Ikääntyvien asuminen ja yhteisöllisyys Esitykset iAreena2017
Varhaiskasvatuksen yhteisöllisyys
-
Upload
camille-banks -
Category
Documents
-
view
71 -
download
1
description
Transcript of Varhaiskasvatuksen yhteisöllisyys
VARHAISKASVATUKSEN YHTEISÖLLISYYSLasten yhteisöt ja vertaissuhteet varhaiskasvatuksessa
Janica Ahonen & Linda Majoinen14.3.2013
PIENTEN PIIRISSÄ – YHTEISÖLLISYYDEN MERKITYS LASTEN HYVINVOINNILLE (2013)
• Päivi Marjanen, Marjaana Marttila ja Marjo Varsa (toim.), eri kirjoittajien artikkeleita
• Tarkastellaan kasvuyhteisön merkitystä lapselle, annetaan aineksia hyvän kasvuyhteisön luomiseen
• Miten yhteisöllinen toiminta ja osallisuus tukevat lasten hyvinvointia – eri näkökulmia
• Lasten vertaissuhteet ja yhteisöllisyys
MIKSI YHTEISÖLLISYYS?• Varhaiskasvatuksen merkitys korostunut perheen
rinnalle yhteisön tarjoajana• 2009 lapsista 56,7% kunnallisessa päivähoidossa
(Sotkanet 2010)
> paikka kartuttaa sosiaalista alkupääomaa sekä luoda sosiaalisia suhteita (Pulkkinen 2000)
• Yhteisöillä ja niissä koetuilla kokemuksilla merkitys persoonallisuuden ja maailmankuvan kehitykselle (Kaipio 2000)
• Tietoa lasten yhteisöllisyydestä on vähän > vaikea aihe tutkia (Koivula - Lasten yhteisöllisyys ja yhteisöllinen oppiminen päiväkodissa, Jonsdottir tutki lasten sosiaalisia suhteita, ja niistä erityisesti vertais- ja ystävyyssuhteita)
YHTEISÖT PÄIVÄKODISSA• Päivähoitoyksikköä voidaan nimittää kasvatusyhteisöksi
joka muodostuu kasvattajayhteisöstä ja lasten yhteisöstä (Kaipio 2000)
• Lasten yhteisöt näyttäytyvät usein pienyhteisöinä, jotka voivat koostua kahdesta tai useammasta lapsesta (Ahonen & Majoinen, 2010)
• Yhteisöllisyys ilmenee ensin ystävien ja ydinryhmien kesken, sitten pienissä ryhmissä ja lopulta koko ryhmässä (Koivula, 2010)
• Yhteisöön kuulumiseen liittyy oleellisesti lapsen sosiaalinen status. Statuksen ollessa korkea on yhteisöön kuulumisen tunne palkitseva, mutta lapsen ollessa jatkuvasti yhteisössä torjuttu, hän alkaa helposti itsekin pitää itseään sosiaalisesti epäonnistuneena. (Salmivalli, 2005)
”MÄ EN KUTSU SUA MUN SYNTTÄREILLE” – LASTEN YHTEISÖT PÄIVÄKOTIRYHMISSÄ (JOULUKUU 2010)
• Kasvattajien tietoisuuden lisääminen > lasten yhteisöllisyyden hyödyntäminen > voidaan taata tasavertaisuus ja tilaisuus oppia yhteisöjen tuomia hyötyjä kuten esim. sosiaalisia taitoja
• Tarkastelimme ja vertailimme lasten yhteisöjä ja niiden ilmenemistä kahdessa eri päiväkotiryhmässä (37 lasta, 3-6-vuotiaita)
• Pääpaino ryhmän sisäisten suhteiden ja vuorovaikutuksen kuvailussa
• Tapaustutkimus jossa suhteita selvitettiin sosiometrisen kyselyn ja sosiogrammin avulla> saatua tietoa syvennettiin havainnointien ja haastattelujen avulla
TULOKSET• Sosiometrialla viitataan tiedonhankintamenetelmiin, joilla kerätään
aineistoa yksilöiden välisistä suhteista. (Ropo 2001)• Sillä tarkoitetaan myös psykiatri J. L. Morenon kehittämää
menetelmää jossa kuvataan sosiometrisellä kuviolla, jota nimitetään sosiogrammiksi, pienryhmän sosiaalisen verkoston rakennetta. (Ropo 2001)
• Jonsdottir (2007) on erotellut sosiogrammeista kolme osa-aluetta:
• Sosiaalinen kuuluminen (tulee nimetyksi kaveriksi)• Sosiaalinen solidaarisuus (nimeää kavereita)• Ystävyyssuhteet (molemminpuolinen nimeäminen)
• Sosiogrammilla voidaan havainnollistaa sosiometrista asemaa, joka ainakin osittain heijastelee yksilön sosiaalisen käyttäytymisen laatua sellaisena kuin muut yksilöt ovat sen kokeneet (Poikkeus 2001)
• Koska suurimmalla osalla lapsista (29/37) oli ystävyyssuhde, voidaan tulosta pitää yleisesti ottaen hyvänä.
