3/2003

Veropolitiikka 2003 - 2007

Pu

he

en

vuo

ro

S U O M E N A M M A T T I L I I T T O J E N K E S K U S J Ä R J E S T Ö

Helmikuu 2003

Lisätietoja:Helena Pentti

helena.pentti@sak.fipuh. (09) 7721 312

SAK, PL 157FIN-00531 Helsinki

Tilaukset:SAK/postitus

puh. (09) 7721 344

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 1

Veropolitiikka 2003 - 2007Sisällys

Tiivistelmä 3

1 Johdanto 6

Veronkevennysvara pienenee 7Kaksi verotyöryhmää 8

2 Työn verotus 9

Ansiotulojen verotusta kevennetty 9Työmatkakuluvähennystä kehitettävä 10Sairausvakuutuksen rahoitus uudistettava 10Perhevapaista aiheutuvien työvoimakustannusten korvaaminen 10Työeläkemaksujen nousun hallinta 11Työnantajamaksujen porrastamisesta 11

3 Yritys- ja pääomatulojen verotus 12

Osinkoverojärjestelmä uudistettava 12Poistojärjestelmän uudistukseen varauduttava 13Luovutusvoittojen veropohjaa laajennettava 14Vapaaehtoinen eläkevakuutus 14

4 Varallisuuden verotus 16

Kiinteistöverotuksen merkitys kasvaa 16Varallisuusvero säilytettävä 16Perintö- ja lahjaverotus 16

5 Välillinen verotus 17

Arvonlisäverotus 17Alkoholijuoma-, tupakka- ja autoverotus 17Energia- ja ympäristöverotus 18

6 Harmaa talous 19

Lähteet 20

Liitteet

Suomen verot 2001 kertymän mukaan 21Valtion ja kuntien verotulot 1991-2002 22Veroaste v. 2003 23Palkkatulon veroaste 24Maksuunpantu yhteisövero saajittain 25Vuoden 2003 tuloveroasteikko ja arvonlisäverokannat 26Keskeisimmät vähennykset valtion- ja kunnallisverotuksessa 2003 27Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys 28Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 2002-2003 29Keskivertotyöntekijän työvoimakustannusten keskimäärinen veroaste 30Matkakuluvähennysmalleja 31Saadut ja maksetut tulonsiirrot desiiliryhmittäin 2000 32

2 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 3

Tiivistelmä

Suomessa työtulojen verotusta on viime vuosina voitu merkittävästi keventää. Tämäon ollut mahdollista 1990-luvun jälkipuoliskolla toteutuneen nopean talouskasvun jakorkotason laskun sekä valtion omaisuuden poikkeuksellisten myyntitulojen ansios-ta.

Julkisen talouden tulojen kasvu tulevalla vaalikaudella jää aiempaa hitaammaksi.Siksi verokevennyksiin käytettävissä oleva liikkumavara supistuu tuntuvasti. Keven-nysvara pitäisi käyttää ensisijaisesti työllisyyttä tukevaan työn verotuksen keventämi-seen. Verotukseen vaikuttavat kuitenkin talouden kansainvälistymisen ja mm. VironEU-jäsenyyden mukanaan tuomat kansainvälisen verokilpailun paineet.

Tämän veromuistion toimenpide-ehdotuksetovat tiivistettyinä seuraavat:

1. Verotuksen yleisen alentamisen sijaan lähivuosina korostuu verotuksen raken-teen muuttaminen. Työn verotusta on edelleen kevennettävä ja verotuksen pai-nopistettä siirrettävä pääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojensuuntaan. Varsinkin pienituloisten veromaksajien ostovoiman kasvu lisää koti-maista kysyntää ja työllisyyttä. Toisaalta veronkevennysten liikkumavarasta osajoudutaan käyttämään alkoholijuomaveronalennuksiin.

2. Palkkatulojen verotusta on kevennettävä jatkossakin. Inflaation aiheuttama ve-rotuksen kiristyminen on estettävä. Työllisyyssyistä veronalennukset tulee pai-nottaa pieni- ja keskituloisille. Tavoitteena tulee olla matkakuluvähennyksenomavastuuosuuden poistaminen vaalikauden aikana. Lisäpaineita verotukseenaiheuttavat kasvavien lääkekorvausten myötä sairausvakuutuksen rahoituksenuudistaminen ja työeläkemaksun nousupaineet.

3. Viime aikoina on käyty keskustelua erilaisista työnantajamaksuporrastuksista,esimerkiksi mallista, jossa työnantajamaksuja palautettaisiin työnantajalle. Toi-saalta työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista kokeillaan joissakin La-pin läänin kunnissa ja saaristokunnissa vuosina 2003-2005. Ennen uusien por-rastusten kokeiluja on selvitettävä nykyisten portaiden tarkoituksenmukaisuus japoistettava toimimattomat porrastukset.

4. Yhtiöveroprosentti voidaan säilyttää nykyisellä 29 tasolla ja pääomatuloveropro-senttia voitaisiin jopa nostaa. Ruotsissa pääomaverokanta on 30 prosenttia.

5. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän rajaaminen kansallisiin osingonjakotilanteisiin eienää sovellu nykyiseen kansainvälistyneen talouden oloihin. Yhtiöveron hyvitys-järjestelmästä luopuminen on kuitenkin suuri rakenteellinen muutos, jonka to-teuttaminen vaatii huolellisuutta, käytännön vaikutusten arviointia ja tarkkaaajoitusta. On tarpeen selvittää myös vaihtoehtoisia klassiseen osinkoverojärjes-telmään perustuvia malleja. Selvitystyössä ei pidä sulkea pois Euroopassa ylei-sesti käytössä olevaa yhtenäiseen tuloverojärjestelmään perustuvaa mallia.

6. On varauduttava irtaimen kuluvan käyttöomaisuuden poistojärjestelmän uudis-tamiseen siten, että sallitut enimmäispoistot nykyistä paremmin vastaisivat todel-lisen taloudellisen käyttöajan mukaisia poistoja. Muutokseen liittyvät ongelmaton kartoitettava ja asiaa on ryhdyttävä valmistelemaan.

4 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

7. Luovutusvoittoverotuksessa hankintameno-olettamasta pitäisi luopua alle 10vuotta omistetun omaisuuden osalta ja yli 10 vuotta omistetun omaisuuden han-kintameno-olettamaa tulisi alentaa. Oman asunnon luovutusvoiton verovapauson kuitenkin säilytettävä.

8. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verokohtelussa pitäisi ottaa huomioon vuoden2005 alussa voimaan tuleva uusi eläkelainsäädäntö, jossa eläkkeelle siirtyminenvoi tapahtua ansaitun eläkkeen turvin ikävuosien 63-68 välisenä aikana. Sijoitus-vaiheessa eläkevakuutusmaksuun ei tulisi liittyä verovähennysoikeutta. Nostettueläke taas olisi vain tuoton osalta pääomatuloverotuksen piirissä, muilta osinnostettu eläke olisi verovapaata tuloa.

9. Suomessa kiinteistöveron merkitys on kansainvälisesti verrattuna vähäinen.Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan nostaa. Metsäverotuksen siirtymävaiheenpäättyessä vuonna 2006 kiinteistöveropohjaa voidaan laajentaa maa- ja metsä-talousmaahan. Toimenpiteellä voidaan parantaa erityisesti metsätalousvaltaistenkuntien rahoitustilannetta ja edistää puun myyntiä. Kiinteistövero on tuloverotuk-sessa vähennyskelpoinen siltä osin kuin kiinteistöä on käytetty tulonhankkimi-sessa.

10. Varallisuusvero on säilytettävä jatkossakin. Vuoden 2000 verotuksessa varalli-suusveroa maksoi noin 40000 henkilöä. Säädöksiä olisi muutettava niin, että es-tetään vuodenvaihteeseen liittyvä pankkitalletuksilla keinottelu varallisuusveronvälttämiseksi.

11. Suomen tulee esittää EU:ssa työvoimavaltaisten palvelujen, erityisesti ravintoloi-den ja henkilöstöruokaloiden ruokatarjoilun ottamista alennettujen arvonlisäve-rokantojen listalle. Tarjoilutoiminnan ja henkilöstöruokalatoiminnan arvonlisäve-rokanta tulee alentaa samaksi kuin elintarvikkeiden arvonlisäverokanta eli 17prosenttiin.

