Varpu Ylhäinen - Verkkoviestin...11.3.2011 Varpu Ylhäinen 7 Visio •Visio on aktiivinen...

Strategia ja kehitysjohtaminen

Varpu Ylhäinen

Esityksen sisältö

• Strategia – mikä se on?

• Strategian peruselementit ja käsitteet

• Strategisen johtamisen perusmalli

• Kehitysjohtaminen klubeissa

11.3.2011 Varpu Ylhäinen 2


Strategia – mikä se on?

• Strategia on sellainen tarina yrityksen tai yhdistyksen

tulevaisuuden suunnasta, joka jokaisen jäsenen tulee

pystyä kuvailemaan tai kertomaan.

• Strategian tulee kuvata selkeästi tulevaisuuden

toimintaympäristö

• Parhaat strategiat vangitsevat kuulijansa

• Strategiatarina on aina myös bränditarina

• Strategia on yhteistä tietoa yrityksestä, yhdistyksestä tai

järjestöstä ja sen toimintatavoista, ja se myös syntyy

yhdessä tekemällä.


Strategian peruselementit ovat:

• Missio

• Nykytila-analyysi

• Visio

• Tavoitteet ja toimintaohjelmat

• Arvot

(Strategia sisältää nykyään myös kannanoton laatuun,

energiapolitiikkaan, turvallisuuteen ja ympäristöasioihin)


Missio

• Missio on yrityksen/yhdistyksen olemassaolon syy.

• Missio vastaa kysymykseen siitä, mitä organisaatiossa

halutaan pysyvästi tehdä.

• Missio liittyy vahvasti yrityksen/yhdistyksen

perustarkoitukseen ja sen ydintoimintaan.

• Se kertoo yrityksen/yhdistyksen roolista ja tehtävästä

yhteiskunnassa.


Nykytila-analyysi

Toimintatilanteen hahmotus

• Ympäristö: globaalit ja kansalliset yhteiskunnalliset

tekijät, tehtäväympäristö, muut toimijat

• Organisaatio: rakenne, voimavarat, kulttuuri,

uskomukset, arvot, odotukset, tunnetila

• Analyysityökalut: mm. SWOT-analyysi tai Michael

Porterin viiden kilpailuvoiman malli


Visio

• Visio on aktiivinen tahtotila, jota voidaan arkikielellä

kutsua myös unelmaksi.

• Visio on arkijohtamisen peruskivi. Sen avulla pyritään

luomaan jokaiselle jäsenelle kuva tulevaisuudesta, joka

vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin.

• Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka

innostaa häntä.

• Ilman visiota työssä ei ole merkitystä, suuntaa eikä ohjetta

esimerkiksi siihen, miten tehtäviä ja kehitystoimintaa

priorisoidaan.


Tavoitteet ja toimintaohjelmat

• Suunnitelma strategian ja tavoitteiden toteutukseen

• Yleiset suuntaviivat päätöksentekoa varten


Strategiaprosessi

• Onnistunut strategia edellyttää sekä onnistunutta strategian

luomista että sen toteuttamista.


Kehittäminen tärkeää?

• Miksi kehittyminen ja kehittäminen on tärkeää?

• Miksi nykyinen tapa toimia ei riitä?

• Mitä tehdään?

• Miten tehdään?

• Mitä hyödytään?


Miksi kehityttävä?

• Klubiin tullaan sillä ajatuksella, että voidaan vaikuttaa

• Ajassa eläminen – kaikki nopeutuu, on juostava, että pysyy

paikoillaan

• Maailma pienenee, globalisoituu välitön reagoiminen asioihin

• Näkyvä vuoropuhelu yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa

• Valtava kilpailu ihmisen vapaa-ajasta

• Stabiili, vuodesta toiseen sama ohjelma syö toiminnan

mielekkyyden

• Klubeissa on hyvin koulutettuja, vaikuttavissa työtehtävissä olevia

henkilöitä toiminnan on oltava älyllisesti haastavaa ja

palkitsevaa


Uudelle tielle

• Klubitoiminnan uusiutuminen vaatii uuden tavan ajatella

• Luovuutta voi ja pitää kehittää

• Sekä yksilöt että organisaatiot voivat parantaa

innovointikykyään

• Innovaatioiden syntyyn voi vaikuttaa

• Päävastuu ja keinot johdolla

• Klubistrategiassa päätettävä, mitä eniten tarvitaan


Miten?

