varhaiskasvatussuunnitelma Lahden kaupungin · 1. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta, arviointi...

Lahden kaupunginvarhaiskasvatussuunnitelma

Nimi Lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaKunta LahtiHyväksymispäivämäärä

SISÄLTÖ

1. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . 1

2. Paikalliset erityispiirteet ja varhaiskasvatuksen järjestämisen tavat. . . . . . 3

3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

4. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvavarhaiskasvatus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

5. Varhaiskasvatuksen järjestäminen ja toimintamuodot. . . . . . . . . . . . . . . 6

6. Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua. . . . . . . . . . . 9

7. Arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

8. Oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

9. Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidonkokonaisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

10. Laaja-alainen osaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

11. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet. . . . . . . . . . 17

12. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

13. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

14. Pedagogisen toiminnan viitekehys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

15. Pedagoginen dokumentointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

16. Monipuoliset työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

17. Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä. . . . . . . . . . . . . 28

18. Oppimisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2918.1. Kielten rikas maailma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2918.2. Ilmaisun monet muodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3118.3. Minä ja meidän yhteisömme. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3218.4. Tutkin ja toimin ympäristössäni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3318.5. Kasvan, liikun ja kehityn. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

19. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia. . . . . . . . . . . . . . 36

20. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

21. Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuenaikana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

22. Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

23. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana. . . . . . . . . . . . . . . . 43

24. Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . 44

1. Varhaiskasvatussuunnitelmanlaadinta, arviointi ja kehittäminen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteellaOpetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikallisetja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossasäädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista.Esiopetus, jota säätelee perusopetuslaki, on osa varhaiskasvatusta. Esiopetusta ohjaaOpetushallituksen määräyksenä annettu Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jonkapohjalta on laadittu Lahden kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma.

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvunja oppimisen polulla. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta. Varhaiskasvatustukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista.Varhaiskasvatuksen valtakunnallisen ohjauksen tarkoituksena on luoda yhdenvertaisetedellytykset varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle jaoppimiselle.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistuksen lähtökohtana ovat olleet lastenkasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset. Perusteita valmisteltiinsidosryhmäyhteistyössä hyödyntäen uusimpien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia.

Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisestavarhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekälasten varhaiskasvatussuunnitelmista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänäon tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekäedistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa.Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen jahoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisenkeskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestäyhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisestivelvoittava määräys. Perusteasiakirjassa tarkoitetaan varhaiskasvatuksen järjestäjällä kuntaa,kuntayhtymää tai muuta palvelun tuottajaa (julkinen tai yksityinen). Käsitettä huoltaja käytetääntarkoitettaessa lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa.

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelmanlaatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa muuta varhaiskasvatusta ja kunnanvalvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa. Paikallisetvarhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. Paikallinenvarhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia kaikkia toimintamuotoja koskevaksi (päiväkoti,perhepäivähoito ja muu varhaiskasvatus) tai kullekin toimintamuodolle erikseen. Lahdenkaupungin varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu koskemaan kaikkia varhaiskasvatuksentoimintamuotoja: päiväkoteja, perhepäivähoitoa sekä alle kouluikäisten kerhotoimintaa ja sensisältöjä tarkennetaan yksikkökohtaisissa vuosisuunnitelmissa. Varhaiskasvatuksen järjestäjävoi sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa,arvioitaessa ja kehitettäessä.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstölle, huoltajillesekä lapsille annetaan mahdollisuus osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelmanlaatimiseen ja kehittämiseen. Lahdessa varhaiskasvatussuunnitelmaa on kirjoitettualuetyöryhmissä, joiden toimintaa on organisoinut kaupunkitasoinen työryhmä. Suunnitelmatyönedetessä koko varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ollut mahdollisuus kommentoida ja

Varh

aisk

asva

tuss

uunn

itelm

an la

adin

ta, a

rvio

inti

ja k

ehitt

ämin

en

1

Varh

aisk

asva

tuss

uunn

itelm

an la

adin

ta, a

rvio

inti

ja k

ehitt

ämin

en

vaikuttaa paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman tekstiin ja sisältöön. Lahdessa huoltajatovat osallistuneet paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen kommentoimallavarhaiskasvatussuunnitelman tekstiä ja paikallisia painotuksia. Lasten näkökulmiavarhaiskasvatussuunnitelma työskentelyyn on otettu huomioon keräämällä tietoa siitä, mikä onlapsille tärkeää ja mikä lisää lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa.

Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä paikallisten opetuksen sekäsosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Lapsen kasvun jaoppimisen polun jatkuvuuden ja eheyden turvaamiseksi esi- ja perusopetuksen edustajatosallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Edellä mainitutyhteistyötahot ovat voineet kommentoida Lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmantekstiä ja sisältöä. Varhaiskasvatuksen järjestäjä hyväksyy varhaiskasvatussuunnitelman erikseensuomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaavarhaiskasvatusta varten. Lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma on luettavissasähköisessä muodossa kaupungin verkkosivuilla. Paikallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta jayksikkökohtaisesta vuosisuunnitelmasta tiedotetaan huoltajia muun muassa vanhempienilloissa,huoltajille ja perheille järjestetyissä tapahtumissa sekä verkkoympäristössä.

Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa varhaiskasvatustasekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointia käsitellään tarkemminosiossa Toiminnan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Lahden kaupunginvarhaiskasvatussuunnitelman toimivuutta tarkastellaan kolmen vuoden välein.

2

2. Paikalliset erityispiirteet javarhaiskasvatuksen järjestämisentavat

Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukeevarhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaahuomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekävarhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmatvoivat tarkentaa valtakunnallisia perusteita, mutta ne eivät voi sulkea pois mitään lain, asetuksentai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä.

Lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon myös muutpaikallisella tasolla tehtävät suunnitelmat, kuten

• varhaiskasvatusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset• Lahden kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma• Lahden kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma• Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma, joka sisältää kotoutumissuunnitelman.

Pai

kalli

set e

rityi

spiir

teet

ja v

arha

iska

svat

ukse

n jä

rjest

ämis

en ta

vat

3

http://www.lahti.fi/palvelut/varhaiskasvatushttp://www.lahti.fi/palvelut/varhaiskasvatushttp://www.lahti.fi/palvelut/varhaiskasvatus

Laps

en v

arha

iska

svat

ussu

unni

telm

a

3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaVarhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saadasuunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaanjokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet.Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa.Henkilöstö laatii suunnitelman yhteistyössä huoltajan kanssa. Lapsen mielipide ja toiveet tuleeselvittää ja huomioida suunnitelmassa. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsennäkökulmien selvittämiseksi. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaanhuomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Lahden varhaiskasvatuksessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisenarvioinnista päiväkodeissa vastaa henkilö, jolla on varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.Perhepäivähoidossa perhepäivähoidon ohjaaja vastaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmanlaadinnasta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaanlapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on dokumentti, johon kirjataan lapsen kehitystä,oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Lahden varhaiskasvatuksenpäiväkodeissa tavoitteena on, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelma kirjataan käytössäolevaan verkkoympäristöön. Perhepäivähoidossa käytetään varhaiskasvatuksen lomakkeita.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet,kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. On tärkeää, että lapsen huoltajan ja henkilöstönhavainnot ja näkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisestayhdistyvät lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Pedagogista dokumentointia käytetäänhyödyksi suunnitelmaa laadittaessa. Pedagogiseen dokumentointiin liittyvät käytännöt kuvataantarkemmin omassa luvussaan. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös lapsen kielellinen,kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi Lahdenvarhaiskasvatuksen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa kaikille yli kolme vuotiaille monikielisillelapsille laaditaan yhdessä huoltajan kanssa Lapsen kaksikielisyyden suunnitelma.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen mahdollinen kehityksen ja oppimisentuki ja sen toteuttaminen. Jos lapsella on jokin pitkäaikainen sairaus, joka vaatii lääkehoitoapäiväkoti- tai perhepäivähoitopäivän aikana, lapselle laaditaan lääkehoitosuunnitelma osanalapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Lahden varhaiskasvatuksessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma päivitetäänsyystoimintakaudella ja sen toteutumista arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Suunnitelmaatulee kuitenkin tarkistaa aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy. Aloite suunnitelmantarkistamiseksi voi tulla henkilöstöltä, muulta viranomaiselta, jonka kanssa on tehty lapsenasioissa yhteistyötä, tai lapsen huoltajalta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessaarviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisältää seuraavat asiat:

• lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet sekä lapsen kiinnostuksen kohteet• lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden

toteuttamiseksi sekä toteutumisen arviointi• lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki• mahdollinen lääkehoitosuunnitelma• lasten, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat asiat• suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mahdolliset asiantuntijat• tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkistettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan

seuraavan kerran.

