0

Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie -raportit:

1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto

2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja -raportteihin

3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista

4. Loppuraportti - Vene vie –esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä

Vene vie –kyselytutkimus

Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto

Lammintaus Arto Tampereen satamatoimisto, 15.5.2015

1

SISÄLLYS

Taustatiedot ................................................................................................................................................................ 2

Kyselyn toteuttaminen ...................................................................................................................................... 2

Vastaajaryhmät .................................................................................................................................................... 3

Asuinkunta ............................................................................................................................................................. 4

Sukupuoli ja ikäryhmät ..................................................................................................................................... 6

Kotisatamat ................................................................................................................................................................. 8

Kotisataman viihtyisyys ................................................................................................................................ 10

Venepaikkojen riittävyys kotisatamissa ................................................................................................. 11

Toivotut lisäpalvelut ....................................................................................................................................... 11

Kotisatamien laiturit ....................................................................................................................................... 14

Vierasvenesatamat ................................................................................................................................................ 14

Vierassataman viihtyisyys ............................................................................................................................ 17

Vieraspaikkojen riittävyys ja laiturit ........................................................................................................ 18

Vierassatamien lisäpalvelut ......................................................................................................................... 19

Kiinnostus venevuokraukseen ......................................................................................................................... 21

Vesistömatkailun kehittäminen....................................................................................................................... 22

Kuinka kehittää vesistömatkailua ............................................................................................................. 23

Vastuu vesistömatkailun ja infrastruktuurin kehittämisestä ............................................................. 24

Paras tapa kehittää vesistömatkailua ja sen infrastruktuuria Pirkanmaalla .......................... 25

Yhteenveto ................................................................................................................................................................ 26

2

TAUSTATIEDOT

Kysely suoritettiin 31.3.2015 – 22.4.2015 -välisenä aikana Google Forms -työkalulla.

Kysely lähetettiin 95:lle vastaanottajalle sähköpostitse, josta linkkiä napsauttamalla vastaanottajat pääsivät vastaamaan nettipohjaiseen kyselyyn. Kysely suunnattiin hankkeessa mukana olevien kuntien- ja kuntien kehitysyhtiöiden edustajille, valikoidulle joukolle vesistömatkailun parissa toimivia yrittäjiä, sekä veneilyseuroille.

Yhteystiedot kerättiin internet-sivuilta. Veneilyseuroille lähetetyssä sähköpostissa annettiin seuran edustajille lupa lähettää kysely edelleen seuran jäsenistölle, joka selittää sen, miksi vastauksia on enemmän kuin alkuperäisen postituslistan vastaanottajia.

Vastauksia kertyi yhteensä 227.

Tämä raportti sisältää ylimmän tason kvantitatiiviset palautteet, niiden analyysin, sekä sanallisten palautteiden yhteenvedot ja analyysin. Kuntakohtaiset erittelyt toimitetaan kunnille erikseen.

Raportin valokuvat © Arto Lammintaus

KYSELYN TOTEUTTAMINEN

Kyselyn sähköpostit lähetettiin ryhminä, kolmessa osassa:

Kuntien edustajille 39 kpl, 31.3.2015

Veneilyseurojen edustajille 26 kpl, 1.4.2015

Vesistömatkailuyritysten edustajille 30 kpl, 1.4.2015

Vastaamisesta muistutettiin kolme kertaa kyselyn aikana, 8.4.2015, 13.4.2015 ja 16.4.2015. Alkuperäinen takaraja vastauksille oli 19.4.2015, mutta sitä jatkettiin kahdella vuorokaudella tulosten saapumisen varmistamiseksi. Jatkoajalla vastauksia saapui yhteensä 3 kpl.

Kysely toteutettiin nimettömänä ja vastaajien luokittelu perustuu ilmoitettuihin tietoihin, jotka ovat vastaajan edustama ryhmä, asuinkunta, sukupuoli ja ikäryhmä.

3

Huomattavin määrä vastauksia saatiin välittömästi kyselyn lähettämistä seuraavina muutamana päivänä. Muistuttaminen nosti vastausten määriä selvästi, mutta laskevalla trendillä ja jaksottuen pidemmälle aikavälille. Vastausmäärää on yleisellä tasolla erittäin hyvä ja riittävä hankkeen tavoitteita ajatellen. Joistakin yksittäisistä kunnista vastauksia saatiin kuitenkin melko vaatimattomia määriä.