12. Yritys maksaa arvonlisäveroa, jos liikevaihto ylittää 8500 euroa. Rajalla saattaaolla merkitystä pienyritysten kasvulle ja työllisyydelle. Tehokkainta kasvun jatyöllisyyden kannalta olisi poistaa maksuvelvollisuuden alaraja ja siirtyä liuku-vaan järjestelmään.

13. Laajempaa arvonlisäverokannan alentamista vaikeuttaa valmisteverotulojen vä-hentyminen. Mikäli välillisen verotuksen alentamisvaraa myöhemmin kuitenkinsyntyy, tulee se suunnata elintarvikkeiden EU:n keskitasoa korkeamman arvon-lisäverokannan alentamiseen.

14. Vuoden 2004 alussa poistuu Suomen oikeus rajoittaa matkustajien toisesta EU-maasta verolliseen hintaan hankkimia ja mukanaan tuomia alkoholijuomamääriä.Verotuottojen turvaamiseksi Suomi joutuu sopeuttamaan alkoholijuomaverotus-taan. Alkoholijuoma- ja tupakkaverotuksen sopeuttaminen on toteutettava mah-dollisimman pienin verotulomenetyksin. Sopivan verotason löytämiseksi alkoho-lijuomaverotuksen alentaminen pitäisi toteuttaa asteittain. Savukkeiden tuontiaVirosta pitää rajoittaa. Suomen tulee edelleen pyrkiä vaikuttamaan siihen, että al-koholijuomien vähimmäisverotasoja nostetaan EU:ssa.

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 5

15. Harmaa talous supistaa verokertymää, rapauttaa hyvinvointipalvelujen ja sosiaa-liturvan rahoituspohjaa, vääristää elinkeinoelämän kilpailua ja murentaa yhteis-kuntamoraalia. Lähtökohdan harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaiselletoiminnalle antaa valtioneuvoston hyväksymä talousrikollisuuden ja harmaantalouden vastainen toimintaohjelma vuosille 2002-2005. Monet ongelmat ja epä-kohdat ovat suoraa seurausta eräiden sijoituspalveluja tarjoavien maiden tiu-kasta pankkisalaisuudesta ja siihen liittyvästä mahdollisuudesta häivyttää omis-tukset ja laittomalla tavalla hankitut varat veroparatiisivaltioiden tarjoamien peite-yhtiöiden ja järjestelyjen suojaan.

16. Työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen EU:n itälaajentumisen yhteydessä ko-rostaa entisestään tarvetta turvata ulkomaalaisten työntekijöiden palkkojen jamuiden työehtojen vähimmäistaso sekä sosiaaliturvan karttuminen myös käy-tännössä. Tämän varmistamiseksi työsuojeluviranomaisten ja luottamushenkilöi-den valvontavaltuuksia on täsmennettävä ja voimavaroja lisättävä.

6 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

1 Johdanto

Veroja kerätään julkisen toiminnan ja julkisten menojen rahoittamiseksi. Näiden me-nojen taso määrittelee viime kädessä myös tarvittavien verojen määrän. Kun arvioi-daan verotusta, sen muutostarpeita ja –mahdollisuuksia, on samalla selvitettävä ky-symyksiä siitä, mitä verovaroilla tehdään ja mitä verotuksen vastineeksi julkinen valtakansalaisille tarjoaa.

Julkisen hyvinvointijärjestelmän keskeinen tehtävä on taata kansalaisille taloudellistaturvaa erilaisia riskejä vastaan. Koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihinsuunnatut varat ovat pitkävaikutteisiin investointeihin rinnastettavia menoja. Ne anta-vat kaikille kansalaisille mahdollisuuden kartuttaa inhimillistä pääomaa, osaamistaansekä osallistua työelämään. Myös uutta teknologiaa pystytään hyödyntämään yhäparemmin, jolloin talouden tuottavuus ja kokonaistuotanto voivat lisääntyä. Ilmanjulkisen sektorin osallistumista mittavin panoksin esimerkiksi koulutuksen ja tutki-muksen rahoitukseen, investoinnit näihin kohteisiin jäisivät koko kansantalouden jatuottavuuden kasvun näkökulmasta liian mataliksi.

Sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion tarjoamien peruspalvelujen kautta toteutuva tu-lontasaus yli kansalaisten elinkaaren antaa talouden ja yhteiskunnan toimintaan va-kautta, pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. Tähän liittyy olennaisesti myös eri vä-estöryhmien välisten toimeentuloerojen tasoittaminen, mikä mahdollistaa lahjak-kuusreservien hyödyntämisen ja lisää yhteiskunnan hyvinvointia.

Julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen laajentuminen yleisen tulotason nousun myötäon mahdollistanut naisten tasavertaisen osallistumisen koulutukseen ja työelämään.Kansakunnan voimavarat on näin saatu parempaan käyttöön, mikä on kasvattanuttyöllisyysastetta, lisännyt miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä samalla laajenta-nut hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Verotus vaikuttaa ihmisten ja yritysten taloudelliseen käyttäytymiseen. Klassinenesimerkki on Amsterdamin talojen kapeus, joka johtuu aikanaan julkisivun leveydenperusteella kerätystä verosta. Laaja veropohja yhdistettynä matalaan veroasteeseenvääristää käyttäytymistä vähemmän kuin saman verotulon kerääminen kapealla ve-ropohjalla ja korkealla veroasteella.

Verojärjestelmän kehittäminen on tasapainoilua oikeudenmukaisuuden ja tehokkuu-den välillä. Julkisen taloudenpidon ja sitä koskevan päätöksenteon jatkuvana haas-teena on löytää kokonaisuuden kannalta oikeat mittasuhteet julkisille panostuksille,menoille, ja niiden katteeksi kerättäville veroille yhteiskunnassa.

Suomessa julkisten menojen osuus kansantuotteesta on EU-maiden keskitasoa. Sensijaan verojen osuus kansantuotteesta (liite 3) on Suomessa EU-maiden keskitasoakorkeampi. Kansainväliset veroastevertailut jonkin verran yliarvioivat Suomen vero-astetta. Veroastevertailuja vaikeuttavat muun muassa maiden erot vero- ja sosiaali-turvajärjestelmissä. Suomessa suuri osa sosiaaliturvasta on veronalaista, kun muissaEU-maissa sosiaalietuudet ovat suurelta osin verovapaita. Lisäksi muissa maissamyös verovähennysten merkitys on suurempi kuin Suomessa.

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 7

Veronkevennysvara pieneneeSuomessa julkinen talous korjautui 1990-luvun jälkipuoliskolla syvästä alijäämästäylijäämäiseksi erityisesti nopean taloudellisen kasvun ansiosta. Julkisen talouden ta-sapaino on säilynyt toistaiseksi kohtuullisena myös viime aikojen hitaan kasvunoloissa. Kokonaistuotantoon suhteutettu julkinen velka on supistunut yhdelle EU-maiden alhaisimmista tasoista. Verotusta, etenkin työtulojen verotusta, on viime vuo-sina voitu merkittävästi keventää. Tämä on ollut mahdollista 1990-luvun jälkipuolis-kolla toteutuneen nopean talouskasvun ja korkotason laskun sekä, varsin huomatta-vilta osin, valtion omaisuuden poikkeuksellisen suurten myyntitulojen ansiosta.

On hyvin epätodennäköistä, että talouden kasvu jatkuisi tulevalla nelivuotiskaudellaviime vuosikymmenen puolivälin jälkeistä tahtia. Päinvastoin, kansantalouden kasvujäänee tuntuvasti 1990-luvun jälkipuoliskolla toteutunutta hitaammaksi, ehkä noin 2½ prosenttiin vuodessa. Kansainväliseen talouteen liittyvä poikkeuksellisen suuriepävarmuus, niin Yhdysvaltain kuin Euroopan heikot talousnäkymät eivät lupaaSuomen taloudelle mitenkään nopean kasvun kautta lähivuosina. Seuraavalla vaali-kaudella ei ole odotettavissa toteutuneen kaltaista korkotason laskua. Näköpiirissä eimyöskään ole mitään viime vuosien kaltaista valtion omaisuuden myynnin tuomaajulkisen talouden huomattavaa tulonlisäystä.

