin. ruuhka-Suomessa on enemmän keskus-telua, mutta asioista pitää sopia eksaktisti. muuten toteutus jää.”

Lappilaistaustansa Niemelä näkee rikkau-deksi. ”Kaipa luonteeni on osaltaan Lapista ammennettu: realismi, huumori, ihmislähei-syys. En ole synnyinmaakuntaani koskaan salaillut”, hän hymyilee. �

22 aktuumi 5/2010

POhJOINEN LääKetieteen Yhteisö PITÄÄ YhTÄ

� Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja kilta juhlivat

50-vuotista taivaltaan ritirinnan tyylillä ja taidolla 15. lokakuuta.

Ouluhallin iltajuhlaan kokoontui tuhatkunta alumnia seuralaisineen

muistelemaan menneitä ja suunnittelemaan tulevaa.

Tek s t i : Ma r ja Nou s ia in enKuva t : Juha Sa rk k in en

Oulun yliopiston lääketieteelli-sen tiedekunnan kautta maail-malle on lähtenyt viiden vuosi-kymmenen aikana lääketieteen

ammattilaisia useita tuhansia. Lääkäreitä on valmistunut noin 3800, hammaslääkäreitä yli 800, maistereita runsaat 700, erikoislää-käreitä 2000 ja erikoishammaslääkäreitä yli 100. Yli 1200 tiedekunnan kasvattia on väi-tellyt tohtoriksi.

Tiedekunnan alumnijoukko on siis 50 vuodessa kasvanut suureksi. Sen varsinai-nen alumnitoiminta on kuitenkin alkumet-reillä ja hakee vielä muotoaan. ”Jatkos-sa alumneihin pyritään olemaan yhteydes-sä neljä kertaa vuodessa kirjeillä ja uutisil-

la. Seuraava yhteinen tapahtuma tulee näillä näkymin olemaan 50-vuotishistoriikin julkis-tustilaisuus ensi vuoden puolella”, kertoo alumnitoimintaa virittelevän Oulun Lääke-

tieteellisen Killan isäntä Janne Keränen.Yliopiston alumniverkostoon on liitty-

nyt 150 lääkäriä, 45 hammaslääkäriä ja 134 muun tutkinnon suorittanutta.

23

TULEVAISUUS ON PILVINEN? � Yliopistokoulutuksen tulevaisuus pohjoisessa pyrki huolena ilmoille juhlahumun

keskellä.Professori Anna-Liisa hartikainen puisteli päätään ja totesi olevansa huolissaan

tilanteesta:”Kliinisen opetuksen tila heikkenee koko ajan. Opettajia vähennetään. Vähemmil-

lä voimilla pitäisi opiskelijoista kouluttaa oman alansa ammattilaisia. mutta, täytyy toivoa, että tästä selvitään. Onhan täällä selvitty ennenkin.”

Professori Kyösti Oikarinen haluaa toivoa parasta: ”Uskon että pärjäämme kisas-sa helsingin kanssa. Tänne on vääjäämättä rakentumassa pohjoisen keskus. Lääke-tieteellinen tiedekunta kouluttaa yhteiskunnan avaintekijöitä edelleen. Olen ollut huolissani Aalto-yliopiston vaikutuksesta, mutta tällä hetkellä uskon, että se säteilee hyvinvointia myös muihin yliopistoihin.”

JaakkoOikarainen,MeriSaxholm,JoelJämsäjaLeena-MaaretNiittyvuopio

Oulun yliopiston lääketieteellisen tiede-kunnan panos pohjoisen ihmisen tervey-teen ja hyvinvointiin on suuri, sillä kolme neljäsosaa tiedekunnassa valmistuneis-ta on työllistynyt Pohjois-Suomeen. Myös lääketieteen nykyopiskelijat Jaakko Oika-rainen (vas., 3.vuosikurssi), Joel Jämsä (2. oik., 4. vuosikurssi) ja Tenojokivarresta kotoisin oleva Leena-Maaret Niittyvuopio (oik., 3.vuosikurssi) toivovat löytävänsä työn Oulun seudulta tai pohjoisempaa. Juhlaan osallistui myös Meri Saxhol.

Anna-LiisaHartikainen

”Aloitimme opinnot Kontinkankaalla pa-rakeissa ämpärien ja luutujen kanssa, koska katto vuoti. Talvella kahlasimme umpihangessa haaranperää myöten pa-rakeille ja sieltä pois. Näin kunniakas al-ku meillä oli, mutta into oli kova”, muis-teli alan alkutaivalta Oulussa lääketie-teellisen killan ensimmäisenä emäntänä aikoinaan toiminut professori Anna-Liisa Hartikainen.

EljaHerva

Iltajuhla toi yhteen ensimmäisellä lääke-tieteen vuosikurssilla vuonna 1960 opin-not aloittaneet ja sittemmin valmistuneet ja uran Oulussa tehneet Elja Hervan (vas.) ja Reijo Lahden. Juhlaan osallistui myös Aune Lahti. Elja Herva arveli nau-rahtaen tulleensa vanhaksi ja siksi muis-televansa mielellään menneitä yhdessä entisten opiskelukavereiden kanssa.

SatuKoskelajaJanneKeränen

Lääketieteellisen killan puheenjohtaja Satu Koskela oli tyytyväinen, että iltajuh-la saatiin järjestettyä aktiivisen talkoo-väen voimin. Järjestelyihin osallistui kaik-kiaan noin 200 talkoolaista ja se kertoo omaa kieltään yhteisöllisestä ajattelusta. Myös killan isäntä Janne Keränen kiitti porukassa piilevää yhteishenkeä. ”Mah-tavinta on se, että täällä ei ihmistä unoh-deta. Valmistuneisiin halutaan olla sään-nöllisesti yhteydessä”, hän sanoi. Keräsen sydän on Oulu-Kainuu -akselilla ja sille alueelle hän aikoo työllistyä.

24 aktuumi 5/2010

VarainhanKinta VAUhDITTUI TOISENA VUOTENAAN

henkilöt mukaan haasteilla

Lopuillaan oleva syyskausi on tuonut usei-ta merkittäviä suurlahjoituksia elinkeinoelä-mältä ja muilta toimijoilta. Samalla on kam-panjaa kiritetty innostamalla mukaan Ka-levan lahjoittamalla mainoskampanjalla ja yksityishenkilöiden haastekampanjalla yhä useampia henkilölahjoittajia. marraskuun lopulla heitä oli kertynyt yli 600. Yksityis-henkilöitä saatujen lahjoitusten yhteissum-ma oli kohonnut jo 445 000 euroon.

Varainhankintapäällikkö Seppo heik-kilä muistuttaa, että Oulun yliopisto, ku-ten muutkin yliopistot Suomessa, on käyn-nistänyt varainhankintansa viimeisten 2–3 vuoden aikana. ”Nyt ollaan luomassa uut-ta kulttuuria Suomeen. Yliopistojen varain-hankinta on ollut Yhdysvalloissa maan tapa

Yliopistot aloittivat yksityisten lah-joitusten keräämisen toimintansa kehittämisen rahoittamiseksi pa-ri vuotta sitten. Lähtötilanne ei

ollut helppo: varainhankinta oli täysin uut-ta toimintaa ja Suomesta puuttui monissa maissa pitkään rakennettu lahjoituskulttuuri.