Päivittäisten vastausten määrä

VASTAAJARYHMÄT

Suurimman vastaajaryhmän muodostivat seuraan kuuluvat veneilijät, toiseksi suurimman yksittäiset veneilijät ja kolmanneksi suurimman ryhmän kuntien edustajat. Luontoharrastajia lukuun ottamatta mukana oli kaikkien ryhmien edustajia. Matkailuyrittäjien osuus jäi vähäiseksi, mikä voi osittain selittyä sillä, että osa yrittäjistä ei ole ollut aktiivinen vesistömatkailukauden ulkopuolella ja heitä ei tavoitettu sähköpostilla.

Kuntien edustajien vastauksia saatiin 10:stä kunnasta. On kuitenkin mahdollista, että osa kuntaedustajista on ilmoittanut kuuluvansa johonkin toiseen ryhmään, sillä vastaaja on voinut valita vastaavansa esimerkiksi veneilijänä, vaikka hän on saanut kutsun kyselyyn kunnan edustajana. Vastaavasti 3 vastaajaa, jotka ovat ilmoittaneet kuuluvansa ryhmään ”matkailija”, voivat kuulua esimerkiksi kunnan edustajiin.

Yksittäisten veneilijöiden määrä antaa ymmärtää, että osa seuroihin kuuluvista veneilijöistä ei pidä itseään aktiivisesti seuraan kuuluvana, edustaa myös jotakin toista ryhmää, tai on saanut kyselyn jonkun kyselyn saaneen edelleen lähettämänä.

Sanallisten palautteiden analysoinnissa on huomioitu veneilijöiden suuri määrä. Kyselyllä oli tarkoitus saada nimenomaan suuri määrä monipuolista palautetta, jotta mahdollisimman monet kehitysideat tulisivat esille. Sanallisen palautteen analysoinnissa huomioitiin sekä yksittäiset, selkeät parannusehdotukset, että toistuvat samankaltaisuudet. Palautteita sellaisenaan ei ole pidetty indikaationa välittömästä tarpeesta korjaustoimenpiteisiin, vaan syynä selvittää esitetyn parannusehdotuksen taustat, objektiivisuus ja toteutusmahdollisuudet.

4

Mihin ryhmään kuulut?

Kunnan edustaja 19 8.4 %

Matkailuyrittäjä 6 2.6 %

Matkailija 3 1.3 %

Veneilijä (yksittäinen) 44 19.4 %

Veneilijä (seuraan kuuluva) 148 65.2 %

Kalastusharrastaja 4 1.8 %

Luontoharrastaja 0 0 %

Muu 3 1.3 %

ASUINKUNTA

Yleisin vastaajien asuinkunta oli Tampere, jonka asuinkunnakseen ilmoitti 36.6 % vastaajista. Hieman ehkä yllättäen seuraavaksi suurin vastaajien joukko edusti Pirkkalaa, 16.7 %:lla. Keskeinen selittävä tekijä tälle on Pirkkalan pursiseuran aktiivisuus veneilijöidensä etujen edistämisessä. Kolmanneksi ja neljänneksi suurimpana ryhmänä olivat Lempäälä (8.8 %) ja Nokia (8.4 %).

On huomattava, että vastaajan asuinkunta ei välttämättä vastaa henkilön kotisatamaa ja jakauma kotisatamien kuntien ja asuinkuntien välillä voi olla hyvinkin erilainen. Vastaavasti asuinkunta ei myöskään useissa tapauksissa ole sama, kuin vastaajan edustama kunta, tai veneilyseura. Yksittäisissä tapauksissa sanallisessa palautteessa tulee myös esille, että muutamat vastaajat eivät asu yhdessäkään hankkeen kunnassa, vaikka heillä voi olla venepaikka jollakin Pirkanmaan järvellä.

5

Asuinkunta

Akaa 11 4.8 %

Hämeenkyrö 6 2.6 %

Ikaalinen 2 0.9 %

Kangasala 3 1.3 %

Lempäälä 20 8.8 %

Mänttä-Vilppula 10 4.4 %

Nokia 19 8.4 %

Orivesi 2 0.9 %

Pirkkala 38 16.7 %

Ruovesi 1 0.4 %

Sastamala 12 5.3 %

Tampere 83 36.6 %

Vesilahti 3 1.3 %

Virrat 5 2.2 %

Ylöjärvi 12 5.3 %

6

SUKUPUOLI JA IKÄRYHMÄT

Vastaajien valtaosa oli miehiä, mikä oli ennustettavissa jo etukäteen erityisesti veneilyseurojen edustajien yhteystiedoista, joista naisia oli vain 3. Kuntien edustajissa kyselyn vastaanottajissa oli yhtä paljon miehiä ja naisia. Yritysten edustajista kyselyn vastaanottajista ei voida vetää johtopäätöksiä, koska lähes puolet (13 kpl) kyselyistä lähetettiin yrityksen yleiseen yhteydenotto-osoitteeseen (esim. info@matkailuyritys.fi), eikä henkilön nimellä.