Paavo Lipposen II hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta ja sosiaalivakuu-tusmaksuja kevennetään vaalikauden aikana 10-11 miljardia markkaa. Veronkeven-nyksiä on toteutettu osana tulopoliittisia sopimuksia ja niillä on ollut suuri merkitysostovoiman kasvuun. Vuosina 2000-2003 ansiotulojen verotusta sekä työnantaja-maksuja on kevennetty ilman inflaatiotarkistusten osuutta yhteensä 3,2 milj. euroa(18,8 miljardia markkaa). Siitä työn verotuksen keventämistä on yhteensä 2,5 milj.euroa eli noin 15 miljardia markkaa (liitteet 4 ja 10).

Julkisen talouden tulojen kasvu tulevalla vaalikaudella jää aiempaa tuntuvasti hi-taammaksi. Toisaalta on otettava huomioon jo tehtyihin päätöksiin perustuva julkis-ten menojen taso ja niihin osin sisältyvä kasvupaine. Jos lähtökohdaksi otetaan jotehtyihin päätöksiin perustuva julkisten menojen taso niihin osin sisäänrakennettuinekasvuineen ja tavoitteena tulevalla vaalikaudella on valtiontalouden pitäminen kes-kimäärin - eli yli suhdannekierron - tasapainossa ja jos kansantalouden arvioidaankasvavan noin 2 ½ prosentin vuosivauhtia, verokevennyksiin käytettävissä oleva jul-kisen talouden liikkumavara jää hyvin vähäiseksi. Veronkevennysvara vähenee edel-leen, mikäli tehdään päätöksiä uusista menoista ilman, että olemassa olevia menojavastaavasti supistetaan. Kevennysvarasta osa joudutaan käyttämään alkoholijuoma-veron alennuksiin vaalikauden aikana. Jäljelle jäävä veronkevennysvara pitäisi käyt-tää ensisijaisesti työllisyyttä tukevaan työn verotuksen keventämiseen.

Pidemmällä yli seuraavan vaalikauden ulottuvalla aikavälillä julkisella taloudella onedessään monia haasteita. Näitä ovat mm. talouden jatkuvan kansainvälistymisen javerokilpailun (esim. Viro) tuomat haasteet. Erityisesti väestön tuntuva ikääntyminenkohottaa paitsi työeläkemaksuja myös terveydenhoito- ja hoivamenojen rahoittami-seksi tarvittavia sairausvakuutusmaksuja. Korkea työttömyys tulee julkiselle sektorilleja koko yhteiskunnalle kalliiksi. Väestön ikärakenne ei Suomessa silti vielä lähivuosi-na heikkene merkittävästi julkisen taloudenkaan kannalta. Toisaalta juuri tämänvuoksi on erityisen tähdellistä, että tulevan vaalikauden finanssipolitiikassa julkisiamenoja ja tuloja koskevat ratkaisut tehdään sovittamalla ne kestävällä tavalla myöspidemmän ajan vaatimuksiin. Näin voidaan ajoissa välttää ajautuminen myöhemmin

8 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

vaikeasti korjattavaan epätasapainoon julkisten menojen tason ja sen rahoittamiseksitarvittavan veroasteen välillä, mikä puolestaan kaventaisi talouspolitiikan liikkumava-raa ja heikentäisi hyvinvointivaltion toimintakykyä.

Kaksi verotyöryhmääSeuraavan vaalikauden verolinjausten pohjaksi on laadittu kaksi työryhmäraporttia.Raportit palvelevat veropoliittista keskustelua ja päätöksentekoa.

Valtiovarainministeriö asetti 19.6.2001 verotyöryhmän, jonka tehtävänä oli arvioidatulo- ja varallisuusverotuksen, erityisesti yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämis-tarpeet kansainvälisen kehityksen ja voimistuvan verokilpailun valossa. YlijohtajaLasse Arvelan työryhmän raportti ”Kilpailukykyiseen verotukseen” valmistui marras-kuussa 2002.

Valtioneuvoston kanslia asetti Talousneuvoston esityksestä 20.9.2001 työryhmän,jonka tehtävänä oli selvittää millainen on Suomen verotuksen rakenne kansainväli-sesti ja mitä muutospaineita Suomen verojärjestelmään tulee kansainvälisen vero-järjestelmän ja kansainvälisen talouden sekä kotimaisten tekijöiden taholta, millainenon hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen näkökulmasta kestävä veroaste ja mitkä ovaterilaisten veroaste- ja verorakennevaihtoehtojen vaikutukset tuotannon kasvuun, työ-voiman kysyntään ja tarjontaan sekä tulonjakoon ja aluekehitykseen. Talousneu-voston pääsihteerin Seppo Leppäsen työryhmän raportti ”Verotus kansainvälisessätoimintaympäristössä” valmistui lokakuussa 2002.

Molemmat raportit sisältävät paljon tietoa paitsi Suomen myös muiden maiden ve-rojärjestelmistä. Seuraavassa ei ole erikseen kerrottu Suomen verojärjestelmän ny-kytilannetta, koska tiedot löytyvät raporteista.

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 9

2 Työn verotus

Verotuksen yleisen alentamisen sijaan lähivuosina korostuu verotuksen rakenteenmuuttaminen (liite 1). Työn verotusta on edelleen kevennettävä ja verotuksen paino-pistettä siirrettävä pääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojen suun-taan. Varsinkin pienituloisten veromaksajien ostovoiman kasvu lisää kotimaista ky-syntää ja työllisyyttä.

Työn verotusta keventämällä voidaan vaikuttaa siihen, että taloudellisen kasvunmyötä syntyy työpaikkoja myös vähän koulutetuille työttömille. Vaikka verotuensuuntaaminen vähän koulutetuille ei aiheuta kovin suurta lisäystä työllisyydessä, sevoi toimia yhtenä työmarkkinoilta syrjäytymistä ennalta ehkäisevänä keinona.

Työn verotusta voidaan keventää työllisyyttä tukien seuraavilla toimenpiteillä:- pienituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta keventämällä,- pienituloisiin kohdistuvilla työnantajamaksualennuksilla,- kotityöpalvelujen verokiilaa kaventamalla.- työvaltaisten palvelualojen arvonlisäveroa alentamalla (ks. luku 5),- arvonlisäveron liikevaihtorajaa loiventamalla (ks. luku 5).

Ansiotulojen verotusta kevennettyViime vuosina työn verotuksen keventämistä on suunnattu matalapalkkaiseen työhönkunnallisverotuksen ansiotulovähennystä (liitteet 7 ja 8) kasvattamalla. Progressionkiristymisen estämiseksi ansiotulovähennys on ulotettu laajalle tuloalueelle ja sa-manaikaisesti valtion tuloveroasteikon prosentteja on alennettu. Lopputuloksena onollut, että kunnallisverojen osuus veronalaisista tuloista on vähentynyt tulojakaumanalapäässä ja kasvanut yläpäässä. Kunnallisvero on muuttunut lievästi progressiivi-seksi. Koska veromenetyksiä ei ole täysimääräisesti kompensoitu kunnille ja kuntienmenot ovat lisääntyneet, kuntien tuloveroprosentit ovat nousseet. Tämä ei ole kui-tenkaan mitätöinyt ansiotulovähennyksen vaikutusta tulojakauman alapäässä.

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kasvattaminen vuosina 2000-2003 onvähentänyt verotuloja yhteensä 350 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena kuntien vero-kertymä kuitenkin kasvoi (liitteet 2 ja 5).

Valtion tuloveroasteikon (liite 6) marginaaliveroprosentteja on alennettu huomatta-vasti kuluneen vaalikauden aikana 1999-2003. Ylimmän tuloluokan marginaalivero-prosenttia on alennettu 2,5 prosenttiyksikköä ja muiden tuloluokkien 3 prosenttiyk-sikköä. Myös tuloluokkien tulorajoja on nostettu. Valtion veronalaisen tulon alaraja onnoussut 45 prosenttia eli vajaasta 8000 eurosta 11600 euroon. Valtion tuloveroas-teikon kevennykset ovat vuosina 2000-2003 vähentäneet verotuloja yhteensä 1,3miljardia euroa ilman inflaatiotarkistuksen osuutta.