Oulun yliopiston Yhteinen yliopisto -kampanjan eteneminen ja tulokset osoitta-vat, että varainhankinta on yhä tunnetum-paa ja lahjoitusten määrä kasvamassa. Kun ensimmäisenä kampanjavuonna päästiin 2,7 miljoonaan euroon, on varainhankinta ku-luvana vuonna vauhdittunut niin, että lah-joitukset Oulun yliopistorahastoon nouse-vat marraskuun loppuun mennessä jo 8,3 miljoonaan euroon. Kun koossa nyt olevaan keräystulokseen lisätään valtion lupaama 2,5-kertainen vastinrahoitus, on yliopisto-rahaston pääoma nousemassa 25,2 miljoo-naan euroon.

Yliopisto tähtää viisaaseen sijoittamiseenOulun yliopisto tähtää yliopistorahaston pääomalla maltilliseen ja viisaaseen noin vii-den prosentin tuottoon vuodessa. Tuotolla voidaan palkata huippututkijoita tai lupaa-via nuoria tutkijoita tai hankkia ajanmukaisia uusia tutkimuslaitteistoja. Tuottoa voidaan käyttää myös kehittämis- ja tutkimushank-keiden osarahoituksena.

Yliopiston rehtori Lauri Lajunen muistut-taa, että yliopistorahaston tuotot tuovat yli-opistolle täysin uutta liikkumavaraa, kun pe-rustoiminta rahoitetaan jatkossakin valtion budjettirahoituksella. ”Lahjoitusten tuotol-la tuetaan uusia tieteellisiä avauksia, huippu-tutkimusta ja yliopiston neljää painoalaa ja kehittämisaloja. Tuotot ovat täysin uusia re-sursseja käytettäväksi yliopiston tutkimuk-sen laadun kohottamiseen”, hän sanoo.

jo vuosisatoja. Eurooppaan yliopistojen va-rainhankinta rantautui ensimmäisenä Eng-lannissa, missä se laajentui lähes kaikkien yli-opistojen pysyväksi toiminnaksi 2000-luvun alkupuoliskolla.”

Oulun yliopiston varainhankinta aloitet-tiin kampanjalla maaliskuussa 2009. ”Jo näin lyhyen ajan kuluessa on kyetty luomaan ai-van uutta lahjoituskulttuuria ja voitu kohot-taa suuren yleisön tietoisuutta Oulun yli-opiston vaikuttavuudesta tavallisten kan-salaisten arkeen ja panoksesta elinkeino-elämän ja muun yhteiskunnan kehitykseen. Kuluvan syksyn aikana on voitu myös kirjata merkkejä orastavasta kansanliikkeestä Ou-lun yliopiston hyväksi. Jatkossa varainhan-kinnasta on tarkoitus luoda yliopiston py-syvää ja jokapäiväistä toimintaa”, kuvaa va-rainhankintapäällikkö heikkilä. �

� Kun yliopistojen lahjoituskulttuuri vahvistuu, vauhdittuu myös

varainhankinta. Oulun yliopiston saamien lahjoitusten tuotolla

tuetaan uusia tieteellisiä avauksia.

25

Kehittäjän lahjoitus kehittäjälleOulun yliopisto on kiistatta toiminut alu-eensa kehityksen veturina, joten on mo-nesta näkökulmasta perusteltua osallistua sen varainhankintaan, mietti Pohjois-Poh-janmaan liiton maakuntajohtaja Pauli har-ju tehdessään syyskuussa yli 13 000 euron henkilökohtaisen lahjoituksen yliopiston va-rainhankintaan. Varat kertyivät hänen pyy-dettyään ohjaamaan 50-vuotismerkkipäi-väänsä 9. syyskuuta liittyneet huomionosoi-tukset lahjoitusta varten perustetulle tilille.

Pauli harju näkee yliopiston alueellisen

Syyskauden 2010 huomattavia lahjoituksia

� Nokia Oyj: 1 800 000

� Tekniikan edistämissäätiö: 400 000

� metsäliitto-konserni: 250 000

� Outotec Oyj: 150 000

� Liikesivistysrahasto: 150 000

� Kesko Oyj: 100 000

� Säästöpankki Optia: 100 000

� Yksityisyrittäjäin Säätiö: 100 000

� Thelma mäkikyrön säätiö: 100 000

� UPm-Kymmene Oyj: 100 000

� Wetteri Yhtiöt Oy: 100 000

Valtion vastinrahoituksen ja verovapauden määräaika jatkuuValtio maksaa 2,5-kertaisen vastinrahan yli-opistorahastoon saatujen yksityisten lah-joitusten päälle. maan hallitus on päättänyt jatkaa vastinrahoitusohjelmaa 30. kesäkuu-ta 2011 saakka. hallitus päätti vastinrahan maksamisen jatkoajasta käsitellessään vuo-den 2011 talousarvioesitystä. Perusteina olivat muun muassa vasta kehittymässä ole-va yliopistojen lahjoituskulttuuri ja varain-hankinnan kampanjoinnin osuminen talou-delliseen taantumaan.

Alun perin vastinrahoitukseen oikeutta-van varainhankinta-ajan oli määrä päättyä kuluvan vuoden lopussa. Valtio kuitenkin maksaa ensimmäisen kerran vastinrahaa sii-hen mennessä kertyneille lahjoituksille heti vuoden 2011 alussa.

myös yliopistoille tehdyistä lahjoituksista myönnettävän verovähennysoikeuden mää-räaika jatkuu: verovähennyksen voi tehdä myös vuoden 2011 aikana annetuista lahjoi-tuksista. Sekä yksityishenkilöllä että yrityksellä on verovähennysoikeus vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron lahjoituksesta.

VarainhanKinta VAUhDITTUI TOISENA VUOTENAAN

Maakuntajohtaja Pauli Harju lahjoitti merkkipäivänsä huomionosoitukset Oulun yliopistolle.

vaikutuksen liittyvän hyvin läheisesti omiin työtehtäviinsä maakuntaliiton johdossa, kun perustehtävänä on eri välineillä viedä eteenpäin alueen kehitystä. myös yliopis-ton varainhankintaan tällä hetkellä kertyvi-en rahojen vipuvaikutus valtion osoittaessa yliopistolle niitä vastaavan rahan 2,5-kertai-sena on harjun mukaan sukua maakunta-liiton hallinnoimalle EU-rahoitukselle, johon eri toimijat osallistuvat omilla osuuksillaan.

”Yliopistouudistuksen tavoitteena on lisä-tä yliopiston autonomiaa, mutta toivon, että se ei tarkoita, että yliopisto elää irrallaan juu-ristaan. Alueelliseksi yliopistoksi perustettu Oulun yliopisto on noussut maailmansarjaan ja kilpailee kansainvälisesti. Vastaavalla tavalla kilpailevat myös alueet. Toivon, että alueen ja yliopiston edut voidaan soveltuvin osin synk-ronoida keskenään”, harju sanoo.