Sukupuoli

Mies 193 85 %

Nainen 34 15 %

Eniten vastaajia oli ikäryhmässä 45 – 54 -vuotiaat, joita oli kolmannes kaikista vastaajista. Lähes yhtä suuren ryhmän muodostivat 55 – 64 -vuotiaat, joita oli 27.3 %. Kolmantena ryhmänä oli 35 – 44 -vuotiaat, joita oli neljännes vastaajista. Yli 64-vuotiaita oli hieman enemmän kuin viidennes ja 25 – 34 -vuotiaita hieman edellistä ryhmää enemmän. Alle 25-vuotiaita vastaajia ei ollut yhtään.

7

Ikäryhmä

alle 25-vuotias 0 0 %

25 - 34 -vuotias 12 5.3 %

35 - 44 -vuotias 57 25.1 %

45 - 54 -vuotias 69 30.4 %

55 - 64 -vuotias 62 27.3 %

Yli 64-vuotias 27 11.9 %

8

KOTISATAMAT

Useimmat vastaajat ilmoittivat kotisatamakseen Naistenlahden, joka oli odotettavissa oleva tulos, huomioiden Tamperelaisten vastaajien suuren määrän. Pirkkalan sijoittuminen toiseksi selittyy Pirkkalan pursiseuran jäsenistön aktiivisuudella. Sama aktiivisuus toistuu myös Nokialla ja Lempäälässä, jotka tulevat kotisatamalistauksessa seuraavina. Pursiseurojen aktiivisuus tulee huomioida toteutussuunnitelmissa monipuolisesti, sillä aktiiviset seurojen edustajat voivat olla muutenkin aktiivisia kuntien asukkaita ja heidän mielipiteillään voi olla laajempaa vaikutusta. Samoin seurojen kykyä ja voimavaroja olla omalta osaltaan aktiivisesti toteuttamassa kehitystoimenpiteitä tulee arvioida jokaisen seuran ja kunnan osalta erikseen.

Ympäristökuntien satamat oli kyselyssä identifioitu vain kunnan perusteella, koska venepaikkojen määrissä laskettuna erittelyn ei katsottu tuovan lisäarvoa. Asiasta todettiin myös, että hankkeessa voidaan tarvittaessa tehdä haastatteluja pienemmissä satamissa, mikäli kyselyssä ei tulisi riittävästi esille näiden satamien kehitystarpeita. Sanallisessa palautteessa oli kuitenkin annettu mahdollisuus vastaajille yksilöidä kommenttinsa vapaasti, jolloin jokaisen yksittäisen sataman kohdalta vastaajilla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä.

Valinta ”muu” koostuu pienistä satamista ja muista venepaikoista, joita ei oltu yksilöity kyselyssä, kuntien rantapaikoista, joita ei pidetä satama-alueina, veneilijöiden omista rantapaikoista, sekä tapauksista, joissa vastaajan kotisatama ei ole kyselyssä esitettyjen 15 kunnan alueella. Kolme vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole kotisatamaa. Yksi näistä kolmesta ilmoitti olevansa matkailija ja kaksi oli kuntien edustajia.

9

Kotisatamasi

10

KOTISATAMAN VIIHTYISYYS

Viihtyisyys arvioitiin enimmäkseen keskitasoiseksi, mutta lähes kolmannes vastaajista antoi viihtyisyydelle arvosanaksi 4, eli keskitasoa korkeamman arvosanan.

Arvosanan 1 antaneet kertoivat sanallisessa palautteessa toivovansa viihtyvyyden lisäämiseksi palveluita (esimerkiksi vesipiste, septin tyhjennys ja tankkaus), alueen siistimistä ja suunnitelmallista viherrakentamista.