• Klubistrategia ohjaavaksi työkaluksi

• Uusien asioiden ideoiminen ja vanhojen toimitapojen

kehittäminen otettava luontevaksi osaksi klubityöskentelyä

• Työn on oltava ohjattua ja johdettua

• Suunnittelu aikataulutetaan ja työn edistymistä seurataan

• Opetellaan soveltuvat luovat menetelmät ja otetaan ne

käyttöön kehitystyössä


Klubikulttuurin muutos

• Uusi aktiivisen kehittämisen klubikulttuuri

• Riskinoton ja epäonnistumisen hyväksyminen

• Virheistä oppiminen

• Avoin ja rehellinen ilmapiiri

• Innostuksen aikaansaaminen ja ylläpitäminen

• Sisäänrakennetut motivaattorit, rohkaiseminen

• Palkitseminen


Innovaatioprosessi

• Alustava idea

• Idean kehittely

• Ongelman ratkaisu

• Konsepti, oivallus

• Kehitystyö

• Käyttö ja leviäminen


Innovaatioiden toteuttamiseen tarvitaan:

• Ajava voima

• Tukeva voima

• Yksilöt

• Tarve

• Toteuttamismahdollisuus

• Tarpeen ja toteuttamismahdollisuuden läheisyys


Esimerkkejä ideointimenetelmistä

• Aivoriihi (Brainstorming),

• Synetiikka

• Tuumatalkoot

• Tuplatiimi

• Kaukaiset ajatusmallit

• Kysymyslistat

• 6-3-2

• jne. jne.


Lisää menetelmiä

Alkuperäinen idea voidaan:

• Suurentaa

• Pienentää

• Jakaa osiin

• Yhdistää

• Korvata jollain muulla

• Lisätä uusi kohta

• Kääntää päälaelleen


Mistä käyttökelpoinen menetelmä?

Google -hakusana: ideointimenetelmiä tai Creative Thinking

Ideointimenetelmät / Partus

Partus ideointimenetelmiä – työkalulaatikko ideanikkareille ©

Jukka Hassinen & Partus Oy 2008

http://tiimiakatemia.files.wordpress.com/2009/10/ideointimenetelmat_partus_v5.pdf




Divergenssi vs. Konvergenssi

• Luova ajattelu kostuu kahdentyyppisestä ajattelusta:

Ideoiden tuottamisesta (divergenssi) ja niiden arvioinnista

(konvergenssi). Jos nämä ajattelutavat sekoittuvat

toisiinsa, luovuus loppuu.

• Divergenssi perustuu ennen kaikkea mielikuvitukseen ja

asioiden vapaaseen yhdistelyyn.

• Konvergenssi perustuu ennen kaikkea asiantuntemukseen

ja analyyttiseen päättelyyn.


Tärkeintä luovassa ongelmanratkaisussa

• Erottaa divergenssi ja konvergenssi toisistaan

• Hakea paljon ideoita

• Valita ideoista parhaat jatkokäsittelyyn

• Tehdä jatkokäsittelyä edelleen ideoimalla

• Divergenssin ja konvergenssin vuorottelu

• Hyödyntää soveltuvinta tai useita ideointimenetelmiä


Kehittyminen ja kehittäminen

• Kehittyminen on välttämätöntä – kasva tai kuole!

• Kehittyminen on tahtotila ja työtä, se ei tule itsestään.

• Kehittäminen vaatii johtamista.

• Kehittäminen vaatii osaamista ja työmetodien tuntemista.

• Kehitys ja kehittäminen on jatkuva tila.

• Kehittyminen pitää vireänä ja tuo toimintaan mielekkyyttä


Alue Harjaantunut, luova

työskentely

”Tavallinen”