Pauli harju on yliopiston varainhankinnan valtuuskunnan ja sen johtoryhmän jäsen ja tuntee kampanjasuunnitelman ja rytmityk-sen. ”Tiesin, että syyskaudeksi oli tulos-sa loppukiri vauhdittamalla yleisökeräystä. Ajattelin voivani lahjoituksellani antaa myös esimerkkiä ja osoittaa yhden tavan kerä-tä varoja.” Lahjoituksina kertyvien varojen tuotolla hän toivoo haettavan yliopiston toimintaan voimaa pidemmällä tähtäimellä.

Maarit M

äättä

Lahjoituksen voi tehdä varain-hankinnan verkkosivuilla verkkopankkien kautta:

www.oulu.fi/varainhankinta

20 euron lahjoituksen voi tehdä myös helposti soittamalla numeroon 0600 14020.

Lahjoitussumma (20,12 euroa) veloitetaan puhelinlaskussa.

Tue Pohjois-Suomen yliopistoa – osallistu

Oulun yliopiston varainhankintaan

Nordea 171830-1813

Sampo Pankki 891997-10000955

Oulun Osuuspankki 574140-245683

Lahjoituksen voi tehdä maksamalla summan tilille:

26 aktuumi 5/2010

l y h y e t

Juha Sarkkinen

Suomesta halutaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edelläkävijämaa. Kuitenkin oppi-laiden tietotekninen osaaminen keskittyy tällä hetkellä lähinnä sosiaalisen median viihdekäyt-töön. Sähköisiä oppimateriaale-ja käytetään edelleen suhteelli-sen vähän, kuvaa lähtötilannetta opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä.

Työryhmän mukaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämi-sellä opetuksessa on myönteisiä vaikutuksia opetuksen laatuun sekä oppilaiden ja opettajien työmotivaatioon. Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisessä tulisikin panostaa tulevina vuosi-

maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön alai-set tutkimuslaitokset ovat sopi-neet alueellisen yhteistyön tii-vistämisestä Oulussa. Osa lai-toksista muuttaa Oulun yliopis-ton kampukselle yhteisiin tiloi-hin syksyn 2011 aikana.

Ympäristötaloksi nimettyyn rakennukseen siirtyvät maa- ja elintarviketalouden tutkimus-keskus mTT, riista- ja kalata-louden tutkimuslaitos rKTL ja Suomen ympäristökeskus SY-KE. Suunnitelmissa on varau-

Tiede sekä instituutiona että nimettyi-nä organisaatioina nauttii suomalaisten suurta luottamusta. maamme tieteen ja tutkimuksen tasoa pidetään hyvänä, il-menee tuoreesta Tiedebarometri 2010 -tutkimuksesta.

Useampi kuin kolme neljästä pi-tää kiinnostavina aiheina ympäristöä ja luontoa. Kakkossijalta suomalaisten mie-lenkiinnon kohteena löytyvät yhteiskun-nalliset asiat.

Seitsemän kymmenestä (71 %) il-moittaa seuraavansa lääketiedettä ja erityisesti uusien lääkkeiden ja hoito-muotojen kehitystä. Kiinnostuksen koh-teina kärkeen sijoittuvat myös tieteen kehitys yleensä sekä ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto (66 %). Astetta vähäisempi huomio kohdistuu historian- ja kulttuurintutkimukseen (49 %), tieto-tekniikkaan (46 %) sekä geenitutkimuk-seen ja bioteknologiaan (43 %). Vähiten kiinnostava tieteenala vertailussa olleis-ta aloista on avaruustutkimus (33 %).

Enemmistö (57 %) tutkimukseen vas-

tanneista ilmoittaa seuraavansa kiinnos-tuksella tiedettä, tutkimusta ja teknolo-giaa koskevia asioita.

Tiedettä ja tutkimusta koskevat insti-tuutiot tai organisaatiot nauttivat suoma-laisten suurta luottamusta. Tiedeorgani-saatioista korkeimmalle kipuavat yliopis-tot ja korkeakoulut, jotka saavat osak-seen lähes yhtä paljon luottamusta kuin puolustusvoimat. Viime mainitun ohi ver-tailussa menee ainoastaan poliisi.

Tieteen tiedotus ry:n tilaamassa tut-kimuksessa selvitettiin myös, miten suo-malaiset tuntevat tieteenharjoittajia ja Suomen tieteen saavutuksia. merkit-täväksi tieteenharjoittajaksi nimetään useimmin akateemikko Leena Pelto-nen-Palotie, joka kuoli keväällä. Vahvak-si kakkoseksi kohoaa Esko Valtaoja ja kolmanneksi Linus Torvalds.

Laajimmin tunnistettu tieteemme saa-vutus on AIV-rehu (yhteensä 214 mai-nintaa). Toiseksi sijoittuvat geenitutki-mus ja -teknologia. Kolmannesta sijasta kisaavat ksylitoli ja kännykkä.

tiede nauttii suomalaisten suurta luottamusta

duttu siihen, että myös met-säntutkimuslaitos voi tulevai-suudessa muuttaa samoihin tiloihin. myös Elintarviketur-vallisuusvirasto Evira muuttaa samalle kampukselle, mutta hieman erilleen johtuen laitok-sen erityistarpeista.

Ympäristötalossa toimii jo nyt Thule-instituutti, joka on Oulun yliopiston ympäristötutkimuk-sen tutkimuskeskus.

Tutkimuslaitosten yhteisinä tutkimuksen painopisteinä ovat luonnon monimuotoisuus, vesi-

Ympäristötutkijat yhteen

na koulujen ja oppilaitosten tie-toteknisten laitteiden, ohjelmis-tojen ja verkkoyhteyksien kehit-tämiseen kaikilla koulutusasteil-la. Työryhmä ehdottaa, että va-rustaminen aloitetaan lukioista.

Viimeistään perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistu-essa koulujen työkirjat ja opet-tajan oppaat on laadittava vuo-rovaikutteisiksi sähköisiksi oppi-materiaaleiksi.

Opetushenkilöstön osaami-sen varmistaminen on työryh-män mielestä tärkeää. Vuoteen 2016 mennessä jokaisella ope-tustyötä tekevällä tulisi olla tar-vittavat tieto- ja viestintätekni-set laitteet käytössään.

Koulutuksen tietoyhteiskunta-valmiuksissa parannettavaa

ja maaekosysteemien vuoro-vaikutusten tutkimus sekä laa-jemmin luonnonvarojen kestä-vään käyttöön liittyvä tutkimus. Toiminnan tiivistäminen tähtää tieteen, sektoritutkimuksen ja

elinkeinoelämän yhteistyön ke-hittämiseen.

Uuteen luonnonvara- ja ym-päristöalan keskittymään tulee sijoittumaan arviolta 110–150 henkilöä.