Arvosanan 2 antaneet toivovat edellisten lisäksi mm. parempia pysäköintimahdollisuuksia ja palveluista WC:tä, sekä kahvilaa. Arvosanan 3 tai 4 antaneet esittivät myös rantojen siistimistä siten, että kaikki veneet siirrettäisiin vesille ja telakointiin käytetyt rakenteet kerättäisiin pois veneilykauden ajaksi. Lisäksi on huomattava, että viihtyisyyteen tyytyväisemmät vastaajat kaipaavat sähköpistokkeita, lisättyä valaistusta ja erilaisia tapahtumia lisäämään viihtyisyyttä.

Viihtyisyys

Onko kotisatamasi viihtyisä? (1 = Ei ollenkaan … 5 = Todella viihtyisä)

1 13 5.7 %

2 36 15.9 %

3 83 36.6 %

4 73 32.2 %

5 17 7.5 %

11

VENEPAIKKOJEN RIITTÄVYYS KOTISATAMISSA

41 % vastaajista on sitä mieltä, että venepaikkoja ei ole riittävästi. Tilanne on hyvin erilainen kunnissa, joissa on enemmän mahdollisuuksia pitää venettä omassa rannassa, kuin tiheään asutulla seudulla, jossa veneilijät usein asuvat kerrostaloissa.

On kuitenkin huomioitava, että kyselyn pohjalta ei voida vetää suoria johtopäätöksiä lukumääräisestä venepaikkatarpeesta, sillä kysely mittasi vastaajien käsitystä venepaikkojen riittävyydestä, eikä kvantitatiivista, puuttuvien paikkojen määrää. Vastaukset heijastavat ennen kaikkea vastaajien yleistä käsitystä tilanteesta. Useissa kunnissa voidaan kuitenkin vahvistaa, että venepaikkoihin on jonoa ja laiturien lisärakentamiselle sitä kautta on olemassa perustelut.

Venepaikat

Onko kotisatamassasi riittävästi venepaikkoja kaikille halukkaille?

Kyllä 74 32.6 %

Ei 94 41.4 %

En tiedä 54 23.8 %

TOIVOTUT LISÄPALVELUT

Kotisatamiin toivotut parannukset noudattelevat pitkälti viihtyisyyttä koskevien vapaiden kommenttien linjaa. Kärjessä on toivomus WC:stä, seuraavina kahvila ja vartiointi. Perustarpeet ovat siis keskeisinä toiveissa. Septin tyhjennys, pysäköintipaikat, suihku ja langaton internet tulevat listalla seuraavina.

Useimpien palveluiden lisäämisen edellytyksenä on, että palveluiden hoidosta löydetään vastaamaan esimerkiksi yrittäjä, tai seura. Tällöin voidaan paremmin varmistaa palvelun jatkuva toimivuus ja järjestää esimerkiksi tarvittava siivous. Vastuutahon läsnäololla voidaan myös vähentää ilkivallasta aiheutuvia haittoja.

Hiljaisten ja syrjäisten satamien sijaan tulisikin pyrkiä varmistamaan, että etenkin isommissa satamissa olisi sinne kuuluvia yrittäjien ylläpitämiä palveluita ympäri vuoden ja että myös lähiasutus on suunniteltu niin, että satamat ovat asukkaiden arvostamia, eläviä ja haluttavia alueita. Rakentamalla satamat ja niitä ympäröivät alueet toisiaan tukevaksi

12

kokonaisuudeksi voidaan vähentää palveluihin kohdistuvaa vahingontekoa, sekä lisätä alueen viihtyisyyttä. Viherrakentaminen voidaan varmasti yhdistää mielekkäästi satamarakentamiseen, niin että suunnitelmallisella toiminnalla voidaan luoda puistomaisia ja erittäin viihtyisiä satama-alueita, jotka palvelevat hyvin sekä alueen asukkaita, että veneilijöitä ja matkailijoita.

Vartioinnin tarve koetaan suureksi, mutta vartioinnin lisäämiseksi tulisi harkita nimenomaan edellä esitettyjä vaihtoehtoja, sekä toteuttaa elektronista valvontaa eri muodoissa, sikäli kun satama-alueen laajempi muokkaaminen ei ole mahdollista. Yhteiskunnallisten ongelmien jatkuvasti lisääntyessä, mm. huumeiden käytön tuodessa lisää vaaratekijöitä, ei talkootyönä tapahtuvaa vartiointia voida pitää enää turvallisena vaihtoehtona. Ammattimainen vartiointi on otettava esiin yhtenä vaihtoehtona, varsinkin jos se voidaan toteuttaa osana lähialueen muuta vartiointia ja kustannustehokkaasti.

13

Lisäpalvelut

Valitse enintään 5 sinulle tärkeintä palvelua, jotka kotisatamastasi puuttuvat.