työskentely

Ongelman tajuaminen Huomataan herkästi, että

tilanteessa, olosuhteissa,

organisaatiossa, työtavoissa,

käytännöissä, laitteissa jne. on

parannusmahdollisuuksia

Hyväksytään sen

kummemmin pohtimatta

tilanteet ja olosuhteet,

joissa olisikin

parantamisen varaa

Asennoituminen

parannusta kaipaavissa

tilanteissa

Pysytään myönteisinä ja

rakentavina vaikka

parantamismahdollisuuksia ei

heti keksittäisikään

Turhaudutaan helposti ja

asennoidutaan

kielteisesti ideointiin, kun

tilanne ei näytä

korjaantuvan

Ideointikyky Tuotetaan aina paljon ideoita,

joista voidaan valita

myöhemmin parhaat

Tartutaan usein

ensimmäiseen

käyttökelpoiseen ideaan

ja pidetään sitä oikeana


Alue Harjaantunut, luova työskentely ”Tavallinen” työskentely

Suhtautuminen omiin

ideoihin

Arvioidaan omat ideat

monipuolisesti ja tasapuolisesti, ei

tyrkytetä eikä pantata omia ideoita

Ihastutaan kohtuuttomasti

omaan epätavalliseen

ideaan eikä nähdä sen

haittoja

Suhtautuminen muiden

ideoihin

Ollaan vastaanottavaisia,

nähdään muiden ideoiden hyvät

puolet ja esitetään parannuksia

niissä oleviin puutteisiin

Ei nähdä toisten ideoissa

mitään hyvää ja nähdään

niissä vain haittapuolet

eikä vaivauduta

kehittämään niitä edelleen

Kuuntelu Kuunnellaan muiden

puheenvuoroja, tehdään

muistiinpanoja, esitetään

kysymyksiä, tehdään yhteenvetoja

Puhutaan muiden kanssa

samaan aikaan, ei

kuunnella muita



työskentely

”Tavallinen”

työskentely

Näkemykset Esitetään monipuolisia

näkemyksiä, hyväksytään

muiden näkemykset

Tyrmätään muiden

näkemykset

sopimattomina tai

epärealistisina

Ajattelutavat Hallitaan lennokkuuden ja

käytännöllisyyden vaihtelu,

hyödynnetään mielikuvia

Ajatellaan aina

käytännöllisesti, mutta ei

onnistuta siinä kovin

hyvin. Itsepäisyys johtuu

tunnesyistä.

Riskinotto Otetaan harkittuja riskejä,

hyväksytään epäonnistuminen

eikä masennuta

Pelätään

epäonnistumisia ja

vältetään riskinottoa


Taulukon lähde: Lavonen, Meisalo & al.


työskentely

”Tavallinen”

työskentely

Sitkeys Jos tavoite on arvokas, aloitettu

hanke viedään loppuun

Yhteistyössä

turhaudutaan nopeasti,

keskitytään vain omiin

ideoihin

Oma ja toisten

omanarvontunto

Tuetaan muiden

omanarvontuntoa ottamalla

muut jakuvasti huomioon

Ollaan itsekeskeisiä ja

asennoidutaan muihin

välinpitämättömästi


Toteutukseen

• Klubistrategiat kuntoon

• Strategiatyöhön on sisällytettävä jatkuvan kehityksen

polku

• Innovaatiojohtamiseen napakka ote

• Sopivassa suhteessa perinteitä ja aina myös uusia asioita

prosessissa

• Klubille haettava yhteiskunnallista merkittävyyttä


Kirjallisuutta • Buzan, Tony. 1998. Make the Most of Your Mind. Pan Books. (Mielenkiintoinen kirja

miellekartoista, loogisen ajattelun kehittämisestä, muistamisesta ja muusta yksilön

oppimiseen liittyvästä. Käytännöllinen opas kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään

omia oppimistottumuksiaan ja –taitojaan.)

• Csikszentmihaly, Mihaly. 2003. Good Business: Leadership, Flow And The Making Of

Meaning. Coronet Books. (Kirja imutuksesta, luovasta virtauksesta.)

• De Bono, Edward. 1969. The Mechanism of Mind. Pelican Book. (Luovuusgurun käsitys

ihmismielen toiminnasta. De Bono esittää myös uuden käsitteen “PO”, sanan joka

mahdollistaa ristiriitaisten ajatusten yhdistämisen. Taustatietoa luovaan ajatteluun.)

• De Bono, Edward. 2000. Six Thinking Hats. Penguin Books. (De Bonon “Kuusi

ajatteluhattua” seikkaperäisesti kuvattuna.)

• Holitzka, Marles. 1996. I Ching: Avain muutokseen. Unio Mystica. (Kiinalainen

ennustusopas, ”Muutosten kirja”.)

Varpu Ylhäinen - Verkkoviestin...11.3.2011 Varpu Ylhäinen 7 Visio •Visio on aktiivinen...

Documents

Transcript of Varpu Ylhäinen - Verkkoviestin...11.3.2011 Varpu Ylhäinen 7 Visio •Visio on aktiivinen...