Oikeus apuvälineisiin

Verkkoluento 15.11.2016 klo 18-19

Tervetuloa Tukiliiton verkkoluennolle!

• Aiheena on ”Oikeus apuvälineisiin”

• Luennoitsijoina toimivat lakimies Tanja Salisma ja

toimintavälineneuvoja Antti Tulasalo

• Kysymyksiä voit kirjoittaa viestikenttään. Niitä seuraa luennon aikana

koulutussuunnittelija Soile Honkala

• Vastaamme kysymyksiin luennon lopuksi

• Luentotallenne ja -materiaali löytyvät luennon jälkeen osoitteesta:

http://www.kvtl.fi/fi/media/sosiaalinen-media/verkkoluento/tallenteet/

sekä http://www.slideshare.net/Tukiliitto/presentations• Malikkeen verkkosivuilla voit tutustua lakeihin, joiden nojalla

vaikeavammaiselle henkilölle voidaan hakea apuvälinettä:

http://www.malike.fi/oikeusapuvälineisiin

MALIKE on toiminut vuodesta 1997 alkaen osana Kehitysvammaisten

Tukiliitto ry:tä.

Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus on tarkoitettu

vaikeavammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksien tukemiseen

ilman diagnoosirajoja.

MALIKE - matkalle, liikkeelle, keskelle elämää

Vammainen henkilö tarvitsee

arkensa sujumiseksi sekä

toimintakyvyn ylläpitämiseksi

ja edistämiseksi usein erilaisia apu-

ja toimintavälineitä.

Vammaiselle henkilölle voidaan

hakea apuvälinettä useiden eri

lakien nojalla.

www.malike.fi/oikeusapuvälineisiin

Toimintavälineiden hankinta- ja rahoitusmahdollisuudet:

• Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä (terveydenhuoltolaki ja STM:n apuvälineasetus).

• Vammaispalvelulain nojalla.

• Kehitysvammalain nojalla.

• Koulutuslainsäädännön nojalla.

• Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen nojalla.

• Apurahat, lahjoitukset.

• Omat keräyskampanjat.

1 § 1 MOMENTTIApuvälineen käyttöön luovutuksen perusteet

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden

luovutuksesta 1363/2011 (apuvälineasetus)

• Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on

sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai

kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa

hänen itsenäistä selviytymistään.

- Sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan

toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.

1 § 2 MOMENTTIApuvälineen käyttöön luovutuksen perusteet

• Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien

välineiden, laitteiden, tarvikkeiden, tietokoneohjelmien sekä muiden

ratkaisujen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea,

ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa

taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

- edistää potilaan kuntoutumista

- tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä

toiminnoissa

- taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

2 § 1 MOMENTTI

Apuvälineen tarpeen arviointi

• Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti,

oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa

on otettava huomioon potilaan toimintakyky,

elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen

toimivuudelle asettamat vaatimukset.

– käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti

– potilaan toimintakyky, elämäntilanne

– elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat

vaatimukset.

2 § 2 MOMENTTI

Apuvälineen tarpeen arviointi

• Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä

potilaan kanssa ja tarvittaessa hänen laillisen

edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen

apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa

apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista

ymmärrettävällä tavalla.

– valinta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja

– tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä

tai omaisensa kanssa

– annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä

vaihtoehdoista.

Huomio!

Korvattaessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ei lain mukaan voi esim. sairaanhoitopiirin saatavuusperusteissa:

• rajata diagnoosin perusteella

• rajata vain yhteen välineeseen; esim. jos on tarve molemmille, niin

sekä pyörätuoli että rattaat tulisi myöntää

• rajata ulkopuolelle tiettyjä välineitä kuten tandempyöriä, koska

apuvälineen tarpeen arviointi on aina yksilöllistä.

Huom! Ns. hoitotakuu koskee myös apuvälinepalveluita.

Apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen arvioinnin perusteella

on lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä myönnetty

esimerkiksi näitä toimintavälineitä.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

380/1987

1 §Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön

edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena

yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden

aiheuttamia haittoja ja esteitä.

3 §Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä

Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut

palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan

sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on

otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve.

9 § 1 momentti

Taloudelliset tukitoimet

Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän

yksilöllisen tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle

aiheutuvat tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä

ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän

vaatetuksen tai erityisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista

suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta

aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen,

koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt

korvataan kuitenkin kokonaan.

Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

759/1987

1 §

Toimintaperiaatteet

Kunnan tulee ehkäistä ja poistaa vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia

rajoittavia esteitä ja haittoja siten, että he voivat toimia yhteiskunnan tasavertaisina

jäseninä.

Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne

tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan.

17 §

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat

välineet, koneet ja laitteet

Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien

välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin

suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee

niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä,

henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa.

Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen

henkilön käytettäväksi.

Esimerkkejä vammaispalvelujen myöntämistä toimintavälineistä.

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977

2 §

Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, sen mukaan kuin asetuksella tai tämän lain

nojalla muutoin säädetään tai määrätään:

1) tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen

edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä

soveltuvuuskokeet;

2) terveydenhuolto;

3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus;

4) työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava

yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta;

5) henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen;

…

Esimerkkejä kehitysvammasta johtuvaan tarpeeseen vastaavista

toimintavälineistä.