14

KOTISATAMIEN LAITURIT

Laiturien katsotaan olevan pääasiassa hyvässä kunnossa (73 % vastaajista). Vapaita kommentteja laiturien kunnosta tuli vähän ja ne olivat hyvin vaihtelevia. Kommentteja tuli mm. laiturien iästä ja tikkaiden puuttumisesta.

On kuitenkin huomattava, että käyttäjien tyytyväisyys tilanteeseen ei välttämättä riitä, vaan että laiturien kunnon arviointi vaatii ammattilaisten suorittamia tarkastuksia, jotta riskit esimerkiksi laiturien kiinnitysten pettämisen, tai heikentyneen kantokyvyn suhteen voidaan ennakoida ja arvioida luotettavalla tasolla.

Laiturien kunto

Ovatko kotisatamasi laiturit kunnossa?

Kyllä 165 72.7 %

Ei 38 16.7 %

Muu 16 7 %

VIERASVENESATAMAT

Muita huomattavasti tärkeämmäksi vierassatamaksi arvioitiin Ruovesi, 52 vastaajan toimesta. Vajaa puolet, eli 21 vastaajaa antoi Ruoveden viihtyisyydelle arvosanan 4. Vapaissa kommenteissa korostuu yksi selkeä kehityskohde (23 vastaajaa): vierasvenepaikkojen lisääminen ja paikkojen selkeämmän merkitsemisen tarve.

Toiseksi yleisin valinta ”muu” jakautuu useampien kohteiden kesken. Mainittuja vierassatamia olivat Visuvesi, Murole, Pälkäne, Uittoranta, Valkeakoski ja Kämmenniemi. Useimmat vastaajat eivät ilmoittaneet, mikä on kyseinen muu vierassatama.

Kolmanneksi tärkein vierassatama oli Ratinanniemi/Alaranta (30 vastaajaa). Tälle satamalle antoi 12 vastaajaa viihtyvyydestä arvosanan 4, mutta yksikään vastaajista ei antanut arvosanaa 5. Sataman viihtyisyyden parantamisessa nousee esille vieraspaikkojen

15

puute (8 vastaajaa). Ehdotuksissa on myös mainittu tarve satamaravintolalle ja ravintolalle, johon voisi saapua suoraan veneellä. Näitä ravintolatarpeita ei kuitenkaan perusteltu seikkaperäisesti.

Nokia (14), Lempäälä (14), Virrat (13) ja Mustalahti (11) mainittiin melko tasaisesti. Nokian suhteen mikään kehityskohde ei nouse yksittäisesti ylitse muiden. Toiveet liikkuvat palveluiden lisäämisestä parempaan jätehuoltoon ja Nokianvirran suistossa liikkumisen opasteisiin.

Lempäälän osalta ei tullut mitään yhtä selkeää kehittämiskohdetta. Mustalahteen toivotaan enemmän vieraspaikkoja (4 vastaajaa). Virtain osalta vapaat kommentit tuovat esille suihkujen tarpeen (2), sekä vierasvenepaikkojen lisäämisen tarpeen (1).

16

Sinulle tärkein vierasvenesatama

17

VIERASSATAMAN VIIHTYISYYS

Vierassatamat arvioidaan ylätasolla pääsääntöisesti viihtyisiksi ja yhteensä 77.1 % vastaajista antaa arvosanaksi 3 tai enemmän.

Viihtyisyys

Onko vierasvenesataman alue viihtyisä? (1 = Ei ollenkaan … 5 = Todella viihtyisä)

1 13 5.7 %

2 21 9.3 %

3 77 33.9 %

4 86 37.9 %

5 12 5.3 %

18

VIERASPAIKKOJEN RIITTÄVYYS JA LAITURIT

Sanallisessa palautteessa esille tulee vieraspaikkojen riittämättömyys ja kvantitatiivisesti mitattuna lähes 2/3 vastaajasta pitää vieraspaikkojen määrää riittämättömänä. On myös huomioitava, että pelkästään vieraspaikkojen lisääminen ei lisää tyytyväisyyttä, vaan vieraspaikkojen merkitsemisessä on myös toivomisen varaa. Vierasvenesatamien laiturien kuntoa pitää hyvänä yli 60 % vastaajista.

Vierasvenepaikat

Onko vierasvenesatamassa riittävästi venepaikkoja vierailijoille?