• Toisaalta, jos yhdeltäkin lapselta puuttuu ystävyyssuhde, voidaan sitä pitää huolestuttavana. Se, että muut lapset eivät nimenneet jotain lasta, ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei lapsi leikkisi kenenkään kanssa päiväkodissa tai ettei hänellä olisi lainkaan suhteita muihin lapsiin.
• Sosiogrammi ei siis kerro koko totuutta, vaan sen avulla saatuja tuloksia voidaan syventää myöhemmin muiden tutkimusmenetelmien avulla.
Tutkimustulokset on jaettu kolmeen osa-alueeseen:
Yhteisöjen piirteetLapsen asema yhteisössäTavat toimia yhteisöissä
YHTEISÖJEN PIIRTEET
• Alle kouluikäisten ystävyys perustuu pitkälti yhteisiin toimintoihin ja sillä on hyvin konkreettiset muodot (Kauppila 2006)
• Lasten yhteisöt rajautuvat leikin avulla, erityisesti vapaan leikin tilanteissa, jolloin yhteinen tekeminen määrittää sen hetkisen yhteisön. (Ahonen & Majoinen 2010)
• Leikissä lapset tekevät rajausta sen hetkisestä yhteisöstä ja korostavat ”meitä”, millä halutaan tehdä erottelua muiden lasten välillä ja vahvistaa omaa yhteisöön kuulumisen tunnetta. (Ahonen & Majoinen 2010)
Perusteita lasten yhteisöjen muodostukselleTunteisiin liittyvät syyt esim. yksinjäämisen pelko
Vakiintuneet ystävyyssuhteetLeikin moninaisuusSukupuoli ja ikä
LAPSEN ASEMA YHTEISÖSSÄ
• Opinnäytetyössä todennettiin korkean ja matalan sosiaalisen statuksen olemassaolo
• Matalan statuksen lapsella yhteisöön liittyminen ei aina onnistu ongelmitta, tai se vaatii ylimääräistä ponnistelua. Yhteisö ei tunnista näitä lapsia automaattisesti yhteisön jäseniksi. (Ahonen & Majoinen 2010)
• Matalan statuksen lapset vetäytyvät yhteisöstä tai hakeutuvat aktiivisemmin yhteisön seuraan kuin yhteisö heidän seuraansa. (Ahonen & Majoinen 2010)
ESIMERKKI 1 – MATALA SOSIAALINEN STATUS
• Eetu istuu kivellä ja katselee kun Lassi ja Teemu ajavat pyörillä. Lassi ja Teemu pysähtyvät aina Eetun kohdalla ja sanovat: ”Taksi!”, mutta lähtevät kuitenkin aina karkuun kun Eetu yrittää tulla pyörän kyytiin. Eetu sanoo: ”Mä haluun oikeesti taksiin!”, johon Lassi vastaa: ”Sun pitää antaa sit rahaa.” ja Teemu lisää: ”Kivet on rahaa.” Lassi sanoo: ”Sun pitää antaa kolme kiveä.” johon Teemu lisää: ”Ei kun sata kiveä pitää antaa.” Eetu alkaa etsiä kiviä ja Lassi ja Teemu katselevat vierestä ja määrittelevät minkä muotoisia kivien pitää olla. Eetun annettua kiviä hän lopulta pääsee Lassin kyytiin. Hetken kuluttua Eetun käsketään kuitenkin kerätä lisää kiviä.
Korkean sosiaalisen statuksen lapsilla liittyminen yhteisöön on usein vaivatonta, eikä varsinaisia liittymisyrityksiä tarvita. (Ahonen & Majoinen 2010)
Yhteisön jäsenet voivat vaihtua, mutta muut lapset tunnistavat korkean statuksen lapset osaksi yhteisöä. (Ahonen & Majoinen 2010)
Yhteisöön hakeutuminen on vastavuoroista. (Ahonen & Majoinen 2010)
ESIMERKKI 2 – KORKEA SOSIAALINEN STATUS
Henna tulee Riinan eteen seisomaan. Riina heittää kysymyksen ilmoille: ”Kuka on peili?” Henna ryhtyy peiliksi, myös Sara ja Hanna tulevat mukaan leikkiin ilman puhetta asiasta. Nopeasti leikin alettua Riina kiljahtaa: ”Juoksukilpailu!” ja tytöt lähtevät saman tien juoksemaan pitkin pihan edustaa.