4

4. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan taierityiseen katsomukseen perustuvavarhaiskasvatus

Kaikessa varhaiskasvatuksessa noudatetaan laissa, sopimuksissa javarhaiskasvatussuunnitelman perusteissa varhaiskasvatukselle asetettuja yleisiä tavoitteita jatoimintaperiaatteita. Nämä tavoitteet ja toimintaperiaatteet koskevat myös vaihtoehtoiseenpedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvaa varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä voi tarjota varhaiskasvatuspalvelua, joka perustuu vaihtoehtoiseenpedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Steiner-,Montessori-, Freinet- ja Reggio Emilia -pedagogiikat tai tiettyyn katsomukseen perustuvavarhaiskasvatuspalvelu. Lahdessa vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseenperustuva varhaiskasvatus on yksityisen palveluntuottajien järjestämää palvelua. Yksityisetpalveluntuottajat laativat omat varhaiskasvatussuunnitelmansa.

Huoltajan valitessa lapselleen vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseenperustuvan varhaiskasvatuspalvelun, tulee huolehtia siitä, että huoltaja saa riittävästi tietoatoiminnan erityistavoitteista ja arvoista.

Vaih

toeh

tois

een

peda

gogi

ikka

an ta

i erit

yise

en k

atso

muk

seen

per

ustu

va v

arha

iska

svat

us

5

Varh

aisk

asva

tuks

en jä

rjest

ämin

en ja

toim

inta

muo

dot

5. Varhaiskasvatuksen järjestäminen jatoimintamuodot

Varhaiskasvatus on yhteiskunnallinen palvelu, jolla on monia tehtäviä. Varhaiskasvatuksentehtävä on edistää lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajienkanssa. Varhaiskasvatus on lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistäehkäisevä palvelu. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuuttasekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössäsekä mahdollistaa heidän osallistumisensa työelämään tai opiskeluun.

Kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta niin laajasti ja sellaisin toimintamuodoinkuin kunnassa on tarvetta. Varhaiskasvatusta voidaan varhaiskasvatuslain mukaantoteuttaa päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. Laissasäädetty lapsen oikeus varhaiskasvatukseen koskee päiväkodissa tai perhepäivähoidossaannettavaa varhaiskasvatusta. Huoltaja päättää lapsen osallistumisesta varhaiskasvatukseen.Esiopetuksessa olevalla lapsella tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen lainoikeuttamalla tavalla.

Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää varhaiskasvatuksen itse tai hankkia varhaiskasvatuspalvelujajulkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Hankittaessa varhaiskasvatuspalveluja muiltapalvelujen tuottajilta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelutvastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Varhaiskasvatuksenjärjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään varhaiskasvatusta koskeviensäädösten sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Yksityisen palvelunjärjestäjän ohjauksesta, neuvonnasta ja valvonnasta vastaavat kunnan toimielin tai senmääräämä viranhaltija, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.Lahden varhaiskasvatuksessa yksityistä varhaiskasvatusta valvoo ja ohjaa palvelupäällikkö japerhepäivähoidon ohjaaja.

Kunnan on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatusta voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevallasuomen, ruotsin tai saamen kielellä. Lahden varhaiskasvatus toteutuu pääsääntöisesti suomenkielellä. Ruotsinkielistä varhaiskasvatusta tarjotaan tällä hetkellä ostopalveluna. Viittomakieltäkäyttävälle lapselle voidaan antaa varhaiskasvatusta viittomakielellä. Kunnan käytettävissä tuleeolla varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja.Lahden varhaiskasvatuksessa on käytettävissä varhaiskasvatuksen alueellisten erityisopettajienpalveluita. Lisäksi niissä päiväkodeissa, joissa on erityisryhmä tai –ryhmiä työskenteleevarhaiskasvatuksen erityisopettajia.

Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin,varhaiskasvatuslakiin ja päivähoidosta annettuun asetukseen sekä Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteisiin. Varhaiskasvatukseen sovelletaan myös soveltuvin osin säännöksiä sosiaalihuollostasekä hallintolakia ja lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Suomen perustuslain mukaanketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän,alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muunhenkilöön liittyvän syyn perusteella. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä on otettava huomioonmyös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista,joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki,Euroopan ihmisoikeussopimus, YK:n lapsen oikeuksien sopimus, YK:n yleissopimus vammaistenhenkilöiden oikeuksista, YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista sekä YK:n kestävänkehityksen tavoitteet. Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Kaikki lapsetvoivat osallistua yhdessä varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuen tarpeista, vammaisuudestatai kulttuurisesta taustasta riippumatta. UNICEF on antanut Lahdelle Lapsiystävällinen kunta-tunnustuksen toimimisesta lasten oikeuksien ja osallisuuden vahvistamiseksi. Toimintaa jakehittämisen suuntaa arvioidaan vuosittain. UNICEF arvioi kunnan tunnustuksen jatkamisen jokatoinen vuosi.

6

Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa. Tavoitteetohjaavat perusteiden sekä paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa,toteuttamista ja arviointia.

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on

1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua,terveyttä ja hyvinvointia;

2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista jakoulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;

3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaamonipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;

4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinenvarhaiskasvatusympäristö;

5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvätvuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistääsukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaayleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista jakatsomuksellista taustaa;

7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukeavarhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;

8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimistavertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toistenihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;

9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviinasioihin;

10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsentasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukealapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus kertoa huoltajille varhaiskasvatuksen tavoitteistaja toiminnasta sen eri toimintamuodoissa. Huoltajalle järjestetään mahdollisuus osallistua javaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lisäksihuoltajille järjestetään säännöllisesti mahdollisuus osallistua paikallisen ja yksikkökohtaisenvarhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.

Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen vaihtelee perheiden valinnan, lasten lakisääteisenoikeuden ja varhaiskasvatuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Tämä on otettu huomioon Lahdenkaupungin varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisessa.

Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekäterveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineidenon oltava asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys. Päiväkodissa taiperhepäivähoidossa olevalle lapselle on tarjottava täysipainoista ravintoa. Ruokailun onoltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Varhaiskasvatus on uskonnollisesti,katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Varhaiskasvatusta ei saa käyttääkaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Varhaiskasvatuksessa noudatetaan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuja säädöksiä.Varhaiskasvatuksessa otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvätsäännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustanselvittämistä ohjaavat määräykset. Varhaiskasvatuksessa ehkäistään kiusaamista ja puututaansiihen. Turvallisuuden edistämisen tulee olla suunnitelmallista ja säännöllisesti arvioitua.Kaikkiin Lahden kaupungin päiväkoteihin on laadittu yksikkökohtainen pelastussuunnitelma,johon sisältyy arjen turvallisuussuunnitelma. Perhepäivähoidon pelastussuunnitelma sisältyyvarhaiskasvatuksen alueelliseen pelastussuunnitelmaan lisäksi jokaisessa perhepäivähoidonyksikössä on laadittu arjen turvallisuussuunnitelma. Kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaanja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti.

Varh

aisk

asva

tuks

en jä

rjest

ämin

en ja

toim

inta

muo

dot

7

Varh

aisk

asva

tuks

en jä

rjest

ämin

en ja

toim

inta

muo

dot

Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta jakulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollostavastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä velvoittavatmyös säännökset, jotka koskevat sosiaalihuoltopalveluihin ohjaamista ja lastensuojeluilmoituksentekemistä.