Kyllä 52 22.9 %

Ei 137 60.4 %

En tiedä 23 10.1 %

Vieraslaiturien kunto

Ovatko vierasvenesataman laiturit asianmukaisessa kunnossa?

Kyllä 138 60.8 %

Ei 62 27.3 %

Muu 8 3.5 %

19

VIERASSATAMIEN LISÄPALVELUT

Selkeänä ykköstoiveena vierassatamiin on grillausmahdollisuus. Toteutuksesta riippuen tämän parannuksen toteuttaminen onnistuu kohtuullisilla kustannuksilla ja parantaa merkittävästi veneilijöiden viihtyvyyttä. Seuraavaksi eniten toivotaan saunaa, polttoaineen tankkausta ja langatonta internetiä. Näiden toteuttaminen edellyttää käytännössä sitä, että toiminnasta huolehtii paikallinen yrittäjä, jotta voidaan taata saunan siisteys, polttoainejakelun käytännön toiminta ja internetin katkeamaton palvelu. Kaikki mainitut kolme palvelua tulee myös toteuttaa tavoilla, jotka takaavat palvelun kannattavuuden yrittäjälle.

Seuraavaksi tärkeimmät toiveet (yli 30 vastausta) ovat wc, kauppa, vartiointi ja polkupyörävuokraus. Näitä koskevat pääosin samat huomiot, kuin aiempia, eli palveluiden tuottaminen edellyttää yrittäjää takaamaan palvelujen toimivuuden.

Seuraavan sivun pylvästaulukko esittää kaikki vierassatamiin toivotut palvelut.

20

Vierassatamien palvelut

21

KIINNOSTUS VENEVUOKRAUKSEEN

Kiinnostus erilaiseen kaluston vuokraukseen on varsin runsasta. Vesijetin vuokraus kiinnostaa eniten, mutta monet muut vaihtoehdot seuraavat hyvin perässä. On todennäköistä, että vastaajilla on kiinnostusta kokeilla monia erilaisia vesillä liikkumisen muotoja ja vuokraus on hyvä mahdollisuus kokeilla näitä vaihtoehtoja.

Vesijettien vuokraukseen onkin tulossa mm. Tampereelle ainakin kaksi yrittäjää kesälle 2015, sekä Mustalahden satamaan, että uittotunnelille. Soutuveneiden vuokraajia on vähän, vaikka kiinnostusta näyttää olevan. Mielenkiintoista on myös kanoottivuokrauksen kysyntä, sillä vuokraajia on useissa Pirkanmaan kunnissa ja olisi hyvä selvittää jatkossa onko kanoottivuokrauksessa silti kalustopulaa, vai eikö vuokraajia ole riittävän helppo löytää.

Venevuokraus

Mikä seuraavista palveluista voisi kiinnostaa sinua?

22

VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vesistömatkailun historian paremmalle esilletuomiselle on selkeä tilaus. Pitkälti yli satavuotinen historia monine mielenkiintoisine aluksineen ja tapahtumineen ei nouse esiin vastaajien mukaan riittävällä tavalla. Matkailun kehittämisessä voitaisiin harkita historian tuomista esille esimerkiksi tarinallisessa muodossa nykyistä enemmän. Voitaisiin myös harkita merkittävien alusten historian ja teknisten tietojen esille tuontia infotauluissa, jotka sijoitettaisiin näiden alusten kotisatamiin. Tällöin aluksista olisi tarjolla mielenkiintoisia tietoja, jotka voisivat entistä paremmin houkutella kyseisen laivan matkustajaksi.

Myös vesitse saavutettavien maakohteiden esittelyä kerronnallisesti, audiovisuaalisin keinoin ja uudenaikaisten mobiilisovellusten avulla voitaisiin harkita kiinnostavuuden lisäämiseksi. Vesistömatkailu voisi hyötyä vielä enemmän siitä, että kaikista laivoista pyrittäisiin tekemään kerronnan keinoin entistä mieleenpainuvampia, niin että jokainen matkailija kokee laivan itsessään elämyksenä, eikä pelkästään vesistöliikkumisen välineenä.

Historia

Pitäisikö vesistömatkailun historiaa tuoda enemmän esille?