TAULUKKO 1 MATALA STATUS KORKEA STATUS
Kontaktien pituus lyhyempiä pidempiä, keskittyvät tiettyihin lapsiin
myös lyhyitä, oman pienyhteisön ulkopuolisiin lapsiin
Kontaktien laatu neutraaleja ja negatiivisia enemmän kuin positiivisia pojilla enemmän positiivisia ja neutraaleja kuin negatiivisia
tytöillä ailahteli enemmän
Leikin laatu vaihteli ajallisesti ja toiminnallisesti tiuhaan tahtiin samaan tekemiseen keskityttiin pidemmäksi aikaa
isompien ryhmässä roolileikki isommassa osassa
isompien ryhmässä roolileikki isommassa osassa
isommilla leikki järjestyneempää, leikki asettaa rajat "meistä" isommilla leikki järjestyneempää, leikki asettaa rajat "meistä"
"meitä" korostetaan eri tavoin
Kontaktien määrä vähemmän kuin korkealla, pituus ja laatu eroavat paljon, enemmän kuin matalalla
Kontaktit aikuiseen enemmän vähemmän, ei lainkaan
ristiriitatilanteissa sekä muuten vaan
poikkeuksena ristiriitatilanteet joihin ei löydy ratkaisua
Kontaktittomuus myös tilanteita joissa on yksin, vetäytyy tai torjutaan vähemmän, ei lainkaan
Sukupuoli kontakteja kaikkiin kontakteja kaikkiin
leikkiin valikoitui samaa sukupuolta olevat leikkiin valikoitui samaa sukupuolta olevat
Ristiriitatilanteet kääntyy aikuisen puoleen pääsääntöisesti itsenäisesti valtaa käyttäen
vetäytyy tilanteesta, jättää ratkaisematta
tytöt hakivat poikia enemmän aikuista ratkaisemaan ristiriidat
Vallankäyttö ei vaikutusvaltaa on vaikutusvaltaa mm. leikin etenemiseen ja siihen ketä pääsee leikkiin
yritystä saattaa esiintyä, kuitenkaan onnistumatta siinä valtataistelua enemmän tytöillä, pojilla jämäkkyyttä ja sen hakemista
Empatia ei tilanteita, joissa olisi käyttänyt empatiakykyä tytöillä empatiakyky oli valikoivaa
pojilla ei niin näkyvää kuin tytöillä
TAVAT TOIMIA YHTEISÖISSÄ
• Matalan ja korkean statuksen lasten rooleissa yhteisöissä on eroja > roolit määrittävät, miten lapset toimivat pyrkiessään yhteisöön tai toimiessaan niissä. (Ahonen & Majoinen 2010)
• Yhteisön toiminnassa näkyy, että joko lapsilla on ote leikin kulkuun tai sitten he mukautuvat toisten lasten tahtoon. (Ahonen & Majoinen 2010)
• Lapsen status vaikuttaa kontakteihin ja vuorovaikutukseen, mutta vuorovaikutus luo sosiaalista statusta yhteisössä. (Ahonen & Majoinen 2010)
• Yhteisöön pyrkiessään lapset käyttävät tyypillisesti enemmän ei-kielellisiä ja epäsuoria kuin suoria strategioita. Suoria strategioita käytettäessä on suurempi riski sosiaaliseen kasvojen menetykseen, jos aloite torjutaan. (Poikkeus 2001)
• Onnistuneessa yhteisöön liittymisessä lapsi pysyttelee jonkin aikaa passiivisena havainnoiden leikin rooleja ja sääntöjä, ja sen jälkeen sopivalla hetkellä jäljitellä yhteisön toimintaa. (Poikkeus 2001)
• Matalan statuksen lapset odottavat kauemmin ennen ensimmäisen aloitteen tekoa, tarvitsevat useampia yrityksiä onnistuakseen yhteisöön liittymisessä. Heillä on usein myös puutteellinen tietoisuus yhteisön toimintatavoista. (Poikkeus 2001)
Yhteisöissä päätösvalta siitä, mitä tehdään, esiintyy hiukan eri tavalla poikien ja tyttöjen sekä eri ikäisten keskuudessa. (Ahonen & Majoinen 2010)
Pääsääntöisesti päätöksenteko lasten yhteisöissä tapahtuu ehdottelemalla, määräilemällä ja neuvottelemalla. (Ahonen & Majoinen 2010)
TAULUKKO 2 MATALA STATUS KORKEA STATUS
Yhteisön
tunnistaminen hakeutui nimettyjen seuraan, paitsi yksi hakeutui nimettyjen seuraan, sosiogrammi toteutuu
liittyminen ei onnistu ongelmitta liittyminen tapahtui ns. itsestään
Oma paikka