Varhaiskasvatuksen toimintamuodot

Lahden kaupungin varhaiskasvatusta annetaan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Lisäksijärjestetään alle kouluikäisten lasten kerhoitoimintaa. Varhaiskasvatusta järjestetään kolmellapalvelualueella, joiden sisällä yhteistyötä suunnitellaan ja kehitetään eri toimintamuotojen keskenalueen tarpeiden mukaisesti. Varhaiskasvatuslain, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden jaLahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet ohjaavat kaikkia varhaiskasvatuksentoimintamuotoja. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot eroavat toisistaan oppimisympäristöiltään,resursseiltaan, henkilöstön koulutukselta ja kelpoisuusvaatimuksilta, henkilöstörakenteilta,lapsiryhmien koolta sekä lasten ja henkilöstön väliseltä suhdeluvulta. On tärkeää, että huoltajatsaavat riittävästi tietoa kaikkien toimintamuotojen sisällöistä ja ominaispiirteistä. Huoltajankanssa neuvotellaan siitä, mikä varhaiskasvatuksen toimintamuoto ja laajuus vastaavat lapsentarpeita ja etua. Neuvontaa ja ohjausta annetaan palvelujen piiriin hakeuduttaessa, mutta myöslapsen jo ollessa varhaiskasvatuspalvelujen piirissä. Lahden varhaiskasvatuksessa tietoa eritoimintamuodoista saa kaupungin varhaiskasvatuksen verkkosivuilta, palveluneuvonnasta javarhaiskasvatuksen henkilöstöltä.

Päiväkodeissa toteutettava varhaiskasvatus on yleisin varhaiskasvatuksen toimintamuodoista.Päiväkodeissa toiminta on ryhmämuotoista. Lapsiryhmät voidaan muodostaa eri tavoin ottaenhuomioon esimerkiksi lasten ikä, sisarussuhteet tai tuen tarve. Ryhmien tulee olla pedagogisestitarkoituksenmukaisia ja niiden muodostamisessa otetaan huomioon henkilöstön mitoitukseenja ryhmien enimmäiskokoon liittyvät säännökset. Päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissätoimivista vähintään kolmanneksen tulee olla kelpoisia lastentarhanopettajan tehtävään,muilla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetunlain 8 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Päiväkotien henkilöstön moniammatillisuus onlaadukkaan varhaiskasvatuksen voimavara, kun kaikkien osaaminen on käytössä sekä vastuut,tehtävät ja ammattiroolit toteutuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Varhaiskasvatuslaki korostaapedagogiikan merkitystä ja samalla lastentarhanopettajan pedagogista vastuuta. Kokonaisvastuulapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuudentoteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on lastentarhanopettajalla.Lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat jatoteuttavat toimintaa yhdessä.

Perhepäivähoito on pienessä ryhmässä toteutettavaa varhaiskasvatusta. Sitä voidaanjärjestää perhepäivähoitajan tai lapsen kotona tai ryhmäperhepäivähoitona. Perhepäivähoidossalapsiryhmiä muodostettaessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaisuuteen. Kodeissatyöskentelevät perhepäivähoitajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta. Perhepäivähoidonjohtaminen tukee perhepäivähoitajien tavoitteellista toiminnan suunnittelua ja toteuttamista.

Muu varhaiskasvatus toteutuu Lahden kaupungissa alle kouluikäisten kerhotoimintana. Toimintaon ohjattua ja tavoitteellista ryhmämuotoista toimintaa. Alle kouluikäisten kerhotoiminta voi tarjotaesimerkiksi ulkoilua, omaehtoista leikkiä, taide- tai liikuntakasvatusta. Lisäksi se voi tarjotahuoltajille ohjattua yhdessäoloa lasten kanssa sekä muita sosiaalisia kontakteja.

8

6. Varhaiskasvatus osana lapsen kasvunja oppimisen polkua

Varhaiskasvatus on keskeinen lapsia ja heidän perheitään koskeva palvelu, johon suurinosa lapsista osallistuu ennen oppivelvollisuutta. Lapset tuovat varhaiskasvatukseen mukanaanaiemman elämänkokemuksensa, jossa merkittävänä tekijänä ovat huoltajien ja lastenväliset vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteet. Henkilöstön tehtävänä on luoda luottamuksellinensuhde lapseen. Huoltajien ja henkilöstön välinen yhteistyö tuo lasten elämään jatkuvuuttaja turvallisuutta. Sovittaessa lapsen varhaiskasvatuksen tavoitteista avoin, arvostava jatasavertainen kohtaaminen on tärkeää. Säännöllinen yhteistyö on oleellista, jotta perheiden jahenkilöstön yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden.

Lapsuuden merkityksen ymmärtäminen sekä tietämys lasten kasvusta, kehityksestä jaoppimisesta ovat pedagogisen toiminnan perustaa. Yhtä tärkeää on tuntea jokainen lapsi jaottaa huomioon hänen yksilöllinen kehityksensä. Lapsen tunteminen edellyttää mahdollisimmanpysyviä vuorovaikutussuhteita henkilöstön ja lasten välillä.

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksenja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselleoppimiselle. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että varhaiskasvatuksen sekä esi-ja perusopetuksen henkilöstö tuntee koulutusjärjestelmän sekä sen eri vaiheiden keskeisettavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten hyvinvoinnin sekä kehityksen ja oppimisensujuvuuden vuoksi myös siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä luo yhteistyön rakenteet ja tiedon siirron käytännöt, joiden avullasiirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen aikana sekä varhaiskasvatuksestaesiopetukseen ja sieltä perusopetukseen ovat mahdollisimman sujuvia. Siirtymävaiheissatehdään huoltajan kanssa yhteistyötä lapsen edun mukaisesti. Tietojen siirtämisessä voidaanhyödyntää varhaiskasvatuksen aikana koottuja dokumentteja, joissa kuvataan lapsen kehitystäja oppimista, sekä lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedon siirrossa noudatetaanvoimassa olevia säädöksiä.

Lahden varhaiskasvatuksessa yhteistyössä huoltajan kanssa lasta koskeva tieto siirretääntulevaan varhaiskasvatusryhmään aina lapsen vaihtaessa ryhmästä toiseen, päiväkodistatai varhaiskasvatuksen toimintamuodosta toiseen tai siirryttäessä varhaiskasvatuksestaesiopetukseen. Esiopetukseen liittyvät tiedonsiirron käytännöt kuvataan Lahden esi- jaalkuopetuksen yhteistyön vuosikalenterissa. Vastuu tietojen siirtymisestä on vastaanottavallataholla.

Varh

aisk

asva

tus

osan

a la

psen

kas

vun

ja o

ppim

isen

pol

kua

9

http://www.lahti.fi/palvelut/varhaiskasvatushttp://www.lahti.fi/palvelut/varhaiskasvatus

Arv

oper

usta

7. ArvoperustaVarhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edunensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioonottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:nLapsen oikeuksien sopimuksen, varhaiskasvatuslain ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksiakoskevan yleissopimuksen mukaisesti. Lahden varhaiskasvatuksessa ja sen toimintayksiköissäkäydään keskustelua yhteisistä arvoista. Ne tehdään näkyviksi yksiköiden toimintakulttuurissaja sen kehittämisessä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden määrittelemien arvojen lisäksitoimintaa ohjaavat Lahden kaupungin strategiaan liittyvät arvot.

Lapsuuden itseisarvo

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseenlapsuuteen. Varhaiskasvatus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvosta. Jokainen lapsi onainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi,nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä.

Ihmisenä kasvaminen

Varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseensekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Henkilöstö tukee lasten kasvua ihmisyyteen, jotakuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.Varhaiskasvatuksessa arvostetaan sivistystä, mikä ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihinihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia oikein. Henkilöstö ohjaalapsia toimimaan arvoperustan mukaisesti sekä keskustelemaan arvoista ja ihanteista.Varhaiskasvatuksessa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikäkeneltäkään.

Lapsen oikeudet

Lapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä tulla ymmärretyksiniillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen,huolenpitoon ja kannustavaan palautteeseen. Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien jailoita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omienlähtökohtiensa mukaisesti. Lapsella on oikeus yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen. Lapsellaon oikeus saada tietoa monipuolisesti, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusiaasioita.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus

Varhaiskasvatus edistää suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kutenyhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaanja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöönliittyvistä syistä riippumatta. Henkilöstön tulee luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri.Varhaiskasvatus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka muotoutuu edelleenlasten, heidän huoltajiensa sekä henkilöstön vuorovaikutuksessa.

Perheiden monimuotoisuus

Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiinkieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin luoedellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle. Lasten perheidentiteettiä ja perhesuhteita tuetaan siten,että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi.