Kyllä 170 74.9 %

Ei 39 17.2 %

Muu 4 1.8 %

23

KUINKA KEHITTÄÄ VESISTÖMATKAILUA

Tällä kysymyksellä pyrittiin löytämään keskeisiä kehittämisen kohteita Pirkanmaan vesistömatkailussa. Vastaajista suurin osa nosti odotetusti esiin omalla veneellä tapahtuvan veneilyn kehittämisen. Tähän liittyvät keskeisesti satamien erilaisten palveluiden kehittäminen, sekä laituripaikkojen riittävyyden takaaminen, joka nousi toiseksi. Edelleen, näihin liittyy oleellisena kaksi näistä seuraavaa kehityskohdetta, palveluiden kehittäminen ja laiturien lisärakentaminen.

Muut tarpeet tulevat melko tasaisesti näiden jälkeen. Hieman yllättäen säännöllisten laivareittien kehittäminen (alle 20 vastausta) jää vähimmälle määrälle mainintoja, vaikka sanallisessa palautteessa toivotaan paljon esimerkiksi Pyhäjärvelle säännöllisiä reittejä, joita voisi kesällä hyödyntää niin matkailuun, kuin työmatkaliikenteeseen. Selkeästi korkeammalle nousee toive kehittää laivaristeilyjä (yli 40 vastaajaa). Tähän liittyviä toiveita ovat esimerkiksi iltaristeilyt, erilaiset ohjelmalliset risteilyt ja risteilyt, joissa pysähdytään hetkeksi johonkin kohteeseen maissa.

Luontoretkeilyn, pyöräilyn ja lapsiperheiden tarpeiden huomioiminen nousevat myös melko hyvin esille. Vesistömatkailua ei ole syytä erottaa muista luonnossa liikkumisen muodoista, tai perheiden muista tarpeista, vaan pyrkiä tarjoamaan vaihtoehtoja, joissa nämä voidaan mielekkäästi yhdistää.

Kalastusmatkailun kehittäminen on myös vastaajien mukaan tärkeällä sijalla. Asiasta ei kuitenkaan kirvonnut sanallisia kommentteja ja kehitysehdotuksia.

24

Vesistömatkailun kehittäminen

Mitä toimenpiteitä Pirkanmaan vesistömatkailu tarvitsee? Valitse enintään 5.

VASTUU VESISTÖMATKAILUN JA INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISESTÄ

Kysymyksellä haluttiin kartoittaa alustavaa näkemystä siitä, mikä taho olisi paras viemään vesistömatkailun kehitystä eteenpäin. Samaan aikaan kyselyn rinnalla käytiin neuvotteluja kuntien edustajien kanssa, joka antoi enemmän taustaa vastuuttamiselle ja näkemyksille yhteistyöstä. Vastauksen on katsottava kuvaavan tilannetta lähinnä ennen kuin neuvottelut kaikkien osallistuvien kuntien kanssa oli käyty ja näkemykset ovat saaneet hieman lisää syvyyttä neuvottelujen kautta.

Keskeinen löydös on kuitenkin se, että 60 % vastaajista näkee kuntien osuuden ensiarvoisen tärkeänä. Tätä voidaan perustella silläkin, että kuntien vastuulle jää, usein

25

väistämättäkin, hoitaa tietyt infrastruktuuriin liittyvät asiat kuntoon, ennen kuin palvelun päivittäinen hoito voidaan antaa yrittäjän vastuulle.

Myös matkailuyrittäjillä on tärkeä osuus päästä vaikuttamaan vesistömatkailun kehittämiseen, onhan kyse heidän elinkeinostaan. Yhdessä kuntien ja yrittäjien yhteistyönä toteutettava kehitys vaatii kuitenkin lähes väistämättä tahon, joka vie kehitystyötä eteenpäin kaikkien osallisten eduista tasapuolisesti huolehtien. Keskustelut kuntien edustajien kanssa tukevat varsin selkeästi tätä näkemystä, vaikka kyselyssä riippumattoman vaihtoehdon kannatus oli vain vajaa 9 %.

Riippumatta siitä, mikä taho katsotaan sopivan riippumattomaksi ja tasapuoliseksi ajamaan tätä asiaa, on todettava, että kuntien, ja oletettavasti myös yrittäjien mahdollisuudet osallistua toimenpidevaiheeseen, ovat rajatut toimintaa käytännössä eteenpäin vievän tahon ohjausryhmänä toimimiseen. Ulkopuolisen tahon käyttämistä yhteisenä asian edistäjänä tukee myös se useimpien kuntien näkemys siitä, että ulkopuolisen rahoituksen hakeminen olisi mielekkäämpää yhdelle, yhteiselle hankkeelle, kuin jokaiselle kunnalle erikseen.