yhteisössä
oman paikan etsimistä yhteisössä tai ei
pienyhteisöä lainkaan
tiedostaa oman paikkansa sekä pienyhteisössä että
koko ryhmässä
oma paikka korostuu sulkemalla joku muu pois
Yhteisöön
hakeutuminen
joko hakeutuu itse enemmän tai sitten
vetäytyy kokonaan
hakeutuu aktiivisesti yhteisöön, tasapainossa yhteisön
hakeutumiseen
vastavuoroisuus puuttuu hakeutumisessa vastavuoroisuus
ei osoita kiinnostusta yhteisöä kohtaan
Yhteisön
hakeutuminen yhteisö ei osoita suurempaa kiinnostusta seuraan hakeudutaan toistuvasti, poissaolo huomataan
poissaoloa ei välttämättä edes huomata vastavuoroisuus
Yhteisön
suhtautuminen osittain välinpitämätöntä Vastaanottavampaa
Yhteisön merkitys on merkityksellinen, näyttäytyy eri tavalla on merkityksellinen, on itsestäänselvää
Roolit yhteisössä mukautuva tai vetäytyvä ei selkeää roolia, mutta vaikutus on todettavissa
ohjaava ote,"johtajuus"
ESIMERKKI 3 - VALLANKÄYTTÖ
• Kimmo leikkii itsekseen majassaan ja kieltää toisia tulemasta leikkiin. Kimmo sanoo toisille: ”Minun majaan ei saa tulla!”. Yhtäkkiä hän kuitenkin kutsuu vierestä seuranneen Petterin leikkiin sanomalla: ”Vartija, töihin!”. Petteri pääsee leikkiin vartijaksi, joka seisoo majan ovella, kun taas Kimmo on majan sisällä. Kimmo toistaa: ”Sinä olet vartija.” johon Petteri tarkentaa: ”Tää laittais tän oven aina lukkoon, jooko?” ja Kimmo myöntyy. Leikki jatkuu Kimmon ohjeiden mukaan ja hän sanoo Petterille mitä tehdä. Kimmo ei hyväksy Petterin ehdotuksia ja käskee tämän majan ulkopuolelle sanoen: ”Sieltä ne rosvot tulevat.”. Petteri suostuu pääsääntöisesti Kimmon ehdotuksiin mutta ehdottaa kuitenkin: ”Nyt ois aamu, jooko?”. Tähän Kimmo vastaa: ”Ei oo vielä… Prrrrrrrrrrrr. Nyt on aamu.”.
ESIMERKKI 4 – EPÄONNISTUNUT LIITTYMISYRITYS
Jussi tulee seuraamaan vierestä Mikon ja Kallen leikkiä haluten päästä mukaan. Mikko tokaisee Jussille: ”Pois meidän leikkialueelta!”, jolloin Jussi läpsäyttää Mikkoa. Tällöin Kalle puuttuu tilanteeseen sanoen Jussille: ”Mä oon tuonut päiväkotiin karkkia, mutta sä et sitten saa sitä!” Jussi yrittää vielä päästä leikkiin mukaan, mutta silloin Mikko sanoo: ”Sit mä en leiki sitä leikkiä!”, ja poistuu paikalta.
KASVATTAJAN ROOLI
• Rooli yhteisöissä ja leikin ohjaajana vaihtelee lasten iän, leikkitaitojen ja leikin lajin mukaan > se voi olla leikkiin osallistumista tai ulkopuolista havainnointia. (Stakes 2005)
• Pääsääntöisesti kasvattajan tehtävä on rikastuttaa leikkiä, esimerkiksi välineiden tai mielikuvien avulla. (Stakes 2005)
• Antaa tilaa ja vapautta lapsista lähteville leikki-ideoille ja antaa tilaa leikille. (Stakes 2005)
Kasvattajaa tarvitaan siihen, että ryhmästä saadaan yksi iso yhteisö. (Ahonen & Majoinen 2010)
Tuntiessaan lapset kasvattajat tiedostavat näiden mielenkiinnon kohteet ja voivat ohjata lapsia yhteisen toiminnan pariin > kasvattaja antaa alkusysäyksen yhteisön muodostukselle, mikä voi johtaa onnistuneeseen yhteistoimintaan. (Ahonen & Majoinen 2010)
Tuntemalla lapsille ominaisia tapoja toimia ja arvostamalla esimerkiksi heidän omia sääntöjään, voivat kasvattajat ohjata pienyhteisöjä ja sen myötä koko ryhmää lapsilähtöisemmin. (Ahonen & Majoinen 2010)
POHDITTAVAA
• Onko lapsilla mahdollisuus vaikuttaa arjen toiminnoissa ja miten/missä?• Kuinka paljon aikuinen
vaikuttaa lasten yhteisöjen muodostukseen ja miten? Hyödyt / haitat?
Voiko kasvattaja vaikuttaa lasten sosiaalisen aseman muodostumiseen ja muuntumiseen ja pysyvyyteen? Miten?