Terveellinen ja kestävä elämäntapa

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin.Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan ja esteettistä ajatteluaan.Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita niin, ettäsosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan. Varhaiskasvatus

10

luo perustaa ekososiaaliselle sivistykselle niin, että ihminen ymmärtää ekologisen kestävyydenolevan edellytys sosiaaliselle kestävyydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Arv

oper

usta

11

Opp

imis

käsi

tys

8. OppimiskäsitysVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaanlapset kasvavat, kehittyvät sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristönkanssa. Oppimiskäsitys pohjautuu myös näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Lapsetovat synnynnäisesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen onkokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Siinä yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet,aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu. Oppimista tapahtuu muun muassa lastenhavainnoidessa ja tarkkaillessa ympäristöään sekä jäljitellessä muiden toimintaa. Lapset oppivatmyös leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiinperustuvassa toiminnassa.

Varhaiskasvatuksessa oppimisen lähtökohtana ovat lasten aiemmat kokemukset, heidänmielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla asioilla onyhteys lasten kehittyviin valmiuksiin sekä muuhun kokemusmaailmaan ja kulttuuritaustaan.Lapset oppivat parhaiten voidessaan hyvin ja kokiessaan olonsa turvalliseksi. Myönteisettunnekokemukset ja vuorovaikutussuhteet edistävät oppimista. Vertaisryhmä ja kokemusyhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeisiä. Lastentulee saada oppimiseensa henkilöstön ohjausta ja tukea. Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen jasopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää. Jokaisen lapsen tulee saada onnistumisenkokemuksia ja iloa omasta toiminnastaan sekä itsestään oppijana. Varhaiskasvatuksenhenkilöstöllä on tärkeä rooli oppimisen motivaation herättäjänä ja kaikille lapsille myönteistentunnekokemusten mahdollistajana.

Leikki on varhaiskasvatusikäisten lasten oppimiselle merkityksellistä. Se on lasta motivoivaa jailoa tuottavaa toimintaa, jossa lapset samalla oppivat monia taitoja ja omaksuvat tietoa. Lahdenvarhaiskasvatuksessa ymmärretään ja toiminnan suunnittelussa huomioidaan leikin itseisarvolapselle sekä sen pedagoginen merkitys oppimisessa ja lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessäja hyvinvoinnissa.

12

9. Pedagogisesti painottunutkasvatuksen, opetuksen ja hoidonkokonaisuus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogiikka perustuu määriteltyyn arvoperustaan,käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta. Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen,erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettuaja ammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lastenhyvinvoinnin ja oppimisen toteutumiseksi. Se näkyy varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa,oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Pedagogiikanpainottuminen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa edellyttää pedagogista asiantuntemustasekä sitä, että henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointiavoidaan parhaalla tavalla edistää.

Varhaiskasvatus toteutuu henkilöstön, lasten ja ympäristön vuorovaikutuksessa, jossa kasvatus,opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Näitä kolmea ulottuvuutta voidaantarkastella käsitteellisesti erillisinä, mutta käytännön toiminnassa ne nivoutuvat yhteen. Tämämahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisenedistämisessä. Kasvatus, opetus ja hoito painottuvat eri tavoin eri-ikäisten lasten toiminnassasekä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa.

Kasvatus on toimintaa, jonka myötä kulttuuriset arvot, tavat ja normit välittyvät, muovautuvatja uudistuvat. Osaltaan kasvatuksen tavoite on siirtää kulttuuriperintöä sekä tärkeinä pidettyjäarvoja ja traditioita seuraavalle sukupolvelle. Kasvatuksen avulla ohjataan lapsia muodostamaanomia mielipiteitään ja arvioimaan kriittisesti vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja sekä toimimaaneettisesti kestävällä tavalla. Kasvatuksen sivistystehtävänä on ohjata tietoisesti lasten yksilöllisenidentiteetin muotoutumista siten, että lapset oppivat havaitsemaan oman toimintansa vaikutuksettoisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lasten kehitystä tuetaan niin, että he oppivat toimimaan sekäkäyttämään osaamistaan myös toisten hyväksi.

Opetuksen lähtökohtana on varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritelty oppimiskäsitys.Opetuksen tarkoitus on edistää lasten oppimista ja auttaa lapsia luomaan merkityksiä itsestään,toisista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmasta. Varhaiskasvatuksessa lapsia innostetaanja motivoidaan opettelemaan uusia asioita sekä ohjataan käyttämään erilaisia oppimisentapoja. Opetus tukee ja siinä hyödynnetään lasten luontaista uteliaisuutta ja tutkimisen halua.Opetuksessa otetaan huomioon lasten kehittyvät taidot, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet sekälasten yksilölliset tuen tarpeet. Lisäksi opetuksen perustana ovat oppimisympäristöille, laaja-alaiselle osaamiselle ja pedagogiselle toiminnalle asetetut tavoitteet.

Hoito on fyysisistä perustarpeista huolehtimista sekä tunnepohjaista välittämistä. Tavoitteenaon, että lapsi tuntee itsensä arvostetuksi ja ymmärretyksi sekä kokee olevansa yhteydessätoisiin ihmisiin. Vastavuoroinen ja kunnioittava vuorovaikutussuhde sekä myönteinen kosketusja läheisyys muodostavat perustan hyvälle hoidolle ja huolenpidolle. Päivittäin toistuvat tilanteet,kuten ruokailu, pukeminen ja riisuminen, lepo ja hygieniasta huolehtiminen ovat keskeinenosa lapsen päivää. Varhaiskasvatuksen hoitotilanteet ovat aina samanaikaisesti kasvatus- jaopetustilanteita, joissa opitaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, itsestä huolehtimisen taitoja, ajanhallintaa sekä omaksutaan hyviä tottumuksia.

Ped

agog

ises

ti pa

inot

tunu

t kas

vatu

ksen

, ope

tuks

en ja

hoi

don

koko

nais

uus

13

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

10. Laaja-alainen osaaminenVarhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainenosaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta.Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällätavalla. Siihen, miten lapset käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat lasten omaksumatarvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivänmaailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminennyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista.Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä.Osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Laaja-alaisenosaamisen tavoitteet kulkevat jatkumona varhaiskasvatussuunnitelman perusteista esi- japerusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ovatohjanneet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden valmistelua, ja ne otetaan huomioonLahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa.

Laadukas pedagoginen toiminta vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisenosaamisen kehittymiseen vaikuttaa se, miten varhaiskasvatuksessa toimitaan, miten erioppimisympäristöjä käytetään sekä miten lasten hyvinvointia ja oppimista tuetaan. Laaja-alaisenosaamisen tavoitteet otetaan huomioon toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämisessäsekä kasvatuksessa, opetuksessa ja hoidossa. Luvussa Oppimisen alueet kuvattujen oppimisenalueiden tehtävänä on edistää lasten laaja-alaista osaamista.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi toisiinsa liittyvää laaja-alaisenosaamisen osa-aluetta:

• ajattelu ja oppiminen• kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu• itsestä huolehtiminen ja arjen taidot• monilukutaito ja tietoja viestintäteknologinen osaaminen• osallistuminen ja vaikuttaminen.

Lahdessa varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelee ja arvioi laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden toteutumista yhdessä lasten ja huoltajien kanssa. Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossahavainnoinnin ja arvioinnin kokonaisuus muodostuu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta,lapsen osallisuudesta oman oppimisensa arviointiin, tiimin itsearvioinnista ja ryhmänpedagogisesta suunnitelmasta. Henkilöstön tavoitteellinen ja suunnitelmallinen itsearviointi onkeskeisessä asemassa kaikessa varhaiskasvatuksen kehittämisessä.

Seuraavaksi kuvataan mitä laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueilla tarkoitetaan. Lisäksimääritellään varhaiskasvatuksen tehtävä kullakin osa-alueella.

Ajattelu ja oppiminen

Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristönkanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle.Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonkaperustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelunja oppimisen taitoja.

Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten avulla.Ihmettelylle, oivaltamiselle sekä oppimisen ilolle tulee olla tilaa. Leikissä lapsilla on mahdollisuuskäyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan, kokeilla yhdessä ideoitaan ja tutkia maailmaa. Lastentaitoja jäsentää, nimetä ja kuvata ympäristöä ja sen ilmiöitä tuetaan iän ja kehityksen mukaisesti.Lapsia rohkaistaan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heidän kanssaan iloitaan onnistumisistaja opetellaan kannustamaan toisia. Lapsia kannustetaan myös sinnikkyyteen ja olemaanlannistumatta epäonnistumisista sekä keksimään ratkaisuja eri tilanteissa. Heitä ohjataansuuntaamaan ja ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan. Päivittäinen, riittävä fyysinen aktiivisuus tukee14

lasten ajattelua ja oppimista. Toiminnan pedagoginen dokumentointi sekä yhteinen pohdintaauttavat lapsia havaitsemaan oppimistaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Tämä vahvistaa lastenuskoa omiin kykyihinsä.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa.Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä.Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoidaomia arvoja ja asenteita. Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muitaon tärkeä merkitys identiteetille, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Toimiva vuorovaikutus erilaisistakulttuuri- ja katsomustaustoista tulevien ihmisten kanssa edellyttää oman ja muiden kulttuurinja katsomuksellisen taustan ymmärtämistä ja kunnioittamista. Varhaiskasvatuksen tehtävä onedistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan.

Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Henkilöstö toimii mallinalapsille erilaisten ihmisten sekä kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuudenmyönteisessä kohtaamisessa. Lapsia ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Yhteistyöhönperustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa jaerilaisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaantarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Tämävahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. Lapsia tuetaan kulttuuri-identiteettien rakentamisessa.Varhaiskasvatuksessa saadut kokemukset, tiedot ja taidot kulttuuriperinnöstä vahvistavat lapsenkykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Esimerkiksi leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavattilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista. Lapsia tuetaan myönteisensuhteen luomisessa moninaiseen ympäristöön.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä.Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekäohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaanlasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.

Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä tuetaan. Lapsia autetaan, ja heitä kannustetaanpyytämään apua sitä tarvitessaan. Lasten kanssa harjoitellaan erilaisia taitoja kuten pukeutumista,ruokailua sekä henkilökohtaisesta hygieniasta ja omista tavaroista huolehtimista. Lapsiaohjataan toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä sekälähiluonnossa ja liikenteessä. Lasten kanssa käsitellään heidän hyvinvointiaan edistäviä asioitakuten levon, ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkitystä. Lahden varhaiskasvatuksessapainotetaan liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä lapsen hyvinvoinnille. Lapsiarohkaistaan ja kannustetaan liikkumaan päivittäin monipuolisesti sekä sisällä että ulkona.

Lapsia autetaan tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lasten tunnetaidot vahvistuvat,kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita.Tunnetaitoja harjoitellaan arjen tapahtumien ohella tavoitteellisesti esimerkiksi erilaistentunnekasvatusmateriaalien avulla sekä osana muuta toimintaa. Lapsia ohjataan myöskunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisten kehoa.

Monilukutaito ja tietoja viestintäteknologinen osaaminen

Monilukutaitoa sekä tietoja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa,ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaitosekä tietoja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellistatasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä.

Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekävuorovaikutuksen näkökulmasta keskeinen perustaito. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaistenviestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Monilukutaidon perustana on laaja tekstikäsitys, jonkamukaan erilaiset tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaalisessa tai

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

15

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

digitaalisessa muodossa. Siihen sisältyy erilaisia lukutaitoja kuten kuvanlukutaito, numeerinenlukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisentaitoihin. Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Lapsiainnostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa,ympäristöissä. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekärikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.Monilukutaidon eri osa-alueiden monipuolinen hyödyntäminen varhaiskasvatuksen arjessa antaakaikille lapsille mahdollisuuden myönteisiin vuorovaikutussuhteisiin, yhteisöllisyyden kokemuksiinja osallisuuteen.

Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tietoja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekätutustutaan erilaisiin tietoja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Digitaalistadokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessakokemisessa ja tuottamisessa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muidenlasten kanssa käyttäen apuna tietoja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelun jayhteistoiminnan taitoja sekä lukutaitoa. Lahden varhaiskasvatuksessa huolehditaan, että tieto-javiestintäteknologisia välineitä ja palveluja on saatavissa yhdenvertaisesti. Henkilöstö ohjaa lapsiatieto- ja viestintäteknologianhden monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselleja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisöntoimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvatkuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Varhaiskasvatuksessakunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Varhaiskasvatuksen tehtäväon tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. Lahden varhaiskasvatuksessa näitä taitoja tuetaan ottamalla lapset mukaanyhdenvertaisina toimijoina toiminnan suunnitteluun ja päätösten tekoon.

Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminenvahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat jaarvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa esimerkiksi lastenkokouksissa. Samalla lapsetoppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä.Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Puhettatukevat kommunikointikeinot ja henkilöstön tekemät tarkat havainnot mahdollistavat kaikkienlasten osallisuuden toteutumisen. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestäänkehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat.

16

11. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitäohjaavat periaatteet

Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuuyhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja varhaiskasvatusta johtavienhenkilöiden tehtävänä on luoda edellytykset toimintakulttuurin kehittämiselle ja arvioinnillevarhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa ja yksiköissä.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu muun muassa

• arvoista ja periaatteista• työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta• oppimisympäristöistä ja työtavoista• yhteistyöstä ja sen eri muodoista• vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä• henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittämisotteesta• johtamisrakenteista ja -käytännöistä• toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.

Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut, tiedostamattomat ja joskus myös tahattomat tekijät.Yhteisön kaikki jäsenet vaikuttavat toimintakulttuuriin, ja se puolestaan vaikuttaa kaikkiin jäseniinriippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys vai ei.

Varhaiskasvatuksessa kaikkien työtapojen tulee tukea lapsen kehitystä ja oppimista. Netulee myös pystyä pedagogisesti perustelemaan. Henkilöstön on tärkeä tiedostaa, ettäheidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapsille, jotka omaksuvatvarhaiskasvatusyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja.

Toimintakulttuuri vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Sillä on keskeinen merkitysvarhaiskasvatuksen toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Varhaiskasvatustyöntavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle,osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle.

Toimintakulttuuriin vaikuttaa keskeisesti johtaminen. Varhaiskasvatuksen johtamisenlähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Toimintakulttuurinkehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista, joka on varhaiskasvatuksen kokonaisuudentavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä. Se sisältää kaikkine toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisenosaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle.

Yhteisön toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä tulee myös arvioida ja kehittää.Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen edistää arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista.Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen jakorjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Jatkuvan kehittämisen perusedellytyson, että henkilöstö ymmärtää oman toimintansa taustalla vaikuttavien arvojen, tietojen jauskomusten merkityksen sekä osaa arvioida niitä. Kehittämisessä on tärkeää toisia arvostava,koko yhteisöä osallistava ja luottamusta rakentava dialogi. Lapsen etu on kaiken kehittämisenlähtökohta.

Johtaja edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun.Lisäksi johtaja rohkaisee työyhteisöä säännöllisesti kehittämään ja innovoimaan yhteistätoimintakulttuuria. Johtaja tukee yhteisön kehittymistä oppivaksi yhteisöksi, jossa osaamistakehitetään ja jaetaan. Päämääränä on, että perustehtävälle turvataan työrauha ja yhteinentoiminta-ajatus sekä toiminnan tavoitteet näkyvät käytännöissä. Johtaja vastaa siitä, että yhteisiätyökäytäntöjä tehdään näkyväksi ja että niitä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti. Lapsetja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa.

Toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäm

inen

ja s

itä o

hjaa

vat p

eria

atte

et

17

Toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäm

inen

ja s

itä o

hjaa

vat p

eria

atte

et

Varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelee ja arvioi toimintaa ja toimintakulttuuria säännöllisesti.Toiminta edellyttää myös välitöntä arviointia ja tarpeen mukaan toiminnan muuttamista. Vuosittainyksiköissä järjestetään aikaa henkilöstön yhteiselle suunnittelulle.

Lahden varhaiskasvatuksessa toimintakulttuuria kehitetään suunnitelmallisesti seuraavienperiaatteiden mukaisesti:

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Varhaiskasvatuksessa toimitaan yhteisönä, jossa lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä jatoisiltaan. Oppivassa yhteisössä on tilaa erilaisille mielipiteille ja tunteille. Lapsia ja henkilöstöäkannustetaan rohkeasti jakamaan ajatuksiaan ja kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja.Jatkuvasti toimintaansa arvioiva ja kehittävä yhteisö haastaa itseään sekä tunnistaa ja hyödyntäävahvuuksiaan. Oppivassa yhteisössä arvostetaan kunnioittavaa ja huomaavaista käytöstä.Yhteisö rohkaisee kokeiluun, yrittämiseen ja sinnikkyyteen sekä sallii myös erehtymisen. Yhdessätekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.