10 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

Työmatkakuluvähennystä kehitettäväAsunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ovat valtaosalle palkansaajistahuomattava menoerä. Matkakuluvähennyksen korkean omavastuuosuuden johdostaverotuksessa vain osalle palkansaajista myönnetään vähennys matkakustannuksista.Vuonna 2000 vähennyksen sai 640 000 tulonsaajaa ja vähennys oli keskimäärin 1110euroa eli 6600 markkaa. Työssä käymisestä aiheutuvat kulut pitäisi voida vähentääverotuksessa.

Matkakuluvähennyksen ylärajaa on nostettu merkittävästi viime vuosina. Ylärajannostaminen ei ole helpottanut matalapalkkaisten työllistymistä, koska vain pienelleosalle palkansaajista on mahdollista hakeutua entistä kauempaa töihin. Sen sijaantyömatkakuluvähennyksen omavastuun poistaminen kannustaisi työhön silloinkin,kun kyseessä on matalapalkkainen ja/tai osa-aikatyö.

SAK:n mielestä palkkatulojen verotusta on kevennettävä jatkossakin. Inflaation aihe-uttama verotuksen kiristyminen on estettävä. Työllisyyssyistä veronalennukset tuleepainottaa pieni- ja keskituloisille. Tavoitteena tulee olla matkakuluvähennyksen oma-vastuuosuuden poistaminen vaalikauden aikana (liite 11). Tästä aiheutuva verotulo-jen väheneminen on korvattava kunnille.

Sairausvakuutuksen rahoitus uudistettavaKeskipitkällä aikavälillä työn verotukseen vaikuttavat myös mahdollinen sairausva-kuutuksen rahoitusperustan uudistaminen sekä työeläkemaksun nousupaineet.

Sairausvakuutuksen rahoitus kaipaa paitsi turvaavuutta, myös selkeyttä. Sosiaali- jaterveysmenojen pitkän aikavälin kehitystä pohtineen SOMERA-toimikunnan esityk-sestä löytyy malli, jolla parannetaan kestävästi sairausvakuutuksen rahoitusperustaa,vahvistetaan vakuutusperiaatetta ja säilytetään riittävästi yhteisvastuuta.

Mallissa sairausvakuutuksen rahoitus esitetään uudistettavaksi niin, että työtulova-kuutus, johon kuuluvat ansiosidonnaiset sairausvakuutus-, äitiys-, erityisäitiys—sekäisyys- ja vanhempainrahat, rahoitetaan jatkossa kokonaan työnantajien maksuilla.Samoin sairausvakuutuksen korvaukset työterveyshuoltomenoista on perusteltuaedelleen rahoittaa työnantajien maksuilla. Sosiaaliturvan yleisten rahoitusperiaattei-den mukaisesti sairausvakuutuksesta maksettavat vähimmäismääräiset sairaus-, äiti-ys- ja vanhempainrahat rahoitettaisiin yleisistä verovaroista. Sairaanhoitovakuutustavoidaan rahoittaa vakuutettujen sairausvakuutusmaksuilla, mutta on perusteltua, ettämyös valtio osallistuu määräosuudella tämän sairausvakuutuksen osan kustannuk-siin.

Perhevapaista aiheutuvientyövoimakustannusten korvaaminenLasten hoitoon liittyvät vapaat lisäävät naisvaltaisten alojen työvoimakustannuksia.Työnantajat voivat kuitenkin jo nyt saada korvausta äitiys- ja vanhempainvapaanajalta kertyvän vuosiloman kustannuksiin sairausvakuutuksesta. Korvaus määritel-lään työntekijän sairausvakuutuksen mukaisen päivärahan perusteella. Samaa kor-vausmenettelyä on mahdollista laajentaa koskemaan myös palkallisia sairaan lapsenhoitoaikoja.

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 11

Työeläkemaksujen nousun hallintaSuurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ja keskimääräisen eliniän piteneminenmerkitsevät tulevina vuosikymmeninä vanhuuseläkemenon ja työeläkemaksujennousua. Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimukseen perustuvien työeläkelakienmuutosten avulla yksityisen sektorin työeläkemaksujen nousupainetta voidaan pit-källä aikavälillä alentaa merkittävästi, arvioiden mukaan noin 4,5 prosenttiyksiköllä.Eläkesopimuksessa sovittiin myös vanhuuseläkerahastoinnin lisäyksestä vuodesta2003 lähtien, jotta työeläkemaksujen nousua jatkossa voidaan pitää mahdollisem-man maltillisena. Vaalikauden aikana yksityisen sektorin työeläkemaksu nouseetehtyjen päätösten mukaan vain lievästi.

Työnantajamaksujen porrastamisestaTyönantajamaksuilla rahoitetaan ansiosidonnaisia sosiaaliturvaetuuksia. Vähim-mäisturva rahoitetaan yleisistä verovaroista. Tästä pääperiaatteesta löytyy kuitenkinpoikkeuksia, kuten kansaneläkevakuutusmaksu ja osa sairausvakuutusmaksusta.Käytännössä lähivuosina ei ole mahdollista siirtää näitä maksuja yleisistä verova-roista rahoitettavaksi.

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksuissa on nykyisin porrastuksia palkkasumman,pääomavaltaisuuden, yrityksen henkilöluvun, työntekijän iän ja työkyvyttömyydenmukaan (liite 9). Työllisyyssyistä erityisesti työnantajan kansaneläkemaksun alintaporrasta on alennettu vaalikauden aikana 2,4 prosentista 1,35 prosenttiin.

Viime aikoina on käyty keskustelua erilaisista työnantajamaksuporrastuksista, esi-merkiksi mallista, jossa työnantajamaksuja palautettaisiin työnantajalle. Palautuksensuuruus määräytyisi liukuvasti työntekijän kuukausipalkan perusteella. Palautus kos-kisi vain varsin matalia palkkoja. Mallin tarkoituksena olisi madaltaa työllistämiskyn-nystä matalapalkka-aloilla ja näin parantaa työllisyyttä.

Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista kokeillaan joissakin Lapin lääninkunnissa ja saaristokunnissa vuosina 2003-2005. Kokeilulla pyritään selvittämään,voidaanko työnantajamaksuja alentamalla vaikuttaa työllisyyteen.

Ennen uusien porrastusten kokeiluja on selvitettävä nykyisten portaiden tarkoituk-senmukaisuus, poistettava toimimattomat porrastukset ja selvitettävä, löytyykö työlli-syyden kannalta toimivia malleja.

Verotuksen kotitalousvähennyksellä kavennetaan työn verokiilaa. Jos kotitalouspalkkaa työntekijän, verotuksessa saa vähentää kaikki pakolliset työnantajamaksutsekä lisäksi kymmenen prosenttia palkasta. Jos työn suorittaa yritys tai yrittäjänätoimiva yksityinen henkilö, kotitalousvähennyksenä saa vähentää 60 prosenttia ar-vonlisäverollisesta työkorvauksesta. Kotitalousvähennys on vakiinnuttanut asemansaja kotityöpalvelujen kysyntä on lisääntynyt.

12 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

3 Yritys- ja pääomatulojen verotus

Suomen 29 prosentin nimellinen yhtiöverokanta on EU-maiden kolmanneksi matalin.Vaikka kansainväliset vertailut ovat vaikeita ja epävarmoja, niiden perusteella voidaankuitenkin sanoa, että Suomen yhtiöverokanta on yritysten näkökulmasta kilpailuky-kyinen muihin maihin verrattuna.

Yritysten sijoittumispäätösten kannalta verotusta tärkeämpiä tekijöitä ovat todennä-köisesti yleisemmät ominaisuudet, kuten asiakkaiden läheisyys, rahoitusmarkkinoi-den läheisyys, osaavan ja koulutetun työvoiman saanti sekä yhteiskunnallisten olojenvakaus ja turvallisuus.

Suomen rooli kansainvälisessä verokilpailussa on puolustuksellinen. Lisäksi onnähtävissä, että muidenkin EU-maiden mahdollisuudet aggressiiviseen verokilpai-luun ovat kaventumassa väestön ikääntymisen johdosta sekä siitä syystä, että eräis-sä EU-maissa julkisen talouden alijäämät ovat ylittäneet tai ovat ylittämässä EU:n va-kaus- ja kasvusopimuksessa sovitut rajat. Eurooppalaisen hyvinvointivaltion rahoi-tuksen säilyttäminen kestävällä pohjalla vähentänee paineita verokilpailuun.

