Mistä vapaakauppasopiMuksissa on kyse?

vapaakauppaa hinnalla millä hyvänsä?

Demokratiaa uhkaavat neuvottelut

Suomi neuvottelee osana EU:ta useista vapaakauppasopimuksis­ta. Monien mielestä vapaa kaup­

pa sopimus­termi on harhaanjohtava, sillä tariffit, joihin vapaakaupalla yleensä viitataan, on usein jo säädetty alhaisiksi (1). Toisaalta EU on vaatinut esimerkik­si maataloustuotteiden tuontitullien alentamista samalla kun se on jatkanut omia maataloustukiaan. (2) Myös sana neuvottelu on ongelmallinen, sillä se antaa harhaan johtavan mielikuvan tasa­puolisista neuvottelu osa puolista.

Hyvinvointia uhkaavat sopimukset

Sopimuksilla halutaan rajoittaa valti­oiden mahdol li suutta säätää työnte­kijöiden ja ympäristön hyvinvoinnin

turvaamiseen suojelevia lakeja, sillä ne rajoittavat investointien tuotto mah dol­lisuuksia, joihin halutaan nyt puuttua. Esimerkiksi TTIP­sopimus voisi tuoda heikennyksiä eurooppalaiseen kemikaali­lainsäädäntöön (3) sekä elintarviketurval­lisuuteen (4), sallien aiem min kiellettyjen kemikaalien ja elin tar vik keiden pääsyn markkinoille. Neuvot te luis saan EU on edis tä nyt yritysten mahdol li suut ta haas­

taa kehitys mai den hallitukset myös silloin kun niiden sään tely tapahtuu kan san ter­vey del lisistä tai ympäristöllisistä syistä.

ongelmana salailu – nyt ja tulevaisuudessa

Muun muassa tutkijat ja kansalais­järjestöt kritisoivat neuvotteluja läpinäkyvyyden puut teesta. (5)

Asia kir jat ovat salaisia, ja neuvotteluosa­puolena oleva Euroopan komissio on tie dot tanut myös prosessista niukasti. Sopimuksia halutaan määrätä useiksi vuo­siksi salaisiksi myös nii den voimaantulon

Pelkästään oikeustapausten kulujen keskiarvo on noin

koostuen pääosin asianajaja­ ja käsittelypalkkioista.

8 miljoonaa dollaria

Maailmanlaajuisesti yli

50% välimiesmenettelyssä olevista tapauksista liittyy luonnonvaroihin sekä ilman, veden ja maan saastumiseen.

Maailmassa on jo noinkauppaa ja investointeja

säätelevää sopimusta. EU ja sen jäsenmaat ovat osapuolina noin

kahdenvälisessä sopimuksessa.1400

3200

Uusia sopimuksia käydään nyt isoissa valtioiden yhteenliittymissä; esimerkiksi palveluita määrittävässä TiSA­sopimuksessa on mukana 50 valtiota. EU käy sopimusneuvotteluja myös ainakin Yhdysvaltojen (TTIP), Kanadan (CETA), Intian ja Thaimaan kanssa. Yhdysvallat neuvottelee TPP­sopimuksesta, jossa on mukana 11 Aasian valtiota. 90 % olemassa olevista sopimuksista sisältää ISDS­ mekanismin.YK:n alaisen UNCTADin tiedossa on

514 haastettua tapausta. Näistä 244 on ratkaistu: 31% sijoittajan hyväksi, 42 % valtion hyväksi ja 27% päätös on salainen. Kehitys on jyrkästi yritys­ten hyväksi: vuonna 2012 sijoittaja oli voittajana jo 70% tapauksissa.

Vuonna 2012 Maailmanpankin alaisessa Icsid­ sovittelulaitoksessa aloitettiin ennätykselliset 58 uutta tapausta, joista 2/3 vastaajana kehittyvä maa tai siirtymätalous. suurin osa kanteista on rikkaista valtioista. Ahkerimmin ovat haastaneet Yhdysvaltoihin, Alankomaihin, Iso­ Britanniaan ja Saksaan rekisteröidyt yritykset.

Sovittelubisnestä hallitsee pääosin muutama yhdysvaltalainen ja britannialainen asianajotoimisto. Lisäksi 15 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista juristia on päättänyt yli 50 % kaikista sopimuskiistoista. Samat asianajajat toimivat välillä tuomareina, toisissa tapauksissa asianomaisten juristeina.

1,8 miljardia dollaria,

sen purettua sopimus yhdysvaltalaisen öljy­yhtiön Occidentalin kanssa. Korkoineen kokonaissummaksi on arvioitu

Yksi suurimmista korvaus summista määrättiin Ecuadorin valtioille,

2,4 miljardia dollaria,

mikä vastaa maan pienituloisimmanviidenneksen yhteenlaskettuja vuosituloja.