Petri Ovaskainen

27

l y h y e tPlugi/Tim

o Saloranta

Oulun yliopistoon on pe-rustettu Autoalan Ammat-tikoulutuksen Edistämissää-tiön tuella maamme toinen autoprofessuuri. Tavoittee-na on vahvistaa auto-, työ-kone- ja kuljetustekniikan diplomi-insinöörikoulutusta ja tutkimustoimintaa maas-samme. Alan koulutusta ja tutkimusta on Oulun lisäksi tarjolla vain Aalto yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa (TKK) Espoossa, jonne pe-rustettiin alan ensimmäinen professuuri.

Oulussa tutkimustyö pai-nottuu raskaiden ajoneu-voyhdistelmien, maasto-ajoneuvojen, junakaluston, liikkuvien työkoneiden ja polttomoottoreiden alaan. TKK:ssa tutkimus keskittyy autoihin, työkoneisiin, kisko-kalustoon, sähköiseen voi-mansiirtoon ja rengastutki-mukseen.

Auto- ja työkoneteknii-kan professuurin tehtävää hoitamaan on kutsuttu TkT

matti raumanille taitajanpalkintoTeknillisten Tieteiden Akatemia on myöntänyt Oulun yliopis-ton biologian laitoksen tutki-musteknikko matti raumanille vuoden 2010 Taitajanpalkinnon tunnustuksena ansioista teknilli-seen tutkimustoimintaan ja ke-hitystyöhön liittyvästä arvok-kaasta ja ammattitaitoa edellyt-tävästä työsuorituksesta.

57-vuotias matti rauman on taitava ja innovatiivinen tutki-muslaitteiden kehittäjä ja ra-kentaja. rauman on ollut kes-keinen toimija Oulun yliopiston biologian laitoksen olosuhde-huoneiden suunnittelu- ja ra-kentamistyössä ja uudistanut 1980-luvulta peräisin olevan ohjausjärjestelmän ja jäähdy-tyslaitteiston nykyvaatimusten mukaiseksi.

arvo naukkariselle ragnar hult -mitaliProfessori emeritus Arvo Nauk-karinen on saanut Suomen maantieteellisen seuran ragnar hult -mitalin. Tunnustus myön-netään ansiokkaasta maantie-teen tutkimuksen ja opetuksen hyväksi tehdystä työstä.

Arvo Naukkarinen on Oulun yliopiston maantieteen laitoksen pitkäaikainen professori ja johta-ja. hän mm. käynnisti suunnitte-lumaantieteen ja paikkatietoalan opetuksen laitoksessa.

Dosentti ragnar hult oli suo-malaisen maantieteen uranuur-taja 1800-luvun lopulla. hän pe-rusti Suomen maantieteellisen Yhdistyksen vuonna 1887, toimi ansiokkaasti sen piirissä ja edisti maantieteen tutkimusta ja ope-tusta yliopistossa tehden sitä tun-netuksi myös suurelle yleisölle.

rakennustekopalkinto työkoneautomaatiollePohjois-Suomen paras rakennusteko 2010 on myönnetty Ou-lun yliopiston rakentamisteknologian tutkimusryhmälle ja Des-tia Oy:lle työkoneautomaation kehittämisestä ja käyttöönotos-ta Kemin ohitustien rakennusprojektissa.

rakentamisteknologian tutkimusryhmä on tutkimustoimin-nallaan luonut perustaa rakentamisen ICT-sovellusten kehittä-miseen ja käyttöönottoon. Tutkimusohjelma on myös lähentä-nyt Oulun yliopiston tutkijoita kansallisiin ja kansainvälisiin tie-deyhteisöihin ja yrityksiin, todetaan palkinnon perusteluissa.

seppänen martti ahtisaari instituutin johtoonOulun yliopiston martti Ahti-saari Instituutin johtajaksi on ni-mitetty 1.10.2010 alkaen pro-fessori Veikko Seppänen Ou-lusta. Professori Seppänen on kauppatieteiden tohtori ja tek-niikan tohtori sekä ohjelmisto-tekniikan ja markkinoinnin do-sentti. hän on toiminut aiem-min VTT:llä, viimeksi tutkimus-professorina sekä Elektrobit -konsernissa useissa erilaisissa liikkeenjohdon ja teknologiajoh-tamisen tehtävissä. Oulun yli-opistossa hän on hoitanut mm. ohjelmistoliiketoiminnan osa-ai-kaista professuuria.

Instituutin tutkimustoiminta keskittyy kansainvälisillä markki-noilla toimivien yritysten kasvun ja kehittymisen haasteisiin se-kä kansainvälisten energiamark-kinoiden toimintaan. Instituut-ti kouluttaa pohjoissuomalaisten osaajien lisäksi kehittyvien talo-uksien ja kehitysmaiden liikkeen-johtoa ja talousasiantuntijoita.

liikennehäiriöiden syitä Lii-kenneviraston ratahallinto-keskuksen toimeksiannosta.

Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan koulutus ja tutkimus toteutetaan yh-teistyössä Oulun ammatti-korkeakoulun ja TKK:n kans-sa. Konetekniikan ohella toi-minnassa hyödynnetään yli-opiston monitieteisyyttä, erityisesti prosessi- ja ympä-ristötekniikan, sähköteknii-kan ja pohjoisuustutkimuk-sen vahvaa osaamista.

Rakennusteko 2010 -palkinnon ottivat vastaan, vasemmal-ta Jari Palviainen, Destia Oy; Rauno Heikkilä, Oulun yli-opisto; Timo Aho, Oulun yliopisto ja Vilho Lantto, Oulun yliopisto.

mauri haataja. Tehtävä sijoit-tuu Oulun yliopiston konetek-niikan osaston auto- ja työkone-tekniikan opintosuuntaan, josta on valmistunut vuodesta 2003 lähtien yhteensä 20 diplomi-in-sinööriä.

Tähän mennessä tehdyt dip-lomityöt ovat liittyneet mm. te-lamaastoajoneuvojen ja raskaan kaluston ajoneuvotekniikan se-kä polttomoottoritekniikan ja sähköajoneuvojen kehittämis-tarpeisiin. Tällä hetkellä selvi-tetään lisäksi mm. junakaluston

raskaiden ajoneuvojen tutkimus vahvistuu

Seppo Rajaniemi

28 aktuumi 5/2010

v ä i t ö k s e t

oulun yliopiston väitökset 1.10.2010–3.12.2010

Lääketieteellinen tiedekunta

LääketiedeLL Päivikki Tanskasen 1.10.2010 tarkastetussa psykiatrian alan väitöskir-jatutkimuksessa selvitettiin ennenaikai-sen syntymän ja pienen syntymäpainon vaikutusta aikuisiän aivorakenteisiin ja suoriutumiseen kognitiivisissa testeissä sekä koulutustasoon ja työllistymiseen. Päivikki Tanskanen on syntynyt Varkau-dessa 1966 ja valmistunut ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta 1985.

LL Pekka Jartin 15.10.2010 tarkas-tettu radiologian alan väitöstutkimus osoittaa tietokonekerroskuvauksen säi-lyttäneen asemansa aivojen äkillisen lu-kinkalvonalaisen vuodon diagnostiikas-sa. Pekka Jartti on syntynyt Haukipu-taalla 1958 ja valmistunut ylioppilaaksi Merikosken lukiosta 1978.

TTM Riikka Aholan 22.10.2010 tarkastetun lääketieteen tekniikan alan väitöstutkimuksen mukaan lyhyt 15 mi-nuutin mittainen 50 hyppyä sisältävä oh-jelma työpaikalla taukojen aikana kol-mesti viikossa ehkäisee reisiluun kau-lan luukatoa. Riikka Ahola on syntynyt Haapajärvellä 1982 ja valmistunut yliop-pilaaksi Haapajärven lukiosta 2001.

FM Aino Rantalan 22.10.2010 tar-kastetussa lääketieteellisen mikrobiolo-gian alan väitöstutkimuksessa havaittiin, että alttius hengitystieinfektioille selittyy osittain ihmisen puolustuskykyä säätele-vien geenien avulla. Aino Rantala on syn-tynyt Savukoskella 1983 ja valmistunut ylioppilaaksi Savukosken lukiosta 2002.

LL Johanna Krügerin 29.10.2010 tarkastetussa neurologian alan väitös-työssä tutkittiin alle 65-vuotiaana alka-van Alzheimerin taudin ja otsa-ohimo-lohkorappeumien geneettisiä taustoja. Johanna Krüger on syntynyt Kokkolassa 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Kok-kolan Kiviniityn lukiosta 1994.

LK Anu-Helmi Luukkosen 29.10. 2010 tarkastettu psykiatrian alan väitös-tutkimus osoittaa, että kiusaaminen ja kiusatuksi joutuminen ovat nuorilla yh-teydessä mielenterveyshäiriöihin ja it-semurhayrityksiin. Anu-Helmi Luuk-konen on syntynyt Kuusamossa 1986 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 2005.

LL, erikoislääkäri Ville Saarelan 12.11.2010 tarkastetussa silmätautien alan väitöstutkimuksessa kehitettiin uu-

si mittausmenetelmä glaukooman seu-rantaan. Ville Saarela on syntynyt Ou-lussa 1972 ja valmistunut ylioppilaaksi Laanilan lukiosta 1991.

LL Urpo Kinnusen 19.11.2010 tar-kastetussa lääketieteen alan väitöstutki-muksessa selvitettiin solusalpaajien vai-kutusta veriviljelytuloksiin ja verrattiin vanhaa ns. manuaalista veriviljelymene-telmää nykyaikaiseen automatisoituun veriviljelymenetelmään todeten, että solusalpaajat eivät juuri estä taudinaihe-uttajien kasvua akuuttia myeloista leu-kemiaa sairastavien aikuispotilaiden ve-ressä. Urpo Kinnunen on syntynyt Ilo-mantsissa 1960 ja valmistunut ylioppi-laaksi Ilomantsin lukiosta 1979.

M.Sc. Khaled Abassin 26.11.2010 tarkastetussa farmakologian ja toksiko-logian alan väitöskirjatyössä kehitettiin tuholaistorjunta-aineiden ja yleensä ke-mikaalien riskinarvioinnin avuksi tie-teellinen ”työkalupakki”, jolla luodaan ihmisaltistumisen arviointiin sovellet-tavaa tietoa. Khaled Abass on syntynyt Alexandriassa Egyptissä 1975.

LL Minna Jääskeläisen 26.11.2010 tarkastetun lääketieteen alan väitöstut-kimuksen tuloksena saatiin uutta tietoa munasarjan fysiologiasta, erityisesti oh-jelmoitua solukuolemaa säätelevistä te-kijöistä. Minna Jääskeläinen on synty-nyt Oulussa 1981 ja valmistunut yliop-pilaaksi Kastellin lukiosta 2000.

LL Merja Hurskaisen 3.12.2010 tarkastetussa lääketieteellisen bioke-mian ja molekyylibiologian alan väitös-kirjatyössä tutkittiin kollageenien XV ja XVIII merkitystä silmän verkkokal-von verisuonituksen kehittymiselle sekä kollageeni XV:n ja laminiini α4:n mer-kitystä ääreishermon kehittymiselle ja toiminnalle. Merja Hurskainen on syn-tynyt Oulussa 1976 ja valmistunut yli-oppilaaksi Pudasjärven lukiosta 1995.

LL Karolina Rasin 3.12.2010 tar-kastetussa lääketieteen alan väitöskirja-tutkimuksessa esitetään, että kollageeni XV olisi mahdollinen uusi ehdokasgee-ni kardiomyopatian taustalla. Karoliina Rasi on syntynyt Tukholmassa 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Haaparannan Tornedalsskolanista 2000.

HammaslääketiedeHLL Pauliina Hietasalon 19.11. 2010 tarkastettu sosiaalihammaslääketieteen alan väitöstutkimus osoittaa lasten al-kuvaiheen kariesvaurioiden hoidon voi-van vähentää hoitokustannuksia ja lisää-vän suunterveyttä. Pauliina Hietasalo on syntynyt Porissa 1963 ja valmistunut ylioppilaaksi Porin Kuninkaanhaan luki-osta 1981.

HLL Kaja Leskisen 26.11.2010 tar-kastettu hammaslääketieteen alan väi-töstutkimus kertoo hampaiden pinnoit-tamisen ehkäisevän reikiintymistä kor-kean kariesriskin lapsilla. Kaja Leski-nen on syntynyt Kuressaaressa Virossa 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi Tartu Kunstigümnaasiumista 1989.

TerveystieteetTTM Paula Ojan 1.10.2010 tarkaste-tun terveyshallintotieteen alan väitös-tutkimuksen mukaan sairaalalaboratori-on asiakkailta saadulla tiedolla on mer-kitystä palvelun laadun parantamisessa vain, jos tieto käsitellään asianmukai-sesti ja tarpeellisiksi katsotut toimenpi-teet toteutetaan. Paula Oja on syntynyt Kärsämäellä 1959 ja valmistunut yliop-pilaaksi Pyhäjärven lukiosta 1979.

THM Maija Alahuhdan 3.12.2010 tarkastetun hoitotieteen alan väitöstut-kimuksen tietoja voidaan käyttää kehi-tettäessä tyypin 2 diabeteksen riskiryh-miin kuuluvien henkilöiden ohjauksen sisältöä ja menetelmiä. Maija Alahuhta on syntynyt Ähtärissä 1953 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Ähtärin lukiosta 1974.

Luonnontieteellinen tiedekuntaDI Antti Siirtolan 8.10.2010 tarkas-tetussa tietojenkäsittelytieteen alan väi-töstutkimuksessa kehitettiin uusi ta-pa kuvata ja analysoida parametroituja järjestelmiä. Antti Siirtola on syntynyt Oulaisissa 1978 ja valmistunut ylioppi-laaksi Oulaisten lukiosta 1997.

Doctor of Philosophy Anthony Van-cen väitöskirja Why do employees vio-late is security policies? Insights from multiple theoretical perspectives tarkas-tettiin 22.10.2010.