PARAS TAPA KEHITTÄÄ VESISTÖMATKAILUA JA SEN INFRASTRUKTUURIA PIRKANMAALLA

Minkä tahon tai tahojen tulisi mielestäsi ottaa vetovastuu ja edunvalvonta vesistömatkailun kehittämisestä?

Kunnat yhdessä 136 59.9 %

Matkailuyrittäjät yhdessä 36 15.9 %

Riippumaton vesistömatkailuyritys tai -yhdistys 20 8.8 %

Yksittäinen kunta/kaupunki 14 6.2 %

Yksittäinen iso matkailuyrittäjä 2 0.9 %

Muu 11 4.8 %

26

YHTEENVETO

Alla on esitetty tiivistelmänä tärkeimmät esille nousseet kehityskohteet. Koska kyseessä on yhteenveto kaikkien 15 kunnan tuloksista, kaikki huomiot eivät koske jokaista hankkeessa mukana olevaa kuntaa. Koko Pirkanmaan vesistömatkailun kehittämisen kannalta on tärkeää huomioida, että vesistöliikkumisen toimivuuden kannalta jokainen kehityskohde vaatii tarkastelua ja arviointia niin yksittäisissä kunnissa, kuin matkailijan ja veneilijän näkökulmasta, eli vesistöllisesti yhdenmukaisesti nähtynä.

Kotisatamien osalta tärkeää on lisätä venepaikkojen määrää kysyntää vastaavaksi, sekä kohentaa sataman yleistä viihtyisyyttä. 10 tärkeintä palvelukehityskohdetta ovat (suluissa vastausprosentti):

1. WC-tilat (37 %) 2. Kahvilapalvelut (32.9 %) 3. Vartiointi (28.7 %) 4. Septin tyhjennysmahdollisuus (22.2 %) 5. Pysäköintipaikkojen riittävyys (21.3 %) 6. Langaton internet (17.6 %) 7. Suihkutilat (17.6 %) 8. Venekohtaiset sähköliittymät (16.2 %) 9. Juomavesihuolto (15.3 %) 10. Jätehuolto (14.4 %)

Vierassatamissa autojen pysäköinti ei ole mainittava haaste, mutta veneille vieraspaikkoja on riittämätön määrä ja vieraspaikkojen merkitsemisessä on tyypillisesti puutteita. Yleisen viihtyisyyden kohdalla toimenpiteitä tarvitaan myös. Palveluiden osalta tärkeimpiä kehityskohteita ovat (10 tärkeintä, suluissa vastausprosentti):

1. Grillausmahdollisuus (39.3 %) 2. Sauna (32.7 % ) 3. Polttoaineen tankkaus (29.8 %) 4. Langaton internet (26.2 %) 5. Polkupyörävuokraus (21.4 %) 6. WC (21.4 %) 7. Kauppa (20.2 %) 8. Vartiointi (18.5 %) 9. Tiedottaminen internetissä (17.3 %) 10. Kahvila (17.3 %)

Venevuokrauksen kysyntä kohdistuu seuraavasti (5 tärkeintä, suluissa vastausprosentti):

1. Vesijetti (37.4 %) 2. Saunalautta (32.5 %) 3. Kanootti (29.3 %) 4. Moottorivene (25.2 %) 5. Soutuvene (18.7 %)

27

Vesistömatkailun yleisissä kehitystarpeissa ovat keskeisiä asioita vesistömatkailun historian esilletuominen ja kehitystyön eteenpäinvieminen kuntien yhteistyönä. Kyselyn vastauksissa painottuvat omatoimisen veneilyn kehitystarpeet (52.1 % vastaajista) ja siihen keskeisesti liittyen, satamien palveluiden ja viihtyvyyden kehittäminen. Koska vastaajista valtaosa oli veneilijöitä, painotus on ymmärrettävä. On silti huomattava, että laivaristeilyjen kehittämistä piti tärkeänä 20.1 %, joka on merkittävä määrä vastauksia, ottaen huomioon omatoimiveneilijöiden suuren määrän vastaajista.

Kehittämistoimenpiteitä tarvitaan kaikilla kyselyn osa-alueilla. Riippuen vastaajan taustasta, vastaukset heijastelevat kunkin vastaajan omia tarpeita. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin nähtävä, että jatkotoimenpiteiden tulee palvella niin kuntalaisten viihtyvyyttä Pirkanmaan vesistöissä, kuin vesistömatkailuyrittäjien liiketoiminnan kehitystä ja matkailijamäärien lisäämistä kaikkien hankkeessa olevien kuntien alueella.