Henkilöstöä kannustetaan itsearviointiin, tiedon ja osaamisen jakamiseen ja samallaammatilliseen kehittymiseen. Lahden varhaiskasvatuksessa henkilöstön itsearviointia toteutetaanmonipuolisin menetelmin, kuten pedagogiset palaverit, tiimipalaverit, ryhmien pedagogisetsuunnitelmat, kehityskeskustelut, suunnittelupäivät ja työn kehittämisillat. Yhdessä sovittujentavoitteiden ja tehtävien pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi sekä huoltajilta ja muiltayhteistyökumppaneilta saatu palaute edistävät yhteisön oppimista. Oppimista edistää myöskehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen toiminnankehittämisessä.

Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö

Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnilleja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviätoimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessätekemisen ja leikin iloa. Yhteisössä kannustetaan kaikkia kekseliäisyyteen, mielikuvituksenkäyttöön, omaan ilmaisuun ja luovuuteen. Leikki saa näkyä ja kuulua. Lasten leikkialoitteille,kokeiluille ja elämyksille annetaan tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Leikkiville lapsille ja aikuisillemahdollistetaan keskittyminen leikkiin.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin kuuluu henkilöstön keskinäinen yhteistyö sekävuorovaikutus huoltajien ja lähiympäristön kanssa. Yhteisön jäsenet kunnioittavat toisiaan jaarvostavat yhteistyötä. Yhteisö rohkaisee lapsia hyvään vuorovaikutukseen sekä toimimaanryhmän jäseninä. Henkilöstö tukee lasten vertaissuhteiden syntymistä ja vaalii ystävyyssuhteita.Turvallisessa yhteisössä puututaan ristiriitoihin ja opetellaan rakentavia keinoja niidenratkaisemiseen.

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoakaikessa toiminnassa. Lasten, henkilöstön ja huoltajien aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitäarvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen sekä rakenteiden tietoistakehittämistä. Henkilöstön velvollisuus on tukea lapsen kuulumista ryhmään. Lasten ymmärrysyhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista kehittyy osallisuuden kautta.Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen kohtaaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi janähdyksi tulemisesta. Lasten ja huoltajien osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseenja arviointiin vahvistaa osallisuutta. Jokainen henkilöstön jäsen on tärkeä osa kasvatusyhteisöä.

Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi yhdenvertaisina riippumatta henkilöönliittyvistä tekijöistä. Yhdenvertaisuus ei merkitse samanlaisuutta. Toimintakulttuurin kehittämisenkannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista keskustellaantyöyhteisössä. Lisäksi tulee pohtia, miten esimerkiksi kieleen, etnisyyteen, katsomukseen,vammaisuuteen, sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät puheissa,eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekätavat toimia stereotyyppisten oletusten mukaisesti välittyvät lapsille. Varhaiskasvatus on

18

sukupuolisensitiivistä. Henkilöstö rohkaisee lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen taimuihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-odotuksia.Henkilöstö tunnistaa lasten keskinäisten kohtaamisten eriarvoistavia piirteitä sekä puuttuu niihinhienotunteisesti ja johdonmukaisesti. Myönteisellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella tuetaanlapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Varhaiskasvatus on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Kulttuurinenmoninaisuus nähdään voimavarana. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen,kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Varhaiskasvatuksessa arvostetaanja hyödynnetään suomalaista kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä yhteisön ja ympäristönkulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Tämä edellyttää henkilöstöltä tietoatoisista kulttuureista ja erilaisista katsomuksista sekä taitoa nähdä ja ymmärtää asioita monestanäkökulmasta ja asettua toisen asemaan. Erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaanrakentavasti ja luodaan myös uusia tapoja toimia yhdessä. Samalla edistetään kulttuurisestikestävää kehitystä. Lahden varhaiskasvatuksessa toimii varhaiskasvatuksen opettajia, joita onkoulutettu monikulttuurisuusosaajiksi sekä varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opettaja.Heidän tehtävänä on tukea henkilöstöä eri kielien ja kulttuurien kohtaamisissa.

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla.Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa,vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaankuulumisessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisestimoninaisessa maailmassa. Henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä malleja,ja kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Henkilöstö rohkaisee lapsia käyttämäänkieltä monipuolisesti. Lasten kielelliset lähtökohdat huomioidaan, ja heille annetaan aikaa jamahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin.

Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa

Varhaiskasvatuksessa arvostetaan terveellisiä, turvallisia ja liikunnallisia elämäntapoja.Varhaiskasvatuksen yhteisössä liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona sekä vältetäänpitkäkestoista istumista. Lasten hyvinvointia edistetään antamalla mahdollisuus päivän aikanarauhoittumiseen ja lepoon sekä tarjoamalla monipuolista, terveellistä ja riittävää ravintoa. Lahdenkaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on kirjattuna tavoitteita ja käytännöntoimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan yhteisönmahdollisuus toimia kiireettömässä ja keskittymistä edistävässä ympäristössä. Selkeä jasuunnitelmallinen, mutta joustava päivän rakenne edistää hyvinvointia.

Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisestaturvallisuudesta. Lapsella on oikeus saada lohdutusta sitä tarvitessaan. Varhaiskasvatuksessaei sallita kiusaamista, väkivaltaa eikä häirintää. Kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaanja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Lasten kanssa opetellaan tunnistamaanja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Arjen eri tilanteissa harjoitellaan aikuisen tuella jaohjauksessa kaveruutta, toisten huomioon ottamista, tunteiden tunnistamista ja hallintaasekä itsesäätelytaitoja. Häirintä-, kiusaamis- tai väkivaltatilanteista keskustellaan lastenhuoltajien kanssa ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Turvallisuuden edistämiseen kuuluu myöstapaturmien suunnitelmallinen ehkäisy ja seuranta, turvallisuuskasvatus sekä tiloista ja välineistähuolehtiminen. Varhaiskasvatus edellyttää toimivaa ja sitoutunutta turvallisuuden johtamista sekäturvallisuusasiat hallitsevaa henkilöstöä.

Kaikessa toiminnassa huomioidaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisestikestävän elämäntavan välttämättömyys. Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennetään vastuullistasuhtautumista luontoon ja ympäristöön. Varhaiskasvatuksessa edistetään välineiden jatilojen yhteiskäyttöä, kohtuullisuutta, säästäväisyyttä, korjaamista ja uusiokäyttöä. Lahdenvarhaiskasvatuksessa kestävän kehityksen toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäm

inen

ja s

itä o

hjaa

vat p

eria

atte

et

19


Varh

aisk

asva

tuks

en o

ppim

isym

päris

töt

12. Varhaiskasvatuksenoppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinenja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan ilmapiiriä, tiloja, paikkoja,yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista javuorovaikutusta. Oppimisympäristökäsite sisältää varhaiskasvatuksessa muun muassa fyysisen,psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Oppimisympäristöjä arvioidaan ja kehitetään siten, ettävarhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja että ne tukevat lasten terveenitsetunnon sekä sosiaalisten ja oppimisen taitojen kehittymistä. Oppimisympäristöjen arviointion osa varhaiskasvatuksen henkilöstön säännöllistä itsearviointia. Ergonomia, ekologisuus,viihtyisyys ja esteettömyys sekä tilojen valaistus ja akustiikka, sisäilman laatu ja siisteys otetaanhuomioon oppimisympäristöjä rakennettaessa ja kehitettäessä.

Lahden varhaiskasvatuksessa oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lastenkanssa. Niiden tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjata leikkiin,fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Lapsilla tulee ollamahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Oppimisympäristöt tarjoavatlapsille vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen,leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Lasten ideat, leikit ja heidän tekemänsätyöt näkyvät oppimisympäristöissä.

Oppimisympäristöissä voidaan toteuttaa monenlaista pedagogista toimintaa ja ne muuntuvattarpeen mukaan. Henkilöstön tulee ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet, yksilölliset taidotja tarpeet sekä luvussa Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminenkuvatut varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteet. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissätoimitaan joustavasti erikokoisissa ryhmissä, joissa jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuusosallistua toimintaan ja vuorovaikutukseen. Toiminta pedagogisesti tarkoituksenmukaisissapienryhmissä edistää lasten ja henkilöstön keskittymistä sekä lapsilähtöistä toimintaa.Varhaiskasvatusryhmässä toteutettavan pienryhmätoiminnan periaatteet kirjataan ryhmänpedagogiseen suunnitelmaan.

Henkilöstön asenteet, yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat ja niihin sitoutuminenauttavat luomaan ilmapiiriltään myönteisen, turvallisen, muita kunnioittavan ja yhteisvastuullisenoppimisympäristön. Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden näyttäminen on sallittua jahenkilöstö auttaa lapsia tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lapsia rohkaistaan kysymään, jalasten kysymyksiin vastataan.

Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja kehitetään siten, että ne vahvistavat yhdenvertaisuutta jasukupuolten tasa-arvoa. Tämä mahdollistaa perinteisten sukupuolistereotypioiden rikkomisen.Oppimisympäristöissä edistetään lasten kielellistä kehitystä ja kielitietoisuutta sekä tuodaannäkyväksi kulttuurista moninaisuutta.

Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksenoppimisympäristöjä. Ne tarjoavat kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksialeikkiin ja tutkimiseen. Niitä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina.Oppimisympäristö on siellä missä lapsiryhmä kulloinkin toimii.

Lasten käytössä tulee olla riittävästi monipuolisia ja turvallisia leikki- ja toimintavälineitä, ja niissäon tarvittaessa huomioitava lasten yksilölliset tuen tarpeet. Tieto- ja viestintäteknologia on osamonipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. Varhaiskasvatuksessa käytetään tieto- javiestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lasten omia tietoja viestintäteknologisialaitteita, leluja ja muita välineitä käytetään varhaiskasvatuksen järjestäjän määrittämällä tavalla.Omien laitteiden, lelujen ja välineiden käytöstä sovitaan huoltajien kanssa.

Yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa kuten Lahden kaupunginorkesteri,Lastenkulttuurikeskus, eri oppilaitokset ja vierailut esimerkiksi kirjastoon, museoon,kulttuuriperintökohteisiin, teatteriin ja huoltajien työpaikoille rikastavat lasten oppimisympäristöjä.

20

Oppimisympäristöjen suunnittelu tarjoaa myös luontevan yhteistyömahdollisuuden henkilöstön jahuoltajien välille.

Lahden kaupungin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen monipuolisuutta rikastuttavatesimerkiksi Vesijärvi ja muut vesistöt, Salpausselän harjut, Lapakiston luonnonsuojelu- jaretkeilyalue, Liikuntakeskus Pajulahti, radiomastot, hiihtostadion, Launeen perhepuisto, Yli-Marolan kotieläinpiha, kaupungin museot ja Sibeliustalo.

Varh

aisk

asva

tuks

en o

ppim

isym

päris

töt

21

Yht

eist

yö v

arha

iska

svat

ukse

ssa

13. Yhteistyö varhaiskasvatuksessaYhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saaoman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyöntoteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myössiitä, että yhteistyötä toteutetaan tarvittaessa monialaisesti. Eri yhteistyömuotojen käytäntöjentoimivuutta arvioidaan Lahden varhaiskasvatuksessa säännöllisesti osana sekä kaupungin tasontoiminnan ja laadun arviointia että yksikkötason pedagogisen toiminnan arviointia.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyöntavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisenkasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinenvuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä.

Kasvatustyöhön liittyvistä arvoista, tavoitteista ja vastuista keskustellaan sekä henkilöstönkesken että huoltajien kanssa. Lahden varhaiskasvatuksessa jokaiselle päiväkodissa japerhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä huoltajienkanssa lapsen näkökulma ja osallisuus huomioiden. Yhteistyö on vuorovaikutteista ja edellyttäävarhaiskasvatuksen henkilöstöltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Yhteistyössä huomioidaanperheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvätkysymykset. Tarvittaessa keskusteluissa käytetään tulkkia molemminpuolisen ymmärryksenvarmistamiseksi.

Yhteistyöllä voi olla erilaisia tehtäviä ja muotoja lapsen varhaiskasvatuksen aikana. Lastenpäivittäiset tapahtumat ja kokemukset jaetaan huoltajien kanssa. Kannustavat ja lapsen kehitystäja oppimista myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Huoltajan ja henkilöstön havainnot jakeskustelut lapsen päivästä luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle.

Yhteistyön merkitys on erityisen tärkeää siirtymävaiheissa, kuten lapsen aloittaessavarhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksen aikaisissa siirtymissä, lapsen vaihtaessa päiväkotiatai aloittaessa esiopetuksen. Lahden varhaiskasvatuksessa lasta koskeva tieto siirretääntulevaan varhaiskasvatusryhmään aina lapsen vaihtaessa ryhmästä toiseen, päiväkodistatai varhaiskasvatuksen toimintamuodosta toiseen tai siirryttäessä varhaiskasvatuksestaesiopetukseen. Esiopetukseen liittyvät tiedonsiirron käytännöt kuvataan Lahden esi- jaalkuopetuksen yhteistyön vuosikalenterissa. Vastuu tietojen siirtymisestä on vastaanottavallataholla.

Yhteisellä keskustelulla on erityinen tehtävä laadittaessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.Yhteistyön merkitys huoltajien kanssa korostuu, kun suunnitellaan ja toteutetaan lasten kehityksenja oppimisen tukea. Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa huoltajien ja henkilöstön välisenyhteistyön myös haastavissa tilanteissa, esimerkiksi huolen herätessä lapsen hyvinvoinnista.

Lasten huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyöntavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa. Tieto-ja viestintäteknologiaa hyödynnetään huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Lahdenvarhaiskasvatuksen päiväkodeissa on käytössä sähköinen yhteydenpitoväline, joka osaltaanmahdollistaa vanhempien osallistumisen ja vaikuttamisen varhaiskasvatuksen suunnitteluun,toteuttamiseen ja arviointiin. Yhteistyö voi tukea myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta.Huoltajien verkostoituminen ja yhteinen toiminta erilaisissa tilaisuuksissa vahvistaa yhteisöllisyyttäja antaa tukea henkilöstön työlle.

Monialainen yhteistyö

Monialaisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksen toteuttaminentoimintayksiköissä lasten tarpeita vastaavasti. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan onvarhaiskasvatusta järjestäessään toimittava monialaisessa yhteistyössä ja luotava tarvittavatyhteistyörakenteet.

22


Lahden varhaiskasvatuksessa on käytettävissä psykologipalveluja. Varhaiskasvatuksessatehdään yhteistyötä myös neuvolan ammattilaisten, lastensuojelun sekä muiden terveydenhuollonja sosiaalipalveluiden toimijoiden kesken. Yhteistyön merkitys korostuu, kun jollain näistätahoista herää huoli lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaanja järjestetään. Lahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa kuvataan keskeisettavoitteet ja toimenpiteet lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.Jokaisella kolmella palvelualueella toimii alueellinen hyvinvointityöryhmä, jossa on edustusvarhaiskasvatuspalveluiden lisäksi muun muassa perusopetuksesta ja nuorisopalveluista.Työryhmässä käsitellään alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita, suunnitellaankehittämishankkeita ja yhteistyötä vanhempien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Laajaan terveystarkastukseen sisällytetään varhaiskasvatuksen henkilöstön arvio allekouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa huoltajan kirjallisellasuostumuksella. Lahden varhaiskasvatuksessa henkilöstö tekee yhteenvedon lapsen 4-vuotisneuvolatarkastusta varten ja huoltajat toimittavat sen neuvolaan tarkastuksen yhteydessä.Varhaiskasvatuksen henkilökunnan antama arvio on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun,kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista monialaisessayhteistyössä.

Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoilla tarkoitetaan kaikkia niitä alueellisia ja paikallisia toimijoita,joiden kanssa varhaiskasvatuksen on luontevaa tehdä yhteistyötä. Yhteistyö esimerkiksiopetuksesta, liikunnasta, kirjastosta ja kulttuurista vastaavien tahojen ja muiden lähiympäristöntoimijoiden kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee varhaiskasvatuksentavoitteita. Lahden kaupungin varhaiskasvatus on mukana valtakunnallisessa Ilo kasvaaliikkuen -ohjelmassa yhdessä Päijät-Hämeen liikunnan ja urheilun kanssa. Lahden kaupunginympäristötoimi tarjoaa aktiivisesti osaamistaan kestävän kehityksen työn toteuttamiseenyksiköissä. Yhteistyö kunnan varhaiskasvatuksen ja sen alueella toimivien yksityistenvarhaiskasvatuspalvelujen tuottajien välillä on tärkeää. Muita varhaiskasvatuksen yhteistyötahojaovat esimerkiksi järjestöt, seurakunnat, poliisi sekä ravitsemus- ja siivouspalvelut.