SAK:n mielestä yhtiöveroprosentti voidaan säilyttää nykyisellä 29 prosentin tasolla.Pääomatuloveroprosenttia voitaisiin jopa nostaa. Ruotsissa pääomaverokanta on 30prosenttia.

Osinkoverojärjestelmä uudistettavaOsinkotulon kokonaisverokohtelun taso on Suomessa EU-maiden alhaisinta, kun ky-seessä on pääomatulona verotettava osinko. Myös ansiotulona verotettava osinko-tulo on melko lievästi verotettua, koska yrittäjällä on mahdollisuus osingonjaon mi-toituksella ja nettovarallisuutta säätelemällä vaikuttaa verokohteluunsa.

Osinkotulojen verotuksen ja ansiotulojen marginaaliveroasteiden suuri ero on johta-nut siihen, että ansiotuloja pyritään muuntamaan osinkotuloiksi.

Osinkotulot keskittyvät erittäin hyvätuloisille. Vuoden 2000 verotietojen mukaanluonnollisten henkilöiden osinkotuloista lähes 90 prosenttia jaettiin henkilöille, joidenvuositulot olivat vähintään 200000 markkaa. Noin 70 prosenttia osinkotuloista meni8000 henkilölle.

EU-maista ainoastaan Suomessa ja Kreikassa osinkojen kahdenkertainen verotus onkokonaan poistettu. Suomessa yhdenkertainen verotus on toteutettu täydellä yhtiö-veron hyvityksellä ja Kreikassa osinkotulojen verovapaudella.

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä yhtiön voitostaan maksama vero hyvitetään osin-gonsaajan osingosta menevästä verosta. Järjestelmään liittyy ongelmia, joiden takiamuissa EU-maissa siitä on joko kokonaan luovuttu tai hyvitystä on tuntuvasti leikattu.Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmä syrjii sekä ulkomailta saatuja että ulkomaillemaksettuja osinkoja. Jos EY-tuomioistuin katsoo, että Suomen yhtiöveron hyvitys-järjestelmä ei ole yhteensopiva EY:n perustamissopimuksen kanssa, syrjinnän koh-teiksi joutuneilla on mahdollisuuksia vaatia hyvityksiä takautuvasti viiden vuodenajalta.

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 13

Jos siirryttäisiin puhtaaseen klassiseen järjestelmään, jossa yhtiötä verotettaisiinvoitosta ja osakasta osingosta 29 prosentin verokannalla, osinkotulojen kokonaisve-rotaso nousisi nykyisestä 29 prosentista yhteensä 49,59 prosenttiin, mikä olisi an-siotulojen ylimpien marginaaliveroprosenttien alapuolella. Muutos lähentäisi selvästiosinkotulojen verotusta ja ansiotulojen marginaaliveroprosentteja. Arvelan työryhmänmielestä 25 prosentin yritys- ja pääomaverokanta olisi suositeltava enimmäismääräpuhtaassa klassisessa järjestelmässä. Tällöin osinkotulon kokonaisverotaso nousisi43,75 prosenttiin.

Puhtaaseen klassiseen järjestelmään siirtyminen johtaa oman pääoman ehtoisen ra-hoituksen vieraan pääoman ehtoista rahoitusta ankarampaan kokonaisverokohte-luun, mikä saattaisi heikentää yhtiöiden taseita eli kannustaa erityisesti listaamatto-mia pk-yrityksiä rahoittamaan toimintaansa velkarahoituksella. Mutta toisaalta kak-sinkertainen verotus saattaisi kannustaa myös vahvistamaan yhtiön rahoitusraken-netta, koska yrityksen oma tulorahoitus olisi edullisempaa jättää yhtiöön ja investoidauudelleen kuin jakaa osinkoina omistajille. Omistajayrittäjät voisivat vaikuttaa vero-tukseensa siten, että yhtiössä työskenteleville osakkaille ja perheenjäsenille makset-taisiin nykyistä enemmän palkkaa. Tämä näkyisi myös sosiaaliturvan paranemisena.

Osinkojen kahdenkertaisen verotuksen myötä tulisi pk-yrityksissä (listaamattomatyhtiöt) verotuksellisesti edullisemmaksi nostaa yhtiöstä muita pääomatuloja kuinosinkoja, esimerkiksi korkotuloa tai vuokratuloa. Arvelan työryhmän mukaan tämäsaattaisi lisätä omistajien pyrkimyksiä muuntaa osinkotuloja keinotekoisesti muiksipääomatuloiksi. Myös yhtiön ulkopuoliset yhdenkertaisen verotuksen piirissä olevatsijoituskohteet tulisivat verotuksellisesti edullisemmiksi kuin pääomasijoituksetomaan yhtiöön.

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän rajaaminen kansallisiin osingonjakotilanteisiin ei enääsovellu nykyiseen kansainvälistyneen talouden oloihin. Yhtiöveron hyvitysjärjestel-mästä luopuminen on suuri rakenteellinen muutos, jonka toteuttaminen vaatii huolel-lisuutta, käytännön vaikutusten arviointia ja tarkkaa ajoitusta.

On tarpeen selvittää klassisen osinkoverotusjärjestelmän lisäksi sellaisia vaihtoehtoi-sia klassiseen osinkoverojärjestelmään perustuvia malleja, joilla voidaan lieventääedellä mainittuja pk-yritysten ongelmia. Selvityksessä pitää kiinnittää huomiota myösosinkotulojen ja ansiotulojen välisen veroeron kaventamiseen. Selvitystyössä ei pidäsulkea pois Euroopassa yleisesti käytössä olevaa yhtenäiseen tuloverojärjestelmäänperustuvaa mallia.

Poistojärjestelmän uudistukseen varauduttavaSuomen veropoistojärjestelmä poikkeaa muissa maissa omaksutusta. Korkeaapoistotasoa on perusteltu inflaation huomioon ottamisella ja yritysten vaikeuksillahankkia rahoitusta. Näiltä osin yritysten toimintaympäristö on muuttunut. Taloudel-lista kulumista suuremmat ylipoistot tarjoavatkin nykyisen verojärjestelmän merkittä-vimmän veroluottomahdollisuuden. Etu jakautuu yritysten kesken epätasaisesti. Ve-rotuki on suurinta pääomavaltaisille yrityksille, jotka tekevät aineellisia investointeja.

On varauduttava irtaimen kuluvan käyttöomaisuuden poistojärjestelmän uudistami-seen siten, että sallitut enimmäispoistot nykyistä paremmin vastaisivat todellisen ta-loudellisen käyttöajan mukaisia poistoja. Muutokseen liittyvät ongelmat on kartoitet-tava ja asiaa on ryhdyttävä valmistelemaan.

14 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

Luovutusvoittojen veropohjaa laajennettavaLuovutusvoittoa laskettaessa omaisuuden todellisesta luovutushinnasta vähennetäänhankintameno. Hankintamenon selvittäminen voi olla vaikeaa, jos omaisuus onomistettu kauan. Tästä syystä myyntivoittojen täysimääräistä verotusta lievennetäänhankintameno-olettamalla. Nykyisin hankintameno-olettama on yli kymmenen vuottaomistetun omaisuuden osalta 50 prosenttia ja alle kymmenen vuotta omistetunomaisuuden osalta 20 prosenttia luovutushinnasta.

Luovutusvoitot keskittyvät hyvätuloisille. Vuonna 2000 noin 70 prosenttia luovutus-voitoista meni henkilöille, joiden vuositulot olivat yli 200000 markkaa.

Luovutusvoittoverotuksessa inflaatio otetaan huomioon alhaisena verokantana. Ny-kyiselle 20 prosentin hankintameno-olettamalla ei ole veropoliittisia perusteita. Han-kintameno-olettamaa käytetään vain, jos omaisuuden arvo on yli viisinkertaistunutalle kymmenessä vuodessa. Näin suurten jättivoittojen verotuksen lieventämiseen eiliene tarvetta.

Käytännössä omaisuuden todellinen hankintameno pystytään selvittämään kohtuulli-sella tarkkuudella, kun omaisuus on ollut luovuttajalla alle 10 vuotta. Luovutusvoitto-verotuksessa hankintameno-olettamasta pitäisi luopua alle 10 vuotta omistetunomaisuuden osalta ja yli 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno-olettamaatulisi alentaa.

Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus on kuitenkin säilytettävä, koska palkan-saajan kannalta on tärkeää, ettei oman asunnon luovutusvoiton verotus estä asun-non vaihtoa ja siten jäykistä työvoiman tarkoituksenmukaista liikkuvuutta.

Vapaaehtoinen eläkevakuutusVapaaehtoisen eläkevakuutuksen verokohtelussa pitäisi ottaa huomioon vuoden2005 alussa voimaan tuleva uusi eläkelainsäädäntö, jossa eläkkeelle siirtyminen voitapahtua ansaitun eläkkeen turvin ikävuosien 63-68 välisenä aikana. Tavoitteena onnostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää.

Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia markkinoidaan mahdollisuudella siirtyä ennenaikai-selle eläkkeelle ja tähän houkutellaan verovähennysoikeudella. Ristiriitaa yksilölliseneläkevakuutuksen ja eläkkeelle siirtymisiän nostamispyrkimysten välillä pitää lieven-tää. Yksi mahdollisuus on se, että vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja saisivähentää verotuksessa vain siinä tapauksessa, että eläkevakuutussopimuksen mu-kainen eläke alkaisi aikaisintaan joustavan vanhuuseläkeiän täytyttyä eli 63-vuotiaana. Tällöin vapaaehtoisella eläkevakuutusjärjestelmällä täydennettäisiin työ-historian aukoista johtuvaa eläkkeen pienuutta.

Pitkäaikaisen eläkevakuutussäästämisen verotukea on perusteltu työikäisen väes-tönosan pienenemisellä, lyhytaikaisten työsuhteiden yleistymisellä sekä kansainväli-sesti vallitsevalla käytännöllä.

Jos halutaan toteuttaa vapaaehtoisten eläkevakuutustuotteiden ja muiden säästä-mismuotojen neutraali verokohtelu, se voidaan toteuttaa luopumalla vapaaehtoiseneläkevakuutussäästämisen perusteettomasta verotuesta. Tällöin sijoitusvaiheessaeläkevakuutusmaksuun ei liittyisi verovähennysoikeutta. Nostettu eläke olisi vain

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 15

tuoton osalta pääomatuloverotuksen piirissä, muilta osin nostettu eläke olisi verova-paata tuloa.

Eläkevakuutukset ovat valtaosaltaan tavallista säästämistä, johon ei liity vakuutus-tuotteille ominaista riskiä. Riski siitä, että vakuutettu kuolee ennen kuin on ehtinytnostaa säästämänsä määrän, on poistettu eläkevakuutukseen liittyvällä henkivakuu-tuksella, jolla säästöpääoma kuolintapauksissa siirretään edunsaajille.

Säästöhenkivakuutuksen tuoton tulisi olla veronalaista tuloa silloinkin, kun se tuleeperilliselle. Ei ole perusteltua, että perillinen voisi nostaa säästösumman edullisem-malla verokohtelulla kuin eläkesäästäjä itse.

16 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

4 Varallisuuden verotus

Kiinteistöverotuksen merkitys kasvaaKiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta.Kunnat päättävät vuosittain kiinteistöveroprosenteista lain salliman vaihteluvälinpuitteissa. Laissa erotetaan vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti jayleinen kiinteistöveroprosentti. Lisäksi kunta voi määrätä kiinteistöveroprosentitmuille asuinrakennuksille (vapaa-ajan asunnoille), voimalaitoksille ja ydinvoimalai-toksille sekä rakentamattomalle rakennuspaikalle.

Suomessa kiinteistöveron merkitys on kansainvälisesti verrattuna vähäinen. Kiinteis-töveron etuna on veropohjan liikkumattomuus. Kiinteistöveron merkitys verokohtee-na tullee korostumaan.

Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan nostaa. Kiinteistöveron rakenteesta ja suh-teellisesta merkityksestä pitää suorittaa kokonaisvaltainen arvio. Metsäverotuksensiirtymävaiheen päättyessä vuonna 2006 kiinteistöveropohjaa voidaan laajentaamaa- ja metsätalousmaahan. Toimenpiteellä voidaan parantaa erityisesti metsätalo-usvaltaisten kuntien rahoitustilannetta ja edistää puun myyntiä. Kiinteistövero on tu-loverotuksessa vähennyskelpoinen siltä osin kuin kiinteistöä on käytetty tulonhank-kimisessa.

Varallisuusvero säilytettäväKansainvälisesti verrattuna lievä kiinteistöverotus korostaa muiden varallisuuteenkohdistuvien verojen merkitystä. Varallisuusvero on säilytettävä jatkossakin. Verotet-tavan varallisuuden alaraja on nykyisin melko korkealla. Vuoden 2000 verotuksessavarallisuusveroa maksoi noin 40000 henkilöä.

Varallisuusvero edistää pääomien tehokasta käyttöä ja tukee taloudellista kasvua.Varallisuustietojen ilmoittamisvelvollisuudella on suuri merkitys verovalvonnan kan-nalta. Varallisuusvero edellyttää laajaa veropohjaa keinottelun torjumiseksi. Vero-pohjaa voitaisiin laajentaa saattamalla nykyisin verovapaat pankkitalletukset, joukko-velkakirjat ja vakuutustuotteet varallisuusverotuksen piiriin. Pankkitalletusten verova-pautta on perusteltu sillä, että korkotulon lähdeveron ja varallisuusveron yhteisvai-kutus saattaisi ylittää reaalikorkotulon etenkin tavallisissa käyttelytileissä. Toisaaltaolisi säädöksiä muutettava siten, että vuodenvaihteeseen liittyvä pankkitalletuksillakeinottelu varallisuusveron välttämiseksi estyy.

Perintö- ja lahjaverotusLeppäsen työryhmän mukaan perintö- ja lahjaverotuksen kokonaistaso on Suomes-sa eurooppalaista keskitasoa, mutta näiden verojen progressio on Suomessa kan-sainvälisesti verrattuna keveää.

Yrittäjien keskuudessa alkava suuri sukupolven vaihdos on herättänyt keskustelua.Perintö- ja lahjaverotusta on tässäkin yhteydessä tarkasteltava osana koko verojär-jestelmää.

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 17

5 Välillinen verotus

Tärkein hyödykeverotuksen muoto on arvonlisäverotus. Valmisteveroja Suomessaon asetettu vain hyödykkeille, joiden kuluttamisesta aiheutuu yhteiskunnallisia hait-toja. Periaatteessa valmisteveroilla tavoitellaan kulutusta ohjaavaa vaikutusta. Käy-tännössä valmisteveroilla on suuri merkitys verotulojen kannalta.

ArvonlisäverotusArvonlisävero vaikuttaa tavaroiden ja palveluiden kysyntään nostamalla niiden ku-luttajahintoja. Työvaltaiseen tavara- ja palvelutuotantoon kohdistuvalla korkealla ar-vonlisäverokannalla on yhdessä työn muun verotuksen kanssa kielteisiä työllisyys-vaikutuksia. Korkeasta arvonlisäverokannasta kärsivät erityisesti työvaltaiset palvelu-alat.

EU:n käynnistämä työvaltaisten palvelualojen arvonlisäverokokeilu jatkuu kuluvanvuoden loppuun. Kokeilun aikana jäsenvaltiot ovat voineet tilapäisesti soveltaa eräillepalvelualoille yleistä verokantaa alempaa verotusta. Kokeilun päätyttyä komissiollaon tarkoitus ottaa käsittelyyn alennettujen arvonlisäverokantojen lista. Tässä yhtey-dessä Suomen tulee esittää työvoimavaltaisten palvelujen, erityisesti ravintoloiden jahenkilöstöruokaloiden ruokatarjoilun ottamista alennettujen arvonlisäverokantojenlistalle. Tarjoilutoiminnan ja henkilöstöruokalatoiminnan arvonlisäverokanta tuleealentaa samaksi kuin elintarvikkeiden arvonlisäverokanta eli 17 prosenttiin.