Perusopetuslaki 628/1998

31 § 1 momentti

Opetuksen maksuttomuus

Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet

ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä

tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen

osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut

opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 §:n nojalla järjestettävät

palvelut.

2016 voimaan tulleissa perusopetuksen opetussuunnitelman

perusteissa todetaan mm., että:

• Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen

saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huoli. Opetus edistää

osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen

yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä

on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

(Perusopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet)

• Opetuksen järjestäjän on huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada

onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa

sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä.

• Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista

opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä. Palveluiden ja apuvälineiden

tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan

ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden

lausuntoja. Erityistä tukea saavan oppilaan apuvälineistä päätetään erityisen

tuen päätöksessä ja yleistä tai tehostettua tukea saavalle oppilaalle tehdään

tarvittavista apuvälineistä erillinen hallintopäätös.

• Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai

HOJKSissa. (Oppimisen ja koulunkäynnin tuki)

• Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen

tai muuhun fyysiseen tarpeeseen.Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin.

Oppilaan kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen

edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat oppilasta ja huoltajaa näiden

käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä

käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

• Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen

edellyttämien palvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen

tarvittaessa muita asiantuntijoita. (Oppimisen ja koulunkäynnin tuki)

Siis:

Opetustoimi on velvollinen järjestämään vammaiselle tai muuta erityistukea

tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut,

kuten tulkitsemis- ja avustaja-palvelut sekä erityiset koulussa käytettävät koulu- ja

luokkakohtaiset apuvälineet. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi erityispulpetit,

hissit tai luiskat.

Oppilaan henkilökohtaiset lääkinnälliset apuvälineet tulevat terveydenhuollon kautta.

Peruskoulun yläasteelta alkaen opiskelussa tarvittavia vaativia opiskelun apuvälineitä

voi hakea Kelasta.

Myös liikunta on yksi oppiaineista!

Koulun tulee järjestää oppilaalle maksutta opetuksessa, myös

liikuntatunneilla tarvittavat välineet.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

• YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, ja se korostaa valtion velvollisuutta toimia oikeuksien edistämiseksi ja takaamiseksi sekä syrjinnän poistamiseksi. Sopimuksen keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus, osallisuus sekä esteettömyys ja saavutettavuus.

• Sopimus sisältää artikloita mm. vammaisten lasten oikeuksista (art. 7), esteettömyydestä (art. 9), oikeudesta elämiseen itsenäisesti ja osallisuuteen yhteisössä (art. 19), henkilökohtaisesta liikkumisesta, ml. apuvälineet (art. 20), koulutuksesta (art. 24), kuntoutuksesta (art. 26) sekä osallistumisesta kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun (art. 30).

• Sopimus on ollut voimassa Suomessa lain tasoisena 10.6.2016 lukien.

• Suomi raportoi määräajoiin sopimuksen täytäntöönpanoa valvovalle YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle toimistaan sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi sekä tapahtuneesta kehityksestä. Komitea tutkii myös yksilövalituksia sopimuksen määräysten rikkomisesta.

YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista

• Sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen

sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai

lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on

ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

• Vammaisia lapsia koskevassa 23 artiklassa sopimusvaltiot

tunnustavat, että henkisesti tai ruumiillisesti vammaisen lapsen

tulisi saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa,

jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat

lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan.

• Sopimuksen toimeenpanoa valvovalle YK:n lapsen oikeuksien

komitealle on mahdollista tehdä myös yksilövalituksia.

Suomen perustuslaki 731/1999

6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän,

alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,

vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa

itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä

työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelus-

suhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

16 §

Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään

lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle

yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös

muuta kuin perusopetusta

sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

19 §

Oikeus sosiaaliturvaan

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle

riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on

myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia

turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Palveluiden tulisi luoda jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan

täysivaltaisena jäsenenä.

• Ensisijaisesti kannattaa pyrkiä neuvottelemaan palvelusta vastuussa olevan ja/tai hänen

esimiehensä kanssa.

• Kirjallinen muistutus apuvälineyksikön johtajalle; tähän on saatava vastaus

kohtuullisessa ajassa, yleensä noin kuukauden sisällä.

• Vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella tehtävä kantelu aluehallintovirastoon, Valviraan

(kun epäillään, että apuvälinepalvelu on aiheuttanut apuvälineen käyttäjälle vaikean

vamman tai menehtymisen) tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.

• Jos asiassa on tehty muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös (esim. vammaispalvelulain

tai perusopetuslain nojalla), muutoksenhaku päätökseen liitetyn

muutoksenhakuosoituksen mukaisesti.

• Yhtenä mahdollisuutena esim. tilanteissa, joissa apuvälineestä ei tehdä

muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä (esim. lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen

osalta): julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevan hallintoriitamenettelyn

käynnistäminen hallinto-oikeudessa.

• Apua oikeusturva-asioissa voi saada potilas- tai sosiaaliasiamieheltä ja myös esim.

järjestöjen neuvontapalveluista.

Oikeusturvakeinot apuvälineasioissa