Yht

eist

yö v

arha

iska

svat

ukse

ssa

23

http://www.lahti.fi/palvelut/varhaiskasvatus

Ped

agog

isen

toim

inna

n vi

iteke

hys

14. Pedagogisen toiminnan viitekehysVarhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus.Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista (kuvio 1).Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessätoiminnassa. Lasten omaehtoinen, henkilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstönjohdolla suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toimintaläpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden.

Kuvio 1. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan viitekehys

Tavoitteellisen toiminnan perustan luovat arvoperusta, oppimiskäsitys, niihin pohjautuvatoimintakulttuuri sekä monipuoliset oppimisympäristöt, yhteistyö ja työtavat. Lasten mielenkiinnonkohteet ja tarpeet sekä heidän kasvuympäristöönsä liittyvät merkitykselliset asiat ovat toiminnansuunnittelun lähtökohtana. Lahden varhaiskasvatuksessa kehitetään suunnitelmallisestihenkilöstön osaamista lasten mielenkiinnon kohteiden ja osallisuuden huomioimiseksi. Lapsetosallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toiminnan suunnittelunlähtökohtana ovat myös oppimisen alueet. Laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytyksenäon suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteetohjaavat osaltaan toiminnan suunnittelua.

Pedagogisen toiminnan tavoitteita ja periaatteita on tarkennettu Lahden kaupunginvarhaiskasvatussuunnitelmassa ja siinä on otettu huomioon varhaiskasvatukseneri toimintamuodot, niiden henkilöstörakenne ja muut ominaispiirteet. Lahdenkaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, yksikkökohtainen vuosisuunnitelma sekä lasten

24

varhaiskasvatussuunnitelmat ovat lapsiryhmän toiminnan suunnittelun lähtökohtia.Toimintakauden alussa henkilöstö sopii yhteiset käytännöt ja menetelmät ryhmäkohtaiseenpedagogiseen suunnitelmaan. Pedagoginen suunnitelma muodostetaan eheyttävän kasvatuksenperiaattein ja siinä hyödynnetään lapsikohtaisia tietoja ja suunnitelmia sekä yleistä teoreettistatietoa. Suunnitelma on ryhmän arjessa jatkuvasti elävä ja tarkentuva. Toimintaa toteutetaanniin, että jokaisella lapsella on oikeus edetä oppimisessaan siten, että varhaiskasvatuksesta jaesiopetuksesta muodostuu lapselle mielekäs jatkumo.

Ped

agog

isen

toim

inna

n vi

iteke

hys

25

Ped

agog

inen

dok

umen

toin

ti

15. Pedagoginen dokumentointiPedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen jakehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentitja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta.Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin,suunnitteluun ja kehittämiseen.

Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksenkohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisellaja monipuolisella tavalla. Yksittäisten dokumenttien, esimerkiksi valokuvien, piirrosten taihenkilöstön havaintojen, avulla voidaan yhdessä lasten kanssa tarkastella heidän kehitystäänja oppimistaan. Lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet tulevatnäkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta ja ovat toiminnan suunnittelun perusta.

Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on, että henkilöstö oppii tuntemaanyksittäistä lasta, ymmärtämään lasten välisiä suhteita sekä ryhmän henkilöstön ja lastenvälisen vuorovaikutuksen luonnetta. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on toteuttaavarhaiskasvatusta lapsilähtöisesti. Lahden varhaiskasvatuksessa pedagogista dokumentointiatoteutetaan yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Dokumentoinnin avulla saatujatietoja ja ymmärrystä hyödynnetään esimerkiksi työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnantavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen muokkaamisessa jatkuvasti lasten kiinnostusta jatarpeita vastaavaksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinninprosessia. Suunnitelmallista pedagogista dokumentointia tarvitaan myös lasten kehityksen jaoppimisen tuen tarpeiden arvioinnissa, johon liittyvät käytännöt on kuvattu tarkemmin omassaluvussaan.

Pidemmältä aikaväliltä kootut dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arviointia jahenkilöstön toiminnan itsearviointia. Arvioinnin pohjalta toimintaa kehitetään sekä henkilöstönammatillista osaamista jaetaan ja laajennetaan työyhteisöissä sovittavien käytäntöjen mukaisesti.

26

16. Monipuoliset työtavatLahden varhaiskasvatuksessa työtapojen valintaa ohjaavat varhaiskasvatukselle asetetuttehtävät ja tavoitteet sekä lasten ikä, tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Toiminnallisetsekä luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat ovat lapsille luontevia oppimisen tapoja. Tällaisiaovat esimerkiksi lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki, tutkiminen, liikkuminen sekä taiteellinenkokeminen ja ilmaisu. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään toiminnassa. Monipuolisettyötavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde. Tämän vuoksi on tärkeää, ettähenkilöstö ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja erikokoisissa ryhmissä sekäitsenäisesti. Työskentelyryhmiä ja –pareja jaettaessa huomioidaan lasten taidot ja tarpeet sekäkiinnostuksen kohteet. Työskenneltäessä lapsia rohkaistaan kyselemään ja ihmettelemään sekäpäättelemään ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä.

Henkilöstöltä edellytetään ammattitaitoa ja herkkyyttä tunnistaa eri tilanteiden pedagogisiamahdollisuuksia. Tämä näkyy muun muassa taitona kannustaa ja luottaa lapseen, havaitalasten aloitteita ja tunnetiloja sekä muuttaa ja suunnata omaa toimintaansa niiden mukaisesti.Pienempien lasten aloitteet ovat usein kehollisia ja sanattomia, joten niiden ymmärtäminen janiihin vastaaminen edellyttävät henkilöstöltä sensitiivistä läsnäoloa ja lapsen hyvää tuntemista.Ryhmässä luodaan hyvä vuorovaikutus- ja keskustelukulttuuri sekä lapsen itsetuntoa tukevathavainnoinnin ja pedagogisen dokumentoinnin käytännöt.

Lapset ottavat osaa työtapojen suunnitteluun ja valintaan omien edellytystensä mukaisesti.Lapsilla tulee olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan sekäkokeilla erilaisia työtapoja. Työtapojen vaihteleva käyttö tarjoaa eri-ikäisille ja eri tavoin oppivillelapsille onnistumisen kokemuksia. Lapselle annetaan mahdollisuus myös rauhoittumiseen ja yksintoimimiseen. Monipuoliset työtavat edellyttävät monipuolisia oppimisympäristöjä. Työtapojenkäytössä hyödynnetään henkilöstön ja lasten osaamista sekä kokeillaan ja kehitetään uusiatyötapoja.

Mon

ipuo

liset

työt

avat

27

Leik

ki k

ehity

ksen

, opp

imis

en ja

hyv

invo

inni

n lä

htee

nä

17. Leikki kehityksen, oppimisen jahyvinvoinnin lähteenä

Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjotalapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin ja leikkiryhmiin. Leikki edistää lapsen kehitystä,oppimista ja hyvinvointia. Leikissä lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisestioppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Kokemukset, jotka herättävätlapsissa tunteita, uteliaisuutta ja kiinnostusta, virittävät leikkiin.

Lapselle leikin merkitys syntyy leikistä itsestään. Leikki tuottaa lapsille iloa ja mielihyvää.Leikkiessään lapset ovat aktiivisia toimijoita: he jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maailmaa, luovatsosiaalisia suhteita sekä muodostavat merkityksiä kokemuksistaan. Leikissä lapset rakentavatkäsitystä itsestään ja muista ihmisistä. Leikkiessään lapset sekä jäljittelevät että luovat uutta jamuuntavat näkemäänsä. Samalla he mallintavat ja testaavat haaveitaan ja toiveitaan. Mielikuvitusmahdollistaa sen, että lapset voivat kokeilla erilaisia rooleja ja ideoita, joita he muuten eivät voisitoteuttaa. Leikkiessään lapset voivat käsitellä itselleen vaikeita kokemuksia. Leikissä on turvallistakokeilla, yrittää ja erehtyä.

Leikissä yhdistyvät keskeiset oppimista edistävät elementit: innostus, yhdessä tekeminen ja omientaitojen haastaminen. Leikki kehittyy ja saa eri muotoja kokemusten karttuessa. Henkilöstön jalasten sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus luovat perustan ajattelun ja kielen kehitykselle sekäkehittyville leikkitaid

varhaiskasvatussuunnitelma Lahden kaupungin · 1. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta, arviointi...

Documents

Transcript of varhaiskasvatussuunnitelma Lahden kaupungin · 1. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta, arviointi...