Suomessa arvonlisäverotuksen liikevaihtoraja on matala. Yritys maksaa arvonlisäve-roa, jos liikevaihto ylittää 8500 euroa. Rajalla saattaa olla merkitystä pienyritystenkasvulle ja työllisyydelle. Jos yrityksen liikevaihto kasvaa alarajan yli, se joutuu mak-samaan arvonlisäveron koko liikevaihdostaan, eikä vain alarajan ylittävältä osalta.Yrityksellä ei ole taloudellista kannustinta kasvaa yli alarajan, elleivät kasvunäkymätole riittävän hyvät. Tehokkainta kasvun ja työllisyyden kannalta olisi poistaa maksu-velvollisuuden alaraja ja siirtyä liukuvaan järjestelmään.

Laajempaa arvonlisäverokannan alentamista vaikeuttaa valmisteverotulojen, alene-minen. Mikäli välillisen verotuksen alentamisvaraa myöhemmin kuitenkin syntyy, tu-lee se suunnata elintarvikkeiden EU:n keskitasoa korkeamman arvonlisäverokannanalentamiseen.

Alkoholijuoma-, tupakka- ja autoverotusVuoden 2004 alussa poistuu Suomen oikeus rajoittaa matkustajien toisesta EU-maasta verolliseen hintaan hankkimia ja mukanaan tuomia alkoholijuomamääriä.Koska Suomessa alkoholijuomien veromäärät ovat huomattavasti EU:n minimitasojakorkeampia, matkustajatuontirajoitusten poistuminen aiheuttaa voimakasta painettaalkoholijuomaveron veropohjaa kohtaan. Verotuottojen turvaamiseksi Suomi joutuusopeuttamaan alkoholijuomaverotustaan.

Suomen oikeus rajoittaa tupakkatuotteiden maahantuontia poistuu vuoden 2004alussa. Koska savukkeiden vähimmäisvero on sidottu vähimmäishintaan, savukkei-den veromäärät ja vähittäismyyntihinnat saattavat vaihdella huomattavasti. Tästäsyystä Suomen on vaikea vaikuttaa savukkeisiin kohdistuvaan verokilpailuun. Suomiei voi laskea verotasoa merkittävästi.

18 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

Viro on saanut savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden valmisteverotusta koskevansiirtymäajan vuoden 2009 loppuun asti. Tänä aikana Suomi saa rajoittaa savukkei-den tuonnin Virosta 200 kappaleeseen. Tupakan osalta Suomella säilyy myös oikeusrajatarkastuksiin vuoteen 2009 asti. Tarkastus ei kuitenkaan saa aiheuttaa häiriötä si-sämarkkinoiden toiminnalle. Rajoitusta voidaan valvoa vain pistokokein, mikä voi ai-heuttaa ongelmia. Jos rajavalvontaa ei voida hoitaa, Suomen on varauduttava tupak-kaveron veropohjan merkittävään supistumiseen.

Alkoholijuoma- ja tupakkaverotuksen sopeuttaminen on toteutettava mahdollisim-man pienin verotulomenetyksin. Sopivan verotason löytämiseksi alkoholijuomave-rotuksen alentaminen pitäisi toteuttaa asteittain. Savukkeiden tuontia Virosta pitäärajoittaa (säädettävä erikseen lailla). Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet hoitaa tu-pakkatuotteiden rajatarkastuksia.

Suomen tulee edelleen pyrkiä vaikuttamaan siihen, että alkoholijuomien vähimmäis-verotasoja nostetaan EU:ssa.

Autoveron uudistaminen pitää toteuttaa tuottoneutraalisti, jotta verotulomenetyksiä eijouduta korvaamaan työn verotusta kiristämällä. Autokaupan kasvu vähentää vero-tulojen alenemaa. Lisäksi autoveron uudistamista voidaan rahoittaa nostamalla ajo-neuvoveroa (eli käyttömaksua).

Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:ssa autoveron (rekisteröintiveron) säilyttämiseksi.

Energia- ja ympäristöverotusKomission ehdotuksessa energiaverodirektiiviksi kaikille energiatuotteille ja sähkölleasetetaan yhteiset minimiverotasot. Komissio antoi ehdotuksensa minimiverodirektii-viksi jo vuonna 1997.

Suomen pitää toimia aktiivisesti, jotta energiaverodirektiivi saadaan hyväksytyksiEU:ssa.

Suomen on edettävä energia- ja ympäristöverotuksessa EU:n tahdissa.

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 19

6 Harmaa talous

Harmaa talous supistaa verokertymää, rapauttaa hyvinvointipalvelujen ja sosiaalitur-van rahoituspohjaa, vääristää elinkeinoelämän kilpailua ja murentaa yhteiskuntamo-raalia. Asiantuntija-arvion mukaan harmaa talous on viimeisten talouskasvun vuosienaikana laajentunut ja sen koko lienee jo yli 5 miljardia euroa. Taloustoiminnan kan-sainvälistymisen, kansainvälisen sijoitustoiminnan ja elektronisen kaupankäynnintarjoamien mahdollisuuksien johdosta harmaa talous ja talousrikollisuus voivat lähi-vuosina vielä olennaisesti kasvaa.

Lähtökohdan harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaiselle toiminnalle antaavaltioneuvoston hyväksymä talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastainen toi-mintaohjelma vuosille 2002-2005. Toimenpiteiden vaatiman suunnitelmallisuuden japitkäjänteisyyden vuoksi tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa valvonta- ja torjuntatyönvakiinnuttaminen ohjelmallisesta toiminnasta pysyväksi toiminnaksi. Tässä tarkoituk-sessa valtion talousarvioon tulee sisällyttää torjuntaohjelman mukaisten henkilöstö-ja muiden resurssien edellyttämä rahoitus sekä tulli-, poliisi- että työsuojeluviran-omaisille. Jo saatujen kokemusten perusteella voidaan osoittaa, että harmaan talou-den vastainen toiminta tuo kustannuksiinsa nähden moninkertaisen tuoton.

Monet ongelmat ja epäkohdat ovat suoraa seurausta eräiden sijoituspalveluja tarjoa-vien maiden tiukasta pankkisalaisuudesta ja siihen liittyvästä mahdollisuudesta häi-vyttää omistukset ja laittomalla tavalla hankitut varat veroparatiisivaltioiden tarjoami-en peiteyhtiöiden ja järjestelyjen suojaan. Tältä osin lainsäädäntöä olisi tarkistettavasiten, Suomessa toimivilla välittäjille säädettäisiin toimintansa laajuutta ja sisältöäkoskeva tiedonantovelvollisuus, ja että viranomaiset voisivat suorittaa epäiltyjen ta-hojen tilien ristiin ajoa, kuten esimerkiksi Ruotsissa on hyvin tuloksin tehty.

Vaikka suurimmat veromenetykset syntyvät kansainvälisessä ja kansainväliseksinaamioidussa sijoitustoiminnassa, harmaan talouden piiriin kuuluvat myös työrikok-set ja harmaa talous työmarkkinoilla. Kyse ei ole pelkästään pimeistä palkoista, ve-rojen ja sosiaaliturvamaksujen maksamatta jättämisestä, vaan tätäkin laajemmastaongelmasta, jossa rikotaan tai laiminlyödään laillisia työehtoja. Työvoiman liikkuvuu-den lisääntyminen itälaajentumisen yhteydessä korostaa entisestään tarvetta turvataulkomaalaisten työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistaso myöskäytännössä. Tämän varmistamiseksi työsuojeluviranomaisten ja luottamushenkilöi-den valvontavaltuuksia on täsmennettävä ja voimavaroja lisättävä.

Arvonlisäverotukseen liittyvät väärinkäytökset ovat tyypillisiä esimerkiksi rakennus-alan kaltaisissa urakkaketjuissa sekä aloilla, joilla aliurakointi on vallitsevaa (esimer-kiksi siivous- ja kiinteistönhoito). Väärinkäytösten torjumiseksi ja veron perinnän te-hostamiseksi tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ns. käännetyn veronmaksuvel-vollisuuden käyttöönottamiseksi rakennus- ja muilla vastaavilla aloilla. Järjestelmääon jo useita vuosia sovellettu ongelmitta mm. Hollannissa, Belgiassa ja Itävallassa.

20 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

Lähteet

EU-ehdokasmaiden rakenteelliseen ja taloudelliseen kehitykseen liittyviä erityispiir-teitä (2002) Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 17/2002.