>>

48 tutkijaa allekirjoitti julkilausuman ilmaisten

huolensa EU:n ja USA:n välisistä kauppasopimuksista.

Suomessa toukokuussa 2014

LäHteenä ja LisäLukeMistona:1) trade Deals that threaten Democracy (iuF)2) http://www.traidcraft.co.uk/Resources/traidcraft/Documents/pDF/tx/policy_development_briefing.pdf3) http://www3.law.harvard.edu/journals/elr/2013/09/11/toxics-trade-how-ttip-could-affect-tsca-reform/4) http://www.france24.com/en/20140514-usa-chlorinated-chicken-gm-food-heading-eu-trade-deal-tafta-ttip-france/5) http://ttipjulkilausuma.wordpress.com/6) eu:n oikeus-, perusoikeuksien ja kansalaisuusasioiden komissaarin vivian Redingin twitter-viesti7) Ranja sengupta: ”Government procurement in the eu-india Fta: Dangers for india”. epW, vol - XLvii no. 28, july 14, 20128) http://www.traidcraft.co.uk/Resources/traidcraft/Documents/pDF/tx/policy_development_briefing.pdf9) tisa versus public sevices (psi)10) http://ttip2014.eu/blog-detail/blog/sMes%20real%20priorities%20b%C3%BCtikofer.html11) http://www.foeeurope.org/sites/default/files/foee_factsheet_isds_oct13.pdf12) professori koskennimenen puheenvuoro 27.8.2014 seminaarissa ”What to do with the ttip?” (Helsingin yliopisto)13) www.huffingtonpost.com/lori-wallach/nafta-at-20-one-million-u_b_4550207.htmlhttp://www.kepa.fi/teemat/kehitysta-ja-politiikkaa-blogi/13566

jäl keen. Käytössä olevat tiedot perustuvat vuodettuihin asia kir joi hin.

”sopimus määrittää uudet maailmanlaajuiset pelisäännöt” (6)

Sopimuksilla halutaan purkaa de­mokraattisia sääntelymekanismeja globaalisti. Siksi sa man mielisille

valtioille arvioidaan olevan tärkeämpää saada tiukka sopimus kuin laaja yhteis­ym mär rys, jotta myöhemmin ulkopuo­lella olevat maat, erityisesti nousevat talousmaat kuten Kiina ja Brasilia, voidaan vaatia mukaan. (9)

uhka kehitysmaiden elinkeinotoiminnalle ja maailmanmarkkinoille pääsylle

Neuvotteluissaan EU vaatii kehitysmai­den julkisten hankintojen markki noi den vapautta mis ta yrityksille. Toteutues­

saan se estäisi kehitysmaita toteuttamasta tavanomaista käy täntöä käyt tää mark ki noi ta kehitysvälineenä antamalla erityiskohtelua kotimaisille kehittyville teol li suus aloil le, pie nil­le ja keskisuurille (PK) yrityksille, heikommassa asemassa oleville, esi mer kik si ta lou del li ses ti tai sosiaalisesti marginalisoiduille ryhmille, kuten naisille, vammaisille jne. (7)

tavoitteena raaka-aineiden saatavuus kehittyvistä maista

Turvatakseen raaka­aineiden saannin ke­hitysmaista, osana niin sanottua raaka­ainealoitetta EU on vaatinut esimerkiksi

vientiverojen lakkauttamista raaka­aineilta sekä sijoitta jien va paata pääsyä markkinoille. EU:n sopimuspolitiikka on jo vallannut raaka­aine mark ki noi ta ke hitysmaista sekä estänyt paikallisen jalostuksen ja lisäarvon tuotannon paitsi mine raa li teol li suudessa, myös esimer­kiksi Keniassa nahantuotannossa. (8)

julkiset palvelut peruuttamattomasti yksityisiksi

Julkisten palveluiden tarkoitus on tur­vata perustarpeet ilman voitontavoit­telua, minkä takia valtiot ovat aiemmin

voineet määrätä joitain aloja kilpailun ulkopuolelle. TiSA­sopimus takaisi moni­kansallisille palvelualan yrityksille pääsyn eurooppalaisille mark ki noille. Joitain asioi­ta voi tai siin nyt kin neuvotella sopimusten ulkopuolelle, mutta onnistuessaankin nykyisten päät tä jien tulisi tehdä pää tök­set myös tulevien su kupolvien puolesta,

sillä palveluiden yksi tyis tä minen halutaan tehdä pe ruut tamattomaksi. (9) Julkinen tuki palvelutuottajille olisi mah dol lis ta vain mikäli se olisi tar jolla kaikille niiden tavoitteista riippumatta.

työntekijöiden siirto ilman suojaa

TiSAn halutaan mahdollistavan yrityksille työn tekijöiden väliaikaisen siirtämisen maiden vä lil lä. Sopi­

mus poistaisi toisaalta tarve perus tai sen työvoiman siirtämisen ehdon, mutta ei mah dol listaisi työn tekijän pysyvää maahan muut toa tai kansalaisuuden saa­mista. Ulkomainen työn tekijä olisi entis tä riippuvai sem pi työnantajastaan ja sopi­muksen päätyttyä velvollinen palaamaan lähtö maa han sa. (9)

sopimukset ajavat suurten monikansallisten yritysten etua

Osana EU:n vapaakauppasopi­musvaatimuksia on avata tie eurooppalaiselle suoralle ulko mai­

selle sijoi tukselle (FDI) myös kehitykselle keskeisillä aloilla, kuten vähittäiskaupas­sa. Tä mä uhkaa erityi sesti miljoonien kehitysmaiden pienten, epävirallisten perheomisteisten vähit täis kaup piai den työpaikkoja.

Monet eurooppalaiset PK­yritysten etujärjestöt ovat todenneet, että kor­vaamalla kansallista lainsäädäntöä monikan sal lisilla sää dök sillä sopimukset vai keut taisivat niiden asemaa. Kan sal linen lainsäädäntö on niille paras koska se on niiden pääasiallinen toimin ta ym pä ristö. Osa etujärjestöistä on myös kieltäytynyt edistämästä kilpa juok sua pohjalle heiken­tä mäl lä muiden maiden PK­yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä. (10)

Haastemekanismista uusi vaurastumiskeino verovaroin?

Neuvoteltaviin sopimuksiin kaavail­laan myös investointisuojameka­nismia (ISDS). Sen avulla yritykset

voivat haastaa valtioita ohi kansallisten oikeuslaitosten. Päätökset tehdään sa­lassa, korvausmääräyksille ei ole ylärajaa, eikä valitusmahdollisuutta ole. Alun perin mekanismi kehitettiin suojaamaan yrityk­siä jotka toimivat poliittisesti epävakaissa valtioissa. Mekanismi on johta nut satoi­hin kanteisiin myös va kais sa valtioissa. Esimerkiksi vuonna 2012 ruotsa lai nen ener gia yhtiö Vattenfall lähti vaa ti maan

satojen miljoonien eurojen korvauksia Saksalta ydin voi mas ta luopumisesta, sillä laki on sen mielestä kohtuuton ja syrjivä. (11) Jo nyt on merk kejä yrityk sis tä joiden tuotto pe rus tuu niin sanottujen korp­pikotkayritysten tavoin poten tiaalisten yritysten etsimiseen joiden puo lesta ne voisivat haastaa valtioita oikeuteen. (12)

investointisuoja muodostaa vakavan uhan lainsäädäntötyölle

ISDS:n avulla suuryritykset voivat haas­taa mitä tahansa lakimuutoksia tekeviä valtioita väli mies menettelyyn ja vaatia

korvauksia jopa tulevaisuuden investoin­timenetyksistä. Vaarana on, että jo pelkkä mahdollisuus toimii pelotteena ja tulee vaikuttamaan ennakoivasti parla ment tien lainsäädäntötyöhön. (13)

aiemmat sopimukset tuoneet tyhjiä lupauksia ja lisäongelmia

Vapaakauppasopimusten on odo­tettu lisäävän työ paik ko ja, kasvua ja vaurautta. Maissa jois sa sopimuksia

on jo solmittu, vaikutukset ovat kuiten­kin olleet jopa päin vastaisia. Esimer kik si Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon vä lil lä vuonna 1994 solmittu NAFTA­sopimus on vie nyt miljoonia työpaikkoja, tuhonnut tuo tan non työpaikat ja maa ta lou den, sekä heikentänyt työn te kijöiden oloja pa­kottaen monet työn hakuun maan rajojen ulko puolelle. (13) Aikanaan myös EU:n yhteisen talousalueen ja yh teis va luu tan luvattiin lisäävän työpaikkoja.

tulevaisuuden näkymät?

Yritysten ja niiden etujärjestöjen voima on suuri, mutta vastustus kasvaa. Monet maat, kuten Etelä­

Afrikka, Indonesia, Japani ovat päättäneet olla solmimatta tai uusimatta umpeutuvia vapaakauppasopimuksiaan. Japani ja Bra­silia eikä Australiakaan vuoden 2011 jäl­keen ole sisällyttäneet ISDS­mekanismia sopimuksiinsa, mikä ei ole ulkomaisten yritysten sijoitusintoa vähentänyt. Etelä­Amerikan valtiot ovat enenevissä määrin keskustelleet vaihto eh toi sista alueen sisäisistä sopimuksista.

Kansalaisjärjestöt sekä esimerkiksi työntekijöiden etujärjestöt ovat liittoutu­neet sopimusten keskeyttämiseksi. Mo­net vaativat, että nykyisten sopimusten lisäksi myös olemissa olevista sopimuk­sista tulee luopua.