FM Indrek Vurmin 22.10.2010 tar-kastetussa tähtitieteen alan väitöskirja-työssä kehitettiin uusi tietokoneohjel-misto hiukkas-fotoni vuorovaikutusten mallintamiseen relativistisissa plasmois-sa, millä pystytään tarkasti simuloimaan spektrejä hyvin laajalla energia-alueella. Indrek Vurm on syntynyt Virossa 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Tallinnan Reaalkoolista 1996.

FL Topi Kallisen 29.10.2010 tarkas-tetussa tietojenkäsittelytieteen alan väi-töskirjatyössä kehitettiin nopea ja edul-linen yhteistyömalli automaatioasian-tuntijan (integraattorin) ja tarvitsijan välille. Topi Kallinen on syntynyt Juu-assa 1948 ja valmistunut ylioppilaaksi Kuopion yhteislyseosta 1969.

FM Katja Karppisen 29.10.2010 tarkastettu kasvifysiologian alan väitös-kirjatutkimus antaa uutta tietoa hype-risiinien ja hyperforiinien biosynteesis-

29

v ä i t ö k s e t

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/ julkaisutoiminta/acta/

tä mäkikuismassa, mitä on mahdollista tulevaisuudessa hyödyntää mm. uusien bioteknisten tuotantomenetelmien ke-hittämisessä näille kysytyille lääkeai-neille. Katja Karppinen on syntynyt Ou-lussa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Pateniemen lukiosta 1998.

FL Mikko Junttilan 5.11.2010 tar-kastetussa orgaanisen kemian alan väi-töstutkimuksessa selvitettiin, mitä Sharplessin asymmetrisen dihydroksy-lointireaktion eri vaiheissa tapahtuu. Mikko Junttila on syntynyt Raahessa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Salois-ten lukiosta 1989.

FM Pauliina Louhen 5.11.2010 tarkastettu akvaattisen ekologian alan väitöstutkimus osoittaa, että nykyisil-lä kunnostusohjelmilla ei ole kyetty palauttamaan lohikalojen luonnollista elinkiertoa vesistöissä tai kasvattamaan purovesien lajistollista monimuotoisuut-ta. Pauliina Louhi on syntynyt Jalasjär-vellä 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Jalasjärven lukiosta 1994.

FM Juuso Olkkosen 12.11.2010 tarkastetussa fysiikan alan väitöstyössä havainnollistetaan Maxwellin yhtälöi-hin perustuvien laskennallisten malli-en avulla, että valon kulkua ultrapieni-en apertuurien lävitse voidaan tehostaa huomattavasti. Juuso Olkkonen on syn-tynyt 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Kuopion Klassillisesta lukiosta 1997.

FL Tuula Ripatin 13.11.2010 tarkas-tettu matematiikan alan väitöstutkimus käsitteli fraktaalien leikkauksen ulottu-vuutta. Tuula Ripatti on syntynyt Hei-nolassa 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Heinolan Lyseonmäen lukiosta 1999.

teknillinen tiedekuntaDI Mirja Väänäsen 16.10.2010 tar-kastetun tuotantotalouden alan väitös-tutkimuksen mukaan yritysten tulisi pa-nostaa viestinnän suunnitteluun sekä sii-hen, että tietojärjestelmät tukevat pro-jekteissa työskentelevien työtä ja viestin-tätarpeita. Mirja Väänänen on syntynyt Porvoossa 1979 ja valmistunut ylioppi-laaksi Haukiputaan lukiosta 1998.

DI Esa Korhosen 22.10.2010 tar-kastetussa elektroniikan alan väitöstut-kimuksessa suunniteltiin mikropiiriloh-ko, joka tuottaa riittävän tarkan poik-keutusjännitteen 12-bittisten muunti-mien testaukseen. Esa Korhonen on syn-tynyt Lapinlahdella 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Lapinlahden lukiosta 1999.

M. Sc. Vamsi Krishna Palukurun 5.11.2010 tarkastetun sähkö- ja infor-maatiotekniikan alan väitöstutkimuksen tuloksena saadun tiedon ansiosta voi-daan tulevaisuudessa integroida mukau-

tuva kommunikaatiojärjestelmä yhdelle ainoalle mikropiirille, mistä voi muo-dostua läpimurto mikroelektroniikan kehityksessä. Vamsi Palukuru on synty-nyt Baddipudissa Intiassa 1979.

DI Ensio Saarenpään 11.11.2010 tarkastettu tuotantotalouden alan väi-töstutkimus osoitti, että rakentamis-määräysten laatunäkökulma poikke-si teoriatarkastelun perusteella esille nousseista rakentamisen hyvän laadun tavoitteista. Ensio Saarenpää on synty-nyt Sodankylässä 1945.

FM, TkL Johanna Vartiaisen 19.11.2010 tarkastetussa tietoliikenteen alan väitöskirjatyössä tutkittiin erilaisia peräkkäisten keskiarvojen (CME) me-netelmään perustuvia keskittyneen sig-naalin ilmaisu- ja vaimennusmenetel-miä. Johanna Vartiainen on syntynyt Kuopiossa 1972 ja valmistunut ylioppi-laaksi Nilsiän lukiosta 1991.

DI Sanna Taskilan 26.11.2010 tar-kastetussa bioprosessitekniikan alan väi-töstutkimuksessa on tutkittu mahdolli-suuksia nopeuttaa elintarvikkeita pilaa-vien bakteerien havaitsemista teollisuu-dessa lyhentämällä bakteerien esirikas-tukseen tarvittavaa aikaa. Sanna Taskila on syntynyt Inarissa 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Ivalon lukiosta 1996.

TkL Olli Nousiaisen 3.12.2010 tar-kastetussa materiaalitekniikan alan väi-töstyössä kehitettiin uudenlainen lyijy-tön BGA-liitos, jonka suurten lämpöti-lavaihteluiden aiheuttama termomekaa-nisen rasituksen kesto on parempi kuin vastaavilla lyijyä sisältävillä juoteliitok-silla. Olli Nousiainen on syntynyt Ou-lussa 1966 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1985.

TkL Jaana Sorvarin 3.12.2010 tar-kastettu ympäristötekniikan alaan kuulu-va väitöskirja käsittelee riskinarvioinnin ja monikriteerianalyysin käyttöä pilaantu-neiden maa-alueiden riskien hallintaa kos-kevan päätöksenteon tukena. Jaana Sorva-ri on syntynyt Helsingissä 1961 ja valmis-tunut ylioppilaaksi Vantaan lukiosta 1980.

taloustieteiden tiedekuntaKTM Annu Ristolan 26.11.2010 tar-kastetusta markkinoinnin alan väitös-tutkimuksesta ilmenee, että mobiili-palvelun hyödyllisyys, käyttöön liitty-vät asenteet ja luottamus palveluntarjo-ajaan vaikuttavat positiivisesti käyttöai-komukseen. Annu Ristola on syntynyt Nastolassa 1978 ja valmistunut ylioppi-laaksi Merikosken lukiosta 1997.

Kasvatustieteiden tiedekuntaKM Pauliina Raution 4.11.2010 tar-kastetussa kasvatustieteen alan väitös-

kirjatutkimuksessa todetaan, että vas-toin varsin yleisiä kehotuksia paeta ar-kea, sen kohtaaminen voi olla yhtä lailla virkistävää ja levollista. Pauliina Rautio on syntynyt Raahessa 1977 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Raahen lukiosta 1996.

KM Hanna Järvenojan 5.11.2010 tarkastetun kasvatustieteen alan väitös-tutkimuksen tulosten perusteella yksi-löllisen säätelyn lisäksi yhteisöllisen op-pimisen tilanteissa ryhmän jäsenet voi-vat myös yhdessä kontrolloida sosio-emotionaalisia haasteita, mikä saattaa olla yksi avaintekijä onnistuneelle yh-teisölliselle oppimiselle ja työskentelyl-le. Hanna Järvenoja on syntynyt Turussa 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Kau-havan lukiosta 1995.

KM Anssi-Pekka Uddin 19.11.2010 tarkastettu kasvatustieteen alan väitöstut-kimus antaa uutta tietoa opettajankoulu-tuksen pedagogiikan ajanmukaisuudes-ta, ongelmista ja kyvystä kouluttaa päte-viä opettajia ja esittää konkreettisia kehit-tämistoimenpiteitä. Anssi-Pekka Udd on syntynyt Pielavedellä 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Pielaveden lukiosta 1996.

humanistinen tiedekuntaFM Marko Hautalan 16.10.2010 tar-kastettu Suomen ja Skandinavian histo-rian alan väitöstutkimus käsitteli rah-vaanrakastaja, agitaattori, epäkirjailija Algoth Untolan (1868–1918) poliittis-ta elämää. Marko Hautala on syntynyt Torniossa 1971 ja valmistunut ylioppi-laaksi Putaan lukiosta 1990.

MA Ilksoy Aslimin 22.11.2010 tar-kastettu historian alan väitöskirjatut-kimus perustuu alkuperäisten amerik-kalaislähteitten analyysiin, osoittaen kuinka Yhdysvaltain ulkopolitiikan ta-voitteena oli rauhoittaa ja jopa ratkais-ta Kyproksen konflikti 1960–74, koska se uhkasi pahimmillaan johtaa Kreikan ja Turkin sotaan, ja sitä kautta koko Na-ton kaakkoissiiven romahtamiseen. Ilks-oy Aslim on syntynyt Nikosiassa 1959 ja valmistunut ylioppilaaksi 1977.

FM Sanna Lipkinin 27.11.2010 tar-kastetun arkeologian alan väitöskirja-tutkimuksen mukaan tekstiilien valmis-tuksella oli tärkeä sosiaalinen ja talou-dellinen merkitys antiikin Keski-Italias-sa. Sanna Lipkin on syntynyt Kajaanissa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun normaalikoulun lukiosta 1999.

30 aktuumi 5/2010

k a r v o n e n

� Timo Soinin johtamien perussuomalais-ten kannatuksen nousu gallupeissa on ollut hurjaa. mikä selittää Soinin suosion? mihin tarpeisiin hän vetoaa?

Lähtökohtana olkoon sosiologi Orrin E. Klappin ajatus symbolisesta johtajuudesta. Symbolinen johtaja on kuin lauluntekijä, jo-ka eräänlaisena puhemiehenä osaa muita paremmin tulkita sanoiksi tai säveliksi kan-san kulloisetkin tuntemukset ja mielialat. Kun tällainen artisti onnistuu esityksillään vetoamaan vallitseviin tuntoihin, hänestä voi tulla hetkessä hyvin suosittu.

Politiikankin voi nähdä populaaritaiteelli-sena toimintana, jossa luotaillaan väen sy-vimpiä tuntoja ja yritetään muotoilla kan-saan menevää retoriikkaa. Politiikan ja po-pulaarikulttuurin suhdetta tutkinut britti-professori John Street onkin todennut, että politiikka on enemmän taidetta kuin tiedet-tä. Politiikassakin voi olla kyse fanikulttuu-rista. Timo Soini -nimisen poliittisen truba-duurin rallit miellyttävät monia ja hänellä on kosolti faneja Suomessa.

Soinin suosio perustuu nimenomaan hä-nen puhemiehen kykyihinsä. hän osaa lois-tavan maalaisjärkisesti ja nokkelasti kansan-omaistaa asiansa. hän kiteyttää asiansa niin, että mediaväki taputtaa ihastuneena kä-siään. Soini on kuin kotonaan televisiossa. hän on hyvänsuovan rauhallinen hahmol-taan ja mitä sopivin ulkoiselta olemuksel-taankin edustamaan tavallista kansaa. ”You are the message” opetti ronald reaganin viestintäkonsultti roger Ailes.

Populistinen puolue ratsastaa eliittei-hin kohdistuvalla epäluulolla ja herravihalla.

Perussuomalaisten pillipiipari lumoaaTässä puolue on samalla asialla kuin sensaa-tiolehdistö, jonka myyvimmät jutut synty-vät juuri ”seteliselkärankaisten rötösherro-jen” väärinkäytösten paljastamisesta. ”Kyl-lä kansa tietää”, että eliitti yrittää aina kah-mia etuja itselleen, vakuutti jo SmP:n Veik-ko Vennamokin.

Perimmäinen syy Soinin puolueen suosi-oon on kuitenkin globaali turbokapitalisti-nen kilpailu, joka pakottaa kehittämään eli mullistamaan ihmisten elinoloja kiivaaseen tahtiin. Kilpakehittämisen vuoksi edellinen muutos ei ehdi vakiintua, kun jo uusi mullis-tus pyyhkäisee ylitsemme. Tutkijat puhuvat ”luovasta tuhosta” (Schumpeter), ”de-tra-ditionalisaatiosta” eli perinteisen purkautu-misesta (Giddens) ja jopa ”kapitalismin saa-tanallisista myllyistä” (Polanyi).

Eliitti on muutosintoista ja tahtoo kiih-dyttää muutosta, sillä kehittämisellä johto näyttää kykynsä. mutta tavalliselle kansa-laiselle tutun maailmanjärjestyksen jatkuva murentuminen luo ahdistusta. Vastareak-tiona syntyy tarve saada turvallisuutta, jär-jestystä ja selkeyttä maailmaan. halutaan painaa jarrua ja sanoa: ”Jo riittää tämä hul-lutus!” Soini vastaa tähän pyyntöön.

Nyky-yhteiskuntaan ja sen ideologiaan kuuluu myös kansainvälisyys. Jos 1930-lu-vun eliitti oli ”hur-raa-isänmaallista”, niin tänään se on ”hur raa-kansain-välistä”. Korkeasti koulutetuille kan-sainvälisyys on mahdol l i suus ,

mutta duunarille se on uhka. Työ karkaa halpamaihin tai niistä tulee halpaa työvoi-maa polkemaan työn hintaa. Jo 1940-luvun Yhdysvalloissa huomattiin, että sosiaalisesti alemmassa asemassa olevat köyhät valkoi-set olivat usein rasistisia. Päteä saattoi sen-tään ”rodullaan”, jos ei muulla.

monien maiden populismissa on vierasvi-haa, ja perussuomalaistenkin kirjoon mah-tuu näin ajattelevia. Näissä porukoissa yh-teiskunnan ajatellaan olevan liian suvaitse-vainen ja salliva, toisin sanoen puolustus-kyvytön ja heikko. Suomalainen elämän-muoto on uhattuna. Vieraat pahikset saavat tulla kiusaamaan ja raiskaamaan mielensä mukaan, ajatellaan. Tästä päästään äkkiä ”Likaisen harryn” ja ”magnum .44” eloku-vien mielenmaisemaan. Joku roti olla täytyy, kuri ja järjestys! Turvallisuusreaktio tämäkin, mutta vaarallinen.

Erkki Karvoneninformaatiotutkimuksen ja

viestinnän professoriOulun yliopisto

Annu Hattunen

AVOImEN YLIOPISTON KEVÄÄN 2010 KUrSSITArJONTA:

näYtteLYt

eläinmuseon 50-vuotisjuhlanäyttely mammutin jäljilläNäyttelyssä on esillä mm. mammutin syöksyhammas, mam-mutin poskihammas, jättihirven sarvet sekä luolakarhun, karhun, luolaleijonan ja sapelihammaskissan kallot. Luolakar-hun koko tekee vaikutuksen, kun vertaa sen luonnollisessa koossa olevaa siluettia konservaattori Atte Lahtelan täyttä-mään komeaan ruskeakarhuun. Lisäksi esillä on ihmisen ke-hityshistoriaan liittyen esi-ihmisten ja apinaihmisten kalloja. Näyttelyjulisteissa kerrotaan mm. jääkauden eläimistä sekä jäätiköiden syntymisestä. Näyttelyä täydentää espoolaisen taidemaalari Tom Björklundin upea kuvitus.

Eläinmuseo avoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45.

Kasvitieteellinen puutarhaLinnanmaaKasvihuoneet avoinna ti–pe 8–15

ta pa h t u u

alumnitoiminta – yhteys kotiyliopistoosi

Tervetuloa mukaan Oulun yliopiston alumnitoimintaan! Alum-nitoimintaan osallistumalla pysyt yhteydessä kotiyliopistoosi ja entisiin opiskelutovereihisi ja opettajiin.

Yhteydenpidon keskeinen väline on alumniverkosto, joka toi-mii verkko-osoitteessa https://alumni.oulu.fi. mukana verkos-tossa on jo noin 4000 Oulun yliopiston alumnia. rekisteröity-minen alumniksi ja verkoston käyttö on maksutonta eikä sido mihinkään. Voit halutessasi liittyä myös alumnitoimijoiden pos-tituslistalle. Tiedustelut ja liittymiset alumnikoordinaattori Ka-roliina Kekki, s-posti karoliina.kekki(at)oulu.fi, puh. 08 553 4027.

museot

Geologinen museoLinnanmaamuseo on avoinna ma–pe ja su klo 11–15. Suljettu juhlapyhinä.

EläinmuseoLinnanmaaavoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45

51 avajaispuhetta

Oulun yliopiston rehtoreiden kaikki lukuvuoden avajaispu-heet vuosilta 1959-2009 on koottu yksiin kansiin. Kirjan nimi ”Tilivirastorehtorit ovat puhu-neet” viittaa yliopiston aikakau-teen opetusministeriön alaisena tilivirastona, joka päättyi uu-den yliopistolain astuessa voi-maan ja yliopiston aloittaessa julkisoikeudellisena laitoksena tämän vuoden alussa.

Teos sisältää yhteensä 51 avajaispuhetta, jotka valottavat paitsi yliopiston historiaa ja aka-teemisia perinteitä myös ajan kieltä ja ilmaisun muutoksia. 368-sivuinen teos sisältää run-saasti valokuvia.

Kirjan ovat toimittaneet reh-tori Lauri Lajunen ja rehtorin sihteeri Liisa rönty-Pikkarai-nen. Kirjaa voi tilata yliopiston varainhankinnan verkkosivul-ta tai käydä ostamassa Linnan-maan paperikaupasta. myyn-nistä kertyvät tulot ohjataan Oulun yliopistorahastoon.

Englannin kieli (hoitotiede ja terveyshallintotieteet, 3 op, Kokkola)

Esiintymisvarmuuden kehittä-minen (2 op, Ylivieska)

Investointi- ja rahoitussuun-nittelu (5 op, Kajaani)

Lehtikurssi (2-3 op, Kuusamo, Ylivieska)

Sisustussuunnittelu I (5 op, Oulu, Kajaani, raahe, Ylivieska)

Terveyskasvatuksen ja terveystiedon didaktiikan perusteet (5 op, Oulu)

Terveystiedon didaktiikan jatkokurssi (6 op, Oulu)

Tieteellisen tutkimuksen filo-sofiset perusteet (6 op, Oulu, Kokkola)

Tilastollinen tietojenkäsittely (5 op, Kokkola)

Toinen kotimainen kieli (hoitotiede ja terveyshallinto-tieteet, 3 op, Kajaani)

Toinen kotimainen kieli (KTK, 2 op, raahe)

Tuotekehityksen perusteet (3 op, Oulu)

Vieras kieli, englanti (KTK, 3 op, raahe)

Ympäristöekologia (5 op, Kajaani)

Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta www.oulu.fi/avoinyliopisto

tapahtumia

8th Science day of the Faculty of Medicine 22nd february, 2011

Climate & River Basin Management Symposium 2011 Oulussa 17.–20.1.2011. Lisätietoja: www.waterpraxis.net/fi/climate-rivers-symposium-2011.html

pesti-päivä Linnanmaalla 19.1.2011Pohjois-Suomen suurin teknilli-sen alan ura- ja kontaktitapah-tuma järjestetään Oulun yliopis-ton Linnanmaan kampuksella keskiviikkona 19. tammikuuta 2011 klo 9–16 ja se on kaikille kävijöille avoin ja ilmainen.

Työnhakijoilla on tilaisuus keskustella päivän aikana rekry-toinnin asiantuntijoiden kanssa, verkostoitua ja hankkia hyödyl-lisiä vinkkejä oman uran suun-nitteluun sekä käytännön oh-jeita työnhaun tueksi. Työnan-tajilla on mahdollisuus tavata yliopiston kaikkien alojen opis-kelijoita ja erinomaiset puitteet markkinoida yritystään hyvänä työpaikkana tuleville osaajille.

Pesti-päivän järjestävät vuo-sittain Oulun yliopiston teknil-linen tiedekunta, Oulun Teek-kariyhdistys ry. sekä teknillisen tiedekunnan opiskelijat.

Lisätietoja verkossa: www.ttk.oulu.fi/pesti2011/

Lisää tapahtumia osoitteesta: www.oulu.fi/ajankohtaista

.5304

aktuumitoivottaalukijoilleenhyvääjouluajaonnellistauuttavuotta2011