Kilpailukykyiseen verotukseen. Tuloverotuksen kehittämistyöryhmän muistio. (2002)Valtiovarainministeriö. Vero-osasto. Työryhmämuistioita 12/2002.

Rakenteellisen työttömyyden lieventäminen. Työministeriön rakennetyöttömyyspro-jektin muistio (luonnos 2.12.2002).

Suomen vakausohjelman tarkistus (2002). Valtiovarainministeriö.

Suomi, EU ja maailma – puheenvuoroja talouspolitiikasta. (2002) Toim. Jukka Pekka-rinen ja Ilja Kristian Kavonius. Työväen Sivistysliitto TSL

Verotus kansainvälisessä toimintaympäristössä. Työryhmäraportti (2002). Valtioneu-voston kanslian julkaisusarja 2002/5.

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 21

Liite 1

22 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

Liite 2

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 23

Liite 3

Veroaste v. 2003, 43, % BKT:sta

Lähde: VM Budjettitiivistelmä 2003

24 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

Liite 4

Palkkatulon veroasteTulot keskitasoa (noin 27 000 euroa v. 2003)ostovoimaltaan vakioitu tulotaso

Lähde: VM Budjettitiivistelmä 2003

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 25

Liite 5

Maksuunpantu yhteisövero saajittain,% BKT:sta

Lähde: VM Budjettitiivistelmä 2003

26 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

Liite 6

Vuoden 2003 tuloveroasteikko jaarvonlisäverokannat

Lähde: VM Budjettitiivistelmä 2003

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 27

Liite 7SAK ry/Yhteiskuntapoliittinen osasto/HP/lis 13.2.2003

KESKEISIMMÄT VÄHENNYKSET VALTION- JA KUNNALLISVEROTUKSESSA 2003

Vähennyksen nimi Vähennyksen määräytymisperuste

Valtion ja kunnallisverotuksessa ansiotulosta tehtävät vähennykset

Tulonhankkimisvähennys

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut

Matkakuluvähennys

Työntekijän eläkemaksuvähennys

Työttömyysvakuutusmaksuvähennys

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

590 euroa

maksetut jäsenmaksut

500 euroa ylittävältä osalta, enintään4700 euroa

4,6 %

0,2 %

enintään 1400 euroaKunnallisverotuksessa

Ansiotulovähennys palkka- ja yrittäjätulosta

Perusvähennys

Opintorahavähennys

Kasvu 37 % 2500 euroa ylittävältäosalta 7230 euroon asti ja sen ylittä-vältä osalta 12,5 %, kuitenkin enintään2300 euroa. Alenee 3,5 %:lla 12600euroa ylittävältä osalta.

1480 euroa, pienenee 20 prosentilla ylimenevän tulon määrästä (poistuu kunverotettava tulo 8880 euroa).

2200 euroa, pienenee tulojen noustes-sa, poistuu kun ansiotulo noin 6600 eu-roa.

Valtionverotuksessa verosta tehtävät vähennykset

Alijäämähyvitys (asunto-, opinto- ja tulon-hankkimisvelkojen koroista)

Elatusvelvollisuusvähennys

Kotitalousvähennys (voi vähentää myös kunnal-lisverosta ym.)

29 % korkomenoista, joita ei ole voitu vä-hentää pääomatuloista, enintään 1400 eu-roa, lapsikorotus yhdestä lapsesta 350 eu-roa, kahdesta tai useammasta lapsesta 700euroa.

1/8 elatusavun määrästä, kuitenkin enintään80 euroa/alaikäinen lapsi.

Enimmäismäärä on 1150 euroa ja omavas-tuu 100 euroa, joten vähennyksen saa noin2083 euron työkorvauksesta. Palkkaa mak-settaessa vastaava määrä on 1250 euroa.

28 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

Liite 8

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 29

Liite 9SAK ry/Yhteiskuntapoliittinen osasto/HP/lis 13.2.2003

TYÖNANTAJAN SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2002 JA 2003

Työeläkemaksut- TEL-vakuutusmaksu, keskimäärin*- LEL-vakuutusmaksu- TaEL-vakuutusmaksu

Työttömyysvakuutusmaksu- ensimmäisestä 840 940 euron palkkasummasta- sen ylittävältä osalta

Kansaneläkemaksu- Yksityinen työnantaja ja valtion liikelaitos**

- Kuntatyönantaja- Muu julkisoikeudellinen työnantaja- Seurakunnat

Sairausvakuutusmaksu- Yksityinen työnantaja ja valtion liikelaitos- Kuntatyönantaja- Muu julkisoikeudellinen työnantaja- Seurakunnat

Muut maksut- Ryhmähenkivakuutusmaksu- Tapaturmavakuutusmaksu, keskimäärin***

2002%

16,7017,4012,90

0,702,70

a) 1,35b) 3,55c) 4,45

2,403,952,40

1,601,602,851,60

0,0851,1

2003%

16,8017,6013,20

0,602,45

1,353,554,45

2,403,952,40

1,6141,6142,8641,614

0,0811,0

* Maksu vaihtelee yli 50 työntekijän yrityksissä työntekijän iän ja sukupuolen mukaan.** Jos liiketoimintaa harjoittava verovelvollinen on viimeksi toimitettua verotusta vartenantamassaan veroilmoituksessa tehnyt valtionverotuksessa poistoja kuluvan käyttöomai-suuden hankintamenoista enemmän kuin 50 500 euroa ja jos nämä poistot ovat 10-30prosenttia hänen maksamiensa palkkojen määrästä, maksu määräytyy b-kohdan mukaan.Jos edellä mainittujen poistojen määrä on enemmän kuin 50 500 euroa ja samalla enem-män kuin 30 prosenttia palkoista, maksuprosentti on c-kohdan mukainen. Muissa tapauk-sissa maksu on a-kohdan mukainen.*** Vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.

VAKUUTETUN SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2002 JA 2003

TyöeläkemaksuTyöttömyysvakuutusmaksuVakuutetun sairausvakuutusmaksuEläketuloa saavan sairausvakuutusmaksu

2002%4,400,401,501,90

2003%4,600,201,501,50

30 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

Liite 10

S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3 31

Liite 11Matkakuluvähennysmalleja

Matkakuluvähennys vuoden 2003 verotuksessa:• Asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia voidaan vähentää enintään 4700

euroa vain siitä osin kuin ne ylittävät 500 euron omavastuuosuuden.

Matkakuluvähennysmalli I:• Matkakuluvähennys on 4 % palkkatulosta, kuitenkin enintään 500 euroa (kun

palkkatulot ylittävät 12500 euroa/v).• Erillisselvityksellä asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja voidaan vähentää

myös 500 euroa ylittävältä osalta siten, että matkakuluvähennys on enintään4700 euroa.

• Muutos vähentää verotuloja arvioita vajaat 500 milj. euroa (valtio 225 milj. euroa,kunnat 190 milj. euroa, kela 12 milj. euroa).

TAULUKKO 1. SAK:n matkakuluvähennysmallin vaikutukset tulotasoittain

Bruttoansiot Nettoansioiden muutos Veroasteen muutose/kk % e/kk e/v %-yks.500 1,2 5 62 -1,01000 1,1 9 114 -0,91500 1,4 15 188 -1,02000 1,3 17 218 -0,92500 1,1 17 218 -0,73000 1,0 20 248 -0,73500 0,9 20 248 -0,64000 0,8 20 248 -0,54500 0,8 20 248 -0,45000 0,8 23 283 -0,5

Matkakuluvähennysmalli III:• Matkakuluvähennys on 120 euroa.• Erillisselvityksellä asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja voidaan vähentää

myös 500 euroa ylittävältä osalta siten, että matkakuluvähennys on enintään4700 euroa.

• Muutos vähentää verotuloja arvioita 120 milj. euroa.

Bruttotulot Nettoansioiden muutos Veroasteen muutose/kk % euroa/kk %-yks.500 0,6 2 0,51000 0,2 2 0,21500 0,3 4 0,22000 0,3 4 0,22500 0,3 4 0,23000 0,2 5 0,23500 0,2 5 0,14000 0,2 5 0,14500 0,2 5 0,1

32 S A K – P U H E E N V U O R O 3 / 2 0 0 3

Liite 12

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rfHagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAKHakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi